Tiilirakentaminen tutuksi - Rakentaja.fi
29.11.2012 • Views
Share Embed Flag

Tiilirakentaminen tutuksi - Rakentaja.fi

Tiilirakentaminen tutuksi - Rakentaja.fi

Tiilirakentaminen tutuksi - Rakentaja.fi

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
rakentaja.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

<strong>Tiilirakentaminen</strong><br />

<strong>tutuksi</strong><br />

1<br />

Maaliskuu 2001<br />

Uuden vuosituhannen<br />

ERGO-seinäjärjestelmä,<br />

mikä se on?<br />

laattadesign Lämmöneristysmääräykset<br />

Coppo ja unelmien talo<br />

kiristyvät

Terveelliset rakennus- ja sisustusmateriaalit ovat tärkeässä asemassa<br />

muodostettaessa hyvää, allergisillekin ihmisille sopivaa sisäilman<br />

laatua. Materiaalien valinnassa tärkeimpiä kriteerejä ovat<br />

pölyämättömyys ja vähäpäästöisyys.<br />

Materiaalien valinta<br />

Rakennettaessa uutta tai remontoitaessa vanhaa vaikuttaa materiaalien<br />

valintaan seuraavat asiat: käyttötarkoitus, pölyämättömyys,<br />

vähäpäästöisyys, hajuttomuus ja puhdistettavuus sekä esteettisyys.<br />

Allergiaa tai astmaa sairastavan kannalta tämä on myös<br />

tärkeysjärjestys. Unohtaa ei myöskään sovi hintaa, joka aina vaikuttaa<br />

hankintapäätökseen.<br />

Käyttötarkoitus ja -olosuhteet olisi aina pidettävä mielessä rakennusmateriaalia<br />

valittaessa. ”Oikea materiaali oikeaan paikkaan”<br />

on hyvä ohje. Esimerkiksi märkätiloihin ei välttämättä sovi samat<br />

materiaalit kuin kuiviin tiloihin.<br />

Pölyttömyys avainasemassa allergisen kannalta<br />

Allergiaa tai astmaa sairastavan kannalta materiaalien tärkeimpiä<br />

ominaisuuksia on, että ne ovat mahdollisimman vähän pölyä<br />

kerääviä ja mahdollisimman helposti puhdistettavia. Eli sileät ja<br />

nihkeäpyyhintää kestävät pinnat ovat suositeltavia. Esimerkiksi<br />

kokolattiamatot ja tekstiilitapetit eivät kuulu allergisen kotiin. Ruiskutasoitetta<br />

suositeltavampi on maalattu pinta.<br />

Vähäpäästöisiä materiaaleja hyvin<br />

saatavilla<br />

Viime vuosina on päästy yksi tärkeä askel<br />

eteenpäin, kun markkinoille on tullut tutkittuja,<br />

vähäpäästöisiä, luokiteltuja rakennusmateriaaleja.<br />

Rakennustietosäätiö ylläpitää<br />

pintamateriaalien päästöluokitusmenettelyä<br />

ja tuotekohtaista luetteloa näistä M1-luokan<br />

materiaaleista (www.rts.<strong>fi</strong>). M1-luokan materiaalista<br />

on neljän viikon jälkeen testattu<br />

haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC)<br />

kokonaispäästöt, formaldehydi- ja ammoniakkipäästöt,<br />

karsinogeeniset aineet sekä<br />

hajut. Tuotteet alittavat tällöin asetetut päästörajat.<br />

M1-luokan tuotteita löytyy tällä hetkellä<br />

lähes kaikista pintamateriaaliryhmistä,<br />

yhteensä yli 400 kappaletta: maaleja,<br />

tapetteja, lattianpäällysteitä, rakennuslevyjä,<br />

eristeitä, tasoitteita, laasteja, lakkoja, lii-<br />

Asiantuntijana<br />

Terveelliset rakennusmateriaalit<br />

– allergisen materiaalivalinnat<br />

2<br />

moja jne. Eli haluttaessa voidaan melkein koko talo rakentaa tai remontoida<br />

tutkituilla, vähäpäästöisillä materiaaleilla.<br />

Haju varoittaa<br />

Valitettavasti kaikista rakennusmateriaaleista – kalusteista, sisustusmateriaaleista<br />

ja puhdistus- ja hoitoaineista puhumattakaan<br />

– ei ole olemassa julkista tietoa niiden kemikaalipäästöistä. Voimakas,<br />

epämiellyttävä haju on kuitenkin yleensä merkki mahdollisesta<br />

terveyshaitasta. Haisevaa materiaalia tai kalustetta ei ole<br />

suositeltavaa hankkia. Hyvä tuulettaminen ennen käyttöönottoa<br />

saattaa parantaa tilannetta.<br />

Ekologinen=terveellinen?<br />

Ekologisuus on suosiossa tänä päivänä. On ekomateriaaleja,<br />

tehdään ekotaloja jne. Ympäristöystävällisyys ja ympäristön vähäinen<br />

kuormittaminen ovatkin kannatettavia asioita. Joskus kuitenkin<br />

ihmisten terveys ja hyvinvointi saattaa unohtua. Tuote saattaa<br />

säästää luontoa, mutta voi olla ihmiselle haitallinen. Tästä on<br />

esimerkkinä hyvä luonnontuote: asbesti. Allergisten ihmisten kannalta<br />

synteettinen materiaali saattaa olla parempi kuin runsaasti<br />

luontoperäisiä valkuaisaineita sisältävä.<br />

Rakentamisessa ja remontoimisessa huomioitavaa<br />

Kaikista uusista materiaaleista, M1-luokitelluistakin,<br />

vapautuu aina jonkin verran<br />

kemikaaleja. Päästöjen määrä vähenee kuitenkin<br />

huomattavasti ajan kuluessa – hyvälaatuisella<br />

tuotteella murto-osaansa muutamien<br />

päivien tai viikkojen kuluessa. Uudisrakennuksessa<br />

ja remontin jälkeen on<br />

tärkeää tehostaa ilmanvaihtoa ja tuulettaa<br />

tavallista runsaammin muutaman ensimmäisen<br />

kuukauden ajan. Asumista remontoitavassa<br />

asunnossa on syytä välttää.<br />

Vaikka tehokkaalla ilmanvaihdolla pystytään<br />

vähentämään kaikkien epäpuhtauksien<br />

pitoisuuksia sisäilmassa, on vähäpäästöisten<br />

ja pölyämättömien materiaalien<br />

käyttö ensisijaisen tärkeää terveellisen<br />

sisäilman kannalta.<br />

TkT Risto Ruotsalainen<br />

Sisäilma-aseman johtaja<br />

Allergia- ja Astmaliitto

Maaliskuu 2001<br />

Julkaisija:<br />

Me <strong>Rakentaja</strong>t yhteistyöryhmä<br />

Toteutus:<br />

Suorakanava Oy<br />

Luotsinmäenpuistokatu 1<br />

28100 Pori<br />

P. 02-641 2161, F. 02-633 6284<br />

Päätoimittaja:<br />

Pentti Teponoja<br />

pentti.teponoja@suorakanava.<strong>fi</strong><br />

Toimituspäällikkö:<br />

Tapio Näslund<br />

tapio.naslund@suorakanava.<strong>fi</strong><br />

Toimituskunta:<br />

Mirja Forsman<br />

Marja Jakola<br />

Paula Kaseva<br />

Anna Kavén-Toppi<br />

Markku Mäenpää<br />

Asko Mäisti<br />

Heikki Perkiö<br />

Anita Suvanen<br />

Pentti Teponoja<br />

Taitto ja ulkoasu:<br />

Virve Rintasalo<br />

virve.rintasalo@suorakanava.<strong>fi</strong><br />

Eija Kannisto-Setälä<br />

eija@suorakanava.<strong>fi</strong><br />

Ilmoitusmyynti:<br />

Aulis Ruotsalainen<br />

P. 050-564 0564<br />

aulis.ruotsalainen@suorakanava.<strong>fi</strong><br />

Painopaikka:<br />

Forssan Kirjapaino Oy<br />

Edelliseen Me <strong>Rakentaja</strong>t lehteen voit tutustua<br />

internetissä:<br />

www.suorakanava.<strong>fi</strong><br />

Sisältö<br />

Asuinmukavuus luodaan jo<br />

suunnitteluvaiheessa<br />

Kodin asuinmukavuus muodostuu useasta osatekijästä, joista ensimmäiset<br />

tulevat esiin jo rakentamisen tai remontoinnin suunnittelun alkumetreillä; hankekartoitus-<br />

ja suunnitteluvaiheessa. Hyväkin suunnittelija onnistuu työssään täydellisesti vasta,<br />

kun hänellä on tiedossaan perheen toiveet, tarpeet ja mieltymykset. Siksi koko perheen<br />

panos on tärkeä hankkeen etukäteissuunnittelua tehtäessä. Vain perheenjäsenet itse<br />

tietävät omat tarpeensa ja mieltymyksensä tarvittavien tilojen, materiaalien, lämmistystavan<br />

yms. suhteen. Nämä asiat perheen olisi syytä ratkaista keskuudessaan ja esittää<br />

ne sitten osaavalle suunnittelijalle, joka voi aloittaa työnsä.<br />

<strong>Rakentaja</strong>, remontoija! Käytä osaavia suunnittelijoita, ammattitaitoisia rakentajia,<br />

pätevää työnjohtoa, mutta ole itse oman hankkeesi isäntä. Sillä juuri sinun ja<br />

perheesi tulee viihtyä uudessa asunnossanne.<br />

Pentti Teponoja, päätoimittaja<br />

2<br />

4<br />

5<br />

6<br />

8<br />

10<br />

12<br />

14<br />

18<br />

20<br />

22<br />

24<br />

26<br />

28<br />

29<br />

30<br />

32<br />

34<br />

36<br />

38<br />

42<br />

44<br />

46<br />

48<br />

Allergisen materiaalivalinnat<br />

Lämmöneristysmääräykset kiristyvät<br />

Ullakolle lämmintä tilaa<br />

Lämpörappauksella talon ulkopuolinen eristys<br />

80-luvun talon ilmanvaihtosaneeraus<br />

Suomi rakentaa, tilastoja rakentamisesta<br />

Allergisille rakennettiin kerrostalo Kuopioon<br />

Pientalon teknisen tilan suunnittelu ja toteutus<br />

Ilmanvaihtoja kirkoista koteihin<br />

Pienrakentajan kiviainekset<br />

Lämmöneristys osa ilmanvaihtojärjestelmää<br />

Internet rakennusalan tietolähteenä<br />

Netistä myös ammattilaisverkosto<br />

<strong>Rakentaja</strong>n Suorakanava -palvelut<br />

Lukijapalaute<br />

Lämmin koti kevääksi<br />

Coppo-katto unelmien talossa<br />

Gyproc-lattia Lapikas levyistä<br />

Ergo-seinärakennejärjestelmä nopeuttaa asentamista<br />

Tiileri tuntee tiilet<br />

Keraamisen laatan uusi vuosituhat<br />

Sisustusideat Pukkila Kaakelitorilta<br />

Uusi kattotiilipro<strong>fi</strong>ili myyntiin kesällä<br />

Uusia tuulia rakennusalalla<br />

3

LÄMMÖNERISTYSMÄÄRÄYKSET<br />

KIRISTYVÄ T<br />

Kuinka vanhemmat talot täyttävät tulevaisuuden haasteet?<br />

Ympäristöministeriö on<br />

Lisälämmöneristys<br />

Peruskorjauksen yhteydessä kannattaa talo “päivittää” myös lämmöneristyksen osalta. Kuvan<br />

talo sai 100 mm Vuorivillaturkin ja tuulensuojalevyn verhokseen.<br />

ilmoittanut, että uudet n. 30% tiukemmat<br />

lämmöneristysmääräykset<br />

tulevat voimaan 1-2 vuoden kuluessa.<br />

Nämä määräykset koskevat vain<br />

uuden rakentamista, ei siis sitä, että<br />

vanhat talot pitäisi eristää uusia normeja<br />

vastaavaksi.<br />

Vanhasta, eristykseltään jo nykyisiä määräyksiä<br />

huonommasta talosta ei saa aivan<br />

helposti, ei ainakaan pienin kustannuksin,<br />

nykyisen tasoista omakotitaloa. Vanhan talon<br />

energiataloutta ja mukavuutta voidaan<br />

kuitenkin parantaa monin eri tavoin; pieninkin<br />

kustannuksin ja lyhyellä takaisinmaksuajalla.<br />

Yläpohjan eristys kannattaa<br />

Yläpohja muodostaa talossa suurimman<br />

yhtenäisen eristetyn alueen. Lämpö myös<br />

pyrkii ylöspäin. Siksi yläpohjissa käytetään<br />

n. 1,5-2 -kertaista eristevahvuutta seiniin<br />

verrattuna. Normaalin harjakattoisen talon<br />

yläpohja on erittäin helppo ja edullinen<br />

eristää. Kustannuksia muodostuu vain lisätystä<br />

eristeestä. Lämmityskuluissa saadul-<br />

Teksti: Pekka Rönkkö<br />

la säästöllä takaisinmaksuaika on 5-10<br />

vuotta riippuen alkuperäisen eristeen ja lisätyn<br />

eristeen määrästä. Tuotto on todella<br />

hyvä,10-20 %, ja se kasvaa aina energian<br />

hinnan noustessa. Jokainen voi arvioida<br />

yläpohjansa eristyksen tasoa seuraavien tietojen<br />

pohjalta: 100 mm Vuorivillaa vastaa<br />

n. 200 mm sahanpurua. Nykyisin rakennusmääräysten<br />

minimi edellyttää runsaan<br />

200 mm villaeristystä. Ympäristöministeriö<br />

on ilmoittanut, että määräyksiä tullaan<br />

kiristämään 1-2 vuoden kuluessa niin, että<br />

määrä yläpohjassa kasvaa 100-150 mm.<br />

Matalaenergiataloissa on yläpohjissa käytetty<br />

450-500 mm eristystä.<br />

Hukkaavatko lämmityslaitteet energiaa?<br />

Kattilahuoneessa on lähes poikkeuksetta<br />

ylilämpöä, joka on tuhlattua energiaa.<br />

Lämmityskattilan eristys on melko ohut<br />

ja putkiston eristys voi puuttua kokonaan.<br />

Ylilämpö karkaa monin eri tavoin ulos,<br />

eniten savupiipusta öljypolttimen käynnistyessä.<br />

Eristyksen tuomaa säästöä tutkittiin<br />

80-luvulla yli 40:ssä pientalossa Etelä-Suomessa.<br />

Talojen lämmityskattilat eris-<br />

4<br />

tettiin 50 mm: paksuisella alumiinifoliopäällysteisellä<br />

PAROC Vuorivillalla ja putkistot<br />

villakouruilla. Kustannukset olivat<br />

silloin itse tehtynä n. 500-600 mk. Takaisinmaksuajaksi<br />

mitattiin 3-6 kuukautta,<br />

eli yksi lämmityskausi. Tuotto oli siis<br />

todella huikea.<br />

Lämmitys- ja lämminvesiputket eristämättöminä<br />

tai heikosti eristettynä kuluttavat<br />

paljon energiaa. Esimerkiksi 15-20 mm<br />

lämminvesiputki eristämättömänä hukkaa<br />

lämpöä n. 40 mk/metri vuodessa. Kun<br />

putki eristetään 30 mm Vuorivillakourulla,<br />

putoaa lämpöhukka n. 10 mk:an/metri.<br />

Jo kattilahuoneessa olevan muutaman<br />

metrin eristäminen tuo tuntuvan säästön.<br />

Lisälämmöneristys osana<br />

julkisivuremonttia<br />

Seinien lisäeristys on tehokkain ja varmin<br />

ulkoapäin tehtynä. Tällöin saadaan yhtenäinen<br />

eristevaippa talon ympärille ylhäältä<br />

alas asti ja myös väliseinien kohdalle.<br />

Kosteusriskejä ei ole, sillä ulkoapäin eristettäessa<br />

vanha rakenne lämpenee ja kuivuu.<br />

Kustannukset muodostuvat julkisivun<br />

purkamisesta, eristyksestä ja uudesta julkisivusta.<br />

Tällöin takaisinmaksuaika venyy<br />

niin pitkäksi, että pelkän lisäeristämisen<br />

vuoksi hyvää julkisivua ei kannata purkaa.<br />

Jos julkisivun uusiminen on kuitenkin tarpeen,<br />

kannattaa myös parantaa puutteellista<br />

eristystä.<br />

Ikkuna on aina seinän heikoin kohta.<br />

Karkeasti arvioiden 1 m2 ikkunaa kuluttaa<br />

yhtä paljon energiaa kuin 10 m2 seinää.<br />

Ikkunat aiheuttavat vedontunnetta, joka<br />

taas vaatii lämpötilan nostamista ja lisää<br />

energiankulutusta. Ikkunoiden uusiminen<br />

on aika kallista ja energiansäästön ohella<br />

perusteena on mukavuuden lisääntyminen<br />

vedontunteen poistuessa.

Eristetyt lämminvesiputket säästävät eristeiden<br />

hinnan jo yhdessä lämmityskaudessa.<br />

Alumiinifoliopintainen Vuorivillakouru on<br />

helppo ja nopea asentaa kenen tahansa.<br />

Oikea ilmanvaihto säästää energiaa<br />

ja parantaa sisäilmalaatua<br />

Kun isompaa remonttia suunnitellaan,<br />

kannattaa suunnitelmiin ehdottomasti liittää<br />

myös uusi ja toimiva ilmanvaihto. Hyvän<br />

sisäilman edellytys on, että asuintiloissa<br />

ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa.<br />

Tämä toteutuu vain koneellisella ilmanvaihdolla.<br />

Hyvään ilmanvaihtoon kuuluu aina<br />

lämmöntalteenotto; poistoilman energialla<br />

sisääntuleva raitisilma esilämmitetään.<br />

Säästö ja mukavuus yhdistyvät ja samalla<br />

vähennetään myös ympäristön rasitusta.<br />

Isommissa remonteissa kannattaa suunnittelijana<br />

aina käyttää ammattilaista. Julkisivun<br />

tai huonetilojen muutoksiin tarvitaan<br />

aina rakennuslupa.<br />

Yläpohjan eristys on helppo eikä yleensä vaadi<br />

rakenteellisia muutoksia. Puhallus-<br />

Vuorivillalla eristys vie n. 1-2 tuntia omakotitalossa.<br />

Vuorivilla sopii kaikkien vanhojen<br />

eristeiden päälle toimien tehokkaana lämmön-<br />

ja paloneristeenä.<br />

Lisälämmöneristys<br />

V<br />

anhoissa<br />

tilavat ullakkotilat, jotka toimivat<br />

taloissa on<br />

usein vain tarpeettoman tavaran varastona.<br />

Näistä tiloista saadaan erittäin<br />

edullisesti lämmintä käyttötilaa.<br />

Itse tehden päästään reilusti alle<br />

1000 markan neliöhintaan, joka on<br />

todella halpa hinta lämpimästä käyttötilasta.<br />

Vanhojen purueristeisten talojen reilu<br />

seinäkorkeus ja verrattain jyrkät kattolappeet<br />

jättävät ullakolle väljää tilaa, joka voidaan<br />

ottaa hyötykäyttöön.<br />

Ullakolle rakennetaan sivuseiniä varten<br />

runko, jonka paikka määritellään halutun<br />

tilan leveyden ja riittävän vapaan käyttökorkeuden<br />

mukaan. Päätyseinissä voidaan<br />

Ullakolle<br />

lämmintä tilaa<br />

Ullakolle saadaan erittäin edullisesti lämmintä<br />

käyttötilaa. Rakenteet tehdään kuten ulkoseinät<br />

normaalistikin, mutta julkisivuverhousta<br />

ei tarvita. Jämäkkä PAROC Vuorivilla<br />

on helppo asentaa ja toimii muuttumattomana<br />

koko rakennuksen iän.<br />

hyödyntää jo olemassa olevaa runkoa.<br />

Seinät eristetään Vuorivillalla kuten ulkoseinät<br />

normaalistikin. Yläpohjan vinolle<br />

osalle eristysvahvuus valitaan useimmiten<br />

riittävän eristyksen ja halutun käyttötilan<br />

korkeuden kompromissina, sillä tilaa ei<br />

useinkaan ole riittävästi. Yleensä eristepaksuudet<br />

ovat 200-300 mm välillä. Jos vinolle<br />

osalle halutaan suurempi huonekorkeus,<br />

voidaan vinon osan eristys tehdä<br />

ohuemmaksi, esim. 150 mm ja lisätään<br />

yläpohjan vaakasuoralle osalle ja seiniin 50<br />

5<br />

mm lisää eristystä, jolloin päästään määräyksien<br />

mukaiseen vähimmäisvaatimukseen.<br />

Lämmöneristeen ja katon väliin tulee<br />

jäädä 50-100 mm vapaa tuuletustila,<br />

joka avautuu tuuletettuun harjakolmioon.<br />

Kustannukset alle 1000 mk/m 2<br />

Ullakkohuoneen rakentaminen sujuu näppärältä<br />

mieheltä nopeasti. Ullakkohuoneen<br />

rakentaminen on koko talon rakentamiseen<br />

verrattuna yksinkertainen rakenteiltaan ja<br />

laskelman mukaisen n. 43 m2 huoneen rakentaa<br />

reipas kaveri parissa viikossa. Kun<br />

lasketaan rakennusmääräysten mukaisilla<br />

minimiarvoilla eristys seiniin 100 mm A-IL<br />

+ 50 mm IRL ja kattoon 150 mm A-IL +<br />

50 mm IRL, höyrynsulkumuovi ja sisäverhouksen<br />

kipsilevyt päädytään n. 13-14.000<br />

markkaan, eli reilu 300 mk/m2 . Tämän lisäksi<br />

tarvitaan hiukan puutavaraa, lattiamateriaalit,<br />

tasoitteet, maalit sekä kalusteet ja<br />

sähköasennukset. Nämä kaikki mahtuvat<br />

suunnilleen 1000 mk/m2 budjettiin.

K<br />

evättalvella 1999 Hel-<br />

sinkiläinen Oraksen perhe hankki itselleen<br />

Perniöstä vanhan sympaattisen<br />

näköisen pientalon vapaa-ajan viettopaikaksi.<br />

Vuonna 1927 sementtiharkoista<br />

muuraamalla rakennettu talo oli<br />

kaupantekohetkellä huonossa kunnossa.<br />

Talo kaipasi kipeästi myös lisälämmöneristystä.<br />

Ratkaisuksi valittiin seinien<br />

ulkopuolinen lisälämmöneristys<br />

eristerappausmenetelmällä. Samalla<br />

taloon saatiin näyttävä julkisivu.<br />

Talon hankinta tapahtui täysin sattumalta.<br />

Perhe oli matkalla Helsingistä Turun<br />

suuntaan, kun perheen kuopuksen vaippojen<br />

havaittiin loppuneen. Salon kohdalla pysähdyttiin<br />

ostoksille. Perheen isä Patrick<br />

kertoi liikkeen ilmoitustaulun ohi kulkiessaan<br />

nähneensä vilahduksen pienestä punaisesta<br />

talosta. Talon kuvassa oli jotain, joka sai<br />

hänet pysähtymään ja tutkimaan ilmoitusta.<br />

Matkan jatkuessa kohti<br />

Turkua päätettiin vaimon<br />

kanssa yhteistuumin soittaa<br />

välittäjälle, joka kuullessaan<br />

perheen olevan lähistöllä<br />

ilmoitti tulevansa välittömästi<br />

paikanpäälle.<br />

Hankintapäätös syntyi<br />

nopeasti<br />

Vain noin vartin mittaisen<br />

tutustumisen päätteeksi<br />

maksettiin käsiraha ja lopulliselle<br />

päätökselle varattiin<br />

pari viikkoa miettimis-<br />

Teksti: Tapio Näslund<br />

Lisälämmöneristys<br />

Lämpörappauksella<br />

uusit talosi ilmeen<br />

aika. Päätös hankinnasta piti ja vanha talo<br />

sai uuden omistajan.<br />

Taloon oli lisätty 50-luvulla puulla verhoiltu<br />

kylmä kuisti, joka ei täysin sointunut talon<br />

kokonaisuuteen. Kuvaamista ammatikseen<br />

tekevä Patrick muisti kuvauskohteen,<br />

jossa vastaavalla menetelmällä pinnoitettu<br />

kerrostalo sai upean, rapatun julkisivun.<br />

Hän arveli samalla periaatteella voitavan<br />

päällystää myös pientaloja. Patrick otti yhteyttä<br />

Parocin edustajaan ja kyseli pientaloon<br />

sopivaa ratkaisuvaihtoehtoa. Ratkaisuksi<br />

valittiin lämpörappaus ja apua löytyi<br />

myös sopivan urakoitsijan valintaan.<br />

Nopeasti valmista<br />

Julkisivun eristerappauksen teko sujui<br />

joutuisasti, 140 m2 seinäpintaa valmistui<br />

kahden ammattimiehen voimin reilussa parissa<br />

viikossa. Vanhojen seinien pintaan<br />

Hankintahetkellä talon julkisivu oli<br />

suurelta osin vaurioitunut ja maalausalustaksi<br />

liian huonokuntoinen.<br />

Talon nurkkiin asennettiin hieman<br />

paksumpi kivivilla, jolla saatiin aikaan<br />

pilasterimainen vaikutelma nurkkien<br />

osalle. Näin aiemmin eri väristen maalien<br />

avulla toteutettu vaikutelma kivitalosta<br />

korostui entisestään valitun<br />

nurkkaratkaisun avulla.<br />

6<br />

asennettiin aluksi 50 mm kovaa kivivillaa,<br />

jonka päälle asennettiin rappausverkko kolminkertaisen<br />

ohutrappauksen kiinnitysalustaksi.<br />

Taloon jälkeenpäin lisätty kuisti sulautui<br />

kokonaisuuteen ja lisäeristys mahdollisti<br />

kuistin lämpimänä pitämisen. Serpomin<br />

menetelmällä ulkoapäin tapahtuva<br />

lisäeristäminen on kosteusteknisesti turvallinen<br />

ja riskitön tapa. Tällöin vanhat rakenteet<br />

jäävät lisäeristyksen lämpimälle<br />

puolelle ja toisaalta rapattu pinta läpäisee<br />

hyvin sisältä päin tulevan vesihöyryn, jolloin<br />

seinärakenne pysyy kuivana.<br />

Suositeltava<br />

vaihtoehto<br />

Patrick kertoi<br />

olevansa tyytyväinen<br />

työn sujumiseen<br />

ja lopputulokseen.<br />

Hän<br />

sanoi kustannusten<br />

olevan täysin<br />

kilpailukykyiset<br />

esimerkiksi perinteiseenkolmikerrosrappaukseen<br />

tai muihin<br />

mahdollisiin pintamateriaalivaihtoehtoihin<br />

verrattaessa.<br />

”Teettäjän kannalta tämä on hyvin yksinkertainen<br />

ja hyvä vaihtoehto. Olen ehtinyt<br />

jo suositella tätä muutamille tutuille, joilla<br />

on vanha rintamamiestalo, johon he haluaisivat<br />

lisää lämmöneristystä sekä samalla<br />

huoltovapaan julkisivupinnan.”

