12.07.2015 Views

SESinfo 4-08.indd - Suomen elokuvasäätiö

SESinfo 4-08.indd - Suomen elokuvasäätiö

SESinfo 4-08.indd - Suomen elokuvasäätiö

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

info <strong>Suomen</strong>elokuvasäätiön tiedotuslehti 4 | 2008Iloista joulunaikaa!


SisältöPääkirjoitusIrina Krohn: Joululahjoja 3AjankohtaistaEurimages tehostaa 4TuotantoRajaton maailmankaikkeus 5Tukipäätökset 8Esitys ja levitysKevään 2009 kotimaiset ensi-illat 12Tukipäätökset 14UlkomaatSo Near to Russia, so far from Japan…suomalainen elokuva Japanissa 15Tukipäätökset 18Media DeskAjankohtaiset hakukierrokset 19Ajankohtaiset kurssit 23Yhteystiedot 27Kansikuva: Niko – lentäjän poikaTakakansi: Joulutarina<strong>SESinfo</strong> | <strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tiedotuslehti 4/2008 | <strong>SESinfo</strong> internetissä: www.ses.fijulkaisija: <strong>Suomen</strong> elokuvasäätiö | Kanavakatu 12 | 00160 Helsinki | puh. 09 6220 300 | fax 09 6220 3050 | e-mail / osoitteenmuutokset: ses@ses.fitoimittaja: Reetta Hautamäki tiedotuskoordinaattori | puhelin 09 6220 3044 | e-mail: reetta.hautamaki@ses.fitaittaja: Maikki Rantala, Praxis Oy | painatus: Erikoispaino, Helsinki 2008 | ISSN 0359-4866


JoululahjojaTänä vuonna Joulupukki on muistanut elokuva-alaa;hienoja elokuvia on valmistunut,yleisöä on ollut niin Suomessa kuin muualla.Kiitokseksi vuosien hienosta työstä nousee elokuvatuotannonja -jakelun perusrahoitus jo toisenavuonna peräkkäin. Kahden vuoden aikaisesta lähtötasostaon nousua tullut 30 %. Tätä tahtia pohjoismainentaso saavutetaan 10 vuodessa, jolleivät nämätaas mene ohi.Kahden vuoden neuvottelujen jälkeen EU-komissioon myös hyväksynyt <strong>Suomen</strong> elokuvatuet vuosille2009–2013. Summa on 116 miljoonaa euroa viidellevuodelle. Jakolaskulla saadaan vuositasoksi 23 miljoonaeuroa. Tässä on mukana myös elokuvateattereillejaettavat kunnostus- ja laitehankintatuet. Eli ihanpohjoismaista tasoa ei OPM näytä saaneen tai edesneuvotelleen, mutta merkittävää kasvuvaraa kuitenkin.Nykyinen kokonaistukisummahan on noin 15miljoonaa euroa.Selvityshenkilö Lauri Törhösen ministeri Wallinilletekemä selvitys luovutettiin samana päivänäkun komissio tiedotti omastaan. Lisää joululahjojaalalle on luvassa, jos ministeri noudattaa selvittäjännäkemyksiä; säätiön lisärahoitus ja elokuvateatteriendigitalisointi sai painavan kannatuspuheenvuoron.Vuonna 2009 alkaa myös erittäin merkittäväVeikkauksen ja elokuva-alan yhteistyö, joka onnistuessaantuo suomalaisille elokuville ja elokuvateattereillelisää katsojia. Samalla ollaan osaltaan tiedottamassasuomalaisille mitä Veikkauksen slogan ”Suomalainenvoittaa aina” oikeasti tarkoittaa. Elokuvan tapauksessataidetta ja työtä, viihtymistä ja jaksamista.Haluan pääkirjoituksessa kiittää elokuva-alaa jasäätiön työntekijöitä upeasta työvuodesta. Nyt läpikäytytuotantotukiohjeiden think tank -prosessi onosaltaan opettanut meille kaikille hyviä uusia työtapoja.Odotan innokkaasti ja uteliaana vuoden alussakäynnistyvää elokuvajakelun think tankia, jossa toivottavastiennakkoluulottomasti tarkastellaan, mitätehdään hyvin, mitä vähemmän hyvin ja ennen kaikkea,mitä mahdollisuuksia ja uusia töitä tulevaisuusmeille tuo.8.12.2008I r i n a K r o h nToimitusjohtajaElokuvasäätiön aukioloajat joulukuussa:24.–26.12. suljettu31.12. säätiö sulkeutuu klo 14Menestystä vuodelle 2009toivottaa kokoelokuvasäätiön väki!P Ä Ä K I R J O I T U S 3


Niko – lentäjän pojan tuotantoprosessi kiinnosti lastenelokuvaseminaarin yleisöä Oslossa.Rajaton maailmankaikkeusKaksi ja puoli vuotta sitten ryhmä skandinaavisiaelokuvarahoittajia kokoontui pohtimaanlastenelokuvan tilaa. Syy tapaamiseenoli tunne, että jollain tavalla Pohjolassa on pudottukärryiltä.Harry Potterit, Disneyn ja Dreamworksin animaatiotja Taru sormusten herrasta -trilogia olivatsaavuttaneet suuria yleisöjä. Ennen niin maineikkaatpohjoismaiset lastenelokuvat tuntuivat valjuilta, tunnettuihinhahmoihin tai kirjoihin perustuvat varmathitit tuntuivat yksinään riittämättömiltä, yhteisestivalitettiin hyvien originaaliaiheiden puutetta.Tästä tapaamisesta syntyi kolmen kaksipäiväisenseminaarin sarja. Time after Terkel järjestettiin Tukholmassa2006, Kid Stuff Helsingissä 2007 ja UnlimitedUniverse Oslossa marraskuun lopussa 2008.Seminaarit rahoitti pääosin Scandinavian Films,Nordisk Film og TV Fondin ja paikallisen elokuvainstituutintai niin kuin Suomessa, elokuvasäätiöntuella.Tuliko kolmen seminaarin sarjasta eräänlainenGrand Slam? Tarkoitus oli nimenomaan tarjota materiaaliatuottajille ja tekijöille. Ensimmäisessä seminaarissaluotiin katsausta lastenelokuvan maailmaan,nimenomaan sellaisiin elokuviin, jotka ovat puhutelleetkatsojia eri puolilla maailmaa. Lisäksi tekijät jarahoittajat esittelivät omia kokemuksiaan lastenelokuvientekemisestä ja rahoittamisesta.Tapahtumaa kiitettiin osallistujapalautteessa,mutta puutteena koettiin elokuvien levityksen näkökulmantäydellinen puuttuminen. Sen perusteella<strong>Suomen</strong> seminaariin koottiin voimakas jakelun näkökulma– festivaalit, myyntiyhtiöt ja levitys. Lisäksiesiteltiin muutama tekeillä oleva hanke ja rahoittajiltayritettiin udella tarkemmin siitä, minkälaiset sisällötheitä kiinnostavat.Ja kierros jatkui: palaute antoi ymmärtää, ettätästä seminaarista puuttui tekijöiden horisontti ja puheoli liikaa vain bisneksestä! Niinpä Norjan tapahtumaanhaalittiin tekijöitä kertomaan valmistuneistatai tulevista hankkeistaan. Tekijät olivat enimmäkseenohjaajia, mikä hieman yksipuolisti keskustelua. Yleisönosti hieman yllättäen esiin kasvatuspsykologisiaäänenpainoja. Muistui mieleen se, mitä kaksi ja puolivuotta sitten kaikki halusivat välttää.Samaan aikaan Suomessa Koulukino on teettänytomaa lastenelokuvaselvitystään. Euroopassa alueellistenrahoittajien yhteenliittymä CineRegio onaktivoitunut. Jotkut alueet kokevat lastenelokuvaankeskittymisen hyväksi ja suunnittelevat yhteistyötä.T U O T A N T O 5


