Sekahedelmä 1 • 2010 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Sekahedelmä 1 • 2010 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Sekahedelmä 1 • 2010 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Sihteerin terveisetTervehdystoveritEnsin toivotan kaikille hyvää uutta vuotta.Vaikka tosi kylmää on ollut ja lunta piisannuenemmän kun tarpeeks.Toivottavasti ne maailman päättäjät eiheti pidä uutta Köpiksen kokousta, tai jotainvastaavaa, johan kohta muuten tuleeuus jää-kausi. Siinä sitä sitten oltais f<strong>ry</strong>siksessasen puhtaan kaulan kanssa.No toivottavasti ilmat lämpenee ainakinhuhtikuuksi, jos satuttais joutumaan nousemaanvaikka "barrigaadeille". Esimerkiksityönantajien edustajien uppiniskaisuudentakia TES - neuvotteluiden aikana.Nyt täytyy todeta, että onhan ollut muutenkinmielenkiintoinen vuoden vaihde. Yksmielenkiintoinen juttu on ollut tää puhenäistä vale-lääkäreistä.Tossa funtsin, että jos vale-leguri kirjoittaatodistuksen vaikka ajokorttia varten onkotsetti silloin edes pätevä ja voimassa? Omaltakohdaltani en epäile legurini pätevyyttä,koska olen käynyt saman legurin luonakohta kolkytä vuotta. Meikä poika joutuunykyisin käymään määräaikaistarkistuksissaviiden vuoden välein, kun on toi taksinajolupaja kuorma-autokortti. Toisaalta mietin,ettei hän vain olisi jäävi skrivaamaan sellaisiapapruja näin tutulle kundille? Jos näillevale-legureille olisi tehty aikoinaan perusteellinen"lääkärintarkastus", niin ehkä heeivät olisi päässeet lääkäreiksi?Itse syyllistyin aikoinani työskentelemäänvale-leipurina. Muistin kyllä aina sanoa "anteeksi,että vaivaan", kun vaivasin pulla- taileipätaikinaa. Leivoin leipomossa paahtoleipiä,korvapuusteja, mustikkapiirakoitaja kaikkia muuta, mitä leipomossa yleensätehtiin. En ollut saanut leipurin koulutusta,joten olin kai sitten vale-leipuri. On sitä tul -lut tehtyä paljonkin erlaisten ammattimiestenhommia ilma koulutusta, oneks ei olenäkynyt esimerkiksi työspettareissa, ettävale-puhelinasentaja, vale-bussikuski taivaikkapa vale-ahtaaja. Kaikki vastuullisiahommia ja ihan ilman koulutusta. Ennenlapsena, kun joku kaveri oli kova valehtelemaan,sitä haukuttiin valepukiksi. Nyt voisajatella, että semmonen kaveri, joka kehuskeleeolemattomilla naisvalloituksillaan ontodellinen vale-pukki. Nyt moni varmaanajattelee,että tän jutun on skrivannu jokuvale-Hessu, kun se ei ole yhtään enään"kehunut" työnantajiakaan. Kohta ei tarviikkaanarvostella päälliköiden tekemisiä,kun omat duunikaverit vahtii päälliköidenpuolesta, esimerkiksi muiden duunikavereiden,väärin ajoitettuja vapaa-päiviä, ja antavatvielä heidän puolestaan tiukkasanaistapalautetta. Tälläistä toimintaa ei stadilaistenkeskuudessa onneks havaita. Erikseen ontietysti nää "statin kuntit".Täytyy myöntää, että ei ole helppoa työttömillä.Yks kaveri tossa valitteli sitä, että<strong>•</strong> <strong>Sekahedelmä</strong> 1 <strong>•</strong> <strong>20<strong>10</strong></strong> 5
