Savukoski text2 - Geological Survey of Finland - Geologian ...

1INTEGRATED TECHNOLOGIES FOR MINERAL EXPLORATIONPILOT PROJECT FOR NICKEL ORE DEPOSITSBrite-EuRam BE-1117 GeoNickelTask 1.2 Mineralogy and modelling of Ni sulfide deposits inkomatiitic/picritic extrusivesTechnical ReportSavukosken Tulppion alueen(karttalehdet 4721 10, 4712 12, 4723 01 ja 4714 03)kartoitukset kesällä 1997Toimittaja Heikki Papunen 1Kirjoittajat:Tapio Halkoaho 1 , Timo Kilpeläinen 1 ,Sami Lepistö 1 , Jyrki Liimatainen 1 ,Karyn Lyons 2 , Terhi Tulenheimo 1 jaJukka Välimaa 11Turun yliopisto, geologian laitos, 20014 Turku2Outokumpu Mining Australia, Perth WATurun yliopistogeologian laitos

2SISÄLLYSLUETTELOTutkimusalueen sijainti ja tutkimuksen tarkoitus ........................................................ 5Aikaisemmat tutkimukset .................................................................................... 5Savukosken tulppion alueen geologiaa ........................................................................ 5Tämän tutkimuksen aineisto ................................................................................. 5Karttalehti 4721 10................................................................................................ 7Kuttusvaarat (Tapio Halkoaho)..................................................................... 7Jolvikkoselkä -Heiniselkä-Kontioselkä (Tapio Halkoaho) ........................... 9Jolvikkoselkä ................................................................................................ 9Heiniselkä ..................................................................................................... 10Kontioselkä ................................................................................................... 10Karttalehti 4712 12............................................................................................... 12Tahkomännikkö-Iskelmävaara (Tapio Halkoaho) ......................................... 12Tahkomännikkö ............................................................................................ 13Iskelmävaara ................................................................................................. 14Maaimmaisen ja Rannimmaisen Sotatunturin välinen alue (Jyrki Liimatainen).............................................................................................................. 14Karttalehti 4714 03 (ja 4712 12) ........................................................................... 15Jänesselän alue (Jyrki Liimatainen) .............................................................. 15Aikaisemmat tutkimukset .................................................................... 15Havainnot ............................................................................................. 16Kiimavaarat (Tapio Halkoaho) ..................................................................... 19Kiimavaarat .................................................................................................. 19Puntoselkä-W ............................................................................................... 20Vuonnelo-oja ................................................................................................ 21Petäjä-Saijanvaara (Terhi Tulenheimo) ........................................................ 21Johdanto ............................................................................................... 21Näytteet ................................................................................................ 21Kivilajit ................................................................................................ 21Granitoidit ............................................................................................ 21Kiillegneissit ........................................................................................ 21Emäksiset vulkaniitit ............................................................................ 22Komatiitit ............................................................................................. 22Arvio malmipotentiaalista ............................................................................ 22Karttalehti 4723 01 (Tapio Halkoaho) .................................................................. 23Tulppio.......................................................................................................... 23Tulppion duniitti ........................................................................................... 23

Kiimaselkä .................................................................................................... 25Kärekeoja ...................................................................................................... 25Puntoselkä...................................................................................................... 26Muut .............................................................................................................. 27Stratigrafia .............................................................................................................. 28Savukosken Tulppion alueen vulkaniittien ja juonikivien geokemialliset piirteet .................. 30Pääkomponentit ...................................................................................................... 30REE-analyysit ......................................................................................................... 35Viitteet ultramafisen laavan kontaminoitumisesta ja sulfidisulan erkaantumisesta ................ 39ALUEEN TEKTONINEN RAKENNE JA METAMORFOOSI (Timo Kilpeläinen) ...... 41Savukosken Tulppion alueen malminetsintäkohteet ja arvio jatkotoimista ......................... 45Erittäin suositeltavat ........................................................................................ 45Suositeltavat ................................................................................................... 45Mielenkiintoiset............................................................................................... 46KIRJALLISUUSVIITTEET .......................................................................................... 47LIITE 1 .............................................................................................................. 48LIITE 2 .............................................................................................................. 49LIITE 3 .............................................................................................................. 50LIITE 4 .............................................................................................................. 50LIITE 5 .............................................................................................................. 513

4Kuva 1. Tutkimusalueen geologinen karttakuva

5TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA TUTKIMUKSEN TARKOITUSTulppion alue sijaitsee noin 80 km Savukosken kirkolta koilliseen heti Soklin karbonatiittiesiintymänlänsipuolella (koordinaatit: x = 7510,000 - 7530,000 ja y = 4450,000 -4470,000). Savukosken Tulppion alue valittiin tutkimuskohteeksi, koska siellä tiedettiinesiintyvän arkeeisiksi tulkittuja komatiittisia kiviä. Tutkimustyön tavoitteena oli aikaisempinakesinä Tipasjärven, Siivikkovaaran-Kellojärven, Arolan, Suomussalmen ja Puljunalueiden kartoituksessa saatua tietämystä hyväksi käyttäen selventää Savukosken Tulppionalueen vihreäkivivyöhykkeen geologiaa, erityisesti vulkanismia, stratigrafiaa, ja rakennegeologistakehitystä sekä arvioida alueen Ni-malmimahdollisuuksista.AIKAISEMMAT TUTKIMUKSETEnsimmäinen kallioperägeologinen kartta Savukosken Tulppion alueelta ilmestyi1936, jolloin E. Mikkola sai valmiiksi 1 : 400 000 mittakaavaisen Tuntsajoen (lehti D7)kivilajikartan, jonka selitys painettiin 1941 (Mikkola 1941). Tulppion itäpuolella olevaanSoklin karbonatiitti-intruusioon keskittyvissä töissä (esim. Vartiainen ja Woolley 1976 jaVartiainen 1980) kuvataan lyhyesti myös karbonatiittia ympäröiviä kivilajeja. Vuonna 1975Hannu Idman kartoitti Turun yliopiston geologian laitoksen Lapin Ni-projektin tutkimuksissaSavukosken Tulppion alueen ultramafiittipaljastumia. Kyseisen kartoituksentuloksia ovat julkaisseet Papunen et al. (1977) ja Idman (1980) alueen ultramafiittiengeokemiaa ja petrologiaa käsittelevissä töissään. Vuoden 1975 kartoituksen yhteydessäIdman löysi karkeahkoja sulfidirakeita sisältävän lohkareen Kuttusojan varresta (185-HPI-75).Oulun yliopiston Arkeeisten alueiden malmiprojektin Savukosken osaprojekti onjulkaissut Tulppion aluetta yleisesti esittelevän katsauksen Piiraisen (1985) toimittamassaprojektin loppuraportissa. Virransalon (1985) raportti käsittelee Savukosken koillisosankallioperän stratigrafiaa, rakennegeologiaa ja metamorfoosivaiheita ja Kauniskankaan(1987) raportti käsittelee vastaavasti Savukosken koillisosan arkeeisten liuskeiden petrografiaaja geokemiaa.SAVUKOSKEN TULPPION ALUEEN GEOLOGIAATÄMÄN TUTKIMUKSEN AINEISTOSavukosken Tulppion alueen näytteiden keruu aloitettiin syyskuussa 1996, jolloinNivatunturin (KL 4721 07) ja Kuttusvaarojen/Kontioselän alueella (KL 4721 10) käytiinläpi viikon aikana vanhoja ultramafisia paljastumahavaintoja kolmen miehen voimin (TapioHalkoaho, Jukka Välimaa ja Max Forsman). Kuttusvaarojen/Kontioselän paljastumistatehtiin 76 havaintoa (211-232-TOH, 264-300-JEV ja 204-220-MAF) sekä kerättiin 101 kplnäytteitä (TOH 32, JEV 39 ja MAF 30 kpl), joista 1996 tehtiin 40 XRF- ja 8 AAS-analyysiäsekä 3 kiilloitettua ohuthiettä (M217-, 222-1- ja 228-TOH). Lisäksi Nivatunturin alueelta,jota ei tässä raportissa käsitellä, tehtiin 39 paljastumahavaintoa (201-210-TOH, 248-263-JEV ja 191-203-MAF) ja kerättiin 70 näytettä (TOH 21, JEV 23 ja MAF 26 kpl). Näistä

6tehtiin 23 XRF-analyysiä, 1 AAS-analyysi sekä 3 kiilloitettua ohuthiettä (202-7-, 208-1- ja 208-2-TOH). Edellämainittujen lisäksi 15:sta näytteestä tehtiin petrofysikaaliset mittaukset, joidentulokset (suskeptibiliteetti ja tiheys) ovat liitteessä 3.Alueelle palattiin 1997 kesä-heinäkuun vaihteessa suuremmalla joukolla 2-3 viikon ajaksitarkoituksena selvittää edellä mainittujen neljän karttalehden geologiset piirteet (Tapio Halkoaho,TOH, 23.6.-11.7., Timo Kilpeläinen, TTK, 23.6.-4.7. sekä Jyrki Liimatainen, JTL, JukkaVälimaa, JEV, Sami Lepistö, SPL, Terhi Tulenheimo, TTT, ja Karyn Lyons, KSL, 30.6.-11.7.).Tämän lisäksi Tapio Halkoaho suoritti syyskuussa viikon mittaisen revidointikäynnin (8.-12.9.) jasamassa yhteydessä Jukka Välimaa ja Jarmo Lahtinen osallistuivat alueen kartoitukseen (10.-12.9.).Kesällä 1997 yhteensä 3-4 viikon kartoituksissa tehtiin Savukosken Tulppion alueenkarttalehdiltä 4721 10, 4712 12, 4723 01 ja 4714 03 kaikkiaan 210 paljastuma/lohkarehavaintoa(2-12, 15-74-TOH, 1-13, 16-17, 25-TTK, 76-121-JTL, 25-33-SPL, L28-29-, 32-39 ja L281-L286-JEV, 79-113-TTT ja 4-20-KSL) ja kerättiin 234 kivinäytettä (TOH 127,SPL 2, JEV 15, TTT 35, KSL 9, JTL 42, TTK 4 kpl), joista tehtiin 93 XRF-analyysiä (näistä65 hehkutetuista näytteistä). Lisäksi kahdesta näytteestä analysoitiin kulta. Näytteet analysoitiin(93 XRF ja 2 Au) VTT:n laboratoriossa Outokummussa.Savukosken Tulppion alueen karttalehtien 4721 10, 4712 12, 4723 01 ja 4714 03 raportinteossa on käytetty ensisijaisesti vuoden 1997 havaintoja ja kerättyä materiaalia sekä 1996 tehtyjäkokokivianalyysejä ja kiilloitettuja ohuthieitä. Lisäksi oli käytettävissä Turun yliopiston Lapin NiprojektinH. Idmanin (HPI) kesän 1975 havainnot ja näytteet Tulppion alueelta, joista keväällä1997 lähetettiin 29 näytettä XRF-analyysiin CSIRO:on Länsi-Australiaan (Liitteet 2 ja 5).Yhteensä alueelta on 286 paljastuma/lohkarehavaintoa, 329 kivinäytettä, 162 XRF- (joistahehkutettu 98 kpl sekä CSIROssa tehdyt 29 analyysiä sulatenapeista) ja 8 AAS-analyysiä (Liite5).REE-analyysejä ei ole näiden tutkimusten aikana tehty, joten olemme tukeutuneetKauniskankaan (1987) julkaisemaan REE-aineistoon, jossa on komatiiteista kuusi (Jänesselkä3, Kuttusvaarat 1, Petäjä-Saijanvaara 1 ja Nivatunturi 1 kpl), tholeiiteista neljä(Kuttusvaarat 1, Iskelmävaara 1, Kiimavaarat 1 ja Puntoselkä 1) ja happamista vulkaniiteistakolme (Iskelmävaara 2 ja Niekka 1) analyysia. Näistä Nivatunturin ja Niekan näytteetovat karttalehdeltä 4721 07.Muilta Savukosken koillisosan karttalehdiltä, joita ei tässä raportissa tarkemminkäsitellä, tehtiin 1997 havaintoja/kerättiin/analysoitiin seuraavasti:4721 07 NIEKKA 113-114-TOH/6/2, 14-15-TTK/-/-4721 08 SORVORTANTUNTURI 40-72-JEV/12/9, joista 7 hehkutettua, 34-39-SPL/4/4721 11 UURA-AAPA 26-28-JEV/2/-, 24-SPL/2/-4723 02 SUKOIVA 30-31-JEV/-/-, 23-SPL/1/-4714 06 ISO SAIJANVAARA 287-291-JEV/4/3, joista 2 hehkutettua4723 04 MASKASELKÄ 292-293-JEV/2/1 hehkutettu4712 07 SILMÄSELKÄ 20-21-TTK/4/-4712 10 SIURUVAARA 1-TOH/1/1 hehkutettu, 22-TTK/-/-4712 11 PUUKKOHAARA 18-, 23-TTK/-/-4714 02 AHMATUNTURI 24-TTK/2/-/-

7Savukosken Tulppion alueen kallioperäkartoitus tehtiin 1:20 000 mittakaavaisten karttojenpohjalta. Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää alueen vulkanologiaa sekä löytää mahdollisiaviitteitä uusista nikkelimalmiaiheista. Tässä hyödynnettiin sekä teoreettisia malleja että myösvuosina 1993-1996 Kuhmon-Suomussalmen ja Puljun vihreäkivivyöhykkeiltä kerättyjä tietoja jakokemuksia.Kartoitettava alue jaettiin lännestä itään kahdeksaan osa-alueeseen: 1) Kuttusvaarat, 2)Jolvikkoselkä-Heiniselkä-Kontioselkä, 3) Tahkomännikkö-Iskelmävaara, 4) Maaimmaisen jaRannimmaisen Sotatunturin välinen alue, 5) Jänesselkä, 6) Kiimavaarat, 7) Tulppio ja 8) Petäjä-Saijanvaara. Kuttusvaarojen kartoituksesta vastasivat pääasiassa J. Välimaa ja S. Lepistö,Jolvikkoselän-Heiniselän-Kontioselän, Tahkomännikön-Iskelmävaaran, Kiimavaarojen jaTulppion T. Halkoaho, Maaimmaisen ja Rannimmaisen Sotatunturin välisen alueen ja JänesselänJ. Liimatainen sekä Petäjä-Saijanvaaran T. Tulenheimo ja K. Lyons. T. Kilpeläisen tehtävänä oliselvittää Tulppion alueen tektonista rakennetta ja metamorfoosia. Seuraavassa kuvataan lyhyestinämä kahdeksan osa-aluetta tehtyjen kartoitushavaintojen pohjalta.KARTTALEHTI 4721 10KUTTUSVAARAT (TAPIO HALKOAHO)Vuonna 1996 Kuttusvaarojen paljastumista tehtiin 57 havaintoa (211-220-TOH, 264-300-JEV ja 204-213-MAF) sekä kerättiin 82 näytettä, joista 1996 tehtiin 31 XRF- (26 hehkutettu)ja 7 AAS-analyysiä. Näytteistä tehtiin vain yksi kiilloitettu ohuthie (M217-TOH). Kesän 1997aikana kartoituksesta vastasivat pääasiassa J. Välimaa ja S. Lepistö. Tuolloinpaljastumahavaintoja tehtiin 22 (26-33-SPL, 32-39- ja L281-L286-JEV) ja näytteitä kerättiin 11,joista tehtiin 6 hehkutettua XRF-analyysiä.Kuttusvaarojen alue sijoittuu karttalehden 4721 10 luoteiskulmaan (Kuvat 1 ja 2A) jamuodostuu Kemijoen itäpuolella kahdesta korkeammasta vaarasta: Rannimmainen jaMaaimmainen Kuttusvaara. Tämän kirjoittaja (TOH) on tehnyt alueella kartoitusta vainMaaimmaisen (isomman) Kuttusvaaran pohjoispuolisella alueella, joten tässä esitettäväthavainnot perustuvat melko vähäiseen kartoitusmateriaaliin. Maaimmaisen Kuttusvaaranlaella on suuria ultramafisia paljastumia ja näissä kivissä nähtävän poimutuksen perusteellapoimuakseli kaatuu erittäin loivasti pohjoiseen-pohjoisluoteeseen (katso Kuva 22). Ultramafisenlaen itäpuolella ei ole paljastumia ja länsipuoliset paljastumat ovat pääasiassaemäksistä vulkaniittia (tholeiittia). Maaimmaisen Kuttusvaaran pohjoispuolella on 1980-luvulla Geologisen tutkimuskeskuksen toimesta kaivettu useita tutkimusojia, joissa onheterogeeninen seuranto pääasiassa felsisiä-emäksisiä vulkaanisia tai/ja sedimenttisiä kiviä,joissa on välikerroksina ultramafisia yksiköitä. Nämä ultramafiset kerrokset poikkeavatMaaimmaisen Kuttusvaaran laen ultramafisista kivistä alhaisemman Al 2O 3/TiO 2-suhteensa(noin 10) perusteella. Samankaltainen kivilajiseuranto kapeine ultramafisine kerroksineenon tavattu myös Nivatunturin alueelta Rovaukonselästä ja molemmat alueet onkin mahdollisestirinnastettavissa Savukosken proterotsooisiin liuskeisiin/ultramafisiin laavoihin. Noin500 metriä edellämainituilta kaivannoilta pohjoiseen Kuttusojan eteläpuolella on muutamiaultramafisia tremoliitti- ja antofylliittipaljastumia, joiden kokokivikemia muistuttaaKuttusvaarojen laen ultramafisten kivien kemiaa. Näiltä paljastumilta noin 1 km itään löysiHannu Idman 1975 sulfidipitoisen ultramafisen lohkareen, joka kartoitusten yhteydessätodettiin muuttuneeksi komatiittiseksi oliviinimesokumulaatiksi. Kesällä ja syksyllä 1997 samalta

8Kuva 2A. Karttalehti 4721 10: n geologiaalueelta löydettiin useita vastaavankaltaisia sulfidipitoisia lohkareita (maksimi nikkelipitoisuus 7590ppm). Tällä alueella on myös sähköinen matalalentoanomalia, jonka johdosta on syytä epäillä, ettäalueella on mahdollisesti vanhempia felsisiä sulfidipitoisia kiviä, jolloin alueen Ni-malmipotentiaalion huomattava. Geofysikaalista tulkintaa vaikeuttaa tosin se, että alueella on vallitsevana erittäinloiva poimuakseli. Maaimmaisen ja Rannimmaisen Kuttusvaaran pohjoisosan välissä on mittavasähköinen matalalentoanomalia ns. Johdejängän alueella, jatkuen aina Kemijoen toiselle rannallesaakka, jossa se sekoittuu magneettiseen anomaliaan. Tämä vyöhyke saattaa kuitenkin kuuluaSavukosken proteotsooiseen liuskevyöhykkeeseen, jolloin sen Ni-malmipotentiaali jääpienehköksi. Tämän asian selvittäminen on kuitenkin tärkeää.

9JOLVIKKOSELKÄ -HEINISELKÄ-KONTIOSELKÄ (TAPIO HALKOAHO)Suurin osa Jolvikkoselän-Heiniselän-Kontioselän alueen havainnoista on syyskuulta 1996,jolloin tehtiin 19 havaintoa (221-232-TOH ja 214-220-MAF) ja kerättiin 19 näytettä, joistatehtiin 9 (hehkutettuja 7 kpl) XRF-analyysiä ja 1 AAS-analyysi. Kesällä 1997 alueelta tehtiin vain6 lisähavaintoa (2-TOH, 76-JTL, 79-TTT, L28-29-JEV ja 25-SPL) ja kerättiin 9 näytettä, joistatehtiin 5 (1 hehkutettu) XRF-analyysiä.JolvikkoselkäJolvikkoselän alue sijaitsee noin kolme kilometriä Kuttusvaaroilta itään. Alueen ultramafisetpaljastumat sijaitsevat granitoidipaljastumien kanssa vuorotellen pääasiassa luodekaakkosuuntaisenkurun molemmilla reunoilla, samansuuntaisen korkean magneettisenmatalalentoanomalian koillisreunalla. Kivet ovat nykyisessä asussaan rapautumispinnaltaanpunertavan ruskeita antofylliittiserpentiinikiviä, joista ei löydetty primäärisiä rakenteita. Havaintoa225-TOH-96 lukuunottamatta alueen ultramafiset kivet ovat ortokumulaatteja, MgO-pitoisuudenvaihdellessa välillä 30-32 wt.%. Poikkeava 225-TOH-96 on selvä mesokumulaatti MgOpitoisuudenollessa 37,6 wt.%. Noin 200 m edellämainitun havainnon 225-TOH-96pohjoispuolen metsäaurausurissa esiintyy runsaasti vihreitä emäksisiä vulkaniittilohkareita (226-TOH-96), jotka kokokivianalyysien perusteella olisivat komatiittista basalttia (MgO ~ 12,9 wt.%ja Cr ~ 1750 ppm). Kuitenkin tämän kiven Al 2O 3/TiO 2-suhde (9,8) poikkeaa selvästi alueenkomatiittien vastaavasta suhteesta (27-36). Jolvikkoselän etelärinteellä luode-kaakkosuuntaisenkurun koillispuolelle on GTK:n toimesta kaivuroitu viisi tutkimusmonttua, jotka ovat nyt ummessa.Kaivuun yhteydessä on pinnalle kuitenkin noussut kolmesta koillisimmasta montusta lohkareita,kun taas kahdessa lähempänä ultramafisia paljastumia olevissa ei todennäköisesti ole päästykallioon saakka. Peitetyissä montuissa tavattiin lohkareina koillisesta lounaaseen päin 1) pilsteistägranitoidia, 2) tholeiittista basalttia ja 3) tremoliittikloriittiliusketta (215-217-MAF-96).Jolvikkoselän ja Kontioselän puolessa välissä, Kuttusvaarojen eteläpuolelta Kemihaaraanmenevän tien eteläpuolelle on GTK 1987 kairauttanut neljän syväkairausreiän (R1-R4/LVP-87)profiilin:x y Suunta/kaade Syv. (m)R1 7525.710 4454.590 215/45 345.80R2 7525.260 4453.960 200/45 202.50R3 7525.420 4454.160 200/45 203.00R4 7525.530 4454.330 200/45 67.60Lapin vulkaniittiprojektin vuosikertomuksessa (1987) on lyhyesti kuvattu kairarei’istä tavatutkivilajiyksiköt:Profiilin koilliskulmassa vallitsevat ultramafiitit sekä niiden kanssa vuorottelevat karkeahkot,diabaasimaiset kivet. Myös happamia gneissejä (kvartsi-maasälpä/kiillegneissi) tavattiin vähäisessämäärin. Profiilin keskiosista tavattiin ultramafiitteja, granitoideja ja amfiboliitteja. Profiilinlounaisosassa vuorottelivat ultramafiitit ja happamat gneissit (kiillegneissi), joissa esiintyymagneettikiisu- ja rikkikiisupitoisia vyöhykkeitä. Profiili päättyy melko paksuun kiillegneissiin.

