Tule sieki Kirunhan.pdf

Tule Sieki KirunhanAv Elisabeth VirkkunenUlla Bergström1

AlkusanatKevväälä 2008 meitä pyyethiin kaupungintalole kokkoukseen ja sielä sillonen uutveklingsleetariAnders Karlsson meiltä kysy jos met olima kiinostunheita tekehmäänoppimateriaalia meänkielelä ja juuri tämän perän meänkielelä ( Jukkasjärvenvarieteetti).Met innostuima ja päätimä lukea kesälä meänkieltä ja se oli niin mielenkiintostaja meistä hauskaa meän opettajan Linnea Nylundin ansiosta ja niinpä met luimameänkieltä syys-termiinanki.Jo syksylä met saima aatoksen mitenkä met tämän materiaalin tehemä. Aina ko metolema kohanheet niin met olema työstänheet tätä meän kirjasta.Meän meänkieli eroaa vähän Jukkasjärven varieteetista. Meilä oon juuret Suomessaja Ruottissa;Torniojokilaaksossa. Siksipä onki ollu erittäin hyä ette Lennart Petterssonoon tarkastanu oppimateriaalin.Kiitos hälle siittä.Met hääymä kiittää tässä meän rehtoreita; Sten Suuppia ja Soili Hännistä, ko netoon olheet niin positiivisia tähän meän oppimateriaalin tekhoon. Tietekki kiitosAnders Karlssonille joka oon johtanu tätä työtä ja Skolverketille tuesta.Tuolluvaara 13. kesäkuuta 2009Ulla Bergström, Elisabeth VirkkunenEn översikt av meänkieli (Jukkasjärvi varietet) ges på nästa sida.3

Översikt4

SisällysluetteloAlkusanat3Översikt4Kartor6Kap 1“Nyt met olema kohta Kirunassa”lause9Kap 2Statsuunilta kaupunkhin päinpresens12Kap 3Kirkoleobjekti14Kap 4LKAB kruuapaikallissijat16Kap 5Kap 6Hjalmar Lundbohm,Ensimäinen dispunenttiHarrastukset elikkä intressitjärjestysluvutkysmyssanat2023Kap 7Byssistasuunipaikallisijat28Kap 8Tuolluvaaravastakohdat31Kap 9Kap 10JukkasjärviLentokentälekielteisiäverbimuotojakertausta3540Facit44Till läraren49Källor545

KartorKiruna kommun6

Kiruna C + Tuolluvaara7

Jukkasjärvi8

Kapitteli 1“Nyt met olemakohta Kirunassa”Kuulu höögtaalarista.Juna promsa faarttia. Rälsit kolisevat.Kaupunki jo näky.Juna pysähty stasuunille. Sielä ihmiset seisovat ja oottavat viehraita.Mie otan väskyn hyllyltä ja marsin ovele. Mie aukasen oven.Ilma oon kylmä ja mie panen lakin päähän.- Ompa täälä lunta, mie sanon ittele.Mie marsin peronkila ja sielä hotelin eessä oon patsas; neljä rautaukkoa kantamassarälsiä.Yks niistä ukoista alka praatia mulle. Ja se praati ja praati.Minusta oon sopiva ette ukko kerto mulle entisajan rautatietöistä.Se lähte minun följhyn. Se oon juuri hauska ette mie saan kaverin.9

Sanastojunatågpraati; praatiapratarpromsa; promsatabromsartehtin; tehägjordesfaarttia; faarttifartkerto; kertoaberättarrälsiä; rälsiskenatännehitkolisevat, kolistalähte; lähteäasemalle; asematill stationenmatkhan; matkaföljer med migpatsasstatyjuuriprecisittele; itteför mig självsopivapassandeeessäframförkaverin; kaverikamratmulle; mietill migrautatietöistä; -työom järnvägsarbetenennenförutföljhynföljer medyks niistä ukoistaen av de gubbarnaTehtäväStasuuni Veä viiva sanasta kuvhan.stasuuniresenäärirälsijunavaunuperonki10

Käänä seuravat laushet meänkielele.Tåget bromsar.______________________________________________________Människorna väntar på främmande.______________________________________________________På stationen finns det en stor staty.______________________________________________________Gubben pratar och pratar.______________________________________________________Han följer med mig.______________________________________________________11

