STOCKMANN LOE 2011 280411 v9 FINAL ... - Stockmann Group

Kanta-asiakasoptioiden haltijoille tarjottavat 1 248 739 kappaletta B-sarjan osakkeitaMerkintähinta 8,79 euroa B-sarjan osakkeeltaTämä Esite liittyy Stockmann Oyj Abp:n (”Stockmann” tai ”Yhtiö”) vuoden 2008 kanta-asiakasoptioohjelmaan,jonka mukaisesti asiakkaille annetut kanta-asiakasoptiot (”Optio-oikeudet”) oikeuttavatmerkitsemään yhteensä enintään 1 248 739 kappaletta Stockmannin liikkeeseen laskemia uusia B-sarjanosakkeita (”Tarjottavat osakkeet”). Osakkeiden merkintähinta on Yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdollapainotettu keskikurssi OMX Helsingin Pörssissä ajanjaksolla 1.2.−28.2.2009 vähennettynä vuoden 2009merkintäoikeusannin vaikutuksella sekä merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennenosakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä. Tämän Esitteenpäivämääränä osakkeen merkintähinta on 8,79 euroa (”Merkintähinta”). Tarjottavat osakkeet ovat vapaastiluovutettavissa ja tuottavat samat osakkeenomistajan oikeudet kuin olemassa olevat Yhtiön osakkeet(”Olemassa olevat osakkeet” ja yhdessä Tarjottavien osakkeiden kanssa "Osakkeet").Merkintäaika, jonka aikana Tarjottavia osakkeita voi merkitä, alkaa 2.5.2011 ja päättyy 31.5.2011(”Merkintäaika”). Optio-ohjelman ehtojen mukaan Tarjottavia osakkeita voi merkitä vaihtoehtoisesti myös2.5.2012 ja 31.5.2012 välisenä aikana. Optio-oikeuksien perusteella tehdyt merkinnät ovat sitovia, eikä niitävoi muuttaa tai peruuttaa lukuun ottamatta kohdan ”Osakemerkinnän ehdot - Merkintöjen peruuttaminentietyissä olosuhteissa” mukaisia tilanteita. Käyttämättömät optio-oikeudet raukeavat 31.5.2012.Stockmannin Olemassa olevat osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMX HelsinkiOy:n pörssilistalla. Stockmann aikoo jättää hakemuksen merkittävien osakkeiden listaamiseksi NASDAQOMX Helsinki Oy:n pörssilistalle. Uudet osakkeet otetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalleYhtiön arvion mukaan 30.6.2011. Tarjottavat osakkeet toimitetaan arvo-osuustileille arviolta 30.6.2011,jolloin kaupankäynti voi alkaa.Tarjottavia osakkeita ei ole rekisteröity eikä niitä tulla rekisteröimään Yhdysvaltain arvopaperilainmukaisesti tai minkään Yhdysvaltain osavaltion arvopaperiviranomaisessa, eikä niitä saa tarjota, myydä,myydä edelleen, pantata, siirtää tai muutoin luovuttaa, toimittaa suoraan tai välillisesti Yhdysvaltoihin taiYhdysvalloissa. Yhdysvaltojen lisäksi tiettyjen muiden maiden lainsäädäntö saattaa rajoittaa tämän Esitteenjakelua. Ellei tässä Esitteessä ole toisin mainittu, Esitettä ei saa lähettää kenellekään Australiaan, Japaniin,Kanadaan, Yhdysvaltioihin tai muuhun maahan, jossa Tarjottavien osakkeiden tarjoaminen olisi kiellettyä.Tätä Esitettä ei tule pitää arvopaperien tarjoamisena sellaisessa maassa, johon Tarjottavien osakkeidentarjoaminen olisi kiellettyä. Tarjottavia osakkeita ei saa suoraan tai välillisesti tarjota, myydä, myydäedelleen, siirtää tai toimittaa tällaisiin maihin tai tällaisissa maissa.Tämä Esite tulee lukea kokonaisuudessaan. Tarjottavien osakkeiden ostamista harkitsevia pyydetääntutustumaan erityisesti kohtaan ”Riskitekijät” Esitteen sivulta 17 alkaen.Tämän Esitteen päivämäärä on 29.4.2011

TIETOJA ESITTEESTÄTämä Esite on laadittu arvopaperimarkkinalain (26.5.1989/495, muutoksineen), Euroopan komission asetuksen (EY) N:o 809/2004,annettu 29. päivänä huhtikuuta 2004 (liitteet I ja III), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY (”Esitedirektiivi”)täytäntöönpanosta esitteiden sisältämien tietojen, esitteiden muodon, viittauksina esitettävien tietojen, julkistamisen ja mainonnanosalta, arvopaperimarkkinalain 2 luvussa tarkoitetusta esitteestä annetun valtiovarainministeriön asetuksen (23.6.2005/452) sekäFinanssivalvonnan määräysten ja standardien mukaisesti. Finanssivalvonta on hyväksynyt tämän Esitteen, mutta ei vastaa senoikeellisuudesta. Finanssivalvonnan tätä Esitettä koskevan hyväksymispäätöksen diaarinumero on 37/212/2011.Esite on laadittu suomenkielisenä, ja se on käännetty ruotsin kielelle. Mikäli suomen- ja ruotsinkielisen version välillä oneroavaisuuksia, suomenkielinen versio on ratkaiseva. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen Esite ovat saatavilla Tarjottavien osakkeidenmerkintäpaikoista, ja suomenkielinen Esite NASDAQ OMX Helsinki Oy:n vastaanotosta, osoitteessa Fabianinkatu 14, 00130Helsinki. Lisäksi Esite on saatavilla Yhtiön internetsivuilla www.stockmanngroup.fi.Tässä Esitteessä ”Yhtiö” ja ”Stockmann” tarkoittavat asiayhteydestä riippuen joko Stockmann Oyj Abp:tä tai Stockmann Oyj Abp:täja sen tytäryhtiöitä yhdessä. Ilmaisu ”Helsingin Pörssi” tarkoittaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistaa.Lukuun ottamatta velvollisuuksia ja vastuita, joita Stockmannille voi aiheutua Suomen lain tai jonkun muun sellaisen valtionpakottavan lainsäädännön perusteella, jonka mukaisen vastuun poissulkeminen olisi laitonta, pätemätöntä taitäytäntöönpanokelvotonta, Stockmann ei vastaa tämän Esitteen sisällöstä tai mistään väitteestä, oletuksesta tai lausumasta, joka ontehty tai jonka on oletettu tehdyn Esitteen perusteella tai Stockmannin puolesta liittyen Yhtiöön, merkittäviin osakkeisiin taiosakemerkintään.Yhtiö julkisti 18.3.2008 kanta-asiakasohjelmaansa liittyvän optio-ohjelman, jossa Stockmannin kanta-asiakkaille tarjotaanmerkittäväksi optioita, jotka oikeuttavat merkitsemään Yhtiön B-osakkeita. Yhtiö on laatinut tämän Esitteen osakemerkinnänyhteydessä ja ainoastaan siinä tarkoituksessa, että kanta-asiakasohjelmaan kuuluvat asiakkaat voivat harkita osakkeidenmerkitsemistä, ja merkittävien osakkeiden listaamiseksi NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalle. Esitteessä esitettävät tiedot onsaatu Yhtiöltä ja muista tässä Esitteessä ilmoitetuista lähteistä. Tämän Esitteen jäljentäminen tai levittäminen taikka sen sisällönpaljastaminen tai käyttö missä tahansa muussa tarkoituksessa kuin merkittäviin osakkeisiin tehtävän sijoituksen harkitsemisenyhteydessä on kiellettyä.Kaikki tässä Esitteessä esitetty Stockmann Oyj Abp:tä ja sen tytäryhtiöitä koskeva taloudellinen ja muu tieto perustuu yksinomaanYhtiön julkistamiin tilinpäätöksiin ja osavuosikatsauksiin niiltä tilikausilta, joilta tässä Esitteessä on annettu tietoja, sekä muuhunYhtiön julkistamaan tietoon.Ketään ei ole valtuutettu Tarjottaviin osakkeisiin liittyen antamaan mitään muita kuin tähän Esitteeseen sisältyviä tietoja tailausuntoja. Mikäli tällaisia tietoja tai lausuntoja annetaan, niitä ei tule katsoa Yhtiön hyväksymiksi. Tämän Esitteen luovuttaminen jasiihen perustuvat merkinnät, myynnit tai toimeksiannot eivät missään olosuhteissa merkitse sitä, että Esitteessä esitetyt tiedotpitäisivät paikkansa tulevaisuudessa tai että Yhtiön liiketoiminnassa ei olisi tapahtunut muutoksia tämän Esitteen päivämääränjälkeen.Tiettyjen valtioiden lainsäädäntö asettaa rajoituksia tämän Esitteen levittämiselle ja merkittävien osakkeiden tarjoamiselle taimyymiselle. Merkittäviä osakkeita ei ole rekisteröity eikä tulla rekisteröimään Suomen ulkopuolella, eikä niitä saa tarjota tai myydäSuomen ulkopuolella. Näin ollen Suomen ulkopuolella asuvat henkilöt eivät välttämättä saa ottaa vastaan tätä Esitettä tai merkitä taimuuten hankkia merkittäviä osakkeita. Yhtiö edellyttää, että tämän Esitteen haltuunsa saavat henkilöt hankkivat asianmukaiset tiedotsanotuista rajoituksista ja noudattavat niitä. Tätä Esitettä ei saa levittää tai julkaista osakemerkinnän yhteydessä sellaisissa valtioissatai muutoin sellaisissa olosuhteissa, joissa merkittävien osakkeiden tarjoaminen tai myyminen olisi lainvastaista tai edellyttäisi muunkuin Suomen lain mukaisia toimia. Tämä Esite ei muodosta tarjousta tai tarjouspyyntöä ostaa tai merkitä osakkeita sellaisessavaltiossa, jossa tarjous tai tarjouspyyntö olisi lainvastainen. Yhtiöllä ei ole minkäänlaista oikeudellista vastuuta tällaisistarikkomuksista riippumatta siitä, ovatko tällaiset rajoitukset merkittäviin osakkeisiin sijoittamista harkitsevien tiedossa vai eivät.2

SISÄLLYSLUETTELOTIETOJA ESITTEESTÄ ........................................................................................................................................................................ 2TIIVISTELMÄ ........................................................................................................................................................................................ 7Yleistä ................................................................................................................................................................................................... 7Keskeiset vahvuudet .............................................................................................................................................................................. 7Vahva brändi ................................................................................................................................................................................... 7Vahva markkina-asema ................................................................................................................................................................... 7Kokenut, motivoitunut ja työlleen omistautunut johto sekä henkilöstö .......................................................................................... 7Vahva asema Pohjoismaissa, kasvua ennen kaikkea Venäjällä ja Baltiassa ................................................................................... 7Liiketoimintastrategia .......................................................................................................................................................................... 8Taloudelliset tavoitteet ......................................................................................................................................................................... 8Hallitus, johto ja tilintarkastajat .......................................................................................................................................................... 8Osakkeet, osakkeenomistajat ja lähipiiriliiketoimet ............................................................................................................................. 8Osingot ................................................................................................................................................................................................. 8Yhteenveto riskitekijöistä ...................................................................................................................................................................... 9Yhteenveto osakemerkinnästä ............................................................................................................................................................... 9ERÄITÄ TIIVISTETTYJÄ STOCKMANNIN TILINPÄÄTÖSTIETOJA .................................................................................... 11RISKITEKIJÄT ..................................................................................................................................................................................... 17Vallitsevaan makrotaloudelliseen tilanteeseen liittyviä riskejä ......................................................................................................... 17Stockmannin liiketoimintaan liittyviä riskejä ..................................................................................................................................... 18Venäjään liittyviä riskejä .................................................................................................................................................................... 20Rahoitusriskejä ................................................................................................................................................................................... 21Optio-ohjelmaan liittyviä riskejä ........................................................................................................................................................ 23Osakkeiden markkinahinnan vaihtelut .......................................................................................................................................... 23Stockmannin osakkaiden omistamien osakkeiden suhteellinen arvo voi laskea. ......................................................................... 23Sijoittajat eivät voi peruuttaa osakemerkintöjään. ........................................................................................................................ 23YHTIÖ, YHTIÖN HALLITUKSEN JÄSENET JA TILINTARKASTAJAT ................................................................................. 24Yhtiö .................................................................................................................................................................................................... 24Hallitus ............................................................................................................................................................................................... 24Tilintarkastajat ................................................................................................................................................................................... 24VAKUUTUS ESITTEESSÄ ANNETUISTA TIEDOISTA ............................................................................................................... 25TULEVAISUUTTA KOSKEVAT LAUSUMAT ............................................................................................................................... 25TILINPÄÄTÖS- JA MUIDEN TALOUDELLISTEN TIETOJEN ESITTÄMINEN .................................................................... 25VERKKOSIVUSTON TIEDOT EIVÄT KUULU ESITTEESEEN ................................................................................................. 26SAATAVILLA OLEVIA TIETOJA .................................................................................................................................................... 26OPTIO-OHJELMAN TAUSTA JA SYYT ......................................................................................................................................... 27OSAKEMERKINNÄN EHDOT .......................................................................................................................................................... 28Osakkeiden merkintä optioiden perusteella ....................................................................................................................................... 28Osakkeiden merkintäoikeus sekä merkinnän vähimmäis- ja enimmäismäärä ................................................................................... 28Osakkeiden merkintäaika ................................................................................................................................................................... 28Osakkeiden merkintäpaikat ................................................................................................................................................................ 28Osakkeiden merkintähinta .................................................................................................................................................................. 28Osakkeiden maksu .............................................................................................................................................................................. 29Merkintöjen peruuttaminen tietyissä olosuhteissa ............................................................................................................................. 29Merkintöjen hyväksyminen ................................................................................................................................................................. 29Osakkeiden kirjaaminen arvo-osuustilille ja kaupankäynnin alkaminen ........................................................................................... 29Osakasoikeudet ................................................................................................................................................................................... 29Osakeannit, vaihtovelkakirja- ja optiolainat ja muut osakkeisiin oikeuttavat instrumentit ............................................................... 29Optioiden haltijoiden oikeudet eräissä erityistapauksissa ................................................................................................................. 29Tiedottaminen ..................................................................................................................................................................................... 30Sovellettava laki ja erimielisyyksien ratkaisu ..................................................................................................................................... 30Muut seikat ......................................................................................................................................................................................... 30VALUUTTAKURSSIT ......................................................................................................................................................................... 31OSAKEMARKKINATIETOJA ........................................................................................................................................................... 32OSINGOT JA OSINKOPOLITIIKKA ............................................................................................................................................... 33PÄÄOMARAKENNE JA VELKAANTUNEISUUS .......................................................................................................................... 343

ERÄITÄ TALOUDELLISIA KONSERNITILINPÄÄTÖSTIETOJA ............................................................................................ 35STOCKMANNIN LIIKETOIMINNAN TULOS, TALOUDELLINEN ASEMA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT ............ 41Yleiskuvaus konsernirakenteen kehityksestä vuosina 2008-2010 ....................................................................................................... 41Yhtiön liiketoiminnan tulokseen vaikuttavia tekijöitä ......................................................................................................................... 41Viimeaikaiset tapahtumat ................................................................................................................................................................... 42Tulosennusteen lähtökohtia ................................................................................................................................................................ 42Tulevaisuudennäkymät ja tulosennuste .............................................................................................................................................. 42Liiketoiminnan tulos ........................................................................................................................................................................... 4331.3.2011 päättynyt kolmen kuukauden jakso verrattuna 31.3.2010 päättyneeseen kolmen kuukauden jaksoon. ...................... 43Liikevaihto .................................................................................................................................................................................... 43Myyntikate ja kustannukset .......................................................................................................................................................... 43Tilikauden voitto ........................................................................................................................................................................... 43Liikevaihto ja tuloskehitys toimintasegmenteittäin ...................................................................................................................... 43Muut laajan tuloksen erät .............................................................................................................................................................. 4431.12.2010 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2009 päättyneeseen tilikauteen ......................................................................... 44Liikevaihto .................................................................................................................................................................................... 44Myyntikate ja kustannukset .......................................................................................................................................................... 44Tilikauden voitto ........................................................................................................................................................................... 44Liikevoittoprosentti ja omavaraisuusaste ...................................................................................................................................... 44Liikevaihto ja tuloskehitys liiketoimintasegmenteittäin ............................................................................................................... 45Muut laajan tuloksen erät .............................................................................................................................................................. 45Myynti ........................................................................................................................................................................................... 45Myyntikate ja kustannukset .......................................................................................................................................................... 46Tilikauden voitto ........................................................................................................................................................................... 46Liikevoittoprosentti ja omavaraisuusaste ...................................................................................................................................... 46Myynti ja tuloskehitys liiketoimintasegmenteittäin ...................................................................................................................... 46Muut laajan tuloksen erät .............................................................................................................................................................. 47Kertaluonteiset ja muut poikkeukselliset erät ............................................................................................................................... 47Konsernin kulurakenne ....................................................................................................................................................................... 47Maksuvalmius ja pääomalähteet ........................................................................................................................................................ 48Käyttöpääomaa koskeva lausunto ...................................................................................................................................................... 49Tasetietoja .......................................................................................................................................................................................... 49Kiinteistöt ja liiketilat ......................................................................................................................................................................... 49Investoinnit ......................................................................................................................................................................................... 49Vireillä olevat ja tulevat investoinnit ............................................................................................................................................ 49Investoinnit 31.3.2011 päättyneellä kolmen kuukauden jaksolla ................................................................................................. 50Investoinnit 31.12.2010 päättyneellä tilikaudella ......................................................................................................................... 50Investoinnit 31.12.2009 päättyneellä tilikaudella ......................................................................................................................... 51Investoinnit 31.12.2008 päättyneellä tilikaudella ......................................................................................................................... 51Sopimusvastuut ............................................................................................................................................................................. 52Rahoitusriskien hallinta ..................................................................................................................................................................... 52Valuuttariski .................................................................................................................................................................................. 52Korkoriski ..................................................................................................................................................................................... 53Likviditeetti- ja maksuvalmiusriski .............................................................................................................................................. 53Luotto- ja vastapuoliriski .............................................................................................................................................................. 53Keskeiset tilinpäätöksen laadintaperiaatteet ...................................................................................................................................... 53Tuloutusperiaatteet ........................................................................................................................................................................ 53Työsuhde-etuudet .......................................................................................................................................................................... 53Eläkevelvoitteet ............................................................................................................................................................................. 53Omaan pääomaan sidotut etuudet ja osakeperusteiset maksut ...................................................................................................... 54Arvonalentumiset .......................................................................................................................................................................... 54Vaihto-omaisuus ........................................................................................................................................................................... 54Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta ..................................................................................................................................... 54Uusien tai muutettujen IFRS -standardien soveltaminen ................................................................................................................... 55TOIMIALAKATSAUS ......................................................................................................................................................................... 56Suomi .................................................................................................................................................................................................. 56Ruotsi ja Norja ................................................................................................................................................................................... 56Baltian maat ....................................................................................................................................................................................... 56Puola, Tšekin tasavalta ja Slovakia ................................................................................................................................................... 56Venäjä ja Ukraina .............................................................................................................................................................................. 57Toimintaympäristön muutokset, jotka ovat vaikuttaneet tai voivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan ................................................ 57Myynti, liikevaihto ja liikevoitto toimintasegmenteittäin ja markkina-alueittain .............................................................................. 57STOCKMANNIN LIIKETOIMINTA ................................................................................................................................................. 59Yleistä ................................................................................................................................................................................................. 59Historia ............................................................................................................................................................................................... 594

Keskeiset vahvuudet ............................................................................................................................................................................ 60Vahvat brändit ............................................................................................................................................................................... 60Vahva markkina-asema ................................................................................................................................................................. 60Kokenut, motivoitunut ja työlleen omistautunut johto sekä henkilöstö ........................................................................................ 60Vahva asema Pohjoismaissa, kasvua ennen kaikkea Venäjällä ja Baltiassa ................................................................................. 60Liiketoimintastrategia ................................................................................................................................................................... 61Taloudelliset tavoitteet ....................................................................................................................................................................... 61Konsernirakenne ................................................................................................................................................................................ 61Liiketoimintayksiköt ............................................................................................................................................................................ 61Tavarataloryhmä ........................................................................................................................................................................... 62Yleistä ........................................................................................................................................................................................... 62Tavaratalot ..................................................................................................................................................................................... 62Zara-myymälät .............................................................................................................................................................................. 62Bestseller-myymälät Venäjällä ..................................................................................................................................................... 62Kirjakaupat .................................................................................................................................................................................... 62Stockmann Beauty -myymälät ...................................................................................................................................................... 62Stockmann Outlet -myymälät ....................................................................................................................................................... 63Etäkauppa ...................................................................................................................................................................................... 63Lindex ........................................................................................................................................................................................... 63Seppälä .......................................................................................................................................................................................... 63Liikekiinteistöjen omistus ................................................................................................................................................................... 64Markkina-alueet ................................................................................................................................................................................. 64Asiakkaat ja asiakaspalvelu ............................................................................................................................................................... 64Tuotteiden hankinta ............................................................................................................................................................................ 64Logistiikka ja vaihto-omaisuuden hallinnointi ................................................................................................................................... 64Tavarataloryhmä ........................................................................................................................................................................... 65Suomi ja Baltian maat ................................................................................................................................................................... 65Venäjä ........................................................................................................................................................................................... 65Lindex ........................................................................................................................................................................................... 65Seppälä .......................................................................................................................................................................................... 65Yhteiskuntavastuu ............................................................................................................................................................................... 65Ympäristövastuu ................................................................................................................................................................................. 65Vastuullinen tuontikauppa .................................................................................................................................................................. 65Toiminnan läpinäkyvyys ..................................................................................................................................................................... 66Strategiset franchising-kumppanit ..................................................................................................................................................... 66Kilpailu ............................................................................................................................................................................................... 66Stockmann-brändi ja muu aineeton omaisuus .................................................................................................................................... 66Erikoiskampanjat ja -ohjelmat ........................................................................................................................................................... 66Kanta-asiakasohjelma ................................................................................................................................................................... 66Kanta-asiakkaiden optio-ohjelmat ................................................................................................................................................ 67Hullut Päivät -kampanja ................................................................................................................................................................ 67Henkilöstö ........................................................................................................................................................................................... 67Merkittävät sopimukset ....................................................................................................................................................................... 67Oikeudenkäynnit ................................................................................................................................................................................. 68Vakuutukset ........................................................................................................................................................................................ 68STOCKMANNIN HALLITUS, JOHTO JA TILINTARKASTAJAT ............................................................................................. 69Yleistä ................................................................................................................................................................................................. 69Hallintoperiaatteet ............................................................................................................................................................................. 69Yhtiökokous ........................................................................................................................................................................................ 69Hallitus ja johtoryhmä ........................................................................................................................................................................ 69Hallitus .......................................................................................................................................................................................... 69Johtoryhmä .................................................................................................................................................................................... 72Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ...................................................................................................................................................... 73Toimitusjohtaja ................................................................................................................................................................................... 73Konsernin toiminnallinen rakenne ..................................................................................................................................................... 73Valvonta ja riskienhallinta ................................................................................................................................................................. 73Yhteiskuntavastuu ............................................................................................................................................................................... 74Sisäpiiri .............................................................................................................................................................................................. 74Hallinto- ja ohjausjärjestelmä ............................................................................................................................................................ 74Eräitä tietoja hallituksen ja johtoryhmän jäsenistä ........................................................................................................................... 74Eturistiriidat ....................................................................................................................................................................................... 74Hallituksen jäsenten ja johtoryhmän palkat ja palkkiot ..................................................................................................................... 75Hallituksen jäsenten ja johdon omistus .............................................................................................................................................. 76Hallituksen jäsenten omistus 31.3.2011 ........................................................................................................................................ 76Johtoryhmän jäsenten omistus 31.3.2011 ..................................................................................................................................... 76Sisäpiirin omistus yhteensä 31.3.2011 .......................................................................................................................................... 765

Kannustejärjestelmät .......................................................................................................................................................................... 76Tilintarkastajat ................................................................................................................................................................................... 77OMISTUSRAKENNE ........................................................................................................................................................................... 78LÄHIPIIRILIIKETOIMET ................................................................................................................................................................. 79OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA .................................................................................................................................................... 80Yleistä Yhtiöstä ................................................................................................................................................................................... 80Osakkeet ja osakepääoma .................................................................................................................................................................. 80Osakepääoman historiallinen kehitys ................................................................................................................................................ 80Vaihtovelkakirja- ja pääomalainat sekä optio-oikeudet ..................................................................................................................... 81Optio-ohjelmat .................................................................................................................................................................................... 81Avainhenkilöoptiot 2006 ............................................................................................................................................................... 81Kanta-asiakasoptiot 2008 .............................................................................................................................................................. 81Avainhenkilöoptiot 2010 ............................................................................................................................................................... 81Osakeantia koskeva valtuutus ............................................................................................................................................................. 81Osakkeenomistajien oikeudet ............................................................................................................................................................. 82Osakkeenomistajien merkintäetuoikeus ........................................................................................................................................ 82Lunastusvelvollisuus ..................................................................................................................................................................... 82Yhtiökokoukset ............................................................................................................................................................................. 82Osakkeiden tuottama äänioikeus ................................................................................................................................................... 83Osingot ja muu vapaan oman pääoman jakaminen ....................................................................................................................... 83Omat osakkeet ............................................................................................................................................................................... 83Osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin voimaansaattaminen .................................................................................. 84Osakkeiden luovutus ..................................................................................................................................................................... 84Ulkomaalaisomistusta koskevat rajoitukset .................................................................................................................................. 84Valuuttakontrolli ........................................................................................................................................................................... 84SUOMEN ARVOPAPERIMARKKINAT .......................................................................................................................................... 85Kaupankäynti Helsingin Pörssissä ..................................................................................................................................................... 85Arvopaperimarkkinoiden sääntely ...................................................................................................................................................... 85Arvo-osuusjärjestelmä ........................................................................................................................................................................ 86Yleistä ........................................................................................................................................................................................... 86Kirjaamismenettely ....................................................................................................................................................................... 86Osakkeiden säilyttäminen ja hallintarekisteröinti ......................................................................................................................... 87Sijoittajien korvausrahasto ............................................................................................................................................................ 87VEROTUS .............................................................................................................................................................................................. 88Suomen verotus ................................................................................................................................................................................... 88Yleistä ........................................................................................................................................................................................... 88Osinkojen verotus ......................................................................................................................................................................... 88Luovutusvoitot .............................................................................................................................................................................. 90Varainsiirtovero ............................................................................................................................................................................ 91NÄHTÄVILLÄ OLEVAT ASIAKIRJAT ........................................................................................................................................... 92ESITTEESEEN VIITTAAMALLA SISÄLLYTETYT ASIAKIRJAT ............................................................................................ 92LIITE A: TILINTARKASTAJAN LAUSUNTO ESITTEESEEN SISÄLTYVÄSTÄ TULOSENNUSTEESTA ........................ 93LIITE B: TILINTARKASTAMATON OSAVUOSIKATSAUS 31.3.2011 PÄÄTTYNEELTÄ TILIKAUDELTA .................... 94LIITE C: STOCKMANN OYJ ABP:N YHTIÖJÄRJESTYS ......................................................................................................... 1066

TIIVISTELMÄSeuraavaa tiivistelmää ei ole tarkoitettu kattavaksi esitykseksi, vaan se on johdanto tässä Esitteessä esitettäviin tietoihin ja sitä tuleelukea yhdessä muiden tässä Esitteessä esitettävien yksityiskohtaisten tietojen kanssa, mukaan lukien tämän Esitteen sisältämät Yhtiönkonsernitilinpäätökset ja muut taloudelliset tiedot. Sijoittajien tulee perustaa Optio-oikeuksia tai Tarjottavia osakkeita koskevasijoituspäätöksensä Esitteessä esitettäviin tietoihin kokonaisuutena. Eräät tässä tiivistelmässä käytetyt termit on määritelty muuallatässä Esitteessä. Jos tuomioistuimessa pannaan vireille kanne esitteen tiedoista, kantaja voi Euroopan talousalueeseen kuuluvanvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla joutua ennen oikeudenkäynnin vireillepanoa vastaamaan esitteen käännöskustannuksista.Siviilioikeudellista vastuuta tiivistelmästä sovelletaan henkilöihin, jotka ovat laatineet tiivistelmän ja pyytäneet sen ilmoittamista,ainoastaan silloin, kun tiivistelmä on ollut harhaanjohtava, epätarkka tai epäjohdonmukainen esitteen muihin osiin nähden.YleistäStockmann on NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä (jäljempänä ”Helsingin Pörssi”) listattu vähittäiskauppayritys, joka on perustettu1.2.1862. Sillä on kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, johon kuuluu tavarataloja, erikoisliikeketjuja sekä Stockmann.com,Akateeminen Kirjakauppa ja Hobby Hall -etäkaupat, Pohjois-Euroopan johtaviin muotiliikeketjuihin kuuluva Lindex sekämuotiliikeketju Seppälä. Seppälä toimii Suomessa, Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Ukrainassa ja Hobby Hall Suomessa.Tavarataloryhmä toimii Suomessa, Venäjällä, Virossa ja Latviassa. Lindexin ostamisen myötä Stockmann-konserni on saanut vahvanaseman myös Ruotsissa ja Norjassa. Stockmann-konserni jatkaa liiketoimintansa laajentamista mm. Venäjällä ja Baltian maissa.Ruotsalainen muotiketju AB Lindex hankittiin Stockmannin omistukseen joulukuussa 2007. Lindex oli aiemmin listattu OMXPohjoismaisessa Pörssissä Tukholmassa. Vuonna 1954 perustettu Lindex kuuluu Pohjois-Euroopan suurimpiin muotiliikeketjuihin.Sillä on yhteensä yli 430 myymälää Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä, Tšekin tasavallassa,Slovakiassa ja Puolassa. Lisäksi Lindexillä on franchising-myymälöitä Arabiemiirikunnissa (Dubai), Saudi-Arabiassa ja Bosnia-Hertsegovinassa.Kolmen kuukauden jaksolla, joka päättyi 31.3.2011, Stockmannin liikevaihto oli 407,7 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja oli -38,3miljoonaa euroa. Vuonna 2010 Stockmannin liikevaihto oli 1 821,9 miljoonaa euroa ja voitto ennen veroja 74,2 miljoonaa euroa.Vuonna 2009 Stockmannin liikevaihto oli 1 698,5 miljoonaa ja voitto ennen veroja 61,1 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma31.3.2011 oli 2 154,2 miljoonaa euroa.Keskeiset vahvuudetStockmannin johto uskoo, että Stockmannin asema suurena, useassa maassa toimivana vähittäiskauppakonsernina perustuu seuraaviinolennaisiin vahvuuksiin:Vahva brändiStockmannilla on vahvat ja arvostetut brändit Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Venäjällä. Stockmann, Lindex, Seppälä ja Hobby Hallovat erittäin tunnettuja brändejä markkina-alueillaan. Stockmannin johto uskoo, että Stockmannin brändiin liitetään lukuisia myönteisiäominaisuuksia, kuten laatu, asiakaspalvelu ja luotettavuus.Vahva markkina-asemaStockmannilla on vahva markkina-asema Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian maissa. Stockmann-tavaratalot sekä Seppälän ja Lindexinmyymälät sijaitsevat keskeisillä liikepaikoilla. Stockmannin johto uskoo, että konsernin kyky hankkia hyviä, asiakasprofiilin mukaisiakauppapaikkoja on yksi olennaisista kasvustrategiaa tukevista tekijöistä.Kokenut, motivoitunut ja työlleen omistautunut johto sekä henkilöstöAmmattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö kuuluu Stockmannin tärkeimpiin kilpailuvaltteihin. Stockmannin johto on syvällisestiperehtynyt vähittäiskauppaan ja on osoittanut kykynsä johtaa ja kehittää liiketoimintaa menestyksekkäästi. Stockmann toimiiaktiivisesti kehittääkseen henkilökuntansa osaamista, sitoutumista ja viihtyvyyttä kiristyvässä kilpailutilanteessa sekä parantaakseentoimintansa joustavuutta, tuottavuutta ja innovaatiokykyä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.Vahva asema Pohjoismaissa, kasvua ennen kaikkea Venäjällä ja BaltiassaStockmannin liiketoiminta on ollut ja sen odotetaan tulevaisuudessa olevan vakaata ja kannattavaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa,joissa kasvumahdollisuudet ovat rajalliset kehittyneiden markkinoiden vuoksi. Stockmann laajenee Venäjän ja Baltian maidenmarkkinoilla, joilla on Stockmannin johdon arvion mukaan pitkällä tähtäyksellä suuret kasvumahdollisuudet näiden alueidentämänhetkisen kehitysvaiheen ja erityisesti Venäjän suurten luonnonvarojen ansiosta.7

LiiketoimintastrategiaStockmannin strategisena tavoitteena on kannattava kasvu ja johtavan monikanavaisen vähittäiskauppayrityksen asema valituillamarkkina-alueilla. Päämarkkina-alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä ja Baltian maat. Stockmannin pääasiallisetliiketoimintakonseptit ovat; tavaratalot, Seppälä- ja Lindex -muotiketjut sekä Hobby Hall -etäkauppa. Vastedes kasvu tulee yhäenemmän ulkomailta, erityisesti Venäjältä. Yhtiön strategian mukaan tavarataloryhmä, Lindex ja Seppälä laajentavat suunnitelmienmukaan toimintojaan ulkomailla. Hobby Hall on yhdistetty vuoden 2010 alusta lukien tavarataloryhmään.Stockmannin strategiaan kuuluu myös ketjutoiminta Venäjällä franchising-periaatteella tanskalaisen muotitalo Bestsellerin kanssa.Stockmann avasi ensimmäisen Bestseller-myymälänsä Venäjällä vuonna 2004, ja nykyisin myymälöitä on 20.Taloudelliset tavoitteetKonsernirakenteen muututtua merkittävästi Lindexin hankinnan myötä vuoden 2007 lopulla Stockmannin hallitus asetti kesäkuussa2008 uudet pitkäaikaiset taloudelliset tavoitteet. Pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden aikataulua siirrettiin kesällä 2010kansainvälisen finanssikriisin vaikutusten takia kahdella vuodella eteenpäin, vuoteen 2015. Niiden mukaan tavoitteena on saavuttaavuoteen 2015 mennessä vähintään 12 prosentin liikevoitto liikevaihdosta, vähintään 20 prosentin sijoitetun pääoman tuotto jamarkkinoiden kasvua nopeampi myynnin kasvu. Omavaraisuusasteen tavoitteeksi asetettiin vähintään 40 prosenttia.Hallitus, johto ja tilintarkastajatStockmannin hallitukseen kuuluvat Christoffer Taxell (puheenjohtaja), Erkki Etola (varapuheenjohtaja), Kaj-Gustaf Bergh, EvaLiljeblom, Kari Niemistö, Charlotta Tallqvist-Cederberg, Carola Teir-Lehtinen ja Dag Wallgren. Yhtiön johtoryhmään kuuluvattoimitusjohtaja Hannu Penttilä, varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja Pekka Vähähyyppä, varatoimitusjohtaja ja tavarataloryhmän johtajaMaisa Romanainen, Lindexin toimitusjohtaja Göran Bille, Seppälän toimitusjohtaja Terhi Okkonen, konsernin ulkomaantoimintojenkehitysjohtaja Lauri Veijalainen ja lakiasiainjohtaja Jukka Naulapää. Katso ”Stockmannin hallitus, johto ja tilintarkastajat”.Stockmannin tilintarkastajina toimivat KHT Jari Härmälä, Stockmannin varsinainen tilintarkastaja vuodesta 2007, sekä KHT HenrikHolmbom, Stockmannin varsinainen tilintarkastaja vuodesta 2003. Yhtiön varatilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab.Osakkeet, osakkeenomistajat ja lähipiiriliiketoimetYhtiö ei ole vuosien 2008, 2009, 2010 tai 2011 aikana tehnyt liiketointa, joka olisi epätavanomainen luonteeltaan tai ehdoiltaan tai jokahyödyttäisi Yhtiön hallituksen tai johtoryhmän jäseniä, toimitusjohtajaa, osakeyhtiölain mukaista Yhtiön toista lähipiiriläistä tailähipiiriyhtiötä. Katso ”Lähipiiriliiketoimet”.Euroclear Finlandin ylläpitämän Yhtiön osakasluettelon mukaan Yhtiöllä oli 45 757 osakkeenomistajaa 31.3.2011. Olemassa olevistaosakkeista 4,72 prosenttia oli hallintarekisteröityjä sisältäen ulkomaiset omistajat. Katso ”Omistusrakenne”.Yhtiön osakepääoma oli tämän Esitteen päivämääränä 142.292.000 euroa, ja sillä oli 71.146.000 osaketta, jakautuen 30.627.563 A-sarjan osakkeeseen ja 40.518.437 B-sarjan osakkeeseen. A-sarjan osakkeella on kymmenen ääntä ja B-sarjan osakkeella yksi ääni.Molempien sarjojen osakkeiden nimellisarvo on 2,00 euroa, ja molempien sarjojen osakkeet oikeuttavat yhtä suureen osinkoon. Katso”Osakkeet ja osakepääoma – Osakkeet ja osakepääoma”.OsingotStockmannin hallitus on 14.6.2006 määritellyt osingonjakotavoitteeksi vähintään puolet varsinaisen liiketoiminnan tuottamastavoitosta. Toiminnan kasvun vaatima rahoitus otetaan kuitenkin huomioon osingon jaossa. Mahdollisten tulevien osinkojen määräriippuu muun muassa Stockmannin liiketoiminnan tuloksesta ja tulevaisuudennäkymistä, taloudellisesta asemasta ja pääomatarpeesta,toiminnan kasvun vaatimasta rahoituksesta, yleisistä liiketoimintaolosuhteista sekä muista tekijöistä, joita Stockmannin hallitus pitäämerkittävinä. Stockmannin tähän mennessä maksamat osingot eivät välttämättä ole osoitus Stockmannin osinkojen maksamisestatulevaisuudessa.Kolmelta viimeiseltä tilikaudelta on Stockmannin osakkeille maksettu osinkoa seuraavasti:8

Tilikausipäättynyt Osinko (e/osake) Osingot yhteensä (milj.e)31.12.2010 0,82 58,331.12.2009 0,72 51,231.12.2008 0,62 38,0Osakeyhtiölain osingonjakoa koskevia säännöksiä on kuvattu osiossa ”Stockmannin osakkeet ja osakepääoma” – ”Osakkeenomistajanoikeudet” – ”Osingot ja muu vapaan oman pääoman jakaminen”. Osinkojen verotusta on kuvattu osiossa ”Verotus” – ”Osinkojenverotus”.Yhteenveto riskitekijöistäTarjottaviin osakkeisiin sijoittamiseen liittyy riskejä, joista useimmat kuuluvat Stockmannin toimialan tai liiketoiminnan luonteeseen jajotka voivat olla merkittäviä. Tarjottaviin osakkeisiin sijoittamista harkitsevia kehotetaan tutustumaan huolellisesti tähän Esitteeseensisältyviin tietoihin ja erityisesti niihin riskeihin, jotka on kuvattu kohdassa ”Riskitekijät”. Sijoituspäätökseen mahdollisesti vaikuttaviatekijöitä käsitellään myös muualla tässä Esitteessä. Mikäli yksi tai useampi tässä kuvatuista riskeistä toteutuu, tällä voi olla olennaisenepäedullinen vaikutus Stockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekäOsakkeiden hintaan. Yhden tai useamman Esitteessä kuvatun riskitekijän toteutuminen voi estää Stockmannia saavuttamastataloudellisia tavoitteitaan. Tässä Esitteessä oleva kuvaus riskitekijöistä perustuu tämän Esitteen laatimishetken tietoihin ja arvioihin,eikä Yhtiöön kohdistuvien riskitekijöiden kuvaus ole siten välttämättä tyhjentävä. Mikäli nämä riskit johtavat Stockmannin osakkeidenmarkkinahinnan laskuun, sijoittajat voivat menettää sijoituksensa arvon osittain tai kokonaan. Myös muilla seikoilla jaepävarmuustekijöillä, joita ei tällä hetkellä tunneta tai joita pidetään epäolennaisina, voi olla olennaisen epäedullinen vaikutusStockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Vallitsevaan makrotaloudelliseen tilanteeseen liittyviä riskejä ovat muun muassa kansainvälisten markkinoiden häiriöt ja vaihtelut,sekä negatiivinen taloudellinen kehitys ja epäedulliset olosuhteet niissä maissa, joissa Stockmann toimii.Stockmannin liiketoimintaan liittyviä riskejä ovat muun muassa riski Stockmannin strategian epäonnistumisesta, Yhtiön strategistenyrityshankintojen integroimiseen liittyvät riskit, tietojärjestelmien toimintahäiriöihin liittyvät riskit, avainhenkilöiden menettämiseen tairekrytoinnissa epäonnistumiseen liittyvä riski, Stockmannin liiketoiminnan kausiluontoisuuteen liittyvät riskit, Stockmann-brändin jakanta-asiakasohjelman arvon laskemiseen liittyvä riski, Stockmannin tuotteiden ja palveluiden houkuttelevuuden säilyttämiseen javarastojen hallintaan liittyvät riskit, riski liittyen Stockmannin riippuvuuteen kuluttajien rahankäytöstä ja luottamuksesta taloudenkehitykseen, vähittäismyyntialan voimakkaaseen kilpailuun liittyvä riski, jakeluverkoston ja varastoinnin ongelmiin liittyvät riskitkansainväliseen kauppaan liittyvät riskit, vähittäiskaupan alttiuteen talouden yleisille muutoksille liittyvät riskit, sekätuoteturvallisuuteen ja vakuutuksiin liittyvät riskit. Stockmannin ulkomaille laajentumiseen liittyviä riskejä ovat muun muassa erimaiden kulttuurieroista, lainsäädännön muutoksista tai lainsäädäntöön liittyvistä mahdollisista epäjohdonmukaisista tulkinnoista taikäytännöistä, hallinnollisista vaikeuksista tai eri maissa vallitsevan oikeussuojan tehokkuudesta ja/tai saatavuudesta johtuvat riskit.Venäjään liittyviä riskejä ovat muun muassa Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit ja Venäjän tullivaatimuksiin sekä kaupanrajoituksiin liittyvät riskit.Rahoitukseen liittyviä riskejä ovat muun muassa kassavirran riittävyyteen liittyvä riski etenkin Yhtiön laajentumisen sekävelanmaksukyvyn ylläpitämisen kannalta, Yhtiön rahoituksen saatavuuteen tai sen ehtojen kilpailukykyisyyteen liittyvät riskit, riskisiitä, että Stockmannin velkaantuneisuus vaikuttaa epäedullisesti sen liiketoimintaan, korkotason vaihteluihin liittyvät riskit,valuuttakurssien vaihteluista aiheutuvat riskit, rahoitusmarkkinoiden vakavien häiriöiden aiheuttamat vastapuoliriskit, taseriskit, yhtiönosingonmaksukykyyn liittyvät riskit, tuleviin osakeanteihin ja muihin järjestelyihin liittyvät riskit sekä veroriskit.Stockmannin kanta-asiakasoptio-ohjelmaan liittyviin riskeihin kuuluvat puolestaan riski Tarjottavien osakkeiden markkinahinnanvaihteluista, riski siitä, että Stockmannin osakkaiden omistamien osakkeiden suhteellinen arvo voi laskea sekä osakemerkintöjenperuuttamattomuuteen liittyvä riski.Yhteenveto osakemerkinnästäYhtiöOsakemerkintäTarjottavat osakkeetMerkintäoikeusStockmann Oyj AbpTarjottavat osakkeet liittyvät Stockmannin kanta-asiakasohjelmaan, jonka mukaisesti asiakkailleannetut kanta-asiakasoptiot oikeuttavat merkitsemään Stockmannin liikkeeseen laskemia uusia B-sarjan osakkeita.1 248 739 Tarjottavaa osakettaMerkintäoikeuksia on annettu niille optioihin halukkaille yksityishenkilöille, jotka ovatStockmannin kanta-asiakkaita ja joiden rekisteröidyt ostot yhdessä samaan tiliin kohdistuvienrinnakkaiskorttien ostojen kanssa ovat 1.1.2008 - 31.12.2009 välisenä aikana olleet yhteensä9

vähintään 6 000 (kuusituhatta) euroa. Lisäksi jokaista täyttä 500 (viisisataa) euroa kohti, jollaedellä mainituin tavoin lasketut ostot ovat ylittäneet 6 000 euroa, kanta-asiakas on saanut kaksi(2) optiota lisää. Merkintäoikeudet on annettu, kun kanta-asiakkaalta on saatu kirjallinenhyväksyntä Yhtiön tekemään tarjoukseen annettavien optioiden lukumäärästä.MerkintäaikaKanta-asiakkaalla on oikeus merkitä osakkeet merkintäaikana 2.5.2011 - 31.5.2011 taivaihtoehtoisesti 2.5.2012 – 31.5.2012.Käyttämättömät optio-oikeudet Käyttämättömät optio-oikeudet raukeavat 31.5.2012.MerkintähintaHankittavien varojen käyttöOptio-oikeuksien käyttäminenJulkinen kaupankäyntiOlemassa olevilla osakkeillaOsakkeiden kirjaaminenarvo-osuustileille ja kaupankäyntiOsakasoikeudetRiskitekijätOsakkeiden merkintähinta on Yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsinginpörssissä ajanjaksolla 1.2.−28.2.2009 vähennettynä merkintähinnan määräytymisjaksonalkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaontäsmäytyspäivänä. Tämän Esitteen päivämääränä osakkeen merkintähinta on 8,79 euroa.Osakemerkinnöistä kerättävä pääoma on enintään 10.976.415,81 euroa, jonka Stockmann käyttääkäyttöpääomarahoitukseen.Kanta-asiakkaan tulee käyttää kaikki optio-oikeutensa kerralla. Osakkeet on maksettavamerkittäessä.Stockmannin Olemassa olevat osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMXHelsinki Oy:n pörssilistalla.Tarjottavat osakkeet toimitetaan arvo-osuustileille Yhtiön arvion mukaan 30.6.2011 mennessä,jonka jälkeen kaupankäynti Tarjottavilla osakkeilla voi alkaa.Optioilla merkityt osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä tilikaudelta, jonka kuluessa osakkeet onmerkitty. Muut oikeudet alkavat osakepääoman korotuksen tultua merkityksi kaupparekisteriin.Tarjottaviin osakkeisiin sijoittamista harkitsevien tulee tutustua kohtaan ”Riskitekijät”.10

ERÄITÄ TIIVISTETTYJÄ STOCKMANNIN TILINPÄÄTÖSTIETOJASeuraavassa on yhteenveto eräistä Yhtiön taloudellisista tiedoista 31.3.2011 ja 31.3.2010 päättyneiltä kolmen kuukauden jaksoilta jakonsernitilinpäätöstietoja 31.12.2010, 31.12.2009 ja 31.12.2008 päättyneiltä tilikausilta.Stockmannin konsernitilinpäätökset on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu kunakin tilinpäätöspäivänä voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä IFRIC-ja SICtulkintoja.Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissäkansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa sovellettavaksihyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.Konserni havaitsi vuoden 2010 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä aikaisempia kausia koskevan virheen, joka pienensiraportoitua vuoden 2008 tulosta 1,1 miljoonaa euroa, raportoitua vuoden 2009 tulosta 0,3 miljoonaa euroa, 31.1.2008 omaa pääomaa1,1 miljoonaa euroa ja 31.12.2009 omaa pääomaa 1,4 miljoonaa euroa. Vuosien 2008 ja 2009 vertailulukuja on muutettu vastaavasti.Stockmannin johdon käsityksen mukaan tilintarkastamattomissa 31.3.2011 ja 31.3.2010 päättyneiltä kolmen kuukauden jaksoiltalaadituissa osavuosikatsauksissa on käytetty vastaavia laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin tilintarkastetuissakonsernitilinpäätöksissä.Konsernin tuloslaskelma 1.1.-31.3. 1.1.-31.12.2011 2010 2010 2009* 2008*Tilintarkastamaton Tilintarkastettu Tilintarkastamatonmilj. euroaLIIKEVAIHTO 407,7 372,6 1 821,9 1 698,5 1 878,7Liiketoiminnan muut tuotot 0,3 4,1Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 279,0 235,3 947,5 853,3 970,7Varastojen muutos, lisäys (-), vähennys (+) -64,7 -44,3 -34,5 27,7 2,1Aineiden ja tarvikkeiden käyttö yhteensä 214,3 190,9 913,0 881,0 972,8Palkat ja muut työsuhde-etuuksista aiheutuneet 98,0 85,8 361,9 327,4 350,5kulut Poistot ja arvonalentumiset 19,1 14,2 61,8 58,4 61,4Liiketoiminnan muut kulut 106,2 90,8 396,4 346,8 377,4437,6 381,7 1 733,1 1 613,7 1 762,1LIIKEVOITTO -29,9 -9,2 88,8 85,1 120,7Rahoitustuotot 0,1 3,7 8,2 4,4 1,6Rahoituskulut -8,5 -4,3 -22,8 -28,4 -51,7TULOS ENNEN VEROJA -38,3 -9,8 74,2 61,1 70,6Tuloverot 3,5 12,0 4,2 -7,3 -32,7TILIKAUDEN TULOS -34,8 2,2 78,3 53,8 37,9TULOKSEN JAKAUTUMINENEmoyhtiön osakkeenomistajille -34,8 2,2 78,3 53,8 37,9Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-34,8 2,2 78,3 53,8 37,9Tulos/osake, osakeantikorjattu, euroa -0,49 0,03 1,10 0,82 0,64Tulos/osake, laimennettu, osakeantikorjattu, -0,48 0,03 1,09 0,81 0,64euroaMuut laajan tuloksen erät*TILIKAUDEN TULOS -34,8 2,2 78,3 53,8 37,9MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄTMuuntoerot ulkomaisista yksiköistä 0,2 2,8 8,5 1,7 -6,8Rahavirran suojaus, verolla vähennettynä -1,1 0,3 -0,9 -1,4 0,9Muut laajan tuloksen erät, netto -0,9 3,1 7,6 0,4 -5,9TILIKAUDEN LAAJA TULOS -35,7 5,2 85,9 54,2 32,0LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINENEmoyhtiön osakkeenomistajille -35,7 5,2 85,9 54,2 32,0Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-35,7 5,2 85,9 54,2 32,0* Oikaistu vuosien 2008-2009 virheen korjauksella. Korjauksen vaikutukset on esitetty vuoden 2010 konsernitilinpäätöksenliitetiedossa 30.11

Konsernitase 31.3. 31.12.2011 2010* 2010* 2009* 2008*Tilintarkastamaton Tilintarkastettu Tilintarkastamatonmilj. euroaVARATPITKÄAIKAISET VARATAineettomat hyödykkeetLiikearvo 786,6 723,4 783,8 685,4 646,5Muut aineettomat hyödykkeet 122,1 110,7 122,3 108,3 112,1Aineettomat hyödykkeet yhteensä 908,7 834,2 906,1 793,7 758,5Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeetMaa- ja vesialueet 43,8 42,2 43,8 40,1 37,0Rakennukset ja rakennelmat 485,7 275,2 485,4 273,9 158,2Koneet ja kalusto 130,9 100,3 123,8 92,0 96,2Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot 53,8 53,0 49,8 50,0 49,4Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 17,3 178,0 23,2 163,6 246,9Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä 731,4 648,7 726,0 619,5 587,5Myytävissä olevat sijoitukset 5,0 5,0 5,0 5,0 6,6Pitkäaikaiset saamiset 0,7 0,4 0,8 0,6 1,6Laskennalliset verosaamiset 9,0 5,4 8,7 5,1 4,5PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 1 654,9 1 493,7 1 646,7 1 423,9 1 358,8LYHYTAIKAISET VARATVaihto-omaisuus 305,4 244,6 240,3 196,7 220,7Lyhytaikaiset saamisetSaamiset, korolliset 70,8 64,9 41,4 44,5 52,2Saamiset, korottomat 72,4 82,6 73,2 83,7 82,0Tuloverosaamiset 19,1 10,2 15,5 0,5 15,2Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 162,3 157,7 130,1 128,7 149,5Rahavarat 31,6 22,2 36,7 176,4 35,2LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 499,3 179,8 407,1 501,7 405,3VARAT YHTEENSÄ 2 154,2 1 918,1 2 053,8 1 925,7 1 764,1OMA PÄÄOMA JA VELATOMA PÄÄOMAOsakepääoma 142,3 142,2 142,3 142,2 123,4Ylikurssirahasto 186,1 186,1 186,1 186,1 186,1Muut rahastot 286,8 287,7 287,8 287,4 169,6Muuntoerot 3,7 -2,2 3,5 -5,0 -6,7Kertyneet voittovarat 173,1 189,2 266,0 238,1 215,8Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääomanosuus 792,0 803,0 885,7 848,8 688,1Määräysvallattomien omistajien osuus 0,0 0,0 0,0 0,0OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 792,0 803,0 885,7 848,8 688,1PITKÄAIKAISET VELATLaskennalliset verovelat 66,2 61,7 63,8 70,1 78,1Pitkäaikaiset velat, korollinen 520,1 616,7 521,3 786,9 755,7Eläkevelvoitteet 0,3 1,2 0,2 1,1 1,4Varaukset 0,1 0,3 0,0 0,3 0,6PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ 586,6 679,8 585,2 858,5 835,7LYHYTAIKAISET VELATLyhytaikaiset velat, korollinen 459,5 152,6 292,0 2,3 20,0Lyhytaikaiset velat, korotonOstovelat ja muut lyhytaikaiset velat 314,3 275,9 289,2 213,0 219,2Tuloverovelat 1,9 6,8 1,7 3,1 1,1Lyhytaikaiset velat, koroton yhteensä 316,1 282,7 290,9 216,1 220,3LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ 775,6 435,3 582,9 218,4 240,3VELAT YHTEENSÄ 1 362,2 1 115,1 1 168,1 1 076,8 1 076,0OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 2 154,2 1 918,1 2 053,8 1 925,7 1 764,1* Oikaistu vuosien 2008-2009 virheen korjauksella. Korjauksen vaikutukset on esitetty vuoden 2010 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30.12

Konsernin rahavirtalaskelma 31.3. 31.12.2011 2010 2010* 2009* 2008*Tilintarkastamaton Tilintarkastettu Tilintarkastamatonmilj. euroaLIIKETOIMINNAN RAHAVIRTATilikauden tulos -34,8 2,2 78,3 53,8 37,9OikaisutPoistot ja arvonalentumiset 19,1 14,2 61,8 58,4 61,4Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) 0,0 0,0 0,1 -0,3 -3,5Korkokulut ja muut rahoituskulut 7,7 4,3 22,8 28,4 51,7Korkotuotot 0,7 -3,7 -8,2 -4,4 -1,6Tuloverot -3,5 -12,0 -4,2 7,3 32,7Muut oikaisut 0,4 0,1 -1,1 -0,4 -1,4Käyttöpääoman muutoksetMyynti- ja muiden saamisten muutos -28,5 -27,7 -1,1 0,4 76,8Vaihto-omaisuuden muutos -64,8 -44,3 -34,3 27,1 23,7Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -38,9 -0,4 15,7 5,8 -12,5Maksetut korot ja muut rahoituskulut -5,3 -4,3 -22,5 -32,9 -47,7Saadut korot liiketoiminnasta 0,1 0,2 0,8 2,1 0,8Muut rahoituserät liiketoiminnasta -0,1 1,1 - - -Maksetut verot liiketoiminnasta 2,5 -3,5 -16,4 1,4 -48,3LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA -145,4 -73,8 91,8 146,8 170,1INVESTOINTIEN RAHAVIRTAInvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -21,3 -41,9 -166,7 -152,9 -181,1Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetkenrahavaroilla - - - - -18,9Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetkenrahavaroilla - - - 5,6 -Investoinnit muihin sijoituksiin - - 0,1 - -Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0,1 0,1 0,7 71,1 6,1Luovutustuotot muista sijoituksista -0,1 - - 1,8 -Saadut osingot - 0,1 0,3 0,2 0,1INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA -21,3 -41,7 -165,7 -74,3 -193,7RAHOITUKSEN RAHAVIRTAMaksullinen osakeanti - - 1,5 137,0 135,2Omien osakkeiden myynti - - - 5,1 -Lyhytaikaisten lainojen nostot 160,5 150,0 236,8 - 20,0Lainojen takaisinmaksut - - -50,3 -19,3 -33,3Pitkäaikaisten lainojen nostot - - 518,8 200,0 152,2Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -0,1 -189,4 -721,8 -216,2 -157,3Rahoitusleasingvelkojen takaisinmaksut -0,5 -0,4 -1,5 -0,7 -Maksetut osingot - - -51,2 -38,0 -75,2RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA 160,0 -39,7 -67,7 67,9 41,7Rahavarojen muutos -6,8 -155,3 -141,6 140,4 18,0Rahavarat kauden alussa 36,7 176,4 176,3 35,2 33,2Valuuttakurssimuutosten vaikutus 0,1 0,8 2,2 1,0 -2,2Luotollinen shekkitili, kauden alussa -0,3 -0,5 -0,5 -0,7 -14,6Rahavarat 31,6 22,2 36,7 176,3 35,2Luotollinen shekkitili -1,9 -0,9 -0,3 -0,5 -0,7Rahavarat kauden lopussa 29,7 21,3 36,4 175,8 34,5* Oikaistu vuosien 2008-2009 virheen korjauksella. Korjauksen vaikutukset on esitetty vuoden 2010 konsernitilinpäätöksenliitetiedossa 30.13

Tunnuslukuja 31.3. 31.12.2011 2010* 2010 2009* 2008*Tilintarkastamaton Tilintarkastettu TilintarkastamatonLiikevaihto milj. euroa 407,7 372,6 1 821,9 1 698,5 1 878,7Liikevoitto milj. euroa -29,9 -9,2 88,8 85,1 120,7Osuus liikevaihdosta % -7,3 -2,5 4,9 5,0 6,4Tulos ennen veroja milj. euroa -38,3 -9,8 74,2 61,1 70,6Osuus liikevaihdosta % -9,4 -2,6 4,1 3,6 3,8Osakepääoma milj. euroa 142,3 142,2 142,3 142,2 123,4A-osakkeet milj. euroa 61,3 61,3 61,3 61,3 53,2B-osakkeet milj. euroa 81,0 80,9 81,0 80,9 70,2Osingot milj. euroa - - 58,3 51,2 38,0Oman pääoman tuotto % 5,2 11,2 9,0 7,0 6,1Sijoitetun pääoman tuotto % 4,3 6,7 5,8 5,8 8,3Sijoitettu pääoma milj. euroa 1 771,6 1 549,8 1 668,5 1 551,0 1 481,7Pääoman kiertonopeus - - 1,1 1,1 1,3Vaihto-omaisuudenkiertonopeus - - 3,8 4,9 4,4Omavaraisuusaste % 36,8 41,9 43,1 44,1 39,0Nettovelkaantumisaste % 119,7 92,9 87,7 72,2 107,4Investoinnit käyttöomaisuuteen milj. euroa 23,8 38,5 165,4 152,8 182,3Osuus liikevaihdosta % 5,8 10,3 9,1 9,0 9,7Korolliset saatavat milj. euroa 70,8 64,9 41,4 44,5 52,2Korollinen vieras pääoma milj. euroa 979,6 769,3 813,3 789,2 775,7Korollinen nettovelka milj. euroa 877,2 682,2 735,1 568,3 688,2Taseen loppusumma milj. euroa 2 154,2 1 919,9 2 053,8 1 925,7 1 764,1Henkilöstökulut milj. euroa 98,0 85,8 361,9 327,4 350,5Osuus liikevaihdosta % 24,0 23,0 19,9 19,3 18,7Henkilöstö keskimäärin hlöä 15 552 14 110 15 165 14 656 15 669Liikevaihto/henkilö tuhatta euroa - - 120,1 115,9 119,9Liikevoitto/henkilö tuhatta euroa - - 5,9 5,8 7,8Henkilöstökulut/henkilö tuhatta euroa - - 23,9 22,3 22,4* Oikaistu vuosien 2008-2009 virheen korjauksella. Korjauksen vaikutukset on esitetty vuoden 2010 konsernitilinpäätöksenliitetiedossa 30.Tunnuslukujen laskentaperiaatteetVoitto ennen veroja = liikevoitto + rahoitustuotot - rahoituskulutOman pääomantuottoprosenttiSijoitetun pääomantuottoprosenttiSijoitettu pääomaOmavaraisuusasteNetto velkaantumisaste= 100 x= 100 x== 100 x= 100 xtilikauden voittooma pääoma + vähemmistöosuus (keskimäärin vuoden aikana)voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulutsijoitettu pääomataseen loppusumma - laskennallinen verovelka ja muutkorottomat velat(keskimäärin vuoden aikana)taseen oma pääoma + vähemmistöosuustaseen loppusumma - saadut ennakotkorollinen vieras pääoma - rahavaratoma pääoma yhteensäKorollinen nettovelka = korollinen vieras pääoma - rahavarat - korolliset saamiset14

