12.07.2015 Views

Materiaalin on koonnut MMM Terhi Thuneberg-Selonen ... - Hippos

Materiaalin on koonnut MMM Terhi Thuneberg-Selonen ... - Hippos

Materiaalin on koonnut MMM Terhi Thuneberg-Selonen ... - Hippos

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Suomen <strong>Hippos</strong> Ry 2005<str<strong>on</strong>g>Materiaalin</str<strong>on</strong>g> <strong>on</strong> ko<strong>on</strong>nut<strong>MMM</strong> <strong>Terhi</strong> <strong>Thuneberg</strong>-Sel<strong>on</strong>enHämeen ammattikorkeakoulunMustialan yksiköstä.Perusteksti <strong>on</strong> muokattu Johanna Viitasenja Eero Perttusen laatimasta koosteesta.Luvan valokuvien käyttöön ovat antaneetSuomen <strong>Hippos</strong> ry. sekä Leena Åkerblom-Jokinen,Laura Erkkola, Reetta Olkinuora ja Eero Perttunen.HEVOSEN VÄRIT JA MERKIT


SISÄLLYSLUETTELOHevosten värit ja merkit-materiaalia1. Perustietoa väreistä ja merkeistä2. Värien selitykset ja lyhenteet2.1 Perusvärit2.1.1 Rautias2.1.2 Ruunikko2.1.3 Musta2.2 Erikoisvärit2.2.1 Hallakkovärit2.2.2 Voikkovärit2.2.3 Hopeavärit2.2.4 Kimot2.2.5 Päistäriköt2.3 Valkokirjavuus2.3.1 Tobiano2.3.2 Sabino2.3.3 Splashed white2.3.4 Frame overo2.3.5 Tiikerinkirjavat2.4 Vallitseva valkoinen2.5 Jouhet2.6 Muita merkintöjä väreistä ja merkeistä3. Merkkien selitykset3.1. Pään merkit3.1.1 Tähdet3.1.2 Piirrot3.1.3 Läsit3.1.4 Muut pään merkit3.2 Jalkojen merkit3.2.1 Ruunurajan merkit3.2.2 Sukat3.2.3 Kaviot4. Termistö4.1 Lyhennykset yleisistä nimityksistä4.2 Värilyhennykset4.3 Merkkilyhennykset


1.Perustietoa hevosen väreistä ja merkeistäHevosen värit ovat yksi yksilön tunnistamisen perusasioista. Varsan ollessa vähintäänneljän kuukauden ikäinen pyydetään hevosjalostusliitosta edustaja varsaatunnistamaan, eli varsalle saadaan “henkilöllisyys”. Henkilöllisyyden varmistamiseksivarsasta otetaan verikoe, asennetaan mikrosiru ja kirjataan ylös varsanvärit ja merkit.Värit ja merkit kuuluvat edelleen oleellisena osana hevosen tunnistamiseen,esimerkiksi ulkomailla ennen kilpailuja tehtävissä tarkastuksissa ollaan hyvinkintarkkoja siitä, että kaikki hevosen merkit <strong>on</strong> merkitty sen rekisteripapereihin.Merkintöjen puuttuminen voi johtaa ravihevosella jopa starttikielto<strong>on</strong>. Siksi <strong>on</strong>tärkeää tunnistaa värit oikein, peitinkarvan sävyn ja pienimmänkin valkoisenmerkin huomioiden. Myös peitinkarvassa olevat pyörteet kirjataan ylös, erityisestijos hevosella ei ole valkoisia merkkejä.Hevosen karva erotetaan peitinkarvoihin eli rung<strong>on</strong>, pään ja jalat peittäväänkarvaan, suojakarvoihin kuten harjaan ja häntään sekä tuntokarvoihinsilmäluomissa ja turvassa. Suoja- ja tuntokarvat eivät vaihdu, mutta peitinkarvavaihtuu vuodenaikojen mukana. Hev<strong>on</strong>en voi olla hyvin eri sävyinen talvikarvassaanverrattuna kesäkarvaan.Keväällä syntynyt varsa vaihtaa nk. varsakarvan syksyn aikaan, siksi tunnistaminen<strong>on</strong> hyvä suorittaa vasta varsinaisen värin näkyessä selvästi varsakarvan alta.Väri ja sen sävy saattavat vielä muuttua iän myötä palj<strong>on</strong>kin. Vuotiaana selvästipunarautias varsa saattaa iän myötä tummua jopa tummanrautiaaksi. Kimot puolestaanvaalenevat iän myötä. Perusvärin voi tulkita parhaiten kaulalta harjanalta.Peitinkarvan väritys jaetaan yksi- eli puhdasvärisiin, joita ovat musta, ruunikkoja rautias sekä erikoisvärisiin. Erikoisväreihin lasketaan hallakkovärit, voikkovärit,hopeavärit, samppanjavärit, kimot, päistäriköt ja valkoinen, sekä erilaiset valkokirjavuudenmuodot. Värit ja merkit merkitään seuraavassa järjestyksessä:· Perusväri· Jouhet· Rung<strong>on</strong> merkit· Pään merkit ylhäältä alaspäin· Etujalkojen ja takajalkojen sekä kavioiden merkit· Kylmäpoltot, polttomerkit ja tatuoinnit


2.Värien selitykset ja lyhenteet2.1 Perusvärit2.1.1 RautiasSelvästi yleisin väritys.Karvapeite eri vivahteisen ruskeatai punertavan ruskea,sävy voi vaihdellavaaleanrautiaastasysirautiaaseen. Jouhet tavallisestisamanväriset kuinkarvapeite, mutta niiden värivoivaihdella valkoisesta(liinakko) lähes mustaan(sysirautias), myös sekavärisiäjouhia esiintyy. Punaruskeaväri voi tiukkaanpakkautuneena näyttää käytännössämustalta.Jos jouhienväri poikkeaa perusväristä, se<strong>on</strong> ilmoitettava. Rautiaan hevosenvarsakarva <strong>on</strong> syntyessäänselvästi rautias, useimmitenhyvin vaalea; vasta senjälkeen tulee varsinainenperusväri näkyviin. Väri kannattaakatsoa harjan alta.Rautias (Rt); Peitinkarva jajouhet epämäärisen ruskeat.Ei vaalea, punertava eikä tumma.


Rautias (hamppujouhet)Vaaleanrautias(Vrt);Vaaleanruskea, ei punertava,vaalenee alaspäin, jouhet tavallisestiperusväriävaaleammat: liinahtavat tailiiankot.Vaaleanpunarautias (Vprt);Yläosaltaan punertavan ruskea,alaosa ja jalat, varsinkinreisien sisäpuoleltavaalenevat, jouhet useinperusväriä vaaleammat:liinahtavat tai liinakot.


Punarautias(Prt);Punertavan ruskea, kuten ketuntai suomenpystykorvanselkäväri, jouhet samaa väriätaivaaleammat.Tummanpunarautias (Tprt);Tummanruskean punainen,kuten tummunut kupari,jouhet usein samaa väriä.Tummanrautias(Trt);Tummanruskea, kuten maksa,kuusen kuori tai ruostunutrauta..


