Tervetuloa Jyväskylään - lehti Jyväskylään muuttaville
Tervetuloa Jyväskylään - lehti Jyväskylään muuttaville
Tervetuloa Jyväskylään - lehti Jyväskylään muuttaville
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
tervetuloa<br />
jyväskylään<br />
166 000<br />
pyörällä pääsee<br />
työpaikkakaupunki<br />
www.jyvaskyla.fi/asuminen/uusiasukas<br />
LEHTI JYVÄSKYLÄÄN MUUTTAVILLE<br />
järvien keskellä<br />
luonto alkaa<br />
kotiovelta<br />
www.jyvaskyla.fi
<strong>Tervetuloa</strong> osallistumaan<br />
”Jyväskylässä ei turhasta nipoteta, tänne on helppo tulla”, lupaa kaupunginjohtaja<br />
Markku Andersson. Taustalla Älylän historiallisella alueella yliopistokampuksen<br />
kupeessa sijaitseva kaupunginjohtajan virka-asunto.<br />
Sisällys<br />
keskusta kutsuu viihtymään ....................................................... 3<br />
lisää tietoa jyväskylästä ............................................................. 4<br />
Etäisyydet eri asuinalueille .......................................................... 5<br />
Asuminen: lintuperspektiiviä ja kämppisystävyyttä .................... 6<br />
Liikenne: Pieni suuri kaupunki ................................................... 8<br />
Opiskelu: Opiskelijalähtöistä yhteistyötä .................................. 10<br />
Nuoret: nuorten olohuone kutsuu sisään ................................. 12<br />
Kulttuuri: Museon pajassa on kynnys matalalla ........................ 14<br />
Liikunta: Pyörällä töihin, sauvoilla luontoon ............................. 16<br />
Luonto on aina lähellä ............................................................. 18<br />
<strong>Tervetuloa</strong> <strong>Jyväskylään</strong> • <strong>lehti</strong> jyväskylään <strong>muuttaville</strong><br />
jyväskylä kiinnostaa niin uusia asukkaita, yrityksiä kuin<br />
opiskelijoitakin. Asukasmäärä on koko seudulla edelleen<br />
reippaassa kasvussa. Te, hyvät lukijat, olette jo muuttaneet<br />
jyväskylään tai kenties harkitsette sitä. <strong>Tervetuloa</strong><br />
asumaan tai rohkeasti tutustumaan jyväskylän mahdollisuuksiin.<br />
Täällä voi monella tavalla osallistua ja vaikuttaa yhteisiin<br />
asioihin. järjestöjä ja yhdistyksiä on runsaasti. Alakouluikäisille<br />
on Lasten Parlamentti ja yläkoululaisille ja vanhemmille<br />
nuorille Nuorten Foorumi Nufo. Asukasyhdistystoiminta on<br />
usealla alueella vilkasta ja kuntalaisille järjestettyihin tilaisuuksiin<br />
ja kyselyihin osallistutaan ahkerasti.<br />
”jyväskylässä ei turhasta nipoteta, tänne on helppo tulla.<br />
suurin osa meistä on muualta muuttaneita, joten uutta ihmistä<br />
ei vierasteta, vaikka hän tulisi toiselta puolelta maapalloa”,<br />
vakuuttaa kaupunginjohtaja Markku Andersson.<br />
vapaa-ajalle löytyy monenlaista tekemistä ja tapahtumia.<br />
Musiikki ja liikunta eri muodoissaan ovat monen suosikkeja.<br />
ja luontoon pääsee helposti mistä vain!<br />
”Tiivistämme koko ajan yhteistyötä naapurikuntien kanssa,<br />
jotta palvelut vastaisivat entistä paremmin asukkaiden tarpeisiin.<br />
luvassa on ainakin yksi kuntaliitos, kun korpilahti liittyy<br />
jyväskylään vuoden 2009 alussa.”<br />
”Meneillään oleva vahva investointi- ja rakennusaalto kertoo,<br />
että uskomme tulevaisuuteen. Uuden aallon jyväskylässä<br />
riittää toimintaa”, kaupunginjohtaja Andersson lupaa.<br />
Kaupunkisuunnittelu: Tärkein on laadukas keskusta ................ 20<br />
Elinkeinoelämä: Bioenergian pääkaupunki ............................... 22<br />
Ekologia: kierrätyksen edelläkävijä ........................................... 24<br />
Lapsiperheet: ykkössijalla lasten hyvinvointi ............................ 26<br />
Terveys: Apu löytyy omalta terveysasemalta ............................. 28<br />
Kansainvälisyys: kielen myötä kiinni suomalaiseen elämään ..... 30<br />
Matkailu: kaupunki täynnä elämää ......................................... 32<br />
Urban centre close to nature .................................................... 34<br />
Tilaa lisätietoja ......................................................................... 36<br />
julkaisija jyväskylän kaupunki www.jyvaskyla.fi • Päätoimittaja Helinä Mäenpää helina.maenpaa@jkl.fi • Tuottaja Marja Keränen<br />
marja.keranen@medita.fi • Toimitus Medita Communication Oy www.medita.fi • Paino Edita Prima Oy, 2007 • ISSN 1459-1715 • Kuvat: Petteri<br />
kivimäki ellei toisin mainita.<br />
2
1837 kaupunkioikeudet<br />
1846 laivayhteys Päijänteeseen<br />
1858 ensimmäinen suomenkielinen<br />
oppikoulu, jyväskylän lyseo<br />
1863 ensimmäinen suomenkielinen<br />
kansakoulun opettajaseminaari<br />
1864 ensimmäinen suomenkielinen<br />
tyttölyseo<br />
1872 kankaan paperitehdas<br />
1875 kaupunginvaltuusto<br />
1884 suuret laulu- ja soittojuhlat<br />
1897 rautatieyhteys<br />
1902 sähkölaitos<br />
1912 Wilh. schauman Faneeritehdas<br />
1912 kesäyliopisto<br />
1920 Valmet Oy:n teollisuuslaitokset<br />
1934 kasvatusopillinen korkeakoulu<br />
1951 jyväskylän suurajot<br />
1953 vesilinna<br />
1955 jyväskylän kulttuuripäivät<br />
1960 keski-suomen lääni<br />
1966 korkeakoulu yliopistoksi<br />
1985 asuntomessut<br />
1989 jyväsjärven silta<br />
1993 säynätsalosta kaupunginosa<br />
1995 kävelykatu<br />
1997 länsi-suomen lääni<br />
1999 jyväskylä Paviljonki<br />
2002 matkakeskus<br />
2005 jyväskylän kesä 50 vuotta<br />
2007 3 Jyväskylä 170 vuotta<br />
mika särkijärvi<br />
suomen paras kaupunkikeskusta<br />
Elävä Kaupunkikeskusta ry valitsi Jyväskylän Suomen parhaaksi kaupunkikeskustaksi keväällä 2007.<br />
Keskusta kutsuu<br />
viihtymään<br />
jyväskylässä on suomen paras kaupunkikeskusta.<br />
voimakas ja esimerkillinen kävelykatu, monipuolinen<br />
kaupparakenne sekä toimiva citylogistiikka<br />
ovat jyväskylän keskustan vahvuudet.<br />
Tapahtumat, kauppakeskukset ja ravintolat<br />
houkuttelevat ihmisiä kävelykadulle vuodenajasta<br />
riippumatta. Asukkaat, työssäkävijät, matkailijat<br />
ja shoppailijat sekä värit, maut ja hajut herättävät<br />
kaupungin henkiin.<br />
Elävä Kaupunkikeskusta ry:n palkitsema kaupunkikeskusta<br />
on myös paljon muutakin kuin kävelykatu.<br />
keskusta-alueelta löytyy boheemi yläkaupunki,<br />
kulttuuriakseli ja kävelykeskusta.<br />
yläkaupungissa on rento ilmapiiri, jossa persoonalliset<br />
pikkukaupat ja ruokapaikat luovat tunnelmaa.<br />
kävelykeskusta keskittyy viihtyisiin elämys- ja<br />
ostosalueisiin. kulttuuriakseli puolestaan yhdistää<br />
teatterin, museoiden ja taiteiden avulla ala- ja yläkaupungin<br />
yhteen.<br />
Valo luo turvaa<br />
keskustan valaistukseen on kiinnitetty erityistä<br />
huomiota. valon merkityksen turvallisuuden ja<br />
viihtyisyyden luojana voi havaita keskustassa muun<br />
muassa Kirkkopuiston, Harjun portaiden, Vesilinnan<br />
ja vanhan aseman kupeessa.<br />
kauppalaispihan, Tawastinkulman ja sokoksen<br />
tulevat uudistukset sekä uusi paikallisliikenteen<br />
keskus luovat keskustasta vieläkin viihtyisämmän.<br />
Turvallisuutta vahvistaa tulevaisuudessa myös entistä<br />
laajempi maanalainen maailma, kun huoltoliikenne<br />
siirretään maan alle.<br />
varsinainen autoliikenne kiellettiin kävelykadulta<br />
jo 15 vuotta sitten.
lisää tietoa<br />
Jyväskylän kaupunki<br />
www.jyvaskyla.fi<br />
puhelinvaihde (014) 624 211, jkl@jkl.fi<br />
Jyväskylän Seudun Matkailu<br />
Asemakatu 6, www.jyvaskyla.fi/neuvonta<br />
(014) 624 900, jklneuvonta@jkl.fi<br />
• Jyväskylä-neuvonta<br />
• kaupunginkassa<br />
• Nikolainkulman lipunmyynti<br />
• Jyväskylän seudun matkailuneuvonta<br />
>> Tarkemmat tiedot takasivulla<br />
Tiedotus<strong>lehti</strong><br />
kaupungin tiedotus<strong>lehti</strong> jyväskylä jaetaan kotitalouksiin<br />
8 kertaa vuodessa. noutopisteitä muun muassa<br />
kauppakeskuksissa. lehden voi lukea myös netissä<br />
osoitteessa www.jyvaskyla.fi/tiedotus/<strong>lehti</strong><br />
Palvelupiste Hannikainen<br />
Hannikaisenkatu 17, 1. krs<br />
www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi<br />
kaupungin yhdyskuntatoimen palvelut<br />
palvelupiste.hannikainen@jkl.fi<br />
• neuvonta ja ohjaus, (014) 625 070<br />
• rakentajan palvelut, tekninen neuvonta ja tilaukset,<br />
(014) 625 244<br />
• rakennusvalvonnan neuvonta, (014) 625 028<br />
• pysäköinninvalvonta, (014) 625 004<br />
Liikuntainfo<br />
kuntoportti 3, www.jyvaskyla.fi/liikunta<br />
(014) 624 848, liikunta.info@jkl.fi<br />
• tietoa liikuntapalveluista ja -paikoista<br />
• esitteet, materiaalit, hakemukset ja lomakkeet<br />
• tilavaraukset, (014) 624 839 ja (014) 624 848<br />
• virkistyskalastusluvat<br />
Säynätsalon aluetoimisto<br />
Parviaisentie 9, www.jyvaskyla.fi/saynatsalo<br />
(014) 623 801, saynatsalo.aalto@jkl.fi<br />
• tietoa Säynätsalon palveluista<br />
• kaupungin kassapalvelut<br />
• kokoustilat, vierashuoneet ja matkailijoiden palvelu<br />
• vuokra-asunnot<br />
• palveluohjaus: sosiaali- ja terveyspalvelut,<br />
työvoiman ja kelan palvelut<br />
Lisää tietoa Jyväskylästä<br />
Kuokkalan Yhteispalvelu<br />
Polttolinja 1, www.jyvaskyla.fi/yhteispalvelu<br />
(014) 624 227, kuokkalan.yhteispalvelu@jkl.fi<br />
• <strong>lehti</strong>lukusali lainauspalvelulla<br />
• siirtokirjakokoelman kirjat lainattavissa kirjastokortilla<br />
• kopiointi- ja faksipalvelu<br />
• internetyhteydet ajanvarauksella<br />
• lomakkeita, esitteitä, hakemuksia, karttoja ym.<br />
Kuluttajaneuvonta<br />
vapaudenkatu 48–50, www.jyvaskyla.fi/kuluttaja<br />
(014) 624 831, (014) 624 871, toimisto (014) 624 832<br />
• maksutonta neuvontaa ja kuluttajavalistusta<br />
• avustaa kuluttajaa ristiriitatilanteessa<br />
• ohjaa tarvittaessa asianmukaiseen oikeussuojaelimeen<br />
Kirjastot ja yleisönettipisteet<br />
Jyväskylän kaupunginkirjasto<br />
– Keski-Suomen maakuntakirjasto<br />
www.jyvaskyla.fi/kirjasto<br />
• Pääkirjasto, Vapaudenkatu 39–41<br />
• Halssilan kirjasto, Lokintie 9<br />
• Huhtasuon kirjasto, Nevakatu 1<br />
• Keljonkankaan kirjasto, Neulastie 4<br />
• Keltinmäen kirjasto, Keltinmäentie 15<br />
• Kortepohjan kirjasto, Isännäntie 3<br />
• Lohikosken kirjasto, Lohikoskentie 18<br />
• Säynätsalon kirjasto, Parviaisentie 9<br />
• Kirjastoauto, yli 50 pysäkkiä<br />
Jyväskylän Seudun Matkailu, Asemakatu 6<br />
Kuokkalan Yhteispalvelu,<br />
Polttolinja 1, www.jyvaskyla.fi/yhteispalvelu<br />
Nuorisotoimipisteet<br />
www.jyvaskyla.fi/nuoriso<br />
nuorisotiedotuspiste nuortenlaturi,<br />
sepänkeskus, kyllikinkatu 1<br />
kuokkalan nuoriso- ja asukastila Messi, siltakatu 18<br />
Huhtasuon nuoriso- ja asukastila Perttula, Nevakatu 1<br />
säynätsalon nuoriso- ja asukastila, Urheilukentäntie<br />
keltinmäen nuoriso- ja asukastila käenpesä, keltinmäentie 15<br />
Nuorisotalo Cafe Center, Gummeruksenkatu 13<br />
4
5<br />
Jyväskylän karttapalvelu löytyy osoitteesta http://kartta.jkl.fi.<br />
Jyväskylän asuinalueet<br />
jyväskylä on tiivis kaupunki, jossa asuinalueiden<br />
etäisyydet keskustasta ovat<br />
melko lyhyitä. koko kaupunki, lukuunottamatta<br />
säynätsaloa mahtuu, noin viiden<br />
kilometrin säteelle keskustasta.<br />
jyväskylä on Taloustutkimuksen selvityksen<br />
mukaan suomen isoista kaupungeista<br />
paras asuinpaikkakunta. kasvu- ja<br />
elinympäristöä arvioitaessa jyväskylä on<br />
myös ykkönen.<br />
Asumisen tulevaisuutta on linjattu<br />
asumisvisiossa, jossa vahvuuksiksi<br />
nousevat asumisen monipuolisuus ja<br />
innovatiivisuus sekä arkiviihtyisyys ja<br />
yhteisöllisyys. jyväskylässä on 85 000<br />
asukasta ja noin 43 000 asuntokuntaa.<br />
Omakotiasuntoja on asuntokannasta<br />
15 % ja vuokra-asuntoja noin puolet.<br />
Asuntojen keskimääräinen pinta-ala on<br />
65 neliömetriä.<br />
Kaupunki<br />
mahtuu noin<br />
5 km säteelle<br />
keskustasta.<br />
Säynätsaloon<br />
on matkaa<br />
16 km.<br />
jyväskylässä toimii noin 30 asukasyhdistystä<br />
sekä jAPA ry, jyväskylän<br />
asukasyhdistysten kestävän kehityksen<br />
yhteistoimintaelin. Asukasyhdistysten<br />
osoitteet löytyvät osoitteesta www.jyvaskyla.fi/asuminen/kaupunginosat.<br />
Asukasmäärältään suurin kaupunginosa<br />
on kuokkala, jossa asuu nyt yli<br />
16 000 asukasta.
sumin<br />
Lintuperspektiiviä<br />
ja kämppisystävyyttä<br />
Anita ja Kai Souranderin<br />
kodista<br />
Lutakosta aukeaa<br />
näkymä Jyväsjärvelle<br />
ja Kuokkalaan.<br />
”Tässä kodissa lintujakin voi<br />
tarkkailla lintuperspektiivistä”,<br />
toteaa Anita Sourander Lutakossa<br />
sijaitsevan 12-kerroksisen<br />
talon ylimmässä ikkunassa.<br />
Muutenkin maisema miellyttää sekä<br />
Anitaa että lintujen tarkkailua harrastavaa<br />
puoliso Kaita, jotka muuttivat<br />
lutakkoon syksyllä 2005 Tourulasta.<br />
jyväsjärvi avautuu suoraan ikkunoiden<br />
alla talvisin sileänä valkoisena kantena,<br />
jolle jään yli risteävät polut luovat pitsimäisiä<br />
kuvioita.<br />
Makuuhuoneen ikkuna tarjoaa vastapainoksi<br />
kaupunkimaisen näkymän, kun<br />
tiiviisti rakennetun asuinalueen muut<br />
talot loistavat valaistuina.<br />
kai souranderille uuden kodin sijainti<br />
veden äärellä ja sataman läheisyys mer-<br />
kitsee erityisen paljon, sillä veneily on<br />
hänelle sekä harrastus että työ. Pariskunnan<br />
yhteiset veneretket on mukava<br />
päättää rantaan lähelle kotiovea ja kylään<br />
tulevien aikuistuneiden lasten ja<br />
lastenlasten kanssa on helppo mennä<br />
vaikka uimarannalle tai talvisin luistelemaan<br />
retkiluisteluradalle.<br />
jyväsjärveä kiertävä Rantaraitti motivoi<br />
reippailemaan, sillä se on täynnä<br />
lenkkeilijöitä ja rullaluistelijoita aamusta<br />
tommi anttonen<br />
6
7<br />
www.jyvaskyla.fi/asuminen<br />
alkaen. Alueen sydämeksi rakentuva<br />
lutakonpuisto tulee vielä lisäämään elävää<br />
tunnelmaa ja vuorovaikutusta eri<br />
ikäisten asukkaiden kesken.<br />
Itsenäistyminen on jännittävää<br />
yhteisöviestinnän opiskelija Anni Pennasta<br />
jännitti, kun hän muutti kiuruvedeltä<br />
kortepohjaan syksyllä 2005. vielä<br />
enemmän jännitti historian opiskeluja<br />
aloittavaa Esfir Linnaa, jonka vanhemmat<br />
toivat muuttokuorman kera kortepohjaan<br />
Perhosta.<br />
”Minä olin ensimmäisenä paikalla<br />
kolmen henkilön soluasunnossa. Oma<br />
huone löytyi, kun avain passasi tähän<br />
oveen ja siellä sitten oltiin, kun ovi kävi<br />
ja Anni tuli sisään”, Esfir muistelee.<br />
”käteltiin, mutta arvaa sainko selvää<br />
nimestäsi”, Anni muistelee. ”Enkä minä<br />
sinun! Huomasin vaan, että jotain hassua<br />
murretta puhuit, ihan toisenlaista<br />
kuin meillä päin”, Esfir toteaa.<br />
Heti kuitenkin huomattiin, että toisen<br />
seurassa on mukavaa ja jutteleminen<br />
helppoa. Anni ja Esfir saivat kumpikin<br />
paitsi kämppiksen, myös uuden ystävän.<br />
Solu ei sovi nipottajalle<br />
Annin, Esfirin ja talvisaikaan solussa<br />
kolmantena asuneen sinin välillä vallitsi<br />
sama aallonpituus.<br />
”vessapaperit ostettiin vuoronperään<br />
ettei vessassa ole kolme rullaa vierekkäin.<br />
ja jos yksi tuo imurin, toinen tuo<br />
Lisätietoja<br />
• Lisätietoa mm. asumisesta, rakentamisesta,<br />
tonteista sekä kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta<br />
www.jyvaskyla.fi/asuminen<br />
• Lisätietoa asuinalueista www.jyvaskylanseutu.<br />
fi/sivu.php/asuminen<br />
Anni Pennanen ja Esfir Linna viihtyvät Kortepohjan ylioppilaskylässä.<br />
80 % jyväskyläläisistä<br />
asuu alle<br />
20 minuutin pyöräily-<br />
tai kävelymatkan<br />
päässä<br />
keskustasta.<br />
mikron ja kolmannella on hiustenkuivaaja.<br />
Turhaa kaikkien on hankkia<br />
kaikkea”, Anni kuvailee.<br />
Pieniä kommelluksia lukuunottamatta<br />
asuinalue on yllättänyt Annin ja Esfirin<br />
rauhallisuudellaan. Hyvää opiskelutyön<br />
kannalta on ollut myös se, että soluasuminen<br />
ei tarkoita pakkoseurallisuutta.<br />
”Meillä on tapana, että jos ovi on<br />
kiinni, silloin ei toista turhaa häiritä. jos<br />
taas haluaa seuraa, voi tulla keittiöön ja<br />
siellä juttukaveri yleensä tosi nopeasti<br />
löytyykin”, Esfir kertoo.<br />
• Tietoa vapaista tonteista saa palvelupiste Hannikaisesta,<br />
Hannikaisenkatu 17, (014) 625 244.<br />
www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/hannikainen<br />
• Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy, väinönkatu 9,<br />
(014) 624 013, www.jva.fi<br />
jyvät<br />
• Keskimäärin Jyväskylässä asuu 1,9<br />
henkilöä/asunto. Yhden hengen<br />
talouksia on paljon (46 %), mm.<br />
suuren opiskelijamäärän vuoksi.<br />
• Viimeisen kymmenen vuoden<br />
aikana Jyväskylässä on Suomen<br />
suurista kaupungeista rakennettu<br />
asukasmäärään suhteutettuna<br />
Oulun ohella eniten asuntoja.<br />
Vuosina 1996–2006 rakennettiin<br />
8 700 asuntoa. Lähivuosina<br />
tuotantotavoite on 800 asuntoa/<br />
vuosi.<br />
• Kerrostaloasuntojen keskimääräinen<br />
neliöhinta on noin 1 600<br />
euroa/m2 . Keskimääräinen<br />
kuukausivuokra on 9,1 euroa/m2 ,<br />
joka on suunnilleen Tampereen ja<br />
Oulun tasolla.<br />
• Vuokra-asuntojen osuus Jyväskylässä<br />
(noin puolet) on maan korkeimpia.<br />
Tähän vaikuttaa osaltaan<br />
opiskelijoiden suuri määrä.<br />
• Jyväskylä tarjoaa asumiselle ja<br />
asuntorakentamiselle monipuolisia<br />
vaihtoehtoja järvien rannoilta<br />
ydinkeskustaan.<br />
• Taloustutkimus Oy:n uusimman<br />
muuttohalukkuustutkimuksen<br />
mukaan Jyväskylän kasvu- ja asumisympäristöjä<br />
pidettiin Suomen<br />
isoista kaupungeista parhaana.<br />
• Jyväskylä on Suomen tiheimmin<br />
asuttuja kaupunkeja. Tiiviin<br />
kaupunkirakenteen ansiosta 80%<br />
jyväskyläläisistä asuu alle 20<br />
minuutin pyöräily- tai kävelymatkan<br />
päässä keskustasta.<br />
• Säynätsalo liitettiin <strong>Jyväskylään</strong><br />
1993. Päijänteen keskellä<br />
sijaitseva saaristokaupunginosa<br />
tunnetaan maisemien lisäksi Alvar<br />
Aallon maineikkaimmista töistä:<br />
Säynätsalon kunnantalosta ja<br />
Muuratsalon koetalosta. Matkaa<br />
keskustasta Säynätsalon kolmelle<br />
saarelle on 16 kilometriä.
