KOKENUT POSTIMERKKIALOITTELIJA - Posten Åland

posten.ax
  • No tags were found...

KOKENUT POSTIMERKKIALOITTELIJA - Posten Åland

NRO 2 2008 SUOMIKOKENUTPOSTIMERKKIALOITTELIJAwww.posten.ax


Katse eteen- ja taaksepäinTätä artikkelia kirjoitettaessa juhannukseen, kesän kohokohtaan,on aikaa yksi viikko. Ajattelen kuitenkin jo tulevaisuutta. Kun luettätä lehteä, on jo syksy ja pian on aika aloittaa uusi, jännittäväpostimerkkivuosi. Jotta kaikki osuisi kohdalleen, on tärkeää, ettäpostimerkkien suunnittelussa aikarajat pitävät hyvin paikkansa.Postimerkit julkaistaan ehkä vasta vuosien kuluttua. Samalla onhuomioitava, mitä tapahtuu tässä ja nyt. Ei pidä myöskään unohtaakatsoa taaksepäin. Kaiken tämän takia postimerkkien parissatyöskentely onkin niin mielenkiintoista. Pitää myös muistaa ottaahuomioon keräilijöiden mielipiteet. Ja mikä kaikkein tärkeintä –hyvät työntekijät tekevät tämän mahdolliseksi.Anita HäggblomTOIMIALAJOHTAJAPOSTEN ÅLAND FRIMÄRKENTYÖNTEKIJÖITÄKirjoitan asiakaslehdentekstit.KATJA RIKBERGPR & tiedotus”Työskentelen tiedottajana jakirjoitan asiakaslehden, esitteidenja muun markkinointiaineistontekstit. Vastaan myös kotisivujensisällöstä ja päivittämisestäja pidän yhteyttä lehdistöön.Lisäksi olen Postimerkkiryhmänjäsen. Vastaamme kaikkienpostimerkkien suunnittelusta jahyväksymisestä.”GUNILLA HÄGGBLOMSaksankielinen asiakaspalvelu”Työtehtäviini kuuluu saksanjaenglanninkielinen asiakaspalvelu.Lisäksi käännän asiakaslehtemmetekstit ja muuttiedotteet saksaksi. Parastatyössäni on sen vaihtelevaisuus.Mielestäni on innostavaa voidaauttaa asiakkaitamme monissaeri maissa.”Parasta työssäni on senvaihtelevaisuus.


POSTEN ÅLANDFRIMÄRKENPB 10022101 MARIEHAMNPUHELIN018 636 640Tilaukset Suomesta:0203-40020Puhelinaika: ma–pe 9.00–16.00FAKSI018 636 608INTERNETwww.posten.axPohjola-postimerkit:www.topoftheworld.nuSÄHKÖPOSTIfrimarken@posten.axKÄYNTIOSOITEMaarianhaminan postikonttori,Nygatan 6, Ma rie hamnTOIMITUSAnita HäggblomKatja RikbergHeidemarie ErikssonBjörn WennströmCecilia MattssonTEKSTIKatja RikbergKÄÄNNÖSVirpi IsakssonSamuel MiirosLAYOUTCecilia MattssonTUOTANTOPosten ÅlandÅlandstryckerietKANSIKUVALucas ErikssonPidätämme oikeuden muutoksiin.2•2008SisältöKatse eteen- ja taaksepäin 2Työntekijöitä 2Uusia joulukoristeita 4Keräilyauto nro 19 4Enkeli kaulaan 5Kronikka: Håkan Axelsson 5Käy Top of the Worldissä 6Kruununprinsessa postimerkissä 6Joulupostimerkin 2008 arvo 7Kilpailun voittajat 7Postimerkkiosasto muuttaa 7Elokuvatoiminta 100 vuotta 7Daniel haluaa herättää tunteita 8Reimareita, venäläinen järjestelmä 14Monipuolisia kirjailijoita 16Joulumerkeissä klassisia jouluaiheita 21Minna 22Uusi raja, uusi aika 26Ensipäivänkuoret 2008 30Näyttelykortit 2008 31Erikoisleimat 2008 32Vierailu taiteilija Juhan luona 33Kilpailu 34Kalenteri 358 • Tammikuussa2009 ilmestyypienoisarkki, jossakuvataan tuulivoimalaa.14 • Vuonna 2009alkaa uusi postimaksulipukkeidensarja. Aiheena onreimarit.16 • Maaliskuussailmestyvä postimerkkivihkoon nimeltäänAhvenanmaalaisiakirjailijoita.26 • Postimerkki– Uusi raja, uusiaika – juhlistaa,että vuoden 1809tapahtumistaon kulunut 200vuotta.


4 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKENUUTISIAUusia joulukoristeitaPosten Ålandin neljäs joulukoristepakkausilmestyy sopivasti jouluksi.Joulukoristeiden taiteilija onkin jo ennestään Postinasiakkaiden tuttu. Marianne Häggblom suunnitteliviime vuoden joulukoristeet ja tämän vuodenjoulumerkit. Hänestä voit lukea lisää sivulla 21. LindaKarlsson on suunnitellut joulukoristeiden pakkauksen.MYÖS YKSI POSTIMERKKIPakkaus sisältää neljä erilaista messingistä valmistettuaja 24 karaatin kullalla päällystettyä lumihiutaletta,joissa on kullanvärinen naru. Pakkaukseensisältyy myös tämän vuoden joulupostimerkki, jokaon Eva-Jo Hancockin suunnittelema.MARRASKUUSSAJoulukoristepakkauksen hinta on 21 € ja se saadaanmyyntiin marraskuun alussa.Keräilyauto nro 19Keräilyauto nro 19 ilmestyy marraskuussa.Tällä kertaa auto on musta-keltainen Chevrolet.Auto on vuosimallia 1939 ja sen kylkiä koristaa 9.toukokuuta julkaistu Pekingin Olympialaiset -postimerkki.Auton konepeltiä koristaa myös taitelijaJuha Pykäläisen suunnittelema keihäänheittäjänkuva, joka sekin on julkaistussa postimerkkiarkissa.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 5KRONIKKAOn jännittävääsaada uusiapostimerkkejäHÅKAN AXELSSONMaakunta-arkistonhoitaja ja Postin Postimerkkineuvoston jäsenEnkeli kaulaanSopivasti jouluksi myyntiin saadaan enkeliaiheinenkaulakoru, joka on tehty erityisestiPosten Ålandille.Enkelin pää on valmistettu ahvenanmaalaisestagraniitista ja keho hopeasta. Korun koko on 2 cmja kaulaketju on 45 cm:n pituinen. Kaulakoruketjuineen toimitetaan lahjarasiassa ja sen hinta on21,90 €. Tilaa enkelikoru jo tänään, niin saat senhyvissä ajoin ennen kuin alat miettiä joululahjoja!VALMISTUSMÄÄRÄ 6500 KAPPALETTAChevrolet on mittakaavassa 1:45 ja sen valmistusmääräon tällä kertaa 6500 kappaletta. Pienoisautonnro 19 hinta on 14,70 € ja se lähetetään pienoisautojenkestotilaajille joulukuussa. Jos et vielä kerääPostin pienoisautoja, voit tehdä kestotilauksenottamalla yhteyttä Posten Åland Frimärkeniin.– JAAHA, JA MINKÄLAISEN LEIMAN SINÄHALUAT, kysyi nainen myyntipöydän takaa.Hän oli tavannut muitakin keräilijöitä ja ymmärsi,että me kaikki haluamme saada leimaneri tavalla. Keskelle, alareunaan, vain vähänkulmaan – makuja on monia.MINUN KOKOELMANI ALKOI Ahvenanmaanensimmäisistä postimerkeistä. ”Mukavaa ollamukana alusta lähtien”, ajattelin ja täydensinkokoelmaani Ruotsin ja Suomen merkeillä.Sitten se vain on jatkunut.OLEN KERÄNNYT 12-vuotiaasta lähtien lukuunottamattamuutamia taukoja muitten harrastustentakia. Suuntaus on muuttunut ajan kuluessa,mutta noiden kolmen maan kokoelmat pysyvätvakaana pohjana. Ajan mittaan minulle onkertynyt enemmän käytettyjä postimerkkejä,erilaisten lähetysten ja Postin eri palvelujenmallikappaleita. Ahvenanmaalainen julkaisutahtion hyvä; ehdin tarkastella jokaisen merkinerikseen, ehdin lukea tietoa niistä ja ehkä teenreissun paikan päälle katsomaan postimerkinaihetta todellisuudessa. Mielestäni on hyväasia, että julkaisut vaihtelevat ja nykyaikaistuvat.Kolmikulmaiset, soraiset ja hologrammillavarustetut merkit elävöittävät kansiotani.MIELESTÄNI on aina yhtä mukavaa nähdä,mitä uutta tulee. Pienenä jouduin ottamaanselvää hakuteoksista, jotta ymmärtäisin, mitäaiheet olivat tai mistä ne tulivat. Ahvenanmaanpostimerkeistä oppii paljon. Yhä edelleen onjännittävää saada uusia merkkejä ja samallaoppia uusia asioita.MINULLLA ON TAPANA SILLOIN TÄLLÖINkäydä joissain Postin konttoreissa leimauttamassamerkkejä ja postittamassa lähetyksiäeteenpäin. Se on ehkä yhtä paljon tekosyytehdä kierros maakunnassa. Sain sattumaltamahdollisuuden muuttaa Ahvenanmaalle töihin– onko sillä mitään tekemistä keräämisenkanssa? Sitä ei tiedä kukaan.– KESKELLE KIITOS, sanoin, ja siihen leimaosui.