Kapitteli 2Stasuunilta kaupunkhin päinMie annan ukole nimen Rallari.Rautaukko Rallari praati siinä samala ko met marsima törmä pääle.- Kattopa tuone vasemale, tuossa oon se Järnvägsparkki. Sielä kläpit saavathyppiä ja laukkoa tällingissä.- Eikös sielä raahvat saa käyä ollenkhan?- Tietekki saavat. Ei kläpit sielä yksin ole.Kattopa tuota pytinkiä tuola oikeala käelä.Se oon se meän kaupunkintalo.- Ompa se iso talo, kukas sielä asu?- Ei siinä kukhan asu. Siinä pytinkissä net päättävämeän komuunin asioista.Met menemä kohti fiiniä ovea. Ovessa oon isotkummaliset kahvat.Rallari aukase mulle oven.- Mutta olipa iso huone! Ja paljo pikku huohneita.- Net oon kontturia, sano Rallari.Sanastopraatjapratapytinkibyggnadtörmäbackepäättävät; päättäbestämmervasemale; vasentill vänsterkummaliset; kum-oikeala käeläpå höger sidamalinenkonstigatällinkiställningkahvat; kahvahandtagraahvat; raavasvuxnahuonerumkontturikontor12

TehtäväYhistä viivala sanat.praatiamarsiakattoahyppiälaukkoakäyäasuapäättämennäaukastasanoaöppnahoppabestämmapromenerabopratatittasägagåspringabesöka, hälsa påPiirä tähän alle Rallari.13

Kapitteli3KirkoleEnnen ko mie hoksan, met olema kirkoneessä. Se se vasta fiini pytinki oon. Kullanfärisetpatsat katola seisovat ja kattovatmeitä. Mulla aivan pää pyöri. Suuri mustarautaovi oon porthaitten kohala.- Nyt mie halvan mennä sisäle. Rallari aukaseraskhan oven ja mie näen jo oven raostapikkusen alttaritaulua.- Onkos tuo paratiisi? mie kysyn.- Ja fiini kirkko, mie mainon. “Tämähänoon ko kota. Ja mikkä tummat seinät.” Met menemä istuhan penkile ja Rallarialka selittähän mulle kirkon historia. Yhtäkkiä alka urut soijhman. Kanttoriistu lehterillä ja harjottele ennen jumalanpalvelusta. Pappia ja vahtimestaria eivielä näy.Sanastokirkole; kirkkotill kyrkanpikkusen; pikkunenlitehoksan hoksataförståalttaritaulualtartvlaeessäframförmainon; mainoaförundra sigvastaförstselittäförklarakullanfärisetguldfärgadeyhtäkkiäplötsligtkatola; kattopå taketurutorgelnhalvan; halutajag villalkavat sijhman; soijabörjar spelasisäleinlehterillä; lehteripå läktarenulosutjumalanpalvelusgudstjänstraskhan; raskastungpappiprästraosta; rakour springanvahtimestari (suntio)vaktmästare14

TäyenystehtäväKullanfäriset patsat katolla seisovat ja kattovat_______________Rallari aukase __________________ _______________ ja mienäen jo oven raosta _________________________________________________ ja ________________________ ei vielä näy.SanaristikkoBlommaPrästVäggarMörkTavlaKåtaOrgelnKyrkaKysmys: Mitäs teke kanttori?___________________________________15

Kapitteli 4LKAB kruuaRallari vie minut kruuatiele. Sekiemurtele ko käärme Luossajärvenrannala.Iso korkea talo oon juuri vaaran vieressä.Piilit ajavat sisäle vaahran isostareiästä ja katoavat ko pienet hiiretkolhon.- Miksis net piilit tuone vaaran sisäleajavat?- Net oon kaivosautoja: pikkupiilit, lastipiilit ja byssit. Byssit vievät väkeä töihinmaan alle.- Mieki halvan lähteä sinne.Manskaappihusetin eestä lähte byssi. Met hyppämä siihen ja niin alko kruuareisu.Pimeät ja pitkät tiet vievät alaspäin. Jyrkissä mukissa promsit kitisevät.Perilä met saama kattoa filmiä ja fiikata. Opas kerto meile kruuasta ja metkäymä museossa. Rauta haise joka paikassa ja met saama otta matkhan pikkusiarautakuulia. Juna viepi malmia Narvikhin ja Luulahjan.- Tämä reisu on mukava mutta mie pölkän.Rallari otta minua käestä kiini.Lopulta met tulema ylös päivänvalhon.16