Osakekohtaisia tietoja 31.3. 31.12.2011 2010* 2010* 2009* 2008*Tilintarkastamaton Tilintarkastettu TilintarkastamatonTulos/osake, osakeantikorjattu*** euroa -0,49 0,03 1,10 0,82 0,64Tulos/osake, osakeantikorjattu, laimennettu**' euroa -0,48 0,03 1,09 0,81 0,64Oma pääoma/osake euroa 11,13 11,29 12,45 11,94 11,22Osinko/osake euroa - - 0,82 0,72 0,62Osinko tuloksesta**' % - - 74,5 88,0 94,7Rahavirta/osake, osakeantikorjattu**' euroa - - 1,29 2,23 2,85Efektiivinen osinkotuotto* % - -- Sarja A - - 2,8 3,5 6,1- Sarja B - - 2,9 3,8 6,3Osakkeiden P/E luku**' - -- Sarja A - - 27,0** 25,2 15,4- Sarja B - - 26,0** 23,3 14,9Päätöskurssi euroa - -- Sarja A 25,39 28,78 29,40 20,50 10,10- Sarja B 21,20 26,94 28,30 19,00 9,77Kauden ylin kurssieuroa- Sarja A 29,85 29,10 31,50 22,00 34,75- Sarja B 28,48 27,79 30,50 20,00 32,00Kauden alin kurssieuroa- Sarja A 24,00 20,60 20,60 10,68 10,10- Sarja B 21,11 18,85 18,85 9,63 9,33Kauden keskikurssieuroa- Sarja A 26,66 23,40 26,97 16,11 20,35- Sarja B 23,92 23,12 25,41 14,80 20,90Osakkeiden vaihto1000 kpl- Sarja A 79 594 1 022 512 859- Sarja B 4 855 5 894 14 582 17 290 29 327Osakkeiden vaihto %- Sarja A 0,3 1,9 3,3 1,7 3,2- Sarja B 12,0 14,6 36,0 42,7 83,5Osakekannan markkina-arvo kauden lopussamilj.euroa 1 636,6 1 971,6 2 047,1 1 396,7 611,6Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 1000 kpl 71 146 71 094 71 146 71 094 61 703- Sarja A 30 628 30 628 30 628 30 628 26 582- Sarja B 40 518 40 466 40 518 40 466 35 121Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä,painotettu keskiarvo*** 1000 kpl 71 146 71 094 71 120 65 676 59 710- Sarja A 30 628 30 628 30 628 28 373 27 103- Sarja B 40 518 40 466 40 493 37 303 32 606Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä,laimennettu painotettu keskiarvo*** 1000 kpl 71 936 71 750 71 897 65 995 59 710Omat osakkeet 1000 kpl - - - - 364- Sarja A - - - - 0- Sarja B - - - - 364Osakkeenomistajien lukumäärä kauden lopussa kpl 45 760 43 734 44 596 43 929 42 88815

* Oikaistu vuosien 2008-2009 virheen korjauksellaKorjauksen vaikutukset on esitetty vuoden 2010 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30.** Vuoden 2010 luvuissa on huomioitu optioiden laimennusvaikutus**' Vuoden 2009 osakeannilla oikaistu vuoden 2008 esitettävät tunnusluvutTunnuslukujen laskentaperiaatteetTulos/osake, osakeantikorjattu =Oma pääoma/osake =voitto ennen veroja - vähemmistöosuus - tuloverotosakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen lukumäärä 1)oma pääoma - omien osakkeiden rahastoosakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä 1)Osinko/osake = osinko/osakeOsinko tuloksesta, %=100xosinko/osaketulos/osake, osakeantikorjattuRahavirta/osake =liiketoiminnan rahavirtaosakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen lukumäärä 1)Efektiivinen osinkotuotto, %=100xosinko/osakepörssikurssi kauden lopussaOsakkeiden P/E luku =pörssikurssi kauden lopussatulos/osake, osakeantikorjattuKurssi kauden lopussa = osakkeiden kurssi tilinpäätöspäivänäTilikauden ylin kurssi = osakkeiden ylin kurssi tilikauden aikanaTilikauden alin kurssi = osakkeiden alin kurssi tilikauden aikanaTilikauden keskikurssi =Osakkeiden vaihto =Osakekannan markkina-arvo kaudenlopussa =osakkeiden euromääräinen vaihto jaettuna vaihdettujen osakkeidenkeskimääräisellä lukumäärällä tilikauden aikanaosakkeiden osakeantien vaikutuksella korjattu kappalemääräinenvaihtoosakkeiden lukumäärä kerrottuna tilinpäätöspäivän pörssikurssillaosakelajeittain1) Ilman yhtiön omistamia osakkeita16

RISKITEKIJÄTOsakkeisiin sijoittamiseen liittyy riskejä, joista useimmat kuuluvat Stockmannin toimialaan tai liiketoiminnan luonteeseen ja jotkasijoitusta harkitsevien tulee ottaa huomioon. Seuraavassa esitettävillä riskeillä voi toteutuessaan olla epäedullinen vaikutusStockmannin liiketoimintaan, toiminnan tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Yhden tai useamman alla kuvatun riskitekijäntoteutuminen voi estää Stockmannia saavuttamasta taloudellisia tavoitteitaan. Mikäli nämä riskit johtavat Stockmannin osakkeidenmarkkinahinnan laskuun, sijoittajat voivat menettää sijoituksensa arvon osittain tai kokonaan. Myös muilla seikoilla jaepävarmuustekijöillä, joita ei tällä hetkellä tunneta tai joita pidetään epäolennaisina, voi olla epäedullinen vaikutus Stockmanninliiketoimintaan, toiminnan tulokseen tai taloudelliseen asemaan.Vallitsevaan makrotaloudelliseen tilanteeseen liittyviä riskejäKansainvälisten markkinoiden häiriöt ja vaihtelutVuosina 2008–2010 maailmantaloudessa vaikuttanut finanssikriisistä johtunut taantuma näyttää jääneen taakse. Vaikkakuluttajakysyntä on vahvistunut jossain määrin vuoden 2010 aikana, se ei vielä ole noussut vuoden 2008 tasolle. Rahamarkkinoidentoimivuus ja rahoituksen saatavuus ovat kuluneen vuoden aikana parantuneet, mutta täyttä varmuutta markkinakäänteenpysyvyydestä ei ole. Markkinakorot ovat kääntyneet vuoden 2010 loppupuolella nousuun ja nähtävissä ei ole tekijöitä, jotkamuuttaisivat kehityksen suunnan lyhyellä aikajänteellä. Epävarmuutta aiheuttaa muun muassa joidenkin euroalueen maiden korkeavelkaantuneisuus ja epäsuotuisat talousnäkymät. Levottomuudet joissakin öljyntuottajamaissa voivat aiheuttaa lisäksi painettaöljynhinnan nousuun, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti talouskehitykseen länsimaissa.Kansainväliset rahoitus- ja talousongelmat saattavat vaikuttaa taloudellisiin toimijoihin merkittävästi ja monin tavoin. Tällaisiavaikutuksia voivat vaihtelevassa laajuudessa olla muun muassa alhaisemmat tuotot, kyvyttömyys saada tarvittavaa luottoa,kyvyttömyys täyttää velka- ja muihin järjestelyihin liittyviä ehtoja, kyvyttömyys täyttää rahoitukseen liittyviä velvoitteita jakyvyttömyys pitää avainhenkilöstö palveluksessa.On vaikeaa ennustaa tarkasti, miten markkinoiden elpyminen kehittyy, koska kuluttajamarkkinoihin vaikuttavatrahoitusmarkkinoiden makrotason muutokset sekä monet muut tekijät, kuten osake-, joukkovelkakirjalaina- ja johdannaismarkkinat,jotka ovat Yhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella.Kiinan kasvava rooli koko maailman taloudessa sekä Kiinan nopeasti kehittyvät kotimarkkinat ovat kuumentaneet Kaukoidänhankintamarkkinat. Vähittäiskaupan kannalta keskeisen haasteen muodostaa pula tuotantokapasiteetista ja raaka-aineiden nousevathinnat, jotka aiheuttavat hinnankorotuspaineita. Lisäksi välttämättömyyshyödykkeiden kuten elintarvikkeiden ja energian kasvavathinnat lisäävät inflaatiota.Mikäli mikä tahansa edellä kuvatuista olosuhteista jatkuu tai heikentyy, sillä voi olla olennaisen epäedullinen vaikutus Stockmanninliiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Negatiivinen taloudellinen kehitys ja epäedulliset olosuhteet niissä maissa, joissa Stockmann toimii, voivat vaikuttaaepäedullisesti Yhtiön liiketoimintaan ja liiketoiminnan tulokseenStockmann-konserni harjoittaa liiketoimintaa Suomen, Ruotsin, Norjan sekä Venäjän ja Baltian maiden lisäksi Tšekin tasavallassa,Slovakiassa, Puolassa ja Ukrainassa, joissa liiketoiminta on alkuvaiheessa. Elpyvä talouskehitys vaikuttaa kuluttajienostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan kaikilla konsernin markkina-alueilla. Liiketoimintaympäristön riskitaso vaihtelee konsernintoimialueella. Baltian maiden osalta liiketoimintariskien taso on merkittävästi pienentynyt maiden liityttyä Euroopan Unioninjäseniksi, eivätkä riskit poikkea olennaisilta osiltaan liiketoiminnan riskeistä Suomessa lukuun ottamatta riskitekijöitä, jotka liittyvätmaiden talouksien toipumiseen taantumasta. Vuoden 2010 aikana alkaneen suhdannetilanteen paranemisen pysyvyydestä ei voi ollavarmuutta.Yleinen taloudellinen tilanne ja epävarmuus kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla voivat vaikuttaa epäedullisesti monien maiden,kuten Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Baltian maiden taloudelliseen tilanteeseen. Edellä kuvatun kaltainen epäedullinen taloudellinenkehitys on vaikuttanut ja saattaa edelleen vaikuttaa monin tavoin Stockmannin liiketoimintaan, kuten Yhtiön asiakkaiden tuloihin,varallisuuteen, likviditeettiin, ja taloudelliseen asemaan.Mikäli mikä tahansa edellä kuvatuista olosuhteista jatkuu tai heikentyy, sillä voi olla olennaisen epäedullinen vaikutus Stockmanninliiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.17

Stockmannin liiketoimintaan liittyviä riskejäStockmannin strategian epäonnistuminen saattaa heikentää Stockmannin kasvua ja kannattavuutta tulevaisuudessaStockmannin suunnitelmat avata uusia tavarataloja ja myymälöitä ulkomailla, varsinkin Venäjällä, riippuvat osittain sopivientoimitilojen saatavuudesta. Stockmann pyrkii strategiansa mukaan avaamaan uusia tavarataloja lähivuosina. Yhtiö kilpailee muidenvähittäismyynti- ja liikealan toimijoiden kanssa sopivista sijainneista, ja myös paikalliset maankäyttösuunnitelmat ja muut säädöksetvoivat vaikuttaa Stockmannin mahdollisuuksiin löytää sopivia liikepaikkoja. Kiinteistö-, rakennus- ja kehityskulujen nousu voirajoittaa Stockmannin kasvumahdollisuuksia ja heikentää sen sijoitusten tuottavuutta. Stockmann ei ehkä pysty toteuttamaansuunnittelemaansa laajentumista suunnittelemassaan aikataulussa tai suunnittelemallaan kannattavuustasolla, tai saavuttamaan joolemassa olevia tavaratalojaan vastaavaa tulostasoa uusissa liikepaikoissa. Ellei Stockmann pysty toteuttamaan strategiaansa tavalla,joka tuottaa asianmukaista tuottoa sijoitetulle pääomalle, sen tulevaisuuden kasvu ja kannattavuus saattavat heikentyä. Tällä voi ollaolennaisen epäedullinen vaikutus Stockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen jatulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Ulkomaille laajentumisen yhteydessä Stockmann voi kohdata odottamattomia vaikeuksia, jotka voivat johtua esimerkiksi eri maidenkulttuurieroista, lainsäädännön muutoksista tai lainsäädäntöön liittyvistä mahdollisista epäjohdonmukaisista tulkinnoista taikäytännöistä, hallinnollisista vaikeuksista tai eri maissa vallitsevan oikeussuojan tehokkuudesta ja/tai saatavuudesta. Tällä voi ollaolennaisen epäedullinen vaikutus Stockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen jatulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Stockmannin strategiset yrityshankinnat eivät ehkä integroidu menestyksekkäästi osaksi sen nykyisiä liiketoimintoja taihankintojen integroimiseen kuluu arvioitua enemmän resurssejaStockmann voi lisätä markkinaosuuttaan strategisten yrityshankintojen kautta. Ellei Stockmann pysty integroimaan hankkimiaanyrityksiä omaan liiketoimintaansa menestyksekkäästi, sen kyky kasvattaa liiketoimintaansa ja toimia tehokkaasti saattaa heikentyä javaikuttaa haitallisesti sen liiketoimintaan, varallisuuteen ja toiminnan tuloksellisuuteen. Varsinkin erilaisistaliiketoimintaympäristöistä ja yrityskulttuureista peräisin olevan henkilöstön sekä erilaisten myyntijärjestelmien ja muidenteknologioiden integroimisen sekä liikesuhteiden hallinnan voidaan odottaa aiheuttavan haasteita. Ei voida taata, että Stockmannpystyy integroimaan tulevaisuudessa tekemiensä strategisten hankintojen toiminnot sujuvasti osaksi liiketoimintaansa. On myösmahdollista, että integroimisesta aiheutuvat kulut ovat huomattavasti arvioitua suuremmat tai että integraatioprosessiin kuluuarvioitua enemmän johdon voimavaroja, mikä saattaa haitata tilapäisesti muun liiketoiminnan kehittämistä. Lisäksi hankkeet eivätvälttämättä toteudu oletetulla tavalla. Minkä tahansa edellä kuvatun riskin toteutumisella voi olla olennaisen epäedullinen vaikutusStockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Stockmannin liiketoiminta riippuu erittäin merkittävästi tietojärjestelmistä; järjestelmien toimintahäiriöt voivat vaikuttaahaitallisesti Stockmannin liiketoiminnan tehokkuuteen ja/tai tuloksellisuuteenStockmannin myynninedistämis-, talous-, henkilöstöhallinto-, jakelu-, logistiikka- ja varastotoiminnot riippuvat merkittävästitietojärjestelmistä sekä Yhtiön kyvystä operoida niitä tehokkaasti ja ottaa käyttöön uusia teknologioita, järjestelmiä ja varmuus- javarajärjestelmiä. Stockmannin toiminta on vahvasti sidoksissa sen tietojärjestelmien eheyteen, turvallisuuteen ja vakaaseentoimintaan. Kyseisiin tietojärjestelmiin kuuluvat tavaratalojen kassajärjestelmät, tapahtumatietoja käsittelevät datakeskukset,tietoliikennejärjestelmät sekä ohjelmistosovellukset, joiden avulla Stockmann seuraa inventaarivirtoja, käsittelee tapahtumatietoja jaluo toiminta- ja talousraportteja. Stockmannin tietojärjestelmien toiminta voi keskeytyä sähkökatkojen, tietokone- taitietoliikennevikojen, tietokonevirusten, tietojärjestelmiin kohdistuvan rikollisuuden tai suuronnettomuuksien, kuten tulipalojen jaluonnonmullistusten, sekä omien työntekijöiden tekemien käyttövirheiden vuoksi. Tietojärjestelmien toiminnan olennaisetkeskeytymiset tai vakavat häiriöt voivat haitata ja heikentää merkittävästi Stockmannin liiketoimintaa, varallisuutta ja toiminnantuloksellisuutta. Stockmann voi myös kohdata vaikeuksia kehittäessään uusia järjestelmiä sekä ylläpitäessään tai päivittäessäännykyisiä järjestelmiä säilyttääkseen kilpailukykynsä. Millä tahansa edellä kuvatuista tietojärjestelmiin liittyvistä ongelmista voitoteutuessaan olla olennaisen epäedullinen vaikutus Stockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseenja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Avainhenkilöiden menettäminen tai uusien avainhenkilöiden rekrytoimisessa epäonnistuminen voivat häiritä Stockmanninliiketoimintaa ja vaikuttaa haitallisesti sen taloudelliseen tulokseenStockmannin tulos riippuu osittain avainhenkilöiden työpanoksista. Avainhenkilöihin kuuluvat Yhtiön ylin johto sekä joukko muitakeskeisissä asemissa olevia työntekijöitä. Stockmannin ja sen liiketoimialan erityistuntemusta hallussaan pitävien johtajientyöpanoksen menettäminen voisi heikentää Stockmannin liiketoiminnan tehokkuutta, taloudellista asemaa ja toiminnantuloksellisuutta. Stockmannin menestys riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin se pystyy hankkimaan palvelukseensa, motivoimaan japitämään palveluksessaan korkeatasoista henkilöstöä organisaation joka tasolla. Erityisesti monet tavaratalojen työntekijät ovat osaaikaisissatyösuhteissa, joissa vaihtuvuus on perinteisesti suurta. Vähittäiskaupan alalla vallitsee voimakas kilpailu avainhenkilöistä.Jos Stockmann ei pysty hankkimaan palvelukseensa, motivoimaan ja pitämään palveluksessaan korkeatasoista henkilökuntaaorganisaationsa joka tasolla, sillä voi olla olennaisen epäedullinen vaikutus Stockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan,liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.18

Stockmannin liiketoiminnan kausiluontoisuuden vuoksi vuoden viimeisen neljänneksen voiton jääminen alle odotetun tasonvaarantaa koko vuoden tuloksenStockmannin toimiala on luonteeltaan syklinen. Asiakkaiden ostopäätökset ovat sidoksissa useisiin erilaisiin tekijöihin, jotkavaikuttavat kuluttajien käyttövaroihin, kulutusluottojen saatavuuteen, korkotasoon, verotukseen ja kuluttajien luottamukseen taloudenkehitykseen. Asiakkaiden kulutusmieltymykset ja varallisuus eroavat toisistaan ja vaihtelevat Stockmannin kaikilla markkinaalueilla.Vuoden viimeisen neljänneksen tulos muodostaa huomattavan osan koko Stockmannin vuoden tuloksesta. Tilikaudenviimeisen neljänneksen kokonaismyynnin heikentymisellä voi olla olennaisen epäedullinen vaikutus Stockmannin liiketoimintaan,taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Stockmann voi epäonnistua brändinsä ja kanta-asiakasohjelmansa kehittämisessäStockmannin menestys riippuu merkittäviltä osin Stockmann-brändin arvostuksesta. Stockmannin nimellä on suuri merkitys sekä senliiketoiminnassa että sen strategioiden toteuttamisessa. Yhteiskuntavastuu on osa Stockmannin normaalia pitkäjänteistä toimintaa.Stockmann-brändin ylläpito ja asemointi riippuvat vahvasti markkinointi- ja myynninedistämistoimenpiteiden onnistumisesta sekäYhtiön kyvystä tuottaa tasaisen laadukkaita asiakaskokemuksia. Tavoitteiden toteutumatta jääminen, epäonnistuminenyhteiskuntavastuuseen liittyvien toimenpiteiden ja politiikkojen toteuttamisessa tai Stockmannin yrityskuvan tai maineenheikkeneminen negatiivisen julkisuuden vuoksi vaikuttaisivat haitallisesti brändin kehitykseen.Osa Stockmann-brändistä perustuu kanta-asiakasohjelmaan, joka on suunniteltu edistämään pitkäaikaisten asiakassuhteidensyntymistä ja parantamaan asiakkaille tarjotun palvelun laatua. Stockmannin on jatkuvasti seurattava ja päivitettävä kantaasiakasohjelmansasopimusehtoja ja jäsenetuja, jotta ohjelma vastaisi asiakkaiden toiveita ja pystyisi säilyttämään kilpailukykynsämuiden saman sektorin toimijoiden kanta-asiakasohjelmiin nähden. Jos Stockmann ei onnistu tarjoamaan asiakkailleen laadukastapalvelua ja ylläpitämään kanta-asiakasohjelmansa kilpailukykyisyyttä, sillä voi olla olennaisen epäedullinen vaikutus Stockmanninliiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Stockmannin liikevoitto ja tulos riippuvat siitä, kuinka hyvin se pystyy tarjoamaan vetovoimaisia tuotteita ja palveluita kuluttajillekilpailukykyiseen hintaan, ennakoimaan trendejä sekä reagoimaan kulutustottumusten muutoksiin riittävän nopeastiJotta Stockmannin liiketoiminta olisi tuloksellista, sen on kyettävä tunnistamaan, hankkimaan ja myymään asiakkailleenhoukuttelevia, innovatiivisia ja korkealaatuisia tuotteita. Tavaratalot ja tavarataloketjut erottuvat toisistaan ennen kaikkeatuotevalikoimiensa perusteella. Muodin osuus konsernin liikevaihdosta on yli puolet. Muotikauppaan liittyvät olennaisesti tuotteidenlyhyt elinkaari ja trendiriippuvuus, kalenterista johtuva myynnin kausiluonteisuus sekä alttius säätilan tavanomaisesta poikkeavillemuutoksille. Stockmannin on räätälöitävä tuotteensa ja palvelunsa jokaisen markkina-alueensa kysyntää vastaaviksi. Kunkinmarkkina-alueen tavarataloissa on oltava oikea tuotevalikoima, jotta tavaratalot olisivat houkuttelevia Stockmannin asiakkaille.Stockmannin on kyettävä tyydyttämään asiakkaidensa toiveet, jotka saattavat muuttua tulevaisuudessa nopeasti. Sen on siten kyettäväennakoimaan ja vastaamaan useisiin vaihteleviin muoti- ja trendimuuttujiin ja muihin markkina-alueillaan vaikuttaviin tekijöihin.Vaikka Stockmann on yleisesti ottaen onnistunut toistaiseksi varsin hyvin valikoimaan ja hankkimaan riittäviä määriä vetovoimaisiatuotteita, ja myymään niitä asiakkailleen kilpailukykyisillä hinnoilla, markkinatilanteen, tuotteiden kysynnän tai asiakkaidenostotottumusten ja kulutusmieltymysten virheellinen arvioiminen jatkossa voi kuitenkin johtaa menetettyihinmyyntimahdollisuuksiin tai alennusmyynteihin. Tällä voi olla olennaisen epäedullinen vaikutus Stockmannin liiketoimintaan,taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Epäonnistuminen varastotason hallinnassa voi vaikuttaa haitallisesti Stockmannin toiminnan tuloksellisuuteenToimiakseen tehokkaasti Stockmannin on pystyttävä ylläpitämään riittäviä tuotevarastoja. Kausivaihtelut vaikuttavat tuotteidenvarastomääriin. Vaikka Stockmannin on ylläpidettävä riittävää varastotasoa, sen on myös varottava varastoylijäämien kertymistä.Stockmann hankkii merkittävän osan tuotteistaan ulkomaisilta toimittajilta, jotka edellyttävät usein pitkiä tilausaikoja. Mahdollisillatavaroiden toimituksissa esiintyvillä häiriötilanteilla ja/tai epäonnistumisella tuotteiden varastotason hallinnassa voi olla olennaisenepäedullinen vaikutus Stockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekäOsakkeiden hintaan.Stockmannin kasvu ja liikevoitto riippuvat kuluttajien rahankäytöstä ja luottamuksesta talouden kehitykseenStockmannin toiminnan tuloksellisuus on sidoksissa vallitseviin taloudellisiin ja poliittisiin olosuhteisiin, jotka vaikuttavat kuluttajienrahankäyttöön Stockmannin markkina-alueilla. Kuluttajien rahankäyttöön ja luottamukseen talouden kehittymisestä vaikuttavat useattekijät, joihin Stockmann ei voi vaikuttaa. Näihin tekijöihin kuuluvat muun muassa sisä- ja ulkopoliittiset tapahtumat, yleisetliiketoimintaolosuhteet, asuntomarkkinoiden tila, korkokehitys, valuuttakurssit, taloustaantuma, inflaatio ja deflaatio, energian hintaja saatavuus, kuluttajaluottojen saatavuus ja sopimusehdot, kuluttajien velkaantuneisuus, osakemarkkinat, verotus ja veropolitiikkasekä työllisyystilanteen kehitys. Myös terrorismi tai sen uhka, kansainväliset ja kansalliset sota- ja kriisitilanteet, yleinen poliittinenepävakaus sekä luonnonkatastrofit voivat vaikuttaa Stockmannin tulokseen. Talouden kasvun hidastuminen tai epävarmuusmarkkina-alueilla, joilla Stockmann toimii, voi vaikuttaa asiakkaiden kulutuspäätöksiin, millä voi olla olennaisen epäedullinenvaikutus Stockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeidenhintaan.Vähittäismyyntialan voimakas kilpailu voi heikentää Stockmannin myyntiä ja liikevoittoaVähittäismyyntialalla vallitsee voimakas kilpailu, ja kynnys markkinoille pääsyyn on melko matala. Menestyminen voimakkaastikilpailluilla markkinoilla perustuu lukuisiin tekijöihin, kuten hintoihin, tuotevalikoimaan, tuotteiden laatuun, asiakaspalveluun,tavaratalojen sijaintiin ja niiden maineeseen, asioinnin helppouteen, mainontaan, kanta-asiakasohjelmiin, kulutusluoton saatavuuteensekä myymälöiden yleiseen ilmapiiriin ja tunnelmaan. Kilpailu aiheuttaa haasteita muun muassa Stockmannin kyvylle ylläpitää19

tavaratalojensa ja myyntinsä kasvukehitystä ja tarjota asiakkailleen houkuttelevia tuotteita kilpailukykyisillä hinnoilla. Stockmanninmenestys on sidoksissa sen kykyyn erottua kilpailijoista muun muassa asioimisen mukavuuden, laadukkaan tuotevalikoiman jaensiluokkaisen asiakaspalvelun avulla. Ei voida taata, että Stockmann pystyy tulevaisuudessa kilpailemaan menestyksekkäästinykyisiä tai uusia kilpailijoitaan vastaan. Kilpailijoiden toimet, kuten uusien brändien lanseeraaminen, myymälöiden lukumääränkasvattaminen, hinnoittelua koskevat uudistukset, parannukset myynninedistämis- ja markkinointitoiminnoissa sekäliiketoimintastrategioissa voivat laskea Stockmannin myyntiä tai kannattavuutta taikka nostaa kustannuksia, millä puolestaan voi ollaolennaisen epäedullinen vaikutus Stockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen jatulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Ongelmat jakeluverkostossa ja varastoinnissa voivat vaikuttaa haitallisesti Yhtiön liiketoimintaanStockmann ylläpitää laajaa jakeluverkostoa markkina-alueillaan ja tukee kasvutavoitteitaan kehittämällä jakelujärjestelmäänsä.Jakelukanavien tai niihin liittyvien varastojen avaamisen viivästyminen saattaa vaikuttaa haitallisesti Stockmannin toimintaantulevaisuudessa hidastamalla yksiköiden tuottojen kasvua. Jakelukanavien ja niihin liittyvien varastojen toimintaan epäsuotuisastivaikuttavilla tekijöillä kuten työvoima- tai käyttökustannusten nousulla voi olla olennaisen epäedullinen vaikutus Stockmanninliiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Stockmannin myymät tuotteet ovat suurelta osin peräisin ulkomaisilta toimittajilta; kansainväliseen kauppaan liittyvät riskitvoivat vaikuttaa haitallisesti Yhtiön liiketoimintaanStockmann ostaa tuotteita sekä kotimaisilta että ulkomaisilta toimittajilta, ja monet Stockmannin kotimaisista toimittajista tuovatsuuren osan tuotteistaan ulkomailta. Stockmannin menestys on sidoksissa luotettavien toimittajien löytämiseen ja viivytyksettömiintuotetoimituksiin, minkä vuoksi tuotteita hankitaan lukuisilta eri toimittajilta. Stockmann on kuitenkin altis ulkomaisilta toimittajiltaostamiseen liittyville riskeille, joihin kuuluvat muun muassa taloudellinen ja poliittinen epävakaus toimintamaissa, kansainvälisetkriisitilanteet sekä Suomeen tai tuotteiden alkuperämaihin kohdistuvat sotatoimet tai terroristihyökkäykset, rahtikulujen nousu sekäkuljetusten viivästyminen tai keskeytyminen, työtaistelut ja lakot, valuuttakurssien epäsuotuisa vaihtelu, Suomen tuontikauppaanvaikuttava lainsäädäntö, mahdollinen taloudellinen, poliittinen tai työvoimapoliittinen epävakaus toimintamaissa, pakkolunastukset javaltiollistamiset, paikallisten hallintojen tai hallinnointikäytäntöjen muuttuminen, kauppa- ja verolainsäädäntö, luonnonkatastrofitsekä paikalliset liiketoimintatavat. Millä tahansa yllä mainituista tekijöistä tai niiden yhdistelmistä voi olla olennaisen epäedullinenvaikutus Stockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeidenhintaan.Vähittäiskauppa on altis talouden yleisille muutoksilleStockmannin toimiala on altis talouden yleisille muutoksille kaikilla Stockmannin markkina-alueilla. Muutokset voivat vaikuttaatuotteiden kokonaiskysyntään ja siten myös Stockmannin myyntiin. Stockmannin tuotteiden hintojen nousu, mukaan lukieninflaatiopaineen tai devalvaation aiheuttamat hintojen korotukset, voivat heikentää Stockmannin myyntiä ja kannattavuutta. Hintojenja kustannusten nousu, mukaan lukien energian hinnan, raaka-aineiden hintojen, kauppatavaroiden hintojen, kiinteistöjen vuokrien taikäyttökustannusten muutokset, voivat nostaa Stockmannin tuotteiden hintoja tai käyttökustannuksia ja siten heikentää Yhtiön tulosta.Ei voida taata, että Stockmann pystyy tulevaisuudessa ylläpitämään nykyiset myyntilukemat tai jatkamaan voitollista toimintaaetenkään jos vähittäiskaupan kehitys jollakin sen markkina-alueella lamaantuu tai taantuu. Tällä voi olla olennaisen epäedullinenvaikutus Stockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeidenhintaan.Tuoteturvallisuuteen liittyvät riskit ja vakuutusriskitStockmannin myymiin tuotteisiin liittyy lakiin perustuva tuotevastuu, ja kulutustavaran myymistä tai kuluttajapalvelujen tuottamistakoskevat erityiset säännökset. Tuotteen myyjän on tietyissä tapauksissa vedettävä virheellinen ja mahdollisesti vaaraa aiheuttavatuote markkinoilta. Vaikka Stockmann panostaa toiminnassaan erityisesti tuoteturvallisuuteen ja tuotteiden laadun tarkkailuun muunmuassa tavarantoimittajaketjun auditoinneilla sekä tuotteiden ja palvelujen laatuseurannalla, ei voida antaa takeita siitä, etteituoteturvallisuuteen liittyvä riski toteudu tulevaisuudessa. Tuoteturvallisuuteen liittyvän riskin toteutuminen voi aiheuttaaStockmannille taloudellisia menetyksiä ja heikentää Stockmann-brändin arvostusta.Stockmannin vakuutuksissa on vastuuvapautuksia ja vastuunrajoituksia sekä määrän että vakuutustapahtuman osalta. Yhtiöllä ei olevakuutusturvaa sellaisten vahinkojen varalta, jotka eivät ole vakuutuskelpoisia tai joille ei ole saatavilla vakuutusta taloudellisestikohtuullisin ehdoin. Ei myöskään voi olla varmuutta siitä, ettei Yhtiön nykyistä vakuutusturvaa irtisanota tai että se ontulevaisuudessa saatavilla taloudellisesti kohtuullisin ehdoin. Näiden riskien toteutumisella voi olla olennaisen epäedullinen vaikutusStockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Venäjään liittyviä riskejäVenäjän liiketoimintaympäristöön voi liittyvä riskejäLiiketoimintariskit ovat Venäjällä suurempia kuin Pohjoismaissa ja Baltiassa. Toimintaympäristö on paikallisenliiketoimintakulttuurin ja kehittymättömän infrastruktuurin kaltaisten tekijöiden vuoksi epävakaampi kuin Pohjoismaissa.Esimerkiksi harmaan talouden osuus erityisesti kulutustavaroiden tuonnissa on edelleen suuri, ja se vääristää osaltaan kilpailua.Venäjän liiketoimintaympäristö ja poliittinen tilanne sekä Venäjän lainsäädännön ja viranomaiskäytännön erilaisuus Pohjoismaihinverrattuna, mukaan luettuna Venäjän oikeusjärjestelmän, hallinnollisten menettelyjen ja täytäntöönpanomekanismien puutteet,20

saattavat aiheuttaa merkittäviä riskejä Stockmannille. Venäjä ei esimerkiksi ole osapuolena kansainvälisissäinvestointisuojasopimuksissa. Venäjän pankkijärjestelmän läpinäkyvyys, toiminta ja käytännöt poikkeavat myös merkittävästiPohjoismaiden pankkijärjestelmästä, ja pankkeihin sekä pankkitileihin liittyvää Venäjän lainsäädäntöä tulkitaan vaihtelevasti jasovelletaan epäjohdonmukaisesti. Venäjän federaation lainsäädäntö saattaa olla puutteellista tai ennalta arvaamatonta, tai senvoimaantulo voi viivästyä, mikä voi aiheuttaa riskejä Stockmannin Venäjän-investointien toteuttamiselle. Energian hinnan kehitysvaikuttaa olennaisella tavalla talouden kehitykseen Venäjällä myös lähivuosien aikana. Stockmannilla on yli 20 vuoden kokemustoimimisesta Venäjän jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä, ja Yhtiön liiketoiminta perustuu joustavasti toimivaanlogistiikkaan ja tehokkaisiin tuotevirtoihin. Tavara- tai tietoliikenteen viiveet ja häiriöt voivat vaikuttaa Stockmannin liiketoimintaan,varallisuuteen ja toiminnan tuloksellisuuteen.Stockmann on saanut päätökseen tavaratalon ja kauppakeskuksen rakennushankkeen Pietarissa. Lisäksi Stockmann on avannuttavaratalon Jekaterinburgissa maaliskuun 2011 lopussa. Stockmannin strategian menestys riippuu osin etenkin Pietarin tavaratalon jakauppakeskuksen liiketoiminnan menestymisestä. Epäonnistuminen tavaratalohankkeiden toteuttamisessa tai ajoituksessa voivaikuttaa olennaisen epäedullisesti Stockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen jatulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Uudet kaupan rajoitukset tai ankarammat Venäjän tullivaatimukset voivat vaikuttaa Stockmannin toiminnan tuloksellisuuteen jasen liikevoittoonKaupan rajoitukset, kuten tullitariffit, tuonti- ja vientimaksut, kauppasaarrot sekä tuonti- ja vientikiintiöt voivat nostaa Stockmanninostamien tuotteiden hintaa, rajoittaa niiden saatavuutta tai vaikuttaa muutoin haitallisesti Stockmannin liiketoimintaan, taloudelliseenasemaan ja toiminnan tuloksellisuuteen. Mahdollisten vaikutusten laajuutta ei voida ennakoida etukäteen. Stockmann ei pystyennakoimaan, kohdistaako esimerkiksi Euroopan unioni, Suomi tai jokin muu valtio uusia kaupan rajoituksia maihin, joissa senmyymiä tuotteita valmistetaan tai saatetaan tulevaisuudessa valmistaa. Samoin on vaikea ennakoida mahdollisten rajoitustentodennäköisyyttä, muotoa tai vaikutusta. Venäjän tullilainsäädännön mahdolliset muutokset, mukaan lukien pakollisiatuotesertifikaatteja koskevien vaatimusten tiukentuminen tai tuontikiintiöt, voivat muiden tekijöiden ohella aiheuttaa viiveitä vientiin.Venäjän mahdollinen WTO-jäsenyys voi vaikuttaa vähittäiskaupan toimijoiden määrään ja rakenteeseen Venäjällä. Näillä asioilla voiolla olennaisen epäedullinen vaikutus Stockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen jatulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.RahoitusriskejäStockmannin laajentaminen sekä velanmaksukyvyn ylläpitäminen edellyttävät vahvaa kassavirtaaJotta Stockmann pystyisi toteuttamaan strategiaansa, se tulee tarvitsemaan vahvaa kassavirtaa, joka tukee Yhtiön laajentumiselleasettamien vaatimusten toteuttamista, toimintojen ylläpitämistä, velkojen takaisinmaksun rahoittamista sekä rahoituslähteidensaatavuutta tulevaisuudessa. Kassavirran kasvun on perustuttava nykyisten tavaratalojen ja erikoisliikkeiden myynnin kasvuun sekäStockmannin onnistumiseen uusien, tuottavien tavaratalojen ja erikoisliikkeiden avaamisessa.Hyvien liikepaikkojen saatavuusongelmat, uusien tavaratalojen perustamisen tai toiminnan aloittamisen viivästykset, nykyistentavaratalojen uudistamiseen liittyvät viivästykset ja kulut, vaikeudet uusien tavaratalojen toiminnassa ja henkilökunnanhankkimisessa niihin sekä vaara siitä, että kuluttajat eivät kiinnostu tavarataloista uusilla markkina-alueilla, voivat vaikuttaahaitallisesti Stockmannin kykyyn lisätä kasvuaan uusien tavaratalojen avulla sekä uusien tai uudistettujen tavaratalojen kuluihin taituloksellisuuteen.Mikäli Stockmann ei kykene saamaan aikaan riittäviä kassavirtoja, jotka tukevat näitä toimintoja, taikka saamaan riittävää rahoitustahyväksyttävillä sopimusehdoilla, sillä voi olla olennaisen epäedullinen vaikutus Stockmannin liiketoimintaan, taloudelliseenasemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Stockmann ei välttämättä saa rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin tai lainkaanEpävarmuus rahoitusmarkkinoilla voi merkitä sitä, että Stockmannin liiketoiminnan harjoittamiseen tarvittavan rahoituksen hintanousee ja sen saatavuus heikkenee. Jäljempänä kohdassa ”Liiketoiminnan tulos, taloudellinen asema ja tulevaisuudennäkymät –Rahoitusriskien hallinta – Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski” kuvataan, kuinka Stockmann pyrkii pienentämään rahoituksensaatavuuteen liittyvää riskiä.Stockmannin taseeseen sisältyy lainoja, joiden velkapääomien tai korkojen maksamisessa epäonnistuminen voi aiheuttaa epäsuotuisiaseurauksia ja kilpailuaseman heikentymistä verrattuna niihin kilpailijoihin, joilla velkaa on vähemmän. Lainat altistavat Stockmanninmyös korkomuutoksiin liittyville riskeille, sillä osa lainoista on sidottu vaihtuviin korkoihin.Osaan Stockmannin velkarahoituksesta liittyy tavanomaisia ehtoja, jotka koskevat muun muassa rahoittajien tasa-arvoista asemaa,tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja ja Yhtiön vakuuksien käyttöä Yhtiön liiketoiminnan ulkopuolisiin kohteisiin. Yhtiönlainasopimuksissa on Yhtiön taseasemaa kuvaava kovenantti, joka ei ole vaarassa rikkoutua. Kovenantti voi kuitenkin vaikuttaaStockmannin tulevaan rahoitukseen ja edellyttää neuvotteluja rahoittajien kanssa. Stockmannin kykyyn täyttää tämä rahoitukseenliittyvä kovenantti voi vaikuttaa merkittävät investoinnit tai muut muutokset toimintaedellytyksissä ja Yhtiön pääomarakenteessa,mutta myös Yhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuoliset tapahtumat, kuten muutokset pääoma- ja velkamarkkinoilla sekä21

suhdannevaihtelut. Ei voi olla varmuutta siitä, että Stockmann kykenee tarvittaessa täyttämään tämän rahoitukseen liittyväntaloudellisen kovenantin. Stockmannin velkaantuneisuusaste saattaa myös vaikuttaa sen kykyyn jälleenrahoittaa olemassa olevialuottojaan. Yhtiön velkaantuneisuus saattaa vaikuttaa myös sen kilpailukykyyn ja rajoittaa sen kykyä reagoida markkinatilanteeseen,kuluttajatuotemarkkinoihin ja talouden laskusuhdanteisiin. Lisäksi kovenantin uudelleenneuvottelemisesta tilanteissa, joissa sesaattaisi rikkoutua, saattaa aiheutua Yhtiölle merkittäviä kuluja. Näillä seikoilla voi olla olennaisen epäedullinen vaikutusStockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Stockmannin velkaantuneisuus saattaa vaikuttaa epäedullisesti sen liiketoimintaanStockmann tarvitsee ja odottaa tarvitsevansa myös tulevaisuudessa liiketoimintansa rahoittamiseen merkittävästi likviditeettiä japääomaa. Stockmannin konsernitason korollinen vieras pääoma 31.3.2011 oli 979,6 miljoonaa euroa. Laajamittainen velkaantuminensaattaisi vaikuttaa merkittävästi Yhtiön liiketoimintaan, kuten (i) rajoittaa Yhtiön kykyä hankkia lisärahoitusta nykyisiä vastaavin taiedullisemmin rahoitusehdoin ja muin ehdoin sen tulevien käyttöpääomatarpeiden, investointien, yritysostojen tai muiden yleistenliiketoiminnallisten tarpeiden rahoittamiseksi, (ii) edellyttää, että merkittävä osa Yhtiön liiketoiminnan kassavirrasta käytetäänlainapääoman ja lainojen korkojen maksuun, mikä vähentäisi liiketoimintaan ja liiketoiminnan kehittämiseen käytettävissä oleviavaroja ja kassavirtaa, (iii) altistaa Yhtiön sen kilpailijoita voimakkaammin epäedullisille taloudellisille olosuhteille, mikä saattaisiheikentää Yhtiön kilpailukykyä ja (iv) altistaa Yhtiön korkotason nousulle. Mikäli Stockmann ei kykene säilyttämään riittäväärahavirtaa ja rahoitusrakennetta tulevaisuudessa, saattaisi velkakovenantin rikkoutuminen johtaa siihen, että Stockmannille syntyytarve neuvotella Yhtiön rahoitus uudelleen, minkä johdosta rahoituksen ehdot saattavat heikentyä ja mistä saattaa aiheutua Yhtiöllelisäkustannuksia. Lisäksi mainitut seikat voivat vaikuttaa Stockmannin mahdollisuuksiin saada rahoitusta tulevaisuudessa. Näilläseikoilla voi olla olennaisen epäedullinen vaikutus Stockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen jatulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Korkotason vaihtelut voivat vaikuttaa epäedullisesti Stockmannin liiketoiminnan tulokseenKorkotason olennainen nousu voi vaikuttaa yksityiseen kulutukseen negatiivisesti. Lisäksi korkotason nousu voi vaikuttaa olennaisenepäedullisesti rahoituksen hintaan ja Yhtiön tämänhetkisiin rahoituskuluihin. Stockmann seuraa tiiviisti korkotason kehitystä japyrkii aktiivisesti hallitsemaan korkoriskiään. Katso jäljempänä ”Liiketoiminnan tulos, taloudellinen asema jatulevaisuudennäkymät—Maksuvalmius ja pääomalähteet—Rahoitusriskien hallinta”. Vaikka Yhtiö toimii aktiivisesti hallitakseentällaista mahdollista kehitystä, epäonnistuminen kyseisten riskien hallinnassa voisi vaikuttaa olennaisen epäedullisesti Stockmanninliiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Valuuttakurssien vaihtelut saattavat vaikuttaa epäedullisesti Stockmannin liiketoiminnan tulokseenStockmannin valuuttariskit muodostuvat ulkomaan valuutoilla suoritetuista myynti- ja ostotapahtumista,ulkomaanvaluuttamääräisistä tase-eristä ja ulkomaanyksiköiden investoinneista. Stockmannin tärkeimmät myyntivaluutat ovat euro,Venäjän rupla, Ruotsin ja Norjan kruunut, Latvian lati ja Liettuan liti. Tärkeimmät ostovaluutat ovat euro, Yhdysvaltain dollari, Ison-Britannian punta, Hongkongin dollari, Ruotsin kruunu ja Norjan kruunu. Vuonna 2010 ulkomaanvaluuttamääräisen liikevaihdonosuus konsernin koko liikevaihdosta oli 46 prosenttia ja ulkomaanvaluuttamääräisten ostojen osuus konsernin ostoista 23 prosenttia.Kohdassa ”Liiketoiminnan tulos, taloudellinen asema ja tulevaisuudennäkymät – Rahoitusriskien hallinta – Valuuttariski” onkuvattu menetelmiä, joilla Yhtiö pyrkii suojautumaan valuuttariskeiltä.Vaikka Stockmann käyttää valuuttariskiensä hallintaan rahoitusinstrumentteja, ei voida taata, etteivät valuuttakurssit tulevaisuudessavoisi vaikuttaa olennaisen epäedullisesti Stockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen jatulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Rahoitusmarkkinoiden vakavat häiriöt altistavat Yhtiön vastapuoliriskeilleRahoitusmarkkinoiden vakavat häiriöt tai yksittäisten rahalaitosten ongelmat saattavat johtaa siihen, että Stockmannin vastapuoli eikykene noudattamaan olemassa olevia rahoitussopimuksia taikka takaamaan talletusten takaisinmaksua. Stockmannilla ei oleperusteita uskoa, että se ei kyseisten lainasitoumusten aikana voisi tehokkaasti vedota näihin sitoumuksiin. Mikäli Stockmann ei voisikäyttää rahoituslaitoksissa olevia käteistalletuksia tai se ei saisi nykyisten luottojärjestelyjensä mukaista rahoitusta käyttöönsä taikkase ei saisi rahoitusta vaihtoehtoisten järjestelyjen kautta, se ei välttämättä kykenisi täyttämään rahoitukseen liittyviä velvoitteitaan(mukaan luettuna koronmaksut, lainan takaisinmaksut, liiketoiminnan kulut, kehityskustannukset ja osingot) niiden erääntyessätaikka hankkimaan uutta rahoitusta liiketoimintaansa varten. Vastapuoliriskin realisoitumisen seurauksena Yhtiölle saattaa aiheutuakuluja luoton uudelleenjärjestelystä tai luottoehtojen muuttumisesta epäedullisemmiksi esimerkiksi Yhtiön rahoituksen asteittaisenhinnannousun johdosta. Sellaisten vastapuolten toimenpiteet, jotka laiminlyövät velvoitteensa Yhtiötä kohtaan, saattavat vaikuttaaStockmannin kassavirtaan ja likviditeettiin.Minkä tahansa edellä kuvatun riskin toteutumisella voi olla olennaisen epäedullinen vaikutus Stockmannin liiketoimintaan,taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.TaseriskitStockmann-konsernin aineettomiin oikeuksiin 31.12.2010 sisältyy liikearvo 783,8 miljoonaa euroa ja tavaramerkki 101,6 miljoonaaeuroa. Liikearvon ja tavaramerkin osuus taseen loppusummasta on n. 43,1 prosenttia. Liikearvon suhde Yhtiön omaan pääomaan onn. 88 prosenttia. Liikearvolle ja tavaramerkille tehdään arvonalentumistestaus vuosittain ja lisäksi mikäli viitteitä arvonalentumisestahavaitaan. Arvonalentumistestausta varten tavaramerkki on kohdistettu kokonaisuudessaan Lindex-segmentille ja liikearvo Lindex-,tavarataloryhmä- ja Seppälä-segmenteille. Siinä tapauksessa, että omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän odotetaan olevan22

pienempi kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo, omaisuuserän kirjanpitoarvoa on alennettava siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaarahamäärää, ja kirjattava arvonalentumistappio välittömästi tulosvaikutteisesti. Tällä voi olla olennaisen epäedullinen vaikutusStockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeiden hintaan.Yhtiön kyky maksaa osinkoa tulevaisuudessa riippuu Stockmannin taloudellisesta tuloksestaTulevien osinkojen mahdollinen maksaminen ja niiden määrä riippuvat Stockmannin tulevasta tuloksesta, taloudellisesta asemasta,kassavirrasta, investoinneista, maksukyvystä ja muista tekijöistä. Osakeyhtiölain (624/2006 muutoksineen) ja Suomessa vallitsevankäytännön mukaan osakeyhtiöiden osakkeille on maksettu osinkoa pääsääntöisesti vain kerran vuodessa ja osinkoa voidaan maksaavasta yhtiökokouksen hyväksyttyä yhtiön tilinpäätöksen ja päätettyä mahdollisesta osingonjaosta yhtiön hallituksenosingonjakoehdotuksen perusteella. Katso ”Osingot ja osinkopolitiikka” sekä ”Osakkeet ja osakepääoma—Osakkeenomistajienoikeudet—Osingot ja muu voitonjako”.Tuleviin osakeanteihin tai muihin järjestelyihin liittyviä riskejäTulevat osakeannit tai merkittävien osakemäärien myynnit voivat vaikuttaa epäedullisesti Osakkeiden markkinahintaan. Merkittävienosakemäärien liikkeeseenlasku tai myynti taikka käsitys siitä, että tällaisia liikkeeseenlaskuja tai myyntejä saattaa tapahtuatulevaisuudessa, voi vaikuttaa haitallisesti Osakkeiden markkina-arvoon ja Stockmannin kykyyn hankkia tulevaisuudessa varojapääoman korotusten avulla.VeroriskejäStockmannin veroriski liittyy verokantojen tai verolainsäädännön muutoksiin tai mahdollisiin virheellisiin tulkintoihin, ja riskintoteutuminen saattaisi johtaa maksunkorotuksiin tai veroviranomaisten määräämiin seuraamuksiin, jotka puolestaan voivat johtaataloudellisiin menetyksiin. Vaikka Stockmann käyttää voimavaroja veroriskien hallintaan, riskien toteutumisella voisi olla haitallinenvaikutus Stockmannin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuudennäkymiin sekä Osakkeidenhintaan.Optio-ohjelmaan liittyviä riskejäOsakkeiden markkinahinnan vaihtelutStockmannin osakkeet listataan Helsingin Pörssissä. Osakkeiden markkinahinta saattaa olla altis merkittäville vaihteluille javolatiliteetille. Osakkeiden markkinahinta voi merkintäaikana tai sen jälkeen olla alhaisempi kuin merkintähinta optioidenperusteella. Osakemarkkinoilla voi ajoittain tapahtua merkittäviä hinta- ja muita muutoksia, jotka eivät liity Stockmannin toiminnantulokseen tai tulevaisuudennäkymiin. Lisäksi Stockmannin liiketoiminta, tulokset ja tulevaisuudennäkymät voivat ajoittain alittaamarkkina-analyytikkojen ja sijoittajien odotukset. Kaikki edellä mainitut seikat saattavat johtaa Stockmannin osakkeidenmarkkinahinnan laskuun. Optioiden perusteella merkittyjä osakkeita ei voi myydä ennen niiden kaupankäynnin alkamista HelsinginPörssissä.Stockmannin osakkaiden omistamien osakkeiden suhteellinen arvo voi laskea.Annissa annetaan merkittäväksi enintään 1 248 739 uutta osaketta, mikä tarkoittaa Stockmannin rekisteröityjen osakkeidenlukumäärän kasvua noin 1,76 %:lla Esitteessä mainittuna päivämääränä, jos kaikki osakkeet merkitään. Anti mahdollistaaStockmannin osakkeiden merkinnän myös muille kuin Stockmannin nykyisille osakkeenomistajille, jolloin Stockmanninomistuspohja voi laajentua. Annin toteuttamisen seurauksena nykyisten osakkeenomistajien suhteellinen omistusosuus ja äänimäärävoi pienentyä jossain määrin, mikä voi vaikuttaa määräysvallan käyttöön yhtiössä.Sijoittajat eivät voi peruuttaa osakemerkintöjään.Osakkeiden merkintä on peruuttamaton; kun osakkeet on merkitty, merkintää ei voi peruuttaa tai muuttaa lukuun ottamattaosakemerkinnän ehdoissa mainitussa poikkeustapauksessa. Osakeannin onnistuminen voi vaikuttaa Stockmannin liiketoimintaan,varallisuuteen ja toiminnan tuloksellisuuteen ja siten osakekurssiin, joka voi laskea ja aiheuttaa osakkeita merkitsevien sijoittajiensijoituksen arvon osittaisen tai täydellisen menetyksen.23

YHTIÖ, YHTIÖN HALLITUKSEN JÄSENET JA TILINTARKASTAJATYhtiöStockmann Oyj AbpPL 220FI 00101 HelsinkiPuhelin (09) 121 1HallitusPuheenjohtaja:Varapuheenjohtaja:Jäsenet:Christoffer TaxellErkki EtolaKaj-Gustaf BerghEva LiljeblomKari NiemistöCharlotta Tallqvist-CederbergCarola Teir-LehtinenDag WallgrenHenkilöstön edustajat hallituksessa 1.4.2011–31.3.2012:Minna MähönenRita LöwenhildHenkilöstön edustajilla on hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.He eivät ole hallituksen jäseniä.TilintarkastajatJari Härmälä, KHTHenrik Holmbom, KHTvaratilintarkastajaKPMG Oy Ab24

VAKUUTUS ESITTEESSÄ ANNETUISTA TIEDOISTAStockmann vastaa tähän Esitteeseen sisältyvistä tiedoista. Yhtiö vakuuttaa varmistaneensa riittävän huolellisesti, että sen parhaanymmärryksen mukaan tässä Esitteessä esitetyt tiedot vastaavat tosiseikkoja eikä tiedoista ole jätetty pois mitään asiaantodennäköisesti vaikuttavaa.Yllä mainitun lisäksi Yhtiö ei nimenomaisesti tai välillisesti vakuuta tai takaa tässä Esitteessä esitettyjen tietojen oikeellisuutta taitäydellisyyttä.TULEVAISUUTTA KOSKEVAT LAUSUMATEräät tässä Esitteessä esitetyt lausumat, kuten muun muassa kohdissa ”Tiivistelmä”, ”Riskitekijät”, ”Osingot ja osinkopolitiikka”,”Liiketoiminnan tulos, taloudellinen asema ja tulevaisuudennäkymät”, ”Toimialakatsaus” ja ”Stockmannin liiketoiminta” esitetytlausumat, perustuvat Yhtiön johdon näkemyksiin ja käsityksiin sekä tällä hetkellä Yhtiön johdon tiedossa olevien seikkojenperusteella tekemiin oletuksiin, ja siten ne voivat olla tulevaisuutta koskevia lausumia. Tällaiset tulevaisuutta koskevat lausumatsisältävät tunnettuja ja tuntemattomia riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita tärkeitä tekijöitä, joiden johdosta Yhtiön todellinentulos, toiminta, saavutukset ja toimialan tulos voivat poiketa olennaisesti tällaisissa tulevaisuutta koskevissa lausumissanimenomaisesti tai välillisesti esitetyistä tuloksista, toiminnasta, saavutuksista ja toimialan tuloksista. Tällaisia riskejä,epävarmuustekijöitä ja muita tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa yleinen talous- ja markkinatilanne, Stockmannin kilpailuympäristö,Yhtiön kyky palkata pätevää henkilöstöä, Konsernin liiketoimialan markkinakehitys sekä muut kohdassa ”Riskitekijät” kuvatut riskit.Tulevaisuutta koskevat lausumat eivät ole takuita Stockmannin tulevasta toiminnallisesta tai taloudellisesta suorituskyvystä. Muuallatässä Esitteessä kuvattujen tekijöiden ohella kohdassa ”Riskitekijät” käsitellyt tekijät saattavat johtaa siihen, että Stockmanninliiketoiminnan todellinen tulos tai taloudellinen asema poikkeavat olennaisesti tulevaisuutta koskevissa lausumissa kuvatusta. Mikäliyksi tai useampi kyseisistä riskeistä tai epävarmuustekijöistä toteutuu tai jokin asetetuista olettamuksista osoittautuu virheelliseksi,Stockmannin liiketoiminnan todellinen tulos tai taloudellinen asema saattavat poiketa olennaisesti tässä Esitteessä ennakoidusta,uskotusta, arvioidusta tai odotetusta. Yhtiön tarkoituksena ei ole eikä sillä ole velvollisuutta päivittää tähän Esitteeseen sisältyviätulevaisuutta koskevia lausumia, ellei soveltuva lainsäädäntö sitä edellytä. Lisätietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa Stockmannintulokseen, toimintaan tai tavoitteiden saavuttamiseen, on esitetty kohdassa ”Riskitekijät”.TILINPÄÄTÖS- JA MUIDEN TALOUDELLISTEN TIETOJEN ESITTÄMINENSijoituspäätöstä harkitsevien sijoittajien on luotettava omaan arvioonsa Stockmannista, merkittävien osakkeiden tuottamistaoikeuksista ja Esitteessä esitetyistä taloudellisista tiedoista.Yhtiön tilintarkastamaton osavuosikatsaus 31.3.2011 päättyneeltä kolmen kuukauden jaksolta ja tilintarkastettu konsernitilinpäätös31.12.2010 sekä tilintarkastamattomat konsernitilinpäätökset 31.12.2009 ja 31.12.2008 päättyneiltä tilikausilta on laadittu EU:ssakäyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Konserni havaitsi vuoden 2010 tilinpäätöksenlaadinnan yhteydessä tilikausia 2008 ja 2009 koskevan virheen. Virhe oikaistiin takautuvasti tilikausille 2008 ja 2009 IAS 8Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet -standardin vaatimusten mukaisesti.Tietyt tässä Esitteessä esitetyt luvut, mukaan lukien taloudelliset tiedot, on pyöristetty. Siten tietyissä tilanteissa sarakkeen tai rivinlukujen summa ei aina vastaa tarkalleen sarakkeen tai rivin loppusummana esitettyä lukua. Lisäksi tietyt Esitteen taulukoissa esitetytprosenttiluvut on laskettu tarkoilla luvuilla ennen pyöristystä, eivätkä ne siten välttämättä vastaa prosenttilukuja, joihin olisi päästy,mikäli lukujen laskenta olisi perustunut pyöristettyihin lukuihin.Tähän Esitteeseen sisältyy markkinoihin, talouteen ja toimialaan liittyviä tietoja, jotka ovat joko peräisin yhdestä tai useammastanimetystä lähteestä taikka ne on johdettu useista itsenäisistä lähteistä, mukaan lukien Stockmann. Stockmann on hankkinutulkopuolisten toimittamat tiedot julkisista lähteistä, ja sikäli kuin Stockmann on tietoinen ja on pystynyt kyseisissä ulkopuolisissalähteissä esitettyjen tietojen perusteella varmistamaan, tiedoista ei ole jätetty pois seikkoja, jotka tekisivät toistetuista tiedoistaharhaanjohtavia tai epätarkkoja. Teollisuudenalan julkaisuissa on yleensä todettu, että niiden sisältämät tiedot on hankittuluotettavina pidetyistä lähteistä, mutta niiden oikeellisuutta ja täydellisyyttä ei taata. Stockmann ei ole varmentanut tällaisia tietojaitsenäisesti.Toisaalla tässä Esitteessä olevat lausumat, jotka koskevat Stockmannin markkina-alueita, sen markkina-asemia noilla alueilla sekämuita markkinoilla toimivia yrityksiä, perustuvat yksinomaan Stockmannin kokemuksiin, sisäisiin tutkimuksiin ja arvioihin sekä25

Stockmannin omiin markkinaoloja koskeviin selvityksiin, joiden Stockmann katsoo olevan luotettavia. Stockmann ei voi kuitenkaanantaa takeita siitä, että mikään näistä olettamuksista olisi täsmällinen tai antaisi oikean kuvan Stockmannin asemasta kyseisillämarkkinoilla, eikä mitään Stockmannin sisäisiä selvityksiä tai tietoja ole varmennettu ulkopuolisten lähteiden avulla. Stockmannarvioi toiminta-alueensa markkinoiden kasvuvauhtia ja markkinaosuuksiensa kehitystä pääasiassa tuotteidensa ja palveluidensanykyisen kysynnän, kilpailijoiden julkistamien tietojen, kilpailijoiden kapasiteettia koskevien arvioiden, käytettävissä olevientoimialajulkaisujen, raporttien ja muiden tilastojen perusteella. Ellei muuta ole mainittu, markkinoiden kasvuun ja markkinaosuuksiinliittyvät lausumat tarkoittavat myyntiarvoa, eivät myynnin volyymia.Ellei tässä Esitteessä muuta mainita, kaikki viittaukset ”euroon”, ”EUR” tai ”€” tarkoittavat Euroopan yhteisöjenperustamissopimuksen mukaisesti Euroopan talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alussa käyttöön otettua valuuttaa. Vastaavastikaikki viittaukset ”SEK”, ”NOK”, ”RUB”, ”LVL”, ”LTL”, ”USD” ja ”HKD” tarkoittavat Ruotsin, Norjan, Venäjän, Latvian,Liettuan, Yhdysvaltojen ja Hongkongin laillisia valuuttoja.VERKKOSIVUSTON TIEDOT EIVÄT KUULU ESITTEESEENSuomenkielinen Esite julkistetaan Stockmannin internetsivuilla osoitteessa www.stockmanngroup.fi. Stockmannin verkkosivustollatai millä tahansa muulla verkkosivustolla esitetyt tiedot eivät kuitenkaan ole osa tätä Esitettä (pois lukien tiedot, jotka on sisällytettyviittaamalla tähän Esitteeseen, katso “Esitteeseen viittaamalla sisällytetyt asiakirjat”), eikä sijoituspäätöstä harkitsevien tule perustaapäätöstään Tarjottaviin osakkeisiin sijoittamisesta tällaisiin tietoihin.SAATAVILLA OLEVIA TIETOJAYhtiö julkistaa konsernitilinpäätöksen, osavuosikatsaukset ja muut keskeiset tiedot NASDAQ OMX Helsingin sääntöjenmääräämällä tavalla. Kaikki vuosikertomukset, osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet julkistetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.Näiden dokumenttien jäljennöksiä voi pyytää osoitteesta Stockmann Oyj Abp, Tiedotusosasto, PL 70, 00621 Helsinki, puhelin (09)1211 tai sähköpostitse osoitteesta info@stockmann.com.26

OPTIO-OHJELMAN TAUSTA JA SYYTStockmann on jo kolme kertaa toteuttanut kanta-asiakkailleen suunnatun optio-ohjelman. Kokemukset niistä ovat olleet hyviä niinyhtiön kuin kanta-asiakkaidenkin kannalta. Esitteen mukainen osakeanti toteutetaan osana Stockmannin kanta-asiakasoptio-ohjelmaa,jossa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen osalle Stockmannin kanta-asiakkaista annetaan optio-oikeuksia, joidennojalla optio-oikeuden haltija on oikeutettu merkitsemään yhden (1) Stockmann Oyj Abp:n kahden (2) euron nimellisarvoisen B-osakkeen merkintäehtojen mukaisesti. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle on osakeyhtiölain edellyttämäpainava taloudellinen syy, koska optio-oikeuksien antamisella on tarkoitus tarjota Yhtiössä paljon asioiville kanta-asiakkaillemerkittävä etu, joka voi palkita kanta-asiakkaita ostouskollisuudesta ja samalla parantaa Stockmannin kilpailuasemaa.27

