Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta

SisällysTavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta 3Eläinsuojelulain merkitys tuottajalle 3Eläinsuojeluvalvonta 3Naudan pitopaikka 4Yleiset vaatimukset 4Pitopaikan olosuhteet 5Pitopaikan seinät ja lattia 6Pitopaikan puhtaana- ja kunnossapito 6Laitteet ja välineet 7Vasikan pitopaikka 7Parsinavetta 7Pihatto 8Ulkotarha ja laidun 8Naudan hoito 10Hyvinvoinnista huolehtiminen 10Naudan juotto ja ruokinta 10Poikiminen 11Naudan kohtelu ja käsittely 11Naudan kytkeminen 11Naudalle suoritettavat toimenpiteet 11Sairas tai vahingoittunut nauta 13Naudan lopetus tilalla 13Eläinjalostus 14Eläinten tuotantokykyyn vaikuttaminen 14Tilavaatimukset ja -suositukset 14Vasikan yksittäiskarsina 14Vasikoiden ryhmäkarsina 14Nuorkarjan ja täysikasvuisten nautojen ryhmäkarsina 14Parsinavetat 15Pihaton makuuparret 15Poikimiskarsina 15

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta3Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nautaTähän esitteeseen on koottu yhteen nautojen pitoa jahyvinvointia koskevien eläinsuojelusäädösten sisältöä.Säädösten lisäksi esitteeseen on koottu eläintenpitoakoskevia suosituksia, jotka eivät ole sitovia. Suositustentarkoituksena on ohjata eläintenpitoa eläinten hyvinvoinninkannalta parempaan suuntaan.Lähteinä käytetyt säädöstekstit ovat kokonaisuudessaanluettavissa maa- ja metsätalousministeriön internetsivuillaosoitteessa www.mmm.fi .Lähteet: eläinsuojelulaki (247/1996 muutoksineen), eläinsuojeluasetus(396/1996 muutoksineen), ministeriön päätös nautojen pidolleasetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (14/EEO/1997), ministeriönasetus nautojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista annetunmaa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta (6/EEO/2002),ministeriön päätös nisäkäs- ja lintulajeihin kuuluvien tuotantoeläintenlopettamiselle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (18/ EEO/1996),ministeriön asetus nisäkäs- ja lintulajeihin kuuluvien tuotantoeläintenlopettamiselle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista annetun päätöksenmuuttamisesta (5/EEO/2000), ministeriön päätös eläinten teurastamiselleasetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (23/EEO/1997), ministeriön asetustuotantoeläinten lääkityksestä pidettävästä kirjanpidosta (13/EEO/2000)sekä ministeriön asetus tuotantoeläinten lääkityksestä pidettävästä kirjanpidostaannetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta(4/EEO/2005).Eläinsuojelulain merkitys tuottajalleEläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaallamahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta.Lain avulla pyritään myös edistämään eläinten hyvinvointiaja hyvää kohtelua. Eläimiä on kohdeltava hyvin eikäniille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Myös tarpeettomankivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty.Yleisenä periaatteena eläintenpidossa on edistettäväeläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomiooneläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet.Tuotantoeläinten kohdalla tämä merkitsee usein sairastuvuudenvähenemistä ja tuottavuuden kasvua.EläinsuojeluvalvontaNautojen hyvinvointiin liittyvissä ongelmatilanteissa taijos on aihetta epäillä, että nautoja pidetään tai hoidetaaneläinsuojelusäädösten vastaisesti, voi yksityinen henkilöottaa yhteyttä paikallisiin eläinsuojeluviranomaisiin. Eläinsuojeluvalvontaapaikallistasolla hoitavat kunnaneläinlääkäri,kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitavat viranhaltijat(terveystarkastajat) sekä poliisi. Lääninhallitus jaerityisesti siellä työskentelevä läänineläinlääkäri ohjaaja valvoo eläinsuojelusäädösten noudattamista lääninalueella. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa ja valvookeskushallinnon viranomaisena eläinsuojelusäädöstentäytäntöönpanoa ja noudattamista. Ministeriötasolla eläinsuojelusäädöstenvalmistelu ja niiden täytäntöönpanonvalvonta kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle.Viranomaisten lisäksi eläinsuojelutarkastuksia tekevätlääninhallitusten valtuuttamat eläinsuojeluvalvojat.Eläinsuojeluvalvojat voivat tehdä tarkastuksia muuallapaitsi kotirauhan piirissä. Kotirauhan piiriin kohdistuvassatarkastuksessa eläinsuojeluvalvoja voi kuitenkin tarkastusoikeutensarajoissa tarvittaessa avustaa viranomaista.Eläinsuojeluvalvoja voi tarkastuksen yhteydessä antaaeläimen omistajalle tai haltijalle neuvoja ja ohjeita, sensijaan kieltoja ja määräyksiä voivat antaa vain viranomaiset.Jos eläinsuojeluvalvoja havaitsee tarkastuksessasellaisia epäkohtia, jotka edellyttävät kieltojen taimääräysten antamista, hänen on ilmoitettava asiastaeläinsuojeluviranomaiselle.