6 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKENUUTISIAKäy Top of the WorldissäTiesitkö, että kaikilla pohjoismaisilla postilaitoksillaon yhteinen sivu Internetissä, missä voit mm. kirjoittaavieraskirjaan ja lukea kaikista Pohjola-julkaisuista?Sivu löytyy osoitteesta www.topoftheworld.nu ja siellä voit lukeakaikkien pohjoismaisten postilaitosten postimerkkiuutuuksista.Lisäksi siellä esitellään tietoa jokaisesta maasta/alueesta.LUE VIERASKIRJAAVoit myös kirjoittaa vieraskirjaan ja lukea toisten keräilijöidenkysymyksiä ja kommentteja. Jokaisen uuden Pohjola-julkaisunyhteydessä siellä esitellään perusteellista tietoa jokaisesta aiheesta.Tiedotustekstit ovat etupäässä englanniksi, mutta myös kyseistenpostilaitosten omilla kielillä.www.topoftheworld.nuKruununprinsessa postimerkissä1 KLASSToukokuun puolivälissa Ruotsin kruununprinsessa Victoria teki ensimmäisenvirallisen vierailunsa Ahvenanmaalle. Posten Åland halusitietenkin osoittaa huomiotaan häntä kohtaan ahvenanmaalaisin postimerkeinja niin hänelle ojennettiinkin postimerkkejä, joiden aiheenaoli itse kruununprinsessa. Postimerkit valmistettiin Minun postimerkkini-menetelmällä ja niiden painosmäärä oli 24 kappaletta. Kruununprinsessasai myös postimerkkivuosikirjan sekä postikortteja voidakseenvaivattomasti lähettää omia tervehdyksiä Ahvenanmaalta.


Joulupostimerkin2008 arvoÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 7UUTISIAÅlandsposten Frimärken -lehden edellisessä numerossakerroimme tämän vuoden joulupostimerkistä.Julpost 08 -postimerkki maksaa 0,55 €. Postimerkkiävoi käyttää joulutervehdysten postittamiseen Ahvenanmaalla,Manner-Suomeen ja Ruotsiin alennettuunhintaan rajoitetunajan marrasjoulukuussa.Kilpailun voittajatÅlandsposten Frimärken -lehden edellisessä numerossaoli kilpailu. Seuraavat henkilöt voittivat kilpailussa:Kirsti Kulokoski, PalonurmiFrancois Vandevyer, Gent, BelgiaPetra Mannerström, Emkarby, AhvenanmaaBo Björck, Billesholm, RuotsiRagnvald Hansen, Oslo, NorjaPalkinnot on postitettu voittajille.Oikeat vastaukset:1. Kjell Andersén2. Veteraaniautoja Ahvenanmaalla3. Anni Wikberg4. 10. marraskuuta5. 1959PostimerkkiosastomuuttaaTammikuussa 2009 koko postimerkkiosastontoiminta muuttaa Maarianhaminan keskustastapostiterminaalin uusiin tiloihin Svibyhyn Jomalaan.Muuton jälkeen kaikki Postin osastot ovatyhdessä ja samassa paikassa postikonttoreitalukuunottamatta. Koko henkilökunta odottaa,että tarkoituksenmukaisemmissa tiloissa sevoi palvella asiakkaitaan vielä paremmin jatehokkaammin. Muuton aikana saattaa ilmetähäiriöitä puhelin- ja sähköpostiyhteyksissä. Pyydämmeasiakkailtamme ymmärtämystä. Kuviauusista tiloista esitellään Ålandsposten Frimärken-asiakaslehden seuraavassa numerossa.Elokuvatoiminta 100 vuottaHuhtikuun 6. päivänä ilmestyy taiteilija Jonas Wilénin suunnittelema postimerkki,jonka aiheena on elokuvatoiminta 100 vuotta. Vuonna 2009 tulee kuluneeksi 100vuotta siitä, kun elokuvatoiminta aloitettiin Ahvenanmaalla. Postimerkki lähetetäänensi vuoden ensimmäisessä kestotilaustoimituksessa huhtikuussa. Voit lukealisää postimerkistä asiakaslehdessämme Ålandsposten Frimärken 1-2009.


8 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKENSÄHKÖ 100 VUOTTA


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 9DANIELHALUAA HERÄTTÄÄ TUNTEITADaniel Eriksson on Ahvenanmaan keräilijöille uusituttavuus. Hän on lehtikuvaaja, joka haluaa herättäätunteita ja joka useimmiten onnistuukin monipuolisillakuvillaan. Posten Ålandille hän on valokuvannut kahdenvuonna 2009 julkaistavan postimerkin aiheet.Daniel Eriksson on työskennellyt 20 vuotta valokuvaajana TidningenÅland -lehdessä.– Oli oikeastaan sattuma, että päädyin valokuvaajaksi. Ylioppilastutkinnonjälkeen lehdessä oli vapaa työpaikka, jonka sain. Kiinnostusvalokuvaukseen heräsi jo yläasteella.– Sukulaiseni ja veljeni saivat minut kiinnostumaan, kameratolivat kuumaa tavaraa siihen aikaan.OIKEIN VALITTU AMMATTIDaniel ei ole katunut, että hän valitsi valokuvaajan ammatin.– Pidän työskentelystä ihmisten parissa, se on niinhenkilökohtaista. Olen ehdottomasti valinnutoikean ammatin!Danielin mielestä valokuvaamisessaon parasta, että saa tehdä katsojantyytyväiseksi.


10 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKENDANIEL ERIKSSONAhvenanmaalla on 22 tuulivoimalaa. Kuvassa näkyvät tuulivoimalat sijaitsevat Maarianhaminan ulkopuolella Lilla båtskär jaStora båtskär nimisillä saarilla.– Haluan herättää sekä myönteisiäettä kielteisiä tunteita. Kuvien täytyyerottua joukosta. Ne eivät saa ollamitäänsanomattomia.HELPOMPI MANIPULOIDAPaljon on muuttunut Danielin valokuvaajauranaikana.– Digitalisointi on tullut minunurani aikana. Ja lehtivalokuvaajanahuomaan selvästi tiedotusvirranmuutokset. Nykyään kuvien manipulointion helppoa. Manipulointiatapahtui aikaisemminkin, muttasilloin se ei ollut yhtä yksinkertaista.ENSIMMÄINEN POSTIMERKKIPienoisarkki Sähkö 100 vuotta onDanielin ensimmäinen postimerkki.Myöhemmin ensi vuonna ilmestyy Saarikisat -merkki, joka onmyös Danielin suunnittelema.– Yksi niistä harvoista asioista, jota en ole tehnyt valokuvaajana,on postimerkkiaiheen suunnittelu. Pienoisarkin muotoilu oliosittain haaste.– Mukaan piti saada sekä historiaa että nykypäivää. Sähköä onkäytetty Ahvenanmaalla 100 vuotta. Kyse on myös napa seudunalueitten ja jäätiköitten säilyttämisestä. Harkitsin pitkään ja totesin,että halusin tehdä graafisen pienoisarkin. Kohopainatuksen jaMetal FX -painotehosteen vaikutukset vahvistavat kuvaa enemmän.EI KERÄÄ POSTIMERKKEJÄDanielilla ei ole mitään erityistä postimerkkien suosikkiaihetta.– Mutta lehti-ihmisenä olisi mukava nähdä postimerkkejä, jotkakuvaavat vanhoihin valokuviin perustuvia historiallisia tapahtumia.Daniel ei kerää postimerkkejä. Hän kertoo, ettei kerää mitäänmuutakaan.– Mutta minusta on vaikeaa heittää pois tavaroita, joten kaikkiolemme kai keräilijöitä jollakin tavalla.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 11Harkitsin pitkään ja totesin, ettähalusin tehdä graafisen pienoisarkinUUSI PAINOKONETammikuussa 2009 tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Maarianhaminankaupunki ensimmäisenä Ahvenanmaalla otti sähkönkäyttöön. Tidningen Åland -lehden perustaja Julius Sundblom olialoitteentekijä hankittuaan huippumodernin painokoneen syksyllä1908. Painokone oli sähkökäyttöinen ja siksi tarvittiinkin sähkölaitos.Sundblom onnistui vakuuttamaan kaupunginvaltuutethyväksymään sopimuksen. Sopimuksen mukaan hänen sähkölaitoksensavarustaisi kaupungin sähkövalaistuksella 1. tammikuuta1909 alkaen. Yhtiö Ab Mariehamns Elektricitetsverk perustettiin,mutta koska tuotetun sähkön hinta oli korkea, vain harvatkaupunkilaiset olivat valmiita sijoittamaan tähän uutuuteen.KALLISTA SÄHKÖAVähitellen sähkö yleistyi kaikkialla Ahvenanmaalla, mutta se veiaikansa. Yksi syy hitauteen oli se, että öljylamppu oli saavuttanutsuosiota maaseudulla ja muun valaistuksen katsottiin olevanturhaa. Sitäpaitsi sähkön vetäminen kyliin oli kallista. Tosiaankinvasta 1970-luvun loppupuolella etäisimmät saaret yhdistettiinsähköverkostoon.KEHITTYVÄ TUULIVOIMATänä päivänä Ahvenanmaalla on 22 tuulivoimalaa ja juuri tuulivoimaon se energianmuoto, jota jatkuvasti kehitetään ajoittainhyvinkin tuulisella Ahvenanmaalla. Ahvenanmaa on Suomentuulivoiman kehityksen eturivissä. Koska tuulivoima on ympäristöystävällinenvaihtoehto, suunnitelmissa on, että suuri osamaakunnan sähkönhankinnasta saadaan tuulivoimasta.28 POSTILAITOSTA VAIKUTTAAPienoisarkki Sähkö 100 vuotta sisältyy yhteisjulkaisusarjaanPreserve the Polar Regions and Glaciers. Julkaisuun osallistuu28 postilaitosta kaikkialta maailmasta (lukumäärä on alustava jasaattaa nousta.DANIEL ERIKSSONValokuvaaja Daniel Eriksson(s. 1968) on syntynyt ja varttunutAhvenanmaalla. Suoritettuaanylioppilastutkinnon hän alkoityöskennellä valokuvaajanaTidningen Åland -lehdessä.Kiinnostus valokuvaamista kohtaanheräsi jo teini-iässä, jolloinhän jo työskenteli tilapäisestiTidningen Åland -lehden palveluksessa.Daniel työskentelee myösvapaana valokuvaajana. Hän onjulkaissut joukon valokuvakirjojamm. kirjan merilintujen metsästyksestäAhvenanmaalla. Vuonna2009 Posten Åland julkaiseekaksi Daniel Erikssonin suunnittelemaapostimerkkiä.


