2/2011 - Väestöliitto

”Yleisin vieraskieli on venäjä,jonka puhujia onmaassa vajaa yksiprosentti.ryhmä koko väestössä: kaikista Suomenasukkaista 0,2 prosenttia on somalinkielisiä.Yleisin vieras kieli on venäjä, jonkapuhujia on maassa vajaa yksi prosentti.Suomalaiset miehet solmivat enemmänavioliittoja ulkomaalaisen kanssakuin suomalaiset naiset. Suosituimmaksiulkomaalaisen morsiamen maaksi onnoussut viime vuosina Thaimaa, entistensuosikkien Venäjän ja Viron ohitse. Naisettaas avioituvat erityisesti länsimaalaistenja turkkilaisten miesten kanssa.Maahanmuuttajatytöt vaillaliikkumisen vapautta?Monet Euroopan ulkopuolelta tulevat pitävätomaa perhe-elämäänsä hyvin erilaisenakuin suomalaista. Osa rajoittaatyttöjen kontakteja poikiin ja liikkumistakodin ulkopuolella. Nämä rajoitukset eivätkuitenkaan selity vain islaminuskolla,kuten yleisesti oletetaan: samantyyppisiätapoja harjoittavat muun muassa monetintialaiset hindut ja sikhit sekä Välimerenalueen kristityt ja Suomen vanhoillislestadiolaiset.Vanhoillisia ja kiihkomielisiäryhmiä on kaikissa suurissa uskonnoissa,samoin vapaamielisiä ja tavoiltaanmoderneja.Tyttäriä ja poikia suojellaan ja rajoitetaanmyös rasismin ja väkivallan pelossa.Väkivallan ja nimittelyn riski onkin useintodellinen. Mitä ulkopuolisemmaksi perheitsensä Suomessa kokee, sitä enemmänheillä on pelkoja ja tarvetta rajoittaalasten ja naisten elämää. Maahan muuttaneidenratkaisuihin myös perhepiirissävaikuttavat valtaväestön asenteet ja toiminta:kohdataanko heidät yhdenvertaisina?Katsooko enemmistö passiivisenasivusta nimittelyä, torjuntaa ja jopa väkivaltaa?Puhutaanko muuttaneista ongelmanavai ihmisinä?Suomalainen perhe-elämä on varsineksoottinen useimmista maailmankolkistatulevien ihmisten silmissä: naistenkokopäiväinen työssäkäynti, vanhustenhoito laitoksissa, perheväkivalta, nuortenvapaa seksuaalisuus ja moni muu perheilmiöhämmentää. Osalle tämä johtaatorjuntaan ja oman erilaisuuden korostamiseen.Maahan muuttaneissa on suhteessapaljon enemmän lapsia kotona hoitavianaisia kuin samanikäisissä suomalaisnaisissakeskimäärin. Esimerkiksi Suomessaasuvista yhdysvaltalaisista naisistaarviolta noin joka kolmas on kotonaeikä osallistu työmarkkinoille.Kotona olo vuodesta toiseen tyydyttääharvoja ulkomailta muuttaneita naisia.He haluaisivat päästä kieltä oppimaan,opiskelemaan, töihin ja mukaan yhteiskuntaan.Vuosia kotona oleva vieraskielinennainen on suomalaisessa yhteiskunnassasyrjäytymisvaarassa.Äidin pysyvä kotonaolo heijastuumyös perheen lapsiin. Suomeatai ruotsia osaamaton ja suomalaistayhteiskuntaa tuntematon äiti eikykene tukemaan lastensa koulunkäyntiäja valintoja.Kerran köyhä pakolainen,aina köyhä pakolainen?Maahanmuuttoa seuraa useimmillasosiaalinen lasku. Moni kärsii työttömyydestälasten ollessa pieniä, koskamuuttajat ovat enimmäkseen lapsentekoikäisiä.Vieraskielisistä lapsistakolme viidestä asuu vähävaraisessaperheessä, kotimaankielisistä vainjoka viides.Maahan muuttaneiden työllisyystilanneja taloudellinen asema paranevathuomattavasti ajan myötä. Helsinginkaupungin tekemässä tutkimuksessamyös pakolaismaista tulleet olivatvuosien myötä saavuttaneet samanlaisentyöllisyystason kuin muista maistamuuttaneet. Köyhyys ja perusturvastariippuvuus eivät ole useimmille muuttaneillepysyvä olotila. Prosessi vie kuitenkinpitkään ja sitä pitäisi nopeuttaa kotouttamistoimiaja kieliopintoja tehostamalla.Näin myös passivoitumisen ja pysyvänsyrjäytymisen vaara vähenee.Eniten muuttoon liittyvästä köyhyydestäkärsivät maahan muuttaneidenperheiden lapset. Perheen myöhemminkasvavat tulot ja vanhempien työllistyminenhelpottavat aikanaan tilannetta.Vähäosaisena, työttömien vanhempienlapsena vietetty varhaislapsuus ja kouluikäjättävät jälkensä lapsiin. lKirjoittaja on Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksenerikoistutkija.Lue lisää: Minna Säävälä: Perheet muuttoliikkeessä– perustietoa maahanmuuttaneidenkohtaamiseen. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos.Tilaukset www.vaestoliitto.fi/nettikauppa. Hinta 23 euroa+toimituskulut.Ilmestyy toukokuussa 2011.Pari&Perhe 2/2011 17