Painetun lehden PDF-versio - Kuntalehti

www.kuntalehti.fi
■ TOIMITUS
Päätoimittaja Olli Havu
Toimitussihteerit
Mikko Tapaninen, Eija Tynnilä
Toimittajat
Eeva-Liisa Hynynen,
Hannu Taavitsainen, Pirjo Tuusa,
Jorma Ylönen
Toimituksen sihteeri
Tuula Vesa
Levikkisihteeri Lea Anttila
Sähköposti toimittajille:
etunimi.sukunimi@kuntalehti.fi
Sähköposti toimitukselle:
kuntalehti@kuntalehti.fi
Käyntiosoite:
Toinen linja 14
00530 Helsinki (Kuntatalo)
Puh. (09) 7711
Faksi (09) 771 2486
■ TILAUKSET
Levikkijohtaja Helena Häkkinen
Levikkisihteeri Lea Anttila,
Puh. (09) 7711
Faksi (09) 771 2486
sähköposti lea.anttila@kuntalehti.fi
Vuosikerta 20 numeroa
(toimituksesta tilattuna)
Kestotilaus 63 e
Määräaikainen 67 e
■ ILMOITUKSET
Työpaikkailmoitukset
suoraan toimitukseen Lea Anttila,
Tuula Vesa tai toimitussihteerit
Muut ilmoitukset
Suomen Business Viestintä Oy
Käyntiosoite: Munkkiniemen
puistotie 25, 00330 Helsinki
Postiosoite: PL 356,
00101 Helsinki
Puh. 010 665 106
■ KUNTALEHTI INTERNET
www.kuntalehti.fi
kunta- ja työpaikkauutisia, ilmoituksia,
juttupoiminnot tuoreimmasta
lehdestä,
pdf-arkistossa painetut numerot
vuodesta 2003
■ AVOIMET TYÖPAIKAT
kuntien ja kunta-alan työpaikkailmoitukset
Kuntalehdessä ja
lehden www-sivuilla
■ LEHDEN VALMISTUS
Painopaikka
Scanweb Oy Kouvola
Sivunvalmistus
Faktor Oy Helsinki
Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä
aineistosta. Toimitus pidättää itselleen
oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.
ISSN 1236-0066
Kuudestoista vuosikerta
Aikakauslehtien liiton jäsen.
Kustantaja ja julkaisija
KL-Kustannus Oy /
Suomen Kuntaliitto ry
Hallituksen pj. Risto Parjanne
Toimitusjohtaja Olli Havu
jälkikirjoitus
pääkirjoitus
Lakien ja sopimusten
viidakossa
Kuntien toimintaympäristö on rajusti
muuttunut Suomessa 2000-luvun alkuvuosina.
Uudella pelikentällä on tiukennettu
vanhoja sääntöjä. Lisäksi tuomarin
taskusta löytyy yhä uusia monitulkintaisia
sääntöjä. Enää ei selvitä yksin kaikille tutun
kuntalain pykälillä
Tunnetuin muutostekijä on luonnollisesti
kuntauudistus, jonka valtiovalta sysäsi liikkeelle
parisen vuotta sitten. Rajun muutossysäyksen
on antanut myös Euroopan unionin
jäsenyys.
Suomalaisille opetettiin aikoinaan EUjäsenyyttä
koskevassa kansalaiskeskustelussa,
ettei mikään muutu oleellisesti kunnissa.
Verotusta ei harmonisoida ja palvelut
saamme järjestää kansallisesti niin kuin
haluamme. Päinvastoin suomalaisille
vakuuteltiin, että paikallistaso on unionissa
tärkeä ja läheisyysperiaate kantava voima.
Toistakymmentä vuotta näiden puheiden
jälkeen voi havaita, että Bryssel on kouriintuntuvasti
vaikuttanut myös Suomen kuntiin.