12 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKENLopullinen osallistujamäärä ilmoitetaan Ålandsposten Frimärken-lehden seuraavassa numerossa). Osallistuvat postilaitokset ovat:Australia, Belgia, Bulgaria, Kanada, Chile, Kroatia, Tsekki, Ecuador,Viro, Färsaaret, Suomi, Ranska, Grönlanti, Unkari, Islanti, Intia,Kazakstan, Latvia, Liettua, Uusi-Seelanti, Norja, Peru, Romania,Slovenia, Etelä-Afrikka, Sveitsi, Uruguay ja Ahvenanmaa.Yhteisjulkaisuun osallistuu28 postilaitosta kaikkialtamaailmasta.JÄÄKIDE VERTAUSKUVANASuomen ja Chilen postilaitokset ovat yhteisjulkaisun aloitteentekijät.Julkaisulla halutaan kiinnittää maailman huomiotanapaseudun alueitten ja jäätikön säilyttämisen tärkeyteen. Yhteisjulkaisunkaikissa pienoisarkeissa on yhteistyön erityinen symboli,jääkide. Pienoisarkeista ei tehdä yhteisjulkaisupakkausta, vaanarkkeja voi ostaa kultakin postilaitokselta.Lähteet: ”Från åttio transformatorbolag till ett elandelslag” Ann-Gerd Steinby,Tidningen Åland 18.5.2008.DANIEL ERIKSSONValokuvaaja Daniel Eriksson ei halua ottaa mitäänsanomattomia kuvia. Hän löytää paljon jännittäviä kuva-aiheita ahvenanmaalaisestaluonnosta.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 13Ensipäivänleima kuvaa pyöriväätuulivoimalaa. Leiman onsuunnitellut Anni Wikberg Postinmarkkinointiosastolta.249 •SÄHKÖ 100 VUOTTAJULKAISUPÄIVÄ22.1.2009Pienoisarkki kuvaa tuulivoimalaitosta, jonka taustalla näkyy salama. Lisäksiarkissa on yhteisjulkaisun symboli jääkide arkin vasemmassa yläkulmassa.Tuulivoimalaitos on painettu kohopainatuksella ja muutoin pienoisarkissa onkäytetty Metal FX -painotehostetta.VALOKUVAAJADaniel ErikssonPAINOSMÄÄRÄ120 000 pienoisarkkiaMAKSUARVO2,00 €FDC:N HINTA (EI SIGNEERATTU)2,55 €PIENOISARKIN KOKO120 x 80 mmHAMMASTE13 per 2 cmPAPERI105 g/m²PAINOMENETELMÄ4-värioffset + Metal FX+kohopainatusPAINOThe Lowe Martin GroupEnsipäivänkuoressa näemmealhaalta päin kuvatuntuulivoimalaitoksen. Myöskuoren kääntöpuolta koristaatuulivoimalaitokset.


14 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKENREIMAREITA,VENÄLÄINEN JÄRJESTELMÄJULKAISUPÄIVÄ2.2.2009SUUNNITTELUAllan PalmerSARJAN MAKSUARVOT0,65; 0,75; 0,80; 0,90 €SARJAN HINTA3,10 €FDC:N HINTA (EI SIGNEERATTU)3,65 €KOKO40,00 x 30,34 mmPAPERIFluorescens, 105 g/m²PAINOMENETELMÄ5-värioffsetPAINOPost DanmarkEnsipäivänleima kuvaalänsireimaria.ALLAN PALMERAhvenanmaalainen taiteilijaAllan Palmer (s. 1955) on aikaisemmintehnyt 19 postimerkkiäPosten Ålandille. Allan työskenteleelaivurina ja taiteilijanaja harjoittaa omaa yritystään”A. Palmer Sailing Ab”. Hänjärjestää lähinna tilauspurjehduksiaNordboen -kuunarilla.Kesällä 2008 hän toimi myösvastavalmistuneen, ruotsalaisenTre Kronor -prikin päällikkönä.Merenkulun lisäksi hän omistautuukuvitus- ja kuvanveistostöille.Hän sommittelee, piirtää jamaalaa.Ensipäivänkuorta koristavat kompassi ja venäläisen järjestelmän mukaisetreimarit. Reimareissa oli koreja, jotta ne näkyisivät myös huonolla säällä.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 15Venäläisen järjestelmän mukaiset reimaritVuonna 2009 alkaa uusi, kolmivuotinen postimaksulipukkeiden sarja. Aiheena onreimarit. Sarjan aloittaa vanhan venäläisen järjestelmän mukainen reimari.Kaikkien kolmen postimaksulipukkeen taiteilija onAllan Palmer. Hän on tehnyt aikaisemminkin postimerkkejäPosten Ålandille, viimeksi vuonna 2000,jolloin julkaistiin ”Hlödver den långe” -postimerkki.VAROITTAA VAARALLISISTA KAREISTAReimari on merimerkki, joka auttaa merellänavigointia. Perinteisesti tärkeintä on ollut sisääntuloväylienja vaarallisten karien merkitseminen.Nykyään reimareita käytetään lähinna merkitsemäänitse kulkuväyliä.LUOTSIT VASTASIVAT REIMAREISTAAina 1600-luvulle saakka rannikkopitäjät olivatvastuussa reimareiden kunnossapidosta. Tämän jälkeenluotsiasemat saivat vastuun yhdessä rannikollaasuvien talonpoikien kanssa. Joka kevät, ennen kuinmerenkulku oli päässyt käyntiin, reimarit tarkistettiinja kunnostettiin. Aina 1960-luvulle saakka salotvalmistettiin kuusenrungoista ja korit oksattomankuusen päreistä. Nykyään Merenkulkulaitos vastaakaikkien merimerkkien huollosta.KORIT NÄYTTIVÄT TIENVenäläisen järjestelmän mukaan kari sijaitsi itäreimarinitäpuolella, pohjoisreimarin pohjoispuolella ja niinedelleen. Reimareissa oli myös korit, joten ne oli helpponähdä huonollakin säällä. Korit oli sijoitettu eri tavoillariippuen siitä, mistä reimarista oli kysymys. Näitä reimareitaon nähtävissä julkaisun ensipäivänkuoressa.ERI MAISSA ERILAISET JÄRJESTELMÄTSuomi sai venäläisen järjestelmän mukaiset merimerkitvuonna 1895. Siihen aikaan lähes jokaisellamaalla oli oma järjestelmänsä kulkuväylien merkitsemisessä.Suomi säilytti venäläisen järjestelmän1980-luvulle asti, jolloin siirryttiin toisenlaiseenjärjestelmään. Uusi järjestelmä toimii päinvastoinkuin venäläinen järjestelmä. Nykyiset järjestelmät,kardinaali- ja lateraalijärjestelmät, kuvataan tulevienvuosien postimaksulipukkeissa.Lähteet: ”Ur Ålands forntid”, Reinhold Hausen, Hans Joelsson,Ålands museum ja www.apalmersailing.aland.fi.


