Kiinteistö & Talotekniikka 6/2012 - PubliCo Oy

Vahinkosaneerauksissariittää työsarkaaTalvikunnossapito tuovastuuta ja lisäkulujawww.kita.fiIsännöitsijän vastuukirjanpidon virheistäHinta 9,20 EURLisärakentamisenpaikka?

TEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVAT: SINI PENNANENLOPPUKESÄINEN LOPPUKATSELMUS suoritetaan Katajanokankattojen yllä upeassa auringonpaisteessa. AsuntoosakeyhtiöMerikasarminkatu 7:ssa on tehty kesällä perusparannus,jossa yhden ullakkohuoneiston julkisivut kunnostettiin.Vanha ja kärsinyt seinärakenne on uusittu Stonel-muurauksella.Maailmankuulu arkkitehti Juha Leiviskä on suunnitellut Orwellinvuonna 1984 valmistuneen talon ja oli myös mukanaohjaamassa julkisivuremontin suunnittelua. Ullakkohuoneistonparvekkeella työn jälkeen tutustuva Leiviskä kehuu lopputulostapikkutarkaksi työksi, mutta jopa ”ylisiistiksi”. Stonelin julkisivustapuuttuu hänen mukaansa työn roso ja käsityöläisyydenleima. ”Iso murhe se ei ole, sillä ajan patinaa tähänkin pintaankuitenkin tulee”, toteaa Leiviskä, jonka presidentti Ahtisaarinimitti akateemikoksi vuonna 1997.Aika jalkautuaSen verran uusi tuttavuus Stonel-muuraus on, että arkkitehdintekee mieli suorittaa perusteellisempikin katselmus kuin vainpyörähdys parvekkeella. Muitta mutkitta maaliskuussa 75vuotta täyttänyt akateemikko kiipeää parvekkeen kaiteen ylipäästäkseen askeltamaan sepelin peittämälle tasakatolle – jasaadakseen julkisivuun monipuolisempaa näkemystä.Leiviskän vanavedessä katolle uskaltautuu myös muu seurue.Stonel Oy:tä edustavat toimitusjohtaja Samuli Tiirola jamyyntipäällikkö Veli-Matti Palola. Paikalla ovat myös FinnmapConsultingin Aimo Heimala ja isännöitsijä Jari Lampén sekätaloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Judström.Judström ja Heimala valottavat hieman syitä, miksi remonttiinryhdyttiin: alkuperäinen tiilijulkisivu ei ollut pitänyt pintaansaKatajanokan tuulessa ja tuiskussa ja rakennuksen ullakkokerroskaipasi ehostamista.Kun tiili ei pääse kuivumaanStonelin puolelta projektia vetänyt Veli-Matti Palola tarkentaa,että osa tiilistä oli rapautunut aika tavalla, koska seinäraken-30 kita 4/ 2011 4 / 2011 kita 31Hinta 9,20 EURTEKSTI: HANNELE KOSKINENKUVAT: RODEO.FIKosteusvauriot ja niiden aiheuttamat homeongelmatovat iso riesa ja voivat aiheuttaa sananmukaisestipaljon vaivaa talon omistajille,asukkaille taityöntekijöille.6 kita 4/ 2012 4 / 2012 kita 7TILAA KITAKESTOTILAUKSENAHINTAAN 19 € / VUOSIHinta sisältää alv 9 %. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.Tarkemmat tilaustiedot: www.kita.fi/vuositilaus.htmlKiinteistö & Talotekniikkalehti kita on korkeatasoinen kiinteistö- jatalonrakennusammattilaisille suunnattu ammattilehti, joka tavoittaaniin isännöitsijät, huoltoyhtiöiden vastuuhenkilöt, kiinteistönomistajat,rakennuttajat, suunnittelijat kuin alan kunnalliset päätöksentekijät.Ilmanvaihto säästää taituhlaa energiaawww.kita.fiHinta 9,20 EURVanhat hissit kaipaavatperuskorjaustaLämmitysjärjestelmäävalittaessaenergiatehokkuuson keskeistäAutomaatiollailmastonmuutosta kaatamaanwww.kita.fiHinta 9,20 EURLähiöiden etsikkoaikaalkaa olla käytetty– nyt tarvitaan kipeästiratkaisujaUuden ajan puukorttelivalmistuu Viikin Latokartanoonwww.kita.fiJätteitä kierrätetäänentistä tehokkaamminVihreä ja viihtyisä piha on kiinteistön käyntikorttiKiinteistöliittymä kaikilla herkuilla?Hissin rakentaminenon kiinteistön kehittämistäKiinteistö & Talotekniikkalehti kita kertoo alanuutisista ja osaajista ammattimaisella tavalla.TIILENPÄITÄ LASKEMASSAJULKISIVUREMONTTI KATAJANOKALLA LÄPÄISIKORKEAN TASON LOPPUKATSELMUKSENHOME- JA KOSTEUSVAURIOEI KATSO TALON IKÄÄHOME EI AINA HAISE, EIKÄ KOSTEUSVAURIONÄY RAKENTEEN PINNASSAAkateemikko, arkkitehti Juha Leiviskä kumartuukatsomaan tiiliseinää ja tutkii hetken tarkkaan.”Oikein hyvältä tämä näyttää”, hän viimein toteaa.Vieressä seisoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaYrjö Judström, joka vielä tarkentaa: työn jälki siiskelpaa? Akateemikko nyökyttelee vastaukseksija jatkaa seinämateriaalin tutkimista keskittyneennäköisenä.TilaajapalveluArkisin klo 8–16 puh. 03 4246 5309 taisähköpostilla tilaajapalvelu@kustantajapalvelut.fi

LUJA JA LUOTETTAVALEGENDA.www.toyota.TOYOTA HILUX.Ammattilaiset tuntevat Hiluxin lujuuden ja luotettavuuden – siksi se on Suomenylivoimaisesti eniten myyty pick-up. Yli 40 vuodessa maine on kasvanut legendaksi:jatkuva tuotekehitys varmistaa, että käytössäsi ovat parhaat maastoajoominaisuudetpienimmillä päästöillä ja erittäin korkeatasoisella varustelulla.suuri Toyota Touch -multimedianäyttö, jokasisältää peruutuskameran, Bluetooth handsfreen sekä kuuden kaiuttimenaudiojärjestelmän aux-in/USB-liitännällä. autoveroton suositushinta 28 310 €, arvioitu autovero 6 297,50 €, arvioitu kokonaishinta 34 607,50 €.autoveroton suositushinta 31 650 €, arvioitu autovero 15 210,89 €, arvioitu kokonaishinta 46 860,89 €.autoveroton suositushinta 36 800 €, arvioitu autovero 22 447,59 €, arvioitu kokonaishinta 59 247,59 €EU-yhdistetty kulutus 7,3-8,6 l/100 km, CO2-päästöt 193-227 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km.Pick Up -luokan kulutus ja CO 2-päästövertailu l/100 km CO 2 g/kmVW Amarok Trendline 2,0 TDI 7,9 l/100 km CO 2 208 g/kmIsuzu D-Max Space Cab 2,5 7,4 l/100 km CO 2 194 g/kmNissan Navara King Cab 2,5 8,4 l/100 km CO 2 222 g/kmFord Ranger Super Cab XL 2,2 8,3 l/100 km CO 2 219 g/kmTiedot tarkistettu maahantuojien internetsivuilta 6.9.2012.

TOIMITUKSELTAPITKÄ TIE ULLAKOLLEULLAKKORAKENTAMINEN MIELLETÄÄN meillä mannereurooppalaiseksi asumiseksi, jossa onripaus taiteilija-ateljeen vapautta ja kosolti ilmavaa luksusta. Taloyhtiökin voi olla ylväiden studio-visioidenhäikäisemä, kun hanketta aletaan pohtia. Aihepiiristä on toki lupa innostua, mutta ylenpalttinenleijuminen ei ole suotavaa: ullakkoprojekti on pitkä projekti, jossa pärjää vain kotiläksynsä hyvintehnyt.Vaikka byrokraattia harvoin ylistetään Suomessa, Helsingin kaupunki on ollut sangen myötämielinenullakkorakentamiselle. Kaupungin mukaan ullakkorakentaminen tuo kulmille uudentyyppisiäasuntoja ja ullakkorakennusoikeuden myynnillä rahoitetaan rakennuksen viihtyisyyden ja teknisenkunnon parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Myös kaupungin intresseissä on, että talot pidetäänkunnossa ja että niitä kehitetään mahdollisuuksien mukaan.Ullakkorakentamista ohjataan alueellisella poikkeamispäätöksellä ja siihen liittyvällä ohjeistuksellaeli rakentamistapaohjeella. Helsingin asuinkerrostaloalueita koskee poikkeamispäätös, jonkamukaan ullakoille on mahdollista rakentaa asuntoja, vaikka tontilla ei ole rakennusoikeutta jäljellä.Poikkeamispäätöksen piiriä on laajennettu niin, että se kattaa myös esikaupunkien kerrostaloalueet.Ullakkorakentaminen on uudisrakentamiseen verrattavaa täydennysrakentamista, johon liittyy kokoliuta juridisia, teknisiä ja kaupunkikuvallisia erityistekijöitä. Kohteen suunnittelijoiden ja rakentajienammattitaitoon on tämän vuoksi syytä panostaa asianmukaisella tavalla. Hankkeen pääsuunnittelijaltaedellytetään useimmiten AA-luokan pätevyyttä.Ihan ensimmäinen askel on hankeselvityksen teettäminen. Sen avulla taloyhtiö saa alustavaa tietoasiitä, onko ullakkorakentaminen kiinteistössä ylipäätänsä mahdollista, mihin hintaan ja mitkäovat sen vaikutukset. Yhtiökokous päättää ullakkotilojen rakentamisesta ja sen edellyttämästä osakepääomankorottamisesta sekä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Varhaisessa vaiheessa ennen rakentamispäätöstäkannattaa teettää myös ullakkotilan kunto- ym. selvitykset sekä mittauttaa ullakko paikanpäällä. Ikivanhojen piirustusten arvo voi nimittäin olla jo muualla kuin niiden tarkkuudessa ja todenperäisyydessä.Ullakkoprojekti on tavallaan estejuoksua, jossa taloyhtiön on selvitettävä haaste toisensa perään.Lähtökohtana on, että kiinteistöllä on oltava rakennusten ja ympäristön puolesta hyvät edellytyksetullakkorakentamiseen. Lisäksi asukkaiden yhteistilojen täytyy olla rakennusvalvontaviraston yhteistilaohjeenperiaatteiden mukaisia ja pihojen viihtyisiä (tai vastaavasti ne kunnostetaan ullakkorakentamisenyhteydessä).Määräyksissä linjataan myös, että rakentamisen on tapahduttava pääasiallisesti olemassa olevankaton sisäpuolella. Olemassa olevan ullakon sisätilan vapaa korkeus katon harjan kohdalla onoltava yleensä vähintään 3,5 metriä.Kaupungilla on myös huoli siitä, että rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia arkkitehtonisia ja historiallisiaarvoja ei saa turmella – kaupunkikuvallisten arvojen säilyttäminen on turvattava joka käänteessä,joten mikä tahansa futuristinen ullakkoluomus ei mene läpi.Itse rakentamista koskee myöskin mittava ohjeistus. Määräysten mukaan kiinteistön asuttavuus taitoimivuus ei saa kärsiä projektin aikana. Ullakkorakentamiseen liittyvistä mahdollisista muista järjestelyistätulee tehdä suunnitelma ja vaadittavat toimenpiteet tulee suhteuttaa ullakkorakentamisen laajuuteen.Taloyhtiöllä riittää muutakin puuhaa: hankkeelle on nimettävä pätevä rakennustöiden valvoja,naapureita on kuultava, kaupunkisuunnitteluvirastolta on pyydettävä (tarvittaessa) lausunto, samatenkaupunginmuseolta ”kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaista kohteista”…Hullun hommaa? Ei välttämättä. Parhaimmillaan ullakkorakentaminen tarjoaa haluttuja, persoonallisiavaihtoehtoja city-asumiseen ja mahdollisuuksia innovatiiviseen tilankäyttöön. Urbaanit ullakotovat tulleet jäädäkseen.JUSSI SINKKO6/2012JULKAISIJAPubliCo OyPälkäneentie 19 A00510 Helsinkipuh. 09 686 6250info@publico.comwww.publico.comPÄÄTOIMITTAJAJussi SinkkoTUOTEPÄÄLLIKKÖKim Korlinkim.korlin@publico.compuh. 09 6866 2521TOIMITUKSENKOORDINAATTORIMirkka LindroosGRAPHIC DESIGNRiitta Yli-ÖyräILMOITUSMYYNTITom Appelrothtom.appelroth@publico.compuh. 09 6866 2524Jaakko Lättijaakko.latti@publico.compuh. 09 6866 2576TILAAJAPALVELUpuh. 03 4246 5309tilaajapalvelu@kustantajapalvelut.fiTOIMITTAJATSami J. AnteroinenMerja KihlAri MononenTuomas LehtonenKANNEN KUVARodeo.fiPAINOPunaMusta Oywww.kita.fiISSN 2242-06732 kita 6/ 2012

Katossareikä?Eikä!Teetä nopea ja laadukaskattoremontti!Hämeen Laaturemontilla on jo 20vuoden ja yli 6 000 kattoremontinkokemus. Huolehdimme kaikesta”avaimet käteen”, joten hanke onyhtiöllenne ja asukkaille mahdollisimmanvaivaton.> Pitävä aikataulu, kiinteä hinta jayksi lasku työn valmistuttua> Omat ammattimiehet jarakennuskoneet> Asennustyölle 5 vuoden takuu,teräskatteille 30 ja tiilikatoille45 vuoden materiaalitakuut> AAA-luokan luotettavuutta,oma remonttien rahoitus ilmanetumaksuja tai osalaskuja> RALA-pätevyys– vastuullinen kumppaniToimialueet: Helsinki Tampere Turku Ouluwww.laaturemontti.fiKattoluuri 010 470 3700

SISÄLLYSLUETTELO02 Esipuhe06 Täydennysrakentamisen uusi aaltokantaa ullakkolukaaleista lähiöihin14 Rivitaloihin uudet tiilikatot Vantaalla18 Energiatehokkuus entistä ehommaksi26 kita-LAKI30 Hölmöläisten hommaa?Kuntotarkastuksia voi Suomessa edelleen tehdä kukatahansa – vaikka alalla on käytössä myös vakiintunuttutkinto. Kuntotarkastusbisneksessä on ollutolemassa tutkinto jo 12 vuotta.32 Kuntotarkastus pähkinänkuoressa34 Vahinkosaneerauksissa riittää työsarkaaVahinkosaneerausala on kehittynyt kovaa vauhtiakoulutuksen lisääntyessä, tutkimustiedon karttuessaja laitteiden sekä kemikaa lien parantuessa. Tulevaisuudessarakennuskantaamme väijyvät kuitenkinuudet uhat.30344 kita 6/ 2012

4240 RunkoPES avoin yhtenäinen standardi edistääteollisen puurakentamisen läpimurtoa4442 Lisärakentamisen paikka?Helsingin kaupungin Talous- ja suunnittelukeskuksessa (TASKE)on erityinen kehittämistiimi, jonka heiniä on täydennysrakentaminenkaupungissa. Projektinjohtaja Mari Siivola kertoo, ettätaloyhtiöt lähestyvät kaupunkia tasaiseen tahtiin lisä- ja täydennysakentamisenmerkeissä.44 Talvikunnossapito tuo vastuuta ja lisäkulujaJotta kiinteistö pysyisi kylmilläkin säillä hyvässä ja turvallisessakunnossa, omistajan on huolehdittava talon ja sen läh ialueenasianmukaisesta talvikunnossapidosta. Osa talvitöiden velvollisuuksistavoidaan ehkä jakaa huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle,mutta viime kädessä vastuu painaa kiinteistön omistajan harteita.50 Peab rakentaa uuden ajan asumistaTampereen Vuorekseen52 Jälkilöylyt58 Uutismonttu64 Palveluhakemisto64 KITA moduuli64 Nimityksiä6 / 2012 kita 5

6 kita 6/ 2012

TÄYDENNYSRAKENTAMISEN UUSI AALTO KANTAAULLAKKOLUKAALEISTALÄHIÖIHINTEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVAT: HELSINGIN KAUPUNKI / MIKA LAPPALAINENTäydennysrakentaminen on strategisen maankäytön suunnittelua parhaimmillaan,mutta täydennysrakentamisen täyttä potentiaalia ei ole vielä oivallettu.Esimerkiksi ylikansoitetussa Keski-Euroopassa luoviin ratkaisuihin on aina olluttarvetta isoissa kaupungeissa ja kaikki konstit käytössä. Suomen taskukokoinenmetropoli, Helsinki, pohtiikin nyt, mistä asumiseen saadaan lisätilaa. Samallailmastonmuutos kirittää päättäjiä tiivistämään yhdyskuntarakennetta kaikin keinoin.6 / 2012 kita 7

