Painetun lehden PDF-versio - Kuntalehti

kuntalehti.fi

Painetun lehden PDF-versio - Kuntalehti

www.kuntalehti.fi

■ TOIMITUS

Päätoimittaja Olli Havu

Toimitussihteerit

Mikko Tapaninen, Eija Tynnilä

Toimittajat

Eeva-Liisa Hynynen,

Hannu Taavitsainen, Pirjo Tuusa,

Jorma Ylönen

Toimituksen sihteeri

Tuula Vesa

Levikkisihteeri Lea Anttila

Sähköposti toimittajille:

etunimi.sukunimi@kuntalehti.fi

Sähköposti toimitukselle:

kuntalehti@kuntalehti.fi

Käyntiosoite:

Toinen linja 14

00530 Helsinki (Kuntatalo)

Puh. (09) 7711

Faksi (09) 771 2486

■ TILAUKSET

Levikkijohtaja Helena Häkkinen

Levikkisihteeri Lea Anttila,

Puh. (09) 7711

Faksi (09) 771 2486

sähköposti lea.anttila@kuntalehti.fi

Vuosikerta 20 numeroa

(toimituksesta tilattuna)

Kestotilaus 63 e

Määräaikainen 67 e

■ ILMOITUKSET

Työpaikkailmoitukset

suoraan toimitukseen Lea Anttila,

Tuula Vesa tai toimitussihteerit

Muut ilmoitukset

Suomen Business Viestintä Oy

Käyntiosoite: Munkkiniemen

puistotie 25, 00330 Helsinki

Postiosoite: PL 356,

00101 Helsinki

Puh. 010 665 106

■ KUNTALEHTI INTERNET

www.kuntalehti.fi

kunta- ja työpaikkauutisia, ilmoituksia,

juttupoiminnot tuoreimmasta

lehdestä,

pdf-arkistossa painetut numerot

vuodesta 2003

■ AVOIMET TYÖPAIKAT

kuntien ja kunta-alan työpaikkailmoitukset

Kuntalehdessä ja

lehden www-sivuilla

■ LEHDEN VALMISTUS

Painopaikka

Scanweb Oy Kouvola

Sivunvalmistus

Faktor Oy Helsinki

Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä

aineistosta. Toimitus pidättää itselleen

oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

ISSN 1236-0066

Kuudestoista vuosikerta

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Kustantaja ja julkaisija

KL-Kustannus Oy /

Suomen Kuntaliitto ry

Hallituksen pj. Risto Parjanne

Toimitusjohtaja Olli Havu

jälkikirjoitus

pääkirjoitus

Lakien ja sopimusten

viidakossa

Kuntien toimintaympäristö on rajusti

muuttunut Suomessa 2000-luvun alkuvuosina.

Uudella pelikentällä on tiukennettu

vanhoja sääntöjä. Lisäksi tuomarin

taskusta löytyy yhä uusia monitulkintaisia

sääntöjä. Enää ei selvitä yksin kaikille tutun

kuntalain pykälillä

Tunnetuin muutostekijä on luonnollisesti

kuntauudistus, jonka valtiovalta sysäsi liikkeelle

parisen vuotta sitten. Rajun muutossysäyksen

on antanut myös Euroopan unionin

jäsenyys.

Suomalaisille opetettiin aikoinaan EUjäsenyyttä

koskevassa kansalaiskeskustelussa,

ettei mikään muutu oleellisesti kunnissa.

Verotusta ei harmonisoida ja palvelut

saamme järjestää kansallisesti niin kuin

haluamme. Päinvastoin suomalaisille

vakuuteltiin, että paikallistaso on unionissa

tärkeä ja läheisyysperiaate kantava voima.

Toistakymmentä vuotta näiden puheiden

jälkeen voi havaita, että Bryssel on kouriintuntuvasti

vaikuttanut myös Suomen kuntiin.