16 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKENMonipuolisia kirjailijoitaAhvenanmaalla on monta arvostettua ja taitavaa kirjailijaa. Maaliskuussailmestyy postimerkkivihko, jossa kuvataan kolmea ahvenanmaalaista kirjailijaa.Postimerkit ovat taiteilija Juha Pykäläisen suunnittelemat.Talvella 2008 Posten Åland järjesti Ahvenanmaallaäänestyksen, jonka tarkoituksena oli valita postimerkkivihkoonyksi ahvenanmaalainen kirjailija jovalittujen kirjailijoiden Anni Blomqvistin ja Ulla-Lena Lundbergin lisäksi. Äänestys suoritettiin helmikuussaja se herätti suurta huomiota. Ahvenanmaalaisetsaivat nyt äänestää suosikkikirjailijaansa.KILPAILU KIINNOSTIPaikallislehdissä käytiin kiivasta keskustelua äänestystavasta.Oliko oikein vai väärin valita kolmaskirjailija tällä tavalla. Mutta kiinnostus oli ennätyssuuriahvenanmaalaisissa mittasuhteissa. Kaikkiaanäänestykseen osallistui 999 henkilöä, joista 475halusi nähdä Valdemar Nymanin kolmannessapostimerkissä, ja niin myös tapahtuu!Juha Pykäläinen valittiin taiteilijaksi. Postimerkeissähän kuvaa taiteilijoiden muotokuvat ja aiheitaheidän kirjoistaan. Anni Blomqvist on kirjoittanutsaaristolaisnaisen elämästä kirjoissaan MyrskyluodonMaijasta, mistä Juha on saanut inspiraation.Valdemar Nymanin lyyrinen kirja ”KomVidela – kom Vadela” ja hänen sitaattinsa ”Jag är enstenskärva …” ovat yhteydessä niityllä käyskenteleviinlehmiin. Ulla-Lena Lundbergin kolmiosainensarja purjehdusmerenkulusta näkyy kolmannessapostimerkissä.JULKAISUPÄIVÄPostimerkkivihko ilmestyy lauantaina 21. maaliskuuta2009. Silloin järjestetään 17:nnen kerran vuosittaisetkirjallisuuspäivät Maarianhaminan kaupunginkirjastossa.Päiville kokoontuu kirjailijoita ja muitakirjallisuudesta kiinnostuneita henkilöitä sekä Ahvenanmaaltaettä lähialueilta yhteisen aiheen ympärille.Seuraavien kirjallisuuspäivien aihe on keho.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 17Vihkon kannessa on kuvattukirjailijoiden nimikirjoitukset.250 • AHVENANMAALAISIAKIRJAILIJOITAJULKAISUPÄIVÄ21.3.2009TAITEILIJAJuha PykäläinenPAINOSMÄÄRÄ95 000 vihkoaMAKSUARVO9 x Europa (9 x 0,80 €)FDC:N HINTA2,95 €POSTIMERKKIEN KOKO53,57 x 24 mmEnsipäivänleima kuvaaavonaista kirjaa.VIHKON KOKO53,57 x 176 mmHAMMASTE13 per 2 cmPAPERI98 g/m²PAINOMENETELMÄ4-värioffsetPAINOPosten SverigeJUHA PYKÄLÄINENTaiteilija Juha Pykäläinen onsyntynyt 1953 Tampereellaja asuu nyt Sundin kunnassaAhvenanmaalla. Hän on monipuolinentaiteilija ja tekee mm.akvarelli-, guassi- ja öljyväritöitä.Hän on tehnyt myös veistoksia,etsauksia ja grafiikkaa. PostenÅlandille hän on tähän mennessäsuunnitellut 13 postimerkkiä sekäuseita muita filateelisia tuotteita.Myös ensipäivänkuoressa näemme kirjailijoiden nimikirjoitukset.


18 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN’’ Myrsky vinkuu nurkissa. Myrskykö hänet mahtoi herättää? Mutta hänenhänolisi pitänyt olla jo tottunut myrskyyn, se kun on pauhannut taukoamattajo monta päivää.”ANNI BLOMQVISTote kirjasta Myrskyluodon Maija(vapaasti suomennettuna)MICKO KOSKINENANNI BLOMQVISTKirjailija Anni Blomqvist (1909–1990) syntyi ja eli Simskälansaarella, joka sijaitsee manner-Ahvenanmaasta koilliseen.Hän avioitui 26-vuotiaana jasai kaksi lasta. Perhe hankkitoimeentulonsa rahtipurjehduksella,pienviljelyllä ja lohenkalastuksella.Hän debytoi kirjailijanavuonna 1966 kirjallaan”I stormens spår”. Kirja syntyisurutyönä, kun hänen miehensäja toinen poikansa olivat saaneetsurmansa merellä. Esikoisteostaseurasi vielä yhdeksän romaania,jotka julkaistiin 1967–1983.Lisäksi Anni julkaisi useita omaelämäkerrallisiakirjoja ja useathänen teoksistaan käännettiinmyös suomeksi. Anni Blomqvistkuoli kesäkuussa 1990. Hänenkotinsa Simskälassa on nykyisinmuseo ja kirjailijakoti.ANNI BLOMQVISTAnni Blomqvistin lapsuudenkodissa ei ollut paljon kirjoja. Hänoli kymmenlapsisen perheen esikoinen. Kotiin hankittiin vaintärkeimmät kirjat. Ne olivat katekismus, virsikirja ja postilla.Lukemisen sijaan kerrottiin tarinoita. Juuri sillä tavalla Anni saiaineistoa tuleviin romaaneihinsa.VIISI KIRJAA ELÄMÄSTÄ MYRSKYLUODOLLAAnni osallistui aktiivisesti yhteiskunnallisiin keskusteluihin jakirjoitti useita mielipidekirjoituksia Tidningen Åland -lehteen. Hänjärjesti kursseja ja kurkkumätärokotustilaisuuksia ja piti huolen siitä,että sähkö saatiin Simskälaan 1950- ja 60-luvulla. Annin esikoisromaani”I stormens spår” (1966) syntyi surutyönä, kun hän olimenettänyt miehensä ja yhden pojistaan onnettomuudessa vuonna1961. Anni kirjoitti usein istuskellen halkolaatikon vieressä, ennenkuin”se oikea työpäivä” alkoi. Ensimmäisen kirjan jälkeen hänomistautui kirjoittamiselle kokopäiväisesti. Osittain syynä oli hänensairastamansa astma, minkä takia eläinten pito ei enää ollut mahdollista.Vuonna 1968 ilmestyi kirja ”Vägen till Stormskäret”, joka oliensimmäinen Myrskyluodon Maijasta kertovasta viidestä kirjasta.EI JÄTTÄNYT SIMSKÄLAAMyrskyluodosta kertova ensimmäinen kirja herätti tiettyä huomiota,mutta suuri kiinnostus Myrskyluodon Maijaa kohtaan tuliMaija-filmin myötä 1970-luvulla. Matkailijoita ja lehtimiehiä alkoivaeltaa kirjailijan luokse Simskälaan. Anni ei koskaan jättänytSimskälaansa lukuun ottamatta niitä kertoja, kun hän oli sairaalassa.Jos hänet halusi tavata, hänen luokseen sai tulla. Niin tekivätmm. Suomen presidentit Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto.Anni kuoli vuonna 1990 kotonaan Simskälassa.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 19STEFAN ÖHBERGVALDEMAR NYMAN’’ Kiiltävänmusta lehmänsilmä on puhtaammanelämän kaivo kuin mikä tahansa kromattu pakoputki.Olemme varttuneet lehmien kanssa emmekä voihyvin, jos vaihdamme lämmintä maitoa tihkuvatlehmännisät synteettisiä torjunta-aineita täynnäoleviin keinotekoisiin muoviletkuihin”VALDEMAR NYMANote teoksesta Sanct Olof 1971(vapaasti suomennettuna)VALDEMAR NYMANValdemar Nyman debytoi suhteellisen myöhään, vasta 40-vuotiaana,kirjallaan ”Som tusen liljor” (1944). Valdemar haki aiheita jainspiraatiota ahvenanmaalaisesta luonnosta ja kulttuurista. Useatkirjan henkilöistä on haettu ahvenanmaalaisista kyläperinteistä,vaikkakin tarkat piirteet ovat kuvitteellisia. Useissa hänen kirjoissaankäydään uskonnollisia keskusteluja ja toisinaan hän esittiepäsuosittuja mielipiteitä kirkollisista arvoista.Kirjailija Valdemar Nyman(1904–1998) syntyi Pohjanmaallaja muutti Ahvenanmaalle vuonna1935. Hän työskenteli kirkkoherranaja sen jälkeen maarovastinaPyhän Mikaelin kirkossaFinströmissä. Valdemar Nymandebytoi kirjailijana vuonna 1944kirjallaan ”Som tusen liljor”.Teos kuvaa 1800-luvun Ahvenanmaata.Valdemar Nymankirjoitti kaikkiaan 7 romaania,useita lyyrisiä kirjoja ja montatietokirjaa Ahvenanmaasta. ”Pååländska vägar till lands och tillsjöss” -kirjassa Valdemar Nymankertoo matkastaan Ahvenanmaanluonnossa. Hän tuo esiinsen kulttuurihistoriaa ja luonnontiedettäyhdistäen ne vahvaankotiseututuntemukseen.HISTORIALLISIA ROMAANEJA JA LYRIIKKAAValdemar Nyman kirjoitti historiallisia romaaneja ja hänen suurimpiinmenestyksiinsä lasketaan ”Broder Kilian” (1974). Kirja kertookatolisesta munkista Kökarissa 1400-luvulla ja tämän uskontaistelusta.Valdemar Nyman on kirjoittanut myös koko joukonlyriikkaa ja useita Ahvenanmaan luontoa ja kulttuuria käsitteleviäopaskirjoja. Hän on julkaissut myös kirjailija Anni Blomqvistin jatämän ystävättären Hildegaard Ostarhildin kirjeenvaihdon.


