Painetun lehden PDF-versio - Kuntalehti

KUNTALEHTI 5/2008
■ UUTISET
Tapio Välinoro toivoo vahvoja
kunnalliseen kansanvaltaan nojaavia toimijoita
MAAKUNTIEN
yhdistäminen jakaa mielipiteitä
Jos valtion aluehallinnon
yksiköiden määrä vähenee,
myös maakuntien
yhdistämistä kannattaisi
harkita. – Nyt olisi mahdollisuus
saada merkittäviä
vahvoja toimijoita,
jotka nojaavat kunnalliseen
kansanvaltaan,
pääsihteeri Tapio Välinoro
markkinoi.
■■ Kymenlaakson maakuntajohtaja
Tapio Välinoro toimii aluehallinnon
uudistamishankkeen
pääsihteerinä vuoden 2008 loppuun
asti.
Maakuntien liitoilta on pyydetty
kannattanottoa uudistushankkeeseen
14. maaliskuuta mennessä.
Uudistusta valmisteleva
ALKU-valmisteluryhmä jättää väliraporttinsa
maaliskuun loppuun
mennessä.
Huhtikuussa esitystä käsitellään
neljän valtiosihteerin muodostamassa
ohjausryhmässä. Esitystä
hahmottelevat Timo Reina,
Velipekka Nummikoski,
Katariina Poskiparta ja Stefan
Johansson. HALKEssa eli
hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä
esitystä käsitellään
ilmeisesti toukokuussa.
Esityksestä tihkuneet tiedot
ovat saaneet osan maakunnista
14
PIRJO TUUSA
Oulu asetti
kuntosaleihin
13 VUODEN
ALAIKÄRAJAN
■■ Kolmetoista vuotta on kuntosaliasiakkaan
alaikäraja Oulussa.
Kaupungin liikuntalautakunnassa
ikärajasta äänestettiin: vähemmistö
jäsenistä olisi määritellyt alarajaksi
15 vuotta.
siilipuolustukseen. Esimerkiksi
Keski-Pohjanmaalla on otettu
voimallisesti kantaa oman maakunnan
säilyttämisen puolesta.
Pääroolissa valtion
omat järjestelyt
Aluehallinnon uudistusta virkamiehenä
kokoonjuokseva Tapio
Välinoro rauhoittelee kriitikkoja.
– Päärooli uudistuksessa on
valtion aluehallinnon uudelleenjärjestelyllä.
Kolme neljäsosaa
työstä on valtion aluehallinnon
uudelleenjärjestelyä ja vain neljäsosa
muuta, esimerkiksi valtion
viranomaisten ja maakuntien liittojen
työnjaon pohtimista.
Välinoron ja kumppanien työn
kohteita ovat valtion aluehallinnon
viranomaisten rakenne, uusien
tehtäväkokonaisuuksien muodostaminen,
alustavan ehdotuksen
laatiminen aluejaoiksi ja uusien
työtapojen kuten tilaaja-tuottaja
-menetelmien ja sähköisen
asioinnin tuominen valtionhallintoon.
Valvonta ja kehittäminen
eriytettäisiin
Nykymuotoiset lääninhallitukset
katoaisivat uudistuksen myötä.
Valtion aluehallinto jaettaisiin ehkä
kahteen osaan, kehittämisviranomaisten
tehtäviin ja toisaalta
lupa-, valvonta- ja turvallisuusviranomaisten
tehtäviin. Nämä
kaksi voisivat sijaita joko erillisissä
yksiköissä tai olla yhden viras-
Levytankojen nosto
ei sovi lapsille
Oulun liikuntalautakunnan varapuheenjohtajan
Juha Hännisen
mielestä kuntosalivälineet eivät
sovi lapsille. Hän itse äänesti 15
vuoden ikärajan puolesta.
– Kuntosalivälineet on mitoitettu
aikuisille ihmisille. Salille ei
saisi tuoda lapsia, jotka käyttävät
laitteita kiipeilytelineinä tai leikkipaikkoina,
Hänninen toteaa.
Kuntosali ei ole lapsille turvallinen
paikka eikä voimaharjoittelu
ole lapsille paras liikuntamuoto.
– Ei alle 15-vuotiaan tarvitsisi
ton osia.