OSAKEMERKINNÄN EHDOTOsakkeiden merkintä optioiden perusteellaVuoden 2010 aikana merkittiin yhteensä 1 248 739 vuoden 2008 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaista kantaasiakasoptiota.Näiden kanta-asiakasoptioiden perusteella voidaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen merkitä1 248 739 uutta 2 euron nimellisarvoista Stockmannin B-osaketta. Yhtiön osakepääoma voi merkintöjen perusteella nousta enintään2 497 478 eurolla 144 789 478 euroon. Kanta-asiakasoptioiden perusteella merkittävistä osakkeista kerättävä pääoma on yhteensäenintään 10 976 415,81 euroa, jonka Stockmann käyttää käyttöpääomarahoitukseen. Liikkeeseenlaskun arvioidutkokonaiskustannukset ovat yhteensä alle 300 000 euroa.Osakkeiden merkintäoikeus sekä merkinnän vähimmäis- ja enimmäismääräOsakkeiden merkintäoikeus on kanta-asiakkaalla, jonka optiomerkintä on tehty 31.12.2010 mennessä tai kanta-asiakkaanrinnakkaiskortin haltijalla, jolle optiot on optiomerkinnän yhteydessä siirretty tai jolle oikeus optioihin on siirtynyt avio-oikeuden,perinnön tai testamentin kautta.Jokainen optio oikeuttaa merkitsemään yhden (1) Stockmann Oyj Abp:n kahden (2) euron nimellisarvoisen B-osakkeen.Osakemerkinnän vähimmäismäärä on kaksikymmentä (20) B-osaketta tai sitä pienempään annettujen optioiden määrään perustuvaosakkeiden määrä, ja enimmäismäärä merkitsijän optiorekisteriin merkittyjen optioiden kokonaismäärä.Osakkeiden merkintäaikaKanta-asiakkaalla on oikeus merkitä osakkeet merkintäaikana 2.5.2011–31.5.2011 tai vaihtoehtoisesti merkintäaikana 2.5.2012–31.2.2012. Merkintään oikeutetun tulee merkitä kaikki osakkeensa yhdellä kertaa.Osakkeiden merkintäpaikatMerkintäpaikkoina toimivat Stockmannin tavaratalot Suomessa (Helsingin keskustan, Tapiolan, Itäkeskuksen, Jumbon, Oulun,Tampereen ja Turun Stockmann-tavaratalojen kanta-asiakaspalvelupisteet tavaratalojen aukioloaikoina) sekä SvenskaHandelsbanken AB (julk), Suomen sivukonttorit niiden aukioloaikoina.Kanta-asiakaspalvelupisteiden osoitteet ovat:Helsingin keskustan tavaratalo, Helsinki, Aleksanterinkatu 52 BTapiolan tavaratalo, Espoo, Länsituulentie 5Itäkeskuksen tavaratalo, Helsinki, Itäkatu 1Jumbon tavaratalo, Vantaa, Valuuttakatu 2Oulun tavaratalo, Oulu, Kirkkokatu 14Tampereen tavaratalo, Tampere, Hämeenkatu 4Turun tavaratalo, Turku, Yliopistonkatu 22Osakkeiden merkintähintaAjanjaksolla 2.5.2011-31.5.2011 merkittävien osakkeiden merkintähinta on 8,79 euroa.Merkintähinta on määräytynyt Stockmann Oyj Abp:n B-osakkeen vaihdolla painotetun keskikurssin mukaan Helsingin Pörssissäajanjaksolla 1.2.–28.2.2009, jolloin mainittu keskikurssi oli 11,28 euroa. Osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnanmääräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaontäsmäytyspäivänä. Merkintähintaa on edellä mainittujen osinkojen lisäksi alennettu kesällä 2009 toteutetun merkintäetuoikeusanninvuoksi 0,33 eurolla.Osakkeiden merkitsijöiltä ei peritä osakemerkinnän yhteydessä merkintähinnan lisäksi muita kuluja tai palkkioita.28

Osakkeiden maksuOsakkeet on maksettava merkittäessä käteisellä.Merkintöjen peruuttaminen tietyissä olosuhteissaSijoittajilla, jotka ovat merkinneet tarjottavia osakkeita, on oikeus arvopaperimarkkinalain mukaan peruuttaa merkintänsä, mikäliEsitettä täydennetään sellaisen siinä esitettyihin tietoihin liittyvän olennaisen virheen tai puutteen johdosta, joka saattaa vaikuttaaarvioon tarjottavista osakkeista. Merkintä on peruutettava kahden (2) pankkipäivän kuluessa siitä, kun Esitteen täydennys onjulkistettu. Finanssivalvonnalla on oikeus erityisestä syystä päättää peruutusoikeuden määräajaksi enintään neljä (4) pankkipäivää.Peruutusoikeuden käyttämisen edellytyksenä on, että sijoittaja on sitoutunut merkintään ennen Esitteen täydennyksen julkistamista jaettä täydennys julkistetaan sen jälkeen, kun Finanssivalvonta on hyväksynyt Esitteen ja ennen kuin kaupankäynti osakkeilla alkaa.Merkinnän peruuttamisen mahdollistavat toimenpiteet julkistetaan pörssitiedotteella samanaikaisesti Esitteen mahdollisentäydentämisen kanssa.Merkintöjen hyväksyminenYhtiön hallitus hyväksyy kaikki optiorekisterin ja merkintäehtojen mukaiset merkinnät.Osakkeiden kirjaaminen arvo-osuustilille ja kaupankäynnin alkaminenOsakkeet lasketaan liikkeeseen arvo-osuusmuotoisina. Sijoittajalla tulee olla tai hänen tulee avata arvo-osuustili ennen kuin hän voivastaanottaa merkitsemänsä osakkeet ja käyttää osakasoikeuksiaan.Yhtiön tavoitteena on, että osakkeet kirjataan merkitsijän ilmoittamalle arvo-osuustilille 30.6.2011 mennessä.Osakkeet tulevat kaupankäynnin kohteeksi, kun osakepääoman korotus on merkitty kaupparekisteriin, mikä tapahtuu yhtiön arvionmukaan kesäkuun 2011 loppuun mennessä.OsakasoikeudetOptioilla merkityt osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä tilikaudelta, jonka kuluessa osakkeet on merkitty. Muut oikeudet alkavatosakepääoman korotuksen tultua merkityksi kaupparekisteriin.Osakeannit, vaihtovelkakirja- ja optiolainat ja muut osakkeisiin oikeuttavat instrumentitMikäli Stockmann Oyj Abp ennen osakkeiden merkintäajan päättymistä korottaa osakepääomaansa uusmerkinnällä tai laskeeliikkeeseen uusia vaihtovelkakirja- tai optiolainoja tai optio-oikeuksia taikka muita osakeyhtiölain mukaan osakkeisiin oikeuttaviainstrumentteja siten, että osakkeenomistajalla on merkintäetuoikeus, on optioiden haltijoilla sama tai yhdenvertainen oikeusosakkeenomistajien kanssa. Yhdenvertaisuus toteutetaan Yhtiön hallituksen päättämällä tavalla siten, että merkittävissä olevienosakkeiden määriä, merkintähintoja tai molempia muutetaan.Mikäli Stockmann Oyj Abp ennen osakkeiden merkintäajan päättymistä korottaa osakepääomaansa rahastoannilla, muutetaanmerkintäsuhdetta Yhtiön hallituksen päättämällä tavalla siten, että optioiden nojalla merkittävien osakkeiden suhteellinen osuusosakepääomasta säilyy muuttumattomana ja merkintähintaa muutetaan vastaavasti.Optioiden haltijoiden oikeudet eräissä erityistapauksissaMikäli Stockmann Oyj Abp ennen osakemerkintää alentaa osakepääomaansa, muutetaan optio-oikeuden ehtojen mukaistamerkintäoikeutta vastaavasti osakepääoman alentamispäätöksessä tarkemmin sanotulla tavalla.Mikäli Stockmann Oyj Abp ennen osakemerkintää asetetaan selvitystilaan, varataan optio-oikeuksien omistajille tilaisuus käyttäämerkintäoikeuttaan hallituksen asettamana määräaikana ennen selvitystilan alkamista. Tämän jälkeen merkintäoikeutta ei enää ole.29

Mikäli Stockmann Oyj Abp päättää sulautua sulautuvana yhtiönä toiseen yhtiöön tai kombinaatiofuusiossa muodostuvaan yhtiöön taijakautua, annetaan optio-oikeuksien omistajille oikeus merkitä osakkeet hallituksen asettamana määräaikana ennen sulautumista taijakautumista. Tämän jälkeen merkintäoikeutta ei enää ole.Mikäli Stockmann Oyj Abp osakkeiden merkintäajan alettua päättää hankkia omia osakkeitaan kaikille osakkaille tehtävällätarjouksella, on optio-oikeuksien omistajille tehtävä yhdenvertainen tarjous. Muissa tapauksissa omien osakkeiden hankkiminen eiedellytä yhtiöltä optioita koskevia toimenpiteitä.Mikäli ennen osakkeiden merkintäajan päättymistä syntyy Suomen osakeyhtiölain 18 luvun 1 pykälän mukainen tilanne, jossajollakin on yli 90 prosenttia Stockmann Oyj Abp:n osakkeista ja siten lunastusoikeus ja -velvollisuus loppuja osakkeenomistajiakohtaan tai mikäli syntyy Stockmann Oyj Abp:n yhtiöjärjestyksen mukainen lunastusvelvollisuus, varataan optio-oikeudenomistajalle tilaisuus käyttää merkintäoikeuttaan hallituksen asettamana määräaikana.Osakkeen nimellisarvon muuttuessa siten, että osakepääoma säilyy ennallaan, muutetaan optio-oikeuksien osakemerkintäehtoja niin,että merkittävien osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo ja yhteenlaskettu merkintähinta säilyvät ennallaan.Stockmann Oyj Abp:n muuttuminen julkisesta osakeyhtiöstä yksityiseksi osakeyhtiöksi ei aiheuta muutoksia optio-oikeuksienehtoihin.TiedottaminenOsakeyhtiölain 5 luvun 21 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ovat nähtävillä Yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Aleksanterinkatu 52 B, 00100Helsinki sekä Yhtiön internetsivuilla www.stockmanngroup.fi.Sovellettava laki ja erimielisyyksien ratkaisuOptio-ohjelmaan ja osakeantiin sovelletaan Suomen lakia. Osakeannista mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaantoimivaltaisessa tuomioistuimessa Suomessa.Muut seikatStockmann Oyj Abp:n hallitus päättää muista optio-oikeuksien antamiseen ja osakkeiden merkintään liittyvistä seikoista ja antaatarkemmat ohjeet merkintöjen toteutustavasta. Optio-oikeuksia koskevat asiakirjat ovat nähtävissä Yhtiön pääkonttorissa Helsingissä.30

VALUUTTAKURSSITSeuraavassa taulukossa esitetään Euroopan keskuspankin julkaisema euron keskimääräinen, ylin, alin ja jakson lopun noteerausYhdysvaltain dollariin nähden jäljempänä mainittuina ajanjaksoina tai päivinä.Viitteelliset valuuttakurssit, EUR/USDKeskikurssi Ylin Alin Päätöskurssi2008 ........................................................................................................................................................................................................................................1,4708 1,5990 1,2460 1,39172009 ........................................................................................................................................................................................................................................1,3948 1,5120 1,2555 1,44062010 ........................................................................................................................................................................................................................................1,3257 1,4563 1,1942 1,33622011 (31.3. asti) ......................................................................................................................................................................................................................1,3680 1,4211 1,2903 1,4207Seuraavassa taulukossa esitetään Euroopan keskuspankin julkaisema euron keskimääräinen, ylin, alin ja jakson lopun noteerausVenäjän ruplaan nähden jäljempänä mainittuina ajanjaksoina tai päivinä.Viitteelliset valuuttakurssit, EUR/RUBKeskikurssi Ylin Alin Päätöskurssi2008 ........................................................................................................................................................................................................................................36,4207 41,6925 34,0985 41,28302009 ........................................................................................................................................................................................................................................44,1376 46,7135 38,8859 43,15402010 ........................................................................................................................................................................................................................................40,2629 43,4300 37,6030 40,82002011 (31.3. asti) ......................................................................................................................................................................................................................39,9976 40,9015 39,0585 40,2850Seuraavassa taulukossa esitetään Euroopan keskuspankin julkaisema euron keskimääräinen, ylin, alin ja jakson lopun noteerausRuotsin kruunuun nähden jäljempänä mainittuina ajanjaksoina tai päivinä.Viitteelliset valuuttakurssit, EUR/SEKKeskikurssi Ylin Alin Päätöskurssi2008 ........................................................................................................................................................................................................................................9,6152 11,2305 9,2790 10,87002009 ........................................................................................................................................................................................................................................10,6191 11,7135 10,0778 10,25202010 ........................................................................................................................................................................................................................................9,5373 10,2723 8,9630 8,96552011 (31.3. asti) ......................................................................................................................................................................................................................8,8642 8,9922 8,7090 8,9329Edellä esitetyt valuuttakurssit esitetään ainoastaan havainnollistamistarkoituksessa, eivätkä ne välttämättä vastaa Yhtiöntilinpäätösten tai taloudellisen informaation laatimisessa käytettyjä valuuttakursseja. Ei myöskään ole takeita siitä, että euroja olisivoitu vaihtaa dollareiksi tai rupliksi, tai dollareita tai ruplia euroiksi, edellä esitetyillä valuuttakursseilla tai muilla kursseilla kyseisinäajanjaksoina tai päivinä.31

OSAKEMARKKINATIETOJAStockmannin osakkeet ovat olleet pörssilistalla Helsingin Pörssissä vuodesta 1942. Yhtiön A-sarjan osakkeen kaupankäyntitunnus onSTCAS ja ISIN-tunnus FI0009000236 ja B-sarjan osakkeen kaupankäyntitunnus on STCBV ja ISIN-tunnus FI0009000251.Seuraavassa taulukossa esitetään Yhtiön osakkeiden ylin ja alin kaupantekokurssi esitetyiltä ajanjaksoilta Helsingin Pörssissä.Osakkeen hinta, euroaSarja ASarja BYlin Alin Ylin Alin2008Ensimmäinen vuosineljännes .................................................................................................................................................................................................34,75 24,00 32,00 21,81Toinen vuosineljännes ............................................................................................................................................................................................................32,00 23,22 30,97 23,55Kolmas vuosineljännes ...........................................................................................................................................................................................................25,99 16,53 24,84 16,06Neljäs vuosineljännes .............................................................................................................................................................................................................18,48 10,10 17,80 9,332009Ensimmäinen vuosineljännes .................................................................................................................................................................................................12,97 10,88 12,25 9,81Toinen vuosineljännes ............................................................................................................................................................................................................17,78 11,50 16,30 10,10Kolmas vuosineljännes ...........................................................................................................................................................................................................20,00 14,71 19,22 14,51Neljäs vuosineljännes .............................................................................................................................................................................................................22,00 18,00 20,00 16,682010Ensimmäinen vuosineljännes .................................................................................................................................................................................................29,10 20,60 27,79 18,85Toinen vuosineljännes ...........................................................................................................................................................................................................31,50 25,24 30,50 23,56Kolmas vuosineljännes ...........................................................................................................................................................................................................30,49 26,01 28,80 23,92Neljäs vuosineljännes .............................................................................................................................................................................................................31,50 26,90 29,30 24,802011Ensimmäinen vuosineljännes .................................................................................................................................................................................................29,85 24,00 28,48 21,11Seuraavassa taulukossa esitetään Yhtiön osakkeiden ylin ja alin Merkintäoikeuden irtoamisen vaikutuksella korjattukaupantekokurssi esitetyiltä ajanjaksoilta Helsingin Pörssissä.Osakkeen hinta, euroaSarja ASarja BYlin Alin Ylin Alin2008Ensimmäinen vuosineljännes .................................................................................................................................................................................................34,12 23,57 31,42 21,42Toinen vuosineljännes ............................................................................................................................................................................................................31,42 22,80 30,41 23,13Kolmas vuosineljännes ...........................................................................................................................................................................................................25,52 16,23 24,39 15,77Neljäs vuosineljännes .............................................................................................................................................................................................................18,15 9,92 17,48 9,162009Ensimmäinen vuosineljännes .................................................................................................................................................................................................12,74 10,68 12,03 9,63Toinen vuosineljännes ............................................................................................................................................................................................................17,46 11,29 16,01 9,92Kolmas vuosineljännes ...........................................................................................................................................................................................................20,00 14,44 19,22 14,25Neljäs vuosineljännes .............................................................................................................................................................................................................22,00 18,00 20,00 16,682010Ensimmäinen vuosineljännes .................................................................................................................................................................................................29,10 20,60 27,79 18,85Toinen vuosineljännes ...........................................................................................................................................................................................................31,50 25,24 30,50 23,56Kolmas vuosineljännes ...........................................................................................................................................................................................................30,49 26,01 28,80 23,92Neljäs vuosineljännes .............................................................................................................................................................................................................31,50 26,90 29,30 24,802011Ensimmäinen vuosineljännes .................................................................................................................................................................................................29,85 24,00 28,48 21,1132

OSINGOT JA OSINKOPOLITIIKKAOsakeyhtiölain mukaisesti Stockmannin yhtiökokous päättää osinkojen jakamisesta Yhtiön hallituksen esityksen perusteella. Osinkoajaetaan yleensä kerran vuodessa, ja osinko voidaan maksaa vasta sen jälkeen, kun yhtiökokous on hyväksynyt Yhtiön tilinpäätöksen.Yhtiön hallitus on 14.6.2006 määritellyt osingonjakotavoitteeksi vähintään puolet varsinaisen liiketoiminnan tuottamasta voitosta.Osingon jaossa otetaan kuitenkin huomioon toiminnan kasvun vaatima rahoitus. Mahdollisten tulevien osinkojen määrä riippuumuun muassa Stockmannin liiketoiminnan tuloksesta ja tulevaisuudennäkymistä, taloudellisesta asemasta ja pääomatarpeesta,toiminnan kasvun vaatimasta rahoituksesta, yleisistä liiketoimintaolosuhteista sekä muista tekijöistä, joita yhtiökokous pitäämerkittävinä. Stockmannin tähän mennessä maksamat osingot eivät välttämättä ole osoitus Yhtiön osinkojen maksamisestatulevaisuudessa. Osakeyhtiölain osingonjakoa koskevia säännöksiä on kuvattu osiossa ”Osakkeet ja osakepääoma” –”Osakkeenomistajan oikeudet” – ”Osingot ja muu vapaan oman pääoman jakaminen”.Kolmelta viimeiseltä tilikaudelta on Stockmannin osakkeille maksettu osinkoa seuraavasti:Tilikausi päättynyt Osinko (e/osake) Osingot yhteensä (milj.e)31.12.2010 0,82 58,331.12.2009 0,72 51,231.12.2008 0,62 38,033

PÄÄOMARAKENNE JA VELKAANTUNEISUUSSeuraavassa taulukossa esitetään Yhtiön toteutunut pääomarakenne ja velkaantuneisuus per 31.3.2011. Seuraava taulukko tulee lukeayhdessä kohdan ”Liiketoiminnan tulos, taloudellinen asema ja tulevaisuudennäkymät” sekä tähän Esitteeseen viittaamallasisällytettyjen Yhtiön konsernitilinpäätösten ja jäljempänä tässä Esitteessä esitettävän Yhtiön 31.3.2011 päättyneen kolmenkuukauden jakson tilintarkastamattoman osavuosikatsauksen kanssa. Osakemerkinnöistä saatava pääoma käytetään Stockmanninkäyttöpääomarahoitukseen.31.3.2011Toteutunut(tilintarkastamaton)(miljoonaa euroa)Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma ........................................................................................................................................459,4Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma ......................................................................................................................................................520,1Korollinen vieras pääoma yhteensä * ......................................................................................................................................................979,5Osakepääoma ...............................................................................................................................................................................................142,3Ylikurssirahasto ...........................................................................................................................................................................................186,1Muut rahastot ...............................................................................................................................................................................................286,8Muuntoerot ..................................................................................................................................................................................................3,7Kertyneet voittovarat ...................................................................................................................................................................................173,1Oma pääoma yhteensä .................................................................................................................................................................792,0Oma pääoma ja korolliset velat yhteensä .......................................................................................................................................1 771,5Rahat ja pankkisaamiset ...............................................................................................................................................................................31,6Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset ........................................................................................................................................................70,8Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta ........................................................................................................................................................56,3Muut lyhytaikaiset korolliset lainat .............................................................................................................................................................400,6Rahoitusleasing ............................................................................................................................................................................................2,5Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma ................................................................................................................................................459,5Lyhytaikainen nettovelkaantuneisuus** .................................................................................................................................................357,0Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta .........................................................................................................................................................407,4Eläkelainat ...................................................................................................................................................................................................106,6Rahoitusleasing ............................................................................................................................................................................................6,1Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma .................................................................................................................................................520,1Nettovelkaantuneisuus .................................................................................................................................................................877,2_________________* Korollisesta vieraasta pääomasta on 160,0 miljoonaa euroa vakuudellista velkaa. Vakuutena on kiinteistökiinnitys.** Lyhytaikainen nettovelkaantuneisuus = lyhytaikainen korollinen vieras pääoma – rahat ja pankkisaamiset – muut lyhytaikaiset korolliset saamisetYhtiön taseen ulkopuoliset vastuutVastuusitoumukset, konserni, milj. euroa 31.3.2011(tilintarkastamaton)31.3.2010(tilintarkastamaton)31.12.2010(tilintarkastettu)Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin 201,7 201,7 201,7Pantit 0,5 1,1 0,5Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 34,5 35,8 41,4Yhteensä 236,6 238,5 243,5Liiketilojen vuokrasopimukset, konserni, milj. euroaSitovien liiketilojen vuokrasopimusten perusteellamaksettavat minimivuokratYhden vuoden kuluessa 156,0 146,7 174,2Yli vuoden kuluessa 670,0 641,9 651,9Yhteensä 826,1 788,6 826,0Leasingsopimusten maksut, konserni, milj. euroaYhden vuoden kuluessa 7,3 7,2 7,3Yli vuoden kuluessa 11,2 17,4 12,8Yhteensä 18,5 24,6 20,234

ERÄITÄ TALOUDELLISIA KONSERNITILINPÄÄTÖSTIETOJASeuraavassa on yhteenveto eräistä Yhtiön taloudellisista tiedoista 31.3.2011 ja 31.3.2010 päättyneiltä kolmen kuukauden jaksoilta jakonsernitilinpäätöstietoja 31.12.2010, 31.12.2009 ja 31.12.2008 päättyneiltä tilikausilta.Stockmannin konsernitilinpäätökset on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu kunakin tilinpäätöspäivänä voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä IFRIC-jaSIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissäkansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa sovellettavaksihyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.Konserni havaitsi vuoden 2010 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä aikaisempia kausia koskevan virheen, joka pienensiraportoitua vuoden 2008 tulosta 1,1 miljoonaa euroa, raportoitua vuoden 2009 tulosta 0,3 miljoonaa euroa, 31.1.2008 omaapääomaa 1,1 miljoonaa euroa ja 31.12.2009 omaa pääomaa 1,4 miljoonaa euroa. Vuosien 2008 ja 2009 vertailulukuja on muutettuvastaavasti.Stockmannin johdon käsityksen mukaan tilintarkastamattomissa 31.3.2011 ja 31.3.2010 päättyneiltä kolmen kuukauden jaksoiltalaadituissa osavuosikatsauksissa on käytetty vastaavia laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin tilintarkastetuissakonsernitilinpäätöksissä.Konsernin tuloslaskelma 1.1.-31.3. 1.1.-31.12.2011 2010 2010 2009* 2008*Tilintarkastamaton Tilintarkastettu Tilintarkastamatonmilj. euroaLIIKEVAIHTO 407,7 372,6 1 821,9 1 698,5 1 878,7Liiketoiminnan muut tuotot 0,3 4,1Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 279,0 235,3 947,5 853,3 970,7Varastojen muutos, lisäys (-), vähennys (+) -64,7 -44,3 -34,5 27,7 2,1Aineiden ja tarvikkeiden käyttö yhteensä 214,3 190,9 913,0 881,0 972,8Palkat ja muut työsuhde-etuuksista aiheutuneet 98,0 85,8 361,9 327,4 350,5kulut Poistot ja arvonalentumiset 19,1 14,2 61,8 58,4 61,4Liiketoiminnan muut kulut 106,2 90,8 396,4 346,8 377,4437,6 381,7 1 733,1 1 613,7 1 762,1LIIKEVOITTO -29,9 -9,2 88,8 85,1 120,7Rahoitustuotot 0,1 3,7 8,2 4,4 1,6Rahoituskulut -8,5 -4,3 -22,8 -28,4 -51,7TULOS ENNEN VEROJA -38,3 -9,8 74,2 61,1 70,6Tuloverot 3,5 12,0 4,2 -7,3 -32,7TILIKAUDEN TULOS -34,8 2,2 78,3 53,8 37,9TULOKSEN JAKAUTUMINENEmoyhtiön osakkeenomistajille -34,8 2,2 78,3 53,8 37,9Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-34,8 2,2 78,3 53,8 37,9Tulos/osake, osakeantikorjattu, euroa -0,49 0,03 1,10 0,82 0,64Tulos/osake, laimennettu, osakeantikorjattu, -0,48 0,03 1,09 0,81 0,64euroaMuut laajan tuloksen erät*TILIKAUDEN TULOS -34,8 2,2 78,3 53,8 37,9MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄTMuuntoerot ulkomaisista yksiköistä 0,2 2,8 8,5 1,7 -6,8Rahavirran suojaus, verolla vähennettynä -1,1 0,3 -0,9 -1,4 0,9Muut laajan tuloksen erät, netto -0,9 3,1 7,6 0,4 -5,9TILIKAUDEN LAAJA TULOS -35,7 5,2 85,9 54,2 32,0LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINENEmoyhtiön osakkeenomistajille -35,7 5,2 85,9 54,2 32,0Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-35,7 5,2 85,9 54,2 32,0* Oikaistu vuosien 2008-2009 virheen korjauksella. Korjauksen vaikutukset on esitetty vuoden 2010 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30.35

Konsernitase 31.3. 31.12.2011 2010* 2010* 2009* 2008*Tilintarkastamaton Tilintarkastettu Tilintarkastamatonmilj. euroaVARATPITKÄAIKAISET VARATAineettomat hyödykkeetLiikearvo 786,6 723,4 783,8 685,4 646,5Muut aineettomat hyödykkeet 122,1 110,7 122,3 108,3 112,1Aineettomat hyödykkeet yhteensä 908,7 834,2 906,1 793,7 758,5Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeetMaa- ja vesialueet 43,8 42,2 43,8 40,1 37,0Rakennukset ja rakennelmat 485,7 275,2 485,4 273,9 158,2Koneet ja kalusto 130,9 100,3 123,8 92,0 96,2Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot 53,8 53,0 49,8 50,0 49,4Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 17,3 178,0 23,2 163,6 246,9Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä 731,4 648,7 726,0 619,5 587,5Myytävissä olevat sijoitukset 5,0 5,0 5,0 5,0 6,6Pitkäaikaiset saamiset 0,7 0,4 0,8 0,6 1,6Laskennalliset verosaamiset 9,0 5,4 8,7 5,1 4,5PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 1 654,9 1 493,7 1 646,7 1 423,9 1 358,8LYHYTAIKAISET VARATVaihto-omaisuus 305,4 244,6 240,3 196,7 220,7Lyhytaikaiset saamisetSaamiset, korolliset 70,8 64,9 41,4 44,5 52,2Saamiset, korottomat 72,4 82,6 73,2 83,7 82,0Tuloverosaamiset 19,1 10,2 15,5 0,5 15,2Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 162,3 157,7 130,1 128,7 149,5Rahavarat 31,6 22,2 36,7 176,4 35,2LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 499,3 179,8 407,1 501,7 405,3VARAT YHTEENSÄ 2 154,2 1 918,1 2 053,8 1 925,7 1 764,1OMA PÄÄOMA JA VELATOMA PÄÄOMAOsakepääoma 142,3 142,2 142,3 142,2 123,4Ylikurssirahasto 186,1 186,1 186,1 186,1 186,1Muut rahastot 286,8 287,7 287,8 287,4 169,6Muuntoerot 3,7 -2,2 3,5 -5,0 -6,7Kertyneet voittovarat 173,1 189,2 266,0 238,1 215,8Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääomanosuus 792,0 803,0 885,7 848,8 688,1Määräysvallattomien omistajien osuus 0,0 0,0 0,0 0,0OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 792,0 803,0 885,7 848,8 688,1PITKÄAIKAISET VELATLaskennalliset verovelat 66,2 61,7 63,8 70,1 78,1Pitkäaikaiset velat, korollinen 520,1 616,7 521,3 786,9 755,7Eläkevelvoitteet 0,3 1,2 0,2 1,1 1,4Varaukset 0,1 0,3 0,0 0,3 0,6PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ 586,6 679,8 585,2 858,5 835,7LYHYTAIKAISET VELATLyhytaikaiset velat, korollinen 459,5 152,6 292,0 2,3 20,0Lyhytaikaiset velat, korotonOstovelat ja muut lyhytaikaiset velat 314,3 275,9 289,2 213,0 219,2Tuloverovelat 1,9 6,8 1,7 3,1 1,1Lyhytaikaiset velat, koroton yhteensä 316,1 282,7 290,9 216,1 220,3LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ 775,6 435,3 582,9 218,4 240,3VELAT YHTEENSÄ 1 362,2 1 115,1 1 168,1 1 076,8 1 076,0OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 2 154,2 1 918,1 2 053,8 1 925,7 1 764,1* Oikaistu vuosien 2008-2009 virheen korjauksella. Korjauksen vaikutukset on esitetty vuoden 2010 konsernitilinpäätöksenliitetiedossa 30.36

Konsernin rahavirtalaskelma 31.3. 31.12.2011 2010 2010* 2009* 2008*Tilintarkastamaton Tilintarkastettu Tilintarkastamatonmilj. euroaLIIKETOIMINNAN RAHAVIRTATilikauden tulos -34,8 2,2 78,3 53,8 37,9OikaisutPoistot ja arvonalentumiset 19,1 14,2 61,8 58,4 61,4Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) 0,0 0,0 0,1 -0,3 -3,5Korkokulut ja muut rahoituskulut 7,7 4,3 22,8 28,4 51,7Korkotuotot 0,7 -3,7 -8,2 -4,4 -1,6Tuloverot -3,5 -12,0 -4,2 7,3 32,7Muut oikaisut 0,4 0,1 -1,1 -0,4 -1,4Käyttöpääoman muutoksetMyynti- ja muiden saamisten muutos -28,5 -27,7 -1,1 0,4 76,8Vaihto-omaisuuden muutos -64,8 -44,3 -34,3 27,1 23,7Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -38,9 -0,4 15,7 5,8 -12,5Maksetut korot ja muut rahoituskulut -5,3 -4,3 -22,5 -32,9 -47,7Saadut korot liiketoiminnasta 0,1 0,2 0,8 2,1 0,8Muut rahoituserät liiketoiminnasta -0,1 1,1 - - -Maksetut verot liiketoiminnasta 2,5 -3,5 -16,4 1,4 -48,3LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA -145,4 -73,8 91,8 146,8 170,1INVESTOINTIEN RAHAVIRTAInvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -21,3 -41,9 -166,7 -152,9 -181,1Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetkenrahavaroilla - - - - -18,9Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetkenrahavaroilla - - - 5,6 -Investoinnit muihin sijoituksiin - - 0,1 - -Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0,1 0,1 0,7 71,1 6,1Luovutustuotot muista sijoituksista -0,1 - - 1,8 -Saadut osingot - 0,1 0,3 0,2 0,1INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA -21,3 -41,7 -165,7 -74,3 -193,7RAHOITUKSEN RAHAVIRTAMaksullinen osakeanti - - 1,5 137,0 135,2Omien osakkeiden myynti - - - 5,1 -Lyhytaikaisten lainojen nostot 160,5 150,0 236,8 - 20,0Lainojen takaisinmaksut - - -50,3 -19,3 -33,3Pitkäaikaisten lainojen nostot - - 518,8 200,0 152,2Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -0,1 -189,4 -721,8 -216,2 -157,3Rahoitusleasingvelkojen takaisinmaksut -0,5 -0,4 -1,5 -0,7 -Maksetut osingot - - -51,2 -38,0 -75,2RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA 160,0 -39,7 -67,7 67,9 41,7Rahavarojen muutos -6,8 -155,3 -141,6 140,4 18,0Rahavarat kauden alussa 36,7 176,4 176,3 35,2 33,2Valuuttakurssimuutosten vaikutus 0,1 0,8 2,2 1,0 -2,2Luotollinen shekkitili, kauden alussa -0,3 -0,5 -0,5 -0,7 -14,6Rahavarat 31,6 22,2 36,7 176,3 35,2Luotollinen shekkitili -1,9 -0,9 -0,3 -0,5 -0,7Rahavarat kauden lopussa 29,7 21,3 36,4 175,8 34,5* Oikaistu vuosien 2008-2009 virheen korjauksella. Korjauksen vaikutukset on esitetty vuoden 2010 konsernitilinpäätöksenliitetiedossa 30.37

Tunnuslukuja 31.3. 31.12.2011 2010* 2010 2009* 2008*Tilintarkastamaton Tilintarkastettu TilintarkastamatonLiikevaihto milj. euroa 407,7 372,6 1 821,9 1 698,51 878,7Liikevoitto milj. euroa -29,9 -9,2 88,8 85,1 120,7Osuus liikevaihdosta % -7,3 -2,5 4,9 5,0 6,4Tulos ennen veroja milj. euroa -38,3 -9,8 74,2 61,1 70,6Osuus liikevaihdosta % -9,4 -2,6 4,1 3,6 3,8Osakepääoma milj. euroa 142,3 142,2 142,3 142,2 123,4A-osakkeet milj. euroa 61,3 61,3 61,3 61,3 53,2B-osakkeet milj. euroa 81,0 80,9 81,0 80,9 70,2Osingot milj. euroa - - 58,3 51,2 38,0Oman pääoman tuotto % 5,2 11,2 9,0 7,0 6,1Sijoitetun pääoman tuotto % 4,3 6,7 5,8 5,8 8,3Sijoitettu pääoma milj. euroa 1 771,6 1 549,8 1 668,5 1 551,01 481,7Pääoman kiertonopeus - - 1,1 1,1 1,3Vaihto-omaisuudenkiertonopeus - - 3,8 4,9 4,4Omavaraisuusaste % 36,8 41,9 43,1 44,1 39,0Nettovelkaantumisaste % 119,7 92,9 87,7 72,2 107,4Investoinnitkäyttöomaisuuteen milj. euroa 23,8 38,5 165,4 152,8 182,3Osuus liikevaihdosta % 5,8 10,3 9,1 9,0 9,7Korolliset saatavat milj. euroa 70,8 64,9 41,4 44,5 52,2Korollinen vieras pääoma milj. euroa 979,6 769,3 813,3 789,2 775,7Korollinen nettovelka milj. euroa 877,2 682,2 735,1 568,3 688,2Taseen loppusumma milj. euroa 2 154,2 1 919,9 2 053,8 1 925,71 764,1Henkilöstökulut milj. euroa 98,0 85,8 361,9 327,4 350,5Osuus liikevaihdosta % 24,0 23,0 19,9 19,3 18,7Henkilöstö keskimäärin hlöä 15 552 14 110 15 165 14 656 15 669Liikevaihto/henkilötuhattaeuroa - - 120,1 115,9 119,9Liikevoitto/henkilötuhattaeuroa - - 5,9 5,8 7,8Henkilöstökulut/henkilötuhattaeuroa - - 23,9 22,3 22,4* Oikaistu vuosien 2008-2009 virheen korjauksella. Korjauksen vaikutukset on esitetty vuoden 2010 konsernitilinpäätöksenliitetiedossa 30.Tunnuslukujen laskentaperiaatteetVoitto ennen veroja = liikevoitto + rahoitustuotot - rahoituskulutOman pääomantuottoprosenttiSijoitetun pääomantuottoprosenttiSijoitettu pääomaOmavaraisuusasteNetto velkaantumisaste= 100 x= 100 x== 100 x= 100 xtilikauden voittooma pääoma + vähemmistöosuus (keskimäärin vuoden aikana)voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulutsijoitettu pääomataseen loppusumma - laskennallinen verovelka ja muut korottomatvelat(keskimäärin vuoden aikana)taseen oma pääoma + vähemmistöosuustaseen loppusumma - saadut ennakotkorollinen vieras pääoma - rahavaratoma pääoma yhteensäKorollinen nettovelka = korollinen vieras pääoma - rahavarat - korolliset saamiset38

Osakekohtaisia tietoja 31.3. 31.12.2011 2010* 2010* 2009* 2008*Tilintarkastamaton Tilintarkastettu TilintarkastamatonTulos/osake, osakeantikorjattu*** euroa -0,49 0,03 1,10 0,82 0,64Tulos/osake, osakeantikorjattu, laimennettu**' euroa -0,48 0,03 1,09 0,81 0,64Oma pääoma/osake euroa 11,13 11,29 12,45 11,94 11,22Osinko/osake euroa - - 0,82 0,72 0,62Osinko tuloksesta**' % - - 74,5 88,0 94,7Rahavirta/osake, osakeantikorjattu**' euroa - - 1,29 2,23 2,85Efektiivinen osinkotuotto* % - -- Sarja A - - 2,8 3,5 6,1- Sarja B - - 2,9 3,8 6,3Osakkeiden P/E luku**' - -- Sarja A - - 27,0** 25,2 15,4- Sarja B - - 26,0** 23,3 14,9Päätöskurssi euroa - -- Sarja A 25,39 28,78 29,40 20,50 10,10- Sarja B 21,20 26,94 28,30 19,00 9,77Kauden ylin kurssieuroa- Sarja A 29,85 29,10 31,50 22,00 34,75- Sarja B 28,48 27,79 30,50 20,00 32,00Kauden alin kurssieuroa- Sarja A 24,00 20,60 20,60 10,68 10,10- Sarja B 21,11 18,85 18,85 9,63 9,33Kauden keskikurssieuroa- Sarja A 26,66 23,40 26,97 16,11 20,35- Sarja B 23,92 23,12 25,41 14,80 20,90Osakkeiden vaihto1000 kpl- Sarja A 79 594 1 022 512 859- Sarja B 4 855 5 894 14 582 17 290 29 327Osakkeiden vaihto %- Sarja A 0,3 1,9 3,3 1,7 3,2- Sarja B 12,0 14,6 36,0 42,7 83,5Osakekannan markkina-arvo kauden lopussamilj.euroa 1 636,6 1 971,6 2 047,1 1 396,7 611,6Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 1000 kpl 71 146 71 094 71 146 71 094 61 703- Sarja A 30 628 30 628 30 628 30 628 26 582- Sarja B 40 518 40 466 40 518 40 466 35 121Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä,painotettu keskiarvo*** 1000 kpl 71 146 71 094 71 120 65 676 59 710- Sarja A 30 628 30 628 30 628 28 373 27 103- Sarja B 40 518 40 466 40 493 37 303 32 606Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä,laimennettu painotettu keskiarvo*** 1000 kpl 71 936 71 750 71 897 65 995 59 710Omat osakkeet 1000 kpl - - - - 364- Sarja A - - - - 0- Sarja B - - - - 364Osakkeenomistajien lukumäärä kauden lopussa kpl 45 760 43 734 44 596 43 929 42 888* Oikaistu vuosien 2008-2009 virheen korjauksellaKorjauksen vaikutukset on esitetty vuoden 2010 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30.** Vuoden 2010 luvuissa on huomioitu optioiden laimennusvaikutus**' Vuoden 2009 osakeannilla oikaistu vuoden 2008 esitettävät tunnusluvut39

Tunnuslukujen laskentaperiaatteetTulos/osake, osakeantikorjattu =Oma pääoma/osake =voitto ennen veroja - vähemmistöosuus - tuloverotosakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen lukumäärä 1)oma pääoma - omien osakkeiden rahastoosakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä 1)Osinko/osake = osinko/osakeOsinko tuloksesta, %=100xosinko/osaketulos/osake, osakeantikorjattuRahavirta/osake =liiketoiminnan rahavirtaosakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen lukumäärä 1)Efektiivinen osinkotuotto, %=100xosinko/osakepörssikurssi kauden lopussaOsakkeiden P/E luku =pörssikurssi kauden lopussatulos/osake, osakeantikorjattuKurssi kauden lopussa = osakkeiden kurssi tilinpäätöspäivänäTilikauden ylin kurssi = osakkeiden ylin kurssi tilikauden aikanaTilikauden alin kurssi = osakkeiden alin kurssi tilikauden aikanaTilikauden keskikurssi =Osakkeiden vaihto =Osakekannan markkina-arvo kaudenlopussa =osakkeiden euromääräinen vaihto jaettuna vaihdettujenosakkeidenkeskimääräisellä lukumäärällä tilikauden aikanaosakkeiden osakeantien vaikutuksella korjattu kappalemääräinenvaihtoosakkeiden lukumäärä kerrottuna tilinpäätöspäivänpörssikurssilla osakelajeittain1) Ilman yhtiön omistamia osakkeita40

STOCKMANNIN LIIKETOIMINNAN TULOS, TALOUDELLINEN ASEMA JATULEVAISUUDENNÄKYMÄTSeuraava katsaus tulee lukea yhdessä muualla tässä Esitteessä esitettyjen tai tähän Esitteeseen viittaamalla sisällytettyjenStockmannin konsernitilinpäätöstietojen kanssa. Stockmannin tilintarkastamaton osavuosikatsaus 31.3.2011 päättyneeltä kolmenkuukauden jaksolta mukaan lukien tilintarkastamattomat vertailutiedot 31.3.2010 päättyneeltä kolmen kuukauden jaksolta ja31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta sekä Stockmannin tilintarkastettu konsernitilinpäätös 31.12.2010, 31.12.2009 ja 31.12.2008päättyneiltä tilikausilta on laadittu Euroopan unionin hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Yhtiöntilintarkastetut konsernitilinpäätökset 31.12.2010, 31.12.2009 ja 31.12.2008 päättyneiltä tilikausilta on sisällytetty tähän Esitteeseenviittaamalla. Stockmannin tilintarkastamaton osavuosikatsaus 31.3.2011 päättyneeltä kolmen kuukauden jaksolta mukaan lukienvertailutiedot 31.3.2010 päättyneeltä kolmen kuukauden jaksolta ja 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta on sisällytetty tähänEsitteeseen.Yleiskuvaus konsernirakenteen kehityksestä vuosina 2008-2010Joulukuussa 2007 Stockmannin tytäryhtiön Stockmann Sverige AB:n Suomen sivuliike osti julkisella ostotarjouksella 97,8 prosenttiaruotsalaisen muotiketju AB Lindexin (publ) osakkeista. Lindex on konsolidoitu Stockmann-konserniin 6.12.2007 alkaen.Lunastusmenettelyn kautta Stockmann Sverige AB:n Suomen sivuliike hankki vuoden 2008 aikana omistukseensa Lindexinosakekannan 100 %:sesti.Stockmann myi tytäryhtiönsä Kiinteistö Oy Mannerheimintien Pysäköintilaitoksen osakekannan Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiöVarmalle 30.9.2009 osana takaisinvuokrausjärjestelyä, jonka mukaisesti Stockmann jatkaa Helsingin tavaratalonpysäköintilaitostoimintaa käyttäen ulkopuolista operaattoria.Hobby Hallin liiketoiminta siirtyi tavarataloryhmälle vuoden 2010 alusta lukien, ja Oy Hobby Hall Ab fuusioitiin emoyhtiöön30.6.2010.Venäjän toiminnan yhtiörakennetta on selkeytetty fuusioimalla pietarilainen ZAO Kalinka-Stockmann STP emoyhtiöönsä,moskovalaiseen ZAO Kalinka-Stockmanniin lokakuussa 2009 ja moskovalainen ZAO Kalinka-Stockmann emoyhtiöönsä ZAOStockmanniin lokakuussa 2010.Yhtiön liiketoiminnan tulokseen vaikuttavia tekijöitäKansantalouden suhdanteet ja kuluttajien ostovoiman kehitys voivat vaikuttaa Stockmannin liiketoiminnan volyymiin sekä tulokseen.Myös valuuttakurssien muutokset voivat vaikuttaa Stockmannin tulokseen. Stockmannilla on myymälöitä ja tavarataloja 14 maassa.Liiketoiminnan maantieteellinen hajautus voi vakauttaa edellä kuvattujen tekijöiden vaikutuksia, koska eri maiden suhdannekehitysvoi poiketa toisistaan.Stockmannin liiketoimintaan vaikuttaa myös mm. organisaation kyky- ostaa oikeita tuotteita sopiva määrä- hinnoitella myytävät tuotteet kilpailukykyisesti siten, että tuotteista saadaan riittävä kate- markkinoida ja myydä tuotteet- palvella asiakasta hyvin ja ansaita asiakkaan luottamus- kehittää ja ylläpitää tehokasta liikepaikkaverkostoa sekä- kehittää ja ylläpitää liiketoimintaa tukevia logistisia ja tietoteknisiä järjestelmiä.Stockmann seuraa systemaattisesti mm. näiden tekijöiden kehittymistä ja pyrkii toiminnan jatkuvaan parantamiseen.41

Viimeaikaiset tapahtumatStockmannin seitsemäs tavaratalo Venäjällä avattiin 30.3.2011 Jekaterinburgissa. Tavaratalo sijaitsee Greenwich-kauppakeskuksessakaupungin keskustassa. Tavaratalossa on 7 800 myyntineliötä kolmessa kerroksessa ja laaja kansainvälinen merkkivalikoima.Lindex on laajentanut myymäläketjuaan Puolaan, jossa avattiin ensimmäinen myymälä Walbzrychin kaupungissa maaliskuussa 2011.Tammikuussa 2011 Lindex laajensi verkkokauppansa toimimaan koko EU:n alueella.Tavarataloryhmän Venäjän varastotoiminnot siirtyivät uusiin, ajanmukaisiin vuokratiloihin Moskovan luoteisosaan vuoden 2010lopussa. Uuden logistiikkakeskuksen pinta-ala on yli 10 000 neliömetriä.Stockmannin rakennuttama Nevsky Centre -kauppakeskus avattiin Pietarissa 11.11.2010. Keskeisellä paikalla Pietarinydinkeskustassa sijaitsevan kauppakeskuksen kaupallinen pinta-ala on noin 50 000 neliömetriä. Siinä toimiva noin 20 000neliömetrin suuruinen Stockmann-tavaratalo on yhtiön toiseksi suurin tavaratalo ja Stockmannin Venäjän-toiminnan lippulaiva.Kauppakeskuksessa sijaitsevat myös Stockmann-konsernin muotiketjujen Lindexin ja Seppälän sekä Bestsellerin myymälät sekä yli70 muuta myymälää, ravintoloita ja palveluja. Lisäksi keskuksessa on toimistotiloja ja maanalainen paikoituslaitos noin 560 autolle.Helsingin keskustan tavaratalon mittava laajennus- ja uudistushanke, jonka rakennustyöt käynnistyivät vuonna 2006, valmistuisuunnitelmien mukaisesti marraskuussa 2010. Hankkeessa laajennettiin tavaratalon kaupallisia tiloja noin 10 000 neliömetrillämuuttamalla tiloja kaupalliseen käyttöön ja rakentamalla uusia tiloja. Tämän lisäksi hankkeeseen kuuluivat uudet tavarankäsittely- jahuoltotilat sekä pysäköintilaitos. Laajennuksen jälkeen Helsingin tavaratalo on Euroopan suurimpia, ja sen myyntipinta-ala on noin50 000 neliömetriä.Konsernin taloudellisessa tai liiketoiminnallisessa asemassa ei ole tapahtunut viimeisen tilikauden päättymisen jälkeen merkittäviämuutoksia.Tulosennusteen lähtökohtiaKansainvälisen talouden toipuminen on jatkunut, ja kuluttajien luottamuksen arvioidaan pysyvän edelleen korkealla tasollaStockmannin tärkeimmillä markkina-alueilla. Venäjän markkinoiden kasvun odotetaan olevan suurempaa kuin Pohjoismaissa..Baltian maissa positiivinen kehitys vahvistuu kuluttajamarkkinoilla. Kasvava inflaatio vaikuttaa kuluttajien ostovoimaan kaikillamarkkinoilla.Stockmannin tavarataloryhmän syksyllä 2010 valmistuneet investoinnit vaikuttavat positiivisesti liikevaihdon kehitykseen kokovuoden 2011. Uusi tavaratalo avautui Jekaterinburgissa Venäjällä maaliskuun 2011 lopussa. Useat Venäjän tavarataloista ovatkuitenkin vielä käynnistysvaiheessa.Kohtuuhintaisten vaatteiden markkinat käynnistyvät heikosti vuonna 2011 edellisvuoden vahvaan ensimmäiseen neljännekseenverrattuna. Kehityksen arvioidaan parantuvan loppuvuotta kohden vuoteen 2010 verrattuna. Tuotteiden nousseet hankintahinnataiheuttavat edelleen korotuspaineita kuluttajahintoihin.Vuonna 2010 konsernin tulos parani erityisesti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Stockmannin arvion mukaan tuloskasvuun onkokonaisuutena mahdollisuuksia erityisesti vuoden 2011 kahdella viimeisellä neljänneksellä.Tulosennusteen perustana olevista oletuksista johto voi vaikuttaa Stockmannin myynnin ja kannattavuuden kehitykseen tavanomaisinliikkeenjohdollisin toimenpitein. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi myynti- ja markkinointikampanjoiden ja investointienajoitusta sekä tuotevalikoimaa ja hinnoittelua koskevat päätökset. Muihin tulosennusteen perustana oleviin oletuksiin johto ei voivaikuttaa.Tulevaisuudennäkymät ja tulosennusteStockmann-konserni arvioi liikevaihdon kasvun jatkuvan vuonna 2011. Tilikauden liikevoiton arvioidaan olevan edellisvuottaparempi.Konsernin kokonaisinvestointeja vuonna 2011 on tarkistettu arvioidusta 85 miljoonasta eurosta uuteen arvioon, joka on 70 miljoonaaeuroa.42

Liiketoiminnan tulos31.3.2011 päättynyt kolmen kuukauden jakso verrattuna 31.3.2010 päättyneeseen kolmen kuukauden jaksoon.LiikevaihtoKansainvälinen talous kehittyi katsauskaudella kokonaisuutena hyvin, ja vähittäiskaupassa myynti kasvoi tietyillä tuotealueilla.Kohtuuhintaisten vaatteiden kysyntä ei yltänyt arvioituun tasoon, mikä vaikutti näiden markkinoiden kehitykseen, myös Lindexiin jaSeppälään, joiden myymälöiden kävijämäärät laskivat. Tämän seurauksena myyntivolyymit jäivät ensimmäisellä vuosineljänneksellämerkittävästi arvioitua pienemmiksi. Yleisestä markkinakehityksestä huolimatta tavarataloliiketoiminnan liikevaihto jatkoi kasvua.Stockmann-konsernin katsauskauden liikevaihto kasvoi 9,4 prosenttia ja oli 407,7 miljoonaa euroa (372,6 miljoonaa euroa).Liikevaihto Suomessa kasvoi 3,8 prosenttia ja oli 212,2 miljoonaa euroa. Liikevaihto ulkomailla oli 195,5 miljoonaa euroa, ja kasvuaoli 16,2 prosenttia. Kasvu oli voimakasta erityisesti Venäjällä äskettäin avautuneen Nevsky Centre -kauppakeskuksen ja Pietarintavaratalon ansiosta. Ulkomaisen liikevaihdon osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,0 prosenttia (45,1 prosenttia).Liiketoiminnan muita tuottoja ei ollut katsauskaudella.Myyntikate ja kustannuksetKonsernin liiketoiminnan myyntikate kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 11,7 miljoonalla eurolla ja oli 193,4 miljoonaa euroa.Suhteellinen myyntikate oli 47,4 prosenttia (48,8 prosenttia). Toiminnan kustannukset kasvoivat 27,6 miljoonaa euroa ja poistot 4,9miljoonaa euroa.Konsernin liiketulos pieneni katsauskaudella 20,8 miljoonaa euroa ja oli -29,9 miljoonaa euroa (-9,2 miljoonaa euroa).Nettorahoituskulut kasvoivat katsauskaudella 7,7 miljoonaa euroa ja olivat 8,3 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa). Korollisenvieraan pääoman määrän kasvu sekä markkinakorkojen nousu kasvattivat osaltaan korkokustannuksia. Lisäksi katsauskaudennettorahoituskuluja rasittivat 0,7 miljoonan euron kertaluontoiset valuuttakurssitappiot. Edellisenä vuonna nettorahoituskulujapienensivät 3,7 miljoonan euron kertaluontoiset valuuttakurssivoitot.Tilikauden voittoKatsauskauden tulos ennen veroja oli -38,3 miljoonaa euroa eli 28,5 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Katsauskaudentappiollisesta tuloksesta kirjattiin 3,5 miljoonan euron verohyvitys. Edellisenä vuonna verojen positiivinen vaikutus tulokseen oli12,0 miljoonaa euroa. Katsauskauden tulos oli -34,8 miljoonaa euroa (2,2 miljoonaa euroa).Tammi-maaliskuun osakekohtainen tulos oli -0,49 euroa (0,03 euroa) ja optioiden vaikutuksella laimennettuna -0,48 euroa (0,03euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 11,13 euroa (11,29 euroa).Liikevaihto ja tuloskehitys toimintasegmenteittäinTavarataloryhmän liikevaihto kasvoi 13,4 prosenttia ja oli 256,4 miljoonaa euroa (226,0 miljoonaa euroa). Liikevaihto Suomessakasvoi 5,6 prosenttia ja oli 180,8 miljoonaa euroa (171,1 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi erityisesti laajentuneessa Helsinginkeskustan tavaratalossa. Myös etäkaupan markkinajohtaja Hobby Hall kasvatti liikevaihtoaan.Ulkomaantoimintojen euromääräinen liikevaihto kasvoi 37,7 prosenttia. Ulkomaisen liikevaihdon osuus ryhmän liikevaihdosta oli29,4 prosenttia (24,3 prosenttia). Venäjän liikevaihto kasvoi merkittävästi Pietarin uuden tavaratalon ja Moskovan uusimpientavaratalojen vahvan kehityksen ansiosta. Baltian maiden tavaratalojen liikevaihto kehittyi myös hyvin.Katsauskauden suhteellinen myyntikate oli edellisen vuoden tasolla eli 39,7 prosenttia (39,6 prosenttia). Tavarataloryhmän liiketulosoli -14,8 miljoonaa euroa (-8,2 miljoonaa euroa). Kulut ja poistot kasvoivat selvästi vertailukaudesta laajentumisen ja Moskovanlogistiikkakeskuksen muuton takia.Lindexin liikevaihto oli katsauskaudella 123,3 miljoonaa euroa, joka oli 6,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (115,7miljoonaa euroa). Liikevaihto oli Suomessa edellisvuoden tasolla ja kasvoi muissa maissa 7,5 prosenttia. Liikevaihdon kasvu jatkuivoimakkaana uusilla markkinoilla Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Ruotsin kruunun vahvistuminen euroon verrattuna nostiliikevaihtoa. Vertailukelpoisilla paikallisvaluutoilla liikevaihto oli lähes edellisvuoden tasolla.Katsauskauden suhteellinen myyntikate laski mutta pysyi edelleen korkealla tasolla 62,1 prosentissa (64,3 prosenttia).Myymäläverkoston laajentumisen takia toiminnan kustannukset ja poistot kasvoivat myyntikatteen kasvua nopeammin. Lindexinkatsauskauden liiketulos oli -7,9 miljoonaa euroa (2,1 miljoonaa euroa).Seppälän liikevaihto pieneni 9,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna ja oli 27,9 miljoonaa euroa (30,8miljoonaa euroa). Liikevaihto pieneni Suomessa 9,9 prosenttia ja ulkomailla 8,8 prosenttia. Kävijämäärät jäivät kaikilla markkinoillaalle edellisvuoden. Lisäksi Kaukoidän hankintamarkkinoiden kapasiteettivajeesta johtuen Venäjän kauden alun toimituksetviivästyivät. Ulkomaisen liikevaihdon osuus Seppälän liikevaihdosta oli 36,2 prosenttia (35,9 prosenttia).43

Tuotteiden hankintahintojen nousu ja myynnin vauhdittamiseksi tehdyt toimenpiteet heikensivät suhteellista myyntikatetta, joka oli53,8 prosenttia (56,7 prosenttia). Seppälän liiketulos oli -4,9 miljoonaa euroa (-0,9 miljoonaa euroa).Muut laajan tuloksen erät31.3.2011 ja 31.3.2010 päättyneillä kolmen kuukauden jaksoilla konsernitilinpäätöksen muut laajan tuloksen erät koostuvat pääosinmuuntoeroista, jotka ovat syntyneet sijoituksista ulkomaisiin tytäryrityksiin sekä Lindexin valuuttamääräisten ostojen suojauksistaRuotsin kruunun kurssimuutoksilta. Konsernissa katsauskausilla merkittävin valuuttamääräinen sijoitus tytäryrityksiin oli Ruotsinkruunumääräinen sijoitus Lindex-konserniin. Katsauskausilla Ruotsin kruunu vahvistui euroon nähden, mikä aiheutti Lindexin omanpääoman suojaamattomasta osuudesta johtuvaa positiivista muuntoeroa, 0,2 miljoonaa euroa kaudella 1.1-31.3.2011 ja 2,8 miljoonaaeuroa kaudella 1.1.-31.3.2010. Katsauskaudella 1.1.-31.3.2011 Ruotsin kruunu vahvistui ja ostojen suojauslaskennan tehokas osuus,1,1 miljoonaa euroa kirjattiin muihin laajan tuloksen eriin kurssitappioksi. Katsauskaudella 1.1.-31.3.2010 Ruotsin kruunu heikentyiUSA:n dollariin nähden ja pääosin dollarimääräisten ostojen suojauslaskennan tehokas osuus, 0,3 miljoonaa euroa kirjattiin muihinlaajan tuloksen eriin kurssivoitoksi.31.12.2010 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2009 päättyneeseen tilikauteenStockmann raportoi vuoden 2010 alusta lukien arvonlisäverollisen myynnin sijasta liikevaihdon ilman arvonlisäveroa, jottaraportoidut luvut ovat vertailukelpoisia ja kuvaavat todellista kehitystä arvonlisäveron muutoksista huolimatta. Myös vuoden 2009luvut on esitetty ilman arvonlisäveroa.Konserni havaitsi vuoden 2010 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä aikaisempia kausia koskevan virheen, joka pienensi raportoituavuoden 2009 avaavaa tasetta 1,1 miljoonaa euroa, raportoitua vuoden 2009 tulosta 0,3 miljoonaa euroa ja 31.12.2009 omaa pääomaa1,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 vertailulukuja on muutettu vastaavasti.LiikevaihtoKulutuskysynnän elpyminen, kuluttajien luottamuksen vahvistuminen ja kaikkien liiketoimintayksiköiden toimenpiteetkilpailuasemansa vahvistamiseksi näkyivät Stockmann-konsernin tilikauden liikevaihdossa (ilman alv), joka kasvoi 7,3 prosenttia jaoli 1 821,9 miljoonaa euroa (2009: 1 698,5 miljoonaa euroa). Liikevaihto Suomessa kasvoi 4,2 prosenttia ja oli 987,8 miljoonaaeuroa. Liikevaihto ulkomailla oli 834,0 miljoonaa euroa, ja se kasvoi 11,1 prosenttia. Ruotsin ja Norjan kruunut sekä Venäjän ruplavahvistuivat tilikaudella euroon verrattuina. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto ulkomailla olisikasvanut 2,3 prosenttia. Ulkomaisen liikevaihdon osuus konsernin liikevaihdosta oli 45,8 prosenttia (44,2 prosenttia).Liiketoiminnan muita tuottoja ei tilikaudella ollut.Myyntikate ja kustannuksetTilikaudella konsernin liiketoiminnan myyntikate kasvoi 91,4 miljoonalla eurolla ja oli 908,8 miljoonaa euroa. Suhteellinenmyyntikate oli 49,9 prosenttia (48,1 prosenttia). Kaikkien liiketoimintayksiköiden suhteelliset myyntikatteet kasvoivat edellisenvuoteen verrattuna. Toiminnan kustannukset kasvoivat 84,1 miljoonaa euroa ja poistot 3,4 miljoonaa euroa.Konsernin liikevoitto kasvoi tilikaudella 3,7 miljoonaa euroa ja oli 88,8 miljoonaa euroa (85,1 miljoonaa euroa).Nettorahoituskulut pienenivät tilikaudella 9,4 miljoonaa euroa ja olivat 14,6 miljoonaa euroa (24,0 miljoonaa euroa).Nettorahoituskulujen pienenemiseen vaikuttivat alhainen korkotaso ja kertaluonteiset valuuttakurssivoitot.Tilikauden voittoTilikauden voitto ennen veroja oli 74,2 miljoonaa euroa eli 13,1 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Tilikauden tulostarasitti 12,1 miljoonan euron verokulujaksotus. Tilikauden veroihin sisältyi myös valuuttalainan realisoitumattomasta kurssitappiostakirjattu 16,3 miljoonan euron laskennallisen verovelan vähennys, joka paransi tulosta. Yhteensä tilikauden veroerät paransivatpoikkeuksellisesti tulosta 4,2 miljoonalla eurolla. Edellisen tilikauden tulosta rasittavat verot olivat 7,3 miljoonaa euroa. Tilikaudenvoitto oli 78,3 miljoonaa euroa (53,8 miljoonaa euroa).Tilikauden osakekohtainen tulos oli 1,10 euroa (0,82 euroa) ja optioiden vaikutuksella laimennettuna 1,09 euroa (0,82 euroa). Omapääoma osaketta kohden oli 12,45 euroa (11,94 euroa).Liikevoittoprosentti ja omavaraisuusasteStockmann-konsernin hallitus vahvisti kesällä 2008, juuri ennen kansainvälisen finanssikriisin alkamista, seuraavien viiden vuodenstrategiset suuntaviivat ja saman aikavälin taloudelliset tavoitteet. Konsernin tavoitteena on saavuttaa vuosittain 12 prosentinliikevoittomarginaali ja 20 prosentin sijoitetun pääoman tuotto, vähintään 40 prosentin omavaraisuusaste sekä myynnin yleistämarkkinakehitystä nopeampi kasvu. Kansainvälisen talouskriisin vaikutukset ovat osin lykänneet tavoitteiden realististasaavuttamisaikataulua. Tämän vuoksi yhtiön hallitus on päättänyt todeta, että tavoitteet pidetään voimassa, mutta tavoiteaikataulukaikkien tavoitteiden saavuttamisen osalta siirtyy kahdella vuodella vuoteen 2015.44