20 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN’’Teitä siis onnisti?”, huudan takaisin.”Kyllä!” vastaa Carl Gustaf. ”Otitko rikkalapion mukaasi?”Hän kuvittelee, että hänellä on huone täynnä rahaa.Mutta nyt on toiset ajat kuin silloin, kun Erik Petter tulikotiin säästöt villasäkissä. Nyt kippari näkee enää harvemminpurjehtimalla hankkimansa rahat.ULLA-LENA LUNDBERGote kirjasta Leo (vapaasti suomennettuna)ULLA MONTANULLA-LENA LUNDBERGKirjailija Ulla-Lena Lundbergsyntyi 1947 Kökarissa. Hän varttuisuomenruotsalaisella alueellaManner-Suomessa, mutta viettikaikki kesänsä Kökarissa. Hänon jo kauan toiminut vapaanakirjailijana Porvoossa. Lundbergdebytoi 15-vuotiaana pienellärunokokoelmallaan Utgångspunkt(1962). Hänen tuotantonsakäsittää kuunnelmia, novelleja,romaaneja ja dokumenttikirjoja.Tärkeitä kirjoja hänen myöhemmästätuotannostaan meritrilogianlisäksi ovat omaelämäkertaLinnunsiivin Siperiaan (1993),Sade (1997) ja Marsipaanisotilas(2001). Ulla-Lena Lundbergon saanut useita palkintojakirjoillaan. Hän on saanut esim.Runeberg-palkinnon (1998) jaRuotsin Akatemian Finlandia-palkinnon(1994). Hänen kirjojaanon käännetty suomeksi, tanskaksi,saksaksi, hollanniksi ja venäjäksi.ULLA-LENA LUNDBERGUlla-Lena Lundberg on edelleen aktiivinen kirjailija. Hänenmonipuolinen tuotantonsa ulottuu useille eri alueille, muttaAhvenanmaa palautuu kuin kantavana aiheena hänen teoksissaan.Parhaiten hänet tunnetaan niin kutsutusta meritrilogiasta Leo, Storavärlden ja Allt man kan önska sig (1989–1995). Teoksissa kuvataanlaiva liikennettä ahvenanmaalaisesta talonpoikaispurjehduksestanykypäivän lauttaliikenteeseen saakka. ”Vesillä päätetään, kuinkaelämme maissa”, sanotaan teoksessa Leo (vapaasti suomennettuna).LÄPIMURTO 1976Kirjailija polveutuu Lemlandin kunnassa sijaitsevasta Granbodankylästä, jossa meritrilogian tapahtumat ovat saaneet alkunsa.Kökarilla, jossa hän syntyi, on ollut merkittävä osuus hänenkirjailijauralleen. Varsinaisen läpimurtonsa hän sai vuonna 1976dokumenttikirjallaan Kökar, joka kuvaa saaristokunnan elämää.Kirjoja seurasi kaksi Kökar-aiheista romaania, jotka ovat KungensAnna (1982) ja Ingens Anna (1984).AIHEITA YHDYSVALLOISTA JA SIPERIASTAKökarilla on merkittävä osa Ulla-Lena Lundergin koko tuotannossa,vaikkakin nuori kirjailija lähti suureen maailmaan pienenrunokokoelman Utgångspunkt (1962) aikaisen debyytin jälkeen.Uransa aikana hän on kirjoittanut kirjoja, joiden aiheet ovatYhdysvalloista, Japanista, Afrikasta ja Siperiasta.Lähteet: Mariehamns stadsbibliotek; www.mhbibl.ax ja http://sv.wikipedia.org.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 21JOULUMERKIT 2008Joulumerkeissäklassisia jouluaiheitaMarianne Häggblom on tämän vuoden joulumerkkientaiteilija. Merkeissä näemme tuttuja joulun aiheita, jotkaovat joulupukki, joulunpunaiset tulppaanit, punatulkku jaenkeli. Jokaisessa joulumerkissä on myös hologrammi!Joka vuosi Postin joulumerkkimyynnistä saatu tuotto lahjoitetaanhyväntekeväisyyteen. Tämän vuoden myynnistä avustusta saavatStall Joy ja Maarianhaminan pelastuslaitos.JULKAISUPÄIVÄ9.10.2008TAITEILIJAMarianne HäggblomPAINOSMÄÄRÄ14 000 arkkia á 20 tarramerkkiäHINTA3,50 €MERKKIEN KOKO23 x 26 mmARKKIKOKO146 x 210 mmPAPERI110 g/m²PAINOMENETELMÄ4-värioffset + hologrammiPAINOKeab PaperAVUSTUKSEN SAAJATStall Joy järjestää ratsastusterapiaa omalla tilallaan Hammarlandissa.Stall Joy haluaa käyttää saamansa varat vammaisille sopeutetunvaunun hankkimiseen, jotta myös rullatuolia tarvitsevat henkilötvoivat osallistua ratsastusterapiaan. Maarianhaminan pelastuslaitoshaluaa hankkia saamillaan varoilla erään ahvenanmaalaisenyrityksen kehittämän kellukelkan. Kellukelkka on jäävene ja sillävoi matkata turvallisesti niin vedessä kuin jäälläkin. Käyttäessäänvenettä Maarianhaminan pelastuslaitos parantaa pelastuspanoksiaan.ARPAJAISET MYÖS TÄNÄ VUONNAJokaisen joulumerkkiarkin kääntöpuolella on arpanumero. Tammikuun12. päivänä 2009 arvotaan monta hienoa palkintoa mm.1000 €:n arvoinen matkalahjakortti, kaksi viikonloppupakettiahotelli Havsviddeniin Getaan Ahvenanmaalle ja viisi digikameraa.Voittonumerot esitellään Ahvenanmaan paikallislehdissä ja Internetissäosoitteessa www.posten.ax sekä Postin tilausesitteessä nro1-2009. Postin kotisivuilta löytyy lisää tietoa arpajaisista.MARIANNE HÄGGBLOMMarianne on syntynyt vuonna1951 ja hän työskentelee graafisenamuotoilijana. Koulutukseltaanhän on somistaja ja hän onsuorittanut myös graafisen muotoilunlisäkoulutuksen. Muotoiluon Mariannelle sekä työ että harrastus.Marianne on kiinnostunutmyös muusta taiteesta, erityisestiikonimaalauksesta, jolle hän mielelläänomistaisi enemmän aikaa.Marianne on joulumerkkienlisäksi suunnitellut myös vuosien2007 ja 2008 joulukoristeet.


22 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKENminnaAHVENANMAALAINEN VAATESUUNNITTELIJA URANSA ALUSSAVuoden näyttelykortit ovat ahvenanmaalaisen vaatesuunnittelija MinnaPalmqvistin käsialaa. Tehtävä oli Minnan mielestä jännittävä ja inspiroivaja hän haluaa mielellään jatkaa yhteistyötään Posten Ålandin kanssa.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 23Toivon, että olisin maalannut Ahvenanmaalaisentalonpoikaismorsiamen. Se on fantastinen!Minna Palmqvist on syntynyt ja varttunut Jomalassa Ahvenanmaalla.Suoritettuaan ylioppilastutkinnon hän muutti Turkuunja aloitti siellä vaatetusalan opinnot ammattikorkeakoulu Sydvästissä.Hän suoritti vaatesuunnittelijan kandidaatin tutkinnonvuonna 2004.– Sen jälkeen pidin välivuoden. Työskentelin oppilasavustajanaja samalla tein pieniä tilaustöitä. Mutta suunnitelmissa oli kokoajan opintojen jatkaminen.Seuraavana vuonna hän aloitti opiskelut Konstfack -koulussaTukholmassa ja suoritti tekstiilialan maisterin tutkinnon vuonna2007.HALUSI SAADA PAREMMAN SYSTEEMIN JA SUJUVUUDENKeväällä 2008 Minna työskenteli suunnittelija-avustajana FilippaK -muotitalossa Tukholmassa.– Oli valtavan opettavaista ja hyödyllistä työskennellä suunnittelija-avustajana.Mutta päin vastoin kuin mitä moni luulee, työei todellakaan ollut mitään ruusuilla tanssimista. Työhön kuuluipaljon päätetyötä tietokoneella, näytteiden tarkistamista ja yhteydenpitoatehtaisiin. Mutta tällaisen työn tekeminen on välttämätönta,jotta ymmärtäisi, miten alalla toimitaan.Lopun vuotta 2008 Minnalla on mahdollisuus omistautuaomalle suunnittelutyölleen kokopäiväisesti. Hän sai AhvenanmaanKulttuurivaltuuskunnan työstipendin.– Sain mahdollisuuden jatkaa työskentelyä maisteriprojektiniparissa. Tarkoituksenani on saada työhöni parempi systeemi jasujuvuus.


