Kesä saa päät pyörälle - Kokkola

kokkola.fi

Kesä saa päät pyörälle - Kokkola

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • PÄÄKIRJOITUS • LEDAREKAUPUNKI - KESKUSTELUAREENAJo muinaiset kreikkalaiset hoksasivat, että kaupungin keskeinenpiirre on sen demokraattisuus. Kaupungin tori oli tapaamispaikka,jossa arvot punnittiin ja suosio mitattiin. Kaupunkilainenelämäntapa sisälsi neuvottelua ja väittelyä, perustelemistaja sopimista. Demokratia syntyi kaupungissa.Kaupungit ovat vuosituhansien aikana kasvaneet ja kehittyneeteivätkä niiden elämän piirteet kaikilta osin olesäilyneet antiikin kuosissaan. Mutta toiminnan vuorovaikutteinenluonne on ennallaan. Kunnan hallinnon on keskusteltavakuntalaisten kanssa niistä asioista, suunnitelmista japäätöksistä, jotka vaikuttavat kuntalaisten elämään. Kunnanvaltuuston tehtävänä on pitää huolta siitä, että asukkailla jakunnan palvelujen käyttäjillä on edellytykset ottaa kantaa javaikuttaa kunnan hallinnon ratkaisuihin.Käytännössä nuo vuorovaikutteisuuden ja osallisuudenvelvoitteet edellyttävät hallinnolta riittävän ja ymmärrettäväntiedon jakamista kunnan ajankohtaisista asioista. Toisaaltane vaativat hallinnolta kuuntelemisen halua ja keskustelukykyä.Kuntalaisilta aito osallisuus edellyttää kiinnostumistayhteisistä asioista, omien näkökulmien muodostamistasekä niiden perustelua asioiden valmisteluun liittyvässäkeskustelussa.Kaupungille luonteenomaista on varmaan kautta historianollut se, että kaupungissa tapahtuu. Aina. Ja se taas merkitseesitä, että aina on jotain, mistä voidaan olla montaamieltä ja mistä voidaan keskustella. Kunnat yhdistyvät, palvelujajärjestellään, kaupunkikuvaa kehitetään ja kunnat tervehdyttävättalouttaan. Nämä kaikki ovat hyviä keskustelunaiheita,joissa jokainen voi kehittää kaupunkilaisuuttaan.Erimielisyyttä ei pidä kainostella, vastakkaisten näkökulmienesittäminen laajentaa kaikkien näköaloja. Kannustankin kokkolalaisia,niin uusia kuin tuleviakin, ottamaan osaa kaupunginkehittämistä koskevaan keskusteluun. Pohjaa omanmielipiteen muodostamiselle on tarjolla tässä Kokkola.filehdessäsamoin kuin alueen tiedotusvälineissäkin. Sopivanareenan kysymysten ja mielipiteiden esittämiselle tai palautteenantamiselle tarjoavat tiedotusvälineiden lisäksivaikkapa kaupungin internet-sivut. Keskustellaan.Aktiivista kesää kaikille lukijoille toivottaen!STADEN – EN DISKUSSIONSARENARedan de forna grekerna upptäckte, att karaktäristiskt fören stad är demokrati. Stadens torg var en mötesplats därvärden vägdes och populariteten mättes. I stadsinvånarnasliv ingick förhandlingar och tvister, motiveringar och överenskommelser.Demokratin uppkom i staden.Under årtusendenas lopp har städerna vuxit och utvecklats;deras drag av idag har inte längre till alla delarsamma former som städerna under antiken. Men växelverkanvad gäller verksamheten finns kvar. Kommunförvaltningenmåste förhandla med kommuninvånarna omde ärenden, planer och beslut som inverkar på deras liv.Kommunens förvaltning har till uppgift att svara för attinvånarna och de som använder kommunens tjänster harförutsättningar att ta ställning till och inverka på de beslutsom kommunens styrelse fattar.I praktiken förutsätter denna skyldighet till växelverkanoch delaktighet att förvaltningen ger tillräcklig och förståeliginformation om aktuella ärenden i kommunen. Å andrasidan krävs att förvaltningen är villig att lyssna och diskutera.Äkta delaktighet kräver av kommuninvånaren intresseför gemensamma ärenden, förmåga att bilda egna uppfattningarsamt att motivera dem i diskussioner som anknytertill beredningen av ärenden.Genom tiderna har det varit karaktäristiskt för städeratt där händer det. Alltid. Och detta betyder åter att detalltid finns något som väcker avvikande åsikter och somkan diskuteras. Kommuner slås ihop, tjänster ordnas,stadsbilden utvecklas och kommunerna stabiliserar sinekonomi. Dessa är alla ärenden som tål att diskuteras ochgenom vilka var och en kan utveckla sin urbanism. Man skainte vara rädd för att ha avvikande åsikter. Då man framförsin motsatta uppfattning får alla andra också en vidare inblicki ärendet. Jag vill uppmuntra alla karlebybor, såväl nyasom framtida, att ta del av diskussionen om stadens utveckling.Såväl denna Kokkola.fi –tidning som regionensmedia erbjuder fakta som grund för bildandet av den egnauppfattningen. Utöver media erbjuder t.ex. stadens webbsidoren lämplig arena där man kan ställa frågor, framförasina åsikter och ge respons. Låt oss diskutera.Med önskan om en aktiv sommar till alla läsare!Kuva Esa Melametsä översättning Carita Mäki-UllakkoSampo PurontausKulttuuritoimenjohtaja, kuntaliitostiedottaja - Kulturdirektör, informatör / kommunsammanslagningen


Teksti Johanna Rantanen kuva Esa MelametsäTutkimuskin sen vahvistaa:Kokkola on vahvakauppakaupunkiSyksyllä 2007 Taloustutkimus Oy suoritti Suomenkuntien ja kaupunkien imagotutkimuksen, johonvastasi 1019 työnsä puolesta kunnalliseen päätöksentekoonperehtynyttä henkilöä.Kyselyyn vastanneista noin sata arvioi tuntevansa Kokkolanniin hyvin, että pystyi arvioimaan kaupungin ominaisuuksia.Yleisarvosanaksi perinteisellä kouluasteikolla muodostui 7,86ja sillä Kokkola sijoittui omassa sarjassaan, 20 000–50 000asukkaan kaupunkien joukossa, kahdeksanneksi 36:n kaupunginjoukossa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kaupunkejakymmenen eri kokonaisvaikutelmaan vaikuttavan tekijänsuhteen. Eniten Kokkola keräsi kehuja keskustan kaupallistapalveluista, kaupungin liikenteellisestä sijainnista ja yhteyksistäsekä maankäytöstä ja kaavoituksesta. Imagoon plussaatoivat myös kunnan kehittämisaktiivisuus, vapaaajanviettomahdollisuudetsekä elinkeinotoiminnan kehittäminen.Myös kuntaliitosponnistelut oli huomattu, sillä kuntayhteistyöntuloksellisuudesta annettu arviointi oli noussuthuikeasti edellisenä vuonna tehdystä tutkimuksesta.Odotetusti imago sai miinuspisteitä kunnallistaloudesta.– Pääosin tutkimustulokset olivat odotusten mukaisia,mutta joitakin yllätyksiäkin tuli. Kunnallispalveluista odotimmeparempaa arviota ja kunnallistekniikan huono tulos oliyllätys. Enimmäkseen erot kaupunkien välillä olivat kuitenkinhyvin pieniä, joten muutaman pykälän heittoja suuntaantai toiseen edellisestä tutkimuksesta ei pidä tulkita liiantiukasti. Huomionarvoisempaa ovat pitkät kehityslinjat,Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jarmo Nissi toteaa.Nissi on hyvin tyytyväinen Kokkolan yleisarvosanaan jasijoitukseen saman kokoluokan kaupunkien joukossa.– Kaupungin kehittämisen eteen tehty työ näkyy.2


Gottvitsord tillKarlebyi imageundersökningEnligt en imageundersökning, som gjordes avTaloustutkimus Oy i september-oktober år 2007,ligger Karleby på åttonde plats bland städermed 20 000 – 50 000 invånare. Skolvitsordetvar 7,86. Sammanlagt 36 städer ingick i gruppen.De faktorer som inverkade positivast på Karlebys imagevar de kommersiella tjänsterna i centrum, stadens läge ochförbindelser trafikmässigt samt markanvändning och planläggning.Också utvecklingsaktiviteten, möjligheterna till fritidsaktiviteteroch utvecklandet av näringsverksamhetenupplevdes som Karlebys styrkor. Man hade lagt märke tillansträngningarna i samband med kommunsammanslagningen:bedömningen av kommunsamarbetets resulta fickett betydligt bättre vitsord jämfört med undersökningenåret innan. En smutsfläck i Karlebys annars så blänkandeimagesköld var stadens akilleshäl, kommunekonomin.Även kommunaltekniken fick överraskande dåligt vitsord.Skillnaderna jämfört med undersökningen år 2006 varemellertid små och riktningen klart uppåtgående. Karlebystads utvecklingsdirektör Jarmo Nissi konstaterar nöjt attde långa utvecklingslinjerna är positiva och det arbete mangjort för utvecklandet av staden syns.Drygt tusen personer som genom det egna arbetet ärförtrogna med det kommunala beslutsfattandet svaradepå enkäten. Av de svarande upplevde ca 100 att de kännerKarleby tillräckligt bra för att kunna utvärdera vårstads egenskaper.Text Johanna Rantanen Översättning Carita Mäki-UllakkoKUNTALIITOS ETENEEKokkolan, Kälviän, Ullavan ja Lohtajan kuntaliitosetenee hyvässä hengessä. Toimialakohtaiset työryhmätovat pohtineet laajenevan kaupungin uudelleenorganisointiamonelta eri kantilta. Parasta aikaatehdään suunnitelmia muun muassa erilaisten palvelujenja maksujen yhtenäistämisestä, uusien aluetoimistojenpalveluista sekä kaupungin palveluksessatyöskentelevien henkilöiden tulevaisuuden työnkuvista.Myös talousarvioiden yhdistäminen ja talousarvion2009 valmistelu on aloitettu. Mallia eritoimiin aluetoimistojen organisointiin on haettumuun muassa Seinäjoen suunnalta, jossa kuntaliitosPeräseinäjoen kanssa toteutettiin onnistuneestimuutamia vuosia taaksepäin. Lisäksi suunnittelussakäytetään ulkopuolisia asiantuntijoita.–Mennyttä talvea ja kevättä on leimannut mittavatietojen kokoamis- ja suunnittelutyö. Myös kesä kuluutiiviisti kuntaliitosta valmistellessa. Pääosa konkreettisistatoimista ja päätöksistä tapahtuu syksyllä,kertoo kuntaliitosta valmistelevan toimikunnan sihteeriSeppo Kässi.Syksyllä muun muassa julkistetaan henkilökunnanuudet tehtävät sekä sijoituspaikkakunnat. Suurehkotmuutokset koskevat muutamaa kymmentätyöntekijää Lohtajalla, Ullavassa, Kälviällä ja Kokkolassaterveyskeskus mukaan lukien.–Irtisanomislappua ei ole luvassa yhdellekään,sen määrää jo lakikin. Töitä tehdään myönteisessäilmapiirissä, Kässi iloitsee.3