Sanastokruuagruvaalko; alkabörjarvie, viepi, vievät;pimeät; pimeämörkaviiäförapitkät; pitkälångakäärmeormalasneråtkiemurtele;alaspäinneråtkiemurellaslingrar sigjyrkissä; jyrkkäbrantarantastrandmukissa; mukkai kurvorkorkeahögpromsit; promsibromsarnavaarabergkitisevät; kitistägnisslarvieressäbredvidperiläframmereistä; reikäfrån håletsaama:saavi fårkatoavat; kaotaförsvinnerrautajärnkolhon; koloin i håletreisuresa(subst)fulpölkän:pölätäjag är räddkolo (adj.)fulkiinifastväkeä; väkifolklopulta:lopputill sluttöihin; työtill arbetettulema: tullavi kommereestäframifrånylösuppåt17

TehtäväKirjota oikea sana oikean kuvan alle!Sanat: kaivos, käärme, ranta, korkea, iso, hiiri, lastipiili, pimeä, jyrkkä,filmi, mukka ja käsi 18

Olippa sie duktinen.19

Kapitteli 5Hjalmar Lundbohm, ensimäinendispunenttiKruuahotelin takana oon pieni pruuni talo.Pienen talon takana oon vähän isompi pruuni talo.Siinä pienessä talossa asui 1900-luvun alussa Hjalmar Lundbohm. Se oli kruuanensimäinen dispunentti ja Kirunan kaupunkin perustaja.Isossa pruunissa talossa oon nyt museo ja kahvila.Jokku sanovat ette Hjalmar kummittele kontturissa.20

Sanastoensimäinenförstakymmenestiondetoinenandratakanabakomkolmastredjeisompi; isostörreneljäsfjärdemuseomuseumviiesfemtekahvilacafekuuessjätteperustajagrundareseittemässjundekummittele;kaheksasåttondekummittellaspökaryheksäsniondeTehtävä 1Kirjota kaks lausetta Hjalmarista.____________________________________________________________________________________________________________Tehtävä 2JärjestysluvutMonesko?Väritä oikea kuva.ensimäinen21

toinenkolmasneljäsviieskuuesseittemäskaheksasyheksäskymmenes22

Kapitteli 6Harrastukset elikkä intressitAurinko paista ja oon fiini ilma.- Nyt olis mukava potkia palloa.- Missä?- Meilä oon tuola Lombialla hyä plaani.- Missäs semmonen Lombia-plaani oon?- Tuola värmeverketin vieressä. Eks sie näe savua tuola taifhala etelässä?- Mistäs met saama pallon?- Mulla oon aina pallo repussa. Lähemä sinne potkihan.Met kävelemmä ja kattelemma maisemia.Perilä meitä ootta yllätys; kentälä oon jo net jokka potkivat ja met saamaseisoa plaanin laijassa ja kattoa ko sielä potkithan palloa.Net laukkovat pallon perässä ja hikoilevat.- Menemä tuone sisäle.23

- Mikäs talo tuo oon?- Se oon jäähalli. Sielä net pelavat hokkia ja ookaavat luistimilla.- Emmä lähe sisäle ko oon niin fiini ilma.- Kukas tuola isossa pruunissa talossa sitte asu?- Ei sielä kukhan asu. Se oon Folkets Parkki. Sielä oon restaurangi ja sielä ihmisettansavat.- Mitäs muuta täälä Kirunassa saatta harrasta?- Meilä oon simhalli, sporttihalli ja bibloteekki.Talvela met ookama slaalomia, ookaama skuutterilla ja tietekki met hihtamasivakoila tolala. Kesälä met marsima mettässä tai plokkama marjoja.Sanastominnesvartkattoatittamissäsvarhikkoilevat; hikoilasvettasmistäsvarifrånjäähalliishallmikäsvadpelavat hokkia;kuasvempelataspela ishockeymitäsvadookaavat luistimilla;ookataåka skridskorharrastukset;simhallisimhallharrastusintressentelvela; talvipå vinternintressitintressenkesälä, kesäpå sommarenharrastautövatietekkiså klartpotkiasparkahiihama; hihtoavi åker skidorpotkijafotbollsspelaremettässä; mettäi skogenpotkupallofotbollsivakoila; sivakkapå skidorplaaniplantolala; tolapå spåretrepussa; reppui ryggsäckenmarsima; marsiavi går, romeneraryllätysöverraskningplokkaama, plo-laukkovat; laukkoaspringakatavi plockarmarjoja; marjabär24