Tilikauden 2010 liikevoittomarginaali oli 4,9 prosenttia ja omavaraisuusaste oli 43,1 prosenttia.Liikevaihto ja tuloskehitys liiketoimintasegmenteittäinHobby Hallin liiketoiminta siirtyi tavarataloryhmälle 1.1.2010, josta alkaen tavarataloryhmän lukuihin on sisältynyt Hobby Hallinluvut. Vuoden 2009 vertailuluvut on muutettu vastaavasti.31.12.2010 päättyneellä tilikaudella Stockmann-konserni jakaantui kolmeen toimintasegmenttiin: tavarataloryhmä, Lindex jaSeppälä.Tavarataloryhmän liikevaihto kasvoi 7,7 prosenttia, kun vertailuluvuissa ei huomioida vuonna 2009 lopetettua Hobby Hallinulkomaan liiketoimintaa. Liikevaihto oli 1 099,9 miljoonaa euroa (1 030,0 miljoonaa euroa). Liikevaihto Suomessa kasvoi 5,2prosenttia ja oli 826,4 miljoonaa euroa (785,8 miljoonaa euroa). Liikevaihdon kasvua vauhditti erityisesti Helsingin tavaratalonlaajennus- ja uudistusprojektin valmistuminen asteittain vuoden aikana.Tavarataloryhmän ulkomaantoimintojen euromääräinen liikevaihto kasvoi 16,0 prosenttia, kun vertailuluvuissa ei huomioida vuonna2009 lopetettua Hobby Hallin ulkomaan liiketoimintaa. Ulkomaisen liikevaihdon osuus ryhmän liikevaihdosta oli 24,9 prosenttia(23,1 prosenttia). Tavarataloryhmän liikevaihto oli Baltiassa 81,9 miljoonaa euroa (84,5 miljoonaa euroa) ja Venäjällä 191,7miljoonaa euroa (151,3 miljoonaa euroa). Venäjän liikevaihto kasvoi merkittävästi Pietarin ja Moskovan uusien tavaratalojen hyvinkäynnistyneen myynnin myötä. Myös ruplan vahvistuminen euroon verrattuna vaikutti liikevaihdon kasvuun.Hyvän myynnin ja varastotilanteen seurauksena tavarataloryhmän tilikauden suhteellinen myyntikate kasvoi kaikkien aikojenkorkeimmalle tasolle ja oli 42,4 prosenttia (39,8 prosenttia). Tavarataloryhmän liikevoitto kasvoi 10,1 miljoonaa euroa ja oli 32,9miljoonaa euroa. Helsingin tavaratalon laajennukseen sekä Pietarin Nevsky Centren ja Stockmann-verkkokaupan avaamisiin liittyvätkustannukset rasittavat tilikauden liikevoittoa.Lindexin liikevaihto oli tilikaudella 578,7 miljoonaa euroa, joka oli 9,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (527,0 miljoonaaeuroa). Liikevaihto kasvoi Suomessa 1,7 prosenttia ja muissa maissa 11,0 prosenttia. Liikevaihtoa kasvattivat muun muassa uusienmyymälöiden avaukset erityisesti Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Myös Ruotsin ja Norjan kruunujen vahvistuminen euroonverrattuna nostivat liikevaihtoa.Lindexin tilikauden suhteellinen myyntikate pysyi korkealla tasolla ja oli 63,1 prosenttia (62,9 prosenttia), mutta laajenemisennopeutuessa kiinteät kustannukset ja poistot kasvoivat myyntikatteen kasvua nopeammin. Liikevoitto pieneni erityisesti loppuvuonnaPohjoismaiden kehityksen seurauksena. Lindexin tilikauden liikevoitto pieneni 7,3 miljoonaa euroa ja oli 54,8 miljoonaa euroa (62,1miljoonaa euroa).Seppälän liikevaihto kasvoi 2,6 prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna ja oli 143,2 miljoonaa euroa (139,5 miljoonaa euroa).Liikevaihto oli Suomessa edellisen vuoden tasolla ja kasvoi ulkomailla 8,1 prosenttia. Ulkomaisen liikevaihdon osuus Seppälänliikevaihdosta oli 34,1 prosenttia (32,4 prosenttia). Liikevaihto kasvoi Venäjällä 13,5 prosenttia.Seppälän tilikauden suhteellinen myyntikate kasvoi ja oli 59,8 prosenttia (58,2 prosenttia), mikä on Seppälän kaikkien aikojen parassuhteellinen myyntikate. Kasvu johtui erityisesti alkuvuoden hyvästä myynnistä ja varastotilanteesta sekä tehokkaastaostotoiminnasta. Seppälän liikevoitto kasvoi 1,0 miljoonaa euroa ja oli 9,0 miljoonaa euroa (8,0 miljoonaa euroa). Tulos parantuiVenäjällä, mutta Suomessa kehitys oli heikompaa.Muut laajan tuloksen erät31.12.2010 ja 31.12.2009 päättyneillä tilikausilla konsernitilinpäätöksen muut laajan tuloksen erät koostuvat pääosin muuntoeroista,jotka ovat syntyneet sijoituksista ulkomaisiin tytäryrityksiin sekä Lindexin valuuttamääräisten ostojen suojauksista Ruotsin kruununkurssimuutoksilta. Konsernissa tilikausilla 2010 ja 2009 merkittävin valuuttamääräinen sijoitus tytäryrityksiin oli Ruotsinkruunumääräinen sijoitus Lindex-konserniin. Tilikausilla 2010 ja 2009 Ruotsin kruunu vahvistui euroon nähden, mikä aiheuttiLindexin oman pääoman suojaamattomasta osuudesta johtuvaa positiivista muuntoeroa 8,5 miljoonaa euroa tilikausilla 2010 ja 1,7miljoonaa euroa tilikaudella 2009. Kun Ruotsin kruunu vahvistui tilikausilla 2010 ja 2009 valuuttamääräisten ostojensuojauslaskennan tehokas osuus kirjattiin muihin laajan tuloksen eriin kurssitappioksi, 0,9 miljoonaa euroa tilikaudella 2009 ja 1,4miljoonaa euroa tilikaudella 2010.Konserni havaitsi vuoden 2010 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä aikaisempia kausia koskevan virheen, joka pienensi raportoituavuoden 2008 tulosta 1,1 miljoonaa euroa, raportoitua vuoden 2009 tulosta 0,3 miljoonaa euroa, 31.12.2008 omaa pääomaa 1,1miljoonaa euroa ja 31.12.2009 omaa pääomaa 1,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 ja 2009 lukuja on muutettu vastaavasti.MyyntiStockmann-konsernin myynti pieneni tilikaudella 9,6 prosenttia ja oli 2 048,2 miljoonaa euroa (2 265,8 miljoonaa euroa). Myynninpienenemiseen vaikuttivat yleinen suhdannetilanne ja useiden valuuttojen voimakas heikentyminen. Vuoden 2008 myyntilukuunsisältyi myös toukokuussa 2008 toimintansa lopettaneen Smolenskajan tavaratalon sekä elokuun loppuun mennessä lopetettujenHobby Hallin Baltian toimintojen myynti.45

Tilikauden myynti Suomessa pieneni 7,6 prosenttia ja oli 1 132,2 miljoonaa euroa. Konsernin myynti ulkomailla oli 916,0 miljoonaaeuroa, ja se pieneni 12,0 prosenttia. Ilman valuuttakurssien muutoksia konsernin myynti ulkomailla olisi pienentynyt 7 prosenttia.Ulkomaisen myynnin osuus konsernin myynnistä oli 45 prosenttia (46 prosenttia).Osakkeiden myyntivoitosta kertyi liiketoiminnan muita tuottoja tilikaudella 0,3 miljoonaa euroa (4,2 miljoonaa euroa).Myyntikate ja kustannuksetTaloudellisen taantuman alkaessa vaikuttaa syksyllä 2008 asetettiin yhdeksi konsernin keskeisimmistä tavoitteista suhteellisenmyyntikatteen tason säilyttäminen sopeuttamalla ostot odotettavissa olevaan alentuvan kysynnän tasoon. Tässä onnistuttiin hyvin.Konsernin liiketoiminnan myyntikate pieneni 88,5 miljoonalla eurolla ja oli 817,5 miljoonaa euroa. Suhteellinen myyntikate oli 48,1prosenttia (48,2 prosenttia). Seppälän suhteellinen myyntikate kasvoi hieman ja Lindexin suhteellinen myyntikate oli viime vuodentasolla, mutta tavarataloryhmän ja Hobby Hallin suhteellinen myyntikate pieneni. Konsernin varastotaso laski 24,0 miljoonallaeurolla 196,7 miljoonaan euroon. Toiminnan kustannukset pienenivät 53,7 miljoonaa euroa ja poistot 3,0 miljoonaa euroa. Yhtiöylitti vuoden 2009 alkuperäisen 28 miljoonan euron kustannussäästötavoitteen, mikä johtui osittain valuuttakurssien muutoksista.Konsernin liikevoitto pieneni tilikaudella 35,7 miljoonaa euroa ja oli 85,1 miljoonaa euroa.Nettorahoituskulut pienenivät 26,1 miljoonaa euroa ja olivat 24,0 miljoonaa euroa (50,1 miljoonaa euroa). Nettorahoituskulujakasvatti syyskuussa myydyn Mannerheimintien pysäköintilaitoksen rakennusaikana aktivoitujen 2,8 miljoonan euronkorkokustannusten purku.Tilikauden voittoTilikauden voitto ennen veroja oli 61,1 miljoonaa euroa eli 9,5 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Tilikauden 7,3miljoonan euron veroihin sisältyy valuuttalainan realisoitumattomasta kurssitappiosta kirjattu 10,9 miljoonan euron laskennallisenverovelan vähennys sekä 18,2 miljoonan euron suuruinen verokulujaksotus. Edellisen vuoden tulosta rasittavat verot olivat 32,7miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 53,8 miljoonaa euroa (37,9 miljoonaa euroa)Elo- ja syyskuussa yhtiö toteutti osakeannit, joissa osakemäärä kasvoi 9 390 617 kappaletta ja 15,2 prosenttia sekä oma pääoma137 999 253,64 euroa ja 20,6 prosenttia. Tilikauden tulos osaketta kohden oli 0,82 euroa (0,64 euroa) ja optioiden vaikutuksellalaimennettuna 0,81 euroa (0,64 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 11,94 euroa (11,22 euroa).Liikevoittoprosentti ja omavaraisuusasteKonsernin strategia ja pitkän aikavälin tavoitteet päivitettiin Lindexin oston jälkeen. Stockmann-konsernin hallitus vahvististrategiakokouksessaan 18.6.2008 seuraavien viiden vuoden strategiset suuntaviivat ja saman aikavälin taloudelliset tavoitteet.Konsernin tarkistettuna tavoitteena on saavuttaa vuosittain kaikilla markkinoillaan markkinoiden keskimääräistä kasvua nopeampikasvu, sekä saavuttaa 12 prosentin liikevoittomarginaali ja 20 prosentin sijoitetun pääoman tuotto strategiajakson lopussa vuonna2013. Strategisena tavoitteena on myös, että konsernin omavaraisuusaste nostetaan vähintään 40 prosenttiin. Tilikauden 2009liikevoittomarginaali oli 5,0 prosenttia ja omavaraisuusaste oli 44,1 prosenttia. Jakson alkuvaiheessa sijoitetun pääoman tuotto onaikaisempia vuosia alempi konsernin merkittävän investointiohjelman seurauksena.Yhtiön osingonjakopolitiikka pidettiin vahvasta kasvusta ja voimakkaasta investointiohjelmasta huolimatta ennallaan. Tavoitteena onjakaa osinkona yli puolet varsinaisen liiketoiminnan tuottamasta voitosta, ottaen kuitenkin huomioon toiminnan kasvun vaatimarahoitus.Myynti ja tuloskehitys liiketoimintasegmenteittäin31.12.2009 ja 31.12.2008 päättyneillä tilikausilla Stockmann-konserni jakaantui neljään toimintasegmenttiin: tavarataloryhmä,Lindex, Hobby Hall ja Seppälä. 1.1.2010 alkaen Hobby Hall on ollut osa tavarataloryhmää ja siitä alkaen tavarataloryhmän lukuihinon sisältynyt Hobby Hallin luvut.Tavarataloryhmän myynti pieneni tilikaudella 12,3 prosenttia ja oli 1 068,9 miljoonaa euroa. Myynti Suomessa pieneni 8,7prosenttia. Ulkomaantoimintojen myynti pieneni 21,2 prosenttia ja sen osuus ryhmän myynnistä oli 26 prosenttia (29 prosenttia).Tavarataloryhmän myynnin pienenemiseen vaikuttivat yleisen suhdannetilanteen muutoksen ohella Venäjän ruplan voimakasheikentyminen, vuoden 2008 vertailuluvut, joihin sisältyi myös toukokuussa toimintansa lopettaneen Smolenskajan tavaratalonmyynti, sekä voimakas kasvu Baltian tavarataloissa vuonna 2008. Vertailukelpoisten Venäjän tavaratalojen ruplamääräinen myyntioli edellisen vuoden tasolla. Moskovassa avattiin helmikuussa tavaratalo, jonka toiminta on käynnistynyt hyvin. Sen tulos onodotettua parempi mutta vielä tappiollinen. Tilikauden suhteellinen myyntikate pieneni hieman. Tavarataloryhmän varastotasopieneni suunnitellulla tavalla ja oli selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna. Tavarataloryhmän liikevoitto pieneni 29,5 miljoonaaeuroa ja oli 24,5 miljoonaa euroa (54,0 miljoonaa euroa).Lindex teki erittäin vaikeassa markkinatilanteessa kaikkien aikojen parhaan tuloksensa. Myynti paikallisissa valuutoissa kasvoitilikaudella 5 prosenttia, mutta Ruotsin ja Norjan kruunujen heikkenemisen takia euromääräinen myynti pieneni 2,6 prosenttia ja oli655,1 miljoonaa euroa (672,5 miljoonaa euroa). Myynti Suomessa kasvoi 4,1 prosenttia ja muissa maissa pieneni 3,4 prosenttia.Suhteellinen myyntikate pysyi edellisen vuoden tasolla. Lindexin tilikauden liikevoitto oli 62,1 miljoonaa euroa (57,6 miljoonaaeuroa). Ruotsin kruunun heikkeneminen euroon verrattuna pienentää laskennallisesti tilikauden liikevoittoa 6,8 miljoonaa euroa.Lindex on pystynyt kasvattamaan markkinaosuuttaan useimmilla päämarkkina-alueillaan.46

Seppälän myynti pieneni tilikaudella 7,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta ja oli 168,1 miljoonaa euroa. Myynti pieneniSuomessa 5,1 prosenttia. Myynti ulkomailla pieneni 13,4 prosenttia, ja sen osuus Seppälän myynnistä oli 32 prosenttia (34prosenttia). Ruplamääräinen myynti Venäjällä kasvoi 15 prosenttia. Hintakampanjoinnista huolimatta myynti Baltian maissa vähenihuomattavasti. Suhteellinen myyntikate parani, kiinteät kustannukset pienenivät ja poistot kasvoivat Seppälän laajenemisen vuoksi.Seppälän varastotaso pieneni suunnitellulla tavalla ja oli pienempi kuin edellisenä vuonna. Seppälän liikevoitto pieneni 6,6 miljoonaaeuroa ja oli 8,0 miljoonaa euroa (14,6 miljoonaa euroa).Hobby Hallin myynti pieneni tilikaudella 18,4 prosenttia ja oli 155,9 miljoonaa euroa (191,0 miljoonaa euroa). Myynti pieneni 8,4prosenttia Suomessa. Ulkomailla myynti pieneni 65,3 prosenttia. Hobby Hall lopetti toimintansa Baltian maissa kannattamattomanaasteittain elokuun loppuun mennessä. Myös Hobby Hallin suhteellinen myyntikate pieneni. Hobby Hallin varastotaso pienenisuunnitellulla tavalla ja oli selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna. Hobby Hallin liiketulos pieneni 2,5 miljoonaa euroa ja oli -1,7miljoonaa euroa (0,8 miljoonaa euroa). Hobby Hallin lopetettujen Baltian maiden toimintojen tulos oli merkittävästi tappiollinen.Muut laajan tuloksen erät31.12.2009 ja 31.12.2008 päättyneillä tilikausilla konsernitilinpäätöksen muut laajan tuloksen erät koostuivat pääosin muuntoeroista,jotka ovat syntyneet sijoituksista ulkomaisiin tytäryrityksiin sekä Lindexin valuuttamääräisten ostojen suojauksista Ruotsin kruununkurssimuutoksilta. Konsernissa tilikausilla 2009 ja 2008 merkittävin valuuttamääräinen sijoitus tytäryrityksiin oli Ruotsinkruunumääräinen sijoitus Lindex-konserniin. Tilikaudella 2009 Ruotsin kruunu vahvistui euroon nähden, mikä aiheutti Lindexinoman pääoman suojaamattomasta osuudesta johtuvaa positiivista muuntoeroa 1,7 miljoonaa euroa, kun taas tilikaudella 2008Ruotsin kruunu oli vahvistunut ja oli kirjattu negatiivista muuntoeroa 6,8 miljoonaa euroa. Ruotsin kruunun vahvistuttua tilikaudella2009 tehokas osuus ostojen suojauksesta, 1,4 miljoonaa euroa, kirjattiin muihin laajan tuloksen eriin kurssitappioksi, kun tilikaudella2008 oli kirjattu kurssivoittoa 0,9 miljoonaa euroa Ruotsin kruunun heikentymisen myötä..Kertaluonteiset ja muut poikkeukselliset erät31.3.2011 päättyneellä kolmen kuukauden katsauskaudella ei ole ollut merkittäviä kertaluonteisia tai poikkeuksellisia eriä.Vuosien 2010 ja 2009 tuloksiin ei sisälly merkittäviä kertaluonteisia tai poikkeuksellisia eriä.Vuoden 2008 tulokseen sisältyy rakentamattoman maa-alueen ja eräiden osakkeiden myynnistä saatuja kertaluonteisia tuottoja 4,2miljoonaa euroa. Tilikaudelle kohdistuu 6,0 miljoonaa euroa Smolenskajan tavaratalon sulkemisesta aiheutuvia kustannuksia.Sulkemisen tulosvaikutus oli yhteensä 14 miljoonaa euroa, kun otetaan lisäksi huomioon sulkemisen jälkeen muille yksiköillekohdistetut yleiskustannukset sekä poisjäänyt kate.Konsernin kulurakenneSeuraavassa taulukossa on esitetty konsernin kulurakenne 31.3.2011 ja 31.3.2010 päättyneiltä kolmen kuukauden jaksoilta sekä31.12.2010, 31.12.2009 ja 31.12.2008 päättyneiltä tilikausilta.KULURAKENNE1.1.-31.3. 1.1.-31.12.milj. euro 2011 2010 muutos % 2010 2009* muutos % 2008* muutos %Tilintarkastamaton Tilintarkastettu TilintarkastamatonAineiden ja tarvikkeiden käyttö 214,3 190,9 12 913,0 881,0 4 970,7 -9Palkat ja muut työsuhde-etuuksistaaiheutuneet kulut 98,0 85,8 14 361,9 327,4 11 350,5 -7Poistot ja arvonalentumiset 19,1 14,2 35 61,8 58,4 6 61,4 -5Liiketoiminnan muut kulut 106,2 90,8 17 396,4 346,8 14 377,4 -8Rahoituskulut 8,5 4,3 96 22,8 28,4 -20 51,7 -45Tuloverot -3,5 -12,0 -71 -4,2 7,3 -157 32,7 -78Myyntikate % 47,4 48,8 -3 49,9 48,1 4 48,2 0Efektiivinen vero % 9,1 122,2 -5,9 12,0 46,3* Oikaistu vuosien 2008-2009 virheen korjauksella. Korjauksen vaikutukset on esitetty vuoden 2010 konsernitilinpäätöksenliitetiedossa 30.Tammi-maaliskuussa 2011 Stockmannin liikevaihto kasvoi 9 prosenttia, kun aineiden ja tarvikkeiden käyttö kasvoi 12 prosenttia.Suhteellinen myyntikate heikkeni ja oli 47,4 prosenttia, kun se edellisen vuoden vastaavana aikana oli 48,8 prosenttia. Suhteellista47

myyntikatetta laski muotiketjuissa erityisesti tuotteiden hankintahintojen nousu ja myynnin vauhdittamiseksi tehdyt toimenpiteet.Helsingin tavaratalon laajennuksen käyttöönotto ja Pietarin Nevsky Centren ja Venäjän uusien tavaratalojen avaaminen vuoden 2010aikana sekä Lindexin myymäläverkoston laajentuminen lisäsivät toiminnan kustannuksia ja poistoja edelliseen vuoteen verrattuna.Korollisen vieraan pääoman määrän kasvu sekä markkinakorkojen nousu kasvattivat osaltaan rahoituskuluja. Lisäksi katsauskaudennettorahoituskuluja rasittivat 0,7 miljoonan euron kertaluontoiset valuuttakurssitappiot. Katsauskauden tappiollisesta tuloksestakirjattiin 3,5 miljoonan euron verohyvitys.Vuonna 2010 Stockmannin liikevaihto kasvoi 7 prosenttia, kun aineiden ja tarvikkeiden käyttö kasvoi 4 prosenttia. Tämän vuoksisuhteellinen myyntikate parani ja oli 49,9 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 48,1 prosenttia. Suhteellista myyntikatetta paransierityisesti alkuvuoden hyvä myynti ja varastotilanne sekä tehokas ostotoiminta. Helsingin tavaratalon laajennuksen käyttöönotto jaPietarin Nevsky Centren avaaminen lisäsivät osaltaan vuoden 2010 kustannuksia ja poistoja. Rahoituskuluja pienensi edelliseenvuoteen nähden alhaisempi korkotaso. Tilikauden 2010 veroihin sisältyy valuuttalainan realisoitumattomasta kurssitappiosta kirjattu16,3 miljoonan euron laskennallisen verovelan vähennys, ja sen vuoksi tilikauden veroerät yhteensä paransivat poikkeuksellisestitilikauden tulosta.Vuonna 2009 Stockmannin myynti pieneni 10 prosenttia ja aineiden ja tarvikkeiden käyttö pieneni 9 prosenttia, joten suhteellinenmyyntikate pysyi jokseenkin edellisen vuoden tasolla. Yhtiö ylitti 28 miljoonan euron kustannussäästötavoitteensa vuonna 2009 jasekä toiminnan kustannukset että poistot pienenivät. Rahoituskulut pienenivät kansainvälisen finanssikriisin aiheuttaman korkotasonlaskun ja vuoden 2008 lopussa tehdyn uuden lainarahoitussopimuksen seurauksena. Efektiivistä verokantaa pienensi Ruotsinkruunun vahvistumisen myötä Lindexin hankintaa varten otetun valuuttalainan realisoitumattomista kurssitappioista kirjattulaskennallisen verovelan vähennys.Maksuvalmius ja pääomalähteetStockmannin liiketoiminnan nettorahavirta oli 91,8 miljoonaa euroa vuonna 2010, 146,8 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 170,1miljoonaa euroa vuonna 2008. Liiketoiminnan nettorahavirta pieneni 55 miljoonaa euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2009, mikäjohtui pääasiassa liiketoiminnan kasvun myötä kasvaneesta vaihto-omaisuudesta sekä suuremmista veromaksuista. Liiketoiminnannettorahavirta pieneni 23,3 miljoonaa euroa vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2008 mikä johtui pääasiassa vuoden 2008 pääomanvapautumisesta tavarataloryhmän myyntisaamisista, joita kompensoi Lindexin hankinnan rahoituksesta maksettujen korkokulujenpieneneminen vuonna 2009. Liiketoiminnan nettorahavirta oli -145,4 miljoonaa euroa 31.3.2011 päättyneellä kolmen kuukaudenjaksolla verrattuna -73,8 miljoonan euron nettorahavirtaan vuoden 2010 vastaavalla jaksolla.Stockmannin investointien nettorahavirta oli -165,7 miljoonaa euroa vuonna 2010, -74,3 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja -193,7miljoonaa euroa vuonna 2008. Investointien negatiivinen nettorahavirta kasvoi 91,4 miljoonaa euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen2009. Keskeisimmät syyt tähän olivat käyttöomaisuusinvestointien kasvu 13,8 miljoonalla eurolla sekä 70,4 miljoonaa euroapienemmät käyttöomaisuushyödykkeiden luovutukset. Investointien negatiivinen nettorahavirta pieneni 119,4 miljoonaa euroavuonna 2009 verrattuna vuoteen 2008, mikä johtui pääasiassa pääomien vapauttamisohjelman mukaisesti toteutetusta ei-strategisistaomistuksista luopumisesta. Investointien nettorahavirta oli -21,3 miljoonaa euroa 31.3.2011 päättyneellä kolmen kuukauden jaksollaverrattuna -41,7 miljoonan euron nettorahavirtaan vuoden 2010 vastaavalla jaksolla.Stockmannin rahoituksen nettorahavirta oli -67,7 miljoonaa euroa vuonna 2010, 67,9 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 41,7 miljoonaaeuroa vuonna 2008. Rahoituksen nettorahavirta pieneni 135,6 miljoonaa euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2009. Vertailuvuonna2009 toteutettiin 138,0 miljoonan euron suuruinen maksullinen osakeanti. Rahoituksen nettorahavirta kasvoi 26,2 miljoonaa euroavuonna 2009 verrattuna vuoteen 2008, mikä johtui pääasiassa pienemmästä osingon maksusta. Rahoituksen nettorahavirta oli 160,0miljoonaa euroa 31.3.2011 päättyneellä kuuden kolmen jaksolla verrattuna -39,7 miljoonaan euroon vuoden 2010 vastaavallajaksolla.Stockmannin rahavarat 31.3.2011 olivat 31,6 miljoonaa euroa. Stockmannilla oli 31.3.2011 käyttämättömiä sitovia luottolimiittejäyhteensä 341,8 miljoonaa euroa. Lisäksi Stockmannilla on käytettävissään 596,0 miljoonan euron suuruinen kotimainenyritystodistusohjelma, josta oli 248,9 miljoonaa euroa käyttämättä 31.3.2011.Stockmannin korollinen nettovelka oli 877,2 miljoonaa euroa 31.3.2011.Seuraavassa taulukossa on esitetty Stockmannin korollisen velan erääntymisajankohdat 31.3.2011.milj. euroa 2011 2012 2013 2014 2015 2016Lainat rahoituslaitoksilta * 51,9 8,9 74,5 8,9 314,6 4,4Eläkelainat ** 53,3 53,3 53,3Muut korolliset velat 347,3 0,3 0,2Rahoitusleasing 1,8 2,4 2,5 1,4 0,4 0,1Yhteensä 454,3 64,9 130,5 10,3 315,0 4,548

* ei sisällä 2,7 milj. euron lainanjärjestelykuluja** ei sisällä 0,1 milj. euron lainanjärjestelykulujaJoulukuussa 2011 erääntyvä osuus pitkäaikaisesta vieraasta pääomasta uudelleenrahoitettiin heinäkuussa ennenaikaisesti. Stockmannuudelleenrahoitti heinäkuussa 2010 ennenaikaisesti 700 miljoonan euron lainarahoituksen, joka olisi erääntynyt joulukuussa 2011.Uudesta vakuudettomasta lainarahoituksesta 50 miljoonaa euroa erääntyy vuonna 2013 ja 650 miljoonaa euroa vuonna 2015.Vuonna 2008 joulukuussa neuvotellusta yhteensä 1.000 miljoonan euron lainarahoituksesta on edellä kuvatun uudelleenrahoituksenjälkeen jäljellä 300 miljoonaa euroa. Näistä lainoista osa on vakuudellisia ja osa vakuudettomia. Stockmann ei ole rikkonutlainasopimustensa ehtoja.Yhtiön lainajärjestelyissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta laaditun tilinpäätöksenjälkeen. Yhtiön johdon tiedossa ei ole sellaisia oikeudellisia tai taloudellisia rajoitteita, jotka estävät tytäryhtiöitä siirtämästä varojaemoyhtiölle.Käyttöpääomaa koskeva lausuntoStockmannin johdon käsityksen mukaan Yhtiön käyttöpääoman määrä riittää kattamaan Yhtiön nykyiset tarpeet seuraavien 12kuukauden ajan tämän Esitteen päivämäärästä lukien.TasetietojaStockmann-konsernin pitkäaikaiset varat muodostuvat pääasiassa Stockmannin ja Lindexin liiketoimintojen yhdistämisessäsyntyneestä liikearvosta ja tavaramerkistä sekä maa-alueista, rakennuksista, koneista ja kalustosta. Lyhytaikaisiin varoihin sisältyyvaihto-omaisuus, korollisia ja korottomia myyntisaamisia sekä muita saamisia ja rahavaroja. Pitkäaikaiset velat muodostuvatpääasiassa korollisista veloista ja laskennallisista veroveloista. Lyhytaikaiset velat sisältävät ostovelkoja sekä muita korottomia jakorollisia velkoja. Yhtiöllä ei ole sellaisia omistuksia muissa yhtiöissä kuin tytäryhtiöissä, joista pitäisi antaa esiteasetuksen (EYKomission asetus n:o (EY) 809/2004) perusteella erikseen tietoa.Konsernin taseen loppusumma 31.12.2010 oli 2 053,8 miljoonaa euroa, kun se 31.12.2009 oli 1 925,7 miljoonaa euroa. Konsernintaseen loppusumma 31.3.2011 oli 2 154,2 miljoonaa euroa.Kiinteistöt ja liiketilatStockmannin omistamat kiinteistöt ovat liiketoimintayksiköiden käytössä. Tärkeimmät Stockmannin omistamat kiinteistöt ovatHelsingissä sijaitsevat Helsingin tavaratalon ja Akateemisen Kirjakaupan kiinteistöt, Venäjällä Pietarissa sijaitseva Nevsky Centre-kauppakeskuskiinteistö, jossa sijaitsee myös Pietarin Stockmann-tavaratalo, sekä Tallinnan tavaratalokiinteistö. Lisäksi Riiantavaratalokiinteistön maapohjan ostamisesta on tehty sitova sopimus. Stockmann omistaa myös liikekiinteistön Espoossa.Helsingin tavarataloa lukuun ottamatta muut Suomen tavaratalot, joita on yhteensä kuusi, toimivat vuokrakiinteistöissä. Muuttärkeimmät Stockmannin käytössä olevat vuokrakiinteistöt Suomessa ovat toimisto- ja varastorakennus Helsingissä, Seppäläntoimisto- ja varastorakennus Vantaalla, konsernihallinnon toimitilat Helsingissä ja logistiikkakeskus Vantaalla, keskuskeittiöVantaalla, tavarataloryhmän käytössä oleva varastorakennus Vantaalla sekä Hobby Hallin myymälän, Outlet-myymälän jatavarataloryhmän varastotilaa sisältävä rakennus Vantaalla.Moskovan viisi Stockmann-tavarataloa, Jekaterinburgin Stockmann-tavaratalo, Moskovan logistiikkakeskus sekä Latvianlogistiikkakeskus toimivat vuokratiloissa. Lindexin pääkonttori ja logistiikkakeskus Göteborgissa Ruotsissa toimivat niin ikäänvuokratiloissa. Myös Stockmannin muotiketjujen myymälät toimivat vuokratiloissa. Kiinteistöihin ei liity merkittäviä tavanomaisestapoikkeavia rasitteita. Siihen vähittäiskauppa- ja varastotoimintaan, jota Stockmannin käytössä olevissa kiinteistöissä harjoitetaan, eiliity ympäristönsuojelullisia erityistarpeita tai merkittäviä ympäristöriskejä. Stockmannin toimintaa ympäristövastuun kehittämiseksion selostettu tämän Esitteen kohdassa ”Stockmannin liiketoiminta – Ympäristövastuu”.InvestoinnitVireillä olevat ja tulevat investoinnitInvestointien arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa euroa vuonna 2011. Investointisuunnitelma tilikaudelle 2011 tarkistettiinhuhtikuussa 2011 vastaamaan markkinoiden epävarmuutta.Stockmann on allekirjoittanut sopimuksen vuokratiloissa toimivan Tampereen tavaratalon laajentamisesta. Tavaratalon myyntipintaalakasvaa laajennuksen myötä noin 4 000 neliömetrillä nykyisestä 11 000 neliömetristä 15 000 neliömetriin. Samalla tavaratalosta49

akennetaan yhteys Hämeenkadun alle rakennettavaan pysäköintilaitokseen. Stockmannin osuus investoinnista on noin 6 miljoonaaeuroa. Kaavaprosessin viiveistä johtuen laajennetun tavaratalon avaustavoite on siirtynyt vuoteen 2013.Tavarataloryhmässä tehtiin joulukuussa 2010 päätös uuden toiminnanohjausjärjestelmän hankkimisesta. Mittava järjestelmäprojektikäynnistyi maaliskuussa 2011 ja se tulee kestämään useita vuosia. Hankkeeseen investoitiin 31.3.2011 päättyneellä kolmenkuukauden jaksolla 2,8 miljoonaa euroa. Konsernin taloushallinnon järjestelmät tullaan vaihtamaan vaiheittain tavarataloryhmäntoiminnanohjausjärjestelmän uusimisen yhteydessä.Lindex jatkaa laajentumista, mutta uusien myymälöiden määrää on tarkistettu. Tavoitteena on avata vuonna 2011 noin 30 uuttamyymälää, franchising-myymälät mukaan lukien. Pääosa uusista myymälöistä avataan Keski-Euroopassa ja Venäjällä.Seppälä laajentaa myymäläverkkoaan edelleen. Vuonna 2011 avataan yhteensä 7 uutta myymälää Venäjälle ja Suomeen.Meneillään olevat investoinnit on suunniteltu rahoitettavaksi tulorahoituksella sekä yhtiön kesällä 2010 sopimallarahoitusjärjestelyllä.Investoinnit 31.3.2011 päättyneellä kolmen kuukauden jaksollaInvestoinnit 31.3.2011 päättyneellä kolmen kuukauden jaksolla olivat yhteensä 23,8 miljoonaa euroa (38,5 miljoonaa euroa).Stockmann avasi uuden tavaratalon Jekaterinburgissa, Venäjällä 30.3.2011. Tavaratalo toimii vuokratiloissa Greenwichkauppakeskuksessa,ja sen myyntipinta-ala on noin 7 800 neliömetriä. Stockmann investointi hankkeeseen on noin 14 miljoonaaeuroa, josta katsauskaudelle kohdistui 7,8 miljoonaa euroa.Tavarataloryhmän Venäjän logistiikkakeskus siirtyi uusiin, ajanmukaisiin vuokratiloihin Moskovan luoteisosaan vuoden 2010lopussa. Uuden varaston pinta-ala on yli 10 000 neliömetriä. Varasto on täydessä toiminnassa keväällä 2011. Investointi uuteenvarastoon oli 3,1 miljoonaa euroa, josta katsauskaudelle kohdistui 2,7 miljoonaa euroa. Tavarataloryhmän investoinnit olivatkatsauskaudella yhteensä 15,5 miljoonaa euroa.Lindex avasi katsauskaudella kuusi myymälää: kolme Venäjällä, yhden Liettuassa, yhden franchising-myymälän Saudi-Arabiassa jayhden liikkeen uudella markkina-alueella Puolassa. Tammikuussa Lindex avasi verkkokauppansa koko EU:n alueella. Lindexininvestoinnit olivat yhteensä 6,6 miljoonaa euroa.Seppälä ei avannut katsauskaudella uusia myymälöitä. Suomessa lopetettiin yksi myymälä. Seppälän investoinnit olivat yhteensä 1,1miljoonaa euroa.Konsernin muut investoinnit olivat yhteensä 0,5 miljoonaa euroa.Investoinnit 31.12.2010 päättyneellä tilikaudellaVuoden 2010 investoinnit olivat yhteensä 165,4 miljoonaa euroa. Suurimmat investointikohteet olivat Helsingin tavaratalon uudistusjalaajennushanke sekä Pietarin Nevsky Centre -kauppakeskuksen rakennustyöt.Moskovan viides ja koko konsernin neljästoista Stockmann-tavaratalo avattiin 4.3.2010 Rostokinon kaupunginosassa Pohjois-Moskovassa sijaitsevassa Golden Babylon -kauppakeskuksessa. Tavaratalon myyntipinta-ala on noin 10 000 neliömetriä jaStockmannin investointi siihen 16,0 miljoonaa euroa, josta tilikauden 2010 osuus oli 8,0 miljoonaa euroa.Helsingin keskustan tavaratalon mittava laajennus- ja uudistushanke, jonka rakennustyöt käynnistyivät vuonna 2006, valmistuiloppuvuonna 2010. Hankkeessa laajennettiin tavaratalon kaupallisia tiloja noin 10 000 neliömetrillä muuttamalla tiloja kaupalliseenkäyttöön ja rakentamalla uusia tiloja. Tämän lisäksi hankkeeseen kuuluivat uudet tavarankäsittely- ja huoltotilat sekäpysäköintilaitos. Uudistetut tilat otettiin käyttöön asteittain. Laajennuksen jälkeen Helsingin tavaratalo on Euroopan suurimpia, ja senmyyntipinta-ala on noin 50 000 neliömetriä. Hankkeeseen sitoutui tilikauden aikana 38,5 miljoonaa euroa. Laajennusosankokonaisinvestointi oli 198 miljoonaa euroa, minkä lisäksi toteutettiin merkittäviä vanhan kiinteistön korjaus- japerusparannustoimenpiteitä.Stockmann osti vuonna 2006 noin 10 000 neliömetrin suuruisen liiketontin Pietarin kaupungin pääkadulta Nevski Prospektilta.Stockmann rakennutti tälle Vosstanija-aukion metroaseman vieressä ja Moskovan rautatieaseman välittömässä läheisyydessäsijaitsevalle tontille kokonaispinta-alaltaan noin 100 000 neliömetrin suuruisen Nevsky Centre -kauppakeskuksen, jonka avajaisiavietettiin 11.11.2010. Kauppakeskuksessa on yhteensä noin 50 000 neliömetriä myymälä- ja toimistotilaa. Siinä toimiva noin 20 000neliömetrin suuruinen Stockmann-tavaratalo on yhtiön toiseksi suurin tavaratalo ja Stockmannin Venäjän-toiminnan lippulaiva.Kauppakeskuksessa sijaitsevat myös Stockmann-konsernin muotiketjujen Lindexin ja Seppälän sekä Bestsellerin myymälät sekä yli70 muuta myymälää, ravintoloita ja palveluja. Lisäksi keskuksessa on toimistotiloja ja maanalainen paikoituslaitos noin 560 autolle.Hankkeeseen sitoutui tilikauden aikana 61,0 miljoonaa euroa. Kokonaisinvestointi on noin 185 miljoonaa euroa. Hankkeentaloudellinen loppuselvitys on kesken.Stockmann.com-verkkokauppa avautui syyskuussa 2010 Suomessa. Venäjällä avattiin tilikauden aikana kaksi Bestseller-myymälääja suljettiin yksi. Suomessa suljettiin yksi Stockmann Beauty -myymälä. Stockmann osti heinäkuussa 1,6 miljoonalla eurolla50

Tallinnan tavaratalon vieressä sijaitsevan kiinteistön, mikä mahdollistaa tavaratalon laajentamisen tulevaisuudessa.Tavarataloryhmän investoinnit olivat tilikaudella yhteensä 131,1 miljoonaa euroaLindex avasi katsauskaudella yhteensä 36 Lindex-myymälää. Omia myymälöitä avattiin kahdeksan Tšekin tasavallassa, kuusiNorjassa, viisi Venäjällä, neljä Ruotsissa, kaksi Slovakiassa ja Suomessa sekä yksi Virossa ja Liettuassa. Franchisingyhteistyökumppaniavasi neljä Lindex-myymälää Saudi-Arabiassa sekä yhden uudella markkina-alueella Dubaissa,Arabiemiirikunnissa. Toinen franchising-kumppani avasi ensimmäiset kaksi myymäläänsä uudella markkina-alueella Bosnia-Hertsegovinassa. Lisäksi Suomessa avattiin toukokuussa Lindex Shop Online -verkkokauppa. Tilikauden aikana suljettiin kaksiLindexin myymälää Suomessa ja yksi Norjassa. Lindexin investoinnit olivat tilikaudella yhteensä 28,2 miljoonaa euroa.Seppälä avasi tilikaudella 12 myymälää: kuusi Venäjällä, neljä Suomessa ja kaksi Virossa. Seppälän investoinnit olivat yhteensä 4,7miljoonaa euroa.Konsernin muut investoinnit olivat yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.Investoinnit 31.12.2009 päättyneellä tilikaudellaVuoden 2009 investoinnit olivat yhteensä 152,8 miljoonaa euroa.Stockmann avasi 13.2.2009 uuden tavaratalon vuokratiloissa Metropolis-kauppakeskuksessa Moskovan keskustan tuntumassa.Tavaratalon kokonaispinta-ala on noin 8 000 neliömetriä ja Stockmannin investointi kohteeseen 14,2 miljoonaa euroa, josta 2,8miljoonaa euroa sitoutui vuonna 2009.Helsingin keskustan tavaratalossa oli käynnissä mittava laajennus- ja uudistushanke. Hankkeeseen sitoutui tilikauden aikana 42,2miljoonaa euroa. Nevsky Centre -kauppakeskushankkeeseen sitoutui tilikauden aikana 35,3 miljoonaa euroa. Moskovan viidestavaratalo on maaliskuussa 2010 avattu Rostokinon kaupunginosassa Pohjois-Moskovassa Golden Babylon -kauppakeskuksessa.Tavaratalon myyntipinta-ala on noin 10 000 neliömetriä ja Stockmannin investointi siihen noin 16 miljoonaa euroa. Tilikauden 2009aikana hankkeeseen sitoutui 7,7 miljoonaa euroa.Suomessa avattiin tilikauden aikana yksi Stockmann Beauty -myymälä ja suljettiin yksi. Venäjällä avattiin kolme ja suljettiin kaksiBestseller-myymälää. Vuonna 2007 käynnistetty Nike-franchising-liiketoiminta ei täyttänyt sille asetettuja myynti- ja tuottoodotuksia,ja loppuvuonna Stockmann luopui Nike-myymälöistä, joita oli Venäjällä seitsemän. Tallinnassa avattiin syyskuussaOutlet-myymälä, ja Riian Outlet-myymälä suljettiin. Tavarataloryhmän investoinnit olivat yhteensä 123,2 miljoonaa euroa.Lindex avasi tilikaudella 27 myymälää, joista yhdeksän Ruotsissa, viisi Venäjällä, kolme Suomessa ja Liettuassa, kaksi Tšekintasavallassa, yksi Norjassa, Virossa ja Latviassa sekä kaksi Lindexin ja koko Stockmann-konsernin uudella markkina-alueellaSlovakiassa. Norjassa ja Latviassa suljettiin yksi myymälä. Franchising-yhteistyökumppani avasi kuusi uutta Lindex-myymälääSaudi-Arabiassa ja sulki yhden. Lindex shop online -verkkokaupan menestyttyä hyvin Ruotsissa avasi Lindex loppuvuonna 2009verkkokaupan myös tanskalaisille asiakkaille. Lindexin investoinnit olivat yhteensä 22,2 miljoonaa euroa.Seppälä avasi tilikauden aikana 14 myymälää, joista neljä Suomessa ja Venäjällä, kaksi Latviassa ja Liettuassa sekä yksi Virossa jaUkrainassa. Suomessa suljettiin kaksi myymälää, Venäjällä ja Liettuassa kummassakin yksi. Seppälän investoinnit olivat yhteensä4,5 miljoonaa euroa.Hobby Hallin uudistettu verkkokauppa otettiin käyttöön heinäkuussa. Hobby Hallin investoinnit olivat yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.Osana taloutensa tervehdyttämistä Hobby Hall lopetti toimintansa Baltian maissa kannattamattomana vaiheittain elokuun loppuunmennessä. Myös Hobby Hallin myymälä Helsingin Hämeentiellä suljettiin joulukuussa.Konsernin muut investoinnit olivat yhteensä 0,4 miljoonaa euroa.Investoinnit 31.12.2008 päättyneellä tilikaudellaVuoden 2008 investoinnit olivat yhteensä 182,3 miljoonaa euroa.Stockmann avasi helmikuussa 2009 uuden tavaratalon vuokratiloissa Metropolis-kauppakeskuksessa Moskovan keskustantuntumassa, vuonna 2008 investointiin sitoutui 11,4 miljoonaa euroa.Helsingin keskustan tavaratalossa jatkui mittava laajennus- ja uudistushanke. Hankkeeseen sitoutui tilikauden 2008 aikana 67,1miljoonaa euroa. Nevsky Centre -kauppakeskushankkeeseen sitoutui tilikauden aikana 27,4 miljoonaa euroa. Stockmann avasiVenäjällä kaksi uutta Nike-myymälää ja yhden Bestseller-myymälän. Tavarataloryhmän investoinnit olivat yhteensä 146,0 miljoonaaeuroa.Lindex avasi elokuussa ensimmäisen Venäjän-myymälänsä Pietarissa. Se avasi vuonna 2008 myös neljä myymälää Norjassa, kolmeRuotsissa sekä kaksi myymälää Suomessa, Virossa, Liettuassa ja Tšekin tasavallassa. Lindex-myymäläketju laajeni Saudi-Arabiaan,kun franchising-yhteistyökumppani Delta International Establishment avasi siellä syyskaudella viisi ensimmäistä myymäläänsä.Vuodenvaihteessa 2007–2008 otettiin käyttöön uusi Göteborgin jakelukeskus, joka on toiminut täydellä teholla keväästä alkaen.Lindexin investoinnit olivat yhteensä 25,2 miljoonaa euroa.51

Hobby Hallin pääkonttori muutti syyskuussa uusiin vuokratiloihin Helsingissä. Uusi puhelinjärjestelmä ja myymälöiden uudistettukassajärjestelmä paransivat osaltaan Hobby Hallin asiakaspalvelua. Hobby Hallin investoinnit olivat yhteensä 3,1 miljoonaa euroa.Seppälä avasi vuonna 2008 seitsemän myymälää Venäjällä, viisi Suomessa sekä kolme Virossa ja Liettuassa. Stockmann-konsernintoiminta laajeni lokakuun lopulla Ukrainaan, kun Harkovassa avattiin maan ensimmäinen Seppälä-myymälä. Lisäksi 12 Suomenmyymälää uudistettiin uuden myymäläkonseptin mukaisesti. Seppälän investoinnit olivat yhteensä 7,2 miljoonaa euroa.Konsernin muut investoinnit olivat yhteensä 0,8 miljoonaa euroa.SopimusvastuutStockmann-konsernilla on tavanomaisia liiketoimintaan liittyviä vuokra- ja muita sopimuksia.Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto sopimusvastuista.SopimusvastuutLiiketilojen vuokrasopimukset, milj. euroaSitovien liiketilojen vuokrasopimusten perusteellamaksettavat minimivuokrat31.3.2011 31.3.2010 31.12.2010 31.12.2009 31.12.2008TilintarkastamatonTilintarkastettuYhden vuoden kuluessa 156,0 146,7 174,1 155,6 143,2Yli vuoden kuluessa 670,0 641,9 651,9 625,8 478,9Yhteensä 826,1 788,6 826,0 781,4 622,1Leasingsopimusten maksut, milj. euroaYhden vuoden kuluessa 7,3 7,2 7,4 7,5 1,1Yli vuoden kuluessa 11,2 17,4 12,8 19,1 0,9Yhteensä 18,5 24,6 20,2 26,6 2,0Vireillä oleviin investointeihin ei liity vuokrasopimusvastuiden lisäksi muita merkittäviä vastuita.Rahoitusriskien hallintaKonsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty Stockmannin rahoitustoimintoon hallituksen hyväksymän ohjeistonmukaisesti. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernille kohtuuhintainen rahoitus kaikissa olosuhteissa ja vähentäämarkkinariskien vaikutuksia konsernin tulokseen ja taseeseen. Konsernin rahoitustoiminto vastaa Stockmann Oyj Abp:ntoimitusjohtajan alaisuudessa konsernin rahoitusriskien hallinnasta ja suojaustoimenpiteistä. Stockmannin rahoitustoiminto toimiimyös konsernin sisäisenä pankkina. Rahoitusjohdolle on määritetty yksityiskohtaiset toimintaohjeet, jotka sisältävät rahoitusriskienhallinnan periaatteet sekä likviditeetin ja rahoituksen hallinnan. Liiketoimintaryhmillä on erillinen ohje valuuttaposition suojauksesta.Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, likviditeetti- ja maksuvalmiusriski sekä vastapuoliriski.Konsernin taseessa olevat rahoitusriskit ja kaupallisiin kassavirtoihin liittyvät rahoitusriskit ja niihin liittyvät suojaukset raportoidaanhallitukselle neljännesvuosittain ja konsernijohdolle kuukausittain. Lisätietoja Yhtiön rahoitusriskien hallinnasta esitetään tähänEsitteeseen viittaamalla sisällytetyn, 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta laaditun Yhtiön tilinpäätöksen liitetiedossa 29, sivuilla 50-53.ValuuttariskiKonsernin valuuttariski koostuu ulkomaan valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista sekä tase-eristä, kuten myös ulkomaanyksiköihin tehdyistä valuuttamääräisistä nettosijoituksista. Tärkeimmät myyntivaluutat ovat euro, Ruotsin kruunu, Venäjän rupla,Norjan kruunu, Latvian lati ja tärkeimmät ostovaluutat euro, Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu, Hongkongin dollari, Norjankruunu ja Ison-Britannian punta.Liiketoiminnan kassavirtoihin liittyvän valuuttariskin hallinta perustuu kuuden kuukauden ennakoituihin kassavirtoihin. Suojausaikaon yleensä enintään kuusi kuukautta ja yksittäisten valuuttojen suojausaste voi vaihdella välillä 0–100 prosenttia. Stockmannintaseessa oleviin valuuttamääräisiin saamisiin ja velkoihin liittyvän valuuttariskin hallinnasta vastaa rahoitusjohto. Suojausaste voivaihdella välillä 0–100 prosenttia.Stockmann suojautuu valuuttamääräisiin nettosijoituksiin liittyvältä valuuttariskiltä valikoidusti valuuttamääräisillä lainoilla taijohdannaisilla. Suojauspäätökset tekee Stockmannin toimitusjohtaja rahoitusjohdon esityksestä, jossa on huomioitu mahdollisensuojaustoimen vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja kassavirtoihin sekä suojauskustannukset. Valuuttariskien hallinnassavoidaan käyttää johdannaisia ja valuuttalainoja.52

KorkoriskiKorkotason vaihtelut vaikuttavat konsernin korkokuluihin ja korkotuottoihin. Konsernin korkoriskin hallinnan tavoitteena onvähentää korkotason muutosten aiheuttamaa epävarmuutta Stockmannin tulokseen. Korkoriskiä hallitaan hajauttamalla konserninlainanottoa ja sijoituksia toisaalta eri maturiteetteihin ja toisaalta vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin. Laina- jasijoitussalkun koronmääritysjakson keskimääräinen pituus on korkeintaan viisi vuotta. Korkoriskin hallinnassa voidaan käyttääkorkojohdannaisia.Likviditeetti- ja maksuvalmiusriskiMaksuvalmiusriski tarkoittaa yrityksen riskiä joutua maksukyvyttömäksi likvidien varojen riittämättömyyden tai rahoituksenhankkimisvaikeuksien seurauksena. Stockmann pyrkii pienentämään rahoituksen saatavuuteen liittyvää riskiä eripituisillaluottosopimuksilla, laajalla rahoittajapohjalla, luottolimiiteillä sekä ylläpitämällä Yhtiön mainetta luotettavana velallisena velkojienkeskuudessa. Rahoitusriskin minimoimiseksi konsernin lähivuosien rahoitustarpeet on katettu pitkäaikaisilla luottolimiiteillä. LisäksiStockmannilla on oltava riittävän suuri maksuvaranto. Stockmannin maksuvarannon tulee keskimäärin olla vähintään kuukaudenliiketoiminnan kassastamaksuja vastaava määrä. Maksuvarantoon lasketaan kassavarat ja käyttämättömät sitovat ja ei-sitovatrahoitusresurssit.Luotto- ja vastapuoliriskiMyyntisaamiset sekä sijoituksiin ja johdannaissopimuksiin perustuvat saatavat altistavat konsernin luottoriskille. Sijoituksiin jajohdannaissopimuksiin liittyvää vastapuoliriskiä hallitaan hallituksen hyväksymien vastapuolilimiittien avulla. Johdannaissopimuksiatehdään vain vakavaraisiksi ja hyvän luottokelpoisuuden omaaviksi arvioitujen vastapuolten kanssa. Kassavarojen sijoituksia tehdäänrahoitusinstrumentteihin, joiden arvioidaan olevan likvidejä ja joihin liittyvän riskin katsotaan olevan alhainen. Konsernilla ei olemerkittävää kaupallisiin myyntisaataviin liittyvää luottoriskiä, koska saatavakannat koostuvat suuresta määrästä pieniä saatavia, jaasiakkaat ovat pääosin yksityishenkilöitä, joiden luottokelpoisuus on tarkistettu.Keskeiset tilinpäätöksen laadintaperiaatteetStockmann-konsernin noudattamat tilinpäätöksen laadintaperiaatteet on kuvattu yksityiskohtaisesti tähän Esitteeseen viittaamallasisällytetyssä Yhtiön konsernitilinpäätöksessä 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta. Kun laaditaan konsernitilinpäätöstäkansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaan, joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia. Nämä vaikuttavattaseen omaisuus- ja velkamääriin, esitettyihin ehdollisiin eriin sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lisäksi joudutaan käyttämäänharkintaa, kun tilinpäätöksen laadintaperiaatteita sovelletaan, ja tekemään arvioita esimerkiksi poistoaikoihin,arvonalentumistestaustauksiin, laskennallisiin verosaamisiin ja varauksiin liittyen. Toteumat voivat poiketa arvioista ja oletuksista.Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Alla on kuvattukeskeisimpiä laadintaperiaatteita ja tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja oletuksia on käytetty.TuloutusperiaatteetTuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle.Pääosa konsernin tuotoista muodostuu tavaroiden vähittäismyynnistä joko käteisellä tai luottokortilla. Tuotot kirjataan tavaranmyyntihetkellä.Etämyynnin palautuksiin varaudutaan tekemällä tilinpäätöshetkellä kokemusperäisesti määritelty palautusjaksotus, jolla oikaistaanmyyntiä. Etäkaupan kertaluottoihin liittyvä korko sisältyy myyntihintaan ja se kirjataan liikevaihtoon. Käyttämättömistä asiakkaillekertyneistä Lindex Club -pisteistä ja Venäjällä kertyneistä Stockmann Master Card -pisteistä kirjataan liikevaihtoa pienentäen varaus,jonka määrä perustuu kokemukseen ja myyntitilastoihin. Varaus kirjataan samalle tilikaudelle kuin myynti, jota se koskee. Tuototpalveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.Työsuhde-etuudetEläkevelvoitteetEläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Suomessa ja useimmissa muissa Stockmannkonsernintoimintamaissa lakisääteiset ja vapaaehtoiset eläkejärjestelmät ovat maksupohjaisia. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistäeläkemaksut suoritetaan eläkevakuutusyhtiölle. Suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluiksi sen tilikaudentuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt perustuvat vakuutusmatemaattisiin laskelmiin, jotka puolestaan perustuvat oletuksiindiskonttokorosta, eläkejärjestelyyn liittyvien varojen odotettavissa olevista tuotoista, tulevista palkkojen korotuksista, inflaatiosta jahenkilöstön ikärakenteesta. Arviot, jotka on tehty näiden oletusten perusteella, vaikuttavat eläkevelvoitteen ja eläkejärjestelyynliittyvien varojen kokonaismäärään. Se osa vakuutusmatemaattisista voitoista ja tappioista, joka ylittää suuremman seuraavistaarvoista: kymmenen prosenttia olemassa olevan eläkevelvoitteen määrästä tai kymmenen prosenttia eläkejärjestelyyn liittyvienvarojen käyvästä arvosta, kirjataan tuloslaskelmaan tulevien tilikausien aikana henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevallepalvelusajalle. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivänkäypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaantyösuoritukseen perustuvat menot.53

Omaan pääomaan sidotut etuudet ja osakeperusteiset maksutKonsernin avainhenkilöille ja kanta-asiakkaille myönnetyt osakeoptiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä jakirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisjakson kuluessa. Myönnettyjen optioiden käypää arvoa vastaava kulukirjataan avainhenkilöoptioiden osalta henkilöstökuluihin ja kanta-asiakasoptioiden osalta liiketoiminnan muihin kuluihin javastaavan suuruinen erä kirjataan omaan pääomaan. Myönnettyjen optioiden käypä arvo määritellään käyttäen Black-Scholes-mallia,joka huomioi myöntämishetken option hinnoitteluun vaikuttavat markkinaehdot. Lisäksi myöntämishetkellä arvioidaan lopullisestitoteutuvien optioiden määrä ja todennäköinen voimassaoloaika. Kuluksi kirjattava määrä oikaistaan myöhemmin vastaamaanlopullisesti myönnettyjen osakeoptioiden määrää.Kun optio-oikeuksia käytetään, ennen uuden osakeyhtiölain voimaantuloa myönnettyihin optioihin perustuvista osakemerkinnöistäsaadut rahasuoritukset kirjataan mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuina osakepääomaan ja ylikurssirahastoon. Varat, jotkasaadaan sellaisesta optiojärjestelystä, joiden toteutuksesta on päätetty uuden osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen, kirjataantransaktiomenoilla oikaistuina järjestelyn ehtojen mukaisesti osakepääomaan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.Konsernin johdon osakepalkkiojärjestelmästä johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan henkilöstökuluiksi sille tilikaudelle, jonkatuloksen perusteella oikeus osakepalkkioon on syntynyt.ArvonalentumisetOmaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan säännöllisesti mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitäarvonalentumisesta havaitaan, määritetään omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvo ja tavaramerkki on kohdistetturahavirtaa tuottaville yksiköille ja ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistappio syntyy, jos omaisuuseräntai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan.Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettualiikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä.Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään niin, että se on joko käypä arvo vähennettynämyynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataannykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräisiäpääomakustannuksia ennen veroja.Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappioperuutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos.Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi poistollavähennettynä, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota.Vaihto-omaisuusVaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessaliiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidutmyynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.Vaihto-omaisuuden arvo on määritetty painotetun keskihankintahinnan menetelmää tai IAS 2 -standardin sallimaavähittäishintamenetelmää käyttäen ja se sisältää hankinnasta aiheutuneet välittömät menot. Kaikki liiketoimintayksiköt käyttävätpainotetun keskihankintahinnan menetelmää vaihto-omaisuuden arvostukseen. Lisäksi tavarataloryhmässä Suomessa on käytössäIAS 2 -standardin mukainen vähittäishintamenetelmä.Johdannaissopimukset ja suojauslaskentaJohdannaissopimukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin tai -velkoihin, ja niiden käyvänarvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti lukuun ottamatta johdannaisia, joihin sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa.Suojauslaskentaa sovelletaan tiettyihin valuuttajohdannaisiin, joilla suojataan ennakoituja valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja jajotka täyttävät IAS 39:ssä määritellyt suojauslaskennan ehdot. Suojatun rahavirran täytyy olla erittäin todennäköinen ja sillä täytyyviime kädessä olla tulosvaikutus. Rahavirtojen suojausta varten tehtyjen johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataankäyvän arvon rahastoon omaan pääomaan ja mahdollinen tehoton osa tulosvaikutteisesti. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvonmuutokset kirjataan tulosvaikutteisesti myynnin tai ostojen oikaisueriin samalla kaudella kuin suojauslaskennan kohteena olevatennakoidut tapahtumat kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli suojatun rahavirran ei enää odoteta toteutuvan, siihen liittyväsuojausinstrumentista suoraan omaan pääomaan kirjattu käyvän arvon muutos siirretään tuloslaskelmaan.Suojauslaskentaa sovelletaan tiettyihin valuuttamääräisiin lainoihin, jotka suojaavat ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä valuuttamääräisiänettosijoituksia. Suojausinstrumentin käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman muuntoeroon. Nettosijoituksen suojauksestamuuntoeroihin kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan silloin, kun nettosijoituksesta luovutaan kokonaan tai osittain.Suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suojaussuhde dokumentoidaan suojaukseen ryhdyttäessä. Dokumentointi sisältäätiedot suojausinstrumentista ja suojattavasta erästä, suojattavan riskin luonteen, riskienhallinnan tavoitteet sekä tehokkuuslaskelmat.Suojaussuhteen tulee olla tehokas ja tehokkuutta tarkastellaan sekä etu- että jälkikäteen. Tehokkuuden testaus tehdään jokaisellatilinpäätöshetkellä.54