Teksti Elina Hirvinen kuva Esa MelametsäKAUPUNKIKUVANkaunistajaKaupungin puutarhaneuvoja Nina Granlundilla riittää kesäaikaanvientiä. Hänet voi nimittäin tilata kotipihalleen vinkkiä aikana ehtii vierailemaan noin kahden asiakkaan luona,asukkaiden toiveista ja käytännön tarpeista. Yhden päivänantamaan ja vieläpä varsin kohtuulliseen hintaan. Kesän aikanatutuksi tulee kymmenet kokkolalaiset pihapiirit.Työ on pitkälti neuvontaa ja ideointia. Piirrettyjä piha-puutarhaneuvoja laskee.–Työni alkaa huhtikuun puolessa välissä, kun pihat alkavatpaljastua lumen alta. Hyvää suunnitteluaikaa riittää aina – Sen sijaan selaamme asukkaan kanssa erilaisia kuvastosuunnitelmiaGranlund ei ehdi tekemään.lokakuun loppuun, Granlund tietää.ja ja etsimme hänen tavoittelemaansa tunnelmaa. Tarvittaessakäymme kasvivalinnat läpi taimi taimelta.Asiakaskunta on kirjavaa, sillä puutarhaneuvoja ei päivystäpelkästään tumpeloita varten. Vinkkiä kysytään laajalti Nina Granlund tietää, että nykyihmiset ovat valmiita panostamaanpihaansa.aina kokonaisvaltaisesta pihasuunnittelusta yksittäisen ongelmakohdanratkaisemiseksi. Myös kokeneet pihakonkarit – Television puutarhaohjelmat, monet alan myymälät,tilaavat neuvojan tontilleen.uudet materiaalit ja pihatrendit saavat ihmiset innostumaanpuutarhan laitosta.– Uusille ideoille löytyy tilaa hyvin monenlaisilta pihoilta.Puutarhaneuvonta on tarkoitettu myös muille kuin yksityisilleomakotiasujille. Kerrostalo- ja rivitalopihat kuuluvat jo vuosikymmenet. Tuleeko palvelu jatkumaan kuntaliitok-Kaupunki on tarjonnut puutarhaneuvontaa asukkailleenpalvelun piiriin, Nina Granlund hymyilee.sen myötä, siihen Granlund ei osaa vastata.Puutarhaneuvoja auttaa käynnillään yksittäistä perhettä, – Maakunnasta on tullut muutamia kyselyjä, mutta vielämutta työn merkitys on pitkällä aikavälillä laajempi. tämän vuoden puolelle en kotikäyntiä uskalla luvata, hän– Kasvivalinnat vaikuttavat kaupunkikuvan syntyyn. Hoidetutpihat tuovat iloa koko ympäristölle, hännaurahtaa.huomauttaa.Puutarha innostaaHuhtikuun puolesta välistä saakka puhelin on pirissyt tiuhaan.Alkukesän suunnitteluajat on buukattu ainakin kahdeksiviikoksi eteenpäin.– Teen pihakäyntejä ajan kanssa. Käymme esimerkiksi pihapiirinperusteellisesti läpi ja keskustelemme samallaPuutarhaneuvoja Nina Granlundin unelmapiha on samankaltainenkuin suurella osalla hänen asiakkaistaan: kaunis ja mahdollisimmanhelppohoitoinen!TILL GLÄDJE ÅRET OMStadens trädgårdsrådgivare Nina Granlund ger människorrådet att beakta de olika årstiderna vidgårdsplaneringen.– Det borde finnas något att vila ögat på under allaårstider. På våren har vi glädje av lökblommorna, påsommaren blommar träd och buskar, på hösten har visprakande höstfärger och på vintern barrväxterna,upplyser hon.Granlund uppmuntrar också till försök med något nytt.– En barrväxt kan vara mycket annat än den traditionellagranen.4


Kokkolan oopperakesänovat ideoineet kokkolalaissyntyisetlaulajattaret AnuKomsi ja Annika Mylläri.Myös heidän puolisonsaSakari Oramo ja RobertMcLoud ovat olleet kokoajan mukana.KOKKOLANOOPPERAKESÄlaajentunut kaupunkifestivaaliksiTaiteen valtionpalkinnon saaneen yhdistyksentapahtuma tuo kirkkoon uhrauksien tarinan -Offereren. Italialainen musiikki esittäytyy konserteissamonipuolisesti ja maateema näkyy jopakatukuvassa.Kokkolan kolmas oopperakesä hullaannuttaa ihmisiä yhämonipuolisemmin elokuun alussa. Vastikään taiteen valtionpalkinnonkuitanneen Kokkolan oopperayhdistyksenjärjestämä tapahtuma on laajentunut varsinaiseksi kaupunkifestivaaliksioheistapahtumineen.Viikon pääteoksen, kahdesta eri oopperasta kootun Offerere-diptyykinlisäksi italialaista musiikkia kuullaan viisikonsertillista. Viikon taiteellinen johtaja Anu Komsi onsuunnitellut kokonaisuuden kattamaan maateeman MonteverdistäPucciniin ja nykymusiikkiin saakka.– Oopperan suuri maa Italia on luonteva valinta teemamaaksi,koska Puccinin syntymästä on 150 vuotta, toiminnanjohtajaAnnika Mylläri sanoo.Kaunista musiikkia, nimekkäitä esiintyjiäViikon pääteoksen, kaksiosaisen Offereren Anu Komsi ondramatisoinut Giacomo Carissimin barokkiteoksesta Jephtaja Giacomo Puccinin romanttisesta Suor Angelica –teoksesta.Vaikka teokset edustavat eri tyylikausia, niissä on molemmissauhrausteema ja ne käsittelevät naisen tarinaa. Molemmatmyös sopivat mainiosti esitettäväksi Kokkolan kirkkoon.Jephtassa isä joutuu uhraamaan tyttärensä ja Suor Angelikassanunna vastaavasti aviottoman lapsensa.– Teos on vakava, puhutteleva ja herättää taatusti tunteita.Se esitetään kuitenkin latinaksi ja italiaksi ja tällöin valtavankaunis musiikki nousee pääosaan, Annika Mylläri kertoo.Teoksen ohjaa oopperan parissa debytoiva elokuvaohjaajaJuha Mustanoja.– Sakari Oramo johtaa Puccinin ja Aapo Häkkinen Carissimin.Filharmonikoittemme konserttimestarina toimiiKaija Saarikettu. Nämä Kokkolaan saapuvat nimet ovat niinkovia, että vastaavia ei ole Savonlinnan oopperajuhlillakaan,Anu Komsi kehuu.Myös laulajina on maailmallakin tunnettuja nimiä: AnuKomsi, Robert McLoud, Annika Mylläri, englantilainen HilarySummers ja ruotsalainen Mikael Bellini. Bellinin erikoisuutenaon hänen äänialansa, kontratenori laulaa yhtäkorkealle kuin naiset.Offerere esitetään viikon aikana neljä kertaa. Lisäksi tapahtumassavoi nauttia barokkimusiikista Ragazzi-konsertissa, tutustuamuun muassa Pierrot´n ja Paganinin tuotantoon kamarimusiikkikonsertissaSnellman-salissa tai nauttia tähtisolistienesittämiä italialaisia oopperahittejä Sakari Oramon johdollaOoppera-gaalassa. Hyväntekeväisyyskonsertissa Kaarlelankirkossa kuullaan muun muassa napolilaisia kirkkolauluja.Paljon oheistoimintaaRaatihuoneelle avataan tapahtuman ajaksi festivaalikeskus,josta saa tietoa kaikista tapahtumista. Sieltä lähtee myöskiertokävelyjä taiteen pariin ja vanhaan kaupunkiin.Sinne järjestetään niin ikään oopperayhdistyksen pukunäyttely,jossa on Jukka Rintalan ja Tuomas Lampisenpukuja muistakin kuin Kokkolassa nähdyistä teoksista.– Isokatu vihitään koko viikoksi oopperakaduksi ja jokoKauppatorille tai kauppakeskus Chydenian luokse järjestetäänesiintyjiä joka päivälle lounasajaksi. Lisäksi konservatoriollavoi tutustua oopperalaulun mestarikurssiin.Kaupungin ravintolat tarjoavat viikon henkeen sopivaaruokaa ja koko kaupunki sykkii Italian ja oopperan tempossa.Elokuvateatterissakin tultaneen näkemään italialaistaelokuvaa myöhäisilloissa, maalailee Annika Mylläri.Teksti Vuokko Lahti kuva Esa Melametsä5