Kulorautias (Klrt); Epämääräisenruskea, harmaaseenvivahtava, usein papumus,hamppu- tai kulojouhet. Talvellatummempi, kesällä vaaleampi.Savakkorautias (Srt); Savisen harmaan kellertävä, usein jouhet ovatharmahtavat tai kulojouhet, ja selässä <strong>on</strong> siima. Nykytietämyksen mukaan värimääritellään voikkogeeniseksi mustaksi.Sysirautias (Sysrt); Erittäintummanruskea, sysihiilen värinen,lähes mustapeitinkarva. Selvästi havaittavaaruskeaa vain jalkojen alaosassa.Jos harja eri värinen(yl. hamppujouhet) mainitaantämä erikseen.(Kuvassa oikealla)Aikaisemmin <strong>on</strong> ollut käytössä myös nimitys kanelinrautias (Krt). Kanelirautias<strong>on</strong> erivivahteisen ruskea, kanelinvärinen, jolla <strong>on</strong> tummat, miltei mustat jalat,mutta vaaleat tai harmahtavat jouhet. Nykytietämyksen mukaan kanelirautias<strong>on</strong> hopeanruunikko (hopeageeninen ruunikko).


2.1.2 RuunikkoKarvapeitteen väri vaihtelee vaaleanruunikosta mustanruunikko<strong>on</strong>. Jouhet ja jalattavallisesti mustat; tosin myös voimakkaasti sekavärisiä ja kulojouhia esiintyy,samoin tummanruskeita ja sekavärisiä jalkoja). Myös korvien kärjet ja reunatmustat, samoin musta tai tummanharmaa turpa. Vastasyntyneen ruunik<strong>on</strong> jalatovat vaaleat, ja ainoastaan nivelet tummat.Ruunikko (Rn); Kaikilla ruunikoilla <strong>on</strong> peitinkarva ruskea, jouhet ja jalat mustat.Mikäli alla olevista väreistä ei mikään sovi, voidaan käyttää pelkkää ruunikk<strong>on</strong>imitystä.RuunikkoPunaruunikko,HUOM! Mustat korvienpäät.


Vaaleanruunikko(Vrn);Vaaleanruskea perusväri kutenvaaleanrautiaalla. Useinjauhoku<strong>on</strong>o ja vaalea vatsa.Vaaleanpunaruunikko(Vprn); Yläosa punertavanruskea, alaosa vaaleneva,usein jauhoku<strong>on</strong>o.Punaruunikko(Prn);Punainen tai punaisenruskea.


Tummanpunaruunikko(Tprn); Tummanruskeanpunainen,selkä voi olla muitaosia hieman tummempi,toisinaan papumus.TummanpunarunikkoTummanruunikko(Trn);Kyljet ja vatsapuoli tummanruskeat,selkä tummempi,osaksi musta, toisinaanpapumus.


Mustanruunikko (Mrn); Milteimusta, mutta turpa ja/tai silmienympärys, kainalot ja kupeettumman- tai punaruskeita, vrt.black and tan väritys koirilla(esim. doberman)MustanruunikkoMustanruunikko


2.1.3 MustaMusta (M); Peitinkarva ja jouhetmustat, sysimusta, kauttaalttaanmusta. Mustassa voidaan erottaasävyvaihteluja.Kulomusta (Klm); Ruskehtavanmusta, aivan kuin kul<strong>on</strong> polttama.Kulomusta vaihtaa väriä voimakkaastivuodenajoittain:vaaleimmillaan kulomustan väritys<strong>on</strong> auring<strong>on</strong>val<strong>on</strong> vaikutuksestajuuri ennen karvanlähtöä,tummimmillaan juuri sen jälkeen.Kulomustan sekoittuu helposti auring<strong>on</strong>polttamanamustanruunikko<strong>on</strong>,tummanruunikko<strong>on</strong>,tummanrautiaaseen jasysirautiaaseen. Kulomusta <strong>on</strong>yleinen mustan variaatio pitkäkarvaisissaja alkukantaisissaroduissa, harvinaisempilämminveriroduissa. Kulomustanpää <strong>on</strong> melko tasavärinen (suurinero mustanruunikko<strong>on</strong>), ja jouhetkulottuvat voimakkaasti, jopaoljenkeltaiseen. Papurikkous <strong>on</strong>tyypillisempää tummille ruunikoillekuin kulomustille.2.2.2 Erikoisvärit2.2.1 HallakkoväritVärien selitykset ja lyhenteetYläkuva: mustaAlakuva: kulomustaHallakko-hevosen vanhemmista vähintään toisen <strong>on</strong> oltava hallakkovärinen.Hallakkogeeni vaikuttaa vain tietyllä alueella: vaalentaa runkoa, mutta jalat,jouhet ja pää pysyvät melko tummina.Hallakko-värisellä hevosella <strong>on</strong> ainasiima, joskus seeprajuovia tai aasinristi. Korvanreunat ovat edestäpäin tummat,usein myös korvanlehti <strong>on</strong> kärjestään tumma. Pää <strong>on</strong> tumma, erityisestiku<strong>on</strong>opii, joskus myös kaula <strong>on</strong> tumma. Runko <strong>on</strong> selvästi haalistunut. Harja<strong>on</strong> kaksivärinen: keskellä tummaa, reunoilla valkoista. Hännäntyvessä, samoinkuin hännän päällimmäisessä kerroksessa, <strong>on</strong> vaaleita jouhia. Jalat ovat tummat.Säären alue <strong>on</strong> joskus vaaleampi kuin polvet ja vuohiset, joskus myösruununrajassa <strong>on</strong> erotettavissa vaaleampi alue (vaaleankellertävä tai -harmaa).Sukat ja suuret pään merkit ovat hallakolla melko harvinaisia. Silmätovat tummat, joskus punertavan ruskeat.


Punahallakko (Phkko); Vaaleanpunertava tai -kellertävä runko, punaruskeat,jopa oranssit jalat, siima ja jouhien keskikerros. Hyvin vaaleana voi olla myösliinakko, jolloin jouhet vitivalkeat ja siima ei jatku tummana juovana harjankeskellä. Tummimmillaan rautiaan tapainen, mutta siima erittäin selvärajainenja jouhet kaksiväriset. Sekoitetaan yleensä voikko<strong>on</strong> taivaalean(puna)rautiaaseen, mutta tumma pää ja hallakkomerkit paljastavathallakoksi.Ruunihallakko (Rnhkko);Melko vaaleanruskea runko,mustat jalat, siima ja jouhienkeskikerros. Voi olla hyvintumma, jolloin näyttää lähesruunikolta: pään ja rung<strong>on</strong>suuri väriero jahallakkomerkit paljastavat.Sekoitetaan yleensävaaleanruunikko<strong>on</strong> (vaaleatsävyt) tai ruunikko<strong>on</strong> (tummatsävyt). (Kuvassa va-semmalla ja alapuolellavaalea ruunihallakko)Hiirakko (Hrkko); Hiirakko <strong>on</strong> hallakkogeeninvaalentama musta, jolla <strong>on</strong> harmaa tai ruskeantai kellertävän harmaa runko, musta tai hyvintummanruskeat jalat, siima ja jouhien keskikerros.Erittäin tummana sekoittuu lähinnätumman- tai mustaruunikko<strong>on</strong>; pään ja rung<strong>on</strong>värierot ja hallakkomerkit paljastavat.(Kuvassa alapuolella)


