Views
3 years ago

Viihde ANSSI

Viihde ANSSI

KEVÄTKAUDEN PAKINAMitä

KEVÄTKAUDEN PAKINAMitä yhteistä on siivoojallaja tanssinjärjestäjällä?Vastaus: Kynnenaluset veressä!On ilo järjestää kansalle huveja, vaikka välillä sevähän itkettääkin. Kun on niin monta mieltä kuinmiestäkin, naisista puhumattakaan. Toinen tykkääTaavitsaisesta, toisen mielestä Wähäkosket on todella hyvätanssiorkesteri. Kaikki ne kuitenkin juoksee Finkkujen perässäja minä ainakin menen sinne minne likat päättää mennä.Likkoja sitten on kuin likkojen lenkillä, lenkki vain on suoristettupitkäksi pötköksi vai olisiko se rivistö?Suomi on väärällään yhtyeitä. Soittajat ovat taitavia, niitäkoulutetaan ala-asteiden musiikkiluokilta alkaen, konservatorioissaja musiikkiopistoissa. Suomessa on korkeatasoinenmusiikkialan koulutusjärjestelmä. Kaikista ei tule kuitenkaankonserttipianisteja eikä oopperalaulajia. Tanssimusiikin pariinpäätyy moni taituri. Ei ihme, että laulukilpailuihin jonotetaanja tanssiorkestereita kootaan innolla joka kylän poikientoimesta. ”Mä haluun oman bändin perustaa. ”Suuri osa onharjoitellut tanssi-illallisen eri tahtisia tanssikappaleita, osaavatjopa laulaa äänissä ja soittaa monenlaisia soittopelejä.Jotkut ovat soittaneet niin kauan, etteivät enää jaksa soittaakoko iltaa. Kun vähemmästäkin työstä maksetaan kunnonpalkka. Ei Luoja laiskoja ruoki, mutta tanssihullut ovatkineri asia. Vaihteluhan on mukavaa. Kun on kaksi orkesteriasoittamassa, niin tulee erilaisia esityksiä illan mittaan ja saavielä jännittää, soittaako kumpikaan sitä masurkkaa. Ja josei, niin sitten saa antaa taas palautetta järjestäjälle ja valittaanetin tanssipalstoilla.Kun on kaksi orkkaa, niin riittää elävää musiikkia kokoillaksi. Vaan ei aina kuitenkaan. Jotkut soittajat ovat niinlaulajaa, etteivät enää halua olla niin kuin muut bändit, vaanmieluummin kuin solistit. Soittavat ja laulavat yhteensä vainkaksi settiä. Ja silloin saa tanssikansa kuulla myös levymusiikkia,tarvitseehan se kakkosorkesterikin välillä pisu- jamehuhetkensä. No senhän takia niillä onkin niitä levyjä, omiakappaleita täynnä. Saavat sitten esiintymispalkkion lisäksituloja äänitteinä soitetuista biiseistään.Kuka keksisi pyörivän lippuluukun? Kun asiakas pyörittääpäätään, voisi lipunmyyjä luukussaan pyöriä samaan tahtiin.Tai sitten eritahtiin, niin kuin asiakas usein ymmärtäätanssikansan palvelijoiden tekevän. Mikä näissä tansseissamaksaa, kuuluu ihmetyksen ääni kummastuksen suusta. Eiköse niskan poika voisi keksiä orkestereiden käyttöön sellaisenvalotaulun kuin on television uutisten lukijalla tai jokaisessakaraokekuppilassa. Laulujen sanat ja sävelet kulkisivat siinäsilmäin edessä, yksi ja sama bändi saisi soitetuksi kokoillan ja pistäisi hyvät levyt kahvitaukojensa ajaksi soimaan.Pysyisivät lippujen hinnat kohtuudessa ja ne tyttöjen suosimatsoittajat jakautuisivat vähän useampaan paikkaan. PojatRaisa-Tiina Lahtinen, Nokian Kerholasitten