4 Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nautaNaudan pitopaikkaVuonna 2010 lääninhallitus korvautuu uudella aluehallintoviranomaisella.Ajankohtaista tietoa eläinsuojeluvalvonnanmuutoksista päivitetään Eviran internetsivullewww.evira.fi .Maassamme on lisäksi lukuisia eri eläinsuojelujärjestöjenomia eläinsuojeluvalvojia, joiden toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen.Näillä eläinsuojeluvalvojilla ei kuitenkaanole eläinsuojelulakiin perustuvaa oikeutta tarkastustensuorittamiseen.Yleiset vaatimuksetNaudan pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava,valoisa, puhdas ja turvallinen sekä mahdollisimman hyvinnaudan luontaiset tarpeet huomioon ottava. Pitopaikassaolevat naudat on voitava hoitaa ja tarkastaa vaikeuksitta.Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääolojasekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan.Eläinsuojelullisiin näkökohtiin tulee kiinnittää huomiota jorakennusten ja aitausten suunnitteluvaiheessa. Naudanpitopaikka sekä pitopaikan rakenteet ja laitteet on suunniteltava,rakennettava ja huollettava siten, että se oneläimelle turvallinen ja että pitopaikan palovaara jaeläimen karkaamisvaara ovat mahdollisimman vähäisiä.Pitopaikassa olevat naudat on voitava hätätilanteessapoistaa nopeasti eläintiloista.Nautojen on voitava pitopaikassaan seistä ja levätä luonnollisessaasennossa sekä liikkua ja nousta makuultaluonnollisella tavalla. Makuupaikkoja on oltava riittävästi,jotta kaikki eläimet voivat halutessaan asettua yhtä aikaamakuulle.Kulkukäytävien ja oviaukkojen on oltava riittävän avaria,jotta nautojen on helppo liikkua tilasta toiseen.Suositus:Nautojen karsinat ja parret sijoitetaan siten, että eläimilläon kuulo- ja näköyhteys pitopaikassa tapahtuvaantoimintaan sekä mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseenmuiden nautojen kanssa.Eläinsuojassa on sairasta tai vahingoittunutta nautaa vartenerillinen riittävästi kuivitettu karsina tai muu vastaavatila, jossa eläintä voidaan tutkia ja hoitaa ja josta onmikäli mahdollista näköyhteys muihin nautoihin.