Taas tuli kunnon talvija hiihtokelitTalvi - lumi ja pakkaset tulivat taas yllätyksenä.Onko tämä vain poikkeus? Muutamavähäluminen vuosi luo tunteen, ettäilmastonmuutos on jo tätä päivää. Jokapaikassa povataan, että ilmastonmuutoksenedetessä Suomen keskilämpötila nousee jasademäärät lisääntyvät. Nämä muutoksetvaikuttavat niin, että Etelä-Suomen talvion tulevaisuudessa uhanalainen. Vaikkatuolloin välillä sataa lunta, se sulaa poiseikä kunnon lumipeitettä ker<strong>ry</strong>. Sulaminenja vesisateet voivat synnyttää talvitulvia.Suurten järvien pinnat nousevat erityisestikeväällä, samoin kevättulvien riski säilyy.Hurrataan nyt ja nautitaan näistä lumisateistaja paukkupakkasista, kun kerran vielävoidaan. Tammikuun lopulla merivesikinoli 90 senttimetriä alempana normaalista.Kaikki on siis ollut niin poikkeavaa, muttasamalla niin tuttua ainakin meille 1950-luvullasyntyneille.Uutisista on saanut katsoa ihmisten intoahakea sukset esille ja kokeilla pitkästä aikaaperinteistä hiihtoa. Ne, joilla ei ole suksiaollut enää vuosiin, ovat ostaneet kaupattyhjiksi. Kauppiaat hykertelevät. Ihanaa,että eteläsuomalaiset pienet lapsetkin ovatpäässeet hiihtämisen makuun. Hiihtokoulutovat olleet suosiossa.Mitä sitten on hiihto?Hiihto on etenemistapa, jossa liu’utaanlumella eteenpäin suksilla ja työnnetäänlisää vauhtia sauvoilla. Hiihto on alun perinkehitetty helpottamaan liikkumista talvellalumisessa maastossa. Nykyään hiihto onjakautunut useaksi alalajiksi, ja se on vakiinnuttanutpaikkansa suosittuna liikuntamuotona.Nykyisestä urheiluluonteestaanhuolimatta hiihtoa käytetään yhä myösvapaaseen liikkumiseen talvisen luonnonhelmassa.Tosiaan, kun tarkemmin asiaa ajatteleeniin, hiihto ei olekaan vain suksilla lykkäämistä.On siis perinteinen tapa, vapaa- jaluistelutyyli. Entä mitä tarkoittaa umpihankeenmeno. Se vasta rankkaa onkin. Tuli nimittäinhiihdettyä mökille jäätä pitkin. Luntaoli polveen asti kinoksissa pitkin matkaa. Eiketään muuta kuin pitkällä edessä mieheni,joka teki minulle latua. Luonnon rauha jaoma tahti tuntuivat taivaalliselta.Toisinkin on talven mittaan käynyt. Hainnimittäin sukset kellarista tammikuun puolessavälissä ja lähdin hiihtelemään kaupungintekemille laduille. Pakkasta oli paljon,mutta onneksi oli tyyntä. Hiihtäminen tun -tui tosi mukavalta - aluksi. Tosin vauhtinioli kovin hiljainen. Väkeä ladulla oli paljon.Kun hiki alkoi kirvota pipon alle, alkoi myöstoisten ohittelu tuntua epämukavalta. Lopuksikuulin takaa sanat: ”Edessä nainen.Hiihtää hitaasti”. En tiedä mikä minuunmeni, mutta se tuntui vähän loukkaavalta.Kuka nyt sanoo totuuden ääneen?Astuin ladun viereen ja käännyin ja ilmoitinkiukkuisesti: ”Olkaa hyvät”. Takaani tulivatpoika ja tyttö. Poika hiihti edellä ja tyttöperässä. Pojan selässä oli laite, josta tuli äänimerkkejäja hän myös opasti puheen avullasokeaa tyttöä takanaan. He molemmathiihtivät lujaa. Nolostuen pyysin anteeksi,johon poika totesi, että olin ensimmäinen,joka antoi latua heille. Hymyilimme toisil-<strong>•</strong> <strong>Sekahedelmä</strong> 1 <strong>•</strong> <strong>20<strong>10</strong></strong> 8