Malmön perinteikäs festivaali BUFF on perustanutlasten- ja nuorten yleisölle tarkoitetuille elokuville(juuri näin he sitä kutsuvat!) oman rahoitusfoorumin,joka järjestetään kolmatta kertaa ensi maaliskuussa.Euroopan arvostetuimpiin kuuluva lasten- ja nuortenelokuvafestivaali,Hollannin Cinekid on tehnyt samaajo muutaman vuoden.Jotain on siis tapahtumassa. Vai kierretäänkö kehää?Lastenelokuva on ollut eri tahojen suosikkimantraajo vuosia, mutta olisiko nyt jotain uutta ilmassa.Viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana käydyissäkeskusteluissa ja tilaisuuksissa on käynyt ilmi,että käsitys lastenelokuvasta erityisenä genrenä alkaaolla – ellei aivan romukopassa niin ainakin lähes valmissinne, ellei sitä käytetä nimenomaan kokoavana,yleisölähtöisenä käsitteenä, puhuttaessa lapsista, jotkakatsovat elokuvia. Tosiasiassa lapsiyleisö katsoo lähestulkoonkaikkien genrejen elokuvia ja nekin elokuvat,jotka tähtäävät yksinomaan lapsiyleisölle, edustavatuseimmiten jotain tiettyä elokuvan genreä.Keskustelu kiinnostavien alkuperäisaiheidenpuutteesta on ollut elossa kaiken aikaa. Erityisesti rahoittajattuntuvat kaipaavan niitä. Markkinoiden kannaltatuttuun hahmoon tai kirjaan perustuva elokuvaon useimmiten riskittömämpi valinta, ja käytäntö onosoittanut, että hyvänkin alkuperäistarinan markkinointion haastavaa. Mutta ei mahdotonta – niin eijuuri kukaan väitä. Käytäntö on myös osoittanut, ettäperheyleisölle – tai kaikelle yleisölle, niin kuin Dreamworkssanoo – tarkoitetut elokuvat menestyvät ylipäänsäparhaiten.Kiinnostavampaa on, mitä puutteita tarjotuissakäsikirjoituksissa tai valmiina nähdyissä elokuvissakoetaan olevan. Seuraavassa kolme havaintoa, jotkaovat parin vuoden aikana toistuneet eri lastenelokuvakeskusteluissa:• katsojan aliarviointi, oikean sävyn,uskottavuuden löytäminen ajassa• kompleksisuuden tuominenmainstream-elokuviin puuttuu• huumorin sijoittaminen dramaattiseen taitraagiseen tarinaan ei onnistuTarkemmin katsottuna oikeastaan nämäkään havainnoteivät liity erityisesti lapsille tehtäviin elokuviin.Eivätkö ne koskekin kaikkea ei niin maaliin osunuttaelokuvaa, ei pelkästään lapsille suunnattua? Pitääkösiis lastenelokuvasta erikseen seminaariloida?Luultavasti kyllä. Järjestetyt tapaamiset tuovattietenkin lapsille elokuvia tekeviä tahoja lähemmäksitoisiaan. Alalle tulee uusia ihmisiä, ja seminaareissaon näkynyt myös vanhoja tekijöitä, kenties päivittämässänäkemyksiään.Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa paikalliset tekijätovat saaneet kenties sysäyksen siitä, mitä muualla ajatellaan.Malmön ja Amsterdamin rahoitusfoorumeissaon ollut esillä useita kymmeniä kehittelyvaiheessaolevia hankkeita, ja osa niistä on selvästi herättänytyhteistuotantokiinnostusta ja edennyt kehittelyssä.Risto Räppääjä on vuoden 2008 katsotuin kotimainen elokuva.6 T U O T A N T O


