Mediadesk kevät 06 PAINOindd.indd - Media Desk Finland

Kevät 2006Media Desk FinlandEUROOPAN UNIONIN MEDIA PLUS OHJELMA 2001–2006Teemanayhteistuotannot1

Media Desk Finlandc/o Suomen elokuvasäätiöKanavakatu 12 • FI-00160 HelsinkiPuh. +358 9 6220 3013 Kerstin DegermanPuh. +358 9 6220 3024 Inkeri LundgrenFax +358 9 6220 3070Sähköposti:kerstin.degerman@ses.fiinkeri.lundgren@ses.fiw w w . m e d i a d e s k . f iMedia -lehtiJulkaisija: Media Desk FinlandKanavakatu 12, 00160 HelsinkiPäätoimittaja: Kerstin DegermanLehden toimitus: Inkeri LundgrenTaitto: Maikki Rantala, Praxis OyPainopaikka: Erikoispaino, HelsinkiOsoitteenmuutokset: inkeri.lundgren@ses.fiSISÄLLYSLUETTELOPääkirjoitus: Yhteistyöllä eteenpäin 3Ajankohtaiset hakukierrokset kevällä 2006 4Ajankohtaista 5Festivaali- ja market-kalenteri 6Lehmänpaskaa Intiassa, yhteistyötä Pohjolassa –case ”Bullshit” 7Miten syntyy onnistunut yhteistuotanto:tarkastelussa Äideistä parhain 9Ajankohtaiset kurssit 13Suomalaisten saamat Media-tuet 2005 17Media Plus -ohjelman tukimuodot 18Yhteystiedot 19Kannen kuva: Ilkka Matila ja Topi Majaniemi: Äideistä parhain -elokuvan tuottaja ja päänäyttelijä.Kuva: Marja-Leena Hukkanen. MRP Matila Röhr Productions Oy on saanut Median Slate funding -tukea.Takakansi yläkuva: Jouni Hiltusen BAM-dokumenttielokuvan kuvaukset jatkuvat vielä syksyyn 2006.Elokuvan ensi-ilta on tammikuussa 2007. Kuva: Jouni Hiltunen, tuotanto Making Movies Oy.Takakansi alakuva: Jouko Aaltosen Kenen joukoissa seisot – vallankumouksellinen musiikkielokuva saa ensi-iltansa 17.3.2006.Kuvassa keskellä Mikko Perkoila. Kuva: Veikko Koivusalo, tuotanto Illume Oy.Making Movies Oy:lle ja Illume Oy:lle on myönnetty Median dokumentti-slatePohjoismaiden ja Baltian maiden Media Deskit ständillaan Nordisk Forumissa Bergenissä syyskuussa 2005.Eturivissä vasemmalta: Sigridur Vigfusdottir (Media Desk Islanti), Kerstin Degerman (Media Desk Suomi), Ieva Skarzinskaite (Media Desk Liettua),Sidsel Hellebø-Hansson (Media Desk Norja) ja Andrius Leliuga (Media Desk Liettua)Takarivissä vasemmalta: Inkeri Lundgren (Media Desk Suomi), Marge Liiske (Media Desk Viro), Catharina Nes (Media-ohjelma, Bryssel)Ulrika Nisell (Media Desk Ruotsi), Kåre Jensen (Media Desk Norja)2

P ä ä k i r j o i t u sYhteistyöllä eteenpäinKansainvälistyminen nopeutuuElokuva-alamme kansainvälistyy vauhdilla. Yhä useampielokuva tai tv-ohjelma on kansainvälinen yhteistuotanto– toki useimmiten lähinaapureidemme ruotsalaisten taivirolaisten kanssa. Myös Media Plus on mukana tässä kehityksessä:Monet yhteistuotannot ovat löytäneet rahoittajan MediaPlussan osarahoittamista foorumeista kuten Amsterdaminkansainvälisestä rahoitusfoorumista tai Cartoon Forumista.Joissakin tapauksissa yhteistyökumppani on löytynyt MediaTrainingin kautta. Koulutusohjelmista esimerkiksi ACE jaEAVE ovat saattaneet yhteen eri maiden ja kulttuuripiirientuottajat hedelmällisellä tavalla.Vaihtokauppaa ruotsalaisten kanssaMedia Deskissä toimimme kuten alalla muutenkin; pyrimmeaktiivisesti tekemään yhteistyötä kollegojemme kanssa silloinkun siitä on konkreettista hyötyä. Pohjoismaisilla ja BaltianDeskeillä on vuosittain yhteinen ständi ja vastaanotto NordiskForumin yhteydessä, ja yhteistyötä tehdään myös saksalaistenkanssa esimerkiksi Lyypekissä ja Berliinissä. Pari vuotta sittenteimme Baltian maita esittelevän Newsletterin, johon saimmepaljon apua sikäläisiltä kollegoiltamme.Tällä kertaa käännämme katseemme Ruotsiin lehdenteon ja yhteistuotantoteeman merkeissä. Kevään 2006 lehtemmeesimerkkiyhteistuotantomme Äideistä parhain on harvinaisenselkeä esimerkki siitä, miksi yhteistuotantoja ylipäätäänkannattaa tehdä. Olemme antaneet oman artikkelimme RuotsinDeskin käyttöön, ja vaihtokaupan tuloksena voitte tästälehdestä lukea PeÅ Holmqvistin tuottamasta pohjoismaisestayhteistuotannosta Bullshit.Suomalaisille taas hieno vuosi!Vuosi 2005 on toistaiseksi rahallisesti paras koko tähänastisenMedia Plus -ohjelman aikana eli suomalaisille myönnettiinyhteensä noin 2 miljoonaa euroa! Löydät koko vuodenpäätösluettelon sivulta 17. Viiden vuoden aikana suomalaisilleon myönnetty yhteensä noin 7,3 miljoonaa euroa. Se on hienolisä rajalliseen kotimaiseen kakkuun, ja mikä hienointa, trendion ollut se, että vuosi vuodelta menee paremmin, vaikkakilpailu on uusien jäsenmaiden myötä kiristynyt. Erityisestiiloitsen kahdesta tukiohjelmasta, TV-levitystuesta ja hankekehittelystä.Suositun TV-levitystuen hakijat ovat joutuneetkansainvälistymään pikavauhtia – menestyksekäs hakemusedellyttää nykyään ennakkomyyntiä usealle ulkomaiselletv-kanavalle. Silti Suomeen myönnettiin viime vuonna neljätukea: yhteensä 707 000 euroa.Hankekehittely on ollut ilon aihe koko Media Plussan ajan.Aikoinaan se oli suomalaisille aika ongelmallinen tukiohjelma,silloinen lainapohjainen ohjelma ei kaikkia tuotantoyhtiöitämiellyttänyt, ja myös projektin läpimenoa oli erittäin vaikeaennakoida. Viime vuosien aikana läpimenoprosentti on ollut70–80 % ja hakijoiden joukko on tasaisesti kasvanut.EU:n uuden Media 2007-tukiohjelman kynnyksellä haluammeonnitella alaa hyvin tehdystä työstä hakemusten parissa.Toivottavasti Media Plussan monet toimivat tuet löytyvätmyös uudesta ohjelmasta. Uutta ohjelmaa suunnitellessa pitääkuitenkin edelleen muistaa ja huomioida myös alan kritiikki,josta vahvin on kohdistunut byrokratian monimutkaisuuteenja maksatusten hitauteen. Pidämme myös peukkuja, ettäyhteistyö toimii Euroopan laajuisesti ja EU pystyy tekemäänpäätöksen uudesta Media 2007 -ohjelmasta Suomen puheenjohtajakaudenaikana 2006.Kerstin DegermanKuva Marja-Leena HukkanenKuva: PeÅ HolmquistBullshit -yhteistuotannosta lisää sivulla 7.Marjaana Maijala ja Topi Majaniemi elokuvassa Äideistä parhain.3

