Sairaalaviesti 3/2011 - Kunnat.net

kunnat.net

Sairaalaviesti 3/2011 - Kunnat.net

Den stora kommunreformen och sjukvårdsdistrikten”Regeringen kommer att genomföra en riksomfattande kommunreform som syftar till enlivskraftig kommunstruktur i starka primärkommuner. En stark primärkommun är tillräckligtstor för att självständigt kunna sörja för basservicen, med undantag för den krävande specialiseradesjukvården och krävande socialvårdstjänster.” De starka självständiga primärkommunersom uppstår genom reformen har makt och ansvar över tillhandahållandet och finansieringenav servicen. I och med detta minskar samarbetsstrukturerna mellan kommunerna,”vilket förtydligaroch förenklar förvaltningen och stärker den lokala demokratin”. Så definieras ett av deviktigaste målen i statsminister Jyrki Katainens regeringsprogram.Centralorterna och kranskommunerna är den viktigaste delen av reformen, eftersom trefjärdedelar av befolkningen bor i dem. Markanvändningen, boendet, trafiken, servicen samtnäringarna och kompetensen ingår redan nu i samarbetet mellan stadsregionerna. Mångamedelstora och små kommuner förhåller sig mycket kritiskt till målen för och beredningen avden stora kommunreformen. Man vill bevara en välfungerande närservice och närdemokratioch därför försvarar man dem.Sjukvårdsdistriktet nämns en gång i regeringsprogrammet. Detta har väckt frågor om huruvidasjukvårdsdistrikten ska anslutas till starka primärkommuner och om de starka primärkommunernarentav blir lika stora som de nuvarande sjukvårdsdistrikten. Den socialser vicesom en miljonbefolkning kräver finns knappt. Om man utgår från ”krävande specialiseradsjukvård,” dvs. krävande vård för snäva patientkategorier som koncentreras till universitetssjukhusen,skulle primärkommunen vara lika stor som de nuvarande sjukvårdsdistrikten ellersnarare ha ett befolkningsunderlag på 150 000–200 000 invånare. De flesta av de patientersom vårdas på universitetscentralsjukhusen får ”specialiserad sjukvård på basnivå”, dvs. de ärpatienter som behandlas för vanliga och allmänna sjukdomar som kräver en vård utan vilkenuniversitetscentralsjukhusen inte skulle kunna fungera och sköta även patienter som behöver”krävande specialiserad sjukvård”.De kommunala sjukhusen har bildat nätverk och fortsätter med det. Nya organisationskonceptinklusive aktiebolag införs. Det finns alternativa serviceproducenter och det kommerflera. Kundernas rätt att välja kommer att förändra användningen av tjänsterna.Kommunens betydelse är omfattande och flerdimensionell. Därför genomförs kommunreformeninte endast med tanke på organiseringen av social- och hälsovården. Det är ingen idéatt på grund av den specialiserade sjukvården eftersträva totalt 20 starka kommuner. Kommunerav samma storlek som ett sjukvårdsdistrikt skulle inte ha lokalförvaltning och närdemokrativilket utgör den kommunala självstyrelsens kärna. Någon extremradikal kommunreformför den specialiserade sjukvårdens skull ska vi inte gå in för.De kommuner där centralsjukhusen är belägna vill inte ha sjukhusen i sina organisationer.Exempelvis utgör befolkningen i nuvarande Jyväskylä mindre än hälften av befolkningen iMellersta Finlands sjukvårdsdistrikt. Jyväskylä tar inte på sitt ansvar att skaffa sig ett centralsjukhusmed stora förestående byggprojekt. Det samma gäller också nuvarande Lahtis, Åbo,Tammerfors, Uleåborg, Björneborg, S:t Michel, Vasa och Helsingfors. Om till exempel Villmanstrandskommun framledes blev Södra Karelen - vilket i dagens läge inte verkar sannolikt- så skulle centralsjukhuset naturligtvis vara en del av kommunens organisation. Det är klartatt kommunsammanslagningar kommer att genomföras. Det är möjligt att det i framtiden tillexempel i Kymmenedalen endast finns två kommuner och i Östra Savolax en.Den kommunala specialiserade sjukvården och de kommunala sjukhusen försvinner inte ikommunreformen. Närmare hälften av sjukvårdsdistrikten är redan samkommuner med mångaverksamhetsområden. En del är redan och en del kommer att bli social- och hälsovårdsdistrikt.För det mesta fungerar sjukvårdsdistrikten också framöver som samkommuner, eventuelltmed mångsidiga uppgifter som i Kajanalandsmodellen, i en del ingår också beslutsfattandeoch förvaltning som i en samkommun med flera verksamhetsområden.Bristen på specialistläkare och specialiserad vårdpersonal och knappa penningresurser ärproblem inom den specialiserade sjukvården – inte bristande demokrati. Genom kommunreformenska vi inte pressa den finländska hälso- och sjukvården, som hör till den fördelaktigastei de utvecklade EU-länderna, till miljardbesparingar.Heikki Punnonen4Sairaalaviesti 3 /2011


Terveydenhuoltomme edelleen edullistaOECD:n vertailussaHeikki Punnonen, kehityspäällikkö, KuntaliittoMaamme terveydenhuollon menojen suhde bkt:een kasvoi9,2 prosenttiin vuonna 2009 edellisen vuoden 8,4prosentista. Suuren muutoksen selittää lähes yksinomaanmaamme bruttokansantuotteen poikkeuksellinen 8,2prosentin pudotus vuonna 2009. OECD-maista vainmuutama maa käytti tuolloin terveydenhuollon kokonaismenoihinkansantuotteestaan vähemmän kuin Suomi.Tiedot paljastavat jälleen, että terveydenhuoltommeei ole kustannuksiltaan ollut eikä ole muihin maihinverrattuna moitittu pohjaton kaivo. Muut pohjoismaatkäyttävät kansantuotteestaan terveydenhuoltoonsa selvästienemmän.”OECD Health Data 2011, Version – 30 June 2011”raportoi terveydenhuollon päivitetyt tiedot.Suomen tiedot perustuvat terveydenhuollon uudistettuunkansalliseen ja kansainväliseen tilastointiin,joka noudattaa OECD:n terveystilinpitojärjestelmänmukaisia käsitteitä, luokituksia ja laskentaperiaatteita.THL raportoi tiedot OECD:lle.Kustannustekijät (erityisesti palkat – yleisesti jamyös terveydenhuollossa) ovat eri maissa erisuuruisia.Samaten palvelu- ja rahoitusrakenteet ovat eri maissaerilaisia. Kaikki määrityksetkään eivät vielä ole täysinyhteneviä ja bruttokansantuote (bkt) on vain yksielintasoa kuvaava mittari. Näistä seikoista huolimattaOECD Health Datan tiedot ovat kuitenkin parhaatkäytettävissä olevat. Ne asemoivat suhteellisesti erimaiden terveydenhuollon talouden muutoksia viimeisenvuosikymmenen aikana, jolloin OECD-maissainflaatio on ollut suhteellisen hidasta ja maakohtaisetinflaatioerot ovat olleet pieniä.Meillä on pääosin veropohjaiseen rahoitukseenpohjautuva terveydenhuolto eli suurelta osin terveydenhuoltommeon julkista. Terveydenhuoltommejulkisen rahoituksen osuus kansantuotteesta on parissakymmenessävuodessa supistunut. Julkisen rahoituksenosuus terveydenhuollon kokonaismenoistaoli 80,9 prosenttia vuonna 1990 ja 74,7 prosenttiavuonna 2009. Kotitalouksien, työnantajien ja muidentahojen rahoituksen osuus terveydenhuoltomme menoistaon kasvanut kahden vuosikymmenen aikana jaon selvästi suurempi kuin muissa pohjoismaissa. Julkisenrahoituksen osuus oli vuonna 2009 Ruotsissa 81,5prosenttia, Norjassa 84,1 prosenttia ja Tanskassa 85,0prosenttia. USA:ssa julkisen rahoituksen osuus onmyös kasvanut ja oli tuolloin 47,7 prosenttia.Terveydenhuollon ostovoimapariteetilla korjatutjulkiset menot/asukas olivat Norjassa 87 prosenttia,USA:ssa 57 prosenttia, Tanskassa 53 prosenttia,Ruotsissa 26 prosenttia ja Islannissa 20 prosenttiasuuremmat kuin Suomessa vuonna 2009. Eli myösostovoimapariteetilla korjatut terveydenhuoltommekokonaismenot asukasta kohti olivat pienemmät kuinmuissa pohjoismaissa.Terveydenhuoltomme menotedelleen kohtuullisetTHL:n 5.4.2011 julkaisemien tilastotietojen mukaanterveydenhuollon kokonaismenot olivat 15,7 miljardiaeuroa vuonna 2009. Maamme bruttokansantuote vähenipoikkeuksellisen paljon vuonna 2009. Valtaosinsen seurauksena terveydenhuoltomme menojen suhdebruttokansantuotteeseen kasvoi 9,2 prosenttiin vuonna2009, kun se vuotta aiemmin oli 8,4 prosenttia.Terveydenhuoltomme menojen suhde bruttokansantuotteeseenkasvoi 1,3 prosenttia vuosina 1995–2009.OECD-maista Australia, Chile, Israel, Japani, Korea,Luxemburg, Meksiko, Puola, Slovakian tasavalta, Slovenia,Tšekin tasavalta, Turkki, Unkari ja Viro käyttivätvuonna 2009 terveydenhuollon kokonaismenoihinkansantuotteestaan vähemmän kuin Suomi. Tiedotpaljastavat jälleen, että terveydenhuoltomme ei muihinmaihin verrattuna ole ollut viime vuosikymmeneneikä edes vuoden 2009 aikana se usein moitittu tuhlari.Suomalainen terveydenhuolto ei kansainvälisestivertaillen ole koskaan ollut eikä ole se monasti manattu”menojen musta aukko”.Jos maamme terveydenhuolto olisi käyttänyt vuonna2009 suhteellisesti yhtä paljon kansantuotteestammekuin muut pohjoismaat omistaan, sen menotolisivat olleet verrattuna Tanskaan 4,0, Ruotsiin 1,4,Islantiin 0,9 ja rikkaaseen Norjaan 0,7 miljardia euroatoteutunutta suuremmat.Kun toisessa vaakakupissa on kansalaisten kannaltakansainvälisesti vertaillen korkea kokonaisveroasteja toisessa on pikemminkin niukka terveydenhuollonosuus kansantuotteesta, herättää tämä tietenkin kysymyksiä,miten ja miksi näin on. Vaalikeskusteluissasairaanhoito ja terveydenhuolto ovat olleet ja ovatkeskeisiä aiheita. Kansalaisten arvostuksissa ja mielipiteissäsairaanhoito on selvä ykkönen, kun tutkimuksissaon kysytty, mihin yhteiskunnan rahoja tulisi heidänmielestään käyttää. Taustalla ovat samalla hyvin monienkokemat sairaanhoidon palvelujen saatavuuteenja riittävyyteen liittyvät pulmat, jotka ovat jatkuneetvuosia ja joita hoitotakuun avulla on viime vuosinakorjattu ja korjataan.Sairaalaviesti 3/2011 5


Maamme sairaanhoidon rakenteita on saneerattu jauudistettu voimakkaasti kahden vuosikymmenen aikana,mikä tietysti näkyy tähänastisissa menoissa. Kunta-ja palvelurakenneuudistukset kohdistavat tulevatmuutokset erityisesti perusterveydenhuollon ja vanhustenhoidon palveluihin sekä palvelujen yhteistoimintaan.Terveyskeskusten vuodeosastojen palveluistamerkittävä osa siirtyy tulevaisuudessa asumisen jakotihoidon palveluihin. Palvelu- ja tuotantorakenteita,prosesseja, verkostoja, palvelukonsepteja sekä tutkimus-ja hoitokäytäntöjä on pystyttävä uudistamaan.Vastuu oman terveyden kohentamisesta ja ylläpidostaon yhä selkeämmin ihmisillä itsellään ja perheillä.Näin terveydenhuoltomme menojen kansantuoteosuuson vastedeskin pienempi kuin esimerkiksi muissapohjoismaissa. Osaltaan näiden turvin pystymmevastaamaan myös palvelujen kysynnän kasvuun sekäpalvelujen uudistuksiin. Pelkät kuntaliitokset eivätriitä eivätkä saa tarvittavia muutoksia aikaan.Bkt:mme poikkeuksellisen suuripudotus vuonna 2009 ja bktkasvuun vuonna 2010Maamme bruttokansantuote vuonna 2009 väheni 8,2prosenttia. OECD:n katsauksen (Economic Outlook,Volume 2010/1) mukaan bruttokansantuote supistuikoko OECD:ssä 3,3 prosenttia ja euromaissa 4,1 prosenttia.Suomen pudotus oli kaikkein suurin. Maammebruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos oli0,9 prosenttia vuonna 2008, 5,3 prosenttia vuonna2007 ja 4,4 prosenttia vuonna 2006. Bruttokansantuotteemmepoikkeuksellisen suuri supistuminen kasvattiluonnollisesti terveydenhuollon menojen suhdettabruttokansantuotteeseen vuonna 2009.Tilastokeskuksen 14.7.2011 tietojen mukaanmaamme bruttokansantuote kasvoi 3,6 prosenttiavuonna 2010. Ennakkoarvion mukaan terveydenhuollonmenojen bkt-suhde väheni 8,9 prosenttiin vuonna2010.Terveydenhuollon kokonaismenojen suhde BKT:een OECD-maissa 1990–2009 ja BKT-suhteen muutokset %-yksikköinäja prosentteina. Vuosi 2009: laskeva järjestys. Total expenditure on health. % GDP.muutos 1995–20091990 1995 2000 2005 2009 %-yks. %USA 12,4 13,7 13,7 15,7 17,4 3,7 27,0Alankomaat *) 8,0 8,3 8,0 9,8 12,0 3,7 44,6Ranska 8,4 10,4 10,1 11,1 11,8 1,4 13,5Saksa 8,3 10,1 10,3 10,7 11,6 1,5 14,9Tanska 8,3 8,1 8,7 9,8 11,5 3,4 42,0Kanada 8,9 9,0 8,8 9,8 11,4 2,4 26,7Sveitsi 8,2 9,6 10,2 11,2 11,4 1,8 18,8Itävalta 8,3 9,5 9,9 10,4 11,0 1,5 15,8Belgia 7,2 7,6 8,1 10,1 10,9 3,3 43,4Uusi-Seelanti 6,8 7,1 7,6 8,7 10,3 3,2 45,1Portugali *) 5,7 7,5 9,3 10,4 10,1 2,6 34,7Ruotsi 8,2 8,0 8,2 9,1 10,0 2,0 25,0Britannia, UK 5,9 6,8 7,0 8,2 9,8 3,0 44,1Islanti 7,8 8,2 9,5 9,4 9,7 1,5 18,3Kreikka ***) 6,6 8,6 7,9 9,6 9,6 1,0 11,6Norja **) 7,6 7,9 8,4 9,1 9,6 1,7 21,5Espanja 6,5 7,4 7,2 8,3 9,5 2,1 28,4Irlanti 6,1 6,6 6,1 7,6 9,5 2,9 43,9Italia 7,7 7,3 8,1 8,9 9,5 2,2 30,1Slovenia .. 7,5 8,3 8,4 9,3 1,8 24,0Suomi 7,7 7,9 7,2 8,4 9,2 1,3 16,5Slovakian tasav. .. .. 5,5 7,0 9,1 .. ..Australia *) 6,7 7,2 8,0 8,4 8,7 1,5 20,8Japani *) 5,9 6,9 7,7 8,2 8,5 1,6 23,2Chile **) .. 5,3 6,6 6,9 8,4 3,1 58,5Tsekin tasav. 4,7 7,0 6,5 7,2 8,2 1,2 17,1Israel 7,1 7,6 7,5 7,8 7,9 0,3 3,9Luxemburg 5,4 5,6 7,5 7,9 7,8 2,2 39,3Puola 4,8 5,5 5,5 6,2 7,4 1,9 34,5Unkari .. 7,3 7,0 8,3 7,4 0,1 1,4Viro .. .. 5,3 5,0 7,0 .. ..Korea 4,0 3,8 4,5 5,7 6,9 3,1 81,6Meksiko 4,4 5,1 5,1 5,9 6,4 1,3 25,5Turkki *) 2,7 2,5 4,9 5,4 6,1 3,6 144,0Suomen BKT mrd. euroa 89,3 96,1 132,2 157,4 171,2 (184,6 vuonna 2008)Lähde: OECD HEALTH DATA 2011, Version – 30 June 2011 ja Suomen bkt Tilastokeskus 1.3.2011.*) 2009 = 2008 tieto, **) 2009 tieto on estimoitu, ***) 2009 = 2007 tietoBkt-suhteen laskentaperusteet eivät ole kaikissa maissa aivan yhteneviä. Osassa maista tilastointimetodeihin on vuosien mittaan tehty muutoksia(break in series).6Sairaalaviesti 3 /2011