Verokilpailu heijastuu kuntiin. Kuntien

nykyisiä toimintamalleja kyseenalaistetaan

EU:n lakitulkinnoin. Esimerkiksi tuore

Destia-päätös pakottaa tarkasti liikelaitosten

aseman palvelujen tuottamisessa. Paljon

ennen tätä kunnat ovat joutuneet

sopeutumaan kiperien kilpailu- ja hankintasäännösten

muuttumiseen. Ne painottavat

markkina-ajattelua, joka ei aina ole yhteismitallinen

julkisten palvelutehtävien ja

kuntien yhteistyöpyrkimysten kanssa.

EU-paineiden ohessa kunnat saavat tuntea

nahoissaan yhä vaativammaksi käyneiden

kuntalaistensa kärkkäyden haastaa kunta

laillisuusmittelyyn palvelupuutteiden takia.

Vastuu ilmastosta

Yksityisten yritysten ja kuntien mittelö

jätesodassa on alkanut tuottaa suoranaista

julkisuussaastetta. Viime viikolla suuren

pörssiyrityksen edustaja kuvasi Kauppalehdessä

kuntia ilmastonsuojelun vapaamatkustajiksi.

Sananvalinta kertoo todella kapeasta näkökulmasta

ja selvästä tietämättömyydestä. Kunnat

ovat ryhtyneet toimiin ilmastonmuutosta

vastaan jo yli 10 vuotta sitten. Pyrkimys on

parantaa joukkoliikennettä, tiivistää maan-

PÄÄKIRJOITUS 6.3.2008

Tällöin tarvitaan juridista tulkintaa siitä,

missä kulkee kunnan voimavarojen ja

toisaalta valtion säätämien kansalaisten

perusoikeuksien välinen raja.

Kuntaliiton lakiyksikön johtaja Kari Prättälä

kuvaa osuvasti juridiikan kyllästämää nykytodellisuutta

kunnissa ”oikeudelliseksi

riskienhallinnaksi”. Se on haastavaa hallinnollisen

koulutuksen saaneille kuntajohtajille,

mutta maallikkoajattelua edustavien luottamushenkilöiden

alkaa olla hyvin vaikea tunnistaa

vastuunsa ja valtansa suhdetta uudessa

ympäristössä.

Toimintaympäristön koukeroisuudesta

kertoo niin ikään tuore akateeminen

tutkimus. Kunnallisalan kehittämissäätiön

rahoittamassa ja professori Arto Haverin

vetämässä Tampereen yliopiston tutkimuksessa

pureuduttiin uuteen verkostomaiseen

toimintamalliin johtamisen ja demokratian

näkökulmista.

Yhteiskunnan ongelmien monimutkaistuessa

kunnat eivät voi enää käyttää

yksinkertaisia ratkaisuja niihin. Niinpä kunnat

ovat rakennelleet keskenään koukeroisia

yhteistyömalleja, perustaneet osakeyhtiöitä

ja säätiöitä sekä turvautuneet kuntayhtymiin

ja lähteneet tekemään palvelusopimuksia yksityisten

yritysten ja kolmannen sektorin

kanssa.

Sopimusviidakko alkaa olla todella tiheä.

Samalla on vaara, että siinä seikkailtaessa

perustehtävä katoaa yhä kauemmaksi

päättäjien käsistä pykälien taakse. Kaikki

tämä odottaa syksyn vaaleissa ehdokkaita

ja vaalien jälkeen aloittavia uusia

valtuustoja. Ne astuvat edeltäjiään

paljon haastavammalle areenalle. ■

käyttöä, kohentaa kiinteistöjen energiataloutta

sekä monipuolistaa energiantuotannon raakaaineita.

Yhden yrityksen argumentointi on

ymmärrettävää omien etujen ajamisessa,

mutta täysin löysiä ei pitäisi julkisuuteenkaan

päästellä. Erityisesti silloin, kun itse kuskataan

jätteitä rekoilla kaatopaikoille satojen kilometrien

päähän niiden syntypaikoista. ■

5

More magazines by this user
Similar magazines