Views
3 years ago

n?u=RePEc:rif:report:32&r=edu

n?u=RePEc:rif:report:32&r=edu

20ETLA Raportit – ETLA

20ETLA Raportit – ETLA Reports No 32Työvoimakoulutuksen vaikutuksissa suuri vaihteluRuotsissa 1990-luvun alun lamavuosina toteutettujen työvoimakoulutusohjelmien osalta Larsson(2003) päätteli, että niiden vaikutus osallistuneiden nuorten työllisyyteen ja ansioihin olivielä kielteisempi kuin vuonna 1992 käyttöön otetun nuorten valmennusohjelman kohdalla(vrt. yllä). Näiden tuloksien pohjalta kirjoittaja teki sen johtopäätöksen, että lamavuosinatyöttömän nuoren kannatti pikemminkin jatkaa työnetsintää kuin osallistua työvoimakoulutukseen.Ainakaan nuori ei kärsinyt osallistumisen lykkäämisestä. Samankaltaisiin tuloksiinpäätyivät Forslund ja Nordström Skans (2006) jakaessaan toimenpiteet nuorille kohdistuviinja aikuisille kohdistuviin. Heidän tuloksiensa mukaan nuorille kohdistettujen ohjelmien sisältämättoimenpiteet lyhensivät työttömyysjaksojen kestoa aikuisille suunnattujen ohjelmientoimenpiteitä paremmin, mutta tämä tulos päti pelkästään lyhyellä tähtäimellä (120 päiväätoimenpiteen alkamisesta). Hieman pidemmällä tähtäimellä ikäryhmien ohjelmien vaikutuksissaei esiintynyt enää selkeitä eroja. Toisaalta vaikutusten osalta ilmeni varteenotettavia erojayksittäisten toimenpiteiden välillä. Niinpä myös Forslund ja Nordström Skans (2006) päätyivätsiihen, että työvoimakoulutuksella oli lyhyellä tähtäimellä selkeästi kielteisempi vaikutustyöttömien nuorten työllisyyteen ja ansioihin kuin nuorille vuonna 1992 käynnistetyllä valmennusohjelmalla.Mutta hieman pidemmällä tähtäimellä (kaksi vuotta toimenpiteen alkamisenjälkeen) tilanne muuttui käänteiseksi eli valmennusohjelman vaikutus oli työvoimakoulutustaselkeästi kielteisempi.Nuorille suunnattujen koulutusohjelmien vaikutus on arvioitu hyvin heikoksi tai peräti kielteiseksimyös Norjan osalta (Hardoy, 2005). Koulutusohjelmia koskevat tulokset osoittivat, ettäosallistujien koulutusmahdollisuuksia edistävä vaikutus oli olematon ja työllisyyttä parantavavaikutus peräti negatiivinen. Nämä vaikutukset esiintyivät kaikkien työttömien nuorten kohdallaiästä riippumatta, mutta erityisesti 21–25 -vuotiaiden ryhmässä. Lisäksi vaikutukset olivatnuorilla miehillä kielteisempiä kuin nuorilla naisilla. Vastaavasti osallistujien työttömyysriskikasvoi ei-osallistujiin nähden. Koulutusohjelmat toteutettiin pääosin luokkamuotoisinakursseina, joiden kesto vaihteli yhdestä viiteen kuukauteen. Alle 20-vuotiaille työttömillenuorille suunnatun koulutusohjelman vaikutukset arvioitiin lähes yhtä heikoiksi. Koulutuksessajatkamisen todennäköisyys oli lievästi positiivinen, mutta vain nuorten naisten kohdalla.Työllistymismahdollisuuksiin ohjelmalla oli sitä vastoin merkittävä negatiivinen vaikutus. Tähänkoulutusohjelmaan sisältyi sekä työhönvalmennusta että erimuotoisia työharjoitteluohjelmianiin työpaikoilla kuin niiden ulkopuolella. Myös näiden tuloksien osalta on kuitenkinhuomioitava, että vaikutukset rajoittuvat 1990-luvun alkupuoliskon lamavuosiin (eli tilanteeseenkaksi vuotta työttömyysjakson alkamisesta vuonna 1989). Heikko taloudellinen tilannetodennäköisesti heijastuu ratkaisevalla tavalla toimille arvioituun vaikuttavuuteen.Suomessa tehdyt nuoriin keskittyvät vaikuttavuustutkimukset antavat sitä vastoin vankkaa tukeasille, että ammatillinen työvoimakoulutus selvästi parantaa osallistujien työllistymismahdollisuuksia.Todennäköisesti tämän tuloksen selittävät ainakin osittain tarkastelun kohteenaolleet ajanjaksot, jotka edustivat talouskasvun vuosia. Hämäläinen ja Ollikainen (2004) tutkivat16–30 -vuotiaita nuoria, jotka olivat ensimmäistä kertaa rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksityövoimatoimistoon joko vuonna 1995 tai 1996. Nuoria seurattiin vuositasolla ainavuoden 2000 loppuun asti. Tuloksien mukaan ammatillinen työvoimakoulutus oli edistänytnuorten työmarkkina-asemaa ja myös nostanut heidän vuosiansiotasoaan lyhyellä tähtäimellä(kaksi vuotta koulutuksessa aloittamisen jälkeen). Pidemmällä tähtäimellä (viisi vuotta koulutuksessaaloittamisen jälkeen) toimenpiteellä ei ollut enää merkittävää vaikutusta osallistujien

