Views
3 years ago

n?u=RePEc:rif:report:32&r=edu

n?u=RePEc:rif:report:32&r=edu

30ETLA Raportit – ETLA

30ETLA Raportit – ETLA Reports No 32Mutta työvoimapoliittisten aktiivitoimien käyttö ja arvioitu vaikuttavuus kertovat yksinomaanmaahanmuuttajataustaisten nuorten kohtaamista työllistymisongelmista. Vastaamatta jää kysymys,mistä ongelmat johtuvat. Tämä tarkoittaa väistämättä, että varhaisen, jatkuvan ja pitkäkestoisenpuuttumisen perusedellytys puuttuu. Tällaisen tietopohjan luominen edellyttäisi,että maahanmuuttajataustaisten nuorten polkuja koulusta kohti työelämää sekä eri polkujenvaikutuksia heidän työllistymiseensä ja työssä pysymiseensä selvitettäisiin perusteellisestihyödyntäen laajapohjaisia pitkittäisaineistoja. Näin tullaan tekemään muun muassa Tanskassa(http://www.sfi.dk/the_transition_from_school_to_work-12727.aspx).8 Loppupäätelmiä ja keskusteluaNuoret ovat monessa mielessä erittäin heterogeeninen ryhmä. Osittain tämä johtuu siitä, ettäryhmään kuuluu hyvin eri-ikäisiä nuoria, jotka ovat varsin erilaisissa elämänvaiheissa: osa onedelleen koulutuksessa, osa on jo työuransa alkuvaiheessa ja osa vasta siirtymässä työelämään.Nämä kaikki vaiheet ovat kriittisiä paitsi nuorten tulevaa työmarkkinoilla menestymistä ajatellen,mutta ylipäänsä heidän onnistuneen yhteiskuntaan integroitumisensa kannalta. Varteenotettavamäärä nuorista työllistyy suhteellisen helposti ja onnistuu myös pysymään työelämässä,kun taas toiset saattavat jo aikaisessa työuravaiheessa kokea ongelmia työllisenä pysymisessä.Toiset puolestaan tuntuvat kohtaavan suuria haasteita jo itse työllistymisvaiheessa.Osa nuorista ei pääse edes näin pitkälle, vaan he jäävät tai jättäytyvät tietoisesti sekä koulutuksenettä työmarkkinoiden ulkopuolelle.Elämän eri vaiheissa ongelmia kokevat nuoret tarvitsevat onnistuakseen erimuotoista ja heidäntarpeitaan juuri siinä vaiheessa vastaavaa yksilöllistä tukea. Parhaimmillaan nuorten ongelmiinpuuttuminen on silloin, kun se toteutuu mahdollisimman varhaisella, jatkuvalla japitkäkestoisella tavalla eri tahojen tehokkaan yhteistyön muodossa. Aina ongelmien varhainentunnistaminen ja niihin puuttuminen ei kuitenkaan onnistu, vaan ongelmat ehtivät kasaantua.Tästä seuraa usein koulutuksen keskeyttäminen, työllistymisen ja työllistettynä pysymisenvaikeutuminen sekä syrjäytymisvaaran kasvaminen.Kaikkiin näihin ilmiöihin on vuosien varrella yritetty puuttua monin eri keinoin. Koulupudokkaille,työttömille nuorille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille kohdistettavista toimistaei ole puutetta. Jatkuvana haasteena on pikemmin se, minkä tyyppisiin toimiin yhteiskunnankannattaa ensisijaisesti panostaa ja missä vaiheessa. Miten tunnistetaan nuorten tarpeetja miten tulisi käytännössä toimita? Tähän tarvittavaa laajaa tietopohjaa päätöksenteon tueksiei ole kuitenkaan toistaiseksi onnistuttu tuottamaan. Tähän tietotarpeeseen vastaamiseksi onyhtäältä pyritty arvioimaan tutkimuksellisin menetelmin toimien vaikuttavuutta eli lähinnäsitä, miten onnistuneesti toimi on saavuttanut sille asetetun tavoitteen (esimerkiksi työttömiennuorten työllistymisen). Nuorille kohdennettujen työvoimapoliittisten aktiivitoimien arviointitutkimuson kuitenkin edelleen varsin suppeaa. Lisäksi arvioinnin kohteena on useimmitenollut yksittäinen toimi, jonka vaikutusta toimeen osallistuneiden nuorten tilaan on pyrittyenemmän tai vähemmän onnistuneesti eristämään ympäröivän talouden ja yhteiskunnanmuista vaikutuksista. Näin ollen ei ole yllättävää, että esimerkiksi nuoria vasta työelämään valmentavientoimien vaikutukset arvioidaan nuorten työllistymisen kannalta suhteellisen heikoksi.Tällaiset toimet näyttävät pikemmin ohjaavan nuoria takaisin koulutukseen tai jatkotoimenpiteisiin.Kysymykseksi nouseekin: Mitä näille nuorille tapahtuu sen jälkeen?