suuri<br />
Pieni<br />
kaupunki<br />
ken<br />
Jyväskylässä ajetaan punaisia<br />
päin harvemmin kuin suuremmissa<br />
kaupungeissa.<br />
”liikenteen rytmi on täällä yleisesti melko<br />
rauhallinen. suuria ruuhkia ei ole<br />
mihinkään, pienempiä vain töiden alkamisen<br />
ja päättymisen aikoihin”, kuvaa<br />
liikenneturvan jyväskylän toimiston yhteyspäällikkö<br />
Leena Piippa.<br />
Rauhallinen vaikutelma voi tuudittaa<br />
katujen käyttäjät väärään turvallisuuden<br />
tunteeseen.<br />
”On todettu, että vain 74 prosenttia<br />
autossa takapenkillä istujista pitää<br />
turvavöitä. Pyöräilykypärän käyttö on<br />
laskenut 28 prosentista 26 prosenttiin.<br />
suuremmissa kaupungeissa kypärän<br />
käyttö on yleisempää, vaikka yhtä pahaa<br />
jälkeä törmäys auton kanssa tekee pyöräilijän<br />
päähän suuressa kuin pienessäkin<br />
kaupungissa”, leena Piippa toteaa.<br />
petteri kivimäki<br />
Hyvät väylät kevyelle liikenteelle<br />
kevyen liikenteen väyliä on tarjolla<br />
runsaasti ja välimatkat on usein jopa<br />
nopeampaa taittaa pyöräillen kuin henkilöautolla.<br />
Moni nuori pitää mopoa<br />
parhaimpana kulkuvälineenä.<br />
”Eräs kohta, missä mopoilija saa olla<br />
tarkkana, on Rantaväylä, jonka ajoradalla<br />
ei saa ajaa mopolla. Esimerkiksi<br />
vaasankadulta kuokkalaan ajavan mopoilijan<br />
on käytettävä kevyen liikenteen<br />
väylää, jossa on merkintä sallittu mo-<br />
8
9<br />
poille”, leena Piippa kertoo.<br />
Hän kehottaa mopoilevien nuorten<br />
vanhempia opettamaan nuorelle mopon<br />
hallintaa rauhallisemmissa ympäristöissä<br />
ennen liikenteen joukkoon menemistä.<br />
”Mopokortin kun saa pelkän teoriakokeen<br />
suorittamalla, jolloin nuorelta<br />
puuttuu vielä liikenteen lukemisen taito<br />
ja hän saattaa ajaa liian lähellä toista tai<br />
tulla risteykseen liian kovaa. kypäräkään<br />
ei usein ole kiinni eikä siitä silloin<br />
ole suojaa”, leena Piippa korostaa.<br />
Paikallisliikennekeskus ja<br />
paremmat pysäkit<br />
Paikallisliikennekeskus valmistuu vuoden<br />
2007 aikana Vapaudenkadulle.<br />
Uudistetut pysäkit otetaan käyttöön<br />
elokuun aikana.<br />
”Terminaalialueen odottelutila ja ajorata<br />
on lämmitetty, joten se pysyy pakkasillakin<br />
sulana. katokset ovat uusia,<br />
aikataulut toimivat sähköisesti reaaliaikaisina<br />
ja eri puolille kaupunkia tulee<br />
myös uusittuja lasikatoksia. kaikki tehdään<br />
huippulaadulla”, toteaa kaupun-<br />
Lisätietoja<br />
• Yleistä lisätietoa Jyväskylän liikenteestä:<br />
www.jyvaskyla.fi/liikenne<br />
• Paikallisliikenne www.jyvaskylanliikenne.fi,<br />
reittiopas www.matka.fi<br />
• Pysäköintitalot www.jyvas-parkki.fi<br />
• Matkakeskus www.jyvas-parkki.fi/mkeskus<br />
• Palveluliikenne Kyytiveikko www.jyvaskyla.fi/<br />
liikenne/palvelu<br />
• Karttapalvelu kartta.jkl.fi<br />
• Jyväskylän pyörätiet on merkitty Pyöräreititkarttaan,<br />
jota voi ostaa palvelupiste Hannikaisesta<br />
(Hannikaisenkatu 17) ja Nikolainkulman<br />
neuvonnasta (Asemakatu 6).<br />
www.jyvaskyla.fi/liikenne<br />
Rauhallinen liikenteen rytmi ei saisi tuudittaa siihen, ettei kypärää<br />
tarvittaisi tai ettei sen hihnaa tarvitsisi pitää kiinni, toteaa Leena<br />
Piippa. Mikko Piippa tietää turvallisen mopoilun periaatteet. jyvät<br />
”Jätä pyörä<br />
kivenheiton<br />
päähän<br />
Kompassista.”<br />
gin liikenneinsinööri Jorma Lipponen<br />
ylpeänä.<br />
Arkivuorokauden aikana kaupungissa<br />
kulkee 1 000 paikallisliikenteen vuoroa<br />
ja 15 000 matkustajaa saa bussikyydin<br />
paikasta toiseen.<br />
Laajavuorentiellä asuvat Hilda ja Toivo Julin matkustavat<br />
Kyytiveikolla kaksi kertaa viikossa kaupungissa. Minibussi<br />
vie kotoa aivan ydinkeskustaan.<br />
• Liikennejärjestelyt ja suunnittelu: Palvelupiste<br />
Hannikainen, Hannikaisenkatu 17, (014) 625<br />
203, www.jyvaskyla.fi/yhteiskuntatoimi/<br />
hannikainen<br />
• Kevyen liikenteen edistäminen Jyväskylässä:<br />
rakennuttajainsinööri Timo vuoriainen, (014) 625<br />
480, 050 521 0862, sähköposti: timo.vuoriainen@jkl.fi,<br />
www.jyvaskyla.fi/liikenne/kestava<br />
• Vierasvenesatamat ja venepaikat: Palvelupiste<br />
Hannikainen (Hannikaisenkatu 17), (014) 625<br />
070<br />
• Paikallisliikennekeskus: www.jyvaskyla.fi/<br />
yhdyskuntatoimi/kapu/hankkeet/<br />
• Jyväskylän liikenteen solmukohta<br />
Matkakeskus yhdistää rautatieaseman<br />
ja kaukoliikenteen linjaautoaseman.<br />
Henkilöliikenneaseman<br />
lisäksi sen yhteydessä toimii bussirahtiasema,<br />
toimisto- ja liiketiloja<br />
sekä pysäköintitalo.<br />
• Jyväskylän keskustassa on neljä<br />
tilavaa pysäköintitaloa: P-Tori<br />
(Yliopistonkatu 15, Kauppahallin<br />
vieressä), P-Asema (Väinönkatu 8),<br />
P-Kolmikulma (Ilmarisenkatu 1) ja<br />
P-Matkakeskus (Hannikaisenkatu<br />
22). Uudet valotaulut ohjaavat parkkitaloihin,<br />
joissa on tilaa.<br />
• Jyväskylässä paikallisliikenteestä<br />
huo<strong>lehti</strong>vat Jyväskylän Liikenne<br />
Oy:n linja-autot. Henkilöt, joilla on<br />
vaikeuksia käyttää tavallista linjaautoa,<br />
pääsevät helpoimmin liikkumaan<br />
palveluliikenne Kyytiveikon<br />
linjoilla. Kyytiveikon minibussit kiertävät<br />
kaupunkia omilla reiteillään ja<br />
poikkeavat tarvittaessa reitiltään.<br />
• Junia Jyväskylästä Tampereen ja<br />
Helsingin suuntaan lähtee aamuisin<br />
jopa tunnin välein. Matka Jyväskylästä<br />
Helsinkiin kestää lyhyimmillään<br />
alle kolme tuntia. Idän<br />
suuntaan lähtee kahdeksan junaa<br />
päivässä. Länteen ja pohjoiseen on<br />
yhteys kolme kertaa päivässä. www.<br />
vr.fi<br />
• Jyväskylästä on hyvät linja-autoyhteydet<br />
joka puolelle Suomea.<br />
Helsinki-Vantaan lentoasemalle on<br />
linja-autoyhteys 20 kertaa vuorokaudessa.<br />
Kaukoliikenteen linjaautoasema<br />
toimii Matkakeskuksessa<br />
Hannikaisenkadulla. www.matkahuolto.fi,<br />
www.expressbus.com<br />
• <strong>Jyväskylään</strong> pääsee halutessaan<br />
myös veneellä. Satamassa sijaitsee<br />
vierasvenesatama ja venepaikkoja.<br />
• Jyväskylän lentoasema sijaitsee<br />
Tikkakoskella 21 kilometriä valtatie<br />
4:ää pohjoiseen kaupunkikeskustasta.
piske<br />
Opiskelijalähtöistä<br />
Jyväskylän ilmapiiriä voi luonnehtia<br />
koulutusmyönteiseksi.<br />
Maailman vanhimman suomenkielisen<br />
oppikoululaitoksen<br />
perinteet, yliopisto ja ammattikorkeakoulu<br />
antavat mahdollisuudet<br />
jatko-opintoihin<br />
eikä opettajista ole pula, sillä<br />
yliopistosta saadaan päteviä ja<br />
innostuneita opettajia.<br />
kaupungilla on 21 perusopetuksen koulua,<br />
neljä lukiota sekä neljä erityiskoulua.<br />
jyväskylässä toimivat myös valtion<br />
ylläpitämä normaalikoulu, yksityiset<br />
steinerkoulu ja kristillinen koulu sekä<br />
kaksi erityiskoulua.<br />
”Perus- ja lukiokoulutus on jyväskylässä<br />
hyvällä tasolla”, Cygnaeus-lukion<br />
rehtori Ari Pokka vahvistaa.<br />
Pokka kertoo, että jyväskylässä toisen<br />
asteen koulutus on 90-luvulta lähtien<br />
organisoitu suomalaisittain isoihin kouluyksiköihin,<br />
joissa korostuvat opiskelijoiden<br />
valinnanmahdollisuudet.<br />
”Meillä oli ajatus, että isoilla yksiköllä<br />
saadaan opiskelijoille kehitettyä valinnaisuutta<br />
mahdollisimman paljon”,<br />
Pokka kertoo.<br />
Lukujärjestykset käyvät yksiin<br />
yhtenäisessä jakso- ja palkkijärjestelmässä<br />
opiskelija voi valita vapaasti kurs-<br />
yhteistyötä<br />
Cygnaus-lukiossa<br />
opiskelevat Satu<br />
Sipilä, Juho<br />
Loukiala ja Anni<br />
Laukkanen ovat<br />
löytäneet mielenkiintoisia<br />
kursseja<br />
myös kaupungin<br />
muista lukioista.<br />
seja kaupungin lukioista. Ainoa rajoite<br />
on, ettei joillekin kursseille mahdu luokallista<br />
enempää opiskelijoita. Ammatti-<br />
ja lukiotutkinnon suorittamiseen on<br />
luotu oma malli, joka toimii jaksonvaihtoperiaatteella.<br />
näin toteutetaan myös<br />
lukiolaisten ammattiopinnot.<br />
”järjestelyllä lähdettiin hakemaan kielitarjonnan<br />
avaamista. Ei ole järkeä, että<br />
kaikki lukiot yrittävät tarjota kaikkea.<br />
nyt teemme lukujärjestykseen kohtia,<br />
jotka on tietoisesti mietitty niin, ettei silloin<br />
järjestetä esimerkiksi kahta vierasta<br />
kieltä päällekkäin”, Pokka kertoo. yhteistoiminta<br />
on laajentunut koskemaan<br />
kaikkia oppiaineita.<br />
Cygnaeus-lukion opiskelijat Satu Sipilä,<br />
Anni Laukkanen ja Juho Loukiala<br />
10
11<br />
käyvät säännöllisesti kursseilla muissa<br />
lukioissa. Tytöt opiskelevat A-ranskaa,<br />
jota oma lukio ei tarjoa ja loukiala osallistuu<br />
voionmaan urheilulukion koripallon<br />
valmennusryhmään kuutena tuntina<br />
viikossa.<br />
”kurssien valitseminen on ollut helppoa<br />
ja opettajat ovat norssilla tuttuja.<br />
On myös tosi mukava nähdä muitakin<br />
kouluja”, Normaalikoulusta Cygnaukselle<br />
lukioon tullut Anni laukkanen kertoo.<br />
”Muutos on vaatinut koulukulttuurin<br />
avaamista, joka on onnistunut hyvin”,<br />
rehtori Pokka sanoo. ”Mikään koulu<br />
ei ole kuvitellut, että osaaminen tai<br />
viisaus olisi yksien seinien sisällä, vaan<br />
luotetaan siihen, että naapurikoulussa<br />
tehdään yhtä hyvää työtä ja opiskelija<br />
voidaan ohjata mihin tahansa kouluun<br />
ja voidaan luottaa laatuun.”<br />
”Tällaisella opiskelijalähtöisellä joustavuudella<br />
on taloudellisesti tiukkoina<br />
aikoina pystytty tarjoamaan hyvä<br />
kokonaisuus. yhteistyöllä pystymme<br />
tarjoamaan myös pitkälle meneviä erikoiskursseja,<br />
joihin ei yhdestä koulusta<br />
löytyisi riittävästi tulijoita.”<br />
Opiskelua ikään katsomatta<br />
Elinikäinen, uuden oppimisen ilo houkuttelee<br />
Ikääntyvien yliopistoon vuosittain<br />
lähes 2 500 opiskelijaa. kursseilla,<br />
luennoilla ja seminaareissa paneudutaan<br />
niin teatteriin ja kuorolauluun kuin historian,<br />
yhteiskunnan tai luonnon ilmiöihin.<br />
Eniten osallistujia kerää viikottain<br />
järjestettävä monitieteinen luentosarja.<br />
Lisätietoja<br />
• Jyväskylän kaupunki<br />
www.jyvaskyla.fi/palvelut/opiskelu<br />
• Sivistystoimi, opetuspalvelut, (014) 624 492<br />
www.jyvaskyla.fi/opetus<br />
• Perusopetus- ja lukio-opas<br />
www.jyvaskyla.fi/opetus/esitteet<br />
• Jyväskylän seudun kansalaisopisto, (014) 626<br />
595 www.jyvaskylanseutu.fi/kansalaisopisto<br />
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu (014) 444<br />
6611, www.jamk.fi<br />
www.jyvaskyla.fi/palvelut/opiskelu<br />
Ikioppijaksi itseään kutsuva Raili Mustonen ja Geronet-tutor<br />
Sakari Holma tutustuivat digikuvauksen saloihin Ikääntyvien<br />
yliopiston kurssilla.<br />
Kansalaisopiston<br />
kursseille<br />
voi osallistua<br />
myös kolmessanaapurikunnassa.<br />
nuorimmat opiskelijat ovat alle 50vuotiaita,<br />
vanhimmat 95-vuotiaita<br />
ikääntyvien yliopiston kunniajäsenyyden<br />
ansainneita aktiiveja. Opiskelijat<br />
osallistuvat tiiviisti toiminnan ja kurssien<br />
sisällön suunnitteluun. ATk-kursseilla<br />
opiskelijoiden tukena on myös vapaaehtoistyötä<br />
tekevät Geronet-tutorit.<br />
”Taidoissa pidemmällä olevat opiskelijat<br />
ovat kursseilla vertaistukena, jotta<br />
uuden oppiminen sujuu muillakin ilman<br />
turhia pelkoja. skypettäminen ja digikuvauskin<br />
onnistuvat yhdessä tekemisen<br />
kautta”, jyväskylän kesäyliopiston rehtori<br />
Anneli Hietaluoma kertoo.<br />
• Jyväskylän ammattiopisto (014) 444 5111,<br />
www.jao.fi<br />
• Jyväskylän yliopisto (014) 260 1211,<br />
www.jyu.fi<br />
• Ikääntyvien yliopisto, (014) 260 3738<br />
www.cec.jyu.fi/U3A<br />
• Avoin yliopisto, (014) 260 3697,<br />
www.avoin.jyu.fi<br />
• Kesäyliopisto, (014) 260 3966, www.cec.jyu.<br />
fi/kesayo<br />
• Jyvälän kansalaisopisto (014) 217 202,<br />
www.jyvala.fi<br />
jyvät<br />
• Jyväskylä on vahvojen perinteiden<br />
opiskelukaupunki: tänne on perustettu<br />
maan ensimmäiset suomenkieliset<br />
oppikoulu, kansakoulun<br />
opettajaseminaari ja tyttölyseo.<br />
• Koululaisia ja opiskelijoita on kaikkiaan<br />
yli 40 000; perusopetuksessa<br />
ja lukioissa 10 200, ammatillisessa<br />
koulutuksessa 6 500, ammattikorkeakoulussa<br />
7 500 ja yliopistossa<br />
15 000 opiskelijaa.<br />
• Jyväskylän seudun kansalaisopiston<br />
aikuisten opetuksen suurimpia<br />
ryhmiä ovat taide- ja taitoaineet,<br />
kielet, liikunta ja tanssit sekä<br />
musiikki. Lapsille ja nuorille opisto<br />
tarjoaa mm. taiteen perusopetusta.<br />
• Perusopetuksessa on mahdollisuus<br />
opiskella englannin- ja ruotsinkielisessä<br />
opetusryhmässä ja musiikkiluokilla.<br />
Jyväskylässä on myös<br />
kristillinen koulu ja Rudolf Steiner<br />
-koulu.<br />
• Lukion voi suorittaa myös Jyväskylän<br />
Lyseon kansainvälisessä<br />
IB-lukiossa, jossa opetus tapahtuu<br />
englanniksi, Voionmaan urheilulukiossa<br />
tai Jyväskylän aikuislukiossa.<br />
• Jyväskylän ammattiopisto on Keski-<br />
Suomen suurin ammatillista koulutusta<br />
sekä nuorille että aikuisille<br />
tarjoava koulutusyhteisö.<br />
• Jyväskylän yliopisto tarjoaa lähes 80<br />
pääainevaihtoehtoa ja yli 100 oppiainetta.<br />
Liikunta- ja terveystieteiden<br />
tiedekunta on ainoa Suomessa.<br />
Erikoisuuksia ovat Agora (ihmislähtöinen<br />
IT-teknologia), Viveca (hyvinvointiteknologia)<br />
ja Nanoscience<br />
Center.<br />
• Jyväskylän ammattikorkeakoulussa<br />
voi opiskella 7 koulutusalalla.<br />
Korkeakoulututkintoon johtavan<br />
koulutuksen lisäksi tarjolla on täydennyskoulutusta<br />
sekä tutkimus- ja<br />
kehittämispalveluja.<br />
• Lasten Parlamentti on 1.–6-luokkalaisten<br />
lasten ja nuorten osallisuusja<br />
vaikuttamiskanava. Mukaan on<br />
valittu edustajat kaikilta kaupungin<br />
kouluilta. Parlamentti tekee aloitteita<br />
ja seuraa niiden etenemistä.