Wirsbokäyttövesijärjestelmä<br />

Omaa kotia rakennettaessa on jokaisella varmasti tavoitteena<br />

mukava, turvallinen ja kaikkien perheenjäsenten toiveet täyttävä<br />

koti. Jo hyvin aikaisessa vaiheessa joudutaan tekemään monta<br />

tärkeää ja kauaskantoista päätöstä. Yksi niistä on toimivan ja<br />

turvallisen käyttövesijohtojärjestelmän rakentaminen.<br />

Wirsbo-käyttövesijärjestelmään kuuluu vesitiiviit hanakulmarasiat,<br />

Wirsbo-PEX- putket, Wiplet-liitinjärjestelmä ja eristetyt<br />

Wirsbo PLUS-putket. Se on kokonaisuus, jonka jokainen osa<br />

on suunniteltu toimimaan yhdessä.<br />

Wirsbo-käyttövesijärjestelmä täyttää hyvin RakMK C2, kosteus<br />

-määräykset ja ohjeet, joissa mainitaan, että mahdolliset vesivuodot<br />

on ohjattava näkyville ja että laitteiston tulee olla helposti<br />

tarkastettavissa, huollettavissa sekä korjattavissa.<br />

Wirsbo käyttövesijärjestelmän suunnitteluohjeita<br />

Taipuisilla Wirsbo-PEX- putkilla tehtävissä asennuksissa kytkentäjohdot<br />

vedetään säteettäisesti jakotukilta kullekin vesipisteelle<br />

erikseen, ilman jatkoksia ja haaroituksia.<br />

Kiinteiden rakenteiden sisällä tai pohjalaatan alla vesijohtojen<br />

pitää olla Wirsbo-suojaputkissa siten, että ne voidaan vaihtaa<br />

ilman rakenteiden purkamista. Putkiin tehtävät liitokset on oltava<br />

tarkastettavissa ja vaihdettavissa.<br />

Ala- vai yläjakoinen järjestelmä?<br />

Alajakoisessa järjestelmässä vesijohdot asennetaan ala- tai<br />

välipohjaan, on yleisimmin käytetty jakotapa. Jakotukit sijoitetaan<br />

mielummin lattiakaivoille varustettuun tilaan. Tavallisimpia<br />

paikkoja ovat tekninen tila, kodinhoitohuone tai pesuhuone sekä<br />

myös lämminvesivaraajan alla oleva tyhjä tila.<br />

Yläjakoisessa järjestelmässä vesijohdot asennetaan ylä- tai<br />

välipohjan koolaustilaan, alaslaskettujen kattojen välitilaan tai<br />

kotelointeihin. Suositellaan saneerauskohteisiin. Jakotukit sijaitsevat<br />

samoissa tiloissa.<br />

7

VIlpo Uusitalo muutti neljä vuotta sit-<br />

Ilmanvaihto<br />

Asunnon laatu ja arvo ylös<br />

ILMANVAIHTOSANEERAUKSELLA<br />

anhempi konstaapeli<br />

ten perheineen vuonna 1980 valmistuneeseen<br />

omakotitaloon Suopellon<br />

kaupunginosaan Loimaalla. Asumisen<br />

arki paljasti talon ilmanvaihdossa<br />

vakavia puutteita. Uusitalot päätyivät<br />

vanhan painovoimaisen ilmanvaihdon<br />

muuttamiseen koneelliseksi<br />

tulo-poistoilmanvaihdoksi ennen kuin<br />

ongelmat pahenisivat.<br />

Uusitalojen tiiliverhoiltu omakotitalo sijaitsee<br />

Rauhalankujalla, rauhallisella alueella<br />

noin kilometrin päässä Loimaan keskustasta.<br />

Vaaleaan antiikkitiilellä verhoiltuun<br />

rakennukseen ei sitten valmistumisvuoden<br />

oltu tehty merkittäviä korjauksia.<br />

Rakennuksen alkuperäinen ilmanvaihtoratkaisu<br />

oli painovoimainen ilmanvaihto,<br />

jota täydensi keittiön liesituuletin. Ilmanvaihtoratkaisu<br />

ei lainkaan sopinut 1980-<br />

Teksti: Jukka Aarnio<br />

1uvun tiivistyneeseen rakentamiseen ja sisäsaunan<br />

tuomiin suuriin kosteuskuormiin.<br />

– Ilmanvaihdon ongelmat näkyivät ensin<br />

kosteuden tiivistymisenä ikkunoihin. Erityisesti<br />

saunomisen jälkeen ikkunat olivat<br />

kosteina pitkän aikaan. Lisäksi kosteus<br />

sai lattian rajan tuntumaan kylmältä,<br />

Ilpo Uusitalo kertoo.<br />

Saunojia Uusitalojen perheessä riittää.<br />

Sekä Ilpo että hänen vaimonsa Terttu ovat<br />

aktiivisia liikunnan harrastajia ja sauna kelpaa<br />

myös nelivuotiaalle Tessa-tyttärelle. Perheen<br />

kuopus, kuukauden ikäinen poika, ei<br />

toki vielä sauno, mutta hänenkin takia sisäilman<br />

laadusta haluttiin pitää huolta.<br />

Lopulta ongelma kärjistyi niin pitkälle,<br />

että puiset ikkunankarmit oli maalattava uudelleen.<br />

Jatkuva kosteus oli pehmentänyt<br />

puun ja aiemman maalipinnan. Oli kuitenkin<br />

selvää, että oli puututtava myös ongelman<br />

syyhyn, puutteelliseen ilmanvaihtoon.<br />

8<br />

Suoraan 2000-luvun<br />

ilmanvaihtotekniikkaan<br />

Uusitalot olivat sikäli onnellisessa asemassa,<br />

että omalta paikkakunnalta löytyi<br />

runsaasti ilmanvaihtoalan asiantuntemusta.<br />

Keskustelut ongelmasta paikkakunnalla<br />

sijaitsevan Vallox Oy:n edustajien kanssa<br />

sekä yrityksen tuotteiden tutkiminen<br />

auttoi ratkaisun syntymisessä.<br />

Uusitalot päättivät uudistaa talon ilmanvaihtojärjestelmän<br />

koneelliseksi tulo-poistoilmanvaihdoksi.<br />

Vallox Digit SE -mallinen<br />

ilmanvaihtolaite sijoitettiin pesuhuoneeseen.<br />

Järjestelmä mitoitettiin hoitamaan<br />

111 neliöisen ja neljän hengen asuttaman<br />

talon ilmanvaihto.<br />

Mitoituksessa otettiin huomioon myös<br />

liki joka toisena iltana tapahtuvan saunomisen<br />

tuomat suuret kosteuskuormat.<br />

Nyrkkisääntönä on, että asunnon ilman on

vaihduttava ulkoilmaan kerran kahdessa ja<br />

puolessa tunnissa. Hyvän huoneilman ohjeellinen<br />

kosteuspitoisuus on 45 prosenttia.<br />

Hiilidioksidipitoisuus ei saisi ylittää<br />

ohjearvoa 1000 ppm (ppm=particles per<br />

million, hiilidioksidipitoisuutta mittaava<br />

tunnusluku)<br />

Digit SE-ilmanvaihtojärjestelmä voidaan<br />

haluttaessa varustaa joko sisäilman hiilidioksidipitoisuuden<br />

tai suhteellisen kosteuden<br />

mukaan toimivalla automaattisella ilmanvaihdon<br />

säätimellä. Uusitalot päätyivät<br />

ratkaisuun, jossa ilmanvaihdon tehoa<br />

voidaan ohjata kahdeksanportaisella asteikolla<br />

kaukosäätimellä.<br />

– Kaikkiaan rakennukseen tuli yksitoista<br />

venttiiliä. Ilmaa poistetaan kosteista tiloista,<br />

keittiöstä ja wc:stä. Raitista ilmaa<br />

tuodaan saunaan, makuuhuoneisiin ja<br />

olohuoneeseen, Ilpo Uusitalo kertoo.<br />

Mielenkiintoinen piirre Uusitalojen ilmanvaihtoratkaisussa<br />

on kanavistojen rakentaminen<br />

muoviputkesta. Perheen omakotitalo<br />

pääsi yhtenä ensimmäisistä kohteista<br />

käyttämään Valloxin markkinoille<br />

tuomaa Blue Sky -muovikanavaa.<br />

Muovikanavan asentaminen on huomattavasti<br />

peltikanavaa nopeampaa. Asennustyön<br />

nopeus ja siisteys on erityisesti asutuissa<br />

kohteissa työtä tehtäessä suuri etu.<br />

Muovikanavan asennuksessa ei myöskään<br />

tehdä tulityötä. Putket on tulpattu tehtaalla<br />

ja liitokset saadaan ehdottoman tiiviiksi.<br />

Automaattisesti säätyvä ilmanvaihto<br />

Valloxin Digit-sarjan ilmanvaihtokoneisiin on saatavissa älykäs<br />

automatiikka, joka valvoo jatkuvasti sisäilman kosteus- ja<br />

hiilidioksidipitoisuutta ja ohjaa ilmanvaihtoa automaattisesti.<br />

Ilmanvaihdon automaattisellla säädöllä saavutetaan optimaalisen<br />

hyvä sisäilma. Vallox Digit-järjestelmään voidaan liittää<br />

sekä hiilidioksidipitoisuuden että suhteellisen kosteuden mukaan<br />

toimiva automaattinen ilmanvaihdon säätö.<br />

Näin voit varmistaa, että kotisi pysyy raikkaana muuttuvissa<br />

asumistilanteissa kun ilmanvaihdon määrä säätyy automaattisesti<br />

ja energiaa säästäen.<br />

Erityisen tärkeää on huoneilman kosteus- ja hiilidioksidipitoisuuden<br />

pysyminen terveellisellä tasolla. Hyvän huoneilman<br />

ohjeellinen kosteuspitoisuus on noin 45 prosenttia.<br />

Hyvän huoneilman ohjeellinen hiilidioksidin enimmäispitoisuus<br />

on noin 1000 ppm.<br />

Ilmanvaihto<br />

– Uskon, että ilmanvaihdon perusparannuksella<br />

parannamme sekä omaa asumisen<br />

laatuamme että vaikutamme myös<br />

asuntomme arvoon. Myyntitilanteessa ilmanvaihtoasioihin<br />

kiinnitetään nykyään<br />

runsaasti huomiota, sen verran on kosteusongelmista<br />

puhuttu julkisuudessa,<br />

Ilpo Uusitalo uskoo.<br />

Lämmintä vettä riittää<br />

Ilmanvaihdon perusparannus onkin ainoa<br />

suurempi kunnostustoimenpide, jonka Uusitalot<br />

talossaan tekevät. Autokatoksen tasakatto<br />

on muutettu aumakatoksi. 1980luvun<br />

väritystä ja tapetointia toki uudistetaan<br />

sisätilojen pintaremontilla. Myös makuuhuone<br />

saa lisää tilaa olohuoneen kustannuksella,<br />

mutta muuten talo saa olla liki<br />

ennallaan.<br />

Autokatoksen yhteydessä on rakennuksen<br />

tekninen tila. Öljykattila on vuodelta<br />

1980, mutta ei öljylämmitykseensä tyytyväisen<br />

Ilpo Uusitalon ja kattilan sekä polttimen<br />

vuosihuollon suorittaneen huolto<strong>fi</strong>r-<br />

9<br />

Hiilidioksidianturi<br />

man mukaan vaadi toimenpiteitä. Lämmönjako<br />

tapahtuu pattereilla, mutta pesuhuoneessa<br />

on patterin ohella myös lattialämmitys.<br />

– Öljynkulutuksemme on vain 2200 litraa<br />

vuodessa, eli 3000 litran säiliötä ei tarvitse<br />

täyttää edes vuosittain. Perheessämme<br />

lämpimän veden kulutus kasvaa kuopuksen<br />

myötä. Öljylämmityksen ansiosta<br />

lämminvesi on aina riittänyt kovassakin<br />

kulutuksessa, Ilpo Uusitalo kertoo.<br />

Loimaa hyvä paikka asua<br />

Ilpo Uusitalo asui aiemmin Forssassa,<br />

mutta on täysin kotiutunut Loimaalle, jossa<br />

toimii vanhempana konstaapelina. Paikkakunnan<br />

hyvät urheilumahdollisuudet ja<br />

vehreä luonto ovat mieleen sekä lento- että<br />

pesäpalloa harrastaneelle aktiiviliikkujalle.<br />

– Poliisille työtä riittää tavallisimmin varkaustapauksina.<br />

Varsin usein kiinniotetut<br />

eivät kuitenkaan ole loimaalaisia,<br />

vaan muualta tulleita voroja, Ilpo Uusitalo<br />

letkauttaa.<br />

Kosteusanturi<br />

Loimaalla sijaitseva Vallox Oy on Suomen johtava pientalojen<br />

ilmanvaihtoratkaisujen valmistaja. Valloxilla on kokemus yli<br />

300.000 asunnon ilmanvaihdon toteuttamisesta.<br />

Tuotekehityksessään Vallox on voimakkaasti keskittynyt hajautetun<br />

ilmanvaihdon ja digitaalisten ilmanvaihtoratkaisujen kehittämiseen.<br />

Kehitystyössään Vallox toimii yhteistyössä muun<br />

muassa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT), korkeakoulujen<br />

sekä Allergia- ja Astmaliiton kanssa.<br />

Vallox tarjoaa sekä perinteiseen että digitaaliteknologiaan pohjautuvia<br />

ilmanvaihtojärjestelmiä pientalojen lisäksi kerrostaloihin<br />

ja julkisiin rakennuksiin, kuten kouluihin, päiväkoteihin ja toimistorakennuksiin.<br />

Valloxin tuotteet tarjoavat ratkaisun sekä uudisrakentajille<br />

että peruskorjaajille.<br />

Kotimaan lisäksi Vallox vie tuotteitaan ulkomaille. Viennin<br />

osuus yrityksen liikevaihdosta on noin 20 prosenttia. Tärkeimpiä<br />

vientimaita ovat Skandinavian ja Baltian maiden lisäksi Saksa,<br />

Itävalta, Sveitsi ja Belgia.<br />

Osana ilmanvaihdon kokonaisjärjestelmiään Vallox on tänä<br />

vuonna tuonut markkinoille myös muoviset ilmanvaihtokanavat.<br />

Vuonna 1987 perustettu Vallox työllistää 100 henkilöä

Rakentajien suosikit<br />

Valoittavista rakentajaperheistä lähes 1.000<br />

uoden 2001 aikana<br />

on jo tilannut Suorakanava Oy:ltä ilmaisen<br />

rakennuskustannusarvion. Koti-Optimi<br />

-ohjelmalla tehtäviä kustannusarvioita<br />

varten kerätyistä pientalojen rakennushankkeiden<br />

tiedoista on tehty tutkimus,<br />

joka kertoo, mihin suomalainen rakentaja<br />

lopulta päätyy valinnoissaan. Tuloksia<br />

on samalla myös verrattu vuoden 2000<br />

aikana aloitettujen rakennushankkeiden<br />

Teksti: Tapio Näslund<br />

Suomi rakentaa<br />

vastaaviin tietoihin. Vertailun avulla voidaan<br />

nähdä myös eri valintojen kehityssuunta.<br />

Suomalaisessa rakentajaperheessä on<br />

keskimäärin 3-4 henkeä. Suhteellisen pienestä<br />

perhekoosta huolimatta rakennettavien<br />

talojen pinta-alat ovat edelleen kasvussa,<br />

keskimääräisen pinta-alan ollessa n.<br />

146,8 m2 . Rakennuskustannukset vuoden<br />

2001 aikan alkavissa hankkeissa ovat 1<br />

099 000 mk ilman tonttikustannuksia.<br />

10<br />

Lämmitystapa<br />

Lämmitystavan valinnassa vesikeskuslämmityksen<br />

suosio jatkaa kasvuaan. Jo<br />

lähes 63 prosenttia rakentajista valitsee<br />

lämmitystavakseen vesikeskuslämmityksen.<br />

Suosion jatkuvan kasvun syyksi voidaan<br />

arvioida sekä riippumattomuutta lämmönlähteestä<br />

että soveltuvuutta suosituimman<br />

lämmönjakotavan, lattialämmityksen,<br />

yhteyteen. Uuden talon rakentajan on mietittävä<br />

valintaansa vähintään 50 vuotta<br />

eteenpäin. Tällöin energialähteestä riippumaton<br />

lämmitysjärjestelmä on helppo valinta.<br />

Perustus<br />

Perustuksen valinta -tilastossa valamalla<br />

tehdyt perustukset ovat määrällisesti saavuttamassa<br />

muuraamalla tehtyjä perustuksia.<br />

Etsittäessä syytä valettujen perustusten<br />

suosion kasvuun, katseet kohdistuvat<br />

valmismuotteihin. Osaksi valmista rakennetta<br />

jäävät valmismuotit helpottavat tuntuvasti<br />

perinteisen valuperustuksen tekoa.<br />

Muottitöiden poisjäämisen lisäksi, polystyreenistä<br />

valmistettuissa valmismuoteissa on<br />

lämmöneristys valmiina.

Rakennustapa<br />

Rakentajien valinnoista voidaan päätellä<br />

perinteisen paikalla tehdyn puurungon<br />

olevan edelleen eniten käytetty rakennustapa.<br />

Pitkätavarasta rakentamisen rinnalle<br />

on kuitenkin noussut kehittyneempi Pre-<br />

Cut rakentaminen, jonka rakentajat mieltävät<br />

yleisesti paikallarakentamiseksi.<br />

Kenties suurin muutos viimeisen vuoden<br />

aikana on tapahtunut siporex-runkoisten<br />

talojen suosiossa. Aiemmin hirsirunkoisten<br />

talojen kanssa tiukkaa kilpailua käynyt siporex-talo<br />

on edelleen kasvattanut suosiotaan<br />

ja ohittanut samalla hirsirunkoiset talot<br />

selvästi. Hirsirunko on monelle rakentajalle<br />

romanttinen haavekuva, josta todellisessa<br />

valintatilanteessa luovutaan tai joudutaan<br />

luopumaan. Yhtenä syynä ovat<br />

mm. kaavamääräyset, jotka eivät salli hirsijulkisivuja.<br />

Osuuttaan kasvattaneiden joukkoon voidaan<br />

lukea myös täystiilitalot, joiden valintaosuus<br />

on kivunnut harkkorunkoisten talojen<br />

ohi. Viimevuosien kosteusvaurioiden<br />

paljastumiset ovat varmasti vaikuttaneet<br />

osaltaan kivitalojen suosion kasvuun.<br />

Julkisivut<br />

Suomi rakentaa<br />

Puujulkisivut istuvat lujasti suomalaisessa<br />

rakennuskannassa. Edelleen yli puolet<br />

rakentajista valitsee julkisivumateriaaliksi<br />

puun. Verratessa tämän vuoden takentajista<br />

koottuja tietoja viime vuotiseen tilastoon,<br />

on havaittavissa jonkin verran laskua<br />

puumateriaalin suhteellisessa osuudessa.<br />

Suhteellisen osuuden laskun syynä on<br />

kivimateriaalista rakennettujen talojen suosion<br />

kasvu. Kivitaloihin valitaan perinteisesti<br />

myös julkisivun pintamateriaaliksi tiili<br />

tai rappaus.<br />

Julkisivun pinnoitteista rappaus on lisännyt<br />

eniten suosiotaan. Pääsääntöisesti siporexin<br />

ja poltetun tiilen päälle tehtävän<br />

rappauksen valinnan kasvu on myös seurausta<br />

em. runkomateriaalien valintamäärien<br />

kasvusta. Yhä useammin myös puurunkoinen<br />

talo saa yllensä tiiliverhoilun ulkoverhouslaudan<br />

sijasta. Lieneekö syynä<br />

sitten tiilijulkisivun helppohoitoisuus vai kivitalojen<br />

arvostettu imago. Tiilijulkisivuissa<br />

poltettu tiili on jonkin verran kalkkihiekkatiiltä<br />

suositumpi vaihtoehto.<br />

11<br />

Katemateriaalit<br />

Katemateriaalien valinnassa ei ole tapahtunut<br />

merkittäviä muutoksia viimeisen<br />

vuoden kuluessa. Tiilikatto on vakiinnuttanut<br />

asemansa suomalaisen rakentajan<br />

ykkösvalintana. Tiilikaton valitsievien rakentajien<br />

määrä kasvaa hitaasti, mutta<br />

varmasti. Kasvua viime vuoteen on tapahtunut<br />

pari prosenttia. Tiilikaton suosio johtunee<br />

sekä näyttävästä ulkonäöstä että<br />

asentamisen helppoudesta. Nykyaikainen<br />

tiilikatto läpivienti- ym. tarvikkeineen<br />

muodostaa toimivan kokonaisuuden. Kun<br />

huomioidaan vielä tiilikaton hiljaisuus<br />

esim. vesisateella, ei tilastoykkösen asemaa<br />

tarvitse ihmetellä. Huomionarvoista<br />

on myös se, että nykyaikainen tiilikate soveltuu<br />

aiempaa loivemmille kattokaltevuuksille.<br />

Tiilikatteiden jälkeen, suosioltaan lähes<br />

yhtä selvänä kakkosena on tiilikaton ulkonäköä<br />

jäljittelevä peltikate. Kolmatta sijaa<br />

tilastossa pitää bitumihuopakate, mutta sen<br />

ja muiden vesikatetyyppien valintaosuudet<br />

jäävät jo selvästi alle kymmenen prosentin.

Kuopion Puijonkartano oli ensimmäinen allergisille ja hengityselinsairaille erityisesti rakennettu kerrostalo. Rakennustapa ja materiaalien<br />

valinta vaati selvityksiä ja huolellisuutta. Nyt on rakenteilla Tuusulassa KOy Tuusulan Silmu, jota rakennuttaa Hengitysliitto Heli ry Hengityssairauksien<br />

tutkimussäätiö. Molemmissa kohteissa käytettiin PAROC Vuorivillaeristeitä.<br />

H<br />

engitysliitto<br />

ja Kuopion Seudun Hengitysyhdistys<br />

Heli ry<br />

ry rakennuttivat Kuopion Julkulaan<br />

aravavuokratalon (Puijonkartano)<br />

hengityssairaille ja allergisille asukkaille<br />

ja heidän perheilleen. Talon<br />

suunnittelussa ja rakentamisessa<br />

huomioitiin tulevat asukkaat ja heidän<br />

erityistarpeensa asettamalla tavoitteeksi<br />

mahdollisimman pölyttömät,<br />

hajuttomat ja helposti siivotta-<br />

Teksti: Pekka Rönkkö<br />

Me <strong>Rakentaja</strong>t<br />

ALLERGISILLE kannattaa<br />

rakentaa huolella<br />

– Kuopiossa saatu hyviä kokemuksia<br />

vat huoneistot. Rakennusmateriaaleiksi<br />

valittiin mahdollisimman vähäpäästöisiä.<br />

Rakennusaikainen kosteuden<br />

hallinta ja puhtaus olivat<br />

myös keskeisiä tavoitteita. Nyt reilun<br />

kolmen vuoden seurantajakson<br />

jälkeen voidaan todeta, että tavoitteissa<br />

on onnistuttu. Tämän osoittavat<br />

sekä mittaustulokset että asukkaiden<br />

kokemukset. Kuopion mallin<br />

mukaan rakensi myös Evijärveläinen<br />

12<br />

allerginen perhe omakotitalon ja<br />

muutaman vuoden jälkeen kokemukset<br />

ovat olleet hyvät.<br />

Aloite rakentaa asuntoja hengityselinsairaille<br />

ja allergisille asukkaille tuli silloiselta<br />

Kuopion Keuhkovammayhdistykseltä ja<br />

Keuhkovammaliitolta. Ideaa lähdettiin toteuttamaan<br />

kokoamalla tarvittavat projektiin<br />

osallistujat. Rakennuttajana toimi Sato<br />

Rakennuttajat Oy, pääurakoitsijana Lujatalo<br />

Oy. Tähän vaativaan projektiin, joka

oli lajissaan ensimmäinen Suomessa, tarvittiin<br />

joukko asiantuntijoita mm. Ins.tsto<br />

Granlund Oy, Kuopion aluetyöterveyslaitos,<br />

Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy<br />

ja Ins.tsto Savon Controlteam Oy.<br />

Asukkaat tyytyväisiä<br />

Mitattu ja koettu sisäilmaston<br />

laatu vastasivat hyvin toisiaan.<br />

Asukkaat olivat varsin tyytyväisiä<br />

tulokseen. Sisäilmanlaadulle annettujen<br />

kouluarvosanojen keskiarvo<br />

oli 9, jota voidaan pitää erittäin<br />

hyvänä. Hengityssairaista asukkaista<br />

30 % ilmoitti oireidensa vähentyneen<br />

ja 43 % yleisen terveydentilansa<br />

parantuneen muuton jälkeen.<br />

Mittaustuloksia verrattiin viereisen,<br />

samanlaisen normaalilla tavalla<br />

rakennetun talon (Puijonhovi)<br />

tuloksiin ja erot olivat selvät.<br />

Materiaalien valintaan ja<br />

rakentamisen puhtauteen panostettiin<br />

Rakennusmateriaalivalinnat ovat ratkaisevassa<br />

asemassa sisäilmastolle asetettujen<br />

tavoitteiden saavuttamisessa. Maaleista ja<br />

tapeteista löytyi jo tuolloin M1-luokan tuotteita,<br />

samoin kuin seinä- ja kattotasoitteista.<br />

Pintamateriaaleiksi valittiin helposti<br />

puhtaana pidettäviä päällysteitä, kuten lat-<br />

Me <strong>Rakentaja</strong>t<br />

tiaan muovimatto. Kiintokalusteiden rungoiksi<br />

valittiin vähäpäästöinen melamiinipintainen<br />

E1-luokan lastulevy.<br />

Rakennustyössä noudatettiin puhtautta<br />

ja kosteusmäärät rakennusvaiheen aikana<br />

pyrittiin minimoimaan hyvällä suojauksella.<br />

Pölyn leviäminen rakennukseen estettiin<br />

suojaamalla. Lisäksi tupakointi oli kiel-<br />

Allergiakohteiden toimintaperiaatteita<br />

• koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto<br />

• vähäpäästöiset M1-luokan rakennusmateriaalit<br />

• keskuspölynimuri<br />

• tupakointikielto sisävalmistusvaiheessa<br />

• rakennusaikainen puhtaus<br />

• kuivauskaappi<br />

• koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto<br />

• tehokas tuloilman suodatus<br />

• minimoidaan pölyävät kulkualueet<br />

• tehostettu loppusiivous<br />

• ilmanvaihdon tehokäyttö ja asuntojen tuuletus<br />

ennen asukkaiden sisäänmuuttoa<br />

letty rakennustyömaalla. Kaikkia työmaalla<br />

toimivia rakentajia koulutettiin projektin<br />

erityisvaatimusten mukaisesti.<br />

Omakotitalo Evijärvelle Kuopion mallilla<br />

Evijärveläinen Förstin perhe rakensi<br />

omakotitalon hyödyntäen Kuopiossa tehtyjä<br />

tutkimuksia ja periaatteita. Perheen<br />

Allerginen Förstin perhe rakensi Evijärvelle<br />

uuden omakotitalon<br />

Suunnittelussa ja rakennustyössä hyödynnettiin<br />

Puijonkartanon periaatteita. Keuhkovammaliitto<br />

antoi arvokasta apua suunnittelussa.<br />

Jo muutaman kuukauden asuminen osoitti<br />

hankkeen onnistuneen.<br />

13<br />

molemmat pojat ovat allergisia ja myös<br />

Riitta-äidillä on allergista nenän tukkoisuutta.<br />

Tarmokas Riitta perehtyi asiaan ja sai<br />

hyviä neuvoja mm. silloiselta Keuhkovammaliitolta.<br />

Koneellinen ilmanvaihto on ehdoton<br />

edellytys puhtaalle huoneilmalle.<br />

Tällöin voidaan jo sisääntulevasta ilmasta<br />

suodattaa haitallinen pöly pois ja jokaisen<br />

huoneen riittävä ilmanvaihtuvuus<br />

voidaan varmistaa.<br />

Keskuspölynimuri ja kuivauskaappi<br />

ovat suositeltavia allergisten<br />

perheiden asunnoissa. Niillä<br />

voidaan osaltaan vähentää huoneessa<br />

leijuvan pölyn määrää. Talo<br />

on elementtirakenteinen ja puurunkoinen.<br />

Sisäpintana on kipsilevy,<br />

jonka alla höyrynsulku, joka<br />

pitää seinän mahdollisimman kuivana.<br />

Lämmöneristeenä on Vuorivilla<br />

ja ulkopuolella kipsituulensuojalevy.<br />

Siis tältä osin varsin tavanomainen<br />

rakenne.<br />

Nyt muutaman vuoden asumiskokemusten<br />

jälkeen Förstin perhe on tyytyväisenä<br />

tehnyt samoja havaintoja kuin<br />

Puijonkartanonkin asukkaat. Oireet vähenivät<br />

jo muutaman kuukauden asumisen<br />

jälkeen ja lääkitystä on voitu vähentää.<br />

Terveellisen asunnon rakentaminen ei<br />

siis vaadi mitään ihmeellisyyksiä tai kalliita<br />

erikoisratkaisuja. Kysymys on pääasiassa<br />

tutkitun tiedon hyödyntämisessä.