Tehtävä 1Käänä meänkielele seuraavat laushet.Vart går du?______________________________________________Var är Lombia? ___________________________________________Varifrån får vi bollen?_____________________________________________________________________________________________Vem spelar fotboll?_________________________________________Vad har du i ryggsäcken?_____________________________________Vad är det där för hus?______________________________________Tehtävä 2Taivuta verbi oikhen!seisoaMie_________Sie__________Se__________Met_________Tet__________Net__________pelataMie__________Sie___________Se___________Met__________Tet___________Net___________25

Tehtävä 3Taivuta verbi oikehan muothon!Met_________(otta) pallon repusta.Met_________(lähteä) Lombialle.Net ____________(pelata hokkia).Tehtävä 4Kirjota sopiva sana tai lause kuvan alle. Katto tekstistä.26

Kapitteli 7ByssistasuuniPunanen byssi aja parkkipaikale. Punasessa byssissa istu chaffööri ja nostaisoa kättä meile. Se aukase klasin ja praati meile.Rallari kysy:- Mihis sie olet menossa?- Mie olen menossa byssistasuunille. Tulka följhyn.- Met saama ookata sen kansa sinne.Met menemä sisäle stasuuhnin. Kontturissa istu yks vaimo.- Mikäs byssi mene Tuolluvaahran?- Tässä pienessä vihossa oon kaikki Kirunan byssiajat ja byssireitit, sano kontturistija antaa meile semmosen kirjavan vihon.Met stuteerama tidtabellia.- Koskas lähte byssi Tuolluvaahran?- Se lähte puolen tiiman päästä.- Met kerkiämä fiikata.Niin met sitte istuma pienessä kahvilassa ja toppama makeata pulla.Byssi aja pysäkille ja met nousema kyythin.28

Sanastobyssibussaikataulua; ai-byssiasemabusstationkataulutidtabellerpysäkkihållplatspuolen tiimanpysäkilletill hållplatspäästäom en halv timmeparkkipaikaletill parkeringsplatstiimatimmeparkkipaikkaparkeringsplatskerkiämä; keritävi hinnernostaalyftapienessä; pienii litenaukasee; aukastaöppnarmakeagodsinnedittoppama; topatavi dopparvaimokvinnanousema; noustavi stiger påvihossa; vihkoi häftetkyythin; kyytivi stiger påkirjavatbrokigTehtävä 1Lue kappale äähnen kaverin kansa meänkielelä ja lukeka se kansruottiksi!Tehtävä 2Käänä ruottiksi!Parkkipaikale _______________________________________Punasessa byssissä____________________________________Nosta isoa kättä______________________________________29

Mikäs byssi mene Tuolluvaahran? __________________________________________________________________________Tässä pienessä vihossa.-_________________________________________________________________________________Semmosen kirjavan vihon_______________________________Puolen tiiman päästä __________________________________Pienessä kahvilassa ___________________________________Toppaama makeata pulla _______________________________30

Kapitteli 8TuolluvaaraByssi aja vanhan Tuolluvaarankruuan ohi. Nytkaivos oon kiini.Byssi pysähty kioskin kohala.Kuski toivotta meilehyvä päivä. Kioski oon aukija met ostama sieltä avisin.Rallari istu minun vieressäpenkilä ja jatka:- Täälä asu noin tuhat ihmistä.Tässä oon kioski jatuola oon koulu. Se oon vanha. Koulu rakenethin vuona 1914. Koulun päässäoon kirkko.Se oon aika uusi. Koulun kartanolla kasva korkeita mäntyjä jamuutama matala pensas.Penkin vieressä oon ruma roskakori ja se oon täynä roskia.- Mishän koulukläpit oon ko kartano oon tyhjä.- Niilä oon varhman leeti.Kohta tule Jukkasjärven byssi ja met jatkama matka Jukkasjärvele.31

32Sanastovanhauusinuoriaukikiinivieressäkorkeamatalarumakaunisroskakartanotäynätyhjäkohtaohitoivottaavisiostama; ostakioskikouluvuona; vuosipensasmuutamamäntyleetijatkama; jatkagammalnyungöpenstängdbredvidhöglågfulvackerskräpgårdfulltomsnartförbiönskartidningvi köperkioskskolaårbuskenågratallledigvi fortsätter

TehtäväVastakohtaharjotuksiaKirjota seuraavat sanat oikean kuvan alle.Tyhjä korkea matala iso täynä auki kiiniMikä sana ei sopinut kuvhin?_____________________________________33