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta5Eläinsuojassa on palovaroitin, jonka antama hälytysvoidaan kuulla kaikkina vuorokauden aikoina. Eläintenhoitaja on varautunut hätätilanteisiin ja hänellä on käytettävissääntarvittavaa pelastus- ja palontorjuntavälineistöä.Pitopaikan olosuhteetNautojen pitopaikassa on oltava riittävä ilmanvaihto, jonkaavulla huolehditaan siitä, etteivät haitalliset kaasut, pöly,veto tai liiallinen kosteus vaaranna eläimen terveyttätai hyvinvointia. Myös pitopaikan lämpötilan tulee ollaeläimille sopiva.Jos nautojen terveys ja hyvinvointi on riippuvainen koneellisestailmanvaihtojärjestelmästä, on eläinsuojassa oltavamahdollisuus eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannaltariittävän ilmanvaihdon järjestämiseen myös laitteistonhäiriöiden aikana. Koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässäon tällöin oltava toimiva hälytysjärjestelmä, joka antaahälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmäntoimivuus on testattava säännöllisesti.Pitopaikassa ei saa esiintyä jatkuvaa eläintä häiritseväätai sille haittaa aiheuttavaa melua. Naudat eivät saa ollajatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä (dB(A)).Pitopaikan valaistuksen tulee olla naudalle sopiva ja riittäväeläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen.Suositus:Jos eläinsuojan valaistukseen käytetään pääasiassakeinovaloa, eläinsuoja on valaistu vähintään yhtä pitkäänkuin päivänvaloa on kello 9 ja 17 välisenä aikana. Eläinsuojansuhteellinen ilmankosteus on enintään 80 %.Eläinsuojan ilman haitalliset kaasut ja epäpuhtaudeteivät ylitä seuraavia raja-arvoja:ammoniakki 10 ppm*hiilidioksidi 3000 ppm*

6 Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nautarikkivety 0,5 ppm*orgaaninen pöly 10 mg/m 3*ppm = aineen pitoisuus miljoonasosina ilmaistunaPitopaikan seinät ja lattiaEläinsuojan seinien ja lattian on oltava rakenteiltaan jamateriaaleiltaan naudoille sopivia. Pintakäsittelyyn ei saakäyttää puunsuoja-aineita, maaleja tai muita aineita siten,että ne voivat aiheuttaa naudalle myrkytyksen.Lattia ei saa olla liukas ja se on voitava pitää helpostikuivana joko käyttämällä riittävästi kuivikkeita tai huolehtimallamuutoin siitä, että nestemäiset eritteet poistuvatasianmukaisesti.Naudoilla on oltava käytettävissään niille sopivat makuupaikat.Samassa pitopaikassa pidettävien nautojen tuleevoida pitopaikassaan asettua yhtä aikaa makuulle. Tarvittaessamakuualue on kuivitettava.Rakolattiassa, ritilälattiassa tai muussa rei’itetyssä lattiassaolevien aukkojen on oltava naudoille turvallisia. Nautojensorkat eivät saa tarttua kiinni lattian rakenteisiin tai muutoinvahingoittua.Suositus:Jos pitopaikassa on rakolattia, palkkien leveyden ja niidenvälisten rakojen ohjeelliset leveydet ovat seuraavat:Naudan ikä Palkin leveys Raon leveys(kk) (cm) (cm)alle 6 7,0 3,06–12 9,0 3,512–18 10,0 3,518–22 11,0 3,5yli 22 12,5 4,0Pitopaikan puhtaana- ja kunnossapitoNautojen pitopaikka ja sen rakenteet, varusteet ja laitteeton pidettävä hyvässä kunnossa, jotta ne eivät vahingoitanautoja tai vaaranna niiden terveyttä tai hyvinvointia.Pitopaikka, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina jatarvittaessa desinfi oitava.Pitopaikka ja sellaiset laitteet, jotka vaikuttavat nautojenterveyteen ja hyvinvointiin, on tarkastettava vähintäänkerran päivässä. Nautojen terveyttä ja hyvinvointia vaarantavatviat on korjattava välittömästi ja jollei se olemahdollista, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisestaon huolehdittava muilla keinoin.Eläinsuojassa on huolehdittava jyrsijöiden ja muiden haittaeläintentorjunnasta.