Teksti Johanna Rantanen kuva Esa MelametsäMieliinpainuvaa muttei monumenttejaElokuun alussa työnsä Kokkolan asuntomessujenprojektipäällikkönä aloittaa Touko Rauma. Vaimonsaja tyttärensä kanssa Kokkolaan muuttavaRauma on paluumuuttaja 53 Tampereen seudullavietetyn vuoden jälkeen.– Olen kaustislaissyntyinen. Muutimme ensin 1951 Kokkolaanja täältä edelleen Tampereelle 1955. Minulla on suurisuku ja yhteydet Keski-Pohjanmaalle ovat säilyneet tiiviinäläpi vuosikymmenten. Ehdimme suunnitella muuttoa tännejo pitempään, nyt kaikki loksahti kohdalleen.Uutta tehtäväänsä Rauma odottaa mielenkiinnolla.– Minulla on kolmen alan koulutus: tekninen, kaupallinenja kunnallisalan perustutkinto. Työkokemusta on 22 vuottakahden ison teollisen työnantajan esimies- ja johtotehtävissä,sitten yhdeksän vuotta rakennusalan yrittäjänä javiimeiset kolme vuotta kunnallisella puolella. Tämä projektinivoo yhteen koko tähänastisen urani ja sopii mainiostielämäntilanteeseeni. Totesin jo haastattelussa, että mielestänitämä ei ole ”untuvikon” tehtävä. Nyt voin hyödyntääkoulutukseni, kokemukseni ja kontaktiverkkoni vanhan kotikaupunkinihyväksi. Kolmevuotinen projekti sopii hyvinennen mahdollisia eläkepäiviä, kolmen pojanpojan isoisätoteaa.Lomakauden jälkeen täysilläRauma on aloittanut tutustumisen uuteen tehtäväkenttäänsäjo vanhan työnsä rinnalla. Hän on osallistunut kokouksiinja tutustuu suurella mielenkiinnolla Vaasan asuntomessuihin.– Kun lomakausi päättyy ja työni alkaa täysipainoisestielokuussa, lähtee toiminta täysillä käyntiin. Alueen kaavoitustatoki valmistellaan jo nyt. Olen erittäin mielissäni siitä,että Kokkolan asuntomessuille on asetettu haasteellinenaikataulu. Projekti etenee etupainotteisesti ja tavoitteenaon, että alue on valmis reilusti ennen messujen alkamista.Touko Rauma aloittaaelokuussa Kokkolanasuntomessujenprojektipäällikkönä.Järkevää mutta epätavanomaistaTyön alla olevassa kaavaluonnoksessa messutaloja vartenon piirretty 30 omakotitalotonttia, joista puolet annetaantalopakettirakentajille. Tonttien hintaa ei ole vielä päätetty.Tontit luovutetaan ensi vuonna, taloja rakennetaan täysillävuonna 2010 ja kaiken pitäisi olla valmista toukokuussa2011. Messut avautuvat heinäkuussa.– Kokkolan asuntomessualueella meri on lähellä ja rantatontitavaavat uniikkeja mahdollisuuksia. Toivon, että alueellenousee taloja, joiden ratkaisut eivät ole tavanomaisia,mutta kuitenkin järkevällä tasolla. On muistettava, ettäasuntomessutalojen on kuitenkin oltava ihmisten koteja,niistä ei pidä tehdä monumentteja, joiden kustannuksetkarkaavat käsistä. Tämä on vakavan pohdinnan paikka. Varoittavinaesimerkkeinä voidaan pitää vanhoja asuntomessualueita,joissa asuntojen myyntiajat korkeiden hintojenvuoksi ovat venyneet luvattoman pitkiksi.BOSTADSMÄSSAN I KARLEBYVID GAMLAHAMNSVIKEN• arbetet med planutkastet pågår, färdigt på hösten• 30 egnahemstomter på mässområdet,av dessa hälften för byggare av huspaket• tomterna överlåts år 2009• byggs år 2010• allting färdigt i maj år 2011• mässan öppnas i juli år 20116


Kokkola-seuran puheenjohtaja Hannu Viitala kannustaa kokkolalaisia tutustumaan Kokkolaan liittyviin alueisiin Kälviään, Lohtajaan ja Ullavaan,vaikkapa kesätapahtumien aikaan.Kokkola-seura linkkinä uusiin alueisiinKotiseutuhenkeä ja perinteitä vaaliva Kokkola-seura haluaatoimia aktiivisesti siltana uusiin Kokkolan osiin Kälviään,Lohtajaan ja Ullavaan. Seura järjestää syksyllä näistä pitäjistäoleville, tuleville kokkolalaisille tutustumisretkiä kaupunkiin.– Järjestämme bussikuljetuksen kustakin liittyvästä kunnastaja esittelemme kaupungin nähtävyyksiä ja palveluitakiertoajelun muodossa. Haluamme näin toivottaa uudetalueet asukkaineen tervetulleiksi, kertoo Kokkola-seuranpuheenjohtaja Hannu Viitala.Kokkola-seura haluaa olla aktiivinen kuntaliitoksen yhteydessä,sillä juuri nyt identiteetin vahvistusta ja perinteidenvaalimista tarvitaan.Suunnitelmissa on ollut myös tehdä tutustumisretkiätoisin päin, että kaupunkilaisia vietäisiin liittyviin kuntiin,mutta näiden matkojen rahoitus on vielä ratkeamatta. Toisinpäinmatkoja rahoittaa Kokkolan kaupunki ja muutamatsponsorit.Hannu Viitala kuitenkin innostaa kokkolalaisia tekemäänomin päin tutustumiskäyntejä niin Kälviälle, Lohtajalle kuinUllavaankin.– Kannattaa tutustua. Kesätapahtumista saa mahtavanannoksen kustakin kunnasta, Lohtajalla on kirkkomusiikkiviikkonsa,Ullavassa kuvataiteen ja musiikin viikko ja Kälviälläkinoma kesätapahtumansa.Kokkola-seura myös kannustaa muiden paikkakuntien kotiseutuyhdistyksiäaktiiviseen toimintaan. Hannu Viitala uskoo,että kuntaliitos on jo aktivoinut yhdistyksiä tekemääntöitä kunkin alueen oman identiteetin säilyttämiseksi.– Historia, perinne ja identiteettihän säilyvät kuntaliitoksestahuolimatta. Jokaisella paikkakunnalla on oma menneisyytensä,vaikka niistä tulisikin Kokkolan osia. Niin meilläon tähänkin saakka ollut, kirkonmäkeläisillä on omansa jaöjalaisilla omansa, hän sanoo.Yleisötilaisuuksia ja julkaisutoimintaaKokkola-seura on perustettu 1980-luvun alkupuolella ylläpitämäänja vaalimaan kokkolalaisia perinteitä. Seura onjärjestänyt yleisötilaisuuksia, joissa kerrotaan vanhasta Kokkolasta.Lisäksi se on julkaissut kaksi kokkolalaisten muistelmiaja mietteitä sisältävää kirjaa. Tuore Hame halki, pallohukassa –kirja julkaistiin toukokuun alussa ja edellinen Hiljaalensi zeppeliini muutama vuosi sitten.Kokkola-seuran johtokuntaan kuuluu kymmenkunta kotiseututyöstäkiinnostunutta. Valtavan arkiston vanhoistatiedoista on koonnut kotiseutuneuvos Eero Huima, jokaon myös luennoinut yleisölle.Seuran alaisuudessa toimii myös Sukumyyrät, sukuselvityksiätekevä porukka, joka kokoontuu aktiivisesti.Kokkola-seuralla on oma toimipisteensä Kokkopesä Hakalahdenkadulla.Toiminta rahoitetaan pääosin julkaisutoiminnantuotoilla ja jäsenmaksuilla.Teksti Vuokko Lahti kuva Esa MelametsäKokkolan kesän avaus 7.6.Kokkolan kesä avataan jälleen monipuolisinmenoin. Roosin kauppahuoneella järjestetäänVanhanajan markkinat ja keskustassa vietetäänYhdistysten tori -tapahtumaa. Kahakkapäivänkunniaksi kaupunki saa myös uudentervaporvarin.Elbailu, Grand Gospel andYouth Meeting 6.-7.6.Kristillinen nuorisotapahtuma ElBailutjärjestetään Kokkolan Länsipuistossa jo 12.kerran. Kaksipäiväisen Elbailujen ohjelmistosisältää laadukkaita kotimaisia esiintyjiä japuhujia sekä perjantai-iltaisen bändi- jaesiintyjäkilpailun. Tapahtuma on maksuton.7VI Akkain ajot 14.6.Lauantaina 14.6. polkaistaan käyntiinhuumorilla höystetty pyöräilytapahtumaAkkain Ajot. Pyöräilijät suuntaavatPietarsaareen kävelykeskustasta kello 11.Ahkerointi palkitaan diplomilla ja lisäksikaikille halukkaille on saunaamismahdollisuus.“kesätapahtumat”


Kustkryssaren Sofie är en 38 fot lång skönhet i trä tillverkad av denlokala träbåtsbyggarmästaren Lage Sundfors. Sedan fjorton år tillbakaägs den av Mikael Bergroth.Ute påhavet medkustkryssarenSofie8