Julkinen talous on heikentynyt ja kiristyy vielä.Terveydenhuollon kustannusten kasvun tulee ollamaltillista lähivuodet. Talous ja rahoitus pakottavathakemaan ja viemään läpi terveydenhuollon toiminnallisiaja rakenteellisia muutoksia suunniteltua nopeamminja suurempina.Terveydenhuoltomme menot tulevat kasvamaansuhteellisesti nopeammin kuin kansantuote. Toivottavastikansantaloutemme kasvu jatkuu muita maita ripeämmin,mikä ei kuitenkaan poista uudistusten tarvetta.Väestön ikääntyminen kasvattaa vastedes myösterveydenhuollon palvelujen kysyntää, mitä vanhoinkäytännöin ja rakentein ei pystytä tyydyttämään.THL:n verkkosivujen seuraavat poiminnat avaavattietojen sisältöä: ”THL kerää vuosittain tiedot julkisenja yksityisen sektorin terveydenhuoltomenoista. Terveydenhuollonmenot- ja rahoitustilastoa varten tiedot kootaantilastoista, tilinpäätöksistä ja muista vastaavistalähteistä. THL:lla laadittava terveydenhuollon kustannus-ja rahoitustilasto noudattaa Kelassa 1980-luvunlopussa laadittua tilastointikehikkoa, jota on päivitettyvastaamaan terveydenhuollossa tapahtuneita muutoksiasekä OECD:n mukaista SHA-terveystilipitojärjestelmää.Terveydenhuollon kustannus- ja rahoitustiedot raportoidaankoko maan tasolla. Tiedot päivitetään maalishuhtikuussa.Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2009 onOECD:n terveystilinpitojärjestelmän (SHA, System ofHealth Accounts) mukainen kansallinen tilasto.Vuonna 2009 Suomen terveydenhuoltomenot olivat15,7 miljardia euroa. Reaalisesti terveydenhuollon kokonaismenotkasvoivat 1,2 prosenttia. Asukasta kohdenmenot olivat 2 936 euroa.Reaalisesti eniten kasvoivat vanhusten laitoshoidon,sairausvakuutuksen korvaamien matkojen, terveydenhuollonbruttoinvestointien sekä hoitolaitteiden jamuiden lääkinnällisten kestokulutustavaroiden menot.Rahamääräisesti suurimmat menoerät koostuivat erikoissairaanhoidon(5,2 mrd. €) ja perusterveydenhuollon(2,8 mrd. €) palveluista sekä avohoidon lääkkeiden jamuiden lääkinnällisten kulutustavaroiden (2,2 mrd. €)käytöstä. Nämä muodostivat kaksi kolmasosaa vuoden2009 terveydenhuoltomenoista.”Lähde: Terveydenhuollon menot ja rahoitus vuonna2009, Tilastoraportti 14/2011, 5.4.2011. Suomenvirallinen tilasto, Terveys 2011. THL.Kunnat.netissä on em. OECD Health Datan taloustiedoistatyöstettyjä helppokäyttöisiä excel-taulukoita– suomeksi ja englanniksi – Suomen näkökulmasta:http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/soster/oecd-health-data/Sivut/default.aspxSairaaloiden tammi–huhtikuu 2011Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, KuntaliittoPalvelujen kokonaiskysyntä ja -tuotanto kasvoivat. Palvelujakäyttäneitä asiakkaita oli enemmän. Avohoitolisääntyi. Vuodeosastohoito supistui. Synnytyksiä oli vähemmän.Leikkauksia tehtiin enemmän. Tekonivelleikkauksiatehtiin enemmän. Sepelvaltimoiden angiografioitaja toimenpiteitä tehtiin enemmän. Leikkausjonothieman kasvoivat. Toimintatuotot ja toimintakulut kasvoivatselvästi nopeammin kuin vuosi sitten.Kunnallisten sairaaloiden kokonaiskysyntä kasvoitammi–huhtikuussa 2011, kun vuosi sitten vastaavaanaikaan kysyntä supistui. Vuosien 1998–2008 ja 2010kysynnän kasvu sai jatkoa. Yli puolet keskussairaaloistaja aluesairaaloista sai lähetteitä enemmän kuin vuosisitten. Yhteensä sairaalat saivat 2,3 prosenttia enemmänlähetteitä. Terveyskeskuksista tulleiden lähetteidenmäärä kasvoi 3,1 prosenttia ja yksityissektoriltatulleiden lähetteiden määrä 3,5 prosenttia. Yhteispäivystystenperusterveydenhuollon käyntien määrät ovatlisääntyneet merkittävästi.Päivystyskäyntejä tehtiin lähes 3 prosenttia enemmän.Päivystyssisäänottojen määrät kasvoivat. Päivystystenyöaikaisten (22.00–06.59) käyntien osuus olivajaa kuudennes ja yöaikaisten päivystyssisäänottojenosuus vaihteli välillä 9–36 prosenttia.Sairaaloiden palveluja käyttäneiden eri henkilöidenkokonaismäärä kasvoi. Sairaaloiden ensikäyntienmäärä ja käyntien määrä yhteensä kasvoivat noin 5prosenttia. Hoitojaksoja oli enemmän, mutta hoitopäivienkokonaismäärä väheni edelleen.Synnytysten määrä väheni 2,5 prosenttia. Sairaaloiden19 118 synnytyksestä HYKSin osuus oli jo ylineljännes.Tiedot raportoineissa sairaaloissa tehtiin leikkauksiayhteensä 1,5 prosenttia edellisvuotta enemmän.Kaihileikkauksia tehtiin 3,8 prosenttia enemmän jatekonivelleikkauksia 2,5 prosenttia enemmän. Sepelvaltimoidenangiografioissa oli kasvua 7 prosenttia japallolaajennuksissa 12 prosenttia. Ohitusleikkauksiatehtiin 4 prosenttia enemmän. Päiväkirurgisten leikkaustenosuus oli sairaaloissa yhteensä 50,2 prosenttia.Operatiivisiin toimenpiteisiin odottavien määrä olikääntynyt kasvuun. Yksittäisissä sairaaloissa eräisiintoimenpiteisiin yli 6 kuukautta odottaneita oli edel-Sairaalaviesti 3/2011 7


Kokonaismuutos (%) verrattuna edelliseen vuoteen. ( ) Suluissa ko. tiedon raportoineiden sairaaloiden lukumäärä.ks = keskussairaalat, as = aluesairaalat ja vastaavassa asemassa toimivat sairaalat1–4/11 1–4/10 1–4/09 1–4/08 1–4/07 1–4/06Lähetteet ks + 2,4 (18) - 1,2 (20) - 1,3 (19) + 2,7 (18) + 3,6 (17) + 6,2 (20)as + 1,6 (17) - 1,3 (20) + 3,2 (20) + 1,0 (18) - 0,8 (17) + 4,1 (18)Päivystyskäynnit ks + 2,8 (19) - 3,9 (19) - 3,4 (19) - 1,0 (19) + 3,1 (20) + 1,2 (20)as + 2,5 (17) - 9,8 (20) - 1,9 (18) + 2,8 (19) - 1,3 (19) + 1,5 (18)Päivystyssisäänotot ks + 4,1 (18) - 1,0 (18) - 6,3 (17) - 1,3 (19) + 0,9 (20) + 0,5 (19)as + 3,1 (16) - 0,8 (20) - 5,7 (18) 0,0 (19) - 0,2 (20) + 2,5 (20)Ensikäynnit ks + 6,1 (19) - 2,3 (20) - 0,5 (20) + 3,9 (19) + 3,5 (20) - 0,4 (20)as - 1,4 (17) + 2,3 (20) - 0,0 (18) + 1,2 (20) + 2,1 (21) + 3,3 (19)Pkl-käynnit yht ks + 5,5 (19) - 2,3 (20) + 1,1 (20) + 3,3 (19) + 3,8 (20) + 1,6 (20)as + 5,1 (17) - 0,3 (18) + 0,6 (18) + 3,4 (20) + 0,8 (21) + 3,6 (18)Hoitojaksot ks + 1,3 (19) - 2,9 (18) - 1,8 (19) - 2,0 (19) 0,0 (20) - 2,8 (20)as + 1,2 (16) - 4,8 (20) - 6,0 (18) - 2,5 (20) - 1,4 (21) + 1,5 (19)Hoitopäivät ks - 1,4 (19) - 4,6 (20) - 4,8 (20) - 3,8 (19) - 1,1 (20) - 1,5 (20)as - 2,3 (17) - 8,0 (20) - 5,7 (18) - 6,3 (20) - 0,1 (20) + 0,1 (18)Synnytykset ks - 1,4 (20) + 1,0 (20) + 0,8 (20) + 3,2 (20) - 0,9 (20) + 3,7 (20)as - 11,5 (9) + 1,1 (9) - 0,5 (9) - 3,7 (10) - 1,6 (10) + 3,0 (10)Leikkaustmp:t ks + 1,1 (18) - 0,9 (20) - 3,7 (19) + 3,1 (20) - 1,8 (20) - 4,1 (20)as + 3,9 (16) - 5,9 (18) - 3,8 (18) - 0,9 (20) - 3,1 (19) - 5,9 (18)Kaihileikkaukset + 3,8 (22) - 5,7 (24) - 2,3 (23) + 12,6 (24) - 4,0 (25) - 9,9 (24)Sepelvaltimoiden angiografiat + 7,0 (18) - 5,4 (19) + 2,3 (20) + 4,4 (20) 0,0 (19) + 11,0 (19)Sepelvaltimoiden pallolaajennukset + 12,1 (18) - 2,8 (19) + 3,8 (20) - 1,3 (20) + 1,4 (18) + 25,3 (18)Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset + 4,1 (5) - 10,0 (6) - 12,2 (6) + 2,5 (6) - 9,9 (6) - 2,8 (6)Tieto- ja seurantajärjestelmien uudistusten ja vaihtojen takia kaikki eivät ole pystyneet raportoimaan kaikkia tietoja joka vuosi. Aluesairaaloidenmuutokset näkyvät jäämisenä raportoinnista pois.leen. Hoitotakuu ei toteudu vielä kaikille.Sairaanhoitopiirien toimintatulot yhteensä olivat6,6 prosenttia edellisvuotta suuremmat, vuosi sitten3,5 prosenttia. Myyntitulot jäsenkunnilta kasvoivatyhteensä 6,3 prosenttia, vuosi sitten 3,4 prosenttia.Toimintamenot olivat 5,2 prosenttia suuremmat,vuosi sitten 2,7 prosenttia. Henkilöstömenojen kasvuoli 3,0 prosenttia ja palvelujen ostojen kasvu 10,1prosenttia. Kysynnän kasvu näkyy myös siinä, ettätoimintatulot, palvelujen ostot ja materiaaliostot toteutuivattalousarviossa ennakoitua suurempina. Toimintamenotyhteensä toteutuivat pitkälle talousarvioidenmukaisesti.Ihmiset sairastuvat ja sairastavat. Kunnallisen erikoissairaanhoidontutkimusten ja hoitojen kysyntäei ole vähenemässä. Sairaanhoitopiirien on turvattavahenkilöstön riittävyys ja tuleva saatavuus. Vuoden2012 talousarvioita ja suunnitelmia valmistellaanhidastuvan talouskasvun sekä kunnallis- ja julkistaloudenvaatimusten ja kestävyysvajeuhan alla. Näistähuolimatta sairaanhoitopiirien talousarvioiden valmistelussaon noudatettava täydellisyysperiaatetta. Senmukaan talousarvioon on otettava kaikki seuraavanvuoden tulot ja menot.Paineet toteuttaa toiminnallisia ja rakenteellisiamuutoksia vahvistuvat.8Sairaalaviesti 3 /2011


myös vastedes kuntayhtymänä, jonka tehtävät saattavatolla moninaisemmat Kainuun malliin – osassamyös päätöksenteko ja hallinto monitoimikuntayhtymänä.Erikoislääkäri- ja hoitohenkilövaje sekä rahanniukkuus ovat kunnallisen erikoissairaanhoidon ongelmia,ei demokratiavaje. Kuntayhtymien hallituksissaja valtuustoissa poliittiset luottamushenkilöt tekevätpäätökset. Lisäksi kuntayhtymät ja jäsenkunnatovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään – mm.sopimusten, neuvottelujen, kysynnän, tuotannon jatalouden raportoinnin, talousarvioiden valmistelunsekä rullaavan tiedottamisen myötä. Asiakaskyselyilläkerätään sairaaloiden potilailta tietoa, miten palveluissaon onnistuttu ja missä on parantamisen varaa.Nämä ovat myös osa kunnallisen palveluorganisaationkansanvaltaa.Toimiva ja tehokasMeillä on hyvin varustetut keskussairaalat ja muutamatalueelliset sairaalat, jotka mahdollistavat väestölleenerikoissairaanhoidon palvelujen saatavuuden jasaavutettavuuden. Etäisyydet ja ajomatkat ovat kohtuullisetkaukaisia Pohjois- ja Itä-Suomen kuntia lukuunottamatta. Ne mahdollistavat myös päivystyspalvelutsairaanhoitopiirin asukkaille. Sairaalat on saatuaikaan ja ne pidetään yllä jokaisen sairaanhoitopiirinjäsenkuntien yhteisvoimin. Suomessa on valtaosinkunnallinen terveydenhuolto, joka on kustannuksiltaanEU:n kehittyneiden maiden halvimpia. Suomalaisetsairaalat ovat tuottavuudeltaan pohjoismaidenykkösiä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on suurenja hyvin toimivan palveluorganisaation hallintomalli.Himmeli ei siihen pysty.Suomalaisesta terveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidostaei ole puristettavissa miljardisäästöjä kuntauudistuksella.Oireita tulevastaKeskuskaupungit ja kehyskunnat ovat eräs keskeinenosa suurta kuntauudistusta, sillä 20 suurimmallakaupunkiseudulla asuu kolme neljäsosaa väestöstä.Jos esimerkiksi Tampereen kaupunkiin liitettäisiinkaupunkiseutuun kuuluvat kunnat, siitä tulisi suurivajaan 360 000 asukkaan peruskunta. Pulmana on,että Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan,Vesilahden ja Ylöjärven valtuustojen ja hallitustenpuheenjohtajat ilmoittivat yhteisenä kantanaan”Emme tue esitettyjä kuntauudistussuunnitelmia”. Hehaluavat asiasta avointa, laajaa ja perusteellista keskusteluaottaen huomioon eri näkökulmat. Kannanotonesittäjät ovat valtaosin kahden suurimman hallituspuolueenjäseniä. Edellä mainitut kunnat ovat vahvojaitsehallinnollisia kuntia – myös suhteessa Tampereeseen.Kangasala, Nokia ja Ylöjärvi ovat noin 30 000asukkaan kuntia. Puheenjohtajat vetoavat tulokselliseenkaupunkiseutuyhteistyöhön.Vastaavaa vastenmielisyyttä on viestitty muuallakin- mm. Turun kehyskunnissa ja pääkaupunkiseudulla.Pienet ja keskisuuret kunnat ovat nostattaneet asiasta”kapinaliikkeen”, joka lähti liikkeelle päähallituspuolueidensisältä mutta joka nopeasti levisi puoluerajojen.Onko monta keskisuurta ja pientä – osin erilaista– yhteensä enemmän, energisempi ja parempi kuinyksi tosi-iso?Kuntien keskinäinen kilpailu on saanut paljonhyvää aikaan niin asukkaille kuin yrityksille. Siksimonien kuntien asukkaat ja päätöksentekijät puolustavathyväksi kokemaansa rakennetta. Väestö tunteeja tietää päätöksentekijänsä ja kokee, että demokratiatoimii välittömästi ja paremmin kuin hyvin suuressakunnassa. Kunnan päätökset, palvelut ja asukkaat ovatlähellä toisiaan. Tämä näkyy myös edellä mainitussaPirkanmaan kuntien kannanotossa.Maankäytön, asumisen, liikennejärjestelyjen,elinkeinotoiminnan ja palveluverkon kehittämisessäesimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovattehneet ja tekevät paljon yhteistyötä (mal-suunnitteluja MAL-verkosto). Näissä toiminnoissa kuntarajatylittävä yhteistyö, valmistelu ja päätöksenteko ovatvälttämättömiä.On selvää, että kuntaliitoksia tulee. Vähäväkisetja/tai taloudeltaan heikot kunnat liittyvät suurempiinkuntiin. Suurempiakin kuntafuusioita syntyy aikaamyöten myös keskuskaupunkien ympärille Salon,Kouvolan ja Jyväskylän malliin. Yhtä selvää on, ettämaakunta- ja kuntapäättäjät/-johtajat eivät hyväksyrysäyttämällä toteutettavaa 180–240 kunnan hävittämistäja liittämistä suuriin kuntiin. Kuntauudistus eitule olemaan vain läpihuutojuttu eduskunnassa – eimyöskään hallituspuolueissa. Tästä pitävät osaltaanhuolen lokakuussa 2012 pidettävät kuntavaalit.EnnusteKuntaministeri Virkkunen on hallitusohjelmasta saanuttehtävän, joka muistuttaa Pohjolan emännän lausumaaseppä Ilmariselle ”… kun sa kynnät kyisen pellon,käärmehisen käännättelet ilman auran astumatta,vaarnojen värisemättä.” Ilmarinen kynti pellon, muttaei saanut Pohjolan tytärtä, vaan uuden tehtävän. Radikaalinja nopean kuntauudistuksen onnistumisennusteon huonompi kuin seppä Ilmarisella.Sairaalaviesti 3/2011 11