2.2.2 VoikkoväritVoik<strong>on</strong> hevosen vanhemmistavähintään toisen <strong>on</strong> oltavavoikko. Voikolla <strong>on</strong>peitinkarva vaaleankellertävä,jouhetperusväriävaaleammat. Voikko syntyysinisilmäisenä ja iholtaan lähespigmentittömänä(vaaleanpunaisena), silmät jaiho tummuvat muutamassapäivässä.VoikkoVoikko (Vkk); Vaaleankellertävä peitinkarva, kellertävät, valkoiset tai harmaatjouhet. Jalat, pää ja runko samanväriset, jalat joskus runkoa vaaleammat. Korvissaei ole tummia reunoja. Silmät usein keskiruskeat, eivät tummat. Voikkosyntyy hailakkasilmäisenä, iho lähes pigmentittömänä (voi olla vaaleanpunainen);silmät ja iho tummuvat muutamassa päivässä. Varsakarva tummuu syntymänjälkeen usein syvemmän punertavanruskeaksi ja vaalenee ensimmäisessä karvanlähdössäkeltaiseksi.Ruunivoikko (Rnvkk); Vaaleankellertävä tai -ruskehtava peitinkarva, mustattai tummanruskeat jouhet ja jalat. Korvissa tummat reunat kuten ruunikolla.Silmät usein keskiruskeat. Voi syntyä hailakkasilmäisenä, iho lähespigmentittömänä (voi olla vaaleanpunainen); silmät ja iho tummuvat muutamassapäivässä. Tummimmat suklaanuskeita, silmien ympärillä, turvassa jakupeilla kellertävä kajo.Mustanvoikko (Mvkk); Näyttää yleensä tumman- tai mustanruunikolta tai tumman-tai sysirautiaalta. Musta tai tummanruskea peitinkarva, mustat tai tummanruskeatjouhet. Silmät usein tavallista vaaleammat. Ruskehtavaa tai kellertävääusein takaosassa ja silmien ympärillä. Varsan korvat voivat olla keltaiset kuinliikennevalot tai valkoiset.Sinisilmäinen voikko (Ssvkk) eli BEC=Blue Eyed Cream; Varsa <strong>on</strong> saanutmolemmilta vanhemmiltaan voikkogeenin eli <strong>on</strong> ns. “tuplavoikko”. Vaaleanpunaineniho, siniset, harmaat tai “värittömät” silmät, valkoinen tai vaaleankeltainenpeitinkarva. Syntyy valkoisena ja voi näyttää vastasyntyneenä samanlaiseltakuin vastasyntynyt voikko, mutta iho ja silmät eivät tummu varsan kasvaessa.


2.2.3 HopeaväritRautias voi kantaa hopeageeniä, jota ei voi päätellä sen ulk<strong>on</strong>äöstä(hamppujouhet, liinakko), vaan vasta jälkeläiset todistavat rautiaan hopeageeninkantajaksi. Runko <strong>on</strong> puna- tai harmahtavan ruskea, jouhet valkoisettai harmaat, silmäripset vaaleat. Jouhien latvaosat ovat kauttaaltaan valkoisettai harmaat, eikä niissä ole juuresta latvaan saakka ulottuvia tummempia kerroksia.Jouhien tyvissä <strong>on</strong> <strong>on</strong> toisinaan tummempi osa. Hopeavärisellä <strong>on</strong>kirjokaviot, jotka voivat tummua aikuisena (varsoilla aina kirjokaviot, vaikkajaloissa ei olisi valkoisia merkkejä).Hopeanruunikko (Hprn) ;Runko punaruskea tai keskiruskea,mustat tai tummanruskeatjalat, turpa ja korvienreunat. Jouhet valkoisettai harmaatHopeanmusta (Hpm); Peitinkarva kauttaaltaan suklaan- tai harmaanruskea,voimakkaasti papumus, usein myös jalkojen alaosista (jalkojen alaosien voimakastapapurikkoutta ei esiinnyy muissa väreissä), jouhet ja silmäripset vaaleat.2.2.4 KimotPerusväreihin, mustaan, ruunikko<strong>on</strong> tai rautiaaseen, <strong>on</strong> voinut sekoittua enemmäntai vähemmän valkoisia karvoja. Tällöin <strong>on</strong> kyseessä sekaväri eli kimo, j<strong>on</strong>kaperusväri voidaan määritellä ennen kimopäätettä. Näin ollen kimo ei olevarsinainen väri, vaan perusväriä muuntava kuvio. Kim<strong>on</strong> hevosen vanhemmistavähintään toisen <strong>on</strong> oltava kimo. Kimogeeni näkyy aina ilmiasussa, eikä se voihypätä sukupolven yli. Kimo-varsa syntyy perusvärinsä mukaisena (ei valkoisena),ja vaalenee vanhetessaan lähes tai täysin valkoiseksi. Syntymäväri <strong>on</strong> ainamerkittävä muistiin. Papurikkous <strong>on</strong> yleistä vaalenemisen aikana, mutta häviääiän myötä. Kimo muuttuu ennen vaalenemista vaalean-, keski- tai tummanharmaaksitai harmahtavaksi, ja harmaantuminen peittää syntymävärin näkyvistä.Aluksi vaalenevat silmänympärykset, pää ja hännän alaosa. Kimolla voi ollavaalentuessaan epäsäännöllisiä läikkiä harmaalla pohjalla. Valkoista vaihetta voiseurata kärpäskimous. Kärpäskim<strong>on</strong> “kärpästen” väri ei vastaa pohjaväriä,mustankimolla voi olla ruskeat “kärpäset”.


Kimo (Km); Peitinkarva täysintai lähes täysin valkoinen,peitinkarvan perusvärinnäkyessä määritellään värirautiaan-, ruunik<strong>on</strong>- taimustankimoksi. Kansainvälisessäsysteemissä syntymävärimerkitään sulkuihinkimo-sanan perään. Rautiaank i m o = K m ( r t ) ,ruunik<strong>on</strong>kimo=Km(rn)Km(rn),mustankimo=Km(mKm(m).KimoRautiaankimoRuunik<strong>on</strong>kimo Mustankimo


2.2.5 PäistärikköPäistärikön (Päist) pää jausein myös kaula ja etuosatovat tummat, runko ja takaosatsekakarvaiset. Pohjaväripysyy näkyvissä koko iän.Päistärikkö ei siis vaalene iänmyötä (toisin kuin kimo), muttavaihtaa väriä vuodenajoittain.Keväällä ja syksyllävalkoinen alusvilla nouseekarvanlähdössä pintaan: yleisvärivaalenee. Keskitalvellahev<strong>on</strong>en voi olla lähes yksivärinen,sillä pitkät päällyskarvatovat tummia.Päistärikkö syntyy yksivärisenä(pitkäkarvaiset) tai valmiiksis e k a k a r v a i s e n a(lyhytkarvaiset).Mikälipäistärikkö syntyyyksivärisenä, valkoinen karvatulee näkyviin ensimmäisessäkarvanvaihdossa, ei enäämyöhemmin. Päistärikölläpapurikkous <strong>on</strong> harvinaista, jamikäli sitä esiintyy, se saattaaolla käänteistä (tummakeskus, vaaleat reunat).Päistärikön rungossa ja takaosassaesiintyy toisinaan pysyviätummia viirujaRuunik<strong>on</strong>päistärikkö(erityisesti ruunik<strong>on</strong>- ja mustanpäistäriköillä). päistärikkökuvio erottuu erityisenhankalasti voikolla ja ruunivoikolla näiden värien yleisen vaaleuden vuoksi.Muita sekakarvaa aiheuttavia tekijöitäPäistärkarvaisuus; Sekakarvaa rungossa, joskus jopa päässä asti. Sekakarvavoi iän myötä hieman lisääntyä, mutta hev<strong>on</strong>en ei harmaannu ja vaalene kutenkimo. Päistärkarvaisuus voi olla niukkaa tai hyvin runsasta, ja määrä voi vaihdellaeri sukupolvilla (vanhemmilla palj<strong>on</strong>, jälkeläisillä niukasti ja päin vastoin).Rabicano; Valkoinen hännäntyvi ja sekakarvaa lähinnä takaosassa. Hännäntyvensivujouhet ovat valkoiset, ja valkoiset alueet jatkuvat usien myös rung<strong>on</strong> puolelle,keskellä tummempi alue. Rabicanolla voi olla myös kylkiluiden suuntaisiasekakarvaisia juovia. Rabicano ei ole kimo- eikä päistärikkökuvio, vaan omailmiönsä.