8 Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nautaSuositus:Parret erotetaan toisistaan parrenerottajilla, jotka ovattarvittaessa irrotettavissa. Jos poikimiseen on aikaa alle2 kuukautta, hieho pidetään kokonaan kiinteäpohjaisessaparressa.Sairastunutta tai vahingoittunutta nautaa varten onvähintään yksi erillinen karsina tai muu vastaava tilajokaista alkavaa 20 lypsylehmän ryhmää kohden.PihattoPihatossa olevien nautojen kulkukäytävien ja jaloittelualueidenon oltava mitoitettu riittävän tilaviksi, jottaehkäistään sosiaalisesta arvojärjestyksestä aiheutuvienkäyttäytymisongelmien syntymistä.Jos rehua ei ole jatkuvasti tarjolla, pihatossa olevien kaikkiennautojen on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti.Ruokintapöydän reunan pituuden on tällöinoltava täysikasvuista nautaa kohden vähintään 70 cm januorkarjaan kuuluvaa nautaa kohden vähintään 40 cm.Jos rehua on naudoille jatkuvasti tarjolla, ruokintapöydänreunan pituuden on oltava vähintään 40 cm täysikasvuistanautaa kohden ja vähintään 30 cm nuorkarjaan kuuluvaanautaa kohden.Suositus:Sairaita tai vahingoittuneita nautoja varten on vähintäänkaksi erillistä karsinaa tai muuta vastaavaa tilaa jokaistaalkavaa 20 lypsylehmän ryhmää kohden.Ulkotarha ja laidunUlkotarhan sekä eläinsuojasta ulkotarhaan ja laitumellejohtavien kulkuteiden on oltava naudoille turvallisiaja sellaisia, että eläimet eivät tarpeettomasti likaannuminään vuodenaikana.Tarhan tai laitumen maapohjan on oltava sellainen, ettänaudat eivät vahingoita itseään eivätkä tarpeettomastilikaannu. Ulkotarhassa tai laitumella olevilla eläimillä onoltava mahdollisuus päästä riittävään suojaan epäsuotuiseltasäältä kuten suoralta auringonpaisteelta, tuulelta,sateelta, lumisateelta tai liialliselta kylmyydeltä. Josnaudat eivät pääse vapaasti siirtymään suojaan, eläintenomistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että eläimetpääsevät suojaan epäsuotuisilta sääolosuhteilta.Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltavapitopaikassaan nautarodun tarpeet ja ympäristöolosuhteethuomioon ottaen asianmukainen suoja epäsuotuisiasääolosuhteita kuten suoraa auringonpaistetta, tuulta,sadetta, lumisadetta tai liiallista kylmyyttä vastaan. Suojanvoi muodostaa esimerkiksi kolmiseinäinen rakennus,jonka oviaukko voidaan sääolosuhteiden niin vaatiessapeittää. Suojassa on oltava kuivitettu makuualue, johonkaikki eläimet mahtuvat ja pääsevät yhtä aikaa makuulle.Kuivikkeita on vaihdettava ja lisättävä tarpeeksi useinja huolehdittava siitä, että makuualue pysyy riittävänkuivana eikä pääse jäätymään.Ulkotarhan ja laitumen aitojen on oltava naudoille sopivastamateriaalista ja niille turvallisia. Aidat on pidettävähyvässä kunnossa, jotta estetään eläinten vahingoittuminenja karkaaminen. Sähköistetyt aidat eivät saa aiheuttaanaudoille tarpeetonta kärsimystä.Suositus:Ulkotarhan tai laitumen aitaamiseen ei käytetä piikkilankaa.

