Painetun lehden PDF-versio - Kuntalehti
Painetun lehden PDF-versio - Kuntalehti
Painetun lehden PDF-versio - Kuntalehti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KUNTALEHTI 5/2008<br />
■ INFORMAATIOTEKNOLOGIA<br />
koulut<br />
Koulujen tietokonejärjestelmien ien uusiminen asettaa kunnat valinnan valinna valinnan eteen<br />
LINUX-YMPÄRISTÖ ÄRISTÖ yleistymässä<br />
suomalaiskouluissa ssa ss<br />
MIKA SUIKKANEN<br />
Kunta- ja palvelurakenneuudistus,IT-kustannusten<br />
nopea kasvu,<br />
opettajien lisääntyneet<br />
työmäärät sekä kiristynyt<br />
kuntatalous ovat<br />
luoneet tarpeen uudenlaiseenlähestymistapaan<br />
koulujen tietotekniikkaan.<br />
■■ Koulujen tietotekniikkaratkaisuja<br />
toteutetaan eri puolilla<br />
maata vaihtelevin käytännöin.<br />
Kunnan koosta on pitkälle riippunut<br />
se, kuinka paljon resursseja<br />
on ollut käytettävissä koulujen<br />
atk-laitteistojen hankintaan ja<br />
järjestelmään. Samoin resurssit<br />
pitää olemassa olevia järjestelmiä<br />
yllä vaihtelevat kunnasta toiseen.<br />
Ylläpito ja huolto sitovat usein<br />
sellaisia henkilöresursseja, joiden<br />
pitäisi olla opetuskäytössä.<br />
Yhä useammat kunnat hankkivatkin<br />
koulujen IT -ratkaisut keskitetysti<br />
koko koulutoimelle. Samalla<br />
järjestelmän ylläpidon hoitaa<br />
ulkopuolinen yritys. Tällöin<br />
opettajat ja muu henkilöstö voi<br />
keskittyä opettamiseen järjestelmien<br />
ylläpidon sijasta.<br />
38<br />
Lieksan ratkaisu<br />
Monessa kunnassa on siirrytty<br />
Linux-ympäristöön. Yksi tällainen<br />
ratkaisu on toteutettu Lieksan<br />
kaupungissa. Siellä uuden tietojärjestelmän<br />
ensimmäinen vaihe<br />
otettiin käyttöön lukuvuoden<br />
alussa syksyllä 2007. Kaupunki on<br />
ensimmäisten kuntien joukossa<br />
siirtynyt koulutoimen ja osin<br />
kulttuuritoimen tietojärjestelmissä<br />
Linux-ympäristöön.<br />
Lieksassa haluttiin eroon vanhentuvan<br />
ja sekalaisen järjestelmän<br />
ongelmasta sekä lisää konekapasiteettia.<br />
Menossa oli myös<br />
tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön<br />
kehittämishanke. Kyseessä<br />
on poikkeuksellisen laaja,<br />
hallintokuntarajat ylittävä hanke.<br />
Hanke mahdollistaa mm. yhteisopetuksen<br />
sivukylien koulujen<br />
kanssa, mikä on tärkeää pintaalaltaan<br />
yhdessä Suomen suurimmista<br />
kaupungeista.<br />
Tietojärjestelmä kehittyy osana<br />
kaupungin kouluverkkouudistusta,<br />
jossa yhdistetään, saneerataan<br />
ja rakennetaan kouluja. Koulujen<br />
tietoverkko kehittyy siis samassa<br />
tahdissa fyysisen kouluverkon<br />
kanssa. Asennukset valmistuivat<br />
syyskuun 2007 alussa, kun<br />
kaupungin tietoverkkoa oli ensin<br />
nopeutettu. Tietojärjestelmä kattaa<br />
keskustan koulut. Seuraavassa<br />
vaiheessa lukuvuoden 2007 -<br />
2008 aikana mukaan tulee lisää<br />
Julkishallinnon kokonaisarkkitehtuuri –seminaari<br />
8.5.2008 Royal at Crowne Plaza<br />
Seminaarissa käydään läpi kokonaisarkkitehtuuria lähestymistapana ja tuodaan esille eri<br />
näkökulmia ja kokemuksia sekä julkishallinnosta että yksityissektorilta. Kokonaisarkkitehtuuriteemaa<br />
käsitellään sekä teoriassa että käytännönläheisten case-esimerkkien avulla.<br />
Tutustu lisää, katso ohjelma ja ilmoittaudu:<br />
puh. 09 4315 5333 | kurssit@tieturi.fi | www.tieturi.fi | Helsinki | Turku | Tampere<br />
haja-asutusalueen kouluja ja päätteitä<br />
hankitaan lisää keskustan<br />
kouluille.<br />
Järjestelmä on mitoitettu jopa<br />
300 ns. tyhmälle päätteelle. Kokonaisratkaisun<br />
ansiosta käyttäjä-<br />
ja päätekohtaiset kustannukset<br />
jäävät alhaisiksi. Lieksa on<br />
tehnyt järjestelmästä tuki- ja käytettävyyssopimuksenkokonaisuuden<br />