2.Värien selitykset ja lyhenteet2.3 ValkokirjavuusValkokirjavuutta <strong>on</strong> neljää eri tyyppiä. Sama hev<strong>on</strong>en voi edustaa yhtä tai useitakirjavuustyyppejä, periaatteessa <strong>on</strong> jopa mahdollista, että samalla hevosella <strong>on</strong>kaikki neljä eri kirjavuustyyppiä. Valkokirjavuus aiheuttaa valkoisia alueita pohjavärinylle. Valkoiset alueet voivat olla pieniä (pienimerkkinen kirjava) tai suuria(suurimerkkinen kirjava), tai mitä tahansa siltä väliltä. Valkoisten alueiden muodostaja sijainnista voi yleensä päätellä kirjavuusyypin.Aluksi määritetään perusväri, tai jos sitä ei voi nähdä valkoisten alueiden laajuudenvuoksi, merkitään pelkkä Kirjava (Krj). Tavallisissa tapauksissa merkitäänensin pohjaväri ja sitten kirjava, esimerkiksi:Rautiaankirjava (rtkrj), Ruunik<strong>on</strong>kirjava (rnkrj), Mustankirjava (mkrj).Nimen perään voidaan liittää kirjavuustyyppi, jos se <strong>on</strong> selvästi määriteltävissäja omistaja niin haluaa, esimerkiksi rtkrj (to) ja mkrj (to) (kuvassa alapuolella)2.3.1 TobianoTobiano-väritys periytyy vallitsevana, jasama- ja eriperintäiset ovat melko samannäköisiä.Tobian<strong>on</strong> vanhemmista vähintääntoinen <strong>on</strong> tobiano, ja kahdentobian<strong>on</strong> jälkeläisistä 75–100 % <strong>on</strong>tobianoja. Tobiano-kirjavuus ei hyppää sukupolvenyli eikä periydy piilossa.Tobiano <strong>on</strong> tutuin ja selkein kirjavuustyyppi,joka <strong>on</strong> yleensä helppo tunnistaa.Värityksessä laikkujen reunat ovat siistit,valkoinen ylittää yleensä ylälinjan korvienja hännän välillä (selänpuolinen kirjavuus).Laikut muodostavat usein pystysuuntaisialinjoja. Pienimerkkisellätobianolla <strong>on</strong> tumma pää, tummat silmät,neljä (harvoin vähemmän) sukkaa, joidenreunat ovat siistit, usein hiukan valkeaarungossa (kainalo, takaosa), harjassa taihännässä, ja yksivärinen pää mutta kokosukat.Näin määritelty väritys <strong>on</strong> lähes ainatobiano.Suurimerkkisellä tobianolla <strong>on</strong> tumma pää,tummat silmät, jollei merkki kulje aivanniiden läheltä, hillityt pään merkit (ti, pt,pku, kapea lsi ym., hyvin harvoin llsi taivpää) sekä runko ja jalat valkoiset, vainharvoja tummempia läikkiä rinnassa,kupeilla ja hännäntyvessä.


2.3.2 SabinoSabino-tyypin kirjavuus periytyyvallitsevana; saattaa ollaepätäydellisesti vallitseva, silläsama- ja eriperintäiset ovatusein hiukan eri näköisiä.Sabin<strong>on</strong> vanhemmista vähintääntoinen <strong>on</strong> sabino. Kahdensabin<strong>on</strong> jälkeläisistä 75-100% <strong>on</strong> sabinoja. Sabino-kirjavuusei hyppää sukupolvenyli eikä periydy piilossa.Sabino <strong>on</strong> ehdottomasti yleisinkirjavuustyyppi, ja aiheuttaasuurimman osan laajoistavalkoisista merkeistä “yksivärisillä”.Pienimerkkistä muotoa ymmärretään harvoin kirjavaksi. Kirjavuus <strong>on</strong>vatsanpuolista, väriä säilyy usein selän puolella. Laikkujen rajat ovat pitsimäisetja sekakarvaiset, pienimerkkisillä laikut ovat siistimmät.Pienimerkkisellä sabinolla <strong>on</strong> sukat (yleensä kokosukat, joskus puolisukat taijopa matalammat), läsi joka jatkuu alahuuleen, tummat silmät, jollei läsi ylitäsilmää, joskus viirumaista valkoista sekakarvaa rungossa, joskus ylöspäin karkaavatepäsäännölliset sukat, joskus valkoista leuan ja vatsan alla sekäkainaloissa.Lämminveriravurilla päänmerkit voivat olla hyvin hillityt.Suurimerkkisellä sabinolla <strong>on</strong> valkoinen keho, tummat silmät, tummaa sekakarvaakorvissa (joskus myös rinnassa ja hännäntyvessä), rungossa tumma iho,mutta turpa voi olla vaaleanpunainen.2.3.3 Splashed white-tyypin kirjavuusSplashed white-tyypin kirjavuus perityy ilmeisesti väistyvänä; eriperintäisillähevosilla <strong>on</strong> pieniä valkeita merkkejä, samaperintäiset ovat kunnolla kirjavia.Splashed whiten kummankin vanhemmman <strong>on</strong> oltava geenin kantaja, yleensävanhemmilla <strong>on</strong> pienet, tyypilliset merkit.Splahed white-kirjava <strong>on</strong> harvinainen kirjavuustyyppi, jota esiintyy mm. russeissaja islanninhevosissa. Splashed whiten laikkujen rajat ovat melko siistit, ja sillä<strong>on</strong> herasilmät. Laajat läsit ja valkopäät ovat tyypillisiä splashed whitelle. Eriperitäisillä<strong>on</strong> piirto tai muu läsiä hillitympi merkki, herasilmä(t), toisinaan mataliasukkia erityisesti takajaloissa ja muu keho tumma. Samaperintäisillä <strong>on</strong> valkopää,herasilmät, valkoiset jalat ja vatsa, tumma selkä, tummia kielekkeitä kyljilläja valkoinen häntä.2.3.4 Frame overo-tyypin kirjavuus