24 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKENMinna on saanut työstipendin. Nyt hänellä on mahdollisuus työskennellä kokopäiväisesti omienprojektiensa parissa vuoden 2008 loppuun saakka. Sinä aikana hän toivoo voivansa solmia suhteita erihenkilöihin ja agentteihin, joista olisi apua hänelle tulevaisuudessa.Oli jännittävää saada erityinen tehtävä. Aihe oli ennaltapäätetty, mutta kuitenkin sain suhteellisen vapaat kädet.Haluan solmia yhteyksiä, niin etteiminun tarvitse tehdä kaikkea itse.Olisi ihanaa saada oma agentti!KERÄSI TAUSTATIETOJAMinnasta oli yllättävää, muttahauskaa saada tehdä vuoden näyttelykortit.– Oli jännittävää saada erityinentehtävä. Aihe oli etukäteen päätetty,mutta kuitenkin sain suhteellisenvapaat kädet.Ottaessaan selvää eri postipukujen taustatiedoista Minna käyttiapunaan Internetiä.– Googlasin paljon. Toisinaan oli vaikeaa löytää oikein, koskanettisivut olivat usealla eri kielellä. Mutta käytin jotakin avainsanaa,kuten esimerkiksi ”posti”, ja se auttoi minua paljon. LisäksiTukholman Postimuseosta löytyi paljon kuva-aineistoa.Tuloksena oli koko joukko postipukukortteja eri aikakausilta.– Yritin kuvata vanhat puvut ja univormut nykyaikaisellatavalla. Uudemmat, sateenkestävät ja värikkäät postipuvut sopivatyhdistelmään ja kokonaisuus oli hyvä.EI OLE PIIRTÄNYT MONEEN VUOTEENMinna ei piirrä eikä hahmottele kovinkaan paljon päivittäin.– Olen maalannut aikaisemmin, mutta nyt en muutamaan vuoteen.Piirrän vain ajatuksissa ja muistaakseni, mitä olen ajatellut.Postilta saamani tehtävä hermostutti minua aluksi. Luulin, ettei


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 25Minnan tekemä tutkintotyöKonstfack -koulussa on nimeltään”Intimately Social” ja kuvassanäemme kokoelmaan kuuluvanliivin.Haluan itse olla keräilijä, mutta enole oikein vielä onnistunut siinä.käteni osaisi piirtää muotikuvia. Aikaa oli kulunut jo kaksi vuotta,kun viimeksi piirsin aktiivisesti. Mutta vähitellen se alkoi taas sujua.HALUAA OLLA KERÄILIJÄMinna ei kerää postimerkkejä eikä muitakaan filateelisia tuotteita.– Minusta on ihanaa, kun ihmiset keräävät tavaraa. Niidenmaaninen toistuvuus herättää onnen tunteen. Haluan itse ollakeräilijä, mutta en ole oikein onnistunut siinä vielä.Minna on aloittanut monta kokoelmaa, mutta ei ole päässytkovin pitkälle.– Olen alkanut kerätä pienois Eiffel-torneja ja koristelumipalloja.Mutta niitä on kertynyt vain pari, kolme kappaletta. Jos ei olisitaloudellisia rajoituksia ja tilan puutetta, keräisin mallinukkeja!TALONPOIKAISMORSIAN ON FANTASTINENMinna haluaisi mielellään tehdä muitakin tuotteita PostenÅlandille. Hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että hänestä tulisipostimerkkitaiteilija tulevaisuudessa. Hänellä ei ole vielä mitääntoiveaiheita.– Mutta toivon, että juuri minä olisin maalannut Ahvenanmaalaisentalonpoikaismorsiamen. Taulu on aivan fantastinen!MINNA PALMQVISTVaatesuunnittelija MinnaPalmqvist (s. 1980) on saanutvaatetusalan koulutuksen Turussaammattikorkeakoulu Sydvästissäja suorittanut tekstiilimaisterintutkinnon Tukholmassa Konstfack-koulussa. Loppuvuoden aikanahän omistautuu omille töilleen kokopäiväisestiAhvenanmaan Kulttuurineuvostonantaman stipendinturvin. Näyttelykortit ja -postimerkitovat Minnan ensimmäinen PostenÅlandille tekemä työ.


26 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN252 • UUSI RAJA, UUSI AIKALeimakuvan tekstiin on saatu inspiraatiotarajapaalun kaiverretuista numeroista.JULKAISUPÄIVÄ22.1.2009SUUNNITTELUCecilia MattssonPAINOSMÄÄRÄ200 000MAKSUARVOEuropa (0,80 €)FDC:HINTA (EI SIGNEERATTU)1,35 €POSTIMERKIN KOKO35 x 35 mmARKKIKOKO2 x 15 merkkiäHAMMASTE14,25 per 2 cmPAPERI104 g/m²PAINOMENETELMÄ4-värioffset + foliointi + painatusPAINOSouthern Colour PrintROBERT JANSSONPostimerkki on nelikulmainen. Se on asetettu ensipäivänkuorelle 45 asteenkulmaan. Kuoressa näemme vanhan kartan sekä Venäjän että Ruotsin liput.Kuoren kääntöpuolen teksti on peräisin Haminan rauhansopimuksestavuodelta 1809.CECILIA MATTSSONCecilia Mattsson (s. 1970) työskenteleegraafisena muotoilijanaPosten Ålandin markkinointiosastolla,missä hän vastaa mm.posti merkkituotannosta. Ceciliaon aina ollut kiinnostunut teksteistäja muodoista. Hän on saanutgraafisen muotoilun ja mainonnankoulutuksen RMI Berghin jaTammisaaren kauppaopistoissasekä somistajan koulutuksenVaasan Kauppaoppilaitoksessa.Hän on opiskellut myös Karjaankansankorkeakoulun taidelinjalla.Cecilia on työskennellytmainostoimistossa, kirjapainossaja valokuvausliikkeessä.BILD ARKPostimerkissä kuvataan rajapaalua, joka alunperin oli sijoitettu Ahvenanmerelle.Rajapaalu on painettu postimerkkiin. Lisäksi osassa postimerkkiä onhopeinen foliointi. Rajapaalu ja vanha kartta toistuvat postimerkkiarkissa.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 27Uusi raja, uusi aikaTapahtumat 200 vuotta sitten johtivat siihen, että Ahvenanmaastatuli osa Venäjää. Posten Åland julkaisee 22. tammikuuta postimerkinvuosien 1808 ja 1809 tapahtumien muistoksi.Kaksi Euroopan mahtavinta hallitsijaa NapoleonRanskasta ja Aleksanteri I Venäjältä, tapasivat vuonna1807 Tilsitin kaupungissa Preussissa. Siellä he sopivat,miten Eurooppa jaettaisiin. Siihen aikaan kuningasGustav IV Adolf hallitsi Ruotsia, johon kuului myösSuomi ja Ahvenanmaa. Venäjän ja Ranskan hallitsijatkehottivat häntä liittymään Iso-Britannian vastaiseensaartoon. Ruotsin kuningas kieltäytyi, ja siten Venäjäntsaari sai vapaat kädet hyökätä Ruotsiin.AHVENANMAALAISTEN TYYTYMÄTTÖMYYSViisikymmentä venäläistä sotilasta marssi 29.maaliskuuta 1808 jäätä myöten Ahvenanmaan itäsaaristoonBrändöhön. He saivat kuitenkin käskynpalata Turun alueelle kelirikon takia. Samaan aikaantsaari Aleksanteri I suunnitteli hyökkäystä Manner-Ruotsiin Ahvenanmaan kautta saarten strategisensijainnin takia. Venäjän joukot saivat uuden käskynalkaa miehittää Ahvenanmaata ja pian 840 sotilastaastui maihin Ahvenanmaalla päätukikohtanaanKumlinge. Maihinnousu aiheutti suurta tyytymättömyyttäahvenanmaalaisten keskuudessa. Niinpäpaikalliset talonpoikaisjoukot nousivat vastarintaansen sijaan, että he olisivat totelleet venäläisten käskyjä.450 vapaaehtoista ahvenanmaalaista talonpoikaasaapui 10. toukokuuta 1808 Kumlingeen, missähe pakottivat venäläiset antautumaan. Ahvenanmaalaisetsaivat vangikseen noin 500 miestä.KYLMÄ TALVIVenäläisten joukkojen peräydyttyä alettiin rakentaakenttälinnakkeita, joihin sijoitettiin tykkejä. Samallaahvenanmaalaista nostoväkeä organisoitiin. KesäkuussaGustav IV Adolf päätti itse johtaa eteläisen