K<br />

un rakentaja luonnos-<br />

telee ensimmäisiä kertoja unelmiensa<br />

kotia paperille, pyörii mielessä monenlaisia<br />

kysymyksiä. Montako makuuhuonetta<br />

tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa,<br />

tehdäänkö iso keittiö vai<br />

panostetaanko erilliseen ruokailutilaan,<br />

entä sauna- ja pesutilat. Kysymykset<br />

ovat aiheellisia ja tärkeitä, sillä<br />

asumista vartenhan talo rakennetaan.<br />

Miksi tekninen tila?<br />

Jossain vaiheessa suunnittelua – eikä<br />

mielellään kovin myöhäisessä – kannattaa<br />

myös ajatella sitä, mitä erilaisia teknisiä laitteita<br />

taloon tulee, jotta asuminen on mukavaa,<br />

huoletonta ja edullista. Nämäkin<br />

pitää jonnekin talossa sijoittaa ja niinpä<br />

hyvin suunniteltu tekninen tila on paikallaan<br />

talossa kuin talossa.<br />

Usein sanotaan, että "poissa silmistä,<br />

poissa mielestä". Silti erilaisten teknisten laitteiden<br />

huolto- ja korjaustoimenpiteet tulevat<br />

väistämättä aikaa myöten talon elinkaaren<br />

aikana esille. Niidenkin suorittamiseen<br />

kannattaa varautua jo suunnitteluvaiheessa.<br />

Helposti huollettavat laitteet pidetään todennäköisesti<br />

paremmin kunnossa ja sitä myöten<br />

käyttökustannuksetkin pysyvät kurissa.<br />

Sijoitus<br />

Tekninen tila voidaan sijoittaa itse päärakennukseen<br />

tai, kuten nykyisin usein tehdään,<br />

erillisen varasto/autotallirakennuksen<br />

yhteyteen. Kummallakin ratkaisulla on<br />

puolensa.<br />

Päärakennukseen sijoitetusta teknisestä<br />

tilasta on lyhyet etäisyydet esimerkiksi putkivetoja<br />

ajatellen, mahdollisen kattilan, tulisijan<br />

tai puulämmitteisen kiukaan hormit<br />

voidaan muurata yhteen savupiippuun jne.<br />

Erillisessä rakennuksessa olevassa teknisessä<br />

tilassa olevien laitteiden mahdolliset<br />

käyntiäänet eivät kantaudu asuintiloi-<br />

Teksti: Seppo Peltola<br />

Lämmitys<br />

PIENTALON<br />

TEKNINEN TILA<br />

hin, kattilan hormi voidaan mahdollisesti<br />

tehdä lyhyempänä jne. Tehdäänpä niin tai<br />

näin, pääasia on, että tekninen tila sijoitetaan<br />

jonnekin.<br />

Öljylämmitystalon tekninen tila<br />

Öljylämmitystalossa teknisen tilan perusvarusteet<br />

ovat luonnollisesti itse kattila sekä<br />

öljypoltin. Näille on varattava lattiapintaalaa<br />

noin 2,5 m2 . Samaan tilaan mahtuvat<br />

myös esim. jauhesammutin ja sähköpääkeskus.<br />

Kun tekniseen tilaan sijoitetaan myös öljysäiliö,<br />

tarvitaan lattia-alaa noin 4-5 m2 .<br />

Tämä onkin nykyisin varsin yleinen ratkaisu.<br />

Jos kattilaksi on valittu kaksoispesäkattila,<br />

ei öljysäiliötä suositella sijoitettavaksi<br />

samaan tilaan sen kanssa.<br />

Tekniseen tilaan sijoitetun säiliön enimmäistilavuus<br />

on 3000 l. Se riittää mainios-<br />

TEKNISEN TILAN ESIMERKKEJÄ<br />

Kattila ja öljysäiliö teknisessä tilassa<br />

1. Kaksoispesäkattila<br />

2. Valmishormi<br />

3. Varaajan latausmoduuli<br />

4. Energiavaraaja<br />

5. Putkistomoduuli<br />

14<br />

ti normaalikokoisissa omakotitaloissa,<br />

useimmiten tosin 2000 l tai pienempikin<br />

säiliö on täysin riittävä.<br />

Kattilan etupuolelle varataan riittävä<br />

huoltotila, jotta polttimen huolto sujuu mukavasti.<br />

Samoin on muistettava varata tilaa<br />

nuohousluukkujen eteen. Öljysäiliön minimietäisyys<br />

määräytyy suurimman sallitun<br />

pintalämpötilan perusteella. Jos käytettävissä<br />

oleva tila asettaa rajoituksia, voidaan<br />

säiliön ja kattilan välistä etäisyyttä pienentää<br />

rakentamalla niiden väliin esim. kipsilevyseinä.<br />

Teknisen tilan rakenteiden palotekniset<br />

luokat riippuvat siitä, onko kyseessä maan<br />

päällinen vai maanalainen tila. Maanalaisessa<br />

tilassa on käytettävä palamatonta rakennetta,<br />

esimerkiksi tiili- tai betoniseinä.<br />

Maanpäällisessä tilassa vaadittava paloluokka<br />

saavutetaan jo kahdella 13 mm kipsilevyllä<br />

ja puurungolla.<br />

Kaksoispesäkattila varaajalla<br />

6. Paisuntasastia<br />

7. Vesimittari<br />

8. Sähkökeskus<br />

9. Öljysäiliö + suoja-allas<br />

10. Öljysuodatinmoduuli<br />

11. Jauhesammutin

Kattila tarvitsee aina paloilmaa. Sen<br />

saannin varmistamiseksi tekniseen tilaan<br />

on järjestettävä tuloilmakanava. Ulkoilma<br />

kannattaa tuoda sisään teknisen tilan alaosasta<br />

ja kanavoida seinää pitkin ylös. Näin<br />

paloilma ehtii lämmetä tullessaan.<br />

Varaava sähkölämmitys<br />

Varaavan sähkölämmityksen peruskomponentit<br />

ovat vesivaraaja ja paisunta-astia.<br />

Varaajat ovat joko pyöreitä tai ovaalin mallisia.<br />

Varaajan koko määräytyy halutun<br />

yösähkön osuuden ja lämmön tarpeen mukaan.<br />

Tyypilliset varaajat ovat noin 1500-<br />

2500 l suuruisia.<br />

Pyöreät varaajat tarvitsevat hiukan ovaalin<br />

muotoisia suuremman teknisen tilan.<br />

Kun tarvittava varaajakoko kasvaa, joudutaan<br />

lisätilavuus useimmiten ottamaan varaajan<br />

halkaisijaa kasvattamalla. Niinpä<br />

pyöreät varaajat eivät yleensä mahdu tavanomaisista<br />

ovista vaan ne tuodaan tekniseen<br />

tilaan jo rakennusaikana ennen seinien<br />

ja ovien valmistumista.<br />

Sylinterimäinen varaaja on hinnaltaan<br />

huokeampi sekä säilyttää hyvin lämmön<br />

kerrostuneisuuden ja on siten lämpöteknisesti<br />

hieman edullisempi. 2000 l varaaja<br />

Kattila teknisessä tilassa, öljysäiliö teknisen<br />

tilan yhteydessä lämpimässä tilassa<br />

Kattila ja öljysäiliö teknisessä tilassa<br />

Lämmitys<br />

Varaava sähkölämmitys 2000 L<br />

varusteineen voidaan sijoittaa 2,3x2,5 m 2<br />

suuruiseen tekniseen tilaan.<br />

Ovaalin muotoisten varaajien tärkein etu<br />

on se, että ne voidaan kuljettaa käyttöpaikalleen<br />

tavallisista ovista. Suuremmissa ovaalimallisissa<br />

varaajissa käyttövesi- ja verkostoliitännät<br />

ovat varaajan etuseinässä, joten varaajan<br />

eteen on varattava näille tilaa. Pienimmissä<br />

malleissa käyttövesiliitäntä voi olla<br />

varaajan päälläkin. 2000 l suuruinen ovaalivaraaja<br />

varusteineen mahtuu mukavasti<br />

2,3x2,35 m2 suuruiseen tilaan. Paisunta-astia<br />

on suuren varaajatilavuuden vuoksi koo-<br />

1. Kattila<br />

2. Öljysäiliö + suoja-allas<br />

3. Savuhormi<br />

4. Öljypoltin<br />

5. Putkistomoduuli<br />

6. Öljysuodatinmoduuli<br />

7. Vesimittari<br />

8. Jauhesammutin<br />

1. Kattila<br />

2. Öljysäiliö + suoja-allas<br />

3. Savuhormi<br />

4. Öljypoltin<br />

5. Putkistomoduuli<br />

6. Öljysuodatinmoduuli<br />

7. Vesimittari<br />

8. Jauhesammutin<br />

15<br />

TEKNISEN TILAN ESIMERKKEJÄ<br />

Kattila ja öljysäiliö teknisessä tilassa<br />

1. Energiavaraaja<br />

2. Putkistomoduuli<br />

3. Paisunta-astia<br />

4. Vesimittari<br />

5. Sähkökeskus<br />

kas verrattuna esimerkiksi öljykattilan tarvitsemaan<br />

paisunta-astiaan. Niinpä varaavassa<br />

sähkölämmityksessä paisunta-astia onkin<br />

omilla jaloillaan lattialla seisova.<br />

Jos varaavan sähkölämmityksen tekninen<br />

tila rakennetaan erilliseen rakennukseen,<br />

esim. autotallin perällä olevaan varastotilaan,<br />

kannattaa harkita erillisen käyttövesivaraajan<br />

asentamista päärakennukseen. Näin saadaan<br />

käyttövesivaraaja lähelle kulutuksen painopistettä<br />

ja alhaisemmat lämse varustaa<br />

lämminvesikierukoilla. Varaajan koko ja samalla<br />

tilan tarve on myös pienempi.<br />

Kattila ja öljysäiliö teknisessä tilassa

TEKNISEN TILAN ESIMERKKEJÄ<br />

1. Maalämpöpumppu<br />

2. Paisunta-astia<br />

3. Vesimittari<br />

4. Sähkökeskus<br />

5. Energiavaraaja<br />

6. Putkistomoduuli<br />

Puulämmitys<br />

Maalämpö T ja V mallit<br />

Puulämmitteisen talon teknisessä tilassa<br />

on puukattilan lisäksi varaaja ja paisunta-astia<br />

varaavan sähkölämmityksen tapaan.<br />

Niinpä tilan tarvekin on vastaavanlainen<br />

lisättynä kattilan vaatimalla tilalla.<br />

Pienimmät puukattila-varaaja yhdistelmät<br />

mahtuvat noin 2,7x2,7 m2 suuruiseen tekniseen<br />

tilaan. Isossa talossa joudutaan varautumaan<br />

suurempaan, noin 2,7x3,4 m2 suuruiseen tilaan.<br />

Teknisen tilan suunnittelussa on muistettava<br />

myös, että polttoaineen käsittelylle<br />

on riittävästi tilaa. Varsinaiset lämmityslaitteet<br />

sisältävän teknisen tilan lisäksi on vuoden<br />

mittaan käytettävä polttopuu varastoitava<br />

jossain. Syntyvä tuhka on niinikään<br />

käsiteltävä.<br />

Puukattilat on nuohottava säännöllisesti<br />

hyvän palamistuloksen ja korkean hyötysuhteen<br />

ylläpitämiseksi. Kannattaa tutustua<br />

jo etukäteen mahdollisiin kattilamalleihin,<br />

jotta niiden nuohousluukkujen sijoitus<br />

tulee huomioitua tilavarauksena.<br />

Maalämpöpumput<br />

Maalämpöpumpun lämmönlähteenä<br />

käytetään joko porakaivoa tai maahan upotettua<br />

liuospiiriä. Niinpä lämmönlähteelle<br />

ei tarvitse erikseen varata tilaa. Itse lämpöpumppu<br />

on hiukan öljykattilaa suurempi<br />

laite. Osa lämpöpumpuista on varustettu<br />

sisäänrakennetulla, osa erillisellä varaajalla.<br />

Lämmitys<br />

Sisäänrakennetulla varaajalla varustettu<br />

lämpöpumppu mahtuu n. 1,75x1,45 m2 suuruiseen tekniseen tilaan. Samaan tilaan<br />

sijoitetaan paisunta-astia sekä esimerkiksi<br />

vesimittari ja sähkökeskus. Lämmityksen<br />

kiertovesipumppu yms. putkistovarusteet<br />

ovat yleensä mukana itse lämpöpumpussa.<br />

Erillistä varaajaa käytetään silloin, kun lämpimän<br />

käyttöveden tarve on suuri. Erillisen<br />

varaajan sijoittaminen lisää tilan tarvetta noin<br />

1,75x2,7 m2 suuruiseksi. Koska lämpöpumppu<br />

lämmittää varaajaa, josta lämpö siirretään<br />

erikseen kulutukseen, on tekniseen<br />

tilaan asennettava myös kiertovesipumppu<br />

ja muut tarvittavat varusteet erikseen.<br />

Maalämpöä hyödyntävän talon teknisen<br />

tilan suunnittelussa on muistettava varautua<br />

maapiirin putkitukseen. Liuospiirin putkia<br />

varten varataan lämpöpumpun joltain sivustalta<br />

tilaa valmistajan ohjeen mukaisesti.<br />

Toinen huomion arvoinen asia on lämpöpumpun<br />

äänieristys. Vaikka äänieristys<br />

onkin vuosien saatossa parantunut, kannattaa<br />

lämpöpumppu asentaa ääntä vaimentavalle<br />

alustalle valmistajan ohjeen mukaan.<br />

Mitä muuta tekniseen tilaan<br />

Edellä on keskitytty pitkälti tekniseen tilaan<br />

lämmöntuottolaitteiden näkökulmasta.<br />

Kaikissa teknisissä tiloissa on muitakin<br />

lämmitysjärjestelmän osia kuten kiertovesipumppu,<br />

erilaisia venttiileitä, putkistoa,<br />

lämmönsäätöautomatiikkaa jne. Osa varusteista<br />

sisältyy lämmöntuottolaitteistoon,<br />

osa on asennettava erikseen.<br />

16<br />

Näiden lisäksi teknistä tilaa voidaan hyödyntää<br />

myös muiden laitteiden sijoittamiseen.<br />

Viime kesän asuntomessuilla Tuusulassa<br />

oli esimerkiksi Villa Inoxin tekniseen<br />

tilaan kaukolämmön lämmönjakokeskuksen<br />

lisäksi sijoitettu keskuspölynimuri, ilmanvaihtolaite,<br />

kaukolämpömittari, vesimittari,<br />

aurinkolämpövaraaja ja sen pumppuyksikkö<br />

ja jopa talon AV järjestelmän keskusyksikkö.<br />

Mahdollisuuksia on siis monia.<br />

Modernit moduulit<br />

Asennetaanpa tekniseen tilaan sitten<br />

pelkkä lämmityslaitteisto tai myös muuta<br />

kodin tekniikkaa, voi siitä helposti muo-

dostua melkoinen putkiviidakko. Käytön ja<br />

kunnossapidon kannalta hyvä ja silmääkin<br />

miellyttävä ratkaisu saadaan, kun otetaan<br />

moduulitekniikka käyttöön.<br />

Moduulitekniikan perusajatuksena on se,<br />

että teknisen tilan oleelliset komponentit<br />

on valmiiksi koottu eristettyyn koteloon.<br />

Paikan päällä tehtävä asennustyö nopeutuu<br />

ja helpottuu ja teknisestä tilasta saadaan<br />

selkeä kokonaisuus. Moduulien avulla<br />

vältetään hyvinkin monimuotoisten venttiilien<br />

yms. osien hankala eristystyö.<br />

Jo muutaman vuoden on markkinoilla<br />

ollut saatavilla pientalon tekniseen tilaan<br />

suunniteltu putkistomoduuli KLPM. Sen<br />

avulla liitetään lämmöntuottolaitteisto, esi-<br />

Kiinteän polttoaineen kattila varaajalla<br />

Lämmitys<br />

merkiksi öljykattila tai energiavaraaja, lämmönjakoon.<br />

Moduulissa on lämpöä eristävään koteloon<br />

sijoitettuna lämmityksen ja käyttöveden<br />

säätöön ja kiertoon tarvittavat komponentit.<br />

Tehdasvalmisteinen moduuli on koeponnistettu<br />

asennusvalmis kokonaisuus.<br />

Moduuli sisältää lämmityksen kolminopeuksisen<br />

kiertovesipumpun sulkuventtiilein,<br />

3-tie sekoitusventtiilin ja venttiiliä<br />

ohjaavan lämmönsäätimen. Moduulissa on<br />

myös varoventtiilit sekä lämmityspiirille että<br />

käyttövedelle, käyttöveden termostaattisen<br />

sekoitusventtiilin, syöttöveden yksisuuntaventtiilin<br />

sekä tarvittavat täyttö- ja sulkuventtiilit.<br />

Fortum lämmityskauppa toimitti lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät myös Villa Inoxiin (asuntomessut<br />

Tuusulassa 2000).<br />

17<br />

Tuusulan asuntomessuilla oli esillä uusia<br />

teknisen tilan moduuleita. Jos seinätila<br />

on rajoitettu, tai käytössä on useampi lämmityspiiri,<br />

voidaan järjestelmä koota helpommin<br />

erillisistä käyttövesi-, lämmitys- ja<br />

latausmoduuleista.<br />

Näistä käyttövesimoduuli sisältää lämpimän<br />

käyttöveden valmistamiseen tarvittavat<br />

komponentit, lämmitysmoduuli yhden<br />

lämmityspiirin tarvitsemat komponentit ja<br />

latausmoduulilla kytketään esimerkiksi puukattila<br />

varaajaan. Kaikki moduulit ovat ulkoasultaan<br />

yhtenäisiä ja asennusvalmiita<br />

kokonaisuuksia, joita käyttämällä teknisestä<br />

tilasta saadaan näyttävä ja siisti kokonaisuus.<br />

Lisätietoja lämmitysjärjestelmistä<br />

Fortumin lämmityskaupassa asiantuntijat<br />

auttavat tekemään lämmitykseen liittyvät<br />

päätökset luotettavasti ja laadukkaasti.<br />

Tuotevalikoima kattaa kaikki vesikiertoiset<br />

lämmitysjärjestelmät, joista jokainen<br />

rakentaja löytää parhaan ratkaisun.<br />

Lämmityskauppa suunnittelee ja toimittaa<br />

järjestelmät sekä tarvittaessa asentaa<br />

ne paikalleen. Edistyksellinen toimintatapa<br />

takaa hintojen kilpailukykyisyyden.<br />

Fortum Oil and Gas Oy<br />

Lämmityskauppa<br />

Asiakaspalvelu 010 45 24800<br />

www.fortum.com/lammitysjarjestelmat<br />

TEKNISEN TILAN ESIMERKKEJÄ<br />

1. Kiinteän polttoaineen kattila<br />

2. Valmishormi<br />

3. Varaajan latausmoduuli<br />

4. Energiavaraaja<br />

5. Putkistomoduuli<br />

6. Paisunta-astia<br />

7. Vesimittari<br />

8. Sähkökeskus

Tnööritoimisto SOL-Airin toimitusjohta-<br />

amperelainen LVI-insi-<br />

ja Pekka Salonen on suunnitellut ilmanvaihtoja<br />

kaikenlaisiin kohteisiin<br />

kirkoista koteihin. Nyt on vuorossa<br />

omaan käyttöön tuleva, Virtain kunnassa<br />

sijaitseva hirsinen vapaa-ajanasunto,<br />

jonka Pekka Salonen varustaa<br />

Valloxin toimittamalla tulo-poisto -ilmanvaihdolla.<br />

Salosen vapaa-ajan asunto valmistetaan<br />

käsinveistetystä hirrestä – taito, jonka osaavat<br />

vain harvat. Salosella on työmaallaan<br />

hirsiveistäjä Martti Takanen, joka tekee<br />

ammattiaan 30 vuoden kokemuksella.<br />

Vapaa-ajan asunnon alakerta muurataan<br />

lämpöharkoista. Juuri alakerran sauna-,<br />

pesu- ja pukuhuonetilat sekä siellä sijaitsevat<br />

vierasmakuuhuoneet saivat suunnittelijan<br />

päätymään tulopoisto -ilmanvaihdon<br />

Ilmanvaihto<br />

kannalle. Ilmanvaihtolaitteeksi hän valitsi<br />

Vallox 130 laitteen.<br />

– Koneellinen tulo-poisto -ilmanvaihto on<br />

nykyaikaiseen tiiviiseen rakentamiseen<br />

soveltuva ilmanvaihtojärjestelmä, joka<br />

varmimmin takaa hyvän sisäilman laadun<br />

Pekka Salonen neuvoo.<br />

Pekka Salosen mukaan pelkän koneellisen<br />

poiston ongelmat kärjistyvät lattialämmityksen<br />

yleistyessä. Kun yhdeksän uudistaloa<br />

kymmenestä toteutetaan lattialämmityksellä,<br />

ei perinteiseen tapaan toteutettu<br />

korvausilman tuominen ikkunan päällä olevista<br />

korvausilmaventtiileistä enää onnistu.<br />

Patterien puuttuessa kylmä ilma painuu<br />

seinää pitkin alas lattialle ja saa aikaan<br />

vedon tunteen. Tämä johtaa usein korvausilmaventtiilien<br />

sulkemiseen ja sisäilmaongelmiin.<br />

Ilmanvaihtoja<br />

kirkoista koteihin<br />

Ilmanvaihto määriteltävä talon koon ja henkilömäärän mukaan<br />

Teksti: Jukka Aarnio<br />

18<br />

Painovoimainen ilmanvaihto on erittäin<br />

vaikea toteuttaa laadukkaasti. Suurin syy<br />

tähän on tiivis rakentaminen. Painovoimainen<br />

ilmanvaihto ei yksinkertaisesti sovi leveysasteillemme,<br />

kun halutaan samaan aikaan<br />

rakentaa energiataloudellisesti onnistuneita<br />

taloja.<br />

Ilmanvaihtolaitteissa oltava<br />

tehostusvaraa<br />

– Talon ilmanvaihtoa varten on aina oltava<br />

ilmanvaihtosuunnitelma. Ja kaiken lisäksi<br />

hyvä sellainen, Pekka Salonen painottaa.<br />

Ilmanvaihdon suunnittelu alkaa kokonaisilmamäärien<br />

määrittelyllä. Laskelmassa tulee<br />

ottaa huomioon sekä talon henkilömäärä<br />

että pinta-ala. Tyypillinen virhe on kokonaisilmamäärien<br />

mitoitus liian niukaksi.<br />

– Huomio pitäisi kiinnittää talon kipeisiin<br />

pisteisiin, kosteisiin tiloihin, joihin tarvittavissa<br />

ilmamäärissä on suurta vaihtuvuutta.<br />

Makuuhuoneiden kaltaisten tilojen<br />

vaatima ilmamäärä on sen sijaan<br />

helppo arvioida, kun tiedetään asukasluku.<br />

Pekka Salonen kehottaa valitsemaan ilmanvaihtolaitteet<br />

siten, että niissä on tarvittaessa<br />

varaa tehostaa ilmanvaihdon toimintaa.