Teksti Tommi Lahtonen kuva Esa MelametsäRock-kahvilasta nuortenoma kulttuurikehtoKokkolan alle ravintolaikäiset ovat pitkään kaivanneet nuorisotilojenoheen kahvilamaista kohtaamispaikkaa. Käytännöntasolla tilan tulisi toimia niin nuorten tapaamispisteenäkuin bändien keikkapaikkanakin. Nyt nuorison omankulttuurikehdon toiminnan käynnistämiseksi on aloitettutyöt. Rock-kahvila työnimellä kulkeva hankkeen vetäjäTeemu Haapaniemi toteaa, että ennen kuin toimintaapäästään pyörittämään, on tapetilla lukuisia selvitettäviäasioita.– Saimme Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahastolta hankkeeseen20 000 euroa ja Nissin säätiöltä sekä kaupunginhallitukseltasaman summan, mutta muiden rahoituslähteidenosalta tilanne on vielä auki. Rahoituksen lopullinenmuoto määrittelee pitkälti myös toiminnan suuntaviivat.Sopivaa tilaa on tässä vaiheessa vielä liian aikaista etsiä, silläolemme monien seikkojen suhteen alkusuoralla.Rock-kahvilalle on asetettu monenlaisia vaatimuksia.– Tavoitteenamme on synnyttää paikka, joka innostaanuoria oman kulttuurin tavoitteelliseen luomiseen. Paikantulisi toimia myös kohtaamispaikkana vailla vaatimuksiapuuhaamisesta.Kokkolassa nuorten alle ravintolaikäisten bändien esiintymismahdollisuudetovat kortilla. Haapaniemi uskoo, ettähalukkaita esiintyjiä riittää, kunhan sopiva esiintymispaikkalöytyy.– Kokkolassa on paljon nuoria bändejä, joista useat harjoittelevattodella tiiviisti vailla mahdollisuutta keikkailuun.Kun voidaan tarjota näille bändeille esiintymismahdollisuuksia,saa treenaaminenkin uuden tavoitteellisen merkityksen.Kokkolan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Sonja Wikströmuskoo, että jos sijainti ja miljöö ovat oikeat, ottaanuoriso paikan omakseen varmasti.– Mielestäni oleellista on, että paikka on kahvila- ja baarihenkinen,ei nuorisotalomainen. Henkilökunnan tulisi ollakahvilan pyörittäjiä, eikä nuoriso-ohjaajia ja myös tunnelmanja toiminnan pitäisi poiketa selvästi nuorisotaloista.Oikea sijainti tällaiselle rock-henkisellä kahvilalle on ehdottomastikeskusta, sanoo Wikström.Kokkolan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Sonja Wikström toivookaupunkiin nuorten näköistä rock-kahvilaa.12


ÖB JA JT LÖIVÄTHYNTTYYT YHTEENKokkolassa toimitettu sanomalehti Österbottingen ja Pietarsaaressatoimitettu sanomalehti Jakobstad Tidning yhdistyivät.Uuden lehden, nimeltään Österbottens Tidning,ensimmäinen numero ilmestyi 23. toukokuuta.Uuden ruotsinkielisen lehden levikkialue ulottuu KokkolastaUuteenkaarlepyyhyn. Levikki tulee olemaan 16 500lehteä. Molempien lehtien toimitukset ja konttorit säilyvätyhdistymisen jälkeen ja henkilöstö - yli 80 työntekijää -jatkavat vanhoina työntekijöinä uuden lehden palveluksessa.Syntyvän lehtiyhtiön omistavat lehtien nykyiset pääomistajatHSS Media ja vähemmistöosakkaana KSF MediaHolding.– Fuusiota on suunniteltu kauan, asiasta löytyy mainintojajo vuodelta 1964. Olemme keskustelleet yhdistymisestäniin lukijoiden kuin ilmoittajien kanssa ja odotuksetuuden lehden suhteen ovat korkealla, kertoo ÖB:n toimitusjohtajaJens Lillsunde, joka jatkaa myös uuden lehdentoimitusjohtajana.Österbottens Tidning tulee olemaan kolmanneksi suurinruotsinkielinen lehti maassamme. Laajempi levikkialuepalvelee ilmoittajien lisäksi myös lukijoita.– Laajempi levikkialue on selkeä etu niin ilmoittajillekuin lukijoille.Yhdistyminen tuo mukanaan paksummanlehden, jossa on enemmän luettavaa, Lillsunde toteaa.SUOMEN SOTAKESKI-POHJANMAALLAValtiollisia juhlia on viime vuosina vietetty tiuhaan tahtiin,eduskunnan satavuotisjuhlista Snellmaniin. Juhlinta saa jatkoa,kun Suomen sodasta ja autonomisen Suomen syntymisestätulee ensi vuonna kuluneeksi 200 vuotta.Valtakunnallisesti puhuttava aihe koskettaa läheisestimyös Keski-Pohjanmaata, sillä maakuntamme mannuillataisteltiin kiivaasti vuosina 1808 ja 1809. Keski-Pohjanmaanmaakuntamuseon järjestämä näyttely Suomen sota Keski-Pohjanmaalla avautuu K.H. Renlundin museolla 4.9.2008.– Rakenteilla on elämyksellinen koko perheen näyttely,museotoimenjohtaja Kristina Ahmas tiivistää.Samaa aihetta käsittelee myös Kaukon sillan taisteluidenmuistopäivänä 11.9. järjestettävä avoin ja kaksikielinenseminaari. Suomen sodan vaikutuksista saapuvat luennoimaanmuun muassa VTT, dosentti Tytti Isohookana-Asunmaasekä VT Martin Hårdstedt Uumajasta.Kokkola City Runista on muodostunut pohjoisen Suomen suurinkuntoilutapahtuma.CITY RUNLIIKUTTI JÄLLEENToista kertaa järjestetty kuntoilutapahtuma Kokkola CityRun liikutti jälleen isoa kuntoilijoiden joukkoa. Tapahtumaon kasvanut parissa vuodessa maamme massaliikuntatapahtumienkärkijoukkoon. Tänä vuonna lenkin kiersi noin2950 henkilöä, kertoo Keski-Pohjanmaan Liikunta ry:nprojektityöntekijä Risto Ala-Korpi.–Tapahtuman nopea kasvu ja suosio on yllättänyt meidätiloisesti. Suosion syynä on varmasti hyvä tunnelma jaleppoisa fiilis. Olemme selkeästi kuntoilutapahtuma, jostaliian tiukka kilpailullisuus pidetään poissa.Liki 3000 osallistujaa teettää työtä tapahtuman järjestäjillä.Osallistujilta saaman palautteen perusteella järjestelytonnistuivat edellisvuotta paremmin.–Rajasimme tänä vuonna osallistujamäärään 3000:n.Huomasimme kuitenkin, että järjestelyitä kehittämällä jaesimerkiksi reittejä muuttamalla tapahtuma saadaan toimimaanjopa 5000 kuntoilijan joukolle. Halukkaita tulijoitavarmasti olisi. Nyt on kuitenkin pohdinnan paikka: haluammekoCity Runin edelleen kasvavan vai keskitymmekötakaamaan hyvät ja luistavat palvelut tämän kokoiselleosallistujamäärälle, Risto Ala-Korpi pohtii.Tekstit Tommi Lahtonen ja Elina Hirvinen kuva Esa Melametsä13


Täyden kympinTeksti Elina Hirvinen kuva Esa MelametsäILTATORIIltatori täyttää tänä kesänä kymmenen vuotta.Pienimuotoisesta varainkeruuhankkeesta onpaisunut jättimäinen toritapahtuma, joka saaväet liikkeelle jopa valtakunnan laajuisesti.Menestystarinan takana seisovat Kokkolan Matkailuoppaidenaktiivinen vapaaehtoisjoukko. Gun Isosaloa ja RolfBlomqvistia hymyilyttää kymmenen vuoden takaiset ajatukset– kuinka alakanttiin ne menivätkään!– Iltatorin alkuperäinen tarkoitus oli Kokkolan torielämänvilkastuttaminen. Siinä samassa pyrimme hankkimaanyhdistyksellemme hieman toimintarahaa myyntipaikkojavuokraamalla, kaksikko muistelee.Uusi idea houkutteli ensimmäisinä vuosina torille 20-30myyjää. Matkailuoppaat olivat tyytyväisiä, vaikka välilläheinäkuinen tapahtuma näytti jopa hiipumisen merkkejä.14