Ajankohtaiset hakukierrokset keväällä 2006Hankekehittely (Call for proposal 09/2005)Hankekehittelyn hakukierrokseen sisältyvät yksittäiset projektit,New Talent ja Slate Funding 1st stage ja Slate Funding2nd stage. New Talentin hakuaika päättyi 15.2.2006, muidenhakuaika päättyy 31. 5. 2006.Yksittäiset projektit/Single projectsHakukelpoisen tuotantoyhtiön tulee olla rekisteröity vähintään12 kuukautta ennen hakemuksen lähettämistä. Tuotantoyhtiöon oikeutettu hakemaan tukea, jos se on tuottanut vähintäänyhden Media-ohjelman genreihin kuuluvan hankkeen, joka onpäässyt levitykseen vähintään yhdessä muussa maassa edellisten24 kuukauden aikana. Yritykset, jotka ovat saaneet kansainväliseenlevitykseen yhden fiktion yllämainituin ehdoin,voivat hakea tukea luovalle dokumentille. Samoin animaationtuottanut yritys voi hakea tukea multimediahankkeelle. EnsikertalaisilleMedia-ohjelman silmissä riittää kokemukseksiaikaisemman hankkeen levittäminen kansallisella tasolla.Media hyväksyy kaksi lyhyttä animaatiota referenssiteokseksi(uusi sääntö). Eläinaiheiset reportaasit ja turismia edistävätdokumentit eivät ole hakukelpoisia. Hakukelpoisuuden arvioimisessaotetaan huomioon myös yksittäisten henkilöidentyöhistoria. Tuotantoyhtiön aikaisemmat Media-tuet vaikuttavatuuden projektin arviointiin.Komission myöntämät tukisummat yksittäisille hankkeillevaihtelevat genren mukaan:• fiktio: 20 000, 30 000, 40 000 tai 50 000 euroa• dokumentit: 10 000, 15 000, 20 000 tai 30 000 euroa• animaatiot: 10 000, 20 000, 30 000, 40 000,50 000 tai 80 000• multimedia: 10 000, 20 000, 30 000 tai 50 000 euroa.Slate funding 1st and 2nd stageHakukelpoisen yhtiön tulee olla rekisteröity vähintään 36kuukautta ennen hakemuksen lähettämistä. Tuotantoyhtiö onoikeutettu hakemaan Slate funding 1-tukea, jos se on tuottanutvähintään yhden Media-ohjelman genreihin kuuluvan hankkeen,joka on päässyt levitykseen vähintään yhdessä muussamaassa edellisten 24 kuukauden aikana. Slate funding 2-hakemukseen tarvitaan kaksi kansainvälistä myyntiä. Vuoden2005 sääntöjen mukaan tuotantoyhtiö voi nostaa 50 % slatefundingin kokonaissummasta heti kun sopimus on allekirjoitettu.Tuotantoyhtiöillä ei enää ole 10 kuukautta aikaa korvamerkatatukivarojaan, eikä projekteja saa vaihtaa yhtä helpostikuin ennen. Eläinaiheiset reportaasit ja turismia edistävät dokumentiteivät ole hakukelpoisia. Tuotantoyhtiön aikaisemmatMedia-tuet vaikuttavat uuden projektin arviointiin.Dokumentti-slaten hakijat voivat hakea vain Slate funding1 (60 000–90 000 euroa). Hakemuksessa esitellään 3–6projektia.Slate Funding 2 = 100 000–150 000 euroa. Hakemuksessaesitellään 5–10 projektia.Televisiolevitystuki (Call for proposal 10/2005)TV-levitystuki on suora tuki, jota ei tarvitse maksaa takaisin.Hakijana toimii itsenäinen tuotantoyhtiö. Hakukelpoisellatelevisio-ohjelmalla on vähintään kaksi ennakko-ostoon taiyhteistuotantoon sitoutunutta tv-yhtiötä kahdesta erikielisestämaasta. Ohjelman pitää olla vähintään joko 50 minuutin pituinen(fiktiot) tai 25 minuutin pituinen (dokumenttielokuvatja animaatiot). Komissio on varannut vähintään 8,5 miljoonaaeuroa tv-levitystuelle vuonna 2006.Hakemuksia arvioidaan pisteytyksen avulla. Pisteitä saamm. seuraavin perustein:• ennakko-ostoon sitoutuneiden tv-yhtiöiden lukumäärä• lasten- ja nuortenohjelmat• eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä kertovat ohjelmat• hakijamaa (pienten maiden ja kielialueiden hakijat saavatlisäpisteitä)• kansainvälinen rahoitusLisäksi annetaan harkinnanvaraisia pisteitä aikaisemmistakansainvälisistä myynneistä, myyntiagentista ja kansainvälisestäpotentiaalista (markkinointistrategia ja suunnitellut taitoteutuneet kieliversiot).Pisteytykseen vaikuttaa paitsi sitoutuneiden tv-yhtiöidenmäärä, myös kanavien prosentuaalinen osuus tuotantobudjetista.Ostajan/kanavan osuus budjetista pitää olla vähintään 0,5 %tuotantobudjetista (uudet jäsenmaat 0,1 % ja isot maat 1 %).Tuki on suunnattu tv-tuotannoille, joten elokuvateatterilevitystäei hyväksytä, paitsi jos kyseessä on pieni hakijamaa.Silloin kotimainen teatterilevitys hyväksytään, jos ohjelmanensilähetys tapahtuu televisiossa. Dokumenttielokuvien kohdallahyväksytään myös elokuvateatterilevitystä.Hakijayhtiö voi hakea tuotannolleen Media Plussan TVlevitystukeaaikaisintaan kuusi kuukautta ennen varsinaisiakuvauksia ja viimeistään ensimmäisenä kuvauspäivänä. Tuotantoon hakukelpoinen kun yllämainittujen ehtojen lisäksivähintään 50 % rahoituksesta on olemassa. Tuen suuruus onenintään 12,5 % tuotantobudjetista fiktioille ja animaatioilleja enintään 20 % dokumenttielokuville. Tuen määrä on enintään500 000 euroa ohjelmaa kohti.TV-levitystuen seuraavat jättöpäivät ovat 16.6. ja 3.11. 2006.Harkinnanvarainen tuki teatterielokuvienlevittäjille (Call for proposal 12/2005)Harkinnanvaraista tukea/lainaa myönnetään, jos vähintäänviisi levittäjää eri Media Plus -ohjelman jäsenmaista on sopinutsaman elokuvan levityksestä. Tuki kohdistuu elokuvan levitys-ja markkinointikuluihin. Median tuki voi olla enintään50 % koko kampanjan kustannuksista tai enintään 150 000euroa levittäjää ja elokuvaa kohti. Elokuvat, joiden tuotantobudjetitylittävät 25 miljoonaa euroa, eivät kuulu tuen piiriin.Tuen/lainan takaisinmaksu tai maksamatta jättäminen perustuusiihen, miten paljon elokuva tuottaa. Harkinnanvaraisentuen hakuajat vuonna 2006 ovat 1.4, 7.7. ja 1.12.2006.4

Automaattinen tuki teatterielokuvien levittäjille(Call for proposal 13/2005)Automaattitukea myönnetään elokuvalevittäjille takautuvastieurooppalaisiin elokuvatuotantoihin myytyjen lippujen elikatsojamäärien perusteella. Saatu tuki investoidaan joko eurooppalaiseenyhteistuotantoon, uusien elokuvien oikeuksienostoon tai eurooppalaisen elokuvan markkinointikampanjaan.Suomalaiselle levittäjälle tuki on 0,50–0,70 euroa permyyty elokuvalippu riippuen elokuvan alkuperämaasta. Automaattisentuen hakuaika on 1.3.–30.4.2006.Automaattinen tuki video/DVD -levittäjille(Call for proposal 14/2005)Tukiohjelma on ”automaattinen” ja kaksivaiheinen. Tuenmäärä perustuu videolevittäjän/maahantuojan vuosien 2004ja 2005 eurooppalaisten (ei kotimaisten) teosten myyntiin,josta tuki on noin 10 %. Tuenhakija on levittäjä eli yhtiö, jokaomistaa oikeudet tiettyyn territorioon ja kantaa sen alueen video/DVD-levityksen kustannukset. Tuki on enintään 150 000euroa hakijaa kohti, ja enintään 50 000 euroa teosta kohti.Yhteistuotantojen kohdalla elokuvan kotimaa on se maa, jossaomistetaan suurin osa oikeuksista. Elokuva katsotaan eurooppalaiseksi(ei kotimaiseksi), vaikka siinä olisi kotimainenosatuottaja, kunhan päätuottaja on jostain toisesta maasta.Ensimmäisessä hakuvaiheessa levittäjä ilmoittaa referenssivuosien2004 ja 2005 tulot ja toimittaa Medialle myös omanyhtiönsä perustiedot. Hakuvaiheessa kaksi, kun hakemus onhyväksytty, levittäjän pitää investoida tukivaransa joko uudenDVD:n tuotantoon ja/tai markkinointiin tai eurooppalaistenvideoiden markkinointiin. Hakukierroksen 14/2005 tukivaratpitää investoida viimeistään 1.7.2008. Tuen jälleeninvestointitehdään aina ennen videon/DVD:n julkaisupäivää. Kulut ovatkelvollisia viisi kuukautta ennen julkaisupäivää ja kuusi kuukauttajulkaisupäivän jälkeen. 50 prosenttia saadusta tuestapitää investoida uusiin teoksiin (= oikeudet vuodelta 2004 taimyöhemmin).Tuen hakuaika päättyy 15.4.2006.Myynninedistämistuki(Call for proposal 05/2005)Myynninedistämistuki(Measures to Support Promotion) ontarkoitettu organisaatioille, jotka helpottavat tuottajien jalevittäjien pääsyä eurooppalaisille ja kansainvälisille markkinoille.Tukea myönnetään myös eurooppalaisten festivaalienyhteistyöverkostoille.Tuen kolmas hakuaika päättyy 10.5.2006 ja se on tarkoitettuvuoden pituisille projekteille, jotka ajoittuvat vuoteen 2007sekä projekteille, jotka ajoittuvat välille 1.1.–31.5.2007.EurimagesVuoden 2006 hakuajat ovat: 13.3, 10.5, 21.8. ja 16.10.2006. LisätietojaEurimagesista: http://www.coe.int/EurimagesAjankohtaistaon palkattu. Toiminta aloitettiin 1.1.2006. Agencyn Media Plus-yksikön johtajaksi on nimitetty Costas Daskalakis, ja komissiossaMedia Plus -ohjelman uutena johtajana toimii Aviva Silver.Costas DaskalakisBrysselin uutisiaAviva SilverUusi toimeenpanovirasto aloittiMedia-ohjelman hallinnon puolella on tapahtunut iso muutos.Tämän vuoden alusta hakemukset käsitellään koulutus- jakulttuuriohjelmien vastaperustetussa toimeenpanovirastossa,”agency”ssä, joka toimii komission alaisuudessa. Agencyyn onrekrytoitu ihmisiä TAO:sta ja komissiosta ja myös uutta väkeäMedia 2007 -ohjelmasta neuvotellaan kiivaastiViime joulukuun neuvoston kokouksessa käsiteltiin koko EU:npitkän tähtäimen budjettia. Sen yhteydessä esitettiin 600 miljoonaneuron budjettia Media 2007 -ohjelmalle eli komissionalkuperäisestä noin 1 miljardin budjettiehdotuksesta oli leikattusuuri osa pois. Euroopan parlamentti on ottanut kielteisenkannan pienennettyyn budjettiin, ja seuraavassa vaiheessakomissio, ministerineuvosto ja parlamentti yrittävät päästäkaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Jotta aikataulussapysytään, pitää osapuolten päästä yhteisymmärrykseenviimeistään huhtikuussa 2006. Sen jälkeen ohjelmaehdotusviedään hyväksyttäväksi ministerineuvostoon toukokuussa,minkä jälkeen siirrytään käsittelemään ohjelman sisältöäbudjetin puitteissa. Mikäli tämä aikataulu ei pidä, komissiotodennäköisesti pyytää Media Plus -ohjelmalle vielä yhdenjatkovuoden.5

Cartoon Forum 20. – 23.9.2006Paussa Ranskan PyreneilläCartoon Forum on animaation tekijöille tärkeä oman projektinrahoitus- ja markkinointitapahtuma Euroopassa. CartoonForum ei ole varsinainen messutapahtuma eikä festivaali,vaan yhteistuotantoja eteenpäin vauhdittava tapaamispaikkakaikille Euroopan animaatioammattilaisille. Paikalla on perinteisestiollut yli 100 TV-kanavan edustajat ja ainakin 160muuta rahoittajatahoa. Tapahtumaan voivat hakea televisioontarkoitetut yli 26-minuuttiset animaatiot ja animaatiosarjat,joiden kehittely on jo hyvässä vaiheessa ja joista on riittävästipr-materiaalia. Hakuaika päättyy 24.4.2006. Esitteitä ja hakulomakkeitasaa Media Deskistä tai osoitteesta www.cartoonmedia.be.Elokuvissakäynti väheni Euroopassa 2005Media Salles julkaisi European Cinema Yearbook 2005:nBerliinin elokuvajuhlilla 13.2.2006. Vuosikirja pitää sisälläänmonenlaisia tilastoja elokuvissakäynnistä ja elokuvateollisuudestaEuroopassa. Tilastoissa on mukana yhteensä 34 Euroopanmaata.Vuoden 2004 tilastot kertoivat monessa maassa elokuvissakäyntienlisääntyneen, mutta vuonna 2005 kehitys kääntyilaskuun. Elokuvissakäynnit vähenivät kaikkialla Euroopassa.Syitä kehitykseen ovat mm. dvd-myynnin suuri kasvu, kilpailevatvapaa-ajanviettotavat (pelit, internet), piratismi ja suurtenhittielokuvien puute. Tilastoissa on suuria maakohtaisia erojaja tilanne on paras niissä maissa, joissa oma elokuvatuotantoon vahvaa ja kerää paljon katsojia.Jos haluat tilata European Cinema Yearbookin itsellesi, sekäy osoitteessa www.mediasalles.it.Festivaali- & market-kalenteri, kevät–kesä 2006Tampereen 36. kansainvälisetlyhytelokuvajuhlat,8.–12.3.2006www.tamperefilmfestival.fiMIPDOC, Documentary Market,Cannes, Ranska 1.–2.4.2006www.mipdoc.comMIPTV-Market featuring MILIA,Cannes, Ranska 3.–7.4.2006www.miptv.comwww.marketplace-events.comVisions du Réel,Nyon, Sveitsi, 24.–30.4.2006www.visionsdureel.chHotDocs,Toronto, Kanada 28.4.–7.5.2006Toronto Documentary Forum,Kanada 3.–4.5.2006Documentary Forumiin voi osallistua tarkkailijana ilmanprojektia, ilmoittautumiset 16.3.2006 mennessä.www.hotdocs.caCannes Film Festival,Ranska 17.–28.5.2006– akkreditointi 22.4.2006 mennessäwww.festival-cannes.orgCannes Film Market,Ranska 17.–27.5.2006– akkreditointi 30.4.2006 mennessäwww.marchedufilm.comAnnecy International Animation Festival,Ranska 5.–10.6.2006Annecy International Animated Film Market,Ranska 7.–9.6.2006www.annecy.orgSodankylän elokuvajuhlat,14.–18.6.2006www.msfilmfestival.fiSunny Side of the Doc,La Rochelle, Ranska 27.–30.6.2006www.sunnysideofthedoc.comInternational Film Festival Karlovy Vary,Tsekin tasavalta, 30.6.–8.7.2006www.iffkv.czEdinburgh International Film Festival,Skotlanti 14.–27.8.2006www.edfilmfest.org.ukEspoo Ciné,22.–27.8.2006www.espoocine.orgInternational Venice Film Festival,Venetsia, Italia 30.8.–9.9.2006www.labiennale.org6