– Jos mitoitusilmamäärät saavutetaan jo<br />

puolella teholla, on ilmanvaihtojärjestelmä<br />

yleensä myös ääniteknisesti korkeatasoinen.<br />

Äänitasoon tulee suunnittelussa<br />

kiinnittää mielestäni runsaasti huomiota.<br />

Digitalisointi ja muovikanavat uutta<br />

Digitaalitekniikan tulo osaksi ilmanvaihtolaitteita<br />

tuo Pekka Salosen mukaan mahdollisuuden<br />

ilmanvaihtolaiteiden järkevään ohjaukseen.<br />

Hän neuvookin rakentajia valitsemaan<br />

ilmanvaihtolaitteet, jotka ohjaavat ilmanvaihdon<br />

tehoa talon kuormituksen mukaan.<br />

Uuden tekniikan ansiosta tarjolla on<br />

ratkaisuja, joilla hiilidioksidi- ja kosteustasoa<br />

Ilmanvaihto<br />

pystytään hallitsemaan ja ilmanvaihto säätyy<br />

tarpeen mukaan itse toimintaansa tehostaen.<br />

Omaan vapaa-ajanasuntoonsa Pekka<br />

Salonen valitsi hiljattain markkinoille tulleet<br />

muoviset ilmanvaihtokanavat.<br />

– Muovikanavien asentaminen on helppoa<br />

ja nopeaa. Myös liitokset saadaan tiiviiksi.<br />

Käsitykseni mukaan muovikanava säästää<br />

peltikanavaan verrattuna asennusaikaa<br />

jopa puolella. Asennusliikkeiltä saatujen<br />

kommenttien mukaan suurin ajansäästö<br />

tulee siitä, että muovikanavaa pystytään<br />

työstämään koko ajan esimerkiksi välikattotilassa.<br />

Peltikanavaa rakennettaessa työ<br />

keskeytyy, kun putkea joudutaan työstämään<br />

ja sen kanssa on palattava lattiatasolle.<br />

Ilmanvaihtolaitetoimittajalta Pekka Salonen<br />

edellyttäisi varmuutta. Laitteiden<br />

tulee olla tyyppihyväksyttyjä. Valmistajan<br />

tulisi pystyä takaamaan myös valtakunnalliset<br />

huoltopalvelut ja riittävän tiivis jälleenmyyjäverkosto.<br />

Huollontarpeesta nykyään<br />

automaattinen muistutus<br />

Ennen ilmanvaihtolaitoksen käyttöönottoa<br />

on ilmamäärät säädettävä oikeiksi.<br />

Tämä edellyttää ilmanvaihtosuunnitelman<br />

olemassaoloa. Suunnitelmaa edellyttävät jo<br />

eräiden kuntien rakennusvalvontaviranomaisetkin.<br />

19<br />

Nykyaikaisten ilmanvaihtolaitteiden<br />

huolto rajoittuu suodattimien vaihtoon.<br />

Vaihtotarve määräytyy asuinpaikan ilmanlaadun<br />

mukaan. Hyvissä ilmanvaihtolaitteissa<br />

huolto on tehty mahdollisimman<br />

helpoksi asukkaille. Vallox Oy:n kehittämässä<br />

huoltomuistuttimessa merkkivalo<br />

muistuttaa asukasta suodattimien vaihtotarpeesta.<br />

Millainen olisi suunnittelijan oma<br />

valinta uuden omakotitalon<br />

ilmanvaihtoratkaisuksi?<br />

– Ehdottomasti koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto<br />

varustettuna lämmön talteenotolla.<br />

Lisäksi varustaisin talon jäähdystyslaitteilla.<br />

Ilmanvaihtokanaviston<br />

rakentaisin muovista, Pekka Salonen toteaa.<br />

Uusi nerokas ilmanvaihtokanava<br />

Puhdas ilmanvaihto vaatii paitsi laadukkaan<br />

ilmanvaihtolaitteen, myös toimivan,<br />

hygieenisen kanavajärjestelmän, jolla raikas<br />

ilma siirretään asunnon kaikkiin tiloihin.<br />

Vallox Blue Sky kanavat suojataan jo<br />

tuotannosta lähtien jolloin kuljetuksen ja<br />

varastoinnin aikainen likaantuminen estetään.<br />

Vallox Blue Skyn nerokas liitosratkaisu<br />

helpottaa asennusta ja takaa tiiviit kanavaliitokset.<br />

Kanavan sileä sisäpinta on virtausteknilliseti<br />

erinomainen eikä kerää epäpuhtauksia.<br />

Myös putken materiaali Polypropeeni,<br />

on antistaattinen ja epäpuhtauksia hylkivää.

Vielä 50 vuotta sitten<br />

pientalon rakennuspaikka valittiin<br />

paljolti maaperän mukaan. Hiekkamaa<br />

oli ylivoimaisesti suosituin, ainakin<br />

jos taloon haluttiin rakentaa<br />

kellari. Nykyään tärkeimmät tontin<br />

valintakriteerit ovat sijainti ja hinta.<br />

Maaperä ratkaisee määrän<br />

Omakotitalon rakentamisessa tarvittavan<br />

kiviaineksen määrä ja laatu määräytyy<br />

paljolti tontin maaperän mukaan. Parhaimmassa<br />

tapauksessa, eli hiekkamaalle rakennettaessa,<br />

rakentamiseen ei tarvita kuin<br />

muutama kuorma kiviaineksia. Kiviainesten<br />

osuus rakennuskustannuksista on tyypillisesti<br />

vain noin 1-3 prosenttia.<br />

Huonosti kantavan maan vaihto<br />

Tavallisimmassa pientalon perustamistapauksessa<br />

tulevan rakennuksen alalta poistetaan<br />

pintamaa ja perustukset valetaan perusmaan<br />

varaan, mikäli perusmaa on kantavuuden<br />

kestävää. Jos perusmaa on huonosti<br />

kantavaa maa-ainesta, joudutaan tekemään<br />

massanvaihto 0/32 murskeella kantavuuden<br />

varmistamiseksi. Vaikeissa tapauksissa talo<br />

joudutaan perustamaan paaluille.<br />

Massanvaihto on hyvä ulottaa myös<br />

tonttiliittymän ja pysäköintipaikan osalle.<br />

Näin varmistetaan rakennusmateriaalitoimitusten<br />

perille pääsy sekä saadaan oivallinen<br />

varastoalue rakennusmateriaaleille.<br />

Lisäksi hyvin perustettu tie- ja piha-alue palvelee<br />

käyttäjiään talon valmistuttuakin.<br />

Kerroksittain pienenevä raekoko<br />

Massanvaihto tehdään routimattomasta,<br />

hyvin tiivistyvästä ja kantavasta kiviaineksesta,<br />

esimerkiksi sora- tai kalliomurskeesta.<br />

Murskeen raekoko määräytyy kerrospaksuuden<br />

mukaan: Mitä paksumpi kerros, sitä<br />

suurempi kiviaineksen maksimiraekoko. Minimikerrospaksuuden<br />

on oltava vähintään<br />

Teksti: Seppo Rynö Kuva: Harri Kosonen Piirrokset: Matti Sivonen<br />

Lohja Rudus<br />

Pienrakentajan<br />

kiviainekset<br />

3x kiviaineksen maksimiraekoko, joka on<br />

samalla sopiva kerrallaan tiivistettävä paksuus.<br />

Esimerkiksi yhden metrin kerroksen<br />

materiaalit voisivat olla seuraavat:<br />

– pohjalle jakavan kerroksen murske<br />

0/90 mm n. 80 cm<br />

– kantavan kerroksen alaosan murske<br />

0/32 mm n. 20 cm tai pohjalle jakavan<br />

kerroksen murske 0/90 mm n. 90 cm<br />

– kantavan kerroksen yläosan murske<br />

0/16 mm n. 10 cm.<br />

Salaojasorakerros<br />

Perustusten valmistuttua anturan ulkopuolelle<br />

tehdään suunnitelman mukaiset salaojat,<br />

joiden ympärille tarvitaan salaojasoraa tai 5-<br />

8/16 mm sepeliä. Salaojasoran tulee olla rakeisuudeltaan<br />

sellaista, että se läpäisee veden<br />

vaivatta, mutta kuitenkin suodattaa vedestä<br />

putkea tukkivat epäpuhtaudet itseensä.<br />

Hyvälaatuinen normien mukainen salaojasora<br />

RIL II varmistaa salaojan moitteettoman<br />

toiminnan. Sepeliä käytettäessä on syytä<br />

erottaa salaojarakenne suodatinkankaalla<br />

muista maa-aineksista.<br />

1. Rakennuspaikan perusmaa<br />

2. Kantavaa mursketta<br />

3. Karkeatäytettä, välpättyä karkeatäytettä<br />

tai hienotäytettä, valinta<br />

kerrospaksuuden mukaan.<br />

Seulottua hienotäytettä viemäri-<br />

3.<br />

1.<br />

20<br />

4.<br />

2.<br />

Sokkelin sisäpuolinen täyttö<br />

Sokkelin sisäpuoliseen täyttöön voidaan<br />

käyttää useanlaisia kiviaineksia rakennuspaikan<br />

olosuhteiden ja kuivatussuunnitelman<br />

mukaisesti. Helpoimmassa tapauksessa<br />

sisäpuolinen täyttö voidaan tehdä routimattomalla<br />

hiekalla tai hienorakeisella<br />

soralla. Vaativissa olosuhteissa kapilaarista<br />

vedennousua voidaan rajoittaa käyttämällä<br />

kalliosta tai sorakivestä murskaamalla<br />

tehtyä sepeliä, jonka raekoko on esim. 5-<br />

8/16 mm tai 5-8/32 mm. Vaikeimmissa<br />

kohteissa voidaan käyttää märkäseulottua<br />

5/16 sepeliä, jolla kapillaarinen nousu<br />

voidaan katkaista erittäin tehokkaasti.<br />

Piha muodostuu erilaisista kiviaineksista<br />

Pihan viimeistelyyn tarvitaan monenlaisia<br />

kiviaineksia. Sokkelin viereen talon ympärille<br />

asennetaan yleensä sepeliä, someroa tai<br />

mukulakiviä. Hiekkalaatikkoon tarvitaan leikkihiekkaa<br />

perheen pikkuväen käyttöön. Keinujen<br />

ja kiipeilytelineiden putoamisalueille laitetaan<br />

pikkuväen turvaksi iskunvaimentavaa<br />

8.<br />

ja vesijohtoputkien suojatäyttöihin<br />

4. Kapillaarikatkokiviainesta, paksuus<br />

kuivatussuunnitelman mukaisesti<br />

5. Salaojasoraa RIL I tai RIL II<br />

6. Hienotäytettä<br />

7. Kivituhkaa tai seulottua soraa<br />

alustan tasaukseen<br />

8. Sepeliä, mukulakiviä tai someroa<br />

5.<br />

7.<br />

6.

1. Rakennuspaikan perusmaa<br />

2. Kantavaa mursketta<br />

3. Karkeatäytettä, välpättyä karkeatäytettä<br />

tai hienotäytettä, valinta kerrospaksuuden<br />

mukaan. Seulottua hienotäytettä viemäri-<br />

ja vesijohtoputkien suojatäyttöihin<br />

4. Kapillaarikatkokiviainesta, paksuus kuivatussuunnitelman<br />

mukaisesti<br />

5. Salaojasoraa RIL I tai RIL II<br />

6. Hienotäytettä<br />

7. Kivituhkaa tai seulottua soraa alustan tasaukseen<br />

8. Sepeliä, mukulakiviä tai someroa<br />

turvahiekkaa. Pihalaatoituksen alle tasaushiekaksi<br />

soveltuu parhainten esim. raekooltaan<br />

0/3-5 mm kivituhka tai seulottu sora 0/8<br />

mm. Pihan sorapintaisille liikennealueille, kuten<br />

pihakäytäville ja autopaikoille yms, parhaiten<br />

soveltuva pintamateriaali on kivituhka<br />

raekooltaan esim. 0/5 mm.<br />

Kivituhka levitetään vähintään 5 cm,<br />

mieluummin 10 cm kerrokseksi, kastellaan<br />

ja tiivistetään huolellisesti. Näin tehtynä kivituhka<br />

muodostaa kovan, tiiviin ja sileän<br />

pinnan, joka on helppo pitää puhtaana.<br />

Kaikissa kiviaineshankinnoissa kannattaa<br />

varmistua, että kiviaines on käyttötarkoitukseensa<br />

sopivaa ja täyttää laadultaan kiviainesalan<br />

normit. Mikäli talon maalaus epäonnistuu,<br />

on talo helppo maalata myöhemmin<br />

uudelleen, mutta kiviainesrakenteiden<br />

ja kuivatuksen uusiminen on aina hankalaa<br />

ja kallista. Kiviainesten laadussa säästäminen<br />

on aina erittäin riskialtista.<br />

Lisätietoja: Lohja Rudus Oy Ab<br />

Kiviaines, puh. 09-503 7330<br />

www.lohjarudus.<strong>fi</strong><br />

Kiviainekset<br />

8.<br />

3.<br />

1.<br />

4.<br />

Kosteuden siirtyminen erilaisissa kiviainestuotteissa maanvastaisen lattian alla<br />

Kosteus etenee ylöspäin maaperässä lähinnä kahdella tavalla. Kun vesi etenee maarakeiden<br />

välissä huokosalipaine-erojen vaikutuksesta, puhutaan kapillaarisuudesta. Toinen<br />

etenemistapa on kosteuserojen tasapainottuminen vesihöyryn välityksellä, eli diffuusio.<br />

Kapillaarisen kosteuden määrään vaikuttaa merkittävästi tuotteiden rakeisuus. Yleinen<br />

nyrkkisääntö on, että mitä hienompi tuote on, sen korkeammalle kapillaarinen kosteus<br />

voi rakenteessa nousta. Kosteuden siirtymiseen vaikuttaa myös se, kuinka paljon<br />

hienoainesta (alle 0,063 mm) tuote sisältää, koska kosteus pääsee etenemään myös<br />

karkeiden rakeiden pinnalla olevan pölykerroksen välityksellä.<br />

Kosteuden määrä eri tyyppisissä tuotteissa vaihtelee rakeisuuden mukaan. Ohessa<br />

olevassa kuvassa on esitetty, kuinka paljon tuotteessa on vettä 20 cm korkeudella vesipinnan<br />

yläpuolella.<br />

Vaikka kosteus nousee myös sepelissä, ovat kosteuspitoisuudet huomattavasti pienempiä<br />

kuin muissa vertailutuotteissa. Märkäseulotuissa sepeleissä kosteuden nousu ja kosteuspitoisuudet<br />

ovat hyvin pieniä. Tuotteiden<br />

valinta riippuu aina rakennuspaikan<br />

olosuhteista, mutta<br />

laadusta ei kannata tinkiä.<br />

Tasapainokosteus osoittaa tuotteeseen<br />

sitoutuvan kosteuden<br />

määrän. Täyte on hienoa hiekkaa,<br />

RIL I ja RIL II ovat normien<br />

mukaiset salaojasorat. KaS on<br />

kalliosta murskattu sepeli ja KaS<br />

MS on märkäseulottu pölyn poistamiseksi.<br />

21<br />

2.<br />

7.<br />

6.<br />

5.<br />

9.<br />

12.<br />

10.<br />

11.<br />

9. Suodatinhiekkaa<br />

10. Jakavan kerroksen mursketta<br />

11. Kantavan kerroksen mursketta<br />

12. Kivituhkaa, sepeliä tai sidottu kerros<br />

13. Mukulakiviä<br />

14. Turvahiekkaa<br />

15. Leikkihiekkaa<br />

16. Hiekoitussepeliä tai -hiekkaa<br />

17. Kasvualustahiekkaa nurmikon mullan<br />

joukossa<br />

17.<br />

16.<br />

13.<br />

12.<br />

15.<br />

14.

Tvallinen koti on saavutettavissa oi-<br />

erveesti toimiva ja tur-<br />

keilla rakenteilla ja toimivalla talotekniikalla.<br />

Hyvällä ja ammattitaitoisella<br />

suunnittelulla voi välttää työmaalla<br />

tapahtuvat tulkinnat ja väärien<br />

käsitysten aiheuttamat virheet.<br />

Tämä koskee sekä talon rakenteita<br />

että talotekniikkaa.<br />

Terveellinen koti hengittää<br />

ilmanvaihtojärjestelmällä<br />

Raikas sisäilma saadaan aikaan oikein<br />

suunnitellulla ilmanvaihdolla. Energiataloudellisin<br />

ja miellyttävin vaihtoehto on lämmön<br />

talteenottojärjestelmällä varustettu<br />

Lämmöneristys<br />

koneellinen ilmanvaihto. Tällaisten järjestelmien<br />

laitteet ovat tänä päivänä toimintojensa<br />

monipuolisuudesta huolimatta varsin<br />

helppokäyttöisiä. Laitteiston valinnassa<br />

on kuitenkin viisasta ottaa huomioon<br />

laitteen toimintojen lisäksi huolto- ja neuvontapalvelujen<br />

saatavuus.<br />

Järjestelmästä riippumatta ilmanvaihdon<br />

tehtävä on kuljettaa "käytettyä" hiilidioksidipitoista<br />

ilmaa ulos ja hapekasta ulkoilmaa<br />

sisään sekä tuulettaa ulos asumisen synnyttämät<br />

hajut ja liiallinen ilmankosteus. On<br />

tärkeää, että ilmamäärät säädetään kunkin<br />

huonetilan tarpeiden mukaan ja että kanavisto<br />

varustetaan sellaisilla venttiileillä ja säätöelimillä,<br />

joilla säätö on mahdollista tehdä<br />

riittävällä tarkkuudella ilman äänihaittoja.<br />

Lämmöneristys on osa<br />

ilmanvaihtojärjestelmää<br />

Teksti: Aarno Partanen<br />

22<br />

Kanaviston täytyy olla puhdas asennustyön<br />

jäljiltä. Kanaviston puhdistusmahdollisuus<br />

on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa<br />

siten, että kanaviston sijoitus<br />

ja osien muotoilu sekä riittävä määrä puhdistusluukkuja<br />

antavat hyvät edellytykset<br />

puhdistuksen suorittamiselle. Kanavan sisäpinnassa<br />

ei saisi olla likaa kerääviä särmiä<br />

tai työstöjälkiä.<br />

Lämmöneristys takaa ilmanvaihdon<br />

toimivuuden<br />

Ilmastointikanavien lämmöneristykselle<br />

asetetaan erilaisia vaatimuksia niiden sisältämän<br />

ilman laadun ja asennusympäristön<br />

mukaan. On siis tärkeätä tietää mitä eris-

Lämmöneristys<br />

Kanava Kanavassa Kanava Miten eristys Miksi eristetään Eriste Eristepaksuus<br />

virtaava ilma sijaitsee tehdään 1)<br />

Ulkoilmakanava<br />

Ulkoilmasäleiköltä<br />

koneelle<br />

Tuloilmakanava<br />

Koneelta huoneeseen<br />

Poistoilmakanava<br />

Jäteilmakanava<br />

Paloeristetty<br />

kanava<br />

Alustan<br />

tuuletuskanava<br />

Pölyimurin<br />

putkisto<br />

(lähinnä pientalot)<br />

Käsittelemätön<br />

ulkoilma<br />

Lämmitetty ilma<br />

Jäähdytetty ilma<br />

Lämmin, kostea<br />

poistoilma huoneesta<br />

LTO:lle<br />

Kostea, jäähtynyt<br />

ilma LTO:lta ulos<br />

Ilmanvaihtojärjestelmässäkäsiteltävä<br />

ilma (jokin yllämainituista)<br />

Radon-kaasu<br />

maaperästä<br />

Lämmin, kostea<br />

huoneilma,<br />

siivouspöly<br />

tetään ja minkä vuoksi eristetään, jolloin<br />

tiedetään, miten eristetään. Eristämällä oikein<br />

ja asianmukaisesti vältetään ilmanvaihtojärjestelmässä<br />

epämiellyttävät, epäterveelliset<br />

ja rakenteita vahingoittavat haittatekijät,<br />

kuten kosteus, home, bakteerit,<br />

korroosio, energian hukka ym.<br />

Ilmanvaihtokanavat on lämpöeristettävä,<br />

jos ne sijaitsevat esimerkiksi kylmällä<br />

ullakolla. Eristetystä kanavasta virtaa huoneeseen<br />

oikean lämpöinen tuloilma aiheuttamatta<br />

vedon tunnetta. Eristettyä kanavaa<br />

pitkin johdetaan myös poistoilmassa<br />

oleva lämpöenergia talteenottolaitteelle.<br />

Jos kanavassa virtaa ympäristöään kylmempi<br />

ilma, kuten sisätiloihin asennetussa<br />

ulkoilmakanavassa, vaatii eristys kylmävesijohdon<br />

tapaan höyrytiiviin päällysteen.<br />

Radon-kaasun poistoa varten mahdollisesti<br />

asennettavissa rakennuksen alustan<br />

tuuletuskanavissa ilman lämpötila ja kosteus<br />

vaihtelevat vuodenajasta riippuen.<br />

Kosteuden tiivistyminen kanavan seinämiin<br />

voidaan estää eristämällä ne.<br />

Ullakolla<br />

(kylmä tila)<br />

Sisällä<br />

(lämmitetty tila)<br />

Ullakolla<br />

(kylmä tila)<br />

Sisällä<br />

(lämmittty/<br />

kylmä tila)<br />

Ullakolla<br />

(kylmä tila)<br />

Ullakolla, katolla<br />

(kylmä tila)<br />

Lävistää eri paloteknisiä<br />

osastoja<br />

Sisällä<br />

(lämmitetty tila)<br />

Ullakolla tai<br />

seinärakenteissa<br />

(kylmä tila)<br />

Lämmöneristys<br />

Lämmöneristys<br />

+ höyrynsulku,<br />

teippaus<br />

Lämmöneristys<br />

Hikoilueristys<br />

+ höyrynsulku,<br />

teippaus<br />

Lämmöneristys<br />

EI höyrynsulkua<br />

Lämmöneristys<br />

EI höyrynsulkua<br />

Paloeristys asennusohjeidenmukaan<br />

Hikoilueristys<br />

+ höyrynsulku,<br />

teippaus<br />

Lämmöneristys<br />

EI höyrynsulkua<br />

23<br />

Talvi; sama lämpötila kanavan<br />

sisä- ja ulkopuolella<br />

Kesä; ullakon lämpötila<br />

ajoittain korkeampi kuin<br />

kanavan<br />

Ulkopinta hikoilee<br />

Säästää energiaa<br />

Oikea sisäänpuhalluslämpötila<br />

Ulkopinta hikoilee<br />

Riittävä jäähdytysteho<br />

Säästää jäähdytysenergiaa<br />

Energiaa tuloilman lämmitykseen<br />

LTO:lla<br />

Sisäpinta hikoilee<br />

Sisäpinta hikoilee,<br />

pakkasella huurtuu<br />

Paloturvallinen ilmanvaihtojärjestelmä<br />

Eristys muodostaa paloteknisesti<br />

osastoivan seinämän<br />

Ulkopinta hikoilee (kesä)<br />

Sisäpinta hikoilee (talvi,<br />

kylmä tila, esim. alusta tai<br />

ullakko)<br />

Sisäpinta hikoilee, huurtuu<br />

ja likaantuu<br />

Paloturvallisuuden vuoksi osastoidaan<br />

käyttötavaltaan erilaiset tilat toisistaan<br />

(esim. asuinhuoneistot ja autosuojat, jne.).<br />

Henkilöiden ja omaisuuden turvallisuuden<br />

vuoksi kannattaa noudattaa palomääräyksiä<br />

ehdottomasti. Lämmöneriste on tärkeä<br />

osa paloturvallisuutta. Markkinoilla olevista<br />

lämmöneristystuotteista Vuorivilla täyttää<br />

parhaiten paloturvallisuudelle asetettavat<br />

vaatimukset.<br />

Paloeristystä tarvitaan harvoin pientalon<br />

kanavistossa, mutta jos sitä vaaditaan,<br />

on eristykseen käytettävä tähän tarkoitukseen<br />

tyyppihyväksyttyjä tuotteita. Paloeristeet<br />

sopivat luonnollisesti myös lämmöneristeeksi.<br />

Oheiseen taulukkoon on koottu ilmastointikanavien<br />

eristysohjeet sen mukaan,<br />

mitä tilaa tai tarkoitusta kanava palvelee,<br />

siis minkä laatuista ilmaa se kuljettaa sekä<br />

missä tilassa tai ympäristössä kanava sijaitsee.<br />

Taulukon eristysohjeita noudatta-<br />

PAROC AIM<br />

PAROC AIM<br />

PAROC LAM<br />

PARATEN PE<br />

PAROC AIM<br />

PAROC LAM<br />

PARATEN PE<br />

PAROC LAM<br />

PAROC AIM<br />

PAROC LAM<br />

PAROC LM<br />

PAROC AIM<br />

PAROC LAM<br />

PAROC<br />

80 ACVM<br />

PAROC 80VM<br />

PAROC AIM<br />

PAROC LAM<br />

PAROC AE<br />

Suos. 100 mm<br />

50 mm +<br />

teippaus<br />

50 mm +<br />

teippaus 20 mm<br />

≥ 100 mm<br />

20 mm<br />

20 mm<br />

≥ 100 mm<br />

100 mm<br />

100 mm<br />

Eristepaksuus<br />

paloluokasta ja<br />

kanavakoosta<br />

riippuen tyyppihyväksynnän<br />

mukaan<br />

50 mm<br />

50 mm<br />

30 mm<br />

1) Taulukon eristepaksuudet ovat yleisohje. Suunnitelmissa voidaan määritellä eristepaksuus tapauskohtaisten perusteiden mukaan.<br />

en voidaan rakentaa tehokas ja taloudellisesti<br />

toimiva, pitkäikäinen ilmanvaihtojärjestelmä.

<strong>Rakentaja</strong>n Suorakanava palvelee<br />

<strong>Rakentaja</strong>n Suorakana-<br />

va -palvelun muodostavat johtavat rakennusteollisuuden<br />

yritykset. Viestinnän<br />

pääkohderyhmänä ovat olleet<br />

pientalon rakentajat ja remontoijat.<br />

Viestiä on paketoitu kuluttajille monessa<br />

eri muodossa. Nyt internetissä<br />

toimiva <strong>Rakentaja</strong>n Suorakanava<br />

palvelee myös alan ammattilaisia.<br />

Vanhin viestinviejä on vuodesta 1987<br />

alkaen ilmestynyt Rakenna & Remontoi video,<br />

jonka on omakseen hankkinut jo yli<br />

200.000 rakentajaa/remontoijaa. Vuonna<br />

1996 julkaistiin ensimmäinen Rakenna &<br />

Remontoi kirja, jonka jälkeen sarjaa ovat<br />

täydentäneet lehdet sekä erilaiset suoraviestit<br />

ja verkkopalvelut. Uusimpana viestinviejänä<br />

on viikoittain ilmestyvä verkkolehti.<br />

Toiminnan punaisena lankana on ollut<br />

samaan formaattiin luotu eri rakennusvaiheiden<br />

ja -tuotteiden informaatio. Toimintamalli<br />

on saanut käyttäjiltä kiitosta, koska<br />

selkeä ja asiallinen toimitustapa auttaa löytämään<br />

informaation helposti ja nopeasti.<br />

Teksti: Pentti Teponoja<br />

Me <strong>Rakentaja</strong>t<br />

nyt myös ammattilaisia<br />

Palvelun tavoitteena on luoda ”tietokirjamainen”<br />

informaatiopankki, josta kuluttaja<br />

voi hakea tietoa. Sivustoilla on informaatiota<br />

eri käyttäjäryhmille. <strong>Rakentaja</strong>n Suorakanavassa<br />

uskotaan informaation ja palveluiden<br />

laatuun. Netti on pullollaan linkkihörhelöitä,<br />

vaikka tutkimusten mukaan kuluttajat<br />

haluaisivat hakea tietoa sekä tehdä verkkokauppaa<br />

yhdestä ja samasta palvelusta.<br />

Verkkoinformaatio lisääntyy<br />

– Kahden, kolmen vuoden päästä valtaosa<br />

rakennusalan informaatiosta jaetaan<br />

verkon välityksellä. <strong>Rakentaja</strong>n Suorakanavan<br />

tietokannassa oli verkkoyhteys yli<br />

12 %:lle vuoden 2000 rakentajista. Tämän<br />

vuoden rakentajiin verkkoyhteys on jo yli<br />

kolmannekseen. Lisäksi osa hakee tietoa<br />

<strong>Rakentaja</strong>n Suorakanavasta ilman rekisteröitymistä,<br />

kertoo Suorakanava Oy:n toimitusjohtaja<br />

Hannu Myöhänen. – Kuluvan<br />

vuoden rakentajista noin puolet saakin sähköistä<br />

informaatiota välityksellämme.<br />

24<br />

Verkkokauppa tulee vuoden, kahden<br />

viiveellä<br />

Rakennustarvikkeiden ostaminen verkosta<br />

on jo alkanut. Kaupan kasvun edellytyksenä<br />

on hyvän, verkossa jaettavan informaation<br />

lisääntyminen. Erilaiset laskuripalvelut,<br />

tuotetukipalvelut sekä modernit<br />

tietokantapohjaiset verkkopalvelut antavat<br />

realistisen pohjan kaupanteolle. Näin kuluttaja<br />

voi vertailla ja valita.<br />

<strong>Rakentaja</strong>n Suorakanavassa verkkokaupan<br />

eteen on tehty laajaa pioneerityötä ja<br />

palvelu alkaakin olla jo valmis. Muodostumassa<br />

on eräänlainen kauppakatu, jossa kuluttajat<br />

voivat paitsi tutustua tuotteisiin, myös<br />

tehdä tarjouspyyntöjä sekä tilata tuotteita.<br />

Kontaktit nopeasti ja tarkasti<br />

– Mistä rakentaja löytää rakennesuunnittelijan<br />

tai esimerkiksi maalämpöpumpun<br />

jälleenmyyjän?<br />

– Mistä rakennuttaja löytää urakoitsijan?<br />

– Mistä urakoitsija löytää jälleenmyyjän ja<br />

jälleenmyyjä valmistajan?<br />

Edellä mainittuihin ongelmiin löytyy ratkaisu<br />

<strong>Rakentaja</strong>n Suorakanavan www-palvelun<br />

yhteyteen tulevasta ammattilaishakukoneesta.