10HeiniselkäHeiniselän alue sijaitsee noin neljä kilometriä Jolvikkoselästä eteläkaakkoon ja sinne onmatkaa lähimmältä henkilöautolla ajettavalta tieltä noin kolme kilometriä. Alue on soista ja sillä onvähän kalliopaljastumia ja siksi havaintoja on 1996 tehty vain viisi kappaletta (229-231-TOH- ja219-229-MAF-96). Alueen kaikki varsinaiset paljastumat ovat ultramafisia kumulaatteja ja muinakivinä esiintyy ultramafisen yksikön keskiosissa (havaintojen 230- ja 231-TOH välissä)kaatuneiden puiden juurien esiin nostamia paikallisia emäksisiä vulkaniittilohkareita. Luoteisinta,laajaa (300 x 200 m 2 ) ja matalaa kilpikonnan selkää muistuttavaa paljastumaa (231-TOH)lukuunottamatta ultramafiset kivet ovat poimuttuneita tremoliitti/antofylliittiserpentiinikiviä, joidenMgO-pitoisuudet vaihtelevat 30-32 wt.% välillä ollen näin komatiittisia ortokumulaatteja. NäidenAl 2O 3/TiO 2-suhde (25-31) on sama kuin Jolvikkoselän ultramafisten kivien. Luoteisin paljastuma,joka erottuu selvästi heinävaltaisen kasvillisuutensa ansiosta, ja jota erottaa toisista ultramafisistapaljastumista edellä mainittu emäksinen vulkaniitti ”kivikko”, on muihin ultramafisiin kiviinverrattuna karbonatiittiutuneempi, MgO-rikkaampi (41 wt.% MgO) ja sen Al 2O 3/TiO 2-suhde onselvästi alhaisempi (noin 14) kuin muiden. Tämä paljastuma saattaa edustaa kokokivianalytiikkakappaleenyhteydessä paremmin kuvattavaa alumiinista köyhtynyttä komatiittimagmatyyppiä ns.Sattasvaara-tyyppiä.KontioselkäKontioselän alue sijaitsee noin kolme kilometriä Heiniselästä länteen-länsiluoteeseen. Alueenkallioperä muodostuu lähes kokonaan granitoideista ja liuskealueen kivilajeja esiintyy vain pieninäriekaleina. Alue ei ole malmipotentiaalinen, mutta sen avulla voidaan paremmin yrittää ymmärtääkoko Tulppion alueen deformaatiohistoriaa. Havaintoja on tehty vain neljä (228-TOH-96, 2-TOH-97, 76-JTL-97 ja 79-TTT-97). Havainnoissa 228-TOH ja 79-TTT esiintyy ultramafisiakiviä ja analysoitu on vain 228-TOH-96, joka on pieni paljastuma komatiittista ortokumulaattia(MgO 29,7 % ja Al 2O 3/TiO 2~ 28) metsäautotien itäpuolisessa ojassa. Vaikka havainnossa 2-TOH-97 (Kuva 3) ei ole ultramafisia kiviä, vaan se muodostuu komatiittisen basaltin jäänteistä,on se alueen rakennegeologian selvittelyyn erinomainen paljastuma-alue. 2-TOH-97 koostuupääasiassa kolmesta poimuttuneesta komatiittisen basaltin (MgO 14,9 % ja Cr 2039 ppm)jäänteestä vaalean ”epidosiitin” (esiintyy komatiittisen basaltin itäpuolella, SiO 241,6 wt.%, Al 2O 326,7 wt.%, FeO 5,9 wt.%, MgO 2,1 wt.% ja CaO 22,9 wt.%) ja punertavan hienorakeisengranitoidin keskellä (Kuva 3). Komatiittisten basalttijäänteiden yhteispituus on noin 250 m, leveys10-80 m ja syvyyttä/paksuutta niillä on todennäköisesti suurimmillaan 5-10 m. Komatiittinenbasaltti siis esiintyy hyvin ohuena laattana granitoidien päällä, sen liuskeisuudet (L = 70-120/15-25) ja poimuakseli (Pa = 150/10) ovat loivia, poimutuksen ollessa lähes makaava. T. Kilpeläisenmukaan paljastumassa esiintyvät poimurakenteet ovat seurausta lounaasta päin tapahtuneestaylityönnöstä. Komatiittista basalttia nuorempina kivinä esiintyy lumikvartsi- ja punaisiagraniittipegmatiittijuonia. Paljastuma-alueen eteläpäässä oleva lumikvartsijuoni on liuskeisuudensuuntainen. Punainen graniittipegmatiittijuoni näyttää leikkaavan sekä kvartsijuonta, ettäpaljastuma-alueen yleistä liuskeisuutta edustaen paljastuma-alueen nuorinta kivilajiyksikköä. Setodennäköisesti kuuluu samaan graniittiseen magmatismiin, jota Sotatuntureiden graniitit edustavat.

Kuva 3. Kontioselkä; paljastuma 2-TOH-4721/9711

12Kuva 2B. Karttalehti 4712 12:n geologiaKARTTALEHTI 4712 12TAHKOMÄNNIKKÖ-ISKELMÄVAARA (TAPIO HALKOAHO)Tahkomännikkö sijoittuu karttalehden 4712 12D (Kuvat 1 ja 2B) keskiosaan jaIskelmävaara samaisen lehden itä-kaakkoisosaan. Tahkomännikön alueelta tehtiin 11havaintoa (3-6-, 56-59-TOH ja 118-120-JTL) ja kerättiin 6 näytettä, joista tehtiin 3 (1hehkutettu) XRF-analyysiä. Iskelmävaaran alueelta tehtiin vastaavasti 9 havaintoa (7-10-ja 60-64-TOH) ja kerätyistä 13 näytteestä tehtiin 7 (4 hehkutettu) XRF-analyysiä. VarsinaisenIskelmävaaran lakialuetta on kuitenkin kartoitettu vain puolen päivän verran, jotenlisäkartoitustarve on olemassa. Maasto on alueella hankalaa (3-4 m taimikkoa), joten GPS:nkäyttö kartoituksessa on suositeltavaa.

13TahkomännikköTahkomännikön alueella on itseasiassa varsin vähän paljastumia, joka tulee esille mm.siinä, että 6 havaintoa 11:sta on oheisissa detaljikarttakuvissa (Kuvat 4 ja 5). Komatiittisenyksikön paljastumat sijaitsevat Tahkomännikön eteläpuolisella alueella enimmäkseengranitoidien ympäröiminä. Kivet ovat tremoliitti-serpentiini- tai kloriitti-tremoliittikiviäosan muodostaessa vain pieniä ”pahkuja” granitoidien keskellä (Kuva 5). Vain havainnon57-TOH luoteiskulmassa on granitoidien ja komatiitin välistä tavattu emäksisiä vulkaniitti- jakiillegneissilohkareita (Kuva 5). Tahkomännikön koillisosassa on suppeahkolla alueella(Kuva 4) paljastumina myloniittiutunutta granitoidia, kiillegneissejä, gabromaisia jamassamaisia tholeiittisia sekä komatiittisia basaltteja (58-TOH-97: MgO 10,9 wt.% ja Cr1259 ppm). Tahkomännikön pohjoisreunalla on noin 1200 x 400 m 2 laajuinen sähkömagneettinenanomalia, joka mitä todennäköisemmin johtuu samoista sulfidiraitoja sisältä-Kuva 4. Tahkomännikkö; paljastumat 5-, 6-, 58- ja 59-TOH-4712/97Kuva 5. Tahkomännikkö; paljastumat 3- ja 57-TOH-4712/97

14vistä kiillegneisseistä, joita GTK on Jolvikkoselän-Kontioselän kairausprofiilillaan tavannut.Tähän anomaliaan on GTK kairannut 1995 ainakin yhden syväkairausreiän (R300-95, löytyikartoituksen yhteydessä). Kuten kuvasta 4 nähdään, esiintyy kiillegneissi tholeiittisten vulkaniittienja granitoidien välissä. Jos tämä on primääritilanne olisi kiillegneissi stratigrafiassa tholeiittisenvulkaniitin alla. T. Kilpeläisen mukaan ylityöntötektoniikassa alkuperäinen stratigrafinen järjestysvoi kuitenkin olla mikä tahansa. Vastaavasti joillakin kohteilla ultramafisia paljastumia näyttääympäröivän tholeiittiset vulkaniitit. Tästä päätellen näiden välinen stratigrafinen järjestys voisi ollaseuraavanlainen: granitoidinen pohja - kiillegneissi - tholeiittinen basaltti - komatiitti.IskelmävaaraIskelmävaaran alueen paljastumatilanne ei ole kovin hyvä ja lisäksi varsinkin laenpohjoisreunan kartoitus jäi kesken. Iskelmävaaran laella on komatiittista basalttikivikkoaja pohjoisrinteellä on myös joitain ultramafiittilohkareita. Iskelmävaaran itäosan laella onkapea (noin 10 m) tremoliittikivikerros (63-TOH), jonka eteläpuolella on komatiittistabasalttirakkaa (MgO 12,7 wt.% ja Cr 903 ppm) ja pohjoispuolella saattaa olla tholeiittistarakkaa.Iskelmävaaran ja Tahkomännikön puolessa välissä on muutama pieni positiivinenmagneettinen anomalia, jotka johtuvat Tahkomännikön lounaisosan kaltaisista granitoidienkeskellä olevista ultramafiitti”pahkuista” (havainto 10-TOH). Aivan Iskelmävaaran pohjoisosassalaajahkon suoalueen eteläpuolella on koko kartoitusalueen ylivoimaisesti parhaimmatkiillegneissipaljastumat (9-TOH, ks. Kuva 26, s.43) sekä myös hyviä tholeiittisia basalttipaljastumia(8-TOH). Kiillegneissi on stauroliitti-kyaniitti-granaattikiillegneissiä ja siitämitattu L = 15/35. Tholeiittinen basalttipaljastuma-alue koostuu kaakkois-/eteläosistaanraitaisesta gabromaisesta uraliittiporfyriitista ja keski-/pohjoisosistaan raitaisesta ja liuskettuneestatyynylaavasta (ks. Kuva 6, s.29). Paljastuma-alueella vallitseva liuskeisuus on noinL = 05/60.MAAIMMAISEN JA RANNIMMAISEN SOTATUNTURIN VÄLINEN ALUE(JYRKI LIIMATAINEN)Maaimmaisen ja Rannimmaisen Sotatunturin ja Tahkomännikön välisellä alueella onuseita erillisiä magneettisia anomalioita, joista Tahkomännikön aluetta käsitellään erikseen.Lisäksi Maaimmaisen Sotatunturin länsipuolella on yksinäinen aerosähkömagneettinenanomalia. Yleiskuvan saamiseksi alueelle tehtiin tarkistuskierros Tahkomännikön suunnastaSotatuntureiden väliin johtavaa paikoin huonokuntoista ajouraa pitkin. Tie oli alussakivikkoisuuden ja sen jälkeen pehmeyden vuoksi ajokelvoton, joten lenkki tehtiin jalan.Paljastuman 112 kohdalta ajoura jatkui enää merkittynä moottorikelkkareittinä. Sotatuntureidenvälinen puronotko on jyrkkärinteinen ja suo on vetinen. Kuivana aikana puron ylipääsee ainakin P114:n koillispuolelta, missä puro kulkee lähellä notkon luoteisreunaa,muulloin ainoastaan suon koillispäästä. Paluureitti kulki puron länsipuolen vanhaa taimikkoapitkin. Aluetta luonnehtivat hiekkaiset kankaat ja kumpareet, joilta ei juuri paikallisiakivikoita löytynyt. Paljastumat olivat yleensä jäätikön sulamisvesien kuruissa ja rinteilläesiinhuuhtomia kallionokkia.Alueen pääkivilajina on vaalea, hieman punertava graniittigneissi, joka on paikoin

15suuntautunutta. Kiveä tavattiin lohkareina alueelle tulevalla ajouralla ja paljastumissa 112, 114- ja115-JTL-97. Näistä 112 on syväkivimäisin ja 114 ja 115 sisältävät joko välikerroksia taigneissimäisiä jäänteitä.Emäksisiä kiviä havaittiin paljastumana 113 ja välikerroksina paljastumalla 114-JTL-97.Paljastuma 113 sijaitsee lähimpänä alueen aerosähkömagneettista anomaliaa ja koostuukarkearakeisesta vihreästä amfibolista. Liuskeinen ja voimakkaasti muuttunut kivi voi ollaemäksisen vulkaniitin asemesta myös silikaattinen rautamuodostuma. Sulfideja ei kuitenkaantavattu. Emäksiset välikerrokset paljastumassa 114 olivat melko selviä emäksisiävulkaniitteja. Kummankin kiven näytteiden suskeptibiliteetit olivat alhaiset, noin 40.Sotatuntureiden välisen puron kurun luoteispuolella, hakkuualueella, jolla oli uudehkojatraktoriuria, havaittiin useita isoja lohkareita ja ylärinteessä lisäksi rakasta tremoliittiserpentiinikiveä.Lohkareista otettiin yksi magneettikiisupirotteinen näyte, L116, jossaXRF-analyysin mukaan oli kuitenkin vain normaali Ni-pitoisuus 1980 ppm/36 % MgO.Rakan itäosassa oli epävarma paljastuma, josta on myös näyte 117-JTL-97 (MgO 33,4 %ja Cr 3572 ppm). Tremoliittiserpentiinikivi on sälöistä ja rakenteeltaan oliviiniortomesokumulaattia.Kiven suskeptibiliteetti on melko korkea, molemmilla näytteillä noin8000.Alueen sähkömagneettinen anomalia jäi vaille selitystä, mutta magneettiset anomaliatjohtunevat L116- ja 117-JTL-97 havaintoja vastaavista melko pienialaisista ultramafiiteista,joita tavataan myös Tahkomännikön eteläpuolella. Ilmeisesti alue edustaa syvempääleikkausta kuin Jänesselkä, ja siksi ultramafiitit ovat erillisiä palasia graniittigneissienkeskellä. Koska näytteiden Ni-pitoisuus ei ole koholla, alue kuuluu jatkotutkimustensuhteen toissijaisiin kohteisiin.KARTTALEHTI 4714 03 (JA 4712 12)JÄNESSELÄN ALUE (JYRKI LIIMATAINEN)Laaja magneettinen anomalia-alue, jolla ei ole aerosähkömagneettisia anomaliota.Alue on hyvin paljastunut magneettisen anomalian osalta. Selvien kiintopisteiden puuttumisenvuoksi alueelle tehtiin GPS:llä kiintopisteverkosto (nauhoitettuja keppejä, joissa XYkoordinaatit),jonka avulla paljastumat saatiin sidottua hyvällä tarkkuudella peruskartalle.AIKAISEMMAT TUTKIMUKSETAluetta ovat aikaisemmin tutkineet Turun yliopiston Lapin nikkeliprojektissa HannuIdman, jonka havainnot 84-94-HPI-75 on digitoitu ja tulostettu käytössä olleille geofysikaalisenaineiston yhdistelmäkartoille. HPI:n näytteistä teetettiin Länsi-Australian CSIRO:ssa8 XRF-analyysiä.Oulun yliopiston Arkeeisten alueiden malmiprojektin Savukosken osaprojekti kartoittialuetta 1980-luvulla (1981-1983) ja sitä käsitellään Piiraisen (1985) toimittamassa projektinloppuraportissa sekä Virransalon (1985) että Kauniskankaan (1987) raporteissa, muttavarsin pintapuolisesti.Geologian tutkimuskeskus on kaivanut tutkimusojan Jänesselän ultramafiitin kaakkoiskontaktille.Oja on peitetty eikä siitä ole tietoja käytettävissä.

16Kuva 2C. Karttalehti 4714 03:n geologiaHAVAINNOTGPS-kiintopisteverkon (44 pistettä) avulla paljastumat saatiin sidottua hyvällä tarkkuudellasekä kartalle että toisiinsa. Kartoitus tehtiin 1:20000 peruskartalle (ks. Kuvat 1 ja 2C) ja osaalueesta piirrettiin detaljikarttana havaintolomakkeelle (P77-79-JTL-97). Paljastumat ja rakatpyrittiin erottelemaan ja ne piirrettiin eri tasoille digitoitaessa.Kivilajeina alueella esiintyy komatiittisarjan kumulaatteja ja laavoja, sarjaan liittyviäpyrokseniitteja ja gabroja sekä sivukivenä graniittigneissejä. Kumulaattien rakenteetvaihtelevat alueella siten, että länsiosassa on tummia ja liuskeisia tremoliittiserpentiinikiviä

aina P79:lle asti, jonka jälkeen paljastumissa olevat kumulaatit ovat melko homogeenisiaharmaansävyisiä ja vain heikosti suuntautuneita. Kumulaateissa on yleisesti mukanatremoliittia ja suskeptibiliteetit ovat melko alhaisia, noin 1000-3000. Kumulusrakenteeltaankivet ovat orto-mesokumulaatteja, yleensä kumulusmineraaleina vain oliviinia, alueenpohjoisosassa myös pyrokseenia (augiittia). Itäosan pohjoisreunalla esiintyy jälleen liuskeisiatremoliittiserpentiinikiviä, joiden suskeptibiliteetit ovat alle 1000. Komatiittisialaavakiviä edustavat alueella esiintyvät tremoliittikivet ja -liuskeet sekä serpentiinitremoliittiliuskeet.Kivet ovat yleensä melko voimakkaasti liuskeisia ja niiden suskeptibiliteetitovat alhaisia, noin 20-500. Alueen keskellä on paljastuma- ja rakkaryhmä melkohomogeenisia pyrokseenigabroja ja pyrokseniitteja, jotka mahdollisesti edustavat komatiittistalaavajärviympäristöä. Kivet ovat suuntautumattomia tai heikosti suuntautuneita,pyrokseenivaltaisia ja hieman vihertävänsävyisiä.Muodostuman sivukivenä on heterogeenisia arkeeisia graniittigneissejä, jotka ovatpaikoin syväkivimäisiä, mutta paikoin niissä on selviä sedimenttikivien rakenteita. Ilmeisestisedimenttikivet ovat graniittiutuneet tai uudelleen kiteytyneet alueellisessa metamorfoosissa.Yleensä kivet ovat vaaleita punertavansävyisiä ja keskirakeisia. Aivan alueenkaakkoisnurkassa on laaja selvästi sedimenttisyntyinen kvartsiitti-arkosiittipaljastuma (12-TOH-97). Alueella on myös muutamia leveämpiä valkoisia kvartsijuonia sekä paljastuminaettä rakkoina.Stratigrafia alueella lienee seuraava: pohjan graniittigneissien päällä on suoraankomatiittinen yksikkö, joka paikoin alkaa laavoilla paikoin suoraan kumulaateilla. GTK:ntutkimusojalla on kivinä myös emäksisiä vulkaniitteja, jollaisia ei muualta alueelta oletavattu. Komatiittisten laavojen ja kumulaattien päällä on paikoin pyrokseenipitoisia kiviä,pyrokseniitteja ja pyrokseenigabroja. Näitä ylempiä stratigrafisia yksiköitä ei ole alueeltatavattu.Tektoniikka on alueella yleensä hyvin loivakaateista, mutta sopivia pystyleikkauksiasen havaitsemiseen on melko harvassa. Kaateet ovat yleensä länteen tai lounaaseen.Paikallisesti esiintyviä jyrkkiä liuskeisuuksia sen sijaan löytää helpommin. Poimuakselitovat aina loivasti länsisuuntaan kaatuvia. Loivan tektoniikan vuoksi alueen topografiavaikuttaa kivilajien esiintymiseen. Korkeilla alueilla esiintyy stratigrafian ylempiä yksiköitäkuin matalilla alueilla. Ohuet kerrokset vaikuttavat myös paksummilta ja jatkuvat ylilaajojen alueiden loivien kaateiden takia.Kartoituksen yhteydessä alueelta kerättiin 37 näytettä mahdollisia jatkotutkimuksiavarten. Ainakin alueen länsiosassa tummissa tremoliittiserpentiinikivissä havaittiin hienorakeistamagneettikiisupirotetta - tosin se voi olla metamorfista. Muodostuman eri osien jaeri kivilajien vertailemiseksi näytteistä teetettiin 14 (13 hehkutettu) XRF-analyysiä. Lisäksiteetettiin yhdestä muuttuneesta ja onkaloisesta sulfidipitoisesta graniittigneissipaljastumanäytteestäkulta-analyysi (96-3-JTL-97).Alueen jatkotoimet on harkittava analyysien valmistuttua. Mikäli alueelta saadaananomaalisia nikkelipitoisuuksia kannattaa näytteenottoa jatkaa geologikairalla. Alue on osinhyvin paljastunutta ja louhikkoista, joten geokemian näytteenotto ei tulisi onnistumaanetenkään ultramafiitin alueella. Vettä on saatavissa muutamista louhikoista, joita on mainittuhavaintolapuissa. Virtaavaa vettä on paljastuma-alueen keskellä olevan suon pohjoiskulmassa.17

18J. Liimataisen kartoituksen lisäksi T. Halkoaho teki Jänesselän alueelta muutamanhavainnon (11-12- ja 66-70-TOH) ja otti 8 näytettä, joista teetettiin 5 (3 hehkutettua) XRFanalyysiä.Havainto 11-TOH edustaa GTK:n 1987 kaivamaa tutkimusojaa (040/LVP-87)Jänesselän keskiosaan. Oja on peitetty, mutta pinnalle jääneiden lohkareiden perusteellasaatiin kivilajit tulkittua. Pohjoispäässä tutkimusoja alkaa serpentiniittirakasta ja miltei hetipeitetyn ojan pinnalla alkaa ilmaantua emäksisiä-intermediäärisiä vulkaniittilohkareita(näyte 11-1A-TOH), joita ojassa on noin 150 m matkalla (näyte 11-1B-TOH). Oja päättyyarkoosikvartsiittimaiseen kiveen. Noin 100 metriä ojan eteläpäästä etelään olevan suonpohjoisreunalla on 350 x 20 m 2 laajuinen arkoosikvartsiittipaljastuma (12-TOH). GTK:nLapin vulkaniittiprojektin vuosikertomuksessa (1987) ojasta on seuraavanlainen lyhytkuvaus. ”Tutkimusoja aloitettiin ultramafisesta kivestä, ja kaivamista jatkettiin etelään kohtikvartsiittia. Ruskean ultramafiitin ja ojan alkupäässä olevan amfibolipitoisen kiillegneissinkontaktia ei saatu paljastetuksi. Kaivettiin yli 200 m pitkä profiili, jossa vuorottelivatvoimakkaasti deformoituneet kiillegneissi, amfiboliitti ja vihertävä ultramafiitti. HavainnotKuva 7. Jänesselän alueen geologiaa;paljastuma 66-TOH-4714/97

1966-70-TOH ovat Jänesselän itäpuolelta. Havainnon 66-TOH (Kuva 7) kohdalla on matalalentomagneettisellakartalla positiivinen anomalia ja siitä löytyikin ultramafiittipaljastumaalue.Ultramafiittirakan keskiosat ovat serpentiini-tremoliittikiveä ja reunaosat tremoliittikiveä.Pyöreähkön ultramafiittipahkun koko on noin 250 x 200 m 2 ja sekä sen etelä- ettäpohjoispuolella on granitoidisia rakkoja. Loput havainnot (67-70-TOH) ovat granitoidirakkoja,joissa kuitenkin esiintyy paikoitellen runsaastikin ultramafisia lohkareita (esim. 68-TOH).KIIMAVAARAT (TAPIO HALKOAHO)Kiimavaarat sijoittuu karttalehden 4714 03B keskiosaan, Puntoselkä-W samaisen lehdenyläosaan ja Vuonnelo-oja 4714 03C-lehden luoteisosaan (Kuvat 1 ja 2C).KIIMAVAARATKiimavaaroja kartoitettiin syyskuussa 1997 vain yhden päivän ajan, jolloin jo tältäpohjalta voidaan sanoa, että alueen kartoitus on pahasti kesken. Tosin, kuten matalalentomagneettiseltaanomaliakartalta voidaan nähdä, on alueella vain muutamia heikkojapositiivisia anomalioita. Tältä pohjalta alue ei näytä kovin Ni-malmikriittiseltä. Toisaaltavarsinaisten Kiimavaarojen pohjoispuolella on laajahko (4 x 0,5 km 2 ) noin lounaiskoillissuuntainenpositiivinen sähkömagneettinen anomalia-alue, joka johtunee sulfidivälikerroksiasisältävästä kiillegneissivaltaisesta yksiköstä. Jos tämä yksikkö on ollut stratigrafisestikomatiittien alla ja komatiittinen laava on sitä päässyt erodoimaan, voi alueella esiintyäKuva 8. Kiimavaarat; paljastuma 73-TOH-4714/97

20Kuva 9. Puntoselän alueen geologia; paljastuma 52-53-TOH-4714/97ortokumulaattilinsseihin liittyviä Kambalda-tyyppisiä massiivisia Ni-malmeja. Tämän asianvarmistaminen vaatii lisää kartoitustietoa. Havainnot (71-74-TOH, yhteensä 8 näytettä,joista teetettiin 2 XRF-analyysiä) tukevat sitä, että kapeat ortokumulaattiset komatiittihorisontitovat tholeiittisten laavojen ympäröimiä (Kuva 8). Kiimavaarojen alueella eteläänmenevän tien varteen kairatusta kolmesta kairareiästä löytyi kaksi (rautaputket). Sitä kukane on kairannut ja MIKSI ei ole vielä tiedossa.PUNTOSELKÄ-WTämä on pieni yksittäinen kohde noin 1 km lounaaseen varsinaiselta Puntoselänkohteelta, joka on kuvattu Tulppion lehden yhteydessä. Kohteelta tehtiin kaksi havaintoa(52-53-TOH) ja kerättiin 3 näytettä. Kuten kuvasta 9 (52-53-TOH) nähdään kohde koostuupääasiassa kahdesta pienestä (100 x 25 ja 50 x 15 m 2 ) tremoliittikivijäänteestä granitoidisenpohjan keskellä (Kuvat 9 ja 13, s. 29 ). Tremoliittikivi (MgO 36,7 % ja Cr 2237 ppm) onerittäin liuskeista ja edustanee alunperin ohutta komatiittista laavapatjaa, joka on virrannutgranitoidisen pohjan päällä. Tosin T. Kilpeläinen tähän sanoisi, että alueenylityöntötektoniikasta johtuen komatiitit ovat voineet virrata muidenkin kivilajiyksiköidenpäällä ja on sitten myöhemmin tektonisesti työnnetty toiseen paikkaan. Vaikkatremoliittikivet ovat hyvin pienialaisia niiden noin 2000 suuruinen suskeptibiliteetti riittääantamaan alueen magneettiseen matalalentokarttaan selvän positiivisen anomalian.