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta9

10 Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nautaNaudan hoitoHyvinvoinnista huolehtiminenHoidossa olevaa nautaa ei saa jättää hoidotta tai hylätä.Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaaja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. Naudan hyvinvointija olosuhteet on tarkastettava riittävän usein, vähintäänkerran päivässä ja tarvittaessa useamminkin. Vasikat jakytkettynä pidettävät naudat on tarkastettava vähintäänkaksi kertaa päivässä.Tarkastuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kantaviin,juuri synnyttäneisiin, vastasyntyneihin, sairaisiin, heikkokuntoisiinja vahingoittuneisiin eläimiin. Myös hoito-olosuhteidenmuutokset edellyttävät erityistä valppautta. Yksilöllinentarkastus on suoritettava niille naudoille, joille seyleistarkastuksen perusteella on tarpeen. Nautojen sorkaton tarkastettava riittävän usein ja hoidettava tarvittaessa.Nautaryhmiä yhdistettäessä tai tuotaessa uusia eläimiäkarjaan on erityistä huomiota kiinnitettävä sosiaalistensuhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisestiaiheutuviin käyttäytymisongelmiin.Naudat on totutettava kylmäkasvatukseen vähitellen, eikäkylmään tottumattomia eläimiä saa siirtää lämpimästäpitopaikasta suoraan kylmäkasvatukseen kylmänä vuodenaikana.Runsaassa maidossa oleva lypsylehmä on lypsettävävähintään kaksi kertaa päivässä.Suositus:Naudat voivat nähdä ja koskettaa muita nautoja, tutkialajikumppaneitaan ja toteuttaa sosiaalisten suhteidenylläpitoon liittyvää käyttäytymistä.Nautaa ei pidetä yksinään. Sonneja pidetään ryhmässä,jollei eläinten erottaminen toisistaan ole välttämätöntäeläinten sairauden, vahingoittumisen, vihaisuuden taimuun niihin verrattavan syyn vuoksi. Ryhmässä on enintään20 sonnia. Sarvellisten ja sarvettomien sonniensijoittamista samaan ryhmään vältetään.Naudan juotto ja ruokintaNaudalle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista rehuaja juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkineläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saariittävästi ravintoa. Naudalle annettavan rehun on oltavaravintoainekoostumukseltaan sille sopivaa.Naudalle ei saa antaa sellaista ruokaa, juomaa tai muutaravintoa, joka on sen terveydelle vaarallista. Sellaistenravintoaineiden antamatta jättäminen on kiellettyä, joidenpuuttumisen tiedetään aiheuttavan eläimen sairastumisen.Nautojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettäväpuhtaina ja huolehdittava siitä, että virtsa ja ulosteet eivätpääse likaamaan rehua tai juomavettä.Vasikka on ruokittava ja juotettava vähintään kaksi kertaapäivässä. Kuumalla säällä kaikkien vasikoiden saatavillaon oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Myös sairaan taivahingoittuneen vasikan saatavilla on oltava jatkuvastipuhdasta vettä.Vasikan riittävä raudansaanti on turvattava. Vasikan onsaatava kahden viikon iästä alkaen päivittäin korsirehua.Korsirehun määrää on lisättävä siten, että kahdeksanviikon ikäiselle vasikalle annetaan vähintään 50 g ja20 viikon ikäiselle vasikalle vähintään 250 g korsirehuapäivittäin.Suositus:Vasikoiden juotossa käytetään tuttisankoa. Nautojenruokinnassa vältetään rehun koostumuksen tai määränäkillisiä muutoksia.Nautojen saatavilla on päivittäin riittävästi korsirehua.