Nuorten työllistyminen ja työllisyys työvoimapolitiikan valossa31Arviointitutkimusten ja niiden pohjalta laadittujen katsausten rinnalle on kerätty monipuolistakuvauksellista tietoa eri maissa niin sanotuiksi hyviksi käytännöiksi mielletyistä nuorillekohdistetuista toimista. Epäselväksi kuitenkin jää muun muassa se, miten nämä hyvät käytännöton tunnistettu (Mitkä ovat niille asetetut ehdot?) ja miten niitä voisi onnistuneesti toteuttaamuissa maissa (Mitkä ovat kriittisimmät onnistumisen reunaehdot?). Toisin sanoen, mikäon hyvien käytäntöjen todellinen arvo?Suomessa on vahvaa tutkimuksellista perinnettä laajoihin koko väestöä edustaviin pitkittäisaineistoihinperustuvassa yksilöiden tilan seurannassa. Nyt tällaista tarkastelukehikkoatarvittaisiin politiikkaohjelmien arvioinnin ja suuntaamisen perustaksi. Se mahdollistaisimyös nuorille kohdistettujen toimien tunnistamisen ja niiden mahdollisen vaikutuksen havainnoimisen.Mutta tällaisen tiedon pohjalta ei pystytä arvioimaan yksittäisten tai ketjutettujentoimien vaikuttavuutta nuoren tilaan, kustannusvaikutuksista puhumattakaan. Syy on varsinyksinkertainen. Ei tiedetä, mitä nuorelle olisi tapahtunut ilman tätä interventiota. Myöskäänei tiedetä, toimiiko interventio vaikutukseltaan läheskään yhtä tehokkaasti määrätynnuoren kuin muiden siihen osallistuneiden nuorten kohdalla. Kolmas väistämättä piiloon jäävävertailu-ulottuvuus liittyy toimeen osallistuneiden nuorten menestymiseen niihin nuoriinverrattuna, jotka eivät osallistuneet toimeen. Toisin sanoen, pitkittäisaineistoon perustuvaaseurantaa tulisi täydentää säännöllisin välein tehtävillä toimien arviointitutkimuksilla.Mutta riittäisikö tämä kehikko sittenkään kertomaan päätöksentekijöille, minkä tyyppisiintoimiin kannattaisi missäkin vaiheessa ryhtyä? Ei välttämättä. Kuten esimerkiksi Wollscheidja Noonan (2012) ovat todenneet toisen asteen koulupudokkaiden osalta, koulupudokasongelmanlieventämiseen tähtäävät toimet antavat varsin hyviä tuloksia ehdolla, että niitä implementoidaantehokkaalla tavalla. Toimien implementoinnin merkitys oli aikoinaan esillä myöstyövoimapoliittisten aktiivitoimien yhteydessä (Sehlstedt ja Schröder, 1989) mutta näyttää sittemminsiirtyneen kauas periferiaan. Kuitenkin juuri implementointivaihe saattaa olla etenkinnuorten kohdalla erityisen kriittinen tekijä toimen onnistumisen kannalta. Toisin sanoen,toimen tuloksellisuus saattaa riippua ratkaisevalla tavalla siitä, miten työvoimavirkailijat onnistuvatinnostamaan nuoria suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja herättämään nuorten motivaatiotaosallistua näitä suunnitelmia ajatellen tarkasti valikoituihin toimenpiteisiin. Mikälinäin on, voidaan periaatteessa jokaisesta aktiivitoimesta kehittää vaikutukseltaan tehokas toimenpide,joskin se vaatisi riittäviä resursseja sekä toimivia käytäntöjä ja välineitä. Itse asiassaolemassa oleva arviointitutkimus antaa tällaisille pohdinnoille vähintään epäsuoraa tukea.Mainittakoon esimerkinomaisesti kaksi seikkaa. Arviointitutkimus viittaa siihen, että huonostisuunnitellut ja nopealla aikataululla toimeenpannut ohjelmat tuottavat yleensä varsinheikkoja tuloksia. Lisäksi arviointitutkimus ei anna nuorten kohdalla tukea oletukselle, ettälähestyvä aktiivitoimeen osallistuminen toimisi pelotteena eli saisi asianomaisen henkilöntehostamaan työnetsintäänsä. Nuoret näyttävät pikemmin arvostavan palvelua henkilökohtaisenkontaktin muodossa.Pitkittäisaineiston pohjalta tapahtuva seuranta ja tarkkailu ei myöskään tuo ratkaisua koulutuksenja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten ongelmiin, joista päällimmäinen onnäiden nuorten tavoittaminen. Heidän tavoittamisensa sekä ohjaamisensa takaisin heille sopivaankoulutusmuotoon tai muuntyyppisiin toimiin edellyttää toisenlaisen rekisterin rakentamista.Suomessa nuorille aktiivitoimen ajalta maksettava työmarkkinatuki ei näytä olevan tältäosin riittävä kannustin.

b e ar in g mo n it o r in g a s y o u ha ... - SPM Instrument
n e e e r us o u p t - Ähtäri
ÿþS o n y E r i c s s o n M o b i l e C o m m u n i c a t i o n s A B
Roto NT R o to N T - Scanfinn Oy
Kiasma-lehti 32 - 2006
O R O N Y S T Ä V Ä
U U T I S E T 1 / 2003
e n e r g i s t ä o s a a m i s ta - Vaasan ammattikorkeakoulu
b u s i n e s s & t e c h n o l o g y - Joensuu REGION
S V U L : n L l l t t o h d l l l n n o n pöytäkirjat V. 1927 NS 1 - it
U U T I S E T 3/ 2003
liï -'rf S V U L : n L i l t , t i t c k o u k a t n pöyttklfja • . 1932 tS 1 -i!-'-'
ey064s22-32 - SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry
U POFLOOR – B ALTERIO LAMINAATTILATTIAT - Rakentaja.fi
Käsikirja R 1200 R, Classic - BMW Motorrad International
u K v er a k k o v - Kuvaverkko
U U T I S E T 2 / 2003
taistelulaulu 1 / 2 - Jesus är Herren!
U U T I S E T 1 / 2003
U U T I S E T 3/ 2004
D R I V E R'S W O R L D - Mercedes-Benz