Splashed white-tyypin kirjavuus perityy vallitsevana, ja samaperintäisenä se <strong>on</strong>letaali (LWO oireyhtymä = lethal white overo). Frame ovar<strong>on</strong> vanhemmista toinen<strong>on</strong> aina frame overo. Kuvio ei hyppää sukupolvien yli vaan näkyy aina ilmiasussa.Valkoisten alueiden laajuus vaihtelee erittäin voimakkaasti yksilöittäin.Frame overolla laikkujen reunat ovat erittäin rikk<strong>on</strong>aiset ja laikut ovat useinvaakasuuntaisia. Valkoinen ei yleensä ylitä ylälinjaa, valkoista <strong>on</strong> lähinnä kyljissä,kaulan sivuilla ja poskissa. Pienimerkkisellä frame overolla <strong>on</strong> epäsäännöllisiäsukkia, joita voi olla myös vähemmän kuin neljä. Sillä <strong>on</strong> reunoiltaan epäsäännöllinenläsi tai muu laaja pään merkki, ylähuuli yleensä tumma. Herasilmä(t)<strong>on</strong> melko yleinen. Silmät voivat olla vaaleat, vaikka niiden ympärillä olisi tummaalue.Suurimerkkisellä frame overolla voi olla tummaa jaloissa, vaikka runko olisivalkoinen. Selkä <strong>on</strong> tumma, häntä voi olla tumma, vaikka runko olisi valkoinen.Korvat ovat tummat, ja laikkujen rajat ovat erittäin epäsäännölliset.Suurimerkkisellä frame overolla <strong>on</strong> herasilmät.2.3.5 TiikerinkirjavuusTiikerinkirjavuutta <strong>on</strong> kuusi päätyyppiä: leopardikuvio, huurrekuvio, lumihiutalekuvio, meleerattu kuvio, loimikuvio ja valkoinen tiikernkirjavuus, sekä lisäksiedellisten yhdistelmät ja rajatapaukset. Tunnusmerkkejä kaikissa kuvioissa ovatnäkyvät silmänvalkuaiset, harmaan- ja vaaleanpunaisenkirjava iho (turpa,silmänympärykset, sukuelimet) ja ohuet jouhet. Tietyissä kuvioissa esiintyy useinkirjokavioisuutta.Tiikerinkirjavuus periytyy vallitsevana, mutta kuviota sääteleviä tekijöitä ei tarkkaantunneta. Kuviot ovat kuitenkin jossain määrin perinnöllisiä. Tiikerinkirjavanvanhemmista vähintään toinen <strong>on</strong> aina tiikerinkirjava, mutta kuvio voi olla erilainen.Kahden tiikerinkirjavan jälkeläisistä 75-100% <strong>on</strong> tiikerinkirjavia.2.Värien selitykset ja lyhenteet2.4 Vallitseva valkoinenVallitseva valkoinen hev<strong>on</strong>en <strong>on</strong> syntyessään valkoinen, iho <strong>on</strong> vaaleanpunainen,mutta silmät ovat tummat. Valkoisia merkkejä ei voi havaita kuten esimerkiksivoikolla. Dominant white <strong>on</strong> vallitseva geeni, joka peittää alleen kaikki muut, jatämän geenin saanut hev<strong>on</strong>en <strong>on</strong> aina valkoinen. Geeniä tuskin <strong>on</strong> Euroopassa,joten vastaan tulevat valkoiset hevoset ovat vaalentuneita kimoja, sinisilmäisiävoikkoja (BEC) tai äärimmäisen isomerkkisiä kirjavia hevosia.


2.Värien selitykset ja lyhenteet2.5 JouhetPerusväristä poikkeavat jouhet, joskus pelkästään hännän jouhet tai harjan jouhet,määritellään erikseen seuraavasti:Liinakko (lkk); Vaaleat taivalkoiset, oljenväriset jouhetLiinahtava (lht); Perusväriäselväti vaaleammat jouhetHamppujouhet(hpjh);Hopeanharmaat tai harmaatjouhet


Hamppuharja(hphja);Pelkästään harjan jouhethopeanharmaatHampahtavat; harmahtavat jouhet, palj<strong>on</strong> harmaita jouhiaKulojouhet (kljh); Tummanharmaatjouhet, päällimmäisetjouhet ja latvat vaaleammatKuloharja (klhja); harja kuin kul<strong>on</strong> polttama


2.Värien selitykset ja lyhenteet2.6 Muita merkintöjä väreistä ja merkeistäMerkit luetellaan värien jälkeen seuraavassa järjestyksessä:a) jouhetb) rung<strong>on</strong> merkit järjestyksessä: siima, papumus, sekakarvat, luomet, pyörteetja muut merkitc) pään merkit ylhäältä alaspäind) etujalkojen, takajalkojen ja kavioiden merkite) kylmäpoltot, polttomerkit ja tatuoinnitHankauksesta tai lyöttymästä syntyneitä valkoisia merkkejä ei oteta huomio<strong>on</strong>hevosen tuntomerkkien joukko<strong>on</strong> elleivät ne ole harvinaisen suuria.Siima (sma); Yleensä musta tai tummanruskea, perusväriä tummempi juovahevosen säästä hännäntyveenAasinristi (smar); Tumma poikkijuova hevosen sään kohdalla, esiintyy yhdessäsiiman kanssaPapumus, papurikko (pap);tummemmistataivaaleammista karvoistakoostuvia ympyröitä,“markanpilkkuja”


Sekakarvat (sek); Valkoisia karvoja hevosenrungolla tai päässä, sijainti jamäärä määritelläänTumma luomi (mli); Tumma tai musta täplä, sijainti määritelläänKimoluomiJalotäplä (mtpl); Mustia pieniä täpliäValkea luomi (vtpl); Valkoinen täplä, ei kovinsuuri, sijainti määriteläänValkea läiskä (vläiskä); Suuri valkoinen aluevatsan alla, yleinen sabinohevosillaKimoluomi (lmi); Valkea luomi, jossa <strong>on</strong> valkoisenseassa perusväriä, “sekakarvainenluomi”Karvapyörre; Paikka ja mahdollisesti pyörteentyyppi määritellään


3.Merkkien selitykset3.1 Pään merkit3.1.1 TähdetJos tähti ei sijoitu keskelle otsaa täytyy sen sijainti ja mahdollisesti suunta määritelläesim. y.o.ti = “yläoikealla oleva tähti” tai a.v. vti = “alhaalle vasemmallevino tähti”.Sekakarvoja otsassa (sek otsassa); Valkoisia karvoja siellä täällä otsassa/pään alueella, eivät muodosta yhtenäistä aluettaTähdenaihe (tia); Valkoisia karvoja pienellä alueella,mutta eivät muodosta selkeää valkoistarajattua aluetta, “sekakarvainen pieni tähti”(Kuvassa oikealla)Kimotähti (kmti); Isommalla alueella ja enemmänvalkoisia karvoja kuin tähdenaiheessa, ilmanselkeää rajaa, sekakarvainen normaalikokoinentähtiPieni tähti (pti); Pienikokoinen selvärajainen valkoinenalue otsassa (Kuvassa oikealla)


Tähti (ti); Valkoinen täplä otsassaIso tähti (iti); Suuri valkoinen täplä otsassaPuolikuutähti (pkti); Puolikuun muotoinen tähti