Piirä tähän kuva siitä sanasta.34

Kapitteli 9JukkasjärviLentokentän tienhaarassa met käänymäithän päin.Byssin muturi surise. Oikeala oon IR-Fin talo. Sielä net tutkivat avaruutta.Jukkasjärven korsninkissa ei oletrafiikkia, byssi käänty vasemalle.Kohta met olema Lintasessa (Laxforsissa)ja ajama Puimusen vaaran ohi.Kylän ensimäiset talot näkyvät jo byssinklasista.- Ompa kummalinen pytinki tuolaväylän rannassa. Aivan valkonen janiinko lumesta tehty. Ja nuin montapiiliä parkkipaikala.- No, eks sie sitä tiä. Sehän oon sekuulusa Ice Hotelli. Sielä oon kirkkoja hoteli. Ihmiset saavat nukkuajääsängyssä ja porontaljan päälä.Juomaklasikki oon jäiset, ja niin oon lampukki ja soffakki. Väkeä tule sinnevaikka mistä paikasta.- Esrange? mie kysyn.- Esrange on rakettibaasi. Sieltä lähte raketit ilmhan. Raketissa saatta olla vehkeitäja net tutkivat avaruutta, sano Rallari.- Jokku ihmiset oon ostanhet piljetin avaruuthen. Net meinavattehä reisun sinne, jatka Rallari.35

Nyt met olema perilä Jukkasjärven vanhan kirkon eessä.Kirkon portti oon kiini ja met emmä pääse sisäle.- Kirkossa ei ole aivan tavalinen alttaritaulu. Se oon färilinen kolmiosanenkuulusa puurelieffi.- Mitäs tuo sana Jukkasjärvi tarkotta?- Jukkas (Tsokkerasjaure) tule saamen kielestä ja se tarkotta kokkoontumispaikka.Täälä oon pietty markkinoita vuosisatoja.- Mulla oon nälkä. Onkos täälä restaurangia?- Hembygsgoordila saapi ruoka.Nyt mie näen kaikki nuo vanhat pytinkit. Kartanolla oon vanha vinttikaivo.Rallari kurkista vanhan talon klasista ja sano ette sielä sisälä oon paljonmuseokampheita.- Tuo korkea linnunpönttö…- Ei se ole linnunpönttö, se oon semmonen vanhanaikhanen kahveri elikkänjalla. Se oon liha ja kala varten.- Nyt met syömä. Otamako halstrattua siika vaiko poronkäristystä?- Syömä siika ja efterrätiksi jotaki makeata.Sanastolentkentän; lento-avaruutta; avar-kenttäflygplatsensuusrymdentienhaarassa;väylän; väyläälvenstienhaarai vägskälrannassa; rantavid strandenkäänymä; kääntyävi vänderniinkoså somithän; itäösterutlumesta; lumiav snösurise, suristasurranuinsåtutkivat; tutkiaforskarkuulusaberömdei ole, ollafinns intenukkuasovakylän; kyläbyns36

jääsängyssä;pietty; pittäähållitsjääsänkyi issängenvuosisatoja; -satasekelporontaljan; po-mulla oon nälkäjag är hungrigrontaljamulla oon janojag är törstigpääläpå renhudmulla oon kylmäjag fryserjuomaklasikki;onkos -kofinns detjuomaklasiäven dricksglasenruokaa; ruokamatjäiset; jäinenisiganäen; nähäjag serväkeä; väkifolknuo; netde därpaikasta; paikkafrån platsvinttikaivobrunn med svängeleessäframförkurkistakikarporttiportkampheita; kampesakermet emmä pääselinnunpönttöfågelholksisälevi släpps inte insemmonensådantavalinenvanligvanhanaikhanengammaldagsfärilinenfärgrikkahveriskafferikolmiosanentredeladotamako; ottaska vi tapuuträsiika; siikatsikrelieffireliefporonkäristystä;tarkottabetyderporonkäristysrenskavkielestä; kielifrån språketvaiko; vaiellerkokkonntumispai-makeata, makeasötkkaa; -paikkatsamlingsplatsTehtävä 1Lue teksti.Kerro omin sanoin matkasta Jukkasjärvhen.Kerro omin sanoin Jukkajärven kylästä.37