28 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN”Hänen Maj:ttinsa Ruotsin kuningassanoutuu ehdoitta irti ainiaaksi …Ahvenanmaan saarista.”Suomen operaatiota Ahvenanmaa tukikohtanaan. Mutta useidenepäonnistuneiden hyökkäysyritysten jälkeen kuningas luopuiajatuksesta edetä itään ja päätti vetäytyä Ruotsin puolelle lokakuunpuolivälissä vuonna 1808. Jäljelle jääneet, noin 6000 sotilasta,majoitettiin maatiloille eri puolille Ahvenanmaata. Talvesta tuliankara ja tuhannet sotilaat menehtyivät kuume-epidemiaan.Yllä: Gustav IV Adolf, Ranskan Napoleon jaVenäjän Aleksanteri I.Alla: Kuningas Gustav IV Adolf kuninkaallisellaAmadis-jahdilla.J. HÄGG.RUOTSALAISET PERÄÄNTYIVÄTSamana talvena Venäjän armeijan ylipäällikkö von Knorring oli20 000 sotilaan kanssa Turussa. Hänen tehtävänään oli valloittaaAhvenanmaa Ruotsilta ja marssia Manner-Ruotsiin. Komentajavon Döbeln saapui Ruotsista Ahvenanmaalle mukanaan 7 200miestä. Maaliskuun 13. vuonna 1809 Gustav IV Adolf syöstiinvallasta verettömässä vallankaappauksessa, mikä olisi voinut johtaarauhanneuvotteluihin ja sodan loppumiseen. Mutta tietämättätapahtumista venäläiset lähtivät samanaikaisesti etenemäänAhvenanmaata kohti. Ahvenanmaalle tunkeutui 19 400 venäläistäsotilasta viidestä eri hyökkäyssuunnasta. Ruotsin puolustus aloittiperääntymisen ja pakeni 17. maaliskuuta jään yli Grisslehamninsuuntaan Ruotsin puolelle. Kesän alussa Ahvenanmaalla oli yli10 000 venäläistä sotilasta, mikä teki Ruotsin vastahyökkäyksenlähes mahdottomaksi. Venäläiset kontrolloivat koko Ahvenanmaata.HAMINAN RAUHANSOPIMUSRauhansopimusneuvottelut aloitettiin elokuussa ja rauhansopimusallekirjoitettiin Haminassa 17. syyskuuta 1809. Sopimuksen4:nnessä artikkelissa vahvistetaan Venäjän kontrolli Ahvenanmaasta:”Hänen Maj:ttinsa Ruotsin kuningas sanoutuu ehdoitta irtiainiaaksi … Ahvenanmaan saarista.”SUUNNAN MUUTOSLiittyminen Venäjään oli Ahvenanmaan tulevan kehityksen kannaltamerkittävä. Bomarsundin linnoitusta alettiin rakentaa 1830-luvulla


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 29AUG. MALMSTRÖM.Ahvenanmaalle tunkeutui 19 400 venäläistä sotilasta viidestä eri hyökkäyssuunnasta maaliskuun 1. päivänä vuonna 1809. Ruotsinpuolustus aloitti perääntymisen 17. maaliskuuta jään yli Grisslehamnin suuntaan Ruotsin puolelle. Ruotsi oli hävinnyt sodan jaAhvenanmaa oli nyt Venäjän alaisuudessa. Kuva esittää ruotsalaisten vetäytymistä jään yli.(Posten Åland on julkaissut juhlavihkon linnoituksesta vuonna2004). Vuonna 1856 Pariisin rauhanneuvotteluiden seurauksenaAhvenanmaa demilitarisoitiin ja Maarianhaminan kaupunkiperustettiin vuonna 1861. Ensimmäinen maailmansota synnyttiAhvenan maanliikkeen, joka johti tämän päivän itsehallintoon.RAJAPAALU POSTIMERKISSÄPostimerkin aiheena on rajapaalu, joka vuonna 1810 sijoitettiinAhvenanmerellä sijaitsevalle Flötjanin saarelle Ruotsin ja Venäjänuudelle rajalle. Puinen rajapaalu on nyt Ahvenanmaan museossa jase on yksi niistä harvoista esineistä siltä ajalta, kun Ahvenanmaa jaSuomi irtaantuivat Ruotsista.LISÄTIETOA INTERNETISSÄAhvenanmaalla ja Manner-Suomessa otetaan huomioon monellatavalla näitä 200 vuoden takaisia tapahtumia ja järjestetään erilaisiatilaisuuksia. Niistä ja myös sodan syttymissyistä voit lukeaosoitteessa www.1809.fi ja www.markesaret1809.se.YHTEINEN PAKKAUSMyös Suomen ja Ruotsin postilaitokset julkaisevat omat postimerkkinsävuoden 1809 tapahtumien muistoksi. Suomen pienoisarkki,jossa on neljä postimerkkiä, ja Ahvenanmaan postimerkkiilmestyvät molemmat 22. tammikuuta. Ruotsin Posti julkaiseepostimerkkinsä 26. maaliskuuta. Korostaakseen yhteistä historiaansaSuomi, Ruotsi ja Ahvenanmaa julkaisevat yhteisen postimerkkipakkauksen.Liittyminen Venäjään oliAhvenanmaan tulevankehityksen kannalta merkittävä.JULKAISU 26. MAALISKUUTAPakkaus sisältää Suomen pienoisarkin,jossa on neljä postimerkkiä,yhden postimerkin Ahvenanmaalta jakaksi postimerkkiä Ruotsista. Lisäksipakkauksessa on vuoden 1809 tapahtumistalyhyet selostukset suomeksi,ruotsiksi ja englanniksi. Pakkausilmestyy 26. maaliskuuta. Pakkausesitellään tarkemmin asiakaslehdessämmeÅlandsposten Frimärken1-2009. Pakkauksen voi tilata jonyt etukäteen Posten Ålandista. Senpainosmäärä on rajoitettu.Lähde: Ahvenanmaan museon näyttely”Vi blefvo ryssar”, kesällä 2008.


30 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKENEnsipäivänkuoret 2008Ehiökortit,Pom, Koka, Tycke,9.5.2008Pohjola – Drottningkleven,27.3.2008Olympialaiset, Beijing2008, 9.5.2008Joulu 2008, 9.10.2008Juhannusruusu (postimaksulipuke),27.3.2008Europa – Kirjeenkirjoittaminen,9.5.2008Majakoita, 6.6.2008Minun postimerkkini– Ratsastusurheilu,9.10.2008Kaloja, 1.2.2008Ahv. maisemia,Mariehamn, 15.4.2008Ahvenanmaalainentalonpoikaismorsian,15.8.2008Ahv. maisemia,Lumparland, 15.4.2008Minun Ahvenanmaani,Marcus Grönholm,26.7.2008Nyt voit ostaa tämän vuoden ahvenanmaalaisenensipäivänkuoripakkauksen. Kaikkien tämänvuoden postimerkkien ensipäivänkuorten lisäksipakkaukseen sisältyy myös juhannusruusuaiheisenpostimaksulipukesarjan ensipäivänkuori ja LottaJansdotterin suunnittelemat ehiöt. FDC-pakkauson ollut myynnissä 9. lokakuuta lähtien ja senhinta on 30,50 €.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 31Näyttelykortit 2008WIPA, Wien, 18.–21.9.2008Nordia, Stavanger, 23.–26.10.2008Frimærkeforum, Fredericia,7.–9.11.2008Kesfila, Jyväskylä, 28.–30.3.2008Int. Briefmarkenmesse, Essen,8.–10.5.2008Int. Briefmarken Börse, Berliini,10.–12.10.2008Frimärksmässa, Helsinki,25.–26.10.2008Turun Kevät, 1.–2.3.2008Frimynt, Helsingborg, 12.4.2008Frimärkets dag, Tukholma,27.9.2008Int. Briefmarkenbörse, Sindelfingen,24.–26.10.2008Stamp Passion, Hertogenbosch,11.–13.4.2008Näyttelykorttipakkaus 2008 on myynnissä 9.marras kuuta lähtien. Minna Palmqvistin suunnittelemienkorttien aiheena on postipuvut.Näyttelykorttien kuvapuolella on erityinen näyttelypostimerkki,joka on leimattu näyttelyleimalla.Pakkauksen hinta on 22,20 €. Myynnissä on myösnäyttelypostimerkkipakkaus, joka sisältää 12 postimerkkivihkoa.Pakkauksen hinta on 67,20 €.