21VUONNELO-OJAKuten edellinenkin tämäkin kohde on granitoidien keskellä oleva pienialainen (350 x250 m 2 ). Kohde sijoittuu noin 8 km Tulppion tien Kemihaaran risteyksestä etelään, noin 200m etelään menevän tien länsipuolelle. Kohde on ilmeisesti GTK:n (X-Y-koordinaatisto)linjoittama ja kevyellä kalustolla kairaama. Kivi on pääasiassa tummaa ja sinertävääserpentiini-tremoliittikiveä. Mineraalikoostumus ja korkeahko suskeptibiliteetti (7000)viittaavat siihen, että se on oliviinimesokumulaattia. Kohteelta tehtiin havainto 54-TOH jaotettiin yksi näyte. Ni-malmipotentiaalisuudesta on ilman kairausta mahdoton sanoamitään. Kohde on toki pieni, mutta niinhän on Lieksan Tainiovaarakin.PETÄJÄ-SAIJANVAARA (TERHI TULENHEIMO)JOHDANTOPetäjä-Saijanvaaran alue sijaitsee Simmoselän karttalehden 4714 03 itäosassa (Kuvat1 ja 2C). Aeromagneettisella kartalla alueella erottuu etelästä pohjois-luoteeseen kulkevamagneettinen anomaliajakso, joka vahvistuu pohjoiseen päin. Pohjoisessa on kaksi voimakastaanomaliaa. Merkittäviä sähköisiä anomalioita ei ole alueella havaittavissa. Vaikkakinalueen koillisosassa Saijanojan lounaispuolella on kaksi pienehköä heikkoa, mutta selvästierottuvaa sähköistä anomaliaa.NÄYTTEETPetäjä-Saijanvaaran alue kartoitettiin kesällä 1997 mittakaavassa 1:20 000. Kahdenviikon kartoituksen aikana tehtiin alueella 51 havaintoa (79-113-TTT-97 ja 4-20-KSL-97)ja 27 tektonista mittausta, ja kerättiin yhteensä 45 näytettä. Kokokivianalyysejä teetettiinkaikkiaan 21 (13 hehkutettu). Havaintotyyppinä rakka on yleisin, ja vain alueen pohjoisosassatavattiin muutamia varsinaisia paljastumia. Alueen rakat ja lohkareikot ovat alkuperältäänsuhteellisen paikallisia.KIVILAJITGranitoiditKartoitusalueen eteläosassa kivilajina on lähes poikkeuksetta voimakkaasti suuntautunut,yleisväriltään valkea-vaaleanpunertava, hieno-keskirakeinen graniittigneissi. Magneettinensuskeptibiliteetti on yleensä alhainen (20-60). Paikoin se kuitenkin kohoaa, jatällöin on kivessä usein havaittavissa myös omamuotoisia magnetiittikiteitä. Liuskeisuudetkaatuvat yleensä jyrkästi länteen. Granitoidit edustanevat vanhaa arkeeista pohjaa.Alueella esiintyy vähäisessä määrin myös yleisväriltään punaista, hieno-keskirakeistagraniittia, joka näyttää paremmin säilyneeltä kuin edellä kuvatut granitoidit edustaenmahdollisesti nuorempia graniittisia juonia (?).KiillegneissitPaikoin esiintyy voimakkaasti suuntautunutta, liuskeista, hieno-keskirakeista, harmahtavaakiillegneissiä-sarvivälkegneissiä. Samaan kivilajiin liittyy raitoina keskirakeisia,vaaleita, felsisiä osueita. Todennäköisesti kivilaji on jäänne vanhoista, pohjan päälle

22kerrostuneista sedimenteistä. Magneettinen suskeptibiliteetti on 50. Kiveä esiintyy pääasiassaalueen eteläosissa keskellä laajoja granitoidirakkoja (108-TTT-97, 110-TTT-97, 112-TTT-97),mutta yksi havainto siitä on myös ikkunana keskellä pohjoisen magneettista anomaliaa (15-KSL-97).Emäksiset vulkaniititAlueen pohjoisosassa esiintyy emäksistä vulkaniittia, joka on koostumuksensa perusteellatholeiittista basalttia. Kivi on asultaan hienorakeista, voimakkaasti suuntautunutta ja poimuttunuttaja yleisväriltään tummanvihreää. Magneettinen suskeptibiliteetti on noin 40.Paikoin esiintyy myös hieno-keskirakeista, tasarakeista, harmaanvihertävää gabroidistakiveä, joka liittyy todennäköisesti alueen emäksisiin vulkaniitteihin tai edustaa nuorempiajuonikiviä.Emäksiset vulkaniitit sijoittuvat alueen pohjoisosan magneettisten anomalioidenreunamille sekä kahdesti myös anomalian sisäpuolelle ilmeisesti ikkunana (96-TTT-97, 14-KSL-97).KomatiititAlueella esiintyy runsaasti voimakkaasti suuntautuneita ja kauttaaltaan muuttuneitakomatiittisia kumulaatteja, jotka ovat nykyisellään hieno-keskirakeisia, yleisväriltäänvihertävänruskehtavia tremoliittiserpentiini-talkkitremoliittiserpentiinikiviä. Magneettinensuskeptibiliteetti vaihtelee välillä 1000-8000. Nämä metakumulaatit lienevät alkuperältäänkomatiittisia oliviiniorto-mesokumulaatteja. Huomattavaa on, että komatiiteista mitattujenliuskeisuuksien kaateet ovat varsin loivia.Muutama havainto (102-TTT-97, 106-TTT-97) on myös voimakkaasti suuntautuneestaja vahvasti poimuttuneesta, keskirakeisesta, yleisväriltään harmaanvalkeasta kloriittitalkkitremoliittikivestä,jonka magneettinen suskeptibiliteetti on vain 20-80. Kloriittitalkkitremoliittikivienalkuperää on vaikea päätellä, mutta kyseessä saattavat olla ohuetkomatiittiset laavapatjat tai ehkä todennäköisemmin vain tietty muuttumisvyöhyke. Näistäkivistä on saatu poimuakselihavaintoja, jotka osoittavat loivasti pohjois-luoteeseen.Poimuakselihavainnot näyttävät tukevan sitä käsitystä, joka alueen poimutuksesta syntyyjo aeromagneettisen kartan perusteella: kaksi voimakasta, täsmälleen saman mallistamagneettista anomaliaa kaartuvat peräkkäin pohjois-luoteeseen.ARVIO MALMIPOTENTIAALISTAKuten edellä on todettu, merkittäviä sähköisiä anomalioita ei Petäjä-Saijanvaaranalueella esiinny. Ainoastaan pohjoisimman magneettisen anomalian itäreunaa seuraileeheikko sähköinen anomalia, jonka aiheuttajana ovat todennäköisesti sulfidipitoiset, happamatliuskeet.Kartoitusalueen pohjoisosan kaksi voimakasta magneettista anomaliaa aiheutuvattodistettavasti komatiittijaksosta. Sen sijaan etelän heikkojen anomalioiden syy on epäselvä.Etelässäkin saattaa kulkea heikko komatiittijakso, mutta siihen on viittaamassa vain yksipieni (10x15 m 2 ) tremoliittikivilohkareikko (80-TTT-97) keskellä laajaa graniittigneissirakkaa.Todennäköisempi syy eteläisille anomalioille ovat edellä kuvatut, heikosti magneettisetgranitoidit.

23Sulfideja esiintyy epätasaisena pirotteena tai raeryhminä havainnoissa 103-TTT-97, 111-TTT-97, 80-TTT-97, 99-TTT-97 ja 20-KSL-97. Sulfidit lienevät pääasiassa magneettikiisua, jane liittyvät komatiittisiin tremoliittikiviin ja tremoliittiserpentiinikiviin. Sijainniltaan nämäsulfidipitoiset komatiittiset metakumulaatit näyttävät asettuvan pääasiassa pohjoisimmanmagneettisen anomalian eteläreunaan.Petäjä-Saijanvaaran alueen mahdollisia jatkotutkimuksia voisi suunnata juuri edellä kuvatullepohjoisimmalle magneettiselle anomalialle, josta pääosa sijaitsee täysin paljastumattomalla alueella.Sen eteläreunalle sijoittuvat havainnot sulfideista, mutta muualla kyseisen anomalian alueella eipaljastumia olekaan. Jatkoa ajatellen voisikin pohjoisen anomalian poikki suunnitella parigeokemian näytteenottolinjaa.KARTTALEHTI 4723 01 (TAPIO HALKOAHO)TULPPIOTulppion karttalehti sijoittuu raportoitavana olevan alueen koilliskulmaan (Kuvat 1 ja 2D),jonka alueelta kesällä 1997 vanhoja Turun yliopiston nikkeliprojektin 1975 kartoittamia paljastumiarevidoitaessa tehtiin 38 kartoitushavaintoa (15-51- ja 65-TOH). Lehdellä on nähtävissäpääasiassa neljä ultramafisia kumulaatteja sisältävää kohdetta: Tulppion duniitti (5x2 km 2 ),Kiimaselkä (1x0,5 km 2 ), Kärekeoja (1,5x0,8 km 2 ) aivan karttalehden pohjoisreunassa ja aivanlehden eteläreunalla oleva Puntoselkä (2x0,5 km 2 ), joka enimmäkseen kuitenkin sijoittuualemmalle karttalehdelle 4714 03, mutta käsitellään Tulppion lehden yhteydessä. Edellämainittujenultramafisten esiintymien lisäksi alueella on matalalentomagneettisella mittauksella havaittukymmenkunta pienempää anomaliaa, mutta paljastumia näistä kohteissa ei ole löydetty.Marjavaaran laajahko anomalia johtuu magnetoituneesta granitoidista (suskeptibiliteetti vaihtelee400-800 välillä) sekä lisäksi karttalehden itäreunassa on laaja Soklin karbonatiitista johtuvaanomalia.Näytteitä karttalehdeltä on vuonna 1997 kerätty yhteensä 81 kpl, johon on laskettu mukaanmyös 4 Puntoselän näytettä lehdeltä 4714 03. Näistä teetettiin yhteensä 26 (20 hehkutettu) XRFanalyysiä.Pääkohteittain näytteet jakaantuvat seuraavasti: Tulppion duniitti 57 näytettä, joistateetettiin 16 hehkutettua XRF-analyysiä (27- ja 30-51-TOH), Kiimaselkä 8 näytettä, joistateetettiin 4 (2 hehkutettu) XRF-analyysiä (15-17-TOH), Kärekeoja 5 näytettä, joista teetettiin 3(1 hehkutettu) XRF-analyysiä (20-24-TOH) ja Puntoselkä 5 näytettä, joista teetettiin 2 (1hehkutettu) XRF-analyysiä (29-TOH). Lisäksi muita yksittäisiä näytteitä karttalehdeltä kerättiin6 kappaletta, joista teetettiin yksi XRF-analyysi. Seuraavassa kuvataan lyhyesti karttalehdenpääkohteet.Tulppion duniittiNiin Tulppion kuin koko raportoitavana olevan neljän 1:20 000 karttalehden kartoitusalueensuurin yhtenäinen ultramafinen massa on ns. Tulppion duniitti (Kuvat 1 ja 2D), jonkakeskimääräinen koko on arvioitu noin 5 x 2 x 0,5 (5) km 3 suuruiseksi ja stratigrafinen maksimipaksuusolevan noin 300-400 m. Kivilajiyksiköt Tulppion duniitin ympärillä näyttävätolevan pääasiassa granitoideja ja tholeiittisia laavoja. On kuitenkin mahdollista, että duniitinkeskikohdasta itään oleva heikko sähköinen matalalentoanomalia, johtuisi sulfidipitoisista

24Kuva 2D. Karttalehti 4723 01:n geologiaakiillegneisseistä, joita GTK on tavannut mm. Kontioselän alueelle tehdystä kairausprofiilista. Tämäkivilajiyksikkö saattaa olla kontaktissa duniitin kanssa.Tulppion duniitin ultramafisissa kivissä (ks. Kuva 14, s.29) on vain vähän selviä makroskooppisiaeroavaisuuksia ja ne ovat lähinnä serpentiini-, serpentiini-talkki-, serpentiinitremoliitti-,serpentiini-enstatiittikiviä tai metamorfisesta oliviinista muodostuneita duniitteja.Alueelliset erotkin ovat melko vähäisiä ja ne lienevät lähinnä metamorfoosissa syntyneitä.Nimittäin Tulppion duniitin lounaisosassa oleva heikommin magnetoitunut alue onmetamorfisesta oliviinista koostuvaa duniittia (suskeptibiliteetti noin 300). Duniitinpohjoisosassa tavataan mahdollisesti metamorfista enstatiittia ja kaakkoisosan paljastumistamahdollisesti tremoliittia. Ainoa näyte, missä on mahdollisesti primääriä magmaattistaoliviinia on aivan duniitin keskeltä 47-1D-TOH. Keväällä 1997 Länsi-Australiaan lähetet-

25tyjen näytteiden joukossa oli yksi gabroidinen näyte hieman oliviiniadkumulaattihavainnon49-TOH pohjoispuolelta. Näytteenottopistettä ei löydetty, mutta alueella on ohuen kanervapeitteenalla runsaasti paikallista kivikkoa. Tämä gabroidinen kivi poikkeaa kemialliseltakoostumukseltaan muista neljän karttalehden alueelta tavatuista gabroidisista kivistäsaattaen näinollen edustaa Tulppion duniitin gabroidista differentiaattia. AnalysoitujaTulppion duniitin näytteitä on 25 kappaletta ja kuvissa 16-20 (s.33-38) on esitetty muutamiatärkeimpien alkuaineiden xy-diagrammeja. Alueen Ni-köyhtyneet näytteet on merkittykuvaan 2D muiden analysoitujen näytteiden ohella.Koska Tulppion duniitti muodostuu lähinnä oliviinimeso-adkumulaateista se edustaneejonkinlaista läpivirtaus allasta/järveä, jonka kautta on turbulenttisesti virrannutrunsaasti komatiittista laavaa. Tästä syystä duniitti on eräs alueen Ni-malmipotentiaalisimpiakohteita varsinkin kun siinä esiintyy myös nikkelistä köyhtyneitä näytteitä (Kuvat16G ja 20G, s.33 ja 38) ja sen alapuolella on mahdollisesti ollut sulfidipitoisia metasedimenttejä(kiillegneissejä).Tietojeni mukaan Rautaruukki on Soklin karbonatiitin tutkimusten yhteydessä kairannutainakin kaksi syväkairausreikää (toinen on nro.286) Tulppion duniitin pohjoisosanitäreunaan. Näitä reikiä ei tämän raportin teossa kuitenkaan ollut käytettävissä.KiimaselkäKiimaselän ultramafinen alue sijaitsee noin 1 km Tulppion duniitin pohjoispuolella jaon kooltaan noin 1 x 0,5 km 2 . Se on melko huonosti paljastunut ja vain anomalian pohjoispäässäon varmoja ultramafiittipaljastumia (16-17-TOH, Kuva 10) ja anomalian keskiosissasuurehkoja mahdollisesti paikallisia lohkareita. Ultramafiittia näyttää ympäröivän kaikkiallatholeiittiset laavat. Tienvarsien ja hakkuualueiden lohkareikkojen tarkastelun lisäksihavaintoja alueelta tehtiin kolme (15-17-TOH). Näistä 15-TOH edustaa tyynylaavarakenteistatholeiittista basalttia ja 16-17-TOH (Kuva 10) komatiittista oliviinimesokumulaattia.Kuvan 10 itäisin paljastuman nokka näyttäisi olevan serpentiniitti, kun samanpaljastuma-alueen muut osat ovat serpentiini-tremoliittikiveä. Läntisempi paljastuma lieneeserpentiini-antofylliittikiveä. Paljastumasta on teetetty vanhasta näytteestä 165C-1-HPI keväällä 1997 yksi XRF-analyysi, jonka mukaan kivi olisi oliviinimesokumulaattia(normalisoitu MgO-pitoisuus noin 34 %).KärekeojaKärekeojan ultramafinen alue (1,5x0,8 km 2 ) sijaitsee aivan Tulppion karttalehdenpohjoisreunalla ollen osittain lehden 4723 02 puolella. Tästä alueesta ei H. Idman ole 1975tehnyt havaintoja, mutta Oulun yliopiston Arkeeisten alueiden Savukosken osaprojektillaon sinne merkitty yksi havaintopiste. Tämä havaintopiste on ilmeisesti Nuorttijoen törmälläoleva suurehko (2x1x0,5 m3) ultramafinen lohkare (L21-TOH). Varsinaisia paljastumiaalueella ei ole, mutta alue on vasta hakattu ja metsäojitettu ja lisäksi alueen poikki kulkeemetsätraktoriura. Metsäojitusten ja -traktoriuran teon yhteydessä on tullut esille runsaastipaikallista lohkareikkoa, jonka avulla alue on kartoitettavissa. Havaintoja tehtiin 4 (20-24-TOH) ja näytteitä kerättiin 5, joista siis teetettiin 3 (1 hehkutettu) XRF-analyysiä. Näistä 3ensimmäistä havaintoa edustaa ultramafisia kiviä (tremoliitti-kloriitti-serpentiinikivi jaserpentiniittejä), neljäs raitaista tholeiittista basalttia ja viides (24-TOH) noin 1 km ultramafisestaalueesta lounaaseen granitoidisten kivien keskellä oleva 20-10 m leveää vihreää

26Kuva 10. Kiimaselkä, Tulppio; paljastumat 16-17-TOH-4723/97gabroidista juonta (MgO 14,9 % ja Cr 1738 ppm), joka lienee samaa kuin Jolvikkoselän alueeltaanalysoitu high-Mg-basalttinen gabroidinen kivi (226-TOH-96, 12,9 % ja Cr 1758 ppm). Itseultramafinen yksikkö näyttää olevan kontaktissa joko granitoidin tai tholeiittisen basaltin kanssa.Näyte 22-TOH edustaa suurehkoja paikallisia serpentiniittilohkareita (MgO 41,4 % ja Cr 4940ppm).PuntoselkäPuntoselän ultramafinen alue (2x0,5 km 2 ) sijaitsee Tulppion karttalehden eteläreunassa javaikka se sijoittuukin pääasiassa karttalehdelle 4714 03, kuvataan se Tulppion lehden yhteydessä.Alueelta tehtiin yksi laaja havainto (29-TOH), josta kerättiin 5 näytettä (Kuva 11), joista teetettiin2 (1 hehkutettu) XRF-analyysiä. Näistä näytteistä vain 29-1B-TOH on karttalehdelta 4723 01muut ovat alemmalta lehdeltä (Kuva 11). Ultramafiset paljastumat/lohkareet ovat pääasiassaantofylliittikiveä (oliviinimeso-ortokumulaattia), mutta aivan länsireunassa lähellä tholeiittisiabasaltteja esiintyy myös tremoliitti-kloriittikiviä (29-2-TOH-97, MgO 24,7 % ja Cr 1827 ppm).Ultramafinen yksikkö rajoittuu idässä granitoidiin ja lännessä tholeiittiseen basalttiin (Kuva 11).Pohjoisimmista paljastumista on teetetty vanhasta näytteestä 194-1-HPI (samasta paljastumastakuin 29-1B-TOH) keväällä 1997 yksi XRF-analyysi, jonka mukaan kivi olisioliviiniortokumulaattia (normalisoitu MgO-pitoisuus noin 29 %).