Sama tietokanta rakentajille, teollisuudelle ja ammattilaisille<br />

<strong>Rakentaja</strong>n Suorakanava www-palvelussa ammattilaishakukone<br />

kantaa nimeä Palvelut kunnittain. Tietokannassa on tällä<br />

hetkellä n. 9.000 yritystä rakentamisen eri sektoreilta. Tietokannasta<br />

voi hakea yrityksiä paikkakunnan ja ammattinimikkeen<br />

mukaan.<br />

Nyt mukaan myös rakennusalan yksittäiset yrittäjät<br />

Rekisteröityessäsi järjestelmään voit valita, miten antamiasi<br />

tietoja hyödynnetään. Haluatko, että rakentajat löytävät tietosi<br />

Palvelut kunnittain -valikosta, vai haluatko ottaa käyttöösi<br />

vain <strong>Rakentaja</strong>n Suorakanavan tarjoamat rekisteröityneen käyttäjän<br />

palvelut.<br />

Päivitä tietosi ajan tasalle<br />

Tietojen päivittäminen, uusien tietojen syöttö ja vanhojen<br />

tietojen tarkastaminen on helppoa. Valitset vain paikkakunnan/paikkakunnat<br />

ja ammattinimikkeen. Tämän jälkeen näet,<br />

ovatko tietosi palvelussa ja ovatko tietosi oikeita. Samalla voit<br />

päivittää puuttuvat tai mahdollisesti muuttuneet tietosi ajan<br />

tasalle. Palvelu on kaikille osapuolille maksuton.<br />

Kenen kannattaa kirjata tietonsa tietokantaan ja miksi?<br />

Kun kirjaat tietosi ja luot käyttäjätunnuksen sekä salasanan,<br />

olet oikeutettu kaikkiin <strong>Rakentaja</strong>n Suorakanava -palvelun rekisteröityneen<br />

käyttäjän oikeuksiin, joita ovat mm:<br />

– aina ”vapaa pääsy” <strong>Rakentaja</strong>n Suorakanavan infokanavalle<br />

– laskuripalvelut: vuokratuki-, energiankulutus-, palkkakulu-,<br />

annuiteetti- ja korkotukilaskurit<br />

– Kysy niin vastaamme -palvelu<br />

– jatkuvasti päivittyvä tilastopalvelu<br />

– ilmaiset kustannusarviot ja rakennusaikataulut<br />

– Palvelut kunnittain -palvelu.<br />

Kirjautuminen Rakennusalan ammattilaiset -tietokantaan<br />

Tietokantaan voit kirjautua osoitteessa www.suorakanava.<strong>fi</strong><br />

seuraavalla tavalla: paina rekisteröityminen, perustietojen jälkeen<br />

valitset ammattilainen, jonka jälkeen valitset itsellesi kriteerit<br />

seuraavasta listasta.<br />

Sama tietokanta Suorakanavan jäsenyritysten sivuille<br />

Tietokanta tulee jatkossa toimimaan myös <strong>Rakentaja</strong>n Suorakanavan<br />

jäsenyritysten verkkosivuilla. Nyt palvelun löydät esimerkiksi<br />

H+H Siporexin sivuilta. Palvelussa voit kirjautua järjestelmään<br />

ja tilata mm. huhtikuussa ilmestyvän Suunnittelijan<br />

käsikirjan. Kaikille <strong>Rakentaja</strong>n Suorakanavan jäsenyrityksille<br />

sovelletaan tietokannan käyttöliittymä, jolla he voivat palvella<br />

oman intressipiirinsä yrityksiä. Kaikkien eri jäsenten sivuilla<br />

tietokanta toimii yksillä ja samoilla käyttäjätunnuksilla.<br />

Me <strong>Rakentaja</strong>t<br />

25

Asumisen ja rakentamisen<br />

turvallisuus<br />

Allergia- ja sisäilmaneuvontaa<br />

Rakentamisen säännöt<br />

Energiansäästöneuvonta<br />

Rahoitus<br />

Perustusjärjestelmä<br />

Betonointi<br />

Betoni ja kiviainekset<br />

Perustukset, ontelolaatta<br />

Jämerä-kivitalot<br />

Talopaketit ja<br />

Pre-cut -järjestelmät<br />

Lämmöneristeet<br />

Muurattavat<br />

rakenteet ja tulisijat<br />

Kaakelitakat<br />

<strong>Rakentaja</strong>n Suorakanav<br />

rakennusaineteollisuu<br />

Tiilikatot, vesikattotarvikkeet<br />

ja valmispiiput<br />

Puuportaat<br />

Me <strong>Rakentaja</strong>t<br />

Kattoikkunat<br />

Taiteovet ja siirtoseinät Kylpyhuonekalusteet Maalit<br />

Tarvitset vain yhden osoitt<br />

26<br />

Sadevesijärjestelmät<br />

Ikkunaratkaisut

Me <strong>Rakentaja</strong>t<br />

a -palvelun muodostaa<br />

den johtavat yritykset<br />

Ulko-ovet<br />

Laatat ja klinkkerit<br />

Nosto-ovet ja<br />

leikkipihakalusteet<br />

Kipsilevyt<br />

27<br />

Kodinkoneet<br />

Keittiö- ja kodin muut<br />

kiintokalusteet Kodinkoneet<br />

Lasitiilet ja lasitiilijärjestelmät<br />

<strong>Rakentaja</strong>n Suorakanava<br />

-palvelu tuottaa seuraavat<br />

informaatiot rakentajille ja<br />

remontoijille:<br />

Rakenna & Remontoi video<br />

– ilmestynyt vuodesta 1987 alkaen<br />

– kesto n. 3 tuntia, nyt myös www-sivuilla<br />

Rakenna & Remontoi kirja<br />

– ilmestynyt vuodesta 1996<br />

– 324 sivua, jakelu vuosittain 50.000 kpl<br />

Koti-Optimi kustannusarvio CD<br />

– Rakenna & Remontoi kirja multimediana<br />

– monipuolinen kustannusarvio-ohjelma PC-tietokoneille<br />

Koti-Optimi kustannusarvio<br />

– lasketaan veloituksetta kaikille rakentajille<br />

Koti-Optimi rakennusaikataulu<br />

– laaditaan veloituksetta kaikille rakentajille<br />

<strong>Rakentaja</strong>n Suorakanavan verkkopalvelut<br />

– rakentamisen ja remontoijan laajimmat ja<br />

monipuolisimmat www-palvelut<br />

(ks. takakansi)<br />

Käytä hyväksesi!<br />

Lämmitysjärjestelmät ja<br />

energiaratkaisut<br />

een: www.suorakanava.<strong>fi</strong><br />

Uponor Pexep Oy<br />

Vesikiertoinen lattialämmitys<br />

Käyttövesijärjestelmä<br />

Ilmanvaihtojärjestelmät<br />

Maalämpöpumput<br />

Käyttövesivaraajat<br />

Lämminvesivaraajat<br />

Öljypolttimet<br />

Lämmönsäätimet<br />

Jäteveden<br />

maaperäkäsittelylaitteet<br />

Putkistojärjestelmät<br />

Vesihanat<br />

Keskuspölynimurit<br />

Tietoa kodin sähköistyksestä<br />

Valtakunnalliset asunto- ja<br />

loma-asuntomessut

KEITTÖ<br />

7,1 m<br />

OH<br />

14,0 m R<br />

17,0 m<br />

WC<br />

2,5 m<br />

VH<br />

1,3 m<br />

OH<br />

16,6 m<br />

AULA<br />

10,1 m<br />

28<br />

KHH<br />

6,1 m<br />

ET<br />

7,9 m<br />

WC<br />

2,7 m<br />

Apk<br />

KEITTIÖ<br />

11,6 m<br />

NAULL<br />

2,7 m

Me <strong>Rakentaja</strong>t palaute<br />

<strong>Rakentaja</strong>, remontoija, ammattilainen ja opiskelija!<br />

Tilaa ilmaista informaatiota ja päivitä<br />

muuttuneet tietosi ajan tasalle<br />

Pystyäksemme palvelemaan sinua mahdollisimman hyvin, huolehdi<br />

siitä, että tietosi ovat ajan tasalla. Tietojen päivityksen tai liittymisen palveluun<br />

voit tehdä alla olevalla kortilla, mutta helpoiten se käy rekisteröitymällä<br />

www-palveluun, jossa voit päivittää ao.kupongin tiedot.<br />

Miksi kannattaa päivittää tietonsa palveluun?<br />

– Saat seuraavat Me <strong>Rakentaja</strong> -lehdet.<br />

– Voit halutessasi liittyä Palvelut kunnittain -tietokantaan ja tarjota palvelujasi<br />

rakentajille, remontoijille ja myös ammattilaisille (palvelu maksuton).<br />

– Saat rekisteröityneen käyttäjän palvelut <strong>Rakentaja</strong>n Suorakanavasta<br />

(palvelu maksuton).<br />

– Voit tilata maksuttomia palveluja tarpeesi mukaan olitpa rakentaja,<br />

remontoija tai ammattilainen.<br />

29

Puutta kotia Turun liepeille Ruskoon.<br />

ekka Alho rakentaa<br />

Pakkanen paukkuu ulkona ja vihainen<br />

viima vielä korostaa sen purevuutta.<br />

Sisällä on kuitenkin jo mukavan<br />

lämmintä. Työt edistyvät hyvää<br />

vauhtia, ja keväällä talo muuttuu<br />

kodiksi.<br />

Talosta tulee kätevän kokoinen puolitoistakerroksinen<br />

perustalo. Alakerrassa on<br />

neliöitä noin 90 ja yläkerrassa 50.<br />

– Ensin suunnittelimme ajan säästämiseksi<br />

talopaketin hankkimista. Kävi kuitenkin<br />

niin, että toiveidemme mukaiset muutokset<br />

nostivat hinnan liian korkeaksi, Pekka<br />

Alho muistelee vuoden takaisia aikoja.<br />

Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi paikalla rakentaminen.<br />

Rakennustyöt alkoivat elokuussa,<br />

ja paalutuksen varaan valetulle laattaperustukselle<br />

kohosi talon runko pitkäs-<br />

Teksti ja kuvat Hannu Hotakainen<br />

Me <strong>Rakentaja</strong>t<br />

Lämmin koti kevääksi<br />

tä tavarasta. Pekan apuna on ollut paikallinen<br />

timpuri.<br />

– Löysin luotettavan ammattimiehen, jonka<br />

kanssa rakentaminen on edennyt ilman<br />

suuria ongelmia. Aikataulussa on<br />

pysytty ihan mukavasti.<br />

Pekka tosin harmittelee aikapulaa. Rakennuksella<br />

hän ei ole ehtinyt olla läheskään<br />

niin paljon kuin oli halunnut.<br />

– Onneksi kuitenkin pääsimme sisätöihin<br />

ennen pakkasten tuloa.<br />

Innostus heräsi<br />

Pekka työskentelee K-raudassa vajaan<br />

kymmenen kilometrin päässä. Hänestä on<br />

kehittynyt vuosien mittaan tietyllä tavalla<br />

rakentamisen ammattilainen.<br />

– Olen jatkuvasti tekemisissä rakennustarvikkeiden<br />

kanssa ja tapaan päivittäin<br />

sekä pientalorakentajia että rakennusliikkeiden<br />

kavereita, Pekka luettelee.<br />

Työn luonteesta johtuen Pekka joutuu<br />

jatkuvasti myös kouluttamaan itseään, sillä<br />

myyjän täytyy tuntea tuotteet ja niiden<br />

käyttötavat. Päivätyön kautta hän innostui<br />

myös PAROC TTT-ratkaisusta ja päätyi<br />

käyttämään talonsa eristeenä Vuorivillaa.<br />

Parocin kolme T:tä tulevat sanoista terve,<br />

toimiva ja turvallinen.<br />

Terveen talon perusominaisuuksiin kuuluvat<br />

rakennusfysiikan lakien mukaiset rakenteet.<br />

Sisäänpäin jatkuvasti tiivistyvät ja<br />

ulospäin tuulettuvat rakenteet pysyvät kuivina<br />

ja ensiluokkaisessa kunnossa. Talossa<br />

on myös terveellistä asua. Nykyaikaisen<br />

ilmanvaihdon avulla sisäilman laatu<br />

pysyy aina ensiluokkaisena.<br />

Toimivassa talossa lämmöneristykseen<br />

kiinnitetään erityistä huomiota. Eristeiden<br />

määrä ja laatu valitaan niin, että kustan-<br />

30<br />

Pekan tavoitteena on rakentaa<br />

terve, toimiva ja turvallinen koti.<br />

Sen perustana on huolellisesti ja<br />

ohjeiden mukaan toteutettu<br />

Vuorivillaeristys.<br />

nusten ja hyödyn suhde on ihanteellinen.<br />

Lämmitysenergian säästöt vaikuttavat nopeasti<br />

asumisen kustannuksiin. Myös ympäristömme<br />

kuormittuu vähemmän, sillä<br />

normaalin omakotitalon ympäristökuormituksesta<br />

on noin 90 prosenttia käyttöiän<br />

aikaisen energiankulutuksen aiheuttamaa.<br />

Luonnonkivestä tehtyä Vuorivillaa on<br />

valmistettu Suomessa jo lähes 50 vuotta.<br />

Valmistukseen tai käyttöön liittyviä<br />

terveysongelmia ei ole esiintynyt.

Turvallinen talo on terve ja toimiva. Se<br />

on pitkäikäinen ja huoleton. Lisäksi se on<br />

myös paloturvallinen. Kivestä tehty Vuorivilla<br />

ei sula edes tulipalokuumuudessa.<br />

Tärkeimpänä tavoitteena Pekka pitää<br />

energiansäästöä, vaikka TTT-talossa on<br />

paljon muitakin hyviä ominaisuuksia.<br />

– Se ilman muuta myös nostaa talon arvoa,<br />

vaikka sitä ei nyt myyntimielessä rakenneta,<br />

Pekka arvioi.<br />

Pekan kanssa on helppo olla yhtä mieltä,<br />

sillä energia-asiat koskettavat yhä enem-<br />

Yläkerrasta pääsee suojaisalle parvekkeelle.<br />

Ympäristöministeriön uusien energiansäästövaatimuksien<br />

toteutumisen ydinkohtia<br />

ovat tiivis ja riittävästi lämmöneristetty<br />

vaippa, eristyskykyiset ikkunat<br />

ja lämmöntalteenotolla varustettu<br />

ilmanvaihto.<br />

Me <strong>Rakentaja</strong>t<br />

män meitä kaikkia. Esimerkiksi ympäristöministeriön<br />

uudet energiansäästöön liittyvät<br />

määräykset tiukentuvat ilmeisesti jo<br />

vuonna 2002.<br />

Selkeät rakenteet<br />

Talon runkotolpat ovat 50 x 150 mm:n<br />

sahatavaraa. Tolppien välissä on 150<br />

mm:n IL-levy ja ulkopuolella tuulensuojana<br />

toimiva, tiiviisti asennettu 50 mm:n<br />

PAROC IRL-levy. Lautaverhous on kiinnitetty<br />

tuuletusvälin rimoitukseen. Runkotolppien<br />

välit kannattaa villoittaa jo ennen<br />

PAROC IRL-levyn asentamista. Silloin pystyy<br />

varmistamaan, että Vuorivilla täyttää<br />

myös tolppavälin ulkonurkat.<br />

31<br />

Pekka Alho pääsi<br />

sisätöihin jo hyvissä<br />

ajoin ennen<br />

pakkasia.<br />

– Seinien eristäminen sujui joutuisasti.<br />

Vuorivillaa on helppo leikata ja se asettuu<br />

hyvin paikoilleen, Pekka kertoo.<br />

Sisäpuolella on muovinen höyrynsulku<br />

ja sen päällä vielä 50 mm:n koolaus ja<br />

PAROC IL-levy. Rakenteen etuna on se,<br />

että sähköasennuksien yhteydessä ei jouduta<br />

puhkomaan höyrynsulkua. Kaksikerroksisissa<br />

taloissa rakenne säilyy tiiviinä<br />

myös välipohjan kohdalla, kun palkkien ei<br />

tarvitse lävistää höyrynsulkua.<br />

Yläkerrassa on suurimmaksi osaksi vinot<br />

sisäkatot. Yläpohjassa sisäverhouksen<br />

yläpuolella on harvalaudoitus ja höyrynsulku,<br />

joka estää kostean sisäilman tunkeutumisen<br />

rakenteisiin. Eristeenä on PAROC<br />

A-IL-levy 375 mm. Sen päällä on tuulensuojana<br />

30 mm:n PAROC IRL-levy. Eristeen<br />

ja vesikaton välissä on vielä 100 mm:n<br />

ilmarako, jonka tuuletus on järjestetty räystäiden<br />

ja harjan kautta.<br />

Yläpohjan lämmöneristäminen olikin jo<br />

vaativampi operaatio ja vei enemmän aikaa.<br />

Etenkin, kun epävakaissa loppuvuoden<br />

sääoloissa eristäminen täytyi tehdä alakautta.<br />

– Ehkä valitsisin yläpohjaan seuraavalla kerralla<br />

PuhallusVuorivillan, Pekka aprikoi.<br />

Lämpöä talteen<br />

Tuleva koti lämpiää sähköllä pääasiassa<br />

kattolämmityksen avulla. Tietenkin peseytymistiloissa<br />

on lattialämmitys. Lämmityskuluja<br />

on tarkoitus nipistää tehokkaalla tulisijalla,<br />

joka hyödyn lisäksi tuo tietenkin<br />

myös nautintoa.<br />

Hallittu ilmanvaihto kuuluu terveen ja<br />

toimivan talon perusvarustukseen. Ilmaa<br />

poistetaan oikeat määrät oikeista paikoista.<br />

Korvausilma otetaan suunnitellulla tavalla,<br />

ei sattumanvaraisesti vuotavien rakenteiden<br />

läpi.<br />

– Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä on itsestään<br />

selvyys ja siihen liittyvä lämmön<br />

talteenotto on osa energiansäästöä, Pekka<br />

vakuuttaa.<br />

Hyvin eristettyyn taloon tuli myös kunnolliset<br />

ikkunat. Domuksen Energiaikkunoissa<br />

karmien syvyys on 174 mm. Ulkopuitteessa<br />

on normaali lasi ja sisäpuitteessa<br />

umpiolasielementti. Huolellisesti rakennetusta<br />

talosta tulee varmasti terve, toimiva<br />

ja turvallinen koti, jossa on hyvä asua<br />

edullisesti.

Vantaan Kivistöön val-<br />

mistui Suurosten unelmien talo pikavauhtia.<br />

Tyylikkään harmaan rapatun<br />

talon ulkonäön kruunaa vaikuttava<br />

Ormax Coppo -betonitiilikatto.<br />

Suurosten perhe on uusimpaan taloonsa<br />

täysin tyytyväinen. – Mitään en tekisi toisin,<br />

Jari Suuronen sanoo. – Harkitsimme myös<br />

valmistalon rakentamista, mutta kun toiveet<br />

ovat varsin selvät ja asumistottumukset ratkaisevat,<br />

se ei olisi toiminut ollenkaan.<br />

Mikä sitten takasi onnistuneen lopputuloksen?<br />

– Talomme itse asiassa muistuttaa<br />

paljon edellistä taloamme, johon olimme<br />

tyytyväisiä. Tämä on vain suurempi.<br />

Vaikka Jari Suuronen on koulutukseltaan<br />

rakennusinsinööri ja työskentelee piiripäällikkönä<br />

Lemminkäisellä, hän ei ole varsinainen<br />

talonrakentamisen ammattilainen.<br />

Kymmenen vuoden välein hän on kuitenkin<br />

rakentanut perheelleen talon. Jouluna<br />

2000 perhe Suuronen, Jari, vaimo sekä yh-<br />

Me <strong>Rakentaja</strong>t<br />

deksänvuotias tytär ja kolmevuotias poika,<br />

muuttivat toiseen uuteen taloonsa.<br />

Suurosten talo on valmistunut pikavauhtia.<br />

Monttu kaivettiin 13. joulukuuta 1999.<br />

Tontin löytyminen noin 300 metrin päästä<br />

vanhasta kodista veikin kauemmin: puolitoista<br />

vuotta ja paljon vaivannäköä.<br />

Tontin paikka ratkaisi<br />

– Halusimme ehdottomasti löytää tontin<br />

tältä alueelta, Jari sanoo. – Entistä taloamme<br />

ei voinut laajentaa. Jaoimme postiluukkuihin<br />

tietoa ostoaikeistamme ja pidimme<br />

yhteyttä kiinteistövälittäjiin. Lopulta tärppäsi.<br />

Olimme menossa Vuokattiin hiihtolomalle,<br />

kun tyttären koulukaverin kiinteistövälittäjä-äiti<br />

soitti ja kertoi, että nyt olisi tontti<br />

myytävänä. Muistimme osoitteessa sijaitsevan<br />

mummonmökin ja teimme kaupat saman<br />

tien. Majoituspaikkamme respassa oli<br />

sopimuspaperit odottamassa ja saman tien<br />

Unelmien taloon<br />

Uudessa talossa on väljyyttä ja valoa. Pöydän ääreen mahtuu perheen lisäksi<br />

vaivatta myös ystävät.<br />

Teksti: Dakota Lavento Kuvat: Juha Jarva<br />

32<br />

faksasimme ostotarjouksemme. Jari pyörittelee<br />

vieläkin päätään. – Maanantaina sitten<br />

piti nöyränä kysäistä pankista, että tuleehan<br />

lainaa, kun on tullut ostetuksi tontti.<br />

Suurosten talossa on tilaa parin sadan<br />

neliön verran ja valoa se saa joka suunnasta.<br />

Rungon ja kattotuolit Jari Suuronen<br />

tilasi Vaajatalolta, kaiken muun hän on tehnyt<br />

itse tai talkooporukalla. Julkisivut on<br />

muurattu 2-luokan tiilistä. Pinta tasattiin<br />

kahteen kertaan kuitulaastilla ja ohutrapattiin<br />

vaaleanharmaalla Serpo-laastilla.<br />

Talon katto on näyttävää mustaa Ormax-Coppo<br />

-betonikattotiiltä. – Halusimme<br />

erinäköisen katon. Tällaista eurooppalaista,<br />

vahvailmeistä ja persoonallista betonitiilikattoa<br />

ei Suomessa vielä monilla olekaan.<br />

Coppo on erittäin näyttävä tiili, varsinkin<br />

mustana, hän kertoo.<br />

näyttävä näyttävä Coppo-katto<br />

Coppo-katto

Kattokin talkootyönä<br />

Betonitiilikattokin tehtiin talkootyönä.<br />

Nosturiauto nosti niput katolle ja tiilet latoi<br />

Jari Suurosen lankomies, jolla on kymmenen<br />

vuoden kokemus tiilikattotöistä.<br />

Coppo on yksikouruinen, epäsymmetrinen<br />

kattotiili. Sen kaunis, syväaaltoinen<br />

muoto periytyy vanhasta roomalaisesta<br />

rakennuskulttuurista. Alareunan pyöristys<br />

antaa Coppo -tiilikatolle harmonista pehmeyttä.<br />

Kattotiilen sivusaumoissa oleva uritus<br />

varmistaa tiiviin limityksen.<br />

Coppo sopii hyvin vanhoihin, perinteikkäisiin<br />

rakennuksiin, mutta myös moderneihin<br />

rakennuksiin ja ennakkoluulottomiin<br />

toteutuksiin. Värisävyjä on kaksi: savitiilenpunainen<br />

ja musta.<br />

Tulisija olohuoneen sydämenä<br />

Avarassa olohuoneessa on Lämpömaan<br />

maahantuoma elegantti tulisija Constellation<br />

142, jossa kullansävyinen, huokoinen<br />

Gard Stone yhdistyy puhtaan valkoiseen,<br />

rapattuun pintaan.<br />

Koska tulisija seisoo vapaasti, sen hormikin<br />

jäi näkyviin. Jari Suuronen muurasi<br />

hormin itse. – Valitsin Ormaxin Rondon,<br />

Jari sanoo tyytyväisenä. – Itse asiassa en<br />

edes tehnyt hintavertailuja muihin hormeihin.<br />

Yksihorminen tulisija on kerta kaikkiaan<br />

kätevintä tehdä tällaisena.<br />

Rondo kohosi päivässä. – Täytyy tunnustaa,<br />

etten ollut koskaan aikaisemmin muu-<br />

Me <strong>Rakentaja</strong>t<br />

rannut hormia, mutta se oli todella helppoa.<br />

Hormin osat tulivat tontille juuri silloin, kuin<br />

oli sovittukin ja toimitus oli täydellinen. Sitten<br />

vain luimme läpi yksityiskohtaiset ohjeet<br />

ja ryhdyimme muuraamaan. Ei se sen kummempaa<br />

ollut, Jari muistelee.<br />

Rondo-piipun osia on suhteellisen vähän<br />

ja ne on helppo kuljettaa. Kokoaminen<br />

onnistuu ahtaassakin paikassa. Rondo-piipun<br />

toimituksen mukana on täydelliset<br />

asennusohjeet. Työkaluiksi tarvitaan<br />

kulmahiomakone tai kovametalliteräsaha,<br />

pora, vesivaaka ja muuraustarvikkeet.<br />

33<br />

Vaikka Jari Suuronen<br />

ei aikaisemmin<br />

ollut<br />

koskaan muurannut<br />

hormia,<br />

Rondon pystyttäminen<br />

sujui<br />

hyvien ohjeiden<br />

avulla vaivatta.<br />

Valmispiippujen markkinaosuus kasvaa<br />

Tehdasvalmisteisten elementtipiippujen<br />

suosio kasvaa rajusti. RTS:n tutkimuksen<br />

Suurosten tulisijavalinta<br />

osui Lämpömaan<br />

maahantuomaan ranskalaisentulisijavalmistajan<br />

Rene Brisachin<br />

suunnittelemaan eleganttiin<br />

tulisijaan,<br />

Constellation 142, jossa<br />

kullansävyinen, huokoinen<br />

Gard Stone yhdistyy<br />

puhtaan valkoiseen,<br />

rapattuun pintaan.<br />

mukaan vuonna 2000 valmispiippu valittiin<br />

jo neljäsosaan kaikista uusista omakotitaloista,<br />

eikä kasvu näytä hiipuvan.<br />

Syy elementtipiippujen suosion kasvuun<br />

on helppo ymmärtää, koska se on perinteistä<br />

tiilipiippua huomattavasti nopeampi<br />

ja helpompi pystyttää. Tehdasvalmisteinen<br />

elementtipiippu on myös turvallinen. Sen<br />

osat sopivat varmasti toisiinsa ja Rondo-valmispiipun<br />

keraaminen pyöreä sydän kestää<br />

ja toimii. Väärin tai huolimattomasti tehdyt<br />

hormiliitännät ovat aina riski. Rondon<br />

tehdastekoiset valmisliitokset ovat varmat<br />

ja takaavat savukaasujen kanavoitumisen<br />

piippuun tehokkaalla tavalla ja pyöreä piippu<br />

ohjaa ne ylös nopeasti ja lähes esteettä.<br />

Valmispiippu sopii myös mitoiltaan sisustukseen.<br />

Se vie vähän tilaa ja rapattuna<br />

toimii jopa sisustuksellisena elementtinä.<br />

Pyöreä, keraaminen hormi<br />

Ympäristöministeriön tyyppihyväksymä<br />

Rondo-valmispiippu koostuu kevytsoraharkkoelementeistä<br />

ja pyöreästä keraamisesta<br />

hormista, jotka on eristetty toisistaan<br />

viiden senttimetrin mineraalivillakerroksella.<br />

Riittävä eristys pitää lämmön piipun sisällä<br />

ja parantaa vetoa ja vähentää kondenssikosteuden<br />

muodostumista. Hyvä<br />

eristys takaa, että veto saadaan aikaan nopeasti<br />

ja se pysyy yllä, vaikka palaminen<br />

ei olisikaan täysin tasaista. Ohut kuori lämpenee<br />

nopeasti, mikä helpottaa nopeaa<br />

syttymistä ja tasaisen vedon syntymistä.<br />

Rondo-valmispiipun keraaminen sydän<br />

valmistetaan kierrätetystä porsliinista, joka<br />

poltetaan 1200:ssa celsiusasteessa. Sydän<br />

kestää kuumuutta ja happoja enemmän<br />

kuin muut piippumateriaalit, mikä on tärkeää,<br />

sillä palamiskaasujen hapot vaikuttavat<br />

piippuun. Rondo-piipun keraaminen<br />

sydän voi laajentua tarpeen vaatiessa ilman,<br />

että ulkokuori reagoi mitenkään.<br />

Tasainen, pyöreä pinta pysyy helposti puhtaana.<br />

Rondo-valmispiippu sopii pientalojen ja<br />

saunojen tulipesiin sekä öljylämmityskattiloihin.<br />

Sen lämpökapasiteetti on 90 kW, noin<br />

7,5 kertaa tavallisen omakotitalon tarve.<br />

Valmispiippusarjaan kuuluu harkko- ja<br />

hormielementtien lisäksi tehdasvalmisteiset<br />

hormiliitäntäelementit, valmistulilaasti, savupelti<br />

sekä tarvittaessa lappeen yläpuolisten<br />

osien pellityssarja ja piippuhattu.