Satu Vertainen<br />
ja Jonna Ahonen<br />
käyvät kavereiden<br />
kanssa<br />
lähes päivittäin<br />
Huhtasuon nuorisotalolla.<br />
Olohuone, johon kaikilla on lupa tulla.<br />
kaverit, kerhot, pelit, kahvilat ja leffaillat.<br />
näistä aineksista koostuvat kaupungin<br />
nuorisotilat. Huhtasuolla toimiva<br />
Perttula on yksi suosituimmista tiloista.<br />
Perttulassa käy joka päivä 50–70 nuorta.<br />
”Parasta täällä on, että saa oman<br />
mielen mukaan osallistua tekemiseen tai<br />
vain olla”, nuoret kertovat.<br />
16-vuotiaat Satu Vertainen ja Jonna<br />
Ahonen sekä 15-vuotias Maxim Vybornov<br />
ovat käyneet Perttulassa alaasteelta<br />
lähtien. sisarusten ja kavereiden<br />
houkuttelemana tilat löytäneet nuoret<br />
käyvät nuorisotalolla lähes päivittäin.<br />
”Tänne on helppo tulla suoraan koulusta”,<br />
jonna sanoo.<br />
Ilman mukavaa kokoontumispaikkaa<br />
elämä olisi tylsempää.<br />
”varsinkin talvisin nuokkari on ehdottoman<br />
tärkeä, kun ulkonakaan ei<br />
uore<br />
Nuorten olohuone<br />
kutsuu sisään<br />
tarkene olla kavereiden kanssa. Ilman<br />
nuokkaria tylsistyisin yksistäni kotiin”,<br />
satu pohtii.<br />
”Aika kuluu kavereiden kanssa täällä<br />
paljon nopeammin kuin kotona”, Maxim<br />
sanoo.<br />
Kahvia ja elokuvia<br />
nuoret vakuuttavat, että toimivilta tiloilta<br />
ei vaadita paljoa. kaverit ja mukavat<br />
nuorisonohjaajat tekevät tilasta kuin tilasta<br />
toimivan.<br />
”Biljardipöytä, kahvinkeitin, pari sohvaa,<br />
televisio ja musiikki tekevät tiloista<br />
viihtyisän”, nuoret listaavat tarvittavia<br />
ominaisuuksia.<br />
Perttulassa kokoontuu vakituisesti<br />
myös erilaisia kerhoja. Alakoululaisille<br />
löytyy ohjelmaa alkuiltapäivisin. vieressä<br />
toimiva kirjasto ja nuorisotilat toimivat<br />
monille läksyjentekopaikkana.<br />
”Tutustumme kerhoissa erilaisiin har-<br />
rastuksiin, askartelemme ja kokkailemme”,<br />
nuorisonohjaaja Jatta Saikkonen<br />
kertoo.<br />
kerran kuukaudessa järjestettävät<br />
iltakahvila ja leffailta keräävät reilut<br />
150 nuorta yhteen. nuorten bändien<br />
ensimmäisenä näyttämönä toimivasta<br />
kahvilasta vastaavat Huhtasuon alueen<br />
nuorisonohjaajat yhteistyössä Huhtaharjun<br />
tukioppilaiden kanssa.<br />
”kahvilat, kuten muukin nuorisotoiminta,<br />
ovat aina alkoholittomia ja<br />
tupakointia ei sallita”, saikkonen muistuttaa.<br />
Avoimet ovet kaikille<br />
Huhtasuon nuorisotilat vetävät nuoria<br />
ympäri kaupunkia. suljetut porukat ovat<br />
nuorille tuntematon käsite.<br />
”kavereita on aina paikalla, ja uskoakseni<br />
tänne on kaikkien helppo tulla.<br />
Mukaan mahtuvat niin äänekkäät kuin<br />
12
13<br />
hiljaiset tapaukset”, tukioppilaanakin toimiva<br />
jonna pohtii.<br />
Huhtasuon nuorisotalolla käy paljon<br />
myös maahanmuuttajanuoria. nuorisonohjaajat<br />
kertovat, että kyselyjen mukaan<br />
alueelle muuttavilta nuorilta on kestänyt<br />
keskimäärin kolmisen viikkoa, että he löytävät<br />
nuorisotilojen toiminnat.<br />
”Eri kulttuurit toimivat sulassa sovussa<br />
ja 9–18 -vuotiaat pelailevat rinnakkain.<br />
Hyvin olemme mahtuneet samoihin tiloihin”,<br />
saikkonen uskoo.<br />
NuortenLaturista lisää tietoa<br />
Kaupungin nuorisotiloja on Huhtasuon<br />
lisäksi säynätsalossa, kuokkalassa ja keltinmäessä.<br />
keskustan nuorisotila on jyväskylän<br />
Katulähetyksen ylläpitämä Cafe<br />
Center, jonka toimintaa kaupunki tukee.<br />
jatta saikkonen kertoo, että toiminta<br />
Lisätietoja<br />
• Jyväskylän kaupungin nuorisoasiainkeskus<br />
(014) 624 836 www.jyvaskyla.fi/nuoriso<br />
• Nuorisotiedotuspiste NuortenLaturi: Sepänkeskus,<br />
kyllikinkatu 1, (014) 624 952,<br />
www.nuortenlaturi.fi, nuortenlaturi@jkl.fi<br />
• Jyväskylän Nuorten Foorumi<br />
(014) 624 302, nufo@jkl.fi,<br />
www.jyvaskyla.fi/nuoriso/foorumi<br />
• Nuoriso- ja asukastiloja: Sepänkeskus (Kyllikinkatu<br />
1), Pelisilmä (säynätsalo, Urheiluken-<br />
nuorten kanssa on vuosien varrella muuttanut<br />
muotoaan.<br />
”varsinainen nuorten ohjaustyö on<br />
muuttumassa nuorten omaehtoisen toiminnan<br />
ja kasvatuksen suuntaan. Toivomme<br />
saavamme nuorisotilat vastaamaan<br />
mahdollisimman monen lapsen ja nuoren<br />
toiveita yhdessä neuvottelemalla ja toimimalla.”<br />
Perttulassa työskentelee kolme vakituista<br />
ja yksi osa-aikainen nuorisonohjaaja.<br />
jos mieltä painaa jokin tai muuten vain on<br />
kaipuu jutella aikuisen kanssa, nuorisonohjaajien<br />
korvat ovat aina avoimena.<br />
”varmasti aina löytyy paikka, jossa voidaan<br />
jutella kahden kesken”, saikkonen<br />
sanoo.<br />
Tietoa nuorisotilojen ja muusta nuorten<br />
toiminnasta löytää parhaiten nuortenlaturista<br />
internetistä.<br />
täntie), keltinmäki, (keltinmäentie 15), Messi<br />
(Kuokkala, Siltakatu 18), Perttula (Huhtasuo,<br />
Nevakatu 1), Nuorisotalo Cafe Center, Jyväskylän<br />
katulähetys ry (Gummeruksenkatu 13),<br />
kulttuuriklubi siperia, kulttuuriyhdistys väristys<br />
(kyllikinkatu 1)<br />
• Nuorten erityispalvelut, Tapionkatu 8,<br />
(014) 625 933, 050 3615 933<br />
• Nuorten päihde- ja huumetyö (014) 625 955<br />
• Synkkis, nuorten kriisipäivystys perjantaisin<br />
klo 18–01, (014) 625 933, 050 3615 933<br />
www.jyvaskyla.fi/nuoriso<br />
YAD ry tukee nuorten<br />
päihteetöntä<br />
elämää. Jyväskylän<br />
paikallisosaston Miina<br />
Herronen oli saanut<br />
vieraakseen Ismo Vuorisen<br />
ja Maria Kivelän.<br />
jyvät<br />
• Saa surffata! Nettikoneita käyttöösi<br />
maksutta Nuorisotiedotuspiste<br />
NuortenLaturissa.<br />
• Mistä löytyy treenikämppä bändille?<br />
Mitä voisin harrastaa? Keneltä<br />
voisin kysyä seksi-asioista? Vastauksia<br />
osoitteesta www.nuortenlaturi.fi<br />
• Asuuko sinussa pieni toimittaja?<br />
Kirjoita ja kuvaa nuorten netti<strong>lehti</strong><br />
Painovirheeseen tai lue mitä toiset<br />
nuoret kirjoittavat<br />
www.nuortenlaturi.fi/painovirhe<br />
• Miksi mitään ei tapahdu? Skeittipaikka<br />
kotikulmille? Nuorisotila sulkemisuhan<br />
alla? Tee aloite! www.<br />
jyvaskyla.fi/nuoriso/aloite<br />
• Sinä päätät missä ja miten nuorten<br />
ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy…<br />
Nuorten Foorumi – NuFo, www.<br />
jyvaskyla.fi/nuoriso/foorumi<br />
• Nuorisotiloilla voit tavata kavereita,<br />
pelata, harrastaa kädentaitoja,<br />
tehdä läksyjä, käyttää internetiä tai<br />
oleskella. Nuorisotilojen ovet ovat<br />
avoinna kaikille nuorille.<br />
• Nuorten erityispalveluista apua<br />
vaikeissa elämäntilanteissa ja tukea<br />
kasvatustyöhön: erityisnuorisotyö,<br />
päihde- ja huumetyö, riita- ja rikosasioiden<br />
sovittelu, oikeusedustus,<br />
tukiasuminen, tukihenkilötoiminta,<br />
Synkkis-päivystys.<br />
• Synkkiksen päivystäjät auttavat<br />
liiaksi päihtyneitä tai muun avun<br />
tarpeessa olevia.<br />
• Ideoi oma tapahtuma tai näyttely,<br />
osallistua taidekursseille ja -projekteihin<br />
Kulttuuriklubi Siperiassa,<br />
nuorten luovan toiminnan tilassa.<br />
• Lasten- ja nuortenkulttuurikeskus<br />
Kulttuuriaitta järjestää työpajoja,<br />
kerhoja, kursseja, koulutusta ja<br />
tapahtumia lapsille ja nuorille.<br />
www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/aitta.<br />
• Jyväskylän elävän musiikin yhdistys<br />
Jelmu ry tarjoaa elävää musiikkia<br />
Tanssisali Lutakossa. Ensimmäisen<br />
kerroksen sijaitseva kahvila palvelee<br />
alaikäisiä asiakkaita sallittuina keikkailtoina<br />
klo 18–24, www.jelmu.net.<br />
• Tutki lisää NuortenLaturin tapahtumakalenterista<br />
– www.nuortenlaturi.<br />
fi/tapahtumakalenteri.
ulttuu<br />
Museon pajassa<br />
Museot eivät ole enää vain paikkoja,<br />
joissa kierrellään ja katsellaan hiljaa<br />
näyttelyitä.<br />
”katseltavien esineiden rinnalla ovat<br />
yhä vahvemmin läsnä myös kosketeltavat<br />
esineet, kuunneltavat äänimaisemat<br />
ja oman tekemisen kautta syntyvät<br />
näyttelykokemukset”, vahvistaa suomen<br />
käsityön museon tiedottaja Asta<br />
Ruodemäki.<br />
Pysyvän perusnäyttelyn ja vaihtuvien<br />
näyttelyiden lisäksi käsityön museon toisessa<br />
kerroksessa on työpajatoimintaa.<br />
Pajaan voi tulla sisäänpääsymaksun hinnalla<br />
tekemään vaikkapa kortteja, koruja,<br />
vuodenaikaan sopivia koristeita tai<br />
kokeilemaan esim. huovutusta. Omaan<br />
työhön käytetystä materiaalista makse-<br />
on kynnys matalalla<br />
taan materiaalimaksu pajassa olevaan<br />
lippaaseen.<br />
”Museossa käyntiin kannattaa varata<br />
aikaa, että halutessaan ehtii tehdä pienen<br />
koristeen tai muiston kotiin viemisiksi”,<br />
Ruodemäki kannustaa.<br />
Omatoimisen tekemisen lisäksi pajassa<br />
järjestetään noin kerran kuussa lauantaisin<br />
ohjattuja, vaihtuvien näyttelyiden<br />
teemoihin liittyviä työpajoja. niissä saa<br />
opastusta erilaisten materiaalien ja tekniikoiden<br />
käytössä.<br />
”kesäaikaan museossa on mahdollista<br />
seurata myös taitavien käsityöläisten<br />
työntekoa ja kysellä heiltä käden taitoihin<br />
ja tekniikoihin liittyviä vinkkejä”,<br />
Ruodemäki innostaa.<br />
Suomalainen<br />
musiikkikampus<br />
on monipuolinen<br />
alan<br />
koulutuskeskus.<br />
Emilia ja Ella Tattari<br />
tekivät leijat<br />
Suomen käsityön<br />
museon pajassa.<br />
Perjantaisin ilmaiseksi kaupungin<br />
museoihin<br />
jyväskylän taidemuseon museolehtori<br />
Sirpa Turpeinen kannustaa kaupunkilaisia<br />
museoihin perjantaisin, jolloin niihin<br />
lähes kaikkiin on ilmainen sisäänpääsy.<br />
Myös jyväskylän taidemuseossa kirkkopuiston<br />
kulmalla työpajoja järjestetään<br />
kaikenikäisille vauvojen värikylvyistä<br />
elävän mallin piirustukseen. suosittuja<br />
ovat kaikille avoimet grafiikan nonstoptyöpajat<br />
lauantaisin.<br />
”Periaate on se, että meillä on paljon<br />
yleisötoimintaa ja mahdollisuus osallistua<br />
opastetuille kierroksille perjantaisin”,<br />
Turpeinen kertoo.<br />
kulttuuripalvelut halutaan tuoda kaikkien<br />
saataville. vapaaehtoiset ja teh-<br />
14
Jyväskylä Big<br />
Bandin vierailijoina<br />
ja solisteina<br />
on nähty monia<br />
huippuartisteja.<br />
15<br />
tävään koulutetut kulttuuriluotsit ovat<br />
valmiita lähtemään vammaisten, mielenterveyskuntoutujien,<br />
ikäihmisten tai<br />
maahanmuuttajien seuraksi museoihin<br />
ja kulttuuritapahtumiin. jyväskylän kulttuuriaitta<br />
puolestaan järjestää toimintaa<br />
eri paikoissa ja edistää lasten ja nuorten<br />
kulttuurin tuottamista ja osallistumista<br />
tuomalla yhteen niin koulut, päiväkodit,<br />
taiteilijat, orkesterit kuin muutkin kulttuurintuottajat.<br />
Turpeinen kehottaa kaupunkilaisia<br />
pitämään silmällä avoinmuseo-nettiportaalia,<br />
josta löytyvät helposti jyväskylän<br />
museoiden näyttelyt, työpajat ja<br />
muut ajankohtaiset tapahtumat. ”sieltä<br />
löytyvät kaikki jyväskylän museoiden<br />
tapahtumat, saavutettavuuspalvelut ja<br />
esittelyt jopa viittomakielellä”, Turpeinen<br />
sanoo.<br />
Kuorokaupunki vireessä<br />
kuorokulttuuri elää vahvana ja vilkkaana<br />
jyväskylässä, suomenkielisen kuo-<br />
Lisätietoja<br />
• Sivistystoimi, kulttuuripalvelut<br />
www.jyvaskyla.fi/kulttuuri, kilpisenkatu 1,<br />
(014) 624 803<br />
• Kulttuurihakemisto ja -yhdistykset<br />
www.jyvaskyla.fi/hakemisto/kulttuuri<br />
• Kirjastot www.jyvaskyla.fi/kirjasto jyväskylän<br />
kaupunginkirjasto – keski-suomen<br />
maakuntakirjasto, vapaudenkatu 39–41,<br />
tietopalvelu, (014) 624 440,<br />
www.aaltokirjastot.fi<br />
rolaulun kehdossa. Pitkät perinteet ja<br />
ammattitaitoiset tekijät houkuttelevat<br />
satoja ihmisiä kymmeniin erilaisiin kuoroihin.<br />
vox Aurea-lapsikuoron ja Musica-<br />
kuoron johtaja Pekka Kostiainen ei<br />
ihmettele kuorolauluinnostusta.<br />
”Itse hullaannuin aikanaan sointujen<br />
ja musiikin virtailusta, jossa oma ääni on<br />
mukana. Tämän tunteen voi löytää vain<br />
kuorossa. kuorolaulun voi kokea turvallisempana<br />
mahdollisuutena käyttää<br />
omaa ääntään kuin yksin laulettaessa.<br />
Rakkaus musiikkiin on kuitenkin kaiken<br />
lähtökohta. sosiaaliset verkostot, jopa<br />
eri kuorojen välillä, ovat myös olennainen<br />
osa kuoroharrastusta”, kostiainen<br />
sanoo.<br />
valinnan mahdollisuuksia kuorolaulusta<br />
innostuneille on monia: harrastajakuoroista<br />
ammattilaislaulajien<br />
kokoonpanoihin, lapsikuoroista varttuneiden<br />
ryhmiin. jokaiselle löytyy varmasti<br />
oma kuoro. Tietoja jyväskylän<br />
kuoroista löytyy kulttuurihakemistosta.<br />
• Jyväskylän kaupunginteatteri<br />
www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri vapaudenkatu<br />
36 lippumyymälä, (014) 624 200<br />
• Jyväskylä Sinfonia<br />
www.jyvaskylasinfonia.fi<br />
• Museot www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/<br />
museot, www.avoinmuseo.fi<br />
• Kuttuuriaitta www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/<br />
aitta, (014) 624 833<br />
www.jyvaskyla.fi/kulttuuri<br />
jyvät<br />
• Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen<br />
maakuntakirjasto tarjoaa asiakkaiden<br />
käyttöön laajan aineistotietokannan ja siihen<br />
liittyvät sähköiset palvelut, monipuolisen<br />
aineistokokoelman ja mahdollisuuden<br />
käyttää internet-tietokoneita kirjastoissa.<br />
Lisäksi kirjasto järjestää tiedonhakukursseja,<br />
lastentapahtumia ja luentotilaisuuksia.<br />
• Kulttuuriaitta järjestää monitaiteisia työpajoja,<br />
kerhoja ja tapahtumia lapsille ja<br />
nuorille kouluissa, päivähoidossa ja vapaaajalla.Sekä<br />
syksyllä vietettävät Lasten Loiskis<br />
-kulttuuripäivät että maaliskuiset kaupungin<br />
syntymäpäivät tarjoavat monipuolista ohjelmaa<br />
lapsille perheineen.<br />
• Jyväskylän kaupunginteatterin monipuolisen<br />
ohjelmiston lisäksi teatterinautintoja tarjoavat<br />
myös harrastaja- ja kesäteatterit. Elokuvien<br />
ystävistä pitävät huolen muun muassa<br />
Arktisen Upeeta – pohjoismaisen elokuvan<br />
festivaali, Iiris -film festival, Kampus Kino ja<br />
Minikino-lastenelokuvaesitykset.<br />
• Jyväskylä on kuorojen, orkestereiden ja<br />
bändien kaupunki. Jyväskylä Sinfonia,<br />
Keski-Suomen Alueooppera ja Lastenmusiikkiorkesteri<br />
Loiskis ovat alojensa huippua.<br />
Vaihtoehtoja musiikinharrastamiseen ja<br />
-opiskeluun löytyy niin lapsille kuin aikuisille.<br />
• Taiteen perusopetusta Jyväskylä tarjoaa<br />
arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityössä,<br />
musiikissa, sanataiteessa, tanssitaiteessa ja<br />
teatteri-ilmaisussa.<br />
• Grafiikka- ja valokuvakeskus on kansainvälisesti<br />
tunnettu taiteilijoiden työtila, jossa<br />
myös harrastajat pääsevät opettelemaan<br />
grafiikan tekemistä ja valokuvausta.<br />
• Jyväskylä on tunnettu tasokkaista tapahtumista<br />
ja festivaaleista. Yläkaupungin Yö,<br />
Summer Jazz, Jyväskylän Kesä, Vanhan<br />
Kirjan Talvi ja lukuisat muut tapahtumat<br />
takaavat virkistystä ympäri vuoden. Yksi<br />
Suomen suosituimmista rock-konserttipaikoista<br />
on Tanssisali Lutakko.<br />
• Alvar Aalto -museo, Jyväskylän taidemuseo,<br />
Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön<br />
museo tarjoavat vuosittain perusnäyttelyidensä<br />
lisäksi lukuisia vaihtuvia näyttelyitä.