Löytöjen perässäVaan 2000-luvun alkuvuosina homma meni villiksi eikä tapauksellelöydy kunnon selitystä tänäkään päivänä. Torimyyjätvalloittivat kauppatorin kuin nappia painamalla japian keskiviikkoisesta iltatorista oli tullut käsite niin Kokkolassakuin maakunnassakin.– Parhaina iltoina myyjiä on ollut yli 140. Silloin tori onääriään myöten täynnä, Gun Isosalo tietää.Eikä tilanne ole sen väljempi kävijöillekään. Pöytien välissäkäy kuhina jo alkuillasta, ihmiset etenevät jonoissa eikälastenvaunujen kanssa tahdo kiertelystä tulla mitään.– Monet tulevat löytöjen perässä, ja se lieneekin iltatorinyksi menestyksen salaisuuksista, kymmenen vuoden aikanavain kolme iltatoria väliin jättänyt Rolf Blomqvist tietää.Tapahtuman maine on kiirinyt myös myyjien keskuudessa.Kauppaa tullaan tekemään ympäri Suomen. GunIsosalon laskujen mukaan myyjiin lukeutui viime kesänä jopa15 eri kansalaisuutta.Eräs tamperelainen leipurikin ajaa Kokkolaan jokaisenakesäkeskiviikkona täyden leipä- ja pullalastin kanssa. Kannattaakuulemma tulla, sillä peräkontti on kotimatkalla tyhjä.– Neljä euroa maksava paikka ei aseta illan myynnillepaineita. Sen vuoksi iltatorin kokevat riskittömäksi niin kodinnurkkia siivonneet ihmiset kuin ammatikseen torikauppaatekevät, Gun Isosalo arvelee.– Kyseessä on myös verraton kohtauspaikka. Ostostenohella tavataan tuttuja, Blomqvist lisää.Kokkolan ilmiö on pantu merkille muuallakin. Kyselyitätapahtuman organisoinnista tulee kautta Suomen, muttavastauksen antaminen on varsin hankalaa. Iltatorin takanaei ole visiota, strategiaa tai kehittämissuunnitelmaa. Keskiviikkoisenjuhlan mahdollistavat aktiiviset myyjät, tavaranmonipuolisuus sekä asialle omistautuneet asukkaat. TokiKokkolan Matkailuoppaiden panostus on niin ikään merkittävä.Kokkolan iltatorit käynnistyvät jälleen 4. kesäkuuta jakaupoille pääsee jokaisena keskiviikkoiltana aina elokuunloppuun saakka. Myös tänä vuonna järjestettävä KunnatKauppatorilla -tapahtuma tuo terveisiä keskipohjalaistenkuntien ja kaupunkien toiminnasta ja tapahtumista.Kirsti Rannanpää, en stiftande medlem i Karleby Guideförening r.f.putsade K.H.Renlunds minnesplakett tillsammans med Leif Andersson,Anneli Meriläinen, Kristiina Teerikangas, Gun Isosalo, Tytti Blomqvist,Rolf Blomqvist och Kaija Jestoi.EN BLÄNKANDEMINNESPLAKETTK.H. Renlunds minnesplakett på Östra Kyrkogatan blänkerigen. Det var andra gången som Karleby Guideföreningställde upp med putsningen, även om 30 år förflutit sedansist. Förra gången putsades plaketten för 30 år sedan dåKarleby Guideförening r.f. grundades. Tidpunkten för dennaåtgärd är lämplig också därför att det i år är hundra årsedan K.H.Renlund avled.– För oss guider är Renlund en bekant person. Det ärroligt att berätta om den lilla vildbasaren till pojke somblev en framgångsrik affärsman, konstaterar föreningensnuvarande ordförande Kristiina Teerikangas.Sommartid har guiderna fullt upp. I samband med kvällstorgetpå onsdagar ordnas guidning i Neristan på sammasätt som tidigare år. Även rundvandringarna på Marie ochElisabet gravgårdar fortsätter liksom stadsrundturerna.– En guide kan också beställas privat och ingen grupp ärför liten, tipsar Teerikangas.Text och bild Elina Hirvinen Översättning Carita Mäki-UllakkoUllavan kuvataiteen jamusiikin viikko 23.-29.6.Musiikin ja kuvataiteen viikko tuo Ullavaanmonipuolista kulttuurikirjoa. Viikon aikananautitaan taiteen ohella musiikista, jostatänä vuonna vastaavan muun muassa AnneTanskanen, Elina Vettenranta ja Risto Nevala.Meijän Käläviä-pitäjäviikko 26.6.-6.7.Kälviän kesän kohokohta on saanut kälviäläisetyhteisöt jälleen liikkeelle. Meijän Käläviätarjoaa 34 erilaista tapahtumaa, jotkakertautuessaan tuottavat yhteensä 53 erilaistatilaisuutta reilun viikon ajalle. Järjestäviätahoja on mukana reilut kolmekymmentä.Talkooväkeä ja esiintyjiä satoja.Wanhan Kallen kesäviikko28.6. - 6.7.Kokkolan sydänkesän perinteinenkaupunkifestivaali Wanhan Kallen Kesäviikkotarjoaa monipuolista ohjelmaa keskikaupunginkaduilla ja toreilla. Musiikki, kuvataide jasanataide vuorottelevat sulassa sovussailoisten markkinatapahtumien kanssa. Viikon15päähenkilönä on itse oikeutetusti WanhaKalle.Mustakari in Memories26. - 29.6.Mustakari in Memories tuo tänäkin kesänäkaupunkiin valtakunnalliset huippuartistit.Nelipäiväisessä musiikkitapahtumassa esiintyvätmuun muassa Jari Sillanpää, Jorma Kääriäinen,Mamba, Kristian Meurman, Paula Koivuniemisekä Wentus Blues Band. Sunnuntainperhepäivässä nähdään Tuttiritari, Ti-Ti-Nallesekä Onni Orava.“kesätapahtumat”


Mikko Simosella riittää puuhaa päiväkotityömaalla.Teksti Outi Airola kuvat Esa MelametsäKakaravaara palaa YkTalkoilla rakennettu skeittipaikka on edelleen suosittu.Sodan jälkeen Ykspihlajan uusi asuinalue nykyisen keskustantuntumassa sai nimen Kakaravaara. Syy oli selvä: kirkonkohdalla olleeseen metsikköön laukkasivat suuretikäluokat upouusista rintamamiestaloista leikkimäänkuurupiiloa yli vilkkaan Satamakadun. Historia kiertyy piirunverran taaksepäin nyt, kun Satamakadun varteen nouseeuusi Kakaravaara. Tällä kertaa se on päiväkoti, joka rakentuuvanhan Lahden satamakonttorin raameihin.Vanhan satamahuvilan tie Kakaravaaran kupeeseen onollut pitkä ja kivinen. Ahtausfirma Rauanheimo lahjoittivanhat satamahuvilat Ykspihlajan asukkaille, kun nämä valittelivatsataman sulkemista aidalla ja vanhojen huviloiden jalegendaaristen satamakahviloiden häviämistä. Malta ja Panamapantiinkin kumoon muutamalla kaivinkoneen töytäisyllä,samoin vanha Merimieskirkko, mutta hirsirakenteisettalot haluttiin siirtää aidan toiselle puolelle. Jotta jotakinjäisi. Yhteistyössä kaupungin kanssa päästiin sopimukseensiitä, että vanhoille hirsitaloille löytyvät tontit, kunhan innokkaitasiirtäjiä ilmaantuu. Kaksi taloa on jo siirretty, lisääliikahtanee kesällä kunhan alueen kaava saa lainvoiman.Jännittävä siirtourakkaKun asukasyhdistyksen väki alkoi purkaa Lahden satamakonttoriasiirtoa varten, moni ei uskonut sen koskaanpäätyvän mihinkään. U-kirjaimen muotoinen hirsirakennuspitäisi siirtää osissa, eikä kukaan antanut takuita hommanonnistumisesta. Niinpä lokakuun 13. päivänä valtaisa kiviputosi monen sydämeltä, kun tulevan päiväkodin viimeinenkinhirsikehikko jysähti onnellisesti alustalleen Satamakadunvarteen. Harvoinpa on työväentalon kuppilassasyöty yhtä hyvällä ruokahalulla kinkkukiusausta kuin tuon16


siirtourakan jälkeen.Tätä juttua huhtikuun lopussa kirjoitettaessani hankkeeseenon jo tarvittu lisäaikaa, jotta lapset ja henkilökuntapääsevät varmasti valmiiseen taloon elokuun alussa. Vanhanhirsihuvilan muuntaminen moderniksi päiväkodiksi eiole simppeli juttu. Kompromisseja on tehty, jotta tärkeinkriteeri, turvallinen ja toimiva päiväkoti, toteutuisi. Samallaon haluttu säilyttää vanha julkisivu ja vaalia alkuperäisiä piirustuksiamahdollisuuksien mukaan. Myös hirsiä on vielävaihdettava uusiin ja terveisiin; huonokuntoista tavaraa eijätetä rakenteisiin.Uutta väkeä ja verenvaihtoaAsukasyhdistykselle talourakka on ollut hengästyttävä, jännittäväja uhkarohkeakin. Siksi hankkeen ympärille muodostettiinosuuskunta, jonka sisältä löytyy monenlaista asiantuntemustaja osaamista. Alkuäimistelyn jälkeen yleinenmielipidekin alkaa kääntyä hankkeen puolelle; onhan siinäsentään työllistetty työttömiä, pelastettu vanha arvorakennusja saatu aikaan yleishyödyllinen tulos - uusi päiväkoti.Juha Teerikangas ihailee Ykspihlajan vahvaa kulttuuria.spihlajaan– On tämä kyllä erikoinen kylä! On oma historia, voimakaskulttuuri, kirkko ja työväentalo ja kaikkea tätä vaalitaantosissaan, toteaa vastapäätä päiväkotia uutta omakotitaloarakentava Juha Teerikangas.– Me varasimme heti tontin täältä Potinrannasta, kun netulivat hakuun, kertoo pohjalaistyyppistä taloa rakentavaTeerikangas.Potinrannan uudet asukkaat tuovat Ykspihlajaan tervetulluttaverenvaihtoa; onhan vanha työläispaikkakunta tunnettu"kapinakylänä" ja "oppositiolinnakkeena" ja on monenmielestä varsin sisäänpäinlämpiävä paikka. Uusi omakotialuepelastaa myös aika ajoin vaaravyöhykkeessä olleenkoulun - ensi vuonna kaikki oppilaat eivät enää mahdusamalle luokalle. Kun vanhojen rintamamiestalojenkinkohdalla on menossa sukupolvenvaihdos, Ykspihlajan voihuoletta sanoa elävän nyt uutta nousukauttaan.Asukasyhdistyksellä riittää silti jatkossakin puuhaa: teollisuudenja sataman puristuksessa on vaalittava asutuksenetuja tosissaan. Ja se toinen satamakonttorikin pitää siirtääKakaravaaran viereen - Sataman seniorikodiksi...GENERATIONSVÄXLINGI YXPILADe unga kvinnor och män som kom från landsbygdenför att arbeta vid Yxpila hamn, såg och fabriker efterkriget börjar redan vara till åren komna. Nu är det nyttfolk som flyttar in i de frontmannahus de byggde; oftaär det barnbarnen eller andra unga barnfamiljer somtar över. Med tanke på Yxpila är situationen god, eftersomdet ökande invånartalet tryggar den egna bynsskola en allt säkrare framtid. Skolan har under årtiondenflera gånger varit indragningshotad. Redan nästahöst är gruppen av förstaklassister så stor, att elevernainte får plats i samma klass.Yxpila har ibland jämförts med Pispala i Tammerfors.Den tidigare arbetarstadsdelen ses nu som en originellträstadsdel med vacker havsstrand och nätta frontmannahussamt rikligt med möjligheter till kultur- och hobbyverksamhet.Det är inte många byar som kan skrytamed egen orkester, teater, idrottssällskap, kyrka ochFolkets hus. För det mesta har verksamheten som inleddesmed dessa efter kriget småningom upphört ochersatts av tv-tittande.Kulturlivet i Yxpila visar inga tecken på att falna, tvärtom.Det är allt oftare nutidsmänniskan vill bo på enplats där gemenskapsandan ännu spirar i ”vår by”. På enplats där man under promenaden till teatern, kyrkaneller en konsert samtidigt kan dra in doften av det saltahavet. Yxpila kan gratulera sig själv för att ha lyckatsstreta sig fram i fabrikernas skugga och så småningomockså lyckats hitta sin plats i stadens andliga atmosfär.Text Outi Airola översättning Carita Mäki-Ullakko17