Gyprocissa ei luovuta hyväksi<br />

havaitusta, ellei ideapakista löydy<br />

jotain vielä parempaa. Gyprocin<br />

lattia on ollut rakentajille tuttu lattioiden<br />

erikoislevy jo parinkymmenen<br />

vuoden ajan. Lasikuituvahvisteisen<br />

Lapikas-levyn ominaisuudet on tutkittu<br />

monipuolisissa testeissä ja ne<br />

on havaittu hyviksi myös sadoissa toteutetuissa<br />

kohteissa. Uutta sen sijaan<br />

on parin vuoden ajan kehitetty<br />

lattian kokonaisrakenteeseen muun<br />

muassa ns. uivat lattiat. Rakentajien<br />

kokemuksiakin on jo ehtinyt kertyä<br />

runsaasti.<br />

Sisätilarakenteet<br />

Gyprocin LAPIKAS<br />

passaa lattialämmitykseen<br />

Teksti: Vesa Tompuri Kuvat: Pekka Agarth ja Gyproc Oy<br />

Lattialämmitys on viime vuosina yleistynyt<br />

voimakkaasti. Tämä on paitsi laitteistokehityksen<br />

ansiota myös asumistottumusten<br />

muutosten seurausta. Nykysuomalainen<br />

osaa vaatia aiempaa enemmän myös tasaista<br />

lämpötilan jakautumista ja arvostaa lämpimän<br />

lattian aikaansaamaa mukavuutta.<br />

Gyprocilla lattialämmityksen yleistymiseen<br />

on suhtauduttu tuotekehityshaasteena.<br />

Aiemmin Gyproc-lattiarakenne koostui<br />

kolmesta 13 millimetrin levystä, jotka<br />

tuettiin 200 mm:n jaolle sijoitetulla<br />

22x100 harvalaudoituksella. Viimeisten<br />

kolmen vuoden ajan käytössä ollut Lapikas-rakenne<br />

eroaa aiemmasta siten, että<br />

34<br />

siinä kolmen 13 mm:n levyn asemesta<br />

tarvitaan vain kaksi 15 mm:n levyä. Käytännöstä<br />

poiketaan käytettäessä lattialämmitystä.<br />

Tällöin tarvitaan keskimmäiseksi<br />

kolmas levy, joka leikataan suikaleiksi. Suikaleiden<br />

leveys ja levypaksuus ovat riippuvaisia<br />

lämmitysputkien halkaisijasta ja<br />

sijoitustiheydestä, jotka LVIS-suunnittelija<br />

määrittelee.<br />

– Keskimmäinen levy on valittavissa vakio-<br />

Gyproceista. Paksuuden on kuitenkin oltava<br />

vähintään sama kuin lattialämmitysputkella,<br />

jotteivät putket joudu kantamaan<br />

kuormia, kertoo Gyprocin Pohjois-Suomen<br />

piiripäällikkö Lasse Haapamäki.

Talotyömaita Pietarsaarelta Utsjoelle ja<br />

etelämpänäkin kiertänyt Lasse kertoo,<br />

miten erilaisin perustein rakentajat ovat<br />

päätyneet Lapikkaan käyttöön.<br />

– Lapikkaan yleisin käyttökohde on kaksikerroksisten<br />

talojen välipohjat. Etelän<br />

vaikeille tonteille rakennetaan usein ns.<br />

rossipohjia, jolloin Lapikas-lattia toimii<br />

hyvin myös alapohjana.<br />

Lasse korostaa lattialämmityksen merkitystä<br />

myös välipohjissa – sekä parvivälipohjissa<br />

että yhtenäisissä yläkertavälipohjissa.<br />

Erityisesti parvivälipohjissa on tärkeää,<br />

että koneellisesti ilmastoidun asunnon<br />

on oltava yhtenäisellä tavalla lämmitetty<br />

kauttaaltaan.<br />

Lapikkaan asennus on helppo juttu<br />

Lapikkaan asennus käy omatoimirakentajaltakin<br />

helposti. Vakiomitoiltaan 900 x<br />

2400 mm:n levy asennetaan kantavien<br />

palkkien (k 600) ja harvalaudoituksen varaan.<br />

Alin levy ruuvataan kulmistaan laudoitukseen.<br />

Levysuikaleet kiinnitetään alempaan<br />

levyyn rakennusliimalla tai saneerauslaattalaastilla<br />

ja ruuveilla – sen jälkeen, kun<br />

lattialämmitysputket ovat paikallaan. Päällimmäinen<br />

15 millin Lapikas-levy liimataan<br />

ja ruuvataan levysuikaleisiin limittämällä<br />

sekä pituus- että leveyssuunnassa vähintään<br />

300 millimetriä.<br />

Lattiapinnoite on helppo kiinnittää Lapikkaaseen.<br />

Lopputuloksena on askelääneltään<br />

miellyttävä, paloturvallinen ja kantava<br />

lattiarakenne. Lapikas soveltuu erinomaisesti<br />

myös vanhan lattian korjaamiseen,<br />

jolloin tapauksesta riippuen käytetään<br />

yhtä tai kahta levykerrosta.<br />

Gyproc-lattia syntyy asentamalla päällekkäin<br />

kaksi 15 mm:n Lapikas-levyä. Käytettäessä<br />

lattialämmitystä levyjen väliin asennetaan<br />

kolmas levykerros, joka suikaloidaan lattialämmitysputkien<br />

väleihin.<br />

Sisätilarakenteet<br />

Ota huomioon nämä seikat Lapikasta asentaessasi:<br />

• Aseta alimmainen levykerros poikittain harvalaudoitukseen nähden; limitä pituussunnassa<br />

vähintään 300 mm.<br />

• Aseta päällimmäinen levykerros alemman suuntaisesti; limitä vähintään 300 mm sekä<br />

pituus- että poikkisuunnassa.<br />

• Älä asenna neljää levyn kulmaa samaan pisteeseen.<br />

• Levitä liima tai laasti koko levypinnan yli, kuitenkin vain yhden levyn alueelle kerrallaan.<br />

• Ruuvaa alimmainen levykerros vähintäään 4 kiinnikkeellä harvalaudoitukseen.<br />

• Noudata liiman tai laastin valmistajien antamia ohjeita asennuslämpötilasta ja kuivumisajoista.<br />

Lattialämmityksen yhteydessä huolehdi lisäksi siitä, että:<br />

• keskimmäisen levykerroksen suikaleiden välisen uran leveys on vähintään 3 x lämmityselementin<br />

halkaisija<br />

• lämmityselementti kiinnitetään alempaan kipsilevykerrokseen<br />

• ura täytetään joka kohdastaan juoksevaksi ohennetulla kiviainespohjaisella laastilla<br />

• sähkölämmityskaapelin teho saa olla enintään 10 W/jm ja lämmityksen neliömetriteho<br />

enintään 100 W/m 2 .<br />

Rakennusmestari Jarmo Juntunen<br />

ja kirvesmies Ari Nieminen Rakennuspartner<br />

Oy:stä kiittelee Lapikas-levyn<br />

asennettavuutta ja tukevuutta.<br />

Gyproc mukana rakentamassa<br />

Kajaanin asuntomessualuetta<br />

Sotkamolainen rakennusliike Rakennuspartner Oy on yksi ensi kesän asuntomessualueella<br />

pitkää päivää tekevistä yrityksistä. Yhtiö on kehittänyt puolen vuosikymmentä uutta<br />

Wood<strong>fi</strong>ne -elementtijärjestelmäänsä. Nyt yhtiö valmistautuu laajentumaan uuden tuotteensa<br />

varsinaiseen tuotantoon. Rakennusliike Halonen Oy, joka tytäryrityksensä Rakennuspartnerin<br />

tapaan on Sotkamosta, on yhtiöparivaljakon varsinainen urakoitsijaosapuoli. Sen<br />

urakoissa Gyproc-levyt ovat olleet alusta alkaen vahvasti mukana.<br />

– Gyproc ja sen myötä myös Lapikas-lattialevyt ovat olennainen osa rakennettavan<br />

messutalon kokonaisuutta. Työmaan väki on yksimielisesti kiitellyt Lapikkaan helppoa<br />

sopivasta levykoosta johtuvaa asennettavuutta. Samalla 15-millinen levy on luotettava<br />

ja kätevä työskentelyalusta asennettaessa lattialämmitystä parvelle, kertoo rakennusinsinööri<br />

Jarmo Juntunen Rakennuspartner Oy:stä.<br />

Juntunen toteaa kolmikerroksisen Gyproc-lattian valinnan olleen selkeä ratkaisu erityisesti<br />

siksi, että lämmitysjärjestelmäksi oli valittu lattialämmitys.<br />

Levyt on toimitettu työmaalle täsmätoimituksina eri työvaiheiden tarpeiden mukaisesti.<br />

Toimituksista on vastannut Puukeskuksen Kajaanin toimipiste, joka sijaitsee sopivasti<br />

asuntomessualueen välittömässä läheisyydessä.<br />

35<br />

Teksti: Vesa Tompuri Kuvat: Pekka Agarth

Gyproc Oy:n kehittämä<br />

kipsilevyseinien ERGOseinärakennejärjestelmä<br />

on<br />

ammattirakentajille tuttu jo<br />

1990-luvun alusta. Omatoimirakentajallekin<br />

tämä totuttua<br />

kapeampaa levykokoa hyödyntävä<br />

järjestelmä merkitsee<br />

säästöjä. 900 mm leveän levyn<br />

asennuksen tekee vaivattomaksi<br />

se, että kaikki liittyvät<br />

rakenneosat vaaka- ja pystyrankoineen<br />

sekä näiden kiinnitystarvikkeet<br />

kuuluvat toimituksiin.<br />

Ergo-järjestelmän<br />

asentaminen eroaa perinteisen<br />

seinäjärjestelmän asentamisesta<br />

niin paljon, että asennuskoulutusta<br />

tarvitaan.<br />

Piiripäällikkö Esko Ollila painottaa entisestään keventynyttä ja nopeutunutta asennusta sekä pienempää<br />

materiaalihukkaa.<br />

Gyprocin ERGO-seinäjärjestelmä<br />

keventää ja nopeuttaa asentamista<br />

Teksti: Vesa Tompuri Kuvat: Vesa Tompuri ja Esko Ollila<br />

Sisätilarakenteet<br />

Asentaja Jari Puttonen kiinnittää<br />

Gyproc-levyjä uudentyyppisellä<br />

ruuvaimella, jonka<br />

nopeus perustuu 50 ruuvia<br />

sisältävän ruuvipatruunan<br />

käyttöön.<br />

36<br />

Kipsilevyn käyttäjä on ehtinyt tottua vuosikymmenten<br />

ajan vakiomittaisiin 1200<br />

millimetrin levyisiin levyihin, sillä rakennusten<br />

vakiintunut runkojako noudattelee 600<br />

mm:n kerrannaisia. Työmailla on kuitenkin<br />

havaittu tarve monipuolistaa valikoimaa,<br />

erityisesti rakennustyömaiden sisätyövaiheessa.<br />

900-millinen on neljänneksen<br />

vakiomallia kapeampi ja kevyempi.<br />

– Ero on merkittävä. 900 leveän levyn siirtää<br />

helposti ahtaimpiinkin kopperoihin,<br />

toteaa Gyproc-sisäseinien asennuksesta<br />

Tampereen Linnainmaan kerrostalotyömaalla<br />

vastaava Jari Puttonen Rakennuspalvelu<br />

Kari Holma Oy:stä.<br />

Rakennuspalvelu Kari Holma toimii Rakennustoimisto<br />

Pohjola Oy:n aliurakoitsijana<br />

työmaalla, yhdellä suuren aluerakentamiskohteen<br />

kerrostalourakoista. Samalla<br />

se on yksi useasta sadasta ERGO-järjestelmää<br />

käyttävästä asennusliikkeestä Suomessa.<br />

Pelkästään Tampereella järjestel-

Sisätilarakenteet<br />

ERGO-järjestelmän rangan vakioleveys 66 mm riittää jäykistämään asuinrakennustuotannon<br />

seinärakenteet. Yli 3,4 metriä korkeisiin liike- ja teollisuustiloihin käytetään 95 mm leveää<br />

ERGO-järjestelmää. Kumpaankin sopivat tutut 13 mm paksut normaalin kipsilevytyypin GNE<br />

ohella märkätiloihin tarkoitettu erikoiskova GEKE ja palonsuojausominaisuuksiltaan erityisen<br />

vaativiin kohteisiin tarkoitettu GF 15 palonsuojalevy.<br />

mää käyttäviä asennusryhmiä on kymmeniä.<br />

– Määrä kasvaa rajusti koko ajan. Koulutamme<br />

rakennusliikkeiden asentajia ensiasennuksen<br />

alkaessa. Ydinajatuksena<br />

koko järjestelmän kehittämisessä on<br />

asennuksen yksinkertaistaminen. Näin<br />

haluamme varmistaa, että asiakas pääsee<br />

sinuiksi uusien mittojen ja asennusyksityiskohtien<br />

kanssa heti, perustelee<br />

piiripäällikkö Esko Ollila Gyproc Oy:stä.<br />

Levytyksiä ei enää loveta oviaukoissa<br />

Merkittävin ero tavanomaiseen k-600järjestelmään<br />

verrattuna on ERGO-järjestelmän<br />

asennuksessa. Rakennustekniset<br />

ominaisuudet eivät riipu järjestelmästä, sillä<br />

samoja kipsilevytyyppejä voidaan käyttää<br />

molemmissa tapauksissa.<br />

Perinteinen k-600-järjestelmä lähtee siitä,<br />

että ensin asennetaan yhtenäinen sei-<br />

näpinta ja vasta sitten siihen leikataan oviaukot<br />

ja muut varaukset. ERGO-järjestelmässä<br />

taas lähtökohtana on oviaukon sijainti:<br />

seinälinjaa syntyy 900 millimetrin<br />

kerrannaisina oviaukosta poispäin. Jokainen<br />

levysauma sijaitsee teräksisen pystyrangan<br />

kohdalla. Viimeisen pystyrangan<br />

etäisyys nurkkaan ja edelliseen pystyrankaan<br />

on yleensä alle 900 mm. Jos etäisyys<br />

on alle 600 mm, erillistä vaakarankaa ei<br />

tarvita viimeiseen väliin.<br />

– Lisäämme nykyisin “ylimääräisen” pystyrangan,<br />

koska tämä on nopeampi tapa<br />

rakentaa nurkkapaikat oikein kuin perinteinen<br />

vaakarangan katkaisu ja kääntäminen<br />

teleskooppirakenteiseksi vaakatueksi,<br />

Esko Ollila selvittää.<br />

Toinen tuore tuotekehitysaskel liittyy<br />

oviaukkojen rakenteellisiin yksityiskohtiin.<br />

Oven yläreunaan asennettava, oven levyiseksi<br />

määrämitoitettu teräskisko kuuluu jokaiseen<br />

ERGO-järjestelmätoimitukseen.<br />

37<br />

Vähemmän hukkaa, vähemmän jätettä<br />

Rakennustyömaalla aina syntyvän materiaalihukan<br />

määrään ovat markoistaan<br />

tarkat kiinnittäneet viime aikoina kasvavaa<br />

huomiota. Kaatopaikkamaksujen jyrkkä<br />

nousu on lisännyt optimaalisten tuotemittojen<br />

merkitystä. Tämä on yksi syy ERGOseinäjärjestelmän<br />

suosion nousuun. Kun<br />

perinteisestä leveydestä jää hukkaa 7-10<br />

prosenttia, 900 mm:n ERGO-levyillä päästään<br />

jopa alle 4 prosentin.<br />

– Kustannussäästöjen ohella joudumme<br />

rakennusmateriaali- ja jätekuljetuksissa<br />

ottamaan huomioon tontin sijainnin jyrkässä<br />

rinteessä. Kaikki säästöt materiaalihukan<br />

määrässä lisäävät myös turvallisuutta,<br />

toteaa vastaava mestari<br />

Timo Lähde Rakennustoimisto Pohjola<br />

Oy:stä.<br />

Vuonna 1989 perustettu Rakennustoimisto<br />

Pohjola harjoittaa projektinjohtourakointia<br />

pääasiassa asuin- ja liikerakentamiskohteissa<br />

Tampereella, Helsingissä ja Oulussa.<br />

Oman toimintansa laatuun panostavana<br />

yrityksenä se osaa vaatia samaa<br />

myös yhteistyökumppaneiltaan.<br />

– Merkittävimmät kokonaiskustannuksia<br />

alentavat tekijät tässä kohteessa olivat<br />

määrämittaiset levyt, huoneistokohtaisen<br />

tarpeen mukaan mitoitetut nippukoot<br />

sekä oikeaikaiset toimitukset, joiden<br />

ansiosta niput voitiin nostaa suoraan<br />

holville yläkautta, Timo Lähde toteaa<br />

lopuksi.<br />

Rakennusmestari Timo Lähde Rakennustoimisto<br />

Pohjola Oy:stä vastaa Tampereen Linnainmaalle<br />

Pirkanmaan YH-Rakennuttajien<br />

rakennuttamasta asuinkerrostalokohteesta.<br />

Kolmesta yhtiöstä viimeinen talo valmistuu<br />

ensi kesäkuun loppuun mennessä.

Tta huippuosaamista poltetun tiilen val-<br />

iileri edustaa suomalais-<br />

mistuksessa. Tiilerillä on pitkät perinteet<br />

poltetun tiilen valmistuksessa: ensimmäiset<br />

tiilituotteet valmistettiin jo<br />

vuonna 1952. Siitä alkaen Tiileritehtaista<br />

on johdonmukaisesti kehittynyt<br />

monipuolinen poltettuihin tiiliin erikoistunut<br />

perheyritys, jonka omistus<br />

on vakaasti suomalaisella pohjalla. Tiileritehtaita<br />

on kolme: Tiileri Keramia,<br />

Tiileri Seppälä ja Tiileri Ylivieska. Kullakin<br />

tehtaalla on omat erikoistuotteensa.<br />

Tiilerillä on laajin poltettujen tiilien valikoima.<br />

Aito Tiileritiili syntyy savesta polttamalla<br />

yli 1.000 asteen Iämpötilassa. Poltettu<br />

tiili kestää hyvin suomalaisia vaihtelevia<br />

sääolosuhteita ja lisääntyneiden saasteiden<br />

syövyttäviä vaikutuksia.<br />

Vaaleat tiilet Keramiasta<br />

Tiileri Keramia on erikoistunut vaaleiden<br />

sisä- ja ulkokäyttöön soveltuvien poltettu-<br />

Teksti: Heikki Perkiö<br />

<strong>Tiilirakentaminen</strong><br />

jen tiilien ja tiililaattojen valmistukseen. Kauniit<br />

vaaleat värit tarjoavat vaihtoehdon niille,<br />

jotka eivät pidä perinteisestä punaisesta<br />

tiilestä. Värit vaihtelevat luonnonvalkoisesta<br />

keltaisiin sävyihin. Yhteistä väreille on<br />

niiden luonnonmukaiset sävyt ja värien hyvä<br />

säilyvyys. Tiileri Keramian valikoimaan kuuluvat<br />

myös tummat, punakeltaiset ja ruskeat<br />

poltetut tiilet, tiililaatat ja pihakivet.<br />

Seppälän kuivapuristusmenetelmä<br />

Tiileri Seppälä valmistaa ainoana Suomessa<br />

poltettuja tiiliä kuivapuristusmenetelmällä.<br />

Menetelmällä valmistuu mittatarkkoja<br />

tiiliä, jotka voidaan muurata kerralla<br />

molemmin puolin puhtaaksi. Kuivapuristusmenetelmällä<br />

valmistettu tiili on erinomainen<br />

väliseinätiili niin kuiviin kuin kosteisiinkin<br />

tiloihin. Tiileri Seppälän tuotevalikoimaan<br />

kuuluu myös, ainoana Suomessa,<br />

muurattaviin tulisijoihin tarkoitetut<br />

taloustulitiilet, joita valmistetaan kolmea kokovaihtoehtoa.<br />

Tiileri tuntee<br />

TIILET<br />

38<br />

Maailman pohjoisin tiilitehdas<br />

Tiileri Ylivieska on maailman pohjoisin tiilitehdas<br />

ja sen tiilissä näkyvät pohjoisen ominaisvärit.<br />

Valikoimaan kuuluu 11 eri väri- ja<br />

pintavaihtoehtoa eri kokoina. Ylivieskan punainen<br />

sopii hyvin suomalaiseen ympäristöön.<br />

Tiileri Ylivieskan erikoisuutena on perinteikäs,<br />

eläväpintainen Ruukintiili. Tiili soveltuu<br />

hyvin ulko- ja sisäseiniin, tulisijoihin ja<br />

piharakenteisiin. Ruukintiiltä voidaan kutsua<br />

Suomen monipuolisimmaksi tiileksi. Värivaihtoehtoja<br />

on kolme: vaalea, punainen ja<br />

kirjava. Tiileri Ylivieska valmistaa myös sisäseinätiiliä.<br />

Valtakunnallinen Tiileri<br />

Tiileritehtaiden toimialueena on koko<br />

Suomi. Tehtaita on kolme, myyntikonttoreita<br />

seitsemän ja jälleenmyyjiä ympäri<br />

Suomea. Tiileri-tietotaitoon kuuluu laadun<br />

ja monipuolisuuden ohella myös toimitusvarmuus.<br />

Aito Tiileritiili on varma valinta.