Pyörällä töihin<br />
SAUVOILLA LUONTOON<br />
Jyväskylässä on oivat puitteet<br />
arkiliikuntaan ja omaehtoiseen<br />
liikunnan harrastamiseen.<br />
Ikänsä liikkunut Paula Huovinen pyöräilee<br />
kotoaan kortepohjasta töihin kaupungin<br />
keskustaan lähestulkoon säällä<br />
kuin säällä. lapsuudessaan pikajuoksussa<br />
ja pituushypyssä kilpaillut Huovinen<br />
kertoo olleensa aina koukussa liikuntaan.<br />
”Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän<br />
liikunnalla on merkitystä sekä fyysiselle<br />
että henkiselle hyvinvoinnilleni.<br />
Päivinä, jolloin en pääse liikkumaan, olo<br />
on levoton ja hankala eikä unikaan tule<br />
yhtä helposti kuin tavallisesti.”<br />
Hartiakipuihin Huovisen ykköslääke<br />
on sauvakävely. lenkki vie usein lähiluontoon<br />
laajavuoreen tai vaikka Tuomiojärven<br />
ympäri.<br />
ikun<br />
”Metsissä yksin sauvaillessani pidän<br />
vauhtia yllä ja juoksen ylämäet. kävelykaverin<br />
kanssa harrastetaan sosiaalista<br />
liikuntaa – otetaan rauhallisemmin ja jutellaan.”<br />
Oivat puitteet<br />
omaehtoiselle liikunnalle<br />
Jyväskylä tarjoaa Huovisen mielestä hyvät<br />
puitteet liikunnalle.<br />
”On hyvä, että kaupungilla on tarjota<br />
mahdollisuuksia omaehtoisen liikunnan<br />
harrastamiseen, jotta kynnys liikkumiseen<br />
olisi mahdollisimman matala. Ei ole<br />
yhtään liioiteltua sanoa, että esimerkiksi<br />
latuverkoston ylläpitäminen on tärkeää<br />
kansanterveydellisesti. Myös jyväsjärven<br />
luistelurata on osoittautunut todelliseksi<br />
aarteeksi.”<br />
jyväskylässä ei tarvitse jäädä sohvaperunaksi<br />
kotiin, sillä liikuntaharrastusmahdollisuuksia<br />
on tarjolla vaikka millä<br />
mitalla. kaupungissa on noin 230 liikuntapaikkaa<br />
ja kilometreittäin pyöräteitä ja<br />
latuja hyötyliikuntaan. lähes jokaisesta<br />
kaupunginosasta löytyy liikuntapuisto ja<br />
omat lenkki- ja hiihtopolkunsa.<br />
liikuntaharrastus ei välttämättä ole<br />
kallis, vaan hyvän kunnon ja samalla hyvän<br />
mielen voi saada ihan ilmaiseksi.<br />
Vertaisohjaajia<br />
liikuntakipinän sytyttäjiksi<br />
jyväskylän seudulla käynnissä olevassa<br />
terveys- ja erityisliikuntahankkeessa<br />
(TERLI) mietitään muun muassa, miten<br />
jyväskylässä ja muissa seudun kunnissa<br />
julkinen taho, yritykset, liikuntaseurat<br />
ja tavalliset kuntalaiset voisivat yhdistää<br />
voimansa yli nelikymppisten liikuntaharrastuksen<br />
aktivoimiseksi.<br />
”Tavoitteenamme on, että eri asuinalueille<br />
muodostuisi vertaisohjaajien<br />
verkostoja. käytännössä vertaisohjaa-<br />
16
17<br />
Säällä kuin säällä työmatkansa<br />
pyöräilevä Paula Huovinen nauttii<br />
lenkillään Jyväskylän sataman<br />
tunnelmista.<br />
jaksi voi ryhtyä kuka tahansa tavallinen<br />
liikkumisesta innostunut ihminen, joka<br />
haluaa tartuttaa liikuntakipinän myös<br />
muihin omalla asuinalueella asuviin.<br />
vertaisohjaaja voisi vaikka käydä hakemassa<br />
naapureita mukaansa sauvakävelylle<br />
tai järjestää venyttelytuokioita”,<br />
TERLI-hankkeen projektipäällikkö Elina<br />
Hasanen konkretisoi.<br />
vertaisohjaajaksi haluaville järjestetään<br />
jatkuvasti koulutusta.<br />
syksyllä julkaistaan lisäksi terveys- ja<br />
erityisliikunnan kalenteri, josta löytyy<br />
kootusti jyväskylän seudun julkisten toimijoiden,<br />
yritysten sekä liikuntaseurojen<br />
liikuntatarjonta.<br />
jyväskylässä on 155 urheiluseuraa ja<br />
vapaaehtoisjärjestöä, joiden valikoima<br />
kattaa lähes kaiken kuviteltavissa olevan<br />
liitokiekosta veneilyyn ja kamppailulajeista<br />
erilaisiin tansseihin, joten jokainen<br />
siis löytänee oman lajinsa. kaupungin<br />
liikuntapalvelukeskuksen ylläpitämillä<br />
liikuntapaikoilla liikkuu vuosittain yli<br />
kaksi miljoonaa kävijää.<br />
Lisätietoja<br />
• Jyväskylän kaupunki, liikuntainfo:<br />
(014) 624 848, liikunta.info@jkl.fi<br />
• Liikuntapalvelut ja aukioloajat:<br />
www.jyvaskyla.fi/liikunta<br />
• Latuinfo: www.jyvaskylanseutu.fi/<br />
kannat/latuinfo<br />
• Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari:<br />
www.jyvaskyla.fi/aaltoalvari<br />
Kaupunki järjestää viikoittain eläkeikäisille yli 150 erilaista<br />
ohjattua liikuntaryhmää. Vesijumppa on noussut<br />
yhdeksi suosituimmista liikuntalajeista.<br />
• Erityisliikuntaryhmät:<br />
www.jyvaskyla.fi/liikunta/palvelut/<br />
erityisliikuntakalenteri<br />
• Lisätietoja Jyväsjärven rantaraitista: www.<br />
jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/kapu/rantaraitti<br />
• Laajavuoren ulkoilukeskus:<br />
www.laajavuori.com<br />
• TERLI-hanke:<br />
www.jyvaskylanseutu.fi/terveyserityisliikunta<br />
www.jyvaskyla.fi/liikunta<br />
jyvät<br />
• Jyväskylässä on 155 liikuntaseuraa ja<br />
erityisliikuntajärjestöä. Niiden lajivalikoima<br />
kattaa 70 liikuntalajia. Lapsista ja nuorista<br />
57 % ja aikuisista 17 % kuuluu liikuntaseuroihin.<br />
Ohjattuja erityisliikunnan<br />
ryhmiä on viikoittain yli 200. Liikuntapaikkoja<br />
Jyväskylässä on noin 230. Hoidettuja<br />
kuntoratoja ja latuja on yhteensä yli<br />
220 km, joista noin 45 km on valaistuja.<br />
• Jyväsjärven ympäri kiertävä Rantaraitti on<br />
hieno ulkoilureitti. Kokeilemisen arvoinen<br />
on myös Sarvivuoren pidempi lenkki.<br />
Keljonkankaan liikuntapuistosta alkavan<br />
viiden kilometrin mittaisen lenkin varrelta<br />
avautuvat hienot näkymät Päijänteelle.<br />
• Kotalammelta Ladun majalle johtavan<br />
valaistun ulkoilureitin suosio kasvaa<br />
koko ajan, eikä suotta. Neljän kilometrin<br />
pituisella reitillä voi ulkoilla kävellen,<br />
maastopyörällä tai talvella hiihtäen.<br />
Talvella Jyväskylän Latu pitää majaa auki<br />
viikonloppuisin. Viihtyisässä hiihtomajassa<br />
on takkatulen ohella tarjolla mehua ja<br />
makkaraa. Majalla järjestetään myös lasten<br />
hiihtokouluja.<br />
• Jääladuista suosituimmat johtavat Tikan<br />
rannasta Pohjanlahtea pitkin Päijänteelle<br />
ja Kinkomaan kautta aina Säynätsalon<br />
latuverkostoille asti. Jäällä voi turvallisesti<br />
hiihtää myös kaupungin keskustassa Jyväsjärvellä.<br />
• Erityisryhmille kuten vammaisille, pitkäaikaissairaille<br />
ja iäkkäille on tarjolla kymmenittäin<br />
omia erityisliikuntaryhmiä.<br />
• Keski-Suomen Urheiluharjoittelusäätiö<br />
ylläpitää Keski-Suomen urheiluakatemiaa.<br />
Sen tavoitteena on parantaa<br />
Keski-Suomessa asuvien urheilijoiden päivittäisvalmennuksen<br />
laatua sekä kehittää<br />
mahdollisuuksia urheilu-uran ja opiskelun<br />
yhdistämiseen. Urheiluakatemia toimii<br />
yhteistyössä oppilaitosten, lajiliittojen sekä<br />
kuntien ja kaupunkien kanssa.<br />
• Liikunta- ja terveystieteiden koulutusta<br />
annetaan Jyväskylän yliopistossa Suomen<br />
ainoassa liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa.<br />
Opetus- ja tutkimushenkilökuntaa<br />
tiedekunnassa on noin 150 henkilöä ja<br />
opiskelijoita 1 200.
Luonto<br />
on aina lähellä<br />
Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Kyllösen mukaan Jyväskylä on erinomainen paikka lintubongauksesta innostuneille.<br />
luontoon mennäkseen ei tarvitse lähteä kauas kaupungista<br />
Metsässä tai veden äärellä<br />
kuulee, haistaa, näkee, tuntee ja<br />
maistaa – samalla mieli lepää.<br />
luonto-liiton piirisihteerin Jaana Kuorelahden<br />
mukaan jyväskylässä on luonnon<br />
ystäville erinomaiset mahdollisuudet<br />
harrastamiseen. kaupungin alueelta ei<br />
tarvitse edes poistua nauttiakseen kauniista<br />
maisemista ja luonnon rauhasta.<br />
”Omatoimisesti voi bongata lintuja,<br />
marjastaa ja sienestää. Metsästääkin voi<br />
hieman kauempana ja tähtiä voi tiirailla<br />
tähtitornissa”, kuorelahti kertoo.<br />
jyväskylässä on myös monia yhdistyksiä<br />
ja järjestötoimintaa niille, jotka haluavat<br />
esimerkiksi oppia luontokuvausta tai<br />
tunnistamaan lintuja ja eri kasvilajeja yh-<br />
ont<br />
dessä muiden kanssa. yksi mukava tapa<br />
tutustua luontoon hyvässä seurassa on<br />
liittyä johonkin jyväskylän monista partiolippukunnista,<br />
joita löytyy lähes jokaisesta<br />
kaupunginosasta.<br />
Pakopaikka kaupungissa<br />
kaupungin tuoreessa metsäsuunnitelmassa<br />
on osoitettu lukuisia luonnon<br />
monimuotoisuuden kannalta arvokkaita<br />
alueita niin asutuksen lähimetsistä kuin<br />
hieman kauempaa. ne säästetään luonnontilassa<br />
eläinten ja kasvien sekä niitä<br />
tutkailevien ihmisten iloksi.<br />
Metsäsuunnitelman kuviotiedot löytyvät<br />
kätevästi tonttiosaston internetsivuilta.<br />
virikkeitä ja luontotietoa voi<br />
hakea Harjun Vesitornista, missä sijaitsee<br />
keski-suomen luontomuseo. Museon<br />
pysyvä näyttely ”Perintönä ympäristö”<br />
kertoo luonnon monimuotoisuudesta ja<br />
ympäristönsuojelusta. Jo Harju itsessään<br />
on kaunis viheralue kaupungin keskellä.<br />
kuorelahti suosittelee jyväskyläläisille<br />
Tourujoen vehreää luontopolkua, joka<br />
kulkee Tourujoen varrella aivan kaupungin<br />
keskustan tuntumassa. laajavuoren<br />
polkujen varteen pystytetyille laavuille<br />
voi pysähtyä syömään eväitä. Myös sallaajärven<br />
luonnonsuojelualue Taka-keljossa<br />
on erinomainen paikka vetäytyä<br />
luonnon rauhaan.<br />
”Tykkään rauhoittua luonnossa, siellä<br />
mieli lepää. luonnon ääniä on ihana<br />
kuunnella ja on mahtavaa, kun liikenteen<br />
tai ihmisten melua ei kuulu. luonnossa<br />
kuulee ja näkee kaikenlaista ja<br />
siellä on omat hajunsa. se on monipuo-<br />
18
19<br />
lisesti aisteille miellyttävä ympäristö ja<br />
kokonaisvaltainen rentoutumispaikka”,<br />
kuorelahti sanoo.<br />
Linturetkillä nähtävää ja kuultavaa<br />
jyväskylä on erinomainen paikka lintubongauksesta<br />
innostuneille. vesistöt<br />
ohjaavat lintujen muuttoreitit läpi kaupungin<br />
ja harvinaisempia tuttavuuksia<br />
on nähtävillä sulissa vesissä ympäri vuoden.<br />
keski-suomen lintutieteellinen yhdistys<br />
järjestää talvisin ja keväisin lintukävelyjä,<br />
joihin kaikki voivat osallistua.<br />
Oppaan johdolla tutustutaan muun muassa<br />
Tourujoen talvilintuihin. yhdistyksen<br />
retkiopas Pia Högmander kertoo,<br />
että talviset lintukävelyt ovat helppo<br />
tapa aloittaa lintuharrastus.<br />
”Talvehtivia lajeja on parisenkymmentä,<br />
joten tunnistaminen on helppoa.<br />
Oppaat auttavat mielellään ja kertovat<br />
myös esimerkiksi lintujen talviruokinnas-<br />
Lisätietoja<br />
www.jyvaskyla.fi/liikunta/virkistys<br />
ta. Mukaan ei tarvita välttämättä edes<br />
kiikareita ja retkille voi tulla mukaan<br />
koko perheen voimin”, Högmander<br />
kannustaa.<br />
kevään koittaessa esiin otetaan myös<br />
pyörät ja linturetket starttaavat jyväsjärven<br />
ympäri kuokkalansillan ja Rauhanlahden<br />
kautta. kevään ensimmäiset<br />
muuttolinnut pysähtyvät jyväsjärvelle<br />
usein levähtämään.<br />
kesällä yölaulajaretki ja aamulintukävely<br />
vievät osallistujat keskelle lintujen<br />
laulukonsertteja.<br />
”valoisat kesäyöt houkuttelevat satakielet<br />
ja viitakerttuset konsertoimaan<br />
upeasti jo aivan keskustan tuntumassakin”,<br />
Högmander vihjaa.<br />
jyväskylän keskustan läheisyydessä<br />
on myös kolme lintutornia Tuomiojärven<br />
Eerolanlahdella, Hämeenlahdella Päijänteen<br />
rannalla sekä jyväsjärven rannalla<br />
Pitkäruohossa kuokkalan siirtolapuutarhan<br />
lähettyvillä.<br />
Saaristokaupunginosa Säynätsalossa Päijänne on aina lähellä. Talvella ladut<br />
kiertävät kolmea saarta, kesän kohokohtiin kuuluu sisävesien suurin purjehdustapahtuma<br />
Päijännepurjehdus.<br />
• Virkistysalueet: www.jyvaskyla.fi/liikunta/virkistys<br />
• Luontoon liittyvät kurssit: www.jyvaskylanseutu.fi/kansalaisopisto,<br />
(014) 626 595<br />
• Venepaikat: Palvelupiste Hannikainen, puh. 625 070,<br />
www.jyvaskyla.fi/satamat<br />
• Melontaretkiä sekä kanootti- ja kajakkivuokrausta järjestetään<br />
photex/petri korteniemi<br />
jyvät<br />
• Miellyttävän kesäpäivän tai -illan Päijänteellä<br />
voi viettää myös höyrylaivaristeilyllä. Satamasta<br />
järjestetään risteilyjä koko Päijänteen alueelle,<br />
Keitele–Päijänne-kanavalle sekä Viitasaarelle.<br />
• Kaupungin alueella on seitsemän luontopolkua<br />
ja kolme lintutornia. Luontopolkujen pituudet<br />
vaihtelevat 0,7 kilometrin ja neljän kilometrin<br />
välillä. Jokaisen polun lähtöpaikassa on<br />
opastaulu ja ympäröivästä luonnosta kerrotaan<br />
tarkemmin reitin varrella sijaitsevissa rastitauluissa.<br />
Reitit on merkitty maastoon puihin ja<br />
kiviin maalatuilla keltaisilla merkeillä.<br />
• Luontopolut sijaitsevat Laajavuoressa, Kangasvuoressa,<br />
Sippulanniemessä, Sallaajärvellä,<br />
Tourujoen rannalla ja Paljaspäässä. Tourujoen<br />
luontopolulla rauhallisesti virtaava joki ja sitä<br />
ympäröivä rehevä luonto ovat luoneet hiljaisen<br />
keitaan aivan keskustan tuntumaan.<br />
• Jyväskylän sijainti Päijänteen pohjoispäässä on<br />
veneilijöiden kannalta ihanteellinen. Suurimmat<br />
kaupungin venesatamista sijaitsevat Lutakossa,<br />
Nenäinniemessä, Keljonlahdella ja Säynätsalossa.<br />
Kaupungin omat virkistysalueet pohjois-<br />
Päijänteellä ovat Mämminiemi, Mämmisaari,<br />
Leirikallio ja Naukula.<br />
• Jyväskylän kaupungin alueella on 52 järveä tai<br />
lampea. Uimarantoja ja uimapaikkoja on yli 30.<br />