Lehmänpaskaa Intiassa,yhteistyötä Pohjolassa –case ”Bullshit”-Intialainen tutkija ja ympäristöaktivisti Vandana Shivaon keskeisessä roolissa viime marraskuussa ensi-iltansasaaneessa ruotsalaisessa dokumenttielokuvassa Bullshit.Shiva taistelee geenimanipuloitua ruokaa ja globalisaationvaikutuksia vastaan entistä polarisoituneemmassa Intiassa.Elokuvan taustalta löytyvät dokumenttielokuvantekijätPeÅ Holmquist ja Suzanne Khardalian, ja yhtiö HB PeÅHolmquist Film. Ruotsin Media Desk tapasi PeÅ Holmquistinja pyysi häntä kertomaan elokuvan synnystä.Halusimme tehdä elokuvan huomispäivän yhteiskunnasta,ja siitä absurdista ilmiöstä, että on mahdollistapatentoida esimerkiksi ruokia tai jokin puu. Jotta elokuvantoteuttaminen olisi ollut mahdollista siten että aiheelletehdään oikeutta, meidän täytyi luottaa moneen rahoittajaanja kahteen yhteistuottajaan. Elokuvan kansainvälinen teema japotentiaali mahdollistivat tämän, toteaa PeÅ.Kohti kansainvälisiä rahoitusfoorumejaKahden elokuvatekijän keskinäinen työnjako toimii siten, ettäPeÅ toimii tuottajana ja Suzanne työskentelee käsikirjoittajanaja kehittää hanketta eteenpäin. Bullshitin tapauksessa kaksikkopäätti viedä projektinsa eri yhteistuotantofoorumeihinelokuvan rahoituksen löytämiseksi. Syyskuussa 2003 Bullshitesiteltiin Malmön Nordisk Forumissa hyvällä menestyksellä:monet pohjoismaiset rahoittajat kiinnostuivat hankkeesta. Forumistalöytyi myös kaksi yhteistuottajaa, MedieoperatörerneNorjasta ja Illume Oy Suomesta. Saman vuoden marraskuussamentiin Amsterdamin kansainväliseen yhteisrahoitusfoorumiinpitchaamaan projektia ja sieltä löytyi lisää rahoitusta.Suomalainen tuottaja Jouko Aaltonen oli useasti aikaisemmintehnyt yhteistyötä Peå Holmquist Filmin kanssa, jaPeÅ oli aikaisemmin auttanut norjalaisen tuottajan ÖyvindRostadin yhtiötä dramaturgina. Tällä kertaa norjalaiset lähtivätmukaan rahoittamaan projektia.Kuva: PeÅ HolmquistKuva: PeÅ HolmquistVandana Shiva dokumentissa Bullshit.Bullshit -elokuvan nimitavaraa kauniissa keossa.7

Kuva: Jonatan KarlssonKuva: PeÅ HolmquistPeÅ HolmquistVaikuttava määrä rahoittajiaKaksi yhteistuottajaa on maksimi, enempään ei juuri pysty,sanoo hymyilevä PeÅ. Jokaisen tuottajan pitää myös etsiä projektillerahoitusta omalla tahollaan. PeÅn lista rahoittajista onvakuuttava; siinä on yhteensä 13 eri tahoa. SVT Dokumentär,Svenska Filminstitutet, Norska Filmfonden, NRK, Yle, TanskanTV, Nordic Film and TV-fond, AVEK ja Media Plus ovatsuurimmat rahoittajat. Rahoitusvaiheen loppusuoralla myösFrance 2 tuli mukaan tuotantoyhtiö ADR Productionin kautta.Ranskalaisten mukaantulo mahdollisti pidemmän kuvausjakson,mutta johti myös joihinkin taiteellisiin kompromisseihin,varsinkin Bullshitin ranskalaisessa versiossa.Neuvottelutaito on tarpeen- Kaikilla yhteistuottajilla on oma näkemyksensä elokuvasta.Siinä tilanteessa täytyy pitää kiinni omasta integriteetistäänja ajaa selkeätä linjaa, tai elokuva menettää syvyytensä, toteaaPeÅ. Norjalaiset vaikuttivat elokuvan dramaturgiaan, ja hehalusivat myös että se leikataan Norjassa. Minusta tuntui vaikealtaolla täysin irti leikkausprosessista, joten tilanne tuntuialuksi visaiselta. Olimme jo aiemmin pyytäneet leikkaajaksiSuzanne Khardalian8norjalais-ruotsalaista Lisa Ekbergiä, joten tilanne ratkaistiinlopulta niin, että hän leikkasi puolet elokuvasta Ruotsissa japuolet Norjassa.Kävimme myös keskusteluja NRK:n kanssa, joka halusielokuvaan journalistisemman näkökulman. Meistä tuntui, ettämeillä oli suurempi tarina kerrottavana, emmekä antaneetperiksi.Hyvää yhteistyötä suomalaisten kanssa- Yhteistyö on kuitenkin ratkaisevan tärkeää tämäntyyppiselleelokuvalle, ilman sitä Bullshitiä ei olisi voitu tehdä. Elokuvantekeminen ei ole koskaan yhden miehen tai yhden naisentyötä, ja olen iloinen yhteistuottajiemme antamasta suurestaavusta. Luovuus syntyy painiessa muiden kanssa. Erityisenhienosti yhteistyö toimi suomalaisen Jouko Aaltosen kanssa,jonka tunnen hyvin ennestään. Meillä on keskenämme vahvaluottamus, ja suomalaiset osallistuivat projektin rahoituksenlisäksi miksaukseen ja musiikkiin, ja sen myötä projekti etenivauhdikkaasti. Suomalainen säveltäjä Tuomas Kantelinen, jonkakanssa olemme pitkään tehneet yhteistyötä, vastasi pitkältimyös Bullshitin musiikista.- Ranskalainen osatuottaja ADR Productions antoi hyvääpalautetta antamalla ulkopohjoismaisen näkökulman projektiin,jotta ymmärtäisimme mikä toimii muualla maailmassa.Yksi iso maa on kuitenkin riittävä, joten emme vastanneetmyöntävästi saksalaiselle ehdotukselle, PeÅ jatkaa.- Yhteistuottajista on pidettävä hyvää huolta. Tuottajan pitäämatkustaa jokaisen luo ja esitellä projekti, eikä seurantaasaa unohtaa. Pitching on nykyään aivan ehdoton kansainvälisilleprojekteille, kun ruotsalainen raha ei yksin riitä. Hyvänpitchin avulla hankitaan elokuvalle yhteistuottajia ja rahoittajiaja lisäksi elokuva ”pääsee kartalle” – alan tärkeät toimijattietävät, että se on olemassa.Media-ohjelman tuki tärkeä- Median myöntämä hankekehittelytuki oli myös projektilletärkeä. Reseach on kallista mutta pyhää aikaa. Silloin haluaaolla vapaa ja antaa elokuvan hakea suuntansa. Ruotsissa onkuitenkin rajallinen määrä kehittelyrahaa, ja siksi on tärkeää,että Media on olemassa!Valitse yhteistyökumppani huolella- Yhteenvetona voidaan sanoa että yhteistuotannon edut ovathaittoja suuremmat. On tärkeätä löytää samalla tasolla oleviayhteistyökumppaneita, sellaisia joiden kanssa viihtyy, ja joidentyömarkkinat ovat samankaltaisia. Jos näin ei ole, saattaasyntyä tilanne, jossa leikkaaja tienaa kaksi kertaa sen, minkäohjaaja omassa maassaan.- Emme myöskään halua joutua tilanteeseen, jossa emmeehdi syventää itse elokuvaa siksi, että kaikki energia meneerahoituksen järjestämiseen. Sen takia työskentelemme hyvinyhdessä Suzannen kanssa, ja tällä tavalla on helpompaa pitäänämä kaksi aluetta erillään, PeÅ sanoo ja rientää jo kohti seuraavaayhteistyöprojektia.Kirjoittaja: Henrik Schmidt Ruotsin Media DeskistäSuomennos: Kerstin Degerman

Miten syntyy onnistunut yhteistuotanto:tarkastelussa Äideistä parhainSuomalaisen sotalapsen tarinan kertova elokuva Äideistä parhain sai ensi-iltansa syksyllä 2005. Elokuvan tie ideastavalkokankaalle oli pitkä. Tuottaja Ilkka Matila luki Heikki Hietamiehen samannimisen romaanin kahdeksan vuottaaiemmin. Kirja kosketti syvästi, Matila hankki sen kuvausoikeudet ja siitä alkoi tarinan jalostaminen elokuvalliseenmuotoon. Äideistä parhain sijoittuu sekä Suomeen että Ruotsiin, joten yhteistuotanto naapurimaiden kesken tuntuiitsestään selvältä ratkaisulta.Ilkka Matila MRP Matila Röhr Productions Oy:stä on kokenuttuottaja. Hän on ehtinyt urallaan tuottaa fiktioita,dokumentteja ja lyhytelokuvia sekä ollut mukana niinLars von Trierin kuin Aki ja Mika Kaurismäenkin elokuvissa.Yhteistuottajanakin kokemusta on kertynyt reilusti ylikymmenestä elokuvasta. Yhteistuotannoissa Matilan periaateon, että niitä käytetään vain silloin kun se tekee elokuvastaparemman. Äideistä parhaimman kohdalla oli selvää, että seon yhteistuotanto, koska puhutaan tarinasta, joka sijoittuukahteen maahan ja josta merkittävä osa on Ruotsissa. Elokuvassakeskeistä on myös ruotsin kieli ja tärkeissä rooleissa onruotsalaisia näyttelijöitä. Epookkielokuvan toteuttaminen pelkästäänsuomalaisella rahalla ei olisi onnistunut myöskäänkalliiden kustannusten takia. 2,7 miljoonan euron budjettiedellytti yhteistuotantoa.Kehittelyä SuomessaÄideistä parhaimman kehittely lähti siitä, että projektiin palkattiinyksi käsikirjoittaja treatment- vaiheessa ja siitä työtäjatkoi Veikko Aaltonen, joka teki kolme seuraavaa versiota.Sitten mukaan löytyivät käsikirjoittajat Kirsi Vikman ja JimmyKarlsson, joiden kynästä syntyi vielä seitsemän uutta versiota.Kuva Marja-Leena HukkanenEero kotimaisemissaan Suomessa.9