27MuutMuut karttalehdeltä 4723 01 tehdyt havainnot/kerätyt näytteet ovat: 18-TOH Marjavaaranmagneettinen maasälpäporfyyrirakeita sisältävä granitoidi, 19-TOH Sotajoen Kemihaaran tiensillan pohjoisrannalta magneettinen pilsteinen granitoidi, 25-TOH Sotajoen Kemihaaran tien sillanetelärannalta keskirakeinen gabro, jonka vanhasta näytteestä 199-1-HPI teetettiin keväällä 1997XRF-analyysi, jonka mukaan gabro on high-Mg-basalttinen (normalisoitu MgO 14,4 % ja Crpitoisuus1560 ppm), 26-TOH tholeiittinen vulkaniittikivikko Nuorttijoen Korvahaudanlänsipuolella, 28-TOH feniittiytynyt granitoidi Tulppion duniitin pohjoispuolelta ja 65-TOHmahdollisesti high-Mg-basalttinen gabrojuoni Kemihaaran tien Tyynenjoen sillan eteläpuolelta.Kuva 11. Puntoselkä; paljastuma 29-TOH-4721/97

28STRATIGRAFIASavukosken Tulppion alueen kivet ovat niin pitkälle deformoituneet, että alkuperäisiävulkaanisia rakenteita ei ole juuri säilynyt tai pohjan/topin suunnan määrittäminen nähtävissäolevista alkuperäisistä rakennepiirteistä on ollut mahdotonta (Kuva 6). Tästä huolimattaolemme pyrkineet ottamaan kantaa alueen kivilajien kerrostumisjärjestykseen. Alueentektonista rakennetta ja metamorfoosia käsitellään erikseen omassa kappaleessaan T.Kilpeläisen toimesta hieman edempänä. Kuten edellä on mainittu selviä alkuperäisiävulkaanisia tai sedimenttisiä rakenteita ei ole ollut käytettävissä. Tästä syystä Tulppionalueen stratigrafinen tulkinta ei perustu yksittäisistä paljastumista saatuun tietoon vaanpikemminkin siihen miten eri kivilajiyksiköt eri alueilla sijoittuvat toisiinsa nähden.Tulkintamme mukaan Tulppion Savukosken alueen liuskejakson alimpana yksikkönä onmantereellisen kuoren (granitoidit) päälle kerrostunut kiillegneissi (Kuva 12, ks. myös kuva 26, s.43). Kiillegneissin tai granitoidisen pohjan päällä esiintyy tholeiittista basalttia. Tholeiittisen basaltinpäällä on ensimmäinen ultramafinen kivilajiyksikkö: komatiittiset laavat, joiden Al 2O 3/TiO 2-suhdeon yli 25. Näiden komatiittisten laavojen päällä saattaa olla yksikkö komatiittista basalttia ennenmittavampaa arkeeisten (?) ja proterotsooisten (?) yksiköiden välistä rajapintaa/diskordanssia.Rajapinnan jälkeen ensimmäinen yksikkö muodostuu felsisistä-mafisista vulkaanisista/sedimenttisistäkivistä, joita esiintyy mm. Maaimmaisen Kuttusvaaran pohjoisrinteellä. Tämänyläpuolella on toinen ultramafinen kivilajiyksikkö: komatiittiset laavat, joiden Al 2O 3/TiO 2-suhde onnoin 12. Eniten tätä yksikköä on Petäjä-Saijanvaaran alueella, jossa se muodostaa pohjoisemmanmagneettisen anomaliakaaren (eteläisemmän magneettisen anomaliakaaren muodostaa komatiittinenyksikkö, jonka Al 2O 3/TiO 2-suhde on yli 25). Tämän päällä on ilmeisesti vähäisessä määrinKuva 12. Savukosken Tulppion alueen stratigrafiset yksiköt; väripalkit vastaavat kerrostumien arvioitujavahvuuksia

29saman Al 2O 3/TiO 2-suhteen (noin 12) omaavaa komatiittista basalttia. Stratigrafisesti ylin yksikkö,joka koostuu felsisistä-mafisista vulkaniiteista ja sedimenttikivistä, on parhaiten paljastuneenakartoitusalueen länsipuolisella Niekan karttalehdellä Rovaukonselän alueella, jossa näyttäisi,että ylin kivilajiyksikkö olisi serisiittikvartsiittia. Kartoitusalueella tätä yksikköä voiolla Petäjä-Saijanvaaran alueella pohjoisimman magneettisen anomaliakaaren pohjoispuolella,jossa ei kuitenkaan ole paljastumia, mutta jossa on selvä sähköinen matalalentoanomalia.Lisäksi Kuttusvaarojen lehden luoteiskulman voimakkaat sähköiset anomaliatkuulunevat tähän nuorimpaan yksikköön.Kuva 6. Deformoitunutta tyynylaavaaKuva 13. Tyypillinen Tulppion alueen granitoidirakkaKuva 14. Tyypillinen Tulppion duniitin paljastumaKuva 22. Poimuttunut komatiittilaava, Kuttusvaarat

30SAVUKOSKEN TULPPION ALUEEN VULKANIITTIEN JA JUONIKIVIENGEOKEMIALLISET PIIRTEETPÄÄKOMPONENTITSavukosken Tulppion alueelta on vuosina 1996-1998 tehty kaikkiaan 162 XRFanalyysiä,joista 98 on hehkutettu. Näissä analyyseissä on edustettuna alueelta tavatutmafiset-ultramafiset vulkaniitit ja juonet. Jensenin (1976) Al 2O 3-FeO*+TiO 2-MgO-kolmiolla(kuva 15A) Tulppion alueen komatiittisarjan vulkaniitit sijoittuvat pääasiassaperidotiittisen komatiitin kenttään ja vain muutamia sarjan näytteitä basalttisen komatiitinkenttään, kuvastaen sitä, että high-Mg-basalttien/komatiittisten basalttien määrä alueella onvähäinen. Alueen tholeiittiset laavat vastaavasti sijoittuvat lähinnä rauta- ja magnesiumtholeiittienrajalle, mutta joitain näytteitä sijoittuu myös kalkkialkalisen basaltin-dasiitinkenttiin. CaO-MgO-Al 2O 3-kolmiolla, lukuunottamatta kahta tremoliittikivinäytettä, näytteetsijoittuvat hyvin komatiitti-tholeiittitrendille. Kuvassa 15B on vastaavat kolmiot pelkästäänKuttusvaaran (A), Jänesselän (B), Tulppion duniitin (C) ja Petäjä-Saijanvaaran (D) näytteille.Kuvassa 16 (s.33) esitetään Savukosken Tulppion alueelta xy-diagrammeilla kuusioksidia tai metallia (Al 2O 3, TiO 2, MnO, V, Ni ja Cr), Al 2O 3/TiO 2-suhde ja Mg-luku, [100*(MgO/40,3044)]/[(MgO/40,3044)+0,9*(FeO/71,8464)] sidottuna kiven MgO-pitoisuuteensekä Al 2O 3versus TiO 2ja Cr versus Ni, koska näillä on katsottu olevan merkitystä vertailtaessaTulppion alueen kivilajeja keskenään. Kuvissa 17-20 on vastaavat xy-diagrammit pelkästäänKuttusvaaran (Kuva 17, s.34), Jänesselän (Kuva 18, s.36), Petäjä-Saijanvaaran(Kuva 19, s. 37) ja Tulppion duniitin (Kuva 20, s.38) näytteille. Kuvissa 16C-D on komatiittisissalaavoissa nähtävissä kaksi eri Al 2O 3/TiO 2-suhteen omaavaa ryhmää, jotka on sittenerotettu toisistaan erilaisella symbolilla. Alhaisemman Al 2O 3/TiO 2-suhteen (Al-depleted, 9.6-14.6, keskiarvo n. 12) omaavia komatiittisarjan (komatiitti-komatiittinen basaltti) näytteitäon vain yhdeksän, kun taas korkeamman (Al-undepleted, 16-59, keskiarvo n. 30)118. Alhaisen Al 2O 3/TiO 2-suhteen omaavia näytteitä on löydetty kuudesta kohteesta: 3Maaimmaisen Kuttusvaaran pohjoisrinteeltä (216-, M217- ja M218-TOH-96), 1 high-Mg-basaltti metsäojituslohkareikko Jolvikkoselän lounaispuolelta (226-TOH-96), 1Kontioselän alueelta (2-2A-TOH-97), 1 Heiniselän luoteispuolelta, 1 Kärekeojanalueelta (24-TOH-97) ja 1 Petäjä-Saijanvaaran alueen pohjoisimmasta magneettisestaanomaliasta (111-1-TTT-97) sekä 1 serpentiniittilohkare hieman edellämainitusta magneettisestaanomalista etelään (99-TTT-97). Alhaisen Al 2O 3/TiO 2-suhteen omaavatkomatiittisarjan näytteet saattavat edustaa nuorempaa proterotsooista ns. Sattasvaarantyyppistä komatiittivulkanismia ja korkeamman Al 2O 3/TiO 2-suhteen omaavat näytteet vanhempaaarkeeista komatiittivulkanismia.Al 2O 3vs MgO ja TiO 2vs MgO diagrammeilla (kuvat 16A-B) on runsaasti hajontaa, muttamolemmat sekä Al 2O 3että TiO 2ovat nollia kun MgO on 50-51. Tämän perusteella saadaanensimmäisenä kiteytyneen oliviinin forsteriittipitoisuudeksi 90,9-92,2 % (Fo = 101,9*50/[4031+(31,54*50)] ja Fo = 101,9*51/[4031+(31,54*51)]) vrt. Barnes et al. 1988).MnO ja V vs MgO-diagrammit (kuvat 16E-F) ovat mukana siksi, että niissä nähdään

Kuva 15A. Savukosken Tulppion alueen kaikki emäksiset-ultraemäksiset vulkaniitit ja juonikivet Jensenin(1976) AFM ja CaO-MgO-Al 2O 3-diagrammeilla31

32ABCDKuva 15B. Kuttusvaaran (A), Jänesselän (B), Tulppion (C) ja Petäjä-Saijanvaaran (D) osa-alueidenmafisten-ultramafisten kivien Jensenin (1976) AFM ja CaO-MgO-Al 2O 3-diagrammit

Kuva 16. Savukosken Tulppion alueen kaikkien emäksisten-ultraemäksisten vulkaniittien ja juonikivienkoostumuksia x-y -diagrammelilla.33

34Kuva 17. Savukosken Kuttusvaaran emäksisten ja ultraemäksisen vulkaniittien ja juonikivienkoostumukset esitettyinä x-y -diagrammeilla.

35Tulppion duniitin itäosasta analysoidun gabroidisen näytteen sijoittuminen (katso myös kuvat 20E-F). Kummankin alkuaineen pitoisuudet ovat saman MgO-pitoisuuden omaaviin tholeiitti- jagabronäytteisiin verrattaessa alhaiset (MnO 0,10 % ja V 71 ppm). Kuvista 16J ja 20J nähdään,että kyseisen gabroidisen kiven Mg-luku on myös poikkeuksellisen korkea. Tässä suhteessa semuistuttaa Kuhmon Kellojärven ultramafisen kompleksin gabroidisia differentiaatteja.Kuvissa 16G-I on Ni vs MgO, Cr vs MgO sekä Cr vs Ni-diagrammit. Kuvista nähdään,että Savukosken Tulppion alueella on sekä Ni:stä ja Cr:stä rikastuneita ja köyhtyneitänäytteitä. Näiden alkuaineiden keskinäinen vertailu on kuvassa 16I. Suurin osa nikkelistäköyhtyneistä näytteistä (yht. 13 kpl) on peräisin Tulppion duniitilta (6 kpl, kuva 20I) jaMaaimmaiselta Kuttusvaaralta (4 kpl, kuva 17I). Muut nikkelistä köyhtyneet näytteet (3 kpl) ovatperäisin: Tahkomänniköstä (57-1B-TOH-97, kuva 6), Iskelmävaarasta (9-3-TOH-97) ja Petäjä-Saijanvaarasta (102-1A-TTT-97). Ainoat Ni:stä rikastuneet näytteet (Ni-mineralisaationäytteet)on toistaiseksi löydetty Kuttusvaaroilta ja erityisesti Kuttusvaarojen pohjoispuolella olevaltaKuttusojan suoalueelta, josta on löydetty useita paikallisia sulfidipitoisia oliviinimesokumulaattilohkareita(normalisoitu MgO noin 42-43 %) korkeimman Ni-pitoisuuden ollessa7590 ppm (Kuva 17G). Cr vs MgO-diagrammilla (Kuva 16H) on 12 yli 7000 ppm:ää kromiasisältävää näytettä. Näistä Cr-rikkain (12500 ppm) on Kiimavaaroilta, kaksi Kuttusvaaroilta sekäPetäjä-Saijanvaaralta sekä seitsemän Tulppion duniitin alueelta (kuvat 17H, 19H ja 20H). Cr vsNi-diagrammi on esitetty koska sillä tulee hyvin esille Cr:n ja Ni:n välinen ”negatiivinen” korrelaatioKuttusvaarojen alueella, josta on toistaiseksi löydetty ainoat Ni:stä rikastuneet näytteet (kuvat 16Ija 17I). Varsinkin kuvassa 17I näkyy erittäin hyvin näytteiden jakaantuminen kahteen ”haaraan”:Ni-pitoisten (sulfidipitoisten) näytteiden kromi on noin 2000 ppm Ni-pitoisuudesta riippumatta javastaavasti Cr-pitoisimpien näytteiden nikkeli noin 2000 ppm Cr-pitoisuudesta riippumatta.Kuitenkin tai juuri tästä syystä ”haarojen” syntyyn on mahdollisesti vaikuttanut sama tekijä elihappaman ja sulfidipitoisen materiaalin lisäys on toisaalla aikaansaanut kromiitin kiteytymistä(SiO 2:n lisäys systeemiin) ja toisaalla sulfidifaasin muodostumisen (rikin lisäys systeemiin).Toisaalta magman korkeahko f S2on alentanut magman f O2:ta jolloin kromiitin kiteytyminen onestetty tai ainakin puskuroitu jolloin kiteytyvän kromiitin määrä on ollut vähäinen ja kokokiven Crpitoisuuson jäänyt alhaiseksi ja toisaalla ultramafiseen magmaan lisätty SiO 2on siirtänyt systeemiäkohti kromiitin kiteytymiskenttää ja kromiittia on kumuloitunut normaalia runsaammin.Kuvassa 16J on esitetty Mg-luku vs MgO, josta nähdään, että korkein Mg-luku on luonnollisestiMgO-rikkaimmalla Tulppion duniitin näytteellä (kts. myös Kuva 20J) 91,77. Kuvassanäkyy myös epätavallisen korkean Mg-luvun (89,7) omaava gabroidinen näyte Tulppion duniitinitäosasta (kts myös kuva 20J), joka on tulkittu edustavan Tulppion duniitin gabroidista kumulaattia.Jänesselän alueen 26 analysoitua näytettä, emäksisiä-intermediäärisiä vulkaniitti- ja gabronäytteitälukuunottamatta, eroavat toisistaan melko vähän kaikilla esitetyillä diagrammeilla (kuvat18A-J) MgO-pitoisuuden vaihdellessa 25-32 %:n välillä. Vain suhteellisen jyrkkä Cr-pitoisuudenlasku ja MnO-pitoisuuden nousu MgO-pitoisuuden (myös FeO) laskiessa on silmiinpistävää.Tämä voisi olla seurausta laavajärven fraktioitumisesta rauhallisissa olosuhteissa.REE-ANALYYSITTämän tutkimuksen yhteydessä ei toistaiseksi ole teetetty REE-analyysejä ja tässä vaiheessatukeudutaan täysin Kauniskankaan (1987) julkaisemiin REE-analyyseihin. Tutkimuskohteenaolevien neljän karttalehden alueelta esittää Kauniskangas (1987) REE-analyysejä komatiiteista 5

36Kuva 18. Savukosken Jänesselän alueen emäksisten ja ultraemäksisten vulkaniittien ja juonikivienkoostumukset esitettyinä x-y -diagrammeilla.

Kuva 19. Savukosken Petäjä-Saijanvaaran emäksisten ja ultraemäksisten vulkaniittien ja juonikivienkoostumukset esitettyinä x-y -diagrammeilla.37

38Kuva 20. Savukosken Tulppion duniitin emäksisten ja ultraemäksisten vulkaniittien ja juonikivienkoostumukset esitettyinä x-y -diagrammeilla.

39(Jänesselkä 3, Kuttusvaarat 1, ja Petäjä-Saijanvaara 1 kpl), tholeiiteista 4 (Kuttusvaarat 1,Iskelmävaara 1, Kiimavaarat 1 ja Puntoselkä 1) ja happamista vulkaniiteista 2 (Iskelmävaara)(Kuva 21 s. 40 ja liite 4). Komatiiteista kaikki kolme Jänesselän näytettä (APV-021-81-1,APV-038-81-2 ja JOI-061-81-4) ovat rikastuneet keveistä REE:stä suhteessa raskaisiin (JOI-061-81-4 eniten ja APV-021-81-1 vähiten) kuten myöskin Kuttusvaarojen näyte (TPV-120-82-1). Vain yksinäisen Petäjä-Saijanvaaran näytteen (JOI-023-81-2) REE-jakaumakäyrä muistuttaakomatiiteille tyypillistä käyrän muotoa. Jänesselän ja Kuttusvaarojen näytteet viittaavatmerkittävään happaman materiaalin kontaminaatioon, sillä kuten tholeiittisten basalttien neljästätasaisesta käyrästä nähdään ainakaan tholeiittisen materiaalin lisäys ei ole keveiden REE-aineidenrikastumista aiheuttanut. Kahden Iskelmävaaran happaman vulkaniitin REE-käyrät ovat jyrkästilaskevia ja keveistä REE-alkuaineista rikastuneita. Tämän kaltaisen materiaalin lisäys selittäisikomatiittien REE-käyrien muodon.VIITTEET ULTRAMAFISEN LAAVAN KONTAMINOITUMISESTA JA SULFIDISULANERKAANTUMISESTAViitteenä ultramafisen laavan kontaminoitumisesta happamalla materiaalilla voidaanpaljastumissa pitää happamien ultramafiseen sulaan sekaantumattomien erkaumien/fragmenttien ja ns. hydridipyrokseniittien (ortopyrokseniitit) esiintymistä. REE-analyysi voimyös olla melko käyttökelpoinen, sillä happamat kivet ovat erittäin voimakkaasti rikastuneetkeveistä harvinaisista maametalleista suhteessa raskaisiin, kun taas komatiittisillalaavoilla tilanne on normaalisti päinvastainen. Jos komatiittinäyteen REE-spektri onrikastunut keveistä sitä voidaan pitää mahdollisena merkkinä happaman materiaalinlisäyksestä komatiittiseen laavaan.Kesien 1996 ja 1997 kartoitusten aikana ei ultramafisista paljastumista löydetty selviämerkkejä happaman materiaalin kontaminaatiosta ja ainoat merkit happaman materiaalinaiheuttamasta kontaminaatiosta ovat Kauniskankaan (1987) julkaisemissa REE-analyyseissä.Kauniskankaan (1987) REE-analyyseissä on käsiteltävänä olevalta tutkimusalueeltakolme komatiittinäytettä, jotka ovat selvästi rikastuneet keveistä harvinaisista maametalleista.Näistä näytteistä yksi (TPV-120-82-1) on Kuttusvaaroilta ja kaksi (APV-038-81-2 jaJOI-061-81-4) Jänesselän alueelta.Parhaimpina merkkeinä sulfidisulan muodostumisesta voidaan normaaliin komatiittianalyysiinverrataessa pitää nikkelistä köyhtyneitä ja rikastuneita komatiittinäytteitä.Edellinen on merkkinä siitä, että systeemistä on poistettu ja jälkimmäinen merkkinä siitä,että systeemissä on rikastettu nikkeliä. Nikkelistä köyhtyneitä komatiittinäytteitä ontutkimusalueelta löydetty kolmetoista kappaletta: Tulppion duniitin alueelta kuusi (142A-, 142B-, 143C-HPI-75, 30-1A-TOH- ja 36-1N-TOH-97 sekä 167A-HPI-75 Tulppionduniitin koillishaaralta), Maaimmaiselta Kuttusvaaralta kolme (M267-1-JEV-96, 266-2-JEV-96 (tremoliittikivi) ja 293-JEV-96) ja Kuttusojalta yksi (211-5-TOH-96). Näistäviimeisen näytteen alueelta on löydetty myös tutkimusalueen ainoat sulfidisesta nikkelistärikastuneet paikalliset lohkareet (185B-HPI-75/212-1-TOH-96 ja L284-L286-JEV-97),josta nikkelipitoisin sisältää 7590 ppm nikkeliä. Itse asiassa tällä kohteella on varmennettujo jonkin asteinen komatiittinen nikkelimineralisaatio.

40Kuva 21. Savukosken Tulppion alueen eri kivilajityyppien REE-pitoisuudet (arvot Kauniskangas 1987,liite 4) normalisoituna keskimääräisellä kondriitin pitoisuudella. Keskimääräisen kondriitin arvot: La, Ce,Nd, Sm, Eu, Gd, Dy, Er, Yb ja Lu (Nakamura 1974) sekä Pr, Tb, Ho ja Tm (Sun 1980).

41ALUEEN TEKTONINEN RAKENNE JA METAMORFOOSI(TIMO KILPELÄINEN)Tyypillinen piirre alueelle on rakenteitten loiva-asentoisuus. Sekä kerroksellisuudet,kivilajikontaktit, että liuskeisuudet ovat suurella osalla paljastumista loivia tai vaakoja.Onneksi alueella on runsaasti sellaisia paljastumia, joissa on eri suuntaisia pystyleikkeitä, jolloinalueen kokonaisrakenne on mahdollista hahmottaa ainakin pääpiirteissään.Loivia tektonisia rakenteita tavataan kaikissa kivilajiyksiköissä, joten kyse on rakenteista,jotka ovat kehittyneet kaikkien kivilajien kerrostumisen jälkeen. Edelleen ainakin viimeisetrakenteet deformoivat myös kivien metamorfisia reaktioita, joten kyseessä on jo metamorfistenkivien deformoituminen. Tämä tarkoittaa sitä, että deformoitumisen ikä voi olla lähes mitä tahansa,jopa proterotsooinen. Tähän mahdollisuuteen viittaavat ne havainnot, että ainakin muualla Suomenarkeeisilla alueilla voimakkain metamorfoosi on ilmeisesti tapahtunut vasta proterotsooisenaaikana.Kivien rakenteet ovat tyypillisiä ylityöntötektoniikkaan liittyviä rakenteita. Niihin liittyykerroksellisuuden suuntaisia myloniittisia saumoja, isokliinisia, makaavia poimurakenteita sekänäiden uudelleenpoimuttumista edelleen akselitasoltaan vaaka-asentoisessa poimutuksessa. Nämäpoimutusgeneraatiot ovat ainakin tämän aineiston perusteella koaksiaalisia ja liittyvät siismolemmat samaan tektoniseen tapahtumaan ja samanlaiseen stressikenttään. Ylityöntö ontodennäköisesti tapahtunut lounaasta, jolloin poimuakselit muodostuivat vaaoiksi, luodekaakkoisiksija akselitasot muodostuivat hyvin loivasti lounaaseen kaatuviksi. Myöhemmätdeformaatiot ja kivilajiyksiköiden epähomogeenisuus aiheuttavat tietysti jonkin verran poikkeuksiatästä säännöstä, mutta kokonaisuutta ajatellen asia voidaan ilmaista näin.Kuvassa 23 (s. 42) on esitetty rakenteitten evoluutio hyvin yksinkertaistetussa muodossa.Vaiheessa A syntyivät kerroksellisuuden suuntaiset myloniittisaumat. Vaiheessa B kehittyiisokliinisia poimurakenteita, joissa poimuttuivat sekä kerroksellisuudet, että aiemmin kehittyneethiertosaumat. Vaiheessa C poimuttuivat kaikki edelliset rakenteet ja litologiset yksiköt vielä kerran.Kuva on yksinkertaistettu etenkin siinä mielessä, että nämä rakenteet eivät edes teoriassa synnysynkronisesti koko alueella, vaan jossain voi olla vaihe A menossa, kun toisaalla jo syntyy vaiheenC rakenteita.Edellä kuvattuja rakenteita on nähtävissä joka puolella tutkimusaluetta. Jotta rakenteitapäästäisiin näkemään, edellyttää se siis sellaisia paljastumia, joissa on noin NE-SWsuuntaisiapystyleikkeitä. Kuvassa 24 (s. 43; ks. myös Kuva 22, s.29) on esimerkki Kuttusvaarojeneteläosasta (X=7523.900, Y=4451.100). Siinä on nähtävissä isokliinisestipoimuttuneen ultramafiitin uudelleenpoimuttuminen vaa’an akselin ympäri akselitasoltaanloivassa poimutuksessa. Kuvattu paljastuman kohta on NE-SW-suuntainen, luoteestatarkasteltu pystyleike.Kuvassa 25 (s.43) on nähtävissä vastaavia ylityöntörakenteita Kontioselän komatiittisessabasaltissa (X=7521.015, Y=4453.215, 2-TOH-97, Kuva 3). Sekä kuvattu leike, ettäkatselusuunta ovat vastaavat kuin edellisessä kuvassa.Deformaation syn-postmetamorfinen luonne on nähtävissä parhaiten Iskelmävaarankiillegneisseissä (Kuva 26, s. 43, X = 7516.780, Y = 4458.480). Niissä on kerroksellisuusvielä tunnistettavissa, mutta kerroksellisuuden suunnassa on voimakas metamorfinenliuskeisuus, jonka suhteen syntektonisesti näyttävät metamorfiset mineraalitainakin makroskooppisesti tarkastellen kiteytyneen. Kuvassa 26 näkyvä, kerroksellisuutta