Avantouintipaikkoja on Köhniöllä, Sääksjärvellä,<br />
Tikassa, Tuomiojärvellä, Vuorilammella, Kaakkolammella<br />
ja Säynätsalon Juurikkasaaressa.<br />
Tuomiojärvellä.<br />
• Virkistyskalastusluvat: Liikuntainfo, Kuntoportti 3, Monitoimitalo,<br />
(014) 624 848, liikunta.info@jkl.fi<br />
• Jyväskylän ulkoilukartta, kartta.jkl.fi, on myynnissä palvelupiste<br />
Hannikaisessa ja Nikolainkulman neuvonnassa.<br />
• Luontopolut ja lintutornit: www.jyvaskyla.fi/ymparisto/polut
Tärkein on harmoninen ja<br />
laadukas keskusta<br />
”Keskusta on kaupungin sydän,<br />
jonka mukaan muodostetaan<br />
mielikuva. Harva muistaa<br />
lähiöt, vaikka ne olisivat kuinka<br />
hienoja”, sanoo Jyväskylän kaupunginarkkitehti<br />
Ilkka Halinen.<br />
”Kaupungissa on kaksi tärkeää asiaa:<br />
keskustan tulee olla kokonaisuutena<br />
harmoninen ja yksityiskohdiltaan laadukas.”<br />
Jyväskylää Halinen korostaa modernin<br />
arkkitehtuurin ja leimallisesti Alvar<br />
Aallon kaupunkina. kaupungin rakennettu<br />
historia on lyhyt, ja keskustan<br />
tiivis ruutukaava on rakentunut uudestaan<br />
60-luvulla. Aallon suunnittelemia<br />
taloja noin 30, enemmän kuin missään<br />
muualla.<br />
”50-luvun alussa meillä oli puutalokeskusta.<br />
vanhojen rakennusten katoa-<br />
aup<br />
mista harmitellaan, mutta täytyy katsoa<br />
eteenpäin ja luoda sellaista arkkitehtuuria,<br />
jota arvostetaan myös tulevaisuudessa”,<br />
Halinen toteaa.<br />
Kaikki ei voi korostua<br />
”Talot ovat kaupungin maanmerkkejä.<br />
Tietyt rakennukset jäävät mieleen,<br />
mutta kaikki ei voi korostua. Täytyy olla<br />
tasapaino eri tyyppisten talojen kesken,<br />
myös alisteisia elementtejä tarvitaan”,<br />
Halinen muistuttaa.<br />
jyväskylän nykyrakentaminen nojaa<br />
vuonna 2002 valmistuneeseen arkkitehtuuripoliittiseen<br />
ohjelmaan, joka ei ole<br />
Halisen mukaan lopullinen sana vaan<br />
jatkuva prosessi, jonka tarkoitus on herättää<br />
keskustelua.<br />
”Asukkaiden pitäisi oppia vaatimaan<br />
ja keskustelemaan. Ei pidä tyytyä siihen,<br />
mitä on tarjolla vaan pitää tavoitella korkeampaa.<br />
vain siten saavutetaan hyvää.<br />
jyväskylässä rakentajat pakotetaan kil-<br />
Ilmastonmuutoksen<br />
myötä<br />
painottuvat<br />
jalankulkujapyöräilyetäisyydet.<br />
pailemaan laadusta”, Halinen kertoo.<br />
”yhteistyö rakentajien ja päättäjien<br />
kanssa sujuu jyväskylässä hyvin. Asukasyhteistyö<br />
on haasteellisinta, sillä<br />
mielipidehajonta on suuri. kaupunkisuunnittelun<br />
tehtävä on ajaa heikoimpien<br />
ja hiljaisimpienkin etuja, ei vain<br />
niiden, jotka ovat eniten äänessä.”<br />
Ekologinen, tiivis kaupunki<br />
Halinen toteaa katsovansa asioita pitkälti<br />
estetiikan kautta. Tärkeintä on,<br />
että kaupunki saa dynaamisen ilmeen ja<br />
ottaa huomioon erilaisia tarpeita ja että<br />
arki toimii.<br />
”kaikenasteinen diversiteetti ja suvaitsevaisuus<br />
on tärkeää. suvaitsevaisuus<br />
luo innovatiivisen ilmapiirin”,<br />
Halinen korostaa.<br />
Esimerkkinä jyväskyläläisestä monipuolisuudesta<br />
Halinen mainitsee Tanssisali<br />
Lutakon säilyttämisen: sillä haluttiin<br />
tukea nuorisokulttuuria ja ymmärrettiin<br />
20
21<br />
”Asukkaiden pitäisi oppia vaatimaan<br />
ja keskustelemaan. Ei pidä<br />
tyytyä siihen, mitä on tarjolla vaan<br />
pitää tavoitella korkeampaa”, Ilkka<br />
Halinen pohtii.<br />
sen merkitys tälle kaupungille. samalla hän toivoo,<br />
että rakentamatta oleva konserttitalo vielä<br />
saadaan keskustaan.<br />
jyväskylässä on oltu kaupunkisuunnittelun<br />
edelläkävijöitä monissa hankkeissa. korteniityn<br />
alueelle on tehty sosiaalisten vaikutusten arvointiprojekti,<br />
asumisvisio on valmistunut, ja palkittua<br />
kaupunkikeskustaa on kehitetty 90-luvun puolivälistä<br />
asti.<br />
viherpolitiikkaohjelma on tulossa käsittelyyn.<br />
”viherympäristö on tärkeä kaupungissa, joka<br />
kasvaa ja on pinta-alaltaan pieni. luonto on vielä<br />
lähellä, mutta rakentamisen hyvät alueet on<br />
käytetty ja paine mennä viheralueille on suuri.<br />
Täytyy vaan malttaa olla menemättä”, Halinen<br />
painottaa.<br />
samalla hän muistuttaa tiiviin kaupunkirakentamisen<br />
ekologisuudesta. Ilmastonmuutoksen<br />
kautta painottuvat jalankulku- ja pyöräilyetäisyydet.<br />
Edes kuntaliitosten seurauksena ei hänen<br />
mielestään pidä levittäydytä ympäri seutua ja rakentaa<br />
hallitsemattomasti haja-asutusalueille.<br />
Lisätietoja<br />
• Palvelupiste Hannikainen: Rakentajan palvelut, tekninen neuvonta ja<br />
tilaukset, yleis- ja asemakaavat, kiinteistö- ja tonttitiedot (014) 625 244,<br />
www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/hannikainen<br />
• Rakennusvalvontaosasto: Rakentamisen ohjeita, lakiasioita, katselmukset,<br />
lupa-asiat, (014) 625 028, www.jyvaskyla.fi/rakennus<br />
www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi<br />
”Täytyy katsoa<br />
eteenpäin ja<br />
luoda sellaista<br />
arkkitehtuuria,<br />
jota arvostetaan<br />
myös tulevaisuudessa.”<br />
Kaupunginarkkitehdin vinkit<br />
1. Säynätsalon kunnantalo<br />
Seudun arkkitehtuurin ykkönen kaikissa<br />
asioissa. Sillä on historia 3 000 asukkaan<br />
kylän kunnantalona. Rakennuksen mittakaava<br />
ja intiimiys ovat uskomattomia.<br />
Arkkitehtuurikirjallisuudessa se luokitellaan<br />
yhdeksi Aallon parhaista töistä.<br />
2. Ylistönrinne<br />
Arto Sipisen valkoinen kokonaisuus. Alue on tehty sellaisella tyylillä ja<br />
maulla, joka mahdollistaa hienosti laajentumisen. Se on ollut kaikissa<br />
laajentumisvaiheissaan hieno. Pelkistetty ajattelu, tumma natura-alue<br />
takana, vesipeili edessä.<br />
3. Yliopiston vanha<br />
kampusalue<br />
Hyvä kävelykohde vieraan<br />
kanssa. Kreikkalainen rakentamistapa<br />
on mahtavan hieno.<br />
4. Viitaniemi<br />
Kansallisesti merkittävä. Rakennettu<br />
samaan aikaan kuin Tapiola ja<br />
säilynyt lähes samanlaisena. Modernin<br />
arkkitehtuurin suojelukohde.<br />
Voimakas horisontaalisuus, jota<br />
täydentää tornin vertikaalisuusaihe.<br />
5. Kirkkopuisto<br />
Hienointa keskustassa. Ruutukaava on puhdaslinjainen, rakennusten<br />
suhde puistoon ja kirkkoon on hieno. Puiston uudistaminen täydentää<br />
alkuperäistä ajatusta. Avautuu Jyväsjärvelle julkisten rakennusten<br />
kautta.<br />
• Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus www.jyvaskyla.fi/kaavoitus<br />
– Vireillä olevat kaavat ja hankkeet: www.jkl.fi/kaavoitus/vireilla<br />
• Alvar Aalto -museo, Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä (014) 624 809,<br />
www.alvaraalto.fi<br />
• Historia www.jyvaskyla.fi/historia/lyhyt
linkei<br />
Bioenergian<br />
Keski-Suomi on bioenergian<br />
ykkösmaakunta Suomessa.<br />
Myös koko Euroopan tasolla<br />
tarkasteltuna bioenergian hyödyntäminen<br />
sekä sen ympärille<br />
syntynyt yritystoiminta ja osaaminen<br />
ovat huippuluokkaa.<br />
Alueella on käytössä laaja valikoima bioenergian<br />
tuotanto- ja käyttöteknologioita<br />
eri kokoluokissa.<br />
pääkaupunki<br />
”yli puolet koko keski-suomen energiankulutuksesta<br />
katetaan paikallisella<br />
bioenergialla. koko suomessa taso on<br />
noin 25 prosenttia ja Euroopassa noin<br />
kuusi prosenttia”, kehittämispäällikkö<br />
Markku Paananen BEnET Bioenergiaverkostosta<br />
sanoo.<br />
”Paikallinen bioenergiaklusteri on hyvin<br />
vahva. jyväskylässä sijaitsee kaksi<br />
valtakunnallisesti merkittävintä bioenergian<br />
kehittäjää, vTT ja vapo Oy. vapo<br />
on myös Pohjois-Euroopan suurin biopolttoaineiden<br />
myyjä ja Euroopan suurin<br />
puupellettien tuottaja”, Markku Paana-<br />
nen kertoo.<br />
”jyväskylästä käsin johdetaan kansallisia<br />
bioenergia- ja puuenergiaohjelmia,<br />
joissa on ratkaisevasti kehitetty bioenergian<br />
tuotantoteknologioita. Myös<br />
suomen bioenergiayhdistys Finbion,<br />
turveteollisuusliiton ja suomen pellettienergiayhdistyksen<br />
kotipaikkana on<br />
jyväskylä.”<br />
Alueen energiateollisuus on investoinut<br />
merkittävästi bioenergiaan.<br />
Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n voimalaitos<br />
siirtyi biopolttoaineiden käyttöön<br />
jo 1990-luvun alussa. sen jälkeen<br />
VTT:n tutkija Antti Tourunen työtovereineen tutkii Jyväskylässä mm. hakkeen ja turpeen lämpöarvoja ja palamisominaisuuksia.<br />
22
23<br />
seitsemän voimalaitosta ja noin 40 lämpökeskusta<br />
on siirtynyt biopolttoaineisiin.<br />
Alalle syntyy uusia työpaikkoja bioenergian<br />
kasvattamisen, korjaamisen ja<br />
käsittelyn lisäksi muun muassa tuotekehitykseen<br />
ja laitevalmistukseen. ”kansainväliset<br />
markkinat ja vienti kasvavat<br />
vauhdilla ja yritykset hakevat uutta työvoimaa<br />
jatkuvasti”, Paananen muistuttaa.<br />
VTT:llä on Jyväskylässä Euroopan johtava<br />
bioenergia-alan tutkimusyksikkö,<br />
joka työllistää 130 henkeä. jyväskylän<br />
yliopisto tarjoaa alan huipputason koulutusta<br />
uusiutuvan energian maisteriohjelmassa.<br />
Tutkimusta ja tuotekehitystä<br />
tehdään myös jyväskylän ammattikorkeakoulun<br />
eri yksiköiden yhteisessä bioenergian<br />
osaamiskeskittymässä, joka<br />
samalla kouluttaa uusia osaajia alalle.<br />
Hyvinvointia elämään<br />
Hyvinvointipalvelujen markkinapaikka<br />
klemmari yhdistää jyväskylän seudun<br />
hyvinvointialan yritykset ja asiakkaat.<br />
klemmarista (www.klemmari.org) löytyy<br />
yli 700 palvelua, joiden yhteisenä<br />
nimittäjänä on elämän laadun tuottaminen<br />
kotitalouksien ihmisille.<br />
Palvelujen löytäminen on tehty helpoksi.<br />
”kun tiedät mitä tarvitset, klemmari<br />
kertoo ketkä sitä tuottavat”, jyväskylän<br />
seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n<br />
hyvinvointipalveluiden toimialapäällikkö<br />
Mareena Löfgrén kuvailee palvelua.<br />
Lisätietoja<br />
• Jyväskylän kaupunki<br />
www.jyvaskyla.fi/elinkeino<br />
• Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy<br />
652 104, www.jykes.fi<br />
• Jykes Kiinteistöt Oy (014) 338 0918,<br />
www.jykeskiinteistot.fi<br />
Hoivapörssin erikoissairaanhoitaja Satu Sandelin kollegoineen<br />
tarjoaa kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua eri elämäntilanteisiin.<br />
Apua arkeen<br />
kaksi vuotta toiminut hakupalvelu on<br />
löytänyt paikkansa ja palvelujen löytämisen<br />
helppoudesta on annettu myönteistä<br />
palautetta. klemmariyritykset<br />
muodostavat kotitalouksille luotettavan<br />
ja kattavan palveluverkoston. klemmarin<br />
suosituimpia palveluja ovat siivous,<br />
lastenhoito, kotisairaanhoito, kotiapu,<br />
hieronta ja remontointipalvelut.<br />
Myös hyvinvointi- ja terveyspalvelut<br />
kiinnostavat ihmisiä. klemmari auttaa<br />
löytämään yhteisön vanhojen harrastusten<br />
jatkamiselle tai uusien aloitukselle.<br />
Hyvinvointiala on vahvassa kasvussa<br />
ja asiakasmäärät nousussa. seudulla on<br />
hyvä yritysilmasto, jossa osaavilla yrityksillä<br />
on mahdollisuus menestyä.<br />
www.jyvaskyla.fi/elinkeino<br />
Hyvinvointiala<br />
on vahvassa<br />
kasvussa<br />
Jyväskylän<br />
seudulla.<br />
• Technopolis JSP Oy<br />
(014) 4451 100, www.jsp.fi<br />
• Yrityspalvelukeskus Luotsi<br />
(014) 652 106, www.jykes.fi<br />
• Keski-Suomen kauppakamari, (014) 652 400,<br />
www.centralfinlandchamber.fi<br />
jyvät<br />
• <strong>Jyväskylään</strong> on rakentunut monipuolinen<br />
tieto- ja viestintäteknologian<br />
toimintaympäristö. Alueella<br />
toimii noin 150 alan yritystä.<br />
• Jyväskylän seudun elinkeinotoimintaa<br />
hoitaa viiden kunnan yhteinen<br />
Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö<br />
Jykes Oy. Teknologiakeskustoiminnasta<br />
vastaa toimitilojen osalta<br />
Technopolis JSP Oy, yrityspalveluiden<br />
osalta Technopolis Ventures JSP<br />
Oy ja toimialapalveluiden osalta<br />
Jyväskylä Innovation Oy.<br />
• Yrityspalvelukeskus Luotsi palvelee<br />
yrityksen perustamista suunnittelevia<br />
henkilöitä, aloittavia ja<br />
nuoria yrityksiä sekä jo pidempään<br />
toimineita yrityksiä. Luotsi aktivoi<br />
yritystoiminta, ylläpitää tietopalvelua,<br />
arvioi asiakkaan palvelutarpeen<br />
sekä etsii mahdolliset jatkopalvelun<br />
tuottajat.<br />
• Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman<br />
osaamisalat ovat<br />
jokapaikan tietotekniikka, nano- ja<br />
mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden<br />
materiaalit, tulevaisuuden energiateknologiat<br />
sekä Forest Industry<br />
Future.<br />
• Jyväskylässä on yhteensä noin<br />
48 000 työpaikkaa, joista reilut<br />
36800 palveluissa, 10900 jalostuksessa<br />
ja noin 300 alkutuotannossa.<br />
• Jyväskylän kaupungin työpaikkaomavaraisuus<br />
on 128 %. Työpaikkojen<br />
määrä on kasvanut kymmenen<br />
vuoden aikana yli 12 000:lla. Kaupungin<br />
työvoima on noin 42 000.<br />
Helmikuussa 2007 työttömiä oli<br />
noin 5 400 ja työttömyysprosentti oli<br />
13.<br />
• Avoimia työpaikkoja on eniten<br />
palvelutyön, kaupallisen ja teollisen<br />
työn sekä terveydenhuollon ja<br />
sosiaalialan ammattiryhmissä.<br />
• Vuonna 2006 Jyväskylässä perustettiin<br />
471 uutta yritystä.<br />
• Noin 5 000 henkeä työllistävä Jyväskylän<br />
kaupunki on Jyväskylän suurin<br />
työnantaja. Rekrytointitietoa osoitteesta<br />
www.jyvaskyla.fi/rekrytointi.