Ohjaaja Klaus Härö valittiin mukaan kolme vuotta sitten.Rahoituksen projektille Ilkka Matila hoiti käytännössäyksin, sillä hänellä/tuotantoyhtiöllä oli jo valmiit suhteetruotsalaisiin rahoittajiin: Sveriges Televisioniin, Svenska Filminstitutetiinja aluerahoittajiin. Kun rahoitus Suomesta olikunnossa ja Ruotsistakin mukaan lähti Sveriges Television(SVT) ja Film i Skåne, tuotannon olisi muuten voinut pitääsuomalaisena, mutta ruotsalaiset rahoittajat edellyttivät, ettähankkeessa on myös paikallisia yhteistyökumppaneita.Matila kertoo, että heillä oli päätuottajana ideaali tilanne,kun he pystyivät valitsemaan, kenen kanssa lähteä tekemäänyhteistyötä. ”Meillä oli tarjota valmis paketti: meillä olikotimaan perusrahoitus kasassa, meillä oli jo järjestettynäulkomaan eli Ruotsin rahoitus plus että meidän kautta tulisimyös levittäjä Nordisk Film Tanskasta sekä Pohjoismaisenelokuva- ja tv-rahaston rahoitus Norjasta. Se, mitä me tämänlisäksi tarvitsimme, oli tuotantoyhtiö, joka pystyisi hoitamaantoiveidemme mukaisesti tuotantopäällikkyyttä ja hallinnointiaRuotsissa, ja jolla olisi kiinnostusta tätä aihetta kohtaan.”Ruotsalaiseksi osatuottajaksi valikoitui Omega Film, jonkakanssa Ilkka Matila on aiemmin tehnyt jo kaksi elokuvaa.Ratkaisevaa oli se, että yhtiön molemmat tuottajat LennartDunér ja Peter Kropenin ovat Matilan vanhoja tuttavia jo 15vuoden ajalta. Kun tuntee yhteistyökumppaninsa hyvin, heihinon helppo luottaa ja kommunikaatio sujuu alusta alkaen.Matila painottaa, että tuntemattomien kumppaneidenkanssa on aina suuri riski lähteä tekemään yhteistuotantoa.Äideistä parhaimmassa ainoa MRP:lle uusi yhteistyökumppanioli Film i Skåne. Ilkka Matilan ruotsalainen tv-tuottajaystäväkuitenkin kertoi yhteistyönsä Film i Skånen kanssa sujuneenhyvin, joten tähän suositukseen uskalsi luottaa. Film i Skånelle,joka kilpailee Trollhättanin/Film i Västin kanssa, oli tärkeääolla mukana tässä heille ensimmäisessä pitkän elokuvanhankkeessa.Rahoitusta neljästä maastaKun Äideistä parhain -elokuvan rahoitus oli kasassa, oli koossakaiken kaikkiaan 13 rahoittavaa tahoa neljässä eri maassaeli Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Tällaisen palapelinpitäminen kasassa ei ole helppoa ja Matila myöntää,että näin monen rahoittajan mukana olo teki hankkeesta välillähallinnollisesti aika vaikean. Jo viiden eri valuutan käyttöbudjetoinnissa aiheuttaa oman mutkikkuutensa, sillä yhteisvaluuttaeurosta ei tässä projektissa ollut suurtakaan iloa, kuntuotannossa käytettiin Ruotsin, Tanskan ja Norjan kruunuja,niiden lisäksi euroja ja jälkitöissä vielä puntia. Osa jälkitöistätehtiin nimittäin Lontoossa.Pyöreän pöydän kokouksiaKoska Ilkka Matilalla on paljon kokemusta yhteistuotannoistaaiemminkin, hän tiesi heti millaisia toimintatapoja näinmonen rahoittajan mukanaolo edellyttää. Hän sanoo, ettätuotannollisia asioita voi käydä rahoittajien kanssa erikseenläpi, mutta käsikirjoituksesta puhuttaessa paras metodi on,että pannaan kaikki saman pöydän ääreen. Silloin jokainensaa sanoa mielipiteensä ja päätuottajalle jää tehtäväksi vetääjohtopäätökset keskustelusta. Matila kertoo, että hänen nyrkkisääntönsäoli seuraava: jos kaksi tai useampi ihminen kommentoisamaa asiaa käsikirjoituksessa, se tarkoitti, että siihentäytyy kiinnittää huomiota. Tämä ajatus tuntui toimivan, kunnäitä pyöreän pöydän kokouksia pidettiin elokuvan valmisteluvaiheessakansainvälisillä festivaaleilla Göteborgissa, Cannesissatai Berliinissä.Ohjaajaksi uusi kykyKlaus Härön valinta elokuvan ohjaajaksi perustui paljolti siihen,että Ilkka Matila tunsi Härön jo usean vuoden ajalta jauskoi tämän kykyihin jo ennen kuin Näkymätön Elina oli edesvalmis. Muille rahoittajille Klaus Härö oli vielä melko tuntematonsuuruus, mutta Näkymättömän Elinan menestys elokuvateattereissaja kansainvälisillä festivaaleilla oli sellainennäyttö, jonka jälkeen Härön ohjaajankykyihin jo luotettiin.Näkymätön Elina tuli Äideistä parhain -hankkeen kannaltaensi-iltaan ja palkintosateeseen juuri sopivaan aikaan, sillä seantoi uutta puhtia projektin rahoituksen varmistumiseen. Sekinvaihe oli koettu, kun kotimaan rahoitus oli koossa, muttaRuotsissa kaikki näyttivät punaista valoa.Rahoitus jota ei tullutElokuvatuottaja on tottunut tekemään useita vaihtoehtoisia rahoitusmallejasiltä varalta, että suunnitelma A ei toteudukaan.Tässäkin tapauksessa suunnitelmia jouduttiin laittamaanuusiksi, koska Tanskan Filminstitutista ei herunut tukea ja samoinEurimages-raha, jota haettiin, jäi vain haaveeksi. Tilanteestaselvittiin Matilan mukaan oikeastaan onnen kaupalla,koska muut rahoittajat, lähinnä Pohjoismainen elokuva- ja tvrahasto,lisäsivät omaa rahoitusosuuttaan. Samoin päätuottajaMRP Matila Röhr Productions joutui ja pystyi viime kädessälisäämään omaa osuuttaan. ”Se teki kyllä tästä tuotannostatavattoman riskialttiin, koska tuotannon break even nousi150 000 katsojaan elokuvateattereissa Suomessa, mikä onneksisitten saavutettiin. Joten tästä tuli siten myös taloudellisestikannattava hanke”, kertoo Matila.Yhteistuotannon hyödyt ja haitatKysyessäni Ilkka Matilalta, mitkä olivat tämän yhteistuotannonhaittapuolia, saan vastauksen, että haittoja ei ollut. Tätä Matilaperustelee sillä, että yhteistuottaja- ja muut partnerit tässä elokuvassaolivat hankkeeseen ehdottomasti sopivimmat kumppanit.Kaikilla oli voimakas halu tehdä juuri tämä elokuva jaoikeanlaiset osaamiset täydensivät toisiaan. Tämä myös näkyyvalmiissa elokuvassa: siitä ei olisi tullut yhtä hyvä, elleivätkaikki olisi olleet hyvin sitoutuneita sen tekemiseen.Yhteistuotantojen yhtenä ongelmana Matila pitää eri yhtiöidenpäällekkäistä osaamista, mikä aiheuttaa tehottomuuttarahankäyttöön. ”Kun tilanne on niin ihanteellinen kuin Äideistäparhaimmassa, jokainen yhteistuottava taho toi omanosaamisensa täydentämään kuviota, mikä mahdollisti sen,että 1+1=3. Sehän on kaikessa yhteistuottamisessa tai missätahansa yhteistyössä se menestyksen avain. On minulla sellaisiakinkokemuksia yhteistuotannoista, että 1+1 = 1, mikä eioikeasti ole kivaa”, Matila kertoo.10