HELSINGIN KESKUSTASSA täydennysrakentamisen suuntaon selvä: ylöspäin. Ullakkohuoneistot ovat himoittuja kiinteistöjäja moni taloyhtiö miettii, olisiko yhtiöllä rahkeita toteuttaaullakkoprojekti. Helsingin kaupunki suhtautuu myötämielisestiullakkorakentamiseen, mutta byrokratiaa hankkeistaei puutu: vähimmäisaika aloituspäätöksestä valmiin tilanvastaanottoon on nelisen vuotta.Hankesuunnitelman ja luonnossuunnitelman osuus – ainayhtiökokoukseen asti – vie pari vuotta, jonka jälkeen toteutussuunnitteluja rakentaminen vievät toiset kaksi vuotta.Aikaa kuluu, koska ullakkorakentaminen on vaativaa erityisrakentamista– mitkään ”normiasunnon” tilaratkaisut eivätkatonrajassa päde.Ullakolla on vetovoimaaSuunnittelun tulee perustua ullakon ominaisuuksiin; parhaatarkkitehdit käyttävätkin tilan ainutlaatuisuutta ja rakenteita(esimerkiksi puupalkistot ja tiilimuurit) taitavasti hyväksi luodentunnelmallista tilaa.Arkkitehti Päivi Jääskeläinen Helsinkistudio Oy:stä on erikoistunutdesign-ullakkoasuntojen suunnitteluun ja on ollutmukana noin 15 toteutuneessa ullakkoprojektissa. Tuoreitareferenssejä meneillään olevista projekteista ovat mm. Karjalankatu12, Fredrikinkatu 40 ja Kirstinkatu 13.Vuodesta 2004 ullakkoprojekteja tehnyt Jääskeläinenkertoo, että kysyntä on ollut tasaista viime vuosien aikana:”Ihmiset arvostavat ullakkoasumista ja siihen liittyvää omaarauhaa. Etenkin terassimahdollisuus kiinnostaa.” Lisäksi valoon tärkeä elementti ullakkorakentamisessa ja tarjoaa suunnittelijallekutkuttavia mahdollisuuksia.Jääskeläisen mukaan lopputuote on aina uniikki asunto,mutta tähän tavoitteeseen ei päästä ilman kovaa työtä: arkkitehdinkatsannossa ullakkohankkeet ovat niin vaativia, ettäne vertautuvat uudisrakentamiseen monin tavoin.”Ylä- ja alapohja asettavat omat haasteensa suunnittelulleja toteutukselle, varsinkin jos turhia pilareita halutaan välttää.”Valvovan silmän allaJääskeläinen tietää jo varsin hyvin, mistä asioista voi rakennusvalvonnallaolla huomauttamista ja osaa välttää ilmeisimpiäsudenkuoppia suunnittelussaan. Projektin on pääsääntöisestipysyttävä kattomuodon sisällä, vaikka arkkitehti kuinkasaisi luovia ideoita.”Terassitkin on järjestään toteutettava pihan puolelle, kadunpuolelle niitä ei saa yleensä tehdä”, Jääskeläinen tarjoaaesimerkin.Ullakkoprojekteissa on sekin haaste, että joskus katto uhkaatulla vastaan turhan pian. Sopivana ullakon raakatilanvapaana vähimmäiskorkeutena harjan kohdalla on pidetty3,5 metriä – tällöin uusien rakenteiden alapuolelle jää vieläriittävä huonekorkeus. Ohjeellinen uuden rakenteen vähimmäispaksuuson puoli metriä.”Tuosta huonekorkeudesta harvoin poiketaan”, Jääskeläinentietää.Pelko puserossa?Jääskeläinen kertoo, että ullakkoprojekteissa byrokratia liittyylupavaiheeseen: kun itse rakentaminen käynnistyy, valmistavoi tulla nopeassakin aikataulussa. Arkkitehdin mukaan byrokratianpelko ei kuitenkaan ole se ykkössyy, miksi ullakkorakentamistajoissakin taloyhtiöissä vastustetaan:”Monessa taloyhtiössä on ennakkoluuloja isoja projektejakohtaan ja kustannuksia pelätään aina siinä määrin, että ullakkoprojektion vaikea ajaa läpi.” Rakennuslupaa ei heru, elleisamalla rysäyksellä ullakkoprojektin kanssa toteuteta muita,asumisviihtyisyyden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä.Näitä ovat mm. piha-alueiden kunnostaminen asukkaidenkäyttöön sopivaksi ja yhteistilojen rakentaminen (esimerkiksisauna-, pesula-, harraste-, kokoontumis- tai kuntoilutilat).On myös huomioitava, että asuntojen rakentaminen ullakolleedellyttää useimmiten ullakolla olevien säilytystilojen rakentamistakellaritiloihin tai sijoittamista muualle kiinteistössä –ja mitoituksen on oltava riittävä.Poikkeusluvan varassaItse ullanlinnalaisessa ullakkohuoneistossa asustava Jääskeläinennäkee, että rakentamiselle soveltuvia ullakoita ja – asiallemyötämielisiä taloyhtiöitä – löytyy Helsingistä vielä pitkään.Uusiakin aluevaltauksia on tehty:”Nyt minulla on työn alla ullakkoprojekti Lauttasaaressa, ilmeisestiensimmäinen laatuaan alueella.”Ullakkorakentamisen tulevaisuus pääkaupungissa ei siltiole kirkossa kuulutettu, sillä Helsingissä on jo neljännesvuosisadanajan ollut voimassa alueellinen poikkeuslupa asuinkerrostalojenullakon käyttämiseen asuinrakentamiseen avainkaupunginosissa.Poikkeusluvan on myöntänyt Uudenmaan ympäristökeskusja se on saatu viideksi vuodeksi kerrallaan. Tuoreinpoikkeamispäätös on helmikuulta 2009 ja ulottuu siis vuoteen2014. Päätös koskee nyt asuinkerrostaloja kaikilla Helsinginkaupungin kerrostaloalueilla.Vuonna 2009 rakennusvalvontaviraston johtoryhmä perustimyös ”ullakkotiimin”, joka hoitaa keskitetysti ullakkorakentamistakoskevia lupahakemuksia ja työnaikaista valvontaa.Piristysruisketta lähiöihinKun tarkastellaan täydennysrakentamista keskustan ulkopuolella,kuva muuttuu melkoisesti. Esikaupungeissa suunnitellaanhyvinkin monipuolisia rakennusprojekteja – ja täydennysrakentaminenvoi esimerkiksi auttaa ongelmien kanssa painiskelevaalähiötä pesemään kasvonsa.Lähtökohtaisesti kaupunkitilaa kehittämällä voidaan parantaalähiöiden asumistasoa ja viihtyisyyttä ja vastata päällepuskeviin haasteisiin, joiden kärkipäässä ovat väestön väheneminen,ikärakenteen yksipuolistuminen ja peruskorjaustarpeenkova kasvu.KUVA: HELSINGIN KAUPUNKI / SCANFOTO8 kita 6/ 2012

MITÄ TÄYDENNYSRAKENTAMINEN ON?Täydennysrakentamisella tarkoitetaan rakentamista nykyisen yhdyskuntarakenteen osaksi tai sen välittömään läheisyyteen.Siitä käytetään myös käsitteitä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen. Täydennysrakentaminen voi kattaalaajoja usean tontin ja kymmenien rakennusten alueita tai vain yhden tontin.Lisärakentaminen on täydennysrakentamisen muoto, jossa rakentaminen tapahtuu olemassa olevalla tontilla; esimerkiksisiten, että tontille rakennetaan uusi kerrostalo nykyisen lisäksi.Täydennysrakentamisen päämääränä on rakentaa uusia asuntoja paikkaan, jossa on olemassa tärkeimmät peruspalvelutja joukkoliikenne. Näin voidaan esimerkiksi saada lisää palvelujen käyttäjiä tai monipuolistaa alueen asuntokantaaja väestön ikärakennetta. Lisäksi säästetään kustannuksia, kun ei tarvitse rakentaa uutta infrastruktuuria (mm. vesi- ja viemäriverkostot).Lähde: uuttahelsinkia.fi (Helsingin kaupunki)6 / 2012 kita 9

KUVA: HELSINKISTUDIO OY / PÄIVI JÄÄSKELÄINENULLAKKORAKENTAMISEN EDELLYTYKSET”Arvioitaessa kiinteistön soveltuvuutta ullakkorakentamiseen tarkastellaan paitsi ullakon ominaisuuksia, myös kiinteistöäkokonaisuutena. Ullakkorakentamista koskevan poikkeamispäätöksen oleellinen tavoite on edistää rakennusten käyttöä jakehittämistä asuinympäristöä kohentamalla ja asumistasoa parantamalla. Rakennusluvan myöntäminen ja lisäkerrosalansaaminen edellyttää pääsääntöisesti asumisviihtyisyyttä parantavien, tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamista. Kerrosalanlisäys ei saa nousta niin suureksi, että kiinteistön asuttavuus ja toimivuus kärsivät.” – Ullakkorakentamisen rakentamistapaohje, Rakennusvalvontavirasto10 kita 6/ 2012

Täydennysrakentaminen ei välttämättä tarkoita, että taloyhtiöntontin laitaan tulee uusi kerrostalo – myös erilaiset pientaloratkaisutvoivat tulla kysymykseen ja ovat varsin toivottuja,sillä ne tuovat tullessaan erilaisia asumisvaihtoehtoja. Lapsiperheillätilanne on nimittäin usein se, että kivalta alueeltamuutetaan pois perhekoon kasvaessa, kun sopivan kokoista jahintaista asuntoa tutuilta kulmilta ei löydy.Karoliina Hartiala Helsingin kaupungin Talous- ja suunnittelukeskuksen(TASKE) täydennysrakentamisen kehittämistiimistävahvistaa, että monilla esikaupunkialueilla tarjolla on melkosuppea kirjo asuntotyyppejä, ja elämäntilanteen muuttuessaasukas ei välttämättä niin helposti löydä lähialueelta kaipaamansaasuntoa.”Täydennysrakentamisella voidaan paikata tätä ongelmaa,ja moniin vanhoille alueille valmistuneisiin uusiin asuntoihinonkin muuttanut väkeä lähialueelta.”Selvää säästöäMyös kylmät talousfaktat tukevat täydennysrakentamista. Joolemassa olevaan kunnallistekniikkaan tukeutuva rakentaminenon taloudellisesti huomattavan tehokasta: kaupunki säästääkunnallistekniikan ja lähipalvelujen rakentamisessa arvioidenmukaan jopa 200–300 euroa kaavoitettavaa kerrosalaneliömetriäkohden verrattuna kokonaan uusien kaupunginosienrakentamiseen. Lisäksi säästetään merkittävästi käyttökuluissavähentämällä turhaa liikennettä ja tehostamalla palveluidenkäyttöä.Helsingin kaupungilla on myös vahva tahtotila löytää elintilaauusille ja vanhoille helsinkiläisille. Neljä vuotta sitten kirjattiinkaupunginvaltuuston hyväksymään maankäytön- ja asumisentoteutusohjelmaan 5 000 asunnon vuositavoite aina vuoteen2017 asti. Tavoite ei ole aivan vaatimaton: uusia täydennysrakentamisenmahdollisuuksia tulee ohjelmakaudella löytäänoin 1,6 miljoonan kerrosalaneliömetrin edestä, jotta maalisaavutetaan.Taloyhtiöillä on täydennysrakentamisessa paljon voitettavaa.Kaupungin vuokratontilla täydennysrakentamisesta saarahallista korvausta; omistustonteilla taas saa uutta rakennusoikeutta,jonka voi myydä ulkopuolisen toteuttavaksi. Näin taloyhtiöönsaadaan rahaa esimerkiksi remonttien toteuttamiseen.Täydennysrakentamisprojekti saattaa kuitenkin hämmentäätaloyhtiön vanhoja kuvioita vaikkapa siten, että uusi pysäköintiratkaisutarvitaan sekä vanhoille että uusille kiinteistöille.Joskus täydennysrakentamisesta saatu korvaus hupeneekinsiihen, että pysäköintipaikkoja louhitaan maan alle. Toisaaltapysäköinti säältä ja ilkivallalta suojassa ei ole huono asia sekäänja kiinteistö saa selvää arvonnousua jo yksistään sen johdosta.6 / 2012 kita 11

Kaikki mukaan kehitystyöhönKaroliina Hartiala kertoo, että eurooppalaisista kaupunki uudistushankkeista on nähtävissä sellainentrendi, että suuret maan- ja kiinteistönomistajat – esimerkiksi isot vuokrataloyhtiöt – ovatolleet halukkaita investoimaan suuriakin summia lähiöiden monipuoliseen kehittämiseen alueenarvonnousun toivossa.”Kehittäminen saattaa saada alkunsa yhteen tonttiin tehdystä panostuksesta, mutta arvonnousuedellyttää kuitenkin yhtä tonttia laajemman alueen kehittämistä. Tässä onkin keskeistä eritaloyhtiöiden yhteistyön edistäminen”, Hartiala toteaa.Hartialan mukaan yksittäisten taloyhtiöiden lisärakentamishankkeiden tavoitteissa päällimmäisenälienee silti oman tontin ja kiinteistön kehittäminen asukkaiden kannalta paremmaksi:”Esimerkiksi hissin lisääminen tai pihan parantaminen saattaa nostaa talon arvoa, mutta setuskin on ollut ensimmäinen syy ryhtyä hankkeeseen.”RiskianalyysiEntä sitten lähiöiden täydennysrakentamisen varsinaiset kipupisteet? Aihepiiriin liittyviä riskejäon kartoitettu mm. Turvallinen kaupunki -hankkeessa. Yksi ilmeinen seuraus täydennysrakentamiselleon, että tiettyjen alueiden liikenne voi lisääntyä. Jos väyläkapasiteetti ei enää riitä palvelemaankasvavaa asukasmäärää, voi liikenneturvallisuus tietyssä paikassa jopa vaarantua, vaikkakokonaisuudessa liikennetarve vähenisikin.Rakentaminen myös muuttaa maisemaa liki väistämättä ja viihtyisyys saattaa kärsiä osanasukkaista menettäessä tutut näkymät. Toisaalta on luultavaa, että alueelle tulevat palvelut kompensoivatmaisemahaitan.Maisema-aspektiin liittyy viheralueiden menetys. Monet rakentamattomat alueet ja jättömaat– vaikka ne eivät olisi virallisia virkistysalueita – ovat usein asukkaille tärkeitä ulkoilupaikkoja.Turvallinen kaupunki -hanke muistuttaakin, että asukkaiden mielipiteet tässä asiassa pitää ottaahuomioon ja selvittää asukkaiden arvokkaina pitämät paikat. Lisäksi on tärkeää pitää mielessä,että kaupunkiluonnon monimuotoisuus voi vaarantua ja tärkeät ekosysteemipalvelut, kutenveden kierto ja ilman puhdistuminen, voivat häiriintyä, jos kaupunkiin ei jätetä tarpeeksi viheralueita.Täydennysrakentaminen myös kohtaa vastustusta siinä missä mikä tahansa rakentaminenSuomessa. Mielipiteitä on monia, ja kompromissien löytäminen usein vaikeaa. Konfliktien ratkaisemiseksiei ole olemassa mitään ihmelääkettä, mutta lähtökohtaisesti panostus avoimuuteenja tasapuolisuuteen on hyväksi havaittu toimintamalli.Usein asiakkaat myös kokevat, että suunnitelmilla pilataan hyvä ja viihtyisä alue. Tässä kohtaaonkin hyvä muistaa, että suunnittelijoilla ei ole samaa kokemuksellista tietoa alueesta kuinasukkailla. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen asukastilaisuuksiin varmistaa, että suunnittelijoillaon paras mahdollinen tieto, jonka pohjalta he voivat tehdä ratkaisuja.Edelläkävijät hyvässä vauhdissaMellunkylä ja Kontula ovat toimineet pioneereina täydennysrakentamisessa. Näillä alueilla kaupunkion haastanut täydennysrakentamisajatteluun sekä kaupungin omia että yksityisiä taloyhtiöitä.Taloyhtiöitä on aktivoitu lupaamalla, että kaupunki kustantaa tonttikohtaisen viitesuunnittelunlisärakentamisen toteuttamiselle. Ilmainen suunnitelma ei kuitenkaan sido taloyhtiötä mihinkään,vaan tarjoaa etupäässä arvokasta tietoa päätöksentekoon.Projektinjohtaja Mari Siivola TASKE:sta kertoo, että viitesuunnittelun käyttö rajoittuu tällä hetkelläKontulan ja Mellunmäen jo toteutettuun pariinkymmeneen pilottiin:”Juuri nyt meillä ei ole resursseja sen työtavan jatkamiseen. Seuraamme ensin, mitä tästäensimmäisestä kierroksesta tulee ja jatkamme sitten työtapojen kehittämistä. Kyselyitä on taloyhtiöiltätullut ensimmäisen kierroksen jälkeenkin”, Siivola kertoo.TASKE:ssa on huomattu, että taloyhtiöt lämpenevät hankkeille helpommin, kun luotettu isännöintiyhtiönostaa peukkua – vaikkakin vain alustavasti – pystyyn. Näin isännöitsijöistä on monessatapauksessa saatu tarpeellinen linkki ja puhemies kaupungin ja taloyhtiöiden väliin. 12 kita 6/ 2012

KUVA: HELSINKISTUDIO OY / PÄIVI JÄÄSKELÄINENKERRO HYVÄT JAHUONOT PUOLESI!OLEN JURISTI.Meidät tunnetaanmutkattomastaasenteestamme.Fabianinkatu 29 B00100 HelsinkiPuh. 010 684 1300www.juridia.com

KUVA: SUOMEN TALOKESKUS OYEnnen remonttia rivitalojen kattojen mineriittipinnoitteessa oli pahoja kulumia.RIVITALOIHIN UUDET TIILIKATOTVANTAALLATEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONENKUVAT: ARI MONONENAinontie 7:n taloissa Vantaalla remontoitiin katot perusteellisestisyyskuussa 2012. Vanhat mineriittikatot olivat huonossakunnossa, joten kaikki vesikatot muutettiin tiilikatoiksi.Samalla suuri osa talojen muistakin kattorakenteista uusittiin.Vastaavanlaiset remontit jatkuvat saman kaupunginosantoisissa rivitaloissa.14 kita 6/ 2012

VANTAAN HÄMEENKYLÄSSÄ sijaitseva Asunto OyAinontie 7 on rivitaloyhtiö, jossa on seitsemän erillistä taloa ja23 asuinhuoneistoa. Kaksi taloista valmistui vuonna 1983 jaloput vuotta myöhemmin.Valkoiseksi maalattujen kotien asukkaat ja isännöitsijä huolestuivat,kun mineriittikatoissa ja niiden läpivienneissä alkoi ilmetävesivuotoja. ”Myös kattomateriaalin pinta oli kärsinyt.Muutoin katoilla olisi vielä ehkä ollutkin jonkin verran käyttöikää”,pohtii isännöitsijä Matti Törmä vantaalaisesta IsännöintipalveluMKJ Törmä Oy:stä.Törmän vastuualueisiin kuuluu useita rivitaloyhtiöitä pääkaupunkiseudulla.”Tutkimme kattojen kuntoa muutamassavantaalaisyhtiössä. Hankkeessa oli mukana Suomen TalokeskusOy. Saimme sitten korjausehdotuksia, ja niiden pohjaltakolmessa yhtiössä päätettiin suunnilleen samaan aikaan teettääkattoremontti”, Törmä kertoo. Kaksi muuta remonttiin päätynyttärivitaloyhtiötä olivat Asunto Oy Äespirtti ja Asunto OyHämerinne, jotka sijaitsevat noin kilometrin päässä Ainontientaloista.Vaihtoehdot selvitettiinAlkuvaiheessa taloyhtiöissä harkittiin kattojen erilaisia päällystevaihtoehtoja.”Yhtiökokouksissa vertailtiin hintoja ja kattojenominaisuuksia. Kaksi keskeistä vaihtoehtoa olivat tiili- ja peltikatto”,Törmä mainitsee.Lopulta kaikissa kolmessa taloyhtiössä päädyttiin tiilikat-toon. ”Molemmissa päällysteissä on toki omat etunsa, muttatiili on parempi äänieriste kuin pelti. Sillä on merkitystä varsinkinHämeenkylässä, joka on osittaista lentomelualuetta. Myösulkonäkösyyt vaikuttivat valintaan. Tiili on hyvän näköinen kattomateriaali.””Kattorakenteissa päätettiin tehdä samalla täydellinen remontti:kaikki räystäslaudat, rännit ja syöksytorvet sekä kattoturvatuotteet,lumiesteet ja lisävilloitukset uusitaan”, Törmä luettelee.Laajalle remontille oli pätevät perusteet. Kattojen aluskatekinoli paikoitellen kastunut ja repeytynyt.Yhtiöt pyysivät tarjouksia eri kattourakoitsijoilta. ”Saimmemonta tarjousta. Sama firma eli Hämeen Laaturemontti Oy valittiintekijäksi kaikkiin kolmeen remonttiin. Hämeen Laaturemontintarjous oli hyvin selkeä. Aiempaa kokemusta tästä firmastameillä ei ollut, mutta yrityksellä oli selvästikin ammattimainenote ja referenssit kunnossa”, Törmä perustelee valintaa.Rivitaloissa monenlaisia rakenteellisia ongelmiaHämeen Laaturemontti Oy:n kattoasiantuntija Antero Raikamoarvioi, että monessa tapauksessa vesikattojen ongelmat lähtevätliikkeelle katon läpivienneistä. ”Tyypillisesti läpivientienjuuresta tulee vuotoja. Toisaalta katon pinnoitteet vanhenevatja niihin tulee reikiä, jolloin aluskatteet hapristuvat”, Raikamoselittää.Remontin yhteydessä yläpohjiin lisättiin puhallusvillaa.6 / 2012 kita 15