Tuuli Tolonen myi paitaa eurolla Sepänaukion kirpputorilla. Kesälauantaisin toimivalla kirpputorilla kiertävät etenkin vaatteet.<br />
Jyväskylä<br />
on Suomen<br />
suurimpia<br />
puuperäisen<br />
energian<br />
tuottajia.<br />
sepänaukio herää kesäaamuina aikaisin,<br />
sillä nopeus on valttia kirpputori–<br />
kierrättäjän maailmassa.<br />
”Hellepäivinä ensimmäiset tavaroiden<br />
myyjät tulevat paikalle jo aamukuudelta<br />
varaamaan parhaita paikkoja ja asettelemaan<br />
myytäviään esille. kaupankäynti<br />
alkaa kello kahdeksan, jolloin me<br />
valvojat aloitamme työmme ja keräämme<br />
maksut. Tänä kesänä pienemmän<br />
myyntipaikan saa kolmella ja isomman<br />
viidellä eurolla”, kertoo kirpputorin<br />
toiminnasta vastaavan jyväskylän Partiolaisten<br />
Reippaat pojat -lippukunnan<br />
johtaja Olli Herranen.<br />
kirpputorit ja keräykset ovat esimerkkejä<br />
kierrätyksen järkiperäisyydestä.<br />
joku ilahtuu saadessaan edullisesti tai<br />
ilmaiseksi juuri sen tavaran, mikä pyörii<br />
toisen nurkissa tai kaapeissa riesana.<br />
kolo<br />
Kierrätys<br />
on fiksu juttu<br />
Lajittelun edelläkäyntiä Suomessa<br />
jätteiden kierrätyksessä jyväskylä on<br />
edelläkävijä. kaupunki oli vuonna 1996<br />
ensimmäinen kunta suomessa, jossa<br />
astui voimaan yleinen jätteiden lajitteluvelvoite.<br />
jyväskylässä kaikki kiinteistöt lajittelevat<br />
biojätteet ja hyötyjätteet – lasit,<br />
metallit, paperit ja pahvit – erilleen kuivajätteestä.<br />
Biojätteen voi myös kompostoida.<br />
kompostoinnista tehdään<br />
ilmoitus katu- ja puisto-osastolle.<br />
Alle viiden huoneiston kiinteistöt keräävät<br />
bio- ja kuivajätteen. suuremmat<br />
kiinteistöt keräävät jätepisteissään bioja<br />
kuivajätteen sekä hyötyjätteet.<br />
Omakotitaloista ja pienistä kiinteistöistä<br />
hyötyjäte toimitetaan alueellisiin<br />
hyötykeräyspisteisiin.<br />
Hyötykeräysverkostoa kehitetään<br />
vuosina 2007 ja 2008.<br />
”Tavoite on, että kaupunkilaisilla on<br />
puolen kilometrin etäisyydellä kodistaan<br />
hyötykeräyspiste. Pintakeräysastioita<br />
vaihdetaan syväkeräyssäiliöihin ja avoimia<br />
keräyspisteitä siistitään kattamalla<br />
keräyspiste”, kertoo yhdyskuntatoimen<br />
katu- ja puisto-osastolla työskentelevä<br />
tiedottaja Terttu Nyberg.<br />
Rakennusjäte lajitellaan työmaalla<br />
suurikokoiset jätteet, esimerkiksi kodinkoneet<br />
eivät kuulu hyötykeräyspisteisiin.<br />
”Hyötykeräyspisteisiin tuotujen,<br />
sinne kuulumattomien jätteiden toimittamisesta<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen<br />
syntyy vuosittain<br />
suuret kustannukset”, kertoo Terttu<br />
nyberg.<br />
24
25<br />
Hyöty- ja ongelmajätekeräyspisteisiin<br />
eivät kuulu myöskään yritysten jätteet.<br />
yritysten tulee järjestää jätehuoltonsa<br />
näiltäkin osin itse.<br />
Rakennustyömaalla syntyvien jätteiden<br />
lajittelu kannattaa aloittaa jo<br />
työmaalla ja merkitä eri astiat maa- ja<br />
kiviainekselle sekä puulle, metallille,<br />
pahville ja keräyspaperille, kaatopaikkajätteelle<br />
ja ongelmajätteelle.<br />
Kesän 2007 alussa ilmestyi uusi rakennusjäteopas,<br />
johon remontoijan ja<br />
rakentajan kannattaa tutustua.<br />
Jätteen vähennys on yhteinen asia<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen<br />
täyttöalueelle päätyvän kuivajätteen<br />
määrän vähentäminen on yhteinen<br />
asia. jokainen jyväskyläläinen tuottaa<br />
vuodessa keskimäärin 360 kiloa jätettä.<br />
kaupungissa toimii parikymmentä japa<br />
ry:n kouluttamaa vapaaehtoista jäteneuvojaa,<br />
jotka auttavat jyväskyläläisiä<br />
asukkaita roskapussin pienentämisessä.<br />
Ilman hyvää tiedotusta jätteiden lajittelu<br />
ja kierrätys ei onnistu. Terttu<br />
nyberg tietää, miten tieto saavuttaa<br />
kotitaloudet.<br />
Lisätietoja<br />
• Palvelupiste Hannikainen Tietoa lajittelusta ja<br />
jätehuollosta: kodin jätteet, hyötyjätteet, ongelmajätteet,<br />
kierrätys, yritykset, rakennustyömaat,<br />
määräykset ja taksa, (014) 625 070, www.<br />
jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi<br />
• Keräyspisteet www.jyvaskyla.fi/jate<br />
• Kierrätyskauppa EkoCenter (Hakkutie 9), (014)<br />
3337040, www.ekocenter.net ottaa vastaan kierrätyskelpoiset<br />
tavarat ja tekstiilit sekä kotitalouksien<br />
ongelmajätteet.<br />
Jätteiden<br />
lajittelu alkoi<br />
Jyväskylässä<br />
ensimmäisenä<br />
Suomen kunnista.<br />
”nuori kaarti on meille erittäin tärkeä<br />
kohderyhmä. lapsethan opettavat myös<br />
vanhempiaan näissä asioissa. järjestämme<br />
opetuskäyntejä päiväkoteihin ja<br />
koulujen luokkiin. Muiden jäteoppaiden<br />
lisäksi lasten oma lajittelutietopaketti,<br />
Anssun Jäteopas, löytyy nettisivuilta ja<br />
palvelupiste Hannikaisesta.”<br />
Jyväskylä oli ensimmäinen Suomen kunta, jossa astui voimaan<br />
jätteiden lajitteluvelvoite. Kodeista kerätystä biojätteestä<br />
kompostoidaan biomultaa, jota kuka tahansa voi<br />
käydä ostamassa jätteenkäsittelykeskuksesta.<br />
• Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus<br />
(Ronsuntaipaleentie 204), (014) 411 5900,<br />
www.mustankorkea.fi. jätteiden vastaanotosta<br />
peritään maksu niiden painon mukaan. Puu- ja<br />
metallijätteen voi jättää keskukselle maksutta.<br />
• Jyväskylän Energia Oy ja jyväskylän Energian<br />
vesiliiketoiminta (014) 624 050, www.jenergia.fi<br />
• Ympäristöosasto (014) 626 650,<br />
www.jyvaskyla.fi/ymparisto<br />
• Japa ry, (014) 626 646, www.jyvaskyla.fi/japa<br />
• Ulkokirpputorit www.jkl.fi/yhdyskuntatoimi/<br />
tonttiosasto/tontit/torit<br />
www.jyvaskyla.fi/jate<br />
jyvät<br />
• Jyväskylä on ekotehokas kaupunki.<br />
Noin 45 000 taloutta saa sähkönsä<br />
kaupungin omistamalta Jyväskylän<br />
Energialta. Vuonna 2006 pääasiassa<br />
puu- ja tuulisähköstä koostuvan<br />
Vihreän Energian osuus sähkönmyynnistä<br />
oli 13,1 %.<br />
• Jyväskylän Energian myymästä<br />
sähköstä 2/3 ja kaukolämmöstä 3/4<br />
saadaan Rauhalahden voimalaitoksesta,<br />
joka käyttää pääpolttoaineinaan<br />
keskisuomalaista turvetta ja<br />
puuta. Sähkö ja lämpö valmistetaan<br />
korkealla hyötysuhteella yhteistuotannossa.<br />
• Sähkön ja lämmön ohella Rauhalahti<br />
tuottaa teollisuushöyryä Kankaan<br />
tehtaan tarpeisiin. Kaukolämmön ja<br />
teollisuushöyryn sisältämä energia<br />
hyödynnetään uudelleen, kun sillä<br />
pidetään sulana kävelykatua ja<br />
lämmitetään Viherlandian puutarhakeskusta.<br />
Säynätsalon omakotitalot<br />
saavat lämpöä vaneritehtaan puujätteellä<br />
tuotetusta energiasta.<br />
• Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen<br />
jätetäyttöalueelta kerätty<br />
biokaasu on vuodesta 2003 lähtien<br />
hyödynnetty lämpöenergian lähteenä.<br />
Määrä vastaa lähes tuhannen<br />
omakotitalon vuotuista energian<br />
tarvetta. Mustankorkea Oy:lle on<br />
myönnetty kolmantena jätehuoltoyrityksenä<br />
Suomessa arvostettu<br />
EMAS-ympäristösertifikaatti.<br />
• Elinympäristön viihtyisyyttä lisätään<br />
yhteistoimin. JAPA ry järjestää<br />
kesäisin pujonnyhtämistalkoita ja<br />
keväisin asuinalueiden siivoustalkoita.<br />
Kaupungin järjestämä Hiekannosto<br />
järjestetään huhtikuussa.<br />
Toukokuun aikana koululaiset<br />
siivoavat ympäristöään ja ongelmajätteille<br />
järjestetään keräyksiä<br />
asuinalueilla.<br />
• Puutarhajätettä otetaan vastaan<br />
maksutta Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksella<br />
tiettyinä aikoina<br />
keväisin ja syksyisin.<br />
• Suurien ja painavien jätteiden, kuten<br />
huonekaluille ja kodinkoneille on<br />
järjestetty kuljetuspalvelu. Sitä voi<br />
kysyä Total kiinteistöpalvelusta<br />
p. 625 400.
suurperheen äiti tai perhepäivähoitaja<br />
olivat pienen Auli Vesterin suurimmat<br />
ammattihaaveet. suurperheen äitiä hänestä<br />
ei tullut, mutta perhepäivähoitajana<br />
vester on toiminut viimeiset kuusi<br />
vuotta.<br />
”Perhepäivähoitajan työ on ollut juuri<br />
niin antoisaa kuin olin kuvitellutkin.<br />
Ihanat hoitolapset, työn itsenäisyys ja<br />
mahdollisuus tehdä töitä kotona ovat<br />
ehdottomasti työn parhaita puolia”, Auli<br />
vester kertoo.<br />
Perhepäivähoito on usein lapsen<br />
ensimmäinen hoitopaikka. vesterin<br />
mukaan vanhemmat ovat hyvin valveutuneita<br />
eri hoitomuodoista ja eri vaihtoehtoja<br />
tutkitaan tarkkaan. Pieni ryhmä ja<br />
kodinomainen tunnelma houkuttelevat<br />
vanhempia valitsemaan perhepäivähoidon.<br />
”lapset eivät ole päiviä hoitajien luona<br />
vain säilytyksessä, vaan meillä on<br />
suuri vastuu näistä pienistä ihmisistä.<br />
Paras kiitos työstä on lasten hyvinvointi<br />
psipe<br />
Ykkössijalla<br />
lasten hyvinvointi<br />
ja vanhempien tyytyväisyys hoitoon”,<br />
vester sanoo.<br />
Vesterillä on hoidossa reipas nelikko:<br />
Emma Vuokila, 5, Pinja Murtosaari, 3,<br />
Vertti Hietanen, 3 ja Ronja Kalvas, 2.<br />
Päivät kuluvat askarrellen, laulaen tai<br />
pelaillen ja ulkona retkeillen sekä puistossa<br />
muita hoitajia ja hoitolapsia tavaten.<br />
Koko perheen työ<br />
vesterin oma poika oli neljävuotias, kun<br />
hän vaihtoi koulunkäyntiavustajan työt<br />
lapsuuden haaveeseensa. nyt 10-vuotias<br />
Tomi ja vesterin puoliso seppo sekä<br />
perheen 6 kuukautta vanha sissi-koira<br />
ovat hoitolasten suosikkeja. Perheen<br />
tuki on välttämätöntä työn tekemisen<br />
kannalta.<br />
”Perhepäivähoitajan työ on koko perheen<br />
projekti. On ihana seurata, kuinka<br />
kaikista perheenjäsenistämme tulee hoitolapsille<br />
tärkeitä. Tunne on molemminpuolinen”,<br />
vester pohtii.<br />
vaikka työ on itsenäistä, ilman tukiverkkoja<br />
perhepäivähoitajakaan ei ole.<br />
Tiivis yhteistyö muiden perhepäivähoitajien<br />
ja esimiehen, alueen päiväkodin<br />
johtajan kanssa takaavat ammatillisen<br />
turvan. Auli vester on yksi kuokkalassa<br />
toimivan Taikalampun päiväkodin<br />
alaisuudessa toimivasta 16 perhepäivähoitajasta.<br />
Perhepäivähoitajille on jyväskylässä<br />
tilausta ja kaupunki hakeekin<br />
aktiivisesti perhepäivähoidosta kiinnostuneita<br />
ammattilaisia.<br />
”Myös yksityisten päiväkotien tarjonta<br />
on jyväskylässä monipuolista. Perheiden<br />
mahdollisuus valita haluamastaan hoitomuodosta<br />
on tärkeä osa lapsiperheiden<br />
palveluja”, päivähoidon palveluyksikön<br />
johtaja Tarja Ahlqvist kertoo.<br />
Muutto tai pikkusisaruksen syntymä<br />
ovat yleisimmät syyt hoidosta poisjäämiselle.<br />
Päivähoidon seutukunnallisen palvelualueen<br />
ansiosta lapsen päivähoito<br />
voidaan järjestää nyt myös yli kuntarajojen.<br />
Palvelualueessa ovat mukana kau-<br />
26
27<br />
Antero Ruokokoski, Yngve<br />
Petersen ja lapset leipovat<br />
myös pullaa Yrttisuon perhepuiston<br />
Isä-Pappa-Dad -illassa.<br />
pungin lisäksi jyväskylän maalaiskunta,<br />
Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Korpilahti,<br />
Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen.<br />
”kuntarajat ylittävä hoitotarjonta takaa<br />
lapsen hoidon pysyvyyden. Muutto<br />
rajan yli ei välttämättä tarkoita myös<br />
hoitopaikan vaihtumista”, Ahlqvist<br />
muistuttaa.<br />
Perheet keskipisteessä<br />
säännöllinen kokopäivähoito ei ole tarpeen<br />
kaikissa perheissä. kotona oleville<br />
lapsille ja vanhemmille on tarjolla monia<br />
vaihtoehtoja päivien piristykseksi.<br />
Perhepuistot tarjoavat leikkipaikkoja ja<br />
ohjattua toimintaa. Pari kertaa viikossa<br />
järjestettävien ohjattujen kerhojen<br />
ohjelma vastaa päiväkotiryhmien tai<br />
perhepäivähoidon toimintaa. kerhoja<br />
järjestetään eri puolilla kaupunkia myös<br />
päiväkotien yhteydessä.<br />
”lasten- ja perhekerhot ovat hieno<br />
vaihtoehto kavereita ja ryhmätoimintaa<br />
kaipaaville lapsille. Myös vanhemmat<br />
saavat perhekerhoissa ja -kahviloissa<br />
tärkeää vertaistukea”, Ahlqvist pohtii.<br />
Lisätietoja<br />
• Jyväskylän kaupunki, lasten päivähoitopalvelut,<br />
(014) 625 808, www.jyvaskyla.fi/<br />
paivahoito<br />
• Jyväskylän perheneuvola,<br />
väinönkatu 6, (014) 625 984,<br />
www.jyvaskyla.fi/perheneuvola<br />
www.jyvaskyla.fi/sote/lapsetjaperhe<br />
jyväskylän seudulla on käynnissä myös<br />
Perhe-hanke, jossa uudistetaan lapsiperhepalveluja<br />
yhteistyössä eri toimijoiden,<br />
myös vanhempien, kanssa. Tavoitteena<br />
on lisätä lapsiperheiden hyvinvointia ja<br />
vahvistaa vanhemmuutta.<br />
Avoimet kohtaamispaikat, vertaisryhmät<br />
ja perhetyön eri muodot ovat keskeisimpiä<br />
toimintamuotoja tavoitteiden<br />
saavuttamiseksi.<br />
”Haluamme tuoda vanhempien ja<br />
lasten ääntä esille ja tukea toimintaa,<br />
joka mahdollistaa perheiden keskinäisen<br />
kohtaamisen ja toisiinsa tutustumisen”,<br />
hankkeen projektipäällikkö Jaana<br />
Kemppainen kertoo.<br />
Tärkeä osa hanketta on isän aseman<br />
vahvistaminen perheessä ja yhteiskunnassa.<br />
Isä-lapsi-ryhmät ja Isärundi-tapahtumasarjat<br />
tarjoavat lapsille ja isille<br />
yhteistä tekemistä.<br />
”Isärundi-tapahtumiin on osallistunut<br />
jo yli 950 innokasta isää lapsineen neljässä<br />
hankekunnassa. Tarvetta yhteiselle<br />
toiminnalle on”, kemppainen sanoo.<br />
Perhepäivähoitaja<br />
Auli Vester antaa<br />
vauhtia Emma Vuokilalle.<br />
• Jyväskylän seudun Perhe-hanke,<br />
0400 9872 54, www.jyvaskylanseutu.fi/<br />
perhehanke<br />
• Mannerheimin Lastensuojeluliiton Jyväskylän<br />
yhdistys ry, Perhekeskus Tourutupa,<br />
Touruk 25 D 49, (014) 616 151,<br />
www.kolumbus.fi/tourutupa,<br />
www.keskisuomenpiiri.mll.fi<br />
jyvät<br />
• Päivähoitoa järjestetään 30 päiväkodissa sekä<br />
perhepäivähoidossa. Lisäksi on yksityisiä<br />
päiväkoteja ja yksityistä perhepäivähoitoa.<br />
Päivähoito voidaan järjestää myös yli kuntarajojen.<br />
• Esiopetusta annetaan päiväkodeissa ja kolmessa<br />
koulussa.<br />
• Kerhoja ja ohjattua toimintaa lapsille ja perheille<br />
järjestetään perhepuistoissa ja joidenkin<br />
päiväkotien yhteydessä. Perhepuistot: Mäki-<br />
Matin perhepuisto (Oikokatu 7), Pupuhuhdan<br />
perhepuisto (Vemmelsääri 1), Yrttisuon perhepuisto<br />
(Kekkolantie 18) ja Mansikkapuisto<br />
(Mansikkakuja 4).<br />
• Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien<br />
lasten päivähoito voidaan järjestää tavallisessa,<br />
integroidussa päiväkotiryhmässä, erityisryhmässä<br />
tai perhepäivähoidossa. Ryhmien<br />
koot ovat tavallista pienemmät ja lapsella voi<br />
olla avustaja.<br />
• Maahanmuuttajalapsille päivähoito järjestetään<br />
yleensä oman asuinalueen päiväkodissa.<br />
Päivähoidossa työskentelee joitakin oman<br />
äidinkielen ja kulttuurin avustajia.<br />
• Ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa järjestetään<br />
muutamassa päiväkodissa ja osittain myös<br />
perhepäivähoidossa.<br />
• Kunnallisen päivähoidon sijaan perhe voi<br />
valita<br />
– lasten kotihoidon tuen, jos perheessä on<br />
alle 3-vuotias lapsi ja häntä hoitaa kotona<br />
jompikumpi vanhemmista tai muu sukulainen<br />
tai yksityisen palvelun tuottaja<br />
– yksityisen hoidon tuen, jos lasta hoitaa<br />
kaupungin hyväksymä yksityisen päivähoidon<br />
tuottaja.<br />
• Jyväskylän seudun Perhe-hanke on Jyväskylän<br />
seudulla toimiva kumppanuushanke.<br />
Hankkeen tavoitteena on lisätä lapsiperheiden<br />
hyvinvointia ja vahvistaa vanhemmuutta<br />
tarjoamalla vertaistuen, verkostoitumisen ja<br />
osallistumisen mahdollisuuksia avoimissa<br />
kohtaamispaikoissa, vertaisryhmissä ja tapahtumissa.<br />
• Jälkkäri on ohjattua iltapäivätoimintaa ensisijaisesti<br />
1.–2.-luokkalaisille sekä 1.–5.-luokkien<br />
erityisoppilaille. Jälkkärissä tarjotaan koululaisille<br />
monipuolista tekemistä esim. erilaisissa<br />
harrastekerhoissa. Välipala kuuluu päivittäin<br />
ohjelmaan. Toiminta on maksullista.