Kuva Marja-Leena HukkanenMaria Lundqvist, Eeron Ruotsin-äiti Signe, palkittiin vuoden 2005 parhaana naispääosanäyttelijänä sekä Ruotsissa että Suomessa.Ensimmäistä kertaa näyttelijä sai sekä Guldbagge- että Jussi-palkinnon roolistaan.Tarkemman miettimisen jälkeen Matila pystyy nimeämäänyhden hankaluuden, joka Äideistä parhain -elokuvan tekoonliittyi. Ongelmaksi muodostui se, että koko pääkuvausryhmänpiti vaihtaa kesken kuvauksia Ruotsista Suomeen. Tämä aiheuttikuvauksiin tauon, joka tuli hirveän kalliiksi. Toisaaltasiirtymä oli välttämätön, koska Suomen ja Ruotsin maisemienhaluttiin olevan mahdollisimman kaukana toisistaan ja Skoonestaei löytynyt tyypillistä suomalaista koivumetsää.Eräänä yhteistuotantojen yleisenä hankaluutena Matilanäkee tuottojen jaon ja sen, että yhteistuotanto on aika kallistapa rahoittaa elokuva. Päätuottaja kantaa aina pääriskin jasamalla kun ottaa osatuottajan mukaan, oma siivu tuotoistapienenee. Joten joka kerta tulee miettiä, kannattaisiko sittenkinnostaa omaa investointia ja ottaa isompi riski, jottasaisi elokuvasta kompaktimman tuotannon. Silloin kun aiheja käsikirjoitus eivät välttämättä edellytä yhteistuotantoa, sitäkannattaa Matilan mukaan välttää. Yhteistuottaminen on hallinnollisestiaina raskas vaihtoehto.Ne pienet erotVaikka Äideistä parhain on esimerkki onnistuneesta yhteistuotannosta,niin koskaan ei ristiriidoilta voi välttyä täysin,olivatpa ne sitten isoja tai pieniä. Äideistä parhaimman tapauksessaIlkka Matila koki ongelmalliseksi ruotsalaisten työsopimustenja työaikojen jäykkyyden ja joustamattomuuden.Muitakin työkulttuuriin liittyviä eroja ilmeni. Hän kertooesimerkin tilanteesta, joka sattui elokuvan viimeisenä kuvauspäivänäRuotsissa. Ohjaajalle ja kuvaajalle tuli kiistaakameran paikasta. Kun Matila kysyi ruotsalaiselta apulais-ohjaajalta tilanteesta, niin apulaisohjaajan ratkaisu asiaanoli äänestyttää kuvausryhmällä, mitä tehdään. Jokainen, jopacatering-apulainen sai sanoa oman mielipiteensä siitä, mihinkamera laitetaan. Matilan mielestä näin voi menetellä, josaikaa on, mutta kiireen keskellä ohjaajan tehtävä on päättääkameran paikka.Matilan mukaan ruotsalaisessa tuotantokulttuurissa hyvääon se, että yksittäiset ammatti-ihmiset ovat erittäin päteviäja osaamisen taso on todella korkea, koska maassa tehdäänpaljon elokuvia. Rasittavana hän pitää sellaista kaikkienkuulemista, joka johtaa hitauteen ja tehottomuuteen. Kaikkienkuuleminen on tietysti demokraattista ja kannatettavaayleisesti ottaen, mutta valitettavasti elokuvan teon luonteeseenkuuluu nopea päätöksenteko, mihin pitkälliset äänestyksetistuvat huonosti. Ainakin Suomessa tiukkoihin kuvausaikatauluihinon totuttu, sillä yksittäisten elokuvien budjetit ovathuomattavasti pienempiä kuin Ruotsissa.Ratkaistavien asioiden listalla olivat myös kysymyksetsuomalaisten ja ruotsalaisten erilaisista työsopimuksista jaerilaisista käytännöistä päivärahojen ja ateriakorvausten suhteen.Matilan mukaan kaikesta kuitenkin selviää, kun koettaalöytää yhdenmukaisen linjan. Äideistä parhaimmassa linja olise, että kaikilla on samat edut ja velvoitteet. Tämä vaati omanvääntönsä ruotsalaisten yhteistuottajien kanssa, jotka puolsivatomia käytäntöjään. Matilan mukaan on kuitenkin tärkeää,että työympäristö ja yhteishenki ovat hyviä, kun tehdään luovaatyötä. Silloin on turha haaskata energiaa harmittelemallasitä, että joku työryhmässä tienaa kenties 10 euroa enemmänpäivässä kuin itse.11

Mistä on hyvät yhteistuottajat tehtyKun kysyn Ilkka Matilalta, millaisia neuvoja hän antaisi nuorilletuottajille, joilla on kansainvälinen ura tähtäimessä, onvastaus tiivis ja mietitty. Se, mitä Matila korostaa, on hyväaihe, jolle osaa hakea oikeat tekijät ja kumppanit – onpa projektikansallinen tai kansainvälinen.Matilan mukaan ei ole olemassa hyviä tai huonoja yhteistuotantokumppaneita,on vain aiheeseen paremmin taihuonommin sopivia. Hanke hakee tavallaan itselleen omatkumppaninsa, toteaa Matila. Eri tilanne on tietysti silloin, joson projektissa osatuottajana, mistä Matilalla on paljonkin kokemusta.Oma taitonsa on sekin, että osaa sanoa ei silloin kunsen aika on. Luonnollisesti täytyy myös punnita, mikä on sepanos, jonka laittaa peliin ja kannattaako sijoitus.Kielitaidon merkitys tuottajan työssä on myös tärkeä.Mitä useampia kieliä puhuu, sitä helpompi on löytää yhteistyökumppaneitamaiden rajoista piittaamatta. Ilkka Matila onsatsannut kieltenopiskeluun ja kielipäätä löytyy, sillä sujuvastihän puhuu suomea, ruotsia, saksaa, englantia ja ranskaa.Jokapäiväinen keskustelu onnistuu myös espanjaksi, venäjäksija islanniksi. Tällä hetkellä Matila panostaa erityisesti venäjänkieleen ja yhteistuotantoihin Venäjällä. Feodor Bondartsukinohjaama Yhdeksäs komppania on viimeisin valmistunut elokuva,jossa MRP oli osatuottajana ja useita muita on työn alla.Yhteistyö ruotsalaistenkin kanssa jatkuu: monia hankkeita onvireillä, mutta vielä alkuvaiheissaan. Suunnitelmistaan Matilakertoo, että hänen tavoitteenaan on tehdä yksi oma elokuvaaina kahden vuoden sisällä ja kaksi yhteistuotantoa.Yhteistyö toi tulostaIlkka Matila ei suotta käyttänyt kahdeksaa vuotta Äideistä parhain-elokuvan kehittelyyn, sillä lopputuloksena syntyi alustaloppuun saakka ammattitaidolla tehty, koskettava ja mieleenpainuvaelokuva. Yleisö on löytänyt elokuvan hyvin niinSuomessa kuin Ruotsissakin, missä elokuva on ollut Aki KaurismäenMies vailla menneisyyttä -filmin jälkeen katsotuin suomalainenelokuva. Se toimikoon seuraavalle suomalais-ruotsalaiselleyhteistuotannolle hyvänä referenssinä siitä, että satsausnaapurimaan elokuvaan kannattaa kaikille investoijille.Inkeri LundgrenKuka?Ilkka Y.L. Matila• syntynyt 1963 Helsingissä• opiskellut Hochschule der Künstessä Berliinissä• ylempi korkeakoulututkinto 1992• audiovisuaalisen tuottajan ammattitutkinto,Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki 1993• 1990–1993 työskenteli Co-production Officessa Berliinissäkehittäen kansainvälisiä elokuvaprojekteja ja vastaten yhtiönWorld Sales’in toiminnasta• 1993–1996 itsenäisenä tuottajanaBerliinissä ja Reykjavikissä• vuodesta 1997 tuottajana ja varatoimitusjohtajanaMRP Matila Röhr Productions Oy:ssäIlkka Matila Kairon festivaaleilla noutamassa palkintoaelokuvalle Äideistä parhain.Ilkka Matilan tuottamat kokoillan elokuvat:• Katrin Laur: Viikinki-isä (Viro 2006), yhteistuottajaTuotanto: Allfilm, Katze Filmproduktion &MRP Matila Röhr Productions Oy• Klaus Härö: Äideistä parhain (Suomi 2005), tuottajaTuotanto: MRP Matila Röhr Productions Oy ja Omega Film AB• Feodor Bondartsuk: 9. Komppania (Venäjä 2005), yhteistuottajaTuotanto: KinoSlovo ja MRP Matila Röhr Productions OyMRP Matila Röhr Productions Oy• Ingela Magner: Mötet (Ruotsi 2003), yhteistuottajaTuotanto: Omega Films, Sonet Film &MRP Matila Röhr Productions Oy• Elmo Nüganen: Nimet marmoritaulussa (Viro 2002), yhteistuottajaTuotanto: Taska Productions & MRP Matila Röhr Productions Oy• Aku Louhimies: Kuutamolla (Suomi 2002), tuottajaTuotanto: MRP Matila Röhr Productions Oy• Olli Saarela: Rölli ja metsänhenki (Suomi 2001),tuottaja ja käsikirjoittajaTuotanto: MRP Matila Röhr Productions Oy• Pekka Lehto: Tango Cabaret (Suomi 2001), tuottajaTuotanto: MRP Matila Röhr Productions Oy• Ilkka Vanne: Lakeuden kutsu (Suomi 2000), tuottajaTuotanto: MRP Matila Röhr Productions Oy• Olli Saarela: Rukajärven tie (Suomi 1999), tuottajaTuotanto: Marko Röhr Productions Oy &Aquavite Film & Media AB (Ruotsi)• Pirjo Honkasalo: Tulennielijä (Suomi 1998), yhteistuottajaTuotanto: Marko Röhr Productions Oy &Aquavite Film & MediaLisäksi Ilkka Matila on tuottanut ja ollut yhteistuottajana useissadokumenteissa, lyhytelokuvissa ja tv- sarjoissa. Hänen tuottamilleenelokuville on myönnetty useita kansallisia ja kansainvälisiä festivaalipalkintoja.Äideistä parhainTuotantobudjetti 2,7 milj. euroaRahoittajat: Suomen elokuvasäätiö, YLE TV1, FST, Svenska KulturfondenFinlands, Media Development, Svenska Filminsitut, Sveriges TelevisionAb, Film i Skåne, Nordisk Film & TV Fond, Nordisk Film, MRP MatilaRöhr Productions Oy, Digital Film Finland, Cinestar Film Rentals12