Osakeyhtiöitä sairaanhoitopiireihinHeikki Punnonen, kehityspäällikkö, KuntaliittoPirkanmaan sairaanhoitopiiri yhtiöitti laboratoriotoimintonsa1.9.2011 alkaen. Fimlab Laboratoriot Oy onuuden yhtiön nimi. Liikelaitoksena toimineen Laboratoriokeskuksenpalvelut jatkuvat yli 50 toimipisteessäPirkanmaalla – myös uudistunein palvelukonseptein.Yhtiön palvelualue ja asiakaskunta hyvin todennäköisestilaajenevat. HYKSin Oy:n valmistelu jatkuu.Fimlab Laboratoriot Oy on ensimmäinen julkisenterveydenhuollon perustama laboratorioyhtiö. Pirkanmaansairaanhoitopiirin omistama yhtiö aloitti toimintansasyyskuun alussa. Yhtiön toimitusjohtajaksivalittiin Ari Miettinen, joka toimi tätä ennen Laboratoriokeskus-liikelaitoksentoimitusjohtajana.Fimlab Laboratoriot Oy tuottaa kaikki laboratoriopalvelut,laboratorioalan koulutuksen ja tutkimuksenPirkanmaan sairaanhoitopiirin julkisen terveydenhuollontarpeisiin. Sillä on yli 50 toimipistettä Pirkanmaallaja se tekee vuosittain noin kuusi miljoonaatutkimusta. Yhtiö työllistää noin 500 terveydenhuollonammattilaista.Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri selvittää mukaantuloayhtiöön osakkuuden kautta. Sen myötä Fimlabtuottaisi myös Kanta-Hämeen kunnallisen terveydenhuollontarvitsemat laboratoriopalvelut. Kanta-Hämeensairaanhoitopiiri hakee ratkaisulla toimintaansaparempaa tuottavuutta, kustannustehokkuutta ja kustannussäästöjä.Miksi oli tarpeen siirtyä liikelaitoksesta osakeyhtiöksi?Yhtiön kotisivuilla perustellaan muutosta näin:”EU:n Komission vaatimuksesta kuntien ja kuntayhtymientoiminta kilpailuilla markkinoilla edellyttääjatkossa toiminnan yhtiöittämistä. Yhtiönä Fimlabvoi tarjota palvelujaan sekä julkiselle että yksityisellesektorille, mikä voi jatkossa muuttaa kilpailutilannettalaboratorioalalla.” Toimitusjohtaja Ari Miettinen hahmottaatarpeen seuraavasti: ”Julkinen terveydenhuoltoon muutostilanteessa, ja syntyy uusia tapoja palveluidenjärjestämiseen. Kunnallisia terveyspalvelujayhtiöitetään, kun niiden halutaan toimivan markkinaehtoisesti.Yhtiömuotoisen toiminnan kautta haetaansamalla mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä muidensairaanhoitopiirien ja yksityisen terveydenhuollonkanssa”.Uutta asiakaslähtöisyyttä – uusiapalvelukonseptejaVaraamalla ajan etukäteen Fimlabin asiakas pääseejonottamatta kaikkiin laboratoriotutkimuksiin. Ajanvoi varata joko netissä tai puhelimitse. Perinteisen verinäytteenotonohella Fimlabin toimipisteissä tehdäänmm. allergiatutkimuksia ja gynekologisia irtosolututkimuksia(PAPA).”Oma terveys” -palvelut on Fimlabin konsepti,joka tarjoaa tutkimuspalveluja oman terveyden seurantaan.Tavallisten laboratoriotutkimusten teettäminenon mahdollista myös ilman lääkärin lähetettä.Lääkärien tekemät ohjevalikot ohjaavat asiakasta lähetteentekemisessä.Oma terveys -palveluun kuuluvat tällä hetkelläseuraavat tutkimukset:• kolesteroli- ja muut rasvatutkimukset• perusverenkuvatutkimukset• verensokerin tutkimukset• laktoosi-intoleranssin tutkimus• keliakiatutkimus• allergiatutkimus (Prick)• gynekologinen irtosolututkimus (PAPA)• eturauhastoiminnan merkkiaine (PSA)• raskaustesti• klamydian osoittaminen virtsasta.Palvelun taustalla on yksinkertainen perusajatus: Joshenkilöllä on oikeus mitata itsestään kuume tai käydälaihduttaessaan vaa’alla, miksei hän yhtä lailla saisiteettää itsestään yksinkertaisia laboratoriotutkimuksia.Sallimalla terveen järjen käyttö terveyden seurannassavähennetään samalla täysin tarpeetonta lääkäripalvelujenkäyttöä.Asiakas maksaa itse teettämänsä tutkimukset itse jasaa laskun ja vastaukset postitse. Eräiden tutkimustennumeeriset tulokset saat halutessaan myös tekstiviestinä.Tulosten tulkinnassa auttavat palvelusta löytyvätohjeet. Niissä korostetaan, että poikkeavien tulostentulkinta ja merkityksen arviointi kuuluvat terveydenhuoltoalanammattilaisille. Fimlab ei tarjoa neuvontaaeikä lääkärin hoitoa tutkimustulosten perusteella.Edulliset hinnat ovat osa Oma terveys -tutkimuspalvelujenasiakaslähtöisyyttä. Kun asiakas poimiilähetteeseensä laboratoriotutkimukset, hän samallanäkee niiden hinnat ja muut perittävät maksut. Eliesimerkiksi tällainen lähete ja hinnat:12Sairaalaviesti 3 /2011


Tutkimuksen nimihintaPerusverenkuva 1,50Verensokeri 1,50Rasvatutkimukset 4,80KolesteroliKolesteroli, HDLKolesteroli, LDLTriglyseriditPalvelumaksu 4,00Näytteenottomaksu 7,20Yhteensä 19,00Kun edellä olevia verrataan YLE Tampereen vuonna2009 kokoamiin hintoihin (ks. tämän lehden artikkeli”Hinnat – osa avoimuutta), Suomen Terveystaloveloitti yksityisiltä asiakkailta tuolloin yksistään perusverenkuvatutkimuksesta32,20 euroa ja Mehiläinen26,10 euroa. Tänä vuonna Kelan taksa ko. tutkimuksestaon 6 euroa.Olettaisi työnantajienkin kiinnostuvan työterveyshuollonkäyttämien laboratoriotutkimusten hinnoista,jos ja kun työterveyshuolto veloittaa esimerkiksi verensokerinpitkäaikaisseurantatutkimuksesta 34 euroaja Fimlab 3,50 euroa tai edellä mainituista rasvatutkimuksista36 euroa ja Fimlab 4,80 euroa. Noiden hintaerojenjälkeen työnantajille ja Kelalle ei luulisi olevansamantekevää, mihin hintaan ja missä tuotetaantyöterveyshuollossa käytettävät laboratoriotutkimukset.Kustannustehokkuus sekä kustannus- ja hintatietoisuusovat myös osa hyvää työterveyshuoltoa.Yhtiömuodossa toimiessaan kunnallinen laboratorioei nauti veroetuja, joista liikelaitosten hintojenedullisuuden on väitetty johtuvan. Kyse on vain maltillisemmastavoiton tavoittelusta. Kun Fimlabin hinnattulevat laajemmin väestön, työnantajien, vakuutusyhtiöidenja median tietoon, Fimlab tulee saamaanrunsaasti myös yksityisiä henkilö- ja yritysasiakkaita.Fimlab Laboratoriot Oy kulkee edellä ja saa seuraajia.HYKSin Oy on työn alla oleva hanke, joka myösreagoi terveydenhuollon muuttuneeseen ja muuttuvaanmarkkinatilanteeseen. Hankkeen suunnitelmaaselvitettiin alkuvuoden tiedotustilaisuudessa seuraavinargumentein:”Yksityisten kansalaisten, työnantajien ja vakuutusyhtiöidenmaksama hoito lisääntyy ja suuntautuukokonaan yksityisille tuottajille. Samaan aikaan kuntienverorahoitus terveydenhuoltoon ei kasva. Palvelusetelinkäyttö lisääntyy. Kunnallinen sairaala ei voihoitaa palvelusetelin saanutta potilasta. Tämän seurauksenajulkinen sairaalalaitos menettää lääkäreitä,hoitajia ja muita osaajia yksityissektorille, jossa työ onusein paremmin palkattua, eikä ole raskasta päivystysvelvollisuutta.Vaativimpien hoitojen, monisairaiden potilaiden,ympärivuorokautisen päivystämisen, tieteellisen tutkimuksenja uuden terveydenhuollon henkilöstön koulutuksenjääminen julkisen sektorin harteille heikentääsen vetovoimaisuutta ja nostaa yksikkökustannuksia.Tällainen kehitys ei ole yhteiskunnan edun mukaista.HYKSin Oy ei kilpailisi HUS:n oman palvelutuotannonkanssa, vaan täydentäisi niitä. Osakeyhtiönavulla pystyttäisiin tuottamaan sairaala- ja poliklinikkapalvelujasellaisille asiakasryhmille, joita on vaikeapalvella nykyisellä mallilla. Tällaisia ovat mm. vakuutusyhtiöidenmaksamat potilaat, ulkomaiset potilaattai HUS-alueen ulkopuolisten kuntien potilaat. Lisäksise voisi tarjota palvelujaan myös itse maksaville potilailletai kunnan palvelusetelin saaneille potilaille.HYKSin Oy:n toivottaisiin myös parantavan tilojenja laitteiden käyttöastetta sekä sitouttavan terveydenhuollonammattilaisia HUS:n kautta tapahtuvaanpalveluntuotantoon.Osakeyhtiön henkilöstö koostuisi muutamasta(3-4) täyspäiväisestä HYKSin Oy:n toimintaa pyörittävästähenkilöstä ja mahdollisesti sadoista HUS:npalveluksessa olevista terveydenhuollon ammattilaisista,jotka haluaisivat työskennellä varsinaisen työaikansaulkopuolella osakeyhtiössä ja hankkia näin lisäansioita.Nykyisin moni HUS:n lääkäri toimii vapaa-aikanaanyksityisillä lääkäriasemilla.Yhtiö olisi pääosin HUS:n omistama, mutta sairausvakuutuskorvauksensaamiseksi tulee ulkopuolistaomistusta olla vähintään 25 prosenttia. Ulkopuolinenomistaja voisi olla esimerkiksi osakeyhtiön henkilöstötai vakuutusyhtiö.”HUS:n valtuusto tekee päätöksen HYKSin Oy:nperustamisesta.Sairaalaviesti 3/2011 13


Kuntalaisen valinnan vapaus – uutta suuntaaterveydenhuollon kehittämiseenMartti Virtanen, johtaja, KilpailuvirastoValinnan vapaus, markkinat ja kilpailu ovat jo nyt terveydenhuollonarkipäivää. Valinnan vapaus tulee myöskuntien järjestämiin palveluihin. Kirjoitus perustuutekijän esitelmään Sairaanhoitopiirien johtajien ja johtajaylilääkäreidenseminaarissa 8.9.2011. Kirjoituksessaesitetyt näkemykset ovat henkilökohtaisia, eivätkä välttämättävastaa Kilpailuviraston kantaa.Terveydenhuoltolaki –lähtölaukaus uudistukselleMarkkinoiden toiminnan ja kilpailun kannalta uusiterveydenhuoltolaki on potentiaalisesti kauaskantoinenuudistus. Uuden lain yhtenä tavoitteena on vahvistaaasiakaskeskeisyyttä. Tätä on tarkoitus toteuttaamyös siten, että vähitellen kunnan asukas voi valitapalvelun tuottajan kiireettömässä hoidossa.Jos uudistus toteutuu täysimääräisesti, se siirtääkunnallisen terveydenhuollon ohjausjärjestelmää vahvastisuunnittelusta markkinoihin. Kunnan asukkaidenvalinnan vapautta voidaan pitää täysimääräisenä,jos se todella ohjaa kunnallisen terveydenhuollonresurssien kohdentumista eri tarkoituksiin, eikä vainsiirrä jonoja yhdestä tuotantoyksiköstä toiseen. Todellinenvalinnan vapaus johtaa ainakin pitemmällä aikavälillälaajakantoiseen kunnallisen terveydenhuollonrakenteiden ja toimintatapojen uudistukseen.Valinnan vapaus on tässä niin kuin muissakin yhteyksissäsuhteellinen käsite. Tässä yhteydessä aidollavalinnan vapaudella tarkoitetaan sitä, että kunnanasukkaalle on tarjolla todella kyseeseen tulevia ja erisyistä eri tavalla arvostettavia palveluvaihtoehtoja. Tällöinkunnan asukkaat voivat löytää ja käyttää sellaisiapalveluvaihtoehtoja, että heidän yksilöllisesti vaihteleviatarpeitaan ja preferenssejään voidaan entistä paremmintäyttää.Julkisella rahoituksella tullaan epäilemättä ainaasettamaan rajoja kunnan asukkaiden valinnalle. Kunnanasukkaan valinnan vapaus saattaa entistä enemmänkeskittää kunnallista palvelutarjontaa suuriinkeskuksiin, jolloin yhtäläistä valinnan mahdollisuuttavoi olla vaikeaa ylläpitää keskuspaikkakuntien ulkopuolella.Kiireettömän hoidon siirtymät saattavatmyös vaikuttaa mahdollisuuksiin ylläpitää päivystystoiminta,jolloin vaihtoehtojen määrä saattaa supistua.Kyse on siitä, onko kuitenkin asukkaalle vaihtoehtojariittävästi ja muuttuuko kunnallisen palvelutuotannonrakenne asukkaiden valintojen seurauksena.Kaikki kunnan asukkaat eivät myöskään välttämättäole yhtä hyviä valitsijoita. Asukkaiden tukeminenvalinnan vapauden käyttämisessä on myös yksi tapakehittää aitoa valinnan vapautta.Valinnan vapauden merkitys ja sensuhde perinteiseen toimintamalliinSuomessa kunnallisen terveydenhuollon järjestäminenon perustunut kunnittain tai kuntayhtymittäin hajautettuunsuunnitteluun. Tässä mallissa tuotantopäätökseton tehty ja toteutettu hierarkkisen ohjauksenavulla. Kunnallisen terveydenhuollon tutkimukset jahoidot on tarjottu kansalaisille asetuksilla määrätyinenimmäismaksuin, joilla ei ohjata suoritetuotannonmäärää tai laatua. Kunnallisen terveydenhuollon palvelutuotanto/kuluttaja(potilas, asiakas) -rajapinta onSuomessa ollut ja on pääosin edelleenkin ei-markkinatyyppinen,suunnitteluun pohjautuva. Sen sijaankunnallisen terveydenhuollon rahoittajien/tilaajien javarsinaisten tuotanto-organisaatioiden rajapinta ontietyiltä osin saanut markkinaehtoisia piirteitä. Kunnallisenerikoissairaanhoidon sopimusohjaus on jovuosia toteuttanut tilaaja-tuottajamallin monissa sairaanhoitopiirissä.Valinnan vapauden merkitystä ja sen toteuttamisedellytyksiäarvioitaessa on tärkeä lähtökohta se, ettäyhtä hyvin terveydenhoidon kuin muidenkin alojentuotannollisten resurssien kohdentamistapojen osaltamarkkinat ja suunnittelu ovat perusvaihtoehdot, joistajompikumpi on valittava. Tiettyä konkreettista tuotantoaei siis voida samanaikaisesti yhtäläisesti ohjatasuunnittelulla ja markkinoilla; jommalle kummalleon annettava etusija. Näin ollen kunnan asukkaidenvapaa valinta voi johtaa toisenlaiseen tutkimusten jahoitojen kysynnän jakautumaan kuin mitä suunnittelunkautta on määritelty ja sovittu eri kunnallisilletuotantoyksiköille. Jos vapaa valinta todella toteutetaan,kunnallisten terveydenhuollon organisaatioidentuotanto-osuuksien ja kunnallisen tuotannon sisällönon voitava muuttua kunnan asukkaiden valintojenmukaisesti. Samaan aikaan ei voida vaatia tuotantoyksikköjätoimimaan tarkoin suunnittelun kautta annettujenresurssien, toimintamallien ja toimipaikkojenmukaisesti.Kunnallisessa terveydenhuollossa on ajankohtaistamyös kunnallisen palvelutuotannon uudelleenorganisointija siihen liittyvä integrointi. Tämäntyyppisestäohjauksen kehittämisestä on kyse mm. perusterveydenhuollonja erikoissairaanhoidon yhteistyössä, terveydenhuollonjärjestämissuunnitelmassa ja erikoissairaanhoidonjärjestämissopimuksessa. Koordinoinnille14Sairaalaviesti 3 /2011