Apu<br />
löytyy omalta terveysasemalta<br />
terveys<br />
Oikea osoite<br />
terveysongelmissa<br />
on<br />
oman alueen<br />
terveysasema.<br />
Apu löytyy läheltä, kun sairaus tai tapaturma<br />
yllättävät. Eri puolilla kaupunkia<br />
toimii viisi terveysasemaa, jotka palvelevat<br />
sekä kiireellisen että vähemmän<br />
kiireellisen avun tarvitsijaa.<br />
Muutaman vuoden voimassa olleen<br />
terveydenhuollon hoitotakuun mukaan<br />
potilaan tulee saada yhteys terveyskeskukseen<br />
virka-aikana välittömästi.<br />
kiireettömän hoidon arviointiin tulee<br />
päästä kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta<br />
ja tarpeelliseksi todettuun<br />
hoitoon kolmessa kuukaudessa.<br />
Hoidontarpeen arviointi voidaan tehdä<br />
myös puhelimessa.<br />
jyväskylän terveysasemilla oli hoitoon<br />
pääsyä helpotettu jo aiemmin kehittämishankkeen<br />
avulla. sairaanhoitajia on<br />
saatu lisää ja heillä on aiempaa enemmän<br />
aikaa puhelinneuvontaan ja vastaanottoihin.<br />
sairaanhoitajille on myös<br />
siirretty osa pitkäaikaissairauksien kuten<br />
astman, verenpainetaudin tai diabeteksen<br />
kontrolleista sekä helppohoitoisten<br />
infektioiden hoito. Terveysasemilla toimii<br />
omahoitajajärjestelmä, jossa kullekin<br />
alueelle on nimetty omalääkärin lisäksi<br />
myös oma sairaanhoitaja. sekä oma sairaanhoitaja<br />
että omalääkäri tekevät tiivistä<br />
yhteistyötä potilaidensa hoidossa.<br />
Tartu luuriin jo aamulla<br />
Oikea osoite terveysongelmissa on<br />
siis oman alueen terveysasema, johon<br />
kannattaa kiireellisessä asiassa olla<br />
yhteydessä heti aamulla. Puhelimeen<br />
vastaavat maanantaista torstaihin kello<br />
kahdeksan ja yhdeksän välillä sekä perjantaisin<br />
kello yhdeksän ja kymmenen<br />
välillä sairaanhoitajat. Myöhemmin päivällä<br />
puhelimeen vastaavat perushoitajat<br />
ja sairaanhoitajat, joiden tehtävänä on<br />
arvioida, kuinka pikaista ja minkä tyyppistä<br />
vastaanottoa soittaja tarvitsee,<br />
”siksi puhelimessa voi joutua kertomaan<br />
melko tarkasti, mistä asiasta on<br />
kyse”, vs. apulaisylilääkäri Pertti Peltonen<br />
toteaa.<br />
vastaanotolle pääsy ja tutkimusten<br />
järjestelyt helpottuvat, kun aika sovitaan<br />
aamulla. lääkäriajat pyritään järjestämään<br />
tutulle omalääkärille, jolle<br />
asioita ei tarvitse kertoa juurta jaksain.<br />
Mikäli paras apu saadaankin sairaan-<br />
Kerttu Tuloma<br />
pitää sairaanhoitajalla<br />
käyntiä<br />
vaivattomana.<br />
Asiat selviävät<br />
nopeasti.<br />
28
29<br />
hoitajalta, hänelle voi saada soitto- tai<br />
vastaanottoajan. Röntgentutkimukset<br />
on keskitetty kyllön terveysasemalle ja<br />
laboratorionäytteenotto pääosin näytteenottokeskukseen.<br />
”Iltaan ei siis kannata kiireellistä<br />
käyntiä lykätä, vaikka se tuntuisi omien<br />
käytännön asioiden hoidon kannalta kätevämmältä”,<br />
Pertti Peltonen sanoo.<br />
keskitetyssä ensiavussa kyllön<br />
terveys asemalla hoidetaan vain niitä potilaita,<br />
joiden hoito ei voi odottaa seuraavaan<br />
arkipäivään. yöllä kello 23–08<br />
saa hätätilanteissa avun keski-suomen<br />
keskussairaalasta. vuoden 2008 alusta<br />
alkaen kello 16 jälkeinen päivystys on<br />
keskussairaalassa.<br />
Neuvolassa huolehditaan<br />
koko perheestä<br />
yksivuotiaan Eemeli-pojan äiti, kuokkalalainen<br />
Marja-Kaisa Lahtinen kertoo,<br />
että neuvolassa huolehditaan lasten lisäksi<br />
myös äitien ja isien hyvinvoinnista.<br />
”neuvolakäynnistä vain pieni osa on<br />
mittausta ja punnitusta. suurimmaksi<br />
osaksi tapaamiset lasten ja heidän vanhempiensa<br />
kanssa ovat kohtaamista ja<br />
keskustelua. lapsi voi hyvin, jos koko<br />
perhe voi hyvin”, Eemelin ja tämän<br />
vuotta vanhemman isoveljensä kasvua<br />
ja kehitystä alusta asti seurannut neuvolan<br />
terveydenhoitaja Eeva Mannila<br />
vahvistaa.<br />
Askeleita jo tapaileva 12,5-kiloinen<br />
”vaahteranmäen Eemeli”, jonka suosik-<br />
Omien sairaanhoitajien puhelinnumerot:<br />
www.jyvaskyla.fi/sote/terveys<br />
Ajanvaraukset puhelimitse kaikille<br />
terveysasemille<br />
• ma–to klo 8–16 ja<br />
• pe klo 9–16.<br />
kipuuhaa on isoveljen kanssa kinastelu,<br />
on yksi Mannilan noin 440 asiakkaasta,<br />
eikä määrä ole ainakaan vähenemään<br />
päin, sillä alueella syntyy vuosittain noin<br />
sata lasta.<br />
”Näyttää siltä, että vuonna 2007 tehdään<br />
ennätys, sillä uusia kuokkalalaisia<br />
on tänä vuonna syntymässä enemmän<br />
kuin koskaan aikaisemmin”, Mannila<br />
kertoo.<br />
Hammashoidossa perushoitoa<br />
ja apua särkyyn<br />
jyväskylän terveyskeskuksen hammashoitoloissa<br />
hoidetaan kaikkia kaupunkilaisia<br />
hoidon tarpeen mukaisessa<br />
järjestyksessä. Etusija on kuitenkin lapsilla<br />
ja nuorilla. ”säryt hoidetaan samana<br />
päivänä sekä tavalliset paikkaukset<br />
puolen vuoden sisällä”, hammaslääkäri<br />
Liisa Kajava kertoo.<br />
Terveyskeskuksen hammashoitoloissa<br />
tehdään lääketieteellisesti perusteltuja<br />
toimenpiteitä. Esteettiset toimenpiteet<br />
kuten hampaiden valkaisut jäävät yksityishammaslääkärien<br />
tehtäviksi. yksityishammaslääkäreiltä<br />
saa myös hoitoajat<br />
nopeammin kuin terveyskeskuksesta.<br />
Arkipäivisin särkypäivystystä hoitaa<br />
jokainen hammashoitola, joissa kunkin<br />
päivän särkyajat annetaan puhelimitse<br />
heti aamukahdeksan jälkeen. viikonloppuisin<br />
ja arkipyhinä päivystää kyllön<br />
terveysaseman hammashoitola kello yhdeksän<br />
ja kymmenen välillä. Aika varataan<br />
puhelimitse.<br />
Kuokkalan neuvolaan yksivuotistarkastukseen äitinsä Marja-Kaisa Lahtisen kanssa<br />
tulleella Eemeli Lahtisella riittää leikkikavereita, sillä alueella syntyy vuosittain noin<br />
sata lasta.<br />
Terveysasemien puhelinnumerot<br />
Terveysasemat<br />
• Keskusta puh. 626 227<br />
• Kyllö puh. 626 199<br />
• Säynätsalo puh. 623 846<br />
• Kuokkala puh. 626 317<br />
• Huhtasuo puh. 626 299<br />
www.jyvaskyla.fi/sotepa<br />
jyvät<br />
• Terveysasemat toimivat Kyllössä (Keskussairaalant.<br />
20), Keskustassa (Tapionk. 7),<br />
Kuokkalassa (Syöttäjänk. 10), Huhtasuolla<br />
(Nevak. 1) ja Säynätsalossa (Parviaisent.<br />
7). Kaikkien asuinalueiden asukkaille on<br />
nimetty omalääkäri ja oma sairaanhoitaja.<br />
• Päivystysasioissa kiireellisen hoidontarpeen<br />
arvion ja ohjauksen saa parhaiten soittamalla<br />
heti aamuisin ma–to klo 8–9 ja pe<br />
klo 9–10 omalle sairaanhoitajalle, joiden<br />
puhelinnumerot löytyvät osoitteesta www.<br />
jyvaskyla.fi/sote/terveys. Myös ajanvarausnumeroissa<br />
vastaa perushoitaja tai sairaanhoitaja<br />
ma–to klo 8–16 ja pe 9–16. Kello 16<br />
jälkeen ja viikonloppuisin päivystävät ilman<br />
ajanvarausta Kyllön terveysasema ja öisin<br />
klo 23–08 Keski-Suomen keskussairaala.<br />
• Vuoden 2008 alussa Kyllön keskitetyn<br />
ensiavun toiminta päättyy ja klo 16 jälkeinen<br />
päivystys siirtyy kokonaisuudessaan<br />
Keski-Suomen keskussairaalaan, alueiden<br />
terveysasemat päivystävät arkisin virkaaikana.<br />
• Suurin osa asukkaiden laboratorionäytteistä<br />
otetaan ajanvarauksella Näytteenottokeskuksessa<br />
(Yliopistonk. 38, 3. krs).<br />
• Röntgentutkimukset tehdään Kyllön terveysasemalla.<br />
• Aikuisten mielenterveyspalveluita tuottavat<br />
terveysasemat, Kriisikeskus Mobile<br />
ja aikuispsykiatrian poliklinikat. Mielenterveyttä<br />
tukevia palveluita on myös<br />
Perheneuvolassa, A-poliklinikalla ja<br />
Perheasiainneuvottelukeskuksessa. Sairaalapalvelut<br />
ostetaan tarvittaessa Kangasvuoren<br />
sairaalasta, jonne tarvitaan mielenterveystoimiston<br />
erikoislääkärin lähete.<br />
• Neuvoloiden yhteystiedot sekä tietoa neuvolapalveluista<br />
löytyvät osoitteesta www.<br />
jyvaskyla.fi/sote/terveys/neuvolat<br />
Hammashoitolat<br />
• Hannikaisenkatu puh. 626 100<br />
• Huhtasuon puh. 626 072<br />
• Keljonkangas puh. 626 078<br />
• Keskusta puh. 626 081<br />
• Kuokkala puh. 626 111<br />
• Kyllö puh. 626 088<br />
• Säynätsalo puh. 623 902.
Kielen myötä<br />
kiinni suomalaiseen elämään<br />
Jyväskylän ulkomaalaiset ovat<br />
värikästä joukkoa, jotka edustavat<br />
90 eri kansallisuutta.<br />
ainv<br />
kongressivieraat, vierailevat opettajat,<br />
koululaisryhmät ja taiteilijat tuovat<br />
kansainvälistä tunnelmaa kaupunkiin<br />
muutamiksi päiviksi, kun taas osa ulkomaalaisista<br />
jää rikastuttamaan jyväskylän<br />
kaupunkikuvaa pysyvästi.<br />
Myös yhä useampi jyväskyläläinen<br />
opiskelija suuntaa ulkomaille erilaisten<br />
vaihto-ohjelmien puitteissa ja yritykset<br />
lähettävät työntekijöitään ulkomaan<br />
komennuksille.<br />
syitä muuttaa jyväskylään pysyvästi<br />
on yhtä monta kuin on maahanmuut-<br />
Kavereiden ja<br />
luotettavien<br />
aikuisten<br />
löytäminen<br />
auttaa<br />
sopeutumista.<br />
tajia. Osa maahanmuuttajista on tullut<br />
vapaaehtoisesti työn tai rakkauden perässä,<br />
kun taas osa on joutunut lähtemään<br />
kotimaastaan pakolaiseksi.<br />
Koulutusta maahanmuuttajille<br />
Osa pakolaisista on maahan saapuessaan<br />
lukutaidottomia ja joskus kotimaasta<br />
hankittu korkeakaan koulutus ei<br />
sellaisenaan kelpaa suomessa. Uuteen<br />
maahan sopeutuminen ei ole helppoa,<br />
mutta tukea ja koulutusta on tarjolla.<br />
Työhallinnon ja sosiaalitoimen laatimassa<br />
kotoutumissuunnitelmassa selvitetään<br />
maahanmuuttajan tulevaisuuden<br />
koulutus- ja työtoiveet ja kuinka ne ovat<br />
saavutettavissa. Muun muassa kansalaisopisto<br />
ja aikuisopisto tarjoavat maa-<br />
hanmuuttajille koulutusta, jonka avulla<br />
oma paikka uudessa maassa löytyy.<br />
”sopeutuminen riippuu kulttuurista,<br />
iästä, sukupuolesta ja koulutuksesta.<br />
kaikki on yksilöllistä”, maahanmuuttajien<br />
suomen kielen opettaja Carita Rouhiainen<br />
sanoo.<br />
Aikuisopiston ja kansalaisopiston yhdessä<br />
järjestämä Opi-koulutus tarjoaa<br />
kielikoulutuksen lisäksi maahanmuuttajille<br />
atk-valmiuksia, ajankohtaista tietoa<br />
työelämästä sekä yhteiskuntatietoutta.<br />
koulutusten aikana tutustutaan myös<br />
suomalaiseen kulttuuriin ja elämään retkeillen<br />
ja matkaillen.<br />
”En tarkkaan tunne koko maan tilannetta,<br />
mutta minusta tuntuu, että meillä<br />
on jyväskylässä erittäin hyvä tilanne<br />
30
31<br />
Sonja Romero Diaz kokeili<br />
lumikenkäilyä Laajavuoressa.<br />
maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen<br />
suhteen”, Rouhiainen sanoo.<br />
jatkuvuuden turvaamiseksi koulutus<br />
järjestetään jatkossa vuoden ajan samassa<br />
oppilaitoksessa. Rouhiainen kertoo,<br />
että suomi on vaikea kieli ja sen opiskelu<br />
vaatii paljon työtä. Moni kokee kielen<br />
opiskelun todella raskaana. kielenopiskelun<br />
lisäksi ohjelmaan kuuluukin myös<br />
työelämään tutustumisjaksoja.<br />
”Opi-koulutuksenkin myötä moni<br />
maahanmuuttaja on kuitenkin löytänyt<br />
lopulta töitä tai ryhtynyt itse yrittäjäksi”,<br />
Rouhiainen kertoo.<br />
Maahanmuuttajalasten ja -nuorten<br />
koulunkäynnin tukena ja apuna toimii<br />
Helmi-projekti.<br />
”Monilla maahanmuuttajanuorilla on<br />
vaikeuksia, ja heidän on vaikea pysyä<br />
mukana yleisopetuksessa. Etenkin nivelvaiheet,<br />
eli 7. ja 9. luokat työllistävät.<br />
Myös lukio on tosi vaikea monelle maa-<br />
Iranilaiset Rahimpar<br />
Qhasim ja Yousefi<br />
Fereidom opiskelevat<br />
suomen kieltä aikuis- ja<br />
kansalaisopistojen Opikoulutuksessa.<br />
Lisätietoja<br />
• Jyväskylän kaupunki<br />
www.jyvaskyla.fi/international<br />
• Kansainvälisten asioiden yksikkö<br />
(014) 624 389, varpu.autere@jkl.fi<br />
• Vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari<br />
(014) 625 905, vapari@jkl.fi<br />
hanmuuttajalle”, Helmi-projektin vetäjä<br />
Lahcen Abahassine kertoo.<br />
Lukemista eri kielillä<br />
jyväskylän kaupunginkirjaston Press-<br />
Display-verkkopalvelu tuo pääkirjastossa<br />
ja lähikirjastoissa kävijöiden luettavaksi<br />
yli 350 päivittäistä sanomalehteä 40 eri<br />
kielellä. Digitaaliset lehdet ilmestyvät samaan<br />
aikaan kuin paperinenkin <strong>lehti</strong> ja<br />
sisältö on identtinen.<br />
Pääosa materiaalista on englanniksi,<br />
mutta esimerkiksi myös venäjän- ja arabiankielisiä<br />
näköis<strong>lehti</strong>ä löytyy useita.<br />
Uutispimentoon eivät jää myöskään<br />
paperi<strong>lehti</strong>en ystävät, sanoma<strong>lehti</strong>ä<br />
kirjastossa on tarjolla 15 eri kielellä.<br />
vieraskielisiä <strong>lehti</strong>ä on tarjolla lähinnä<br />
pääkirjastossa. kansainväliseen kaunoja<br />
tietokirjallisuuteen voi uppoutua yli<br />
50 eri kielellä.<br />
www.jyvaskyla.fi/international<br />
Lyseon lukion<br />
IB-linjalla<br />
voi suorittaa<br />
kansainvälisen<br />
ylioppilastutkinnnon.<br />
• Keski-Suomen tulkkikeskus www.jyvaskyla.fi/<br />
sote/tulkkikeskus (014) 626 672<br />
• Maahanmuuttajapalvelut,<br />
(014) 626 675, www.jyvaskyla.fi/<br />
sote/maahanmuuttajat<br />
jyvät<br />
• Jyväskylässä asuu yli 2000 ulkomaalaista<br />
noin sadasta eri maasta tai<br />
valtiosta.<br />
• Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat<br />
venäläiset, iranilaiset, virolaiset ja<br />
afgaanit.<br />
• Vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari<br />
kouluttaa tukihenkilöitä maahanmuuttajille.<br />
• Päivähoidossa on noin 200 maahanmuuttajataustaista<br />
lasta, ja eri<br />
kieliryhmiä on noin 45.<br />
• Jyväskylän peruskouluissa opiskelee<br />
yli 400 vieraskielistä oppilasta. Eri<br />
kansallisuuksia on 36 ja kieliä 30.<br />
• Lyseon lukion International Baccalaureate<br />
(IB) -linjalla voi suorittaa<br />
kansainvälisen ylioppilastutkinnon.<br />
Opetus on englanninkielistä. IBlukio<br />
on hyvä vaihtoehto ulkomaille<br />
opiskelemaan tähtääville nuorille,<br />
ulkomailla kasvaneille tai Jyväskylässä<br />
asuvien ulkomaalaisten<br />
lapsille.<br />
• Vuosittain yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa<br />
opiskelee yli 700<br />
ulkomaalaista opiskelijaa ja vaihtoon<br />
lähtee useita satoja opiskelijoita<br />
kymmeniin eri maihin.<br />
• Jyväskylä toimii useissa kansainvälisissä<br />
verkostoissa ja ystävyyskaupunkeja<br />
on 11 eri maassa.<br />
• Jyväskylässä on korkealuokkaista<br />
kansainvälistä osaamista mm.<br />
energia-, hyvinvointi-, informaatio,<br />
nano-, paperinvalmistus- ja ympäristöteknologiassa.<br />
Vientiyrityksiä<br />
alueella on lähes 200.<br />
• Jyväskylässä toteutetaan kymmeniä<br />
kansainvälisiä yhteistyöprojekteja<br />
Euroopan unionin osarahoituksella<br />
joka vuosi.<br />
• Jyväskylän kaupunginkirjasto tarjoaa<br />
omakielistä materiaalia maahanmuuttajille.<br />
Jyväskylän museoissa on<br />
vuosittain esillä useita kansainvälisiä<br />
näyttelyitä.