AJANKOHTAISET KURSSITKäsikirjoituskurssejaKatapult – European Script CentreKohderyhmä: Pitkän elokuvan käsikirjoittaja-ohjaaja-tuottaja-tiimitKurssiohjelma: Yhteensä kahdeksan kuukauden aikavälillätapahtuvan Katapult -käsikirjoitusworkshopin tavoitteenaon kehittää käsikirjoituksia, jotka puhuvat ”eurooppalaistakieltä” unohtamatta ”kansallista murretta”. Samalla kurssitutustuttaa eurooppalaisia käsikirjoittajia, ohjaajia ja tuottajiatoisiinsa luoden mahdollisuuksia tuleville yhteistuotannoille.Kurssi koostuu kahdesta viiden päivän workshopista Budapestissäja Prahassa ja niiden välillä ja jälkeen tapahtuvastaonline-seurannasta. Workshopien ajat ovat 20.–25.5.2006 ja15.–20.9.2006 ja viimeinen online-sessio on 15.12.2006.Hinta: Kurssin hinta on 600 euroa. Hinta sisältää hotellin jaateriat. Apurahoja on tarjolla.Hakeminen: Hakuaika workshopiin päättyy 30.3.2006. Hakemuksentulee sisältää hakulomake, CV ja max. 15 sivun treatment.Yhteystiedot: office@katapultfilm.hu •www.katapultfilm.hu/workshopMediscript 4Kohderyhmä: Mediscript -kurssi on tarkoitettu käsikirjoittajille,ohjaajille ja tuottajille, joilla on meneillään romaanin,näytelmän tai sarjakuvan muokkaaminen elokuvaksi tai jotkasuunnittelevat vastaavaa projektia. Kurssi sopii myös kustantajille,joita kiinnostaa romaanin oikeuksien myyminenelokuvatuottajille.Koulutuksen sisältö: Koulutuksen tavoitteena on kehittää ammattilaistiimienkäsikirjoitustaitoja ja kehittelytekniikoita.Alkuperäisteoksen muokkaamista elokuvakäsikirjoitukseksikäsitellään taiteellisesta, taloudellisesta, juridisesta ja markkinoinninnäkökulmasta käsin. Projekteja kehitetään eteenpäinammattilaisryhmän avustuksella. Toisen seminaarinaikana harjoitellaan myös pitching-tekniikoita.Projekti: Kirjallisen teoksen muokkaaminen elokuvaksi.Kurssiohjelma: Koulutus koostuu kahdesta seminaarista, joistaensimmäinen kestää kuusi ja toinen neljä päivää. Seminaareistaensimmäinen pidetään kesäkuussa 2006 ja toinentammikuun loppupuolella 2007. Seminaarien välisenä aikanakäsikirjoitusten eri versioita arvioidaan ja projekteja kehitelläänetäohjauksen avulla.Hinta: Kurssin hinta on 400 euroa/osallistuja/ilman projektia,900 euroa/ kahdelle samassa tiimissä työskentelevälle tai 600euroa/henkilö yksittäiselle osallistujalle.Hakeminen: Hakuaika päättyy 30.4.2006. Kurssille otetaan12 osallistujaa/tiimiä projektin kanssa ja enintään 10 ilmanprojektia.Muuta: Kurssin kielet ovat englanti, ranska, italia ja espanja.Yhteystiedot: consortium.ecriture@free.fr •www.mediscript-europe.comSources 2 Script Development WorkshopKohderyhmä: Pitkien elokuvien käsikirjoittajat, käsikirjoitustiimit,tuottajat, script editorit ja ohjaajat. Käsikirjoittajillesuositellaan osallistumista tuottajiensa kanssa.Koulutuksen sisältö: Ohjelman puitteissa keskitytään erityisestikäsikirjoituksiin, jotka pohjautuvat kirjoittajien kulttuuriseenja sosiaaliseen taustaan, mutta jotka ovat kansainvälisesti kiinnostavia.Koulutuksen painopisteitä ovat kirjoitusmetodit, tekstianalyysitja tekstin työstäminen ja uudelleen kirjoittaminen.Projekti: Pitkän fiktioelokuvan käsikirjoitus tai luova dokumenttiKurssiohjelma: Koulutus koostuu kahdesta workshopista, joistaensimmäinen on viikon mittainen ja toinen yhden päivän henkilökohtainenseurantatapaaminen. Näiden välillä osallistujattyöstävät käsikirjoituksiaan noin 12 viikon ajan, jolloin heilläon mahdollisuus konsultoida Sources-ohjaajansa kanssa. Workshopinaikana osa ryhmistä työskentelee pitkien fiktiokäsikirjoitustenparissa ja osa dokumenttikäsikirjoitusten parissa. Syksynworkshop järjestetään Pohjois-Norjassa lokakuussa 2006.Hinta: Ilmoittautumismaksu 100 euroa/projekti/kirjoittaja jaosallistumismaksu 1 800 euroa/projekti/kirjoittaja, samanprojektin muut henkilöt 900 euroa/henkilö.Hakeminen: Hakuaika lokakuun Sources 2 -workshopiin päättyy1.6.2006. Hakuohjeet löytyvät Sources 2-ohjelman kotisivuiltawww.sources2.de.TuotantokurssejaACEKohderyhmä: ACE järjestää koulutusta vähintään yhden pitkänelokuvan tuottaneille itsenäisille tuottajille, jotka työskentelevätaktiivisesti kansainvälisille markkinoille suunnatuntuotantoprojektin parissa.Kurssiohjelma: Workshopeissa keskitytään pitkien elokuvienkehittämiseen ja eurooppalaisten tuottajien verkoston syventämiseen.Workshopit koostuvat tapaustutkimusten esittelyistä,kansainvälisten markkinoiden ja elokuvien rahoituslähteidenanalysoinnista. ACE:n asiantuntijat seuraavat tuottajienprojektien kehittymistä. Seuranta sisältää kaikki avainalueetkuten käsikirjoituksen, editoinnin, rahoituksen, levityksen13

ja markkinoinnin. Koulutus kestää yhteensä vuoden ja pitääsisällään 3–4 erillistä workshopia, joista ensimmäinen onmarraskuussa Pariisissa ja toinen joulukuussa Ranskassa.Hinta: Koulutuksen hinta on 5 000 euroa.Hakeminen: Hakuaika päättyy 1.7.2006. Hakukaavakkeita ja-ohjeita saa ACE -toimistosta Laura Graggilta.Yhteystiedot: laura.ace@wanadoo.fr • www.ace-producers.comL’Atelier / MasterclassKohderyhmä: nuoret alle 30-vuotiaat elokuvatuottajat ja levittäjät,joilla on alan työkokemustaKurssiohjelma: Koulutus kestää yhteensä 11 kuukautta. Koulutuksentavoitteena on perehdyttää osallistujat Euroopanelokuvateollisuuteen keskittymällä käsikirjoituksen ja projektinkehittelyyn, rahoitukseen, tuotantoon, levitykseenja markkinointiin. Koulutusta tarjoaa sekä FilmakademieBaden-Württemberg Ludwigsbergissa Saksassa että La Fémis-koulu Pariisissa Ranskassa. Koulutus pitää sisällään opetusjaksojaLudwigsburgissa, Strasbourgissa, Pariisissa, Lontoossa,Angersissa, Cannesissa ja Berliinissä, harjoittelun jossakinlevitysyhtiössä ja lyhytelokuvan tuottamisen. Koulutus alkaalokakuussa 2006 ja päättyy elokuussa 2007.Hinta: Kurssi maksaa 1200 euroa. Kurssille otetaan 18 osallistujaa.Hakeminen: Hakuaika Ludwigsburgin kurssille päättyy 30.4.2006 ja Pariisin kurssille 31.5.2006.Kieli: Hakijoiden tulee osata joko ranskaa tai saksaa, koskaosa opetuksesta on ranskaksi tai saksaksi, osa englanniksi.Yhteystiedot:Filmakademie Baden-Württembergjulie.halten@filmakademie.de • www.filmakademie.deLa Fémis • c.ghazarian@femis.fr • www.femis.frECAFIC – European Certificate inAudiovisual Financing and CommercialisationKohderyhmä: nuoret elokuva-alan ammattilaiset tai opintojensaloppuvaiheessa olevat alan opiskelijatKurssiohjelma: Kuukauden pituisen kurssin tarkoituksenaon antaa osallistujille vahva tietämys audiovisuaalisen alanrahoituksesta. Myös markkinointi, levitys ja neuvottelutaidotkuuluvat kurssilla käsiteltäviin aiheisiin. Kurssi pidetään Sorbonnenyliopistossa Pariisissa 26.6.–21.7.2006.Hinta: Kurssin hinta on 1300 euroa. Kurssin järjestäjältä voihakea 1000 euron suuruista apurahaa.Hakeminen: Hakuaika päättyy 15.5.2006. Hakemuksen tuleesisältää hakulomake, CV ja kaksi suosituskirjettä. Kurssillevalitaan 25 osallistujaa.Yhteystiedot:avinuela@ina.fr • http://www.ina.fr/ecaficInternational Television Format IndustryKohderyhmä: televisiotuottajat ja -käsikirjoittajat, televisiokanavienohjelmahankkijatKurssiohjelma: Nelipäiväinen kurssi keskittyy television formaattiohjelmiinmonesta näkökulmasta. Kurssilla käydäänläpi mm. sitä, mikä on uutta juuri nyt, miten suojella omaaformaattia laittomalta kopiolta, miten myydä oma formaattimuihin maihin ja millaisia formaattiohjelmia tv-kanavat haluavat.Formaattien myyntiä ja nykytilannetta käydään läpi niinEuroopan kuin Yhdysvaltain ja muidenkin maanosien osalta.Kurssi pidetään 8.–11.6.2006 Mallorcalla Espanjassa.Hinta: Kurssi maksaa 950 euroa, jos hakee 31.3.2006 mennessäja 1050 euroa sen jälkeen. Hinta sisältää majoituksen,mutta ei matkoja. Kurssinjärjestäjältä voi tiedustella mahdollisuuttaapurahaan.Hakeminen: Hakemus tulee lähettää viimeistään huhtikuussa.Hakulomake osoitteessa www.epi-medieninstitut.de. Kurssilleotetaan 25 osallistujaa.Yhteystiedot: peters@epi-medieninstitut.de •www.media-law-training.orgMAIA WorkshopsKohderyhmä: nuoret eurooppalaiset tuottajat, joista erityisestiVälimeren alueen tuottajat, uusien EU-maiden ja pienten ja vähäisentuotantokapasiteetin maiden (mm. Suomi) tuottajatKurssiohjelma: MAIA Workshops järjestää vuoden 2006 aikanakaksi kuusipäiväistä workshopia. Ensimmäisen aiheena on”luova” kehittely, mikä pitää sisällään käsikirjoitusopetusta,ryhmätyöskentelytaitoja ja pitchausharjoituksia. Aiheina ovatmyös: digitaaliteknologian hyödyt, miten ottaa markkinointimukaan projektiin jo alusta saakka ja aiheen testaus kansainväliselläyleisöllä. Workshop pidetään touko-kesäkuun vaihteessaSienassa Italiassa, toinen syyskuussa samassa paikassa.Hinta: Workshop maksaa 750 euroa. Osalle hakijoista on tarjollaapurahoja, joista lisätietoja kurssinjärjestäjältä.Hakeminen: Hakuaika kesän kurssille päättyy 1.5.2006.Yhteystiedot: info@fabulafilm.com • www.fabulafilm.comMAIA 2-day SeminarsKohderyhmä: elokuva-alan ammattilaiset ja opiskelijatKurssiohjelma: MAIA Workshops järjestää vuoden 2006 aikanakolme kaksipäiväistä seminaaria. Ensimmäisen seminaarinaiheena on eurooppalaisen elokuvan erityisyys: tyyli, sisältö jamarkkinat. Seminaari pidetään Madridissa huhtikuussa 2006.Toinen seminaari pidetään heinäkuussa Budapestissa ja senaiheena ovat eurooppalaiset yhteistuotannot. Kolmas seminaaripidetään Roomassa lokakuussa ja aiheena ovat digitaalisetinnovaatiot ja niiden tulevaisuus eurooppalaisessa elokuvassa.Hinta: Seminaari maksaa 100 euroa.Hakeminen: Hakuaika ensimmäiseen seminaariin päättyy 31.3.2006. Toiseen seminaariin tulee ilmoittautua 30.6.2006 mennessäja kolmanteen 20.10.2006 mennessä.Yhteystiedot:info@fabulafilm.com • www.fabulafilm.comUusmediakurssejaSagas Developing Narrative Games/On-line Worlds WorkshopKohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu nuorille uusmedia-alan ammattilaisille,varsinkin pelisuunnittelijoille.14