Ajatus siitä, että yhdessä tekemisessä on vähintäänmieltä, tai että siten voi kenties tehdä aiempaa isommin,on tuntunut ottavan tulta. Yhteistuottamisestaon kuitenkin vielä pitkä matka eri maiden levittämisenja markkinoiden ymmärtämiseen ja esimerkiksiHarry Potterin kaltaiseen suureen hittituotteeseen.Joka samaan aikaan ärsyttää. Amsterdamin seminaarissahaluttiin todistella, että Wallace ja Gromiton eurooppalainen elokuva mutta Harry Potteriteivät. Tosiasiassa ensin mainittu on lähes yksinomaanamerikkalaisella rahalla valmistettu ja markkinoitu,vaikka hahmot ovat toki alkujaan englantilaisia.HP taas on tehty brittiläisten veronmaksajien tuellaja brittiläisiä ovat J.K.Rowling, hänen maailmansa,lokaatiot ja valtaosa elokuvan näyttelijöistä.Mistähän oli kyse? Kateudestako?Kannustava esimerkki löytyy eurooppalaisestaanimaatioalasta. Se paisui runsaassa kymmenessävuodessa, ensin tahdon voimalla, sitten parempienjulkisten yhteistyörakenteiden (erityisesti Cartoon)tukemana, ja sitten markkinatkin kiinnostuivat. Vielätoki tarvitaan lisää markkinointivoimaa.Cartoon Movie on luonut foorumin, jossa jopavarsin varhaisessa vaiheessaolevia ideoita voidaanesitellä julkisesti.Vielä pidemmälle vietynäajatus on samaan aikaansekä pelottava ettäkiehtova.Lapsiyleisön elokuvaankohdistuu kaikkiallapoliittista mielenkiintoa.Miksi sama kehitys ei voisi tapahtua näytelmäelokuvanpuolella? Alueellisten rahoittajien suunnittelemaKidsRegio -hanke on kiinnostavan tuntuinen, jollaintavalla lähellä nykypäivää oleva avaus. Millaisetlapsille (tai perheille) suunnatut elokuvat voivat ylittääkieli- ja kulttuurirajat. Tavallaan se versoo samastasiemenestä kuin pohjoismaisten julkisten rahoittajienyhteiset pohdinnat. Pitäisi ajatella isommin, eikä ainatyytyä pienillä resursseilla toteutettavissa olevaantarinaan.Lapsiyleisön elokuvaan kohdistuu lähes kaikkiallatiettyä poliittista mielenkiintoa, mikä on rahoittamisenkannalta hyvä asia, mutta se voi olla myöskaksiteräinen miekka. Rahaa voidaan lupailla, ja ollakuitenkin antamatta. Velvoitteita voidaan antaa,mutta ei resursseja niiden toteuttamiseen. Tuotantoja mediakasvatus voidaan sotkea pahan kerran keskenään.Voidaan törmätä ja usein törmätäänkin siihen,Tomas Alfredsonin Ystävät hämärän jälkeen oli yksiOslon seminaarissa esitellyistä hankkeista.mikä on sopivaa ja mikä ei. Sellaiset elokuvat, joissakuvataan millaista lapsuus on tai voi olla, nousevatjoskus julkisen retostelun kohteeksi – niin kuin parivuotta sitten Ruotsissa Teresa Fabikin Hip Hip Horanyhteydessä.Jos rajoja pyritään tuuppimaan, siitä seuraava keskustelupitää opetella kestämään. Pitäisi ymmärtää,että huomion herättäminen on yksi keskeinen syytehdä elokuvia. Vaikka sovinnaisuuden suvanto hetkellisestivallitsisikin.Lastenelokuvapohdiskelu liittyy siis sekä rakenteisiinettä aiheisiin. Kummassakin on kehittämisenvaraa. Toisaalta tulokset osoittavat, että kehittäminenkannattaa. Puheena olleen parin vuoden katsotuimpienja myös ulkomaille levinneimpien sekä erityisestimyydyimpien kotimaisten elokuvien joukossa perheelokuvatovat suhteellisesti erittäin hyvin edustettuja.Genreleima on roskistavaraa. Lapset katsovat elokuvia,ja lapsuudessa on voimaa. Salainen maailma,viattomuuden menetys, loputon maailmankaikkeus– miten kiehtovaa!P e t r i K e m p p i n e nKansainvälistymis- ja kehittämispäällikköTeresa Fabikin Hip hei hutsu herätti keskustelun siitämikä on lastenelokuvassa sopivaa.T U O T A N T O 7


Tukipäätökset lokakuu 2008TuotantotukipäätöksetKaisu Isto:YhteistuotannotSuwi – Faith (Sambia)Suwinlanji on vangitseva elokuva nuoresta naisesta,jonka elämä muuttuu kertaheitolla, kun hän joutuuauto-onnettomuuteen. Vaikeuksien jälkeen hän palaavähitellen kohti normaalia elämää.Tässä ihmisoikeuksia käsittelevässä elokuvassa onoptimistinen tarina, jossa pohditaan vapauden, päättäväisyyden,lapsettomuuden, traditionaalisten uskomusten,orpouden, katulapsien, HIV/AIDS:in sekätietysti rakkauden kysymyksiä.Ohjaaja: Musola Catherine KaseketiKäsikirjoitus: Musola Catherine KaseketiKuvaus: Marton JelinkoLeikkaus: Okku NuutinenÄäni: Päivi TakalaMusiikki: Maureen LilandaKuvaukset: 05–06/2008Suunniteltu ensi-ilta: 04/2009Elokuvan kokonaiskustannukset: 88 907 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 30 650 €Keskeiset näyttelijät: Cathrine Soko, Owas Mwape,Chantel MwabiTuotanto: Päivi Takala / Soundsgood Productions Oy,Puh. 050 569 1069, soundsgood@elisanet.fiMiia Haavisto:Lyhyet näytelmäelokuvatHarmaaLyhytelokuva Harmaa on visuaalinen kertomus harmaistaihmisistä harmaassa teollisuusmaisemassa.Elokuvan tapahtumapaikka on harmaa vyöhykeydinkeskustan ulkopuolella kehäteiden suburbaanillaalueella. Harmaat yksilöt nähdään eri tilanteissayksityisesti ja julkisesti, pysäytettyinä ja kuviin vangittuina.Tapahtumien kulku ja näkymä tiivistyvätsiihen, mitä jakeluautosta voi nähdä yhden päivänaikana. Ohi ja kohti vilahtavat harmaa arkkitehtuuri,loputtomat toimisto-, teollisuus- ja logistiikkarakennukset.Harmaa luonto on läsnä jäte- ja läjitysalueidenkuunmaisemana.Ohjaus: Harri LarjostoKäsikirjoitus: Harri LarjostoKuvaus: Jussi EerolaMusiikki: Ismo LaaksoKuvaukset: 02/2009Suunniteltu ensi-ilta: 09/2009Rahoittava TV-yhtiö: YLE YhteistuotannotElokuvan kokonaiskustannukset: 97 171 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 35 000 €Tuotanto: Claes Olsson / Kinoproduction Oy,Puh. (09) 685 0460,kino@kinoproduction.fiLyhyet dokumenttielokuvatUusi Kirkko (työnimi)Elokuvassa tarkastellaan yhden miehen unelmaa kirkosta.Markku Koivisto haluaa kirkon, joka on täynnävanhoja ja nuoria, ääntä ja melua. Tämä on vastapainonykyiselle luterilaiselle kirkolle, jota hän kuvaa hajuttomaksija mauttomaksi. Nokia Missio Church etsiikadonneita sieluja karismaattisilla messuilla ja värivaloilla.Opillisesti kirkko uskoo kuitenkin vanhaan;vain siihen mitä Raamatussa sanotaan. Siis selvästi eihomoliitoille; ei naisia seurakunnan johtoon; rahoituksenakymmenys seurakuntalaisten palkoista.Uusi kirkko on dokumenttielokuva, joka ikuistaahistoriallisesti ainutlaatuisen tilanteen; herätysliikkeenirtautumisen kirkosta. Uusi kirkko on ajankuva,joka ikuistetaan tästä ajasta ja jonka on tarkoitus kestäävuosikymmeniä eteenpäin.Ohjaus: Saku PollariKäsikirjoitus: Saku Pollari ja Ilkka HynninenKuvaus: Saku PollariÄäni: Poppe JohanssonLeikkaus: Kimmo KohtamäkiMusiikki: Poppe Johansson8 T U O T A N T O