atkai<br />
kaupunki<br />
Täynnä elämää<br />
mikko vähäniitty<br />
”Kokouspäivän<br />
päätteeksikään<br />
ryhmä ei yleensä<br />
hajoa, vaan<br />
kävelykatu<br />
sitoo porukan<br />
yhteen.”<br />
jyväskylän perinteiset tapahtumat, kuten<br />
jyväskylän kesä ja summer jazz,<br />
houkuttelevat kaupunkiin vuosittain<br />
tuhansia vierailijoita. neste Oil Ralli on<br />
seudun tapahtumista ylivoimainen ykkönen<br />
kävijämäärien suhteen. suurten<br />
tapahtumien lisäksi kaupungissa ja lähiseudulla<br />
on runsaasti muita kokemisen<br />
arvoisia tapahtumia joka viikko.<br />
syyskuun puolessa välissä jyväskylä<br />
Paviljongin täyttää tapahtumien superwiikonloppu.<br />
luvassa on Finlandia Marathon,<br />
Ween Maan Wiljaa sekä Hyvän<br />
Olon viikonloppu.<br />
”kilpailuvalttimme on laaja tapahtumien<br />
kirjo. suurten tapahtumien lisäksi<br />
kaupungissa järjestetään kymmeniä<br />
pienempiä kohderyhmiä vetäviä tapahtumia”,<br />
jyväskylän seudun Matkailun<br />
toimistopäällikkö Maija Nurminen kertoo.<br />
Aktiivinen koulumaailma tuo kaupunkiin<br />
usein kansainvälisiä kongressivieraita<br />
ja pelkästään jyväskylä Paviljongissa<br />
järjestetään vuosittain reilut 550 tapahtumaa<br />
ja kokousta. Tuleva kongressihotelli<br />
ja uusi messuhalli lisäävät jyväskylän<br />
vetovoimaisuutta.<br />
”jyväskylä on todella löytänyt paikkansa<br />
alan johtavien messujen, laadukkaiden<br />
konserttien ja kansainvälisten<br />
kongressien järjestäjänä. Monipuolinen<br />
verkostoyhteistyö takaa toiminnamme<br />
laadun myös tulevaisuudessa”, jyväskylän<br />
Messujen toimitusjohtaja Leo<br />
Potkonen sanoo.<br />
jyväskylä Paviljonki ja matkakeskus<br />
sijaitsevat lähellä keskustaa ja tapahtumien<br />
osallistujat pääsevät nopeasti keskustaan.<br />
jyväskylän kävelykatu onkin<br />
yksi parhaimmista mittareista, kun tar-<br />
Pohjoismaiden vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty kulttuurifestivaali,<br />
Jyväskylän Kesä, tarjoaa musiikin lisäksi muun<br />
muassa sanatonta teatteria ja klovneriaa. Oskar Rask taiteili<br />
tikkailla heinäkuussa 2006.<br />
32
33<br />
kastellaan kaupungissa järjestettävien<br />
tapahtumien määrää.<br />
”kävelykadun vilinä nousee huippuunsa<br />
suurten tapahtumien aikana”,<br />
nurminen sanoo.<br />
Myös monet urheilu- ja liikuntatapahtumat<br />
piristävät kaupungin elämää.<br />
jalkapallon jyväskylä -cup, Päijännepurjehdus<br />
ja nuorten Eliittikisat järjestetään<br />
jyväskylässä vuosittain.<br />
Hyvinvointimatkailusta elämyksiä<br />
Onnistuneen tapahtuman ja kongressin<br />
sekä monipuolisen matkailutarjonnan<br />
keskeinen edellytys on<br />
toimiva seutuyhteistyö. kaupungin matkailun<br />
tärkeimmät yhteistyökumppanit<br />
ja oheismatkailukohteet mahtuvat 50<br />
kilometrin säteen sisälle kävelykadusta.<br />
Elämys- ja hyvinvointipalveluita tuottavat<br />
matkailukohteet ovat suosittuja.<br />
”virkistystä tarjoavat oheispalvelut<br />
tekevät kokouspäivistäkin rentouttavia”,<br />
nurminen uskoo.<br />
Matkailukeskittymien vetovoimaisuus<br />
ja hyvinvointimatkailu tuovat seudulle<br />
paljon uusia vierailijoita.<br />
”Fiiliselementtien on oltava kohdallaan,<br />
jotta tapahtumavieraat ja matkailijat<br />
palaavat aina yhä uudelleen<br />
jyväskylän seudulle”, Potkonen muistuttaa.<br />
Lisätietoja<br />
”Kilpailuvalttimme<br />
on<br />
laaja tapahtumien<br />
kirjo.”<br />
Jyväskylän Seudun Matkailu, Asemakatu 6,<br />
avoinna ma–pe 9–17, la 10–15, 2.7.–18.8. ma–pe 9–18, la 10–15.<br />
www.jyvaskylanseutu.fi/matkailu<br />
• Jyväskylä-neuvonta, puh. (014) 624 900,<br />
www.jyvaskyla.fi/neuvonta<br />
– tietoa jyväskylän kaupungin palveluista ja kaupunkiorganisaatiosta<br />
– tietoa seudun tapahtumista www.jyvaskylanseutu.fi/tapahtumat<br />
• Nikolainkulman lipunmyynti, puh. (014) 624 901,<br />
www.jyvaskyla.fi/lippupiste<br />
www.jyvaskyla.fi/tapahtumat<br />
Yläkaupungin Yössä löytyy tekemistä myös lapsille.<br />
tommi anttonen<br />
Kävelykadulta rannalle<br />
yksi nurmisen suosikkipaikoista on vesilinna,<br />
josta avautuu jyväskylän seudun<br />
maisemat. ”kaunis luonto ja veden<br />
läheisyys ovat ehdottomasti seudun<br />
vahvuuksia. niistä saa upean kokonaiskuvan<br />
Harjulla sijaitsevasta näkötornista”,<br />
nurminen kertoo.<br />
veden äärelle päästäkseen kaupunkilaisten<br />
ja matkailijoiden ei tarvitse matkustaa<br />
kauas, vaan luonto tulee lähelle<br />
heti jyväsjärveä kiertävällä Rantaraitilla.<br />
kesäisin järvi houkuttelee uimaan ja veneilemään.<br />
”Päijänne-risteily on matkailun kestosuosikki.<br />
Myös pyöräily- ja luontoreitit<br />
kiinnostavat matkailijoita ja kaupunkilaisia”,<br />
nurminen sanoo.<br />
Talvisin jyväsjärven luonnonladut ja<br />
luistinrata keräävät runsaasti ulkoilijoita.<br />
jyvät<br />
• Jyväskylän seudun majoitusliikkeissä<br />
kirjataan vuosittain noin<br />
450 000 yöpymisvuorokautta, joista<br />
ulkomaalaisten yöpyjien osuus on<br />
viidennes.<br />
• Jyväskylän seudun matkailuneuvonta<br />
tarjoaa tietoa Jyväskylän<br />
seudun käyntikohteista, tapahtumista,<br />
majoitus- ja ravintolapalveluista.<br />
• Jyväskylän seudun tapahtumista<br />
löytyy tietoa myös internetissä<br />
osoitteessa www.jyvaskylanseutu.fi/<br />
tapahtumat.<br />
• Nikolainkulman lipunmyynnistä saa<br />
pääsyliput oman seudun ja valtakunnallisiin<br />
tilaisuuksiin ja tapahtumiin.<br />
Myös Jyväskylän liikenteen<br />
matkakortit voi ostaa Nikolainkulmasta<br />
sekä Matkakeskuksesta ja<br />
tavaratalo Sokokselta.<br />
• Jyväskylä on vilkas kokous-, kongressi-<br />
ja messukaupunki. Aivan<br />
keskustan tuntumassa sijaitsee<br />
messu- ja kongressikeskus Paviljonki.<br />
”jyväskylän seudulla on paljon tekemistä<br />
myös talvisin. voimme tarjota<br />
matkailijoille kokemuksia vuoden jokaisena<br />
päivänä”, nurminen pohtii.<br />
valinnan varaa löytyy myös hiihtämiseen<br />
ja lasketteluun: vajaan tunnin ajomatkan<br />
päässä jyväskylän keskustasta<br />
on neljä laskettelukeskusta.<br />
• Jyväskylän seudun matkailuneuvonta, (014) 624 903,<br />
www.jyvaskylanseutu.fi/matkailu<br />
– tietoa jyväskylän seudun käyntikohteista, majoitus- ja<br />
ravintolapalveluista<br />
– matkailuesitteitä ja karttoja<br />
• Kaupunginkassa, (014) 624 908<br />
– kassaan voi maksaa kaikkia kaupungin laskuja ilman palvelumaksua<br />
• Kokous- ja juhlatiloja www.jyvaskyla.fi/neuvonta/tilahaku<br />
• Jyväskylä Paviljonki, (014) 339 8100, www.jklpaviljonki.fi
jyväsky<br />
URBAN CENTRE close to nature<br />
jyväskylä is a charming and buzzing<br />
city where people live, work and study<br />
within easy reach of services yet close<br />
to nature.<br />
”We have long educational traditions,<br />
diverse business structure and a rich variety<br />
of culture, arts and entertainment.<br />
Whether you come here to live or just<br />
visit, we have plenty to offer for you,”<br />
says Ms Marketta Mäkinen, Director of<br />
International Relations at the City of Jyväskylä.<br />
Fascinating employment<br />
opportunities<br />
jyväskylä is one of Finland’s centres of<br />
growth, known for its high level of expertise<br />
in the manufacture of paper and<br />
paper machines as well as environmen-<br />
tal, information, wellness, and nanotechnology.<br />
In these branches Technopolis<br />
Jyväskylä fosters entrepreneurial activity<br />
based on new technology in cooperation<br />
with the University of jyväskylä<br />
and other organisations.<br />
In the economic sphere, close regional<br />
cooperation with other municipalities<br />
and actors in the area makes it possible<br />
to fully exploit the local expertise.<br />
People in jyväskylä earn their living<br />
in service professions, the manufacture<br />
of wood processing products and paper<br />
machines, as well as in various branches<br />
of high technology.<br />
”Our interesting business structure<br />
means that challenging and fascinating<br />
employment opportunities are on offer.<br />
Also internationalisation and multi-<br />
culturalism have certainly enriched the<br />
city – both economically and culturally,”<br />
says Mäkinen.<br />
Lifelong learning<br />
There are nearly 40,000 students in jyväskylä<br />
during the academic year.<br />
”The number is high but not surprising.<br />
After all, our university and polytechnic<br />
are among the most popular<br />
higher education institutions in Finland,”<br />
reminds Mäkinen.<br />
The university, the polytechnic as<br />
well as the local vocational colleges are<br />
all actively engaged in international research<br />
projects and student exchange:<br />
There are over 800 foreign students in<br />
jyväskylä each year.<br />
younger school-goers from other<br />
Clean waterways and green areas are an integral part of the cityscape of Jyväskylä. jussi jäppinen<br />
34
35<br />
Located just a<br />
few kilometres<br />
from the centre<br />
of Jyväskylä,<br />
Laajavuori has<br />
a lot to offer<br />
for skiers of all<br />
ages.<br />
countries are given special assistance in<br />
adapting to the Finnish school system.<br />
studying in English is possible right from<br />
the first grade of primary education.<br />
”Those who want to keep on learning<br />
new things throughout their lives, can.<br />
And there are many of those who do:<br />
The Continuing Education Centre and<br />
the University of the Third Age are both<br />
extremely popular,” points out Mäkinen.<br />
Services close<br />
to people<br />
jyväskylä is a pleasant and safe city.<br />
Clean waterways, parks and other<br />
green areas are an integral part of the<br />
cityscape.<br />
In the heart of the busy city centre lies<br />
the pedestrian precinct with an excellent<br />
range of shops as well as restaurants,<br />
bars and pubs.<br />
”In terms of places to live, Jyväskylä<br />
has a lot to offer. Whether you prefer a<br />
flat in the city centre or a plot by a lake,<br />
there is plenty to choose from,” explains<br />
Mäkinen.<br />
It is easy to get around Jyväskylä<br />
by car, bicycle or even on foot as the<br />
distances in the city are short and the<br />
network of pedestrian and cycling paths<br />
Contact information<br />
is comprehensive and well-maintained.<br />
Public transport, too, is well organised<br />
and extends also to surrounding municipalities.<br />
”We don’t have to waste our time on<br />
long journeys from home to work and<br />
back,” sums up Mäkinen.<br />
Leisure time activities and events<br />
throughout the year<br />
Whether you are an arts’ lover or a sports<br />
enthusiast, jyväskylä has something for<br />
every taste and budget. The city is especially<br />
known for its rich variety of culture;<br />
museums, art exhibitions, concerts,<br />
events, theatre performances and of<br />
course the world-famous architect Alvar<br />
Aalto and his works.<br />
Finland’s only university-level institute<br />
to study sport and health sciences is in<br />
jyväskylä which, in turn, promotes the<br />
significance of physical fitness and wellbeing.<br />
jyväskylä also ranks as one of Finland’s<br />
most popular city of fairs and congresses.<br />
Every August neste Oil Rally Finland<br />
– the Finnish round of the World Rally<br />
Championship – brings speed and excitement<br />
onto the streets of the city.<br />
City of Jyväskylä www.jyvaskyla.fi/international • Jyväskylä Human Technology City Journal www.<br />
jyvaskyla.fi/tiedotus/human_tech_city • International relations tel. (014) 624 389, varpu.autere@jkl.fi<br />
http://www.jkl.fi/hallinto/kansainvalinen_toiminta/international_relations • Jyväskylä Regional Tourist<br />
Information tel. (014) 624 903, matkailu@jkl.fi www.jyvaskylaregion.fi/travel • Immigrant Services<br />
tel. (014) 626 675, www.jyvaskyla.fi/sote/maahanmuuttajat/officeforforeigners<br />
eero pykäläinen<br />
Whether you<br />
are an arts’<br />
lover or<br />
a sports<br />
enthusiast,<br />
Jyväskylä has<br />
something for<br />
every taste<br />
and budget.<br />
jyväskylä facts<br />
• Jyväskylä was founded in 1837.<br />
• City of Jyväskylä has 85,000 inhabitants<br />
Jyväskylä Region has a total of<br />
165,000 inhabitants.<br />
• There are approximately 2,000<br />
foreign residents in Jyväskylä from<br />
90 different countries. The Russians,<br />
Iranians, Estonians and Afghans<br />
make up the largest groups of foreign<br />
nationalities.<br />
• Jyväskylä is logistically well<br />
positioned. Trains to Tampere and<br />
Helsinki leave every couple of hours.<br />
Coach connections are good, too,<br />
and there are also several flights<br />
between Jyväskylä and Helsinki<br />
daily.<br />
• There are a total of 30 nurseries<br />
or supervised family day-care<br />
providers in Jyväskylä. In addition,<br />
private nurseries and private family<br />
day-care services are available.<br />
• In addition to Finnish, basic schooling<br />
is available in English and Swedish.<br />
• Jyväskylä Public Library is able to<br />
offer most immigrants material in<br />
their native language.<br />
• Jyväskylä has a wide range of facilities<br />
for those into exercising and<br />
sports. All in all, some 150 local<br />
sports clubs cover 70 different sports<br />
disciplines.<br />
• Local museums feature several<br />
international exhibitions every year.<br />
Many interesting buildings by several<br />
different architects – the world<br />
famous Alvar Aalto among them –<br />
are marked on the architectural map<br />
of Jyväskylä.<br />
• Jyväskylä is a member of several<br />
international networks and has twin<br />
towns in eleven countries.
Helmikuu vanhan kirjan Talvi Maaliskuu jyväskylän Pääsiäinen -konserttisarja | jyväskylän Päivät Huhtikuu jyRock | kirjamessut Toukokuu killerin Eliitti -ravit | yläkau-<br />
pungin yö Kesäkuu jyväskylä summer jazz | sataman yö Heinäkuu jyväskylän kesä | Päijännepurjehdus Elokuu neste Oil Ralli | säynätsalopäivät | Teatteriaalto Syyskuu<br />
Finlandia Marathon | Hyvän Olon Viikonloppu | Ween Maan Wiljaa – kala- ja elomarkkinat Lokakuu Blues live | lasten loiskis -kulttuuripäivät Marraskuu Arktisen<br />
upeeta – pohjoismaisen elokuvan festivaali<br />
Jyväskylän kaupunki<br />
www.jyvaskyla.fi<br />
• Jyväskylän kaupungissa on 85 000 asukasta,<br />
jyväskylän seudulla yhteensä noin 166 000.<br />
• Jyväskylän seutuun kuuluu yhdeksän kuntaa: Jyväskylän kaupunki,<br />
Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Uurainen, Hankasalmi,<br />
korpilahti, Petäjävesi ja Toivakka.<br />
• Jyväskylä kuuluu Länsi-Suomen lääniin ja Keski-Suomen maakuntaan.<br />
• Tutkinnon suorittaneita yli 15-vuotiaista 72,7 % (koko maassa 63,4 %).<br />
korkea-asteen koulutus 31,6 % (koko maassa 25,4 %).<br />
• Keskimääräiset tulot / tulonsaaja 19 751 euroa.<br />
• Jyväskylän kaupungin tuloveroprosentti 18,5<br />
• Talousarvion käyttömenot 2007: noin 386 miljoonaa euroa,<br />
verotulot 250 miljoonaa euroa ja lainakanta 1 980 euroa asukasta kohti.<br />
• Työttömyysprosentti oli vuonna 2006 keskimäärin 13,6.<br />
• Kaupungin syntymäpäivä on 22.3., Jyväskylä on perustettu 1837.<br />
Kaupungin hallinto<br />
www.jyvaskyla.fi/hallinto<br />
• Jyväskylän kaupunginvaltuustossa on 59 jäsentä.<br />
Valtuutettujen puoluejakauma: SDP 18, kokoomus 12, keskusta 12,<br />
vihreät 7, vasemmistoliitto 5, kristillisdemokraatit 3, SKP 2<br />
• Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat<br />
voi lukea netistä, samoin lauta- ja johtokuntien.<br />
Lähettäkää minulle veloituksetta seuraavat esitteet<br />
jyväsjärven Rantaraitti ...........................�<br />
Jyväskylä Human Technology City<br />
-<strong>lehti</strong> (englanninkielinen) .......................�<br />
jätehuolto ..............................................�<br />
kaupungin tiedotuslehden<br />
uusin numero ........................................�<br />
keskustan liikennekartta (pysäk. opas) ...�<br />
kirjastopalvelut ......................................�<br />
kunnallistietoa .......................................�<br />
liikuntapalvelut ....................................�<br />
nuortenlaturin kesäleirit -vihkonen .......�<br />
Perusopetus ...........................................�<br />
lukio-opetus .........................................�<br />
Palautetta tai terveisiä jyväskylän kaupungille<br />
Iltapäivätoiminta Jälkkäri ........................�<br />
Opas pientalorakentamista<br />
suunnittelevalle ......................................�<br />
säynätsalon yleisesite .............................�<br />
Terveysasemien palvelut ........................�<br />
jyväskylä sinfonian ohjelma ...................�<br />
jyväskylän kaupunginteatterin<br />
ohjelma .................................................�<br />
jyväskylän seudun<br />
kansalaisopiston ohjelma .......................�<br />
jyväskylän seudun matkailuesite ............�<br />
Paikallisliikenteen aikatauluvihko<br />
(jyväskylän liikenne) .............................�<br />
Palvelulinja kyytiveikon aikatauluvihko ..�<br />
kupongin voi postittaa, faksata numeroon (014) 214 393, täyttää verkossa osoitteessa<br />
www.jyvaskyla.fi/neuvonta/tilaa/ tai noutaa nikolainkulmasta (Asemakatu 6).<br />
nimi<br />
lähiosoite<br />
Postinumero ja postitoimipaikka<br />
Neste Oil Ralli on kävijämäärillä mitattuna suurin Jyväskylän<br />
seudun tapahtumista.<br />
postimaksu<br />
maksettu<br />
jyväskylän kaupunki<br />
jyväskylä-neuvonta<br />
Tunnus 5004616<br />
40003 VASTAUSLÄHETYS<br />
antti aarnio<br />
Mcklein
Change language