ajelisivat autoillaan niitten likkojen perässä.Tanssilippujen hinnat tosin ovat kaikesta vuosittain kohonneestakohinasta huolimatta pyörineet paikallaan kuinkädenalihäkkyröitsijät konsanaan. Euroaikana eivät pääsymaksutole nousseet kuin yhdestä kolmeen euroa ja näilläkolikoilla on pelattu jo seitsemän vuotta. Piletti yhden orkesterinpaikkaan maksaa nyt liki saman kuin kahden orkesterintanssit silloin kauan sitten. Ja todistetusti on paikkoja, joissalippujen hinnat ovat laskeneet. Iso osa asiakkaista omaaerilaisia kortteja, joilla myönnetään alennuksia normaalistahinnasta.Kun samat orkesterit pitävät konsertin, jossa heidän pitääosata vain sen puolentoista tunnin verran omia laulujaan,pyytää konsertin järjestäjä vähintään kaksinkertaisen summansisäänpääsystä. No saahan siellä salissa sentään istuapehmeällä penkillä, eikä tanssia jyskyttää jalkojaan kipeäksilautaparketilla. Tansseissa jos joutuu penkille, niin siitä vastatulee pyyhkeitä. Kyllä on kallista istumista. Istumapaikanpitäisi olla ainakin puolet halvempi. Ei me siitä olla maksettu,että tänne istumaan tullaan. Ja sama musiikki soi, yleensäjopa kolme kertaa pidemmän aikaa kuin konserttisalissa.Kuka nyt ahterinsa puuduksiin haluaisi, tansseihin ollaantultu tanssimaan.Entäs sitten tuo narikkamaksu? Jos se sisällytetään lipunhintaan ja lipun hinta nousee, niin eikö se ole epäreilua niitäkohtaan jotka tykkäävät mennä hikisenä kylmään autoonpukemaan jäistä palttoota päälle. Vapaus valita, se on oikeus tansseissakin.Valita laittaako takin vartioituun narikkaan, valita kenethakee tanssiin, kelle antaa pakit, juoko vettä tai limsaa vaiko jotainvettä ja limsaa väkevämpää. Oikeus valita mistä maksaa, meneeköpaikkaan, missä soittaa kaksi orkesteria vai vähemmän. Niin kauanvoi valita, kun on valinnan varaa. Sitten kun ei enää voi valita,ollaan tilanteessa jossa isot ovat jyränneet pienet, suuret ovat valloittaneetkaikki niemet ja notkelmat ja päättävät, mitä maksaa mukivettä. Kaikissa tanssipaikoissa. Siihenkö me olemme matkalla?ABC:llä tankataan ja ÅÄÖ:llä tanssitaan.Jos on tanssikansassa ja orkestereissa eroja, niin tanssinjärjestäjissäniitä on vähintään yhtä paljon. Kukin taaplaa tyylillään. Koskahyviä orkestereita maa on pullollaan, tanssiseurat ja –koulut kasvattavatuusia sukupolvia tanssin huumasta nauttimaan, niin lavakansatarvitsee värikkään toinen toistaan täydentävän lavaverkoston terveenkilpailun periaatteella. Vain siten pidämme hinnat kohtuullisinaja tarjoamme jokaisen tyyliin sopivan tanssipaikan ja toisaaltamahdollisuuden harrastaa tanssimatkailua ja kokea tanssielämyksiämyös kauempana, lääniä kun riittää omankin maakunnan ulkopuolella.Jokaiselle järjestäjälle löytyy tästä laajasta maasta omat tonttinsa.Jos tykkää liata kyntensä kuopimalla maata toisen alta, niinäkkiä niillä kynsillä saastuttaa enemmän kuin oli ajatellutkaan.Kansa saa ajaa itsensä näännyksiin tanssipaikalle ja väsyksissäsieltä