Pyrstötähti (prsti); Tähdestä valkoinen juovaku<strong>on</strong>o<strong>on</strong> tai korviin päinEpäsäännöllinen tähti (eti); Edellämainittuihinmuotoihin sopimat<strong>on</strong> tähti, esimerkkikuvassasalamanmuotoinen tähtiRengastähti (rsti); Renkaan muotoinen tähti, keskellä perusväriäVinotähti (vti); Vino tähtiKapea tähti (kti); Ovaali, soikea tähti, valkoinen alue leveyttään selvästi pitempi


3.1.2 PiirrotPiirr<strong>on</strong>aihe (pta);Valkoisia karvoja kapealn juovanmuodossa otsasta ku<strong>on</strong>o<strong>on</strong> niin harvassa, etteisynnyt yhtenäsitä valkoista juovaa(Kuvassa vasemmalla ylhäällä)Kimopiirto(kmpt);Sekakarvainen,edellistäleveämpi selvästinäkyvä piirtoKapea piirto (ka-pea pt); Otsastaku<strong>on</strong>o<strong>on</strong> kulkevanoin 1cm leveäjuova. HUOM! Ei saakäyttää lyhennettäkpt ettei sotkeku<strong>on</strong>opiirto<strong>on</strong>.Piirto (pt); Korkeintaan 3 cm leveä juova otsastaku<strong>on</strong>o<strong>on</strong> (Kuvassa oikealla ylhäällä)Otsapiirto (opt); Lyhyt kapea juova otsassaKu<strong>on</strong>opiirto (kpt); Lyhyt piirto ku<strong>on</strong>ossa(Kuvassa vasemmalla alhaalla)Katk<strong>on</strong>ainenpiirto (ktpt); Piirtootsasta turpaan,katkennutPuolipiirto (ppt);Otsan ja ku<strong>on</strong><strong>on</strong>välissä sijaitsevapiirtoTähtipiirto (tipt); Piirto, joka alkaa tähdestä(Kuvassa oikealla alhaalla)Huuliin asti ulottuva piirto (lpt); Piirto ulottuuyli koko ylähuulenEpäsäännöllinen piirto (ept); Epäsäännöllisenmuotoinen, ei suora (ks. epäsäännöllinen tähtipiirto)


3.1.3 Läsit (eli laukit)Läsi (lsi); Piirtoa selvästi leveämpi (yli 3cm) valkoinenjuova otsasta ku<strong>on</strong>o<strong>on</strong> (Kuvassa oikealla)Ku<strong>on</strong>oläsi (klsi); Ku<strong>on</strong>olla oleva läsi, lyhyt leveäjuova ku<strong>on</strong>ossa. (Kuvassavasemmallaku<strong>on</strong>oläsi joka ulottuu yli koko ylähuulen.)Kimoläsi (kmlsi); Valkoiseen <strong>on</strong> sekoittunutperusväriä, sekakarvainen läsiOtsaläsi (olsi); Lyhyt leveä juova otsassa, otsassaoleva laukkiKatk<strong>on</strong>ainen läsi (ktlsi); Läsi otsasta ku<strong>on</strong>o<strong>on</strong>,katkennut. (Kuvan läsi voidaan tulkita katk<strong>on</strong>aiseksiläsiksi, jossa välillä valkoisia karvoja TAIepäsäännölliseksi läsiksi) (Kuvassa oikealla)Puoliläsi (plsi); Otsan ja ku<strong>on</strong><strong>on</strong> välissä olevaläsiRengasläsi (rlsi); Läsin sisällä <strong>on</strong> perusvärisiätäpliäEpäsäännöllinen läsi (elsi); Epäsäännöllisenmuotoinen, ei suora (ks. kuva myös kohdastakatk<strong>on</strong>ainen läsi)


Läpikäyvä läsi (llsi); Yli koko ylähuulen ulottuva läsiLehmänläsi (lehlsi); Niin leveä läsi, että seulottuu yli sierainten, mutta ei yli silmien.(Kuvassa alapuolella)3.1.4 Muut pään merkitJauhoku<strong>on</strong>o (jhkn); Harmaa tai harmahtava ku<strong>on</strong>o (Kuvassa oikealla alhaal-la)Valkopää (vpää); Lähes koko pää valkoinen, ylisilmän tai silmien ulottuva suuren osa päätä käsittäväläiskä; valkoinen alue peittää vähintääntoisen posken ja sieraimen (Kuvassaalapuolella)Ylähuuli valkea (yhv); Koko ylähuuli tai yli puoletylähuulesta valkea


Alahuuli valkea (ahv); Koko alahuuli tai yli puoletalahuulesta valkea (Kuvassa oikealla)Ku<strong>on</strong>opilkku (kpku); Valkoinen täplä ku<strong>on</strong>ollasierainten välissä (Kuvassa alapuolella sekäkeskimmäisessä kuvassa oikealla jossa myöspilkku ylähuulessa)Ku<strong>on</strong>opilkunaihe(kpkua);Pieni, heikostierottuva vaaleatäplä ylähuulessaIso pilkku (ipku);Iso valkoinen täpläylähuulessaJänispilkku (jpku); Valkoinen tai vaalea täpläalahuulessa (Kuvassa alapuolella)P i l k k uylähuulessa(pku); Valkoinentäplä ylähuulessa(Kuvassakes-kellä oikealla)Pilkunaihe(pkua); Pieni vaikeastierottuvavaalea täpläylähuulessaHerasilmä (hrs); osaksi tai kok<strong>on</strong>aan valkoinensilmäkehä. Mhrs molemmat herasilmät, Ohrs oikeaherasilmä, Vhrs vasen herasilmä(Kuvassa oikealla molemmat herasilmät)


3.Merkkien selitykset3.2 Jalkojen merkit3.2.1 Ruunurajan merkitRuunu valkoinen (rv); Kavi<strong>on</strong> raja eli kehä <strong>on</strong> kok<strong>on</strong>aan valkeaEturuunu valkoinen (erv); Kavi<strong>on</strong> rajan etuosa <strong>on</strong> valkoinenSisäruunu valkoinen (srv); Kavi<strong>on</strong> sisäraja valkeaUlkoruunu valkoinen (urv); Kavi<strong>on</strong> ulkorajavalkeaKavi<strong>on</strong> kanta valkea (ktv); molemmat päkiäiset(kantapallot) valkeat (kuvassa oikealla)Sisäkanta valkea (sktv); Sisäpäkiäinen valkeaUlkokanta valkea (sktv); Ulkopäkiäinen valkea3.2.2 SukatSukan korkeus ja muoto sekä mahdolliset täplätilmoitetaan. Jos täpliä <strong>on</strong> palj<strong>on</strong>, käytetään muotoakirjava.Korkea (k); Esim. korkea vuohissukka ulottuu ylinivelenMatala (m); Esim. matala vuohissukka ei ylläniveleen asti.Etukorkea (ek); Esim edestä korkea vuohissukka(ekvsk) (kuvassa oikealla keskellä)Takakorkea (tk); Esim takaa korkea vuohissukka(tkvsk) (kuvassa oikealla alhaalla)Sisäkorkea (sk)Ulkokorkea (uk)