on epäilemättä merkittävästi tilaa. Kun pyrkimyskunnan asukkaiden valinnan vapauden toteuttamiseenotetaan huomioon, on tärkeää arvioida myös sitä,muuttaako hajautetun suunnittelun koordinointi julkisenterveydenhuollon rakenteita ja toimintamallejasamaan suuntaan kuin mihin vapaan valinnan voidaanennakoida vievän.Kunnan asukkaiden vapaanvalinnan täytäntöönpanokunnallisessa terveydenhuollossaKunnan asukkaiden vapaan valinnan toimeenpanotarkoittaa ko. kiireettömien kunnallisten terveydenhuoltopalveluidenmarkkinoiden luomista. Tällöinon määriteltävä valinnan kohteena olevat palvelut,niitä tarjoavien tuottajien käytettävissä olevat kilpailukeinot,kunnan asukkaiden valintatavat ja -perusteet,tuottajien alallepääsyn ja alalta poistumisen ehdot sekäjulkisen rahoituksen ja mahdollisen täydentävän yksityisenrahoituksen välittymiskanavat. Näin ollen onmääriteltävä• Miten terveydenhuoltopalveluja käyttävät kunnanasukkaat käytännössä valitsisivat palveluntarjoajan?• Minkälaisiin laatu- ja saatavuustietoihin valintaperustuisi?• Miten nämä tiedot tuotettaisiin?• Voisivatko kunnalliset tuotantoyksiköt kilpaillapotilaista ja reagoida potilaiden valintoihin?• Miten kunnalliset tuotantoyksiköt voisivat muuttaatoimintaansa tai organisaatiotaan kilpaillakseen?• Voisivatko kunnalliset tuotantoyksiköt osoittaamarkkinointiviestejä suoraan kansalaisille – näinavoimesti toisiaan vastaan kilpaillen?• Toteutettaisiinko vapaata valintaa myös palvelusetelinavulla, jolloin olisi luotava myös kuntalaisillemahdollisuus selvittää eri tuottajien tutkimusten,hoitojen ja toimenpiteiden hinnat?• Miten uudistetaan kunnallisen terveydenhuollonrahoitus kunnan asukkaiden vapaan valinnan mahdollistamiseksi?Käytännössä julkisen rahan tulisiseurata kunnan asukasta kapitaatiomallin ja/taipalvelusetelimallin mukaisesti.Kuten jo todettiin, kunnan asukkaiden valinnat saattavatjohtaa merkittäviin kunnallisten palvelujentuotantoyksikköjen tuotanto-osuuksien muutoksiinsiihen nähden, mikä on suunnittelulla ja sopimuksillaluotu kapasiteetin jakautuminen niiden välillä.”Tavallisilla” markkinoilla kysynnän vahvistuminen(heikkeneminen) ja tulojen kasvu (lasku) antavatvahvan signaalin kapasiteetin lisäämiseen (supistamiseen),johon markkinatoimijat sekä uudet alalle tulijat(alalta poistujat) reagoivat. Jos kunnan asukkaidenvapaan valinnan mahdollisuudesta aiotaan tehdä aito,tuotantoyksikköjen tulisi kyetä toteuttamaan kapasiteettimuutokset,vaikka ne olisivat ristiriidassa suunnitellunkapasiteettijaon kanssa. Tämä liittyy myös tuotantoyksikköjenerilaistumistarpeeseen, jonka kunnanasukkaiden vapaa valinta todennäköisesti saisi aikaan.Tuotantoyksikköjen alueellinen sijoittuminenkin saattaisimuuttua kunnan asukkaiden vapaan valinnanseurauksena. Miten ja missä tehdään tällöin päätöksetja miten nopeasti? Miten tuotantoyksiköt hankkivatresurssit, joiden käyttöä kunnan asukkaiden valintaanreagointi edellyttää?Kun kunnallisen terveydenhuollon sisäiset markkinatluodaan, kunnan asukkaiden valinnan mahdollisuusvoitaisiin periaatteessa ulottaa myös yksityisiintuotantoyksikköihin. Vastaavasti kunnalliset tuotantoyksikötvoisivat kehittyä niin, että ne voisivat myydätutkimuksiaan, hoitojaan ja toimenpiteitään myös yksityisillemarkkinoille. Tällainen kehityspolku saattaisilopulta johtaa kiireettömän terveydenhoidon markkinoidenyhdistymiseen alueellisesti tai kansallisesti.Edellä viitattiin siihen, että julkisen terveydenhuollonsisälle on ryhdytty rakentamaan markkinaohjaustatilaajan/rahoittajan ja tuotannon välille. Tämäon markkinaohjausta ylhäältä. Kunnan asukkaan valinnanvapaus tarkoittaa markkinaohjausta alhaalta.Alhaalta tulevan markkinaohjauksen vahvistuminenvähentänee ylhäältä tulevan markkinaohjauksen käyttämismahdollisuuksia.Kunnan asukkaiden valinnan vapauden täysimääräinentoteuttaminen merkinnee kunnallistentuotantoyksiköiden päätöksenteon itsenäisyydenvahvistumista. Tätä kautta merkittäväksi tulee myösse, onko kunnallisilla tuotantoyksiköillä yhtäläisetmahdollisuudet kilpailla kunnan asukkaiden valinnoistaja toteuttaa valintojen edellyttämiä muutoksiatutkimuksien, hoitojen ja toimenpiteiden määrissä,sisällössä ja toiminta-alueissa. Kunnallisten tuotantoorganisaatioidenyhtäläiset toimintamahdollisuudet(eli näiden keskinäinen kilpailuneutraliteetti) ovatkinyksi kunnan asukkaiden vapaan valinnan onnistuneentoteuttamisen edellytys.Jos jatkossa luodaan kansalliset tai alueelliset kiireettömänterveydenhoidon markkinat, joilla sekäkunnalliset että yksityiset tuotanto-organisaatiot kilpailevatja joilla kansalaiset hankkivat palveluja jokojulkisella tai yksityisellä rahoituksella, yksityisten jakunnallisten tuotanto-yksikköjen toimintamahdollisuuksienyhtäläisyys on jatkossa tärkeä kiireettömänterveydenhoidon markkinoiden toimivuuden ehto.Kilpailuneutraliteetti on tärkeä edellytys kunnan asukkaanvalinnan vapauteen perustuvan terveydenhoidonohjausjärjestelmän onnistumiselle. Kuntalainsäädännönkehittäminen tullee myös edistämään kilpailuneutraliteettia.Kunnallisessa omistajuuspolitiikassakilpailuneutraliteetti tulee varmasti olemaan merkittäväkysymys.Sairaalaviesti 3/2011 15


Julkisessa keskustelussa ja lainsäädännön valmistelussaon jäänyt toistaiseksi taka-alalle se, mitenkunnallisen terveydenhuollon ohjausrakenteita tuleemuuttaa, jotta kunnan asukkaiden valinnan vapaudenpotentiaali voidaan täysimääräisesti saavuttaa. Muutoksettulevat ilmeisesti olemaan merkittäviä.Sairaalaviestin 1–2/2011 taitossa yli puolet artikkelista oli jäänyt pois. Tässä artikkeli kokonaisuudessaan.Hinnat – osa avoimuuttaHeikki Punnonen, kehityspäällikkö, KuntaliittoTavaroiden ja palvelujen hinnat ovat näkyvissä ja kaikilletarjolla. Niitä käytetään aktiivisesti markkinoinnissaja kilpailussa. Hinta- ja tuotetietoja julkistetaan lehdistössäja netin seurantasivuilla – osa lähes reaaliaikaisesti.Hoitojen, tutkimusten ja palvelujen hintoja on pikkuhiljaaalkanut julkistua kilpailun, kilpailutusten ja palvelusetelienmyötä. On selvää, että terveydenhuollon jasairaanhoidon tulevaisuuteen kuuluvat yhä avoimemminmyös selkeät ja vertailtavat hinnat.Metro-lehdessä 12.4.2011 Helsingin Yksityinen Silmäsairaalamainosti näin: ”Kohti parempaa elämänlaatua.Kaihileikkaus on meillä turvallinen ja joustavavaihtoehto.” Leikkauksen perushinta on 1 700 euroa/silmä, jonka voi maksaa 12 kuukauden korottomallamaksuajalla alkaen 141,67 euroa/kk. KaihileikkausLaser ”Näe valintasi mukaan kauas tai lähelle ilmanlaseja” maksaa yrityksen nettisivuilla olevan hinnastonmukaan 2 490 euroa/silmä. Kaihileikkaus Premium”Erikoislinssillä eroon sekä taittovirheestä että ikänäöstä”on hinnaltaan 2 900 euroa/silmä.Helsingin Sanomissa 13.4.2011 Silmä Tilkkamarkkinoi kaihileikkausta: ”Nyt tarjouksena tutkimusja leikkaus 1 250 euroa/silmä sekä meillä leikatuillepotilaille toisen silmän leikkaus 990 euroa.” Tuo hintaon peruslinssillä. Kaihileikkaukset erikoislinsseillä onhinnoiteltu erikseen.HUS on tehnyt itse runsaasti kaihileikkauksia jamyös ostanut kaihileikkauksia yksityisiltä tuottajilta.HUS:n alueen väestö tarvitsee vuodessa noin 11 000kaihileikkausta. Turvatakseen kaihileikkausten oikeaaikaisenja riittävän saatavuuden HUS otti maaliskuunalussa yhdeksi lisäkeinoksi palvelusetelin. Palvelusetelivoidaan tarjota kaihileikkausjonoon asetettavalle potilaalle,jolla ei ole vaikeita yleissairauksia. HUS:ssaon arvioitu kaihileikkausten palvelusetelien määräksi3 000–5 000. HUS:n kaihileikkauksen palvelusetelinarvo on 660 euroa. Potilaan omavastuu on enintään90 euroa. Yksityisen palveluntuottajan kaihileikkauksenhintakatto on 750 euroa. HUS:n yhteistyökumppaneinatoimivat seuraavat yksityiset palvelujen tuottajat:Laser Tilkka, Espoon Yksityinen SilmäsairaalaOy, Helsingin Yksityinen Silmäsairaala Oy ja VantaanYksityinen Silmäsairaala Oy.Yksityisille asiakkaille tarjottavan kaihileikkauksenhinta on Helsingin Yksityisessä Silmäsairaalassa 127prosenttia ja Laser Tilkassa 67 prosenttia kalliimpikuin HUS:n palvelusetelillä hankittavan kaihileikkauksen.Sama tuottaja ja kovin erilainen hinta ei voiselittyä markkinointi- ja hallintokustannuksilla. Osinsama markkinointi vaikuttaa myös palvelusetelipotilaidentekemiin tuottajavalintoihin.Silmätautien ylilääkäri Juha Välimäki Päijät-Hämeenkeskussairaalasta selvitti kysymystä kaihileikkauksissakäytettävistä linsseistä muun muassa näin:”Peruslinssiä on olemassa kahta versiota: tavallista jauudempaa, paremmaksi todettua ns. asfääristä linssiä.Kunnallisissa sairaaloissa on siirrytty asfääriseen linssiin,kuten ymmärtääkseni avosektorillakin. Joka tapauksessajatkossa ostopalveluina tuotettavissa kaihileikkauksissaasfäärinen linssi olisi vaadittava. Perusideahanon että potilas saa täsmälleen saman leikkauksenostopalveluna kuin olisi saanut omassa kunnallisessasairaalassaan.” Kilpailutuksessa ja palvelusetelihankinnoissaon määriteltävä myös käytettävä linssi.Palvelusetelillä hankittavientutkimusten hintojaYlöjärven kaupunki otti tämän vuoden alussa käyttöönerikoissairaanhoidossa palvelusetelit. Niitä ontarjolla eräissä tutkimuksissa ja hoidoissa seuraavillaerikoisaloilla: kardiologia, reumatologia, endokrinologia,diabetologia, gastroenterologia, ortopedia, käsikirurgia,plastiikkakirurgia, neurokirurgia, gastrokirurgia,urologia, naistentaudit, lastenkirurgia, lastenallergologia, lasten kardiologia ja lastenneurologia.Kaikkiaan tutkimuksia ja hoitoja on listalla noin 50.Toisin kuin HUS:n kaihileikkauksen, palvelusetelissäsetelin arvo on sama eri tuottajilla, mutta asiakkaanomavastuu vaihtelee tuottajien hintojen mukaan.Ylöjärvi valitsi palvelun tuottajiksi seuraavat lääkärikeskukset:Koskiklinikan, Pihlajalinnan ja Terveystalon.Seuraavat esimerkit hahmottavat palvelusetelinvuoden alun hintoja ja asiakkaan omavastuuosuuksia.16Sairaalaviesti 3 /2011


Esimerkkejä palvelusetelien hinnoista ja asiakkaan omavastuuosuuksista.hinta Setelin arvo Asiakkaan omavastuuKardiologin vastaanottokäynti• Koskiklinikka 85,00 42,60 42,40• Pihlajalinna 70,00 42,60 27,40• Terveystalo 110,00 42,60 67,40Kardiologin v-ottokäynti + UÄ• Koskiklinikka 260,00 221,60 38,40• Pihlajalinna 249,00 221,60 27,40• Terveystalo 340,00 221,60 118,40Rasitus-EKG-tutkimus• Koskiklinikka 187,50 111,60 75,90• Pihlajalinna 139,00 111,60 27,40• Terveystalo 198,00 111,60 86,40Käsikirurgia, ojentajapuolen ganglion carpi paikallispuudutuksessa• Koskiklinikka 300,00 172,60 127,40• Pihlajalinna 200,00 172,60 27,40• Terveystalo 581,00 172,60 408,40Kirurgin vastaanottokäynti• Koskiklinikka 70,00 11,60 58,40• Pihlajalinna 39,00 11,60 27,40• Terveystalo 53,00 11,60 41,40Kirurgia, traumaattisten haavojen kerroksittainen suturaatio• Koskiklinikka 164,15 136,75 27,40• Pihlajalinna 250,00 136,75 113,25• Terveystalo 548,00 136,75 411,25Hinnoissa on eroja – pienimmillään kallein verrattunahalvimpaan on noin 1,3-kertainen ja suurimmillaan3,3-kertainen. Asiakkaiden omavastuiden erotvaihtelevat huomattavasti enemmän. Pienimmilläänomavastuiden ero on noin 2,1-kertainen eli kallein on113 prosenttia suurempi kuin halvin ja enimmillään15-kertainen eli kallein on 1 400 prosenttia suurempikuin halvin.Mitä ilmeisimmin ainakin osalle ylöjärveläisistämyös asiakkaan omavastuulla on merkitystä, mikävaikuttaa palvelun tuottajan valintaan.Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetunlain 6 §:n mukaan ”Kunnan on selvitettäväasiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä,palvelusetelin arvo, palvelujen tuottajien hinnat, omavastuuosuudenmääräytymisen perusteet ja arvioitusuuruus sekä vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollonasiakasmaksuista annetun lain mukaanmääräytyvä asiakasmaksu”.Lain 7 § määrää palvelusetelin arvon näin: ”Kunnantulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se onasiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuuttaarvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotkaaiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisestakunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalvelunasekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioituomavastuuosuus.”HUS on pitänyt kaihileikkausten palveluseteliratkaisussaantiukasti kiinni lain edellä mainitusta velvoitteesta,että palvelusetelin arvo on asiakkaan kannaltakohtuullinen.Kun vertaa Ylöjärven listalla olevien eräiden toimenpiteidenyksittäisten tuottajien asiakkaiden omavastuuosuuksialain velvoitteeseen ”asiakkaan kannaltakohtuullinen”, Ylöjärven olisi pitänyt karsia listaltapois kohtuuttoman suuren omavastuuosuuden aiheuttavatyksittäisten tuottajien toimenpiteet. Palveluseteliäkäytettäessä vastuu ei ole vain palvelujen käyttäjällä.Hyvin todennäköisesti Ylöjärven avaus ja hoitojenjulkistetut hinnat johtavat Pirkanmaalla kaikkein kalleimpienhintojen karsiutumiseen ja hintojen laskuun.YLE teki 28.1.2011 jutun Ylöjärven palveluseteleistäotsikolla ”Yksityisten lääkäriasemien hoidossahuimia hintaeroja”. Mukana olevien lääkärikeskustenjohto selvitti eroja näin: ”Lääkärikeskukset ihmettelevättoistensa taksoja. Koskiklinikan toimitusjohtajaKari Varkila sanoo, ettei ole tehnyt laskuvirhettä, eikäpolje hintoja. – Kyllä me olemme yrittäneet sinnekaikki ne todelliset kustannukset saada mukaan. Pikkusenihmettelemmekin miksi jossakin palvelu voimaksaa niin paljon enemmän.”Kilpailutuksessa oli viitisenkymmentä toimenpidettä.Yli puolessa toimenpiteistä Terveystalo olikallein. Yhdeksi hintaerojen syyksi on epäilty lääkärikeskustenerilaista omistusta. Terveystalon takana onkansainvälisiä pääomasijoittajia, kun taas kaksi muutaovat henkilökuntiensa omistamia. Terveystalon asiakkuusjohtajaToni Siiskosen mukaan tämä ei vaikutahinnoitteluun. ”Kaikki jotka tekevät yritystoimintaapyrkivät tekemään sitä kuitenkin jossain määrin voitollisesti,jotta yritystoiminnalla olisi jatkuvuutta. EnSairaalaviesti 3/2011 17