lemme. Ymmärsin, että sopu sijaa antaa jameille kaikille pitää olla tilaa.Umpihiihdosta vielä sen verran, että vuosivuoden perään järjestetään jopa kisat, jotkaovat keränneet runsaasti erähenkisiä osanottajia.Syötteen tunturialueen maisemissaPudasjärvellä pidetään jopa 12.-14.2.<strong>20<strong>10</strong></strong>Umpihankihiihdon XIII Maailmanmestaruuskisat.Kova laji, miksei siitä tule koskaantelevisiosta?Meillä jokaisella on mahdollisuus harjoitellahiihtoa ja osallistua erilaisiin kisoihin.SEL:n omat hiihtokilpailut pidetään Rovaniemellä<strong>10</strong>.-11.4.<strong>20<strong>10</strong></strong>. Siellä Ounasvaarallaon hulppeat maisemat ja ladut hiihtää.Nyt vain jokainen innolla ilmoittautumaanaluetoimistoon.Toivotaan, että tämä ei olisi ainut poikkeustalvi,vaan saisimme nauttia lumesta japakkasista vielä monena vuonna. Hiihdonkesälajeja ovat rullahiihto ja vesihiihto. Rullahiihdossavarusteet ovat suksia lukuunottamatta samanlaiset kuin tavallisessa hiihdossakin.Rullasuksilla voi hiihtää myös erityylejä. Vesihiihdossa puolestaan vedetäänvesisuksilla varustautunutta ”hiihtäjää” pitkinveden pintaa. Vetämiseen käytetäänmoottorivenettä. Nämä lajit eivät kyllä vakuutaja korvaa perinteisillä suksilla hiihdettyätalvilenkkiä.Hyviä latuja toivottaenPirjo Vainioosaston taloudenhoitaja<strong>•</strong> <strong>Sekahedelmä</strong> 1 <strong>•</strong> <strong>20<strong>10</strong></strong> 9
<strong>•</strong> <strong>Sekahedelmä</strong> 1 <strong>•</strong> <strong>20<strong>10</strong></strong> <strong>10</strong>Päivi Uljas
Slangi-visa1. ”Bulimmat stikkas laattaa klitsus”, haadiivai … mut mitä toi on:1) Kaljuimmat heittivät noppaa vuoronperään.x) Kookkaimmat antoivat ylen kellarissa.2) Köyhimmät muurasivat laattoja seinään.2. ”Joillain oli monojen pohjiin ruuvattavatnurmarit tai nurmikset, jollain hokkarit,jollain pikaluistimetkin, norskit eli snabbarit.Tytöillä oli kaunarit russareihin, uusimpia1950-luvun hittejä kuuntelemaan, mutkaikki ne oli skrinnareita.Mistä sanasta noi SKRINNARIT on slangiintullut?1) eng. skrinshoes.x) ruots. skridsko.2) saks. schrinnen.(Heikki Paunonen: Hekan skobe, slangisanojentausta –sarja, Slangi.net)3. Mä olin eile iha MÄSÄS, eli mä olinaivan:1) Rakastunu.x) Juopunu.2) Kuumeinen.4. Mitä on sanotttu HEIJARIks jaMEISSELIks?1) Pesäpallomailaa.x) Skitun nyklaa.2) Staran penistä.5. Yhen videon nimi on ”Kirstarin klodditbrassaa”. Se Stadin Slangi <strong>ry</strong>:n leffa kertoosiis1) Lasten leikeistä.x) Jalkapalloilijoiden harjoituksista.2) Vankien näytelmäkerhosta.(Stadin Slangi <strong>ry</strong>, 1999)6. MERIBLOTTARI-sana on antiikki-osastoo,mut mitä se tarkoitti?1) Merimies.x) Majakkalaiva.2) Haveri eli haaksirikko.Oikea Rivi: xxx 211<strong>•</strong> <strong>Sekahedelmä</strong> 1 <strong>•</strong> <strong>20<strong>10</strong></strong> 11