32 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKENErikoisleimat 20083.5. Ålands Marthadistrikt6.6. Fyrar (maksimikortit)14.6. Postrodden6.7. Bondbröllopsmarknad9.8. Bomarsundsdagarna10.8. Spelmansstämmapå Kökar19.9. Eckerö Post- och tullhus180 år27.9. Getadraget9.10. Frimärkets dagTietyille Ahvenanmaalla järjestettäville tapahtumillemyönnetään oma erikoisleimansa. Kaikkierikoisleimat kootaan pakkaukseen, joka ilmestyyvuoden lopussa.Pakkaus sisältää erikoisleimoilla leimatutahvenan maalaisin postimerkein varustetut kuoret.Tänä vuonna pakkauksen hinta on 11,00 € ja seon ollut myynnissä 9. lokakuuta lähtien.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 33TAPAHTUMIAJuha Pykäläinen on monipuolinen taiteilija, joka käyttää useita eri työtapoja.Ateljeessaan Strömbolstadissa Sundissa hänellä on myös oma kehyspaja. KuvassaJuha esittelee kävijöille grafiikan painamista.Ahvenanmaalaiset keräilijätviihtyivät Juha Pykäläisen luona.Kuvassa yksi näyttelytiloissa olevistaJuhan veistoksista.Vierailu taiteilija Juhan luonaToukokuussa Posten Åland vieraili ahvenanmaalaistenkeräilijöiden kanssa taiteilija Juha Pykäläisen luona.Juha Pykäläisen ateljee sijaitsee hänen asuntonsa yhteydessä luonnonkauniissaStrömbolstadissa Sundin kunnassa. Vierailijat tapasivatJuhan, joka kertoi heille monipuolisesta taiteilijan työstään. Illanaikana jäi runsaasti aikaa myös seurusteluun ja vierailun päätteeksiJuha signeerasi uusimpia postimerkkijulkaisujaan.


34 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKENKILPAILUKilpailuOsallistu Postin jännittävään kilpailuun. Kilpailukysymysten vastauksetlöytyvät vanhoista Ålandsposten Frimärken -asiakaslehdistämme ja Postinpostimerkkiluettelosta. Arvomme kaikkien oikein vastanneiden keskenkolme ”Ålands frimärken berättar 2004–2005” -vuosikirjaa. Lykkyä tykö!1. Minä vuonna ilmestyi Morris 1000 Van-merkkinen pienoisauto?2. Mikä oli vuoden 1999 näyttelykorttien aihe?3. Kuka taiteilija suunnitteli Gastronomia-postimerkin?4. Minä päivänä ilmestyi Pelimannimusiikki-postimerkki vuonna 2003?5. Mikä eläin kuvattiin 2. helmikuuta 2004julkaistussa keräilylehdessä?Kilpailukuponki1. ............................................................................................................................2. ............................................................................................................................3. ............................................................................................................................4. ............................................................................................................................5. ............................................................................................................................NIMI .......................................................................................................................OSOITE ...................................................................................................................POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA ...............................................................................................................................................................................................................Palauta kuponki viimeistään 30. tammikuuta 2009 osoitteeseen: Posten Åland Frimärken, PB 100, 22101 MARIEHAMN. Voit myöskopioida kupongin.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 35Julkaisuohjelma 2009KALENTERI22 .1. Sähkö 100 vuotta(Preserve the Polar Regions andGlaciers)Pienoisarkki22.1. Uusi raja, uusi aika 1 postimerkki2.2. Reimareita, Venäläinen järjestelmä Postimaksulipuke21.3. Ahvenanmaalaisia kirjailijoita Vihko, jossa 9 postimerkkiä, 3 eri aihetta6.4. Elokuvatoiminta 100 vuotta 1 postimerkki8.5. Europa – Tähtitiede 1 postimerkki8.5. Sukellus 1 postimerkki8.5. Ahvenanmaa – saarimaa 3 ehiökorttia1.6. Matkustajalauttoja 2 postimerkkiä1.6. Matkustajalauttoja 2 maksimikorttia27.6. Minun postimerkkini, Saarikisat Tarravihko, jossa 8 postimerkkiä, yksi aihe16.9. Ahvenanmaalaisia maisemia,Saltvik ja Föglö2 postimerkkiä9.10. Joulu 2009 2 postimerkkiä9.10. Joulu 2009 2 maksimikorttia9.10. Joulumerkit Arkki, jossa 20 tarramerkkiäToimitukset ja muutospäivätTOIMITUS-NUMEROVIIMEINENMUUTOSPÄIVÄ TOIMITUSAIKA SISÄLTÖ1-2009 2.3. huhtikuu Sähkö 100 vuotta, Uusi raja, uusi aika,Postimaksulipuke, Ahvenanmaalaisiakirjailijoita (vihko), Elokuvatoiminta 100 vuotta2-2009 4.5. kesäkuu Europa, Sukellus, ehiöt, Matkustajalauttoja,2 maksimikorttia3-2009 7.9. lokakuu Minun postimerkkini (tarravihko),Ahvenanmaalaisia maisemia – Saltvik ja Föglö,Joulu, 2 maksimikorttia4-2009 26.10. marraskuu Vuosilajitelma, joulumerkit, pakkaukset,joulukoristeet, vuosilehdet, Sepac-pakkaus ym.Muut kestotilaustoimitukset (HUOM.! ALUSTAVAT TOIMITUSAJAT)TUOTE TOIMITUSAIKA TUOTE TOIMITUSAIKAEurokolikkopakkaus2009maaliskuuÅlands frimärken berättar2008–2009marraskuuKeräilyauto nro 20 huhtikuu Taidelautanen nro 12 joulukuuPostimerkkikello nro 7 kesäkuu Keräilyauto nro 21 joulukuuTaidelautanen nro 11 kesäkuu


36 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKENKALENTERIMessuja 2009Posten Åland osallistuu alustavien tietojen mukaan seuraaviin postimerkkitapahtumiin. Tiedotsaattavat muuttua. Siinä tapauksessa ilmoitamme muutoksista Ålandsposten Frimärken -lehdentulevissa numeroissa.NORRPHIL 2009 HONG KONG 2009 TAMFILA FRIMÆRKEFORUMTäby, RuotsiHong Kong, Kiina TampereFredericia, Tanska27.–29. maaliskuuta 14.–17. toukokuuta 9.–11. lokakuuta marraskuussaKEVÄT-ABOEX 2009 NORDIA 2009 ITALIA 2009TurkuHafnarfjördur, Islanti Rooma, Italia4.–5. huhtikuuta 28.–31. toukokuuta 21.–25. lokakuutaFRIMYNTHelsingborg, Ruotsi18. huhtikuutaFRIMÄRKETS DAGTukholma, Ruotsi26. syyskuutaINT.BRIEFMARKENBÖRSESindelfingen, Saksa,23.–25. lokakuutaINT.BRIEFMARKENMESSE INT.BRIEFMARKENBÖRSE POSTIMERKKIMESSUTEssen, SaksaBerliini, SaksaHelsinki6.–10. toukokuuta 2.–4. lokakuuta 24.–25. lokakuutaKaikille näille messuille Tukholman messua lukuunottamatta valmistetaan näyttelykortti, -postimerkkija -leima. Aiheena on paikalliset torit ja taiteilija on Anette Gustafsson. Kerromme lisää sekä taiteilijastaettä näyttelykorteista ja -leimoista Ålandsposten Frimärkenin seuraavassa numerossa.Erikoisleimat 2009Seuraaville tapahtumille on tähän mennessä myönnetty erikoisleima vuonna 2009:12.2. RÄDDA BARNEN 50 ÅR 27.6. NATWEST ISLAND GAMES 20092.3. ÅLANDS FRIMÄRKEN 25 ÅR 30.6. NATWEST ISLAND GAMES 20099.5. ÖSTERSJÖFONDEN 20 ÅR 4.7. NATWEST ISLAND GAMES 20091.6.PASSAGERARFÄRJOR(MAKSIMIKORTTIEN JULKAISU)9.10. JULEN 2009(MAKSIMIKORTTIEN JULKAISU)13.6. POSTRODDEN 9.10. FRIMÄRKETS DAGErikoisleimojen mahdollisista lisäyksistä ilmoitamme lehden seuraavassa numerossa ja Postin kotisivuillaosoitteessa ww.posten.ax. Kotisivuilla on myös erikoisleimojen kuvat.Pyhien aukioloajatPosten Åland Frimärken on suljettu seuraavina pyhäpäivinä:JOULUPYHINÄ UUDENVUODENPÄIVÄNÄ PITKÄPERJANTAINA TOISENA PÄÄSIÄISPÄIVÄNÄ24.–26.12. 2008 1.1. 2009 10.4.2009 13.4.2009

More magazines by this user
Similar magazines