4245°:een kulmassa leikkaava raitaisuus (discrete-tyyppinen krenulaatio) liittyy kuvan 23B-vaiheenpoimutuksen akselitasoon. Tässä krenulaatiossa deformoituvat ainakin alumiinisilikaatit, jotenmetamorfoosi on siis joko kuvan 23A vaiheen ikäinen tai sitä vanhempi.Porfyroblasteina esiintyy ainakin kyaniittia, sillimaniittia ja granaattia, joista ensiksi mainittuviittaa korkeaan paineeseen. Samalla se viittaa siihen, että metamorfoosi saattaisi niinikään liittyäylityöntötektoniikkaan ja siis kuvan 23A-vaiheeseen.Rakenteitten loiva-asentoisuus ja varsinkin makaavat poimurakenteet aiheuttavat pahojaongelmia alueen stratigrafian selvittämiselle. Kivilajien nykyinen asema toistensa suhteen ei vieläkerro niiden ikäsuhteista, sillä havaintopaljastumalla saatetaan olla ylikääntyneen poimunalakyljellä, jolloin yksiköt nuorenevat alaspäin. Lisää ongelmia aiheuttaa se, että kuvan 23vaiheessa A ovat kivilajiyksiköt voineet liukua pois alkuperäisestä asemastaan, jolloin onnistunutkinrakenteen purkaminen ei vielä anna täyttä varmuutta kerrostumisjärjestyksenselvittämiseen. Ainoa varma, kerrostumisjärjestystä osoittava havainto olisi sellainen, jossasamalla paljastumalla olisi topin suuntien lisäksi nähtävissä kaksi kivilajiyksikköä ilman tektonisoitunuttakontaktia.Kuvasarjassa 27 (s. 44) on hahmoteltuniitä rakennepiirteitä ja kivilajien jastratigrafian esiintymistapoja, joita edelläkuvattu rakenne-evoluutio voisi horisontaalileikkeisiin(karttakuvaan, paljastumille…)aiheuttaa. Kuvat ovat mittakaavattomia,sillä rakenteiden todellisia kokojaei tutkimusalueella tunneta. Jottarakenteitten dimensioita voitaisiin arvioida,tulisi stratigrafia tuntea ja päinvastoin.Kuvia katsellessa niiden voidaan sitenkuvitella esittävän sekä makro-, ettämesoskaalaisia rakenteita. Lisäksi erideformaatiovaiheissa syntyneidenrakenteiden keskinäiset kokosuhteetvaikuttavat syntyviin interferenssirakenteisiin.Kuvasarjan 27 tehtävä on siis lähinnävisualisoida niitä vaikeuksia, joita Tulppionalueen geologian selvittämisessä ja malminetsinnässäon syytä pohtia.Kuvassa 27A on esitetty laatikonkaakkois- ja luoteissivuilla alussa kuvattujaylityöntörakenteita. Niihin on piirrettymolempien generaatioiden poimuja. Kuvan23B vaiheen isokliinisia poimuja on kuvaanpiirretty erilaisiin kohtiin nuorempia poimuja,jotta niiden vaikutus vaakaleikkeenkuvioihin tulisi näkyviin. Edelleen onlaatikon koillis- ja lounaissivuilla esitettyskemaattisesti näitten koaksiaalistenKuva 23. Yksinkertaistettu kuva rakenteiden evoluutiosta

43Kuva 24. Isokliinisesti poimuttunut ultramafinen komatiitti Kuttusvaarojen eteläosassa.Kuva 25. Ylityöntörakenteita Kontioselän komatiittisessa basaltissa (ks. Kuva 3)Kuva 26. Kerroksellisuus ja sitä 45°:een kulmassa leikkaava raitaisuus Iskelmävaaran kiillegneississä

44BCKuva 27. Kuvasarja hahmottelee niitärakennepiirteitä ja kivilajien ja stratigrafianesiintymistapoja, joita rakenneevoluutiovoi aiheuttaa horisontaaliseenkarttakuvaan tai paljastumille.D

45poimutusten poimuakselin loivaa aaltoilua vaa’an molemmin puolin. Tämä piirre on todettu myöspaljastumilta.Näillä parametreilla konstruoitujen pintojen vaakaleikkeet 1, 2 ja 3 on sitten esitetty kuvissa27B, 27C ja 27D. Vaakaleikkeitä tarkastellaan ylhäältä päin ja niissä on esitetty kuusi samanpaksuista ”kivilajiyksikköä” alkuperäisessä stratigrafisessa järjestyksessä ”basement-yksikön”ollessa alimmaisena. Leikkeistä on nähtävissä muun muassa se, että samassa kohtaa ja samaansuuntaan kuljettaessa voidaan joutua stratigrafiassa joko ylöspäin tai alaspäin riippuen siitä,kummalla kyljellä ylikaatunutta poimua havaintopaljastuma tai –paljastuma-alue sattuusijaitsemaan. Kuvissa olevat nuolet osoittavat nuorenemissuuntaa.SAVUKOSKEN TULPPION ALUEEN MALMINETSINTÄKOHTEET JA ARVIOJATKOTOIMISTAMalminetsinnällisesti Savukosken Tulppion alueen neljän karttalehden (4721 10, 4712 12,4723 01 ja 4714 03) kohteet voidaan jakaa kolmeen luokaan: 1 erittäin suositeltavat, 2suositeltavat ja 3 mielenkiintoiset.ERITTÄIN SUOSITELTAVAT1. Kuttusoja ja Kuttusojan ja Heiniselän välinen alue. Kuttusojan alueella on mineralisaatiojo kiinni paikallisissa mesokumulaattilohkareissa (suurin Ni-pitoisuus 7590 ppm) ja sama vyöhykenäyttäisi jatkuvan aina Heiniselkään asti (sähköinen ja magneettinen matalalentoanomaliavierekkäin), jonka luoteispuolella magneettinen ja sähköinen matalalentoanomalia ovat osittainpäällekkäin. Näillä kohteilla systemaattinen geokemian näytteenotto/kairaus erittäin suositeltavaa.2. Tulppion duniitti, varsinkin sen itäkontakti lähellä sähköistä matalalentoanomaliaa.Tulppion duniitin nikkelimalmipotentiaalisuus perustuu siihen, että runsas oliviiniadmesokumulaattienesiintyminen viittaa läpivirtausaltaaseen, jonka kautta on virrannutrunsaasti komatiittista laavaa. Sähköinen matalalentoanomalia saattaa johtua sulfidipitoisistakiillegneisseistä, jotka on tulkittu komatiitteja vanhemmiksi, jolloin Tulppionduniitin alueella olisi ollut tarvittava rikkilähde. Lisäksi Tulppion duniitilta on analysoitukuusi kumulaattinäytettä, jotka ovat selvästi köyhtyneet nikkelistä. Alueelle kairattujen,Soklin karbonatiitin tutkimusten aikaisten, kairasydänten uudelleen lokkaus suositeltavaa,jonka jälkeen mahdollinen lisäkairaussuunnitelma.SUOSITELTAVAT1. Kuttusvaarojen länsi-luoteispuolinen Kemijokilaakson alue, jossa on päällekkäinvoimakkaita sähköisiä ja magneettisia matalalentoanomalioita. Syy miksei kohde oleerittäin suositeltavien joukossa on se, että voimakkaat sähköiset anomaliat johtuvat mitäilmeisimmin stratigrafisesti komatiittien päällä olevista sulfidipitoisista felsisistä-mafisistayksiköistä, jolloin alueen nikkelimalmipotentiaali pienenee. Tämä olettamus on kuitenkinsyytä tarkistaa kairauksen/geokemian avulla erityisesti Johdejängän sähköisen anomalianja sen länsipuolella olevan magneettisen anomalian välinen kontakti.2. Kuttusvaarojen alueella on runsaasti ultramafista kiveä, jonka Al 2O 3/TiO 2-suhde on yli

4625. Tosin loiva poimuakseli saa aikaan sen, että alkuperäinen paksuus ei ole välttämättä ollutmuutamaa sataa metriä suurempi. Lisäksi alueelta on analysoitu nikkelistä köyhtyneitä näytteitä.Ainoa puute on ettei ympäröivä emäksinen vulkaniitti ole sulfidipitoinen, joten mahdollinenrikkilähde ei ainakaan enää ole kontaktissa ultramafisten kivien kanssa. Kairaus ja lisäkartoitus(Rannimmainen Kuttusvaara) on kuitenkin suositeltavaa.3. Kiimavaaran alue Tulppion duniitin ja Jänesselän alueen puolivälissä muodostaa omanongelmakenttänsä. Tässä tutkimuksessa alueelta käytettävissä oleva aineisto oli aivan liianvähäinen. Mutta jos laaja sähköinen anomalia johtuu komatiitteja vanhemmista sulfidipitoisistakiillegneisseistä, kuten on tulkittu, alueella esiintyvät pienet komatiittiset kumulaattilinssit saattavatsisältää pieniä massiivisia Kambalda-tyyppisiä nikkelimineralisaatioita. Lisäkartoitus on erittäinsuositeltavaa.MIELENKIINTOISET1. Petäjä-Saijanvaaran alue näyttää valitettavasti olevan (toistaiseksi) nikkelimalmipotentiaaliltaanheikohko, mutta alueen stratigrafian selvittelyssä ensiarvoisen tärkeä.Alueen koillislaidalla on kylläkin kaksi selvää sähköistä matalalentoanomaliaa, mutta josstratigrafinen tulkinta pitää paikkansa ne johtunevat felsisistä-mafisista sulfidipitoisistakivistä, jotka tulevat alumiinista köyhtyneen (Al 2O 3/TiO 2-suhde noin 14) proterotsooisenSattasvaaratyyppisen komatiittiyksikön yläpuolelle eli olisivat komatiitteja nuorempia (tilanne ehkäsama Kemijokilaaksossa). Alueelta on yksi nikkelistä köyhtynyt näyte (102-1A-TTT-97).2. Jänesselän muodostuma on geologisesti erittäin mielenkiintoinen, edustaen mahdollisestirauhallisemmissa olosuhteissa fraktioitunutta laavajärveä. Sillä suurimmat kokokivien MgOpitoisuudetovat vain vähän yli 31 %, mikä ei viittaa kovin turbulenttiseenkumuloitumisympäristöön. Jänesselästä on julkaistu muutama REE-analyysi (Kauniskangas1987, liite 4), jotka ovat rikastuneet keveistä REE-alkuaineista ollen merkkinä mahdollisestakuorellisesta kontaminaatiosta tai toinen vaihtoehto on, että kyseessä olisinuorempi (~ 2450 miljoonaa vuotta vanha) boniniittiskoostumuksellinen intruusio. Valitettavastimitään merkkejä sulfidisulan erkaantumisesta ei ole havaittu. Tämä ei kuitenkaansulje pois sitä mahdollisuutta, ettei Jänesselän muodostumasta voisi löytyi jonkin asteistapirotteista nikkelimineralisaatiota.3. Tahkomännikön, Iskelmävaaran ja Sotatuntureiden välinen alue muodostaa taasoman ongelmakenttänsä lähinnä huonojen paljastumaolosuhteiden, mutta myös puutteellisestakartoituksesta johtuen (koskien lähinnä Iskelmävaaraa). Merkkejä nikkelisensulfidisulan erkaantumisesta ei ole, mutta magneettisten matalalentoanomalioiden perusteellaTahkomännikön eteläpuolisella alueella on pieniä erillisiä komatiittisia kumulaatteja.Lisäksi Sotatuntureiden välisellä alueella on tarkistamisen arvoinen selvittämätön sähköinenanomalia, jonka lähellä on myös heikko magneettinen anomalia. Tahkomännikön alueeltayksi (57-1B-TOH-97) ja Iskelmävaaran alueelta yksi (9-3-TOH-97) nikkelistä köyhtynytnäyte.4. Kiimaselän alueella Tulppion duniitin pohjoispuolella on kohtalaisen kokoinen(1000 x 500 m 2 ) komatiittisista kumulaateista johtuva magneettinen matalalentoanomalia,mutta huonojen paljastumaolosuhteiden vuoksi sen nikkelimalmipotentiaali on avoin. Muutamangeokemian näytteenottolinjan teko olisi suositeltavaa.

475. Kärekeojan alueen tapauksessa tilanne on täysin samanlainen kuin Kiimaselän.Muutaman geokemian näytteenottolinjan teko on suositeltavaa.KIRJALLISUUSVIITTEETIdman, H. (1980) Lapin ultramafiittien oksidifaasista. Pro gradu-tutkielma, Turun yliopisto. 147 s.Irvine, T.N. & Baragar, W.R.A. (1971) A guide to the chemical classification of the common volcanic rocks.Can. Jour. Earth Sci. 8: 523-548.Jensen, L.S. (1976) A New Cation Plot for Classifying Subalkalic Volcanic Rocks, Ontario Division of Mines.MP 66. 22 s.Kauniskangas, E. (1987) Savukosken koillisosan Arkeeisten liuskeiden petrografia ja geokemia. Raportti 25.Oulun yliopisto. Arkeeisten alueiden malmiprojekti. 90 s.Mikkola, E. (1936) Suomen geologinen yleiskartta, kivilajikartta, lehti D7, Tuntsajoki. General geologicalmap of Finland, Pre-Quaternary rocks, sheet D7, Tuntsajoki.Mikkola, E. (1941) Kivilajikartan selitys D 7, Tuntsajoki. English summary. General geological map ofFinland 1:400 000.Nakamura, N. (1974) Determination of REE, Ba, Fe, Mg, Na and K in carbonaceous and ordinary chondrites.Geochim. Cosmochim. Acta 38: 757-775.Papunen, H., Idman, H., Ilvonen, E., Neuvonen, K.J., Pihlaja, P. ja Talvitie, J. (1977) Lapin ultramafiiteista.Geologinen tutkimuslaitos. Tutkimusraportti No 23, 87 s.Piirainen, T. (toim.) (1985) Arkeeisten alueiden malmiprojektin loppuraportti. Arkeeisten alueidenmalmiprojekti rap. 28. Oulun yliopisto. Oulu. 183 s.Sun, S.-S. (1980) Lead isotopic study of young volcanic rocks from mid-ocean ridges, ocean islands andisland arcs. Phil. Trans. R. Soc. London A297: 409-446.Vartiainen, H. ja Woolley (1976) The petrography, mineralogy and chemistry of the Sokli carbonatiteintrusion, Finland. Geol. Surv. Finland, Bull. No 280. 87 s.Vartiainen, H. (1980) The petrography, mineralogy and petrochemistry of the Sokli carbonatite massif,northern Finland. Geol. Surv. Finland Bull.313. 126 s.Virransalo, P. (1985) Savukosken koillisosan kallioperän stratigrafia, rakenne ja metamorfoosi. Raportti

48LIITE 1Turun nikkeliprojektin kartoituskohteetNro. Kohteen nimi Kartoitustilanne 1996-199762 Värriöjoki Ei havaintoja63 Utkuputkunmaa Muutama TTK-havainto (20-21)77 Tulppio OK ! TOH78 Puntoselkä OK ! TOH79 Kiimavaarat Muutama TOH-havainto (71-74)80 Petäjä-SaijanvaaraOK ! TTT & KL81 uonnelo-oja OK ! TTK & TOH82 Jänesselkä OK ! JTL & TOH83 TulppionkaitavaaraYksi TTK-havainto (24)84 Kuttusvaarat TTK, JEV & SPL (1996 JEV, TOH & MAF)85 Nivatunturi Muutama TOH &TTK-havainto (1996 JEV, TOH & MAF86 Sotatunturi Havaintoja TOH, JTL & TTK.88 Ruuvaoja Ei havaintoja162 Kontioselkä TOH, TTK, TTT, KL, JTL, JEV-havaintoja (1996 TOH &MAF).166 Akanoja Ei havaintoja87 Hirvasjoki Varsinaisen kartoitusalueen itäpuolella (ei havaintoja)93 Saihonmurusta Varsinaisen kartoitusalueen itäpuolella (ei havaintoja)94 Kynsivaara Varsinaisen kartoitusalueen itäpuolella (ei havaintoja)91 Suksenrovat Varsinaisen kartoitusalueen länsipuolella (ei havaintoja)

49LIITE 2Keväällä 1997 CSIRO:on analyyseihin lähetetyt näytteet:Näyte Kivilaji (HPI) x yTulppio:136A-1-HPI-75 HARZ 7523.260 4466.160141-1-HPI-75 METAPK 7521.290 4465.980142A-1-HPI-75 METAAFPYR 7521.500 4465.830142B-1-HPI-75 DUN 7521.510 4465.790143C-1-HPI-75 METAPRD 7521.340 4465.680145-1-HPI-75 AFGB 7521.960 4466.250155C-1-HPI-75 DUN 7522.560 4465.960165C-1-HPI-75 METAPRD 7525.780 4466.540167A-1-HPI-75 DUN 7524.510 4467.520199-1-HPI-75 GB 7524.410 4463.030Jänesselkä:84A-1-HPI-75 METAAFPRD 7512.040 4461.05084N-1-HPI-75 METAAFPYR 7512.370 4461.13087A-1-HPI-75 METAPYHBL 7512.700 4460.22087C-1-HPI-75 METAAFPRD 7512.760 4460.24089D-1-HPI-75 METAPK 7511.460 4462.03090B-1-HPI-75 METAPK 7511.280 4462.30090R-1-HPI-75 METAPK 7510.910 4461.99092C-1-HPI-75 METAAFPYR 7510.930 4462.910Petäjä-Sai janvaara95C-1-HPI-75 AFK 7516.370 4468.34096A-1-HPI-75 METAAFPRD 7516.310 4469.00097A-1-HPI-75 METAPRD 7516.810 4468.330113B-1-HPI-75 SPDUN 7515.680 4469.150115A-1-HPI-75 METAPRD 7515.800 4469.290Kiimavaarat:200B-1-HPI-75 AFB 7516.900 4463.540201-1-HPI-75 AFB 7516.930 4463.330202E-1-HPI-75 METAPRD 7516.910 4462.840204-1-HPI-75 AFB 7516.910 4462.320206-1-HPI-75 METAPK 7516.860 4462.700Puntoselkä:194-1-HPI-75 KLOATFK 7520.030 4463.720

50LIITE 3Petrofysikaaliset mittaustuloksetNäyte Alue Kivilaji suskeptibiliteetti tiheys214-MAF-4721/96 Jolvikkoselkä Gneissigraniitti-graniitti 661 2.60224-TOH-4721/96 Jolvikkoselkä Graniitti 1035 2.60204-TOH-4721/96 Nivatunturi Tholeiittinen basaltti 144 3.01207-A-MAF-4721/96 Kuttusvaarat Tholeiittinen basaltti 309 3.02210-3-TOH-4721/96 Nivatunturi Emäksinen vulkaniitti/kiilleliuske 124 2.86202-1-TOH-4721/96 Nivatunturi Komatiittinen basaltti 144 2.98202-5-TOH-4721/96 Nivatunturi Komatiitin ortokumulaatti (TREK) 2821 2.84203-TOH-4721/96 Nivatunturi Komatiitin ortokumulaatti 3438 2.90211-1-TOH-4721/96 Kuttusvaarat Komatiitin ortokumulaatti (ANTOFK) 124 2.77216-2-TOH-4721/96 Kuttusvaarat Komatiitin ortokumulaatti 744 2.88218-1-TOH-4721/96 Kuttusvaarat Komatiitin ortokumulaatti 2630 2.97222-2-TOH-4721/96 Jolvikkoselkä Komatiitin ortokumulaatti 11492 2.86223-1-TOH-4721/96 Jolvikkoselkä Komatiitin ortokumulaatti 7226 2.75230-TOH-4721/96 Heiniselkä Komatiitin ortokumulaatti 11030 2.79192-A-MAF-4721/96 Nivatunturi Komatiitin ortokumulaatti 6386 2.85LIITE 4Kauniskankaan (1987) julkaisemat REE-analyysit (ppm)Näyte Kohde Kivilaji La Ce Nd Sm Eu Tb Yb Lu Th UAPV-021-81-1 Jänesselkä Komatiite 1,78 3,30 0,53 0,18 0,18 0,58 0,05 0,60 1,30APV-038-81-2 Jänesselkä Komatiite 7,14 15,40 4,00 1,33 0,27 0,14 0,83 0,11 0,80 1,20HEP-152-82-2 Niva Komatiite 0,44 0,57 0,31 0,21 1,31 0,15 0,30 0,90JOI-023-81-2 Petäjä-Saijanv. Komatiite 1,00 2,70 0,83 0,45 0,28 0,12 0,10 0,50JOI-061-81-4 Jänesselkä Komatiite 12,10 26,00 9,70 1,81 0,25 0,31 0,08 1,21 0,40TPV-120-82-1 Kuttusvaarat Komatiite 6,80 1,14 0,10 0,30 0,75 0,70 1,04APV-001-81-1 Pultoselkä Thol. basalt 2,85 3,50 4,80 1,91 0,83 0,54 1,98 0,23 0,40 1,40APV-037-81-2 Iskelmävaara Thol. basalt 4,84 8,30 7,50 2,35 1,06 0,61 2,80 0,48 0,30 1,20JOI-007-81-1 Kiimavaara Thol. basalt 2,79 8,30 8,80 1,85 1,06 0,57 1,91 0,26 0,30 0,50TPV-100-82-3 Kuttusvaarat Thol. basalt 4,64 10,50 4,43 0,84 1,89 0,20 1,60 0,96HEP-223-83-1 Niekka Felsic volcan. 14,80 87,00 20,10 3,43 1,18 0,35 0,78 0,08 3,90 0,70ISV-131-82-9 Iskelmävaara Felsic volcan. 13,00 22,00 1,80 0,57 0,13 0,19 0,02 2,40 0,90ISV-131-82-24 Iskelmävaara Felsic volcan. 19,50 37,00 2,05 0,64 0,26 0,03 3,70 0,80