Musiikkia seinilleKuvaukset: 04/2008–02/2009Suunniteltu ensi-ilta: kevät 2009Rahoittava TV-yhtiö: YLE TV2Elokuvan kokonaiskustannukset: 141 494 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 55 000 €Tuotanto: Ilkka Hynninen, Eero Hietala / Aito Media,Puh. (03) 260 4181, ilkka.hynninen@aitomedia.fiMusiikkia seinille (työnimi)Elokuva kertoo suurta yhteiskunnallista keskusteluaherättäneen Helsingin musiikkitalon syntytarinankolmen keskeisen henkilön, musiikkitalon johtajan,arkkitehdin, sekä kapellimestariopiskelijan kautta.Päähenkilöitä yhdistää pyrkimys klassisen musiikinvälittämiseen ihmisille ja heidän kauttaan aihetta lähestytääneri näkökulmista.Helsingin Musiikkitalo on suomalaiselle musiikkielämällemerkittävä hanke, mutta siihen sementoituumyös se problematiikka, mikä liittyy julkisin varointuettavaan kulttuurin. Tuottavuuden näkökulmastamusiikkitalo esittäytyy kalliina mammuttina, jokakannattaa eliminoida jo rakennusvaiheessa. Kannattajattaas väittävät elävän musiikin itsessään olevanihmiselle hyvää tekevä asia, jonka arvoa ei voida rahallamitata.Elokuvan päähenkilöillä onkin edessä suurihaaste. Miten vakuuttaa suuri yleisö klassisen musiikintarpeellisuudesta ja säilyttää usko omaan näkyyntaloudellisten realiteettien ja yleisen mielipiteenpuskiessa päälle? Onko talon tulevaisuus vainmusiikkia seinille vai ihmetelläänkö vuosien päästämiksi tätä soivaa taloa aikoinaan niin voimakkaastivastustettiin?Ohjaus: Matti Reinikka, Miisa LatikkaKäsikirjoitus: Matti Reinikka, Miisa LatikkaKuvaus: Matti Reinikka, Pentti PällijeffÄäni: Juha HakanenMusiikki: Jussi LatikkaKuvaukset: 09/2006–08/2010Suunniteltu ensi-ilta: 04/2011Rahoittava TV-yhtiö: YLE TV1Elokuvan kokonaiskustannukset: 200 000 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 65 000 €Tuotanto: Matti Reinikka / Elokuvaosuuskunta Siperia,Puh. 040 703 4094, siperia@elisanet.fiT U O T A N T O 9


Hiljaa toivotut on tarina kahdesta pariskunnasta lapsettomuushoidonkeskellä. Matti ja Marjaana sekäHeli ja Toni joutuvat kohteliaasti kieltäytymään muidenihmisten auliista avunantotarjouksista lapsentekotalkoisiin.Apua lapsentekoon on haettava hedelmöityshoidoista,henkistä tukea puolisolta ja lainaapankista, jotta toive omasta lapsesta toteutuu – jostoteutuu.Ohjaus: Timo HaanpääKäsikirjoitus: Timo HaanpääKuvaus: Timo Haanpää, HP VitikainenÄäni: Kimmo VänttinenLeikkaus: Tuuli KuittinenKuvaukset: 2007–2009Suunniteltu ensi-ilta: 2010Rahoittava TV-yhtiö: Yle YhteistuotannotElokuvan kokonaiskustannukset: 182 170 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 52 000 €Tuotanto: Janne Niskala / Vaski Filmi Oy,Puh. 040 543 2264,janne.niskala@vaskifilmi.fiMuut tukipäätöksetJukka Asikainen:Hanasaari AHanasaari AKokeellinen musiikkielokuva Hanasaaren vanhanhiilivoimalan tuhosta ja Helsingin kaupunkikuvanperuttamattomasta muutoksesta.Ohjaaja: Hannes Vartiainen, Pekka VeikkolainenMusiikki: Ville HukkinenKuvaukset: 01/2007–11/2008Suunniteltu ensi-ilta: 01/2009Rahoittava TV-yhtiö: YLEElokuvan kokonaiskustannukset: 55 911 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 20 000 €Tuotanto: Hannes Vartiainen,Pekka Veikkolainen / Pohjankonna Oy,Puh. 050 320 9050,hannes@pohjankonna.fiHiljaa ToivotutKäsikirjoitustukiAhava-Foster Selja, Vieras mies, Heidi Köngäkseen romaaniinperustuva tv-elokuva kameran kautta elävästä vammaisestanaisesta, nuoresta ja levottomasta miehestä sekä näidenlyhyestä kohtaamisesta sodan jälkeisessä Suomessa. Kaksiorpoa tunnistaa toisensa. 3 000 €KehittämistukiElokuvayhtiö Oy Aamu Ab, Kullankaivajat, Raha ratkaisee.Ohjaaja Mantila Auli, 25 000 €Solar Films Inc. Oy, Sisko tahtoisin jäädä, Nykypäivän Helsinkiinsijoittuva särmikäs nuorisodraama 15-vuotiaasta Emiliasta,ja tämän kamppailusta perheestä irtautumisen, intohimoisenystävyyden ja itsenäistymisen välillä.Ohjaaja Pyykkö Marja, 20 000 €Kaisu Isto:KäsikirjoitustukiMalmivaara Laura, Melasniemi Vilma ja Louhimies Aku,Kaksi kotia, Kahden naisen rinnakkaiset tarinat äitiydestä.Äidistä joka uupuu ja äitipuolesta joka ottaa paikkansa. 9 000 €Manninen Katri, Valkama Samuli, Rivitanssi (työnimi),Avioeron lamaannuttama nuorimies herää henkiin vasta kun10 T U O T A N T O


hänen roisi isänsä muuttaa hänen luokseen ja he molemmatrakastuvat samaan naiseen. 6 000 €Torvinen Karoliina, Lindgren Niklas, Huorabussi,Lappalaisen saarnamiehen hautajaisten valmistelut keskeytyvät,kun seurakuntatalon oveen koputtaa kylmänä talviyönäjoukko venäläisiä prostituoituja. 4 500 €KehittämistukiJuonifilmi Oy, Jos rakastat, Musiikkielokuva, joka kertooministerin tyttären ja maahanmuuttajien pojan rosoisenrakkaustarinan. Ohjaaja Hardwick Neil, 20 000 €Making Movies Oy, Tiikerisydän, Elokuva pojasta, joka halusipysäyttää ajan. Ohjaaja Louhimies Aku, 20 000 €Pystymetsä Oy, Tuokioita, Elokuva niistä näennäisen jokapäiväisistähetkistä, joissa elämämme tiivistyy. Ohjaaja CantellSaara, 10 000 €Tuotanto Oy Säihky, Seeppari, Kumpi on riippuvaisempi, menestynytnuori liikemies vai rullatuoliin sidottu cp-vammainen?Ohjaaja Mattila Mikko, 10 000 €Miia Haavisto:KäsikirjoitustukiHorttanainen Juho, Konsultti,Liikkeenjohdon konsultit työskentelevät maailmassa, jossakasvu on elinehto. 3 000 €Salminen Kai, Sejdian kuoppa,Elokuva unelmien ja todellisuuden kohtaamisesta maassa,joka on jätetty naisten ja vanhusten hartioille muiden lähdettyäharmaaksi työvoimaksi läntisen Euroopan suurkaupunkeihin.4 000 €Animaatioelokuvien kehittelyprojektiElokuvaosuuskunta Elokas, Uranus Express (tv-sarja),Halusitpa lähettää mitä tahansa, minne tahansa, millointahansa, käytössäsi on Uranus Express, linnunradan nopeinkuriiripalvelu: tämän päivän lähetykset perille jo eilen.Ohjaaja Virtanen Ismo ja Mariko Härkönen,27 300 €Hiljaa ToivotutT U O T A N T O 11


