Views
3 years ago

n?u=RePEc:rif:report:32&r=edu

n?u=RePEc:rif:report:32&r=edu

4ETLA Raportit – ETLA

4ETLA Raportit – ETLA Reports No 32Taulukko 1 Koulunkäynnin yleisyys, työllisyysaste sekä ns. NEET-aste vuonna 2012Suomen, muiden Pohjoismaiden, valikoitujen muiden länsimaiden sekäEU:n ja OECD:n keskiarvojen osaltaKirjoilla Työllisyysaste Työllisyysosuus Työllisyysosuus NEETopiskelijanaopiskelijat ei-opiskelijat asteIslanti 77,1 57,1 9,0 48,1 6,2Norja 73,0 51,3 31,5 19,8 7,2Ruotsi 74,4 36,2 18,0 18,2 7,4Suomi 73,5 35,7 18,1 17,6 8,9Tanska 82,0 53,8 42,4 11,4 6,7Espanja 69,3 18,4 5,8 12,6 18,1Iso-Britannia* 58,0 46,6 19,5 27,1 14,9Saksa 70,7 46,3 25,1 21,2 8,1USA 60,5 44,2 18,6 25,6 13,9EU 67,5 32,3 13,3 19,0 13,6OECD 60,0 38,9 14,8 24,1 15,9NEET = not in employment, education or training.* Ison-Britannian osalta vuoden 2011 tiedot.Lähde: OECD Youth Scoreboard.2 Nuorten työttömyys on korkealla – vai onko? 1Nuorten työmarkkina-asemaan ja erityisesti työttömyysasteeseen kiinnitetään tavallistaenemmän huomiota talouden kasvun hiipuessa. Tämä ei ole sinänsä yllättävää. Nuorisotyöttömyysasteon talouden suhdanteista riippumatta selvästi korkeampi kuin aikuisten työttömyysaste.Kansainväliset vertailut osoittavat, että nuorten työttömyys on lähes kaikissa EUjaOECD-maissa vähintään kaksinkertainen, useissa jopa yli kolminkertainen, aikuisväestöntyöttömyyteen verrattuna. Ainoa merkittävä poikkeus on Saksa, jossa se on vain noin puolitoistakertainen.Nuorten työttömyysaste myös reagoi talouden suhdannetaantumaan paljon aikuisten työttömyysastettaherkemmin. Nuorten työmarkkina-asemaa heikentää etenkin se tosiasia, että heovat tyypillisesti määräaikaisessa työsuhteessa suhdanneherkillä aloilla. Siksi laskusuhdanneiskee tyypillisesti erityisen voimakkaasti nuoriin, ja nuorten työttömyysaste nousee huomattavastiaikuisten työttömyysastetta nopeammin. Näin tapahtui 1990-luvun alun lamavuosinaja näin on käynyt myös 2000-luvun lopussa alkaneen finanssi- ja talouskriisin seurauksena(esim. Scarpetta ym., 2010; ILO, 2011 ja 2013; Räisänen, 2013). Niinpä vuosien 2007 ja 2012välisenä aikana nuorten työttömyysaste nousi lähes kaikissa EU-maissa huomattavasti aikuistentyöttömyysastetta enemmän (Eurostat, 2013).Suhdannetaantuman aikana vaikeutuu myös nuorten siirtyminen koulusta työmarkkinoille.Kilpailussa avoimista työpaikoista työkokemusta vailla olevat vastavalmistuneet nuoret useinhäviävät kokeneemmille työnhakijoille varsinkin, jos työllisyystilanne on huononemassa.1Tämä luku perustuu pitkälti Asplundin ja Vanhalan kirjoituksiin (2013a, 2013b).