toimittaneen koulujen Linux-ratkaisujen<br />
toimittajan Opinsys<br />
Oy:n kanssa.<br />
– Kokemus on myönteinen,<br />
Jukka Pöntinen, tvt-kordinaattori<br />
ja luokanopettaja toteaa.<br />
– Koko kunnan tietoverkoston<br />
ja kytkimien pitäisi tosin olla kunnossa<br />
ennen järjestelmän käyttöönottoa.<br />
Meillä verkon rakentaminen<br />
osui osin päällekkäin<br />
koulun aloittamisen kanssa, mikä<br />
hivenen hidasti käyttöönottoa.<br />
– Laiteresurssit sitovat suuren<br />
määrän kaupungin ja koulutoimen<br />
varoja. Meillä olisi pitänyt<br />
uusia kaikki vanhat työasemat,<br />
jotta olisimme voineet siirtyä esimerkiksi<br />
Microsoftin Windows<br />
Vistan käyttöön.<br />
– Linux-ratkaisussa vanhoille<br />
laitteille saatiin lisää käyttöikää,<br />
kun ne liitettiin osin uusioituina<br />
osaksi uutta järjestelmää. Näin<br />
saamme käyttöön riittävästi koneita<br />
ja päätteitä.<br />
Pöntisen mukaan suurin yksittäinen<br />
hankinta oli keskuspalvelin,<br />
jonka kustannukset olivat<br />
56 000 euroa.<br />
– Mutta jos olisi pitänyt uusia<br />
218 tietokonetta hintaan 1 500<br />
euroa kappale, olisivat kustannukset<br />
olleet huomattavasti suuremmat,<br />
hän toteaa.<br />
Hallintokuntien<br />
rajat ylitetään<br />
Lieksan hankkeen erityispiirre on<br />
se, että tietojärjestelmä ylittää<br />
hallintokuntien rajat: sivistystoimi<br />
on siinä laajasti mukana.<br />
12 koulun lisäksi kirjastot, kansalaisopisto,<br />
musiikkiopisto ja<br />
muun muassa Pielisen museo,<br />
siirtyvät yhteisen verkon piiriin.<br />
Tämä mahdollistaa esimerkiksi<br />
kirjastojen ja koulujen entistä paremman<br />
yhteistyön ja tehokkaamman<br />
käytön opetuksessa.<br />
– Näin saadaan aikaan kattava<br />
oppimisympäristö. Esimerkiksi<br />
kirjastoon hankittiin 20 asiakaspäätettä.<br />
Oppilaat voivat käyttää<br />
omia käyttäjätunnuksiaan kaikilla<br />
päätteillä, myös esimerkiksi Pielisen<br />
museossa. Tämä on siis todella<br />
kattava oppimisympäristö,<br />
tvt-koordinaattori Jukka Pöntinen<br />
toteaa.<br />
– Meillä oppimisympäristö on<br />
todella olemassa, ei vain puheissa.<br />
Kirjastot saavat myös huomattavasti<br />
parempitasoisen järjestelmän,<br />
mitä heidän omilla resursseillaan<br />
olisi ollut mahdollista.<br />
– Lukion ja kansalaisopiston<br />
käytössä on myös ns. kaksoisbuutattavia<br />
koneita, joissa voidaan<br />
käyttää joko Linuxia tai<br />
Windowsia. Näin pääsemme<br />
joustavasti eteenpäin, kun osassa<br />
koneista on mahdollista käyttää<br />
molempia järjestelmiä, Pöntinen<br />
kertoo.<br />
– Kehittyykö Suomi tietoyhteiskuntana,<br />
jos ylipäätään käytetään<br />
vain yhtä järjestelmää, hän<br />
kysyy.<br />
Säästöjä myös rakenteissa<br />
ja energiankulutuksessa<br />
Vanhoja koneita on Lieksassa liitetty<br />
osaksi uutta järjestelmää.<br />
– 218 konetta on jo viritetty<br />
osaksi Linux-järjestelmää. Ilman<br />
tätä ratkaisua ne olisivat olleet<br />
pitkälti käyttökelvottomia, Pöntinen<br />
kertoo.<br />
– Uusi, ns. tyhmä pääte on yksinkertainen.<br />
Siinä ei ole ”särkyviä<br />
osia”, vain näyttö, näppäimistö,<br />
hiiri ja pieni laiteyksikkö, Pöntinen<br />
kertoo. Tällainen ”thin<br />
client” käynnistyy palvelimen<br />
avulla. Ohjelmistot ja tiedostot<br />
sijaitsevat keskitetysti palvelimella,<br />
eivät enää koulujen tietokoneilla.<br />
– Tyhmä pääte maksaa vain<br />
noin 400 euroa. Lisäksi se on hiljainen<br />
eikä kehitä lämpöä. Rakennekustannuksissa<br />
tulee toisin sanoen<br />
säästöä, kun tietokoneluokkiin<br />
ei tarvitse asentaa erillistä ilmastointia.<br />
Näin säästyy myös<br />
sähköä.<br />
– Olennaista on se mitä koneessa<br />
on sisällä, ei itse kone, Jukka<br />
Pöntinen toteaa. ■
Change language