pois, mutta toivon mukaan ei ole pakko. Päästöjä voi vapaastipistää kuriin myös yksilötasolla, tanssimatkailu on aikamoinen ekologisentanssikengän askellus. Siitä jää jälkiä, mutta onneksi meilläon vapaus valita. Ainakin vielä.Rikas tanssikulttuurimme kestää taantuman, tanssit ovat aina eläneetvaikeiden aikojen läpi. Yhteistä hiiltä pitäisi puhaltaa kaikkienalan toimijoiden voimin. Mikä mahdollisuus pienen Suomen olisipäätyä maailmankartalle tanssivana kansana tähtien alla. Kesälavojemmeainutlaatuisuus ja ympärivuotinen tanssinharrastaminenpitäisi luokitella Unescon maailmanperintöluetteloon. Ei ainoastaanperinteisyytensä vuoksi vaan sen tosiasian, ettei mikään muu harrastusole yhtä aikaa liikuntaa, kulttuuria ja mahdollisuutta ihmisenkoskettaa toistaan niin sielun kuin ruumiin kielellä.Saanen vielä viestittää yhden toiveen tanssien taustavoimilta.Totuuden sanoja siivoojan suusta: ”Pure jenkkis, mut älä oo kalkkis,vaan opettele sylkemään se gummi suustas sinne vessan roskikseen!Vai haluatko todella olla yksi tuhannesta, joka tahtoo kuvittaa lattiantyyliin dalmatialainen. Minä en ainakaan niitä sieltä kynnet verissäraavi. Tai raavin kumminkin. Haluanhan, että sinulla on sitten ensitansseissa taas huvisi myös toiletissa. ”Ei sitten muuta kuin tervetuloa tansseihin, minun on nyt mentäväviemään ilmoitus Aamulehteen ja sovittava Keken kanssa mihinaikaan Sextetit saapuu soundcheckiä tekemään. Ja muistutettava,etteivät pese turhaan sitä parkettia. Liukastetta pitää levittää vesipestyynlattiaan - sen levittäminen tai levittämättä jättäminen on joyhden pakinan mittainen tarina. Sitten pitää soitella sairastuneellejärjestyksenvalvojalle tuuraaja. Ja mietittävä, mitä sen pääsiäisenohjelman kanssa tehdään. Otetaanko se Taavitsainen vai Wähäkosket?Ei kuitenkaan molempia, ei sitten kiusallakaan. Se on tanssinjärjestäjänvalinta. Jää jotain toisillekin.Ei itketä lauantaina eikä myöskään sunnuntaina. Nauretaan jatanssitaan! •Lavatanssi ei ole liikuntaa eikä kulttuuria- toisin kuin jääkiekko-ottelun ja jalkapallon seuraaminen!Eduskunta on kaikessa viisaudessaanmarraskuussasäätänyt lain, jonka nojallayritykset voivat tarjota henkilökunnalleentyökykyä edistäviä verottomialiikunta-, kulttuuri- tai virikeseteleitä.Seteleitä voi antaa työntekijälleenintään 400 euron arvosta vuodessa.Yhden setelin arvo on 4 tai 5 euroa,joten työntekijällä on mahdollisuuskäyttää viikoittain lähes kaksi seteliä.Henkilökunnalleen seteliä tarjoaviayrityksiä on maassamme jo useitatuhansia.Verohallituksen soveltamisohjeissaselkeästi todetaan, että tanssilavat onrajattu setelinkäytön ulkopuolelle.Verohallinto ja ministeriö ovat vetäneetrajan siihen mikä on kulttuuriaja mikä liikuntaa. Yksiselitteisestion selvää, että kulttuuriseteliä ei voikäyttää tanssilipun osamaksuna. Sitävastoin kulttuuriseteliä voi hyvinkäyttää vaikka lätkämatsin tai jalkapallo-ottelunseuraamiseen. Tanssilavatoimintaaon