RööperiKevään 2009 kotimaiset ensi-illat9.1.2009RööperiTarina Punavuoren kaupunginosan kasvateista, jotkavalitsivat rikollisuuden ammatikseen ja samalla kertomusmyös itse kaupunginosasta – ajasta ja maailmastajota sellaisenaan ei enää ole olemassa.Pohjautuu Harri Nykäsen ja Tom Sjöbergin Rööperi– Rikoksen vuodet 1955–2005 kirjaan.Käsikirjoitus: Marko LeinoOhjaus: Aleksi MäkeläPääosissa: Samuli Edelmann, Peter Franzén, Pihla Viitala,Kari Hietalahti, Juha VeijonenTuotanto: Solar Films23.1.2009Maata meren allaAikoinaan Afrikasta Suomeen adoptoitu Ida haluaa itsenäistyäja löytää oman paikkansa maailmassa, muttaasuu edelleen äitinsä kanssa ja hakee töitä kehnollamenestyksellä. Aikaansaavan aktivistiäitinsä apuasuorapuheinen tytär vähiten kaipaa. Ystävänsä Villenrohkaisemana Ida kuitenkin löytää itsestään voimanja halun lähteä liikkeelle – Berliiniin – ja todistaa näinäidilleen, että pärjää myös omillaan. Perustuu RiikkaAla-Harjan samannimiseen romaaniin.Käsikirjoitus ja ohjaus: Lenka HellstedtPääosissa: Amira Khalifa, Matti Ristinen, Marja PackalénTuotanto: Silva Mysterium30.1.2009MuukalainenNuori poika elää äitinsä kanssa syrjäisellä maatilallametsän keskellä. Väkivaltainen isä on suljettu vankilaan,jossa poika aika ajoin vierailee. Elämä on yksinkertaista,kunnes eräänä sateisena iltana kotitilallesaapuu muukalainen – mukanaan viesti pojan isältä,ja luoti kyljessään.Käsikirjoitus: Jukka-Pekka Valkeapää, Jan ForsströmOhjaus: Jukka-Pekka ValkeapääPääosissa: Pavel Liska, Jorma Tommila, Vitali Bobrov,Emilia IkäheimoTuotanto: Helsinki -filmiMuukalainen12 E S I T Y S J A L E V I T Y S


Maata meren alla13.2.2009Kielletty hedelmäMaaseudun rauhassa, uskonnollisessa perheessä, lapsuutensaviettäneet tytöt karkaavat kotoaan kesäiseenpääkaupunkiin etsimään vapautta ja ensimmäisiä suuriakokemuksia – kohtaamaan maailman, joka on ollutheille aiemmin kielletty.Käsikirjoitus: Aleksi BardyOhjaus: Dome KarukoskiPääosissa: Marjut Maristo, Amanda PilkeTuotanto: Helsinki -filmi20.3.2009Toinen jalka haudastaVauhdikas komedia puutarhuri Visa Vuoriosta, jokaelää keskellä parisuhdekriisiä ja on kuolemansairas.Viimeistä toivettaan toteuttaessaan Visa tutustuu Hannaanja tajuaa löytäneensä elämänsä naisen – liianmyöhään.Käsikirjoitus: Mika Ripatti, Seppo VesiluomaOhjaus: Johanna VuoksenmaaPääosissa: Tobias Zilliacus, Helena Vierikko, Susanna AnteroinenTuotanto: Dionysos FilmsToinen jalka haudastaE S I T Y S J A L E V I T Y S 13


Tukipäätökset lokakuu 2008Harri Ahokas:Digitaalisten elokuvakopioiden tukiWalt Disney Studios Motion Pictures Finland, Myrsky,3 kopiota, 4 900 €Kinotar Oy, Erottamattomat, 4 kopiota, 4 600 €Nordisk Film Oy Ab, Kummeli – Alivuokralainen,5 kopiota, 5 300 €Nordisk Film Oy, Päätalo, 4 kopiota, 4 000 €Sandrew Metronome Distribution Finland, Sauna,4 kopiota, 3 000 €Elokuvateatterituki / LisäkopiotNordisk Film Oy Ab, Niko – Lentäjän poika, 15 kopiota(toimiston omat kopiot 54), 20 000 €Walt Disney Studios Motion Pictures Finland, Myrsky,15 kopiota (toimiston omat kopiot 38), 17 000 €Elokuvateatterituki: Laitehankinnat ja kunnostusDigital Cinema Matila & Röhr, Espoo, Bio Rex Sello,80 000 € / tuolit, akustointi, sisustusDigital Cinema Matila & Röhr, Espoo, Bio Rex Sello,50 000 € / esityslaitteetDigital Cinema Matila & Röhr, Porvoo, Bio Rex,30 000 € / kunnostusKinotour Oy, Vehmaa, Kinotour elokuvakiertue,4 000 € / valkokangas, esityslaitteetParikkalan kunta, Parikkala, Harjulinna, 1 000 € / valkokangasSainomaa Tero, Loviisa, Kino Marilyn, 46 000 € / esityslaitteetSavon Kinot Oy, Joensuu, Tapio, 15 000 € / esityslaitteetSipiläinen Jouko, Karjaa, Bio Pallas, 6 000 € / äänilaitteetValkeakosken Työväenyhdistys ry, Valkeakoski,Kino Sampo, 42 770 € / kunnostusPirjo Koskelo:ElokuvafestivaalitukiDocPoint Helsingin Dokumenttielokuvafestivaali,DocPoint Helsingin Dokumenttielokuvafestivaali 2008, 2 800 €Espoon elokuvajuhlat ry,Espoo Ciné International Film Festival, 3 000 €Helsinki International Film Festival, Helsinki InternationalFilm Festival – Rakkautta & Anarkiaa, 2 800 €Oulun elokuvakeskus ry, Oulun XXVII kansainvälinenlastenelokuvien festivaali, 2 800 €Sodankylän elokuvajuhlat ry, Sodankylän elokuvajuhlat, 2 800 €Tampereen elokuvajuhlat ry, Tampereen 38.kansainväliset lyhytelokuvajuhlat, 2 800 €Myrsky14 E S I T Y S J A L E V I T Y S