JULLEin memoriamKun viime itsenäisyyspäivänä täytin seitsemänkymmentäkuusisoi puhelin aikaisinaamulla ja nariseva ääni lauloi minulleonnittelulaulun. Se oli vanha ystäväni jaesimieheni Jarl Julle Sund, joka laulunlopetettuaan jatkoi:- Muistatko miten joitakin aikoja sitten todettiin,ettei koskaan enää yhteisillä reissuillalauleta autossa, mutta minä laulan vielä,sinusta en tiedä.Joitakin päiviä myöhemmin istuin hänenkotonaan Vuosaaressa juttelemassa niitänäitä vanhoista ajoista ja tulossa olevastatyöehtosopimuskierroksesta. Olimmemolemmat sitä mieltä, että nyt olisi Sellillätuhannen taalan paikka petrata asemiaan.Lamasta huolimattahan elintarvikeala takooennätystuloksia.Kun moikattiin lähtiessäni en tiennyt, ettäsilloin näin hänet viimeisen kerran. Kaksiviikkoa myöhemmin hän kuoli.Hautajaiset on pidetty ja muistokirjoituksiatehty.Tämä ei ole muistokirjoitus vaan harjoitelmaihmisen olemuksen kuvaamiseksi,jonka tein Eläkeläisten kirjoittajakerhossahelmikuussa 2003. Kirjoituksen pituus saiolla max. 1,5 liuskaa.Tässä tärkeimmät, jotka niihin rakoihinmahtui.<strong>•</strong> Ystäväni Julle <strong>•</strong>Siinä hän istuu vastapäätäni kapakan pöydässäniin kuin vanhaan hyvään aikaan,jolloin liiton hommissa kiersimme yhdessämaailmaa. Vanhat toverit, jotka järjestivätmeille tämän lounaan Jullen 71-vuotispäivänja minun tulossa olevan 70-vuotispäivänkunniaksi, ovat jo häipyneet omille teilleen,ja kuten usein ennenkin olemme jääneetkahden viskimukiemme kanssa.Katselen vanhaa ystävääni. Tukeva mieson laihtunut, harventunut tukka ja partaovat muuttuneet valkoisiksi, suurin muutosoli tapahtunut hänen äänelleen, entinenba<strong>ry</strong>toni oli muuttunut kimiräikköismäiseksinarinaksi, jonka hän saa aikaan painamallakaulassaan olevan kanyylin muovilätkää,mutta tummissa silmissä oli vanha tuike jailme punakoilla kasvoilla entisenlainen.Paljon oli tapahtunut sen jälkeen kunvuosi sitten vietettiin hänen seitsemänkymmenvuotispäiviään.Kurkkusyöpä oli löydettyja leikattu, etäispesäkkeitä etsittäessäoli löytynyt aortan pullistuma, joka sekin olisuurella leikkauksella korjattu, ja siinä hänvaan istuu. Viskimuki kallistuu ja sikari röyhyääniin kuin silloin ennen, tai ei aivan:- Sinähän olet oppinut polttamaan sikariaihan oikeaoppisesti, et enää vedä henkeen,piruilin.- Elämä opettaa ja se helkkarin muoviläpyskäon välissä. hän narisee vastaan jahymähtää niin kuin ennenkin, kun pääsim-<strong>•</strong> <strong>Sekahedelmä</strong> 1 <strong>•</strong> <strong>20<strong>10</strong></strong> 12
me lohkomaan toisillemme jonkin pikkupirullisuuden.Muistelen ensimmäistä tapaamistammeMerihotellin Kompassikabinetissa kevätkesällä1976. Suuri elintarvikelakko oli keväälläsaatu voittoisaan päätökseen. Lakko oli ollutmeille molemmille siihen aikaisen ammattiydistystoimintammesuurin työnäyte, hänellesuhteellisen uutena liittopuheenjohtajana,ja minulle erään lakon ratkaisevan asemaannousseen tehtaan pääluottamusmiehenäja liiton suurimman ammattiosaston lakkotoimikunnanpuheenjohtajana. Tiesimmemolemmat toisistamme, mutta emme olleetkoskaan ennen tätä tapaamista kohdanneetnokikkain. Paiskasimme