Nuorten työllistyminen ja työllisyys työvoimapolitiikan valossa5Työllistymisen vaikeutuessa moni nuori palaa koulutukseen tai käyttää opintojensa loppuunsaattamiseksi suunniteltua enemmän aikaa, kun työtä ei löydy. Toiset eivät rekisteröidy työttömiksityönhakijoiksi ja ovat siten ns. kadoksissa olevia nuoria työvoiman ulkopuolella. Siksimyöskään heidän lukumäärästään tai toiminnastaan ei ole varmaa tietoa.Nykypäivän tilannetta voidaan nuorten osalta pitää varsin paradoksaalisena. Tämän päivännuoret ovat keskimäärin huomattavasti paremmin koulutettuja kuin vanhemmat työelämässäolevat ikäpolvet. Samanaikaisesti nuorten ikäluokka on pienentynyt merkittävästi. Tästä huolimattanuorten siirtyminen työmarkkinoille ja vahva kiinnittyminen työelämään on vaikeutunut,pitkittynyt ja monimuotoistunut. Tästä kehityksestä kertovat monet kansainväliset (esim.Eurostatin, ILO:n ja OECD:n) nuorten tilannetta kuvaavat tilastokatsaukset ja selvitykset.Toisaalta nuorten työmarkkinoille siirtymisen ja niillä menestymisen kuvaamista perinteisillämittareilla kuten työttömyys- ja työllisyysasteilla on myös alettu kyseenalaistaa. Niinpä esimerkiksityöllisyysaste voi helposti antaa harhaanjohtavan kuvan siitä, miten onnistuneestinuoret yleisesti ottaen siirtyvät työmarkkinoille. Tässä tilanteessa matalaa työllisyysastetta eivoida suoraan tulkita osoitukseksi siitä, että nuorten tie koulusta työelämään usein epäonnistuisi.Matala työllisyysaste on luonteva seuraus keski- ja korkea-asteen koulutuksen voimakkaastalaajentamisesta, mikä on antanut periaatteessa kaikille peruskoulun päättäneille mahdollisuudenjatkaa vähintään toisen asteen koulutuksessa (vrt. taulukko 1). Vastaavasti korkeatyöllisyysaste ei tarkoita välttämättä sitä, että nuorten tie koulusta työelämään olisi yleensämutkaton. Korkea työllisyysaste voi yhtä hyvin olla osoitus siitä, että tarjolla olevat koulutusvaihtoehdoteivät riitä kaikille nuorille tai että ne eivät yksinkertaisesti vastaa nuorten suosimiavalintoja, mikä puolestaan näkyy koulutuspaikkojen tarjonnan ja kysynnän kohtaantoongelmana.Nuorten työttömyysasteita on puolestaan usein kritisoitu siitä, että ne yliarvioivat nuorisotyöttömyydenongelmaa. Eurostatin (2013) tilastojen mukaan nuorten (15–24 -vuotiaiden)työttömyysaste oli Suomessa 19 % vuonna 2012 eli sama kuin Tilastokeskuksen ilmoittamatyöttömyysaste. 2 Alle 20-vuotiaiden (15–19 -vuotiaiden) työttömyysaste (29 %) oli selvästikorkeampi kuin 20–24 -vuotiailla (14 %). Nämä luvut perustuvat siis Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksentietoihin, jotka kerätään Suomen koko väestöä edustavalle otospohjaiselle populaatiollepääosin haastattelujen avulla. Otoshenkilön pääasiallinen toiminta havaintohetkelläkysytään haastattelumenetelmää käyttäen. Työttömyyden osalta keskeistä on se, että henkilölasketaan työttömäksi, jos hän kertoo olevansa ilman työtä, etsivänsä työtä ja olevansa valmisottamaan työtä vastaan. Myös päätoiminen opiskelija, joka haastattelussa vastaa myönteisestinäihin kysymyksiin, luokitellaan siis työttömäksi eikä opiskelijaksi.Virallisten työttömyyslukujen rinnalla työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee omat työttömyyslukunsatyöhallinnon työnhakijarekisterissä olevien henkilöiden tietoihin nojautuen. Työ- jaelinkeinotoimistojen rekisteritietojen mukaan työttömiksi työnhakijoiksi rekisteröityneitänuoria oli esimerkiksi joulukuussa 2012 noin 34 800. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksenmukaan työttömiä nuoria oli tuolloin 45 000.2OECD:n tilastojen mukaan se oli aavistuksen verran pienempi, 17.8 prosenttia. (OECD, 2013). Merkille pantavaa kuitenkin on,että Suomi on niitä harvoja maita, joiden osalta OECD:n nuorisotyöttömyysaste eroaa Eurostatin vastaavasta luvusta. Molemmissatilastoissa 15–24 -vuotiaiden työttömien lukumäärä on likimain yhtä suuri. Sen sijaan työttömyysasteen laskelmissa jakajana käytettytyövoiman (työllisten ja työttömien) määrä on tilastoissa erisuuruinen. Se, mistä syystä Eurostatin käyttämä 15–24 -vuotiaiden työllistenmäärä on vuosittain noin parikymmentä tuhatta pienempi kuin OECD:n laskelmissa, jää hämärän peittoon.

b e ar in g mo n it o r in g a s y o u ha ... - SPM Instrument
n e e e r us o u p t - Ähtäri
ÿþS o n y E r i c s s o n M o b i l e C o m m u n i c a t i o n s A B
Roto NT R o to N T - Scanfinn Oy
Kiasma-lehti 32 - 2006
O R O N Y S T Ä V Ä
U U T I S E T 1 / 2003
b u s i n e s s & t e c h n o l o g y - Joensuu REGION
e n e r g i s t ä o s a a m i s ta - Vaasan ammattikorkeakoulu
S V U L : n L l l t t o h d l l l n n o n pöytäkirjat V. 1927 NS 1 - it
U U T I S E T 3/ 2003
liï -'rf S V U L : n L i l t , t i t c k o u k a t n pöyttklfja • . 1932 tS 1 -i!-'-'
ey064s22-32 - SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry
U POFLOOR – B ALTERIO LAMINAATTILATTIAT - Rakentaja.fi
Käsikirja R 1200 R, Classic - BMW Motorrad International
u K v er a k k o v - Kuvaverkko
U U T I S E T 2 / 2003
U U T I S E T 1 / 2003
U U T I S E T 3/ 2004
taistelulaulu 1 / 2 - Jesus är Herren!
D R I V E R'S W O R L D - Mercedes-Benz