”Ainontie 7:ssä remontoitavaa kattoa oli kaikkiaan 2 500 neliömetriä”, kattoasiantuntija Antero Raikamo toteaa.”Monissa 1980-luvulla rakennetuissa taloissa aluskatteenyläpuolelle ei jätetty tuuletusvälejä. Kun kattoruoteet on lyötysuoraan aluskatteen päälle, niin sinne kertyy kosteutta. Tällaisissatapauksissa on syytä asentaa kattoremontin yhteydessäkorokelaudat, joiden avulla ruoteet saadaan irti aluskatteesta.Silloin ilma pääsee kulkemaan paremmin.”Hämeenkylän kolmesta kattoremontista Ainontie 7 oli ensimmäinenkohde. Työ alkoi syyskuun 2012 alkupäivinä javalmistui 26. syyskuuta, jolloin As.Oy Äespirtin remontti olijuuri alkamassa. Kolmannen kattoremontin taloyhtiö päätti lykätätalven yli, kevääseen 2013.Raikamon mukaan Ainontien remontti oli näistä kolmestarivitaloyhtiöstä teknisesti hankalin, koska talojen katot olivatmonimuotoisia. Osa taloista oli yksikerroksisia, muut osittainkaksikerroksisia.”Remonttiin kuului seitsemän asuintalon lisäksi 23 varastokoppiaja kaksi jätekatosta, joihin myös tehtiin tiilikatot. Kaikkiaanremontoitavaa kattoa oli 2 500 neliömetriä”, Raikamomuistaa.Nosturit apuna kattoremontissaUusi tiilikatto rakennettiin aidoista auralaisista kattotiilistä, jotkakiinnitettiin yksitellen. ”Meillä on tehokas konsepti, jolla tällaisiatöitä tehdään nopeasti”, kehuu Raikamo.”Vesikaton alapuolelle rakennettiin vanhojen ruoteidenpäälle tuplapystyrakenteella uudet ruoteet ja uusi aluskate.Sen jälkeen asennettiin tiilikatto päälle”, Raikamo selostaa remonttia.Uuden tiilikaton asentamiseksi vanhat mineriittilevyt purettiinensiksi pois ja siirrettiin isoilla autonostureilla alas katolta.Mineriittilevyt vietiin jäteasemalle asianmukaisesti käsiteltäviksi,sillä ne sisälsivät asbestia.Tiilet tulivat Raikamon mukaan tehtaalta seitsemän tiilennippuina. Ne nostettiin ylös autonosturilla ja ladottiin katonpäälle. ”Työenergiaa ei kulu tiilien nostamiseen käsivoimin,kun nostot hoidetaan koneellisesti”, Raikamo huomauttaa.”Työmaalla oli kaksi porukkaa, jolloin työt voitiin aloittaasamanaikaisesti katon molemmilta reunoilta. Katolla oli töissänoin kahdeksan miestä yhdellä kertaa. Kun tiilikate oli valmis,katoille asennettiin uudet kattoturvatuotteet, lumiesteet ja kulkusillat”,Raikamo tarkentaa.Myös kaikki otsalaudat, pellitykset ja hormien läpiviennituusittiin, samoin sadevesijärjestelmät. Yläpohjan lisäeristys toteutettiinasentamalla tuulenohjaimet kattotuolien väliin sivuseinilleja lisäämällä 20 cm:n kerros puhallusvillaa yläpohjiin.Raikamon mukaan asukkaat pystyivät asumaan taloissa kokoremontin ajan.Rakenteita vahvistettiinTöihin päätettiin palkata myös ulkopuolinen valvoja. Remonteissavalvojan roolina on huolehtia, että sopimuksen mukaisettyöt tulevat tehdyksi. Kattoremontin valvoja Ismo Kunttu arvioi,että työt Ainontie 7:ssä sujuivat esimerkillisen hyvin.”Vesikattohommassa on lisäksi tärkeää varmistaa, että kattopitää ja että kattotuolit kestävät uuden tiilikaton painon. Ainontientaloissa oli vanhoissa kattotuolien vinotuissa jonkinverran puutteellisia naulauksia, ja niihin tehtiin vähän korjauksia”,toteaa Kunttu.”Asiat oli jo valmisteltu niin hyvin, että kattoremontti olihelppo toteuttaa. Missään vaiheessa ei ollut taloyhtiön kanssaristiriitaa – yhteistyö on sujunut hyvin.”Osa valvojan kiitoksista menee myös kattourakoitsijalle:”Hämeen Laaturemontin ammattimainen ote vakuutti heti alustalähtien”, Kunttu sanoo. 16 kita 6/ 2012

RecairINDUTRADE GROUP.”Strong alipaineistajatpitävät rakennuspölynkurissa ja tarjoavat selvääsäästöä...” - tyytyväinen asiakas6 / 2012 kita 17Rakennusimurit, alipaineistajat, kuivaimet, yms.

Rakennuksen laajamittaisten korjausten yhteydessä on usein syytä kiinnittää huomiota myös energiatehokkuuden parantamiseen.ENERGIATEHOKKUUS ENTISTÄEHOMMAKSITEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONENKUVAT: ARI MONONENEuroopan Unionin direktiivit ovat tuoneet energiatehokkuudenpysyväksi osaksi suomalaista uudis- ja korjausrakentamista. Uusiatiukkoja energiatehokkuusmääräyksiä on tulossa vielä lisää, jaenergian hintakin alkaa jo huolestuttaa kiinteistöjen omistajia. Tässätilanteessa kannattaa suunnitella uudet ja korjattavat rakenteet oikeinsekä valita taloon kustannustehokkaita lämmitysjärjestelmiä.18 kita 6/ 2012

6 / 2012 kita 19

20 kita 6/ 2012

ENERGIATEHOKKUUTTA KOSKEVIA määräyksiä kiristettiinSuomen uudisrakentamisessa viimeksi heinäkuun 2012alussa. Silloin tulivat voimaan kokonaisenergiatehokkuuteenperustuvat rakentamismääräykset, jotka hyväksyttiin vuonna2011.Parhaillaan ympäristöministeriössä viimeistellään uusiaenergiatehokkuusvaatimuksia, jotka koskevat rakennustenkorjaustöitä. Määräysten valmistelu on myöhässä aikataulusta,mutta tiettävästi korjausrakentamisen energiamääräyksiäon tulossa lainsäädäntöön vuoden 2013 aikana: alkuvuodestajulkisille rakennuksille ja heinäkuussa asuinrakennuksille.Alustavan määräystekstin mukaan rakennusten joidenkinlaajojen korjausten yhteydessä joudutaan tulevaisuudessatekemään myös energiatehokkuutta parantavia korjauksia.Ajatuksena kuitenkin on, että tällaisten energiakorjausten onoltava teknisesti ja taloudellisesti mahdollisia.Kosteusriskit pois lämmöneristämisestäTulevissa energiamääräyksissä pyritään muun muassa siihen,että energiakorjauksissa rakenteiden muutokset on suunniteltavakosteusteknisesti toimiviksi.Väärin toteutettuina rakenteiden kosteusriskit kasvavat."Vaikka uudistalojen energiatehokkuusmääräykset edellyttävätseiniltä 0,17:n U-arvoja, siinä ei itse asiassa ole erityistäkosteusriskiä, jos rakenteet toteutetaan kunnolla. Varsinkinjulkisivun detaljit on suunniteltava huolellisesti", korostaaVTT:n asiakaspäällikkö Jyri Nieminen.VTT oli mukana vuoden lopussa päättyvässä KORMAhankkeessa.Ympäristöministeriön rahoittaman tutkimushankkeentavoitteena oli saada aikaan kosteusteknisesti toimivatsuunnittelu- ja toteutusohjeet yleisimmille rakennuksen vaipankorjauskohteille. Erityistä huomiota kiinnitettiin julkisivuihinsekä ylä- ja alapohjiin.Samalla pyrittiin merkittävästi pienentämään rakenteistaaiheutuvia lämpöhäviöitä."KORMA-hankkeessa tarkasteltiin 1950-, 1960- ja1970-lukujen rakennuksia ja erityisesti niiden lisälämmöneristämistä.Yhtenä tavoitteena on julkaista ohjeistusta siitä,miten tällaiset rakenteet pitää tehdä – ja miten ne pitää toteuttaatyömaaoloissa", kertoo Nieminen."Ulkoseinärakenteiden kosteusvauriot johtuvat usein sadevedenpääsystä rakenteisiin, joko työmaan olojen tai puutteellisensuunnittelun takia. Muun muassa Oulun kaupunkisuosittaakin, että työmaille laadittaisiin kosteudenhallintasuunnitelma."Korjausrakentamisessa olisi Niemisen mukaan kiinnitettävähuomiota varsinkin hankaliksi tiedettyihin riskipaikkoihinsekä kosteusmittauksiin."Muuten rakenteisiin voi lisälämmöneristämisen yhteydessäjäädä kosteutta, joka ei sitten kuivukaan. Esimerkiksi HelsinginAsuntotuotantotoimistolla on jo omat ohjeet siitä, mitentällaisia ongelmia vältetään työmailla."Muutokset osaksi peruskorjauksiaVanhoissa kerros- ja rivitaloissa olisi Niemisen arvion mukaanpaljonkin mahdollisuuksia talojen energiatehokkuuden lisäämiseen.Monet taloista ovat kuitenkin rakenteellisesti vaikeastikorjattavia – tai ne ovat ehkä jo päässeet niin huonoon kuntoon,että korjaaminen ei ylipäätään ole enää kannattavaa."Pitäisi aina katsoa kokonaisuutta. Elinkaarikustannuksialaskettaessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten energiatehokkuudenparantaminen vaikuttaa kokonaiskustannuksiin",Nieminen mainitsee.Suomessakin on harkittu kokonaisten betonilähiöiden purkamista,ja osittain sellaista on tehtykin esimerkiksi Raahessa.Toisaalta, nykyajan tekniikan avulla vaikkapa vanhoja kerrostalojaon mahdollista korjata hyvinkin energiatehokkaiksi.Voi kuitenkin kestää kauan, ennen kuin tällaiset remontit maksavatitsensä takaisin.Joskus energiaremontit voidaan liittää osaksi talon normaalejaperuskorjauksia, jolloin lisäkustannukset jäävät kohtuullisiksi.Tähän pyritään myös parhaillaan valmisteilla olevissakorjausrakentamisen energiamääräyksissä."Kun tehdään isoja korjauksia, tulevien määräystenkin mukaanpitää harkita energiatehokkuuden parantamista. Kunkorjauskustannukset ovat enintään yksi kolmasosa kokonais-6 / 2012 kita 21

kustannuksista, tällaiset korjaukset kannattaa yleensä tehdä",Nieminen suosittaa.Peltosaaren lähiö parannuskohteenaRiihimäellä peruskorjataan Peltosaaren lähiötä entistä energiatehokkaammaksija samalla viihtyisämmäksi. VTT on mukanamyös tässä hankkeessa.Lähiön rakentaminen alkoi vuonna 1973. Sen viereen olisuunniteltu paljon teollisuutta, mutta öljykriisi muutti suunnitelmia.Suurin osa kerrostaloista muutettiin vuokrataloiksi, jolloinsyntyi Riihimäen laajin vuokratalojen keskittymä. Nykyisin Peltosaaressaon noin 2 700 asukasta."Peltosaaren lähiö on rakennettu noin 20 vuoden aikana.Nyt siellä on toteutettu joitakin mallitaloja ja myös uusi kaava,joka parantaa koko aluetta", Nieminen selostaa."Energian säästö betonielementtirakennuksissa ei ole kovinvaikeaa, mutta rahoituksen ja aikataulujen kysymyksetovat vielä osittain avoimia."22 kita 6/ 2012

ERISTÄ PAREMMINE kospray 40E PU-ERISTE JULKISIVUJEN KORJAUSRAKENTAMISEENRuiskutetaan yhtenäiseksi eristettävään pintaan Yksi Peltosaaren alueen betonielementtitaloista on peruskorjattupassiivitalon tasoiseksi energiatehokkaaksi rakennukseksi.Aikanaan monet alueen kerrostaloista tehtiin sähkölämmitteisiksi,koska vielä silloin sähkö oli hinnaltaan suhteellisen edullista."Nyt Peltosaareen on tehty myös mallitalo, jossa sähkölämmitysjärjestelmäon muutettu kaukolämmöksi. Se on ny kyääntaloudellisesti edullisempi vaihtoehto, jos verrataan kilowattitunninhintoja. Onhan järjestelmän vaihtamisessa tietysti takaisinmaksuaikansa,mutta silti sellainen muutos kannattaisi tehdä",Nieminen huomauttaa."Riihimäellä kaukolämpöä tuotetaankin osittain bioenergialla."Aurinkoenergiassa kilpailu kiristyySuomalaisissa rakennuksissa bioenergiaan ja muuhun uusiutuvaanenergiaan pohjautuvat lämmitysjärjestelmät ovat yleistymässä."EU:n direktiivien seurauksena uudisrakentamiseen on tulossauudentyyppisiä energiaratkaisuja. Uusiutuvan ener gianratkaisut, kuten aurinko- ja tuulienergia, ovat sinänsä hyviävaihtoehtoja. Tuulivoimalat ovat kuitenkin vielä aika järeitä, jotenniiden integroiminen kiinteistöön voi joskus olla vaikeaa",Nieminen sanoo."Aurinkoenergian hinta on jo tullut melko kohtuulliseksi.Vaikkapa 1 kWh:n (kilowattitunnin) järjestelmä maksaa asennettunanykyisin alle 2 000 euroa. Aurinkosähkön hinnaksijärjestelmän elinkaaren aikana tulee noin 0,15 euroa kilowattitunnilta,joten aurinkopaneelit ovat jo näinä aikoina melkoedullinen ratkaisu rakennuksessa käytettävän sähkön tuottamiseksi."Vaikka aurinkoenergian suosio ja sovellukset lisääntyvät,suuri saksalainen teknologiayritys Siemens ilmoitti lokakuussa2012 vetäytyvänsä kokonaan aurinkoenergiaa hyödyntäväntekniikan kehittämisestä.Yhtiön mukaan aurinkoenergia ei ole ollut riittävän tuottoisaliiketoiminta-alue. Lähivuosina Siemens aikoo myydä aurinkoenergiaanliittyvät kehitystoimintonsa ja keskittyä uusiutuvistaenergialähteistä vesi- ja tuulivoimaan."Nykyisin aurinkoenergiajärjestelmiä valmistetaan paljoltiKaukoidässä, mikä on pudottanut niiden hintaa. Kilpailu alallaon kiristynyt", Nieminen muistuttaa.Suomessa Fortum Oyj:n aurinkoenergia-asiantuntija PetraLundström arvioi lokakuussa Energiapäivän 2012 esitelmässäänTampereella, että aurinkoenergia sopii hyvin muuhunkinkuin vain hajautettuun energiantuotantoon.Aurinkosähköjärjestelmällä, jolla on 15 prosentin hyötysuhde,tarvittaisiin Lundströmin mukaan 25 km x 25 km keräinpinta-alaSuomen sähkönkulutusta vastaavan energiamääräntuottamiseen. Maailman sähkönkulutuksen kattamiseen tarvittaisiinyksi kolmasosa Suomen pinta-alasta.Lämmitysratkaisujen merkitys korostuuKoska maalämpöjärjestelmät hyödyntävät uusiutuvaa energiaaja ovat melko energiatehokkaita, monet kerrostalotkinSuomessa ovat päätyneet maalämmön käyttäjiksi – joko alustapitäen tai kalliin kaukolämmön hintoihin kyllästyttyään.6 / 2012 kita 23