kättä, tilasimmelämpimät voileivät ja juttelimme niitä odotellessammeniitä näitä. Koko ajan mietinmiksi hän oli minut kutsunut. Syötyämmese selvisi;- Kuule, hän aloitti. Sinä selvisit aika hyvinniistä lakkohommeleista ja me tarvittaisiintänne Etelä-Suomeen uusi piirimies...Keskustelun aallot kävivät sen jälkeenkorkeina, minä panin hanttiin ja hän yrittiylipuhua minut. Jossakin vaiheessa sitten kysyinsaisikohan niistä hommista sitten oikeinpalkkaakin ja kuinka paljon. Silloin minulleselvisi hänen suurpiirteinen suhtautumisensasiihen mitä omiin etuihin tulee:- Kuule en minä oikein tiedä, mutta kylläse ihan täysipäiväistä työtä on, hän vastasiempien.- Paljonko sitten itse saat, se voisi antaavähän osviitta, sanoin.- En minä oikein tiedä, kun Hely hoitaameidän perheen raha-asiat, mutta sinä saisitvarmaan vähän vähemmin. Mennään kuulekassaan kysymään Marjatalta, niin kyllä sesiitä selviää.Selvisihän se, ja kaksi viikkoa myöhemminyhteistyömme alkoi. Näin jälkeen päin arvioidenne kuusitoista vuotta Jullen johtamassaliitossa olivat elämäni mielenkiintoisintaaikaa. Töitä tehtiin tosissaan, mutta ainapieni pilke silmäkulmassa.En muista kuinka kauan sinä iltana menneitämuistelimme, mutta kun Julle lähtiessämmekiitteli kaunista tarjoilijaamme kädellesuudellen totesin, että kolhipa kohtalokuinka paljon tahansa, niin tämä äijää pysyyentisellään. Häntä ei lannista mikään.LimppuKuva Hessu VesantoJarl 'Julle' Sunds. 14.2.1932 Vaasak. 21.12.2009 Kelsinki<strong>•</strong> <strong>Sekahedelmä</strong> 1 <strong>•</strong> <strong>20<strong>10</strong></strong> 13
|::| VieraskynäDuunissabamlattiin stadiaVerstaalla huuli lentää ja ainakin seitsemänkymmentäluvullaaika usein aidolla stadinkielellä. Nämä jutut ovat jääneet mieleeniHertsikassa sijainneen Öljynpuristamon eliÖP:n verstaalta.Kun itse hain sinne töihin Hesarin ilmoituksenperusteelta, jolla etsittiin putkiasennuskokemustaomaavia koneasentajia, syntyikorjaamon konemestarin ja minun välilläseuraavanlainen dialogi:- Tiedättekö putkista mitään?- Eiks ne oo sellaisia pitkiä pyöreitä, joissaon hole keskellä?- Hehe, taisi olla vähän turhanaikainen kysymysvanhemmalta ammattimieheltä, muttatämä on jo vakavampi. Onko teillä ollutongelmia alkoholin kanssa?- Ei oo, mä oon aina saannu brenkkua kuoon tarvinnu. Toi bilika on tosin aika tehokasestämään dokaamista duuniaikana.- Taidatkin olla huumorimiehiä. Meillä onkuukauden koeaika, mutta jos työ sujuuyhtä hyvin kuin huulenheitto sovit varmaanporukkaan.- Duunit kyllä hoituu, mutta saaks niistäliksaa kans?- Sopimuksen mukaan ja noin kymmenenprosenttia talokohtaisia lisiä.Voitko aloittaa huomenna?- Mieluummin maanantaina. Tartteeks tuodaomat haalarit?