Uusien tai muutettujen IFRS -standardien soveltaminenKonserni ottaa käyttöön kunkin standardin, standardimuutoksen ja tulkinnan voimaantulopäivänä, tai jos voimaantulopäivä on muukuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.Muutos IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Classification of Rights Issues -standardiin, joka tulee voimaan 1.2.2010 tai senjälkeen alkavilla tilikausilla. Muutos koskee muussa kuin liikkeenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeiden, optioiden taimerkintäoikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutokset eivät ole merkittäviä tulevankonsernitilinpäätöksen kannalta.IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs), jotka tulevat voimaan pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeenalkavilla tilikausilla. Annual Improvements -menettelyssä standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireiset muutokset kerätäänyhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettaviksi EU:ssa.Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä -standardi, joka tulee voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavillatilikausilla. Lähipiirin määritelmää täsmennetään ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimuksetmuuttuvat. Muutoksilla ei tule olemaan merkittävää vaikutusta tulevaan konsernitilinpäätökseen.IFRS 9 Financial Instruments -standardi, joka tulee voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS 9 on ensimmäinenvaihe projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Rahoitusinstrumenttien arvostustapoja yksinkertaistetaan.Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon arvostettaviin. IAS 39:n ohjeistusarvonalentumistestauksesta ja suojauslaskennasta jää voimaan. Jos standardi otetaan käyttöön ennen 1.1.2012 alkavaa tilikautta, eiaikaisempien kausien lukuja tarvitse oikaista. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla, joka tulee voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeenalkavilla tilikausilla. Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksissa, joissa yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen janeuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen, kuolettaakseen rahoitusvelkoja jokokokonaan tai osittain. Tulkinnalla ei tule olemaan vaikutusta tulevaan konsernitilinpäätökseen.Muutokset IFRIC 14:ään IAS 19 –Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset janäiden välinen yhteys, joka tulee voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutoksen jälkeen yritykset saavat merkitävaroiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suoritettuja vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja.Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta tulevaan konsernitilinpäätökseen.55

TOIMIALAKATSAUSYhdysvaltain finanssikriisistä alkaneet talousongelmat aiheuttivat syksyllä 2008 laskusuhdanteen, joka laajeni nopeasti javoimakkaasti globaaliin talouteen. Kulutuskysyntä heikkeni merkittävästi kaikilla Stockmannin markkina-alueilla.Suhdannetaantuma syveni vuonna 2009 aikana, ja Stockmannin markkinoista erityisesti Baltian maissa talouskriisi oli erittäin vaikea.Myös eräät Stockmannille tärkeät valuuttakurssit heikkenivät voimakkaasti suhteessa Euroon.Maailmantalous kääntyi nousuun vuoden 2010 aikana kehittyvien markkinoiden vetämänä. Kulutuskysyntä elpyi, ja kuluttajienluottamus vahvistui Pohjoismaissa ja Venäjällä. Vuoden loppua kohden käänne tapahtui myös Baltian maissa. Elpyvä talouskehitysvaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan kaikilla konsernin markkina-alueilla.Stockmannin johto arvioi kuluttajien luottamuksen pysyvän vuonna 2011 edelleen korkealla tasolla konsernin tärkeimmillämarkkina-alueilla. Venäjän markkinoiden kasvun odotetaan olevan suurempaa kuin Pohjoismaissa tai muualla Euroopassa.Kuluttajahintojen nousupaine sekä nopeat ja odottamattomat käänteet markkinoilla voivat kuitenkin vaikuttaa kuluttajienkäyttäytymiseen. Rahoitusmarkkinoiden epävakauden johdosta valuuttakurssien muutokset voivat jatkua voimakkaina, jarahoitusmarkkinoiden kehityksellä on olennainen vaikutus myös euroalueen yleiseen talouskehitykseen.SuomiVähittäiskaupan kilpailu on viime vuosina kiristynyt Suomessa merkittävästi. Uusien kauppakeskusten avaaminen lisäävähittäiskauppaneliömetrien ohella myös tarjonnan monipuolisuutta ja antaa mahdollisuuksia uusille, etenkin kansainvälisillekauppaketjuille. Suuri osa esim. muotialan myynnin kasvusta onkin suuntautunut uusiin, usein kansainvälisiin kauppaketjuihinkuuluviin myymälöihin.Suomen vähittäiskauppa on varsin keskittynyttä. Sitä hallitsevat integroidut kaupparyhmät, kauppakonsernit ja eri toimialojenmyymäläketjut, joista suuri osa on kansainvälisiä. Markkinat ovat suhteellisen kehittyneet, ja esimerkiksi nykyisen konseptinmukaisia Stockmann-tavarataloja ei ole Stockmannin johdon käsityksen mukaan taloudellisesti järkevää perustaa Suomeen nykyistäuseampia. Samoin Stockmannin johto arvioi, että Seppälän myymälöitä on Suomessa jo optimaalinen määrä ja että kasvaakseenYhtiön on kansainvälistyttävä ja haettava kasvunsa ensisijaisesti kehittyviltä markkinoilta ulkomailta.Etäkaupassa Stockmannin johto kuitenkin näkee varteenotettavia kasvumahdollisuuksia Suomessa. Stockmann on panostanutvoimakkaasti verkkokauppaan sekä monikanavaisuuteen Suomen markkinoilla. Syyskuussa 2010 avattiin Stockmann-tavaratalojenoma verkkokauppa stockmann.com.Ruotsi ja NorjaRuotsin ja Norjan markkinatilanne muistuttaa Suomea. Myös näiden maiden markkinat ovat varsin kehittyneet sekä kilpailutilannekireä. Lindexillä on niissä vankka markkina-asema, mutta kasvun mahdollisuudet myös näissä maissa ovat rajalliset. Stockmanninjohdon mukaan myös Lindexin on haettava tuleva kasvunsa ulkomailta muiden Stockmannin muotiketjujen tapaan.Baltian maatBaltian maiden väkiluku ja kansantalous ovat varsin pienet ja kilpailu etenkin Virossa erittäin kovaa, joten markkinoidenkyllästyminen asettaa rajat kasvulle myös suhdannetilanteen parannuttua. Kuhunkin Baltian maahan on Stockmannin johdon mukaanmahdollista perustaa kannattavasti vain yksi nykyisen konseptin mukainen Stockmann-tavaratalo, ja samoin niihin voidaankannattavasti perustaa vain rajallinen määrä Stockmannin muotiketjujen myymälöitä.Puola, Tšekin tasavalta ja SlovakiaStockmannin muotiketjut harjoittavat liiketoimintaa Puolassa, Tšekissä ja Slovakiassa, joissa liiketoiminta on alkuvaiheessa.Puolassa on miltei 40 miljoonaa asukasta ja maa on pärjännyt hyvin taloudellisessa kriisistä huolimatta. Stockmannin johdonnäkemys on, että Puola tarjoaa potentiaalisen kasvumarkkinan Stockmannin muotiketjuille tulevaisuudessa. Lindexin ensimmäinenmyymälä aloitti toimintansa Puolassa maaliskuussa 2011.Tšekin tasavallan ja Slovakian markkinat eivät oleellisesti poikkea Länsi-Euroopan maiden markkinoista. Muotikaupankilpailutilanne on kova, ja suuret kansainväliset ketjut ovat mukana markkinoilla. Strategiansa mukaisesti Lindex laajensitoimintaansa onnistuneesti Tšekin ja Slovakian markkinoille vuoden 2010 aikana.56

Venäjä ja UkrainaVenäjän nopea taloudellinen kehitys piti vuosikausia sen kansantalouden kasvun huomattavasti Suomea korkeammalla tasolla. Setarjosi Stockmannille erinomaiset mahdollisuudet laajentaa toimintaansa nopeasti kehittyvillä markkinoilla. Moskova on Euroopansuurin kaupunki, ja myös Pietari kuuluu maanosan suurimpiin kaupunkeihin. Venäjällä on lisäksi kymmenen muutamiljoonakaupunkia sekä 40 yli puolen miljoonan asukkaan kaupunkia. Stockmann-konsernin uusperustanta on kohdistunut näihinVenäjän suurimpiin kaupunkeihin. Stockmannin tavaratalokaupan uusperustanta keskittyi aluksi Moskovaan. Marraskuussa 2010Pietariin avattiin Stockmannin omistama Nevsky Centre -kauppakeskus tavarataloineen. Maaliskuussa 2011 avattiin niin ikäänStockmann-tavaratalo Moskovasta vajaa 1 700 km itään sijaitsevassa Jekaterinburgissa. Jekaterinburgissa on noin 1,4 miljoonaaasukasta ja se on Venäjän neljänneksi suurin kaupunki. Stockmann-konsernin muotiketjut ovat avanneet myymälöitä jo useissaVenäjän kaupungeissa.Venäjän suurissa kaupungeissa on runsaasti suuria nykyaikaisia kauppakeskuksia, joissa on hypermarketien ohella kansainvälistenerikoisliikeketjujen ja merkkitavarayritysten myymälöitä. Sekä Stockmann-tavaratalot että konsernin erikoisliikeketjut ovatsijoittuneet tällaisiin uusiin kauppakeskuksiin. Stockmannin johdon käsityksen mukaan Stockmannin tavaratalot ovat saaneetVenäjällä asiakkailta hyvän vastaanoton. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on vahvistunut Venäjällä. Yhtiön johdon mukaanStockmannin muotiketjujen tarjoamat edulliset muotivaatteet puolestaan vastaavat erinomaisesti nuorten venäläisten tarpeita: heidänmuotitietoisuutensa ja kulutushalunsa ovat korkeita mutta käytettävissä olevat tulot keskimäärin suhteellisen pienet.Byrokratia on keskeinen osa toimintaympäristöä Venäjällä. Myös toimintaympäristö on muun muassa liiketoimintakulttuurin ja maaninfrastruktuurin kehittymättömyyden vuoksi epävakaampi. Seppälä on avannut kaksi myymälää Ukrainassa, joka kuuluuStockmannin tilinpäätösinformaatiossa samaan maantieteelliseen segmenttiin kuin Venäjä. Toimintaympäristönä Ukraina muistuttaaVenäjää. Liiketoiminta Ukrainassa on vielä alkuvaiheessa. Ukraina ei kuitenkaan kasvanut nousukautena yhtä ripeästi kuin Venäjä, jamaalla on varteenotettavia poliittisia ongelmia, jotka saattavat vaikuttaa siihen liiketoimintaympäristönä.Toimintaympäristön muutokset, jotka ovat vaikuttaneet tai voivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaanStockmannin johdon tiedossa ei ole sellaisia konsernin markkina-alueita koskevia talous-, finanssi- ja rahapoliittisia tai muitapoliittisia päätöksiä tai seikkoja, jotka suoraan tai välillisesti ovat vaikuttaneet tai voivat vaikuttaa merkittävästi Stockmanninliiketoimintaan.Liiketoiminnan riskit Venäjällä ovat Pohjoismaita ja Baltiaa korkeammat, ja toimintaympäristö on muun muassaliiketoimintakulttuurin ja maan infrastruktuurin kehittymättömyyden vuoksi epävakaampi. Harmaan talouden osuus erityisestikulutustavaroiden tuonnissa on edelleen suuri, ja se vääristää osaltaan kilpailua. Venäjän mahdollinen jäsenyys Maailmankauppajärjestö WTO:ssa tulisi todennäköisesti selkeyttämään kilpailutilannetta mm. tullimaksujen vähentymisen seurauksena.Myynti, liikevaihto ja liikevoitto toimintasegmenteittäin ja markkina-alueittainSeuraavissa taulukoissa esitetään Yhtiön myynnin, liikevaihdon ja liikevoiton jakautumista toimintasegmenteittäin ja markkinaalueittain.Yhtiön johto on seurannut vuoden 2010 alusta alkaen liikevaihtoa myynnin sijaan arvioidessaan liiketoiminnan volyyminkehitystä.Hobby Hallin liiketoiminta integroitiin tavarataloryhmän liiketoimintaan 1.1.2010 ja Hobby Hall on ollut osa tavarataloryhmäävuoden 2010 alusta lähtien. Tavarataloryhmän liikevaihto ja liikevoitto 1.1.-31.3.2010 sisältävät Hobby Hallin ja vertailuvuoden2009 tilintarkastamattomat luvut on muutettu vastaavasti.Konserni havaitsi vuoden 2010 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tilikausia 2008 ja 2009 koskevan virheen. Virhe oikaistiintakautuvasti tilikausille 2008 ja 2009 IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet -standardin vaatimusten mukaisesti.57

Liikevaihto toimintasegmenteittäin ja markkina-alueittainToimintasegmentitLiikevaihto 1-3/2011 1-3/2010 1-12/2010 1-12/2009 1-12/2008Tilintarkastamaton Tilintarkastettu TilintarkastamatonTavarataloryhmä 256,4 226,0 1 099,9 1 030,0 1 185,5Lindex 123,3 115,7 578,7 527,0 540,2Seppälä 27,9 30,8 143,2 139,5 151,9Jakamaton 0,1 0,1 0,0 1,9 1,1Konserni 407,7 372,6 1 821,9 1 698,5 1 878,8Markkina-alueetLiikevaihto 1-3/2011 1-3/2010 1-12/2010 1-12/2009 1-12/2008Tilintarkastamaton Tilintarkastettu TilintarkastamatonSuomi 212,2 204,4 987,8 948,0 1 021,8Ruotsi ja Norja ** 102,5 96,9 480,6 439,2 460,2Baltia ja Keski-Eurooppa *** 28,5 25,8 123,7 129,6 179,8Venäjä ja Ukraina 64,5 45,5 229,8 181,8 217,0Konserni 407,7 372,6 1 821,9 1 698,5 1 878,7Liikevoitto toimintasegmenteittäin ja markkina-alueittainToimintasegmentitLiikevoitto, milj. euroa 1-3/2011 1-3/2010 1-12/2010 1-12/2009* 1-12/2008*Tilintarkastamaton Tilintarkastettu TilintarkastamatonTavarataloryhmä -14,8 -8,2 32,9 22,8 54,8Lindex -7,9 2,1 54,8 62,1 57,6Seppälä -4,9 -0,9 9,0 8,0 14,6Jakamaton -2,3 -2,1 -7,9 -7,9 -6,1Konserni -29,9 -9,2 88,8 85,1 120,7Markkina-alueetLiikevoitto, milj. euro 1-3/2011 1-3/2010 1-12/2009 1-12/2008* 1-12/2007*Tilintarkastamaton Tilintarkastettu TilintarkastamatonSuomi -10,7 -3,3 44,9 54,3 71,1Ruotsi ja Norja ** -3,1 5,1 57,1 61,2 56,2Baltia ja Keski-Eurooppa *** -2,5 -2,4 1,0 -4,4 10,7Venäjä ja Ukraina ** -13,6 -8,5 -14,2 -26,0 -17,3Konserni -29,9 -9,2 88,8 85,1 120,7* Oikaistu vuosien 2008-2009 virheen korjauksella. Korjauksenvaikutukset on esitetty vuoden 2010 konsernitilinpäätöksenliitetiedossa 30.** Lindex***Viro, Latvia, Liettua, Tsekki, Slovakia, Puola58

STOCKMANNIN LIIKETOIMINTAYleistäStockmann on Helsingin Pörssissä listattu vähittäiskauppayritys, joka on perustettu 1.2.1862. Sillä on kolme liiketoimintayksikköä:tavarataloryhmä, johon kuuluu tavarataloja, erikoisliikeketjuja sekä Stockmann.com, Akateeminen Kirjakauppa ja Hobby Hall-etäkaupat, Lindex, joka kuuluu Pohjois-Euroopan johtaviin muotiliikeketjuihin, sekä muotiliikeketju Seppälä. Tavarataloryhmätoimii Suomessa, Venäjällä, Virossa ja Latviassa. Lindex toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Virossa, Latviassa,Liettuassa, Puolassa, Tšekin tasavallassa sekä Slovakiassa, ja lisäksi sillä on franchising-myymälöitä Arabiemiirikunnissa (Dubai),Saudi-Arabiassa ja Bosnia-Hertsegovinassa sekä EU:n laajuinen verkkokauppa. Seppälä toimii Suomessa, Venäjällä, Virossa,Latviassa, Liettuassa ja Ukrainassa.Stockmannin liikevaihto vuonna 2010 oli 1 821,9 miljoonaa euroa ja voitto ennen veroja 74,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2009Stockmannin liikevaihto oli 1 698,5 miljoonaa euroa ja voitto ennen veroja 61,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 Stockmanninliikevaihto oli 1 878,7 miljoonaa euroa ja voitto ennen veroja 71,7 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma 31.12.2010 oli 2 053,8miljoonaa euroa.HistoriaStockmann perustettiin 1.2.1862. Tuolloin saksalaissyntyinen G.F. Stockmann otti haltuunsa Helsinkiin Kauppatorin laidalleperustamansa liikkeen, jonka alkuperäinen omistaja oli liikemies Adolf Törngren. G.F. Stockmann oli alusta asti kolmen vuoden ajanjohtanut liikettä omissa nimissään. Vuonna 1880 liike muutti Helsingin Senaatintorin varrelle, jossa se avasi ajanmukaisentavaratalon.Vuonna 1902 yhden henkilön yritys muutettiin G.F. Stockmann Aktiebolag -nimiseksi osakeyhtiöksi. Osakkaita olivat G.F.Stockmann ja hänen poikansa Karl ja Frans. Vuoden 1918 lopussa perustettiin uusi osakeyhtiö, jolla oli laajempi omistuspohja.Aktiebolaget Stockmann Osakeyhtiö G.F. Stockmann Aktiebolagille kuuluneet liiketoiminta, kiinteistöt ja vaihto-omaisuus siirrettiinuuden yrityksen omistukseen seuraavana vuonna. Vuosien 1911 ja 1920 välillä Stockmann hankki asteittain omistukseensa nykyisentavaratalokorttelin Helsingin keskustassa. Tavaratalo valmistui vuonna 1930. Samana vuonna Stockmann osti AkateemisenKirjakaupan, jolla on nykyään Stockmannin kaikkien Suomen tavaratalojen yhteydessä yhteensä seitsemän myymälää. Vuonna 1942Stockmannin osakkeet otettiin listalle Helsingin pörssissä.Stockmann myi autoja 1900-luvun alusta alkaen. Vuonna 1955 Stockmann ryhtyi harjoittamaan nykyaikaista autokauppaa, aluksiFordin piirimyyjänä. Autoliiketoiminta myytiin vuonna 2006.Stockmannin ensimmäinen paikallistavaratalo avattiin Tampereella vuonna 1957. Vuonna 1962 Stockmann perustipäivittäistavaramyymäläketju Seston, jonka se myi vuonna 1999. Vuonna 1985 Stockmann osti tytäryhtiökseen jaliiketoimintayksikökseen postimyyntiyritys Oy Hobby Hall Ab:n, jonka liiketoiminta siirtyi emoyhtiön tavarataloryhmälle vuoden2010 alusta lukien.Stockmannin liiketoiminnan kannalta merkittävät Hullut Päivät pidettiin ensimmäistä kertaa huhtikuussa 1986.Vuonna 1988 Stockmann osti Seppälän, josta tuli Stockmannin tytäryhtiö ja liiketoimintayksikkö. Se on Suomen ja Viron laajinmuotiketju, joka kasvaa myös Venäjällä, Latviassa, Liettuassa ja Ukrainassa. Vuonna 1989 Stockmann avasi Venäjällä ensimmäisetmyymälänsä yhdessä Kalinka-yhteistyöyrityksen kanssa; kaksi valuuttamyymälää Moskovaan. Vuonna 1990 Stockmann luopuitukkukaupasta, jota se oli harjoittanut perustamisestaan asti. Vuonna 1993 Stockmann avasi vaate- ja kodinkonemyymälänTallinnaan. Stockmann avasi ensimmäisen ulkomaisen tavaratalonsa, Tallinnan tavaratalon, vuonna 1996.Yhtiön yhtiömuoto muutettiin julkiseksi osakeyhtiöksi vuonna 1998. Yhtiön toiminimi muuttui STOCKMANN Oyj Abp:ksi,englanniksi STOCKMANN plc. Samana vuonna Stockmann avasi Moskovaan ensimmäisen tavaratalonsa. Vuonna 2000 avattiinHobby Hall Online, josta kehittyi nopeasti yksi Suomen johtavista kuluttajille tarkoitetuista verkkokaupoista. Stockmann avasifranchising-pohjalta Suomen ensimmäisen kansainväliseen Zara-muotiketjuun kuuluvan liikkeen Helsingissä vuonna 2002. Samanavuonna avattiin ensimmäiset Stockmann Beauty -kosmetiikkaketjun myymälät. Vuonna 2003 Stockmann avasi tavaratalon Riiankeskustassa. Samana vuonna Stockmann avasi ensimmäisen Zara-myymälän Venäjällä. Zaran liiketoiminta Venäjällä myytiin Zarabrändinomistavalle espanjalaiselle Inditex-konsernille vuonna 2006. Vuonna 2005 Stockmann avasi franchising-pohjaltaensimmäiset Bestseller-muotiketjun myymälät Moskovassa.Stockmannin seitsemäs Suomen tavaratalo avasi ovensa vuonna 2005 Vantaalla, kauppakeskus Jumbossa. Stockmannin johdonmukaan Yhtiö ei näillä näkymin avaa enempää nykyisen konseptin mukaisia tavarataloja Suomeen, vaan tavaratalokaupanlaajentaminen tapahtuu ulkomailla. Vuonna 2006 Stockmann myi autoliiketoimintansa kolmelle vähittäiskaupan toimijalle.59

Helmikuussa 2007 Stockmannin neljäs tavaratalo Moskovassa avattiin Ikean rakentamassa Mega-kauppakeskuksessa Kaakkois-Moskovassa. Ensimmäiset kaksi Nike-myymälää avattiin Pietarissa yhteistyösopimuksen puitteissa. Hobby Hall käynnisti Liettuanetäkaupan. Joulukuussa 2007 Stockmannin tytäryhtiön Stockmann Sverige AB:n Suomen sivuliike osti julkisella ostotarjouksella97,8 prosenttia ruotsalaisen muotiketju AB Lindexin (publ) osakkeista. Lindexin koko osakekannan hankintameno on 851,7miljoonaa euroa. Lindex on konsolidoitu Stockmann-konserniin 6.12.2007 alkaen. Lindexin osakkeiden julkinen noteeraus OMXPohjoismaisessa Pörssissä Tukholmassa päättyi 18.1.2008. Stockmann hankki vuoden 2008 aikana lunastusmenettelyn kauttaomistukseensa Lindexin koko osakekannan. Lindexin ensimmäinen myymälä Venäjällä ja ensimmäiset viisi Lindex-franchisingmyymälääavattiin vuonna 2008 Saudi-Arabiaan.Toukokuussa 2008 Stockmann joutui Yhtiön johdon näkemyksen mukaan vuokranantajan sopimuksenvastaisen toiminnan vuoksisulkemaan Smolenskaja Passage -kauppakeskuksessa Moskovassa sijainneen tavaratalonsa. Tarkempi kuvaus esitetään jäljempänäkohdassa ”Stockmannin liiketoiminta – Oikeudenkäynnit”.Helmikuussa 2009 avattiin uusi Stockmann-tavaratalo Moskovan uudessa Metropolis-kauppakeskuksessa. Hobby Hallin Venäjän jaBaltian liiketoiminnat lopetettiin vuoden 2009 loppuun mennessä. Lindex käynnisti toimintansa Slovakiassa. Nike-liiketoiminta eitäyttänyt Stockmannin sille asettamia myynti- ja tuotto-odotuksia, ja loppuvuonna 2009 Stockmann luopui Nike-myymälöistä, joitaoli yhteensä seitsemän.Etäkauppayhtiö Hobby Hallin toiminnot yhdistettiin Stockmannin tavarataloryhmään vuoden 2010 alusta lukien. Maaliskuussaavattiin uusi Stockmann-tavaratalo Golden Babylon -kauppakeskuksessa Moskovassa. Vuoden 2010 huhtikuussa Lindexinfranchising-yhteistyökumppani avasi myymälän uudella markkina-alueella, Dubaissa, Arabiemiirikunnissa ja toukokuussa uusifranchising-yhteistyökumppani avasi myymälän Bosnia-Hertsegovinassa. Stockmann-tavaratalot siirtyivät monikanavaisuuteenStockmann-verkkokaupan avautuessa syyskuussa. Marraskuussa 2010 juhlittiin Pietarin ydinkeskustaan valmistuneen Nevsky Centre-kauppakeskuksen ja tavaratalon avajaisia. Kauppakeskukseen ovat sijoittuneet myös Lindexin, Seppälän ja Bestsellerin myymälät.Kokonaisinvestointi kauppakeskukseen oli noin 185 miljoonaa euroa. Helsingin keskustan tavaratalon mittava laajennus- jauudistushanke valmistui marraskuussa suunnitelmien mukaisesti. Tavaratalon laajennusosan investointi oli 198 miljoonaa euroa,minkä lisäksi toteutettiin merkittäviä korjaus- ja perusparannustoimenpiteitä.Lindexin EU:n alueella toimiva verkkokauppa avattiin tammikuussa 2011. Lindexin ensimmäinen myymälä uudessa toimintamaassaPuolassa avattiin niin ikään maaliskuussa 2011. Stockmannin seitsemäs tavaratalo Venäjällä avattiin Jekaterinburgissa 30.3.2011, jase on Stockmannin ensimmäinen tavaratalo Pietarin ja Moskovan ulkopuolella.Keskeiset vahvuudetStockmannin johto uskoo, että Stockmannin asema suurena, useassa maassa toimivana vähittäiskauppakonsernina perustuuseuraaviin olennaisiin vahvuuksiin:Vahvat bränditStockmannilla on vahvat ja arvostetut brändit Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Venäjällä. Stockmann, Lindex, Seppälä ja Hobby Hallovat erittäin tunnettuja brändejä markkina-alueillaan. Stockmannin johto uskoo, että Stockmannin brändiin liitetään lukuisiamyönteisiä ominaisuuksia, kuten laatu, asiakaspalvelu ja luotettavuus.Vahva markkina-asemaStockmannilla on vahva markkina-asema Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian maissa. Stockmann-tavaratalot sekä Seppälän jaLindexin myymälät sijaitsevat keskeisillä liikepaikoilla. Stockmannin johto uskoo, että konsernin kyky hankkia hyviä,asiakasprofiilin mukaisia kauppapaikkoja on yksi olennaisista kasvustrategiaa tukevista tekijöistä.Kokenut, motivoitunut ja työlleen omistautunut johto sekä henkilöstöAmmattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö kuuluu Stockmannin tärkeimpiin kilpailuvaltteihin. Stockmannin johto on syvällisestiperehtynyt vähittäiskauppaan ja on osoittanut kykynsä johtaa ja kehittää liiketoimintaa menestyksekkäästi. Stockmann toimiiaktiivisesti kehittääkseen henkilökuntansa osaamista, sitoutumista ja viihtyvyyttä kiristyvässä kilpailutilanteessa sekä parantaakseentoimintansa joustavuutta, tuottavuutta ja innovaatiokykyä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.Vahva asema Pohjoismaissa, kasvua ennen kaikkea Venäjällä ja BaltiassaStockmannin liiketoiminta on ollut ja sen odotetaan tulevaisuudessa olevan vakaata ja kannattavaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa,joissa kasvumahdollisuudet ovat rajalliset kehittyneiden markkinoiden vuoksi. Stockmannilla on myös ollut nopeasti vahvistuvaasema Venäjän ja Baltian maiden markkinoilla, joilla on Stockmannin johdon arvion mukaan tämänhetkisestä taloudellisestatilanteesta huolimatta pitkällä tähtäyksellä suuret kasvumahdollisuudet näiden alueiden tämänhetkisen kehitysvaiheen ja erityisestiVenäjän suurten luonnonvarojen ansiosta. Muotiketju Lindex hakee myös kasvua laajentumalla uusille markkinoille Keski-Euroopassa, lähinnä Puolaan, Tšekin tasavaltaan ja Slovakiaan.60

LiiketoimintastrategiaStockmannin strategisena tavoitteena on kannattava kasvu ja johtavan monikanavaisen vähittäiskauppayrityksen asema valituillamarkkina-alueilla. Päämarkkina-alueet tällä hetkellä ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä ja Baltian maat. Stockmannilla on neljäpääasiallista liiketoimintakonseptia; tavaratalot, Seppälä- ja Lindex-muotiketjut sekä laajeneva etäkauppa. Vastedes kasvu tulee yhäenemmän ulkomailta, erityisesti Venäjältä. Yhtiön strategian mukaan tavarataloryhmä, Lindex ja Seppälä laajentavat suunnitelmienmukaan toimintojaan ulkomailla. Hobby Hall vetäytyi Baltian markkinoilta 31.8.2009 mennessä ja yhdistettiin vuoden 2010 alustalukien tavarataloryhmään, jossa se jatkaa toimintaansa itsenäisenä brändinä. Sen rinnalla käynnistyi syksyllä 2010 verkkokauppaStockmann-brändillä. Lisäksi tavarataloryhmässä toimii Akateemisen Kirjakaupan etäkauppa. Kaikilla etäkauppabrändeillä on omamarkkinointi-, tuote- ja asiakasprofiilinsa.Stockmannin laajentumisstrategiaan kuuluu myös ketjutoiminta Venäjällä valittujen franchising-kumppaneiden kanssa.Kasvattaakseen myyntiään Venäjällä Stockmannilla on franchising-kumppanuus tanskalaisen muotitalon Bestsellerin kanssa.Stockmann avasi ensimmäisen Bestseller-myymälänsä Venäjällä vuonna 2004, ja nykyisin myymälöitä on 20.Lindex-ketju laajenee Lähi-itään ja Balkanille franchising-yhteistyön avulla. Lindex aloitti Lähi-idän toimintansa vuonna 2008 jaseuraavan viisivuotiskauden aikana tavoitteena on avata noin 30 uutta myymälää Saudi-Arabiassa ja Arabiemiraateissa. Tällähetkellä franchising-myymälöitä on Saudi-Arabiassa neljätoista ja Arabiemiirikunnissa (Dubai) yksi. Lindex on lisäksi aloittanutuuden franchising-yhteistyön Bosnia-Hertsegovinassa, jossa on nyt kaksi myymälää.Taloudelliset tavoitteetKonsernirakenteen muututtua merkittävästi Lindexin hankinnan myötä vuoden 2007 lopulla Stockmannin hallitus asetti kesäkuussa2008 uudet pitkäaikaiset taloudelliset tavoitteet. Pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden aikataulua siirrettiin kesällä 2010kansainvälisen finanssikriisin vaikutusten takia kahdella vuodella eteenpäin, vuoteen 2015. Niiden mukaan tavoitteena on saavuttaavuoteen 2015 mennessä vähintään 12 prosentin liikevoitto liikevaihdosta, vähintään 20 prosentin sijoitetun pääoman tuotto jamarkkinoiden kasvua nopeampi myynnin kasvu. Omavaraisuusasteen tavoitteeksi asetettiin vähintään 40 prosenttia.KonsernirakenneStockmann-konsernin emoyhtiö on Stockmann Oyj Abp. Emoyhtiön toimintaan kuuluvat tavarataloryhmän toiminta Suomessa sekäkiinteistöhallinto ja konsernin hallintotoiminnot. Tavarataloryhmän liiketoimintaa harjoittaa Suomessa emoyhtiön lisäksi sen täysinomistama tytäryhtiö Z-Fashion Finland Oy, joka franchising-sopimuksen perusteella harjoittaa Zara-liiketoimintaa Suomessa.Tavarataloryhmän liiketoimintaa Venäjällä harjoittaa emoyhtiön täysin omistaman holdingyhtiön Oy Stockmann Russia HoldingAb:n täysin omistama venäläinen tytäryhtiö ZAO Stockmann, Virossa emoyhtiön täysin omistama virolainen tytäryhtiö StockmannAS sekä Latviassa emoyhtiön täysin omistama latvialainen tytäryhtiö SIA Stockmann. Lisäksi Oy Stockmann Russia Holding Abomistaa Venäjällä tytäryhtiö OOO Stockmann Stp Centren, joka omistaa Pietarin keskustassa sijaitsevan Nevsky Centre -kauppakeskuksen.Ruotsalainen muotiketju AB Lindex hankittiin Stockmannin omistukseen joulukuussa 2007. Se on nyt Stockmann Oyj Abp:n täysinomistaman tytäryhtiön Stockmann Sverige AB:n täysin omistama tytäryhtiö. AB Lindex omistaa kokonaan muun muassa Ruotsissa(Lindex Sverige AB), Norjassa (Lindex AS), Suomessa (Lindex Oy), Virossa (Lindex AS), Latviassa (Lindex SIA), Liettuassa(Lindex UAB), Puolassa (Lindex PL.sp.zo.o), Tšekin tasavallassa (Lindex s.r.o.) ja Slovakiassa (Lindex Slovakia s.r.o.) sijaitsevattytäryhtiönsä. Liiketoimintaa Venäjällä harjoittaa ZAO Stockmann.Hobby Hall-liiketoiminta on siirtynyt vuoden 2010 alusta lukien emoyhtiön täysin omistamalta tytäryhtiöltä Oy Hobby Hall Ab:ltäemoyhtiölle. Oy Hobby Hall Ab fuusioitiin emoyhtiöön kesäkuussa 2010.Seppälän liiketoimintaa Suomessa harjoittaa emoyhtiön täysin omistama tytäryhtiö Seppälä Oy, Virossa emoyhtiön täysin omistamavirolainen tytäryhtiö Stockmann AS, Latviassa emoyhtiön täysin omistama latvialainen tytäryhtiö SIA Stockmann, Liettuassaemoyhtiön täysin omistama liettualainen tytäryhtiö UAB Stockmann, Ukrainassa emoyhtiön täysin omistaman holdingyhtiön, OyStockmann Russia Holding Ab:n täysin omistama ukrainalainen tytäryhtiö TOV Stockmann sekä Venäjällä Oy Stockmann RussiaHolding Ab:n täysin omistama tytäryhtiö ZAO Stockmann.Tässä kohdassa kuvataan Stockmannin tärkeimmät tytäryhtiöt. Lisätietoja konsernin tytäryhtiöistä esitetään tähän Esitteeseenviittaamalla sisällytetyn, 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta laaditun tilinpäätöksen sivulla 70.LiiketoimintayksikötStockmannilla on vuoden 2010 alusta lukien kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex ja Seppälä. Tavarataloryhmäkoostuu tavarataloista, erikoisliikeketjuista sekä etäkaupasta ja myy seuraavia tuoteryhmiä: muoti, elintarvikkeet, vapaa-aikaan jaharrastuksiin liittyvät tuotteet, kodin tuotteet sekä kirjat, lehdet ja paperi. Lindex myy vaatteita ja asusteita naisille ja lapsille,Ruotsissa myös kosmetiikkaa. Seppälä myy vaatteita ja asusteita naisille, miehille ja lapsille sekä naisten kenkiä ja kosmetiikkaa.61

Seuraavassa taulukossa esitetään Stockmannin kunkin liiketoimintayksikön vuosittainen liikevaihto ja osuus konserninliikevaihdosta.Tavarataloryhmä* Lindex Seppälä2008 1185,5 Me, 63 % 540,2 Me, 29 % 151,9 Me, 8 %200920101 030,0 Me, 61 %1 099,9 Me, 60 %527,0 Me, 31 %578,7 Me, 32 %139,5 Me, 8 %143,2 Me, 8 %* Hobby Hallin liiketoiminta on yhdistetty tavarataloryhmään 1.1.2010 alkaen ja vertailuluvut on muutettu vastaavasti.TavarataloryhmäYleistäTavarataloryhmä on liikevaihdoltaan konsernin suurin liiketoimintayksikkö. Vuonna 2010 tavarataloryhmän liikevaihto oli 60prosenttia Stockmannin liikevaihdosta. Suomessa tavarataloryhmällä on seitsemän tavarataloa; lippulaiva Helsingin keskustassa jayhteensä kuusi muuta tavarataloa suurissa kaupungeissa. Lisäksi tavarataloryhmään kuuluu Suomessa seitsemän tavaratalojenyhteydessä toimivaa Akateemista Kirjakauppaa ja 14 Stockmann Beauty -myymälää eri puolilla Suomea, neljä franchising-pohjallatoimivaa Zara-myymälää ja Outlet-myymälä sekä Stockmann.com ja Akateeminen.com -verkkokaupat. Hobby Hall harjoittaaSuomessa postimyyntiä ja verkkokauppaa, ja lisäksi sillä on yksi etäkauppaa tukeva myymälä.Venäjällä tavarataloryhmällä on viisi tavarataloa Moskovassa, kauppakeskus ja tavaratalo Pietarissa sekä tavarataloJekaterinburgissa. Tavarataloryhmällä on tavaratalo myös sekä Tallinnassa Virossa että Riiassa Latviassa. Tavarataloryhmällä onlisäksi Venäjällä franchising-pohjalla toimiva Bestseller-muotiliikeketju, johon kuuluu 20 myymälää. Venäjällä ja Virossa on myösOutlet-myymälät.Tavarataloryhmän vuoden 2010 liikevaihto oli 1 099,9 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 32,9 miljoonaa euroa. Tavarataloryhmällä olivuoden 2010 lopussa 9 806 työntekijää.TavaratalotSuomessa Stockmannilla on seitsemän tavarataloa: Helsingin keskustan tavaratalo, Itäkeskuksen tavaratalo Helsingissä,kauppakeskus Jumbon tavaratalo Vantaalla, Tapiolan tavaratalo Espoossa, Tampereen tavaratalo, Turun tavaratalo ja Ouluntavaratalo.Tavarataloryhmän Suomen lippulaivatavaratalo Helsingin keskustassa on Pohjoismaiden suurin tavaratalo. Sen myyntipinta-ala onnoin 50 000 neliömetriä. Vuonna 2006 Stockmann aloitti Kaikkien Aikojen Stockmann -nimisen Helsingin keskustan tavaratalonsuuren laajennus- ja uudistamishankkeen. Hankkeen myötä tavaratalon myyntipinta-alaa laajennettiin noin 10 000 neliömetrillämuuttamalla muussa käytössä olleita tiloja myyntitiloiksi ja rakentamalla uutta tilaa. Tavaratalo sai myös uudet tavaroiden käsittelyjahuoltotilat sekä uudet asiakaspysäköintitilat. Hankkeen investointi oli 198 miljoonaa euroa, minkä lisäksi toteutettiin merkittäviäkorjaus- ja perusparannustoimenpiteitäUlkomailla Stockmannilla on seitsemän tavarataloa Venäjällä ja tavaratalot Tallinnassa Virossa ja Riiassa Latviassa. Venäjällä onviisi tavarataloa Moskovassa: Metropolis-kauppakeskuksen tavaratalo, Mega Etelä -tavaratalo, Mega Pohjoinen -tavaratalo, Mega Itä-tavaratalo ja Golden Babylon -kauppakeskuksen tavaratalo, sekä Nevsky Centre -kauppakeskus ja tavaratalo Pietarin NevskyProspektilla. Nevsky Centre -kauppakeskuksen kokonaispinta-ala on 98 000 neliömetriä, josta kaupallista tilaa on lähes 50 000neliömetriä. Venäjän suurin Stockmann-tavaratalo on laajuudeltaan 20 000 neliömetriä ja lisäksi kauppakeskuksessa on yli 70kaupallista toimintaa harjoittavaa vuokralaista. Nevsky Centren kokonaisinvestointi oli 185 miljoonaa euroa. Stockmannin seitsemästavaratalo Venäjällä avattiin maaliskuun 2011 lopulla Jekaterinburgissa.Zara-myymälätStockmannilla on neljä franchising-pohjalla toimivaa Zara-myymälää, jotka sijaitsevat Helsingin keskustassa, HelsinginItäkeskuksessa, Vantaalla ja Turussa.Bestseller-myymälät VenäjälläStockmannilla on Venäjällä franchising-periaatteella toimiva Bestseller-myymäläketju, jossa on 20 (31.3.2011) muotimyymälää.KirjakaupatStockmannilla on seitsemän Akateemista Kirjakauppaa, jotka sijaitsevat kaikkien Suomen Stockmann-tavaratalojen yhteydessä sekäetäkauppa Akateeminen.com.Stockmann Beauty -myymälätStockmannilla on 14 (31.3.2011) kosmetiikkaa myyvää Stockmann Beauty -myymälää Suomessa.62

Stockmann Outlet -myymälätStockmannilla on yksi Outlet-poistomyymälä Suomessa, yksi Venäjällä ja yksi Virossa.Seuraavassa taulukossa esitetään tavarataloryhmän liikevaihdon jakauma tuoteryhmittäin vuonna 2010.Tuoteryhmä Osuus myynnistä 2010Muoti 51 %Elintarvikkeet 24 %Vapaa-aika ja harrastukset 10 %Koti 9 %Kirjat, lehdet ja paperi 6 %EtäkauppaEtäkauppaan keskittynyt yksikkö Hobby Hall yhdistettiin vuoden 2010 alusta lukien tavarataloryhmään. Markkinointi, logistiikka,hallinto ja osittain myös ostotoiminta on integroitu osaksi tavarataloryhmän organisaatiota, ja synergioita on saavutettu useilla erialueilla. Keskittyminen pelkästään Suomen toimintaan on auttanut kannattavuuden paranemisessa ja ohjannut resursseja erityisestiverkkokaupan kehittämiseen. Integroinnin tavoitteena on vahvistaa konsernin etäkaupan kilpailukykyä ja parantaa senkokonaiskannattavuutta.Hobby Hall markkinoi tuotteita ja palveluita asiakkailleen kuvastojen, verkkokaupan ja oman myymälänsä avulla. Hobby Hallinvalikoima koostuu pääasiassa kodinkoneista, elektroniikasta sekä sisustus- ja vapaa-ajantuotteista. Hobby Hall on etäkaupanmarkkinajohtaja Suomessa. Hobby Hallilla on Suomessa yksi etäkauppaa tukeva myymälä.Syyskuussa 2010 avattiin Stockmann-tavaratalojen oma verkkokauppa, joka tarjoaa avausvaiheessa laajan valikoiman muodin, kodinja elektroniikan merkkituotteita Suomen markkinoille. Stockmann.com-verkkokauppaan on yhdistetty perinteisen kaupan palveluja,ja samalla se on tehnyt tavarataloista aidosti monikanavaisen ostospaikan. Hobby Hallin etäkaupan osaamista ja siihen tehtyjäinvestointeja on hyödynnetty Stockmann-verkkokaupan prosesseissa ja taustatoiminnoissa mahdollisimman kattavasti. Lisäksitavarataloryhmässä toimii Akateemisen Kirjakaupan etäkauppa.LindexLindex on muotivaateketju, jolla oli 31.3.2011 yhteensä 433 myymälää. Näistä 207 sijaitsee Ruotsissa, 97 Norjassa, 56 Suomessa, 7Virossa, 7 Latviassa, 9 Liettuassa, 1 Puolassa, 13 Tšekissä, 4 Slovakiassa ja 14 Venäjällä. Lisäksi Lindexillä on 15 franchisingmyymälääSaudi-Arabiassa, yksi Dubaissa ja kaksi Bosnia-Hertsegovinassa. Lindexin liiketoimintakonsepti on inspiroivienmuotivaatteiden myyminen muotitietoisille naisasiakkaille. Sen tuotevalikoimiin kuuluu naisten vaatteita ja alusvaatteita, lastenvaatteita sekä kosmetiikkaa. Lindexin liikevaihto vuonna 2010 oli 578,7 miljoonaa euroa ja liikevoitto 54,8 miljoonaa euroa.Henkilöstöä oli vuoden 2010 lopussa 4 709. Lindexin osuus Stockmann-konsernin liikevaihdosta oli 32 prosenttia vuonna 2010.Lindexin pääkonttori on Göteborgissa Ruotsissa. Pääkonttoriin on keskitetty yhtiön hallinto ja johto. Lindex muodostaa alakonsernin,jonka emoyhtiö on AB Lindex. Konserniin kuuluvat myyntiyhtiöt Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Venäjällä, Virossa, Latviassa,Liettuassa, Tšekin tasavallassa ja Slovakiassa sekä lähinnä hankintatoimintaa harjoittavia yhtiöitä AasiassaLindexin viisi hankintakeskusta sijaitsevat Bangladeshissa, Intiassa, Pakistanissa, Kiinassa ja Turkissa. Suurin osa Lindexintuotevalikoimasta hankitaan näiden hankintakeskusten kautta paikallisilta valmistajilta. Hankintakeskukset on muutettu Stockmannkonserninostokonttoreiksi siten, että ne palvelevat myös Stockmannin tavarataloryhmää ja Seppälää tuotteiden hankinnassa.Laajentuminen Keski-Eurooppaan on Lindexin strategian keskeinen tavoite. Lindex suunnittelee avaavansa yhteensä 30 uuttamyymälää vuonna 2011 mukaan lukien franchising-myymälät. Pääosa laajentumisesta tapahtuu uusilla markkinoilla Venäjällä,Puolassa, Slovakiassa ja Tsekin tasavallassa. Lisäksi Lindex on franchising-kumppaninsa kanssa avannut Lähi-idässä kahdessavuodessa 15 myymälää. Lindex on myös solminut uuden franchising-sopimuksen, jonka seurauksena Lindex avasi kaksi liikettäBosnia-Hertsegovinassa vuoden 2010 aikana.Lindex avasi lindex.com-verkkokauppansa Suomessa toukokuussa 2010 ja tammikuussa 2011 avattiin 27 maassa toimivaverkkokauppa.SeppäläSeppälä on Suomen ja Viron laajin muotiliikeketju. Suomessa myymälöitä on 137 ja Virossa 21. Venäjällä Seppälällä on 43myymälää, Latviassa 11, Liettuassa 10 ja Ukrainassa kaksi. Suunnitelmien mukaan Seppälän tavoitteena on avata vuoden 2011aikana 7 myymälää Suomeen ja Venäjälle. Seppälän laajentuminen Baltian maihin alkoi jo vuonna 1996, jolloin Virossa avattiinensimmäinen myymälä. Latviassa toiminta alkoi vuonna 2003 ja Liettuassa 2005. Venäjällä Seppälä avasi ensimmäisen myymälänsävuonna 2004 ja Ukrainassa 2008.Seppälän liikevaihto vuonna 2010 oli 143,2 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 9,0 miljoonaa euroa. Seppälän osuus Stockmannkonserninliikevaihdosta oli 9 prosenttia vuonna 2010.Seppälällä oli 1 513 työntekijää 31.12.2010.63

Seuraavassa taulukossa esitetään Seppälän myymälämäärän kehitystä maittain vuosina 2008–2010.Suomi Venäjä Viro Latvia Liettua Ukraina2008200920101321341373437431819219111191010122Liikekiinteistöjen omistusStockmann omistaa Helsingin ja Tallinnan tavaratalokiinteistöt sekä Pietarin tavaratalo- ja kauppakeskuskiinteistön. Latvian RiiassaStockmann omistaa tavaratalorakennuksen, jonka maapohjan ostamisesta on tehty sitova sopimus. Muut tavaratalot toimivatvuokratiloissa.Markkina-alueetEnnen Lindexin ostamista Stockmannilla oli toimintaa jo Suomessa, Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Lindexin myötäYhtiön toiminta laajeni Ruotsiin, Norjaan, Tšekin tasavaltaan ja Slovakiaan. Vuonna 2008 Yhtiön toiminta laajeni UkrainaanSeppälän avattua siellä ensimmäisen myymälänsä. Vuoden 2011 alussa toiminta laajeni Puolaan Lindexin avatessa ensimmäisenmyymälänsä siellä. Lisäksi Lindexin franchising-kumppanit ovat avanneet Lindex-myymälöitä Saudi-Arabiassa ja Dubaissa sekäBosnia-Hertsegovinassa. Stockmannin kasvustrategian mukaisesti tulevaisuuden kasvu tapahtuu yhä enemmän ulkomaisillamarkkinoilla, erityisesti Venäjällä.Asiakkaat ja asiakaspalveluAsiakkaiden tyytyväisyys on Stockmannin liiketoiminnan kulmakivi kaikilla sen toimialoilla. Kilpailukykyiset hinnat, luotettavalaatu ja hyvä asiakaspalvelu ovat ratkaisevia tekijöitä tämän tavoitteen saavuttamisessa. Stockmann-konserni tarjoaa laajanvalikoiman tuotteita laajalle asiakasryhmälle. Stockmannin brändi on Stockmannin johdon käsityksen mukaan erittäin arvostettukaikissa ikäryhmissä ja kaikissa väestöryhmissä. Lindexin, Seppälän ja Hobby Hallin brändit ovat vahvoja omissa kohderyhmissään.Stockmann pyrkii tarjoamaan asiakkailleen ostoselämyksiä hyvän asiakaspalvelun ja laajan tuotevalikoimansa avulla. Olennaisia osaalueitaovat-asiantunteva, ammattitaitoinen ja hyvin koulutettu myyntihenkilökunta-markkinointiohjelmat, jotka tukevat mielikuvaa ajankohtaisuudesta, edelläkävijyydestä ja kansainvälisyydestä sekä-kanta-asiakasohjelma, jonka tavoitteena on pitkäaikaisten asiakassuhteiden luominen ja ylläpitäminen.Stockmannin tavoitteena on, että henkilökunta on ammattitaitoista ja hyvin koulutettua ja tarjoaa erinomaista palvelua asiakkaille. Eriosastoilla on myyjilleen omat asiakaspalvelu- ja tuotetietokoulutusohjelmansa.Tuotteiden hankintaStockmannin ostajat ovat muodostaneet pitkäaikaisia suhteita monien tavarantoimittajien kanssa. Stockmann tarjoaa asiakkailleensekä kansainvälisiä merkkituotteita että omia tuotemerkkejään. Stockmann pyrkii varmistamaan, että kaikki sen tavarantoimittajatnoudattavat korkeita laatustandardeja sekä Stockmannin antamia ohjeita. Suuren kokonsa ja myymäläverkkonsa laajuuden ansiostaStockmann on monille tavarantoimittajille tärkeä jakelukanava kohdeasiakkaiden saavuttamiseksi.Stockmann pitää tiivistä yhteyttä tavarantoimittajiinsa, antaa palautetta näiden tarjoamien tuotteiden kysynnästä ja asiakkaidentarpeista, osallistuu tuotekehittelyyn tarpeen mukaan sekä saa tavarantoimittajiltaan tietoa tulevista trendeistä.Lindexin hankintakonttoreista Kiinassa, Intiassa, Bangladeshissa, Pakistanissa ja Turkissa on muodostettu Stockmann-konserninostokonttoreita, jotka palvelevat myös tavarataloryhmää ja Seppälää.Logistiikka ja vaihto-omaisuuden hallinnointiStockmannin toiminta perustuu joustavaan logistiikkaan ja tehokkaisiin tavaravirtoihin. Stockmannin tavaranhankinta on hajautettutavarataloryhmän, Lindexin ja Seppälän erilaisten tarpeiden mukaisesti. Jokainen liiketoimintayksikkö vastaa itsetuotevalikoimastaan, hankittavista määristä ja niiden jakelusta omiin myyntikanaviinsa.64

TavarataloryhmäSuomi ja Baltian maatTavaratalojen Suomen logistiikkakeskus on jaettu kolmeen kiinteistöön, jotka sijaitsevat Helsingissä ja Vantaalla. Baltiantavarataloja palvelee Riiassa sijaitseva Baltian logistiikkakeskus. Suomen ja Baltian maiden tavarataloihin toimitetaan tuotteitapäivittäin.Hobby Hallin logistiikkakeskus Vantaalla aloitti toimintansa vuoden 2000 alussa. Sen pinta-ala on yhteensä noin 22 000 neliömetriä.Keskuksesta lähetetään 3 000–5 000 pakettia päivässä. Maksimimäärä on 13 000 pakettia päivässä. Paketit toimitetaan asiakkaillepostin välityksellä.VenäjäStockmannin logistiikkakeskus sijaitsee Moskovan luoteisosassa. Logistiikkakeskuksesta toimitetaan tuotteita Venäjän tavarataloihinpäivittäin. Tuotteiden jakelu Bestseller-myymälöihin tapahtuu viikoittain.LindexKeväällä 2008 otettiin käyttöön Lindexin jakelukeskus, joka sijaitsee Partillessa Göteborgin lähellä. Tuotteet kuljetetaanjakelukeskukseen, josta ne toimitetaan suoraan myymälöihin. Loput varastoidaan ja lähetetään erillistoimituksina tarpeen mukaan.Lindex vastaa nyt itse koko logistiikkaketjusta, kun siitä aiemmin vastasi ulkoinen osapuoli. Oman logistiikkakeskuksen merkittävinetu on tehokkaampi ja joustavampi jakelu. Vuoden 2010 aikana Lindex on aloittanut Pohjoismaiden ulkopuolisen logistiikanhoitamisen tšekkiläisen logistiikkakumppaninsa avulla. Toiminnan laajentuessa lisäkapasiteetin tarve on kasvanut.SeppäläSeppälän logistiikkakeskus sijaitsee Vantaalla. Sen pinta-ala on noin 7 000 neliömetriä. Vantaan logistiikkakeskus palvelee kaikkiaSeppälän myymälöitä eri maissa. Suomeen ja Baltian maihin toimitetaan tuotteita päivittäin ja Venäjän myymälöihin viikoittain.YhteiskuntavastuuVastuullisuus on yksi Stockmann-konsernin kuudesta perusarvosta, ja yhteiskuntavastuu on osa Stockmannin normaaliapitkäjänteistä toimintaa. Yhteiskuntavastuutyöskentely pohjautuu Stockmannin johtoryhmän hyväksymään yhteiskuntavastuunstrategiaan. Yhteiskuntavastuun toteuttamista ja siihen liittyvää kehitystyötä ohjaa kahdeksanhenkinen ohjausryhmä, jota johtaatavarataloryhmän johtaja, joka on myös toinen konsernin varatoimitusjohtajista. Ohjausryhmässä on edustajat kaikistaliiketoimintayksiköistä ja merkittävimmistä toiminnoista. Kaikissa liiketoimintayksiköissä on omat yhteiskuntavastuu- jaympäristöasiantuntijat.YmpäristövastuuLiiketoimintayksiköiden ympäristötyö pohjautuu Stockmannin hallituksen hyväksymään konsernin ympäristöpolitiikkaan jakonsernin johtoryhmän hyväksymään yhteiskuntavastuun strategiaan. Ympäristöpolitiikkansa mukaisesti Stockmann on sitoutunutedistämään ja tukemaan kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista liiketoiminnassa. Yhteinen ympäristöpolitiikka tarjoaayhtenäiset toimintaohjeet liiketoimintayksiköiden ympäristötyölle. Bureau Veritas Certificationin Stockmannin tavarataloryhmänympäristötyölle myöntämä ISO 14001 -sertifikaatti käsittää Stockmannin kotimaan tavaratalojen ja Akateemisen Kirjakaupanmyymälöiden toiminnot sekä tavarataloryhmän yhteiset osto- ja varastotoiminnot Helsingin Pitäjänmäellä.Vastuullinen tuontikauppaStockmann on mukana Keskuskauppakamarin koordinoimassa vastuullisen tuontikaupan verkostossa ja on sitoutunut verkostonmäärittelemien tuontikaupan eettisten periaatteiden käytön edistämiseen. Lisäksi Stockmann on sitoutunut kansainvälisentavaratalojärjestön IADS:n vastuullisen tuontikaupan periaatteisiin. Stockmann-konserni edellyttää tavarantoimittajiltaan sosiaalisestivastuullista toimintaa ja vaatii näiltä sitä koskevan sitoumuksen, joka perustuu Yhdistyneiden Kansakuntien sekä Kansainvälisentyöjärjestön lausuntoihin ja sopimuksiin. Sen mukaisesti Stockmannin tavarantoimittaja sitoutuu olemaan käyttämättä lapsi- taipakkotyövoimaa, olemaan harjoittamatta syrjintää sekä takaamaan työntekijöille turvalliset työolosuhteet ja riittävät palkat.Stockmann on jäsenenä BSCI:ssä, joka on eurooppalaisten yritysten ja järjestöjen yhteistoimintajärjestö. BSCI yhdistää jäsentensävoimat tavarantoimittajien auditoinnissa, ja sen tarkoituksena on parantaa jäsenyritystensä tavarantoimittajien työntekijöidentyöolosuhteita riskimaissa sekä samalla selkeyttää ja sovittaa yhteen keinoja, joilla tavarantoimittajia valvotaan. Kaikissa konserninostokonttoreissa on paikallisia tarkastajia, jotka valvovat tuotanto-olosuhteita koskevien vaatimusten noudattamista tekemällätarkastuksia tehtailla. Lindex on myös kouluttanut tavarantoimittajia työolosuhteita koskevissa asioissa paikallisissa seminaareissa jaworkshopeissa, jotka ovat olleet joko Lindexin tai BSCI:n järjestämiä.65

Toiminnan läpinäkyvyysStockmann on perustajajäsenenä mukana kansainvälisen lahjonnan vastaista toimintaa edistävässä Transparency Suomi ry:ssä.Kattojärjestö Transparency International toimii 90 maassa. Konsernin voimakkaasti kasvava kansainvälinen toiminta asettaa haasteitamyös korruption vastaisen toiminnan suhteen. Konsernin lähtökohta kaikissa tilanteissa on, että toiminta on jokaisessa maassakonsernin perusarvojen ja ohjeiden sekä paikallisten lakien ja määräysten mukaista.Strategiset franchising-kumppanitFranchising-yhteistyö valittujen kumppaneiden kanssa Venäjällä on osa Stockmannin laajentumisstrategiaa. Tavaratalotoiminta jaerikoisliikeketjut antavat Stockmannille mahdollisuuden saavuttaa merkittäviä synergiahyötyjä hallinnossa, logistiikassa sekäliiketilojen hankinnassa ja vuokrasopimuksissa.Stockmann teki vuonna 2004 Venäjän-toimintaa koskevan franchising-sopimuksen tanskalaisen Bestseller-muotikonsernin kanssa.Bestsellerin tuotemerkkejä ovat Jack & Jones, ONLY, Vero Moda, Pieces sekä Selected. Stockmannilla on Venäjällä 20 Bestsellermyymälää.Vuonna 2006 käynnistynyt franchising-kumppanuus Nike Russian kanssa päättyi loppuvuonna 2009, koska Nike-liiketoimintaVenäjällä ei täyttänyt sille asetettuja myynti- ja tuotto-odotuksia. Stockmannilla oli Venäjällä seitsemän Nike-myymälää.Suomessa Stockmannin franchising-kumppanina on espanjalainen Inditex-konserni, jonka kanssa tehdyn sopimuksen perusteellaStockmannilla on Suomessa neljä Zara-myymälää.Lindex on solminut saudiarabialaisen Delta International -yhtiön kanssa franchising-sopimuksen Lindex-myymälöiden avaamisestaLähi-idän maissa. Sopimuksen perusteella vuosina 2008–2010 avattu yhteensä 15 Lindex-myymälää Saudi-Arabiassa ja yksiDubaissa. Lähi-itään on tarkoitus avata noin kolmekymmentä Lindex-myymälää. Toisen franchising-kumppanin kanssa tehdynsopimuksen mukaisesti avattiin kaksi Lindexin myymälää vuoden 2010 aikana Bosnia-Hertsegovinassa. Franchising-kumppani tekeemyymäläinvestoinnit, palkkaa henkilökunnan ja vastaa koko vähittäiskauppatoiminnasta. Franchising-yhteistyö mahdollistaaLindexille brändinsä hyödyntämisen etabloitumalla uudelle, laajalle ja ostovoimaiselle markkina-alueelle ja kasvattaa sitenvolyymiaan varsin vähäisin liiketoimintariskein.KilpailuVähittäiskaupan kilpailu on kireää kaikilla Stockmannin markkina-alueilla. Kilpailutekijöitä ovat muun muassa brändikuva ja maine,tyyli, laatu, hintataso, myymälöiden ulkoasu, asiakaspalvelu, viihtyisyys ja ostomukavuus. Stockmann kilpailee pääasiassa muidentavaratalojen, muiden vähittäisliikkeiden ja etäkauppojen kanssa. Tuotekauppaa koskevan kilpailun lisäksi Stockmann kilpailee muunmuassa pätevästä työvoimasta, hyvistä kauppapaikoista ja liiketilojen vuokraehdoista.Stockmann-brändi ja muu aineeton omaisuusStockmann-brändi on tärkeä osa Stockmannin liiketoimia ja tukee Stockmannin mainetta ja markkinointia. Stockmannin johdonkäsityksen mukaan Yhtiön brändi on yhdistetty laatuun, arvoihin ja innovaatiokykyyn jo yli sadan vuoden ajan ja Stockmann-brändivoidaan katsoa yhdeksi tunnustetuimmista ja arvostetuimmista brändeistä Suomessa.Stockmann pitää rekisteröimiään tavaramerkkejä ja muuta aineetonta omaisuuttaan arvokkaina kilpailuvaltteina markkinoinnissa.Myymäläketjujen brändien ja kampanjabrändien (esim. Hullut Päivät) lisäksi Stockmannilla on useita Yhtiön omia tuotemerkkejäkuten VILLA STOCKMANN, CASA STOCKMANN, GLOBAL ESSENTIALS, BODYGUARD, BOGI, CAP HORN,STOCKMANN HERKKU DELIKATESS ja STOCKMANN HERKKU GOURMET. Stockmann pyrkii estämään kaikki niihinkohdistuvat rikkomukset ja on valmis oikeudellisiin toimiin Suomessa ja tarvittaessa missä tahansa muualla suojellakseenbrändejään, tavaramerkkejään, tekijänoikeuttaan ja muuta aineetonta omaisuuttaan. Stockmannin tavaramerkit ovat suojeltujakaikissa niissä maissa, joissa Stockmannilla on kaupallista toimintaa. Stockmann on myös rekisteröinyt käyttämänsä internetosoitteetnimiinsä.Erikoiskampanjat ja -ohjelmatKanta-asiakasohjelmaStockmann oli uranuurtaja Suomessa aloittaessaan oman kanta-asiakasohjelmansa vuonna 1986. Kanta-asiakassuhdetta ylläpidetäänkuukausittain tarjottavilla eduilla. Kanta-asiakasmarkkinointia uudistettiin vuonna 2010. Kaikille Suomen kanta-asiakkaillelähetetään kotiin Premiere-asiakaslehti ja etuvihko, joka on lisäksi luettavissa Stockmannin verkkosivuilla. Exclusive-asiakkaillelähetettävä Exclusive-lehti keskittyy Helsingin keskustan tavaratalon laajentuneeseen tuote- ja palvelutarjontaan. Helmikuussa 201166

lanseerattiin Suomessa eniten ostaneille kanta-asiakkaille uusi First-taso, joka toi mukanaan useita uusia etuja ja palveluja. Suomessa,Venäjällä ja Baltiassa on yhteensä jo yli 2,2 miljoonaa Stockmannin kanta-asiakasta.Kanta-asiakkaiden optio-ohjelmatStockmann oli uranuurtaja kehittäessään kanta-asiakasoptiot. Kanta-asiakasoptioiden avulla Stockmann on kasvattanut onnistuneestiosakkeenomistajien lukumäärää.Vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous päätti uudesta kanta-asiakasoptio-ohjelmasta, joka ehdoiltaan vastaa vuonna 2006liikkeeseenlaskettua kanta-asiakasoptio-ohjelmaa. Vuoden 2009 varsinainen yhtiökokous muutti uuden kanta-asiakasoptio-ohjelmanehtoja siten, että optioilla merkittävien osakkeiden merkintähinta on vuoden 2009 helmikuun vaihdolla painotettu keskikurssi vuoden2008 vastaavan keskikurssin sijasta.Hullut Päivät -kampanjaStockmannin Hullut Päivät -kampanja on yksi Euroopan suurimmista ja tunnetuimmista tavaratalokampanjoista. Kampanjatoteutetaan Stockmann-tavarataloissa Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä sekä keväisin että syksyisin. Hullut Päivät -kampanja täytti 25vuotta vuonna 2011. Hulluilla Päivillä myydään erityisesti kampanjaa varten hankittuja tuotteita tavarataloissa viiden päivän ajan.Hullujen Päivien myynti on ollut noin 10 prosenttia tavarataloryhmän vuosimyynnistä.HenkilöstöStockmann-konsernin henkilöstörakenne kansainvälistyi merkittävästi, kun Lindexistä tuli osa konsernia vuoden 2007 lopulla.Tämän jälkeen Lindexin laajeneminen, Tšekin tasavaltaan, Slovakiaan ja keväällä 2011 Puolaan sekä Seppälän laajeneminenUkrainaan ovat tuoneet uusia maita henkilöstöyhteistyön piiriin. Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden 2010 lopussa 16 184(vuoden 2009 lopussa 14 836 ja vuoden 2008 lopussa 15 737). Ulkomailla työskenteli noin 54 prosenttia henkilöstöstä eli 8 754henkilöä (vuonna 2009 7 683 henkilöä ja vuonna 2008 8 072 henkilöä). Vuoden 2010 lopussa päättyneellä tilikaudella henkilöstönmäärä jakautui markkina-alueittain siten, että 46 prosenttia henkilöstöstä työskenteli Suomessa, 22 prosenttia Ruotsissa ja Norjassa,22 prosenttia Venäjällä ja Ukrainassa,9 prosenttia Baltiassa, Tšekissä ja Slovakiassa sekä 1 prosentti konsernintuotantokonttorimaissa.Seuraavassa taulukossa on esitetty Stockmann-konsernin henkilöstölukuja kolmelta edelliseltä tilikaudelta.Konsernin henkilöstölukuja1.1.2010 -31.12.20101.1.2009 -31.12.20091.1.2008 -31.12.2008Henkilöstön määrä jakson lopussa 16 184 14 836 15.737Henkilöstön määrä Suomessa jakson lopussa 7 430 7 153 7.665Henkilöstön määrä ulkomailla jakson lopussa 8 754 7 683 8.072Ulkomailla työskentelevien osuus koko henkilöstöstä, % 54 52 51Henkilöstö keskimäärin 15 165 14 656 15.669Henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna, keskimäärin 11 503 11 133 11.964Merkittävät sopimuksetStockmann myi tytäryhtiönsä Kiinteistö Oy Mannerheimintien Pysäköintilaitoksen koko osakekannan 30.9.2009 allekirjoitetullasopimuksella Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle. Samassa yhteydessä Stockmann solmi pysäköintilaitoksen tiloistavuokrasopimuksen, jonka perusteella Stockmann jatkaa Helsingin tavaratalon pysäköintilaitostoimintaa käyttäen ulkopuolistaoperaattoria.67