Pirjo Honkasalon Seitti – kilvoittelijan päiväkirja on ensimmäinen Japanissa kuvattu suomalaiselokuva.So near to Russia,so far from Japan...suomalainen elokuva JapanissaKuten edellisessä SES-infossa raportoinkin,Hiroshiman kansainvälisillä animaatiofestivaaleillaelokuussa oli suomalaisen elokuvankaikkien aikojen suurin katsaus Japanissa. Peräti11 ohjelmaslotin katsaus niin fiktiiviseen kuin kaupalliseenkinanimaatioon kautta aikojen teki tätä sarkaatunnetuksi Japanissa. Sarja sai vielä jatkoa TokionTollywood-elokuvateatterissa, jossa pohjoismaista jakanadalaista animaatiota esitelleessä sarjassa nähtiinmm. Cristian Lindbladin ja Tatu Pohjavirrananimaatioita. Mutta on muutakin suomalaista elo-kuvaa nähty Japanissa, vaikka Monty Python -laulunmukaan sijaitsemmekin aika kaukana Japanista.Historiallisesti Suomi-elokuvan varhaisinta kauttaon esittänyt tänä vuonna 9. kertaa järjestetty TokyoFilmEx, jonka ohjelmistossa oli vuonna 2001 kolmeNyrki Tapiovaaran elokuvaa, Juha (1937), Varastettukuolema (1938) ja Miehen tie (1940). Tokyo FilmExsyntyi ohjaaja Takeshi Kitanon tuotantotoimistoOffice Kitanon sponsoroimana, ja keskittyy etenkinaasialaisen, Lähi-Idän ja latinalaisamerikkalaisenelokuvan esittelyyn, mutta festivaalilla on nähty Ta-E S I T Y S J A L E V I T Y S : U L K O M A A T 15


piovaaran lisäksi myös mm. varhaista sveitsiläistä elokuvaa,sekä joka vuosi National Film Archive NFCnkokoelmista kerätty japanilaisohjaajan sarja.Kolmas suomalaista elokuvaa esittänyt festari onYamagatan kansainvälinen dokumenttielokuvafestivaali.YIDFFssä vieraili ensimmäisenä Ilpo PohjolanAsphalto vuonna 1999, ja sittemmin, 2005Mervi Junkkonen voitti siellä tuomariston palkinnondokumentillaan Hiljainen tila. Samana vuonnaesitettiin Yamagatassa myös Pirjo HonkasalonMelankolian kolme huonetta. Vuoden 2007 YIDFFssäpuolestaan laulettiin karaokea Aulikki Oksasentahdissa, kun JoukoAaltosen laululiikedokumenttiMustan jään japanilaisetKenen joukoissa seisotpääsi festivaalin yleisöä Tokiossa.elementit kiinnostivatkilpailusarjaan. Karaokeaon elokuvantiimoilta laulettu myös tänä syksynä Tokiossa, jossaYIDFF järjestää aina silloin tällöin esityksiä edellisenvuoden keskeisistä elokuvista.Mervi Junkkosen lisäksi toinen Japanissa elokuvafestivaalipalkinnonsaanut on Benjamin Oroza,jonka Boliviassa kuvattu TAIKn päätöstyö, kaivosmiesdokumenttiMina/Kaivos voitti vuonna 1991pääpalkinnon Tokiossa järjestetyllä Kokusai gakuseieigasai’lla eli Tokion kansainvälisellä opiskelijaelokuvafestivaalilla.Kyseinen festivaali syntyi mm.Pioneer-elektroniikkafirman sponsoroimana, muttajäi valitettavasti vain viiteen vuosikertaan Japania90-luvulla pitkään koetelleen talouslaman syödessäfestivaalisponsorituen.Lukumääräisesti eniten elokuvia on japanilaisfestareillaollut gonzo-parilta Jouni Hokkanen jaSimojukka Ruippo, joiden lyhytelokuvia PyogyangRobogirlistä lähtien on esitetty puolisen tusinaa FukuokaASian Film Festivalilla.Festivaaleista pitää vielä mainita Osaka EuropeanFilm Festival, jossa juuri äskettäin marraskuussapoikkesivat Petri Kotwica ja tuottaja Kai Nordberg.Kymmenen eurooppalaisen uutuuselokuvanjoukossa kun esitettiin Musta jää, josta oli vielä uusintaesitysTokiossa, Cinema Angelica -teatterissasamalla viikolla. Esityksen jälkeisessä Q&Assayleisöä kiinnostivat mm. elokuvan japanilaiset elementit,kuten toisen naispäähenkilön tuuli-merkkitatuointi.Eija NiskanenPetri Kotwica Osakan kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla marraskuussa 2008.16 E S I T Y S J A L E V I T Y S : U L K O M A A T


Eija NiskanenKaurismäki se tunnetuinPertti Veijalainen, Jouko Aaltonen ja Yamagatan festivaalin ohjelmistonsuunnittelija Asako FujiokaKenen joukoissa seisot karaoke-esityksessä 2007.Kun japanilaiselle elokuvaa harrastavalle tai alallatyöskentelevälle mainitsee olevansa Suomesta, nouseepian esille Aki Kaurismäen nimi – Lokki-ruokalaneli Ravintola Helsingin lisäksi. Kaurismäen vähäeleinentyyli ja arkipäivästä nouseva huumori sekä pientenihmisten kohtalot tuntuvat puhuttelevan erityisestijapanilaisyleisöä. Kaurismäen elokuvia levittääJapanissa Eurospace, joka elokuvien levityksen lisäksipyörittää Tokiossa art house -elokuvateatteria sekä onosatuottajana joissakin japanilaisissa ja kv. yhteistuotantoelokuvissa.Kaurismäen Japani-esittäytymisistä on jäänytmieleen Juhan (molemmat Juha-versiot on siis nähtyJapanissa) pressi- ja kutsuvierasnäytös. Juha esitettiinjapanilaiseen mykkäelokuvakauden tyyliin live-kertojaneli benshin lausuessa näyttelijöiden repliikit sekäselostaessa yleisölle elokuvan taustaa tyyliin ”tässä onHelsingin rautatieasema”. Benshinä oli tämän hetkentunnetuin sellainen, nais-benshi Midori Sawato,jonka esitystä Aki herrasmiesmäisesti kiitti kädellesuudellen esityksen päätyttyä.Kaurismäen uusin elokuva esitettiin myös 2007NFC-arkiston jokakeväisessä EU Film Days -ohjelmistossa.Muita uudempia teatterilevitykseen Japaniin päässeitäsuomalaiselokuvia ovat Kaisa Rastimon lastenelokuvaHeinähattu ja Vilttitossu, sekä Pirjo Honka-Kaurismäen vähäeleinentyyli puhuttelee erityisestijapanilaisyleisöä.salon Tulennielijä, jonka oikeudet osti Uplinkin johtajaTakashi Asai, muistaakseni nähtyään elokuvan Cannesinmarketissa. Honkasalo, joka on myös äskettäinensimmäisenä suomalaisohjaajana tehnyt elokuvanJapanissa, pääsi sopivastipressin tentattavaksiTulennielijänennakkoesityksenjälkeen, koskaoli paikalla <strong>Suomen</strong>Japanin Instituutinvuonna 2002 Tokioon järjestämällä suomalaistenelokuvantekijöiden esittäytymis- ja opintomatkalla.Paikalla olivat lisäksi Kiti Luostarinen, PekkaNiskanen, Milla Moilanen, Marita Liulia,AVEKin Juha Samola, Tampereen filkkariväkeä jamuutama muu. Porukan elokuvista ja mediateoksistajärjestettiin esityksiä ja keskustelutilaisuuksia kokeellisenelokuvan keskus Image Forumissa ja Watari-taidemuseossa.Ja jos kurkistaa paikalliseen videovuokraamoon,löytyy sieltä Akin leffojen lisäksi myös AJ AnnilanJadesoturi, Liisa Helmisen Pelikaanimies ja OlliSaarelan Rukajärven tie.E i j a N i s k a n e nJapanilaisen elokuvan ja animen tutkijaE S I T Y S J A L E V I T Y S : U L K O M A A T 17