”Uusiutuvan energian ratkaisut – kuten aurinko- ja tuulienergia – ovat sinänsä hyviä vaihtoehtoja rakennusten lämmityksessä”, VTT:n Jyri Nieminen arvioi.Maalämpö vaatii alkuinvestointeja, mutta maksaa jollakinaikavälillä itsensä takaisin. Kaukolämmön hinnan vaihtelutvaikuttavat takaisinmaksuaikaan. Viime aikoina monetkunnat ovat kuitenkin alkaneet rajoittaa maalämpökaivojenporaamista muun muassa pohjavesialueilla.Jyri Nieminen muistuttaa, että Keski-Euroopassa – ja jonkinverran jo Suomessakin – on otettu käyttöön niin sanottujamikro-CHP-ratkaisuja eli pieniä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia.Ne voivat olla esimerkiksi korttelikohtaisia."Sellaisia on varmastikin tulossa vielä lisää", Nieminenuskoo."Tosin jos tällaisia voimalaitoksia rakennetaan kaupunkienkeskusta-alueille, hakkeen ja muun bioenergian kuljetuksetkaupunkialueilla voivat aiheuttaa liikenteellisiä ongelmia."Jo toimivia kiinteistökohtaisia lämmitysratkaisuja energiatehokkuudenparantamiseksi ovat esimerkiksi niin sanotuthyb ridilämmitykset. Kyse on useamman kuin yhden lämmitysjärjestelmänyhdistelmästä, jossa tyypillisesti hyödynnetäänmahdollisimman paljon uusiutuvaa energiaa.Hybridijärjestelmässä voi olla esimerkiksi katolle sijoitettuaurinkopaneeli tai aurinkokeräin, jota hyödynnetään kiinteistönenergiantuotannossa varsinkin keväästä syksyyn. Pakkaskaudellalämmityksessä käytetään varajärjestelmää, vaikkapalämpöpumppua tai öljy- tai hakelämmitystä.Varajärjestelmänä voi periaatteessa olla sähkölämmityskin,joskin uudet energiamääräykset pyrkivät ohjaamaankiinteistöjä olemaan käyttämättä suoraa sähkölämmitystä. Tosinlämpöpumppukin käyttää hiukan sähköenergiaa."Hybridilämmitys on paljolti kustannuskysymys. Energiatehokkaitalämmitysratkaisuja pohdittaessa on ensin syytä katsoa,miten rakennuksen energiantarve saadaan pieneksi. Vastasen jälkeen kannattaa tehdä päätös lämmitysjärjestelmästä",Nieminen neuvoo.Lämpö pois poistoilmastaLämmityksen lisäksi muillakin teknisillä järjestelmillä on vaikutustaenergiatehokkuuteen.Rakennuksissa ilmanvaihtojärjestelmä on oleellinen sisäilmanlaadun kannalta, mutta sillä on merkitystä myös energiakulutukseen.Esimerkiksi pelkällä koneellisella poistolla varustetuntalon ilmanvaihtojärjestelmän lämpöhäviöt ovat yleensäsuuret.Energiatehokkuutta parantaa lämmöntalteenotto- eli LTOjärjestelmä.Sen avulla otetaan poistoilmasta lämpöä talteen.Viime vuosina markkinoille on tullut ilmanvaihtokoneita, joissalämmöntalteenoton hyötysuhde on parempi kuin vastaavissavanhemmissa laitteissa.Niemisen mukaan lämmön talteenotolla varustettu koneellinenilmanvaihto on hyvä ratkaisu."Jos järjestelmään lisätään lämpöpumppu, jolla siirretäänlämpöä tuloilmaan, saadaan parannettua ilmanvaihtojärjestelmänhyötysuhdetta. Silloin on kuitenkin varottava jäätymisongelmia",Nieminen pohtii. 24 kita 6/ 2012

Finlayson, Liikekeskus SiperiaKuohu, Kangasalan uimahalliRAKENNAMMETULEVAISUUDENKESTÄVÄÄYHTEISKUNTAATampereen kaupunkiPohjoismaiden paras yhteiskuntarakentamisenyhteistyökumppani.Työllistämme Pohjoismaissa 15 000 henkeä, joistaSuomessa lähes 850 henkeä. Peab Oy:n toimialoihinkuuluvat asuntorakentaminen, muu talonrakentaminen,korjausrakentaminen sekä kiinteistöliiketoiminta.Maa- ja vesirakentamisesta vastaa Peab Infra Oy.Koko konsernin liikevaihto on 4,8 miljardia euroa. Peabkonserninosake noteerataan Tukholman pörssissä.Tampereen Vuoreksessa yhdistyy laadukas arkkitehtuuri,ekologisuus, huipputekniikka ja luonnonläheisyys.UudenlainenpuutalojenpalosuojaratkaisuRäystäsventtiiliUllakkotilojen ja kattorakenteidenpaloturvalliseen tuuletukseenYlivirtaventtiiliPalo-osastoivien seinienpassiivinen tuuletusventtiiliwww.renotech.fiFB-venttiilit takaavat riittävänilmankierron ja estävät tulenleviämisen palon sattuessa.Venttiilit eivät vaadi aktivointia- niissä ei ole tunnistimia eikäliikkuvia osia.Pidä paikatpuhtaina!Vetoketjuovi-PVC on oviaukkoon nopeasti asennettavasuojamuovi, jossa on kulkuaukko valmiina. Molemminpuolin avattava ja suljettava Vetoketjuovi estää tehokkaastirakennuspölyn leviämisen työmaalla ja helpottaa liikkumista.OnteloventtiiliUlkoverhoilun alla olevientuuletusrakojen palosuojaVenttiilien paloluokat ovatEI30, EI60 ja EI90.JulkisivuventtiiliPaloluokiteltujen julkisivujen (esim.luhtikäytävät)turvalliseen tuuletukseenSampsankatu 4 B20520 Turkupuh. 050 558 1806RENOTECHIN MUUT PALOSUOJATUOTTEET JA RATKAISUTProtectan ® laadukkaat palokatko-, läpivienti- ja palosuojatuotteetRuiskutettavat ja akustoivat Monokote ® ja Sonophone ® -palosuojamassatWood Stain - palosuoja-puupetsit ® -paloliimat - mm. eristeiden liimaamiseenFiretherm ® -palosuojatuotteetPalamattomat kipsi- ja magnesiittilevytPaloluokitellut sisustuselementitPalonestokemikaalitAinoana Suomessa EN ja CE-hyväksynnän saanutVetoketjuovi-PVC on kätevä ratkaisu puhtausmääräystenvaatimiin osastointeihin ja suojauksiin.UUTTA! Meiltä myös kätevätasennustuet väliaikaisten suojaseinienhelppoon pystyttämiseen!Pitää paikat puhtaana. Håller rent omkring.Teollisuustie 11, Kangasniemi6 / 2012 kita 25

26 kita 6/ 2012ONKO ISÄNNÖITSIJÄVASTUUSSA KIRJANPIDONVIRHEISTÄ?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan isännöitsijä huolehtiikiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiönmuuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamienohjeiden ja määräysten mukaisesti. Isännöitsijä vastaasiitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen.TEKSTI: TIMO A. JÄRVINENASIANAJAJAASIANAJOTOIMISTO JURIDIA OYTuppurainen Tappuraisentakuumiehenä…Isännöitsijäksi ryhtynyt ammatinvaihtaja suoritti isännöinninammattitutkinnon ja ryhtyi markkinoimaan palvelujaan.Asiak kaita tuli ja kaikki näytti hyvältä – hetken aikaa.Asiakkaana oli muun muassa kolme asuntoyhtiötä, jotkasijaitsivat toistensa välittömässä läheisyydessä. Isännöitsijävastasi kirjanpidosta, vaikka oli sen käytännön toteuttamisenaluksi antanut kirjanpitotoimiston tehtäväksi.Muutaman vuoden kuluttua päätettiin vaihtaa isännöitsijää.Aineiston saaminen vanhalta isännöitsijältä ei ollut helppoa.Se oli ensimmäinen vihje siitä, että jotakin salattavaakinsaattaa olla.Lopulta erinäisten uhkailujen jälkeen saatiin aineisto kasaan.Se toimitettiin tyylikkäästi keinonahkaisissa salkuissa elimuovipusseissa.Kirjanpidon oikaisu olivälttämätöntäUusi isännöitsijä ryhtyi selvittämään saamaansa sekavaa aineistoa.Avuksi kirjanpidon läpikäyntiin otettiin kiinteistöalaatunteva ammattitilintarkastaja, ja yhtiöt myös vaihtoivat tilintarkastajan.Käytännössä kolmen yhtiön ja 235 asunnon kokonaisuudestajouduttiin laatimaan uudet vastike- ja lainaosuuslaskelmatlähes kolmelta vuodelta.Laskelmien tekeminen uudelleen osoitti, että vastike- javuokrasaamisia oli kymmeniä tuhansia euroja. Kirjanpidossaoli useita puutteita.Oikeudenkäynnissä ilmeni, että hyväuskoinen ammattitilintarkastajaoli joka vuosi laatinut huomautukset isännöitsijälleja antanut kehotuksen korjauksiin. Koska korjaukset oli luvattutehdä, tilintarkastaja antoi etukäteen puhtaan tilintarkastuskertomuksen.Kustannuksia kirjanpidon uudelleen tekemisestä aiheutuilähes 35 000 euroa.Tuomioistuinten ratkaisutIsännöitsijän vastuu asiassa oli selviö. Sekä käräjäoikeus ettähovioikeus katsoivat, että isännöitsijän olisi ammattimaisia palvelujatarjotessaan tullut huolehtia siitä, että hänellä on käytössäänammattitaitoista henkilökuntaa tai ammattitaitoiset sopimuskumppanithuolehtimassa kirjanpidosta.Hovioikeus kiinnitti huomiota siihen, että asian laajuus javirheiden vakavuus sekä niiden merkitys asuntoyhtiöille olihuomattava, eikä tehtyjä selvityksiä ja korjauksia voitu pitääliian laajoina.Isännöitsijä pyysi korvausvastuun sovittelua. Molemmat oikeusasteethylkäsivät sovitteluvaatimuksen.Hovioikeus korosti sitä, että isännöitsijä on toiminut ammattilaisenaja veloittanut normaalin palkkion.Ammatinvaihtaja maksoi tästä opetuskokonaisuudesta lopultalähes 60 000 euroa omien kulujensa lisäksi. Helsinginhovioikeus ratkaisi jutun helmikuussa 2012. 6 / 2012 kita 27

Palstalla asianajotoimisto Juridian kiinteistö- ja rakennusalanjuridiikan osaajat vastaavat aiheeseen liittyviin kysymyksiin.TIMO A. JÄRVINENASIANAJAJA, OSAKASASIANAJOTOIMISTO JURIDIA OYTimo A. Järvinen on perehtynyt erityisesti kiinteistö- ja rakennusalanjuridiikkaan. Hänellä on pitkä kokemus asunto- jakiinteistöyhtiöihin liittyvistä yhtiö-, sopimus- ja vahingonkorvausasioista. Timo on suorittanut kiinteistöliiketoiminnan johtajan(PGP) koulutusohjelman ja on Suomen Asianajajaliiton sovittelijarekisteriinmerkitty koulutettu sovittelija.Tein pari kuukautta sitten kaupat omistamastaniyksiöstä. Tilasin isännöitsijäntodistuksen suoraanisännöitsijätoimistosta. Nyt on selvinnyt, ettäisännöitsijäntodistuksessa oli virhe asunnon lainaosuudenkohdalla: lainaosuudeksi oli virheellisestimerkitty 1 400 euroa, vaikka se oli todellisuudessa10 400 euroa. Ostaja on närkästynyt ja vaatiikorvauksia minulta. Jos joudun jotain korvauksiaostajalle suorittamaan, voinko vaatia niitä edelleenisännöitsijältä?Isännöitsijä vastaa antamassaan todistuksessa olevasta virheestä,ellei hän osoita toimineensa huolellisesti. Isännöitsijä pystyykuitenkin vain harvoin osoittamaan toimineensa huolellisesti todistuksenollessa sisällöltään virheellinen.Jos myyjä joutuu maksamaan ostajalle hinnanalennusta isännöitsijäntodistukseensisältyneen virheellisen tiedon perusteella,myyjällä on oikeus saada vahingostaan korvaus isännöitsijältäasuntokauppalain nojalla (AsKL 7:1).Hovioikeuden ratkaisuista löytyy tapaus (HHO 13.6.1996nro 3303), jossa isännöitsijä velvoitettiin maksamaan myyjälletämän ostajalle suorittama korvaus, joka vastasi virheellisen jatodellisen velkaosuuden välistä erotusta.Korvattavan vahingon suuruus on kuitenkin aina arvioitavatapauskohtaisesti. Arvioinnissa on otettava huomioon esimerkiksise, että myyjä on virheellisen tiedon vuoksi voinut saadaasunnosta sen todellista arvoa selvästi korkeamman hinnan.Uudemmasta oikeuskäytännöstä (ks. esimerkiksi KKO 2010:17)voidaan saada tukea myös sille näkemykselle, että ostaja voisiosoittaa vaatimuksensa suoraan isännöitsijätoimistolle. Tästämahdollisuudesta kannattaa tilanteen tullen muistuttaa ostajaa.KATJA FIRTSERISMO KALLIONIEMIPETRI KESKITALORIIKKA KILJANDER-KIISKINEN28 kita 6/ 2012

HEIDI SAVIAKARI PARKKINENARTO PALSALATAPIO NEVALATaloyhtiössämme on tulossa putkiremontti, mitä tehtäviäisännöitsijälle kuuluu putkiremontissa ja mitä isännöitsijätoimistovoi veloittaa putkiremonttiin liittyvien tehtävien hoitamisesta?Isännöitsijän tehtävistä on sovittu isännöintisopimuksessa. Yleensä isännöintisopimuksessaon määritetty erikseen tietyt kiinteään hintaan sisältyvät perustehtävät ja erilliskorvaukseenoikeuttavat tehtävät.Tyypillisesti osa putkiremonttiin liittyvistä tehtävistä kuuluu isännöitsijän perustehtäviin,mutta hankkeissa tulee vastaan myös monia tehtäviä, joita ei tyypillisesti sisällytetäperuspalkkioon (muun muassa tarjouspyyntöasiakirjojen ja urakkasopimuksenlaatiminen sekä viranomaisasioiden hoitaminen, kuten esimerkiksi rakennuslupien hakeminen).Sopimisessa voi käyttää apuna asunto-osakeyhtiön isännöintitehtäväluetteloa(Kiinteistöalan Kustannus Oy, 9. painos, ISBN 978-951-685-265-5). Tehtäväluettelossaon valmiiksi jaettu esimerkin omaisesti tehtävät kiinteään palkkioon kuuluviksi sekäerilliskorvaukseen oikeuttaviksi, mutta tehtävistä voidaan sopia myös tapauskohtaisesti.Mikäli asiaa ei ole taloyhtiössänne sovittu kattavasti isännöintisopimuksessa, palkkioasiaolisi syytä käsitellä taloyhtiön hallituksessa ennen putkiremontin aloittamista.Samalla tulee käytyä läpi isännöitsijän toimenkuva ja osaaminen, kuten myös tarvittavienlisäpalveluiden määrä ja muun muassa rakennuttajakonsultin, valvojan jasuunnittelijoiden roolit hankkeessa.On kaikkien etu, että isännöitsijän, suunnittelijoiden, mahdollisen rakennuttajakonsultinja valvojan roolit, tehtävät ja odotukset ovat selvät kaikille osapuolille. Näinvarmistetaan se, ettei taloyhtiöllä ole epärealistisia odotuksia isännöitsijän ammattitaidostarakennushankkeen vetäjänä ja varmistetaan se, että hankkeeseen saadaan varatuksiriittävä rakennustekninen ja taloudellinen osaaminen ennen hankkeen aloittamista.JOHANNA NAARALAHARRI LINDFORSILKKA KOIVISTOILMO KORPELAINENMARTINA KRONSTRÖMVILLE LAINE6 / 2012 kita 29

30 kita 6/ 2012HÖLMÖLÄISTENHOMMAA?

KUNTOTARKASTUKSIA VOI SUOMESSA EDELLEENTEHDÄ KUKA TAHANSA – VAIKKA ALALLA ONKÄYTÖSSÄ MYÖS VAKIINTUNUT TUTKINTOTEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVA: RODEO.FISuomalainen rakennusala tapaa olla ylpeäpätevyyden osoittavista sertifikaateistaan esimerkiksisähkötöissä, öljylämmityslaitteistojen ja märkätilojenasennuksessa tai asuntojen terveyshaittojentutkimuksissa. Yksi merkittävä puute systeemiin onkuitenkin jäänyt: kuntotarkastuksia voi tehdä kukatahansa, jolla sydän lyö ja kosteusmittari pysyykädessä.KUNTOTARKASTAJIEN PÄTEVYYSVAJE liittyy saumattakansalliseen myyttiin, jonka mukaan suomalainen rakentaminenon maailman parasta: kiinteistöt ovat hyvässä kunnossaja niissä on vähän rakenteellisia ongelmia. Valitettavasti tämäei pidä alkuunkaan paikkansa: eri ikäluokan taloissa on useinrakennusajankohdalle tyypillisiä riskirakenteita.Kullakin vuosikymmenellä on omat helmasyntinsä – pahimmastapäästä 1970-luvun tasakatot ja valesokkelit – eikä2010-luvun rakentaminenkaan puhtaita papereita saa. Työmaillaon kiire ja työvoima kirjavaa, jolloin ongelmien todennäköisyyskasvaa kasvamistaan.Silloinkin kun vanha kiinteistö on rakennettu ja huollettuhyvin, järjestelmien tekninen käyttöikä tulee ennemmin taimyöhemmin vastaan. Esimerkiksi vanhat lämpöjohdot, vesiputketja viemärit, joiden käyttöikä on päättynyt tai päättymässämuodostavat huomattavan vuotovahinko- ja tulipaloriskin.6 / 2012 kita 31