Nuorten työllistyminen ja työllisyys työvoimapolitiikan valossa21työllistymisen todennäköisyyteen. Työvoimakoulutukseen osallistuminen näytti vaikuttavansekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä kielteisesti osallistujien todennäköisyyteen palata muodolliseenkoulutukseen. Toisin sanoen, työvoimakoulutuksen ulkopuolelle jättäytyneillä työttömillänuorilla oli selkeästi suurempi todennäköisyys mennä takaisin koulutukseen.Hämäläinen ja Tuomala (2006, 2007) puolestaan hyödynsivät laajaa rekisteriaineistoa seuratessaanvuonna 1998 ammatillisen työvoimakoulutuksen ensimmäistä kertaa aloittaneita 16–25 -vuotiaita vuoden 2002 loppuun asti arvioidakseen, missä määrin ja ennen kaikkea missävaiheessa nuoren työttömyyttä koulutustoimenpide edistää parhaiten hänen mahdollisuuksiaantyöllistyä. Arviointitutkimuksensa pohjalta he päättelivät, että alle 26-vuotiaisiin nuoriinkohdennettu ammatillinen työvoimakoulutus on työllisyysvaikutuksiltaan tehokkaimpia toimenpiteitä:ammatilliseen työvoimakoulutukseen osallistumisen osoitettiin nostaneen kohderyhmäntyöllistymisastetta keskimäärin noin kuudella prosenttiyksiköllä vaikutuksen ollessasuurimmillaan heti koulutuksen päätyttyä mutta sitä vastoin likimain olematon neljän vuodenpäästä koulutuksen aloittamisesta. Korkeimmillaan kohderyhmän työllisyysvaikutuksen todettiinolleen, kun koulutus oli aloitettu neljännen ja enintään kuudennen työttömyyskuukaudenaikana. Työttömyysjakson alussa aloitetusta työvoimakoulutuksesta ei ollut sitä vastoinjuuri hyötyä. Kirjoittajien mukaan tulos asetti kyseenalaiseksi vuonna 2005 toimeenpannunuudistuksen (nuorten yhteiskuntatakuu, ks. yllä), jonka mukaan työvoimatoimistoon työnhakijaksiilmoittautunut nuori tuli jo kolmen kuukauden sisällä ohjata työvoimakoulutukseentai työharjoitteluun.Hämäläinen ja Tuomala (2006) arvioivat myös oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuutta. Tosinhe käsittelivät palkkatukeen oikeuttavaa oppisopimuskoulutusta erittelemättä yksityiselläja julkisella sektorilla tapahtuvaa oppisopimuskoulutusta. Heidän tuloksensa osoittivat, ettäoppisopimus vaikutti erittäin myönteisesti osallistujien työllistymiseen toimenpiteen päätyttyä.Oppisopimuskoulutuksen aloittamisajankohta ei sitä vastoin näyttänyt juuri vaikuttaneenosallistujien työllistymismahdollisuuksiin. Yleisesti ottaen voidaan siis todeta, että tämä arviointiantoi jo kohta kymmenen vuotta sitten vahvaa tukea oppisopimuskoulutukselle oppimisenja työelämään perehdyttämisen toimintamuotona myös Suomessa. Monesti on kuitenkintodettu, että kehitys tällä rintamalla on edennyt varsin hitaasti ja että järjestelmän luonne onpitkälti pysynyt nuorille aikuisille suunnattuna aktiivitoimena. Nähtäväksi jää, missä määrinopetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2014–2016 toteutettavan nuorten oppisopimuskoulutuksenja työssäoppimisen toimenpideohjelma pystyy tilannetta muuttamaan. Ohjelman kohderyhmäksion määritelty alle 25-vuotiaat nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa.Kansainvälinen kokemus ei ole kovin rohkaisevaa: Norja on niitä harvoja maita, jotka ovatpystyneet onnistuneesti liittämään toisen asteen ammatillisen duaalikoulutuksen omaan vahvastikoulupohjaiseen koulutusjärjestelmäänsä.Työllistämistuella yleensä positiiviset vaikutuksetTukea työllistämistuen myönteiselle vaikutukselle nuorten työllistymiseen on vuosien varrellasaatu varsin monen maan osalta. Esimerkiksi Norjaa koskevat arviointitulokset viittaavatsiihen, että työllistämistuki paransi jossain määrin työttömien nuorten mahdollisuuksia työllistyäavoimilla työmarkkinoilla (Hardoy, 2005), mutta vaikutus näytti esiintyvän pelkästäänkaikkein nuorimmassa eli 16–20 -vuotiaiden ikäryhmässä ja 21–25 -vuotiailla vain naistenkohdalla. Todennäköisesti työllistämistuen suhteellisen vaatimaton vaikutus selittyy osittaintarkasteluajankohdan (1990-luvun talouslama) valinnalla ja myös sillä, että tarkastelun koh-