Kurssiohjelma: Viisipäiväinen intensiivinen kurssi pitää sisälläänryhmätyöskentelyä, itsenäistä työskentelyä ja jonkinverran luentoja. Kurssin aikana työstetään design treatmentianarratiiviselle pelille. Aluksi käydään läpi tietokonepelisuunnittelunperusteet ja sitten perehdytään interaktiivisuuden janarratiivisuuden suhteeseen. Kurssi on enimmäkseen käytännöntyöskentelyä yhdessä keskustelemalla ja ideoimalla mm.brainstorm-menetelmän avulla. Kurssin vetäjänä toimii ErnestAdams. Kurssi pidetään 31.3.–6.4.2006 Münchenissa Saksassa.Hinta: Freelancereille 800 euroa ja yhtiöille 2000 euroa. Osallehakijoista on tarjolla apurahoja, joista lisätietoja kurssinjärjestäjältä.Hakeminen: Hakuaika päättyy 15.3.2006.Yhteystiedot: sagas@sagas.de • www.sagas.deSagasnet DevelopingInteractive Narrative Content SeminarKohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu interaktiivista projektiakehittelevilleKurssiohjelma: Kurssille valitaan enintään 10 interaktiivisenkertovan projektin parissa työskentelevää osallistujaa. Projektingenreä, kohdeyleisöä ja julkaisumediaa ei ole rajattumihinkään tiettyyn kategoriaan. Kurssin aikana projektejakehitellään eteenpäin varta vasten tälle ryhmälle valittujenasiantuntijoiden johdolla. Kurssi pitää sisällään myös kahdenkeskistäkonsultaatiota kurssin vetäjien kanssa. Kurssipidetään 1.–7.5.2006 Stuttgartissa Saksassa.Hinta: Freelancereille 800 euroa ja yhtiöille 2000 euroa projektinkanssa, 600 e/2000 e ilman projektia.Hakeminen: Hakuaika projektin kanssa hakeville on päättynyt.Ilman projektia voi hakea 20.4.2006 saakka.Yhteystiedot: sagas@sagas.de • www.sagasnet.deAnimaatiokurssejaCartoon Future:Animation in the New Digital MediaKohderyhmä: animaatioalan ammattilaisetKurssin ajankohta: Kolmipäiväinen seminaari järjestetään VigossaEspanjassa 20.–22.4.2006. Tarkempaa tietoa kurssinsisällöstä www.cartoon-media.be.Hinta: Kurssin hinta on 300 euroa/osallistuja + 200 euroaaterioista. Majoitus ja matkat eivät sisälly hintaan. Cartoonjärjestää majoituksen.Hakeminen: Hakuaika Cartoon Future -kurssille päättyy 10.4.2006.Yhteystiedot: masters@cartoon.skynet.be •www.cartoon-media.beConcept Development forAnimated Features and TV SeriesKohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu eurooppalaisille animaatioohjaajille,käsikirjoittajille ja animoijille.Kurssiohjelma: Kurssi keskittyy pitkien animaatioelokuvien ja tvsarjojenkehittelyyn ja myyntiin. Kaksi viikkoa kestävän kurssinaikana osallistujilla on mahdollisuus kehittää omaa projektiaanpienryhmätyöskentelyssä saadun palautteen pohjalta. Kurssinopettajat antavat myös henkilökohtaista ohjausta kaikille osallistujille.Kurssi pidetään Viborgissa Tanskassa 3. –14.4.2006.Hinta: Kurssi maksaa 840 euroa. Hinta ei sisällä matkoja, majoitustaeikä aterioita.Hakeminen: Kurssille haetaan hakulomakkeella ja portfoliolla.Kurssille otetaan 12 osallistujaa. Hakuaika päättyy 9.3.2006,mutta sen jälkeenkin voi vielä hakea ja päästä kurssille, jostilaa on.Yhteystiedot: tim@animwork.dk • www.animwork.dkThree Month Animation CourseKohderyhmä: animaation ammattilaiset, joilla on vähän työkokemustatai jotka ovat juuri saaneet opintonsa päätökseen taiovat valmistumassaKurssiohjelma: Bristolin Three Month Animation Coursen tavoitteenaon parantaa osallistujien taitoja joko 2D- tai 3D -animaationparissa, luoda laaja ammattilaisverkosto ja tarjota lukuisiamaster class -luentoja Euroopan huippuosaajilta. Kurssimyös tutustuttaa osallistujat Bristolin ja laajemminkin Ison-Britannian animaatioalaan. Kurssilaiset valitsevat 2D- tai 3D-linjan aiemman taustansa pohjalta. Opetus koostuu erilaisistaworkshopeista, luennoista, studiovierailuista, harjoitustöistä,oman showreelin työstämisestä ja loppuvaiheen pitchaustilanteesta,jossa kukin esittelee omaa osaamistaan. Vuoden 2006aikana Bristolissa järjestetään kaksi kurssia, joista ensimmäinenpidetään kesä-lokakuussa ja toinen loka-joulukuussa.Hinta: Kurssi maksaa 1100 euroa. Hinta ei sisällä matkoja jamajoitusta.Hakeminen: Hakuaika kesän kurssille päättyy 1.4.2006 jasyksyn kurssille 7.7.2006. Hakemuksen tulee sisältää hakulomake,CV, lyhyt selvitys miksi hakee kurssille, showreel aiemmistatöistä VHS-muodossa ja portfolio piirustuksia.Yhteystiedot: amd.shortcourses@uwe.ac.ukwww.uwe.ac.uk/amdDokumenttikurssejaESODOC – European Social DocumentaryKohderyhmä: Dokumentin tekijöille, jotka suunnittelevat dokumenttiasosiaalisia kysymyksiä, terveyttä tai ympäristöäkäsittelevästä aiheesta.Koulutuksen sisältö: Esodocin tavoitteena on tuoda yhteendokumentintekijät, eri organisaatioiden kuten NGOn ja NPOnedustajat, television edustajat ja uusmediapuolen tekijät. Kuudenkuukauden koulutusjakson aikana kehitetään dokumenttiprojektejajoko yksin tai ryhmässä tutoreiden avustuksella.Dokumenttien kehittelyssä ja kuvaamisessa pohditaan myösdokumentinteon traditioita ja eroja Itä- ja Länsi-Euroopassa.Kurssiohjelma: Koulutus koostuu kolmesta workshopista, joistaensimmäinen on 21.–27.5.2006 Italiassa, toinen 17.–22.7.2006ja kolmas 15.–21.10.2006 sekä workshopien välisestä etäopetuksesta.15

Hinta: 1000 euroa sisältäen majoituksen. Matkakuluihin voihakea avustusta.Hakeminen: Hakemukset on oltava koulutuksenjärjestäjällä viimeistään27.3.2006. Hakulomake ja lisätietoja kurssista osoitteessawww.esodoc.com. Esitteitä saa myös Media DeskistäInkeri Lundgrenilta, puh. 09 6220 3024, sähköposti inkeri.lundgren@ses.fi.Yhteystiedot: info@esodoc.com • www.esodoc.comSummer Media StudioKohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu nuorille elokuva- ja mediaalanammattilaisille (myös käsikirjoittajille), joilla on elokuva-alankoulutus, työkokemusta ja kiinnostus dokumenttielokuvientekemiseen.Kurssiohjelma: Kurssin johtavana ajatuksena on lause ”Insearch of the original documentary script” eli ”omaperäistädokumenttikäsikirjoitusta etsimässä”. Kurssi kestää 17 intensiivistäpäivää ja jakautuu kahteen osa-alueeseen. Käsikirjoittamisenteoriasta kuullaan useiden alan ammattilaisten luentojaja heidän johdollaan kehitellään ideoita, joita sitten kurssinloppupuolella kuvataan osallistujista muodostetuissa ryhmissä.Kurssi pidetään Juodkrantessa Liettuassa 20.6.–6.7.2006.Hinta: Kurssi maksaa 650 euroa.Hakeminen: Hakuaika kurssille päättyy 20.5.2006. Kurssilleotetaan 50 osallistujaa.Yhteystiedot: studija@lmta.lt • www.summermediastudio.ltKoulutusta levittäjilleArt Cinemas = Action + ManagementKohderyhmä: Arthouse -elokuvateattereiden omistajat, johtajatja muu henkilökuntaKurssiohjelma: Kurssi tarjoaa tuhdin paketin tietoa elokuvista,ohjelmoinnista ja johtamisesta. Kurssiohjelma pitää sisälläänmm. case studyja, luentoja johtamisesta, ohjelmoinnista,lasten kanssa työskentelystä, klassikoiden markkinoinnista,verkostoitumisesta ja digitaaliteknologiasta. Kurssi järjestetään28.8.–7.9.2006 Venetsiassa samaan aikaan Venetsianelokuvafestivaalin kanssa, jotta osallistujilla on mahdollisuusnähdä kurssin ohella myös laatuelokuvia.Kieli: Kurssin viralliset kielet ovat englanti, ranska, saksa jaitalia, joille puheet tulkataan. Pienryhmiin jakaudutaan kieltenmukaan, noin 15–20 henkilöä per ryhmä.Hinta: Kurssihinta ilmoitetaan helmikuussa. Kurssi- ja matkakuluihinvoi hakea kaikki tai osan kuluista kattavaa stipendiä.Hakeminen: Hakemusten on oltava kurssinjärjestäjällä viimeistäänkesäkuussa 2006. Kurssille otetaan 100 osallistujaa.Yhteystiedot: cicae@art-et-essai.org • www.cicae.orgApurahaohjelmaNipkow ProgrammKohderyhmä: nuoret elokuva-alan ammattilaiset, joilla onmuutaman vuoden kokemus alaltaKoulutuksen sisältö: NIPKOW on apurahaohjelma, jonka tarkoituksenaon antaa nuorille elokuva-alan ammattilaisillemahdollisuus syventää osaamistaan ja laajentaa kontaktejaan.Kansainvälinen jury valitsee vuosittain 24 apurahan saajaa,jotka itse ehdottavat ne osa-alueet tai aiheet, joihin haluavatapurahan turvin perehtyä. Osallistujia valitaan seuraaviltaaloilta: management (tuotanto, markkinointi, rahoitus), uudetteknologiat (multimedia, interaktiivisuus, digitaalinen editointi),tietokoneanimaatio ja -design sekä käsikirjoitus.Projekti: Hakijat tekevät ehdotuksen projektista, jonka he haluavatapurahan turvin toteuttaa. Projektiehdotuksen laatu jaluonne on yksi valintakriteeri.Ohjelma: Ohjelman puitteissa on mahdollisuus osallistua kursseille,tehdä yhteistyötä alan instituutioiden kanssa ja saadakäytännön ohjausta asiantuntijoilta. Apurahaharjoitteluohjelmasuoritetaan Berliinin alueella. Apurahan suuruus on1 500 euroa kuukaudessa, ja sen tarkoitus on mahdollistaavalittujen osallistujien täysipainoinen työskentely projektinsaparissa. Apurahakauden pituus riippuu projektin luonteesta,mutta yleensä se myönnetään 2–6 kuukaudelle.Hinta: Apurahan lisäksi NIPKOWista voi hakea avustusta materiaali-ja matkakuluihin. Osallistujille ei ole tarjolla majoitusta.Kurssin kielet: Englanti ja saksa.Hakeminen: Vuoden 2006 aikana on kaksi hakuaikaa. Ensimmäinenhakuaika päättyy 31.3.2006 ja toinen 30.9.2006. Hakukaavakkeitaja lisätietoja saa NIPKOWin toimistosta.Yhteystiedot: nipkow-programm@t-online.de • www.nipkow.deTukea kurssimaksuun!AVEK (Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus)tukee av-alan ammattilaisten jatko- ja täydennyskoulutusta.Hakiessasi jollekin Media Plus -ohjelmantukemalle kurssille, voit tiedustella mahdollisuuttakoulutusapurahaan AVEKista Juha Samolalta,puh. 09 4315 2350, juha.samola@avek.kopiosto.fi.Ota yhteyttä Media Deskiin!Pidämme tilastoa suomalaisista Median tukemille kursseilleosallistuneista, joten toivomme, että kerrot kurssille osallistumisestasimeille. Toivomme myös kuulevamme kokemuksiasikurssista, jotta voimme jakaa tietoa eteenpäin.Media Deskistä löytyy myös esitteitä ja muuta apua, jotenkurssiasioissa ota yhteyttä Inkeri Lundgreniin,inkeri.lundgren@ses.fi, puh. 09 6220 3024.Lisää kursseja osoitteessa: www.mediadesk.fi16