Verokilpailu heijastuu kuntiin. Kuntien
nykyisiä toimintamalleja kyseenalaistetaan
EU:n lakitulkinnoin. Esimerkiksi tuore
Destia-päätös pakottaa tarkasti liikelaitosten
aseman palvelujen tuottamisessa. Paljon
ennen tätä kunnat ovat joutuneet
sopeutumaan kiperien kilpailu- ja hankintasäännösten
muuttumiseen. Ne painottavat
markkina-ajattelua, joka ei aina ole yhteismitallinen
julkisten palvelutehtävien ja
kuntien yhteistyöpyrkimysten kanssa.
EU-paineiden ohessa kunnat saavat tuntea
nahoissaan yhä vaativammaksi käyneiden
kuntalaistensa kärkkäyden haastaa kunta
laillisuusmittelyyn palvelupuutteiden takia.
Vastuu ilmastosta
Yksityisten yritysten ja kuntien mittelö
jätesodassa on alkanut tuottaa suoranaista
julkisuussaastetta. Viime viikolla suuren
pörssiyrityksen edustaja kuvasi Kauppalehdessä
kuntia ilmastonsuojelun vapaamatkustajiksi.
Sananvalinta kertoo todella kapeasta näkökulmasta
ja selvästä tietämättömyydestä. Kunnat
ovat ryhtyneet toimiin ilmastonmuutosta
vastaan jo yli 10 vuotta sitten. Pyrkimys on
parantaa joukkoliikennettä, tiivistää maan-
PÄÄKIRJOITUS 6.3.2008
Tällöin tarvitaan juridista tulkintaa siitä,
missä kulkee kunnan voimavarojen ja
toisaalta valtion säätämien kansalaisten
perusoikeuksien välinen raja.
Kuntaliiton lakiyksikön johtaja Kari Prättälä
kuvaa osuvasti juridiikan kyllästämää nykytodellisuutta
kunnissa ”oikeudelliseksi
riskienhallinnaksi”. Se on haastavaa hallinnollisen
koulutuksen saaneille kuntajohtajille,
mutta maallikkoajattelua edustavien luottamushenkilöiden
alkaa olla hyvin vaikea tunnistaa
vastuunsa ja valtansa suhdetta uudessa
ympäristössä.
Toimintaympäristön koukeroisuudesta
kertoo niin ikään tuore akateeminen
tutkimus. Kunnallisalan kehittämissäätiön
rahoittamassa ja professori Arto Haverin
vetämässä Tampereen yliopiston tutkimuksessa
pureuduttiin uuteen verkostomaiseen
toimintamalliin johtamisen ja demokratian
näkökulmista.
Yhteiskunnan ongelmien monimutkaistuessa
kunnat eivät voi enää käyttää
yksinkertaisia ratkaisuja niihin. Niinpä kunnat
ovat rakennelleet keskenään koukeroisia
yhteistyömalleja, perustaneet osakeyhtiöitä
ja säätiöitä sekä turvautuneet kuntayhtymiin
ja lähteneet tekemään palvelusopimuksia yksityisten
yritysten ja kolmannen sektorin
kanssa.
Sopimusviidakko alkaa olla todella tiheä.
Samalla on vaara, että siinä seikkailtaessa
perustehtävä katoaa yhä kauemmaksi
päättäjien käsistä pykälien taakse. Kaikki
tämä odottaa syksyn vaaleissa ehdokkaita
ja vaalien jälkeen aloittavia uusia
valtuustoja. Ne astuvat edeltäjiään
paljon haastavammalle areenalle. ■
käyttöä, kohentaa kiinteistöjen energiataloutta
sekä monipuolistaa energiantuotannon raakaaineita.
Yhden yrityksen argumentointi on
ymmärrettävää omien etujen ajamisessa,
mutta täysin löysiä ei pitäisi julkisuuteenkaan
päästellä. Erityisesti silloin, kun itse kuskataan
jätteitä rekoilla kaatopaikoille satojen kilometrien
päähän niiden syntypaikoista. ■
5