KUNTOTARKASTUS PÄHKINÄNKUORESSA”ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ tehtävän aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman kuntotarkastuksentavoitteena on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta,korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksentekee yleensä vain rakennustekninen asiantuntija. Talotekniikkaa arvioidaan näkyviltä osilta sekä iän jakäyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi kaikki rakenteet,tilat ja rakennusosat suoritusohjeen mukaisessa laajuudessa. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinenraportti.”– Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohje. LVI 01-10414 (2007).Helsinki: Rakennustietosäätiö.Tanska edelläkävijänäMuualla Pohjoismaissa näihin ongelmiin on kehitetty toimiviaratkaisuja, joista Suomen kannattaisi ottaa oppia. KansallistenKosteus- ja hometalkoiden tilaamassa selvityksessä tarkasteltiinpohjoismaista asunto- ja asuinkiinteistökantaa sekä niihin liittyvääkaupantekoa.Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy:n tekemässäselvityksessä todetaan, että myyjän ja ostajan velvollisuudetovat pitkälti samankaltaisia eri maissa – mutta kaupan turvantyökaluissa, kuten kuntotarkastuksissa ja vakuutuksissa on selviäeroja.Kussakin selvitykseen osallistuneessa maassa on noin1–1,5 miljoonaa erillistä pientaloa. Suomessa pientalokauppojatehdään selvästi vähemmän kuin muissa vertailumaissakeskimäärin. Eniten pientaloja myytiin Ruotsissa, missä yli57 000 asuinkiinteistöä vaihtoi omistajaa vuoden sisällä. Suomessavastaavasti vain 15 000 asuinpientaloa vaihtoi omistajaa.Tanska osoittautui selvityksessä ainoaksi maaksi, jossakiinteistökaupan yhteydessä suoritettavan kuntotarkastuksen sisältöä,kuntotarkastajien koulutusta ja valvontaa sekä kuntotarkastusraportinsisältöä säännellään asetuksella. Suomessa,Ruotsissa ja Norjassa vastaavan tasoista sääntelyä ei ole.Asunto- ja kiinteistökaupan vakuutuksilla pyritään puolestaanturvaamaan ostajan tai myyjän asema, mikäli rakennuksessailmenee vaurioita, joista ei oltu tietoisia kaupantekohetkellä.Vakuutusten tarjonta, sisällöt ja hinnat poikkeavat toisistaaneri maissa.Vakuutus on valttia – paitsi SuomessaSuomesta poiketen asunto- tai kiinteistökaupan vakuutuksetovat jo arkipäivää muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa vakuutuksiaon kolmenlaisia, Norjassa myyjä voi ottaa kiinteistönsämyynnin yhteydessä 10-vuotisen omistajanvaihdosvakuutuksenja toista osapuolta turvaa asunnonostajan vakuutus. Tanskassamyyjää ja ostajaa suojaa omistajanvaihdosvakuutus, jokakattaa asuntokaupan salatut viat ja puutteet ja joka myönnetäänkuntotarkastusraportin perusteella. Vakuutus on määriteltysäännöksissä siten, että se kannattaa ottaa kaikissa tilanteissa.Ympäristöministeriön starttaamat Kosteus- ja hometalkootovat tehneet tärkeää työtä tietoisuuden lisäämisessä. Yksi tavoitetalkoissa on auttaa kuluttajaa löytämään luotettava kuntotarkastaja.Talkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen on tosinmyöntänyt, että tällä hetkellä on vaikea varmistua siitä, ettäkuntotarkastaja todella on pätevä ja puolueeton.Maalaisjärjen käyttö on silti sallittua: jos käyttää ensimmäistäasunnonvälittäjän suosittelemaa ”tuttua kaveria”, voimyös miettiä, kenen intresseissä on että kauppa syntyy – kukasiitä hyötyy?Mikä ihmeen AKK?Vaikka harva siitä tietää mitään, kuntotarkastusbisneksessäkinon ollut olemassa tutkinto jo 12 vuotta. Asuntokaupan kuntotarkastajan(AKK) pätevyysvaatimukset perustuvat Ympäristöministeriönohjauksessa ja valvonnassa suoritettuun Yhteinentoimintamalli (YTM) -kehityshankkeeseen, jonka seurauksenaAKK-tutkintoja ryhdyttiin järjestämään.Asuntokaupan kuntotarkastajat ovat voineet osoittaa pätevyytensämäärämuotoisen koulutusohjelman, harjoitustyön japätevyyskokeen avulla vuodesta 2000. Kiinteistöalan Koulutussäätiö(KIINKO) on pitänyt yllä Asuntokaupan kuntotarkastajan(AKK) pätevyysrekisteriä.Sittemmin perustettu Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydetFISE Oy on ottanut AKK-pätevyyden hoidettavakseen,ja vanhentuneet pätevyydet poistuvat KIINKOn rekisteristä8 vuoden pätevyysajan päätyttyä. Pätevyyden uusimista32 kita 6/ 2012

Erilaisten vaurioiden esiintyminensuomalaisissa kiinteistöissä:– Rossipohjissa vaurioita/puutteita yli 70%:ssa– Valesokkelirakenteissa vaurioita 50%:ssa– Maanvastaisissa levyverhoilluissa seinissä vaurioita50%:ssa– Salaojien huolto laiminlyöty 90%:ssa– Sadevesien ohjaus virheellinen 60%:ssa– Kalliolle perustetut talot – kosteusvaurioita yli50%:ssa– Vesikatoissa läpivientien puutteellinen tiivistys50%:ssa– Vesikaton suuntaisissa yläpohjissa tuuletuspuutteita60%:ssa– Aluskatteen puutteita 90%:ssa– Kattoikkunoissa puutteita 50%:ssa– Tasakattotalojen tuuletus puutteellinen 90%:ssa– Käyttöturvallisuuspuutteita 50%:ssa– Märkätilojen vedeneristeissä puutteita 50%:ssa– Lattiakaivojen liitosten ja putkiläpivientien puutteita70%:ssaLähde: Raksystems Anticimex Insinööritoimisto OyToimintakonsepteja: Pölyn ja haitta-aineiden hallintaan Suojaamiseen ja suojautumiseen Kosteus- ja mikrobivaurioihin Hajunpoistoon ja desinfiointiin Kuivaukseen ja tuuletukseen Tilapäislämmitykseen/jäähdytykseen Ilmanvaihtolaitteiden puhdistukseen Koulutus, ASTQ AcademyA.Seppälä Total Quality OyASTQ Supply House - ammattilaisten tavarantoimittajaLuoteisrinne 4 C02270 Espoo Puh. 020 7780 790, Fax 09-524 509 www.astq.fion haettu 1.11.2010 alkaen FISE Oy:ltä, se on voimassa seitsemänvuotta ja se edellyttää sekä vuosittaista täydennyskouluttautumistaettä työnäytteitä.Asuntokaupan yhteydessä tehtävän aistienvaraisen ja rakennettarikkomattoman kuntotarkastuksen tavoitteena on tuottaapuolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksenrakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus-ja terveysriskeistä – sekä ehdottaa toimenpiteitä,joilla asiat saadaan kuntoon.Pätevät AKK-tarkastajat ovat sitoutuneet noudattamaanFISE:n eettisiä ohjeita ja saavat käyttää FISE-lyhennettä tittelintai ammattinimikkeen yhteydessä: Asuntokaupan kuntotarkastaja(AKK), FISE.Ilmat pihalletyylikkäästiHuippuluokan ratkaisut poistoilmanvaihtoonKotimainen√ Tiiviit ja turvalliset läpiviennit kaikille katoille√ Energiatehokkaat huippuimurit√ Tuuletus- ja poistoputket√ Tyylikkäät tuuletuspaalutTarkista pätevyys netistäKosteus- ja hometalkoissa kannustetaan käyttämään AKK-tutkinnonsuorittaneita kuntotarkastajia, joista löytyy lista FISEOy:n kotisivuilta (fise.fi). Toinen hyvä mahdollisuus on rakennusterveysasiantuntijat,jotka ovat sertifioituneet VTT:n kautta.Sertifioidut tekijät ovat kuitenkin äärimmäisen harvassa:pääosalla kentällä toimivista kuntotarkastajista ei ole mitäänjuuri tähän alaan liittyvää tutkintoa. Usein nämä tarkastajatovat rakennusinsinöörin tai -mestarin peruskoulutuksen saaneitaja tietävät yhtä ja toista rakentamisesta – mutta kuntotarkastustentekeminen onkin sitten jo toinen juttu. RAKENTAMISEN RATKAISUTESPOO • VANTAA • TUUSULA • TAMPERE • JYVÄSKYLÄ • KEMPELEMeltexuutuus!MX-ilmanvaihtotuotteillaonTAKUU2VUOTTASaatavana hyvin varustetuistarautakaupoista ja Meltex-myymälöistä.P. 020 777 0010 • myynti@meltex.fi6 / 2012 kita 33

VAHINKOSANEERAUKSISSARIITTÄÄ TYÖSARKAATEKSTI: TUOMAS LEHTONENKUVA: RODEO.FI34 kita 6/ 2012

Vahinkosaneerausala on kehittynyt kovaa vauhtiakoulutuksen lisääntyessä, tutkimustiedon karttuessaja laitteiden sekä kemikaalien parantuessa.Tulevaisuudessa rakennuskantaamme väijyvätkuitenkin uudet uhat.6 / 2012 kita 35

KUVAT: A. SEPPÄLÄTOTAL QUALITY OY”VAHINKOSANEERAUKSEN KENTTÄÄN kuuluvat erilaisetvesi- ja tulvavahingot, palovahingot, kemikaali- ja öljyvahingot,vainajista aiheutuvat kalmavahingot sekä eläinsuojientautivahingot”, Aaro Seppälä luettelee.Seppälä toimii yrittäjänä A. Seppälä Total Quality Oy –ASTQ Supply Housessa, joka konsultoi ja valmentaa saneeraus-ja erikoispuhdistusyrityksiä esimerkiksi pölynhallinta-,kosteudenpoisto-, desinfektio- ja hajunpoistoprosesseissa.Seppälä on todellinen vahinkosaneerauksen grand oldman, sillä hän on toiminut alalla yli 40 vuotta. Hän on ollutperustamassa Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeidenliittoa sekä Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden liittoa.Vaikka rakennusvahinkojen syyt ovat moninaisia, niidenkorjaukset noudattavat usein pääpiirteittäin samaa kaavaa.Suuremmissa vahingoissa, esimerkiksi palo- ja öljyvahingoissa,saneerausalan ammattilaiset tekevät yhteistyötä pelastusviranomaistenkanssa. Useimmiten vahinkosaneeraajien työalkaa siitä, mihin pelastusviranomaiset päättävät työnsä. Nämäensitoimet ovat jälkivahinkojen torjumista eli JVT- toimintaa.”Palovahinko ei ole ainoastaan tulen aiheuttama; siihenkuuluvat myös jälkivahingot, kuten savu-, noki-, vesi- ja korroosiovahingot.JVT- työtä ovat myös tulvavesi- ja luonnonvoimavahinkojentai murtovahingon seuraamusten rajaaminen.Jälkivahinko voi muodostaa oleellisen osan kustannuksista.JVT:n viivästyessä tai epäonnistuessa vahinkojen laajuus jamäärä kasvavat ja keskeytysajat pitenevät. Erityisen hyvä lähtökohtaolisi, jos rakennuksen suunnitteluvaiheessa ja myöhemminkäytön aikana suunnitelmallisesti ennalta varauduttaisiinvahinkotapahtumiin ja jälkivahinkojen torjuntaan.”Seppälän mukaan vahinkosaneeraukset aloitetaan ainavaurioiden tutkimisella, jonka jälkeen tehdään päätökset tarvittavistatoimenpiteistä. Ennen kuin vahingoittuneiden rakenteidenja pintojen tilalle voidaan rakentaa uutta, täytyy vahingoittuneetrakenteet purkaa, puhdistaa ja desinfioida vaurion luokituksenedellyttämässä laajuudessa.Saneerattavat tilat pitää yleensä alipaineistaa ja eristäämuista tiloista ja saneerausta tekevien työntekijöiden on suojauduttavahuolellisesti. Monesti työssä hyödynnetään erilaisiateknisiä laitteita, kuten alipaineistajia, puhaltimia ja kuivatuslaitteita,sekä kemiallisia puhdistusaineita ja niiden levitykseensuunniteltuja erikoislaitteita.Vauriosaneeraukset ovat aina erityisosaamista vaativaatyötä. Saneerauksen kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi se,miten hyvin onnistutaan löytämään oikea rajapinta purkamisenja kunnostamisen väliltä.36 kita 6/ 2012

Vesivahingot korjattava nopeastiSeppälä kertoo, että kiinteistöjen vesi- ja tulvavahingot sekäsisäilmaongelmat ovat kasvussa. Vesivahinkojen lisääntymiseenovat syynä muun muassa putkistojen vanheneminenja kodinkoneiden lisääntyminen – niin kodeissa kuinvapaa-ajan asunnoilla.Nykyään kosteusongelmia myös tutkitaan enemmän jatutkimusmenetelmät ovat kehittyneempiä kuin aikaisempinavuosikymmeninä. Vuotovahingot ja rakenneviat sekä niidenseurauksena syntyneet home- ja sisäilmaongelmat työllistävätkinvahinkosaneeraajia eniten.JVT- ja kuivausliikkeiden riveissä on jo nyt suuri osa sertifioiduistakosteuskartoittajista; heitä koulutetaan merkittävämäärä lisää mm. rakentamisen kosteudenhallinnan ohjeidentiukentumisen myötä.”Sisäilmayhdistys on toiminut 1990-luvun alusta lähtien.Se on lisännyt sisäilmaan liittyvää tutkimustoimintaa sekäkeskustelua ja kirjoittelua aiheesta. Ihmisten tietoisuus ilmanlaatuunliittyvistä asioista onkin kasvanut merkittävästi.Tämän seurauksena esimerkiksi rakentamismääräyksiäon päivitetty ja julkinen keskustelu on vienyt asioita eteenpäin.”Vesi- ja kosteusvahingot voivat syntyä äkillisesti tai pitkälläaikavälillä. Äkilliset vahingot johtuvat usein erilaisistakodinkone- ja vesijohtolaitteiden vuodoista sekä tulvien jaMovair AF 170alipaineistajaÄlä annapienenkoonhämätä. pölynhallintaan, asbestipurkuun ja homesaneeraukseensoveltuva alipaineistajavarustettu HEPA H13-suodattimella (VTT:n testaama ja hyväksymä,VTT-CR-05840-11)paino vain 7,9 kgulkomitat 220 x 255 x 440 mmmaksimipaine 3200 Pateho 135 Wsähköliitäntä 230 ACsulake 10Ap. 0400 633 111 | myynti@movair.fi | www.movair.fiSeppälän vinkit parempaanrakentamiseen ja saneeraamiseen:– Uudisrakentamisessa tuotannonohjaus- jalaatujärjestelmät käyttöön– Komponentit ja materiaalit toimitetaan suoraanasennukseen tai ne suojataan kunnolla– Uudisrakennustyömaalla pölyn- ja kosteudenhallintatekniikattehokäyttöön (esim. koneellinenkuivaus, sääsuojaus, ’kuiva logistiikka’)– Saneerausalalla toimiville työntekijöille,suunnittelijoille, valvojille ja työnjohdollekorjausalan erikoisosaamista ja -koulutusta– Purettavien ja korjattavien rakenteiden välisetrajapinnat määriteltävä järkevästi ja selkeästi– Pölyn, kosteuden ja mikrobien hallinta osaksikorjausrakentamisen laatujärjestelmiä– Saneerauskohteiden jätelogistiikka saatava hetiuuden lainsäädännön mukaiseksi6 / 2012 kita 37

ankkasateiden aiheuttamista ongelmista. Useimmitennämä huomataan varhaisessa vaiheessa,ennen pahempien mikrobivaurioiden syntymistä.Pidemmän ajan kuluessa muodostuvia vahinkojaovat puolestaan kattokaivojen jäätymiset, kattovuodot,viemärivahingot, kondenssiongelmat jaryömintätilojen kosteus.Seppälä muistuttaa, että kosteusongelmiin liittyyusein sisäilmaongelmia, joita synnyttävät kastuneissarakenteissa itävät ja kasvavat bakteeritsekä sienet. Ne voivat tuottaa ihmisen terveydellehaitallisia myrkyllisiä yhdisteitä ja aerosoleja.Jokaisessa vesivahinkotilanteessa muodostuukostea ympäristö, joka kiihdyttää sienien ja bakteerien kasvua.Mitä kauem min tilanne on hoitamatta, sitä suurempi on tiloissaoleskelevien riski.Sairastumisriski on suurin, jos veden alkulähde on “likainen”.Tällainen tilanne on esimerkiksi viemärivaurioidenaiheut tamissa tulvissa. Kosteusvahinkojen korjausten yhteydessäon oleellisen tärkeää tutkia onko vesi, mikrobit tai bakteeritaiheuttaneet ongelmia LVIS-järjestelmille. Tarvittaessa järjestelmätulee puhdistaa ja desinfioida huolellisesti.”Vahinkosaneerauksen ja jälkivahinkotorjunnan päätavoitteenaon suojella ihmisten terveyttä, poistaa haitalliset aineetja korjata vahingot.”Vesivahingot vakavuusaste voidaan jakaa kolmeen luokkaan.Luokitteluun vaikuttaa se, miten syvälle rakenteisiin vesion tunkeutunut, mistä vuoto on peräisin ja kuinka laajallealueel le vahinko ulottuu. Myös materiaalien huokoisuus, vedenmäärä ja vahingon kypsymisaika vaikuttavat luokitteluun.”Ykkösluokkaan kuuluvat esimerkiksi sellaiset nopeasti havaitutvahingot, joissa vesi on peräisin rakennuksen sisältä, sitäon vain vähän pienellä alueella, eikä se pääse valumaantai tunkeutumaan materiaaleihin. Vakavimpia ovat puolestaansellaiset vahingot, joissa vesi on sekoittunut pääviemäriin javirrannut rakennukseen leviten laajalle alueelle ja tunkeutuenrakennusmateriaaleihin. Tällaisissa tapauksissa terveysriskitovat suuret ja asukkaat on evakuoitava.”Koulutus vahinkojen torjuntaan ja korjaukseenSeppälä uskoo, että sisäilma- ja kosteusongelmiin voidaan pureutuaparhaiten rakennusalan henkilöstöä kouluttamalla, rakennus-ja korjausmääräyksiä tiukentamalla sekä valvontaa tehostamalla.”Koulutuksissa on menty oikeaan suuntaan. Esimerkiksirakennusalan erikoisammattitutkintoon kuuluu nyt olennaisenaosana kosteusvaurioiden korjaamista käsitteleviä opinto-38 kita 6/ 2012

ja. Mukaan on tullut myös täysin uusia tutkintoja, kutenasbesti- ja haitta-ainekartoittajan (AHA) asiantuntijatutkintoja taloterveysasiantuntijan tutkinto.”Seppälän mielestä ongelmien ja niiden seuraamustentutkimiseen on käytetty enemmän resurssejakuin niiden ennalta ehkäisyyn.”Kosteus-, home- ja pölyongelmia sekä niidenseurauksia päivitellään jatkuvasti. Olisi kuitenkin järkevääkeskittyä entistä enemmän siihen, miksi rakennuksetkastuvat ja tutkia tarjolla olevia innovaatioitaja käytäntöjä, miten ne pidetään kuivina ja ongelmatestetään.”Seppälä näkee puhtaus- kiinteistönhoito- ja saneerausalojenolevan ratkaisevassa roolissa terveellisensekä turvallisen työ- ja asuinympäristön ylläpidossa.Kun rakennuksen tekninen huolto tehdään oikein,säästytään monelta ongelmalta. Erityisen tärkeänäSeppälä pitää ilmanvaihtojärjestelmän toimivuutta.Järjestelmän huolloista, korjauksista ja oikeaoppisestakäytöstä tulee hänen mukaansa ehdottomasti huolehtia.Kosteus- ja sisäilmaongelmia syntyy myös huolimattomanuudis- ja korjausrakentamisen seurauksena.Kun rakennuttaja säästää rakennusvalvonnan kuluistahuolimattomuus työmaalla lisääntyy ja muodostuuniin kutsuttuja harmaita alueita.”Rakennusalalla toimivien henkilöiden asenteessaon paikoin parantamisen varaa. Kaikkien olisi hyväajoittain miettiä, mikä on oman työn tuloksena syntynythyödyke ja mitkä ovat parhaat käytännöt sensaavuttamiseksi.”Uusien rakennusmateriaalien ja taloteknisten laitteidenominaisuudet saavat Seppälältä kiitosta. Niidentuotekehityksessä on huomioitu melko hyvin erilaistenvaurioiden mahdollisuudet ja poikkeusolosuhteet.Käyttöönotto on Seppälän mielestä kuitenkinliian hidasta.Rakennusalalla alkaa siis olla runsaasti osaamistaja tietoa vaurioista ja rakennusmateriaalitkin ovatlaadukkaita. Siitä huolimatta vahinkoja on odotettavissajatkossakin. Seppälä uskoo ongelmia syntyvänetenkin matala- ja passiivienergiatalojen tiiviistä rakenteestaja leudommista sekä sateisemmista talvista.”Matala- ja passiivienergiataloissa tarvitaan yhäenemmän taloteknisiä ratkaisuja, joissa saattaa piillä’lastentauteja’. Uusissa taloissa saatetaan myös tarvitajäähdytystä, johon liittyy kondenssi- ja mikrobiriskejä.Oman ongelmansa muodostavat lauhat ja sateisettalvet sekä lisääntyvät myrskyt, jotka rasittavatrakennusten vaippoja. Perustukset ja alapohjat puolestaanovat kovilla, kun aletaan rakentaa aikaisempaaenemmän savi- ja suoperäisille alueille”, Seppäläluet telee. Auktorisoitu vahinkoalan urakoitsija AVUWD Kuivaus Oy, Nihtisillankuja 3 A, 02630 Espoo www.wdkuivaus.fiKattojen uusimiset, Kattokorjaukset, Kattojenvesivuotokorjaukset, Peltisepätyöt, Aluskatetyöt,Tuuletusrimoitukset, Ruodelaudoitukset, Peltikatot,Konesaumakatot, Tiilikatot, Huopakatot,Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet, Kattosillat,Piipunpellitykset, PiipunhatutKattojenharjaukset, Kattojenpesut, Vesikourujenpuhdistukset,Korjaustyöt, Asennustyöt, Ulkomaalaukset,kattomaalaukset sekä sisämaalaukset.Ruosteen poistaminen ja pohjatyöt.6 / 2012 kita 39