sinänsä näe, että omistuspohjalla olisi siihen suoraavaikutusta”, Siiskonen sanoo.Hintaeroja selitetään myös vuokrilla ja sijainnillasekä sillä, ovatko lääkärit työsuhteessa vai ammatinharjoittajia.Helsingin Sanomat totesi pääkirjoituksessaan4.8.2010 näin: ”Erittäin tärkeäksi hintojen vertailukelpoisuusnousee, jos kunnat ottavat myös sairauksientutkimisessa laajalti käyttöön palvelusetelit.”Palvelusetelikokeilun tähänastisesta käytöstä tuleetietoa kunnat.nettiin kesään mennessä.Laboratoriotutkimusten hinnatLaboratoriotutkimusten hinnat ja niiden suuret erotovat olleet usein esillä mediassa. Tampereen Radiouutisoi 2.3.2009 otsikolla ”Laboratoriotesteistä koviahintoja”.Jutun perustaksi YLE Tampere oli kerännyt 11tavallisenlaboratoriotutkimuksen hintatiedot SuomenTerveystalolta, Mehiläiseltä ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltäsekä työstänyt niistä seuraavan hintavertailun:Tutkimus Terveys- Mehi- PSHP Kelantalo läinen korvausPerusverenkuva ja trombosyytit 26,10 32,20 1,50 8,00Kreatiniini 16,00 19,80 1,00 5,00C-reaktiivinen proteiini 21,30 25,00 1,50 5,00Kalium 16,00 18,60 1,00 5,00Natrium 16,00 21,00 1,00 5,00Tromboplastiiniaika, INR-tulostus 19,20 23,60 1,60 6,00Glukoosi 16,00 19,80 1,50 5,00Alaniiniaminotransferaasi 16,00 19,80 1,20 5,00Tyroksiini, vapaa 40,80 51,30 2,70 8,00Virtsan kemiallinen seulonta 19,20 13,10 2,00 6,00EKG, 12 kytkentää levossa 42,00 46,00 10,50 18,00Verinäytteen otto 8,00 0,00 7,00Laskutuslisä 0,00 0,00 4,00Yhteensä 256,60 290,20 36,50Terveystalon hintoihin tuli 8 euron näytteenottomaksuja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) hintoihin7 euron näytteenottomaksu. Mehiläinen ei perinytnäytteenottomaksua. Samasta näytteestä tehdäänyleensä useita analyyseja.Uutisen johtopäätös oli, että ”laboratoriotutkimustenhinnat vaihtelevat rajusti”. Kooste kertoo, ettäyksityisten laboratorioiden hinnat ovat moninkertaisetPirkanmaan sairaanhoitopiirin Laboratorioliikelaitoksenlaskuttamiin hintoihin verrattuna.Ylen uutisessa oli yritetty selvittää hintaerojen syitä.”Yritykset saavat laboratoriotutkimuksista paremmankatteen kuin esimerkiksi lääkäripalveluista. Terveystalonlaboratorioliiketoiminnoista vastaava liiketoimintajohtajaIlkka Lehto on kuitenkin vaitonainentarkemmista katetiedoista. – Me olemme kuitenkinpörssiyhtiö, että näitä asioita ei kommentoida. Kunasiakas tulee yksityiseen lääkärikeskukseen, hän katsookokonaisuutta eikä yksittäisen tutkimuksen hintaa.”Kysymykseeni, miten kunnallisen ja yksityisensektorin laboratoriotutkimusten palvelu- ja tuotantokäytännötpoikkeavat Pirkanmaalla toisistaan, Pirkanmaansairaanhoitopiirin Laboratoriokeskuksen toimitusjohtajaAri Miettinen totesi: ”Valtaosa potilaista onsamanlaisia kunnallisella ja yksityisellä puolella. Kunnallinensektori huolehtii lisäksi päivystyksistä ja hätätapauksista,mikä vaatii lääketieteellisistä syistä myöskiireellisiä tutkimuksia alle tunnin vasteajalla. Pääosalaboratoriotutkimuksista on sellaisia, joiden vastaussaadaan saman päivän aikana tai seuraavana päivänä.Noin 80–90 prosenttia tutkimuksista on ei-kiireellisiä,niin kunnallisella kuin yksityisellä puolella,mukaan lukien työterveyshuolto. Kunnalliset toimijatlähettävät ne Pirkanmaalla LaboratorioliikelaitokseenTampereelle ja yksityiset lähettävät ne pääosin yksityisiinkeskuslaboratorioihin pääkaupunkiseudulle.Molemmat hyödyntävät automaatiota samalla lailla jasaavat siitä kustannustehokkuutta. Suurten keskuslaboratorioidentuotantokustannukset ovat murto-osalääkäriasemien potilailta perimistä maksuista. Tampereellauseat yksityiset lääkäriasemat ostavat niin sanottujahätäpalveluja Pirkanmaan Laboratorioliikelaitokselta,kun heidän omat laboratoriopalvelut ovat jokiinni, ja myyvät ne hyvällä katteella potilaille.”Edellä olevan yhteenvedon hintojen perusteellavoisi luulla, että yksityinen sektori edelleen tekee kaikkilaboratoriotutkimukset käsityönä yksittäin paikanpäällä. Näin ei ole, vaan ne hyödyntävät keskittämisratkaisujaja automaatiota siinä missä julkinenkinsektori. Teknologioiden ja uusien tuotantoprosessienkehitys ei kuitenkaan ole siirtynyt yksityisen sektorinveloittamiin laboratoriotutkimusten hintoihin.Helsingin Sanomat selvitti 11.6.2010 uutisessaan”Yksityisten lääkäriasemien tutkimuksissa ylihintaa”tällä tavalla: ”Yksityiset lääkäriasemat velottavat laboratoriotutkimuksistamoninkertaisesti kunnalliseenpuoleen verrattuna. Yleisimpien tutkimusten keskiarvoisen’ostoskorin’ hinta nousee yksityisellä liki viisinkertaiseksijulkiseen terveydenhuoltoon nähden.Esimerkiksi tulehduksia paljastava CRP-arvon mittauskustantaa yksityisen puolen asiakkaalle keskimäärinyli 24 euroa, kun kuntapuolella terveyskeskus maksaakunnan laboratoriolle samasta kokeesta vain kolmeeuroa.”Kansalaiset ja työnantajat maksavat tietämättömyyttäänliian korkeita hintoja laboratoriotutkimuksista.Tuotantokustannuksiin nähden hintoja olisimahdollista alentaa runsaasti. Kilpailu ei ole tullutyksityissektorin laboratoriotutkimusten hintoihin.Laboratoriotutkimusten hinnat suhteessa hankintakustannuksiintuottavat erittäin hyvän katteen, minkämyös yksityisten yritysten johtajat ja taloushallinnonvastuulliset ovat todenneet pitävän paikkansa.18Sairaalaviesti 3 /2011


Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä selvittilaboratoriotutkimusten hintoja vuonna 2006. Senkokoava havainto oli samanlainen. Hintaerot olivatsuuret ja asiakkaiden hintatietoisuus huono tai olematon.Työryhmän puheenjohtaja lääkintöneuvos JoukoIsolauri esitti potilaiden avuksi Kuluttajavirastoa. Kunvirasto tekisi säännöllisiä hintaseurantoja ja julkistaisiniitä, asiakkaiden hintatietoisuus paranisi. Ihmiset hakisivatpalvelut sieltä, misssä ne olisivat edullisimmat.Kuluttajavirasto ei ole tehnyt laboratoriotutkimustenhintaseurantaa eikä -vertailuja – syynä resurssipula.Kuvantamistutkimusten hinnatKelan vuoden 2010 tilastojen mukaan oli asiakkailtaperitty kuvantamistutkimuksista alla olevia keskimääräisiähintoja. Verrokiksi on poimittu yksittäisten sairaanhoitopiirienelektiivisten kuvantamistutkimustentämän vuoden hintoja.peritty asiakkailta,hintojen keski-arvo,Tutkimus kela 2010 verrokki shp 2011Nenän sivuonteloiden natiiviröntgen (DM1AA) 77,11 32,00 / Keski-Pohjanmaan shpHampaiston ja leuan panoraamakuvaus (EB1HA) 75,30 36,00 / Länsi-Pohjan shpKeuhkojen natiiviröntgen (GD1AA) 80,86 36,00 / Varsinais-Suomen shpPolven laaja natiiviröntgen (NG1BA) 97,53 35,00 / Satakunnan shpPään natiivi tietokonetomografia (AA1AD) 335,84 157,60 / Pirkanmaan shpVatsan ultraäänitutkimus (JN3AE) 216,49 77,35 / Itä-Savon shpLannerangan magneettitutkimus (NA3BG) 640,28 259,00 / Päijät-Hämeen shpTuotantokustannukset ovat periaatteessa samat. Hintaerotovat kovin suuret. Jos esimerkiksi noin60 000 asukkaan kunnan asukkaat käyttävät vuodessanoin 6 000 keuhkojen naiiviröntgentutkimusta(GD1AA), se maksaisi kunnalle Varsinais-SuomenKuvantamiskeskuksen tuottamana 216 000 euroa jayksityisiltä asiakkailta vuonna 2010 perittyjen hintojenkeskiarvolla ostettuna 485 160 euroa. Eli viimemainittuolisi noin 125 prosenttia suurempi.Yksityisen sektorin kuvantamisen keskimääräisethinnat ovat oleellisesti korkeammat kuin sairaanhoitopiirienkuvantamisyksiköiden hinnat. Sairaanhoitopiirienhinnoissa on myös suurehkoja eroja. Yksityissektorinkeskiarvohintojen perustana olevissa hinnoissaon luonnollisesti myös suuria hintaeroja.Mitä ilmeisimmin kuvantaminen on korkeistahinnoista johtuen yksityiselle sektorille erinomaisentuottoisaa toimintaa suhteessa tuotantokustannuksiin.Sieltä syntynee vastaava tuhti kate kuin laboratoriotutkimuksista.Yksityissektorilla huulena heitetty vertaus, ettädiagnostiikkaan liittyvät tutkimukset ovat yksityisenterveydenhuollon Sampo, saa tukea edellä olevistatiedoista. Kalevalan taruissa Sampo on ihmeellinen,rikkauksia tekevä mylly.Helsingin Sanomat esitti 4.8.2010 pääkirjoituksessaan”Kuvantamisen hintaerot esille”, että ”Laboratorioistaja kuvantamisyksiköistä onkin tullut lääkäriasemilletuottoisia laitoksia”.Työterveyshuollon tutkimustenhinnoistaMuutama esimerkki jo edellä esitetyistä tutkimuksistahahmottaa työterveyshuollon hintatasoa. Kysymyksessäon suuressa kaupungissa toimiva noin 400työntekijän työnantaja ja sen työterveyshuollon hinnateuroina. Rinnalla ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiirinLaboratoriokeskuksen hinnat - kuvantamistutkimuksistasairaanhoitopiirien verrokkihintoja.TThpSHPPerusverenkuva 20,00 1,50Kreatiniini 13,00 1,00C-reaktiivinen proteiini 21,00 1,50Kalium 11,00 1,00Natrium 11,00 1,00Glukoosi 13,00 1,50Alaniiniaminotransferaasi 13,00 1,20Virtsan kemiallinen seulonta 12,00 2,00EKG, 12 kytkentää levossa 36,00 10,50Verinäytteenotto (yhdestä – 7,00näytteestä useampi tutkimus)Yhteensä 150,00 28,20Keuhkojen natiivirtg 73,00 36,00/VSSHPNenän sivuontel. rtg 66,00 32,00/KPSHPVatsan ultraäänitutk. 232,00 77,35/ISSHPTyöterveyshuollon konseptiin kuuluu myös, että perusterveitätyöntekijöitä tutkitaan sairauden tai sairauksienpoissulkemiseksi. Periaatteessa syynä laboratoriotutkimustenmääräämiseen pitäisi olla esimerkiksikeski-ikäisen työntekijän lievä ylipaino, hieman kohollaoleva verenpaine, alkoholin liikakäyttöä, suvussasydän- ja verisuonisairauksia ja väsymystä. Eli taustallapitäisi olla jokin ajateltavissa oleva riskitekijä.Työterveyshuollossa käytetään myös valmiita tutkimuspaketteja,joihin on pakattu erilaisia tutkimuksiaja joita samanlaisina ei ole muilla palvelujen tarjoajillakäytössä. Tämän vuoksi hintavertailu on vaikeaa. Valtaosallatyönantajista ei riitä asiantuntemus paketinSairaalaviesti 3/2011 19


sisällön ja sen mahdollisten päällekkäisyyksien tai tarpeellisuudenarviointiin. Perusverenkuvalla selvitetäänanemiaa. Jos oireita ei ole, toistuva perusverenkuvanselvittäminen on turhaa. Erään pienehkön organisaationjohtaja ihmetteli ääneen jatkuvaa perusverenkuvantutkimista kovin monesta työntekijästään. Maksansairautta ja alkoholin liikakäyttöä ei ole tarpeen selvittääkolmella neljällä eri tutkimuksella.Tuo pelkistetty silmäys osoittaa, että työterveyshuollontutkimusten hinnoittelulla on suuri merkitystoiminnan katteelle. Jos työterveyshuollon lääkärinenintään 10 minuutin vastaanottokäynti maksaa työnantajalle20–25 euroa ja enintään 20 minuutilta 40–45 euroa sekä työterveyshoitajan puoli tuntia reilu 30euroa, hinnat eivät kata kustannuksia. Työnantajanedustajat ymmärtävät lääkärissäkäyntien halvat hinnat.Laboratoriotutkimusten ja kuvantamistutkimustentarpeellisuudet ja hinnat ovat useimmille heistä täysintuntematonta aluetta. Kelan korvaukset vaikuttavatosaltaan mielenkiinnon vähäisyyteen.Tehdäänpä selkeyttävä vertailu. Jos työpaikkaravintolanpitäjä laskuttaisi rasvattomasta maitolitrasta11,50 euroa, kun sen hinta marketissa on 0,85 euroa,työnantaja ei hyväksyisi tällaista hintaa.Periaatteessa myöskään työterveydenhuollossa eipitäisi ottaa ja teettää turhia laboratoriotutkimuspakettejatai otattaa liian kevyin indikaation kuvantamistutkimuksia.Terveydenhuollon voimavarat pitääkäyttää vaikuttavasti ja tehokkaasti. Työterveyshuoltoon osa tätä kokonaisuutta.Yksityissektori tarjoaaläpinäkyvyyttä ja avointakeskusteluaToimitusjohtaja Matti Bergendahl kirjoittaa Mehiläinen-lehden1/2011 pääkirjoituksessa ”Mehiläinen– Sosiaali- ja terveyspalveluiden ykkösvaihtoehto”muun muassa näin: ”Mehiläinen osallistuu aktiivisestipalvelujen tuottamista koskeviin kilpailutuksiin. Valtakunnallisenatoimijana meillä on mittavaa osaamistaja resursseja auttaa kuntia ja kaupunkeja tuottamaansosiaali- ja terveyspalveluita asukkailleen kustannuksiltaanläpinäkyvästi ja laadukkaasti. Käymme mielellämmeavointa keskustelua niin kuntalaisten kuinpäättäjienkin kanssa sosiaali- ja terveyspalveluidenorganisoinnista.””Kustannuksiltaan läpinäkyvästi” ja ”avointa keskustelua”tarkoittavat myös sitä, että tutkimusten,hoitojen ja toimenpiteiden hinnat ovat näkyvissä javertailtavissa, niin kunnallisten toimijoiden kanssatehtävissä sopimuksissa, työterveyshuollossa kuin yksityisillekansalaisille tarjottavissa palveluissa. Hyvinkalliit hinnat samoista tutkimuksista esimerkiksi työterveyshuollossatai yksityissektorilla luo perusteetontakilpailuetua.Samalla on syytä muistaa, että ”Työnantaja saaKelasta korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista työterveyshuollonja sairaanhoidon kustannuksista” ja että”Kela korvaa sairaanhoidosta aiheutuvia kustannuksiasekä maksaa sairauspäivärahaa ansiomenetyksen ajalta”(Kela).Matti Bergendahlin tarjoamaa läpinäkyvyyttä jaavointa keskustelua on tervehdittävä ilolla. Edellä olevatvertailut ovat osa tätä.Hinnoittelu osattava ja hallittavaHinnat ovat oleellinen osa myös sairaanhoitopiirienja sairaaloiden tätä päivää ja tulevaisuutta. Kun yksityisensektorin palveluja kilpailutetaan ja ostetaan, ontärkeää ottaa rinnalle vastaavat kunnalliset palvelut janiiden hinnat. Esimerkiksi YLEn Ylöjärvi-juttuun toimitusolisi voinut poimia myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirinja TAYSin hinnat.Edellä esitetty antaa vahvat viitteet siihen, ettäkunnalliset palvelujen tuottajat tulevat ja joutuvatkilpailemaan myös hinnoilla. Tämä vaatii, että kilpailtavientutkimusten, toimenpiteiden ja hoitojen hintoihinei saa sisältyä kustannuksia, joita kilpailijoillaei ole. Näitä ovat muun muassa päivystysvalmiuksienylläpito sekä opetus ja tutkimus.Kun tietyt palvelut ja vaativimmat tapaukset tutkitaanja hoidetaan valtaosin yliopistollisissa keskussairaaloissaja keskussairaaloissa, nämä palvelut onhinnoiteltava niiden vaatimien tai edellyttämien kustannustenmukaisesti. Näin ollen esimerkiksi synnytystoiminnan,sydäninfarktien, aivoinfarktien ja 24/7hoitojen ja valmiuksien kustannuksia ei saa valuttaaelektiivisiin palveluihin. Runsaasti tehtävät, sinälläänvaativat toimenpiteet (kuten tavanomainen kaihileikkaus)pitää tuotantoprosesseiltaan saada niin tehokkaiksi,että niiden hinnat ovat kilpailukykyiset. Ostopalveluesimerkitantavat tähän hyvää pohjaa.Hinnat ja hinnoittelu on hallittava vastedes tähänastistamoniulotteisemmin. Tähän liittyviä menetelmiäja tiedonhankintaa on parannettava sairaanhoitopiireissäja sairaaloissa. Sairaalan, tulosalueiden, liikelaitostenja tulosyksiköiden johtajien, talousjohtajien,laskenta- ja kehittämispäälliköiden on ymmärrettäväja hallittava tuotteistus ja hinnoittelu. Tämä vaatii,että heidän on tunnettava muiden hinnat ja että heidänon aktiivisesti kehitettävä hinnoitteluun liittyvääosaamista, tuotteistusta, tehokkaita tuotantotapoja,palveluvalikoimaa ja hintojen jatkuvaa seurantaa.Saa nähdä, milloin tuotanto- tai hankintakustannuksiinverrattuna ylikorkeat tutkimusten hinnat alkavatkiinnostaa Kuluttajavirastoa, Kilpailuvirastoa,Kelaa ja vakuutusyhtiöitä. Kuntien ja kuntayhtymienei pidä hyväksyä liian korkeita hintoja – ei myöskääntyönantajina. Hintakilpailu, läpinäkyvyys ja avoimuuson saatava myös diagnostisiin tutkimuksiin. Näinterveydenhuollon rahat saadaan paremmin riittämäänkasvavaan kysyntään.20Sairaalaviesti 3 /2011