OikeudenkäynnitStockmann on jättänyt 26.4.2011 Tukholman kansainväliselle arbitraatio-oikeudelle hakemuksen välimiesmenettelyn aloittamisestaStockmannin ja rakennusyhtiö OOO CSCEC:n (”Kitai Stroi”) välillä. Välimiesmenettelyn tarkoituksena on löytää ratkaisuerimielisyyteen, joka koskee Pietarissa sijaitsevan Nevsky Centre -kauppakeskuksen rakennusurakkasopimuksen lopullista arvoa.Varsinaisen välimieskäsittelyn arvioidaan alkavan vuoden 2011 aikana, ja se kestää arviolta kaksi vuotta. Molempien osapuolienlopulliset vaatimukset tarkentuvat välimiesmenettelyn aikana. Stockmann arvioi, että välimiesmenettelyn lopputuloksella ei olemerkittävää vaikutusta yhtiön taloudelliseen asemaan.AB Lindex on vaatinut oikeusteitse Lindex-konsernin Saksan-yhtiön noin 70 miljoonan euron suuruisten tappioidenvähennyskelpoisuutta Ruotsin verotuksessa. Göteborgin kamarioikeus kumosi AB Lindexin lääninoikeudessa saamat myönteisetpäätökset, minkä seurauksena Lindex joutui palauttamaan veronsaajalle noin 23,8 miljoonaa euroa veroja ja korkoja. Takaisinmaksettavalla verolla ei ollut vaikutusta Stockmann-konsernin tulokseen, sillä Stockmann kirjasi takaisin maksettavan veronkorkoineen Lindexin omaa pääomaa pienentäen hankintamenolaskelmassa. AB Lindex valitti kamarioikeuden päätöksestä Ruotsinkorkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätti kesällä 2009 olla ottamatta juttua käsittelyyn. Yhtiön jatkotoimet tässä asiassa riippuvatjäljempänä kerrottavan AB Lindexin ja Lindex GmbH:n kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevan prosessin lopputuloksesta.AB Lindex ja tämän saksalainen tytäryhtiö Lindex GmbH ovat pyytäneet EU:n arbitraatiosopimuksen sekä Saksan ja Ruotsin välisenverosopimuksen nojalla näiden maiden toimivaltaisia viranomaisia poistamaan konsernin sisäisen kaksinkertaisen verotuksen, jokakoskee verovuosia 1997–2004. Kaksinkertainen verotus on seurausta Lindex GmbH:n harkintaverotuksesta, jolla Lindex GmbH:nverotettavaan tuloon lisättiin yhteensä 94 miljoonaa euroa. Viranomaisten päätöksestä riippuen AB Lindex voi saada palautuksenamainitun summan perusteella maksamansa verot eli noin 26 miljoonaa euroa tai osan niistä. Vaatimuksen verovaikutusta ei olekirjattu tulosvaikutteisesti.Stockmann-konserniin kuuluvilla yhtiöillä ei ole vireillä muita merkittäviä oikeudenkäyntejä.VakuutuksetStockmannin johto uskoo, että Yhtiön toiminta ja varat on vakuutettu toimialan markkinakäytäntöä vastaavalla tavalla sekä kaikkienYhtiötä koskevien lainsäädäntöön ja sopimukseen perustuvien vaatimusten mukaisesti.68

STOCKMANNIN HALLITUS, JOHTO JA TILINTARKASTAJATYleistäOsakeyhtiölain ja Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti vastuu Yhtiön valvonnasta ja hallinnosta on jaettu yhtiökokouksen, hallituksenja toimitusjohtajan kesken. Osakkeenomistajat osallistuvat Yhtiön valvontaan ja hallintoon yhtiökokouksissa tehtyjen päätöksienkautta. Yleensä hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Tämän lisäksi yhtiökokous on pidettävä, mikäli Yhtiön tilintarkastaja taiosakkeenomistajat, jotka edustavat vähintään yhtä kymmenesosaa kaikista Yhtiön liikkeeseen lasketuista osakkeista, kirjallisestivaativat yhtiökokouksen koollekutsumista.HallintoperiaatteetKonsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat emoyhtiö Stockmann Oyj Abp:n toimielimet ovat yhtiökokous, hallitus jatoimitusjohtaja.YhtiökokousYhtiön ylin päättävä elin on yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen kesäkuun loppua. Stockmannilla onkaksi osakesarjaa, joista jokainen A-sarjan osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kymmenellä äänellä ja jokainen B-sarjanosake yhdellä äänellä. A-sarjan osake voidaan muuntaa B-sarjan osakkeeksi osakkeenomistajan vaatimuksesta, jos muuntaminen voitapahtua osakelajien vähimmäis- ja enimmäismäärien puitteissa.Yhtiöjärjestykseen sisältyy osakkeiden kaksiportaista lunastusvelvollisuutta koskeva määräys. Osakkeenomistaja, jonka osuus Yhtiönkaikista Osakkeista tai Osakkeiden tuottamasta äänimäärästä saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia, on velvollinen lunastamaanmuiden osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin osakeyhtiölain mukaan oikeuttavat arvopaperit. Jos aiempilunastustarjous ei ole johtanut Yhtiön kaikkien osakkeiden lunastamiseen, joutuu osakkeenomistaja tekemään uudenlunastustarjouksen, kun osakkeenomistajan osuus Yhtiön kaikista Osakkeista tai Osakkeiden tuottamasta äänimäärästä saavuttaa taiylittää 50 prosenttia.Varsinainen yhtiökokous mm. hyväksyy vuosittain Yhtiön tilinpäätöksen sekä päättää osingosta ja hallituksen jäsentenvalitsemisesta.Hallitus ja johtoryhmäHallitusHallituksella on yleinen vastuu Yhtiön ja sen tytäryhtiöiden hallinnosta sekä Yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.Hallitus vahvistaa Yhtiön strategiaa, organisaatiota, kirjanpitoa ja varainhoidon valvontaa koskevat periaatteet sekä nimittää Yhtiöntoimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa Yhtiön strategian toteuttamisesta ja Yhtiön juoksevien asioiden hoitamisesta hallituksenantamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Laissa ja yhtiöjärjestyksessä erikseen määriteltyjen tehtävien lisäksi hallitus muunmuassa vahvistaa Yhtiön pitkän aikavälin strategiset ja taloudelliset tavoitteet, hyväksyy budjetin sekä päättää merkittävistäyksittäisistä investoinneista, yritys- ja kiinteistökaupoista ja muista strategisesti merkittävistä hankkeista. Hallitus hyväksyy myösYhtiön riskienhallinnan periaatteet.Yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä, jotka valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitseekeskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on tällä hetkellä kahdeksan jäsentä, joistakukaan ei ole päätoiminen. Yhtiön toimivasta johdosta osallistuvat hallituksen kokouksiin säännöllisesti toimitusjohtaja,varatoimitusjohtajat, talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja, jotka eivät ole hallituksen jäseniä. Lakiasiainjohtaja toimii hallituksensihteerinä. Hallituksen kokouksiin osallistuu myös kaksi henkilöstön edustajaa, jotka eivät myöskään ole hallituksen jäseniä. Toisenhenkilöstön edustajan valitsevat Stockmannin yhtymälautakunnan työntekijäedustajat ja toisen Stockmannin ylempiä toimihenkilöitäedustava yhdistys.Hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen kokoonpanoon ja valintamenettelyyn liittyvätperiaatteet, hallituksen tehtävät, päätöksentekomenettely ja kokouskäytäntö sekä hallituksen itsearvioinnin periaatteet. Hallituskokoontui 9 kertaa vuonna 2010. Keskimääräinen osallistumisprosentti oli 96. Hallitus on perustanut nimitys- japalkitsemisvaliokunnan, joka kokoontui vuonna 2010 kuusi kertaa. Hallitukseen kuuluvat tämän Esitteen päivämääränä seuraavathenkilöt:69

Nimi Syntymävuosi Asema Vuosi, jolloin nimitetty hallitukseenChristoffer Taxell * ................................................................................................................................................................................................................1948 Puheenjohtaja 1985Erkki Etola **.........................................................................................................................................................................................................................1945 Varapuheenjohtaja, jäsen 1981Kaj-Gustaf Bergh *.................................................................................................................................................................................................................1955 Jäsen 2007Eva Liljeblom ** ....................................................................................................................................................................................................................1958 Jäsen 2000Kari Niemistö * ......................................................................................................................................................................................................................1962 Jäsen 1998Charlotta Tallqvist-Cederberg * 1962 Jäsen 2010Carola Teir-Lehtinen ** .........................................................................................................................................................................................................1952 Jäsen 2004Dag Wallgren *.......................................................................................................................................................................................................................1961 Jäsen 2011* Riippumaton yhtiöstä** Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajastaChristoffer Taxell on ollut Stockmannin hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2007 ja hallituksen jäsen vuodesta 1985. Taxell on ollutPartek Oyj Abp:n konsernijohtaja vuosina 1990–2002, Ruotsalaisen kansanpuolue rp:n puheenjohtaja 1985–1990, opetusministeri1987–1990, oikeusministeri 1979–1987, kansanedustaja 1975–1991 ja kauppaoikeuden assistentti Handelshögskolan vid ÅboAkademissa 1973–1975. Taxell on ollut Åbo Akademin kanslerina vuosina 2004–2009. Taxell on ollut hallituksen puheenjohtaja Finnair Oyj:ssä vuosina 2003-2011, Oy Mizar Ab:ssa vuosina 2002–2004, Lifim Oy Ab:ssavuosina 2003–2005 ja Elinkeinoelämän keskusliitto ry:ssä 2005–2006. Stiftelsen för Åbo Akademin hallituksen jäsenenä Taxell onollut vuosina 1998–2003 ja puheenjohtajana vuodesta 2003 sekä Föreningen Konstsamfundet rf:n hallituksen jäsenenä vuosina 1996–2004 ja puheenjohtajana vuodesta 2004 lukien. Hallituksen jäsenenä Taxell on ollut Sampo Oyj:ssä vuodesta 1998, Nordkalk Oy Ab:ssa vuodesta 2003, Furuvik Invest Ab:ssavuodesta 2002, Luvata Oy:ssä vuodesta 2002, William Thurings Stiftelsessä vuodesta 1996, Konecranes Oyj:ssä 1995–2001,Wärtsilä Oyj Abp:ssä vuosina 1996–2002, Boliden Ab:ssa vuosina 2003–2005, Försäkringsaktiebolaget Skandiassa vuonna 2004,Hormos Medical Oyj Ltd:ssä vuosina 2003–2005, Raisio Oyj:ssä vuosina 2003–2006 sekä Raisio Oyj:n tutkimussäätiössä vuosina2004–2006. Näiden lisäksi Taxell on ollut Partiosäätiö-Scoutstiftelsen rs:n hallintoneuvoston puheenjohtaja vuodesta 2009, Ab Kelonia Oy:nhallintoneuvoston jäsen vuodesta 2002 ja Svenska litteratursällskapet i Finland rf:n sijoitusvaliokunnan jäsen vuodesta 1982. Taxellin palkkiot hallitustyöskentelystä tilikaudella 2010 olivat yhteensä 81.500 euroa, josta osakepalkkiona maksettiin 1.193 kpl B-sarjan osakkeita, joiden arvo oli 32.505,07 euroa, ja rahapalkkiona 48.994,93 euroa.Erkki Etola on ollut Stockmannin hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 1992 ja hallituksen jäsen vuodesta 1981. Etola on ollutEtra Oy:n, Etola Oy:n ja Tiiviste-Group Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 1974 ja Oy Etra Invest Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 1987.Etola on ollut hallituksen puheenjohtaja Oy Maritim Ab:ssa vuodesta 2002. Lisäksi Etola on ollut Orion-yhtymä Oyj:ssä hallituksenjäsen 1995–2006, josta ajasta hallituksen varapuheenjohtajana 2002–2006. Etola on ollut Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiöVarman hallintoneuvoston jäsen vuodesta 1998.Etolan palkkiot hallitustyöskentelystä tilikaudella 2010 olivat yhteensä 54.500 euroa, josta osakepalkkiona maksettiin 616 kpl B-sarjan osakkeita, joiden arvo oli 16.783,84 euroa, ja rahapalkkiona 37.716,16 euroa.Kaj-Gustaf Bergh on ollut Stockmannin hallituksen jäsen vuodesta 2007. Bergh on ollut Föreningen Konstsamfundet rf:ntoimitusjohtaja vuodesta 2006, Skandinaviska Enskilda Bankenin johtoryhmän jäsen vuosina 2000-2001, SEB Asset Managementinjohtaja vuosina 1998–2000, Ane Gyllenberg Ab:n toimitusjohtaja vuosina 1986–1998, Oy Bensow Ab:n varatoimitusjohtaja vuosina1985–1986, Ane Gyllenberg Ab:n hallintopäällikkö vuosina 1984–1985 ja Ky von Konov & co:n hallintopäällikkö 1982–1983.Bergh on ollut hallituksen puheenjohtaja Oy Finnovator Agency Ab:ssa vuodesta 1997, Fiskars Oyj:ssä vuodesta 2006, Oy CityForum Ab:ssa vuosina 2006-2009, Söderström & co Förlags Ab:ssa vuodesta 2006, Graafinen teollisuus Oy - Grafiska IndustriAb:ssa vuodesta 2006, Oy Insulanova Ab:ssa vuodesta 2006, Ab Mercator Oy:ssä vuodesta 2006, Ab Forum Capita Oy:ssä vuodesta2007, November Sierra Ab:ssa vuodesta 2007, Mike Whiskey Ab:ssa vuodesta 2007, KSF Media Ab:ssa vuodesta 2007, KSF InvestAb:ssa vuosina 2007-2009, KSF Media Holding Ab:ssa vuodesta 2008, K-Develop Oy:ssä vuodesta 2008, SEB Funduz Polen:issavuosina 2002–2003, Finaref Sverige Ab:ssa vuosina 2000–2004, Helsingin Pörssiklubi ry Helsingfors Börsklubb rf:ssä vuosina2002–2005, Ellos Tili Oy:ssä vuosina 1999–2006, Ag Fastighetsförmedling Ab:ssa vuosina 2002–2006, Redcats Oy:ssä vuosina2002–2006, Oy JL-Outsourcing:issa vuosina 2005–2006, Finaref Oy:ssä vuodesta 2004, sekä Insulanova Invest Ab:ssa vuodesta2008.Näiden lisäksi Bergh on toiminut hallituksen jäsenenä Aktia Sparbank Abp:ssa vuosina 2003–2004 ja puheenjohtajana vuosina2005–2009, hallituksen jäsenenä Hufvudstadsbladet Ab:ssa vuonna 2006 ja puheenjohtajana vuosina 2006–2008, hallituksenjäsenenä Österbottningen Ab:ssa vuosina 2006–2007 ja puheenjohtajana vuonna 2007, hallituksen jäsenenä Västra NylandsTidningar Ab:ssa vuosina 2006–2007 ja puheenjohtajana vuosina 2007–2008, hallituksen jäsenenä Jotex Finans Aktiebolag:issavuonna 2007 ja puheenjohtajana vuosina 2004–2007, hallituksen jäsenenä Kamppiparkki Oy Ab:ssa vuonna 2006 ja puheenjohtajanavuodesta 2006 sekä hallituksen jäsenenä Ab Kelonia Oy:ssa vuodesta 2006 ja hallintoneuvoston jäsen vuosina 2006–2008.70

Bergh on ollut hallituksen jäsen Hasselinvest Ab:ssa vuodesta 2002, Oy Julius Tallberg Ab:ssa vuodesta 2004, Ramirent Oyj:ssävuodesta 2004, Beck & Joergensen A/S:ssa vuodesta 2005, Sigurd Frosterus Stiftelse:ssä vuodesta 2006, Östra Nylands TidningarAb:ssa vuosina 2006–2008, Forum för ekonomi och teknik:issa vuodesta 2006, Fastighetsaktiebolaget Seminarieparken:issa vuodesta2006, Finlandssvenska Upplagsverk:issa vuodesta 2006, Oy Kelonia Placering Ab:ssa vuodesta 2006, Bokförlaget AtlantisAktiebolag:issa vuodesta 2007, Järsö Invest Ab:ssa vuodesta 2007, Investmentbolaget Torggatan 14 Ab:ssa vuodesta 2007, KeloniaService Ab Oy:ssä vuosina 2007-2009, Mike Alpha Ab:ssa vuodesta 2007, Mike Bravo Ab:ssa vuodesta 2007, Mike Charlie Ab:ssavuodesta 2007, Oy Realinvest Ab:ssa vuodesta 2007, Pension försäkringsaktiebolaget Veritas eläkevakuutusosakeyhtiössä vuodesta2007, Tenala Buccaneers Ab:ssa vuodesta 2007, Tenala Invest Ab:ssa vuodesta 2007, Wärtsilä Oyj Abp:ssa vuodesta 2008, JuliusTallberg-Kiinteistöt Oyj:ssä vuosina 1998–2004, Gyllenberg Investment Management Ab:ssa vuosina 1998–2004, Oy Agnivi Ab:ssavuosina 1996–2006, Treisladon Oy:ssä vuosina 2002–2006, Ellos Eesti Osauhing:issa vuosina 2003–2006, KonstsamfundetFöreningen rf:ssä vuosina 2004–2006, Konsulttitoimisto Jaakko Lehto Oy:ssä vuosina 2004–2006, Sponda Oyj:ssä vuosina 2004–2006, Helsingin Pörssiklubi ry Helsingfors Börsklubb rf:ssä vuosina 2005–2007, Finaref Securiteis Aktiebolag:issa vuonna 2007,Stiftelsen för utbildningsfastigheter i kustregionen:issa vuodesta 2009 sekä Fastighetsaktiebolaget Axxell:issa vuodesta 2010.Berghin palkkiot hallitustyöskentelystä tilikaudella 2010 olivat yhteensä 41.000 euroa, josta osakepalkkiona maksettiin 732 kpl B-sarjan osakkeita, joiden arvo oli 19.944,44 euroa, ja rahapalkkiona 21.055,56 euroa.Eva Liljeblom on ollut Stockmannin hallituksen jäsen vuodesta 2000. Liljeblom on ollut Svenska Handelshögskolanin rehtorivuodesta 2010, rahoitustieteen professori vuodesta 1990, kansantaloustieteen vt. professori vuosina 1985–1990, rahoituksen vt.apulaisprofessori vuosina 1984–1985, yliassistentti ja assistentti vuosina 1980–84. Liljeblomilla on ollut myös post-doc virkaHandelshögskolan i Stockholm:issa 1990–1992.Liljeblom on ollut hallituksen jäsen Kuntarahoitus Oyj:ssä vuodesta 2003 ja hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2011. Liljeblom onollut hallituksen jäsen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fenniassa vuodesta 2003, Stiftelsen Svenska Handelshögskolanissa vuodesta2005, Catella Property Oy:ssä vuodesta 2010, Veikkaus Oy:ssä vuodesta 2010, Sonera Oyj:ssä vuosina 2001–2003, TeliaSonera AB(publ):ssa vuosina 2002–2007 sekä Metso Oyj:ssä vuosina 2007–2008.Lisäksi Liljeblom on ollut Valtion Eläkerahaston sijoitusneuvottelukunnan puheenjohtaja vuodesta 2003, Kirkon keskusrahastoneläkerahaston johtokunnan jäsen vuodesta 2008, Valtion ydinjätehuoltorahaston johtokunnan puheenjohtaja vuodesta 2009, Statenspensjonsfond - Utland (Norja) sijoitusneuvottelukunnan jäsen vuosina 2005–2010 sekä OMX:n indeksiasiamies vuosina 1993–2007.Liljeblomin palkkiot hallitustyöskentelystä tilikaudella 2010 olivat yhteensä 43.500 euroa, josta osakepalkkiona maksettiin 495 kplB-sarjan osakkeita, joiden arvo oli 13.487,02 euroa, ja rahapalkkiona 30.012,98 euroa.Kari Niemistö on ollut Stockmannin hallituksen jäsen vuodesta 1998. Niemistö on ollut Oy Selective Investor Ab:n toimitusjohtajavuodesta 1993, sekä Suomen Suunto Yhtymä Oy:n hallintojohtaja vuosina 1992–1993. Niemistö on ollut hallituksen puheenjohtajaOy Dextra Ab:ssa vuodesta 2003, hallituksen jäsenenä Oy Pertitet Ab:ssa vuosina 1980–2004 ja puheenjohtajana vuosina 2004-2010,puheenjohtajana Kuvataidesäätiö Ars Fennicassa vuodesta 2004 ja varapuheenjohtaja vuosina 1990–2004.Näiden lisäksi Niemistö on ollut hallituksen jäsen Oy Selective Investor Ab:ssa vuodesta 1993, Tykkimiehet ry:ssä vuosina 1999–2009, Oy Finn-Engineering Ltd:ssä vuodesta 2007, Suomen Suunto Yhtymä Oy:ssä 1992–1993 ja H.G. Paloheimo Oy:ssä 2003–2007.Niemistö on ollut myös Raisio Oyj:n hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2008, Maanpuolustuksen Tuki ry:n neuvottelukunnan jäsenvuodesta 1999, Nordea Pankki Suomi Oyj:n (Helsingin Yrityspankki) valvoja vuodesta 1999, Lastenpsykiatrian tutkimussäätiönneuvottelukunnan jäsen vuosina 2000–2009 ja Suomen Aivosäätiön hallituksen jäsen vuodesta 2009.Niemistön hallitustyöskentelystä tilikaudella 2010 olivat yhteensä 42.000 euroa, josta osakepalkkiona maksettiin 774 kpl B-sarjanosakkeita, joiden arvo oli 21.088,79 euroa, ja rahapalkkiona 20.911,21 euroa.Charlotta Tallqvist-Cederberg on ollut Stockmannin hallituksen jäsen vuodesta 2010. Tallqvist-Cederberg toiminut CiticorpInvestment Bankin palveluksessa päällikkönä rahoitusjärjestelyiden ja pääomamarkkinoiden alueella vuosina 1990–1991, DeutcheBankin palveluksessa yritysrahoituksen apulaisjohtajana Frankfurtissa ja strukturoidun rahoituksen apulaisjohtajana Lontoossavuosina 1991–1995, Quartal Oy:n palveluksessa tuotepäällikkönä vuosina 2001–2002, Nordic Investment Bankin palveluksessakansainvälisen luotonannon aluepäällikkönä Helsingissä ja luotonannon ja rahoituksen päällikkötehtävissä Pietarissa vuosina 2002–2008.Tällä hetkellä Tallqvist-Cederberg on CTC Consulting Oy:n toimitusjohtaja ja osakas. Tallqvist-Cederberg on vuosina 2008–2010ollut Karelia-Upofloor Oy:n hallituksen jäsen. Hän on myös ollut Hartwall Capital Oy:n hallituksen jäsen vuosina 1996–2003 jayhtiön nimitysvaliokunnan jäsen vuosina 2007–2010.Tallqvist-Cederbergin palkkiot hallitustyöskentelystä tilikaudella 2010 olivat yhteensä 40.500 euroa, josta osakepalkkiona maksettiin857 kpl B-sarjan osakkeita, joiden arvo oli 23.350,25 euroa, ja rahapalkkiona 17.149,75 euroa.71

Carola Teir-Lehtinen on ollut Stockmannin hallituksen jäsen vuodesta 2004. Teir-Lehtinen on ollut Fortum Oyj:ssä kestävänkehityksen johtaja vuosina 2007-2010, viestintäjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen vuosina 2000–2007, sekä ympäristöjohtajavuosina 1998–2000. Neste Oyj:ssä Teir-Lehtinen on ollut ympäristöjohtajana vuosina 1992–1998, ympäristöntutkimuspäällikkönävuosina 1986–1991 sekä teknisenä neuvojana vuonna 1979. Näiden lisäksi hän on myös ollut Institutet för Vatten- ochLuftvårdsforskning:issa (Ruotsi) sektoripäällikkönä vuosina 1982–1986 ja vanhempana tutkijana vuosina 1979–1982.Teir-Lehtinen on ollut hallituksen puheenjohtaja Fortum Espoo Oyj:ssä vuonna 2006 ja hallituksen varapuheenjohtaja Fortumintaidesäätiössä vuodesta 2005. Teir-Lehtinen on ollut hallituksen jäsen Espoon kauppakamarissa vuosina 2002–2006, AktiaSäästöpankki Oyj:ssä vuosina 2003–2006, Aker Yards ASA:ssa vuosina 2006–2008, Suomen Kamariorkesterissa vuosina 2000–2009 ja Fortum Marketsissa vuosina 2002–2009. Lisäksi hän on toiminut hallituksen jäsenenä Stiftelsen Arcadassa vuodesta 2009 jahallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2011. Teir-Lehtinen on ollut myös ruotsalaisen Sweco AB:n hallituksen jäsen vuodesta2011. Lisäksi hän on ollut Suomen WWF:n hallintoneuvoston jäsen vuosina 1998–2004 ja Suomen Lasten ja nuorten säätiönneuvottelukunnan jäsen vuodesta 2004.Teir-Lehtisen palkkiot hallitustyöskentelystä tilikaudella 2010 olivat yhteensä 42.000 euroa, josta osakepalkkiona maksettiin 808 kplB-sarjan osakkeita, joiden arvo oli 22.015,17 euroa, ja rahapalkkiona 19.984,83 euroaDag Wallgren on ollut Stockmannin hallituksen jäsen vuodesta 2011. Wallgren on toiminut Svenska litteratursällskapet i Finlandr.f.:n toimitusjohtajana vuodesta 2008 ja rahoitusjohtajana vuosina 1997–2008. Hän on ollut Ab Kelonia Oy:n toimitusjohtajavuosina 2000–2008 ja hallituksen jäsen vuodesta 2009. Wallgren on toiminut Ab Kelonia Placering Oy:n toimitusjohtajana vuosina2002–2008 ja hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2008. Kelonia Service Ab Oy:n hallituksen puheenjohtajana Wallgren ontoiminut vuosina 2006–2008 ja hallituksen jäsenenä 2008–2011. Hän on ollut Aktia Abp:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2010,hallituksen varapuheenjohtaja vuosina 2006–2009 ja hallituksen jäsen vuodesta 2003. Wallgren on ollut hallituksen jäsen Ab UnicusOy:ssä vuosina 2005–2010, Amanda Capital Abp:ssä vuosina 2002–2006 ja Gyllenberg fondbolag Ab:ssa vuosina 1999–2002.Vuosina 1989–1997 Wallgren on työskennellyt Oy International Business Machines Ab:ssa ensin myynnin ja markkinoinnintehtävissä ja sen jälkeen rahoituskonsulttina vuodesta 1990.JohtoryhmäHallitus nimittää konsernin johtoryhmän jäsenet. Konsernin johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja, varatoimitusjohtajat,liiketoimintayksiköiden johtajat, talousjohtaja, ulkomaantoimintojen kehitysjohtaja sekä lakiasiainjohtaja, joka toimii johtoryhmänsihteerinä. Stockmannilla on yhteinen konsernihallinto. Kaupallinen toiminta on organisoitu kolmeksi liiketoimintayksiköksi, jotkaovat tavarataloryhmä, Lindex ja Seppälä. Liiketoimintayksiköiden johtajat raportoivat toimitusjohtajalle ja ovat Yhtiön johtoryhmänjäseniä. Johtoryhmä vastaa toimitusjohtajan johdolla liiketoiminnan ohjaamisesta sekä strategisten ja taloudellisten suunnitelmienlaadinnasta. Katso myös ”Hallitus, johto ja tilintarkastajat – Konsernin toiminnallinen rakenne”. Yhtiön johtoryhmään kuuluvattämän Esitteen päivämääränä seuraavat henkilöt:Nimi Syntymävuosi AsemaHannu Penttilä ........................................................................................................................................................................................................................1953 ToimitusjohtajaMaisa Romanainen .................................................................................................................................................................................................................1967 Varatoimitusjohtaja, tavarataloryhmän johtajaPekka Vähähyyppä .................................................................................................................................................................................................................1960 Varatoimitusjohtaja, talousjohtajaGöran Bille .............................................................................................................................................................................................................................1955 Toimitusjohtaja, LindexTerhi Okkonen ........................................................................................................................................................................................................................1961 Toimitusjohtaja, SeppäläLauri Veijalainen ....................................................................................................................................................................................................................1968 Konsernin ulkomaantoimintojen kehitysjohtajaJukka Naulapää .......................................................................................................................................................................................................................1966 LakiasiainjohtajaHannu Penttilä on ollut Stockmannin toimitusjohtaja vuodesta 2001. Tätä ennen hän on ollut Stockmannin varatoimitusjohtajavuosina 1994–2001, tavarataloryhmän johtaja vuosina 1992–2001, Helsingin tavaratalon johtaja vuosina 1986–1991, Tapiolantavaratalon päällikkö vuosina 1985–1986 sekä yhtiön lakimies vuosina 1978–1984. Ennen Stockmannin palvelukseen siirtymistäänPenttilä toimi Työvoimaministeriössä tarkastajana ja nuorempana hallitussihteerinä vuosina 1976–1978. Penttilä on ollut myösKeskinäinen Vakuutusyhtiö Kalevan hallintoneuvoston jäsen vuodesta 1995, Nokian Renkaat Oyj Abp:n hallituksen jäsen vuodesta1999, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2001, Luottokunnan hallintoneuvoston jäsenvuodesta 2001 ja hallintoneuvoston varapuheenjohtaja vuodesta 2007, Keskuskauppakamarin varapuheenjohtaja vuodesta 2005 jahallituksen puheenjohtaja vuodesta 2007, Suomen Kaupan liiton hallituksen jäsen vuosina 2005–2010 ja hallituksenvarapuheenjohtaja vuodesta 2006, Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) edustajiston jäsen vuosina 2005–2010, Suomen Messusäätiönhallituksen jäsen vuodesta 2003 sekä International Association of Department Stores IADS, Executive Committee, President vuosina2006–2008. Penttilä on koulutukseltaan varatuomari.Maisa Romanainen on ollut Stockmannin tavarataloryhmän johtaja ja konsernin varatoimitusjohtaja vuodesta 2008. Tätä ennen hänon ollut Stockmannin Suomen ja Baltian tavaratalojen johtaja vuonna 2008, ulkomaisten tavaratalojen johtaja vuosina 2005–2007,Tallinnan tavaratalon ja Stockmann AS:n (Viro) toimitusjohtaja vuosina 2000–2005, Smolenskajan tavaratalon (Moskova) johtajavuosina 1998–2000, ostopäällikkö vuosina 1996–1997. Ennen siirtymistään Stockmannin palvelukseen Romanainen toimi BRIOOy:ssä muun muassa tuotepäällikkönä ja ostojohtajana vuosina 1990–1996. Romanainen on ollut Atria Oyj:n hallituksen jäsenvuodesta 2010. Romanainen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.Pekka Vähähyyppä on ollut Stockmann Oyj Abp:n varatoimitusjohtaja vuodesta 2008 ja talousjohtaja vuodesta 2000. Ennensiirtymistään Stockmannin palvelukseen Vähähyyppä on ollut Svenska Nestlé AB:ssa talousjohtaja vuosina 1997–2000, Nestlé72

Norden AB:ssa Head of Finance and control vuosina 1997–2000, Suomen Nestlé Oy:ssä talousjohtaja vuosina 1994–1997, OKOVenture Capital Oy:ssä johtaja vuosina 1990–1994, A-lehdet Oy:ssä laskentapäällikkö, controller ja talousjohtaja vuosina 1986–1990sekä Soilax Oy Ecolab:ssa talouspäällikkö vuosina 1984–1986. Lisäksi Vähähyyppä on ollut hallituksen jäsen Lyy-Invest Oy:ssävuodesta 2002 ja Leinovalu Oy:ssä vuodesta 2006. Vähähyyppä on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.Göran Bille on ollut Stockmannin johtoryhmän jäsen vuodesta 2007 ja Lindexin toimitusjohtaja vuodesta 2004. Tätä aiemmin Billeon ollut H&M:n palveluksessa Rowellsin toimitusjohtaja vuosina 2003–2004, Ruotsin maapäällikkö vuosina 1998–2003,ostopäällikkö vuosina 1987–1998, Lontoon osto- ja hankintavastaava vuosina 1986–1987, Hongkongin vastaava vuosina 1982–1986.Bille on ollut myös hallituksen jäsen Duka Ab:ssa vuodesta 2007 ja Gunnebo Ab:ssa vuodesta 2008. Bille on koulutukseltaanekonomi.Terhi Okkonen on ollut Seppälän toimitusjohtaja vuodesta 2005 ja Stockmannin palveluksessa vuodesta 1991, josta Helsingintavaratalon myyntijohtajana vuosina 1998–2005, Itäkeskuksen tavaratalon tavaratalojohtajana vuosina 1996–1997 sekä vapaa-ajanostojaoston ostopäällikkönä vuosina 1991–1998. Ennen siirtymistään Stockmannin palvelukseen Okkonen on ollut Karl Lark Oy:ssämarkkinointipäällikkö vuosina 1990–1991 sekä Tradekassa (Eka-market -ketju) ostaja vuosina 1984–1988 ja markkinointipäällikkövuosina 1988–1990. Okkonen on koulutukseltaan eMBA.Lauri Veijalainen on ollut Stockmann-konsernin ulkomaantoimintojen kehitysjohtaja vuodesta 2010. Tätä ennen hän on toiminutIKEA:n Venäjän ja IVY-maiden talousjohtajana vuosina 2003–2010 sekä Skanskan Moskovan hallinto- ja talousjohtajana vuosina1998-2003.Jukka Naulapää on ollut Stockmann Oyj Abp:n lakiasiainjohtaja vuodesta 2006 ja johtoryhmän sihteeri vuodesta 2001. Hän on ollutStockmannin lakimiehenä vuosina 1998–2006. Ennen siirtymistään Stockmannin palvelukseen Naulapää on ollut AsianajotoimistoHepo-oja & Lunnas Oy:ssä asianajaja vuosina 1991–1998. Naulapää on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti.Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaYhtiön nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluu neljä hallituksen jäsentä. Sen tehtävänä on toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajanja muiden johtoryhmän jäsenten nimitys- ja palkitsemisasioiden valmistelu, hallituksen jäsenten valinnan ja palkitsemisasioidenvalmistelu yhtiökokoukselle tehtävää ehdotusta varten. Valiokunta kokoontuu tarvittaessa vähintään kerran vuodessa. Hallitus valitsikokouksessaan 15.3.2011 valiokunnan puheenjohtajaksi ministeri Christoffer Taxellin ja muiksi jäseniksi toimitusjohtaja ErkkiEtolan, toimitusjohtaja Charlotta Tallqvist-Cederbergin ja toimitusjohtaja Dag Wallgrenin. Toimitusjohtajalla on läsnäolo-oikeusvaliokunnan kokouksissa. Valiokunta kokoontui tilikauden 2010 aikana kuusi kertaa.ToimitusjohtajaHallitus nimittää Yhtiön toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista, jotka määritellään kirjallisessatoimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtaja johtaa Yhtiön operatiivista toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräystenmukaisesti. Toimitusjohtajana on 1.3.2001 lukien toiminut Hannu Penttilä.Konsernin toiminnallinen rakenneToimitusjohtajan lisäksi hallitus nimittää varatoimitusjohtajan, talousjohtajan ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet. TalousjohtajaPekka Vähähyyppä ja tavarataloryhmän johtaja Maisa Romanainen ovat 6.11.2008 lukien toimineet Yhtiön varatoimitusjohtajina.Stockmannilla on yhteinen konsernihallinto. Kaupallinen toiminta on organisoitu kolmeksi liiketoimintayksiköksi, jotka ovattavarataloryhmä, Lindex ja Seppälä. Konsernissa on tehty vuoden 2010 alusta lukien rakennemuutos, jonka seurauksena Hobby Hallyhdistettiin tavarataloryhmään osaksi Stockmannin monikanavastrategiaa. Liiketoimintayksiköiden johtajat raportoivattoimitusjohtajalle ja ovat Yhtiön johtoryhmän jäseniä.Valvonta ja riskienhallintaHallituksen ja operatiivisen johdon vastuulla olevan sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa toiminnan tehokkuus jatuloksellisuus, informaation luotettavuus sekä säännösten ja toimintaperiaatteiden noudattaminen. Hallitus on vahvistanutriskienhallinnan periaatteet, joita tarkistetaan vuosittain.73

Olennainen osa sisäistä valvontaa on sisäinen tarkastus, joka toimii erillisenä yksikkönä konsernihallinnossa ja raportoitoimitusjohtajalle. Sisäinen tarkastus on operatiivisesta toiminnasta riippumaton toiminto, joka tukee konsernin johtoa toiminnanohjaamisessa ja riskienhallinnassa tutkien ja arvioiden liiketoimintojen ja sisäisen valvonnan tehokkuutta sekä tuottaen johdolleinformaatiota ja suosituksia niiden tehostamiseksi. Sisäisen tarkastuksen toimintaa ohjaavat riskilähtöisyys sekä painopistealueetliiketoiminnassa ja sen kehittämisessä.YhteiskuntavastuuYhteiskuntavastuu on osa Yhtiön normaalia pitkäjänteistä toimintaa. Yhteiskuntavastuun toteuttamista ja siihen liittyvää kehitystyötäohjaa kahdeksanhenkinen ohjausryhmä, jota johtaa tavarataloryhmän johtaja. Ohjausryhmässä on edustajat kaikistaliiketoimintayksiköistä ja merkittävimmistä toiminnoista. Konsernin tiedotusosastolla työskentelevä yhteiskuntavastuunkoordinaattori suunnittelee ja toteuttaa yhteiskuntavastuuseen liittyvää kehitystyötä työskennellen yhteistyössäliiketoimintayksiköiden yhteiskuntavastuuhenkilöiden kanssa.SisäpiiriStockmann noudattaa Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton valmistelemaa sisäpiiriohjetta.Yhtiön ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä ovat arvopaperimarkkinalain (495/1989) 5. luvun 3 §:n perusteella hallituksen jäsenet,toimitusjohtaja, varatoimitusjohtajat ja tilintarkastajat sekä henkilöt, jotka saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa ja joilla on oikeus tehdäYhtiön tulevaa kehitystä ja liiketoiminnan järjestämistä koskevia päätöksiä. Ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä koskevan julkisensisäpiirirekisterin lisäksi Stockmann ylläpitää yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä, johon on merkitty ne Yhtiön palveluksessa olevathenkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä perusteella saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Stockmannin hallitus on päättänyt, ettäsisäpiiriläisten kaupankäyntirajoitus yhtiön osakkeilla on 14 vuorokautta ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen julkistamista.Sitä vastoin Stockmann on kokenut tarkoituksenmukaiseksi olla määrittelemättä sellaista tulostietojen julkistamista edeltävääajanjaksoa, jonka aikana Yhtiö ei kommentoi myyntinsä tai tuloksensa kehitystä.Hallinto- ja ohjausjärjestelmäStockmannin päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiäsekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Stockmann noudattaa myös Arvopaperimarkkinayhdistyksen sisäpiiriohjetta sekä Suomen listayhtiöidenhallinnointikoodia (corporate governance). Koodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internetsivuillawww.cgfinland.fi. Se julkistettiin 15.6.2010 ja astui voimaan 1.10.2010. Stockmann noudattaa tätä koodia kokonaisuudessaan.Hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Stockmann on antanut tilikaudesta 2009lukien.Eräitä tietoja hallituksen ja johtoryhmän jäsenistäTämän Esitteen päivämääränä yksikään hallituksen tai johtoryhmän jäsenistä taikka toimitusjohtaja ei ole viiden viime vuoden aikana• saanut tuomioita liittyen petosrikoksiin tai -rikkomuksiin• toiminut johtavassa asemassa, kuten hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenenä tai kuulunut johtoon sellaisessa yhtiössä,joka on haettu konkurssiin, selvitystilaan tai saneeraukseen tai• ollut oikeus- tai valvontaviranomaisen (mukaan lukien ammattialajärjestöt) syytteen tai seuraamuksen kohteena tai saanuttuomioistuimelta tuomiota kelpaamattomuudesta toimimaan minkään yhtiön hallinto-, johto- tai valvontaelimissä taihoitamaan minkään yhtiön liiketoimintaa.Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän osoite on Aleksanterinkatu 52 B, 00100 Helsinki.EturistiriidatSuomalaisten yhtiöiden johtoa koskevista eturistiriidoista on säädetty osakeyhtiölaissa. Osakeyhtiölain 6 luvun 4 §:n mukaanhallituksen jäsen ei saa osallistua hänen ja yhtiön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa ottaa osaayhtiön ja kolmannen henkilön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, mikäli hänellä on siitä odotettavissa olennaista etua, joka74

saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Edellä mainittua säännöstä on vastaavasti sovellettava muuhun oikeustoimeen sekäoikeudenkäyntiin ja muuhun puhevallan käyttämiseen. Toimitusjohtajaan sovelletaan samoja säännöksiä.Yhtiön hallituksen jäsenillä, johtoryhmän jäsenillä tai Yhtiön toimitusjohtajalla ei ole eturistiriitoja heidän Yhtiöön liittyvientehtäviensä ja heidän yksityisten etujensa tai muiden tehtäviensä välillä.Hallituksen jäsenten ja johtoryhmän palkat ja palkkiotHallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Tilikauden 2010 aikana maksettiin 16.3.2010 pidetynyhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen puheenjohtajalle kiinteänä palkkiona 76 000 euroa, varapuheenjohtajalle 49 000euroa ja muille hallituksen jäsenille kullekin 38 000 euroa. Noin 40 prosenttia vuosipalkkiosta maksettiin Yhtiön osakkeina jaloppuosa rahana. Kokouspalkkiona maksettiin kaikille hallituksen jäsenille 500 euroa hallituksen kokousta kohti. Tilikauden 2010aikana maksettiin hallituksen jäsenille rahapalkkioina yhteensä noin 226 299,92 euroa ja osakepalkkioina 5 953 Yhtiön B-osaketta.Maksettujen palkkioiden arvo oli yhteensä noin 388 500,00 euroa. Kullekin hallituksen jäsenelle tilikauden 2010 aikana maksetutraha- ja osakepalkkiot on esitetty tämän Esitteen kohdassa ”Hallitus ja johtoryhmä – Hallitus”.Hallituksen ja johtoryhmän palkat, palkkiot ja työsuhde-etuudetmilj. euroa 2010 2009 2008Johtoryhmän palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudetToimitusjohtaja 0,6 0,6 0,6Varatoimitusjohtaja* - - 0,3Muut konsernin johtoryhmän jäsenet 2,1 2,0 1,8Hallituksen jäsenten palkkiot 0,4 0,4 0,4Yhteensä 3,1 3,0 3,1*Yhtiöllä ei ole ollut enää vuonna 2009 osakeyhtiölain mukaista toimitusjohtajan varamiestä, joten varatoimitusjohtajien palkkiot on esitetty ”Muutkonsernin johtoryhmän jäsenet” -kohdassa.tuhat euroa 2010 2009 2008Hallituksen jäsenille ja varajäsenilleBergh Kaj-Gustaf 41,0 45,0 42,5Etola Erkki 54,5 56,5 54,5Liljeblom Eva 43,5 46,0 44,0Niemistö Kari 42,0 45,0 43,5Tallqvist-Cederberg Charlotta 40,5Taxell Christoffer 81,5 84,0 82,0Teir-Lehtinen Carola 42,0 45,0 43,0Wiklund Henry 43,5 45,5 44,0Yhteensä 388,5 367,0 353,5Yhtiön 22.3.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti, ettävalittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2012 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvältä toimikaudelta seuraavatvuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 76 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 49 000 euroa ja muille hallituksenjäsenille kullekin 38 000 euroa. Palkkioista noin 40 prosenttia maksetaan B-sarjan osakkeina. Vuosipalkkioiden lisäksi maksetaanhallituksen ja sen nimitys- ja palkitsemislautakunnan kokouksiin osallistumisesta kokouspalkkiota 500 euroa kokoukselta, sekäpääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville korvaus matkakustannuksista.Konsernin johtoryhmän jäsenillä on oikeus jäädä eläkkeelle 60–63 -vuotiaana. Näihin sitoumuksiin varaudutaan vuotuisin maksuin,joiden kustannukset vuonna 2010 olivat muiden kuin toimitusjohtajan osalta 250 000 euroa.Toimitusjohtajalle maksettujen palkkojen ja myönnettyjen luontoisetujen yhteismäärä vuonna 2010 oli 596 400 euroa, mistäluontoisetujen osuus oli 17 640 euroa. Toimitusjohtajasopimuksessa on toimitusjohtajan eläkeiäksi määritelty 60 vuotta. Eläkemääräytyy työntekijäin eläkelain ja Yhtiön ottaman erillisen vakuutuksen mukaisesti. Eläke on 60 prosenttia eläkkeen perustanaolevasta palkasta, joka määräytyy neljän viimeisen työskentelyvuoden ansioiden perusteella ja niistä kahden keskimmäisenkeskiarvona. Vakuutusmaksu vuonna 2010 oli 343 000 euroa. Toimitusjohtajan irtisanomisajaksi on molemminpuolisesti määriteltykuusi kuukautta. Yhtiön sanoessa sopimuksen irti on toimitusjohtajalla oikeus 12 kuukauden kiinteää palkkaa vastaavaankorvaukseen irtisanomisajan päätyttyä. Sen lisäksi toimitusjohtajalla on oikeus ylimääräiseen 12 kuukauden kiinteää palkkaavastaavaan korvaukseen yhden vuoden kuluttua irtisanomisajan päättymisestä, mikäli toimitusjohtaja ei ole siirtynyt Yhtiön75

kustantamalle työ-, vapaaehtois- tai terveysperusteiselle eläkkeelle. Jos Yhtiö päättää toimisuhteen henkilösyistä johtuvillapurkuperusteilla, ei kumpaakaan korvausta makseta.Hallituksen jäsenten ja johdon omistusSeuraavassa taulukossa esitetään Stockmannin hallituksen ja johtoryhmän jäsenten omistukset Yhtiössä 31.3.2011.Hallituksen jäsenten omistus 31.3.2011OsakkeetHallitus Osake A Osake BKanta-asiakasoptio2008Lähipiirin omistuksetOsake A Osake B YhteensäTaxell Christoffer 2.375 11.258 106 13.739Bergh Kaj-Gustaf 1.077 3.954 48 1.689 6.768Etola Erkki 3.189 10.643 262 1.993.578 1.043.372 3.051.044Liljeblom Eva 257 6.297 80 6.634Niemistö Kari 1.494.642 10.754 168 1.674.008 1.014.947 4.194.519Tallqvist-CederbergCharlotta1.857 1.857Teir-LehtinenCarola6.675 44 113 6.832Wallgren Dag 1.055 1.055YHTEENSÄ 1.501.540 52.493 602 3.667.586 2.060.227 7.282.448Johtoryhmän jäsenten omistus 31.3.2011Lähipiirin omistuksetJohtoryhmä Osake Osake B 2006 2006 2010 Kanta-asiakas-AOptio B Optio C Optio A optio 2008Osake A Osake B YhteensäPenttilä Hannu 111 13.780 8.000 13.600 40.000 256 46 75.793Romanainen Maisa 1.500 2.500 4.250 24.000 244 32.494Vähähyyppä Pekka 5,557 4,000 6.800 24.000 256 40.613Bille Göran 15.877 2.000 6.800 24.000 48.677Naulapää Jukka 750 4.000 6.800 12.000 164 23.714Okkonen Terhi 1.401 4.000 6.800 18.000 232 30.433Veijalainen Lauri 1.125 18.000 19.125YHTEENSÄ 111 39.990 24.500 45.050 160.000 1.152 46 270.849Sisäpiirin omistus yhteensä 31.3.2011Osake AOsake B2006Optio B2006Optio C2010Optio AKanta-asiakasoptio2008Lähipiirin omistuksetOsake A Osake B Yhteensä1.501.651 92.483 24.500 45.050 160.000 1.754 3.667.586 2.060.273 7.553.297KannustejärjestelmätKonsernissa on käytössä lyhyen ajan tavoitteiden saavuttamista tukevia vuosittaiseen suoritukseen perustuvia palkitsemis- jakannustinjärjestelmiä. Kannusteen määrään vaikuttavat yleensä sekä tilikauden liiketaloudellinen tulos että henkilökohtainentyöpanos.76

Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten kannustepalkkioiden määräytymisperusteet vahvistaa hallitus vuosittain nimitys- japalkitsemisvaliokunnan valmistelun perusteella. Palkkiot määräytyvät keskeisiltä osiltaan konsernin tulos- ja kannattavuuskehityksenperusteella siten, että vaikuttavat tekijät ovat konsernin voitto ennen veroja ilman liiketoiminnan muita tuottoja, konsernin sijoitetunpääoman tuotto ja näistä johdetut liiketoimintayksiköiden omat tunnusluvut. Maksimikannuste on yleensä enintään 25 prosenttiavuosiansiosta, mutta raja voi konsernitavoitteiden osalta liukuvasti ylittyä.Hallitus hyväksyi 24.4.2003 yhtiön johtoryhmän jäsenille vuosikannusteen täydennykseksi pitkän aikavälinosakepalkkiojärjestelmän, joka ulottui kahden vuoden jaksoissa vuoden 2006 loppuun. Osakepalkkiojärjestelmän toteutuminen olisidottu konsernin pitkän aikavälin strategian mukaisen kehityksen toteutumiseen, ja sen mittareina olivat sekä konsernin voitto ennenveroja ilman liiketoiminnan muita tuottoja että konsernin sijoitetun pääoman tuoton kehitys. Osakepalkkion toteutumista arvioitiinkahden vuoden jaksoissa. Vuonna 2007 maksettiin vuosien 2005–2006 yhteenlaskettujen tavoitteiden toteutumisen perusteellakaikille johtoryhmän jäsenille yhteensä 9 769 Stockmannin B-sarjan osaketta sekä 533 094,33 euroa rahana.Osakepalkkiojärjestelmän voimassaolon päätyttyä vuoden 2006 lopussa ei otettu käyttöön uutta järjestelmää, vaan pitkän aikavälinkannustejärjestelmänä toimii jäljempänä mainittu vuoden 2006 optiojärjestelmä. Yhtiön pitkän ajan tavoitteiden saavuttamista tukiavainhenkilöiden optiojärjestely, josta päätettiin vuoden 2000 yhtiökokouksessa. Osakkeiden merkintäaika vuoden 2000 optioillapäättyi 1.4.2007.Yhtiökokous päätti 21.3.2006 avainhenkilöille suunnatusta optio-ohjelmasta, joka on osa johdon kannustus- jasitouttamisjärjestelmää. Lisäksi uudesta Stockmann-konsernin avainhenkilöille suunnatusta optio-ohjelmasta päätettiinyhtiökokouksessa 16.3.2010. Lisätietoja optio-ohjelmista on tämän Esitteen kohdassa ”Osakkeet ja osakepääoma – Optio-ohjelmat”.TilintarkastajatYhtiökokouksen valitsemat tilintarkastajat tarkastavat Yhtiön kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon. Tarkastustyö toteutetaantilikauden aikana liiketoimintayksiköihin ja hallintoon kohdistuvina tarkastuksina ja varsinaisena tilinpäätöstarkastuksena tilikaudenpäätyttyä. Yhtiöllä on vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa ja heillä vähintään yksi ja enintään kolme varamiestä. Yhtiöntilintarkastajiksi valittiin vuoden 2011 varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastusyhteisö KPMG:tä edustavat tilintarkastajat JariHärmälä (s. 1961), kauppatieteiden maisteri, KHT, Stockmannin varsinainen tilintarkastaja vuodesta 2007, sekä Henrik Holmbom (s.1970), kauppatieteiden maisteri, KHT, Stockmannin varsinainen tilintarkastaja vuodesta 2003 sekä varatilintarkastajaksitilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Yhtiön tytäryhtiöiden tilintarkastajina ovat toimineet KPMG-yhteisöön kuuluvattilintarkastusyhteisöt kussakin maassa.77

OMISTUSRAKENNEYhtiön osakepääoma on tämän Esitteen päivämääränä 142 292 000 euroa, ja se jakaantui 30 627 563 A-sarjan ja 40 518 437 B-sarjan Osakkeeseen.Euroclear Finlandin ylläpitämän Yhtiön osakasluettelon mukaan Yhtiöllä oli 45 757 osakkeenomistajaa 31.3.2011. Olemassa olevistaosakkeista 4,72 prosenttia oli hallintarekisteröityjä sisältäen ulkomaiset omistajat. Tämän Esitteen päivämääränä Stockmann eiomistanut omia osakkeitaan.Alla olevassa taulukossa esitetään Yhtiön osakasluettelon mukaisia tietoja Yhtiön osakkeenomistajista 31.3.2011:Osuus OsuusOsakkeenomistajaOsakkeiden lukumäärä osakkeista, % äänistä, %1. HTT Holding Oy Ab 8.410.314 11,82 10,682. Föreningen Konstsamfundet-ryhmä ............................................................................................................................................................6.764.8489,51 14,99Föreningen Konstsamfundet rf ...............................................................................................................................................................5.773.3578,11 13,08KSF Media Holding AB ..........................................................................................................................................................................991.4911,39 1,913. Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. ....................................................................................................................................................5.440.204 7,65 15,694. Niemistö-ryhmä ...........................................................................................................................................................................................4.191.1545,89 9,43Oy Selective Investor Ab .........................................................................................................................................................................2.685.7583,77 5,12Niemistö Kari ..........................................................................................................................................................................................1.505.3962,12 4,315. Etola-yhtiöt ..................................................................................................................................................................................................3.050.3804,29 6,06Etra Oy ....................................................................................................................................................................................................2.071.9112,91 3,97Etra Trading Oy ......................................................................................................................................................................................487.8770,69 1,23Oy Maritim Ab ........................................................................................................................................................................................476.7600,67 0,84Etola Erkki…………………………………………………. 13.832 0,02 0,016. Stiftelsen för Åbo Akademi .........................................................................................................................................................................2.937.335 4,13 6,277. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ................................................................................................................................................2.701.361 3,80 0,788. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ................................................................................................................................................2.240.586 3,15 1,269. Samfundet Folkhälsan i svenska Finland ....................................................................................................................................................1.534.5332,16 2,67Folkhälsans forskningsstiftelse ...............................................................................................................................................................764.8861,08 1,18Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf ............................................................................................................................................769.6471,08 1,4910. Jenny ja Antti Wihurin Rahasto ...................................................................................................................................................................1.344.436 1,89 2,09Yhteensä ........................................................................................................................................................................................38.615.151 54,28 69,92Muut ................................................................................................................................................................................................32.530.849 45,72 30,08Kaikki yhteensä .............................................................................................................................................................................71.146.000 100 100Hallintarekisteröityjä (sis. ulkomaiset omistajat). ..........................................................................................................................3.357.633 4,72 1,4778

LÄHIPIIRILIIKETOIMETOsapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa taihuomattavaa vaikutusvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konserninlähipiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtaja, sekä heidän läheiset perheenjäsenensä sekä konserninemoyritys ja tytär- ja yhteisyritykset.Yhtiö ei ole vuosien 2008, 2009, 2010 tai 2011 aikana tehnyt liiketointa, joka olisi epätavanomainen luonteeltaan tai ehdoiltaan taijoka hyödyttäisi Yhtiön hallituksen tai johtoryhmän jäseniä, toimitusjohtajaa, osakeyhtiölain mukaista Yhtiön toista lähipiiriläistä tailähipiiriyhtiötä.Yhtiö on maksanut vuokraa hallituksen jäsenten määräämisvallassa oleville yhtiöille 866.014,98 euroa vuonna 2010, 826.502,40euroa vuonna 2009 ja 826.502,40 euroa vuonna 2008. Maksetut vuokrat ovat markkinavuokria eikä vuokrasopimuksiin liitypoikkeuksellisia ehtoja.Yhtiön hallitukselle ja johdolle maksetut palkat ja palkkiot sekä johdon eläkesitoumukset ja irtisanomiskorvaukset on esitettykohdassa ”Hallitus, johto ja tilintarkastajat – Hallituksen jäsenten ja johtoryhmän palkkiot”.79