RUNKOPES– AVOIN YHTENÄINEN STANDARDI EDISTÄÄTEOLLISEN PUURAKENTAMISEN LÄPIMURTOAKUVAT: PUUINFO OYPuutuoteteollisuuden käynnistämän teollisen puuelementtirakentamisen yhtenäisen mitoitus- ja liitosjärjestelmän,RunkoPES (Runkorakenteiden PuuElementtiStandardi) laatiminen on loppusuoralla ja halukkaille valmiinakäytettäväksi. PES-järjestelmän kehitystyö on osa Finnish Wood Research Oy:n laajempaa Teollisenpuuelementtirakentamisen tutkimushanketta (TEPUTU).40 kita 6/ 2012

TÄHÄN ASTI yhtenäisen järjestelmän puuttuminen on ollutteollisen puurakentamisen kehityksen hidaste. ”Tämä poistaaalalta merkittävän puutteen, kun vihdoin saadaan yhtenäinenstandardi”, arvioi Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja MikkoViljakainen.Runko-PES-järjestelmässä sovitaan mittamoduulit, liitosperiaatteetja perusrakenne-ratkaisut. Niiden mukaan eri valmistajientuotteet ja ratkaisut ovat yhteensopivia. Suunnittelijat voivatsuunnitella talon ilman, että he tietävät kuka sen rakentaa.PES-järjestelmä vakioi puurakentamisessa vain rakennusrungonliitosjärjestelmän ja mittamaailman. Vakiointi ei rajoitaarkkitehdin suunnitteluvapautta eikä yrityskohtaisten sovellustenkehittämistä. Järjestelmän uskotaan helpottavan ja yhteneväistävänmyös puurakentamisen määräysten tulkintaa eripaikkakunnilla, missä se on ollut tähän saakka vaihtelevaa.Avoin järjestelmä lisää suunnittelunmahdollisuuksia ja rakenneosien kilpailuttamistaRunkoPES-hankkeen keskeinen tavoite on luoda puuelementtirakentamisenyhtenäinen avoin standardi, joka avaa tien yrityskohtaiseenteollisen puurakentamisen kehittämiseen. Tämänuskotaan vahvistavan suomalaisen puurakennusteollisuudenkykyä laajentua myös kansainväliseen rakentamisen liiketoimintaan.Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtajan Mikko Viljakaisenmielestä on välttämätöntä, että puurakentamisessa on avointeollisuusstandardi samalla tavoin kuin betonirakentamisessakin,koska se on rakennusalan yleinen käytäntö. ”Nyt luodaansamanlaiset pelisäännöt ja puurakentamisen on aika sopeutuamukaan kilpailuun”, sanoo Viljakainen.”Tähän saakka rakennusliikkeet eivät ole lähteneet laajaltimukaan puukerrostalorakentamiseen, kun niiden runkojärjestelmienkilpailuttaminen on koettu hankalaksi”. Järjestel mienkehittyminen ja yhteensopivuus helpottavat tätä. Urakoitsijoidentyötä helpottaa myös, että puuratkaisut toimitetaan tuoteosakauppana,jolloin suunnittelu- ja asennusvastuut ovat valmistajalla.Viljakaisen mielestä yhtenäisen standardin puuttuminenpuurakentamisesta on ollut ilmiselvä hidaste teollisen puukerrostalorakentamisenkehittämiselle. ”Työmaalla rakentaminenoli altista sääoloille. Sen sijaan uusissa teollisissa järjestelmissäon kiinnitetty suurta huomiota myös työmaa-aikaiseen kosteudenhallintaan.Osien kokoonpano tehdään hallituissa oloissatehdashallissa ja kokoonpano työmaalla säältä suojassa,”arvioi Viljakainen.Yhtenäinen järjestelmä luo puuelementtirakentamiseen vakioidutkantavien osien liitokset mittajärjestelmineen. Järjestelmäkattaa ranka- ja massiivipuurakenteet sekä pilari-palkkirakenteet.Standardisoidut liitosratkaisut mahdollistavat eri valmistajientuotteiden ja ratkaisujen yhteensopivuuden. EsimerkiksiRuotsissa käytetään samantapaista järjestelmää tilaelementtiratkaisuihinperustuvassa puukerrostalotuotannossa. Tähänasti teollisen puurakentamisen ongelmana on ollut, että jokaisellapuurakentamisen kohteella on ollut omanlaiset rakenneratkaisut,eikä kokemuksia ja oppimista ole voitu siirtää seuraaviinhankkeisiin.”Työmailla piti keksiä aina pyörä uudelleen”, vertaa Viljakainen.”Jokaisella rakennushankkeella oli omanlaiset rakennepiirrokset,jolloin esimerkiksi asennustyöhön liittyviä ongelmiajouduttiin ratkomaan työmaalla sen sijaan että rakennusosanvalmistaja olisi suunnitellut ja tehnyt ne valmiiksi.”RunkoPES-järjestelmässä on kiinnitetty suurta huomiotamyös hyvään rakennettavuuteen ja laadunvarmistukseen. Esimerkiksirakenteiden ilmatiiviys hoidetaan siten, ettei se oletyömaalla tehtävien kittausten varassa. ”Tässä mielessä Runko-PES on paitsi suunnittelu- ja kilpailuttamismahdollisuuksiltaanmonipuolisempi, myös laadultaan varmempi.” 6 / 2012 kita 41

LISÄRAKENTAMISEN PAIKKA?MARI SIIVOLA AUTTAATALOYHTIÖITÄ TOTEUTTAMAANTÄYDENNYSRAKENTAMISHAAVEITAANTEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVA: SINI PENNANENHelsingin kaupungin Talous- ja suunnittelukeskuksessa (TASKE) on erityinenkehittämistiimi, jonka heiniä on täydennysrakentaminen kaupungissa.Projektinjohtaja Mari Siivola kertoo, että taloyhtiöt lähestyvät kaupunkiatasaiseen tahtiin lisä- ja täydennysrakentamisen merkeissä.”KYSYMYKSISTÄ VALTAOSA menee kaupunkisuunnitteluvirastoon.Ensi vuoden alkupuolella on tarkoitus järjestää seuraavakampanjakierros yhteistyössä Lähiöprojektin ja Hissiprojektinkanssa”, kertoo Siivola ja lisää, että tavoitteena on pitääkolme alueittaista tilaisuutta, jotka suunnattaisiin nimenomaanesikaupunkialueen taloyhtiöille ja asukkaille.Kaikenlainen viestintä ja valistus on tarpeen, sillä täydennysrakentamiseenliittyy monenmoista myyttiä: ”Useimmitenkeskustellaan harhaluuloista, joiden mukaan kaupunki väkisintoisi lisärakentamista yhtiöiden tonteille. Kyse on kuitenkin yhtiönomasta päätöksestä mahdollistaa tontin jakaminen tai nykyisenrakennuksen korottaminen tai laajentaminen.” Ihmisiäaskarruttavat myös – ymmärrettävästi – lisärakentamisesta saatavattulot.Nettisivuilta tietoaKaupunki hälventää epätietoisuutta kokoamallaparhaillaan täydennystä netissä olevaan tietopakettiinwww.taydennysrakentaminen.hel.fi. Sivuille on tarkoitus kootausein kysyttyjä kysymyksiä näistä aiheista ja myös joitakinsuuntaa antavia esimerkkejä.Arkkitehdin koulutuksen saanut Mari Siivola on ollut Talous-ja suunnittelukeskuksessa vuodesta 2008 ja Helsinginkaupungilla töissä vuodesta 2004. Täydennysrakentamisprojektion suhteellisen tuore tapaus – perustettu 2011 – mutta sitäennen toimi kahden vuoden ajan erillinen täydennysrakentamistyöryhmä.Lisä- ja täydennysrakentamisen kirjo on mittava. Siivolanmukaan keskustassa ullakkorakentaminen on ehdottomastisuosituin täydennysrakentamisen muoto, mutta esikaupunkialueellauseimmiten on kyse oman tontin lisärakentamisesta esimerkiksimuuttamalla pysäköintialue asuinkäyttöön ja rakentamallamaanalainen pysäköinti sekä uudelle että vanhalle talolle.”Joillain alueilla on niinkin isoja tontteja, että niihin mahtuuvielä uudenkin talon pysäköinti maan tasoon.”42 kita 6/ 2012

”Hyvällä tiellä ollaan ainakin tiedonkulun parantamisessa,kun kaikki hankkeiden kanssa työtä tekevät hallintokunnat toimivatyhteistyössä. Ei ehkä ole kyse byrokratian vähenemisestä,mutta ainakin asiakkailta säästyy ylimääräisiä mutkia matkasta,kun ohjaamme hankkeita yhdessä”, hän arvioi.Mutta minne autot?Juuri pysäköintiongelmat ovatkin lisärakentamisprojektien ikiharmina– pysäköinnin rakentamiskustannukset ovat merkittäviävarsinkin jos päädytään maanalaisiin ratkaisuihin.”Parhaillaan on kuitenkin käynnissä kaupungin pysäköintipoliittisenohjelman laadinta”, Siivola paljastaa.”Siihen keskusteluun olemme nostaneet mukaan olemassaolevien alueiden kysymyksiä uusien alueellisten pysäköintiratkaisujenmahdollisuuksista, esimerkiksi kadunvarsipysäköinninhyödyntämisestä. Ohjelman valmistuttua käynnistämmeehkä erillisen selvityksen täydennysrakentamisen pysäköintiratkaisuistaja niiden kustannuksista, mutta tästä ei ole vieläpäätöksiä.”Talous- ja suunnittelukeskus on ottanut johtotähdekseen byrokratiankarsimisen lisärakennusprojekteissa. Siivola myöntää,että savotta edistyy hitaanpuoleisesti, mutta edistystäkintapahtuu koko ajan:Palvelua ilman pykäläryteikköäKaupunki puhuukin nyt ”palvelupoluista” ja toimintatapojenpäivittämisestä fiksumpaan suuntaan. Siivolan mukaan taloyhtiöitäei saa houkutella lisärakentamiseen, jos vastassa on lähesläpikäymätön sääntöviidakko. Taloyhtiöt haluavat selkokielistätietoa siitä, kuinka kauan projekti kestää, mitä maksaaja miten koko prosessi rakentuu ja rullaa.Taloyhtiöitä kiinnostavat lisätienestitja oman kiinteistön arvon kehittäminen– ja myös laajemmassaviitekehyksessä oman asuinalueenkehittäminen. Muitakinmotiiveja lisärakentamisellelöytyy: ”Asukkaiden näkökulmastaalueen elävyys,asuntokannan monipuolisuusalueellaja eri-ikäiset asukkaatovat kaikkitärkeitä teemoja.”6 / 2012 kita 43

TALVIKUNNOSSAPITOTUO VASTUUTA JA LISÄKULUJATEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONENJotta kiinteistö pysyisi kylmilläkin säillä hyvässä ja turvallisessa kunnossa, omistajanon huolehdittava talon ja sen lähialueen asianmukaisesta talvikunnossapidosta.Osa vaativien talvitöiden haasteista ja velvollisuuksista voidaan ehkäjakaa huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle, mutta viime kädessä vastuu painaakiinteistönomistajan harteita.44 kita 6/ 2012

KUVA: ARI MONONENTalvikaudella pihojen kunnossapidossa tarvitaan erikoisvälineistöä.6 / 2012 kita 45

TALVI TUNNETUSTI yllättää joka vuosi autoilijat, muttamyös kiinteistöjen omistajat ja kunnossapitäjät. Liukastuminenon jalankulkijoiden yleisin talviajan tapaturma.Vuosittain useat kymmenet tuhannet jalankulkijat joutuvathakeutumaan hoitoon talven liukastumisvammojen takia. Tyypillisestikaatumiset liukkailla keleillä aiheuttavat muun muassaraajojen murtumia sekä erilaisia ruhjeita ja venähdyksiä.Pahimmillaan tapaturmista aiheutuu vakavia pää- tai lonkkavammojatai hankalia luunmurtumia. Niiden hoitaminen onvaikeaa tai kallista – tai iäkkäillä potilailla ehkä mahdotontakin.Tontin omistaja luonnollisesti vastaa lumen, jään ja liukkaudentorjunnasta tontilla – erityisesti kulkureiteillä ja pysäköintialueilla– sekä tontille johtavalla kulkutiellä. Jos joku liukastuunäillä alueilla puutteellisen tai virheellisen talvikunnossapidontakia, tontin omistaja on laiminlyönyt huolellisuusvelvollisuutensaja joutuu vahingonkorvausvastuuseen, toisin sanoen korvaamaantapaturman uhrille sairaskulukorvauksia ja mahdollisiamuitakin kuluja.Vastaavasti tällaisessa tilanteessa voi joutua korvausvastuuseenmyös huoltoyhtiö, mikäli todetaan, että yritys ei olenoudattanut kiinteistönomistajan kanssa tekemäänsä sopimustahiekoituksesta ja muusta kunnossapidosta. Tällöin huoltoyhtiösaattaa puolestaan joutua maksamaan vahingonkorvaustakiinteistönomistajan taloudellisista vahingoista.Kunta voi puhdistaa osan jalkakäytävistäTilanne saattaa vastuukysymysten osalta olla hieman mutkikkaampi,jos vammoja aiheuttava liukastuminen tapahtuu tontinulkopuolella mutta tontin kohdalla olevalla jalkakäytävällä.Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidostaannetun lain (669/1978, muutettu vuonna 2005) mukaankadun kunnossapito kuuluu yleisesti ottaen kunnalle.Lakitekstin mukaan tontinomistajan velvollisuutena on kuitenkin’pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisenapoistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtialiukkauden torjumisesta jalkakäytävällä ja liukkaudentorjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä.Lisäksi tontinomistajan velvollisuutena on tarvittaessa poistaajalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit’.Saman lain 8 §:n mukaisesti kunta voi päätöksellään ottaakokonaan tai osittain huolehtiakseen tontinomistajalle kuuluvistakunnossapitotehtävistä yhden tai useamman tontin osaltasekä halutessaan laskuttaa tontinomistajaa tehdystä työstä.Tällöin vastuu jalkakäytävän kunnossapitotehtävistä siirtyy kunnalle.Näin tehdään esimerkiksi Helsingissä monilla alueilla.Alun perinkään tontinomistaja ei lain mukaan ole velvollinenpitämään puhtaana ajoradan vastakkaisella puolella olevaapyörätietä tai jalkakäytävää.Hoitovastuun myötä kunnille on tullut myös juridista vastuutaesimerkiksi jalkakäytävillä tapahtuneiden liukastumisten aiheuttamienloukkaantumisten korvauksista, sikäli kuin kunnossapidossaon tapahtunut laiminlyöntejä.Putket jäätyvät – talot palavatTalvikaudella talossa on muutakin huollettavaa kuin liukkaatjalkakäytävät. Esimerkiksi vesiputket saattavat jäätyä kovillapakkasilla kerrostaloissakin. Etenkin tonttijohdot ja vesipostitovat helposti vaaravyöhykkeessä, jos putkia ei ole eristettykunnolla.Putkitöiden yhteydessä on ehkä unohdettu asentaa routalevyt.Jäätymistä voidaan ehkäistä vaikkapa putken ulko- tai sisäpuolellesijoitettavilla lämmityskaapeleilla.Yleensä tonttijohtoja sulattavat vesilaitokset. Muiden putkienjäätymiset taas ovat isännöitsijän ja huoltoyhtiön päänsärkynä.Käytännössä putkia sulatetaan joskus hiustenkuivaajilla.Sen sijaan lämminilmapuhallinta ei kannata käyttää, koska setuottaa todella kuumaa ilmaa. Pahimmassa tapauksessa se voisytyttää putken ympärillä olevat rakenteet palamaan.Pelastuslaissa kehotetaan varomaan palovaarallisia huoltotoimenpiteitä:’Ryhdyttäessä sellaiseen korjaus- tai muuhun työhön,jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaaratuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittävistä varotoimista’.Isännöitsijä vastaa siitä, että kiinteistössä noudatetaan suojeluohjeita.Vastuu velvoittaa myös huoltoyhtiötä, joka hoitaakäytännön työt.Jos huoltotoimet menevät mönkään ja kiinteistö tai osa siitäpalaa poroksi, asiasta ei todennäköisesti selvitä siviili oikeudellisillakorvauksilla, vaikka henkilövahingoilta vältyttäisiinkin.Rikoslain 44 §:ssä nimittäin käsitellään varomatonta tulenkäsittelyä.Lakitekstissä on määritelmä, jonka mukaan toisenomaisuuden sytyttäminen on rikos.Muutenkin isännöitsijän ja huoltoyhtiön on toki syytä pitäähuolta siitä, että talvikunnossapito hoituu sujuvasti, turvallisestija lain kirjaimen mukaan. Välttämättä vakuutusyhtiö kään eimaksa vahinkotapauksessa korvauksia, jos töitä on tehty holtittomasti.Lumi katolla on vakava riskiViime vuosien kovina talvina on käynyt ilmi, että katoilta putoavalumi tai jää voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa ihmistenomaisuudelle ja terveydelle.Ihmisten päälle pudonneet jäälohkareet ovat aiheuttaneetkuolemantapauksiakin. Vuonna 2003 Kuopiossa sattui tällainenonnettomuus ja nyt se on käynyt läpi kaikki oikeusasteet.Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, jonka todettiin laiminlyöneentalvikunnossapitoa, tuomittiin kuolemantuottamuksestakymmenien tuhansien eurojen sakkoihin. Oikeus piti raskauttavanasitä, että kyseinen henkilö oli rakennusalan ammattilainen,jonka olisi pitänyt ymmärtää katolle kertyvän jään aiheuttamatriskit.Koska lumi- ja jäätilanne katoilla voi muuttua nopeastikin,tilannetta on seurattava talven aikana tiiviisti. Usein taloyhtiötmieluusti ’ulkoistavat’ omaa vastuutaan tekemällä sopimuksiakattolumen ja -jään tarkkailusta ja lumenpudotuksista.Jotta vastuukysymyksissä vältyttäisiin ylimääräisiltä epäsel-46 kita 6/ 2012