- Ei tarvitse, kaikki työvaatteet kengät mukaanlukien on talon puolesta.Siitä alkoi yli viisivuotinen työsuhde, jostaon jäänyt mieleen monta kliffaa tarinaa,kuten esimerkiksi nämä:Palkanlaskija oli kai käynyt vähän liikaaskolea, koska hänen mielestään sellaisetvanhat hyvät ammattinimikkeet kuin hitsarija sorvari eivät olleet kunnon suomea. Hänkorvasi ne tilipussissa nimikkeillä hitsaaja jasorvaaja. Siitä sorvari Arska otti itseensä japaineli niska punaisena konemestarin koppiin.Koko verstas kaikui kun hän karjui:- Sano sille helkkarin ämmälle, että mä oonsorvari. Sorvaajaksi mut saa sanoa vastasitten kun sua ruvetaan kutsumaan mestaajaksi!Makkara oli stadin kundi Mylliksesta, jollatarinoita riitti. Kerran jouduimme yhdessätehtaan ns. sosiaalipumppaamon simahtanuttapumpun laakeria vaihtamaan. Irrotimmeison keskipakoispumpun ja vedimmesen taljan varaan roikkumaan. Sen sisältämätpaskavedet lorisivat kaivoon ja dun k -kis oli karmee. Me paineltiin ulos haukkaamaanhappea. mutta silloin alkoi kovaukkossade. Eihän siinä auttanut muu kuinmennä takaisin pumppaamon dunkikseen.<strong>•</strong> <strong>Sekahedelmä</strong> 1 <strong>•</strong> <strong>20<strong>10</strong></strong> 14
Minä aloin jo lausua sielunvihollisen nimeäsekä monasti että painokkaasti kunnesMakkara pisti homman nauruksi sanomalla:- On se Limppu helvetin hyvä kun ollaankäyty niin paljon skolea, että saadaan ollasateella sisäduunissa.Kustu oli mies, jolla oli hommat hanskassaja sana hallussaan. Muihin ominaisuuksiinkuului melkoisen janon lisäksi se, ettei hänottanut lippistä päästään edes syödessään.Kerran kun istuimme tehtaan ruokalassahernesoppa lusikoimassa tuli hieman uskovainenyli-insinööri samaan pöytään. Hänkatseli Kustua nenänvartaan pitkin ja kysyi:- Miksi Ylitalo ei ota lakkia päästään ruokapöydässä?- Mun uskoni kieltää, murahti Kustu jahaukkasi palasen näkkäristään.Inssi istui hetken hiljaa mietteissään ennenkuin teki jatkokysymyksen:- Mihin se Ylitalo oikein uskoo?- Mä uskon, että mun knubura f<strong>ry</strong>saa josmä otan tsubun vek, sanoi Kustu ja jatkoipokkana lusikoimistaan.Herra pyöritteli päätään ja siirtyi toiseenpöytään. Minä kaivoin trasselin takataskustanija rupesin siivoamaan naurunpyrskähdyksenmukana haalarinrinnuksille roiskunuttahernekeittoa.Minusta tuli ajan myötä koko tehtaanpääluottamusmies, ja siitäkin hommastasyntyi monta, ei aina niin mukavaakaan,muistoa. Jatkuvaa kolmivuoroa tekevässätehtaassa syntyy paljon ongelmia semminkinkun porukka oli sitä mieltä, että liksaon niin hyvää, että sitä tarttee alati kinutalisää.Niinpä niin, muistoja riittää ja Hertsikanöljymyllykin on jo siirtynyt muistojen joukkoon.Tontin ja koko teollisuusalueen täyttäätänä päivänä nykymuodin mukaisethelkkarin rumat kerrostalot.RunoratsuRunoratsuni taivaalla laukkaasanojen helinästä riimejä haukkaavärssyt hännän alta ulostaajos ne hyvään maahan lankeaaniin ravitsee runo sieluakuin hevon lanta ruusua.Limppu<strong>•</strong> <strong>Sekahedelmä</strong> 1 <strong>•</strong> <strong>20<strong>10</strong></strong> 15
Tervetuloa RovaniemelleIlmoittautumiset 28.2.<strong>20<strong>10</strong></strong>mennessäSEL/Pohjois-Suomen aluetoimistop uh: 0207740772, faxi 0207740774,sähköpostilla: tapahtumat@sel<strong>ry</strong>.fi tai netissä www.sel<strong>ry</strong>.fi/talvipaivat