Tehtävä 2Vasta kysmyksin koko lauselaMitäs IRF:n talossa tehän? ______________________________ ___________________________________________________________Mitäs ICEhotellissa oon?___________________________________________________________________________________________Minkälaiset juomaklasit sielä oon?____________________________________________________________________________________Missäs net käyvät syömässä? ______________________________________________________________________________________________________________________________________________Mikäs oon kahveri? ______________________________________________________________________________________________38

Tehtävä 3Piirä vinttikaivo.39

Kapitteli 10LentokentäleHaski-koirat haukkuvat joen jäälä. Koiria oon kaheksan ja niilä oon rekiperässä.Koiritten vieressä seiso joku kookas mies ja vonka meitä.- Tet oletta tilanhet kyytin lentokentäle. Panka overallit pääle ja karvalakitpäähän. Reessä oon vanthut ja lämpimät kengät.- Eikös sinne mennä piililä? mie kysyn.- Mie tilasin sulle tämän hurrikhan kyytin, vastaa Rallari.Met panema vaathet pääle ja istuma rekhen.Viuh! Voi sitä menoa.Ylitämmä joen jäätietä ja kohta met olema mettätielä menossa kohti Altajärveä.Ylitämmä järven ja matka mene hopusti.Eikä aikakhan, niin met jo seisoma aseman eessä.Rallari kanta repun sisäle ja met menemä ostahan piljetin mulle kassasta.Nyt oon aika sanoa hyvästit Rallarille ja kiittä.Mie halan sitä ja nousen lentokonheshen.40

Sanastohaukkuvat; haukkaskällerkysyn; kysväjag frågarjoen; jokiälvenstilasin; tilatajag beställdeniilä; netde harhurrikhan; hur-rekhen; rekii slädenrikassällsyntperässäeftervasta; vastatasvararvieressäbredvidpanema; pannatar påjokunågonvaathet, vaatekläderkookasstormenoa; menofartvonka; vongataväntarmenne; mennägåroletta tilanhet;ylitämmä; ylittävi korsartilatani har beställtkohtimotkyytin; kyytiskjutshopustisnabbtpanka; pannata på erei aikakhanefter en kort stundkarvalakit; karval-joredanakkipälsmössornakantabärpäälepåostahan; ostaaför att köpapäähänpåpiljetin; piljettibiljettpäässäi huvudetsanoa hyästitsäga adjövanthuut; vantusvantarnahalan; halatajag kramarkengät; kenkäskornalentokonheshenin i flygplanet41

Tehtävä 1Täytä oikeala sanala.Pane lakki (pää)._____________________________Ota lakki pois (pää) __________________________Sulla oon lakki (pää)__________________________Mulla oon vanthut (käsi) _______________________Mulla oon sukka (jalka) ________________________Mulla oon kaulahuivi (kaula) ____________________Tehtävä 2Piirä sanan alle sopiva kuva.lentokene koira reki mettä42

epputpiljettijokijärvitieoverallikengätkarvalakkikaulahuivivanthutsukatkoirakookashalata43

FacitKapitteli 1Juna promsa.Ihmiset oottavat viehraita.Stasuunilla oon iso patsas.Ukko praati ja praatiSe lähte minun följhyn.Kapitteli 2praatiakattoahyppiälaukkoakäyäasuapäättämennäaukastasanoamarsiapratatittahoppaspringabesöka/ hälsa påbobestämmagåöppnasägapromenera44

Kapitteli 3meitäraskhanovenpikkusenalttaritauluapappiavahtimestariaKKUAKAKP A P P IS E I N Ä TUTTORUTUM MUTLK I R K KAAUOKanttori pellaKapitteli 4kaivos/kruuakäsikäärmerantahiirilastipiilipimeäkorkeajyrkkämukka45

Kapitteli 5ensimäinen-försttoinen-andrakolmas-tredjeneljäs-fjärdeviies-femtekuues-sjätteseittemäs-sjundekaheksas-åttondeyheksäs-niondekymmenes-tiondeKapitteli 6Mihis sie menet?Missäs Lombia oon?Mistäs met saama pallon?Kukas potki jalkapalloa?Mitäs sulla oon repussa?Mikäs tuo talo oon?seisonseisotseisoseisomaseisottaseisova(t)46

pelanpelatpelapelamapelattapelava(t)otamalähemäpelava(t) hokkiaesim.jalkapallohokkihihtahikoillamarjojakahvilauimahalliKapitteli 7till parkeringsplatseni den röda bussenlyfter den stora handenvilken buss går till Tuolluvaarai detta lilla häfteett sådant färgrikt häfteom en halv timmei det lilla caféetvi äter en god bulle47