b e ar in g mo n it o r in g a s y o u ha ... - SPM Instrument
n e e e r us o u p t - Ähtäri
ÿþS o n y E r i c s s o n M o b i l e C o m m u n i c a t i o n s A B
Roto NT R o to N T - Scanfinn Oy
Kiasma-lehti 32 - 2006
O R O N Y S T Ä V Ä
U U T I S E T 1 / 2003
e n e r g i s t ä o s a a m i s ta - Vaasan ammattikorkeakoulu
b u s i n e s s & t e c h n o l o g y - Joensuu REGION
S V U L : n L l l t t o h d l l l n n o n pöytäkirjat V. 1927 NS 1 - it
U U T I S E T 3/ 2003
liï -'rf S V U L : n L i l t , t i t c k o u k a t n pöyttklfja • . 1932 tS 1 -i!-'-'
ey064s22-32 - SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry
U POFLOOR – B ALTERIO LAMINAATTILATTIAT - Rakentaja.fi
Käsikirja R 1200 R, Classic - BMW Motorrad International
u K v er a k k o v - Kuvaverkko
U U T I S E T 2 / 2003
taistelulaulu 1 / 2 - Jesus är Herren!
D R I V E R'S W O R L D - Mercedes-Benz
U U T I S E T 3/ 2004
U U T I S E T 1 / 2003
bible/pdfhaku/1548_Uusi_Testamentti_pys… - Jesus är Herren!