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMAYleistä YhtiöstäStockmann on perustettu 1.2.1862 ja siihen sovelletaan Suomen lakia. Yhtiön rekisteröity toiminimi on Stockmann Oyj Abp, ja senkotipaikka on Helsinki. Yhtiö on rekisteröity kaupparekisteriin Y-tunnuksella 0114162-2, ja sen rekisteröity osoite onAleksanterinkatu 52 B, 00100 Helsinki ja puhelinnumero 09-1211.Stockmannin yhtiöjärjestyksen 2 §:n mukaan Yhtiön toimialana on harjoittaa tavaratalotoimintaa, autokauppaa, postimyyntiä jamuuta kauppaa sekä näihin liittyviä liiketoimintoja ja palveluita. Yhtiö voi harjoittaa myös rahoitus- ja sijoitustoimintaa sekäravintolatoimintaa.Osakkeet ja osakepääomaYhtiön osakepääoma oli tämän Esitteen päivämääränä 142 292 000 euroa, ja sillä oli 71 146 000 osaketta, jakautuen 30 627 563 A-sarjan osakkeeseen ja 40 518 437 B-sarjan osakkeeseen. Yhtiön osakepääoma jakautuu A- ja B-osakkeisiin siten, että A- osakkeitaon vähintään 18 miljoonaa kappaletta ja enintään 80 miljoonaa kappaletta, ja B- osakkeita vähintään 18 miljoonaa kappaletta jaenintään 100 miljoonaa kappaletta. A-sarjan osakkeella on kymmenen ääntä ja B-sarjan osakkeella yksi ääni. Molempien sarjojenosakkeiden nimellisarvo on 2,00 euroa, ja molempien sarjojen osakkeet oikeuttavat yhtä suureen osinkoon. A-sarjan osakkeenkaupankäyntitunnus on STCAS ja B-sarjan osakkeen STCBV.Yhtiön vähimmäispääoma on 75 miljoonaa euroa ja enimmäispääoma 300 miljoonaa euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaankorottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta.Osakkeenomistaja, jonka osuus Yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä joko yksin tai yhdessä toistenosakkeenomistajien kanssa saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia tai 50 prosenttia on velvollinen lunastamaan muidenosakkeenomistajien vaatimuksesta näiden Osakkeet yhtiöjärjestyksessä määritetyllä tavalla. Lisätietoja lunastuslausekkeesta esitetäänkohdassa ”Hallitus, johto ja tilintarkastajat – Yhtiökokous”. Yhtiöjärjestys esitetään kokonaisuudessaan tämän Esitteen liitteessä C.Yhtiön Olemassa olevat osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä, ja ne ovat julkisen kaupankäynnin kohteena Helsingin Pörssinpörssilistalla. A-sarjan osakkeen vaihto Helsingin Pörssissä 1.1.-31.12.2010 välisenä aikana oli 1,0 miljoonaa kappaletta ja B-sarjanosakkeen 14,6 miljoonaa kappaletta. Vuonna 2010 Stockmannin A-sarjan osakkeen keskikurssi oli 26,97 euroa ja B-sarjan osakkeen25,41 euroa. Vuonna 2010 A-sarjan osakkeen ylin noteeraus oli 31,50 euroa ja alin 20,60 euroa. Vuonna 2010 B-sarjan osakkeen ylinnoteeraus oli 30,50 euroa ja alin 18,85 euroa. Stockmannin markkina-arvo 31.12.2010 oli 2.047,1 miljoonaa euroa.Osakepääoman historiallinen kehitysSeuraavassa taulukossa esitettään yhteenveto Stockmannin osakepääoman ja osakkeiden lukumäärän muutoksista kolmeltaedelliseltä tilikaudelta ja kuluvalta tilikaudelta tämän Esitteen päivämäärään asti:Merkityt Merkitty Merkintä- Uusia Uutta osake- Uusi osakekauppa-hinta osakkeita, pääomaa pääomarekisteriin euroa kpl milj. euroa milj. euroa2008 Suunnattu osakeanti 2008 24,50 2.017.806 A 4,0 116,22008 Suunnattu osakeanti 2008 24,50 3.591.554 B 7,2 123,42008 Merkinnät v. 2006 kanta-asiakasoptioilla 2009 29,60 364 B 0,0 123,42009 Suunnattu osakeanti 2009 17,00 2.433.537 A 4,9 128,32009 Suunnattu osakeanti 2009 17,00 3.215.293 B 6,4 134,72009 Merkintäetuoikeusanti 2009 12,00 1.611.977 A 3,2 137,92009 Merkintäetuoikeusanti 2009 12,00 2.129.810 B 4,3 142,22010 Merkinnät v. 2006 kanta-asiakasoptioilla 2010 27,93 52.047 B 0,1 142,380

Vaihtovelkakirja- ja pääomalainat sekä optio-oikeudetStockmannilla on voimassa yksi kanta-asiakkaille suunnattu optio-ohjelma vuodelta 2008 sekä vuosilta 2006 ja 2010 kaksi optioohjelmaa,jotka on suunnattu johtoon tai keskijohtoon kuuluville avainhenkilöille. Yhtiöllä ei tämän Esitteen päivämääränä olevaihtovelkakirja- eikä pääomalainoja.Optio-ohjelmatAvainhenkilöoptiot 2006Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 21.3.2006 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmann-konserninavainhenkilöille. Stockmann-konsernin johtoon tai keskijohtoon kuuluville avainhenkilöille sekä Stockmannin kokonaanomistamalle tytäryhtiölle annetaan yhteensä 1.500.000 kappaletta optio-oikeuksia. Optio-oikeuksista 375.000 merkittiin tunnuksella2006A, 375.000 tunnuksella 2006B, 375.000 tunnuksella 2006C ja 375.000 tunnuksella 2006D. Osakkeiden merkintäaika on optiooikeudella2006C 1.3.2010–31.3.2012 ja optio-oikeudella 2006D 1.3.2011–31.3.2013. Optio-oikeuksien 2006A ja 2006Bmerkintäaika on päättynyt. Osakkeiden merkintäaika ei kuitenkaan ala 2006B- ja 2006D-optio-oikeuksilla, elleivät hallituksen ennennäiden optio-oikeuksien jakamista määrittämät konsernin taloudellisiin tavoitteisiin sidotut kriteerit ole täyttyneet. Ne optio-oikeudet2006B ja 2006D, joiden osalta hallituksen määrittämät kriteerit eivät ole täyttyneet, raukeavat hallituksen päättämällä tavalla. 2006Boptio-oikeuksistaon rauennut 187.500 kappaletta ja 2006D-optio-oikeuksista 360.000 kappaletta.Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden Stockmannin B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta on optio-oikeuksilla 2006A ja2006B yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä 1.2.–28.2.2006 lisättynä 10 prosentilla eli 36,69euroa. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla 2006C ja 2006D on yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssiHelsingin Pörssissä 1.2.–29.2.2008 lisättynä 10 prosentilla eli 31,02 euroa. Optio-oikeuksilla merkittävän osakkeen merkintähintaaalennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkinosingonjaon täsmäytyspäivänä. Merkintähinnat ovat tämän Esitteen päivämääränä optio-oikeudella 2006B 30,45 euroa sekä optiooikeudella2006C 27,18 euroa.Kanta-asiakasoptiot 2008Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 18.3.2008 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmannin kanta-asiakkaille.Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti kanta-asiakkaille, joiden ostot 1.1.2008–31.12.2009 yhdessä samaan tiliin kohdistuvienrinnakkaiskorttien ostojen kanssa olivat yhteensä vähintään 6.000 euroa, annetaan vastikkeetta yhteensä enintään 2 500 000 optiooikeutta.Vähintään 6 000 euron suuruisilla ostoilla kanta-asiakkaalle annetaan vastikkeetta 20 optio-oikeutta. Lisäksi jokaista täyttä500 euroa kohti, jolla ostot ylittivät 6 000 euroa, kanta-asiakas saa kaksi optio-oikeutta lisää. Kanta-asiakasostot 31.12.2009mennessä oikeuttivat merkitsemään yhteensä 1 803 322 optiota. Vuonna 2010 kanta-asiakasoptioita merkittiin yhteensä 1 248 739kappaletta.Jokainen optio oikeuttaa merkitsemään yhden Stockmannin B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta on varsinaisenyhtiökokouksen 17.3.2009 päätöksen mukaisesti yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissäajanjaksolla 1.2.–28.2.2009 eli 11,28 euroa. Optioilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnanmääräytymisjakson päättymisen jälkeisillä Stockmann Oyj Abp:n osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivästä osakemerkintäpäiväänsaakka.Osakkeiden merkintäajat ovat toukokuussa vuosina 2011 ja 2012. Merkintähinta on tämän Esitteen päivämääränä 8,79 euroa.Avainhenkilöoptiot 2010Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 16.3.2010 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmann-konserninavainhenkilöille. Stockmannin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille annetaan yhteensä 1 500 000 kappaletta optio-oikeuksia. Optiooikeuksista500 000 kappaletta merkitään tunnuksella 2010A, 500 000 kappaletta tunnuksella 2010B ja 500 000 kappalettatunnuksella 2010C. Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2010A 1.3.2013–31.3.2015, optio-oikeudella 2010B 1.3.2014–31.3.2016 ja optio-oikeudella 2010C 1.3.2015–31.3.2017.Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden Stockmannin B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla 2010A onyhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä 1.2.–8.2.2010 lisättynä 20 prosentilla eli 26,41 euroa,optio-oikeuksilla 2010B yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä 1.2.–28.2.2011 lisättynävähintään 10 prosentilla ja optio-oikeuksilla 2010C yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä1.2.–29.2.2012 lisättynä vähintään 10 prosentilla. Optio-oikeuksilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnanmääräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaontäsmäytyspäivänä. Merkintähinta optio-oikeuksilla 2010A on tämän Esitteen päivämääränä 24,87 euroa.Osakeantia koskeva valtuutusStockmannin hallituksella ei ole voimassaolevia valtuutuksia osakeantiin tai omien osakkeiden ostoon.81

Osakkeenomistajien oikeudetOsakkeenomistajien merkintäetuoikeusOsakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on etuoikeus annettaviin uusiin osakkeisiin samassa suhteessa kuin heillä ennestään onyhtiön osakkeita yhtiön antaessa uusia osakkeita tai luovuttaessa hallussaan olevia omia osakkeitaan, ellei antia koskevassayhtiökokouksen päätöksessä toisin määrätä. Osakeyhtiölain mukaan päätös, jolla poiketaan osakkeenomistajanmerkintäetuoikeudesta, on pätevä vain, mikäli osakkeenomistajat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa yhtiökokouksessa annetuistaäänistä ja edustetuista osakkeista, ovat sitä kannattaneet. Osakeannissa voidaan yhtiökokouksen päätöksellä poiketamerkintäetuoikeudesta, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.Yhtiön Osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään. Osakeyhtiölain mukaan oikeus saada osakkeita on sillä, jolle osake kuuluuosakeantipäätöksessä määrättynä täsmäytyspäivänä. Osakkeen saajalla ei ole oikeutta käyttää osakkeenomistajalle yhtiössä kuuluviaoikeuksia ennen kuin hänet on merkitty arvo-osuusjärjestelmässä ylläpidettävään osakasluetteloon. Hallintarekisteröityjenosakkeiden tuottamien oikeuksien käyttämisestä säädetään arvo-osuusjärjestelmästä annetussa laissa (826/1991 muutoksineen), ettähallintarekisteröityjen osakkeiden nojalla ei voida käyttää muita omistajalle liikkeeseenlaskijaa kohtaan arvo-osuuden omistajanakuuluvia oikeuksia kuin oikeutta nostaa varoja, muuntaa tai vaihtaa arvo-osuus ja osallistua osake- tai muuhun arvo-osuusantiin.Tietyt osakkeenomistajat, jotka asuvat tai joiden rekisteröity osoite on Suomen ulkopuolella, eivät välttämättä voi käyttääosakeomistukseensa perustuvaa merkintäetuoikeuttaan, ellei osakkeita ole rekisteröity kyseisen valtion arvopaperilainsäädännönmukaisesti tai ellei vapautusta rekisteröimisestä tai muista vastaavista vaatimuksista ole asianomaisen valtion lainsäädännössä.LunastusvelvollisuusArvopaperimarkkinalain mukaan osakkeenomistajan, jonka osuus kasvaa yli kolmen kymmenesosan tai yli puolen yhtiön osakkeidenäänimäärästä sen jälkeen, kun yhtiön osake on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi, on tarjouduttava lunastamaan loput yhtiönliikkeeseen laskemista osakkeista ja niihin oikeuttavista arvopapereista käypään hintaan. Lisätietoja on esitetty kohdassa ”Suomenarvopaperimarkkinat – Arvopaperimarkkinoiden sääntely”.Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja, jonka omistusoikeus ylittää 90 % yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeidentuottamasta äänimäärästä, on oikeutettu lunastamaan yhtiön loput osakkeet niiden käyvästä hinnasta. Lisäksi osakkeenomistaja, jonkaosakkeet voidaan edellä mainitulla tavalla lunastaa osakeyhtiölain nojalla, on oikeutettu vaatimaan lunastamiseen oikeutetultaosakkeenomistajalta osakkeidensa lunastamista.YhtiökokouksetOsakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksissa päätösvaltaansa yhtiön asioissa. Yhtiön yhtiöjärjestyksenmukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain ennen kesäkuun loppua. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettäväosakkeenomistajien vahvistettavaksi tilinpäätös, konsernitilinpäätös ja toimintakertomus. Varsinaisessa yhtiökokouksessaosakkeenomistajat päättävät myös muiden asioiden lisäksi taseen mukaisen voiton tai tappion käyttämisestä, hallituksen jäsenistä jahallituksen jäsenten palkkioista, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille sekä tilintarkastajan valinnasta. Ylimääräinen yhtiökokous onpidettävä tiettyjen asioiden käsittelyä varten silloin, kun yhtiön hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun yhtiön tilintarkastaja taiosakkeenomistajat, jotka yhdessä edustavat vähintään yhtä kymmenesosaa kaikista yhtiön liikkeeseen laskemista osakkeista, sitäkirjallisesti vaativat.Osakeyhtiölain 3.8.2009 voimaan tulleiden muutosten jälkeen kutsu Yhtiön yhtiökokoukseen on toimitettava aikaisintaan kolmekuukautta ja viimeistään viikkoa ennen osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n 2 momentin mukaista arvo-osuusjärjestelmään liittyneitäyhtiöitä koskevaa yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Yhtiöjärjestyksen mukaan kokouskutsu julkaistaan jossakin Helsingin seudullailmestyvässä hallituksen määräämässä päivälehdessä tai vaihtoehtoisesti kutsu voidaan toimittaa edellä mainittujen määräaikojenpuitteissa tavallisena kirjeenä yhtiön osakasluetteloon merkityille osakkeenomistajille. Arvopaperimarkkinalain mukaan kokouskutsuon julkistettava ja toimitettava Helsingin Pörssille sekä keskeisille tiedotusvälineille.Yhtiökokoukseen osallistuminen edellyttää, että osakasluetteloon merkitty osakkeenomistaja on tehnyt yhtiölleosallistumisilmoituksen aikana ja paikassa, jotka on mainittu yhtiökokouskutsussa. Viimeinen ilmoittautumispäivä voi ollaaikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta.Ollakseen oikeutettu osallistumaan yhtiökokoukseen ja käyttämään äänioikeuttaan osakkeenomistajan tulee osakeyhtiölain mukaanolla rekisteröitynä osakkeenomistajaksi vähintään kahdeksan (8) arkipäivää ennen yhtiökokousta Euroclear Finlandin pitämäänomistajaluetteloon. Jos hallintarekisteröityjen osakkeiden omistaja haluaa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää äänioikeuttaan,hänen osakkeensa on ilmoitettava tilapäisesti rekisteröitäväksi osakasluetteloon yhtiökokoukseen osallistumista varten, jos hänellä onosakkeiden perusteella oikeus olla merkittynä osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä. Ilmoitus on tehtäväkokouskutsussa ilmoitettavana ajankohtana täsmäytyspäivän jälkeen.Yhtiökokouksen päätösvaltaisuuden edellytykseksi ei osakeyhtiölaissa tai Yhtiön yhtiöjärjestyksessä ole asetettu tiettyäosallistujamäärää.82

Osakkeiden tuottama äänioikeusOsakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan joko henkilökohtaisesti tai valtuuttamansaasiamiehen välityksellä. Yhtiökokouksessa jokainen A-sarjan osake oikeuttaa äänestämään kymmenellä (10) äänellä ja jokainen B-sarjan osake yhdellä (1) äänellä.Yhtiökokouksissa päätökset tehdään yleensä enemmistöpäätöksinä. Kuitenkin eräät päätökset, kuten yhtiöjärjestyksen muutokset,osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeaminen osakeannin yhteydessä, päätös omien osakkeiden hankkimisesta jalunastamisesta ja eräissä tapauksissa päätökset yhtiön sulautumisesta tai purkamisesta, edellyttävät vähintään kahden kolmasosanenemmistöä annetuista äänistä sekä kokouksessa edustetuista osakkeista. Lisäksi tietyt päätökset kuten yhtiöjärjestyksen muutokset,jotka muuttavat saman osakesarjan osakkeenomistajien oikeuksia tai kasvattavat yhtiön tai osakkeenomistajien oikeuttalunastukseen, edellyttävät kaikkien osakkeenomistajien suostumusta, tai jos muutos koskee vain tiettyjä osakkeenomistajiasovellettavan enemmistövaatimuksen lisäksi niiden osakkeenomistajien suostumusta, joita päätös koskee.Osingot ja muu vapaan oman pääoman jakaminenSuomessa vallitsevan käytännön mukaan suomalaisten yhtiöiden osakkeille on maksettu osinkoa pääsääntöisesti vain kerranvuodessa. Osinkoa voidaan maksaa yhtiökokouksen vahvistettua yhtiön tilintarkastetun tilinpäätöksen ja päätettyä osingonjaostayhtiön hallituksen osingonjakoehdotuksen perusteella. Suomen osakeyhtiölain mukaan osingonmaksu voi perustua myös muuhunkuin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta tilintarkastettuun tilinpäätökseen, edellyttäen, että yhtiökokous on vahvistanut tämäntilinpäätöksen. Osingonjako edellyttää osakkeenomistajien enemmistön päätöstä yhtiön yhtiökokouksessa. Osakeyhtiölain mukaanyhtiökokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään osingonmaksusta. Osingon määrä ei saa ylittää yhtiökokouksen päättämäämäärää.Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön oma pääoma jakautuu sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan. Sidottu oma pääoma koostuuosakepääomasta, kirjanpitolain mukaisesta arvonkorotusrahastosta, käyvän arvon rahastosta ja uudelleenarvostusrahastosta sekäaikaisemman osakeyhtiölain (734/1978 muutoksineen) mukaan perustetusta vararahastosta ja ylikurssirahastosta. Muut omanpääoman rahastot kuuluvat vapaaseen omaan pääomaan. Osinko voi olla enintään osingonjaon perusteena olevan tilinpäätöksenosoittamien jakokelpoisten varojen suuruinen ottaen huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassatapahtuneet epäedulliset muutokset. Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytöntai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Jakokelpoiset varat sisältävät tilikauden voiton, edellisten tilikausien kertyneet voittovaratja yhtiön muun vapaan oman pääoman erät, joista on vähennetty taseen osoittama tappio sekä yhtiöjärjestyksen mukaan jakamattajätettävät varat. Jakokelpoisia varoja on soveltuvin osin korjattava taseeseen aktivoitujen perustamis-, tutkimus- ja tiettyjenkehityskulujen määrällä sen mukaisesti, mitä osakeyhtiölain voimaanpanosta annetussa laissa (625/2006) määrätään. Konserninemoyhtiö ei voi jakaa osinkona enempää kuin emoyhtiön viimeisimmän vahvistetun ja tilintarkastetun tilinpäätöksen mukaisenjakokelpoisten varojen määrän.Osingon määrä ei saa ylittää hallituksen osingonjakoehdotuksessa mainitsemaa määrää, ellei niin ole vaadittu yhtiökokouksessaosakkeenomistajien toimesta, jotka omistavat vähintään kymmenen prosenttia osakkeista, jossa tapauksessa osingon, jos niin onvaadittu, tulee olla määrältään alhaisempi seuraavista:i) vähintään puolet edeltävän tilikauden voitosta, josta vähennetään yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät määrät, taiii) enintään edellä määriteltyjen jakokelpoisten varojen määrä. Tällöin osingon määrä ei kuitenkaan saa ylittää kahdeksaa prosenttiayhtiön omasta pääomasta ja jaettavasta määrästä vähennetään tilikaudelta ennen varsinaista yhtiökokousta mahdollisesti jaetutosingot.Osingot ja muut jako-osuudet maksetaan osakkeenomistajille tai heidän hallintarekisteröityjen osakkeidensa hoitajaksiosakasluetteloon asianomaisena täsmäytyspäivänä merkitylle henkilölle. Osakasluetteloa ylläpitää Euroclear Finland osana arvoosuusjärjestelmää.Suomalaisessa arvo-osuusjärjestelmässä osingot maksetaan tilisiirtoina osakkeenomistajille arvo-osuusrekisteriinilmoitetuille tileille. Kaikki Osakkeet tuottavat yhtäläiset oikeudet Yhtiön osinkoihin ja muihin jaettaviin varoihin (mukaan lukienYhtiön varojen jako purkautumistilanteessa).Osakeyhtiölain mukaan osakkeeseen perustuva oikeus saada suoritus yhtiöstä varoja jaettaessa on sillä, jolle osake kuuluuvarojenjakopäätöksessä määrättynä täsmäytyspäivänä. Jos yhtiö puretaan osakeyhtiölain mukaisen selvitysmenettelyn kautta,mahdollinen ylijäämä suoritetaan osakkeenomistajille tarpeellisen omaisuusmäärän rahaksimuuttamisen ja velkojen maksamisenjälkeen.Tarjottavat osakkeet oikeuttavat osinkoon siitä lähtien, kun ne on rekisteröity kaupparekisteriin. Oikeus osinkoihin vanheneekolmessa vuodessa osingonmaksun eräpäivästä. Lisätietoja osinkoon liittyvistä seikoista on tämän Esitteen kohdassa ”Osingot jaosinkopolitiikka” Osinkojen verotukseen liittyvistä kysymyksistä löytyy tietoja osiossa ”Verotus”.Omat osakkeetOsakeyhtiölain mukaan yhtiö voi hankkia omia osakkeitaan. Omien osakkeiden hankkimisesta päättää yhtiökokous, elleiyhtiökokous ole valtuuttanut yhtiön hallitusta päättämään omien osakkeiden hankinnasta vapaata omaa pääomaa käyttäen. Julkisessaosakeyhtiössä valtuutus voi olla voimassa enintään 18 kuukautta. Julkinen osakeyhtiö ei saa omistaa omia osakkeitaan suoraan taitytäryhtiöidensä kautta siten, että niiden määrä ylittää kymmentä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.Tämän Esitteen päivämääränä Yhtiön hallussa ei ole omia osakkeita.83

Osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin voimaansaattaminenOsakkeenomistajien oikeuksia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/36/EY on saatettu voimaanosakeyhtiölain, arvopaperimarkkinalain ja vakuutusyhtiölain muutoksin. Direktiiviin perustuvat uudistukset koskevat pääasiassayhtiökokousmenettelyä julkisen kaupankäynnin kohteena olevissa yhtiöissä. Direktiivi edellyttää muun muassa vähimmäiskutsuajanpidentämistä 17 päivästä kolmeen viikkoon, ja sen säännöksillä laajennetaan yhtiöiden velvollisuutta pitää yhtiökokousasiakirjatsaatavilla ennen yhtiökokousta. Lisäksi direktiivin säännökset sisältävät muutoksia muun muassa hallintarekisterissä olevienosakkeiden omistajien yhtiökokousosallistumiseen, teknisen apuvälineen käyttöön yhtiökokouksiin osallistuttaessa ja äänestyksiinliittyvien tietojen kirjaamiseen. Direktiivin mukaiset lainmuutokset ovat tulleet voimaan 3.8.2009.Osakkeiden luovutusMyytäessä osakkeita arvo-osuusjärjestelmän kautta kyseiset osakkeet siirretään tilisiirtona myyjän arvo-osuustililtä ostajan arvoosuustilille.Myyntiä varten merkitään Euroclear Finland -selvitysjärjestelmään jakotieto, ja tarvittaessa arvo-osuustilille kirjataanarvo-osuuksia koskeva varaus siihen saakka kunnes se on selvitetty ja osakkeet maksettu. Tämän jälkeen ostaja merkitäänautomaattisesti yhtiön omistajaluetteloon. Mikäli osakkeet ovat hallintarekisteröityjä ja myyjän ja ostajan osakkeet säilytetäänsamalla omaisuudenhoitotilillä, osakkeiden myynti ei aiheuta merkintöjä arvo-osuusjärjestelmään, ellei osakkeidenhallintarekisteröinnin hoitaja vaihdu tai osakkeita siirretä omaisuudenhoitotililtä myynnin seurauksena.Ulkomaalaisomistusta koskevat rajoituksetSuomalaisten yhtiöiden ulkomaalaisomistusta koskevat rajoitukset poistettiin 1.1.1993. Ulkomaalaisten yritysostojen seurannastavuonna 1992 annetun lain (1612/1992) (”Seurantalaki”) mukaan yritysosto vaatii kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriönvahvistuksen, mikäli muu kuin Euroopan talousalueelta (ETA) tai OECD-jäsenvaltiosta oleva ulkomaalainen henkilö, ulkomainenyhteisö tai suomalainen yhteisö, jossa määräysvalta on yhdellä tai useammalla edellä mainitulla ulkomaalaisella henkilöllä taiulkomaisella yhteisöllä, hankkisi omistukseensa vähintään kolmasosan suomalaisen yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamastaäänimäärästä. Seurantalaki soveltuu yhtiöihin (i) joilla on yli tuhat työntekijää kuluvan tai edellisen tilikauden aikana, (ii) joidenliikevaihto ylittää 168,2 miljoonaa euroa viimeisen vahvistetun tilinpäätöksen mukaan tai (iii) joiden taseen loppusumma ylittää168,2 miljoonaa euroa viimeisen vahvistetun tilinpäätöksen mukaan. Työ- ja elinkeinoministeriö voi kieltäytyä antamastavahvistusta, mikäli yritysosto vaarantaa tärkeitä kansallisia etuja, jolloin asia siirretään valtioneuvoston käsiteltäväksi.ValuuttakontrolliUlkomaalaiset voivat hankkia suomalaisen osakeyhtiön osakkeita ilman erityistä valuuttakontrollilupaa. Ulkomaalaiset voivat myösvastaanottaa osinkoja ilman erityistä valuuttakontrollilupaa, mutta osinkoa jakava yhtiö joutuu pidättämään lähdeveron Suomestasiirrettävistä varoista, ellei soveltuvasta verosopimuksesta muuta johdu. Ulkomaalaiset, jotka ovat hankkineet suomalaisenosakeyhtiön osakkeita, voivat saada osakkeita rahastoannin yhteydessä tai osallistua uusmerkintään ilman erityistävaluuttakontrollilupaa. Ulkomaalaiset voivat myydä suomalaisen yhtiön osakkeita Suomessa ja tällaisesta myynnistä saadut varatvoidaan siirtää pois Suomesta missä tahansa vaihdettavassa valuutassa. Suomessa ei ole voimassa valuuttakontrollisäännöksiä, jotkarajoittaisivat suomalaisen yhtiön osakkeiden myymistä toiselle ulkomaalaiselle.84

SUOMEN ARVOPAPERIMARKKINATKaupankäynti Helsingin PörssissäKaupankäynti arvopapereilla Helsingin Pörssissä ja kauppojen selvitys Euroclear Finlandissa tapahtuvat euroissa, ja pieninmahdollinen hinnanmuutos (tikkiväli, tick size) noteerauksissa on 0,0001 euroa. Hintatiedot tuotetaan ja julkaistaan ainoastaaneuroissa.Kaupankäynti arvopapereilla Helsingin Pörssissä tapahtuu automaattisessa täsmäytysjärjestelmässä. Helsingin Pörssi käyttääosakekaupoissa INET-kaupankäyntijärjestelmää. INET on toimeksiantopohjainen järjestelmä, jossa toimeksiannot täsmäytetäänkaupoiksi, kun hinta- ja volyymitiedot täsmäävät. INET-järjestelmässä kaupankäyntipäivä koostuu kaupankäyntiä edeltävästävaiheesta, jatkuvasta kaupankäynnistä, päätöshuutokaupasta ja kaupankäynnin jälkeisestä vaiheesta.Kaupankäyntiä edeltävä vaihe alkaa kello 9.00 ja päättyy kello 9.45, jolloin toimeksiantoja voidaan tallentaa, muuttaa tai poistaa.Jatkuva kaupankäynti tapahtuu kello 10.00 ja 18.25 välisenä aikana. Päivän avaus alkaa kello 9.45 ja päättyy kello 10.00. Päivänavaukseen siirretään automaattisesti pörssierälliset kaupankäyntiä edeltävän vaiheen aikana tallennetut tarjoukset sekä järjestelmässäjo olevat tarjoukset, joiden voimassaoloaika voi olla useita päiviä. Jatkuva kaupankäynti alkaa jaksoittain välittömästi päivänavauksen päätyttyä kello 10.00, jolloin ensimmäisen osakkeen avauskurssi määrätään, minkä jälkeen jatkuva kaupankäynti kyseiselläosakkeella alkaa. Noin kymmenen minuutin kuluttua kaikkien osakkeiden avauskurssit on määrätty, ja kaupankäynti jatkuumarkkinoiden kysyntään ja tarjontaan perustuvin hinnoin noin kello 18.25 saakka, jolloin alkaa päivän päätöshuutokauppa.Päätöshuutokauppa loppuu noin kello 18.30, jolloin päätöskurssit määritetään ja varsinainen kaupankäynti päättyy. Kaupankäynninjälkeinen vaihe on kello 18.31 ja 19.00 välisenä aikana. Kaupankäynnin jälkeisen vaiheen aikana osakkeiden sopimuskauppojavoidaan tallentaa jälkipörssikauppoina päivän kaupankäyntiin perustuvien hintarajojen puitteissa.Suurten ja keskikokoisten yritysten osakkeilla tehdyt kaupat selvitetään ensisijaisesti nettouttamalla ne European MultilateralClearing Facilityn selvitysjärjestelmässä. Kaupat selvitetään Euroclear Finlandin automaattisessa selvitysjärjestelmässä kolmantenapankkipäivänä kaupantekopäivästä (T+3) tai osapuolten sopimana muuna päivänä.Helsingin Pörssi on osa NASDAQ OMX -konsernia. NASDAQ OMX Nordic omistaa ja ylläpitää myös Tukholman,Kööpenhaminan, Riian, Reykjavikin, Tallinnan ja Vilnan pörssejä. Jokaisessa maassa on oma pörssilista ja maakohtaisetlistatutumisvaatimukset. NASDAQ OMX:n Pohjoismainen lista otettiin käyttöön 2.10.2006. Pohjoismaisella listalla eri pörssienlistoilla olevat yhtiöt esitetään yhtenäisellä esitystavalla. Pohjoismaisella listalla yhtiöt esitellään sekä markkina-arvon että toimialanmukaan yhtiön kotipaikasta riippumatta. Markkina-arvoryhmiä on kolme: suuret yhtiöt (Large Cap), keskisuuret yhtiöt (Mid Cap) japienet yhtiöt (Small Cap). Yhtiöt jaotellaan eri markkina-arvosegmenteissä GICS-toimialaluokituksen mukaan. Samaantoimialaryhmään kuuluvat yhtiöt esitetään aakkosjärjestyksessä.Arvopaperimarkkinoiden sääntelyYksi keskeisimmistä arvopaperimarkkinoita koskevista laeista on arvopaperimarkkinalaki, joka sisältää määräyksiä muun muassayhtiöiden ja osakkeenomistajien tiedonantovelvollisuudesta, pörssilistalle ottamisesta, noteerattujen arvopapereiden kaupasta,julkisista ostotarjouksista sekä sisäpiirikaupoista. Tarkempaa sääntelyä ovat antaneet Finanssivalvonta ja Helsingin Pörssiarvopaperimarkkinalain nojalla. Finanssivalvonta valvoo Suomen arvopaperimarkkinoita.Arvopaperimarkkinalaissa määritetään tiedonantovelvollisuuden vähimmäisvaatimukset suomalaisille yhtiöille, jotka hakevatlistautumista Helsingin Pörssiin tai jotka tarjoavat arvopapereita yleisölle Suomessa. Annettavien tietojen on oltava riittäviäperustellun arvion tekemiseksi arvopaperista, niiden liikkeeseenlaskijasta sekä seikoista, jotka voivat olennaisesti vaikuttaaarvopaperin arvoon. Suomalaisella pörssiyhtiöllä on velvollisuus julkistaa säännöllisesti taloudellista tietoa yhtiöstä sekä jatkuvastikaikki sellaiset seikat, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa sen arvopaperien arvoon. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevanliikkeeseenlaskijan säännöllistä tiedonantovelvollisuutta koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston avoimuusdirektiivi2004/109/EY saatettiin Suomessa voimaan 15.2.2007.Osakkeenomistajan on ilman aiheetonta viivytystä annettava ilmoitus pörssiyhtiölle ja Finanssivalvonnalle, kun hänenomistusosuutensa saavuttaa, ylittää tai vähenee alle 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 66 (2⁄3) prosentin kyseisen julkisen kaupankäynninkohteena olevan suomalaisen yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden kokonaismäärästä arvopaperimarkkinalain mukaisesti laskettuna taimilloin osakkeenomistaja on osapuolena sopimuksessa tai muussa järjestelyssä, joka toteutuessaan johtaa sanottujen ääniosuus- taiomistusrajojen saavuttamiseen, ylittymiseen tai osuuden vähenemiseen niiden alle. Yhtiön saatua tiedon siitä, että osakkeenomistajanääni- tai omistusosuus on saavuttanut, ylittänyt tai vähentynyt alle yhden tai useamman edellä mainitun rajan, yhtiön tulee ilmanaiheetonta viivytystä julkistaa tätä koskeva tieto sekä toimittaa se keskeisille tiedotusvälineille ja Helsingin Pörssille.Osakkeenomistajan, jonka omistusoikeus nousee arvopaperimarkkinalain määrittämällä tavalla yli kolmen kymmenesosan tai ylipuolen yhtiön yhteenlasketusta, osakkeiden tuottamasta äänimäärästä sen jälkeen, kun yhtiön osake on otettu julkisen kaupankäynninkohteeksi, on arvopaperimarkkinalain mukaan tehtävä käypään hintaan pakollinen ostotarjous kaikista jäljellä olevista yhtiön85

liikkeeseen laskemista osakkeista ja sen osakkeisiin oikeuttavista arvopapereista. Jos edellä tarkoitettujen rajojen ylitykseen johtaneetarvopaperit on hankittu vapaaehtoisella ostotarjouksella, joka on tehty kaikista kohdeyhtiön osakkeista ja osakkeisiin oikeuttavistaarvopapereista, ei velvollisuutta tehdä ostotarjousta kuitenkaan synny. Jos kohdeyhtiössä on yksi osakkeenomistaja, jonka ääniosuuson korkeampi kuin edellä kuvattu ääniosuus, ei toiselle osakkeenomistajalle synny edellä kuvattujen ääniosuuksien ylittämisenseurauksena pakollista tarjousvelvollisuutta ennen kuin hänen ääniosuutensa ylittää ensimmäisen osakkeenomistajan ääniosuuden.Jos osakkeenomistajan edellä kuvatun ääniosuuden ylittyminen johtuu yksinomaan kohdeyhtiön tai toisen osakkeenomistajantoimenpiteistä, ei osakkeenomistajalle synny tarjousvelvollisuutta ennen kuin osakkeenomistaja hankkii tai merkitsee lisääkohdeyhtiön osakkeita tai muutoin kasvattaa ääniosuuttaan kohdeyhtiössä. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja, jonkaomistusosuus ylittää 90 prosenttia yhtiön osakkeista ja kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, on oikeutettu lunastamaanyhtiön loput osakkeet niiden käypään hintaan. Lisäksi osakkeenomistaja, jonka osakkeet voidaan edellä mainitulla tavalla lunastaaosakeyhtiölain nojalla, on oikeutettu vaatimaan lunastamiseen oikeutetulta osakkeenomistajalta osakkeidensa lunastamista. Edellämainittujen osake- ja äänimäärien laskemista koskien on annettu yksityiskohtaisia säännöksiä.Vuoden 1889 rikoslaki (39/1889) muutoksineen sisältää säännöksiä tiedottamisvelvollisuuden rikkomisesta, sisäpiirintiedonväärinkäytöstä ja kurssien vääristämisestä. Näiden säännösten rikkominen on kriminalisoitu. Arvopaperimarkkinalakia, rikoslakia,lakia Finanssivalvonnasta (19.12.2008/878, muutoksineen) sekä eräitä muita lakeja on muutettu sisäpiirikaupoista ja markkinoidenmanipuloinnista annetun direktiivin (2003/6/EY) implementoinnin seurauksena. Muutoksen myötä Finanssivalvonnalle on annettuvaltuuksia määrätä säännösten rikkomisesta aiheutuvista hallinnollisista sanktioista siltä osin kuin kyseessä oleva teko ei kuulurikoslain soveltamisalaan. Finanssivalvonta voi esimerkiksi määrätä rikemaksun, antaa julkisen huomautuksen tai varoituksen taikkaesittää seuraamusmaksun määräämistä tiedonantovelvollisuuksia, sisäpiiritiedon väärinkäyttöä tai kurssin vääristämistä koskeviensäännösten rikkomisen johdosta. Seuraamusmaksun määrää Finanssivalvonnan esityksestä markkinaoikeus. Lisäksi HelsinginPörssin kurinpitolautakunta voi antaa listayhtiölle varoituksen tai muistutuksen taikka määrätä kurinpitomaksun tai määrätä yhtiönpörssilistalta poistettavaksi.Arvo-osuusjärjestelmäYleistäArvo-osuusjärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa fyysiset osakekirjat on vaihdettu arvo-osuuksiksi, jotka on kirjattu arvoosuustileille.Arvo-osuusjärjestelmä on keskitetty Euroclear Finlandiin, joka tarjoaa arvopapereiden selvitys- ja rekisteröintipalvelujakansallisella tasolla. Euroclear Finland pitää keskitettyä arvo-osuusrekisteriä sekä oman pääoman että vieraan pääoman ehtoisistaarvopapereista. Euroclear Finlandin osoite on Urho Kekkosen katu 5C, 00100 Helsinki. Arvo-osuusjärjestelmään liittyminen onpakollista niille yhtiöille, joiden osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä. Yhtiön Osakkeet liitettiin arvo-osuusjärjestelmäänelokuussa 1994. Euroclear Finland pitää yhtiökohtaisia osakasluetteloita pörssiyhtiöiden osakkeenomistajista sekä arvo-osuustilejäosakkeenomistajille, jotka eivät halua käyttää kaupallisten tilinhoitajayhteisöjen palveluita. Euroclear Finlandille arvoosuusjärjestelmänylläpitämisestä aiheutuvista kustannuksista vastaavat arvo-osuusjärjestelmään liittyneet liikkeeseenlaskijat jatilinhoitajayhteisöt. Tilinhoitajayhteisöinä toimii muun muassa luottolaitoksia, sijoituspalveluyrityksiä sekä muita yhteisöjä, joilleEuroclear Finland on antanut valtuudet toimia tilinhoitajayhteisönä, ja niillä on oikeus tehdä kirjauksia arvo-osuusrekisteriin jahallinnoida arvo-osuustilejä.KirjaamismenettelyArvo-osuusjärjestelmään tehtäviä merkintöjä varten on jokaisen osakkeenomistajan avattava arvo-osuustili joko EuroclearFinlandissa tai jossakin tilihoitajayhteisössä. Myös ulkomaalainen yksityishenkilö, yhteisö tai omaisuudenhoitaja voi omistaa arvoosuuksia.Tällöin arvo-osuudet voidaan kirjata omaisuudenhoitotilille, jolloin arvo-osuudet hallintarekisteröidäänhallintarekisteröinnin hoitajan nimiin yhtiön osakasluetteloon. Omaisuudenhoitotilin tulee sisältää tiedot omaisuudenhoitotilintilinhaltijasta osakkeen oikean omistajan sijaan sekä maininta siitä, että tili on omaisuudenhoitotili. Lisäksi ulkomaalaisenyksityishenkilön tai yhteisön omistamat osakkeet voidaan merkitä tämän nimiin avatulle arvo-osuustilille, mutta omistus voidaanhallintarekisteröidä yhtiön osakasluettelossa.Osakkeenomistajille, jotka eivät ole vaihtaneet osakkeitaan arvo-osuuksiksi, avataan Euroclear Finlandin arvo-osuusrekisteriinyhteistili, jonka tilinhaltijaksi merkitään liikkeeseenlaskija. Kaikki arvo-osuusjärjestelmään rekisteröityjen arvopapereiden siirrottoteutetaan tilisiirtoina tietojärjestelmässä siinä määrin kuin ne toteutetaan arvo-osuusjärjestelmässä ja Suomen lain mukaan.Tilinhoitajayhteisö vahvistaa kirjaukset toimittamalla tilinhaltijalle tili-ilmoituksen arvo-osuustileille tehdyistä kirjauksista. Arvoosuustilinhaltijat saavat myös vuosi-ilmoituksen omistuksistaan kalenterivuoden päättyessä.Jokaiselle arvo-osuustilille on merkittävä tiettyjä tietoja tilin omistajasta tai omaisuudenhoitajasta, joka hallinnoiomaisuudenhoitotilin varoja, sekä tilinhoitajayhteisöstä, jonka hoidossa arvo-osuustili on. Vaadittavat tiedot sisältävät tilillekirjattujen arvo-osuuksien lajin ja määrän sekä tiliin ja sille kirjattuihin arvo-osuuksiin kohdistuvat oikeudet ja rajoitukset.Mahdollisesta hallintarekisteröinnistä tehdään kirjattaessa merkintä. Euroclear Finland ja tilinhoitajayhteisöt ovat velvollisiapitämään saamansa tiedot luottamuksellisina. Euroclear Finlandin ja Yhtiön on kuitenkin pidettävä yleisön saatavilla eräät EuroclearFinlandin ylläpitämään omistajaluetteloon liittyvät tiedot (esimerkiksi kunkin osakkaan nimi ja osoite) hallintarekisteröintitilanteitalukuun ottamatta.Kukin tilinhoitajayhteisö on ankarassa vastuussa virheellisyyksistä ja puutteellisuuksista kirjaustoiminnassa sekä mahdollisestasalassapitovelvollisuuden rikkomisesta. Mikäli tilinomistajalle on aiheutunut vahinkoa väärästä kirjauksesta tai kirjattuihinarvopapereihin liittyvien oikeuksien muutoksesta tai niiden poistosta ja mikäli asianomainen tilinhoitajayhteisö ei pysty korvaamaan86

tällaista vahinkoa, tilinomistaja on oikeutettu saamaan korvauksen Euroclear Finlandin lakisääteistä kirjausrahastosta.Kirjausrahaston pääoman on oltava vähintään 0,000048 prosenttia arvo-osuusjärjestelmässä viiden viimeksi kuluneenkalenterivuoden vuoden aikana säilytettävinä olleiden arvo-osuuksien yhteenlasketun käyvän arvon keskiarvosta mutta kuitenkinvähintään 20 miljoonaa euroa. Samalle vahingonkärsijälle maksetaan kirjausrahaston varoista korvauksena vahingonkärsijän samaltatilinhoitajayhteisöltä olevan korvaussaatavan määrä mutta kuitenkin enintään 25 000 euroa. Kirjausrahaston korvausvelvollisuus onrajoitettu samaan vahinkotapaukseen liittyvissä vahingoissa kymmeneen miljoonaan euroon.Osakkeiden säilyttäminen ja hallintarekisteröintiMuu kuin suomalainen osakkeenomistaja voi valtuuttaa tilinhoitajayhteisön (tai määrätyn muun Euroclear Finlandin hyväksymänsuomalaisen tai ulkomaisen yhteisön) toimimaan osakkeenomistajan puolesta hallintarekisteröinnin hoitajana. Hallintarekisteröityjenosakkeiden omistajilla on oikeus osinkoihin sekä kaikkiin nimiinsä rekisteröityihin osakkeisiin liittyviin merkintäoikeuksiin,taloudellisiin oikeuksiin ja hallinnoimisoikeuksiin. Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajan osakkeet on yhtiökokoukseenosallistumista varten rekisteröitävä omistajaluetteloon tilapäisesti omistajan nimiin viimeistään yhtiökokouskutsussa ilmoitettavanaajankohtana yhtiökokouksen täsmäytyspäivän jälkeen.Hallintarekisteröinnin hoitaja on pyydettäessä velvollinen ilmoittamaan Finanssivalvonnalle sekä asianomaiselle yhtiölle todellisenosakkeenomistajan henkilöllisyyden, mikäli se on tiedossa, sekä tämän omistamien osakkeiden määrän. Mikäli todellisenosakkeenomistajan henkilöllisyys ei ole tiedossa, hallintarekisteröinnin hoitajan on ilmoitettava vastaavat tiedot todellisenosakkeenomistajan edustajana toimivasta tahosta ja toimitettava edustajan kirjallinen vakuutus siitä, ettei todellinenosakkeenomistaja ole suomalainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö.Euroclear Finlandin välittäjänä toimivan Euroclear Bank, S.A./N.V.:n ja Clearstreamin lukuun toimivilla suomalaisillaomaisuudenhoitajilla on säilytystili arvo-osuusjärjestelmässä, ja ulkomaalaiset osakkeenomistajat voivat siten säilyttää HelsinginPörssissä noteerattuja osakkeitaan Euroclear Finlandissa tai Clearstreamissä olevilla tileillään.Osakkeenomistajan, joka haluaa pitää osakkeitaan arvo-osuusjärjestelmässä omissa nimissään mutta jolla ei ole arvo-osuustiliäSuomessa, tulee avata arvo-osuustili jonkin tilinhoitajayhteisön kautta sekä euromääräinen pankkitili pankissa.Sijoittajien korvausrahastoSijoituspalveluyrityksistä annettuun lakiin (579/1996 muutoksineen) ja arvopaperimarkkinalakiin vuonna 1998 tehdyillä muutoksillaperustettiin Sijoittajien korvausrahasto ja sijoittajat jaettiin ammattimaisiin ja ei-ammattimaisiin sijoittajiin, sittemminammattimaisiin ja ei-ammattimaisiin asiakkaisiin. Ammattimaisten asiakkaiden määritelmään luetaan kuuluvaksi yritykset ja julkisetyhteisöt, joita voidaan pitää arvopaperimarkkinat ja niiden riskit tuntevina tahoina. Myös yksityinen sijoittaja voi kirjallisestiilmoittautua arvopaperimarkkinoihin liittyvän ammattitaitonsa ja kokemuksensa johdosta ammattimaisiksi asiakkaiksi. Yleensäluonnolliset henkilöt luokitellaan kuitenkin ei-ammattimaisiksi asiakkaiksi.Sijoituspalveluyritysten ja sijoituspalvelua tarjoavien luottolaitosten tulee kuulua Sijoittajien korvausrahastoon. Sijoittajienkorvausrahasto turvaa selvien ja riidattomien saatavien maksun tapauksessa, jossa sijoituspalveluyritys tai luottolaitos on muutoinkuin tilapäisesti kykenemätön vastaamaan maksuvelvollisuudestaan määrätyn ajanjakson aikana. Sijoittajien korvausrahastostamaksetaan korvauksia vain ei-ammattimaisille asiakkaille. Sijoittajalle maksetun korvauksen määrä on 90 prosenttia saatavanmäärästä. Korvauksen enimmäismäärä on kuitenkin 20 000 euroa. Sijoittajien korvausrahastosta ei korvata osakkeenarvonalentumisesta johtuvia tappioita tai virheellisiksi osoittautuneista sijoituspäätöksistä syntyneitä tappioita. Siten sijoittajat ovatedelleen vastuussa omista sijoituspäätöksistään. Mikäli talletuspankki tulee maksukyvyttömäksi, sen asiakkaille korvataan saatavatpääsääntöisesti Talletussuojarahastosta 50 000 euroon asti. Näin ollen sijoittajien varat on turvattu joko Talletussuojarahastolla taiSijoittajien korvausrahastolla. Samat varat eivät siten ole korvattavissa kummastakin rahastosta yhtä aikaa.87

VEROTUSAlla esitetty yhteenveto perustuu tämän Esitteen päivämääränä Suomessa voimassa olevaan verolainsäädäntöön. Muutoksetverolainsäädännössä saattavat vaikuttaa verotukseen myös takautuvasti. Yhteenveto on yleisluontoinen eikä se ole tyhjentävä eikäsiinä ole huomioitu eikä selvitetty muiden maiden kuin Suomen verolainsäädäntöä. Sijoittamista harkitsevien tulisi kääntyäveroasiantuntijan puoleen saadakseen tietoja Osakeantia sekä Osakkeiden hankintaa, omistamista ja luovuttamista koskevistaSuomen tai muiden maiden veroseuraamuksista.Suomen verotusSeuraavassa esitetään kuvaus niistä olennaisista tulo- ja varainsiirtoveroseuraamuksista, joilla saattaa olla merkitystä Osakeanninkannalta. Alla esitetty soveltuu Suomessa yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisiin luonnollisiin henkilöihin ja osakeyhtiöihin, ja siinäkäsitellään osingonjakoon ja Osakkeiden myynnistä saatavaan luovutusvoittoon sovellettavaa Suomen verolainsäädäntöä.Seuraavassa ei käsitellä sellaisia Tarjottavien osakkeiden omistajien tai haltijoiden erityisiä veroseuraamuksia, jotka liittyvät muunmuassa erilaisiin yhtiöiden uudelleenjärjestelyihin, ulkomaisiin väliyhteisöihin, liiketoimintaa harjoittamattomiin yhteisöihin,tuloverovapaisiin yhteisöihin taikka avoimiin yhtiöihin tai kommandiittiyhtiöihin. Seuraavassa ei myöskään käsitellä Suomenperintö- tai lahjaveroseuraamuksia.Kuvaus perustuu• tuloverolakiin (1535/1992 muutoksineen),• lakiin elinkeinotulon verottamisesta (360/1968 muutoksineen),• lakiin rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta (627/1978 muutoksineen) ja• varainsiirtoverolakiin (931/1996 muutoksineen).Lisäksi kuvauksessa on otettu huomioon oikeuskäytäntö sekä veroviranomaisten päätökset ja lausunnot, jotka ovat voimassa jasaatavilla tämän Esitteen päivämääränä.Verolainsäädännön, oikeuskäytännön ja veroviranomaisten kannanottojen muutokset voivat aiheuttaa muutoksia alla kuvattuihinveroseuraamuksiin myös takautuvasti.YleistäSuomessa yleisesti verovelvollisia ja rajoitetusti verovelvollisia kohdellaan verotuksessa eri tavoin. Yleisesti verovelvolliset ovatSuomessa verovelvollisia maailmanlaajuisista tuloistaan. Rajoitetusti verovelvollisia verotetaan vain Suomesta saadusta tulosta.Lisäksi rajoitetusti verovelvollisen Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta saamaa tuloa verotetaan Suomessa. Suomeasitovat verosopimukset voivat rajoittaa Suomen sisäisen verolainsäädännön soveltamista ja estää rajoitetusti verovelvollisenSuomesta saaman tulon verottamisen Suomessa.Luonnollisen henkilön katsotaan yleensä olevan Suomessa yleisesti verovelvollinen silloin, kun hän jatkuvasti oleskelee Suomessayli kuuden kuukauden ajan tai hänellä on Suomessa varsinainen asunto ja koti. Ulkomaille muuttanutta Suomen kansalaista pidetäänkuitenkin Suomessa yleisesti verovelvollisena kunnes kolme vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jonka aikana hän onlähtenyt maasta, jollei hän näytä, että hänellä ei ole verovuonna ollut olennaisia siteitä Suomeen. Ansiotuloa, palkkatulo mukaanlukien, verotetaan progressiivisen veroasteikon mukaan ja pääomatuloa suhteellisen verokannan mukaan, joka tällä hetkellä on 28prosenttia. Suomen lain mukaisesti perustetut yhtiöt ovat Suomessa yleisesti verovelvollisia ja siten Suomessa verovelvollisiamaailmanlaajuisista tuloistaan. Yhteisöverokanta on tällä hetkellä 26 prosenttia.Seuraavassa on yhteenveto tietyistä Tarjottavien osakkeiden hankintaan, omistamiseen ja luovuttamiseen liittyvistäveroseuraamuksista Suomessa yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisille osakkeenomistajille.Osinkojen verotusYleisesti verovelvolliset luonnolliset henkilötOsakkeenomistajan elinkeinotoimintaan (elinkeinotulolähteeseen) kuulumattomien osakkeiden osalta luonnollisen henkilöntuloverolain 33a §:n 2 momentissa tarkoitetusta julkisesti noteeratusta yhtiöstä (”Noteerattu yhtiö”) saamista osingoista 70 prosenttiaon veronalaista pääomatuloa, jota verotetaan kiinteän 28 prosentin verokannan mukaan, ja loput 30 prosenttia on verovapaata tuloa.Osakkeenomistajan elinkeinotoimintaan kuuluvien osakkeiden osalta luonnollisen henkilön Noteeratusta yhtiöstä saamista osingoista70 prosenttia on veronalaista elinkeinotuloa, joka jaetaan verotettavaksi ansiotulona progressiivisen veroasteikon mukaan japääomatulona kiinteän 28 prosentin verokannan mukaan.88

Osinkoa jakavan Noteeratun yhtiön on toimitettava ennakonpidätys yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille maksettavistaosingoista. Tällä hetkellä ennakonpidätyksen suuruus on 19 prosenttia maksettavasta osingosta. Osinkoa jakavan yhtiön toimittamaennakonpidätys hyvitetään luonnollisen henkilön saaman osinkotulon lopullisessa verotuksessa.Suomalaiset osakeyhtiötNoteeratun yhtiön jakamien osinkojen verotus riippuu muun muassa siitä, onko suomalainen osinkoa saava yhtiö Noteerattu yhtiö vaimuu yhtiö.Osingot, joita Noteerattu yhtiö saa toiselta Noteeratulta yhtiöltä ovat lähtökohtaisesti verovapaata tuloa. Jos osakkeet kuitenkinkuuluvat osakkeenomistajan sijoitusomaisuuteen, niistä saatavista osingoista on verotettavaa tuloa 75 prosenttia loppuosan ollessaverovapaata tuloa. Tällaista sijoitusomaisuutta voi olla ainoastaan raha-, vakuutus ja eläkelaitoksilla.Osingot, joita suomalainen listaamaton yhtiö (yksityinen osakeyhtiö) saa Noteeratulta yhtiöltä ovat lähtökohtaisesti 75 prosenttisestiverotettavaa tuloa loppuosan ollessa verovapaata tuloa. Jos kuitenkin listaamaton yhtiö omistaa välittömästi vähintään kymmenenprosenttia osinkoa jakavan Noteeratun yhtiön osakepääomasta, on tällaisille osakkeille saatava osinko verovapaata edellyttäen, ettäosakkeet eivät kuulu osakkeenomistajan sijoitusomaisuuteen.Rajoitetusti verovelvollisetLähtökohtaisesti suomalaisen yhtiön rajoitetusti verovelvolliselle osakkeenomistajalle maksamasta osingosta peritään lähdevero.Osinkoa jakava yhtiö on velvollinen pidättämään lähdeveron lopullisena verona osingon maksamisen yhteydessä. Lähdeveron määräon tällä hetkellä 28 prosenttia, ellei sovellettavassa verosopimuksessa toisin määrätä.Suomi on solminut useiden valtioiden kanssa verosopimuksia, joiden mukaan verosopimuksen soveltamisalaan kuuluville tahoillemaksetuista osingoista pidätettävä lähdeveroprosentti on alennettu. Verosopimusten mukainen lähdeveroprosentti on yleensä vieläalhaisempi, jos osakkeenomistaja on yhtiö, joka omistaa tietyn osuuden osinkoa jakavasta yhtiöstä (yleensä vähintään 10 tai 25prosenttia osinkoa jakavan yhtiön osakepääomasta tai äänistä). Soveltuvan verosopimuksen mukaista alennettua lähdeveroprosenttiavoidaan soveltaa, jos osingonsaaja on toimittanut osinkoa maksavalle yhtiölle voimassaolevan lähdeverokortin tai osingonsaajankansallisuutta ja henkilöllisyyttä koskevat vaadittavat tiedot.Kun hallintarekisteröity osakkeenomistaja on oikeutettu osinkoon, osinkoja maksava suomalainen yhtiö maksaa osingonomaisuudenhoitajalle, joka välittää maksetut osingot osakkeenomistajille. Jos hallintarekisteröidyille osakkeille maksetun osingonsaaja asuu verosopimusvaltiossa, osingosta peritään verosopimuksen mukainen lähdevero, kuitenkin aina vähintään 15 prosenttia (josverosopimuksen mukainen lähdevero on alhaisempi kuin 15 prosenttia, liikaa peritty lähdevero voidaan hakea palautettavaksisamalla kun esitetään tarpeelliset tiedot osingon saajan kansalaisuudesta ja henkilöllisyydestä). Tämä merkitsee sitä, ettähallintarekisteröidylle osakkeelle maksettavasta osingosta peritään verosopimuksen mukainen tai aina vähintään 15 prosentinlähdevero ilman perusteellista selvitystä lopullisesta osingonsaajasta. Tällainen menettely edellyttää kuitenkin, että ulkomainenomaisuudenhoitaja on merkitty verohallinnon pitämään rekisteriin ja että hänen kotipaikkansa on valtiossa, jonka kanssa Suomella onkaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva verosopimus. Lisäksi edellytetään, että ulkomaisella omaisuudenhoitajalla onsuomalaisen tilinhoitajayhteisön kanssa sopimus osakkeiden säilyttämisestä. Tässä sopimuksessa on muun muassa sitouduttavailmoittamaan osingonsaajan asuinvaltio tilinhoitajayhteisölle ja antamaan tarvittaessa lisätietoja verohallinnolle. Mikäli mainitutkriteerit eivät täyty, hallintarekisteröidylle osakkeelle maksettavasta osingosta peritään 28 prosentin lähdevero.Euroopan unionin jäsenvaltioissa asuvat ulkomaiset yhteisötSuomen verolainsäännön mukaan lähdeveroa ei peritä osingoista, jotka maksetaan EU:n jäsenvaltiossa asuvalle ja kotivaltiossaantuloveronalaiselle emo-tytäryhtiödirektiivin (90/435/ETY) 2 artiklan mukaiselle ulkomaiselle yhteisölle, joka välittömästi omistaavähintään kymmenen prosenttia osinkoa jakavan suomalaisen yhtiön pääomasta.Euroopan talousalueella asuvat ulkomaiset yhteisötTietyille Euroopan talousalueella asuville ulkomaisille yhteisöille maksetut osingot ovat joko täysin verovapaita tai niihin sovelletaanalennettua lähdeveroprosenttia riippuen siitä, miten osinkoa verotettaisiin jos se maksettaisiin vastaavalle suomalaiselle yhteisölle.Lähdeveroa ei peritä Suomessa suomalaisen yhtiön rajoitetusti verovelvolliselle yhteisölle maksamista osingoista, jos (i) osinkoasaavan yhteisön kotipaikka on Euroopan talousalueella, (ii) jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avustavälittömien verojen ja vakuutusmaksuista perittävien verojen alalla annettu neuvoston direktiivi 77/799/ETY tai jokin sopimus virkaavustaja tietojenvaihdosta veroasioissa Euroopan talousalueella koskee osingonsaajan kotivaltiota (tällä hetkellä Liechtenstein onainoa ETA-valtio, joka ei täytä tätä edellytystä), (iii) osinkoa saava yhteisö vastaa tuloverolain 33 d §:n 4 momentissa taielinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a §:ssä tarkoitettua suomalaista yhteisöä, (iv) osinko olisi kokonaan verovapaa, jos semaksettaisiin vastaavalle suomalaiselle yhtiölle tai yhteisölle (katso edellä ”—Suomalaiset osakeyhtiöt”), ja (v) osinkoa saava yhtiöantaa selvityksen (asuinvaltion veroviranomaisten antaman todistuksen), että lähdeveroa ei tosiasiassa voida kokonaisuudessaanhyvittää osingonsaajan asuinvaltiossa soveltuvan kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta tehdyn sopimuksen perusteella.Jos osinkoa maksetaan ulkomaiselle yhteisölle, jonka kotipaikka on edellä kohdissa (i) ja (ii) esitetyt vaatimukset täyttävässävaltiossa ja joka täyttää edellä kohdassa (iii) esitetyt edellytykset, mutta maksettava osinko olisi ainoastaan osittain verovapaata, josse maksettaisiin vastaavalle suomalaiselle yhteisölle (katso edellä ”—Suomalaiset osakeyhtiöt”), maksettavasta osingosta peritäänSuomessa lähdevero (katso edellä ”—Rajoitetusti verovelvolliset”), mutta lähdeveroprosentti on tällaisten osinkojen osalta alennettu19,5 prosenttiin (28 prosentin sijaan). Siten lukuun ottamatta emo-tytäryhtiödirektiivissä tarkoitettuja yhteisöjä, jotka täyttävätverovapauden edellytykset omistamalla välittömästi vähintään kymmenen prosenttia osinkoa jakavan suomalaisen yhtiön pääomasta89