--) LOHTAJAN kesä ´08Juha Orjala ja Sakari Lätti haluavat säilyttää Ohtakarin kalajuhlien perinteisen tyylin. –Markkinakojut eivät näille rannoille sovi, he toteavat.Teksti Elina Hirvinen kuvat Jarmo Seikkula ja Elina HirvinenKalan perässä OhtakariinOhtakarin kalajuhlat ovat leimanneet lohtajalaistenkesiä 1930-luvulta saakka. Vain sota on keskeyttänytperinteen, joka houkuttelee meren ja kalaherkkujenääreen vuosittain lähes 2000 kävijää.Ohtakarin kalajuhlat ovat leimanneet vuonna 1926 perustetunLohtajan Kalastajainseuran historiaa likipitäen alustaalkaen. Merkinnät ensimmäisistä kalajuhlista ovat 1930-luvulta. Tuolloin Ohtakariin pääsi ainoastaan veneillä, sillätie saarelle rakennettiin vasta 1970-luvulla, kertovat SakariLätti ja Juha Orjala Lohtajan Kalastajainseurasta.Tapahtuman tarkoitus on kuitenkin säilyttänyt alkuperäisyytenä:– Kalan perässä tänne tullaan. Esimerkiksi maankuulu siikavellijuontaa juurensa 1930-luvulle ja sitä on saatavillamyös nykyään. Siika- ja lohivellin ohella tarjolla on eri tavoinvalmistettuja kalamaistiaisia. Kalaa menee vuosittainkaupaksi 600-700 kiloa, Sakari Lätti muistelee.– Ajankohta ei ole kalasaaliin kannalta paras mahdollinen.Toisinaan tarjottavan hankkiminen on ottanut lujalle,mutta vielä kertaakaan kalajuhlilla ei ole makkaraa paistettu,Juha Orjala hymähtää.Ohtakarin kalajuhlat järjestetään perinteisesti heinäkuunkolmantena sunnuntaina.Markkinahumu ei kuulu kalajuhlilleOhtakarin kalajuhlat ovat saavuttaneet merkittävän jalansijanlähialueita yhdistävänä kesätapahtumana. Sakari Lätti jaJuha Orjala tietävät, että rannoilla tavataan ennen kaikkeatuttuja. Nykyiset ja entiset lohtajalaiset lyövät Ohtakarinrannoilla kättä.– Myös lähikuntien väkeä sekä turisteja käy runsaasti,Juha Orjala tietää.Juhlapäivän ohjelma alkaa aamuhartaudella, joka järjestetäänhukkuneiden kalastajien muistolle pystytetynmuistomerkin luona. Kyseessä on samalla Lohtajan seurakunnanvirallinen jumalanpalvelus. Varsinainen ohjelma alkaapuolen päivän kynnyksellä. Ohtakarin rantakivillä onnähty useana vuonna julkkisjuontajia ja juhlapuhujia ainaministeritasoa myöten.– Markkinoita kalajuhlista ei tehdä. Pienen kisailun jaohjelman ohella myynnissä on kahvia, limsaa ja jäätelöä.18


Ohtakarin kalajuhlat ovat houkutelleet väkeä kalaruokien äärelle jovuosikymmenet. Kuva 1980-luvulta.Kauppakojut eivät sovi perinteitä vaalivaan tyyliin, vaikkaniitä olisi kyllä joka vuosi tänne tulossa, Lätti ja Orjala linjaavat.Juhlien kävijämäärät ovat vakiinnuttaneet paikkansa1500:n liepeille. Takana on myös vuosia, jolloin paikalla arveltiinkäyneen liki 3000 ihmistä.– Se määrä on jo liikaa. Saari, kalat ja tekijät loppuvatkesken, Kalastajainseuran puheenjohtajana toimiva SakariLätti naurahtaa.Juhlien aikana voi myös tutustua Ohtakarin kalastusmuseoon,jossa pääsee aistimaan entisaikain kalastajanelämää. Museo on avoinna heinäkuussa joka päivä ja muulloinkinsopimuksen mukaan.Elinkeinona hiipumaan päinJuha Orjala ja Sakari Lätti ovat maanviljelijöitä, mutta kalastajanammattikaan ei ole outo. Molemmat ovat kokeneetverkkoja puolittain ammatikseen. Lohtajan Kalastajainseuraon tuttu yhteisö vuosikymmenten ajalta.– Perinteisen kalastuksen tulevaisuus ei näytä valoisalta.Elinkeinona se on jo hiipunut. Nuoria ei kiinnosta, eikä siitävoi heitä moittiakaan.Syyt perinneammatin sukupuuttoon kuolemiselle ovatmonet. Saaliit ovat huonontuneet ja erilaiset rajoituksethankaloittavat pyyntiä entisestään. Myös polttoaine- ja välinekustannuksetovat nousseet pilviin.– Yksi merkittävä ongelma alueellamme ovat hylkeet.Ne syövät kalat verkoistamme, Sakari Lätti tietää.Ohtakarin kalajuhlien elinvoimaisuuteen he kuitenkinuskovat lujasti.– Perinne säilyy niin kauan, kun toimeliasta väkeä löytyy,Juha Orjala linjaa ja kertoo, että harrastelijakalastajia onpitäjässä vielä mukavasti.– Kalastus on harrastus, joka siirtyy veren perintönäisältä pojalle. Me Sakarin kanssa olemme siitä hyviä esimerkkejä.Katusähly Tour -08 5.7.Vauhtia ja maaleja on luvassa lauantaina5.7., kun Salibandyseura Nibacos järjestääkatusählyturnauksen Kokkolan keskustassa.Kokit kohtaavat 18.7.Kokit kohtaavat jälleen Kokkolassa iloisenmusiikin ja hyvän tunnelman siivittelemänä.Kuka loihtii kesäisen kävelykadun herkullisimmattarjottavat tänä vuonna?19Kokkola Cup 17.-20.7Kokkolan ja lähikuntien viheriöillä potkaistaanpallo peliin jo 28. kerran. Kokkola Cup -turnaukseen on tulossa jälleen useitajoukkueita monista eri maista, joten luvassaon kovaa peliä ja tiukkaa vääntöä mestaruustittelistä.“kesätapahtumat”


Arvon päivä WanhanKallen Kesäviikolla 2008– Arvon nimipäivä Wanhan Kallen Kesäviikolla on omistettuikäihmisille vuodesta 2002 lähtien. Aloite Arvonpäivästä lähti aikanaan Vanhusneuvostolta, jonka alaisuudessatoimiva Arvo-toimikunta ideoi päivän ohjelman jaosallistuu aktiivisesti sen toteutukseen, kertoo Kokkolankaupungin kulttuuripalveluissa työskentelevä Berit Store.Tänä vuonna päivän ohjelma alkaa jäähallin takana urheilupuistossajärjestettävällä Boccia-turnauksella. Turnaukseenvoivat osallistua ikäihmistä koostuvat kolmen hengenjoukkueet ilman ylä- tai alaikärajaa.– Katsojat ovat tervetulleita. Voin luvata, että ilmassa tuleeolemaan suuren urheilujuhlan tuntua, hymyilee Store.Iltaohjelmana järjestetään koko perheen ilmainen puistokonserttiLänsipuistossa. Konsertissa esiintyy GuardiaNueva, solisteinaan Matti Korkiala, Anu Hälvä ja PauliinaKumpulainen. Arvon päivän kunniaksi konserttiin kutsutaankunniavieraiksi kaikki Ystäväpalvelu-koulutuksen saaneethenkilöt, jotka tekevät vapaaehtoistyötä vanhustenhuolloneri toimipisteissä Kokkolassa.Lapset ja PerinneArvo-toimikunta on innolla mukana myös Kesäviikon kaksipäiväisessäLapset ja Perinne -tapahtumassa, joka järjestetäänKruununvoudin talolla.– Perinteiden säilymisen kannalta on tärkeää, että ikäihmisetja lapset kohtaavat. Jännittävät kummitustarinat jaomilla käsillä tekeminen tarjoavat hyvän vaihtoehdon modernilleajanvietteelle, toteaa Store.Ensimmäisenä päivänä opetellaan työpajoissa vispilänpajupillin-ja saunavastan tekoa, leipomista, karstaamista jakehräämistä ja toisena kerrotaan tarinoita ja leikitään.Ett aktivt liv sompensionär i KarlebyTeksti Saila Suominen kuva Esa MelametsäEläkeläisjärjestöjen edustajista koostuva Arvotoimikuntaon vahvasti mukana kaupunkifestivaaliWanhan Kallen Kesäviikon tapahtumissa.– Jag älskar Kokkola, utbrister Marianne Cygnel som svar påfrågan varför hon återvände till Karleby efter 42 år i USA.Som ung gifte Marianne sig med en amerikan för att fåkomma ut till den stora världen. Till sin stora förtjusningfann hon sig leva ett primitivt nybyggarliv borta i skogennära Boston med piggsvin, rådjur och tvättbjörnar somgrannar. Senare tillbringade paret två år i en segelbåt påden Atlantiska Oceanen.Efter att Mariannes äktenskap hade slutat med en skilsmässa,flyttade hon ut till kusten, till staden Gloucester. Därfann hon musiken och sin finländska identitet bland ättlingartill finska emigranter.Musiken är den livgivande kraftenför henne även nu som pensionärhemma i Karleby. Hon medverkar iKarlebynejdens spelmansgille, KokkolanSeudun Harmonikkakerho ochEläkkeensaajien kuoro. MarianneCygnel är också medlem i Arvoarbetsgruppen,som organiserar aktiviteter,även på svenska, underGamla Kalles Sommarvecka.20