Kapitteli 8isotyhjäkorkeakiinimatalaaukitäynäKapitteli 10päähänpäästäpäässäkäthenjalassakaulassa48

Till lärarenKirunaKiruna (nordsamiska: Giron, finska: Kiiruna, meänkieli: Kiruna) liggerpå fjället Haukivaara och är den största tätorten i Lappland (18 090innevånare år 2008).Kiruna grundades år 1900 och Hjalmar Lundbohm räknas som dessgrundare. Han var disponent vid gruvbolaget LKAB som började bryta järnmalmi Kiirunavaara i slutet av 1890-talet.Kiruna fick stadsrättigheter år 1948.RallareRallare var ett yrkesnamn för anläggningsarbetares, särskilt vid järnvägs- ochkraftverksbyggen.Det var vanligt att den som ”gick på rallen” sökte sig till järnvägsbyggen för attfå en bättre lön.Arbetet var hårt och riskfyllt och arbetsförhållandena var många gånger mycketsvåra. Rallarna bodde ofta i bristfälliga baracker. Arbetet var riskfyllt, menbetalningen var drivkraft för rallarna.StadshusetByggnaden blev färdig 1963. Arkitekt är Artur von Schmalensee. De 23 klockornai klocktornet sänder ett klockspel. Klocktornet ritades av Bror Marklund.De två handtagen på stora porten är gjorda av slöjdaren Esaias Poggats. De ärgjorda av masurbjörk och renhorn. Mönstret är inspirerat av en trolltrumma.Svenska Arkitektföreningen utsåg 1964 Kiruna stadshus till Sveriges vackrasteoffentliga byggnad (Salinpriset).Kommunstyrelsen och kommunfullmäktige har sina sessionssalar i byggnaden.Kommunen har sina kontor där.49

Kiruna kyrka”Du ska rita en kyrka som är som en lappkåta”, sade Hjalmar Lundbohm tillarkitekt Gustav Wikman och så blev det.Kyrkan påminner om en lappkåta med sina takbjälkkonstruktionoch sina mörka väggar och även det ovanifrån fallande ljuset.Gustav Wikman ritade även klockstapeln.Kyrkan och klockstapeln ligger i en naturpark.År 1912 var kyrkan klar och den överlämnades till Jukkasjärvi församling somgåva från LKAB.Runt kyrkan finns på taket 12 förgyllda statyer, vilka föreställer människori olika sinnestillstånd: ingivelse, hänryckning, förtvivlan, blyghet, övermod,fromhet, förtröstan, andakt, svårmod, sorg, kärlek och ödmjukhet.Altartavlan är målad av prins Eugen. Tavlan har inget speciellt namn men brukarkallas för Soltavlan eller Den heliga lunden.Kiruna kyrka utsågs av Arkitektriksdagen år 2001 till ”Alla tiders bästa byggnad,byggd före 1950” i Sverige.Förmodligen måste Kiruna kyrka flyttas inom 30 år på grund av malmbrytningeni Kirunagruvan.GruvanLKAB (Luossavaara-Kirunavaara AktieBolag)Sedan Kiruna grundades har staden och gruvan levt sida vid sida. Fyndighetensom LKAB bryter i Kiruna är världensstörsta sammanhängande järnmalmskropp. En jättelik skiva av ren och rikmagnetit stupar snett ner i marken, fyra kilometer lång och 80 meter bred. Inorra änden som går in under staden ökar bredden till uppåt 200 meter.Lutningen på malmkroppen i Kiruna går österut och det betyder att den norrahalvan av malmkroppen lutar in mot staden.Gruvan har påverkat markytan sedan brytningen startade vid sekelskiftet50