LIITE 5Savukosken alueen 1996-1997 analysoidut näytteet.Oksideissa pieni n alaviite tarkoittaa, että se on normalisoitu volatiilittomaksi. Alkuperäisen arvon saajakamalla se kertoimella. mg# = 100*(MgO/40.3044)/((MgO/40.3044)+0.9*(FeO/71.8464)).Näyte KTL Y-koord X-koord Kohde Kivilaji Anal.no. SiO2nL212-TOH-96 4721 10B 4452755 7527830 Kuttusoja KOMAC 9714857 45,65213-TOH-96 4721 10B 4451654 7526771 Kuttusvaarat KOMAC/meso-o(c)C 9634265 44,68216-1-TOH-96 4721 10B 4451651 7527174 Kuttusvaarat KOMAL/orto-oC 9634266 47,87M217-TOH-96 4721 10B 4451724 7527114 Kuttusvaarat KOMAL/orto-oC 9634267 47,34M218-3-TOH-96 4721 10B 4451714 7527139 Kuttusvaarat KOMAL/orto-oC 9634268 50,11205-MAF-96 4721 10A 4450390 7524210 Kuttusvaarat KOMAL/orto-oC 9634278 45,56211-1-MAF-96 4721 10B 4450930 7526500 Kuttusvaarat KOMAL/orto-oC 9634279 47,52265-1A-JEV-96 4721 10B 4451890 7526120 Kuttusvaarat KOMAC 9634285 47,77265-1E-JEV-96 4721 10B 4451920 7525855 Kuttusvaarat KOMAC 9634286 45,52265-1F-JEV-96 4721 10B 4451950 7525780 Kuttusvaarat KOMAC 9634287 47,05265-1G-JEV-96 4721 10B 4451920 7525820 Kuttusvaarat KOMAC 9634288 46,39266-2-JEV-96 4721 10B 4451860 7526080 Kuttusvaarat TREK 9634289 29,57M267-1-JEV-96 4721 10B 4451672 7526925 Kuttusvaarat KOMAL 9634290 52,77275-JEV-96 4721 10B 4451690 7526843 Kuttusvaarat TREK 9634291 58,21278-JEV-96 4721 10B 4451990 7526420 Kuttusvaarat KOMAC 9634292 43,72279-JEV-96 4721 10B 4451970 7526350 Kuttusvaarat KOMAL 9634293 51,12280-JEV-96 4721 10B 4451596 7526798 Kuttusvaarat KOMAC 9634294 48,60M281-1-JEV-96 4721 10B 4451578 7526992 Kuttusvaarat HMB 9634295 51,32283-JEV-96 4721 10B 4451700 7526679 Kuttusvaarat KOMAC 9634296 46,49287-JEV-96 4721 10B 4451770 7525530 Kuttusvaarat KOMAC 9634297 47,50289-1-JEV-96 4721 10B 4452200 7525500 Kuttusvaarat KOMAL 9634298 45,98291-2-JEV-96 4721 10B 4452090 7525420 Kuttusvaarat KOMAC 9634299 48,26293-1-JEV-96 4721 10B 4451920 7525300 Kuttusvaarat KOMAC 9634300 45,25294-JEV-96 4721 10B 4451900 7525260 Kuttusvaarat KOMAC 9634301 43,97296-1-JEV-96 4721 10A 4451780 7525010 Kuttusvaarat KOMAC 9634302 46,77298-JEV-96 4721 10A 4451560 7524920 Kuttusvaarat KOMAC 9634303 47,79211-5-TOH-96 4721 10B 4451590 7528048 Kuttusvaarat KOMAL/orto-oC 9634386 43,80M214-TOH-96 4721 10B 4451604 7526783 Kuttusvaarat Evulk (tholeiitti) 9634387 53,95M218-4-TOH-96 4721 10B 4451696 7527125 Kuttusvaarat GbJ (Ti-rikas Fe-thol.) 9634388 50,07285-JEV-96 4721 10B 4451870 7525760 Kuttusvaarat HMB 9634392 49,68297-JEV-96 4721 10A 4451200 7524990 Kuttusvaarat Evulk (tholeiitti) 9634393 46,2235-1-JEV-97 4721 10B 4451855 7526653 Kuttusvaarat KOMAC 9714697 45,1335-2-JEV-97 4721 10B 4451858 7526661 Kuttusvaarat KOMAC 9714698 46,3135-3-JEV-97 4721 10B 4451855 7526678 Kuttusvaarat KOMAC 9714699 51,95022-TOH-97 4723 01B 4464170 7529540 Kärekeoja KOMAC 9714673 43,26023-TOH-97 4723 01B 4464210 7529600 Kärekeoja Evulk (tholeiitti) 9714752 46,83024-TOH-97 4723 01B 4463070 7529200 Kärekeoja HMBJ 9714753 53,13L116-JTL-97 4712 12C 4456630 7513600 Maaimmainen sotatunturi KOMAC 9714855 44,3011-KSL-97 4714 03D 4468380 7516410 Petäjä-Saijanvaara KOMAC 9714657 40,2712-KSL-97 4714 03D 4468890 7516470 Petäjä-Saijanvaara KOMAC 9714658 47,8886-TTT-97 4714 03C 4469690 7513980 Petäjä-Saijanvaara KOMAL 9714660 48,4597-TTT-97 4714 03D 4468320 7516810 Petäjä-Saijanvaara KOMAL 9714661 47,4199-TTT-97 4714 03D 4468190 7516150 Petäjä-Saijanvaara KOMAC 9714662 46,14101-TTT-97 4714 03D 4469250 7516780 Petäjä-Saijanvaara KOMAC 9714663 41,59102-1A-TTT-97 4714 03D 4469230 7516690 Petäjä-Saijanvaara KOMAL 9714664 52,05104-TTT-97 4714 03D 4469070 7515980 Petäjä-Saijanvaara KOMAL 9714665 50,13105-2-TTT-97 4714 03D 4469040 7515800 Petäjä-Saijanvaara HMB ? 9714666 46,34106-TTT-97 4714 03D 4469030 7516430 Petäjä-Saijanvaara KOMAL 9714667 52,3192-TTT-97 4714 03D 4468250 7516310 Petäjä-Saijanvaara Evulk (tholeiitti) 9714730 52,5293-TTT-97 4714 03D 4468270 7516370 Petäjä-Saijanvaara Evulk (tholeiitti) 9714731 51,3696-TTT-97 4714 03D 4468660 7516490 Petäjä-Saijanvaara Cr-Basa 9714732 49,24110-TTT-97 4714 03C 4469200 7513890 Petäjä-Saijanvaara Evulk (tholeiitti) 9714733 51,48112-TTT-97 4714 03D 4467840 7517100 Petäjä-Saijanvaara Evulk (tholeiitti) 9714734 52,2813-KSL-97 4714 03D 4468300 7517260 Petäjä-Saijanvaara Evulk (tholeiitti) 9714735 49,8114-KSL-97 4714 03D 4469080 7516080 Petäjä-Saijanvaara Evulk (tholeiitti) 9714736 49,6916-KSL-97 4714 03D 4469520 7515400 Petäjä-Saijanvaara Evulk (tholeiitti) 9714737 49,82103-TTT-97 4714 03D 4469220 7516650 Petäjä-Saijanvaara KOMAC 9714852 41,00111-1-TTT-97 4714 03D 4467960 7517340 Petäjä-Saijanvaara KOMAC 9714853 43,9580-TTT-97 4714 03C 4469190 7512750 Petäjä-Saijanvaara KOMAC 9714854 44,02113B-1-HPI-75 4714 03D 4469150 7515680 Petäjä-Saijanvaara KOMAC 41,53115A-1-HPI-75 4714 03D 4469290 7515800 Petäjä-Saijanvaara KOMAC 43,0895C-1-HPI-75 4714 03D 4468340 7516370 Petäjä-Saijanvaara KOMAL 50,3096A-1-HPI-75 4714 03D 4469000 7516310 Petäjä-Saijanvaara KOMAC 45,712/15

LIITE 5Savukosken alueen 1996-1997 analysoidut näytteet.Oksideissa pieni n alaviite tarkoittaa, että se on normalisoitu volatiilittomaksi. Alkuperäisen arvon saajakamalla se kertoimella. mg# = 100*(MgO/40.3044)/((MgO/40.3044)+0.9*(FeO/71.8464)).Näyte KTL Y-koord X-koord Kohde Kivilaji Anal.no. SiO2n97A-1-HPI-75 4714 03D 4468330 7516810 Petäjä-Saijanvaara KOMAC 48,13029-2-TOH-97 4714 03B 4463675 7519990 Puntoselkä KOMAL 9714675 48,63029-3-TOH-97 4714 03B 4463685 7519793 Puntoselkä Evulk (tholeiitti) 9714755 51,12194-1-HPI-75 4723 01A 4463720 7520030 Puntoselkä KOMAL 51,11053-1A-TOH-97 4714 03B 4463299 7519127 PuntoselkäW KOMAL 9714690 46,55117-JTL-97 4712 12C 4456640 7513680 Sotatunturi KOMAC 9714655 44,83057-1B-TOH-97 4712 12D 4456845 7516055 Tahkomännikkö KOMAC 9714691 37,49006-TOH-97 4712 12D 4457010 7516840 Tahkomännikkö Evulk (tholeiitti) 9714743 51,06058-TOH-97 4712 12D 4457180 7516850 Tahkomännikkö HMB 9714756 48,20027-TOH-97 4723 01C 4467563 7524400 Tulppio KOMAC 9714674 40,68030-1A-TOH-97 4723 01C 4465118 7521000 Tulppio KOMAC 9714676 43,08030-1D-TOH-97 4723 01A 4464968 7521000 Tulppio KOMAC 9714677 39,93030-1G-TOH-97 4723 01A 4464825 7521058 Tulppio KOMAC 9714678 39,76031-TOH-97 4723 01A 4464540 7521740 Tulppio KOMAC 9714679 40,04033-TOH-97 4723 01A 4464650 7522120 Tulppio KOMAC 9714680 40,43035-TOH-97 4723 01C 4465030 7522270 Tulppio KOMAC 9714681 39,75036-1F-TOH-97 4723 01C 4466773 7524172 Tulppio KOMAC 9714682 41,53036-1H-TOH-97 4723 01C 4466736 7524178 Tulppio KOMAC 9714683 42,14036-1L-TOH-97 4723 01C 4466698 7524200 Tulppio KOMAC 9714684 40,36036-1N-TOH-97 4723 01C 4466674 7524215 Tulppio KOMAC 9714685 39,85036-1P-TOH-97 4723 01C 4466654 7524227 Tulppio KOMAC 9714686 41,99036-1R-TOH-97 4723 01C 4466631 7524240 Tulppio KOMAC 9714687 44,15046-TOH-97 4723 01C 4466610 7522740 Tulppio KOMAC 9714688 39,94048-TOH-97 4723 01C 4466340 7522640 Tulppio KOMAC 9714689 40,15049-TOH-97 4723 01C 4466210 7521750 Tulppio KOMAC 9714856 39,77136A-1-HPI-75 4723 01C 4466160 7523260 Tulppio KOMAC 47,58141-1-HPI-75 4723 01C 4465980 7521290 Tulppio KOMAC 46,02142A-1-HPI-75 4723 01C 4465830 7521500 Tulppio KOMAC 55,82142B-1-HPI-75 4723 01C 4465790 7521510 Tulppio KOMAC 40,68143C-1-HPI-75 4723 01C 4465680 7521340 Tulppio KOMAC 47,24145-1-HPI-75 4723 01C 4466250 7521960 Tulppio GB 49,14155C-1-HPI-75 4723 01C 4465960 7522560 Tulppio KOMAC 40,70165C-1-HPI-75 4723 01C 4466540 7525780 Tulppio KOMAC 46,29167A-1-HPI-75 4723 01C 4467520 7524510 Tulppio KOMAC 43,33199-1-HPI-75 4723 01B 4463030 7524410 Tulppio GB 52,47026-TOH-97 4723 01A 4464230 7524150 TulppioW Evulk (tholeiitti) 9714754 52,09Cu/ppm211-4-TOH-96 4721 10B 4451566 7528050 Kuttusoja KOMAL/orto-oC 9634394 61L212-1-TOH-96 4721 10B 4452755 7527830 Kuttusoja KOMAC 9634395 29M220-TOH-96 4721 10B 4451595 7527070 Kuttusvaarat KOMAL/orto-oC 9634396 54221-TOH-96 4721 10D 4455055 7525450 Jolvikkoselkä KOMAL/orto-oC 9634397 40L213-A-MAF-96 4721 10B 4451640 7527300 Kuttusvaarat KOMAL/TREK 9634398 16288-JEV-96 4721 10B 4452050 7525420 Kuttusvaarat KOMAC/AntofSpK 9634400 13289-2-JEV-96 4721 10B 4452200 7525500 Kuttusvaarat KOMAC/AntofSpK 9634401 36291-1-JEV-96 4721 10B 4452090 7525420 Kuttusvaarat KOMAC/AntofSpK 9634402 473/15

LIITE 5Savukosken alueen 1996-1997 analysoidut näytteet.Oksideissa pieni n alaviite tarkoittaa, että se on normalisoitu volatiilittomaksi. Alkuperäisen arvon saajakamalla se kertoimella. mg# = 100*(MgO/40.3044)/((MgO/40.3044)+0.9*(FeO/71.8464)).Näyte229-TOH-96231-TOH-96220-MAF-96009-2B-TOH-97009-3-TOH-97063-1A-TOH-97064-TOH-97008-1A-TOH-97009-1A-TOH-97063-2A-TOH-97222-1-TOH-96223-2-TOH-96225-TOH-96226-TOH-96216-MAF-9678-JTL-9779-2-JTL-9783-1A-JTL-9784-1A-JTL-9786-1A-JTL-9789-JTL-9790-JTL-9791-1B-JTL-9799-JTL-97102-1A-JTL-97102-2-JTL-97110-JTL-97121-JTL-97066-2A-TOH-97066-2C-TOH-97066-2D-TOH-9797-JTL-97011-1A-TOH-97011-1B-TOH-9784A-1-HPI-7584N-1-HPI-7587A-1-HPI-7587C-1-HPI-7589D-1-HPI-7590B-1-HPI-7590R-1-HPI-7592C-1-HPI-75016-1A-TOH-97017-1B-TOH-97015-1A-TOH-97016-1B-TOH-97071-1A-TOH-97072-1A-TOH-97200B-1-HPI-75201-1-HPI-75202E-1-HPI-75204-1-HPI-75206-1-HPI-7579-TTT-97002-1C-TOH-97002-2A-TOH-97002-3-TOH-97002-1D-TOH-97228-TOH-96211-7-TOH-96L284-JEV-97L285-JEV-97L286-JEV-97TiO2n Al2O3n FeOn MnOn MgOn CaOn Na2On K2On Cr2O30,26 6,51 11,98 0,14 32,12 4,84 0,00 0,01 0,420,23 3,35 9,06 0,17 40,99 0,39 0,00 0,00 0,600,21 6,47 9,01 0,20 30,15 6,92 0,00 0,01 0,330,22 5,80 10,55 0,21 22,14 9,04 0,02 0,01 0,360,18 4,53 11,34 0,26 36,12 3,53 0,00 0,01 0,480,22 9,30 11,12 0,20 27,16 6,30 0,01 0,01 0,370,12 6,66 9,02 0,15 30,74 5,96 0,02 0,01 0,330,85 15,09 10,01 0,27 5,85 12,66 2,00 0,17 0,030,63 18,60 7,07 0,09 5,27 1,24 1,36 2,16 0,080,40 12,84 10,31 0,20 12,74 11,93 1,44 0,10 0,130,21 5,75 10,20 0,15 30,71 5,44 0,03 0,01 0,540,09 3,15 7,29 0,11 31,69 7,26 0,03 0,01 0,530,13 4,57 10,71 0,19 37,57 2,36 0,00 0,00 0,440,74 7,26 12,24 0,24 12,86 11,20 1,50 0,79 0,260,68 15,56 11,23 0,22 8,20 11,23 1,84 1,43 0,050,32 7,96 11,99 0,17 31,72 4,03 0,00 0,01 0,570,31 8,95 10,89 0,21 25,63 5,77 0,21 0,04 0,440,27 7,74 10,76 0,19 26,95 5,61 0,00 0,01 0,450,23 8,13 8,95 0,15 26,92 6,87 0,00 0,01 0,510,30 12,31 8,93 0,14 17,31 6,56 2,63 0,08 0,260,22 8,07 10,98 0,21 25,48 5,18 0,12 0,01 0,410,22 7,25 11,41 0,21 28,89 4,53 0,02 0,02 0,470,24 7,71 11,11 0,21 26,65 5,03 0,27 0,06 0,420,35 7,83 11,00 0,15 28,20 5,25 0,00 0,01 0,570,28 7,92 11,08 0,20 27,80 5,06 0,00 0,01 0,490,28 9,12 10,01 0,19 25,06 6,94 0,00 0,02 0,390,31 7,18 11,27 0,24 25,91 4,42 0,01 0,01 0,500,31 8,67 11,53 0,15 29,52 4,65 0,03 0,01 0,590,32 5,86 10,72 0,21 28,77 5,24 0,00 0,01 0,460,25 7,93 10,86 0,21 27,26 5,68 0,00 0,01 0,430,27 8,29 8,62 0,16 25,11 7,93 0,00 0,01 0,440,14 17,67 1,19 0,02 0,41 1,46 5,54 3,75 0,000,66 22,61 6,91 0,12 2,95 11,61 1,80 0,56 0,010,81 20,55 9,59 0,18 5,02 10,33 2,29 0,29 0,050,31 6,38 8,58 0,18 29,52 6,83 0,00 0,01 0,590,29 6,94 11,20 0,21 27,04 5,25 0,22 0,21 0,460,24 5,47 9,62 0,13 30,80 0,79 0,01 0,00 0,640,32 6,76 13,31 0,18 30,42 3,37 0,04 0,01 0,650,26 6,27 11,48 0,22 28,17 5,25 0,01 0,01 0,500,30 5,94 11,30 0,22 29,97 3,98 0,03 0,00 0,580,27 6,13 11,30 0,15 30,05 4,05 0,03 0,01 0,550,26 6,92 11,02 0,24 25,86 6,23 0,06 0,01 0,440,20 6,04 9,26 0,15 34,64 3,51 0,04 0,02 0,640,19 6,09 8,74 0,17 36,19 3,04 0,00 0,01 0,350,78 17,43 11,15 0,21 5,97 11,25 2,69 0,24 0,040,15 4,35 10,16 0,17 36,26 2,63 0,00 0,01 0,650,56 15,35 12,60 0,21 9,33 13,31 0,92 0,28 0,050,79 16,56 11,89 0,20 8,73 10,67 2,22 0,28 0,031,08 16,74 14,42 0,24 7,37 13,70 1,44 0,29 0,031,08 16,87 10,16 0,21 4,14 13,12 1,63 0,23 0,040,06 3,40 11,17 0,28 38,91 1,63 0,00 0,00 1,831,02 12,32 9,57 0,29 4,29 9,47 0,54 0,29 0,030,32 5,55 11,80 0,19 29,45 4,69 0,02 0,01 0,540,18 0,31 8,04 0,17 27,62 8,52 0,00 0,01 0,280,02 14,32 0,39 0,01 0,09 0,53 3,72 5,50 0,000,58 5,97 11,06 0,25 14,92 11,98 0,71 0,72 0,300,02 15,62 0,27 0,02 0,00 0,38 3,68 6,70 0,000,11 26,72 5,89 0,11 2,13 22,94 0,40 0,01 0,000,31 8,73 9,52 0,13 29,72 4,87 0,01 0,02 0,470,18 5,22 9,03 0,16 29,60 6,28 0,00 0,01 0,290,08 2,91 8,28 0,15 41,42 2,37 0,00 0,01 0,2480,09 2,22 8,50 0,15 43,36 2,52 0,00 0,01 0,210,08 2,99 9,08 0,14 43,06 2,87 0,00 0,01 0,2714/15

LIITE 5Savukosken alueen 1996-1997 analysoidut näytteet.Oksideissa pieni n alaviite tarkoittaa, että se on normalisoitu volatiilittomaksi. Alkuperäisen arvon saajakamalla se kertoimella. mg# = 100*(MgO/40.3044)/((MgO/40.3044)+0.9*(FeO/71.8464)).NäyteL212-TOH-96213-TOH-96216-1-TOH-96M217-TOH-96M218-3-TOH-96205-MAF-96211-1-MAF-96265-1A-JEV-96265-1E-JEV-96265-1F-JEV-96265-1G-JEV-96266-2-JEV-96M267-1-JEV-96275-JEV-96278-JEV-96279-JEV-96280-JEV-96M281-1-JEV-96283-JEV-96287-JEV-96289-1-JEV-96291-2-JEV-96293-1-JEV-96294-JEV-96296-1-JEV-96298-JEV-96211-5-TOH-96M214-TOH-96M218-4-TOH-96285-JEV-96297-JEV-9635-1-JEV-9735-2-JEV-9735-3-JEV-97022-TOH-97023-TOH-97024-TOH-97L116-JTL-9711-KSL-9712-KSL-9786-TTT-9797-TTT-9799-TTT-97101-TTT-97102-1A-TTT-97104-TTT-97105-2-TTT-97106-TTT-9792-TTT-9793-TTT-9796-TTT-97110-TTT-97112-TTT-9713-KSL-9714-KSL-9716-KSL-97103-TTT-97111-1-TTT-9780-TTT-97113B-1-HPI-75115A-1-HPI-7595C-1-HPI-7596A-1-HPI-75TiO2n Al2O3n FeOn MnOn MgOn CaOn Na2On K2On Cr2O30,10 2,36 10,69 0,14 37,74 1,94 0 0,01 1,280,07 1,64 8,75 0,16 38,08 4,81 0,00 0,01 1,640,61 8,75 10,18 0,15 24,68 7,20 0,03 0,01 0,450,58 8,48 10,88 0,18 23,99 8,02 0,02 0,01 0,410,44 5,89 14,44 0,27 18,62 9,34 0,47 0,06 0,320,33 10,61 11,33 0,20 29,79 1,67 0,00 0,01 0,430,25 6,88 9,89 0,15 30,54 4,42 0,00 0,00 0,290,22 7,04 9,10 0,18 33,20 1,91 0,00 0,00 0,510,21 6,13 9,99 0,17 32,53 5,07 0,00 0,00 0,320,13 4,47 10,56 0,17 36,24 0,64 0,00 0,00 0,680,28 8,77 10,97 0,16 29,44 3,57 0,00 0,01 0,340,85 23,19 21,73 0,39 22,63 1,38 0,02 0,03 0,020,17 4,95 10,38 0,32 25,54 5,58 0,01 0,01 0,240,03 1,81 4,86 0,20 22,77 11,95 0,06 0,02 0,080,10 2,70 8,59 0,15 42,88 1,58 0,00 0,01 0,250,31 7,50 9,71 0,18 19,47 10,83 0,53 0,07 0,210,05 1,90 7,42 0,13 36,95 3,93 0,00 0,01 0,880,50 9,47 12,47 0,25 14,75 10,17 0,64 0,15 0,190,07 1,99 11,03 0,17 38,16 1,76 0,00 0,01 0,250,23 7,48 12,04 0,23 28,68 3,19 0,00 0,01 0,570,32 9,19 10,66 0,19 26,80 6,36 0,01 0,01 0,410,19 5,23 9,11 0,22 29,90 6,34 0,00 0,01 0,830,35 11,15 11,47 0,09 30,63 0,66 0,00 0,01 0,330,29 8,97 9,56 0,15 35,83 0,62 0,00 0,01 0,520,35 9,33 10,99 0,22 28,17 3,72 0,00 0,01 0,370,17 5,54 8,30 0,18 31,75 5,73 0,00 0,01 0,470,57 12,89 11,69 0,17 24,03 6,32 0,13 0,04 0,290,90 13,18 9,89 0,22 8,33 11,34 1,51 0,63 0,021,77 14,96 13,23 0,19 5,84 9,37 3,78 0,57 0,010,40 10,24 11,82 0,29 14,02 12,03 1,12 0,08 0,251,07 13,21 15,89 0,29 10,14 11,35 1,38 0,24 0,090,25 6,34 9,96 0,15 31,60 6,17 0,00 0,01 0,350,22 6,19 7,77 0,12 32,69 6,37 0,01 0,01 0,270,41 11,66 10,07 0,20 16,06 8,10 1,22 0,05 0,210,11 3,29 10,32 0,16 41,40 0,66 0,00 0,01 0,721,08 14,76 14,05 0,31 7,83 12,62 2,12 0,26 0,030,61 5,86 10,81 0,21 14,89 12,64 1,20 0,29 0,250,23 5,53 11,07 0,16 35,75 2,40 0 0,00 0,4960,02 2,24 9,66 0,17 45,71 1,04 0,00 0,01 0,790,20 6,70 7,02 0,12 30,29 7,29 0,01 0,02 0,440,41 0,59 12,68 0,18 32,15 4,81 0,01 0,03 0,520,19 7,29 8,07 0,16 29,83 6,60 0,02 0,02 0,370,29 3,39 12,85 0,15 32,86 3,98 0,00 0,01 0,290,10 2,78 9,25 0,15 44,04 1,16 0,00 0,01 0,840,24 5,42 9,00 0,17 26,23 6,48 0,00 0,01 0,360,14 7,56 8,50 0,20 23,54 9,54 0,02 0,01 0,330,08 15,69 5,81 0,17 15,69 14,97 0,93 0,18 0,140,16 4,28 8,42 0,17 29,36 5,01 0,00 0,01 0,261,40 14,15 13,74 0,22 5,38 9,29 2,25 0,83 0,020,93 14,62 11,47 0,19 7,21 10,56 3,26 0,27 0,040,60 15,10 10,84 0,20 8,84 12,77 1,97 0,30 0,080,98 16,11 10,54 0,18 5,27 12,56 2,23 0,50 0,041,05 16,04 11,07 0,21 5,52 9,56 3,40 0,69 0,020,77 15,45 12,50 0,21 7,97 10,47 2,41 0,28 0,040,77 16,43 12,17 0,19 7,73 10,02 2,72 0,18 0,040,83 15,63 12,28 0,22 6,68 12,18 2,03 0,22 0,030,07 2,36 9,96 0,18 45,52 0,10 0 0,00 0,7060,29 3,44 12,32 0,19 34,79 4,61 0 0,01 0,360,26 5,34 9,02 0,24 31,54 9,20 0 0,01 0,3030,06 1,51 9,39 0,17 45,34 0,64 0,01 0,00 1,190,10 2,72 8,50 0,15 41,79 2,19 0,00 0,00 1,370,19 7,10 9,92 0,21 21,79 9,78 0,34 0,02 0,330,19 4,80 9,18 0,17 35,31 4,25 0,02 0,01 0,305/15