Viisi vuottataitoluisteluaMenestystä nuoresta iästä huolimattaKokkolan Taitoluistelijat pyöräyttelevät piruettejaankaupungissa, jonka historiasta löytyy nykyaikaisentaitoluistelun kehittäjän luistimen jäljet.Taitoluistelu saapui Suomeen ja Kokkolaan vuonna 1875,kun amerikkalainen Jackson Haines vieraili Helsingissä jaKokkolassa. Vierailu inspiroi luomaan Suomeen organisoituataitoluistelutoimintaa. Jackson Haines (1840–1875) oli yhdysvaltalainenbalettitanssija ja taitoluistelija, jota yleisesti pidetäännykyaikaisen taitoluistelun isänä. Haines kuoli tuberkuloosiinjuhannusaattona 23. kesäkuuta 1875 Kokkolassa jahänet on haudattu Kokkolan vanhalle hautausmaalle.Paljon ehti Suntissa virrata vettä jälkeen Hainesin aikojen,ennen kuin Kokkolaan perustettiin taitoluisteluun erikoistunutseura. Kokkolan Taitoluistelijat perustettiin vuonna2003 ihan sattumalta, kun jäähallilla oli avoimien ovienpäivä, kertoo seuran puheenjohtaja Annika Rahkila.– Olimme perheen kanssa luistelemassa ja paikalla olitaitoluistelun edustajia. Puheet kääntyivät taitoluistelunharrastusmahdollisuuksiin Kokkolassa ja kävi ilmi, että vaikkaHermes pyöritti taitoluistelujaostoa, oli touhu hiipunutvuosien varrella. Aloitimme uuden seuran puuhaamisenperiaatteessa ihan puhtaalta pöydältä ja tuorein voimin.Tällä hetkellä Kokkolan Taitoluistelijoiden siipien suojissapyörähtelee 75 aktiivisesti luistelevaa lasta, suurin osaheistä on tyttöjä. Olosuhteet Kokkolassa harrastamiselleovat hyvät, vaikka lisää jäävuoroja kaivattaisiinkin.– Lapsia käy harjoituksissa lähikunnista asti. Olemmekeskittyneet lapsiin ja nuoriin, mutta viime syksynä aloitimmemyös aikuisten luistelukoulun. Poikia on aika vaikeasaada mukaan, sillä jääkiekko on iso laji kaupungissamme,Rahkila tietää.Osa Kokkolan Taitoluistelijoiden nuorista luistelijoista kilpaileemenestyksekkäästi.– Olemme menestyneet aika hyvin, palkintosijojakin onsaatu. Menestystä on tullut itse asiassa todella hyvin, joskatsoo seuran ikää ja lajin perinteitä Kokkolassa, puheenjohtajailoitsee.Taitoluistelu on teatteria, tanssia ja äärettömän kovaa urheilua.– Kilpailutilanteessa fyysisen kunnon ja tekniikan pitääolla huippuunsa hiottua. Toisaalta laji sopii niin lapsille kuinaikuisillekin hyvänä harrasteliikuntana, Annika Rahkilasanoo.Teksti Tommi Lahtonen kuva Esa MelametsäLohtajanKirkkomusiikkijuhlat 7.-3.8.Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat täyttää tänäkesänä 30 vuotta. Monipuolisen juhlaviikonohjelmisto pitää sisällään mm. Eero Erkkilänsäveltämän Kalastajaoopperan osittaisenuusinnan. Juhlaviikon toisena punaisenalankana on suomalainen ja Suomen lähialueidenmusiikkikulttuuri.Ohtakarin kalajuhlat 20.7.Lohtajan kalastajainseura järjestää joperinteeksi muodostuneen kalajuhlan, jossatarjolla on maukkaiden kalaherkkujen ohellamusiikkia ja leikkimielisiä kilpailuja.21Tankarin karikokous 27.7.Tankarin saaren karitoimikunta kokoontuukerran vuodessa heinäkuun viimeisenäviikonloppuna. Karikokouksessa valitaanseuraavan vuoden karitoimikunta sekäpäätetään saaren yhteisistä asioista. Karikokouson kaikille avoin tapahtuma.“kesätapahtumat”


--) KÄLVIÄN kesä ´08Teksti Lauri Tuomi-Nikula kuva Esa MelametsäGrafiikan suomalaiset voimKälviän kirkon tapulin seinään nojaa kaksi mielenkiintoistakäläviäläistä äijää: graafikko Esa Riippa (61) ja kälviäläisensosiaalihuollon ensimmäinen ja edelleen verratenhyväkuntoinen asiamies, vaivaisukko (188), joka jaksaavuodesta toiseen toistaa herkkäkorvaiselle ohikulkijalle ainaajankohtaista sanomaansa: Joka köyhää armahtaa, se lainaaHerralle. Esa Riipassakin on saarnaajan vikaa. Hän eipuhu rahasta, ei edes taiteen rahoituksesta, vaan taiteenarvosta, siitä jonka aika sille antaa, jos on antaakseen.– Miten vahvaa ja kestävää esimerkiksi saksalaisen AlbertDürerin grafiikka on ja hän sentään kuoli liki 500-vuotta sitten. Hänen töissään on voimaviivaa, jokaelähdyttää katsojaa sukupolvesta toiseen, Esa Riippa ihmettelee.Parasta grafiikkaaJo muinaiset roomalaiset sen tiesivät ja sanoivat: Taide pitkä,elämä lyhyt. Esa Riippaa kuunnellessa alkaa vakuuttuasiitä, että ajalla ja ajan kanssa tekemällä voi syntyä taidetta,joka kestää ja koskettaa yhä uudelleen. Nyt sitä kestävää jahaltioittavaa herkkua on tarjolla Kälviän kunnan kulttuuritoimenyhdessä Riipan kanssa kokoamassa suomalaisengrafiikan näyttelyssä, joka tuo Kälviälle parasta suomalaistagrafiikkaa sen tunnetuimmilta tekijöiltä. Voimaviivoja -näyttely on esillä Kälviän kirkonkylän koululla 29.6.-27.7.Taiteilijaluettelo on huikea. Esa Riipan kutsuun ovatmyöntävästi vastanneet Maija Albrecht, Marjatta Hanhijoki,Outi Heiskanen, Hannu Hyrske, Juho Karjalainen,Pentti Kaskipuro, Outi Kirves, Inari Krohn, Kuutti Lavonen,Elina Luukanen, Antti Ratalahti. Toki mukana on myösnäyttelyn moottori itse, Esa Riippa.Miksi Kälviälle?Kälviä, tuo omituinen sana. Jokin siinä kiehtoo ja houkuttelee.Ei se sitä tarkoita, että siellä kaikki olisi niin auvoista jaihanaa, eipä tietenkään. Ihmeen myönteinen imago sille kuitenkinon kasvanut esimerkiksi taideväen keskuudessa.Raitti vilisee muusikoita, tanssijoita ja kuvataiteilijoita. Vaatimattomanamiehenä Esa Riippa ei omaa merkitystäänkorosta. Fakta homma on, että Esa Riipan omaa taidetta,22


ä tekevät kollegat. Kun Riipasta kutsu käy, Kälviälle tullaanmieluusti. Liki parikymmentä vuotta sitten Esa Riippa tuottiKälviälle edellisen ison grafiikkanäyttelyn. Intiimi suhe olisuuri menestys.– Pari tuhatta vierasta ja käläviäläisiäkin kävi ainakin sata,Esa Riippa naurattaa, ja uskoo vakaasti kävijöitä piisaavanmyös Voimaviivojen taikapiiriin.– On se sen arvoista. Käläviäläisille ja muillekin tiedoksi,näyttelyyn on vapaa pääsy. Eikä lapsilta tarvitse peittääsilmiä, näyttely sopii kaikille.Tästä aasinsillasta keskustelu luiskahtaa notkeasti nykytaiteenviimeaikaisiin edesottamuksiin. Pitkän linjan graafikkoja tunnetusti rauhalliseksi mieheksi tunnettu Riippa lämpeneeihan silmissä.– Nyt näyttää siltä, että taiteen syvä, kestävä pohjavirtaon jäänyt julkisuushakuisen pintakuohan alle. Taiteilijoidenjulkisuuspelit, mediaseksikkyys ja tarkoitushakuinen shokeeraaminenovat se, mitä heidän taiteestaan on näkyvillä.Kun keskustelen alan tekijöiden kanssa, niiden, jotka tekevättyötään tosissaan, kaikilla on päällimmäisenä samahämmennys ja syrjään potkitun olo, Esa huokaa.Onneksi Kälviän näyttelyssä on tarjolla ainoastaan hyväägrafiikkaa, sitä joka saa mielen hyrisemään.Voimaviivoja 29.6.-27.7.2008 Kälviän Kirkonkylänkoululla. Avajaiset sunnuntaina 29.6 klo 15.00.Näyttely on avoinna tiistaista sunnuntaihinklo 12.00-20.00.MYRSKYLUODON MAIJAJATKAA TANKARISSATankarin majakkasaari tarjoaa tänäkin vuonna loistavatpuitteet Kokkolan kesäteatteriyhdistyksen MyrskyluodonMaijalle. Anni Blomqvistin romaanisarjaan pohjautuvaanäytelmää esitetään kalliosaarella heinä- ja elokuunvaihteessa. Esityksiä on luvassa yhteensä kymmenen.Esitys toteutetaan yhteistyönä Kokkolan Kaupunginteatterin,Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulunsekä Kokkolan Matkailun kanssa. Kuljetus Tankariin onjärjestetty yhdessä Kokkolan Matkailun ja Kokko Linenkanssa. Saarelle seilataan risteilyalus m/s Jennyllä.Maijan roolissa nähdään Kokkolan kaupunginteatteristatuttu Irina Parviainen. Näytelmän on ohjannutJouni Henttu.Esitysaikataulu 200828.7. klo 19.30 ensi-ilta 1.8. klo 19.3029.7. klo 13.30 ja 19.30 2.8. klo 13.30 ja 19.3030.7. klo 13.30 ja 19.30 3.8. klo 13.30 ja 19.30ahahmot Kälviän kesässäKokkola Rock Festival vol 2.1.-2.8.Viime kesänä ensimmäistä kertaa järjestettyKokkola Rock Festival onnistui vakuuttamaanyleisön. Nyt on aika iskeä uudelleenkärkiesiintyjien ja nousevien tähtien avulla.1.-2.8. Suntinsuulla esiintyvät mm. JenniVartiainen, Mokoma, Stella sekä Ari Koivunen.Euromance 1.-10.8.Kansainvälinen nuorisoleiri tuottaa ja esittäänuorisokeskus Villa Elbassa musikaalin TheRace.KokkolanOopperakesä 2.8.-9.8.Elokuun alussa on vuorossa kolmas KokkolanOopperakesä. Tämän vuoden maateema onItalia. Kokkolan Oopperakesässä esiintyvättänä vuonna mm. kapellimestarit SakariOramo ja Aapo Häkkinen; laulajat AnuKomsi, Annika Mylläri, Robert Mcloud, HilarySummers ja Mikael Bellini sekä viulisti KaijaSaarikettu.Kokkolan Uiva -08 8.-12.8.Ohoi, kokka kohti Kokkolaa! Mustakarinpursiseuralla järjestetään jälleen huikeavenetapahtuma 8.-12.8. Tämän vuodenmessujen teemana on veneilyn ja vesiharrasteidenohella venealan rooli työllistäjänä.Perinnekonepäivät 9.8.-10.8.Koe vanhan ajan tuulahduksia vanhojenkoneiden, traktoreiden, moottoripyörien,mopojen ja erilaisten autojen ympäröimänä.Scan-auton alueella Heinolankaaressa järjestettävässätapahtumassa on esillä myösvanhaa armeijan kalustoa sekä vauhdikastraktorien kiihdytyskisa.23Viiniä Tullipakkahuoneella15.8.-16.8.Viiniä Tullipakkahuoneella -tapahtuma onsuunnattu kaikille hyvän ruoan ja viininystäville. Lukuisten viinimerkkien lisäksitarjolla on ranskalaisia vaikutteita, omanmaakunnan makunautintoja unohtamatta.Näytteilleasettajina toimivat viinialan ammattilaiset,maahantuojat, agentit, sekäjälleenmyyjät.Venetsialaiset 29.-31.8.Kokkolassa juhlitaan tänäkin vuonna veden,tulen ja valon kunniaksi. Tulossa on jälleennäyttäviä ohjelmanumeroita, ilotulituksia,juhlintaa sekä hauskaa toimintaa kokoperheelle. Esiintyjäkaartiin kuuluvat mm.Danny, Anna Abreu, voimamiehet, kahlekuningassekä paljon muuta.“kesätapahtumat”