1900. LKAB:s område på Ön har tömts på hus och invånare och sjön Luossajärvisyta har minskats flera gånger. Den fortsatta malmbrytningen kommernu även att påverka det centrala samhället.JukkasjärviJukkasjärvi är en liten by belägen vid Torneälven, ca 15 km från Kiruna. Namnetkommer från samiskan och betyder mötesplats. En gång per år samladesman här för att byta och sälja slöjd, skinn, fisk och kött mot andra varor somjärn och salt.Efter 400 år har byn blivit en mötesplats för människor från hela världen. Kultureni Jukkasjärvi har präglats av samisk, finsk och svensk tradition. Jukkasjärviligger i en av Europas sista vildmarker, vilket också ger en smått exotiskkänsla för besökande.Det klara, rena vattnet i Torne älv strömmar fritt och orört förbi byn ända nertill Bottenviken. Av älvens frysta vatten byggs ICEHOTEL, som när våren kommeråter blir en del av älven. I ICEHOTEL skapas varje år unika konstverk avutvalda konstnärer. Där finns också en iskyrka, där många dop och vigslar förrättas.Dagens ICEHOTEL är världsberömt.Jukkasjärvi kyrkaDe första uppgifterna om kyrkans tillkomstår är 1607 och det grundar man påen rapport om kapellbygget vid Simojärvi.Kyrkans äldsta del är mittendelen från 1607. De två övriga delarna tillkom 1726och 1785, då läktardelen byggdes till.I samband med reparationer av kyrkan hittades över 80 lik under kyrkgolvet.Tiotusentals turister besöker årligen kyrkan. Den vackra altartavlan, gjord avBror Hjort, drar liksom orgeln uppmärksamheten till sig.Kyrkan firade 400 års jubileum 2008.51

Esrange(European Space and sounding Rocket Range)Sveriges enda rymdraketbas finns i Kiruna. Här i ödemarken 40 km öster omKiruna är det lätt att studera bl.a. norrsken. Den byggdes 1964 och två år senaregjorde den första raketuppskjutningen. Idag skjuter man upp ca 20 obemannaderaketer årligen men man arbetar även med styrning av satelliter ochatmosfärforskning. Tillsammans med andra organisationer ansvarar man förtestsystem med obemannade flygfarkoster.TuolluvaaraDet fanns malm i bergknallen Tuolluvaara, vilket upptäcktes i slutet av1800-talet.Gruvan stängdes år 1982.Tuolluvaara ligger 4 km öster om Kiruna centrum.Det finns ca 1000 människor i byn, om nu Tuolluvaara kan kallas by, snarast”förstad” till Kiruna. Tuolluvaara har blivit ett modernt villasamhälle. Den nyakyrkan byggdes ihop med skolan och invigdes 1999.IRF (Insttutet för rymdfysik)Institutet för rymdfysik är ett statligt forskningsinstitut. IRF bedriver grundforskningoch forskarutbildning i rymd- och atmosfärfysik samt rymdteknik. IRFhar verksamhet i Kiruna, Umeå, Uppsala och Lund.52

Laxforsen - LintanenLaxforsen kallades ursprungligen Lintanen.Laxforsen hade för hundra år sedan Europas nordligaste ångsåg. Virket exporteradestill England via Narvik. Laxforsen hade även en egen skola.Laxforsen är numera ett av Kirunas mest tätbebyggda fritidsområden och harpå senare tid fått omfattande fast bebyggelse.I Laxforsen finns många draghundar som ofta används av företag i turistbranchen.Färjvaktarstugan står vid vägen vid bron och påminner om tiden förebrobygget. Bron blev klar 1953.53

KällorTryckta källorWinsa Birger, Naturens ordbok, 2007Winsa Birger, Fiskarens ordbok, 2007Winsa Birger, Jägarens sanakirja, 2006Winsa Birger, Vattnets och vädrets ordbok, 2007Winsa Birger, Jellivaaran suomen sanakirja, 1992Erling Wande/Matti Kenttä, Meänkielen sankirja, 1992Nylund Märta, Karin och Linnea, Meänkieli, 2007Kenttä Matti/ Pohjanen Bengt, Meänkielen kramatiikkiPohjanen Bengt, Meänkieli rätt och lättLampen Lea, Svensk - finsk storordbok, 1973Cannelin, Hirvensalo, Hedlund, Finsk – svensk storordbok, 1976Barck Åke, Kirunas byar, 2002Lidin Birgit, Hembygdskompendium, 1968LKAB informationsblad, Kiruna, gruvan och samhälletJohansson Jan –Erik, Kyrkorna i Jukkasjärvi församlingKiruna – 100-årsboken del I och IIInternetkällorwww.wikipedia.sewww.modersmal.skolutveckling.se/meänkieliKartorKiruna kommun54

Tule sieki Kirunhan© 2009 Text: Elisabeth Virkkunen, Ulla Bergström© 2009 Foto: Johan Palomäki© Foto Kapitel 10: Lena HammarbergGrafisk formgivning: Martin Oja, Johan PalomäkiBildbehandling: Martin Oja56