LIITE 5Savukosken alueen 1996-1997 analysoidut näytteet.Oksideissa pieni n alaviite tarkoittaa, että se on normalisoitu volatiilittomaksi. Alkuperäisen arvon saajakamalla se kertoimella. mg# = 100*(MgO/40.3044)/((MgO/40.3044)+0.9*(FeO/71.8464)).Näyte97A-1-HPI-75029-2-TOH-97029-3-TOH-97194-1-HPI-75053-1A-TOH-97117-JTL-97057-1B-TOH-97006-TOH-97058-TOH-97027-TOH-97030-1A-TOH-97030-1D-TOH-97030-1G-TOH-97031-TOH-97033-TOH-97035-TOH-97036-1F-TOH-97036-1H-TOH-97036-1L-TOH-97036-1N-TOH-97036-1P-TOH-97036-1R-TOH-97046-TOH-97048-TOH-97049-TOH-97136A-1-HPI-75141-1-HPI-75142A-1-HPI-75142B-1-HPI-75143C-1-HPI-75145-1-HPI-75155C-1-HPI-75165C-1-HPI-75167A-1-HPI-75199-1-HPI-75026-TOH-97211-4-TOH-96L212-1-TOH-96M220-TOH-96221-TOH-96L213-A-MAF-96288-JEV-96289-2-JEV-96291-1-JEV-96TiO2n Al2O3n FeOn MnOn MgOn CaOn Na2On K2On Cr2O30,14 3,30 10,00 0,20 32,16 5,75 0,01 0,01 0,270,49 7,89 11,84 0,17 24,74 5,85 0,07 0,02 0,270,98 18,02 9,33 0,19 3,93 15,18 0,95 0,14 0,040,13 5,41 11,64 0,10 28,92 1,72 0,04 0,00 0,880,22 6,14 9,54 0,21 36,70 0,27 0,00 0,01 0,330,26 5,29 11,56 0,15 33,38 3,94 0,00 0,01 0,520,72 11,66 15,37 0,11 29,32 4,32 0,00 0,02 0,310,91 16,34 11,17 0,20 6,86 10,76 2,20 0,31 0,040,40 16,78 8,54 0,16 10,91 13,64 0,91 0,22 0,180,03 0,99 9,65 0,15 47,62 0,26 0 0,00 0,5580,12 3,09 10,68 0,16 38,83 3,19 0 0,01 0,7170,04 1,18 10,05 0,15 46,41 0,74 0 0,00 1,430,03 1,08 10,26 0,15 47,12 0,41 0 0,00 1,140,02 0,82 10,42 0,15 46,80 0,26 0 0,00 1,370,01 0,67 9,63 0,14 47,57 0,17 0 0,00 1,30,02 0,75 9,62 0,14 47,99 0,19 0 0,00 1,490,06 1,50 9,09 0,15 46,43 0,73 0 0,01 0,4760,04 0,98 9,87 0,15 45,83 0,34 0 0,01 0,5290,03 0,92 10,83 0,16 47,05 0,02 0 0,00 0,5730,07 1,57 13,07 0,20 43,86 0,57 0 0,00 0,7530,07 1,99 9,56 0,16 45,04 0,60 0 0,01 0,5380,05 1,62 8,43 0,15 43,51 1,57 0 0,01 0,4710,02 0,47 9,45 0,14 49,07 0,04 0 0,00 0,8340,02 0,83 8,84 0,13 48,86 0,03 0 0,00 1,10,01 0,36 8,89 0,16 50,06 0,05 0 0,00 0,6550,11 2,88 9,49 0,14 37,19 1,42 0,02 0,00 1,100,14 4,94 11,41 0,22 34,64 1,91 0,01 0,01 0,630,08 2,78 9,09 0,22 28,82 2,67 0,03 0,01 0,440,02 0,90 13,69 0,22 43,60 0,11 0,00 0,00 0,770,07 2,49 11,33 0,20 37,00 1,17 0,00 0,00 0,470,04 17,74 2,97 0,10 13,06 16,02 0,68 0,09 0,150,01 0,33 8,96 0,15 49,07 0,21 0,00 0,00 0,560,18 4,10 10,32 0,16 33,99 4,17 0,08 0,01 0,650,03 0,65 10,21 0,17 44,72 0,24 0,02 0,00 0,580,63 11,24 10,00 0,18 14,35 7,75 2,07 1,00 0,230,86 9,69 12,79 0,19 11,68 9,91 2,54 0,13 0,05Zn/ppm Ni/ppm Co/ppm Pb/ppm Ag/ppm S/ppm16 199 27 29 0 10053 1910 66 11 0,7 50018 371 51 41 0 90033 1238 43 14 0,7 100023 520 9 43 0 10052 1006 73 25 0 20031 1502 88 44 0,3 60028 1524 93 50 0 3006/15

LIITE 5Savukosken alueen 1996-1997 analysoidut näytteet.Oksideissa pieni n alaviite tarkoittaa, että se on normalisoitu volatiilittomaksi. Alkuperäisen arvon saajakamalla se kertoimella. mg# = 100*(MgO/40.3044)/((MgO/40.3044)+0.9*(FeO/71.8464)).Näyte229-TOH-96231-TOH-96220-MAF-96009-2B-TOH-97009-3-TOH-97063-1A-TOH-97064-TOH-97008-1A-TOH-97009-1A-TOH-97063-2A-TOH-97222-1-TOH-96223-2-TOH-96225-TOH-96226-TOH-96216-MAF-9678-JTL-9779-2-JTL-9783-1A-JTL-9784-1A-JTL-9786-1A-JTL-9789-JTL-9790-JTL-9791-1B-JTL-9799-JTL-97102-1A-JTL-97102-2-JTL-97110-JTL-97121-JTL-97066-2A-TOH-97066-2C-TOH-97066-2D-TOH-9797-JTL-97011-1A-TOH-97011-1B-TOH-9784A-1-HPI-7584N-1-HPI-7587A-1-HPI-7587C-1-HPI-7589D-1-HPI-7590B-1-HPI-7590R-1-HPI-7592C-1-HPI-75016-1A-TOH-97017-1B-TOH-97015-1A-TOH-97016-1B-TOH-97071-1A-TOH-97072-1A-TOH-97200B-1-HPI-75201-1-HPI-75202E-1-HPI-75204-1-HPI-75206-1-HPI-7579-TTT-97002-1C-TOH-97002-2A-TOH-97002-3-TOH-97002-1D-TOH-97228-TOH-96211-7-TOH-96L284-JEV-97L285-JEV-97L286-JEV-97P2O5n Kerroin Ni Co Cu Zn S Cr As Ba Cl Rb Sr V Y Zr0,03 1,0887 1650 150 70 80 490 2846 10 18 70 5 25 116 2 00,03 1,0620 2160 140 0 70 170 4119 10 9 40 5 3 54 0 00,02 1,0925 1580 110 20 80 710 2244 10 27 40 5 46 102 6 00,02 1,0445 520 70 0 130 260 2490 50 18 30 5 6 91 0 00,02 1,1115 1220 110 70 130 3530 3305 50 18 50 2 3 79 1 00,04 1,0694 830 150 20 60 2480 2532 80 36 20 7 3 133 3 00,01 1,0673 1600 210 20 60 4070 2244 90 18 20 5 26 103 3 00,10 1,0130 140 200 90 90 440 226 10 54 120 10 68 324 13 300,12 1,0107 290 10 50 90 1400 523 10 457 30 53 96 170 13 960,04 1,0113 310 140 10 60 180 903 10 36 110 10 70 208 6 70,03 1,0776 1490 170 30 110 360 3708 10 18 40 6 82 109 2 00,00 1,0777 1750 120 20 70 270 3633 10 18 60 6 47 61 0 00,02 1,1182 2150 130 20 70 820 2976 10 9 90 9 91 75 0 00,11 1,0372 480 90 50 100 20 1758 10 179 60 27 153 170 6 520,06 1,0307 190 60 30 110 60 359 20 519 130 33 555 265 14 150,01 1,0900 1250 150 50 90 930 3927 0 18 20 5 38 114 3 150,02 1,0678 1040 120 20 90 90 2976 10 18 30 7 57 113 1 220,06 1,0651 1140 120 0 80 90 3072 10 27 40 5 51 124 5 150,01 1,0683 1110 110 0 60 60 3489 10 27 30 6 39 119 1 70,07 1,0429 590 80 0 50 30 1745 10 18 50 5 158 127 4 220,04 1,0660 960 110 20 80 80 2833 10 54 50 2 34 104 0 70,03 1,0661 1180 120 0 100 4510 3223 290 18 30 5 67 109 2 70,05 1,0576 1080 110 50 90 6920 2880 190 45 30 9 66 103 0 70,03 1,0683 970 90 0 80 4870 3914 230 27 40 5 18 132 3 220,04 1,0653 1090 100 0 100 4790 3380 260 45 30 6 46 114 3 70,06 1,0575 970 110 0 110 6600 2696 230 9 10 10 39 109 6 70,08 1,0533 1060 100 0 120 4970 3400 150 36 40 5 8 99 0 220,20 1,0774 1400 120 340 90 4570 4003 230 27 30 8 77 147 3 150,08 1,0617 690 90 20 130 2920 3147 80 27 30 8 8 103 2 150,07 1,0648 1100 130 0 140 2910 2915 80 27 50 4 31 103 4 150,06 1,0551 1040 190 0 110 4320 3010 90 18 30 8 14 116 0 150,06 1,0037 10 40 0 10 20 21 0 1657 30 100 205 22 14 1110,18 1,0095 30 80 20 50 180 57 10 260 40 27 416 290 9 1180,28 1,0124 150 60 20 120 150 320 10 63 50 14 260 235 17 520,05 1,0815 1510 85 41 82 860 4035 7 0 0 34 105 5 320,04 1,0697 1210 90 274 99 380 3164 52 0 4 123 85 9 300,01 1,0618 1611 101 6 135 0 4385 0 0 0 3 78 6 270,05 1,0733 1352 108 10 102 120 4478 0 0 0 35 138 4 280,04 1,0717 1214 94 15 113 790 3387 0 0 0 77 89 8 270,03 1,0782 1108 75 10 117 290 3973 0 0 0 27 106 7 300,03 1,0688 1323 93 6 101 110 3787 0 10 0 75 98 9 280,03 1,0651 1100 84 9 115 0 2994 0 0 0 82 102 9 230,01 1,0693 1790 100 20 80 550 4393 50 18 40 7 6 77 3 00,01 1,0707 1750 110 10 130 440 2422 60 9 20 3 0 78 0 00,09 1,0134 150 160 150 90 260 272 10 107 400 10 126 283 14 300,02 1,0156 2050 180 40 80 310 4440 10 18 30 6 14 82 0 00,02 1,0163 170 70 80 90 330 359 10 18 250 13 127 296 5 00,08 1,0159 200 70 60 120 60 224 20 9 200 15 104 296 13 300,08 1,0419 144 60 798 108 8360 227 22 260 7 109 201 24 590,07 1,0251 140 42 355 79 3720 268 0 140 9 200 302 26 600,00 1,1587 2069 123 5 86 230 12528 10 1340 0 14 61 2 60,11 1,0517 94 35 47 127 13840 208 21 20 6 84 196 24 840,04 1,0620 1327 103 8 96 340 3676 0 0 0 41 97 8 420,02 1,1094 760 50 10 70 3770 1923 120 9 40 5 11 90 8 00,01 1,0015 10 0 0 0 30 27 0 251 70 195 115 7 24 590,10 1,0151 540 80 10 110 50 2039 10 72 70 21 73 143 5 370,01 1,0012 0 90 20 0 20 21 0 152 70 363 41 5 26 00,07 1,0197 40 100 0 20 60 21 10 9 80 5 905 67 5 520,03 1,0807 1250 150 20 120 90 3209 10 99 30 5 53 129 7 70,01 1,1130 1680 160 40 90 790 1977 10 0 20 5 46 88 2 00,01 1,0958 5360 280 30 90 1760 1697 20 0 40 6,4 9,3 37 0 00,00 1,1204 3800 220 10 120 2460 1437 20 18 70 6,4 13,5 37 0 00,00 1,1330 7590 320 10 90 8160 1854 30 27 50 8,2 33,0 45 8 07/15

LIITE 5Savukosken alueen 1996-1997 analysoidut näytteet.Oksideissa pieni n alaviite tarkoittaa, että se on normalisoitu volatiilittomaksi. Alkuperäisen arvon saajakamalla se kertoimella. mg# = 100*(MgO/40.3044)/((MgO/40.3044)+0.9*(FeO/71.8464)).NäyteL212-TOH-96213-TOH-96216-1-TOH-96M217-TOH-96M218-3-TOH-96205-MAF-96211-1-MAF-96265-1A-JEV-96265-1E-JEV-96265-1F-JEV-96265-1G-JEV-96266-2-JEV-96M267-1-JEV-96275-JEV-96278-JEV-96279-JEV-96280-JEV-96M281-1-JEV-96283-JEV-96287-JEV-96289-1-JEV-96291-2-JEV-96293-1-JEV-96294-JEV-96296-1-JEV-96298-JEV-96211-5-TOH-96M214-TOH-96M218-4-TOH-96285-JEV-96297-JEV-9635-1-JEV-9735-2-JEV-9735-3-JEV-97022-TOH-97023-TOH-97024-TOH-97L116-JTL-9711-KSL-9712-KSL-9786-TTT-9797-TTT-9799-TTT-97101-TTT-97102-1A-TTT-97104-TTT-97105-2-TTT-97106-TTT-9792-TTT-9793-TTT-9796-TTT-97110-TTT-97112-TTT-9713-KSL-9714-KSL-9716-KSL-97103-TTT-97111-1-TTT-9780-TTT-97113B-1-HPI-75115A-1-HPI-7595C-1-HPI-7596A-1-HPI-75P2O5n Kerroin Ni Co Cu Zn S Cr As Ba Cl Rb Sr V Y Zr0,01 1,0692 2170 140 10 210 220 8758 10 27 30 3,7 9,3 102 0 00,01 1,1005 2220 170 60 290 2000 11221 840 9 50 5 19 68 0 00,02 1,0685 1240 190 10 90 10 3086 270 0 20 5 11 224 2 150,06 1,0662 1090 180 90 70 20 2812 30 18 20 6 5 211 4 70,04 1,0460 510 110 140 90 10 2169 10 90 40 4 12 170 10 00,03 1,0795 1140 130 30 80 170 2928 10 27 40 4 3 170 3 00,03 1,1025 1520 140 10 70 70 1998 10 18 30 6 30 109 5 00,02 1,0956 1780 160 20 70 1010 3483 10 9 30 5 16 116 0 00,02 1,1295 1590 140 50 60 100 2169 10 9 20 6 47 102 3 00,01 1,0816 2020 170 0 100 880 4659 10 18 70 5 5 95 0 00,03 1,0865 1180 160 0 90 740 2292 10 27 60 4 15 136 3 00,19 1,1202 210 210 10 280 180 111 0 18 120 4 6 333 23 300,01 1,0554 700 120 60 70 790 1642 20 18 10 2 5 88 0 00,00 1,0303 910 120 10 90 70 538 90 18 30 7 6 41 0 00,02 1,0510 2640 140 0 80 200 1717 10 18 50 6 3 48 0 00,06 1,0411 690 130 0 70 30 1444 10 18 70 10 11 116 1 70,02 1,1198 1940 170 10 190 450 6007 1150 27 70 5 10 48 1 00,07 1,0388 690 100 160 90 500 1300 40 27 70 14 19 245 8 150,04 1,1564 1860 210 20 100 2730 1717 20 9 70 3 14 27 0 00,03 1,0945 1210 170 40 80 610 3907 10 63 30 9 10 129 2 00,03 1,0896 1120 170 20 80 520 2812 10 27 50 5 12 143 2 00,00 1,0894 2390 160 60 70 2910 5645 10 18 40 5 43 109 2 00,03 1,0825 990 140 10 70 40 2251 10 18 60 6 0 143 3 00,04 1,0991 1640 180 20 50 1030 3537 10 27 70 6 8 75 0 00,04 1,0877 1360 130 20 80 80 2518 10 27 60 5 24 156 5 150,02 1,0764 1620 150 20 60 120 3209 10 0 50 5 39 95 1 00,06 1,0922 480 70 10 80 210 1950 10 18 180 6 4 204 9 150,04 1,0217 200 40 0 100 20 118 10 206 160 32 189 285 13 520,21 1,0177 100 70 190 110 100 99 10 152 130 16 400 367 15 810,04 1,0460 520 80 0 110 40 1738 10 27 240 10 41 184 8 00,11 1,0318 220 80 10 100 30 621 0 45 720 12 46 333 16 520,03 1,0822 1450 140 50 70 1100 2360 10 18 50 5 14 120 2 00,01 1,1350 1650 100 20 50 350 1840 10 9 40 5 63 103 6 00,06 1,0227 520 90 20 70 50 1451 20 27 70 8 114 170 6 150,01 1,0952 2060 120 30 230 770 4940 70 27 50 8 4 65 0 00,11 1,0181 130 100 0 250 70 172 10 54 480 8 294 342 16 590,09 1,0197 530 90 10 90 100 1738 10 72 60 16 167 153 6 370,02 1,0965 1980 140 70 90 1040 3394 20 27 40 2,7 4,2 88 4 00,00 1,1094 2510 130 0 60 3750 5398 250 9 50 4 2 30 0 00,00 1,0665 1560 80 0 50 6240 3038 170 27 30 11 79 127 0 00,09 1,1320 1290 110 0 120 3830 3578 220 27 20 7 100 127 0 300,01 1,0653 1530 90 30 70 6600 2538 260 27 50 2 46 92 5 00,01 1,0704 2280 120 70 80 19800 1998 200 18 30 5 33 86 3 00,02 1,0664 2750 110 0 70 3480 5754 180 18 50 5 3 46 0 00,02 1,0409 250 80 10 60 5650 2429 200 27 30 7 3 120 4 00,01 1,0510 1020 70 0 70 410 2230 60 18 40 6 4 109 1 00,01 1,0321 180 50 10 50 9100 958 40 27 70 6 255 128 0 00,00 1,0676 1610 90 40 70 9190 1806 70 27 40 6 35 65 2 00,20 1,0178 40 90 90 100 140 129 10 224 710 30 139 332 17 810,10 1,0151 130 150 60 80 40 243 10 54 160 6 370 279 18 440,06 1,0133 190 90 0 80 20 575 10 36 110 15 271 230 14 150,10 1,0133 130 40 30 100 50 287 10 197 220 15 206 319 14 440,15 1,0152 40 50 130 100 110 168 10 296 120 18 264 257 13 670,09 1,0166 160 70 160 100 390 241 10 36 170 6 86 311 15 220,08 1,0141 150 70 90 90 150 259 10 27 160 5 68 294 12 300,09 1,0147 160 70 140 90 370 205 10 45 180 14 84 311 13 300,01 1,1295 2790 180 10 60 210 4830 10 9 60 4,6 1,7 48 0 00,02 1,0905 1960 140 10 70 230 2463 10 18 50 5,5 34,7 95 0 00,02 1,1769 1590 100 40 150 2780 2073 10 18 30 7,3 72,7 95 0 00,01 1,1249 2713 120 2 89 90 8165 0 330 0 2 41 5 00,00 1,0653 2816 114 19 107 190 9386 0 80 0 9 58 3 30,01 1,0490 622 68 13 78 20 2285 4 0 0 16 119 8 90,01 1,0936 1930 99 7 59 160 2064 11 130 0 52 73 6 48/15

LIITE 5Savukosken alueen 1996-1997 analysoidut näytteet.Oksideissa pieni n alaviite tarkoittaa, että se on normalisoitu volatiilittomaksi. Alkuperäisen arvon saajakamalla se kertoimella. mg# = 100*(MgO/40.3044)/((MgO/40.3044)+0.9*(FeO/71.8464)).Näyte97A-1-HPI-75029-2-TOH-97029-3-TOH-97194-1-HPI-75053-1A-TOH-97117-JTL-97057-1B-TOH-97006-TOH-97058-TOH-97027-TOH-97030-1A-TOH-97030-1D-TOH-97030-1G-TOH-97031-TOH-97033-TOH-97035-TOH-97036-1F-TOH-97036-1H-TOH-97036-1L-TOH-97036-1N-TOH-97036-1P-TOH-97036-1R-TOH-97046-TOH-97048-TOH-97049-TOH-97136A-1-HPI-75141-1-HPI-75142A-1-HPI-75142B-1-HPI-75143C-1-HPI-75145-1-HPI-75155C-1-HPI-75165C-1-HPI-75167A-1-HPI-75199-1-HPI-75026-TOH-97P2O5n Kerroin Ni Co Cu Zn S Cr As Ba Cl Rb Sr V Y Zr0,00 1,0809 1704 89 10 81 430 1875 0 160 0 40 54 5 70,02 1,0572 710 60 40 130 170 1827 60 9 40 7 15 184 3 70,11 1,0122 170 70 140 80 1260 294 50 18 140 7 260 321 17 440,01 1,0550 1422 107 3 128 0 5988 0 0 0 8 135 3 80,01 1,1326 1620 180 10 60 1450 2237 90 27 20 6 2 91 3 00,01 1,0802 1300 110 30 70 2580 3572 160 27 30 3 15 105 4 00,66 1,0898 640 210 0 60 2180 2135 70 45 110 3 33 317 13 70,15 1,0152 110 80 70 140 40 269 10 63 220 11 135 226 12 590,04 1,0106 160 70 20 50 90 1259 10 54 120 9 97 211 7 70,01 1,0677 2670 130 0 60 370 3818 70 36 60 8,2 0,0 24 0 00,02 1,1488 1320 120 20 60 14700 4906 70 36 50 6,4 48,2 58 0 00,01 1,0291 2870 150 20 60 710 9784 70 36 20 5,5 6,8 46 0 00,01 1,0355 2960 200 0 50 580 7800 60 18 20 6,4 1,7 35 0 00,00 1,0734 2920 190 0 60 370 9374 60 18 30 5,5 0,0 24 0 00,00 1,0501 2990 200 20 60 610 8895 80 18 50 5,5 0,0 32 0 00,00 1,0298 3050 250 0 50 810 10195 100 27 20 5,5 0,0 33 0 00,01 1,0434 2710 220 0 50 970 3257 90 18 10 3,7 5,1 37 0 00,04 1,1178 2700 250 0 60 2310 3619 90 18 30 10,1 3,4 31 0 00,01 1,0621 2790 230 10 60 780 3920 100 9 30 4,6 0,0 24 0 00,01 1,0543 1270 260 0 70 1870 5152 70 27 10 6,4 5,1 49 0 00,01 1,0498 2810 210 0 50 670 3681 60 18 20 8,2 2,5 37 0 00,01 1,0638 2870 210 0 50 600 3223 50 27 20 4,6 5,1 35 0 00,01 1,0374 2530 230 0 70 470 5706 80 18 50 3,7 0,0 23 0 00,01 1,0243 3230 240 20 60 580 7526 90 18 10 4,6 0,0 24 0 00,01 1,0605 3360 140 20 90 250 4482 10 18 30 6,4 2,5 20 0 00,01 1,0572 2019 89 23 110 170 7521 0 50 0 9 59 6 90,02 1,0862 1489 124 44 91 330 4281 7 0 0 45 81 6 110,01 1,0424 356 70 5 62 0 3027 0 0 0 8 60 6 50,00 1,0189 1512 181 8 93 0 5245 0 0 0 0 34 2 00,01 1,0632 1251 130 86 97 800 3243 0 0 0 37 41 4 70,00 1,0220 280 35 5 31 0 993 0 0 0 139 71 2 00,00 1,0187 3458 140 9 61 50 3815 0 0 0 2 15 5 00,01 1,0599 1738 100 17 90 250 4416 0 0 0 14 78 10 170,00 1,0533 1764 135 8 68 20 3978 0 0 0 1 26 3 00,07 1,0249 520 60 82 83 110 1560 267 560 36 272 159 16 770,07 1,0154 190 80 20 90 80 350 10 90 120 10 100 259 12 37211-4-TOH-96L212-1-TOH-96M220-TOH-96221-TOH-96L213-A-MAF-96288-JEV-96289-2-JEV-96291-1-JEV-969/15