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta 11PoikiminenKytkettynä pidettävän hiehon tai lehmän takana olevalantakouru on katettava ennen poikimista. Vasikan onsaatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimmanpian syntymän jälkeen, kuitenkin viimeistään6 tunnin kuluessa syntymästä.Suositus:Poikivaa hiehoa tai lehmää varten on poikimiskarsina, johonhieho tai lehmä siirretään tiineyden loppuvaiheessa.Poikimiskarsinan lattia on kiinteäpohjainen ja hyvinkuivitettu.Lehmän annetaan nuolla vasikkansa kuivaksi. Vasikkaja lehmä pidetään yhdessä ainakin muutamia päiviäpoikimisen jälkeen.Riittävä määrä ternimaitoa on varastoitu hygieenisestivasikan ternimaidon saannin turvaamiseksi.Naudan kohtelu ja käsittelyNautoja on kohdeltava rauhallisesti ja niiden käsittelyssäon pyrittävä käyttämään hyväksi naudan lajinomaistakäyttäytymistä, kuten laumakäyttäytymistä.Nautaa ei saa vahingoittaa tai käsitellä väkivaltaisesti,eikä tarpeettomasti pelotella tai kiihdyttää. Nautaa ei saaraahata sarvista, jaloista, hännästä, turkista tai suoraanpäästä vetäen taikka käsitellä muutoin sillä tavalla, ettäsille aiheutetaan tarpeetonta kärsimystä.Naudan kytkeminenKytkemiseen käytettävän laitteen tai välineen on oltavasäädetty oikein, jotta nauta voi vaivatta asettua makuulle,nousta makuulta, syödä, juoda ja hoitaa kehoaan. Kytkemiseenkäytettävä laite tai väline on sovitettava niin, ettäeläin ei kuristu tai muutoin vahingoitu. Kytkyet, kaulaimetja lieat on pidettävä puhtaina ja hyvässä kunnossa.Vasikkaa (alle 6 kuukauden ikäinen nautaeläin) ei saapitää parteen, karsinaan tai muuhun rakenteeseen kytkettynämuutoin kuin tilapäisesti eläimen ruokkimisen taihoitamisen ajan. Tällöin kytkeminen saa kestää enintääntunnin. Vasikalla ei saa käyttää turpasidettä.Naudan häntää ei saa pitää jatkuvasti sidottuna. Yli 8 viikonikäistä vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa, jolleisiihen ole eläinlääketieteellistä syytä.Lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavathiehot, jotka pidetään kytkettyinä, tulee päästäävähintään 60 päivänä laitumelle tai muuhun tarkoituksenmukaiseenjaloittelutilaan ajanjaksona, joka alkaa1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta.Jaloittelutilan pinta-alan on oltava vähintään 6 m 2 sielläpidettävää nautaa kohden. Pinta-alan on oltava kuitenkinaina vähintään 50 m 2 . Hieholla tarkoitetaan vähintään8 kuukauden ikäistä poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä.Lääninhallitus voi myöntää vapautuksen laitumelle taijaloittelutilaan pääsyä koskevasta vaatimuksesta, jostuotantotilalla ei ole käytettävissään sopivaa laidunta taijos muuta jaloitteluun soveltuvaa tilaa ei ole mahdollistakohtuudella järjestää tai jos vaatimuksen noudattaminenon kohtuutonta liikenteeseen, maastoon tai etäisyyteenliittyvistä syistä. Vapautus myönnetään enintään kolmeksivuodeksi kerrallaan ja se peruutetaan, jos vapautuksenmyöntämisen edellytykset lakkaavat.Naudalle suoritettavat toimenpiteetLeikkaus tai muu siihen verrattava kipua aiheuttavatoimenpide saadaan naudalle suorittaa vain, jos se oneläimen sairauden tai muun siihen verrattavan syynvuoksi tarpeellista.