(katso edellä ”—Euroopan unionin jäsenvaltioissa asuvat ulkomaiset yhteisöt”), 19,5 prosentin lähdeverokantaa sovelletaanulkomaiselle yhteisölle (jonka kotipaikka on edellä kohdissa (i) ja (ii) esitetyt vaatimukset täyttävässä valtiossa ja joka täyttää edelläkohdassa (iii) esitetyt edellytykset) maksettaviin osinkoihin, mikäli osinkoa jakavan suomalaisen yhtiön osakkeet kuuluvat osinkoasaavan yhtiön sijoitusomaisuuteen tai mikäli osinkoa saava yhtiö ei ole Noteerattu yhtiö. Sovellettavasta kaksinkertaisen verotuksenpoistamista koskevasta sopimuksesta riippuen sovellettava lähdevero voi olla myös alempi kuin 19,5 prosenttia (katso edellä ”—Rajoitetusti verovelvolliset”).Euroopan talousalueella asuvat ulkomaiset luonnolliset henkilötUlkomailla asuville rajoitetusti verovelvollisille luonnollisille henkilöille maksettavat osingot voidaan asianomaisen henkilönvaatimuksesta edellä kuvatun lähdeverotuksen (katso edellä ”—Rajoitetusti verovelvolliset”) sijaan verottaa verotusmenettelystäannetun lain (1558/1995, muutoksineen) mukaisessa järjestyksessä eli vastaavasti kuin Suomessa yleisesti verovelvollisia verotetaan(katso edellä ”—Yleisesti verovelvolliset luonnolliset henkilöt”), edellyttäen, että (i) osinkoa saavan luonnollisen henkilön kotipaikkaon Euroopan talousalueella, (ii) jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen javakuutusmaksuista perittävien verojen alalla annettu neuvoston direktiivi 77/799/ETY tai jokin sopimus virka-avusta jatietojenvaihdosta veroasioissa Euroopan talousalueella koskee osingonsaajan kotivaltiota (tällä hetkellä Liechtenstein on ainoa ETAvaltio,joka ei täytä tätä edellytystä) ja (iii) osingon saaja antaa selvityksen (asuinvaltion veroviranomaisten antaman todistuksen),että lähdeveroa ei tosiasiassa voida kokonaisuudessaan hyvittää osingonsaajan asuinvaltiossa soveltuvan kaksinkertaisen verotuksenpoistamisesta tehdyn sopimuksen perusteella.LuovutusvoitotYleisesti verovelvolliset luonnolliset henkilötOsakkeiden myynnistä muuten kuin elinkeinotoiminnan harjoittamisen yhteydessä syntynyt luovutusvoitto verotetaan Suomessayleisesti verovelvollisen luonnollisen henkilön pääomatulona tai vastaavasti syntynyt luovutustappio vähennetään luovutusvoitosta.Luovutusvoittoja verotetaan 28 prosentin verokannan mukaan. Myyjän elinkeinotoimintaan (elinkeinotulolähteeseen) kuuluvienosakkeiden myynnistä saatu voitto katsotaan myyjän elinkeinotuloksi, joka jaetaan tuloverolain mukaan verotettavaksi ansiotulonaprogressiivisen veroasteikon mukaan ja pääomatulona kiinteän 28 prosentin verokannan mukaan.Luonnollisten henkilöiden elinkeinotoimintaan kuulumattomien arvopapereiden myynnistä aiheutuvat luovutustappiot voidaanvähentää luovutusvoitoista samana ja kolmena luovutusta seuraavana kalenterivuotena. Koska luovutustappiot eivät olevähennyskelpoisia muista pääomatuloista kuin luovutusvoitoista, niitä ei huomioida vahvistettaessa pääomatulolajin alijäämääverovuodelle. Tällaiset luovutustappiot eivät myöskään lisää alijäämähyvitystä, joka voidaan vähentää alijäämähyvityksen piiriinkuuluvan veron määrästä. Myyjän elinkeinotoimintaan kuuluvien osakkeiden osalta tappioiden vähentäminen tapahtuu kutenjäljempänä kohdassa ”—Suomalaiset osakeyhtiöt”.Edellä esitetystä huolimatta yleisesti verovelvollisen luonnollisen henkilön saama elinkeinotoimintaan kuulumattoman omaisuudenluovutusvoitto, kuten Osakkeista saatu luovutusvoitto, ei ole kuitenkaan verotettavaa tuloa, jos kalenterivuonna luovutetunomaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään tuhat euroa (lukuun ottamatta omaisuutta, jonka luovutus on Suomenverolainsäädännön nojalla verovapaata). Vastaavasti luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen, jos kalenterivuonna luovutetunomaisuuden yhteenlasketut hankintamenot ovat enintään tuhat euroa ja kaiken kalenterivuonna luovutetun omaisuudenluovutushinnat ovat samalla yhteensä enintään tuhat euroa.Luovutusvoitto ja -tappio lasketaan vähentämällä myyntihinnasta alkuperäinen hankintameno ja myynnistä aiheutuneet kulut.Vaihtoehtoisesti luonnolliset henkilöt voivat elinkeinotoimintaan kuulumattomien osakkeiden osalta todellisen hankintamenon sijastakäyttää niin sanottua hankintameno-olettamaa, jonka suuruus on 20 prosenttia myyntihinnasta tai, jos osakkeet on omistettuvähintään kymmenen vuotta, 40 prosenttia myyntihinnasta. Mikäli hankintameno-olettamaa käytetään todellisen hankintamenonsijasta, voiton hankkimisesta aiheutuneiden kustannusten katsotaan sisältyvän hankintameno-olettamaan, eikä niitä voida enäävähentää erikseen myyntihinnasta.Suomessa yleisesti verovelvollisten luonnollisten henkilöiden on lisättävä esitäytettyyn veroilmoitukseen tiedot kalenterivuonnatapahtuneista arvopapereiden (kuten Tarjottavien osakkeiden) luovutuksista.Suomalaiset osakeyhtiötSeuraavassa esitetty koskee vain sellaisia suomalaisia osakeyhtiöitä, joita verotetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lainnojalla. Osakkeista saatava luovutusvoitto on pääsääntöisesti osakeyhtiön verotettavaa tuloa.Osakkeet voivat olla osakeyhtiön käyttö-, vaihto-, sijoitus- tai rahoitusomaisuutta. Osakkeiden luovutusten ja arvonalentumistenverotuskohtelu vaihtelee osakkeiden omaisuuslajista riippuen. Osakkeet voivat olla myös osakeyhtiön muun toiminnan tulolähteenomaisuutta. Tuloverolain säännöksiä sovelletaan luovutusvoittoihin, jotka kertyvät muun toiminnan tulolähteeseen kuuluvanomaisuuden luovutuksesta.Osakkeiden myyntihinta lasketaan pääsääntöisesti osaksi suomalaisen yhtiön liiketoiminnan tuloa. Vastaavasti osakkeidenhankintameno on vähennyskelpoinen meno kyseisen yhtiön verotuksessa osakkeiden luovutuksen yhteydessä. Tiettyjen tiukastimääriteltyjen edellytysten täytyttyä suomalaisen osakeyhtiön saamat osakkeiden luovutusvoitot ovat kuitenkin verovapaita.90

Niin sanottua osakkuusvähennystä koskevien säännösten mukaan muun kuin pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön saamaluovutusvoitto elinkeinotoiminnan käyttöomaisuusosakkeista ei pääsääntöisesti ole verotettavaa tuloa eikä luovutuksessa syntynyttappio ole vastaavissa oloissa vähennyskelpoinen, jos muun muassa (i) verovelvollinen on omistanut yhtäjaksoisesti vähintäänvuoden ajan ajanjaksona, joka on päättynyt enintään vuotta ennen luovutusta, vähintään 10 prosentin osuuden luovutettavan yhtiönosakepääomasta ja luovutettavat osakkeet kuuluvat näin omistettuihin osakkeisiin, (ii) luovutuksen kohteena oleva yhtiö ei olekiinteistö- tai asunto-osakeyhtiö taikka osakeyhtiö, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista taihallintaa, ja (iii) luovutuksen kohteena oleva yhtiö on yleisesti verovelvollinen Suomessa tai yhtiö, jota tarkoitetaan emotytäryhtiödirektiivin(1990/435/ETY) 2 artiklassa, tai yhtiö, jonka kotipaikka on sellaisessa valtiossa, jonka kanssa Suomi on tehnytosinkoon soveltuvan kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan verosopimuksen.Jos myyvän yhtiön käyttöomaisuuteen kuuluvien muiden kuin niin sanottujen osakkuusvähennyksen mukaisten osakkeidenluovutuksesta syntyy verotuksessa vähennyskelpoinen luovutustappio, tällainen tappio voidaan vähentää vain osakkeidenluovutuksesta saaduista luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena. Muiden kuin käyttöomaisuusosakkeidenluovutuksesta syntynyt vähennyskelpoinen luovutustappio voidaan vähentää verotettavasta tulosta verovuonna sekä kymmenenä sitäseuraavana vuonna yleisten tappiontasausta koskevien säännösten mukaisesti.Rajoitetusti verovelvollisetRajoitetusti verovelvolliset eivät pääsääntöisesti ole Suomessa verovelvollisia suomalaisen yhtiön osakkeiden myynnistä saamastaanluovutusvoitosta, paitsi jos rajoitetusti verovelvollisella katsotaan olevan tuloverolaissa tarkoitettu kiinteä toimipaikka Suomessa jaosakkeet katsotaan kyseisen kiinteän toimipaikan omaisuudeksi.VarainsiirtoveroHelsingin Pörssissä noteerattujen Osakkeiden luovutuksesta ei peritä Suomessa varainsiirtoveroa, jos luovutus tapahtuu kiinteäärahavastiketta vastaan. Verovapauden edellytyksenä on, että luovutuksessa on välittäjänä tai osapuolena arvopaperimarkkinalaissatarkoitettu arvopaperivälittäjä tai että luovutuksensaaja on hyväksytty kaupankäyntiosapuoleksi sillä markkinalla, jolla luovutustapahtuu. Lisäksi jos välittäjä tai kaupan toinen osapuoli ei ole suomalainen sijoituspalveluyritys tai luottolaitos taikka ulkomaisensijoituspalveluyrityksen tai luottolaitoksen Suomessa sijaitseva sivuliike tai -konttori, verovapauden edellytyksenä on, ettäluovutuksensaaja antaa luovutuksesta ilmoituksen Suomen veroviranomaisille kahden kuukauden kuluessa luovutuksesta tai ettävälittäjä antaa luovutuksesta verohallinnolle verotusmenettelystä annetun lain mukaisen vuosi-ilmoituksen. Verovapauden piirissäeivät ole tietyt erikseen määritellyt luovutukset, kuten pääomasijoitukset ja varojen jako. Verovapaus ei myöskään koske luovutusta,joka tapahtuu osakeyhtiölaissa säädetyn vähemmistöosakkeenomistajien lunastusvelvollisuuden täyttämiseksi.Mikäli Osakkeiden luovutus ei täytä edellä esitettyjä verovapaudelle asetettuja vaatimuksia, ostajan on maksettava varainsiirtoveroa1,6 prosenttia luovutushinnasta. Jos ostaja ei ole Suomessa yleisesti verovelvollinen eikä ulkomaisen luottolaitoksen,sijoituspalveluyrityksen tai rahastoyhtiön suomalainen sivuliike tai -konttori, on myyjän perittävä vero ostajalta. Mikäli kaupanosapuolena tai välittäjänä on suomalainen sijoituspalveluyritys tai luottolaitos tai ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen tailuottolaitoksen Suomessa oleva sivuliike tai -konttori, se on velvollinen perimään varainsiirtoveron ostajalta ja tilittämään senvaltiolle. Mikäli kumpikaan kaupan osapuolista ei ole Suomessa yleisesti verovelvollinen taikka ulkomaisen luottolaitoksen,sijoituspalveluyrityksen tai rahastoyhtiön suomalainen sivuliike tai -konttori, ei osakeluovutuksesta peritä varainsiirtoveroa.Varainsiirtoveroa ei ole suoritettava, jos veron määrä on vähemmän kuin kymmenen euroa. Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskemisen ja merkinnän yhteydessä ei makseta varainsiirtoveroa.91

NÄHTÄVILLÄ OLEVAT ASIAKIRJATSeuraavien asiakirjojen jäljennökset ovat nähtävillä tämän Esitteen voimassaoloaikana arkisin normaalin työajan puitteissaStockmannin rekisteröidyssä toimipaikassa osoitteessa Aleksanterinkatu 52 B, 00100 Helsinki:• Yhtiöjärjestys, sellaisena kuin se on voimassa tämän Esitteen päivämääränä• Stockmannin tilintarkastetut konsernitilinpäätökset 31.12.2010, 31.12.2009 ja 31.12.2008 päättyneiltä tilikausilta• Stockmannin tilintarkastamaton osavuosikatsaus 31.3.2011 päättyneeltä kolmen kuukauden jaksolta• Esite• Finanssivalvonnan päätökset koskien tätä EsitettäESITTEESEEN VIITTAAMALLA SISÄLLYTETYT ASIAKIRJATSeuraavat asiakirjat on liitetty tähän Esitteeseen viittaamalla Euroopan komission asetuksen (EY) N:o 809/2004 artiklan 28mukaisesti, ja ne muodostavat osan Stockmannin taloudellisista tiedoista. Viittaamalla liitetyt asiakirjat ovat saatavilla osoitteessawww.stockmanngroup.fi ja arkisin normaalin työajan puitteissa Stockmannin liikkeenjohdosta osoitteessa Aleksanterinkatu 52 B,00100 Helsinki:AsiakirjaStockmann Oyj Abp:n tilinpäätös vuodelta 2010Stockmann Oyj Abp:n tilintarkastuskertomus 2010Stockmann Oyj Abp:n tilinpäätös vuodelta 2009Viittaamalla sisällytetyt tiedotStockmann Oyj Abp:n tilintarkastuskertomus 2009Stockmann Oyj Abp:n vuosikertomus 2008, sivut48–106 Stockmannin tilinpäätös vuodelta 2008Stockmann Oyj Abp:n vuosikertomus 2008, sivu107 Tilintarkastuskertomus 2008Viitattuihin asiakirjoihin sisältyvissä Yhtiön tilinpäätöksissä hallituksen toimintakertomusten yhteydessä esitetyt taulukot ja kuvioteivät ole tilintarkastettuja. Myöskään osakkeet ja osakepääoma -osion yhteydessä esitetyt graafit eivät ole tilintarkastettuja.Vuosikertomuksen 2008 sisältämät tiedot muilta osin kuin viittaamalla sisällytettyjen tietojen osalta ovat joko tarpeettomia sijoittajankannalta tai löytyvät muualta esitteestä.92

LIITE A: TILINTARKASTAJAN LAUSUNTO ESITTEESEEN SISÄLTYVÄSTÄTULOSENNUSTEESTAStockmann Oyj Abp:n hallitukselle esitteeseen liitettäväksiAnnamme Komission asetuksen (EY) N:o 809/2004 liitteen 1 kohdassa 13.2 tarkoitetun lausuntomme Stockmann Oyj Abp:n29.4.2011 päivätyn esitteen vuotta 2011 koskevasta tulosennusteesta, joka on esitetty esitteen kohdan ”Stockmannin liiketoiminnantulos, taloudellinen asema ja tulevaisuuden näkymä” otsikon ”Tulevaisuuden näkymät ja tulosennuste” alla:”Stockmann-konserni arvioi liikevaihdon kasvun jatkuvan vuonna 2011. Tilikauden liikevoiton arvioidaan olevan edellisvuottaparempi.”Liikkeeseenlaskijan johto vastaa tulosennusteiden laatimisesta sekä olettamuksista, joihin ennusteet perustuvat. Meidäntehtävänämme on antaa lausunto siitä antavatko johdon käyttämät olettamukset kohtuullisen perustan tulevaisuuden ennusteille jaonko ennusteet laadittu olettamusten perusteella. Työmme on suoritettu noudattaen soveltuvin osin Kansainvälistävarmennustoimeksiantostandardia ISAE 3400 ”Tulevaisuutta koskevan taloudellisen informaation tarkastaminen”.Olettamuksien pohjana olevaa aineistoa arvioidessamme tietoomme ei ole tullut mitään mikä antaisi meille syyn uskoa, etteivät nämäolettamukset antaisi kohtuullista perustaa ennusteille. Esitteeseen sisältyvät ennusteet ovat käsityksemme mukaan asianmukaisestilaadittu johdon käyttämien esitteessä esitettyjen tietojen perusteella ja niiden laadinnassa on noudatettu liikkeeseen laskijankäyttämiä laskenta- ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteita. Emme ole suorittaneet esitteeseen sisältyvien tulosennusteiden tai niidenlaatimisen yhteydessä käytettyjen tietojen ja olettamusten tilintarkastusta emmekä näin ollen anna tilintarkastuskertomusta.Tulevaisuuden toteutuvat tulokset tulevat todennäköisesti poikkeamaan ennakoidusta, sillä kaikki tulevaisuutta koskevat tapahtumateivät useinkaan toteudu odotetulla tavalla ja poikkeamat saattavat olla olennaisia, erityisesti vallitsevassa markkinatilanteessa.Helsinki, 29. huhtikuuta 2011Jari HärmäläKHTHenrik HolmbomKHT93

LIITE B: TILINTARKASTAMATON OSAVUOSIKATSAUS 31.3.2011 PÄÄTTYNEELTÄTILIKAUDELTASTOCKMANN-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2011Liikevaihto kasvoi, liiketulos edellistä vuotta pienempiEnsimmäinen vuosineljännes 2011:Konsernin liikevaihto kasvoi 9,4 prosenttia ja oli 407,7 Me (372,6 Me).Liiketulos oli -29,9 Me (-9,2 Me).Katsauskauden tulos oli -34,8 Me (2,2 Me)Osakekohtainen tulos oli -0,49 e (0,03 e).Toimitusjohtaja Hannu Penttilä:”Stockmann-konsernin liikevaihto kasvoi alkuvuonna erityisesti vuonna 2010 valmistuneiden investointien ansiosta. Etenkin Pietarinuusi tavaratalo, Helsingin laajentunut tavaratalo ja muotiketjujen uudet myymälät nostivat liikevaihtoamme. Baltian markkinoidentilanne on parantumassa taloudellisen taantuman jälkeen, ja tavaratalojen myynti nousi.Toisaalta kohtuuhintaisten vaatteiden markkinoiden kehitys oli arvioitua heikompaa, ja kilpailu on kiristynyt. Tämä näkyymuotiketjujemme Seppälän ja Lindexin asiakasmäärissä ja myynnissä.Stockmannin ensimmäisen vuosineljänneksen liiketulos on sesonkiluonteisuudesta johtuen tyypillisesti tappiollinen, mutta emme oletyytyväisiä nyt nähtyyn tuloskehitykseen.Hullut Päivät -kampanja katsauskauden jälkeen huhtikuussa onnistui kaikilla markkinoilla ja antoi hyvän alun toisellevuosineljännekselle. Arviomme mukaan tuloskasvuun on mahdollisuuksia erityisesti vuoden kahdella viimeisellä neljänneksellä.Pidämme koko vuoden tulosennusteen entisellään.”Avainlukuja1-3/2011 1-3/2010 IndeksiLiikevaihto milj. euroa 407,7 372,6 109Liiketulos milj. euroa -29,9 -9,2Voitto ennen veroja milj. euroa -38,3 -9,8Tulos/osake, laimentamaton euroa -0,49 0,03Oma pääoma/osake euroa 11,13 11,29 98Liiketoiminnan rahavirta milj. euroa -145,4 -73,8Tunnuslukuja 1-3/2011 1-3/2010Nettovelkaantumisaste pros. 119,7 93,0Omavaraisuusaste pros. 36,8 41,9Osakkeiden määrä, painotettukeskiarvo, laimennettu tuhatta kpl 71 936 71 750Sijoitetun pääoman tuotto,liukuva 12 kk pros. 4,3 6,7LIIKEVAIHTO JA TULOSKansainvälinen talous kehittyi katsauskaudella kokonaisuutena hyvin, ja vähittäiskaupassa myynti kasvoi tietyillä tuotealueilla.Kohtuuhintaisten vaatteiden kysyntä ei yltänyt arvioituun tasoon, mikä vaikutti näiden markkinoiden kehitykseen, myös Lindexiin jaSeppälään, joiden myymälöiden kävijämäärät laskivat. Tämän seurauksena myyntivolyymit jäivät ensimmäisellä vuosineljänneksellämerkittävästi arvioitua pienemmiksi. Yleisestä markkinakehityksestä huolimatta tavarataloliiketoiminnan liikevaihto jatkoi kasvua.Stockmann-konsernin katsauskauden liikevaihto kasvoi 9,4 prosenttia ja oli 407,7 miljoonaa euroa (372,6 miljoonaa euroa).Liikevaihto Suomessa kasvoi 3,8 prosenttia ja oli 212,2 miljoonaa euroa. Liikevaihto ulkomailla oli 195,5 miljoonaa euroa, ja kasvuaoli 16,2 prosenttia. Kasvu oli voimakasta erityisesti Venäjällä äskettäin avautuneen Nevsky Centre -kauppakeskuksen ja Pietarintavaratalon ansiosta. Ulkomaisen liikevaihdon osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,0 prosenttia (45,1 prosenttia).Liiketoiminnan muita tuottoja ei ollut katsauskaudella.Konsernin liiketoiminnan myyntikate kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 11,7 miljoonalla eurolla ja oli 193,4 miljoonaaeuroa. Suhteellinen myyntikate oli 47,4 prosenttia (48,8 prosenttia). Toiminnan kustannukset kasvoivat 27,6 miljoonaa euroa japoistot 4,9 miljoonaa euroa.94

Konsernin liiketulos pieneni katsauskaudella 20,8 miljoonaa euroa ja oli -29,9 miljoonaa euroa (-9,2 miljoonaa euroa).Nettorahoituskulut kasvoivat katsauskaudella 7,7 miljoonaa euroa ja olivat 8,3 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa). Korollisenvieraan pääoman määrän kasvu sekä markkinakorkojen nousu kasvattivat osaltaan korkokustannuksia. Lisäksi katsauskaudennettorahoituskuluja rasittivat 0,7 miljoonan euron kertaluontoiset valuuttakurssitappiot. Edellisenä vuonna nettorahoituskulujapienensivät 3,7 miljoonan euron kertaluontoiset valuuttakurssivoitot.Katsauskauden tulos ennen veroja oli -38,3 miljoonaa euroa eli 28,5 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Katsauskaudentappiollisesta tuloksesta kirjattiin 3,5 miljoonan euron verohyvitys. Edellisenä vuonna verojen positiivinen vaikutus tulokseen oli12,0 miljoonaa euroa. Katsauskauden tulos oli -34,8 miljoonaa euroa (2,2 miljoonaa euroa).Tammi-maaliskuun osakekohtainen tulos oli -0,49 euroa (0,03 euroa) ja optioiden vaikutuksella laimennettuna -0,48 euroa (0,03euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 11,13 euroa (11,29 euroa).LIIKEVAIHTO JA TULOSKEHITYS LIIKETOIMINTASEGMENTEITTÄINTavarataloryhmäTavarataloryhmän liikevaihto kasvoi 13,4 prosenttia ja oli 256,4 miljoonaa euroa (226,0 miljoonaa euroa). Liikevaihto Suomessakasvoi 5,6 prosenttia ja oli 180,8 miljoonaa euroa (171,1 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi erityisesti laajentuneessa Helsinginkeskustan tavaratalossa. Myös etäkaupan markkinajohtaja Hobby Hall kasvatti liikevaihtoaan.Ulkomaantoimintojen euromääräinen liikevaihto kasvoi 37,7 prosenttia. Ulkomaisen liikevaihdon osuus ryhmän liikevaihdosta oli29,4 prosenttia (24,3 prosenttia). Venäjän liikevaihto kasvoi merkittävästi Pietarin uuden tavaratalon ja Moskovan uusimpientavaratalojen vahvan kehityksen ansiosta. Baltian maiden tavaratalojen liikevaihto kehittyi myös hyvin.Katsauskauden suhteellinen myyntikate oli edellisen vuoden tasolla eli 39,7 prosenttia (39,6 prosenttia). Tavarataloryhmän liiketulosoli -14,8 miljoonaa euroa (-8,2 miljoonaa euroa). Kulut ja poistot kasvoivat selvästi vertailukaudesta laajentumisen ja Moskovanlogistiikkakeskuksen muuton takia.LindexLindexin liikevaihto oli katsauskaudella 123,3 miljoonaa euroa, joka oli 6,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (115,7miljoonaa euroa). Liikevaihto oli Suomessa edellisvuoden tasolla ja kasvoi muissa maissa 7,5 prosenttia. Liikevaihdon kasvu jatkuivoimakkaana uusilla markkinoilla Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Ruotsin kruunun vahvistuminen euroon verrattuna nostiliikevaihtoa. Vertailukelpoisilla paikallisvaluutoilla liikevaihto oli lähes edellisvuoden tasolla.Katsauskauden suhteellinen myyntikate laski mutta pysyi edelleen korkealla tasolla 62,1 prosentissa (64,3 prosenttia).Myymäläverkoston laajentumisen takia toiminnan kustannukset ja poistot kasvoivat myyntikatteen kasvua nopeammin. Lindexinkatsauskauden liiketulos oli -7,9 miljoonaa euroa (2,1 miljoonaa euroa).SeppäläSeppälän liikevaihto pieneni 9,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna ja oli 27,9 miljoonaa euroa (30,8miljoonaa euroa). Liikevaihto pieneni Suomessa 9,9 prosenttia ja ulkomailla 8,8 prosenttia. Kävijämäärät jäivät kaikilla markkinoillaalle edellisvuoden. Lisäksi Kaukoidän hankintamarkkinoiden kapasiteettivajeesta johtuen Venäjän kauden alun toimituksetviivästyivät. Ulkomaisen liikevaihdon osuus Seppälän liikevaihdosta oli 36,2 prosenttia (35,9 prosenttia).Tuotteiden hankintahintojen nousu ja myynnin vauhdittamiseksi tehdyt toimenpiteet heikensivät suhteellista myyntikatetta, joka oli53,8 prosenttia (56,7 prosenttia). Seppälän liiketulos oli -4,9 miljoonaa euroa (-0,9 miljoonaa euroa).RAHOITUS JA SITOUTUNUT PÄÄOMARahavarat olivat maaliskuun 2011 lopussa 31,6 miljoonaa euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 22,2 miljoonaa euroa ja vuoden 2010lopussa 36,7 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli-145,4 miljoonaa euroa (-73,8 miljoonaa euroa).Korollisen vieraan pääoman määrä oli maaliskuun lopussa 979,5 miljoonaa euroa (769,3 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaista velkaaoli 520,1 miljoonaa euroa (616,7 miljoonaa euroa). Lisäksi konsernilla on 341,8 miljoonaa euroa nostamattomia pitkäaikaisiakomittoituja lainalimiittejä. Vuoden 2010 lopussa korollisen vieraan pääoman määrä oli 813,3 miljoonaa euroa, josta pitkäaikaista oli521,3 miljoonaa euroa.Nettokäyttöpääoma oli maaliskuun lopussa 151,6 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 119,6 miljoonaa euroa ja vuoden 2010lopussa 79,5 miljoonaa euroa. Yhtiökokouksen 22.3.2011 päättämä vuoden 2010 osinko, 58,3 miljoonaa euroa, maksettiinhuhtikuussa. Omavaraisuusaste oli maaliskuun lopussa 36,8 prosenttia (41,9 prosenttia). Vuoden 2010 lopussa omavaraisuusaste oli95

43,1 prosenttia. Nettovelkaantumisaste (net gearing) oli maaliskuun lopussa 119,7 prosenttia (93,0 prosenttia). Vuoden 2010 lopussanettovelkaantumisaste oli 87,7.Sijoitetun pääoman tuotto oli viimeisen 12 kuukauden ajalta 4,3 prosenttia (5,8 prosenttia vuonna 2010). Konsernin sijoitettu pääomakasvoi 199,3 miljoonaa euroa edellisen vuoden maaliskuusta ja oli katsauskauden lopussa 1 771,6 miljoonaa euroa (1 572,3miljoonaa euroa).INVESTOINNITInvestoinnit olivat katsauskaudella yhteensä 23,8 miljoonaa euroa (38,5 miljoonaa euroa). Poistot olivat 19,1 miljoonaa euroa (14,2miljoonaa euroa).Stockmann avasi uuden tavaratalon Jekaterinburgissa, Venäjällä 30.3.2011. Tavaratalo toimii vuokratiloissa Greenwichkauppakeskuksessa,ja sen myyntipinta-ala on noin 7 800 neliömetriä. Stockmannin investointi hankkeeseen on noin 14 miljoonaaeuroa, josta katsauskaudelle kohdistui 7.8 miljoonaa euroa.Tavarataloryhmän Venäjän logistiikkakeskus siirtyi uusiin, ajanmukaisiin vuokratiloihin Moskovan luoteisosaan vuoden 2010lopussa. Investointi uuteen varastoon on 3,1 miljoonaa euroa, josta katsauskaudelle kohdistui 2,7 miljoonaa euroa.Tavarataloryhmässä tehtiin joulukuussa 2010 päätös uuden toiminnanohjausjärjestelmän hankkimisesta. Mittava järjestelmäprojektikäynnistyi maaliskuussa 2011 ja se tulee kestämään useita vuosia. Hankkeeseen investoitiin katsauskaudella 2,8 miljoonaa euroa.Tavarataloryhmän investoinnit olivat katsauskaudella yhteensä 15,5 miljoonaa euroa (33,0 miljoonaa euroa).Lindex avasi katsauskaudella kuusi myymälää: kolme Venäjällä, yhden Liettuassa, yhden franchising-myymälän Saudi-Arabiassa jayhden liikkeen uudella markkina-alueella Puolassa. Tammikuussa Lindex avasi verkkokauppansa koko EU:n alueella. Nyt Lindexinmuotia voi ostaa internetin kautta 27 Euroopan maassa. Katsauskaudella suljettiin yksi myymälä Ruotsissa ja yksi Norjassa. Lindexininvestoinnit olivat yhteensä 6,6 miljoonaa euroa (5,0 miljoonaa euroa).Seppälä ei avannut katsauskaudella uusia myymälöitä. Suomessa lopetettiin yksi myymälä. Seppälän investoinnit olivat yhteensä 1,1miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa).Konsernin muut investoinnit olivat yhteensä 0,5 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa euroa). Konsernin taloushallinnon järjestelmätvaihdetaan vaiheittain tavarataloryhmän toiminnanohjausjärjestelmän uusimisen yhteydessä.UUDET HANKKEETInvestointisuunnitelma tilikaudelle 2011 on tarkistettu vastaamaan markkinoiden epävarmuutta. Investointien arvioidaan olevanyhteensä noin 70 miljoonaa euroa vuonna 2011, mikä on 15 miljoonaa euroa vähemmän kuin aikaisemmassa suunnitelmassa.Stockmann allekirjoitti vuonna 2010 sopimuksen vuokratiloissa toimivan Tampereen tavaratalon laajentamisesta. Tavaratalonmyyntipinta-ala kasvaa laajennuksen myötä noin 4 000 neliömetrillä 15 000 neliömetriin. Stockmannin investointi hankkeeseen onnoin 6 miljoonaa euroa. Laajennuksen on tavoitteena valmistua vuonna 2013.Lindex jatkaa laajentumistaan, mutta uusien myymälöiden määrää on tarkistettu. Tavoitteena on avata vuonna 2011 noin 30 uuttamyymälää, franchising-myymälät mukaan lukien. Pääosa uusista myymälöistä avataan Keski-Euroopassa ja Venäjällä.Katsauskauden jälkeen on avattu yksi myymälä Suomessa ja yksi franchising-myymälä Saudi-Arabiassa.Seppälä laajentaa myymäläverkkoaan hieman alkuperäistä suunnitelmaa hitaammin. Katsauskauden jälkeen on avattu kolme uuttamyymälää ja loppuvuoden aikana avataan vielä neljä myymälää Venäjälle ja Suomeen.VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSETStockmann Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 22.3.2011. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.- 31.12.2010, myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille ja päätti jakaa tilikaudelta 2010 osinkoa 0,82 euroa eli yhteensä 58,3 miljoonaaeuroa. Osinko on 74,5 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.Yhtiökokous päätti hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti, että hallitukseen valitaan kahdeksanjäsentä, ja valitsi valiokunnan ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenet toimitusjohtaja Kaj-Gustaf Berghin, toimitusjohtaja ErkkiEtolan, rehtori Eva Liljeblomin, toimitusjohtaja Kari Niemistön, toimitusjohtaja Charlotta Tallqvist-Cederbergin, ministeriChristoffer Taxellin ja filosofian maisteri Carola Teir-Lehtisen uudelleen toimikaudelle, joka jatkuu seuraavan yhtiökokouksenloppuun saakka. Lisäksi uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin toimitusjohtaja Dag Wallgren samaksi toimikaudeksi. Hallituksenjäsenten palkkiot päätettiin pitää ennallaan ja ne maksetaan edelleen pääosin osakepalkkioina.Järjestäytymiskokouksessaan yhtiökokouksen jälkeen 22.3.2011 hallitus valitsi puheenjohtajakseen edelleen Christoffer Taxellin javarapuheenjohtajakseen edelleen Erkki Etolan. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi ChristofferTaxellin ja muiksi jäseniksi Erkki Etolan, Charlotta Tallqvist-Cederbergin ja Dag Wallgrenin.96

Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin edelleen KHT-tilintarkastaja Jari Härmälä ja KHT-tilintarkastaja Henrik Holmbom.Varatilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMAYhtiön osakekannan markkina-arvo maaliskuun 2011 lopussa oli 1 636,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 lopussa osakekannanmarkkina-arvo oli 2 047,1 miljoonaa euroa.Katsauskauden lopussa Stockmannin A-osakkeen kurssi oli 25,39 euroa, kun se vuoden 2010 lopussa oli 29,40 euroa, ja B-osakkeenkurssi 21,20 euroa, kun se vuoden 2010 lopussa oli 28,30 euroa. Osakkeita vaihdettiin katsauskauden aikana 0,1 miljoonaa A-osaketta (0,6 miljoonaa) ja 4,9 miljoonaa B-osaketta (5,9 miljoonaa). Tämä vastaa 0,3 prosenttia keskimääräisestä A-osakkeidenmäärästä ja 12,0 prosenttia keskimääräisestä B-osakkeiden määrästä.Stockmannilla oli 30 627 563 A-sarjan osaketta ja 40 518 437 B-sarjan osaketta eli yhteensä71 146 000 osaketta 31.3.2011. A-sarjan osakkeilla on 10 ääntä osaketta kohden ja B-sarjan osakkeilla yksi ääni osaketta kohden.Osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin.Yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeita, eikä hallituksella ole voimassaolevia valtuuksia omien osakkeiden ostamiseen taiosakeanteihin.Stockmannilla oli 45 760 osakkeenomistajaa maaliskuun lopussa, kun vuotta aiemmin osakkeenomistajia oli ollut 43 734.HENKILÖSTÖStockmann-konsernin keskimääräinen työntekijämäärä oli alkuvuonna 2011 suurempi kuin vertailukaudella 2010. Kasvu johtuilähinnä uusien tavaratalojen avaamisesta Venäjällä, Helsingin tavaratalon laajentumisesta ja Lindexin myymäläverkoston kasvusta.Konsernin keskimääräinen henkilömäärä ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli 15 552, mikä on 1 442 henkilöä enemmän kuinvertailujaksolla 2010. Kokoaikaiseksi muutettu keskimääräinen henkilömäärä nousi 949 henkilöllä ja oli 11 843 henkilöä.Konsernin palkkakulut olivat 76,8 miljoonaa euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 67,9 miljoonaa euroa. Kaikki työsuhde-etuuksistaaiheutuneet kulut olivat 98,0 miljoonaa euroa (85,8 miljoonaa euroa) eli 24 prosenttia (23 prosenttia) liikevaihdosta.Maaliskuun 2011 lopussa konsernin palveluksessa oli 16 224 henkilöä (14 447). Luku sisältää Hullujen Päivien ajoituksen vuoksinoin 600 määräaikaista kausityöntekijää Suomessa. Ulkomailla työskenteli 9 039 henkilöä. Edellisen vuoden maaliskuun lopussaulkomailla työskenteli 8 077 henkilöä. Ulkomailla työskentelevien osuus koko henkilöstöstä oli 56 prosenttia (56 prosenttia).KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMATStockmann on jättänyt 26.4.2011 Tukholman kansainväliselle arbitraatio-oikeudelle hakemuksen välimiesmenettelyn aloittamisestaStockmannin ja rakennusyhtiö OOO CSCEC:n (”Kitai Stroi”) välillä. Välimiesmenettelyn tarkoituksena on löytää ratkaisuerimielisyyteen, joka koskee Pietarissa sijaitsevan Nevsky Centre -kauppakeskuksen rakennusurakkasopimuksen lopullista arvoa.Varsinaisen välimieskäsittelyn arvioidaan alkavan vuoden 2011 aikana, ja se kestää arviolta kaksi vuotta. Molempien osapuolienlopulliset vaatimukset tarkentuvat välimiesmenettelyn aikana. Stockmann arvioi, että välimiesmenettelyn lopputuloksella ei olemerkittävää vaikutusta yhtiön taloudelliseen asemaan.RISKITEKIJÖITÄStockmann-konserni harjoittaa liiketoimintaa Suomen, Ruotsin, Norjan sekä Venäjän ja Baltian maiden lisäksi Tsekissä, Slovakiassa,Puolassa ja Ukrainassa, joissa liiketoiminta on alkuvaiheessa. Elpyvä talouskehitys vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen jaostovoimaan kaikilla konsernin markkina-alueilla. Nopeat ja odottamattomat käänteet markkinoilla sekä viimeaikaiset tapahtumatmaailmalla voivat vaikuttaa niin rahoitusmarkkinoiden kuin kuluttajienkin käyttäytymiseen. Lisäksi välttämättömyyshyödykkeidenkuten elintarvikkeiden ja energian kasvavat hinnat lisäävät inflaatiota ja voivat pienentää kuluttajien ostovoimaa. Kuluttajakysyntä eiole vielä noussut taloudellista taantumaa edeltäneelle tasolle.Liiketoiminnan riskit Venäjällä ovat Pohjoismaita ja Baltiaa korkeammat, ja toimintaympäristö on muun muassaliiketoimintakulttuurin ja maan infrastruktuurin kehittymättömyyden vuoksi epävakaampi. Harmaan talouden osuus erityisestikulutustavaroiden tuonnissa on edelleen suuri, ja se vääristää osaltaan kilpailua. Venäjän mahdollinen jäsenyys Maailmankauppajärjestö WTO:ssa tulisi todennäköisesti selkeyttämään kilpailutilannetta mm. tullimaksujen vähentymisen seurauksena.Venäjän talous kääntyi alkuvuonna 2010 voimakkaaseen kasvuun energiahintojen nousun myötä, ja tämän seurauksena maanvaluutta vahvistui. Energian hinnan kehitys vaikuttaa olennaisella tavalla talouden kehitykseen Venäjällä myös lähivuosien aikana.Kiinan kasvava rooli koko maailman taloudessa sekä Kiinan nopeasti kehittyvät kotimarkkinat ovat kuumentaneet Kaukoidänhankintamarkkinat. Vähittäiskaupan kannalta keskeisen haasteen muodostavatkin pula tuotantokapasiteetistä ja raaka-aineidennousevat hinnat, jotka aiheuttavat hinnankorotuspaineita.97

Muodin osuus konsernin liikevaihdosta on yli puolet. Muotikauppaan liittyvät olennaisesti tuotteiden lyhyt elinkaari jatrendiriippuvuus, kalenterista johtuva myynnin kausiluonteisuus sekä alttius säätilan tavanomaisesta poikkeaville muutoksille. Näihintekijöihin reagoidaan osana konsernin jokapäiväistä liiketoiminnan johtamista. Merkittäviä poikkeustilanteita lukuun ottamattanäiden tekijöiden ei arvioida vaikuttavan olennaisesti konsernin liikevaihtoon tai tulokseen.Konsernin liiketoiminta perustuu joustavasti toimivaan logistiikkaan ja tehokkaisiin tavaravirtoihin. Tavara- tai tietoliikenteen viiveettai häiriöt voivat vaikuttaa liiketoimintaan hetkellisesti haitallisesti. Näihin liittyviä operatiivisia riskejä pyritään hallitsemaankehittämällä tarkoituksenmukaisia varajärjestelmiä ja vaihtoehtoisia toimintatapoja sekä panostamalla tietojärjestelmienhäiriöttömään toimintaan. Operatiivisia riskejä katetaan myös vakuutuksilla. Operatiivisten riskien ei arvioida vaikuttavanolennaisella tavalla Stockmannin liiketoimintaan.Konsernin liikevaihtoon, tulokseen ja taseeseen vaikuttavat valuuttakurssien muutokset konsernin raportointivaluutan euron, Ruotsinkruunun, Norjan kruunun, Venäjän ruplan, Yhdysvaltojen dollarin sekä eräiden muiden valuuttojen välillä. Rahoitusriskejä,korkotason vaihtelusta johtuvat riskit mukaan lukien, hallinnoidaan hallituksen vahvistaman riskipolitiikan mukaisesti, eikä niidenarvioida vaikuttavan olennaisella tavalla konsernin liiketoimintaan.LOPPUVUODEN 2011 NÄKYMÄTKansainvälisen talouden toipuminen on jatkunut, ja kuluttajien luottamuksen arvioidaan pysyvän edelleen hyvällä tasollaStockmannin tärkeimmillä markkina-alueilla. Venäjän markkinoiden kasvun odotetaan olevan suurempaa kuin Pohjoismaissa.Baltian maissa positiivinen kehitys vahvistuu kuluttajamarkkinoilla. Kasvava inflaatio vaikuttaa kuluttajien ostovoimaan kaikillamarkkinoilla.Stockmannin tavarataloryhmän syksyllä 2010 valmistuneet investoinnit vaikuttavat positiivisesti liikevaihdon kehitykseen kokovuoden 2011. Uusi tavaratalo avautui Jekaterinburgissa Venäjällä maaliskuun 2011 lopussa. Useat Venäjän tavarataloista ovatkuitenkin vielä käynnistysvaiheessa.Kohtuuhintaisten vaatteiden markkinat käynnistyivät heikosti vuonna 2011 edellisvuoden vahvaan ensimmäiseen neljännekseenverrattuna. Kehityksen arvioidaan parantuvan loppuvuotta kohden vuoteen 2010 verrattuna. Tuotteiden nousseet hankintahinnataiheuttavat edelleen korotuspaineita kuluttajahintoihin.Vuonna 2010 konsernin tulos parani erityisesti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Stockmannin arvion mukaan tuloskasvuun onkokonaisuutena mahdollisuuksia erityisesti vuoden 2011 kahdella viimeisellä neljänneksellä.Stockmann-konserni arvioi liikevaihdon kasvun jatkuvan vuonna 2011. Tilikauden liikevoiton arvioidaan olevan edellisvuottaparempi.Konsernin kokonaisinvestointeja vuonna 2011 on tarkistettu arvioidusta 85 miljoonasta eurosta uuteen arvioon, joka on 70 miljoonaaeuroa.LAATIMISPERIAATTEETOsavuosikatsaus on laadittu IAS 34 -standardin mukaisesti. Käytetyt laatimisperiaatteet ja laskentamenetelmät ovat samat kuinvuoden 2010 tilinpäätöksessä. Luvut ovat tilintarkastamattomia.98

!"#$%&#'#()*+"$+,$-%+.,/'+01(%*&", 21213421415622 21213421415626 212134212515626788!9:;8 ?6@A@ 4@5AB 2(C52AD!""#$%&"'"(()('**%%*&%&% +,+ +,+ +,+-"($".$(/)%)01"##$".$(#23%%4 567,8 69+,9 968,+:);#)%/)%34?,> 8@6,9:&"8==>E=;FF8>(9GG9G(:9H>I; 34CA4 3DAC @?A5B*;&1$0&% 8,? 65,+ 7,5=878!;JK9G(:>8==>E=;FF8> 34?AC 5A5 @CA4/**)(+,,0,#()*+"-$%#(%&L) 21213421415622 21213421415626 M 212134212515626=878!;JK9G(:>8==>E=;FF8> 34?AC 5A5 @CA4/**)(+,,0,#()*+"-$%#(%&L)C**(%&$0&%*;#&')"( 0/01 ./02D%%89$+%66+(E6"FF%+G/(F&+)9'66%"(:%%89$"%#H+)6" -C1 .0(>2C ..(;01M'$9)6+%''%6/(4%:,++'"(9*&+" =1/> 1>/; .K;/C!"#$%&'()#*(+,%-.&,-(,/%#/)#/-0%-1,&#,-.-0%&1-%#233452336#0/10(*%)#*-+7(()#0/+8%&01()#8/7'/1,%9#:-1;,-(,/8%0?%))#,-.-)@;;,A1#23B3C#.--,(#D3999

!"#$%&#'()$%*'+,-.%/&") 01-0-2311 01-0-2313 4 01-12-2313567689:8!;6:!6:

!"#$%&#'#(&)*)+'&,)-)$.%-/)0'-12(%3&") 42425642627844 !"!"#$!"$"%&!& !"!"#$!"!%"%&!&9''.%,"'/'##)#(&)*)+'&,)!"#"$%&'()*+",,+-,%.."+ 56:;< /0/ 1203'()*(+,-.4+"5,+,6%%7*+)%#(),&8"5(, 4=;4 9:0/ ;9024 :03 //02A+7$+,&+,+, 8;> 301 20/!&#+*(7+, 56;? 9/0@ :0/C&&,+"$%"5&, 8;: @09 909/01--230045*675,,-4)+8-.D%"B,++8%"5&&'()#"5E-*EB()) 5@:;< ::03 3:03F?;

7/)2"/#(!"#$%&'"($)*#%+*,*()'"*(-..)'"*(,*0+/'%*0(1..+.=#('//0)$#,#0"(((((((((((((((((((((((((((((((((((((((((((4#"$%( 5&,$/+##,( 0,%*( 794:;( 1//0( 1//*0)( "&&"00)(1,&23(%/+)"-..)'" +"6"#0)( +"6"#0)8 +"6"#0) +"6"#0)0 %+)0 88 >),00)>"+"0 88 560%%*#. ',%*()#//# 560%%*#.41?(:@@41?(A3A3BCAC !"#$# !%&$! '$' #"($( ""$! )*$' #(%$! %"%$% '$' %"%$%4'"*(-..)'"*('//0)$#%0+,-./0.1230 )*!$! )*!$! )*!$!4567876790,2380:7-07 '$# '$# '$#

!"#$"%&&'&'"()&*+,)%-".%'*+$'/01+"2.)3++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++4)'$'%&3-"#$"%&'&5'',"63'7&) 81819:81:1;

!"#$%#&%'(#)&*"$%+,(#-.,,('%+//.+,0 12 !" !# !$ !% !" !# !$'$,%(3,+04)+#-54("3$& 6722 $&%& $&%& $&%& $&%& $&&'( $&&' $&&'8++'(*&+9/$ :7;0; )*+,' "$&,* ")%,* #*$,+ )$+,# #-',# "$',*.//0123/4/5565748827283232 707 &,& &,& &,& &,& &,& &,& &,#9/51/:157;6726?22@77777777777777777777777777777777

!"#$%&'(()*+*,-./0123+4* 561517866 561517868 5616717868!"#$%#&"'(#)*$"+,(#*"-+.." 6679:9 /0123 /01234++#&)(5)*678 8:5 329 :/2; *$.(&*$"+,(#*"%$"#" 75:; ;329 :0921 *?=@(##>$.(&*$"+,(#*"%$"#"

LIITE C: STOCKMANN OYJ ABP:N YHTIÖJÄRJESTYS1 § Toiminimi ja kotipaikkaYhtiön toiminimi on Stockmann Oyj Abp, englanniksi Stockmann plc ja kotipaikka Helsinki.2 § ToimialaYhtiön toimialana on harjoittaa tavaratalotoimintaa, autokauppaa, postimyyntiä ja muuta kauppaa sekä näihin liittyviä liiketoimintojaja palveluita. Yhtiö voi harjoittaa rahoitus- ja sijoitustoimintaa sekä ravintolatoimintaa.3 § Vähimmäis- ja enimmäispääomaYhtiön vähimmäispääoma on seitsemänkymmentäviisimiljoonaa (75.000.000) euroa ja enimmäispääoma kolmesataamiljoonaa(300.000.000) euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta.Osakkeiden nimellisarvoOsakkeen nimellisarvo on kaksi (2) euroa.OsakelajitOsakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että A-osakkeita on vähintään 18.000.000 kappaletta ja enintään80.000.000 kappaletta ja B-osakkeita vähintään 18.000.000 kappaletta ja enintään 100.000.000 kappaletta.Osakkeisiin liittyvä äänioikeusJokainen A-osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kymmenellä (10) äänellä ja jokainen B-osake yhdellä (1) äänellä.Osakkeen muuntaminenA-osake voidaan muuntaa B-osakkeeksi osakkeenomistajan vaatimuksesta, mikäli muuntaminen voi tapahtua osakelajienvähimmäis- ja enimmäismäärien puitteissa. Yhtiön hallitukselle osoitettavassa muuntamista koskevassa kirjallisessa vaatimuksessaon ilmoitettava, montako osaketta halutaan muunnettaviksi ja, mikäli muuntaminen ei koske asianomaisen kaikkia osakkeita, mitkäniistä halutaan muunnettaviksi sekä muunnettaviksi tulevien osakkeiden arvo-osuustili, jolle osakkeita vastaavat arvo-osuudet onkirjattu. Yhtiö voi pyytää osakkeenomistajan arvo-osuustilille tehtäväksi omistajan luovutusoikeutta rajoittavan merkinnänmuuntamismenettelyn ajaksi. Yhtiön hallituksen on kolmen kuukauden kuluessa vaatimuksen saatuaan käsiteltävä esitetytmuuntamispyynnöt. A-osake muuntuu B-osakkeeksi kaupparekisterimerkinnän tapahduttua. Muuntovaatimuksen tekijälle ja arvoosuusrekisterinpitäjälle ilmoitetaan muuntamisen toteuttamisesta.Muuntamisesta peritään osakkeenomistajalta hallituksen päättämä maksu. Hallitus antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet muuntamisentoteuttamisesta.Kuuluminen arvo-osuusjärjestelmäänYhtiön osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään.4 § TäsmäytyspäiväOikeus saada yhtiöstä jaettavia varoja sekä merkintäoikeus osakepääomaa korotettaessa on vain sillä,1) joka on täsmäytyspäivänä merkitty osakkeenomistajaksi osakasluetteloon;2) jonka oikeus suorituksen saamiseen on täsmäytyspäivänä kirjattu osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan arvo-osuustilille jamerkitty osakasluetteloon; tai3) jos osake on hallintarekisteröity, jonka arvo-osuustilille osake on täsmäytyspäivänä kirjattu ja jonka osakkeiden hoitaja ontäsmäytyspäivänä merkitty osakasluetteloon osakkeiden hoitajaksi.5 § HallitusYhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa siitä yhtiökokouksesta,jossa hänet on valittu, ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Jos hallituksen jäsenen jäsenyys päättyy keskentoimikauden, voidaan uusi jäsen valita seuraavassa yhtiökokouksessa.Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhdeksi vuodeksi kerrallaan.Hallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksin. Ääntenmennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Kuitenkin, jos hallituksen puheenjohtajaa valittaessa äänetmenevät tasan, vaalin ratkaisee arpa.6 § ToimitusjohtajaYhtiöllä on hallituksen nimittämä toimitusjohtaja, jonka tulee hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaan hoitaa yhtiön juoksevaahallintoa.7 § Toiminimenkirjoitus106

Yhtiön toiminimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kumpikin erikseen yksin sekä hallituksen jäsenet kaksiyhdessä. Hallitus voi antaa toiminimen kirjoitusoikeuden nimeltä mainituille henkilöille siten, että he kirjoittavat yhtiön toiminimenyksin tai kaksi yhdessä tai kukin erikseen yhdessä hallituksen jonkun jäsenen kanssa.Yhtiön prokuroista päättää hallitus. Prokura voidaan antaa vain siten, että prokuristit kirjoittavat toiminimen yhdessä toisenprokuristin, hallituksen jonkun jäsenen tai henkilön kanssa, jolle hallitus on antanut toiminimen kirjoitusoikeuden yhdessä jonkuntoisen kanssa.8 § TilintarkastajatYhtiöllä on vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa ja heillä vähintään yksi ja enintään kolme varamiestä. Mikälivarsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan KHT-yhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita.Tilintarkastajien toimikausi alkaa siitä yhtiökokouksesta, jossa heidät on valittu ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksenpäättyessä.9 § TilikausiYhtiön tilikausi on kalenterivuosi.10 § YhtiökokousVarsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen kesäkuun loppua.11 § Kutsu yhtiökokoukseenKutsu yhtiökokoukseen on aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään seitsemäntoista (17) päivää ennen viimeistäilmoittautumispäivää julkaistava jossakin Helsingin seudulla ilmestyvässä hallituksen määräämässä päivälehdessä. Vaihtoehtoisestikutsu voidaan toimittaa edellä mainittujen määräaikojen puitteissa tavallisena kirjeenä yhtiön osakasluetteloon merkityilleosakkeenomistajille.12 § Äänioikeus ja ilmoittautuminen yhtiökokoukseenOsakkeenomistaja käyttää äänioikeuttaan yhtiökokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä.Yhtiökokoukseen osallistuminen edellyttää, että osakasluetteloon merkitty osakkeenomistaja on tehnyt yhtiölleosallistumisilmoituksen aikana ja paikassa, jotka on mainittu yhtiökokouskutsussa. Ilmoittautumispäivä voi olla aikaisintaankymmenen (10) päivää ennen kokousta.13 § Päätöksenteko yhtiökokouksessaYhtiökokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai heidän estyneenä ollessaan toimitusjohtaja.Yhtiökokouksen puheenjohtajan valitsee yhtiökokous. Ellei osakeyhtiölaissa toisin määrätä, ratkaisee asian yhtiökokouksessayksinkertainen äänten enemmistö. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaiseepuheenjohtajan mielipide, paitsi vaaleissa arpa.Äänestyksen suorittamistavan määrää kokouksen puheenjohtaja.14 § Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävät asiatVarsinaisessa yhtiökokouksessa onesitettävä1. tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen;2. tilintarkastuskertomus;päätettävä1. tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;2. toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta;3. vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;4. hallituksen jäsenten palkkioista;5. tilintarkastajien palkkioista;6. hallituksen jäsenten lukumäärästä;7. tilintarkastajien ja heidän varamiestensä lukumäärästä;8. muista kokouskutsussa mainituista asioista;valittava1. hallituksen jäsenet;2. tilintarkastajat ja heidän varamiehensä.15 § LunastusvelvollisuusOsakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä - joko yksin tai yhdessä toistenosakkeenomistajien kanssa siten kuin jäljempänä määritellään - saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia tai 50 prosenttia(lunastusvelvollinen osakkeenomistaja), on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien (lunastukseen oikeutetutosakkeenomistajat) vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin osakeyhtiölain mukaan oikeuttavat arvopaperit siten kuin tässä pykälässämäärätään.107

Laskettaessa osakkeenomistajan osuutta yhtiön osakkeista ja niiden tuottamista äänistä luetaan mukaan myös ne osakkeet, jotkakuuluvat- yhteisölle, joka osakeyhtiölain mukaan kuuluu samaan konserniin kuin osakkeenomistaja,- yritykselle, joka kirjanpitolain mukaista konsernitilinpäätöstä laadittaessa luetaan kuuluvaksi samaan konserniin kuinosakkeenomistaja,- edellä tarkoitettujen yhteisöjen tai yritysten eläkesäätiölle tai eläkekassalle, ja- sellaiselle muulle kuin suomalaiselle yhteisölle tai yritykselle, joka - jos se olisi suomalainen - kuuluisi edellä tarkoitetuin tavoinsamaan konserniin kuin osakkeenomistaja.Mikäli lunastusvelvollisuus syntyy yhteenlaskettavien omistusten tai äänimäärien perusteella, lunastusvelvolliset osakkeenomistajatvastaavat lunastuksen toteuttamisesta yhteisvastuullisesti lunastukseen oikeutettuihin osakkeenomistajiin nähden. Lunastusvaatimuskatsotaan tällaisessa tilanteessa kohdistetuksi ilman eri vaatimustakin kaikkiin lunastusvelvollisiin osakkeenomistajiin.Mikäli kaksi osakkeenomistajaa saavuttaa tai ylittää lunastusvelvollisuuden aikaansaavan omistus- tai äänirajan siten, että molemmatovat lunastusvelvollisia samanaikaisesti, voi lunastukseen oikeutettu osakkeenomistaja vaatia lunastusta kummaltakin erikseen.Lunastusvelvollisuus ei koske osakkeita tai niihin oikeuttavia arvopapereita, jotka lunastusta vaativa osakkeenomistaja on hankkinutlunastusvelvollisuuden syntymisen jälkeen.LunastushintaOsakkeiden lunastushinta on korkeampi seuraavista:a) osakkeen kaupankäyntikurssien painotettu keskikurssi viimeisen kymmenen (10) pörssipäivän aikana Helsingin Pörssissä ennensitä päivää, jolloin yhtiö sai lunastusvelvolliselta osakkeenomistajalla ilmoituksen edellä tarkoitetun omistus- tai äänirajansaavuttamisesta tai ylittymisestä tai, sanotun ilmoituksen puuttuessa tai jäädessä määräajassa saapumatta, yhtiön hallitus sai siitämuutoin tiedon;b) se osakkeiden lukumäärällä painotettu keskihinta, jonka lunastusvelvollinen osakkeenomistaja on maksanut hankkimistaan taimuutoin saamistaan osakkeista viimeisten kahdentoista (12) kuukauden aikana ennen edellä a-kohdassa tarkoitettua päivää.Jos jokin keskihintaan vaikuttava saanto on valuuttamääräinen, lasketaan sen vasta-arvo euroina noudattaen Euroopan keskuspankinasianomaiselle valuutalle vahvistamaa kurssia seitsemän (7) päivää ennen sitä päivää, jona hallitus ilmoittaa osakkeenomistajilleosakkeiden lunastusmahdollisuudesta. Mitä edellä on sanottu lunastushinnan määräämisestä osakkeille, sovelletaan myös muihinlunastettaviksi tuleviin arvopapereihin.LunastusmenettelyLunastusvelvollisen osakkeenomistajan tulee seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun lunastusvelvollisuus on syntynyt, kirjallisestiilmoittaa tästä yhtiön hallitukselle yhtiön osoitteella. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot lunastusvelvollisen osakkeenomistajanomistamien osakkeiden määrästä lajeittain sekä lunastusvelvollisen viimeisten kahdentoista (12) kuukauden aikana hankkimien taimuutoin saamien osakkeiden määristä ja hinnoista lajeittain. Ilmoitukseen tulee liittää osoite, josta lunastusvelvollinenosakkeenomistaja on tavoitettavissa.Hallituksen tulee antaa osakkeenomistajille tieto lunastusvelvollisuuden syntymisestä 45 päivän kuluessa siitä, kun se on saanutedellä tarkoitetun ilmoituksen, tai sanotun ilmoituksen puuttuessa tai jäädessä määräajassa saapumatta, se on muutoin saanut tiedonlunastusvelvollisuuden syntymisestä. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot lunastusvelvollisuuden syntymisen ajankohdasta jalunastushinnan määräytymisen perusteista, siltä osin kuin ne ovat hallituksen tiedossa, sekä päivämäärä, jolloin lunastusvaatimusviimeistään on tehtävä. Ilmoitus osakkeenomistajille on annettava noudattaen mitä kokouskutsun toimittamisesta onyhtiöjärjestyksen 11 §:ssä määrätty.Lunastukseen oikeutetun osakkeenomistajan tulee kirjallisesti vaatia lunastusta 30 päivän kuluessa lunastusvelvollisuutta koskevanhallituksen ilmoituksen julkaisemisesta. Lunastusvaatimuksesta, joka toimitetaan yhtiölle, tulee ilmetä niiden osakkeiden ja muidenarvopapereiden lukumäärä, joita vaatimus koskee. Lunastusta vaativan osakkeenomistajan on samalla toimitettava yhtiöllemahdolliset osakekirjat tai muut osakkeiden saamiseen oikeuttavat asiakirjat luovutettaviksi lunastusvelvolliselle lunastushintaavastaan.Mikäli vaatimusta ei ole esitetty määräajassa edellä mainituin tavoin, raukeaa osakkeenomistajan oikeus vaatia lunastusta kyseisenlunastustilanteen osalta. Lunastukseen oikeutetulla osakkeenomistajalla on oikeus peruuttaa vaatimuksensa niin kauan kuinlunastusta ei ole tapahtunut.Hallituksen tulee lunastukseen oikeutetuille osakkeenomistajille varatun määräajan umpeuduttua antaa lunastusvelvolliselleosakkeenomistajalle tieto esitetyistä lunastusvaatimuksista. Lunastusvelvollisen osakkeenomistajan on 14 päivän kuluessalunastusvaatimuksista tiedon saatuaan suoritettava lunastushinta yhtiön määräämin tavoin osakkeiden ja niihin oikeuttavienarvopapereiden luovutusta vastaan tai, mikäli lunastettavat osakkeet on merkitty asianomaisten osakkeenomistajien arvoosuustileille,yhtiön antamaa kuittia vastaan. Yhtiön on tässä tapauksessa huolehdittava siitä, että lunastaja välittömästi kirjataanlunastettujen osakkeiden omistajaksi arvo-osuustilille. Lunastushinnalle, jota ei ole suoritettu määräajassa, lasketaan viivästyskorkoa16 prosenttia vuodessa siitä päivästä, jolloin lunastus olisi viimeistään tullut suorittaa. Mikäli lunastusvelvollinen osakkeenomistajaon lisäksi laiminlyönyt noudattaa mitä edellä on ilmoitusvelvollisuudesta säädetty, lasketaan viivästyskorko siitä päivästä, jolloinilmoitusvelvollisuus olisi viimeistään tullut täyttää.108

Mikäli lunastusvelvollinen laiminlyö noudattaa tämän pykälän määräyksiä, lunastusvelvollisen omistamilla osakkeilla ja niilläosakkeilla, jotka edellä tässä pykälässä tarkoitetulla tavalla otetaan huomioon laskettaessa lunastusvelvollisuuden perustavaa osuutta,saa, ellei pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu, yhtiön yhtiökokouksissa äänestää vain siltä osin kuin osakkeiden tuottamaäänimäärä on vähemmän kuin yksi kolmasosa (1/3) tai vastaavasti vähemmän kuin 50 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeidenyhteenlasketusta äänimäärästä.Muut määräyksetTässä pykälässä tarkoitettu lunastusvelvollisuus ei koske osakkeenomistajaa, joka osoittaa, että lunastusvelvollisuuden aikaansaavaomistus- tai ääniraja on saavutettu tai ylitetty ennen kuin tämä yhtiöjärjestyksen määräys on rekisteröity kaupparekisterissä.Edellä olevaa lunastusvelvollisuutta, siihen liittyvää oikeutta vaatia lunastusta sekä lunastushinnan määrää koskevat erimielisyydetratkaistaan välimiesmenettelyssä yhtiön kotipaikkakunnalla välimiesmenettelystä annetun lain (967/92) säännöksiä noudattaen.Välimiesmenettelyssä noudatetaan Suomen lakia.16 § VälimieslausekeRiita toisaalta yhtiön ja toisaalta hallituksen, hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan, tilintarkastajan tai osakkeenomistajan välillä onratkaistava välimiesmenettelyssä välimiesmenettelystä annetun lain mukaan.Hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 17.3.2009109