Lupa- ja valvontatehtävissä riittäisi
viisi - kahdeksan aluetta. Nyt
lääninhallituksia on viisi ja työsuojelupiirejä
kahdeksan.
Kehittämispuolelle lasketaan
yhdeksän tiepiiriä, 15 TE-keskusta,
13 ympäristökeskusta ja 13
metsäkeskusta. Maakunnan liitto
olisi Välinoron mukaan lähinnä
kehittämisviranomaisen vastinpari.
Maakuntaliittoja on nyt 19 ja
”vastinpareja” olisi 9-15.
Tavoitteena uudistuksessa on
myös maakunnallisuuden lisääminen.
Maakuntaohjelmasta tulisi
”ohjelmien ohjelma” yli sektorirajojen.
Valtion talousarvion kehittämisrahat,
noin kolme miljardia
euroa/vuosi aluekohtaistettaisiin.
Maakunnalla olisi myös käytettävissä
itsenäistä rahaa nykyistä
enemmän.
Maakuntien voima kasvaisi?
Kansanvallan ja ohjauksen kannalta
on Välinoron mielestä ongelma,
jos maakuntien liittoja on
tulevaisuudessa enemmän kuin
valtion kehittämisviranomaisia.
Hän uskoo maakuntien määrän
vähenemisen olevan etu
myös kuntien kannalta.
– Nyt olisi mahdollisuus saada
merkittäviä vahvoja toimijoita,
jotka nojaavat kunnalliseen kansanvaltaan,
hän toteaa.
Maakuntien pitäisi pääsihteerin
mielestä katsoa 10 - 15 vuotta
eteenpäin ja pohtia, mikä raken-
treenata levytangoilla, hän sanoo.
Maksimivoimaharjoittelu ei ole
hänen mielestään voimakkaassa
kasvu- ja kehitysvaiheessa suositeltavaa.
Nuorelle sopii varapuheenjohtaja
Hännisen mielestä kuitenkin
hyvin lihasten harjoittaminen ilman
laitteita. Kaksitoistavuotias
voi tehdä vatsalihaksia vahvistavia
liikkeitä lattialla.
Ryhmänvetäjä
tarvitsee palkan
Hänninen uskoo, että vaikuttavin
ne silloin olisi paras. Yhdistämistä
puoltaa myös kuntien luvun väheneminen:
esimerkiksi Kymenlaakson
maakunta voi piankin
koostua vain kolmesta kunnasta.
Yhdistämiskaavailuissa on ehdotettu
esimerkiksi yhden Pohjanmaan
muodostamista nykyisistä
kolmesta maakunnasta ja
rajojen poistamista Etelä-Savon,
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson
väliltä.
Kunnat ratkaisevat
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja
Timo Puttonen ottaa rajakysymykseen
varovaisen kannan.
– Never say never. Maakunnat
ovat kunnallishallintoa, jota ei
voida ilman kuntien päätöksiä
muuttaa, hän muistuttaa.
Hän pitää kuitenkin maakuntien
yhteistyötä tärkeänä asiana.
Elleivät rajat poistu, niin ainakin
maakuntien pitäisi liittoutua keskenään
nykyistä voimakkaammin.
Aluehallintouudistuksen esitysten
vaikutukset eivät ole Puttosen
mielestä vielä erotettavissa.
Sisältöä puuttuu.
– Peruskysymyksiä ovat, miten
kansanvaltainen päätösvalta lisääntyy
alueilla ja kuinka paljon
päätösvaltaa siirretään valtiolta
maakuntiin, hän sanoo.
Etelä-Karjalassa kunnallisia rivejä
on jo tiivistetty. Toiminnassa
on maakunnallinen koulutuskuntayhtymä
ja sosiaali- ja terveyspiiri
aloittaa vuonna 2010. ■
voima nuorten liikkumaan saamisessa
on vanhempien esimerkki.
Harrastamisen maksullisuus on
kuitenkin ainainen pulma.
Oulussa alle 18-vuotiaiden ryhmät
saavat liikuntatilan vuokratta,
mutta nykymaailmassa harrastusten
vetäjille on maksettava palkkaa.
Tuloksentekovaateet kohdistuvat
myös liikuntatoimeen.
– Liikuntatoimen pitää tilittää
yhä enemmän rahaa kaupungille,
Juha Hänninen harmittelee. ■
PIRJO TUUSA