Vuohissukka (vsk); Vuohisniveleen asti ulottuvasukka (kuvassa oikealla)Kimosukka (kmsk); Sukassa lisänä perusväriä,sekakarvainen sukka (Kuvassa alapuolella otjkorkea kmsk)Särkynyt sukka (srsk); Sukassa epäsäännöllinenrajaPuolisukka (psk); Ulottuu selvästi yli vuohisenmutta korkeintaan säären puoleenväliin (Kuvassaoikealla keskellä)Korkea sukka (ksk); Ulottuu selvästi yli puolensäären (kuvassa oikealla alhaalla)Jalka valkoinen; Sukka ulottuu kok<strong>on</strong>aisuudessaan etupolventai kintereen ylitse (kuvassa vasemmalla)


3.2.3 KaviotKavio (ko)Kaviot (kot)Juovakavio (jvko); Musta kavio jossa <strong>on</strong> vaaleitajuovia.Kirjokavio (kjko); Mustan ja valkoisen kirjavakavio.Valkokavio (vko); Koko kavio <strong>on</strong> valkoinen elisarveisaine väritöntä


4.Termistö4.1 Lyhennykset yleisistä nimityksistäKäytetyt lyhennykset:Yleiset nimityksetAnvända förkortningar:Allmänna benämningarHyv = hyväksyttyGdk = godkänds. = syntynyt f. = föddKtk = kantakirjaStb = stambokyh = yleishev<strong>on</strong>enun = universaltypJo = juoksijaoriJo = travarhingstJt = juoksijatammaJt = travarstoL1, L2, L3 = arvosteluluokat 1, 2, 3 L1, L2, L3 = bedömningsklass 1, 2, 3Kl = käyttöluokkaBkl = bruksvärdeklassRp = rakennepisteetEp = exteriörboängEnn. = ennätysRek. = rekordVs = voittosummaVs = vinstsummaV = valiopalkittu jälkeläistensä V = premierad med Elit-pris enligtperusteellasina avkommorP = palkittu jälkeläistensä perusteella P = premierad med P-pris enligt sinaavkommorH = hyväksytty jälkeläistensäH = premierad med H-pris enligtperusteellasina avkommorI = isäFr = farIi = isänisäFfr = farfarE= emä Mr = morEi = emänisäMfr = morfarEe = emänemäMmr = mormorJt = jalatBn = benEj = etujalkaFrb = frambenMej = molemmat etujalatBfrb = båda frambenTj = takajalkaBb = bakbenMtj = molemmat takajalatBbb = båda bakbenOej = oikea etujalkaHfrb = höger frambenVtj = vasen takajalkaVbb = vänster bakbenKjt = kaikki jalatAbn = alla benKo, kot = kavio, kaviotHv, hvr = hov, hovar


4.Termistö4.2 VärilyhennyksetVärit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi lyhenteineen.suomiruotsienglantiRautias (rt) fux (fx) chestnutVaaleanrautias (vrt) ljusfux (ljfx) bright chestnutVaaleanpunarautias (vprt) ljusrödfux (ljrfx) sorrelPunarautias (prt) rödfux (rfx) red chestnutTummanpunarautias (tprt) mörkrödfux (mrfx) dark red chestnutTummanrautias (trt) mörkfux (mfx) dark chestnut,liver chestnutKulorautias (klrt) sveddfux (svdfx)* uncertain dark chestnutSavakkorautias (srt) lerfux (lfx) almost grey chestnutSysirautias (sysrt) sotfux (stfx) black chestnut* Huomaa, että sveddfux-termiä <strong>on</strong> käytetty Ruotsissa virheellisesti myöshopeanruunikosta.Ruunikko (rn) brun (br) bayVaaleanruunikko (vrn) ljusbrun (ljbr) light bay (lbay)Vaaleanpunaruunikko (vprn) ljusrödbrun (ljrbr) light red bayPunaruunikko (prn) rödbrun (rbr) red bay (rbay)Tummanpunaruunikko (tprn)mörkrödbrun (mrbr) dark bay, mahogany bayTummanruunikko (trn) mörkbrun (mbr) brownMustanruunikko (mrn) svartbrun (svbr) seal brown, black and tanMusta (m) svart, rapp (sv) blackKulomusta (klm) brandrapp (brsv) pale/faded/brownish blackPunahallakko (phkko) rödblack (rbl) red dunRuunihallakko (rnhkko) brunblack (brbl) bay dun (yellow dun)Hiirakko (hrkko) musblack (msbl) blue dun, mouse dun,grullaKeltahallakko (khkko) gulblack (gbl) palomino dunValkohallakko (vhkko) vitblack (vbl) buckskin dunVoikko (vkk) isabell (isbl) palomino, creamRuunivoikko (rnvkk) gulbrun, bork (gbr) buckskin (Brit. myös dun)Mustanvoikko (mvkk) gulsvart (gsv) smoky blackSinisilmäinen voikko (ssvkk) blue eyed cream (BEC) blue eyed cream(BEC)- kermanvaalea gulvit cremello- helmenvaalea pärlvit perlino- noenvaalea sotvit smoky cream


suomiruotsienglantiHopeanruunikko (hprn) silverbrun (silv.br) silver bay, bay silverdappleHopeanmusta (hpm) silversvart (silv.sv) silver black, black silverdappleKimo (km) skimmel (skm) greyKm (rt) = rautiaankimo rödskimmel (rskm) gray, born chestnutKm (rn) = ruunik<strong>on</strong>kimo brunskimmel (brskm) gray, born bayKm (m) = mustankimo svartskimmel (svskm) gray, born blackkaikki muut mahdolliset: -skm gray, born (pohjaväri)pohjaväri + kmPäistärikkö (päist)k<strong>on</strong>stant skimmel (kskm) roanRautiaanpäistärikkö (rtpäist) k<strong>on</strong>stant fuxskimmel red roan(kfxskm)strawberry roanRuunik<strong>on</strong>päistärikkö (rnpäist) k<strong>on</strong>stant brunskimmel bay roan(kbskm)Mustanpäistärikkö (mpäist) k<strong>on</strong>stant svartskimmel blue/black roan(ksvskm)kaikki muut mahdolliset: -kskm (pohjaväri) roanpohjaväri + päistKirjava (krj) skäck (sk) pintoRautiaankirjava (rtkrj) rödskäck (rfsk) red pinto, chestnut pinto,skewbaldRuunik<strong>on</strong>kirjava (rnkrj) brunbrokig (rbrsk) bay pinto, skewbaldMustankirjava (mkrj) svartskäck (svsk) black pinto, piebaldkaikki muut mahdolliset: -sk (pohjaväri) pintopohjaväri + krjKirjavuustyypit merkitään sulkuihin värin perään:Tobiano (to)Sabino (sb)Frame overo (fr)Splashed white (spl)Tiikerinkirjava (tkrj) tigrerad (tigr) spotted, appaloosa