Sairaaloita myytävänäHeikki Punnonen, kehityspäällikkö, KuntaliittoSairaaloiden rakennemuutos jatkuu. Erikoissairaanhoidossatarpeettomaksi jääneitä ja jääviä rakennuksia ontai tulee kaupan eri puolilla maata. Jo aiemmin tyhjentyneetsairaalat ja sairaala-alueet ovat saaneet hyvinmonenlaista uutta toimintaa ja uutta eloa – palveluja,työpaikkoja ja asumista.Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri myy peruskorjattavaksiHalikon psykiatrisen sairaalan rakennukset sekäUudenkaupungin psykiatrisen sairaalan kiinteistöjä.Halikon sairaala sijaitsee Märynummessa Salonkaupungissa (entisessä Halikon kunnassa). Sairaalaalueon kaunis, puistomainen, rauhallinen ja lähelläTurku-Helsinki -moottoritien liittymää. Salon keskustaanon matkaa kahdeksan kilometriä. Halikon sairaalallaon maa-alueita yhteensä 52 hehtaaria, josta sairaalanvälittömässä ympäristössä vajaat 27 hehtaaria.Sairaala-alueella on yli 20 rakennusta tai rakennelmaa.Suurimmat sairaalarakennukset ovat arkkitehti AxelMörnen suunnittelemat Toivola (7 050 brm 2 , rakennettu1931/1979) ja Lepola (5 050 brm 2 , rakennettu1925/1938). Muita rakennuksia ovat mm. Hallintola(3 650 brm 2 rakennettu 1974), Uutela (2 050 brm 2 ,rakennettu 1931/1979), Keittiörakennus, Huoltokeskus,Puuverstas, Autotalli, paritaloja, rivitalo, Vesitornisekä 1800-luvulla rakennetut puurakenteiset Kapteenintaloja Vääpelintalo. Myytävistä rakennuksista osasoveltuu yksityisasumiseen ja osa yritys- tai hoivapalvelukäyttöön.Halikon sairaalan kohteet myydään käyttäenavointa neuvottelumenettelyä. Tämä tarkoittaa, ettäensimmäisessä vaiheessa kuntayhtymä pyytää ostamisestakiinnostuneita ilmoittautumaan, määrittelemäänkiinnostuksensa kohteen, esittämään alustavansuunnitelman tulevasta käytöstä ja indikatiivisen tarjoushinnan.Käyttösuunnitelma on eräänä perusteenamyyntipäätöstä tehtäessä. Etusija on terveydenhuoltoon,sairaanhoitoon, sosiaalihuoltoon tai kuntoutukseenliittyvillä käyttötarkoituksilla. Ilmoittautumisaikapäättyi 31.8.2011. Sairaanhoitopiiri pidättää itselleenoikeuden jatkaa erikoissairaanhoidon toimintaa osassarakennuksia, mistä ostajan kanssa sovitaan erikseen.Uudenkaupungin psykiatrinen sairaala sijaitseemeren tuntumassa ja noin kilometrin päässä kaupunginkeskustasta. Alue on kaunis, puistomainen ja rauhallinen.Vieressä ovat hyvät ulkoilumahdollisuudetja mm. täysimittainen golfkenttä. Sairaala-alueen rakennuksistaon myytävänä osa eli yhteensä kahdeksanrakennusta. Kivirakenteinen sairaalarakennus on vuodelta1916 ja pinta-alaltaan noin 3 200 brm 2 . Rakennuson peruskorjattu vuosina 1967 sekä 1999–2001.Asuntola- ja liikuntasalirakennuksen pinta-ala onnoin 3 200 brm 2 . Se on rakennettu vuonna 1951 jaliikuntasali on peruskorjattu vuonna 1990. Terapiahallinlisäksi myydään asuinrakennuksia. Myös nämärakennukset myydään avointa neuvottelumenettelyäkäyttäen.Uutinen parin vuoden takaa kertoi, että ”Paimionsairaalan kohtalo on jo sinetöity”. Alvar Aallon suunnittelemastasairaalasta lähti sata ihmistä työllistäväkeuhkoklinikka jo Turkuun Tyksin uuden T-sairaalantiloihin. Aika oli ajanut ohi Paimion sairaalan eikäse enää soveltunut nykyaikaiseen keuhkosairauksientutkimiseen ja hoitoon osana muuta erikoissairaanhoitoa.Paimion sairaalassa sijaitsevat reumatologianpoliklinikka, reumasairauksien leikkausosasto ja reumatautienvuodeosasto siirtyvät lähitulevaisuudessaTurkuun. Sairaalassa toimii myös kuntoutusosasto.Näin Paimion sairaalan mittava ja maineikas ura erikoissairaanhoidonyksikkönä päättyy lähivuosina. Onselvää, että maailmankuulun Paimion sairaalan tulevakäyttö on maakunnallinen hanke ja että hotelliksi taipelkästään museoksi se ei päädy.Kesäkuussa 2011 julkistettiin myytäväksi Satalinnansairaalan sairaala-, toimisto- ym. tilat. Sairaalaaluesijaitsee noin kuusi kilometriä Harjavallan keskustasta.”Satalinnan alueella on sairaalan päärakennus,E-rakennus (jossa myös sairaalatoimintaa) sekä useitaasuinrakennuksia.Alueen kokonaispinta-ala on 88,743 hehtaaria ja sepitää sisällään mm. peltoa ja metsää. Alue on luonnonkaunis ja sijaitsee lähellä Kokemänjokea. MyyntihintaHalikon sairaala, Lepola, rakennettu 1925/1938, arkkitehtiAxel Mörnen suunnittelema, noin 5 050 brm 2Sairaalaviesti 3/2011 21


tuttuaan yhteensä noin 100 miljoonan euron hanketarjoaa vuodepaikat 8 000 matkailijalle. Holiday ClubSaimaa avautuu tänä vuonna.Itse asiassa Rauha palaa juurilleen. Jo vuonna 1894siellä aloitti ”Rauha pensionaat för turister”. Venäläissyntyinenlääkäri Dimitri Gabrilovitsch osti Rauhanvuonna 1912 ja muutti sen toiminnan sanatorioksi,jonka palvelutarjontaan kuuluivat erilaiset kylvyt sekämm. kirkasvalohoidot samoin kuin dieetti- ja kasvisruuat.Vieraita tuli ”Venäjältä, Puolasta, Romaniastaja Preussista sekä Amerikasta asti. Oli prinssejä ja paroneitaperheineen, liikemiehistä puhumattakaan”.Kylpylärakennus paloi vuonna 1923 ja Rauhan aluemyytiin Viipurin läänin sairaanhoitopiirille, joka rakennuttialueelle uuden vuonna 1926 käyttöön otetunsairaalan.Suurista mielisairaaloista (enimmillään yli 1 000potilasta) Sipoossa sijaitsevan Nikkilän alue jalostettiinasuin- ja yrityskäyttöön. Samoin kävi ja käy Siilinjärvelläsijaitsevalle Harjamäen entiselle sairaala-alueelle.Eläkkeensaajien lukumäärät ja eläkkeiden suuruudetvuonna 2010Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, KuntaliittoEläkkeelle siirtyvien ja eläkettä saavien lukumäärät,eläkkeiden suuruus sekä eläkkeistä kansantaloudelle aiheutuvatrasitukset ja uhat tulevat olemaan talous- jayhteiskuntapoliittisen keskustelun ytimessä. Sairaaloidentutkimuksia ja hoitoja käyttävistä merkittävä osa oneläkeläisiä. Kysymykset, kuinka paljon heitä on ja kuinkasuuret eläkkeet ovat, liittyvät mm. asiakasmaksuistakäytävään keskusteluun. Suomalaiset ovat vuosikymmenienmittaan maksaneet ja maksavat – verotuksen kautta– terveysturvansa. Eläkkeet ovat valtaosin pieniä taipienehköjä. Suuret eläkkeet ja vakuutukset voivat turvatavain pienelle osalle eläkkeiden saajista erikoissairaanhoidonpalvelut. Oheiset Eläketurvakeskuksen ja Kelantiedot hahmottavat nykytilannetta.Kaikkia eläkkeensaajia oli vuoden 2010 lopussa yhteensä1 463 835 – miehiä 642 963 ja naisia 820872. Näihin lasketaan kaikki työ- tai kansaneläkkeenäomaa tai perhe-eläkettä saavat. Tämän suuren joukonkeskimääräinen kokonaiseläke oli 1 284 euroa kuukaudessavuonna 2010. Kaikkiin eläkkeensaajiin lasketaanmyös ulkomaille maksetut eläkkeet, jotka harvojapoikkeuksia lukuun ottamatta ovat sangen pieniä jaolivat keskimäärin 326 euroa kuukaudessa vuonna2010. Samaten lapsille maksetut eläkkeet ovat pieniäja pienentävät osaltaan edellä olevaa keskieläkettä.Kun eläkkeensaajien joukon ulkopuolelle rajataanulkomailla asuvat, pelkkää perhe-eläkettä saavat ja osaaikaeläkettäsaavat, on käytössä tieto ”Suomessa asuvatomaa eläkettä saavat”. Tämä antaa hyvän kuvan eläkkeidensaajista, joita oli vuonna 2010 yhteensä 1 322758 – miehiä 589 679 ja naisia 733 079. Suomessaasuvien omaa eläkettä saavien keskimääräinen eläke oli1 370 euroa kuukaudessa vuonna 2010 – miesten keskimäärin1 561 euroa ja naisten 1 217 euroa kuukaudessa.Työeläkkeen osuus oli miesten keskimääräisessäeläkkeessä myös suurempi kuin naisten eläkkeessä.Vanhuuseläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläkeoli 1 454 euroa kuukaudessa, työttömyyseläkkeensaajien1 241 euroa, työkyvyttömyyseläkkeensaajien1 046 euroa ja maatalouden erityiseläkettä saavien 995euroa kuukaudessa.Vuoden 2010 aikana työeläkkeelle siirtyneideneläkkeet ovat usein suurempia kuin vuoden lopussakaikkien työeläkettä saavien eläkkeet. Esimerkiksi työeläkkeenävanhuuseläkettä saavien keskimääräinen eläkeoli 1 225 euroa kuukaudessa, mutta vuoden 2010aikana vanhuuseläkkeelle siirtyneillä tämä oli 1 687euroa eli yli kolmanneksen suurempi. Maataloudenerityiseläkkeissä ero oli noin 200 euroa, työttömyyseläkkeissäyli 100 euroa, mutta työkyvyttömyyseläkkeissäainoastaan 20 euroa.Suomessa asuvien omaa eläkettä saavien osuus ikäluokkansaväestöstä on muuttunut vuosien mittaan.Seuraavat prosenttiosuudet, ilman osa-aikaeläkettäsaavia, hahmottavat tilannetta.vuosi 55–59 60–64 > 161985 35,6 63,0 25,21990 36,8 76,0 27,31995 31,3 79,0 27,62000 21,7 72,8 27,42005 19,4 61,9 28,22010 17,8 55,5 29,9Vuonna 2008 miesten laskennallinen eläkkeelläoloaikaoli Suomessa 20,5, Ruotsissa 20,0, Tanskassa 19,8,Norjassa 19,3 ja Islannissa 17,3 vuotta – ja naistenSuomessa 24,3, Norjassa 25,2, Ruotsissa 24,3, Tanskassa24,2 ja Islannissa 22,0 vuotta. Eläkkeellesiirtymisikäon Islannissa korkein.Edellä olevat poiminnat löytyivät seuraavista läh-Sairaalaviesti 3/2011 23


teistä: ”ETK Katsaus eläketurvaan vuonna 2010” ja”Eläketurvan taskutilasto 2011”. Eläketurvakeskuksenja Kansaneläkelaitoksen yhteisjulkaisut ”Tilasto Suomeneläkkeensaajista” ja ”Tilasto eläkkeensaajista kunnittain”ilmestyvät tänä syksynä.Yli puolella (52,3 %) Suomessa asuvista omaeläkkeensaajistakokonaiseläke oli vuonna 2010 pienempikuin 1 200 euroa ja vain 5,3 prosentilla yli 2 700 euroa.Edellä raportoitu ja alla olevat taulukot kertovatmeille selkeästi sen, että nyt ja tulevaisuudessa eläkkeensaajistavaltaosa käyttää kunnallisia perusterveydenhuollonja erikoissairaanhoidon tutkimuksia jahoitoja – myös taloudellisista syistä.Suomessa asuvien omaeläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma31.12.2010.Kokonais-%-osuus naiset Miehet Kaikki Eläke €/kk–599 58 123 39 078 97 201 7,4600–899 165 055 77 857 242 912 18,4900–1 199 222 121 129 093 351 214 26,61 200–1 499 120 915 97 921 218 836 16,51 500–1 799 71 779 79 660 151 439 11,51 800–2 099 40 747 55 002 95 749 7,22 100–2 399 22 925 35 328 58 253 4,42 400–2 699 13 162 23 620 36 782 2,82 700–2 999 7 095 15 356 22 451 1,73 000– 10 857 36 764 47 621 3,6Kaikki 732 779 589 679 1 322 458 100,0Keskim. kokonaiseläke€/kk 1 217 1 561 1 370Suomessa asuvien omaeläkkeensaajien keskimääräinenkokonaiseläke ikäryhmittäin 31.12.2010.Kaikki Miehet Naisetkeskim. keskim. keskim.eläke eläke eläkeIkä Lkm €/kk Lkm €/kk Lkm €/kk16–19 1 619 587 949 587 670 58820–24 4 585 586 2 507 588 2 078 58425–29 6 602 629 3 666 636 2 936 62130–34 7 792 708 4 415 717 3 377 69635–39 9 282 791 5 241 809 4 041 76740–44 14 503 866 7 970 910 6 533 81345–49 21 779 930 11 810 982 9 969 86750–54 35 738 1 041 19 647 1 140 16 091 92155–59 68 431 1 132 36 337 1 257 32 094 99060–64 222 774 1 448 109 607 1 619 113 167 1 28365–69 274 213 1 584 130 477 1 820 143 736 1 36970–74 222 178 1 465 100 359 1 684 121 819 1 28575–79 178 727 1 367 75 056 1 566 103 671 1 22280– 254 535 1 248 81 638 1 471 172 897 1 143Kaikki 1 322 758 1 370 589 679 1 561 733 079 1 217Luvut eivät sisällä osa-aika- ja perhe-eläkkeensaajia. Lähde: ETK:n jaKelan yhteistilastot.Luvut eivät sisällä osa-aika- ja perhe-eläkkeensaajia.Iäkkäiden neuvontapalvelut ja hyvinvointia edistävätkotikäynnit -verkkosivusto valmistunutTupu Holma, erityisasiantuntija, KuntaliittoTerveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kuntaliitto ovatlaatineet yhteistyönä verkkosivuston iäkkäiden ihmistenneuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistäkotikäynneistä. Opas perustuu sosiaali- ja terveysministeriönIKÄNEUVO-työryhmän muistioon (Stm2009:24), jossa esiteltiin ehdotukset ikäihmisten hyvinvointiaja terveyttä edistävien palvelujen rakenteidenja toiminnan sisällön kehittämisestä.Sivusto on tarkoitettu ensisijaisesti niille henkilöille,jotka toteuttavat, ohjaavat ja johtavat iäkkäidenterveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja ja iäkkäillesuunnattua varhaista tukea. Sivustolta löytyysuosituksia ja ohjeita sekä tukiaineistoa palvelujensuunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sekä esimerkkejähyviksi koetuista käytännöistä.www.thl.fi/ikaneuvo24Sairaalaviesti 3 /2011