Kokkolalaiset Leena Alatalo ja Elisa Maunumäki viihtyvät yhteisillä työmatkoilla.Teksti Lauri Tuomi-Nikula kuvat Esa MelametsäKun Kälviällä ollaan niinpyörällä päästäänKaikkihan sen tietävät, että kälviäläiset ovat kovia pyöräilemään.Kansan karttuisan suusta kuulee toinen toistaanmehevämpiä pyöräilyjuttuja vaikkapa veret seisauttavannaurun omaavasta poliisi Nissilästä, joka pyöränsä selästähoiti virkatehtävät vuosien ajan tai neljästä olympiasankarista,jotka polkivat Kälviää maailmankartalle. Kokkola onpesty ”pyöräilymaaottelussa” monet kerrat ja Kälviän Tarmonedustuspyöräilijät ovat pitäneet pyöräilypitäjän mainettayllä pian sadan vuoden ajan. Parasta kaikessa on tietenkinse, että innostus ei näytä laantumisen merkkejä -päin vastoin. Kilpapyöräily on saanut rinnalleen laajan joukonihan vain omaksi ilokseen, ruumiin ja sielun virkistykseksipyöräileviä, kaikenikäisiä kälviäläisiä. Ja on joukossa jokukokkolalainenkin.Kokkolasta Kälviälle ja päinvastoin!Kälviäläinen pyöräilykulttuuri tarttuu herkästi myös naapureihin.Kymmenet kälviäläiset pyöräilevät töihin Kokkolaan,mutta on sitä vastaantulevaakin liikennettä ihan mukavasti.Lucina Hagmanin koulun erityisluokanopettaja Leena Alataloja erityisopettaja Elisa Maunumäki pyöräilevät työmatkansaaina, kun keli vain sen sallii.– Pyöräily on erinomaista liikuntaa ja näin päivän liikunta-annostulee hoidettua melkein huomaamatta, opettajatkiittelevät.– Päivä alkaa pirteästi ja virtaa riittää vielä kotiinkin.Yhteinenmatka antaa myös aikaa purkaa päivän työpaineitayhdessä työkaverin kanssa. Raskas työ vaatii raskaathuvit, Elisa Maunumäki nauraa.Kokkolalaiskaksikon työmatkaan kuluu noin tunti persivu.– Tulemme usein Kälviälle Kajaanintietä pitkin ja siellä rekatja sivutuuli joskus heiluttavat. Paluumatka tehdään sittenPeltokorven kautta pyörätietä pitkin, sanoo Leena, jonkauutukainen kypärä kimmeltää iltapäivän auringossa.Kypärä pitää olla, tottakai, ja mukavat varusteet muutenkin!Tietä ja tien viertäMikään ei ole kaukana, kun on pyörä alla. Sopivia pyöräilyreittejälöytyy joka lähtöön. Sileää pintaa pitkin pääseepyörätietä Kokkolaan turvallisesti. Matkalla voi rapsuttaakilejä Toivosen Matin eläinpuistossa ja nuolaista naamansa”käläviän isoimmat tötteröt” ravintola Peltopyyn kioskilla.Kokkolalaisten kiusaksi pitää laittaa aina nimi maaotteluvihkoon.Mainio reitti merenrantaan kulkee mukavan mutkaistaPeitsontietä. Sisämaahan suuntaavat extremepyöräilijät valitsevatRidantien ja kuolemaa halveksivat Klapurintien.Ullava on turhan kaukana, mutta kyllä sielläkin on jokupyörällä käynyt. Maastopyöräilijöille löytyy satoja kilometriämetsäautoteitä, jossa jäniksiä väistellen saa nauttia kälviäläisestätehometsänhoidosta koko laajuudessaan.24


Peltokorven maisemissa riittää mäkiä, pirulla kun repesi siinä aikoinaankivipussi.Eikä Kälviällätarvitse ajella yksin:11.6. IMPIN PÄIVÄN PYÖRÄRETKIVuolteelta Lauttajärvelle. Lähtö klo 19.29.6. KYLÄLTÄ KYLÄLLE – pyöräilyLähtö klo 12.00 UrheilukentältäReitti: urheilukenttä – Peltokorven koulu – Ridankylänkylätalo – Urheilukenttä (yht. n. 25 km) RidankylänKylätalo avoinna klo 12.30 -14.30Gunvor Ahlskog har varvat egna upplevelser med fakta i sin bokGamla gravar berättar.6.-7.9. 24 -TUNNIN PYÖRÄILYklo 12 alkaenLähtö- ja vaihtopaikka Kälviän vapaa-ajantalo24 tunnin pyöräily on hauska liikunnallinen tapahtuma, jokatoteutetaan joukkueittain vuorokauden aikana. Lisätietoja:Satu Räisänen / Keski-Pohjanmaan liikunta p. 06-832 1325tai Jouni Kykyri / Kälviän kunta p.050-325 28407.9. PYÖRÄILYKAUDENPÄÄTTÄJÄISETKlo 12.00 Toivosen eläinpuiston ja talonpojanmuseon pihalla.TERVETULOAVESIVEIJARINMAAUIMALAAN!Uintikeskus VesiVeijarin maauimala on avattu jälleen.Tänä kesänä ahkerimmat uimarit voivat hankkiaVesiVeijarin kesäkortin, joka oikeuttaa polskuttelemaanvaikka kesän jokaisena päivänä. Kesäkorttimaksaa aikuisilta 110 euroa, eläkeläisiltä 75 euroa,opiskelijoilta ja työttömiltä 65 euroa ja lapsiltasekä alle 15-vuotiailta nuorilta 55 euroa. Kortti onvoimassa kesäkuun alusta elokuun loppuun.Maauimalan altaat ovat avoinna viikon jokaisenapäivänä. Juhannusviikolla tapahtuvan vuosihuollonvuoksi VesiVeijari on suljettuna 16.-22.6.GAMLA GRAVARSOM BERÄTTARGunvor Ahlskog skrev boken Gamla gravar berättar efteratt hon hittat några gamla dokument i samband medatt hon flyttade. Dokumenten visade sig vara korrespondensbrevskrivna av sjökapten Anders Wiklund sombyggde huset som var Ahlskogs mans hemgård.– Under mina vandringar på Marie begravningsplats sågjag gravar som tillhörde skepparsläkten och jag tyckte attde hade glömts bort, säger Ahlskog.År 2003 började Gunvor Ahlskog samla material ochläsa litteratur om tidsepoken och skepparsläkten somhon valde ut. Bland annat stöter man på släkterna Donner,Roos och Kyntzell i boken. I september 2007 utgavsGamla gravar berättar i femhundra exemplar. Merpartenav bilderna står Esa Tiainen för, men vissa bilder är tagnaav Ahlskog själv och de svartvita bilderna härstammarfrån stadens hembygdsarkiv.– Det var mycket intressanta historier jag kom över.Boken handlar ju inte bara om skepparsläkten utan jaghar bland annat tagit upp gravstenarnas utformning ocholika begravningsseder man hade.Ahlskog har fått mycket positiv respons för sin bok.– Jag har blandat fakta och fiktion i boken och tagit medmina egna upplevelser. Boken är ingen dokumentär.En översättning till finska av Gamla gravar berättar väntasbli klar i sommar.Under sommaren ordnas några guidade rundturer pergravgård av Karleby turism.Text och bild Linda Borg25


YKKÖSOSOITTEETONJulkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiinOfficiellt meddelande, delas ut till alla hushåll

More magazines by this user
Similar magazines