Tiili julkisivussa<br />

Poltettu tiili on suosittu ja arvostettu julkisivumateriaali.<br />

Tyypilliset poltetun tiilen<br />

sävyt punaisesta ruskeaan sopivat hyvin<br />

suomalaiseen maisemaan, ovathan ne peräisin<br />

luonnosta. Vaaleat ja kellertävät tiilet<br />

tuovat poltetulle tiilelle uusia ulottuvuuksia<br />

julkisivuvaihtoehtoihin.<br />

Vertailtaessa eri julkisivumateriaaleja keskenään<br />

voidaan todeta poltetun tiilen erinomainen<br />

kilpailukyky verrattiinpa materiaaleja<br />

laadun, turvallisuuden, ympäristöönsopivuuden,<br />

jälleenmyynti- tai hankintahinnan<br />

suhteen. Poltetusta tiilestä syntyy kestävä, ajaton<br />

ja lähes huoltovapaa julkisivu rakennukseen.<br />

Ajan patina vain lisää tiilen kauneutta.<br />

Taitavalla suunnittelulla, eri saumavaihtoehdoilla,<br />

limityksillä, muototiilillä ja keventävillä<br />

puuosilla aikaansaadaan kaunis lopputulos,<br />

joka sopeutuu hyvin ympäristöönsä.<br />

Puurunkoisten talojen tiiliverhoilu muurataan<br />

useimmiten leveydeltään 85 mm:n<br />

moduulitiilestä, joka sidotaan puurunkoon<br />

ruostumattomin sitein.<br />

Erilaisia pintavaihtoehtoja, muotoja ja<br />

limityksiä<br />

Poltetun tiilen värivalikoima sisältää useita<br />

eri vaihtoehtoja. Valittavana on puhtaan<br />

vaaleat ja kellertävät sävyt, kauniit klassisen<br />

punaiset sävyt ja erilaiset kirjavat, tummat<br />

ja ruskeat vaihtoehdot.<br />

Poltetusta tiilestä muurattu julkisivu voidaan<br />

myös pinnoittaa. Pinnoitukseen käytetään<br />

tällöin erilaisia rappausmenetelmiä,<br />

kuten kuultorappausta, ohutrappausta eli<br />

slammausta ja kolmikerrosrappausta.<br />

Muuratulle julkisivulle saadaan aikaan eri<br />

pintamuotoja muuraamalla tiiliä tai tiiliryhmiä<br />

sisään julkisivupinnasta. Voimakkaimmat<br />

muotoilumahdollisuudet saavutetaan<br />

muototiilillä. Muototiilillä voidaan toteuttaa<br />

monia pieniä yksityiskohtia, kuten pyöristettyjä<br />

ja viistettyjä erkkerin kulmia. Muototiiltä<br />

voidaan käyttää julkisivun elävöittämiseen<br />

korostamalla esim. pääsisäänkäyntiä<br />

ja ikkunapieliä.<br />

<strong>Tiilirakentaminen</strong><br />

Täystiilitalo Tiileritiilistä<br />

Täystiilitalo on varma valinta. Kahdesta<br />

tiilikuoresta ja eristeestä muodostuva ulkoseinärakenne<br />

on yksinkertainen höyrysuluton<br />

rakenne, jonka ominaisuudet tunnetaan<br />

pitkältä ajalta; ikäviä yllätyksiä ole odotettavissa.<br />

Poltettu julkisivutiili on paras valinta<br />

ulomman kuoren materiaaliksi. Se kestää<br />

suomalaisen ilmaston asettamat vaatimukset<br />

erinomaisesti. Sisäkuori ja väliseinät tehdään<br />

mittatarkasta, poltetusta sisäseinätiilestä.<br />

Toisin kuin luullaan, paikalla rakennettu<br />

täystiilitalo on edullinen vaihtoehto. Vähäinen<br />

huollon tarve, pienemmät palovakuutusmaksut<br />

ja energiataloudellisuus tukevat<br />

täystiilitalon valintaa. Jälleenmyyntiarvoltaan<br />

täystiilitalo on huippuluokkaa.<br />

Teknisesti toimiva<br />

Tiili-eriste-tiili on yksinkertainen rakenne,<br />

jonka toteutuksessa virhemahdollisuudet<br />

ovat lähes olemattomat. Kaksoiskuorirakenteen<br />

ansiosta lämmöneriste kiertää<br />

katkeamattomana myös rakennuksen nurkat.<br />

Massiivinen tiilirunko tasaa nopeat<br />

ulko- ja sisäilman lämpötilan vaihtelut, ollen<br />

talvella lämmin ja vedoton sekä kesällä<br />

sopivan viileä.<br />

39<br />

Täystiiliseinä pitää sisäilman kosteustasapainon<br />

oikeana. Rakenne ei edellytä höyrynsulun<br />

käyttöä, vaan se sitoo ylimääräisen<br />

sisäilman kosteuden itseensä siirtäen sen vähitellen<br />

ulos. Monet valitsevatkin täystiilitalon<br />

juuri hengittävyyden ja sisäilman laadun<br />

vuoksi. Poltettu tiili on puhdas ja turvallinen<br />

rakennusmateriaali. Se kuuluu turvallisena<br />

luonnonmateriaalina pintamateriaalien päästöluokituksessa<br />

parhaaseen Ml-luokkaan.<br />

Asumisviihtyvyyden kannalta on rakenteiden<br />

ääneneristyskyvyllä suuri merkitys.<br />

Massiivinen tiilirakenne eristää hyvin ilmaääntä,<br />

pitäen liikenteen melun ulkona. Sisätiloissa<br />

tiiliseinä takaa rauhan kaikille talon<br />

asukkaille.<br />

Kantava tiiliväliseinä<br />

Täystiilitalossa myös väliseinät on tehty<br />

tiilestä. Parhaat tiiliväliseinät syntyvät mittatarkoista<br />

poltetuista sisäseinätiilistä. Väliseinät<br />

voidaan karkeasti jakaa kahteen päätyyppiin:<br />

kantaviin ja kantamattomiin väliseiniin.<br />

Kantavat väliseinät ottavat vastaan<br />

yläpuolisilta rakenteilta tulevia kuormia siirtäen<br />

niitä perustusten kautta maaperään.<br />

Erinomaisen puristuslujuuden omaava<br />

poltettu tiili on ihanteellinen rakennusmateriaali<br />

kantaviin väliseiniin.

Kantamaton tiiliväliseinä<br />

Kantamattomat väliseinät voidaan muurata<br />

moduulikokoisesta 85 mm poltetusta<br />

tiilestä. Tarvittaessa hyvää ilmaääneneristystä<br />

kannattaa käyttää 130 mm normaalireikätiiltä.<br />

Tällaisen väliseinän ilmaääneneristyskyky<br />

on huomattavasti parempi kuin<br />

esimerkiksi vastaavan paksuisen puurunkoisen,<br />

eristetyn levyväliseinän vastaava ääneneristyskyky.<br />

Molemminpuolin tasoitettuna<br />

tiiliväliseinän ääneneristyskyky paranee<br />

entisestään. Kantamattomat väliseinät<br />

muurataan useimmiten vasta rakennuksen<br />

kantavan rungon valmistuttua. Poltetusta<br />

sisäseinätiilestä tehty väliseinä voidaan tehdä<br />

puhtaaksi muurattuna tai maalattuna,<br />

mutta tasoitettuna se tarjoaa myös hyvän<br />

alustan vaikka tapetoinnille tai maalaukselle<br />

Kosteiden tilojen väliseinät<br />

Kosteusvaurioita aiheuttavat suunnittelun<br />

puute, työvirheet, riskialttiit materiaalit,<br />

virheet käytössä ja laiminlyönnit huollossa.<br />

Väärässä paikassa säästäminen voi<br />

olla kohtalokas erehdys. Kosteiden tilojen<br />

suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana<br />

kannattaa pitää turvallisia rakennusmateriaalivalintoja<br />

sekä huolellista vesieristystä.<br />

Kivipohjainen materiaali on turvallinen<br />

valinta kosteisiin tiloihin.<br />

Poltettu sisäseinätiili on kosteisiin tiloihin<br />

erinomainen valinta. Sen kosteusliikkeet<br />

ovat kaikista tiilistä pienimmät, joten<br />

seinät eivät rapaudu eivätkä halkeile. Kestävyytensä<br />

ansiosta se huoltovapaa materiaali.<br />

Poltettu sisäseinätiili on lisäksi mittatarkka<br />

rakennuskivi, joka tarjoaa laastille<br />

hyvän tartunta-alustan.<br />

Vesieristys täytyy tehdä myös kosteiden<br />

tilojen kiviaineisiinkin rakenteisiin. Oikein<br />

toteutettuna lattian vesieriste nostetaan reilusti<br />

seinälle, jolloin se muodostaa tiiviin<br />

kaukalon. Kaukalosta vesi poistuu hallitusti<br />

lattiakaivon kautta viemäriverkostoon.<br />

Suihkujen läheisyydessä vesieristys on suositeltavaa<br />

asentaa koko seinälle.<br />

Lattia poltetusta tiilestä<br />

Poltettu tiili on varteenotettava vaihtoehto,<br />

kun lattialta: vaaditaan kestävyyttä ja ulkonäköä.<br />

Tiililattia voidaan tehdä joko tiilistä<br />

tai tiililaatoista. Materiaalina tiililattia on<br />

<strong>Tiilirakentaminen</strong><br />

kulutuksen-, kosteuden- ja palonkestävä.<br />

Nämä ominaisuudet tekevät siitä erinomaisen<br />

valinnan eteis- ja aulatiloihin kodinhoitohuoneeseen,<br />

keittiöön, takkahuoneeseen<br />

ja tulisijan edustalle. Tiililattia sopii hyvin käytettäväksi<br />

taloissa, joissa on lattialämmitys.<br />

Tiililaatoista syntyy elävän näköinen lattiapinta.<br />

Erilaisia limitystapoja on useita.<br />

Tiililaatoista voi sommitella myös erilaisia<br />

kuvioita, joita voi halutessa vielä korostaa<br />

käyttämällä eri värisiä laattoja.<br />

Monipuoliset tiilitulisijat<br />

Uuteen pientaloon halutaan lähes poikkeuksetta<br />

myös yksi tai useampi tulisija. Tulisija<br />

on perinteikäs ja kaunis kodin sydän,<br />

joka on samalla nykyaikaisesta teknologiasta<br />

täysin riippumaton lämmönlähde. Lämmitykseen<br />

tarvitaan vain kuivaa puuta ja tulitikut.<br />

Hyvässä tulisijassa jo pesällinen vuorokaudessa<br />

riittää antamaan riittävän peruslämmön<br />

taloon, pitkäksikin aikaa. Kuorellinen<br />

tiilitulisija on kehitetty vastaamaan nykyaikaisen<br />

pientalon lämmöntarvetta. Sen<br />

matala pintalämpötila ja suuri lämmönvarauskyky<br />

takaavat pitkän ja tasaisen lämmönluovutuksen.<br />

Tulisija tarjoaa myös<br />

elämyksiä ja tunnelmaa.<br />

Tulen katselussa<br />

on jotain rauhoittavaa,<br />

jopa terapeuttista. Monille<br />

tulisija tuo mieleen<br />

lapsuusajan hyviä hetkiä.<br />

Tulisija on myös<br />

osa sisustusta, parhaimmillaan<br />

koko sisustuksen<br />

perusta.<br />

Suoratakka<br />

Pikku-Lauri<br />

40<br />

Mikä on tulisijan tärkein tehtävä?<br />

Käytettäessä tulisijaa jatkuvaan lämmitykseen<br />

kannattaa valita varaava tulisija, jonka<br />

koko ja teho määräytyvät lämmitettävän tilan<br />

mukaan. Hyvällä varaavalla tulisijalla<br />

tulee olla suuri lämmönvarauskyky, mutta

vain kohtuullinen teho, sillä vain näin saadaan<br />

aikaan pitkä lämmönluovutusaika.<br />

Normaalisti eristetyn noin sataneliöisen<br />

pientalon keskimääräinen lämmöntarve jää<br />

200 vrk:n ajalta alle 2 kW. Kuorellisen tiilitulisijan<br />

maksimiteho on tyypillisesti alle<br />

2 kW ja vain noin kolmannes pesällisen<br />

<strong>Tiilirakentaminen</strong><br />

sisältämästä energiasta vapautuu huonetilaan<br />

ensimmäisen 24 tunnin aikana. Tulisija<br />

voidaan myös hankkia ensisijaisesti<br />

ruoan valmistusta varten. Tällöin hyvä valinta<br />

on leivinuuni tai hella-leivinuuni. Monesti<br />

tulisijaan yhdistetään molemmat käyttötarkoitukset.<br />

Mihin tulisija halutaan sijoittaa?<br />

Sijoitettaessa tulisija olohuoneeseen ulkonäkö<br />

on tärkeä valintakriteeri. Tulisijan<br />

tulee olla osa sisustuskokonaisuutta. Poltetuista<br />

tiilistä muurattu takka on olohuoneeseen<br />

sopiva vaihtoehto. Takka voi muodostaa<br />

tyylikkään kokonaisuuden vaikka<br />

puhtaaksi muuratun väliseinän kanssa.<br />

Keittiön toimiessa tulisijan sijoituspaikkana,<br />

sopiva valinta on leivinuuni tai hellaleivinuuni<br />

yhdistelmä. Keittiöön sijoitettu<br />

tulisija: antaa kodikkuutta moderniinkin<br />

keittiöön.<br />

Nykyaikaisessa, avaria tilakokonaisuuksia<br />

suosivassa tilasuunnittelussa tulisija voi<br />

toimia tilanjakajana. Takka-leivinuuni soveltuu<br />

keittiön ja olohuoneen tilanjakajaksi,<br />

jolloin takka avautuu olohuoneeseen ja<br />

leivinuuni keittiöön. Tällöin<br />

hormin ympärille voidaan<br />

muurata erityyppisistä tulisijoista<br />

muodostuva yhtenäinen<br />

kokonaisuus. Tällainen sydänmuuri<br />

on todellinen pientalon<br />

lämmin sydän.<br />

Tulisijatyypeissä on lisäksi<br />

valittavissa erilliset mallit suoralle<br />

seinälle ja kulmaan sijoitettaessa.<br />

Riippumatta tulisijatyypistä,<br />

on poltetusta tiilestä muurattu<br />

kuorellinen tiilitulisija hyvä<br />

valinta, sillä sen turvallisen<br />

matalat pintalämpötilat takaavat<br />

parhaan mahdollisen asumisviihtyvyyden<br />

41<br />

Kulmatakka<br />

Jussi<br />

Tiileri tulisijat<br />

Tiileri-tulisijat ovat kuorellisia tiilitulisijoja,<br />

jotka toimitetaan asiakkaalle kokonaispakettina,<br />

johon sisältyy kaikki muurauksessa<br />

tarvittavat tarvikkeet. Tiileri-tulisijoissa<br />

yhdistyvät tehdasvalmistuksen ja paikallamuurauksen<br />

hyvät ominaisuudet.<br />

Tiileri-tulisijamallistosta löytyy useita näyttäviä<br />

tulisijamalleja: helloja, suoria ja kulmatakkoja,<br />

leivinuuneja ja takka-leivinuuneja.<br />

Poltetusta tiilestä voidaan myös muurata<br />

täysin yksilöllisten tarpeiden mukainen<br />

tulisija, joka täyttää kunkin sisustukselliset<br />

ja käyttötekniset vaatimukset. Tiilerin<br />

myyntipisteistä on saatavissa suosittujen tulisijojen<br />

yksityiskohtaiset piirustukset ja tarvikeluettelot.<br />

Tyylikäs lisälämmönlähde<br />

Rakennuslainsäädännössä edellytetään<br />

omakotitalojen lämmitykseltä toimintavarmuutta<br />

tuontipolttoaineen saannin estymisen,<br />

sähkökatkon tms. varalle. Tällöin katseet<br />

kohdistuvat kotimaista puuta lämmönlähteenä<br />

käyttäviin varaaviin tulisijoihin.<br />

Varalämmitysjärjestelmänä toimimisen<br />

lisäksi varaavalla tulisijalla voidaan leikata<br />

muun energiankäytön kulutushuippuja talvisin.<br />

Tulisija muodostaakin usein rinnakkaisjärjestelmän<br />

jonkun muun lämmöntuottojärjestelmän<br />

kanssa.<br />

Lämmön lisäksi tulisija täydentää tyylikkäästi<br />

myös suomalaisen kodin sisustusta.<br />

Lisätietoja tiilistä ja tiilirakentamisesta<br />

Tiileri-myynti:<br />

Helsinki, puh. 09-878 5432<br />

Tampere, puh. 03-368 5883<br />

Turku, puh. 02-275 7500<br />

Kouvola, puh. 05-384 552<br />

Kuopio, puh. 017-282 4805<br />

Oulu, puh. 08-371 995<br />

Seinäjoki, puh. 06-414 4553<br />

Tiileritehtaat:<br />

Tiileri Keramia<br />

22730 Mjösund<br />

Puh. 02-420 000, fax 02-420 300<br />

Tiileri Seppälä<br />

Kyröntie 504, 21450 Tarvasjoki<br />

Puh. 02-484 300, fax 02-484 8919<br />

Tiileri Ylivieska<br />

Lentokentäntie 833, 84880 Ylivieska<br />

Puh. 08-427 6000, fax 08-427 139

Uusi vuosituhat on in-<br />

noittanut laattadesignerit muuttamaan<br />

keramiikan luonteen ja olemuksen.<br />

Perinteisen keramiikan rinnalle<br />

on saatu täysin uudenlainen tyyli laatalle<br />

tai paremminkin voisi sanoa laatoitukselle.<br />

Näkee, että laattasuunnittelijat<br />

ja -valmistajat eivät ole antaneet<br />

minkään rajoittaa uusien kuvioiden<br />

ja värien markkinoille tuloa,<br />

niin rohkeita ja yksilöllisiä uudet tuotteet<br />

ovat. Nyt on trendikästä yhdistää<br />

keramiikkaan muita materiaaleja<br />

kuten lasia, puuta ja metalleja.<br />

Pukkilan uutuudet, tänä keväänä kauppoihin<br />

tulevat tuotteet kertovat, mitä kaikkea<br />

sisustaja löytää.<br />

Suosittu materiaali, mitä keraamiseen<br />

laattaan yhdistetään, on lasi. Lasi erottuu<br />

keramiikan rinnalla kauniin läpikuultavana<br />

ja lasissa myös värit tulevat esiin aitoina ja<br />

Laatoitus<br />

Keraamisen laat<br />

3<br />

Teksti: Paula Kaseva Kuvat: Jukka Jurva<br />

1<br />

voimakkaina. Lasilistaa voi käyttää perinteisen<br />

koristelistan tapaan, mutta sillä saa<br />

myös kivoja yksityiskohtia, esim. laatoitukseen<br />

upotetun peilin kehystämiseen. Pukkilan<br />

lasilistoissa ja pikkuneliöissä on runsaasti<br />

värivaihtoehtoja. (1)<br />

Kotimainen uutuus, Lumi-seinälaatta, on<br />

eleettömän kaunis, valkoinen ja mattapintainen.<br />

Sen himmeänä hohtava pinta tulee<br />

hyvin esiin, kun siihen yhdistetään<br />

mosaiikkilistoja. Kapeissa listoissa on yhdistetty<br />

värejä sävysävyyn, ajatonta harmaata,<br />

raikkaita sinisiä sävyjä aj luonnonläheisiä<br />

vihreitä. Lattialaataksi sopii erinomaisesti<br />

Pukkila Season 10x10 lattialaatat,<br />

joissa toistuvat listojen värit. (2)<br />

Ehdottoman trendikästä on yhdistää erityyppisiä<br />

laattoja toisiinsa. Pukkila Harmonyn<br />

pikkumosaiikit yhdistettynä valkoiseen,<br />

kiiltävään laattaan on tämän ajan<br />

42<br />

5<br />

5<br />

"must" laatoituksissa. Tällä tavoin saadaan<br />

myös aikaan yksilöllisiä ja ajattomia laatoitusyhdistelmiä,<br />

joissa valmiit kuviot eivät<br />

vuosilukua paljasta. (3)<br />

Metalli on tällä hetkellä tärkeä materiaali<br />

sisustamisessa. Ripaus ylellisyyttä, kultaa<br />

ja hopeaa, kiiltävänä tai himmeänä,<br />

ihan oman maun mukaan, voi toteuttaa<br />

laatoituksissa. Tässä vain muutama esimerkki<br />

laajasta Pukkila-mallistosta. Lunare-seinälaatta<br />

(25x33) on ollut jo jonkin<br />

aikaa myynnissä, mutta siinä näkyvät selkeästi<br />

tämän hetken laattatrendi; laatasta<br />

on leikattu pala metallinhohtoiselle kuviol-<br />

7<br />

2<br />

9

6<br />

8<br />

Laatoitus<br />

an uusi olemus<br />

le. Listat näyttävät metallilta, mutta ovat<br />

aitoa keramiikkaa. (4)<br />

Lämmin puu ja keramiikka sopivat toisiinsa<br />

erinomaisesti. Yleensä laatoitettu tila<br />

kalustetaan puun sävyisin kalustein, mutta<br />

nyt on mahdollista myös yhdistää puuta<br />

laatoituksiin. Tässä aito, tumma eksoottinen<br />

puu on osana koristelistaa ja keskikuviota.<br />

Vaalea puu-metallilista ja -kuvio ovat<br />

jäljitelmää, mutta osoitus keramiikan mahdollisuuksista.(5)<br />

Uutuus Pukkila Savana seinälaatta<br />

(25x33) edustaa tyypillisimmin keramiikan<br />

uusinta tyyliä. Itse pohjalaatta on hillitysti<br />

strukturoitu ja väreinä valkoinen ja vaalea<br />

beige. Laatan juju on kuviossa ja listoissa.<br />

Tässä yksi Savanan kuviovaihtoehdoista,<br />

jota voisi paremmin kutsua keraamiseksi<br />

taideteokseksi. Tätä listaa ei tarvitse laittaa<br />

tyypillisesti koko tilaa kiertämään, vaan<br />

esim. leikkaamalla peruslaatasta listan kokoinen<br />

pala pois ja laittamalla listan tilalle,<br />

niin upea yksityiskohta on valmis. (6)<br />

Pukkila Magian pastellivärit ovat ajankohtaisia<br />

tänä kevään sisutamisessa. Uu-<br />

43<br />

4<br />

10<br />

11<br />

simpana lila, joka näin vaaleansävyisena<br />

tulee varmasti miellyttämään myös suomalaista<br />

sisustajaa. Myös muut valoisat ja pehmeät<br />

pastellisävyt tuntuvat mukavilta pimeän<br />

talven jälkeen. (7)<br />

Uljas ja ylellinen Pukkila Eden mahtailee<br />

koollaan, 32x55. Heleän vaalean sinisen<br />

lisäksi tuotetta valmistetaan vaaleana,<br />

mustavalkoisena ja ruskean eri sävyin. (8)<br />

Pukkila Basic-lattialaattasarjan pastellivärit<br />

lila, sininen ja vihreä antavat rohkealle<br />

sisutajalle mahdollisuuden perinteisestä<br />

ruskean sävyisestä lattiasta poikkeavaan<br />

lattiaväritykseen. Nämä huikean kauniit yksivärilaatat<br />

soveltuvat erinomaisesti koko<br />

kodin lattiamateriaaliksi.(9)<br />

Aidot luonnonkivilistat elävöittävät lattialaatoitusta.<br />

Näitä lattialistoja voi yhdistellä<br />

useisiin lattialaattoihin Pukkilan laajasta<br />

valikoimasta. (10)<br />

Yksi tämän kevään Pukkilan lattialaattauutuuksista<br />

on Top Slate. Tuotetta valmistetaan<br />

useita eri kokoja ja värivaihtoehtoja<br />

on runsaasti. Vaalean harmaan ja<br />

ajankohtaisen beigen rinnalla on tummia<br />

ja reheviä värejä, kuten gra<strong>fi</strong>itin harmaata,<br />

terraa, vihreää ja sinistä. Kauniit mosaiikkilistat<br />

ja kuviot saavat katseen kääntymään<br />

lattiaan. (11)

Myymälä on miellyttävän valoisa ja avara.<br />

Thaluaa ostospaikaltaan asiantuntemus-<br />

ämän päivän sisustaja<br />

ta ja palvelua. Sisustusmateriaalivalikoiman<br />

pitää myös olla riittävän laaja<br />

ja valinnan helpottamiseksi valmiita sisustusideoita.<br />

Tätä kaikkea pyrkivät<br />

Pukkilan omat myymälät, Pukkila Kaakelitorit,<br />

asiakkailleen tarjoamaan.<br />

Laatoitus<br />

PUKKILA KAAKELITORI<br />

– vaativan sisustajan ostospaikka<br />

Teksti: Paula Kaseva<br />

Tällä hetkellä myymälöitä on viisi, Vantaalla,<br />

Espoossa, Turussa, Tampereella<br />

ja Oulussa. Myymälät ovat laatoituksen<br />

erikoisliikkeitä, joista voi hankkia<br />

keraamiset laatat ja laatoitus- ja vedeneristämisaineet.<br />

Asiantuntevat myyjät<br />

opastavat kaikissa laatoitukseen liittyvissä<br />

kysymyksissä.<br />

44<br />

Espoossa Pukkila Kaakelitori täyttää<br />

tänä keväänä kaksi vuotta. Espoon myymälä<br />

on suunniteltu palvelemaan erityisesti<br />

pääkaupunkiseudun sisustajia. Myymälä on<br />

250 neliöinen, avara ja valoisa. Myymälässä<br />

on paljon valmiiksi laatoitettuja seinä-<br />

ja lattiapintoja, jotka helpottavat valintoja.