LIITE 5Savukosken alueen 1996-1997 analysoidut näytteet.Oksideissa pieni n alaviite tarkoittaa, että se on normalisoitu volatiilittomaksi. Alkuperäisen arvon saajakamalla se kertoimella. mg# = 100*(MgO/40.3044)/((MgO/40.3044)+0.9*(FeO/71.8464)).Näyte229-TOH-96231-TOH-96220-MAF-96009-2B-TOH-97009-3-TOH-97063-1A-TOH-97064-TOH-97008-1A-TOH-97009-1A-TOH-97063-2A-TOH-97222-1-TOH-96223-2-TOH-96225-TOH-96226-TOH-96216-MAF-9678-JTL-9779-2-JTL-9783-1A-JTL-9784-1A-JTL-9786-1A-JTL-9789-JTL-9790-JTL-9791-1B-JTL-9799-JTL-97102-1A-JTL-97102-2-JTL-97110-JTL-97121-JTL-97066-2A-TOH-97066-2C-TOH-97066-2D-TOH-9797-JTL-97011-1A-TOH-97011-1B-TOH-9784A-1-HPI-7584N-1-HPI-7587A-1-HPI-7587C-1-HPI-7589D-1-HPI-7590B-1-HPI-7590R-1-HPI-7592C-1-HPI-75016-1A-TOH-97017-1B-TOH-97015-1A-TOH-97016-1B-TOH-97071-1A-TOH-97072-1A-TOH-97200B-1-HPI-75201-1-HPI-75202E-1-HPI-75204-1-HPI-75206-1-HPI-7579-TTT-97002-1C-TOH-97002-2A-TOH-97002-3-TOH-97002-1D-TOH-97228-TOH-96211-7-TOH-96L284-JEV-97L285-JEV-97L286-JEV-97La Ce Pb Sb Bi Nb Sn W Th U Cs Ta Ga Loi Al2O3/TiO2 mg#10 20 10 10 14 0 10 0 0 0 6,69 25,23 84,160 20 10 10 12 0 0 2 0 10 4,6 14,25 89,9610 20 20 10 14 20 0 7 20 10 7,24 30,83 86,890 10 10 10 10 0 0 11 30 10 3,09 26,30 80,6120 0 0 20 13 10 0 10 30 0 8,56 25,19 86,3220 20 10 20 12 10 10 5 30 10 5,08 42,03 82,8720 20 0 10 10 10 0 5 0 0 4,95 54,74 87,1030 30 0 0 17 10 0 8 30 10 17,80 53,6330 50 10 20 18 10 0 5 0 0 29,44 59,5820 0 10 20 14 10 0 6 30 10 31,75 70,9920 20 0 10 12 10 10 10 10 0 5,87 27,11 85,6310 10 0 10 11 10 0 11 20 10 6,25 33,56 89,600 20 10 10 11 10 10 8 0 10 9,26 35,57 87,4220 20 20 10 20 10 10 6 10 10 9,82 67,550 20 10 0 18 10 10 16 30 0 23,02 59,1210 20 10 10 11 10 0 4 10 10 6,68 25,17 83,9710 30 0 10 14 10 0 8 20 0 5,01 29,10 82,3320 20 0 10 15 0 0 0 0 0 4,8 28,18 83,2330 10 10 10 14 10 10 3 30 0 5,27 35,40 85,6210 10 0 20 13 10 10 5 20 10 3,07 40,41 79,3410 20 0 10 11 0 0 13 0 0 4,95 35,88 82,1330 0 10 10 14 10 10 3 30 10 4,64 32,23 83,3820 30 10 20 12 10 0 11 20 0 3,79 31,83 82,620 20 0 10 14 10 0 7 10 10 4,75 22,35 83,5410 20 10 10 13 10 10 10 20 0 4,57 28,47 83,2520 10 0 10 14 10 10 0 0 0 3,82 32,04 83,2110 20 10 10 13 10 0 9 30 10 3,48 23,04 81,9910 20 0 10 15 10 0 2 30 10 5,47 27,76 83,5320 20 10 10 14 0 0 6 0 10 4,39 18,59 84,1610 30 0 20 16 0 0 8 0 10 4,62 31,30 83,2510 0 10 10 16 10 0 8 0 10 3,93 30,23 85,2350 90 30 20 21 10 0 0 20 0 127,54 40,5610 40 10 20 17 10 0 6 10 0 34,51 45,8210 20 10 10 19 0 0 3 20 0 25,44 50,921 5 6 1 6 20,34 87,2014 0 14 0 7 24,04 82,700 6 9 0 12 22,39 86,383 0 12 1 10 21,00 81,913 12 12 0 7 24,38 82,935 12 8 0 7 19,68 84,010 2 8 0 9 22,96 84,0510 10 10 0 7 27,08 82,2920 20 10 10 12 10 0 6 0 10 5,22 30,38 88,1110 20 0 10 13 10 10 7 0 0 5,47 32,15 89,1430 0 10 10 13 10 10 10 20 10 22,37 51,470 20 20 20 13 10 10 4 10 10 28,34 87,6120 20 10 10 18 0 10 12 10 10 27,26 59,4520 20 0 10 14 0 10 7 20 10 21,09 59,252 6 19 2 18 15,45 50,292 14 17 0 20 15,68 44,680 0 11 1 4 58,60 87,346 28 11 1 15 12,07 47,042 15 8 0 9 17,43 83,1710 10 20 10 15 0 10 3 10 10 3,28 1,69 87,1820 0 40 30 18 0 0 4 0 20 10 841,18 31,3750 40 0 10 18 0 0 12 20 10 10,30 72,760 30 80 30 30 10 0 0 10 10 678,26 0,0020 30 30 20 29 10 10 7 10 0 233,93 41,7310 40 0 10 14 10 0 2 0 0 6,19 28,25 86,080 20 10 10 13 0 10 6 0 10 8,84 28,95 86,6620 10 10 11 6 20 10 7,1 34,55 90,830 0 10 10 4 10 0 9,21 24,44 90,9910 20 0 11 13 10 20 9,42 36,67 90,3810/15

LIITE 5Savukosken alueen 1996-1997 analysoidut näytteet.Oksideissa pieni n alaviite tarkoittaa, että se on normalisoitu volatiilittomaksi. Alkuperäisen arvon saajakamalla se kertoimella. mg# = 100*(MgO/40.3044)/((MgO/40.3044)+0.9*(FeO/71.8464)).NäyteL212-TOH-96213-TOH-96216-1-TOH-96M217-TOH-96M218-3-TOH-96205-MAF-96211-1-MAF-96265-1A-JEV-96265-1E-JEV-96265-1F-JEV-96265-1G-JEV-96266-2-JEV-96M267-1-JEV-96275-JEV-96278-JEV-96279-JEV-96280-JEV-96M281-1-JEV-96283-JEV-96287-JEV-96289-1-JEV-96291-2-JEV-96293-1-JEV-96294-JEV-96296-1-JEV-96298-JEV-96211-5-TOH-96M214-TOH-96M218-4-TOH-96285-JEV-96297-JEV-9635-1-JEV-9735-2-JEV-9735-3-JEV-97022-TOH-97023-TOH-97024-TOH-97L116-JTL-9711-KSL-9712-KSL-9786-TTT-9797-TTT-9799-TTT-97101-TTT-97102-1A-TTT-97104-TTT-97105-2-TTT-97106-TTT-9792-TTT-9793-TTT-9796-TTT-97110-TTT-97112-TTT-9713-KSL-9714-KSL-9716-KSL-97103-TTT-97111-1-TTT-9780-TTT-97113B-1-HPI-75115A-1-HPI-7595C-1-HPI-7596A-1-HPI-75La Ce Pb Sb Bi Nb Sn W Th U Cs Ta Ga Loi Al2O3/TiO2 mg#20 0 10 12 8 20 0 5,16 24,02 87,4910 0 0 10 12 0 0 7 10 10 7,68 24,83 89,610 10 0 0 14 10 0 4 20 10 5,11 14,44 82,760 20 10 10 12 0 0 1 0 10 4,78 14,61 81,3720 40 0 10 13 0 0 9 0 10 2,62 13,40 71,8710 20 10 0 12 10 0 8 10 0 6,05 31,92 83,8920 0 10 10 9 0 0 8 20 10 8 27,61 85,9510 20 10 10 11 10 10 6 0 10 7,45 31,67 87,8420 0 10 0 11 0 0 7 0 0 10,22 29,35 86,5820 0 0 10 10 0 0 1 20 10 6,14 35,60 87,1820 20 0 10 13 10 10 4 20 0 6,52 31,65 84,1620 50 20 0 12 10 0 9 0 10 8,33 27,24 67,350 30 10 10 13 0 0 8 0 10 3,72 28,95 82,970 10 10 10 11 10 10 4 20 10 1,98 53,33 90,2720 10 10 10 9 0 0 10 0 10 3,55 27,34 90,8210 10 0 0 15 0 10 11 0 0 2,28 23,84 79,880 20 0 10 12 0 10 6 10 10 9,44 36,17 90,7920 40 0 10 13 10 10 11 30 10 1,65 18,80 70,0910 20 10 10 14 10 0 10 10 10 12,08 29,15 87,2620 0 10 0 12 0 10 5 20 0 7,12 32,68 82,5110 10 10 10 11 0 0 9 0 0 6,85 28,97 83,2830 20 0 10 14 10 10 4 10 0 6,68 27,91 86,6720 10 0 10 13 0 10 9 30 0 6,27 31,50 84,1020 10 10 10 14 10 0 4 20 0 7,75 31,15 88,1310 10 10 10 16 0 10 7 20 10 6,66 26,65 83,5510 20 0 10 11 10 10 5 0 10 6,02 31,79 88,3410 20 10 10 17 20 10 0 0 10 22,52 80,290 30 20 10 20 10 10 7 0 0 14,61 62,510 40 20 10 25 0 10 0 0 10 8,45 46,6510 30 0 10 13 10 0 4 10 10 25,30 70,140 50 10 10 18 0 0 3 20 10 12,31 55,8410 10 0 10 12 10 10 9 0 10 6,31 25,70 86,2820 20 10 10 10 10 0 4 10 0 10,85 27,95 89,280 20 0 10 15 10 10 0 20 0 1,11 28,79 75,9420 10 0 10 11 10 10 5 20 10 7,38 30,00 88,8240 20 30 10 13 0 0 9 30 10 13,68 52,4720 20 10 10 15 10 0 7 30 10 9,57 73,1820 10 0 12 8 20 10 7,43 23,66 86,4710 10 0 10 11 10 0 5 30 10 8,35 144,29 90,3620 10 10 20 11 10 10 3 10 10 4,9 34,32 89,5310 10 0 10 14 10 10 6 20 0 4,13 1,44 83,400 30 10 20 13 10 10 6 20 10 4,77 37,38 87,9810 10 10 20 14 0 0 2 30 10 3,88 11,61 83,5210 10 10 10 10 10 0 5 10 10 4,76 27,19 90,420 30 0 10 15 10 10 11 0 10 2,56 22,75 85,230 0 10 10 13 10 0 4 0 10 3,79 52,87 84,5810 0 10 20 13 10 10 13 10 10 1,93 192,41 84,2530 20 0 20 14 0 10 5 30 10 4,66 27,47 87,350 20 10 10 21 0 0 4 20 0 10,07 43,7020 20 20 10 15 0 10 11 30 0 15,75 55,450 20 20 10 16 10 0 9 0 0 25,21 61,750 20 10 10 17 0 0 1 0 0 16,41 49,7630 10 10 0 19 10 10 4 30 10 15,34 49,7150 20 10 10 16 0 10 8 20 10 20,11 55,8020 20 10 20 15 0 10 11 10 0 21,43 55,7130 20 10 10 15 10 10 8 30 10 18,90 51,8620 10 0 11 7 10 10 10,11 32,15 90,050 0 0 14 12 0 0 6,74 11,84 84,830 10 10 11 9 0 0 13,52 20,73 87,390 0 5 0 1 26,80 90,530 0 4 0 5 28,33 90,690 0 15 0 9 37,61 81,310 8 8 0 5 25,82 88,4011/15

LIITE 5Savukosken alueen 1996-1997 analysoidut näytteet.Oksideissa pieni n alaviite tarkoittaa, että se on normalisoitu volatiilittomaksi. Alkuperäisen arvon saajakamalla se kertoimella. mg# = 100*(MgO/40.3044)/((MgO/40.3044)+0.9*(FeO/71.8464)).Näyte97A-1-HPI-75029-2-TOH-97029-3-TOH-97194-1-HPI-75053-1A-TOH-97117-JTL-97057-1B-TOH-97006-TOH-97058-TOH-97027-TOH-97030-1A-TOH-97030-1D-TOH-97030-1G-TOH-97031-TOH-97033-TOH-97035-TOH-97036-1F-TOH-97036-1H-TOH-97036-1L-TOH-97036-1N-TOH-97036-1P-TOH-97036-1R-TOH-97046-TOH-97048-TOH-97049-TOH-97136A-1-HPI-75141-1-HPI-75142A-1-HPI-75142B-1-HPI-75143C-1-HPI-75145-1-HPI-75155C-1-HPI-75165C-1-HPI-75167A-1-HPI-75199-1-HPI-75026-TOH-97La Ce Pb Sb Bi Nb Sn W Th U Cs Ta Ga Loi Al2O3/TiO2 mg#1 12 11 0 6 23,46 86,4310 30 0 0 14 0 0 9 0 10 4,04 16,18 80,5420 20 20 10 17 10 0 5 0 0 18,37 45,460 0 7 0 6 42,75 83,110 20 0 20 10 0 0 2 0 10 10,51 28,53 88,4020 0 0 20 14 10 0 2 20 0 5,95 20,59 85,120 10 20 10 12 0 10 6 0 10 6,57 16,11 79,070 40 20 10 21 10 0 10 0 10 18,01 54,9020 0 20 10 13 10 0 9 10 0 41,50 71,6810 0 0 0 10 9 10 10 0 8 0 30 4,93 31,00 90,720 0 0 0 10 12 0 0 0 2 0 10 11,02 26,37 87,8020 10 0 0 10 13 10 10 0 5 30 10 1,29 29,49 90,1440 10 0 0 10 11 10 0 0 11 30 0 1,88 37,14 90,0910 0 20 0 10 12 0 10 0 2 0 10 5,27 33,04 89,8910 20 0 0 10 15 0 10 0 3 20 0 3,37 49,23 90,7310 20 10 0 20 13 0 0 0 2 20 10 1,4 38,42 90,8120 10 0 0 20 13 10 10 0 5 20 10 2,74 26,67 91,010 10 0 0 20 18 10 10 0 3 0 10 9,03 25,14 90,1940 20 10 0 20 11 0 0 0 2 30 10 4,3 27,19 89,5910 0 10 0 10 15 0 10 0 9 0 10 3,52 22,58 86,9220 10 0 0 10 11 10 10 0 6 20 10 3,34 30,16 90,3220 20 0 0 20 11 0 0 0 5 10 10 4,8 29,80 91,0910 10 10 0 20 11 10 0 0 13 10 10 2,16 26,47 91,1410 10 0 0 20 11 10 10 0 10 0 10 0,94 40,50 91,6310 0 10 12 2 0 0 4,29 30,91 91,771 0 10 0 4 27,20 88,580 0 7 0 6 35,00 85,753 2 11 0 4 33,38 86,270 0 12 0 3 44,00 86,322 0 12 0 3 33,43 86,610 1 23 0 8 434,00 89,700 0 8 0 4 32,00 91,560 0 10 0 4 22,76 86,710 0 12 0 0 20,67 89,679 24 11 0 14 17,98 73,9810 20 10 0 17 0 10 6 10 0 11,26 64,38211-4-TOH-96L212-1-TOH-96M220-TOH-96221-TOH-96L213-A-MAF-96288-JEV-96289-2-JEV-96291-1-JEV-9612/15

LIITE 5Savukosken alueen 1996-1997 analysoidut näytteet.Oksideissa pieni n alaviite tarkoittaa, että se on normalisoitu volatiilittomaksi. Alkuperäisen arvon saajakamalla se kertoimella. mg# = 100*(MgO/40.3044)/((MgO/40.3044)+0.9*(FeO/71.8464)).Näyte229-TOH-96231-TOH-96220-MAF-96009-2B-TOH-97009-3-TOH-97063-1A-TOH-97064-TOH-97008-1A-TOH-97009-1A-TOH-97063-2A-TOH-97222-1-TOH-96223-2-TOH-96225-TOH-96226-TOH-96216-MAF-9678-JTL-9779-2-JTL-9783-1A-JTL-9784-1A-JTL-9786-1A-JTL-9789-JTL-9790-JTL-9791-1B-JTL-9799-JTL-97102-1A-JTL-97102-2-JTL-97110-JTL-97121-JTL-97066-2A-TOH-97066-2C-TOH-97066-2D-TOH-9797-JTL-97011-1A-TOH-97011-1B-TOH-9784A-1-HPI-7584N-1-HPI-7587A-1-HPI-7587C-1-HPI-7589D-1-HPI-7590B-1-HPI-7590R-1-HPI-7592C-1-HPI-75016-1A-TOH-97017-1B-TOH-97015-1A-TOH-97016-1B-TOH-97071-1A-TOH-97072-1A-TOH-97200B-1-HPI-75201-1-HPI-75202E-1-HPI-75204-1-HPI-75206-1-HPI-7579-TTT-97002-1C-TOH-97002-2A-TOH-97002-3-TOH-97002-1D-TOH-97228-TOH-96211-7-TOH-96L284-JEV-97L285-JEV-97L286-JEV-97Ni/Cr0,580,520,700,210,370,330,710,620,550,340,400,480,720,270,530,320,350,370,320,340,340,370,370,250,320,360,310,350,220,380,350,470,520,470,370,380,370,300,360,280,350,370,410,720,550,460,470,890,630,520,170,450,360,400,370,260,001,890,390,853,162,644,0913/15

LIITE 5Savukosken alueen 1996-1997 analysoidut näytteet.Oksideissa pieni n alaviite tarkoittaa, että se on normalisoitu volatiilittomaksi. Alkuperäisen arvon saajakamalla se kertoimella. mg# = 100*(MgO/40.3044)/((MgO/40.3044)+0.9*(FeO/71.8464)).NäyteL212-TOH-96213-TOH-96216-1-TOH-96M217-TOH-96M218-3-TOH-96205-MAF-96211-1-MAF-96265-1A-JEV-96265-1E-JEV-96265-1F-JEV-96265-1G-JEV-96266-2-JEV-96M267-1-JEV-96275-JEV-96278-JEV-96279-JEV-96280-JEV-96M281-1-JEV-96283-JEV-96287-JEV-96289-1-JEV-96291-2-JEV-96293-1-JEV-96294-JEV-96296-1-JEV-96298-JEV-96211-5-TOH-96M214-TOH-96M218-4-TOH-96285-JEV-96297-JEV-9635-1-JEV-9735-2-JEV-9735-3-JEV-97022-TOH-97023-TOH-97024-TOH-97L116-JTL-9711-KSL-9712-KSL-9786-TTT-9797-TTT-9799-TTT-97101-TTT-97102-1A-TTT-97104-TTT-97105-2-TTT-97106-TTT-9792-TTT-9793-TTT-9796-TTT-97110-TTT-97112-TTT-9713-KSL-9714-KSL-9716-KSL-97103-TTT-97111-1-TTT-9780-TTT-97113B-1-HPI-75115A-1-HPI-7595C-1-HPI-7596A-1-HPI-75Ni/Cr0,250,200,400,390,240,390,760,510,730,430,511,890,431,691,540,480,320,531,080,310,400,420,440,460,540,500,251,701,010,300,350,610,900,360,420,760,300,580,460,510,360,601,140,480,100,460,190,890,310,540,330,450,240,660,580,780,580,800,770,330,300,270,9414/15

LIITE 5Savukosken alueen 1996-1997 analysoidut näytteet.Oksideissa pieni n alaviite tarkoittaa, että se on normalisoitu volatiilittomaksi. Alkuperäisen arvon saajakamalla se kertoimella. mg# = 100*(MgO/40.3044)/((MgO/40.3044)+0.9*(FeO/71.8464)).Näyte97A-1-HPI-75029-2-TOH-97029-3-TOH-97194-1-HPI-75053-1A-TOH-97117-JTL-97057-1B-TOH-97006-TOH-97058-TOH-97027-TOH-97030-1A-TOH-97030-1D-TOH-97030-1G-TOH-97031-TOH-97033-TOH-97035-TOH-97036-1F-TOH-97036-1H-TOH-97036-1L-TOH-97036-1N-TOH-97036-1P-TOH-97036-1R-TOH-97046-TOH-97048-TOH-97049-TOH-97136A-1-HPI-75141-1-HPI-75142A-1-HPI-75142B-1-HPI-75143C-1-HPI-75145-1-HPI-75155C-1-HPI-75165C-1-HPI-75167A-1-HPI-75199-1-HPI-75026-TOH-97Ni/Cr0,910,390,580,240,720,360,300,410,130,700,270,290,380,310,340,300,830,750,710,250,760,890,440,430,750,270,350,120,290,390,280,910,390,440,330,54211-4-TOH-96L212-1-TOH-96M220-TOH-96221-TOH-96L213-A-MAF-96288-JEV-96289-2-JEV-96291-1-JEV-9615/15