Tietohallinto kehittämisen kumppaninasosiaali- ja terveyspalveluiden muuttuvassatoimintaympäristössäSirpa Mäntynen, tietohallintopäällikkö, Kouvolan kaupunkiKuvaan tässä artikkelissa tietohallinnon johtamisympäristöäja siihen oleellisesti liittyvää ohjelmien ja projektienohjausmallia Kouvolan näkökulmasta. Kouvolassasosiaali- ja terveystoimen palvelut toimivat kyseisen ohjausmallinpilotointiympäristönä. Kokemukset ovat olleetmielenkiintoisia ja lienee selvää, että ohjausmalli auttaajatkossa ohjelmien ja projektien menestykselliseen toteuttamiseenja varmistaa tavoiteltavien hyötyjen saavuttamisen.Se lisää olennaisesti läpinäkyvyyttä ja edesauttaatoiminnallisten hyötyjen saavuttamisessa. Johtamisennäkökulmasta toiminnan muutosta johdetaan enemmänkokonaisuutena, kuin osiensa summana. Syksyllä 2010luotiin geneerinen ohjelmien ohjausmalli, ja kevään2011 aikana olemme pilotoineet sitä sosiaali- ja terveyspalveluissa.Uusi Kouvola perustettiin 1.1.2009. Kesällä 2009talous- ja strategiayksikön henkilöstö kokoontui priorisoimaantietohallinnon kehittämisohjelmaa valtuustokaudelle.Tietohallinnon johtamisen viitekehyksenäsovellamme muun muassa COBIT-viitekehystä(Control Objectives for It and related Technology).COBITn viitekehys on liiketoimintakeskeinen, prosessiorientoitunutja se perustuu kontrolleihin ja mittaukseen.Ohjelmien ja projektien ohjaus ja hallinta (salkunhallinta)priorisoitiin kärkipäähän, koska kaikilla olikokemus siitä, että projekteja oli paljon, mutta ei olluttietoa miten ne syntyivät, kuka tai ketkä päättivät jaoliko niillä yhteyttä strategiaan. Tietohallinnon näkökulmastakeskeinen kiinnostuksen kohde oli myösse, että kaikki tiedossamme olleet projektit käyttivätyhteisiä ICT-resursseja. Miten tietohallinto pystyisivarmistamaan resurssit niille projekteille, mitkä arvioitaisiintärkeimmiksi ilman, että projektit itse ”kilpailisivat”tietohallinnon resursseista.Ohjelmien ja projektien ohjaus ja hallinta (salkunhallinta)on yksi COBIT-viitekehyksen suunnittelu jaorganisaatio toiminta-alueen prosesseista. Kriittisenämenestystekijänä salkun hallinnassa on osaavat ja kokeneetprojektipäälliköt sekä standardoitu organisaationhyväksymä ohjelmajohtamisen prosessi. Lisäksi tarvitaanprojektijohtamisen strukturoitu toimintamalli.Tietohallinnon tavoitteena on auttaa ohjelmia ja projektejasaavuttamaan ne hyödyt, mitä palvelutoimintaesimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut tavoittelee.CobIT-viitekehys.Toimintaympäristön muutoksetEri yhteyksissä on todettu, että sosiaali- ja terveyspalveluidentoimintaympäristö muuttuu tulevinavuosikymmeninä merkittävästi. Muutoksen ajureinatoimivat väestörakenteen muutos, kansainvälistyminen,palvelutuotannon uudet toimintatavat, sekä perusterveydenhuollonja erikoissairaanhoidon tiiviimpiyhteistyö ja raja-aitojen madaltaminen sekä potilaidenvalinnanvapauden mahdollistaminen. Väestörakenteenmuutos ilmenee eläkeikäisen väestöosuuden kasvuna,ja työikäisten sekä lasten ja nuorten osuudenväestöstä pienenemisenä. Näillä on vaikutusta työvoimansaatavuuteen ja palvelutarpeen lisääntymiseen.Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä onnoussut esiin myös kysymys palvelujen tuottamisenkansainvälistymisestä. Toisaalta kompleksisuutta lisääyleiset vaatimukset, jotka kohdistuvat tuottavuuteen jatehokkuuteen. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminenpalveluiden kehittämisessä on keskeistä. Ainasillä ei ole kuitenkaan saavutettu toivottuja hyötyjä.Tieto- ja viestintäteknologia palveluiden toimintaympäristöon monituottajaympäristö, jolloin substanssinlisäksi korostuvat verkostojen johtaminen.Toimintaympäristön muutokset ovat vahvojakehittämisen ajureita sosiaali- ja terveyspalveluissa.Ohjelmilla tavoitellaan suuremman kokonaisuudenhyötyä ja projektit puolestaan toteuttavat tarkemminrajattua kokonaisuutta. Projektit ovat saaneet mielestänijossain määrin osakseen aiheetontakin kritiikkiä.Sairaalaviesti 3/2011 25


Projektien syyllistämisen sijaan meidän pitää arvioidaavoimesti tapaamme asettaa ohjelmia ja projekteja,tapaa toteuttaa niitä, sekä tapaa ohjata ja valvoa ohjelmiaja projekteja. Sosiaali- ja terveyspalveluissakinon lukuisia esimerkkejä, jolloin on aloitettu projektejaja investoitu tieto- ja viestintäteknologiaan ilman toivottuatulosta. Tällöin voidaan puhua tuottavuusparadoksista.Kirjallisuudessa on yhdeksi tuottavuusparadoksinsyyksi mainittu IT- johtamisen heikkous. Tieto-ja viestintäteknologian kontribuutio tuottavuudenkasvussa tapahtuu joko tieto- ja viestintäteknologiatuotteidentuottamisen tai toimintatapojen muutoksenja hyödyntämisen kautta. Suomessa ensiksimainittuosuus on ollut kaksi kolmasosaa ja jälkimmäinenyksi kolmasosa.Alla on kuvattu kaksi toisiinsa yhdistyvää ilmiötä,jotka muodostavat ratkaisua vaativan ristiriidan. Ohjelmistaja projekteista pyritään rakentamaan ohjauksenja seurannan kannalta kokonaisuuksia (MichaelPolanyin kommentti vuodelta 1958: ”jos purat kellonpalasiksi ja tutkit sen osia yksitellen, vaikka kuinkatarkasti, et voi koskaan hahmottaa sitä, miten kellononnistuu mitata aikaa.” ICT-sidonnaisissa projekteissavoidaan olettaa tämän merkitsevän sitä, että yhtäprojektia tai sen osia esimerkiksi tietojärjestelmää tutkimallaei voi ymmärtää sitä, miten sen avulla muutetaantoimintaa. Suurempi kokonaisuus toiminnannäkökulmasta on salkku (portfolio), jossa on ohjelmiatai projekteja.Tarve toiminnankehittämiseen tietojaviestintäteknologianavullaResurssienallokoinninhaasteEdellä mainitut yleiset ja toisaalta hyvinvointipalveluidentoimintaympäristön muutokset ja haasteet luovathaasteita myös tietohallinnolle ja sen johtamiselle.Miten tietohallinto varmistaa, että tieto- ja viestintäteknologiamahdollistaa sosiaali- ja terveyspalveluidentavoittelemat hyödyt, miten toisaalta turvataan tietohallinnonoma menetelmäkehitys ja miten toimitaanmenestyksellisesti verkostoissa? Aivan ensimmäiseksion syytä tarkastella tietohallinnon roolia.Tietohallinnon rooli ja tehtäväMillainen rooli tietohallinnolla on toimintaympäristössä?Tietohallinnosta on lukuisia eri määritelmiäriippuen tieteenalasta ja näkökulmasta. Harri Ihalainentoteaa väitöstutkimuksensa tiivistelmäosassa(Tietohallinto osana julkishallinnon sähköistyväämuutosta, 2010), että tietohallinnon rooli sisäistettiininformaatioteknologian ja organisaatiotoiminnan yhdistävänätekijänä. Hän toteaa myös, että tulevaisuudessatietohallinnolta odotetaan laaja-alaista osaamistaja hyvää ymmärrystä organisaation liiketoiminnasta.Tulevaisuudessa tietohallinnon osaamisprofiiliin kuuluuIhalaisen mukaan muutoksen hallinta ja johtaminensekä muutosjohtamisen menetelmäosaaminen.Kouvolan kaupungissa tietohallinnon tehtävänäon tukea johtamista sekä tukea ja kehittää palveluidentuotantoa kestävällä tavalla tieto- ja viestintätekniikankeinoin.PilotointikokemuksetKouvolan ohjelma- ja projektiohjausmallia kehitettäessäitselläni on vahvistunut näkemys siitä, ettätulevaisuudessa ydinpalveluiden johdon ja tietohallintojohdonyhteistyö on ratkaisevaa, joten kehittämälläydinpalveluiden johtamisen ja tietohallinnonjohtamisen yhteisiä mekanismeja voimme nähdäksenikasvattaa tieto- ja viestintäteknologian kontribuutiotanimenomaan toimintatapojen muutoksen ja hyötyjenkautta.Kevään 2010 aikana tietohallinnon henkilöstöäkoulutettiin ohjelma- ja projektijohtamisessa. Silloinkäynnistyi myös standardoidun mallin kehittäminen.Syksyllä 2010 kaupungin johto esitti toiveen mallinkehittämisestä geneeriseen suuntaan. Tällöin suunnittelutiimiävahvistettiin hankinta-, strategia-, elinkeinopolitiikannäkökulmien edustajilla. Syksyn 2010aikana luotiin geneerinen vaiheistukseen perustuvamalli.Kevät 2011 on ollut pilotoinnin aikaa. Olemmepystyttäneet virtuaalisen projektitoimisto-organisaationja kartoittaneet olemassa olevat ohjelmat sekä projektit.Olemme luoneet yhteismitallisia luokittelumenetelmiäsekä työkaluja, joista esimerkkinä ohjelmasuunnitelmapohja.Pilottia on kevään aikana rajattuentisestään ja se koskettaa tässä vaiheessa lähinnä terveydenhuollonprojekteja. Konkreettisena esimerkkinäyksittäisistä projekteista on rakentunut muun muassayksi ohjelmakokonaisuus, millä vastataan perusterveydenhuollonja erikoissairaanhoidon tiiviimpi yhteistyötoimintaympäristön haasteeseen.Pilotointi on tässä vaiheessa vielä kesken, eikä kokemuksiaja palautteita ole vielä analysoitu, muttahyödyt ovat niin ilmeiset, että mallin mukainen toimintavirtuaalisen projektitoimiston kanssa jää pysyväksi.Malli muuttuu vielä ja kehittyy – kuten senpitääkin.26Sairaalaviesti 3 /2011


Potilasasiakirjojen jatkosijoitus yksityisenorganisaation tai yrityksen konkurssin tailopettamisen jälkeenHeikki Punnonen, kehityspäällikkö, KuntaliittoReumasäätiön sairaala meni konkurssiin ja sen toimintaloppui. Potilasasiakirjat laatinutta toimintayksikköä eiole enää olemassa. Reumasäätiön edesmenneen sairaalanpotilasasiakirjat sijoitetaan aluehallintoviraston päätöksenmukaisesti. Miten menetellään potilasasiakirjojenkanssa, kun yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkötai ammattihenkilö lopettaa toimintansa? Onko toimintayksikönsijaintikunnalla tai -kuntayhtymällä vastuuottaa potilasasiakirjat vastaan sekä huolehtia niidensäilyttämisestä ja käytöstä?Etelä-Suomen Aluehallintovirasto antoi konkurssiinmenneen Reumasäätiön sairaalan potilasasiakirjojenjatkosijoituspaikkaa koskevan päätöksen 11.4.2011.Sen mukaan ”Aluehallintovirasto kehottaa Reumasäätiönsairaalan konkurssipesää siirtämään konkurssipesänhallussa olevat potilasasiakirjat sairaanhoitopiireillesiten, että kunkin potilaan potilasasiakirjat siirretäänsiihen sairaanhoitopiiriin, jossa potilaalla on kotipaikka.Aluehallintovirasto kehottaa konkurssipesää jaasianomaisia sairaanhoitopiirejä käynnistämään potilasasiakirjojensiirron pikaisesti.” Päätös on toimitettutiedoksi sairaanhoitopiireille.Päätös perusteltiin sillä, että konkurssipesä ei olepotilasasiakirjoista annetussa asetuksessa tarkoitettuterveydenhuollon toimintayksikkö ja että ”konkurssipesänhallussa olevia asiakirjoja on pidettävä alunperin Reumasäätiöltä palveluja ostaneiden omaisuutena”.Siirron jälkeen potilasasiakirjat saaneen sairaanhoitopiirintulee vastata niiden säilyttämisestä ja myössiirtymisestä aiheutuneista kustannuksista. Valvira jaaluehallintovirasto tulevat valvomaan siirtämisen jasäilyttämisen asianmukaisuuden.Vastuu yksityisen toimijanarkistoistaMitkä ovat säädökset ja käytännöt potilasarkistojensäilyttämisestä ja käytöstä, jos kunnassa tai alueellatoimiva yksityinen terveydenhuollon palvelujen tuottajalopettaa toimintansa? Asiakkaat ovat useimmitenolleet valtaosin kunnan tai seudun asukkaita. Minkäorganisaation vastuulle arkistot siirtyvät? Onko kuntatai kuntayhtymä vastuullinen ottamaan potilasasiakirjatvastaan ja velvollinen huolehtimaan niiden säilyttämisestäja käytöstä? Pitääkö lopettavan organisaationtai ammattihenkilön ostaa arkistointi jostain muualta?Ongelmana ovat mm. yksityisten ja kunnallisten organisaatioidenpotilasasiakirjojen erilaiset tietojärjestelmät,joiden tietoja ei muutaman vuoden päästä pystytäenää lukemaan.Neuvotteleva lakimies Synnöve Amberla antoiedellä esitettyihin kysymyksiin seuraavan vastauksen:”Yksityisen terveydenhuollon arkiston säilyttämisestätoiminnan loputtua ei ole minkäänlaista lainsäädäntöätällä hetkellä.Kunta tai kuntayhtymä ei ole velvollinen ottamaanyksityisen arkistoa säilytettäväkseen. Valtiolla ei oletällaista tehtävää varten organisaatiota. Henkilötietolainmukaan rekisterinpitäjä vastaa rekisteristä kokosen elinkaaren. Jos asiakirjat siirretään jollekin uudelletaholle, tämä ei merkitse pelkkää asiakirjojen säilyttämistä,vaan vastaanottajan pitää huolehtia rekisteristähenkilötietolain säännösten mukaisesti. Näihin tehtäviinkuuluu huolehtia esimerkiksi tarkastusoikeudesta,tietojen luovuttamisesta ja hävittämisestä säilytysajanjälkeen.Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan yksityisenterveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistamista.Tähän on tarkoitus ottaa myös säännöksetsiitä, mihin yksityisen toimijan arkisto siirtyy toiminnanloppuessa. Lain valmistelu aloitettiin jo viimehallituskaudella ja toivottavasti se saatetaan loppuuntällä hallituskaudella.Julkinen sektori voi vapaaehtoisesti ottaa yksityisenarkiston haltuunsa ja määrätä säilyttämisestä maksun.Jotta arkiston säilyttämisestä olisi potilaille jatkossahyötyä, rekisteristä huolehtiminen on selkeästi vastuutettava.Tietosuojavaltuutettu on ilmaissut käsityksenään,että jos vapaaehtoista säilytyspaikkaa ei löydy, asiakirjaton hävitettävä.Valitettavan usein esimerkiksi terveydenhuollonammattilaisenkuoleman jälkeen potilaskortistotjäävät ajelehtimaan omaisten haltuun. Kysymyksessäon todellinen ongelma.”Sairaalaviesti 3/2011 27


Sähköisen reseptin käyttöönotto jatkuuPäijät-Hämeessä otettiin eResepti käyttöön 15.9.2011alkaen. Seuraavalla viikolla potilastietojärjestelmäneResepti-osiossa havaittiin epäloogisuuksia, jotka olisivatsaattaneet aiheuttaa virheitä eReseptin käytössä ja vaarantaapotilasturvallisuuden. Havainto käynnisti nopeastivarotoimenpiteet, eikä uhasta huolimatta virheellisiäreseptejä ole tullut tietoon.Testausta tarvittiinTestauksissa käytiin toiminnallisuuksia läpi yhdessäkäyttäjien ja sovellusasiantuntijoiden kanssa. Asiakastestaukseenosallistui käyttäjiä Kotkan, Itä-Savon jaPäijät-Hämeen alueiden terveydenhuollon organisaatioista.Testauksessa tehtiin kolme havaintoa, joistaolisi saattanut aiheutua virheellisyyksiä sähköiseenreseptiin:1. Käyttäjällä oli mahdollisuus valita lääkkeitä, joitaei ole Kelan lääkerekisterissä. Tällöin käyttäjälläon voinut epähuomiossa jäädä korvaavan lääkkeenhaku tekemättä, jolloin lääkemääräys jää puuttumaaneReseptiltä. Tähän tehtiin muutos. Kuvatuntilanteen hallintaa on parannettu ohjelmallisesti jakäyttäjää huomautetaan näkyvästi tilanteesta.2. Jos potilaan vanhalle lääkelehdelle oli aiemminmerkitty vapaalla tekstillä lääkemääräys (esimerkiksilääketietokannan ulkopuolinen valmiste) ja siihenoli tehty muutoksia saman vuorokauden aikana,kun potilaalle kirjoitettiin muita lääkemääräyksiä,järjestelmä toi myös vanhan lääkemääräykseneReseptiohjelman nähtäväksi. Asia korjattiin lisäämälläohjelmaan päivämäärätarkistuksia siten, etteiaiemmin alkaneita tai lopetettuja lääkemääräyksiätuoda näkyville.3. Usean potilaan hoitohistoriatietojen ollessa yhtäaikaa käsittelyssä, käyttäjä ei ole välttämättä huomannutjoissakin tilanteissa varmistaa, että käsitteleenimenomaan haluamansa potilaan tietoja.Tämä virhemahdollisuus on pyritty eliminoimaankehittämällä järjestelmän toimintalogiikkaa. Sehuomauttaa käyttäjää selkeästi, kenen potilaan tietojamilloinkin ollaan käsittelemässä.Käyttöönotto on yleisestisujunut hyvinEnnen keskeytystä kokemukset eReseptiin liittymisestäovat olleet positiivisia. Asiakkaat ovat olleet innostuneita,ja yhteistyö apteekkien kanssa on onnistunuthyvin. Päivittäiset käyttömäärät ilmaisivat, että eReseptitoimii esimerkiksi Lahdessa hyvin, sillä päivittäinkirjoitettiin noin 700 sähköistä lääkemääräystä. ValtakunnallinenReseptikeskus on ollut toiminnassa kokoajan.Testauksissa todettiin, että epäloogiset toiminnallisuudeton saatu korjattua käyttäjien edellyttämällätavalla. eReseptin kirjoittamista voidaan siis taas jatkaakunkin yksikön oman aikataulu- ja toimenpidesuunnitelmanmukaan. Tilanteen pohjalta on opittavissa,että virheettömyyden lisäksi järjestelmältä tulee vaatiaselkeää loogista rakennetta sekä tarkistus- ja huomautusviestejähuolimattomuusvirheiden eliminoimiseksi.Tämän kääntöpuolena on tietysti se, että järjestelmienvarmennuskyselyt saattavat turhauttaa kokeneita käyttäjiä.Syyskuun loppuun mennessä sähköisiä lääkemääräyksiäon toimitettu reilut 166 000. Isojen käyttäjäorganisaatioidenliittymistä ollaan kuitenkin vasta valmistelemassaja käyttömäärät kasvavat huimasti ensivuoden alkupuolella.28Sairaalaviesti 3 /2011