aikaisemmin pidettyvahvasti suomalaiseen kulttuuriinkuuluvaksi.Yritin saada selvää päättäjiltä miksilavatoimintaa ei voida pitää osanakulttuuria, vaikka lavoilla esiintyymaamme eturivin muusikoita ja artisteja.Perustelut ovat olleet varsinontuvia. Verohallinnon mukaan lavoilleei tulla ensisijaisesti kuuntelemaanmusiikkia tai artistia. Tämäpitänee paikkansa. Suurin osa lavoilletulijoista tulee tanssimaan jakuuntelemaan. Näin ollen tässä yhteydessätäyttyy sekä kulttuuri- ettäliikuntasetelin kriteerit. Jotkut perustelivatlavojen poisjättämistä mm. sillä,että nykyisin lavat ovat enemmänyksityistä yritystoimintaa kuin yleishyödyllistenjärjestöjen rahanhankkimiskeino.Tämäkin pitää paikkaansajossain määrin. Tilanne on kuitenkinse, että erityisesti pienet lavat ovatedelleen sellaisia joilla järjestöt hakevattaloudellista tuloa toiminnalleen.Monet suuret viihdekeskuksetkinovat usein yleishyödyllistenyhdistysten tai säätiöiden omistamia,mutta niiden liiketointa on vuokrattuulkopuoliselle yrittäjälle. Tässäkintapauksessa riskittömän hyödyn saajuuri yleishyödyllinen yhteisö.Liikuntaseteliäkään sellaisenaan eivoi käyttää tanssilipun ostoon. Siitähuolimatta, vaikka monet tutkimuksetovat kiistatta todistaneet tanssinmitä parhaimmaksi liikuntamuodoksi.Tanssikurssit kylläkin kelpaavatliikuntasetelillä ostettavaksi. Tämäjohtaa siihen, että tanssilavojen tuleejärjestää ennen tanssien alkua tanssikurssin,joka sisältyy illan tanssilipunhintaan. Tällöin osamaksuna voikäyttää liikuntaseteliä.Kansanedustaja Mikko Alataloteki asiasta kirjallisen kysymyksenkulttuuriministerille. Ministerin jaministeriön kanta oli selvä – raja olijohonkin vedettävä ja nyt se vedettiinsiihen, että aikaisemmin kulttuuriksikatsottu tanssilavatoiminta, jossa yhdistyyniin liikunta kuin kulttuurikinjätettiin liikunta – ja kulttuurisetelinkäytön ulkopuolelle.Ilpo Siimes4TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009

Vahvasti kotimainenRadio PookiRADIO POOKI OY aloitti lähetyksensä 6.10.1989 Raahesta taajuudella 94.8 Mhz.Nykyinen kuuluvuusalue on koko länsirannikko Pietarsaaresta Ylitornioon jasisämaassa Pihtiputaalta Otamäen kautta Rovaniemelle.Nykyiset lähettimet ja taajuudet ovat:Oulu................88.0 MhzRaahe.............94.8 MhzYlivieska........95.5 MhzKokkola.........89.3 MhzKruunupyy..105.9 MhzPietarsaari..100.3 MhzKalajoki.......101.5 MhzHaapajärvi....95.0 MhzNivala...........100.5 MhzHaapavesi..103.3 MhzKemi...............89.5 MhzSäädä itsesioikealletaajuudelle!Mainos radiossa tehoaa!Ota yhteyttämediamyyjiimmewww.radiopooki.fiKirkkokatu 8 A, 90100 OULUPuh. vaihde (08) 5626 800Fax. (08) 5626 810Niittykatu 5, 92100 RAAHEPuh. vaihde (08) 2118 200Fax. (08) 2118 210Uusi-ErkkiläPSWWW.TANSSIVIIHDE.FI5

Lauri Kaira & Anssi Rauhala - Piraattitehdas
Anssi Tulkki - Oamk
Etsiä ja ansaita (JSFOu 93) - Suomalais-Ugrilainen Seura
Kalastajaristeily 6.2 2013 Anssi Päivärinta Hyvää iltapäivää ... - Livia