4.Termistö4.3 MerkkilyhennyksetHevosen merkit suomeksi ja ruotsiksi lyhenteineenHevosen merkitsuomiA. JouhetLiinakko (lkk)Liinahtava (lht)Hamppuharja (hphja)Hamppujouhet (hpjh)Kuloharja (klhja)Kulojouhet (kljh)B. Rung<strong>on</strong> merkitSiima (sma)Siima ja aasinristi (smar)Papumus (pap)Sekakarvat (sek)Tumma luomi (mli)Mustia pieniä täpliä (jalotäpliä) (mtpl)Valkea luomi (vtpl)Kimoluomi (lmi)KarvapyörreC. Pään merkitHästens teckenruotsiTagelVit man (vman)Vitskiftande man (vskmn)Hampman (hmpmn)Hamptagel (hmptg)Svedd man (svmn)Svedda tagel (svtg)BålteckenÅl (ål)Ål och åsnekors (ålk)Apelkastad (ap)Stickelhår (sth)Svart fläck (svfl)Ädelfläckar (äfl)Vit fläck (vfl)Stickelhårig fläck (stfl)HårvirvelHuvudtecken1. Tähdet StjärnorSekakarvoja otsassa (sek otsassa)Tähdenaihe (tia)Kimotähti (kmti)Pieni tähti (pti)Tähti (ti)Iso tähti (iti)Kapea tähti (kti)Vino tähti (vti)Rengastähti (rsti)Pyrstötähti (prsti)Puolikuutähti (pkti)Epäsäännöllinen tähti (eti)Stickelhår i pannan (sth i pannan)Stjärnämne (stjä)Stickelhårig stjärna (sthstj)Liten stjärna (lstj)Stjärna (stj)Stor stjärna (ststj)Smal stjärna (smstj)Sned stjärna (snstj)Ringstjärna (rstj)Skjuten stjärna (skstj)Halvmånformig stjärna (hmstj)Oregelbunden stjärna (ostj)


suomi2. PiirrotPiirr<strong>on</strong> aihe (pta)Kimopiirto (kmpt)Kapea piirto (kapea pt)Piirto (pt)Otsapiirto (opt)Katk<strong>on</strong>ainen piirto (ktpt)Tähtipiirto (tipt)Puolipiirto (ppt)Ku<strong>on</strong>opiirto (kpt)Huuliin asti ulottuva piirto (lpt)Epäsäännöllinen piirto (ept)3. Laukit eli läsitLäsi (lsi)Kimoläsi (kmlsi)Otsaläsi (olsi)Katk<strong>on</strong>ainen läsi (ktlsi)Ku<strong>on</strong>oläsi (klsi)Läpikäyvä läsi (llsi)Rengasläsi (rlsi)Epäsäännöllinen läsi (elsi)Lehmänläsi (lehlsi)4. Muut pään merkitruotsiStrimmorStrimmämne (strä)Stickelhårig strimma (sthstr)Smal strimma (smstr)Strimma (str)Pannstrimma (pstr)Bruten strimma (bstr)Stjärnstrimma (stjstr)Halvstrimma (hstr)Nosstrimma (nstr)Genomgående strimma (gstr)Oregelbunden strimma (ostr)BläsarBläs (bl)Stickelhårig bläs (sthbl)Pannbläs (pbl)Bruten bläs (bbl)Nosbläs (nbl)Genomgående bläs (gbl)Ringbläs (rbl)Oregelbunden bläs (obl)Kobläs (kbl)Andra huvudteckenValkopää (vpää)LyktaHerasilmä (hrs)Glosöga (glö)Mhrs molemmat herasilmät Båda glosög<strong>on</strong> (bglö)Ohrs oikea herasilmä Höger glosöga (hglö)Vhrs vasen herasilmä Vänster glosöga (vglö)Jauhoku<strong>on</strong>o (jhkn)Mjölnos (mjn)Ku<strong>on</strong>opilkku (kpku) valkoinen täplä ku<strong>on</strong>olla Snopp (sn)Ku<strong>on</strong>opilkun aihe (kpkua)Snoppämne (snä)Pilkku ylähuulessa (pku)Vit fläck i överläppen (vflöl)valk. täplä ylähuulessaPilkun aihe (pkua)Fläckämne (fläöl)Jänispilkku (jpku) valk. täplä alahuulessa Harsnopp (hsn)Ku<strong>on</strong>o ja alahuuli valkea (kahv)Mule och både läpparana vita (mblv)Ylähuuli valkea (yhv)Vit överläpp (völ)Alahuuli valkea (ahv)Vit underläpp (vul)


suomiD. Jalkojen merkitruotsiBenteckenJalkojen merkit luetellaan ensin etujaloista alkaen oikeasta etujalasta ja sittentakajaloista. Jos useammassa jalassa <strong>on</strong> samoja merkkejä, mainitaan ne yhdessä.Kj kaikki jalat, kaikissa jaloissa Alla ben (abn)Mej molemmat etujalat, Båda frambenen (bfrb)molemmissa etujaloissaOej oikea etujalka, oikeassa etujalassa Höger framben (hfrb)Vej vasen etujalka, vasemmassa etujalassa Vänster framben (vfrb)Mtj molemmat takajalat, Båda bakbenen (bbb)molemmissa takajaloissaOtj oikea takajalka, oikeassa takajalassa Höger bakben (hbb)Vtj vasen takajalka, vasemmassa takajalassaVänster bakben (vbb)1. Sukat StrumporSukan korkeus ja muoto sekä mahdolliset täplät ilmoitetaan. Jos täpliä <strong>on</strong> palj<strong>on</strong>,käytetään muotoa kirjava.Korkea (k)Högesim. korkea vuohissukka ulottuu Hög kota l. hög kotstrumpa (hvk)yli nivelen = kvskMatala (m)Lågmatala vuohissukka ei yllä niveleen asti = mvsk Låg kota l. låg kotstrumpa (lvk)Etukorkea (ek)Framhögedestä korkea vuohissukka = ekvsk Framhög kotstrumpa (fvk)Takakorkea (tk)Bakhögtakakorkea vuohissukka = tkvskBakhög kotstrumpa (bvk)Sisäkorkea (sk)Innerhögsisäkorkea vuohissukka = skvskInnerhög kotstrumpa (ivk)Ulkokorkea (uk)Ytterhögulkokorkea vuohissukka = ukvskYtterhög kotstrumpa (yvk)Jalka valkoinen sukka ulottuuVitt benkok<strong>on</strong>aisuudessaan etupolven taikintereen ylitse merkitään esim. oej valkoinenKorkea sukka (ksk)Stövel (sstpr)Puolisukka (psk)Halvstrumpa (hstrp)Särkynyt sukka (srsk)Ojämn l. oregelbunden strumpa(ostrp)Vuohissukka (vsk)Vit kota (vk)Kimosukka (kmsk)Stickelhårig strumpa (sthstrp)


suomiruotsi2. Ruununrajan merkit Kr<strong>on</strong>randsteckenRuunu valkoinen (rv)Eturuunu valkoinen (erv)Sisäruunu valkoinen (srv)Ulkoruunu valkoinen (urv)Kavi<strong>on</strong> kanta valkea (ktv)Sisäkanta valkea (sktv)sisäpäkiäinen valkeaUlkokanta valkea (uktv)ulkopäkiäinen valkeaVit kr<strong>on</strong>rand (vkr)Främre sidan av kr<strong>on</strong>an vit (fvkr)Inre sidan av kr<strong>on</strong>an vit (ivkr)Yttre sidan av kr<strong>on</strong>an vit (yvkr)Vit hovball (vbll)Inre hovball vit (ivbll)Yttre hovball vit (yvbll)3. Kavioiden merkit HovteckenKavio = koKaviot = kotValkokavio (vko)Kirjokavio (kjko)Juovakavio (jvko)Hov (hv)Hovar (hvr)Vit hov (vhv)Brokig hov (brhv)Vitrandig hov (vrhv)E. ErikoismerkitSeeprajuovat (seepr) Zebraränder (zebr)

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!