Suomalaisten saamat Media-tuet 2005Festivaalituki 2005(Call for proposal 71/2004) 1. ja 2. deadlineDocPoint 26 000Espoo Ciné 20 000Sodankylän elokuvajuhlat 35 000Tampereen elokuvajuhlat 35 000Festivaalit yhteensä116 000 euroaHankekehittely(Call for proposal 66/2004)Deadline 15.2.2005Kinotar/slate funding 90 000Dream Catcher/Four seasons of Finnish cinema/dokumentti 20 000Deadline 31.5.2005Kinoproduction/slate funding 90 000Anima Vitae/Rusty/animaatio 80 000Art Film Productions/The Holy Book/dokumentti 20 000Jaakko Ilkka Productions/Mental Survey/dokumentti 20 000Nostalgia Films/Notes on a White City–a film essay on Helsinki/dokumentti 10 000Crystal Eye/Where is Where/fiktio 40 000Journalist Productions/Christmas Story (Snapper Films) fiktio 50 000Pet Films/Three in Love/fiktio 30 000Hankekehittelytuki yhteensä450 000 euroaHarkinnanvarainen tukiteatterielokuvien levittäjille(Call for proposal 01/2005)Deadline 15.3.2005Future Film/It’s all gone, Pete Tong 15 000Future Film/Sophie Scholl – Die Letzten Tage 10 000Kamras Film Group/ Paradise Now 4 000Scanbox Entertainment /Hawaij, Oslo 8 000Deadline 8.7.2005Cinema Mondo/Habana Blues 6 000Future Film/Caché 6 000Future Film/Crossing the Bridge: The Sound of Istanbul 6 000Future Films/Joyeux Noel 15 000Scanbox/Matchpoint 16 000Deadline 3.12.2005ei vielä tiedossaYhteensä86 000 euroaSuomalaiselle dokumenttielokuvalleharkinnanvaraista tukea:Mika Kaurismäen dokumenttielokuvan Brasileirinhon levitystätuettiin Belgiassa, Tsekissä, Espanjassa, Ranskassa, Kreikassa,Unkarissa ja Slovakiassa yhteensä 45 590 eurolla.Automaattinen video/DVD -tuki(Call for proposal 88/2004)Oy Future Film Ab 42 283Oy Nordisk Film Ab 34 417Sandrew Metronome Distribution Finland Oy 87 390Scanbox Entertainment Finland Oy 49 023Automaattinen video/DVD- tuki yhteensä 213 113 euroaAutomaattinen tuki teatterielokuvienlevittäjille 2005 (myydyt liput 2004)(Call for proposals 02/2005)Nordisk Film Theatrical Distribution 61 864Cinema Mondo 24 523Future Film 7 488Kamras Film Group 29 447Kinoscreen Illusion 3 940Sandrew Metronome Distribution Finland 46 994Scanbox Entertainment Finland 6 485Automaattinen tukiteatterielokuvien levittäjille yhteensä180 741 euroaTV-levitystuki(Call for proposal 87/2004)Deadline 8.2.2005Illume/dokumentti 30 000Epidem Zot/Red Caps/animaatio 500 000Deadline 4.5.2005Making Movies/The price is right/dokumentti 100 000Making Movies/BAM/dokumentti 77 000TV-levitystuki yhteensä707 000 euroai2i Audiovisual(Call for proposal 03/05) -tukea rahoituskuluihinSolar Films/Matti16 670 euroaElokuvateatteriverkostot:arvio 2005127 000 euroaKAIKKI TUET YHTEENSÄ1 896 524 euroa17

MEDIA PLUS -ohjelman tukimuodotMEDIA Plus on Euroopan unionin rahoittama audiovisuaalisenalan tukiohjelma, jolla tuetaan elokuvien,televisio-ohjelmien ja uusmediatuotantojen tekemistä,levittämistä ja markkinointia sekä alan jatkokoulutusta.Tavoitteena on vahvistaa Euroopan audiovisuaalisen teollisuudenkilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.Alun perin viisivuotiseksi suunniteltu Media Plus -ohjelmaon saanut yhden lisävuoden ja nykyinen ohjelma jatkuuvuoden 2006 loppuun saakka (2001–2006). MEDIA Plus -ohjelmanbudjetti on 513 miljoonaa euroa.MEDIA-ohjelman toiminnasta vastaa MEDIA-yksikkö,joka on osa EU:n komission tietoyhteiskuntaosastoa. MEDIAohjelmanjäsenmaita ovat tällä hetkellä kaikki 25 EU-maatasekä Bulgaria, Islanti, Liechtenstein ja Norja.Media Plus tukee seuraaviaav-teollisuuden osa-alueita:• Koulutus: MEDIA tukee ammattilaisille suunnattua jatkokoulutusta,joka liittyy mm. käsikirjoittamiseen, tuottamiseenja uuden teknologian hyödyntämiseen.• Hankekehittely: Tukea myönnetään eurooppalaisillemarkkinoille suunnattujen audiovisuaalisten projektienkehittelyyn. Tukea on mahdollista hakea joko yksittäisillehankkeille tai hankepaketeille (slate funding). Projektitvoivat olla fiktioita, dokumenttielokuvia, animaatioita taimultimediatuotantoja.• i2i Audiovisual: Tukea myönnetään tuotantoyhtiön rahoituskuluihin:lainakorkoihin, vakuutusmaksuihin ja valmistumisvakuutukseen(completion bond).• Levitys: Ohjelma tukee eurooppalaisten audiovisuaalistentöiden teatteri-, tv-, video-, dvd- ja online-levitystä tuotantomaidensaulkopuolella. Pitkien elokuvien levittäjille on kaksitukimuotoa: harkinnanvarainen tuki ja automaattituki, jokamyönnetään takautuvasti katsojamäärien perusteella. TVlevitystukion suora tuki, joka edellyttää ohjelman myynninvähintään kahdelle eurooppalaiselle tv-kanavalle. Video- jaDVD -tuki on uudistunut ja on nyt automaattinen ja kaksivaiheinen.Tuen määrä perustuu levittäjän eurooppalaistenelokuvien myyntiin. Lisäksi on oma tukimuotonsa kansainvälisillelevittäjille (sales agents).• Myynninedistäminen: Tukea on mahdollista saada festivaaleihinja vastaaviin promootiotapahtumiin osallistumiseensekä muuhun markkinoille pääsyä edistävään toimintaan.• Kokeiluhankkeet / Pilot Projects. Tuki on suunnattu hankkeille,jotka edistävät elokuvaperinnön säilyttämistä jahyödyntämistä, ohjelma-arkistojen digitointia, oikeudenomistajienverkottumista, teemakanavien eurooppalaistaohjelmointia ja online-jakeluhankkeita.Miten Media-tukia haetaan?MEDIA-tukien hakuohjeet ja -ajat määritellään komissionmuutaman kerran vuodessa julkaisemissa ns. ehdotuspyynnöissä(Call for Proposals). Tukihakemukset lähetetään EU:n komission MEDIA-yksikölle, mutta hakemusten varsinainenkäsittely tapahtuu komission alaisuudessa toimivassa toimeenpanovirastossa.Lopulliset tukipäätökset tekee EU:n komissio,jonka päätöksistä ei voi valittaa. Hakuohjeet ja -lomakkeetlöytyvät osoitteesta www.mediadesk.fi. Kaikissa Media Plus-tukia koskevissa asioissa voi kääntyä Suomen Media Deskinpuoleen.Berliinin European Film Marketissa 11.2.2006Angela Merkel, Saksan Media Desk Conny Hammelmann,Aviva Silver ja Costas Daskalakis.18

YHTEYSTIEDOTEUROOPAN UNIONIN MEDIA PLUS -OHJELMAPostiosoite hakemuksille:MEDIA UnitEducation, Audiovisual and Culture Executive AgencyBour 3/30rue de Genève 1B-1049 Brussels, BelgiumFax +32 2 299 92 14Media Plus -ohjelman henkilökunta/Executive Agency:Media-yksikön johtaja:Costas DASKALAKIS +32 2 296 35 96Levitystuet (teatterielokuvat):Maria-Silvia GATTA +32 2 295 41 15Gabor GREINER +32 2 295 37 75Aurelie VARIN, video/DVD -tuki +32 2 298 09 39Jan VAN–RYCKEGEHEM (video/dvd -seuranta)+32 2 292 13 32Festivaalit ja myynninedistäminen & koulutustuki:Arnaud PASQUALI +32 2 298 75 13Kehittely:Corinne MIMRAN +32 2 295 33 71Virve INDRÉN (pohjoismaiset hakemukset) +32 2 298 05 54Matteo SOLARO (TV-levitystuki) +32 2 298 08 34Eleni CHANDRINOU (i2i Audiovisual) +32 2 298 04 20Media Plus -ohjelma,Komission Media-yksikkö:EUROPEAN COMMISSIONDG Information Society and MediaAudiovisual, Media, InternetUnit A2 Media Programme and media literacyB100 4/41B-1049 Brussels, BelgiumFax +32 2 299 22 90Media Plus-ohjelman johtaja:Aviva SILVER +32 2 295 22 90Sihteeri: Agnes MARTIN +32 2 298 50 17Hughes BEQUART +32 2 295 92 04Catharina NES +32 2 295 99 25 (äitiyslomalla)Elena BRAUN +32 2 296 03 96Matteo ZACCHETTI +32 2 299 12 89Isabella TESSARO +32 2 295 69 36Media Deskit ja tiedotus:Nils Koch +32 2 295 98 97Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@cec.eu.intEX-Techinal Assistance Officennettisivulta löytyy myös hyödyllistä tietoa: www.d-and-s.comSähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@cec.eu.intCartoon Forum314, bd. LambermontB-1030 Bruxelles, BelgiumPuh. +32 2 242 93 43Fax +32 2 245 46 89forum@cartoon.skynet.bewww.cartoon-media.beElokuvateatteriverkosto Europa Cinemasinfo@europa-cinemas.org19

Media Desk Finlandc/o Suomen elokuvasäätiöKanavakatu 12 | FI-00160 HelsinkiPuh. +358 9 6220 3013 Kerstin Degerman | Puh. +358 9 6220 3024 Inkeri Lundgren | Fax +358 9 6220 3070kerstin.degerman@ses.fi | inkeri.lundgren@ses.fiw w w . m e d i a d e s k . f i20