LUMEN-PUDOTUSJALUMITYÖTKUVA: RISTO VALKEAPÄÄAmmattitaitoisetkattomiehemmepudottavatlumet japoistavat jäätkatoilta ripeästi,kattopintojavahingoittamatta.KUVA: RISTO VALKEAPÄÄTiedustelut:09-85693711 taiinfo@scandinaval.6 / 2012 kita 47

KUVA: J-TRADINGLumilingoista on apua kulkuväylien puhtaanapitotöissä.vyyksiltä, sopimuksiin on syytä kirjata hyvin yksityiskohtaisesti,miten usein esimerkiksi kattojen tarkastuksia halutaan tehtävänja mihin hintaan. Lisääntyvä vastuu voi tarkoittaa merkittäviälisämaksuja – jos osapuolet pääsevät asiasta yksimielisyyteen.”Sopimuksilla voidaan periaatteessa siirtää vastuuta kattolumistapois taloyhtiöltä, mutta huoltoyhtiön tai isännöitsijän eikannata ottaa tällaista vastuuta itselleen”, arvioi KarakallionHuolto Oy:n vt. toimitusjohtaja Pertti Jokinen.”Tyypillisesti toimenkuvaan kuuluu lumi- ja jäätilanteentarkkailu. Jos tilanne näyttää vaaralliselta, huoltoyhtiön roolinaon kehottaa taloyhtiötä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin.”Taloyhtiön – ja ehkä myös isännöitsijän – on pidettävähuolta siitä, että lumenpudottajat ovat riittävän kokeneita eivätkäaiheuta vaaraa itselleen tai muille.Uusi ongelma on, että jotkut taloyhtiöt ovat ammattilaistenpuuttuessa teettäneet kattojen jäänpoistoa taitamattomilla tekijöillä,jotka ovat rikkoneet vesikaton.Näissä tilanteissa vastuut eivät ole selviä, ja jos talven kuluessakatolla on käynyt useita lumenpudottajia, syyllistä eikenties saada edes nimettyä. Toisaalta taloyhtiön edustaja onehkä laiminlyönyt valvontavelvollisuuksiaan.Käytännössä kaikki vakuutusyhtiöt eivät korvaa tämäntyyppisiävahinkoja kiinteistövakuutuksesta, joten taloudellinen vastuukaton korjaamisesta voi lopulta langeta yhtiövastikkeenmaksajille. 48 kita 6/ 2012

UUTUUS!UUSI ILME KYLPYHUONEESEENUusi Purus Design on turvallinen valinta joka tuo kylpyhuoneeseen aivan uusia mahdollisuuksia.Lattiakaivo on kehitetty yhdessä vedeneriste-valmistajien kanssa ja täyttää kaikki märkätilanvaatimukset. Lyhyesti sanottuna: Kaunis ratkaisu – johon voit luottaa.Käy kotisivullamme www.purusdesign.fi ja näe miten sinäkin voit saada hauskempi kylpyhuone.Iloa kylpyhuoneeseen

PEAB RAKENTAA UUDEN AJANASUMISTA TAMPEREEN VUOREKSEENTEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVAT: PEABVuores on uusi tamperelainen kaupunginosa, jolle ollaanluomassa omaa vahvaa identiteettiä. Vuorekseen onvalmistunut tai rakenteilla asuntoja yli 1 500 asukkaalle – jaseuraavassa aallossa Peab rakentaa kolmesta kerrostalostamuodostuvan kokonaisuuden Vuoreksen keskustaan.PEABIN TAMPEREEN yksikön johtaja Miikka Routama vahvistaa,että työt on aloitettu vaiheittain kesän kuluessa siten, ettäkaikki kolme taloa ovat nyt runkovaiheessa.Kaksi taloa, As Oy Vuoreksen Sirius ja As Oy VuoreksenIris, ovat Peabin omaa tuotantoa ja As Oy Vuoreksen Vegaon Sato Oyj:n vapaarahoitteinen vuokratalo. Taloihin tulee yhteensä75 asuntoa ja 6 liikehuoneistoa. Hankkeen kokonaisarvoon 11,4 miljoonaa euroa.Ensimmäisenä taloista valmistuu elokuussa 2013 VuoreksenSirius, johon tulee 24 asuntoa ja 2 liikehuoneistoa. Tämän50 kita 6/ 2012

jälkeen syyskuussa 2013 valmistuu 27 asuntoa ja 2 liikehuoneistoakäsittävä Vuoreksen Vega ja lokakuussa 24 asuntoa ja2 liikehuoneistoa käsittävä Vuoreksen Iris.Routaman mukaan Vuoreksesta rakentuu moderni ja uudenlainenpikkukaupunki – ja asunnonostajat ovat selvästi aktivoituneetsitä mukaa, kun talot ovat alkaneet nousta Vuoreksenkeskustaan.”Tällä hetkellä 70 prosenttia myytävistä asunnoista on jovarattu”, Routama toteaa tilanteen syyskuun loppupuolella.Myös kauppakirjoja on nyt ryhdytty laatimaan.sen profiilia siten, että se todella erottuu edukseen. Vuoreksentaloissa katto on ”viides julkisivu”, mikä on omiaan antamaanalueelle omaleimaisen kaupunkikuvan ja mielenkiintoisen ulkoasun.Myös luonnonläheisyyttä hyödynnetään alueella uudella tavalla:alueelle rakennetaan kaksi suurta keskuspuistoa, joilla onoma profiilinsa niilläkin. Toinen puistoista on tarkoitettu leikkimiseen,ja toinen on puolestaan ns. hulevesiallaspuisto.”Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, ettähulevedet saadaan hoidettua hallitusti”, Routama kertoo.Sillanpääasema saavutettuMiikka Routama pitää aluetta mielenkiintoisena ja paljon potentiaaliatarjoavana:”Peabille tämä projekti on vasta päänavaus. Meillä on paljontonttivarauksia alueella ja uskomme vahvasti sen kehittämiseen.”Tampereella kysyntä varsinkin pienistä asunnoista on jatkuvaa.Tampereen kaupunki haluaa nähdä Vuoreksen rakentuvannopeassa aikataulussa, ja on valmis panostamaan palveluihin,jotta asukkaat viihtyvät.Esimerkiksi Peabin talokolmikko valmistuu paraatipaikalleVuoreskeskukseen. Aivan viereen valmistui juuri liikekeskus, jossamyös päiväkoti on jo aloittanut toimintansa. Syksyllä 2013taas starttaa uusi, moderni koulukeskus.Tampereen kaupunki on kaavoituksella ohjannut Vuorek-Vihreällä kärjelläSamaten energiatehokkuus on yksi alueen johtotähdistä. Vuorekseentulee mm. imu-keräysjärjestelmä, jonka myötä jätteet alkavatkulkea maanalaisessa putkiverkostossa. Jätteet sujahtavatsuoraan jätekeskukseen, eikä roska-autotrafiikkia enää tarvita.Toinen uudistus liittyy tiedon virtaamiseen: kaikille alueenasukkaille on tiedossa 100 megan verkkoyhteys, mikä mahdollistaamukavasti vaikkapa etätyöt kotikonttorilta.Peabin uudet talot valmistuvat vuoden päästä, mutta Routamaapolttelee jo Vuoreksen rakentamisen seuraava vaihe. Luvassaon kokonaan uusi tuote, jonka Peab aikoo vyöryttäämarkkinoille ensi kesänä.”Tuote on eräänlainen pienkerrostalon ja luhtitalon välimuoto,joka viestii pienkylähenkeä ja tunnelmaa ja tuo takuullaomaleimaisuutta”, paljastaa Routama. 6 / 2012 kita 51

JÄLKILÖYLYTPalstalla kerrotaan Finnbuild messujen uutisia.LAKAN BETONI esitteli FinnBuildmessuilla graafista betonia, jonka käyttökohteetovat pääsääntöisesti betonielementtijulkisivut.Graafista betonia voidaan käyttää myös sisälläkoristamaan sisäseinien pintaa tai jopa kalusteissa.Pinta tehdään tehtaalla valaen ja pinnansaa haluamallaan kuviolla.Graafisia pintoja on toteutettu niin julkisissarakennuksissa kuin asuinkerros- ja omakotitaloissa.Lisätietoja: www.lakka.fiTuotekehitysyksikkö Picote Solutions,Katja Lindy-Wilkinsonin johdolla, lanseerasiFinnBuild messuilla kaksi uutta tuoteinnovaatiotakiinteistöjen viemäreiden kustannustehokkaampaanpuhdistamiseen ja sukitettujen viemäreidenhaarojen tehokkaaseen avaamiseen.Erityisesti muoviviemärit ovat olleet monelleurakoitsijalle haaste. Markkinoille tuleeuusi muoviviemäri-haarapora The Twister. TheTwister laajentaa tänä keväänä lanseeratunSmart Cutter haaraporamenetelmän tuoteperhettä,sillä vastaavaa tuotetta ei ole markkinoillavielä missään päin maailmaa.Smart Cutter lanseerattiin tämän vuodentoukokuussa kansainvälisillä IFAT-Entsorga messuillaSaksassa ja esiteltiin lähemmin englantilaisilleurakoitsijoille heinäkuussa, kun Picoteavasi oman myyntitoimiston Englantiin.Vastaanotto niin Finnbuild messuilla kuin ulkomaillakinoli erittäin myönteistä ja alan ammattilaisetvakuuttuivat haaraporan toimivuudesta,kun pääsivät itse laitteita testaamaan.Lue lisää: www.picotesolutions.com52 kita 6/ 2012

Jukka Nyman esitteli Finnbuild messuillaRecair Oy:n lanseeraaman nerokkaan RecairEconomizer lämmöntalteenottojärjestelmän. Järjestelmäon suunnittelu Suomen ilmastoon ja suomalaiseenkerrostaloon, mutta ennen kaikkea sillä voidaansäästää jopa yli puolet kerrostalon lämmityskustannuksista.Economizer ei vaadi muutoksia olemassa oleviinlämmitysmuotoihin, vaan se pystyy säästämään energiaaniiden rinnalla.Economizer on todistetusti helppo ja nopea asentaaasukkaita häiritsemättä. Taloyhtiö saa kaiken yhdelläsopimuksella ja avaimet käteen -toimituksella.Pyydä ilmainen laskelma oman talosi säästöistä:www.economizer.fiAluemyyntipäällikkö Mikko LättiläTA Hydronicsilta esitteli Finnbuild messuillaBV-CM maksimirajoitus- ja säätöventtiilejä, joissa on esisäädöstäriippumaton, tasaprosenttinen ominaiskäyrä jasäädettävä Kvs-arvo.Nämä mahdollistavat oikean venttiilin mitoituksen optimaalistajärjestelmän säädettävyyttä varten. Mittayhteetmahdollistavat tarkan virtaaman, paine-eron, lämpötilan jakäytettävissä olevan paine-eron mittaamisen.Uutuusventtiilit tulevat myyntiin ensi vuoden puolella.Lisätietoja: www.tahydronics.fiSi-Tecno Oy:n Harri Autio esitteliFinnbuild messuilla SiMAP lämmityksensäätöjärjestelmää,jonka toiminta perustuujatkuvaan huoneistokohtaiseen lämpötilanmittaukseen.Säädin ohjaa kiinteistön lämmitystähuoneistojen lämpötilojen keskiarvonperusteella, joka mahdollistaa energiansäästön lisäksi jatkuvan mittatiedon hyödyntämisenkiinteistön ylläpidossa.Lisätietoja: www.simap.fi6 / 2012 kita 53

JÄLKILÖYLYTPalstalla kerrotaan Finnbuild messujen uutisia.BLÜCHER esitteli Finnbuild messuilla osastollaan7 b 40 korkealaatuiset, ruostumattomasta teräksestävalmistetut sadevesiviemäröintituotteet.BLÜCHER Roof Drainage tuoteryhmäänkuuluvat BLÜCHER ® Drain Roof kattokaivot jaBLÜCHER ® EuroPipe muhviputket.Järjestelmä on lähes huoltovapaa ja se onhelppo asentaa sekä painovoima- että umpivirtausjärjestelmiin.Muhviputkijärjestelmän asennusja kannakointi on helppoa ja nopeaa.Järjestelmä kestää koko rakennuksen iän. Puhtausaiempiin ratkaisuihin verrattuna on taattu.Tutustu lisää sadevesiviemäröinninkehityksen kärkeen:www.blucher.fi/www.nsf/designgratings-fi.htmlKUVAT: STUDIO LUPARA OY / JAN TUOMISTOUudet Strong S14 ja S28 imurit julkaistiin ensimmäisen kerranFinnbuild messuilla. Imurit saivat paljon hyvää palautettauusis ta ja ainutlaatuisista innovaatioista.Home ja sen aiheuttamat vahingot ovat tällä hetkellä ajankohtainenaihe.CTR:n ryömintätilakuivaimet tuovat avun kiinteistöjen alapohjankosteusongelmiin. Ne saivatkin ehdottomasti suurimmanhuomion osastomme yksittäisistä tuotteista.Lisätietoja: www.strong.fi, www.polyntorjunta.fi,www.ryomintatilakuivaus.fi54 kita 6/ 2012

Myyntijohtaja Marko Terho esitteli Finnbuildmessuilla Danfossin osastolla DSA 2Maxi lämmönjakokeskusta, joka edustaa sekämuotoilultaan että tekniikaltaan nykyaikaistaja korkealaatuista kaukolämpötekniikkaa.Kokonaisuus verhoillaan lopuksi koteloinilla,joka suojaa laitetta likaantumiselta ja lisäänäin myös käytön turvallisuutta.Rakenteellisesti vankka lämmönjakokeskuson purettavissa kahteen osaan kuljetuksen jasiirtämisen helpottamiseksi. Keskuksen korkeuttavoidaan säädellä tukevilla säätöjaloilla.Lisätietoja: www.lampo.danfoss.fiKUVA: STUDIO LUPARA OY / JAN TUOMISTOAsukasviestintään kehitetty taloinfo.com-palvelu julkaistiinFinnbuild messuilla.Helppokäyttöinen palvelu auttaa kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitäviestimään asukkailleen helpommin ja varmemmin.Palvelua esiteltiin messuilla korjausrakentamisen urakoitsijoille,joille on myös räätälöity oma versio palvelusta.Uutuus tarjoaa tehokkaan tavan hallita asuttujen kiinteistöjenkorjaushankkeita ja tehostaa tiedonkulkua asukkaiden kanssa.Lisätietoja: www.taloinfo.com6 / 2012 kita 55

JÄLKILÖYLYTPalstalla kerrotaan Finnbuild messujen uutisia.Aurubis Architectural on julkaissut uuden esipatinoidunpinnan osana Nordic Blue valikoimaa, sekäNordic Bronze kupariseoksen tarjotakseen suunnittelijoilleentistä enemmän mahdollisuuksia ideoidensa toteuttamiselle.Lisätietoja: www.aurubis.com/finlandJohn Forsman esittelee Finnbuild messuillaPuruksen lattiakaivoja. Purus on pohjoismaidensuurin lattiakaivovalmistaja. Puruksenvalikoimaan kuuluu tavallisten lattiakaivojenohella myös Unidrain ja Purus Design linja-lattiakaivot,sekä Purus Design neliö-kannet.Unidrain on linjalattiakaivojen aatelia jatanskalaista muotoilua parhaimmillaan. Saatavanaon suuri valikoima eri mittaisia ja mallisialattiakaivoja.Purus Design linja-mallisto on yhtä helppoasentaa kuin tavallinen lattiakaivo. Tämä mallistosopii siksi myös omatoimiseen rakentamiseenja niitä on saatavilla lvi-liikkeiden ja rakennustavarakauppojenkautta. Kaikilla Puruksenlattiakaivoilla on VTT:n tyyppihyväksyntäja sesteemisertifikaatit eri vedeneristeidenkanssa.Lisätietoja: www.unidrain.fi56 kita 6/ 2012

Renotech Oy lanseerasi puutalojen palokatko- japalosuojatuotteita FinnBuild messuilla.Valikoimaan kuuluvat mm:– FB onteloventtiili, joka estää palon leviämistä ulkoverhoilunalla olevien tuuletusrakojen kautta. Venttiilin rakenteenavulla se takaa riittävän ilmakierron. FB onteloventtiiliä onsaatavana paloluokissa EI30, EI60, EI90.– FB räystäsventtiili on siistin näköinen ja toimii räystään allatuuletusventtiilinä. Rakenteensa avulla se estää tehokkaastiliekin läpi menemisen, ennen kuin venttiili turpoaa umpeen.Venttiilin paloluokka on EI30.– FB ylivirtausventtiili ja julkisivuventtiili (tuuletusluukku) sopivatpaloluokiteltujen julkisivujen tai väliseinien takana olevienhuoneiden tuuletukseen. Tyypillinen sovellus voi ollaluhtikäytävä tai liian lähellä toisiaan olevien talojen huoneidentuuletus. Paloluokka on EI60 ja venttiiliä on saatavanaeri kokoisena, aina 600 x 600 mm saakka.– Palosuojapetsi sisä- ja ulkokäyttöön. Euroclass luokkaB-s1, d0.Lisätietoja: www.renotech.fiKUVAT: STUDIO LUPARA OY / JAN TUOMISTO6 / 2012 kita 57