Tukipäätökset lokakuu 2008Lehmuskallio Markku, 100% Finlande, Markku Lehmuskallion jaAnastasia Lapsuin elokuvien Anna, Fata Morgana, Elämänäidit, Matka ja Tapiola 35 mm:n kopioiden valmistamiseen,ranskankielisiin käännöksiin ja tekstityksiin. 55 280 €Mokul Filmi Oy, Family Meeting, Tuottaja Robert Hagnäsin matkakuluihinNXNE-festivaaleillle Torontoon. 1 230 €<strong>Suomen</strong> elokuva-ja videotyöntekijäin liitto, Florianopolisin festivaali,10 suomalaisen elokuvan käännöskuluihin sekä LeenaKilpeläisen, Pia Andellin, Maria Lappalaisen, Katja Gauriloffin jaJyri Hakalan matka- ja majoituskuluihin. 10 000 €Jaana Puskala:Pitkät elokuvatBronson Club Oy, Sauna, Ohjaajan, näyttelijöiden ja tuottajienmatkakulut elokuvan maailman ensi-iltaan Toronton kansainvälisilleelokuvafestivaaleille syyskuussa 2008. 3 500 €Making Movies Oy, Musta jää, Lisäkopion tekstitys. 900 €Making Movies Oy, Musta jää, Kai Nordbergin ja Kalle Ahon matkakulutMoskovan elokuvafestivaaleille kesäkuussa 2008. 1 700 €Marianna Films Oy, Kolme viisasta miestä, Ohjaaja Mika Kaurismäenja näyttelijä Timo Torikan matkakulut elokuvan maailmanensi-iltaan Toronton kansainvälisille elokuvafestivaaleille syyskuussa2008. 2 000 €Silva Mysterium Oy, Thomas, Kansainvälisen 35 mm:n festivaalikopionvalmistaminen. 5 000 €Stormheart Oy Ltd, Myrsky, Kahden festivaalikopion valmistaminen.9 000 €Marja Pallassalo:Lyhyt- ja dokumenttielokuvatArt Films production AFP Oy, Pyhän kirjan varjossa, Ohjaajanmatkakuluihin DOCSDF: Mexico City International Film Festival-tapahtumaan. 1 440 €Indie Films Oy, Kaukosaaren kirous, 35 mm:n kopion valmistamiseen.2 850 €SaunaThomas18 E S I T Y S J A L E V I T Y S : U L K O M A A T


Ajankohtaiset hakukierroksetHankekehittelytuki(Call 24/2008 ja 25/2008)Tuki on suunnattu itsenäisille eurooppalaisille tuotantoyhtiöille.Viime vuoden ensimmäisellä hakukierroksellapoistui jo uudelleeninvestointivaatimus ja näin onmyös jatkossa. Tuki on suoraa tukea, jota ei tarvitsemaksaa takaisin.Nyt julkaistulla hakukierroksella on kaksi jättöpäivää:17.11.2008 ja 17.4.2009.Interaktiiviset teokset on erotettu omaksi hakukierroksekseen(Call 25/2008) joka on nimeltään InteractiveWorks. Single projects ja Slate funding (Call 24/08)-tukiin kuuluvat siis fiktiot, dokumentit ja animaatiot.Slate funding- tuessa on kaksi muotoa: Slate fundingja Slate funding 2nd stage.Budjetti Single Projects, Slate funding ja Slatefunding 2nd stage -tuille on 17 miljoonaa euroa. Tästäsummasta 4 miljoonaa on varattu Slate funding 2 ndstage-tukeen.Yksittäiselle hankkeelle voi hakea tukea 10 000–60 000 euroa ja pitkille animaatioille maksimisummaon 80 000 euroa.Hakukelpoisen yhtiön ehto on, että tulee ollatuottanut päätuottajana elokuva/tv-ohjelma, joka onsaanut levityksen 1.1.2006 jälkeen. Tuotetun elokuvangenre on vapaa, se voi olla fiktio, animaatio tai dokumentti.Pelkkä kansallinen levitys riittää! Sales agent-sopimus riittää todistukseksi levityksestä, sales reportei ole välttämätön. Jos yhtiö ei ole tuottanut aiemminmitään, voidaan ottaa huomioon yhtiössä vähintäänvuoden työskennelleen tuottajan aiempi kokemus.25 000 euroa ja sitä pienempää tukea hakevien eitarvitse liittää yhtiön tilinpäätöstä hakemukseen.Tänä vuonna jaettiin ensimmäinen MEDIA EuropeanTalent Prize. Palkinnon saa jatkossakin SingleProjects -hakukierroksella eniten pisteitä saanut hanke.Palkinto on matka Cannesin elokuvajuhlille 2009elokuvan tuottajalle ja käsikirjoittajalle. Palkinnonluonteesta johtuen se jaetaan vain 17.11.2008 umpeutuvallahakukierroksella, ei kevään hakukierroksella.Yksittäisten hankkeiden pisteet:Jos hanke, jolle tukea haetaan, on ollut jossain Mediantukemassa Workshopissa, siitä saa 2 lisäpistettä.Myös alhaisen tuotantokapasiteetin maat (kuten Suomi)saavat 1 lisäpisteen. Yhden lisäpisteen saa myös,jos on aiemmin saanut Media-tukea hankkeelle, jokaon mennyt tuotantoon.Hakemuksille annetaan max. 100 pistettä. Yksittäistenhankkeiden kohdalla pisteet jakautuvat seuraavasti:hakijayhtiö voi saada max. 40 pistettä ja projektinpisteet voivat olla max. 60 pistettä. Slate fundingissatämä on toisin päin, yhtiö painottuu 60 pisteenverran ja projektit 40 pisteen verran.Slate fundingSlate funding on 3–6 projektille ja haettava summavoi olla mitä vain väliltä 70 000–190 000 euroa. Kullekinprojektille on mahdollista hakea tukea vapaastiväliltä 10 000–60 000 euroa. Samat ehdot koskevatniin fiktioita, dokumentteja kuin animaatioitakin.Raportointiin vaaditaan enää yksi ”final global report”.Slaten hakijoilta vaaditaan, että ovat edellisten5 vuoden aikana tuottaneet vähintään yhden kansain-M E D I A D E S K 19