Hoidossa aiheutuvien haittojen ja vahinkojenmäärä tavoitteena puolittaaEri maissa tehdyt potilasturvallisuuskartoitukset antavatperusteet arvioille, että joka kymmenes sairaalapotilaskärsii hoidon seurauksena haittaa ja että joka sadas potilassaa vakavan haitan. Yhdellä tuhannesta haitta taivirhe voi johtaa kuolemaan. Toinen kansallinen potilasturvallisuuskonferenssijärjestettiin 8.–9.9.201, jonkayhteydessä julkistettiin THL:n laaja, nelivuotinen ”Potilasturvallisuuttataidolla” -ohjelma.Media uutisoi konferenssiin liittyen, että ”Suomessasattuu vuosittain 700–1 700 kuolemaan johtanuttahoitovirhettä” (HS 5.9.2001). Arvio perustuu maammekaltaisissa maissa tehtyihin tutkimukseen. Suomessahoitovirhekuolemia ei ole tilastoitu. Hoitovirheidenpuolittamistavoite merkitsee toteutuessaan vähintäänpuolen miljardin euron säästöjä vuodessa. Riskin tairiskejä sisältävien tilanteiden parempi systemaattinenhallinta, avoimuus, keskustelu ja oppiminen ovat hoitovirheidenvähentämisen tärkeimmät keinot. Salailu,syyllistäminen ja rankaiseminen eivät luo uutta turvallisuuskulttuuria.Tiedote kertoo tiivistetysti, mistä on kysymys.STM tiedote 08.09.2011Potilaille hoidossa aiheutuvienhaittojen ja vahinkojen määrähalutaan puolittaaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnistää sairaaloiden,terveyskeskusten ja kansallisten toimijoidenkanssa nelivuotisen Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman.Ohjelmalla pyritään vahvistamaan potilaidenturvallisuus huomioon ottavaa hoitokulttuuria ja puolittamaanpotilaille hoidossa aiheutuvien haittojen javahinkojen määrä vuoteen 2020 mennessä.”Kaikissa terveydenhuollon toimintayksiköissävoi tapahtua virheitä, sillä kaikkeen inhimilliseen toimintaanliittyy erehtymisen mahdollisuus. Potilailleja henkilöstölle ei kuitenkaan saisi aiheutua haittaa javahinkoja. Siksi terveydenhuollon toimintayksiköidentulee uuden lain mukaan laatia potilasturvallisuussuunnitelmat”,kertoo kehittämispäällikkö Pia MariaJonsson THL:stä. Jonsson käsitteli asiaa torstainatoisessa kansallisessa potilasturvallisuuskonferenssissaHelsingissä.”Systemaattinen potilasturvallisuustyö on käynnistynytSuomessa hiukan muita Pohjoismaita hitaammin.Tilanne on nyt muuttumassa selvästi, koska Kansallinenpotilasturvallisuusstrategia sekä terveydenhuoltolakiasetuksineen muodostavat pitävän perustankäytännön toimille,” Jonsson linjaa.”Tyhjästä meidän ei tarvitse tässä kehittämistyössälähteä”, korostaa ylijohtaja Marina Erhola THL:stä.”Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa tehdään paljon työtäpotilasturvallisuuden kehittämiseksi. Nyt on aikakoota tämä tieto ja kokemukset kaikkien yhteiseenkäyttöön ja puuttua yhteistyössä järjestelmätason ongelmiin.”Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma luo uuttaturvallisuuskulttuuria Yleisimpiä haittatapahtumiaovat hoitoon liittyvät infektiot, väärä tai viivästynytdiagnoosi, lääkitysvirhe, kirurginen virhe, laitevirhe jainhimillinen virhe.”Jopa puolet nykyisistä haittatapahtumista voitaisiinestää ennakoimalla systemaattisesti riskejä, järjestelmälliselläjohtamisella, seurannalla ja koulutuksellasekä ottamalla opiksi jo tapahtuneista vaaratilanteista.Nyt haetaan samankaltaista tulosta, joka on onnistuttusamaan aikaan liikennekuolemien vähentämisessä”,kertoo ohjelmajohtaja Anneli Milén THL:stä.Virhetilanteiden hallintaan on jo olemassa toimiviatyökaluja. Näitä ovat esimerkiksi leikkauksien yhteydessäkäytettävät tarkistuslistat, käsihygieniaohjeetja potilaiden tunnistamista varmistavat viivakoodillatoimivat rannekkeet. Yhtenäiset kirjaamiskäytännötlisäävät huomattavasti turvallisuutta potilaiden siirtotilanteissa.Lääketeollisuudelle lähtee viesti siitä, ettälääkkeiden nimien tulee selvästi erottua toisistaan.Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinentoteaa, että potilaalla pitää olla hoidossaan tärkeäja aktiivinen osa, mutta turvallisuuskysymyksissä vastuuon aina henkilökunnalla. Nyt käynnistyvän ohjelmanansiona Koistinen pitää sitä, että siinä on potilaillaja potilasjärjestöillä merkittävä rooli. Potilaillaon hoidon laatuun ja turvallisuuteen oma näkökulma,jonka mukaan saaminen kehittää toimintaa.Kansainvälisistä kokemuksistaoppiaKansainväliset ja pohjoismaiset huippuasiantuntijatovat konferenssissa jakamassa uusinta tietoa ja kokemuksia.Professori James Reason Manchesterin yliopistostaon työskennellyt pitkään potilasturvallisuudenparantamiseksi. ”Yksittäisten syyllisten etsimiselläja rankaisemisella ei potilasturvallisuutta paranneta.Tarvitaan avoimuuden ja läpinäkyvyyden ilmapiiriä,virheistä oppimista sekä johtamista, joka ottaa huomioonja ennakoi myös inhimillisen toiminnan riskit.”Useissa maissa tehtyjen potilasturvallisuuskartoitustenpohjalta on arvioitu, että joka kymmenes sairaalapotilaskärsii hoidon seurauksena haittaa, jokasadas potilas saa vakavan haitan ja yhdellä tuhannestaSairaalaviesti 3/2011 29


haitta tai virhe voi johtaa kuolemaan.Potilasturvallisuuskonferenssin järjestää Terveydenjahyvinvoinnin laitos yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön,Kuntaliiton, Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen,Suomen Potilasliitto ry:n, Sosiaali- jaterveysalan valvontaviraston (Valvira) ja Lääkealanturvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa.Konferenssi on osa Pohjoismaiden ministerineuvostonSuomen puheenjohtajuuskauden ohjelmaa.Lisätietoja:kehittämispäällikkö Pia Maria Jonsson,Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,p. 020 610 71 95, etunimi.sukunimi@thl.fiohjelmajohtaja Anneli Milén,Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma (THL),p. 020 610 70 44, etunimi.sukunimi@thl.filääkintöneuvos Timo Keistinen,sosiaali- ja terveysministeriö,p. 050 571 4015, etunimi.sukunimi@stm.fiMuualla palveluissaPotilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudethttp://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/asiakkaanoikeudetMuualla verkossaPotilasturvallisuutta taidolla -ohjelma (THL)http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/potilasturvallisuus/potilasturvallisuutta_taidollaSynnytysten keskittämiselle nykyistä harvempiinsairaaloihin ei terveydellisiä perusteitaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottaa(24.5.2011)Synnytysten keskittäminen nykyistä harvempiin sairaaloihinei saa tukea terveydellisistä perusteista. Juurijulkaistussa tutkimuksessa todetaan, että Suomen synnytysjärjestelmätoimii nykyisessä mallissaan hyvin.Tällä hetkellä järjestelmä perustuu vastuualueisiin jaaktiiviseen lähetekäytäntöön.THL:n tutkimusprofessori Elina Hemmingin mukaantulokset eivät tue ajatusta siitä, että keskittämisenlisääminen olisi eduksi äitien tai lasten terveydelle.Vaikutuksia muuhun hoitojärjestelmään ja kustannuksiinei tässä tutkimuksessa selvitetty. ”Synnytystoiminnanlopettamisella sairaalassa voi olla vaikutuksiaäitiyspoliklinikkatoimintaan ja sitä kautta äitiysneuvoloidentoimintaan, henkilöstön saatavuuteen ja kustannuksiin.Pitkät matkat ja vanhempien huoli sairaalanehtimisestä voivat vaikuttaa epäedullisesti raskaudenja synnytyksen aikana. Nämä näkökohdat vaativatvielä lisäselvitystä”, Hemminki toteaa.Nykyään oletetut riskisynnytykset pyritään hoitamaanyliopistollisissa sairaaloissa ja muut lähimmässäsairaalassa. Viimeisen 17 vuoden aikana on suljettuuseita synnytyssairaaloita, ja yhä useampi lapsi syntyyyliopistosairaalassa tai muussa keskussairaalassa.Erityisesti hyvin pienipainoiset lapset syntyvät yhäuseammin yliopistosairaalassa. Pienipainoisten lastenkuolleisuus onkin pienempi keskussairaaloissa, muttayli 2500 grammaa painavien lasten kuolleisuusluvuteivät poikkea toisistaan erityyppisissä sairaaloissa.Sairaalan ulkopuolella suunnittelematta syntyneidenlasten lukumäärä on hiljalleen noussut. Samanaikaisestialueelliset erot ovat pienentyneet. Monetsairaalan ulkopuolella syntyneistä lapsista ovat ennenaikaisia.Tutkimuksen avulla ei voitu päätellä, ovatkosairaaloiden sulkemiset syynä sairaalan ulkopuolisiinsyntymiin, vai onko ilmiön taustalla muita tekijöitä.Tutkimuksessa tarkasteltiin synnytyksiä myös äidinasuinkunnan mukaan Uudellamaalla vuosina 2004–2008. Kunnat jaettiin ryhmiin sen mukaan, missäsairaalassa suurin osa kunnan äideistä oli synnyttänyt.Pienten sairaaloiden alueella asuvien äitien synnytyksetsujuivat yhtä hyvin kuin pääkaupunkiseudullaasuvien äitien synnytykset. Tutkimuksessa tarkasteltiinsynnytyksen käynnistämistä, keisarileikkausta ja sairaalassaoloajanpituutta.Lasten vointia mitattiin Apgar-pisteillä, lapsenerityishoidolla, sairaalassaoloajan pituudella, sairaalanulkopuolisilla syntymillä ja perinataaliajan kuolleisuudella.Tulokset vakioitiin äidin taustamuuttujiensuhteen. Tulosten mukaan myöskään lasten voinnissaei voitu todeta järjestelmällisiä eroja äidin asuinkuntaapalvelevan sairaalan koon mukaan.Lähde:Elina Hemminki, Anna Heino ja Mika Gissler.Should births be centralised in higher level hospitals?Experiences from regionalised health care in Finland.BJOG International Journal of Obstetrics and Gynaecology.30Sairaalaviesti 3 /2011


LL Nina Vuorelan väitöskirja Ylipaino, lihavuus japainoindeksi suomalaisilla lapsillaLastentautiopin alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiinTampereen yliopistossa 1.6.2011. Väitöstutkimuksessaselvitettiin 2–15-vuotiaiden lasten alipainon, ylipainonja lihavuuden esiintyvyyden sekä 0–15-vuotiaidenlasten kasvun ja painoindeksijakauman (BMI, kg/m²)ajallisia muutoksia neljän viimeisen vuosikymmenenaikana Pirkanmaan alueella. Tutkimuksessa käytettiinvuosina 1974, 1981, 1991, 1995 ja 2001 syntyneidenlasten neuvola- ja kouluterveydenhuollossa mitattujakasvutietoja. Lisäksi tutkittiin vanhempien kykyä arvioida5- ja 11–12-vuotiaiden lastensa painoluokkaverrattuna kliinisin kriteerein tehtyyn luokitukseen.Vastasyntyneiden ja puolivuotiaiden lasten kasvussaei ollut selvästi havaittavia muutoksia viimeistenneljän vuosikymmenen aikana. Erot lasten kasvussaviiden eri syntymäkohortin välillä alkoivat näkyä yksivuotiaana.1970-luvun jälkeen taaperoikäiset (1–2-vuotiaat) lapset hoikistuivat. Kaksivuotiaana ylipainonja lihavuuden yleisyys oli 2000-luvulla syntyneillä pojilla6 % ja tytöillä 11 %. Viimeisten vuosikymmenienaikana viisivuotiaiden ikäryhmässä lasten ylipainon jalihavuuden yleisyys säilyi vakaana (10 % pojilla ja lähes20 % tytöillä). Lasten keskimääräisen painoindeksinkasvu alkoi viiden ikävuoden jälkeen. Murrosiänlähestyessä erityisesti pojista kasvoi pidempiä ja painavampiaverrattuna 1974 syntymäkohorttiin. 2000-luvulla joka neljäs 12- ja 15-vuotias poika ja lähes jokaviides tyttö oli ylipainoinen tai lihava. Alipainon yleisyydessäei tapahtunut merkittäviä muutoksia 2–15-vuotiailla lapsilla viiden eri syntymäkohortin välillä.Ylipaino oli maaseudun lapsilla yleisempää kuinkaupunkilaisilla. Ero maaseudun ja kaupungin välilläoli suurempi yli 5-vuotiailla lapsilla kuin nuoremmillalapsilla.Painoindeksin pieneneminen taaperoikäisillä ajankuluessa voi viitata siihen, että normaaliin kasvuunliittyvä painoindeksin palauttava nousu (adiposityrebound) on saattanut varhaistua. Tässä tutkimuksessaalipainoisuus 2-vuotiaana ei kuitenkaan ollut riski15-vuotiaan ylipainolle tai lihavuudelle. Sen sijaanvarhaislapsuuden lihavuudella oli taipumus jatkuateini-ikään. Vanhempien oli vaikeaa arvioida lapsensapainoluokka. Useimmat 5-vuotiaiden lasten vanhemmistaja joka toinen 11-vuotiaiden lasten vanhemmistaaliarvioivat lapsensa ylipainon.Terveydenhuoltoon tarvitaan lihavuuden ehkäisyohjelmaja olisi suositeltavaa aloittaa ohjaus jo varhaislapsuudessa.Terveydenhuoltohenkilöstön taitoatarvitaan auttamaan vanhempia rakentamaan realistinenkäsitys oman lapsensa koosta.LL Nina Vuorelan väitöskirja Body Mass Index,Overweight and Obesity Among Children in Finland– A Retrospective Epidemilogical Study in PirkanmaaDistrict Spanning Over Four Decades (Ylipaino, lihavuusja painoindeksi suomalaisilla lapsilla) on ilmestynytsarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1611,Tampere University Press, Tampere 2011. Väitöskirjaon saatavilla myös sähköisenä osoitteesta http://acta.uta.fi/teos.php?id=11445.Lähde: Tampereen yliopiston väitöstiedotteetSairaalaviesti 3/2011 31


UusiKunta2017Kuntaliiton käynnistämän Uusi Kunta 2017 -kehitystyön tavoitteena on rakentaa yhdessäkuntien kanssa visio ja toimintamalli siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissäelinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä.Kuntauudistuksen ja Uusi kunta 2017 -kehitystyön taustalla vaikuttavat muun muassakuntien erilaistuminen, kuntatalouden, demokratian ja johtamiseen haasteet, tuottavuusodotukset,kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain voimassaolon päättyminenvuonna 2012 sekä väestön ikääntymisen aiheuttamat paineet.Uusi Kunta 2011 -ohjelma käynnistyi loppuvuodesta 2009 ja jatkuu vuoden 2012 vuodenloppuun.Tuotamme kehittämis- ja tutkimustietoa, kansainvälistä vertailutietoa sekä esityksiäkuntalain kokonaisuudistukseen. Edistämme keskustelua kuntien tulevaisuudesta jatuemme kuntia kuntauudistuksen toteuttamisessa julkaisuilla, keskustelualoitteilla,kolumneilla ja tilaisuuksilla. Hyödynnämme Kuntaliiton vahvaa verkostoyhteistyötäkuntien, tutkimuslaitosten, koulutuksen järjestäjien, kolmannen sektorin ja Kuntaliittokonserninosien kanssa.Tarkempia tietoja ja lisää aineistoa www.kunnat.netwww.kunnat.netwww.kommunerna.net

More magazines by this user
Similar magazines