12 Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta 13Toimenpiteen saa pääsääntöisesti suorittaa vain eläinlääkäri.Jos toimenpiteestä aiheutuva kipu on kuitenkinlievää ja hetkellistä tai toimenpide ei siedä viivytystä,saa toimenpiteen kuitenkin tehdä myös muu henkilökuin eläinlääkäri. Toimenpiteisiin käytettävien välineidenja laitteiden tulee olla tarkoitukseen sopivia, puhtaita jatoimintakuntoisia.Pätevä henkilö saa rei’ittää ja loveta nautojen korvia,suorittaa tatuointeja ja asettaa naudoille korvamerkkejäja mikrosiruja sekä merkitä nautoja muulla lyhytaikaista javähäistä kipua aiheuttavalla tavalla. Pätevällä henkilöllätarkoitetaan henkilöä, jolla on riittävä tieto ja taito toimenpiteensuorittamiseksi.Pätevä henkilö saa myös tuhota naudan sarven aiheenalle 4 viikon ikäiseltä vasikalta. Naudan sarven aiheentuhoaminen on sallittua ainoastaan käyttämällä kylmä- taikuumapolttoa. Sarven aiheen tuhoamiseen ei saa käyttäälipeää tai muuta syövyttävää ainetta. Polttamiseen käytettäväväline tai laite on pidettävä puhtaana ja toimintakuntoisena.Kuumapolttoa käytettäessä polttoraudan onoltava punahehkuun kuumennettu koko polttamisen ajanja sillä saa polttaa sarvenaihetta enintään 20 sekunninajan. Kutakin sarvenaihetta saa polttaa vain kerran. Poltonaikana on huolehdittava siitä, ettei vasikka pääse liikuttamaanpäätään.Naudan kastrointi, sarvien poistaminen kirurgisena toimenpiteenäsekä nenärenkaan asettaminen ovat sallittujaainoastaan eläinlääkärin suorittamina.Suositus:Sonnien kastrointia vältetään.Sairas tai vahingoittunut nautaNaudan sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättäannettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairastai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseentilaan erilleen muista eläimistä. Sairauden taivamman laadun niin edellyttäessä nauta on lopetettavatai teurastettava.Nautojen sairauksien hoidosta sekä tilalla kuolleidennautojen lukumäärästä on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Naudanomistajan tai haltijan on pidettävä kirjaa eläinlääkärinnaudalle antamista lääkkeistä sekä omistajan itsensä taimuun henkilön naudalle antamista lääkkeistä. Myös naudalleannetut lääkerehut on merkittävä kirjanpitoon.Naudan lopetus tilallaNauta on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti.Eläimen saa lopettaa vain lopettamisen osaavahenkilö, jolla tulee olla riittävät tiedot kyseisen eläinlajinlopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävätaito toimenpiteen suorittamiseksi.Kaikkien eläimen lopettamiseen käytettävien välineidenja laitteiden tulee olla tarkoitukseensa sopivia ja toimintakuntoisia.Välineiden ja laitteiden asianmukaisen toimintakunnonvarmistamiseksi ne on tarkastettava ja huollettavasäännöllisesti.Lopetettavaa nautaa on pidettävä kiinni tai sen liikkumistaon rajoitettava muulla sopivalla tavalla siten, että eläinsäästyy lopettamisessa kaikelta vältettävissä olevalta kivulta,tuskalta, kärsimykseltä, vahingoittumiselta ja ruhjoutumiselta.Lopetettavaa eläintä ei saa ripustaa ennenlopettamista, eikä sen raajoja saa sitoa.Eläimen lopetus on suoritettava siten, että eläimelle eiaiheudu tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä ja ettämuille eläimille aiheutuva häiriö on mahdollisimmanvähäinen.

14 Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nautaNaudan lopettavan henkilön on varmistettava, että eläinon kuollut ennen kuin sen hävittämiseen tai muihintoimenpiteisiin ryhdytään.Nauta saadaan lopettaa joko ampumalla aivoihin tai tainnuttamallaensin pulttipistoolilla, jonka jälkeen suoritetaanvälittömästi verenlasku. Jos se on eläintautien vastustamiseksitai diagnostisoimiseksi välttämätöntä, voidaannauta eläinlääkärin luvalla ja valvonnassa lopettaa myösmuulla kuin säädetyllä lopetusmenetelmällä.Eläinlääkäri saa lopettaa naudan käyttämällä asianmukaistalopetus- tai