"Asiakkaat ovat aivan ihastuksissaan, kun voivat nähdä tuotteet<br />

näin valmiina pintoina. Yksittäisestä laatasta on vähän vaikea<br />

kuvitella, miltä se isompana pintana näyttää" kertoo myymäläpäällikkö<br />

Tanja Pullola. "Ja vaikka ei laatoitettuna olisikaan juuri<br />

se asiakkaan haluama väri, saa pinnasta kuitenkin selville minkälaisen<br />

<strong>fi</strong>iliksen laatta antaa".<br />

Pukkilan seinä- ja lattialaattavalikoimat ovat runsaat, samoin<br />

kuvioita ja listoja löytyy melkoiset määrät. "Asiakkaat kehuvat näitä<br />

valmiita ideoita, joiden perusteella voi helposti suunnitella omat<br />

laatoitettavat pinnat. Kuinka näitä listoja ja kuvioita oikein sijoittelisi,<br />

on asiakkaan tyypillinen kysymys. Myymälässämme asiakas<br />

voi nähdä paljon erilaisia vaihtoehtoja listojen ja kuvioiden sijoittamiseksi"<br />

sanoo Tanja. "Ja jos asiakasta miellyttävää ideaa ei löydy,<br />

suunnitellaan se yhdessä".<br />

Keraaminen laatta on sisustusmateriaali, joten valikoiman pitää<br />

sisältää jokaisen makua ja tyyliä miellyttävät tuotteet. Myöskin<br />

viimeiset sisustustrendit, värit ja kuviot pitää laatoissa näkyä.<br />

"Kyllä asiakkaat haluavat tänä päivänä tietää, mikä on tämän<br />

päivän muotijuttu. Usein he tietävät sen jo myymälään tullessaan<br />

Myymäläpäällikkö<br />

Tanja Pullolan on<br />

helppo hymyillä.<br />

Espoon myymälän<br />

asiakkaat kehuvat<br />

Pukkilan tuotteita,<br />

esillepanoa ja erinomaista<br />

palvelua.<br />

Laatoitus<br />

45<br />

Valmiit laatoitusideat helpottavat asiakasta<br />

valinnoissa. Pukkila Origamin<br />

itämainen tyyli on edelleen ajankohtaista<br />

sisustamisessa.<br />

ja odottavat tietenkin, että myös meiltä löytyy" kertoo Tanja. "Laatoituksen<br />

halutaan kestävän kuitenkin useita vuosia. Toivotaan,<br />

että sitä jaksaa katsella pitkään ja että tila kestää myös vuosien<br />

kovan käytön ja kulumisen. Tekniset kysymykset ovat hyvin tärkeitä<br />

ja ajankohtaisia. Meiltä saa myös kaupan päälle laatoitus- ja<br />

vedeneristämisohjeet" kehuu Tanja.<br />

Pukkila Kaakelitorit:<br />

Vantaa<br />

Tiilipojanlenkki 4, puh. 09-4159 2770<br />

Espoo<br />

Finnooniitynkuja1, puh. 09-5840<br />

0431<br />

Turku<br />

Pitkämäenkatu 9, puh. 02-412 2750<br />

Tampere<br />

Viinikankatu 47, puh. 03-389 9790<br />

Oulu<br />

Lekatie 2, puh. 08-882 1802

Betonikattotiili on kestä-<br />

vä, luonnon kiviaineksista valmistettu<br />

katemateriaali pohjoiseen ilmanalaan.<br />

Kestävyys on tärkeä valintakriteeri<br />

etsittäessä mahdollisimman<br />

ympäristöystävällisiä ja luonnollisia<br />

rakennusmateriaaleja. Betonitiilikatto<br />

on edullinen, helppo<br />

ja nopea asentaa, äänetön<br />

ja sään rasituksia kestävä materiaali<br />

ja siksi se onkin paitsi<br />

ammattilaisten, myös suomalaisten<br />

pientalorakentajien<br />

suosima katemateriaali.<br />

Vesikatto<br />

Ormaxille klassisen<br />

symmetrinen betonikattotiili<br />

Teksti: Dakota Lavento Kuvat: Juha Jarva, Pekka Kiirala<br />

Sementistä, hiekasta ja vedestä valmistetun<br />

betonikattotiilen tuotantoon tarvittava<br />

energia sekä sen aiheuttamat päästöt<br />

ovat vähäisiä muihin katemateriaaleihin<br />

verrattuna. Myös kierrätys ja uusiokäyttö<br />

ovat mahdollisia. Lafarge Braas Ormax<br />

46<br />

Katot Oy:n kattotiilet valmistetaan läpivärjätystä<br />

betonista ja viimeistellään betonimassan<br />

sävyisellä pintamaalilla. Pitkäikäisten<br />

ja kestävien pigmenttien ansiosta kattoa<br />

ei tarvitse maalata koskaan uudestaan.<br />

Lafarge Braas Ormax Katot Oy:n uuden,<br />

Orimattilan Pennalaan<br />

valmistuneen kattotiilitehtaan<br />

tuotanto on käynnistynyt<br />

klassisen symmetrisellä<br />

Ormax-tiilipro<strong>fi</strong>ililla.<br />

Sitä valmistetaan kahdeksaa<br />

väriä. Uusi pro<strong>fi</strong>ili tulee<br />

myyntiin ensi kesä-<br />

Lafarge Braas Ormax Katot Oy:n uuden, Orimattilan Pennalaan valmistuneen kattotiilitehtaan tuotanto on käynnistynyt klassisen symmetrisellä<br />

Ormax-tiilipro<strong>fi</strong>ililla. Tehtaan on suunnitellut arkkitehti Pasi Raevaara.

kuussa. Jatkossa tuotevalikoimaa laajennetaan<br />

eri tavoin pinnoitetuilla kattotiilillä.<br />

Pennalan betonikattotiilitehdas valmistui<br />

aikataulussa. Koneasennukset saatiin<br />

loppusuoralle lokakuussa ja ensimmäinen<br />

7000 kappaleen koe-erä uuden tiilipro<strong>fi</strong>ilin<br />

Ormax-tiiliä valmistui aikataulun mukaan<br />

9. lokakuuta. Noin 70 miljoona markkaa<br />

maksaneen Pennalan tehtaan vuosikapasiteetti<br />

on noin 30 miljoonaa betonikattotiiltä.<br />

Tehdas otettiin käyttöön joulukuussa<br />

ja vihkiäisiä vietetään huhtikuussa<br />

2001.<br />

Uudessa tehtaassa Lafarge Braasin laaja<br />

tuotekehitys ja tutkimustoiminnan tulosten<br />

hyödyntäminen helpottuu. Erilaisten<br />

runkoainefraktioiden käyttö on helpompaa<br />

ja betonireseptejä voidaan vaihdella enemmän.<br />

Uusi tekniikaltaan moderni tehdas on<br />

varsin pitkälle automatisoitu. Myös itse prosessi<br />

ja prosessin layout ovat vanhoihin tehtaisiin<br />

verrattuna muuntelukykyisempiä.<br />

Korkeampi automaatioaste takaa entistä<br />

tarkemmat kontrollimahdollisuudet.<br />

Ympäristöaspekti kaikessa mukana<br />

Ormaxin uuden Pennalan tehtaan logistiikkaa<br />

on suunniteltu mahdollisimman<br />

tarkkaan, jotta lastaukset tapahtuvat entistä<br />

kätevämmin ja nopeammin. Kaikki kattotiilet<br />

pakataan jatkossa samanlaisille lavoille,<br />

jolloin lavojen kierrätys ja palautus yhdelle<br />

tehtaalle on asiakkaalle selkeästi aiempaa<br />

vaivattomampaa. Myös tiilipakkauksissa<br />

on pyritty ottamaan huomioon asiakastoiveet<br />

mahdollisimman tarkasti. Uusi<br />

pakkaustapa helpottaa kattotiilien käsittelyä,<br />

siirtämistä ja katollenostoa.<br />

Asiakkaalle ja kaupalle on tietenkin selkeä<br />

parannus, että kaikki Ormax kattotuotteet<br />

löytyvät jatkossa samalta tontilta, joka<br />

vielä sijaitsee kuljetusten suhteen optimaalisessa<br />

kohdassa Suomea.<br />

Asiakaskin voi vaikuttaa<br />

Merkittävä ympäristörasitus betonikattotiilien<br />

osalta muodostuu kuljetuksista.<br />

Suomen kokoisessa maassa kattotiiliä joudutaan<br />

kuljettamaan maanteillä melkoisesti<br />

ja jokainen turha matka aiheuttaa myös<br />

turhaa ympäristökuormitusta. Jälkitoimituksien<br />

välttäminen säästää sekä kustannuksia<br />

että ympäristöä. Siksi tiilikaton<br />

Vesikatto<br />

markkinoinnissa onkin siirrytty varsinaisten<br />

kattotiilten tarjoamisesta kokonaisen<br />

katon markkinointiin. Kun asiakas mieltää<br />

hankkivansa koko katon kerralla, kaik-<br />

Betonikattotiiliä jo vuodesta 1844<br />

47<br />

kine tarvikkeineen, hän myös osaa tilata<br />

sen samaan kuormaan ja koko paketti siirtyy<br />

rakennuskohteeseen yhdellä kuljetuksella.<br />

Ormaxin Pennalan tehdas on tekniikaltaan<br />

moderni ja pitkälle automatisoitu ja prosessiltaan<br />

muuntelukykyinen.<br />

Kun Adolf Kroher Staudachin sementti- ja sementtituotetehtaassaan ryhtyi vuonna<br />

1844 valmistamaan käsin lyömällä betonikattotiiliä, hän olisi hämmästynyt, mikäli olisi<br />

saanut kurkistaa tulevaisuuteen ja ihailla Lafarge Braas Ormax Katot Oy:n viime vuoden<br />

lopussa Orimattilan Pennalaan valmistunutta betonikattotiilitehdasta. Adolf Kroher<br />

sai muuten mullistavasta keksinnöstään diplomin Wienin maailmannäyttelyssä 1873.<br />

Adolf Kroherin mukaan betonikattotiilen valmistukseen tarvitaan kutakin työntekijää<br />

kohti 16-20 m2 lämmitettävä tila, jossa pitää olla työpöytä, kovasta puusta valmistettu<br />

vasara, tavallinen muurauslasta ja tasoitusrauta massan tasoitukseen, teräksinen<br />

kiilloitusterä sileiden pintojen valmistukseen sekä messinkilankainen hieno värisiivilä<br />

ja vesisäiliö. Näiden lisäksi tarvitaan vielä erilaisia malleja ja muotteja.Tehtaassa<br />

on oltava myös valurautainen muotti sekä n. 150 kpl aluslautoja työkaluineen. Adolf<br />

Kroher olisi varmasti hyvin ihastunut Ormaxin Pennalan tehtaaseen!

Parocin<br />

Internet-sivuilta<br />

apua rakentamiseen<br />

Paroc Oy Ab:n Rakennuseristeet<br />

divisioona on<br />

uusinut Internet-sivustonsa<br />

(www.paroc.<strong>fi</strong>/rakennuseristeet).<br />

Paitsi että sivujen rakenne on selkiytynyt<br />

ja ilme raikastunut, on sivuilla<br />

nyt entistä enemmän ajankohtaista<br />

tietoa eristämisestä ja rakentamisesta.<br />

Pienrakentajille ja ammattilaisille<br />

on omat tietopakettinsa. Sekä uudisrakentajat<br />

että vanhan talon saneeraajat<br />

hyötyvät käytännönläheisistä<br />

ohjeista ja tutkimustiedoista. Tietoa<br />

eristämisestä saa kätevästi myös Parocin<br />

informatiivisistä esitteistä, jotka<br />

nekin löytyvät nyt netistä pdfmuodossa.<br />

Parocin TTT-sivut ovat<br />

myös tutustumisen arvoiset. Paroc<br />

TTT-ratkaisu kertoo, miten talosta<br />

rakennetaan terve, toimiva ja turvallinen<br />

– ja kiristyvien eristysnormien<br />

mukaisesti energiaa säästävä.<br />

Uusia tuulia<br />

Ole oman<br />

rakennushankkeesi isäntä<br />

Rakentamisessa on vastassa varsinainen<br />

kapulakielen viidakko. Uudisrakentaja<br />

on rakennuttaja. Ottaessaan<br />

rakennuttajakonsultin työhön, hänestä<br />

tulee tilaaja. Jos hän ottaa vasaran<br />

käteensä, hänestä tulee rakentaja. Omakotitalon<br />

rakentaja on käytännössä kuitenkin<br />

hankkeen isäntä, joka maksaa kaiken.<br />

Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan<br />

vuoden 2000 alussa. Uusi laki toi<br />

mukanaan kokonaisvastuun pientalorakentajalle<br />

itselleen, mutta hänen pitää osata jakaa<br />

vastuu pienempiin osiin, suunnittelijoille,<br />

vastaavalle mestarille, valvojalle ja urakoitsijoille.<br />

Heidän osaltaan vastuun pitää<br />

olla myös yksiselitteinen ja taloon muuttavan<br />

perheen pitää osata olla oman rakennushankkeensa<br />

ISÄNTÄ. Uuden lain tavoitteena<br />

on selkeästi vastuun ottamisen toteutuminen<br />

ja sitä kautta rakentamisen laadun<br />

parantaminen. Rakentamisen hyvän laadun<br />

valvonta ei saa jäädä viranomaisen aktiivisuuden<br />

ja resurssien varaan, vaan vastuun<br />

kantaa viime kädessä rakennuttaja, joka<br />

pientalorakentamisessa on useimmiten tulevan<br />

talon isäntä. Laki edellyttääkin, että<br />

rakennuttajalla on tarvittavat edellytykset<br />

hankkeen toteuttamiseen sekä käytettävissä<br />

riittävän pätevät henkilöt hankkeen vaativuuden<br />

mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa,<br />

että hartiapankkirakentaminen alkaa<br />

olla useimmille vaativa tehtävä. Rakennuttaja<br />

on kuitenkin ainoa osapuoli rakennushankkeessa,<br />

jolta laki ei edellytä soveltuvaa<br />

koulutusta tehtävään. Siksi joka käänteessä<br />

kannattaa käyttää ammattihenkilöi-<br />

48<br />

tä oikeilla paikoilla. ”Pullopalkalla” näitä<br />

töitä ei enää tehdä. <strong>Rakentaja</strong>n kannattaakin<br />

selvittää itselleen rakennuttajan tehtävät<br />

tai yksinkertaisesti antaa ne pätevän<br />

henkilön tehtäväksi. Olipa oma osuus hankkeesta<br />

millainen tahansa, rakentajan pitää<br />

olla oman rakennushankkeensa isäntä.<br />

Rakentamisen hallintajärjestelmä<br />

Useimmille perheille tulee jossain elämän<br />

vaiheessa tarve vaihtaa asuntoa. Asunnon<br />

vaihtoa harkitessaan, perhe tarvitsee tietoa<br />

tehdäkseen itselleen sopivan ratkaisun. Yhä<br />

useammin sopivan asunnon löytyminen<br />

edellyttää oman kodin rakentamista.<br />

Valitessaan itselleen sopivimmaksi vaihtoehdoksi<br />

rakentamisen, perhe tarvitsee<br />

entistä enemmän tietoa. Tarvittavan tiedon<br />

löytäminen on kertarakentajalle vaikeaa.<br />

Ei välttämättä ole itsestään selvää edes se,<br />

mistä pitäisi aloittaa. Nyt <strong>Rakentaja</strong>n Suorakanava<br />

tarjoaa apua juuri näihin ongelmiin.<br />

”Ole oman rakennushankkeesi isäntä”<br />

-niminen pientalorakentamisen hallintajärjestelmä<br />

opastaa perhettä oikean asuntovaihtoehdon<br />

valinnassa. Rakentamaan<br />

ryhtyviä Isäntäsarja opastaa koko hankkeen<br />

ajan, aina hankekartoituksesta takuuajan<br />

toimenpiteisiin asti. ”Ole oman rakennushankkeesi<br />

isäntä” on rakennusalan<br />

ammattilaisten kokoama tietopaketti, joka<br />

keskittyy pitkälti juuri pientalon rakennuttajan<br />

tarvitsemiin tietoihin. Tarkoituksena<br />

on auttaa rakentaja pitämään hankkeen<br />

ohjakset omissa käsissään. Vaikka rakennushankkeen<br />

läpiviemiseen kannattaa ja<br />

täytyykin käyttää ammattilaisia, on rakentajan<br />

hyvä ymmärtää rakennushankkeen<br />

kokonaisuus. <strong>Rakentaja</strong>n on myös osattava<br />

vaatia muita osapuolia toimimaan tehtäviensä<br />

edellyttämällä tavalla. Viikoittain<br />

täydennettävä pientalon rakentamisen hallintajärjestelmä<br />

löytyy internetistä, osoitteesta<br />

www.rakentajan.suorakanava.<strong>fi</strong><br />

<strong>Rakentaja</strong>n Suorakanava tarjoaa tietoa<br />

sekä rakennus- että remontointihankkeen<br />

läpi viemiseen. Kaikki <strong>Rakentaja</strong>n Suorakanavan<br />

tarjoamat palvelut ovat ilmaisia.

Kattojen kokonaistoimitukset ovat<br />

lyöneet itsensä hyvin läpi. Erilais<br />

ten kattotarvikkeiden myynti kasvaa<br />

koko ajan ja valikoima kasvaa kattamaan<br />

kaikenlaiset tarpeet. Tämän vuoden<br />

uutuuksia ovat mm. keskuspölynimurin<br />

poistoputki sekä edullisempi aluskate, jota<br />

myydään nykyisin mallistossa olevan hen-<br />

Tiileri-kiuaskivet ovat uudentyyppisiä,<br />

keraamisia kiuaskiviä, joiden<br />

ainutlaatuiset ominaisuudet mahdollistavat<br />

nautinnolliset löylyt. Huokoisen<br />

rakenteensa ansiosta kivet varastoivat osan<br />

löylyvedestä ja höyrystävät sen hiljalleen<br />

aikaansaaden pitkät ja kosteat löylyt. Hyvän<br />

lämpöshokkikestävyytensä ansiosta keraamiset<br />

kivet kestävät kotisaunan kiukaassa<br />

normaalia pidempään ja löylyhuoneen<br />

lattia pysyy siistinä, kun kivistä ei irtoa likaavaa<br />

pölyä.<br />

Käyttö eri kiuastyypeissä<br />

Tiileri-kiuaskivet soveltuvat käytettäväksi<br />

niin sähkökiukaissa kuin kerta- että jatkuvalämmitteisissä<br />

puukiukaissa. Parhaimmil-<br />

Tiileri Keramia<br />

22730 Mjösund<br />

Puh. 02-420 000, fax 02-420 300<br />

Uusia tuulia<br />

Uutuustuotteita kattotarvikkeisiin<br />

gittävän aluskatteen rinnalla. Lämpöeristetyn<br />

keskuspölynimurin poistoputken halkaisija<br />

on 75 mm ja siinä on supistukset<br />

50 mm:n putkelle. Kondenssisuojattu kevyt<br />

aluskate Span-Flex on B2- paloluokiteltu<br />

ja sillä on hyvät repäisylujuusominaisuudet.<br />

Rullakoko on 75 m2 .<br />

Kondenssisuojattu sisätaitteen pohjapelti<br />

korvaa sisätaitteen pohjalaudoituksen ja<br />

vähentää siten työkustannuksia. Sen pituus<br />

on kolme metriä. Sisätaitteen nostopellit<br />

vähentävät vuotovaurioita ja ne on tarkoitettu<br />

sisätaitteen aloittamiseen keskeltä lapetta.<br />

Nostopellit on sekä oikealle että vasemmalle.<br />

XL-läpivienti on tarkoitettu isoja läpivientejä,<br />

esimerkiksi öljylämmityskattilan<br />

putkea varten. Suurin läpimenevä putki voi<br />

olla läpimitaltaan 250 mm. Läpivientiin<br />

kuuluu myös tiivistävä kumihattu.<br />

Taloihin, joissa on normaalia pidemmät<br />

räystäät, kuten aumakattoisissa taloissa,<br />

löytyy nyt myös normaalia pidemmät 1,2<br />

metrin jalat seinätikkaisiin.<br />

Lisätietoja: Lafarge Braas Ormax Katot Oy, p. 09-25337200 tai www.ormax.<strong>fi</strong>.<br />

laan ne ovat sähkökiukaissa, joissa löylyt<br />

ovat kuivia.<br />

Kertalämmitteisissä puukiukaissa keraamiset<br />

kivet lyhentävät lämmitysaikaa ja pienentävät<br />

puun kulutusta, sillä kivitilassa on<br />

massaltaan vähemmän kiviä.<br />

Ns. jatkuvasti kylpykunnossa olevien kiuastyyppien<br />

kohdalla tulisi keraamisia kiviä<br />

käyttää vain ladonnan pintakivinä, sillä tä-<br />

Tiileri Seppälä<br />

Kyröntie 504, 21450 Tarvasjoki<br />

Puh. 02-484 300, fax 02-484 8919<br />

49<br />

Gyproc-koristelistoilla<br />

sisustukseen näyttävyyttä<br />

Gyproc-koristelista antaa sekä uudisettä<br />

korjauskohteiden sisustukseen pikantin<br />

lisäilmeen. Helposti työstettävä<br />

lista sopii erinomaisesti myös tilanteisiin,<br />

joissa vanhaa huonetilaa muunnetaan<br />

esimerkiksi kattoa madaltamalla tai<br />

seinien paikkaa vaihtamalla.<br />

Hinnaltaan Gyproc-koristelista pärjää<br />

puulistalle mainiosti. Työstettävyydeltäänkin<br />

se on vähintään yhtä hyvä.<br />

Lisätietoja: Gyproc Oy, tekninen tuki<br />

puh. 010 802 080.<br />

Keraamisilla Tiileri-kiuaskivillä pehmeät ja kosteat löylyt<br />

män tyyppisten kiukaiden toiminta perustuu<br />

mahdollisimman suureen massaan.<br />

Oikea ladontatapa keraamisille kiville<br />

Valmistusmenetelmästään johtuen keraamiset<br />

kivet ovat lähes samanmuotoisia<br />

ja -kokoisia. Tästä huolimatta tulee ladottaessa<br />

huomioida, että riittävän ilmavan ladonnan<br />

aikaansaamiseksi kivet tulee latoa<br />

sekaisin, ilman järjestelmällisyyttä. Kiviä ei<br />

saa kiilat avastusten väleihin eikä latoa<br />

korkeaa kekoa vastusten päälle.<br />

20-25 kg:n kiukaaseen sopii n. 16-17<br />

kg keraamisia kiviä. Kivet tulisi latoa uudelleen<br />

vuoden välein ja parhaan mahdollisen<br />

löylynautinnon varmistamiseksi suosittelemme<br />

kivien vaihtoa kahden vuoden välein.<br />

Tiileri Ylivieska<br />

Lentokentäntie 833, 84880 Ylivieska<br />

Puh. 08-427 6000, fax 08-427 139

Lattialevy PAROC GRS (ground slab)<br />

on kehitetty pientalojen maanvaraisten<br />

lattioiden lämmöneristykseen sekä ulkopuoliseen<br />

routaeristykseen.<br />

PAROC GRS on jäykkä Vuorivillalevy,<br />

jonka ominaisuudet on kehitetty nimenomaan<br />

lattioita ja routaeristystä ajatellen.<br />

Tyypillisiä käyttökohteita ovat<br />

pientalojen maanvaraiset lattiat, joissa betonilaatan<br />

tai tiivistetyn soran päälle asennetaan<br />

kantava lämmöneriste. Eristeen<br />

päälle tulee pintavalu ja lattiapinnoite.<br />

Tuote soveltuu erinomaisesti myös sokkelin<br />

ulkopuoliseen routaeristykseen kun<br />

paikassa ei ole ajoneuvokuormitusta.<br />

PAROC GRS:n edut<br />

• muodostaa lattiaan kapillaarikatkon ja<br />

estää näin maakosteuden nousun rakenteisiin<br />

Uusia tuulia<br />

PAROC GRS tuo lämpöä lattiaan<br />

Sisäilmayhdistys, Rakennustietosäätiö ja<br />

rakennusalan järjestöt ovat julkaisseet Sisäilmastoluokitus<br />

2000 -asiakirjan, joka<br />

sisältää tavoitearvot lämpöoloille ja sisäilman<br />

laadulle sekä ohjeet hyvän sisäilmaston<br />

suunnittelulle ja toteutukselle. Lisäksi<br />

esitetään vaatimukset rakennusmateriaalien<br />

epäpuhtauspäästöille ja ilmanvaihtotuotteiden<br />

puhtaudelle. Sisäilmastoluokitus<br />

on vapaaehtoinen keino tilata, suunnitella<br />

ja toteuttaa määräystasoa korkeatasoisempi<br />

sisäilmasto uudisrakentamisessa.<br />

Huonoon sisäilmastoon kohdistuvat valitukset<br />

ja niistä johtuvat terveys- ja viihtyvyysongelmat<br />

ovat viime aikoina olleet kovin<br />

yleisiä. Niiden aiheuttamat kustannukset<br />

ovat professori Olli Seppäsen mukaan<br />

Suomessa vuosittain miljardiluokkaa. Rakentamisen<br />

laadun parantamiseksi on Suomessa<br />

viime vuosina pyritty tekemään paljon.<br />

Eräs merkittävä toimenpide on ollut<br />

vuonna 1995 käyttöönotettu maailmanmitassa<br />

ainutlaatuinen Sisäilmaston, rakennustöiden<br />

ja pintamateriaalien luokitus, jonka<br />

uudistettu versio julkaistiin 27.2.2001.<br />

• ei vety lattian alla eikä routaeristeenä,<br />

vaan pysyy aina riittävän kuivana<br />

• vesivauriotapauksissa ilmaa läpäisevä<br />

lattian eriste voidaan kuivata kuivauslaitteistolla<br />

helpommin kuin muovieriste<br />

• asettuu helposti ja keikkumatta tasatulle<br />

alustalle<br />

Lisätietoja: Paroc Oy Ab, puh. 0204 55 4868, www.paroc.<strong>fi</strong><br />

Sisäilmalle uudet tavoitearvot ja ohjeet niiden saavuttamiseksi<br />

Sisäilmastoluokitus on tehnyt mahdolliseksi<br />

ohjata tietoisesti ja hallitusti rakentamista<br />

niin, että valmistuvassa talossa on<br />

hyvä, terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto.<br />

Luokitus sisältää lukuarvoina ilmoitetut vaatimukset<br />

hyvälle sisäilmalle, esimerkiksi<br />

lämpötilalle ja epäpuhtauksien pitoisuuksille.<br />

Sisäilmaston laatua koskevat vaatimukset<br />

on jaettu kolmeen luokkaan. Paras luokka,<br />

S1, tarjoaa tilan käyttäjille yksilöllisesti<br />

hallittavat olosuhteet. Luokka S2 täyttää<br />

hyvin viihtyisälle sisäilmastolle asetettavat<br />

vaatimukset. Luokka S3 on lähellä lainsää-<br />

50<br />

• on helppo leikata ja käsitellä<br />

• päälle valettu betonilaatta voi kuivua sekä<br />

ylös- että alaspäin ja betonin kuivumista<br />

voidaan näin nopeuttaa ja samalla vähentää<br />

betonilaatan käyristymistä.<br />

Levykoko on 600 x 1200 mm 2 ja paksuudet 50, 100, 125, 150 mm.<br />

dännön asettamia minimivaatimuksia ja<br />

vastaa ehkä tämän hetken rakentamisen<br />

yleisintä vaatimustasoa.<br />

Oleellinen osa sisäilmastoluokitusta on<br />

rakennusmateriaalien luokitus niiden haitallisten<br />

päästöjen perusteella. Parhaaseen<br />

M1-luokkaan on testien perusteella hyväksytty<br />

yli 400 erilaista materiaalia. Uusi Sisäilmastoluokitus<br />

asettaa vastaavat vaatimukset<br />

myös ilmanvaihtotuotteiden puhtaudelle.<br />

Sisäilmastoluokituksessa on myös suunnittelua<br />

ja rakentamista ohjaava osa, jossa<br />

annetaan ohjeita mm. työmaan ja tilojen<br />

puhtaudelle. Uudessa luokituksessa on<br />

korostettu kunkin toimijan vastuuta hyvän<br />

lopputuloksen saavuttamisessa. Mukana on<br />

mm. vaatimus kosteudenhallintasuunnitelmasta,<br />

mikä ohjaa työmaan toimia parempaan<br />

ja kosteuden haittoja jo ennakolta<br />

vähentävään suuntaan. Lisäksi korostetaan<br />

mm. rakennusmateriaalien ja asennettavien<br />

ilmanvaihtolaitteiden työmaa-aikaista<br />

suojausta.

Me <strong>Rakentaja</strong>t<br />

ammattilaisnumero<br />

ilmestyy toukokuussa<br />

Toimitus<br />

Suorakanava Oy<br />

Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori<br />

Puh. 02-641 2161, fax 02-633 6284<br />

Ilmoitushinnat<br />

Sivukoko A4<br />

• 1/1 neliväri 14.900+alv<br />

• 1/2 7.900+alv<br />

• 1/4 4.600+alv<br />

Ilmoitusvaraukset: Aulis Ruotsalainen, p. 050-564 0564<br />

Aineiston viim. jättö vko 18<br />

Ilmestyminen vko 22<br />

Jakelu 35.000 kpl<br />

Materiaali<br />

• Ohjelmaversiot, MAC<br />

– Pagemaker, versiot 6.0-6.5<br />

– Freehand, versiot 5.5-8.0<br />

– Photoshop, versio 5.5<br />

– Word, versio 6.0<br />

– Teksturi II<br />

• Kuvatiedostot CMYK-muodossa, resoluutio 300 dpi<br />

• Diat, valokuvat<br />

• Materiaalin toimitus<br />

Virve Rintasalo, virve.rintasalo@suorakanava.<strong>fi</strong><br />

Eija Kannisto-Setälä, eija@suorakanava.<strong>fi</strong><br />

Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori<br />

Lisätietoa tämän lehden aihealueista löydät myös<br />

Internetistä seuraavista osoitteista:<br />

www.allergia.com<br />

www.gyproc.<strong>fi</strong><br />

www.lohjarudus.<strong>fi</strong><br />

www.neste.<strong>fi</strong>/lammitysjarjestelmat<br />

www.ormax.<strong>fi</strong><br />

www.paroc.<strong>fi</strong><br />

www.pukkila.com<br />

rakentajan.suorakanava.<strong>fi</strong><br />

www.tiileri.<strong>fi</strong><br />

www.vallox.com<br />

51

Kauppakatu<br />

52

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!