UUTISMONTTU Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.UUTTA ILMETTÄ ILMANVAIHTOONKAIVO- JA PUTKIVALMISTAJANA tunnettu Meltex on kehittänytja tuonut markkinoille uuden tuoteperheen talojen poistoilmanvaihtoonja alapohjien tuuletukseen. MX-ilmanvaihtotuotteistalöytyvät läpiviennit yleisimmille jyrkille katoille, poistoputketilmanvaihtokoneiden ulospuhallushajottimiksi, tuuletusputkiviemärin tuuletukseen, huippuimurit esim. kohdepoistoihin, sekätuuletuspaalu alapohjien tuuletukseen.MX-kattoläpivientien avulla poisto- ja tuuletusputket sekäMX-huippuimureilla voidaan toteuttaa erillispoisto esim. autotalliintai liedelle. Huippuimureilla poistoilmanvaihdon mootto-huippuimurit saadaan vietyä vesikatteen läpi tiiviisti ja turvallisesti.MX-kattoläpivientien kehitystyössä on huomioitu Suomen rit saadaan katolle, mikä vähentää melua asuintiloissa. MX-huippuimureitaon saatavana myös äänenvaimennettuna, jolloin voi-kylmät sääolot: tilavaan tyviosaan mahtuu enemmän eristettä,mikä ehkäisee tehokkaasti jäätymisongelmia. Myös läpivientienvaivattomaan asennettavuuteen on panostettu ja vähäisemimureidenrungoissa ei ole läpivientejä, vaan sähköt on täysin indaanminimoida poistoilmanvaihdosta syntyvä melu. MX-huippupientyövaiheiden ansiosta MX-läpiviennit ovat helppoja asentaa.MX-läpivientejä on saatavana tiili-, muotokate-, konesauma- Alapohjien tuuletukseen, radontuuletukseen sekä tuloilman ottegroiturunkoihin.ja huopakatoille.tamiseen Meltexin valikoimasta löytyy MX-tuuletuspaalu. MX-tuuletuspaalunsuunnittelussa on panostettu tyylikkääseen muotoiluun,koska tuuletuspaalut jäävät usein näkyville pakoille raken-Pienet painehäviöt säästävät energiaaMX-poistoputket soveltuvat ilmastointilaitteiden ulospuhallushajottimiksi.Tuotteiden suunnittelussa on tähdätty mahdollisimman räysten vaatimukset poistoilma-aukkojen koosta. Myös MX-tuulenuksenseinustalle. Muotoilussa on myös huomioitu rakennusmää-pieneen painehäviöön ja vesitiiviyteen. Pieni painehäviö auttaa tuspaalulla on pieni painehäviö ja paalun rakenne estää roskien,energiansäästössä, sillä esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden puhaltimetpääsevät vähemmällä.Meltex tarjoaa MX-ilmanvaihtotuotteilleen kahden vuoden ta-lumen ja pieneläimien pääsyn rakennuksen alapohjaan.MX-tuuletusputkea käytetään viemärin tuuletukseen ja lisävarusteenasaatavalla sadehatulla varustettuna esim. radonin paikentamisenratkaisut talon perustuksista aina huipulle saakka. kuun. Uuden ilmanvaihtotuoteperheen myötä tarjonta kattaa ranovoimaiseentuuletukseen. Tuuletusputken eristys ehkäisee jäätymisongelmiatalvella.Lisätietoja: www.meltex.fiALIPAINEISTAJA UUTUUS HEPA-SUODATTIMELLA AHTAISIIN TYÖTILOIHINMOVAIRIN HEPASUODATIN ja imuteho pitävätmyös asbestityömaan turvallisenaSuomalainen Korvent Oy tuo markkinoille täysin uudenlaisenalipaineistajan. Kotimaista osaamista edustava MovairAF170-laite sopii pienestä koostaan huolimatta vaativiin home-ja asbestisaneerauksiin.Suomen rakennuskannassa vaaniva asbesti uhkaa edelleentuhansien saneeraustyöntekijöiden terveyttä. Asbestitöitäja -valvontaa koskevia säädöksiä onkin jatkuvasti tarkennettu.Uuden maan työsuojelupiirin toimintaohjeen mukaan rakennuttajanon selvitettävä, mitkä purettavista rakenteista sisältävätasbestia. Mikäli kartoitusta ei ole tehty, rakennuttajan pitäähuolehtia, että työ tehdään asbestipurkutyönä, jolloin alipaineistuksenmerkitys korostuu.Ahtaissa tiloissa isojen ja kömpelöiden alipaineistajienkäyttö on haastavaa. Korvent Oy:n kehittämä Movair AF170vastaa haasteeseen kätevällä koollaan ja yli 3 000 pascalinpaineistuksella. Pieni koko ja halkaisijaltaan vain 50 mm poistoletkuovat käytännöllisiä työskenneltäessä pienissä työtiloissa(esimerkiksi kylpyhuoneissa). Painoa laitteella on alle 8 kiloaja mitoiltaan se vastaa pientä mikroaaltouunia.”Alipaineistusta tarvitaan usein ahtaissa oloissa. Halusimmetehdä tehokkaan alipaineistajan, joka kuitenkin mahtuupieneen tilaan”, Korventin toimitusjohtaja Vesa Laaksonenkertoo kehitystyöstä.Ratkaisu löytyi pienestä, mutta jykevästä turbiinimoottorista.Sen tuottama teho on noin neljä kertaa enemmän kuinmarkkinoiden vastaavissa laitteissa. Teho ei putoa edes pitkääpoistoletkua käytettäessä. HEPA H13 -luokan suodattimellaanMovair AF170 kerää ilmasta pienimmätkin kuidut,hiukkaset ja itiöt.”Tehon ansiosta suodatin voidaan käyttää aivan loppuunasti. Automaattinen paine-erokytkin sammuttaa laitteen suodattimentukkeutuessa”, Laaksonen kertoo.Movairin siirtämä todellinen ilmamäärä suodattimet jakahden metrin poistoletku kiinnitettynä on 170 kuutiota tunnissa.Ilmamäärä pysyy 150 kuutiona jopa silloin, kun suodatinon vaihtokunnossa. Lisätietoja:myynti@movair.fi, www.movair.fi58 kita 6/ 2012

Öljylämpö onVaihda vanha öljylämmitysuuteen öljylämmitykseenPienet päästötEnergiataloudellinen ja turvallinenEdullisin asentaaLisätietoa ja säästöneuvoja: www.oljylammitys.fi

UUTISMONTTU Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.Tiili katemateriaalinaTiilikatto on hyvä, hiljainen sekä tyylikäs kateratkaisu. Ongelmanatiilikatoilla on kuitenkin tiilen huokoisuus. Huokoinen tiiliimee vettä sisäänsä ja jäätyessään aiheuttaa pakkasrapautumista.Myös katoille kuulumaton kasvusto, kuten sammaleet jajäkälät viihtyvät hyvin kosteassa tiilessä.TIILIKATTOJEN SUOJAKÄSITTELYTKaton kunnon tarkastusUsein ihmisen suurin omaisuus on hänen omistamansa kiinteistö.Katon ollessa kaiken päällä, tulisi katteen toimivuus tarkastaasäännöllisesti. Tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet tulisitehdä ajoissa, välttäen näin isommat vahingot. Kyseessähänon omaisuuden hallinta – ylläpitää ja nostaa omaisuuden arvoa.Tärkeää olisi tarkastaa myös aluskatteiden ja läpivientienkunto. Valitettavasti Suomessa ei ole noudatettu aina hyvää rakennustapaa.Etenkin 80-luku erottuu aika villinä rakennuskautena.Myös runsaslumisten talvien aikana on huomattu väärinasennettujen kattoturvatuotteiden aiheuttavan tiilien murtumista.Tiilikaton suojakäsittelytUudessa tiilessä on veden pääsyn tiilen huokosiin ehkäiseväsuojapinta. Valitettavasti mm. jäiset lumimassat kuluttavat suojapinnanpois jo ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Tähänongelmaan on kuitenkin olemassa ratkaisu: tiilen pintahuokostenkyllästäminen.Ensimmäiset tiilikatot Suomessa on kyllästetty jo 90-luvunloppupuolella. Uran uurtajana alalla ovat toimineet kotimaisetDyny Tiilisuoja sekä Suomen Tiilikatto Oy.Suomen Tiilikatto Oy”Saimme Dyny Tiilisuojan edustuksen vuonna 2006 Uudenmaanläänin alueelle. Vuonna 2008 edustus laajeni kattamaankäytännössä koko Suomen. Saatuamme maan kattavan edus-tuksen, perustimme Suomen Tiilikatto Oy:n tekemään pelkästääntiilikattojen pesuja ja Dyny Tiilisuojakäsittelyjä”, mainitseeJukka Rissanen, Suomen Tiilikatto Oy:stä.Suomen Tiilikatto Oy:n toiminta perustuu tutkittuun ja testattuunDyny Tiilisuojaan, sekä kotimaisten ammattilaisten työnjälkeen.Dyny Tiilisuoja on kehitetty kestämään Suomen, välillärankatkin säiden vaihtelut.”Pitkällä yhteistyösopimuksella aineenvalmistajan kanssavoimme taata asiakkaalle sataprosenttisen turvallisen takuutyön.Takuutyö tehdään aina avaimet käteen periaattella.Suomen Tiilikatto Oy tekee tarvittaessa myös vesikatteidenkuntotarkastukset, korjaustyöt ja vaikka katon vaihdon. Toimivaratkaisu on aina edullisempi ratkaisu kuin toimimaton”, toteaaRissanen. Lisätietoja: www.tiilikatto.fi60 kita 6/ 2012

ÖLJYLÄMMITTÄJÄT ONNISTUNEET ENERGIANSÄÄSTÄJINÄKUVA: ÖLJYALAN PALVELUKESKUSÖLJYLÄMMITTÄJÄ PYSTYY tekemään talostaan energiatehokkaan,säästämään energiaa ja vastaamaan ilmastotalkoidenhaasteisiin pitämällä lämmitysjärjestelmän hyvässä kunnossaja ottamalla öljyn rinnalle uusiutuvaa energiaa.Öljylämmittäjät ovatkin jo onnistuneet vähentämään lämmitysöljynkulutusta merkittävästi. Öljylämmityskiinteistön keskimääräinenöljyn vuosikulutus laski kymmenessä vuodessa noin2 900 litrasta noin 2 300 litraan vuoteen 2010 mennessä, jasuunta näyttää jatkuvan, todetaan Öljyalan Keskusliitosta.Valtakunnallisella energiansäästöviikolla lokakuussa lämmittäjiämuistutettiin jälleen siitä, että on järkevää käyttääenergiaa vastuullisesti ja välttää energian tuhlausta. ÖljyalanPalvelukeskuksen Lämmöllä-lehden verkkosivuille avattiin osio,joka valottaa öljylämmittäjän säästökeinoja.Öljyn kulutusta vähentää ennen kaikkea ikääntyneidenkattiloiden ja muiden lämmityslaitteiden uusiminen. Lisää energiansäästöä syntyy, kun nykyisiin öljylämmityslaitteisiin yhdistäävielä uusiutuvaa energiaa, kuten esimerkiksi aurinkolämpöä.Pientalossa voidaan säästää vuositasolla 15–30 prosenttialämmitysenergiakuluissa aktiivisella aurinkoenergian hyödyntämisellä,kun aurinkolämpöä käytetään nykyaikaisen öljylämmityksenja matalaenergiaratkaisujen kanssa. Oleellista on, et-tä aurinkolämpölaitteet on mitoitettu, asennettu ja säädetty oikeintalon tarpeiden mukaan.Energiankulutusta vähentävät niin ikään tarpeen mukainenrakennuksen eristyksen parantaminen sekä ovien ja ikkunoidenuusiminen. Asukkaat voivat vaikuttaa energiankulutukseenmyös muuttamalla omia tottumuksiaan, vaikkapa säätämällälämpöä hieman totuttua pienemmälle.Päästöjä vähentää myös biopolttoöljyn käyttö lämmitysöljyssä.Viime vuonna biopolttoöljyn osuus lämmitysöljyn vuotuisestakokonaistoimitusmäärästä oli yhteensä neljä prosenttiaenergiasisällöstä. Runsaan miljardin litran vuosimyynnillämäärä tarkoittaa 40 miljoonaa litraa biopolttoöljyä. Tällämäärällä lämpiäisi noin 20 000 nykyaikaista omakotitaloavuoden ajan.Öljyalalla on voimassa valtiovallan kanssa solmittu, vuoteen2016 ulottuva Höylä III -energiatehokkuussopimus. Senpuitteissa neuvotaan öljylämmittäjiä energiatehokkuuteen tarjoamallatietoa energiansäästökeinoista.Öljylämmitteisiä pientaloja on runsaat 200 000, noin viidennespientaloista. Myös muut öljylämmitystalot mukaan lukiennoin miljoonan suomalaisen koti lämpiää öljyllä. Lisätietoja: www.lammolla.fi, www.oljylammitys.fi, www.oil.fi6 / 2012 kita 61

UUTISMONTTU Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.201227.11.2012 Porvoon TaidetehdasLäntinen Aleksanterinkatu 1, Porvoo27.11.2012 Porvoon Taidetehdasvalokuvat: Helin & Co Arkkitehdit/ Skanska Oy: KalasatamaIlmoittautumiset:Ohjelma & lisätiedot:www.betoni.comTapahtuman järjestää:Betoniteollisuus ry & Suomen Betoniyhdistys ry62 kita 6/ 2012

9.15 (Porvoon Taidetehdas)10.00 , Lauri Kivekäs, Rudus Oy10.15 10.30 10.45 ,Niina Rajakoski, Ilmarinen11.00 11.15 BETONILATTIAT12.30 12.50 Seppo Petrow, Betoniteollisuus ry13.10 14.00 Ari Virkki, Skanska Talonrakennus Oy14.20 Petri Siilanen, NCC14.40 Timo Pulkki, Rakennustuoteteollisuus ry15.10 15.30 15.45 16.05 16.35 Susanne Dahlqvist16.45 17.00 - 19.30 Tehdassali, 1 krs.BEC JA BIM12.30 BEC 2012 ja ohjelmistokehitys, Sampo Pilli- Sihvola, Tekla Oy12.50 Harri Isoherranen, Fira Oy, Mikko Harmanen,Ramboll Finland Oy, Pasi Salmela, Parma Oy13.35 TUOTTEITA JA MENETELMIÄ14.25 14.35 14.45 , Erik Nordenswan, Nordkalk Oy14.55 Arto Pesonen, Ruskon Betoni OyMuutokset mahdollisia - All rights reserved 2012Järjestäjät:6 / 2012 kita 63

PALVELUHAKEMISTONIMITYKSIÄSKH-Isännöinti OyViemärisaneeraustarakenteita rikkomatta!Uudet putket vanhojen sisään.Takuulla luotettavuutta ja vastuullisuutta.Repipe Oypuh 020 7300 600www.repipe.fiMODUULIMARTTI KEMPPI OYAntenni-, Digi-tv-, SatelliittiasiantuntijapalvelutSetin hyväksymä Antenni jaTietoverkkourakoitsija (AT)Martti KemppiVehnätie 46 04410 JÄRVENPÄÄMatka p.0400-412 238s-posti: martti@kemppi.org kotisivu: www.kemppi.tvPUHTAASTI TEHOKKAIMMATSIIVOUSPALVELUT.p. 010 420 1090 www.realclean.fi info@realclean.fiSÄHKÖ- JA TELE-URAKOITSIJALIITONJÄSENMikko Virolainen on nimitetty1.9.2012 asiakkuusisännöitsijäksiSKH Isännöintiin vastuualueenaanmääriteltyjen asiakastaloyhtiöidenhallinnollinen isännöinti.Viessmann OyTony Lemström nimitettiin 20.8.2012alkaen myyntijohtajan tehtäviin johtamaanViessmann Oy:n myyntitiimiä. Hänelläon alan kokemusta toimittuaan lähesyhdeksän vuotta Scanofficella myyntipäällikkönä.Antti Laaksonen on nimitetty 1.7.2012alkaen myyntineuvottelijaksi Jyväskylään.Hän hoitaa Keski-Suomen aluemyyntiä.Aiemmin hänellä on ollut omaLVI-alan yritys ja työkokemusta mm. OnninenOy:stä.Mikko Jokinen on toiminut 1.8.2012 alkaenViessmann Oy:n huoltoteknikkona.Hän vastaa teknisestä neuvonnasta,huolto- ja asennuspalvelusta. Hänellä onpitkä kokemus Viessmannin maalämpölaitteidenhuoltamisesta oman yrityksenäkautta.EMC Talotekniikka Suomi OyJussi Saari on nimitetty 1.8.2012 alkaenEMC Talotekniikka Suomi Oy:nLV-urakoinnin asennuspäälliköksi Etelä-Suomentalotekniikka-liiketoimintayksikönLV-osastolle. Hän on toiminutaikaisemmin LV-osaston projektipäällikkönä.tom.elf@elektriset.fiwww.elektriset.fiLISÄÄ PALVELUITA LÖYDÄTHELPOSTI OSOITTEESTA:www.kita.fiRoope Mutenia on nimitetty 1.8.2012alkaen EMC Talotekniikka Suomi Oy:nSähkön projektipäälliköksi. Hän on aikaisemmintoiminut Lemminkäinen TalotekniikkaOy:ssä.HELSINKISTUDIO OYinnovative a t t i c p l a n n i n gPunavuorenkatu 100120 HelsinkiTel. 040 771 7034www.helsinkistudio.fimail@helsinkistudio.fi64 kita 6/ 2012

Kuva: Janne SiltanenIlmeikkäät rakennetutympäristötkestävästi betonista

RAKENTAJILLE • SUUNNITTELIJOILLE • TALOYHTIÖILLE JA ISÄNNÖITSIJÖILLETervetuloa tärkeimpään työpäivääsi! KORJAUSRAKENTAMINEN 13—tapahtuma tarjoaa sinulle ensi vuoden puhutuimmat teemat, uusimmathanke-esittelyt, kymmenet ratkaisuntarjoajat sekä 800 kollegaasi.Yksi päivä, joka kannattaa käyttää hyödyksi!AIKA: Keskiviikko 5.2.2013 klo 10.00-16.00PAIKKA: Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3-5, 00160 HelsinkiILMOITTAUDU MAKSUTTOMAAN TAPAHTUMAANSEKÄ TUTUSTU OHJELMAAN OSOITTEESSA:WWW.KORJAUSRAKENTAMINEN2013.FI