nukutusainetta. Tarvittaessa lisääneuvoja ja ohjeita eläinten lopettamisesta saa kunnaneläinlääkäriltä.EläinjalostusEläinjalostuksessa on huomioitava eläinsuojelulliset näkökohdatsekä eläinten terveys. Sellainen eläinjalostus taijalostusmenetelmien käyttäminen, josta voi aiheutuaeläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa sen terveydelletai hyvinvoinnille, on kielletty. Myös geenitekniikankäyttö eläinten tuotannon määrälliseksi tai laadulliseksimuuttamiseksi on kielletty, jos se voi vaikuttaa haitallisestieläinten terveyteen tai hyvinvointiin.Eläinten tuotantokykyyn vaikuttaminenEläimen tuotantokyvyn keinotekoinen kohottaminenlääkkeillä tai muilla vastaavilla aineilla tai valmisteilla onkielletty, ellei voida osoittaa, ettei niistä aiheudu haittaaeläimen terveydelle tai hyvinvoinnille.Tilavaatimukset ja -suosituksetVasikan yksittäiskarsinaYksittäiskarsinassa pidettävän vasikan karsinan on oltavavähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja karsinanpituuden vähintään vasikan pituus mitattuna turvastalantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä.Vasikoiden ryhmäkarsinaJos vasikoita pidetään ryhmäkarsinassa, on eläintä kohdenkarsinassa tilaa vähintään:Vasikan paino (kg)alle 150Karsinakoko (m 2 )1,5150–220 1,7yli 220 1,8Jos vasikoita pidetään ryhmässä, vasikoiden käytettävissäolevan tilan on oltava lisäksi sellainen, että eläimet voivatkääntyä ympäri ja asettua vaivatta makuulle.Nuorkarjan ja täysikasvuisten nautojen ryhmäkarsinaSuositus:Jos nuorkarjaa tai täysikasvuisia nautoja pidetään ryhmässä,eläintä kohden karsinassa on tilaa vähintään:Lihanautaikä(kk)6–99–1313–15yli 15Muu nautaikä(kk)8–1212–1515–20yli 20Naudankeskimäär.paino/eläin(kg)200–300300–400400–500yli 500Eläintä ei saa pitää tuotantotarkoituksia varten, jolleisen ilmiasun tai perimän perusteella voida kohtuudellaolettaa, että eläintä voidaan pitää ilman että eläimenpitäminen aiheuttaa haittaa sen terveydelle tai hyvinvoinnille.Rakolattiakarsina(m 2 /eläin)1,82,02,32,5Kiinteäpohjainenkarsina(m 2 /eläin)2,53,03,54,0

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta 15ParsinavetatSuositus:Parsinavetassa, jossa on lietelantajärjestelmä, nautaa kohden on tilaa vähintään:Naudan ikä(kk)6–1212–1818–22HiehoLehmäNaudan keskimääräinenpaino/eläin (kg)75–200200–300300–450350–550500–750Parren pituus(m)1,0–1,21,2–1,31,3–1,41,4–1,71,65–1,8Parren leveys(m)0,7–0,80,8–0,90,9–1,01,0–1,21,2–1,3Parsinavetassa, jossa on muu kuin lietelantajärjestelmä, nautaa kohden on tilaa vähintään:LyhytparsiPitkäparsiNaudan ikä(kk)6–1212–1818–22HiehoLehmäNaudan keskimääräinenpaino/eläin (kg)75–200200–300300–450350–550500–750Parren pituus(m)1,0–1,21,2–1,51,5–1,71,65–1,81,65–1,8Parren leveys(m)0,7–0,80,8–0,90,9–1,01,0–1,21,2–1,3Parren pituus(m)1,2–1,51,5–1,81,8–2,01,8–2,12,0–2,2Parren leveys(m)0,7–0,80,8–0,90,9–1,01,0–1,21,2–1,3Pihaton makuuparretSuositus:Makuuparressa nautaa kohden on tilaa vähintään:Naudan ikä(kk)2–66–1818–22yli 22Naudan keskimääräinenpaino/eläin (kg)175350500700Makuuparrenpituus (m)1,7–1,91,9–2,02,0–2,12,1–2,4Makuuparrenleveys (m)0,8–0,90,9–1,01,0–1,21,2–1,3PoikimiskarsinaSuositus:Poikimiskarsina on kooltaan vähintään 10 m 2 ja sen lyhyimmän sivun pituus on vähintään 3 m.

16 Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta7/2008 • Erweko Painotuote Oy • Layout: Satu Salmivalli • Kuvat: Anniina Kivilahti ja Eeva SaarisaloElintarviketurvallisuusvirasto EviraMustialankatu 3, 00790 HelsinkiPuhelin 020 77 2003 • Faksi 020 77 24350www.evira.fi