väliseen levitykseen päässeen elokuvan päätuottajana.Slate-hakemuksessa ei enää kysytä kolmen vuodensuunnitelmaa, vaan arviointiin vaikuttavat yhtiöntaustat ja projektit painotuksen ollessa yhtiössä. Pisteitähakemus voi saada maksimissaan 100 ja niistä 60painottuu yhtiöön ja 40 projekteihin. Lisäpisteitä alhaisentuotantokapasiteetin maat, kuten Suomi, saavatslatessa kaksi. Aiemmasta Media-tuesta hankkeelle,joka on mennyt tuotantoon, tulee yksi lisäpiste.Slate funding 2nd stageTämä tuki on yhtiöille, jotka ovat jo aiemmin (vuosina2005, 2006, 2007 tai 2008) saaneet slate-tukea jatoimii muuten kuten toinenkin slate funding, ainoastaanpisteytyksessä on hieman eroa. Yhtiö voi hakea2nd stage Slaten heti kun yksikin Slate funding -projektion siirtynyt tuotantovaiheeseen.Interactive Works(Call 25/2008)Tämä tuki on yksittäisille hankkeille, slate funding-vaihtoehtoa ei ole. Samalla hakukierroksella voikuitenkin hakea tukea kahdelle hankkeelle. Tämänhakukierroksen budjetti on 2,5 miljoonaa euroa. Tukisummaper projekti voi olla 10 000–60 000 euroaja 100 000 euroa konsoli-, tietokone- ja kannettavienpeliprototyyppien kehittelyyn.Tuki on suunnattu interaktiivisille projekteille,jotka tehdään joko tietokoneelle, internetiin, matkapuhelimeentai pelikonsoliin. Hankkeissa tulee ollahyvä käsikirjoitus ja niiden tulee olla vahvasti interaktiivisiaja innovatiivisia. Tukea myönnetään myösuusille formaattisisällöille digitelevisioon, internetiintai matkapuhelimeen. Näissä hankkeissa painotetaaninteraktiivisuutta ja sisällön kerronnallisia elementtejä.Kaikkien hankkeiden tulee olla suunnattu eurooppalaisillemarkkinoille.Tukea hakevan yhtiön tulee olla aiemmin tuottanutjoko interaktiivinen teos tai animaatio, jonkakesto on vähintään 24 minuuttia ja teoksen on täytynytsaada levitystä 1.1.2006 jälkeen. Jos yhtiö ei oleaiemmin tuottanut mitään, voidaan ottaa huomioonesim. tuottajan, käsikirjoittajan, ohjaajan tai projektipäällikönaiempi kokemus.Pisteytyksestä:Hankkeet pisteytetään siten, että yhtiö voi saada enintään40 pistettä ja projekti 60 pistettä.Jos hanke, jolle tukea haetaan, on ollut jossainMedian tukemassa Workshopissa, siitä saa 2 lisäpistettä.Myös alhaisen tuotantokapasiteetin maat (ku-20 M E D I A D E S K


ten Suomi) saavat 1 lisäpisteen. Yhden lisäpisteen saamyös, jos on aiemmin saanut Media-tukea hankkeelle,joka on mennyt tuotantoon.Televisiolevitystuki(Call 20/2008)Uusi televisiolevitystuen hakukierros julkaistiin23.8.2008. Tuen hakukriteerit ovat pääosin kutenviime hakukierroksellakin, vain joitakuita pienehköjämuutoksia sääntöihin on tehty.Tuen hakijana toimii itsenäinen tuotantoyhtiö.Hakukelpoisella televisio-ohjelmalla on vähintäänkolme ennakko-ostoon tai yhteistuotantoon sitoutunuttatv-yhtiötä kolmesta erikielisestä maasta. Ohjelmanpitää olla vähintään joko 50 minuutin pituinen(fiktiot), 25 minuutin pituinen (dokumenttielokuvat)tai 24 minuutin pituinen (animaatiot). Komissio onvarannut noin 11,4 miljoonaa euroa tv-levitystuentälle hakukierrokselle.Hakemuksia arvioidaan pisteytyksen avulla. Pisteytyksenperusteissa painotetaan jatkossa ennakkoostojenlisäksi projektin alkuperämaata, rahoituksenrakennetta, projektin laatua ja myyntiagentin sitoutumistaprojektiin sekä yhtiön aikaisempia kansainvälisiämyyntejä edellisen viiden vuoden ajalta. Pisteitä saamyös eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja kulttuurinmonimuotoisuuden edistämisestä. Pisteytykseen ontehty joitakin muutoksia verrattuna edelliseen hakukierrokseen.Käytännössä pisteitä jaetaan seuraavasti (0-100):• Eurooppalainen ulottuvuus ja hankkeen rahoitus– enintään 45 pistettä. (= kanavien ennakko-ostot)• Kansainvälisen myyntiagentin sitoutuminenhankkeeseen – enintään 10 pistettä• Hankkeen kansainvälinen potentiaali –enintään 25 pistettä• Eurooppalaisen kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuudenedistäminen – enintään 7 pistettä(= kieliversiot)• Eurooppalaisen kulttuuriperinnön edistäminen– enintään 3 pistettä• Yhtiön aikaisemmat kv-myynnit edellisen viidenvuoden aikana – enintään 10 pistettäTuki on suunnattu tv-tuotannoille, joten elokuvateatterilevitystäei hyväksytä, paitsi jos kyseessä on pienihakijamaa ja kotimainen teatterilevitys ja ohjelmanensilähetys tapahtuu televisiossa. Dokumenttielokuvienkohdalla hyväksytään myös elokuvateatterilevitystä.Hakijayhtiö voi hakea tuotannolleen Media 2007-ohjelman TV-levitystukea aikaisintaan kuusi kuukauttaennen varsinaisia kuvauksia ja viimeistään ensimmäisenäkuvauspäivänä. Tuotanto on hakukelpoinenkun yllämainittujen ehtojen lisäksi vähintään 50% rahoituksesta on olemassa. Tuen suuruus on enintään12,5 % tuotantobudjetista fiktioille ja animaatioilleja enintään 20 % dokumenttielokuville. Tuenmäärä on enintään 300 000 dokumentille ja 500 000euroa fiktiolle ja animaatiolle. Tuen maksuaikataulu:Ensimmäinen kuvauspäivä oikeuttaa 40 % tuesta,väliraportti 20 % ja loppuselvitystä vastaan saa loput40 % tuesta.Jos tuen määrä ylittää 25 000 euroa, hakijan pitääliittää hakemukseen kopio viimeisestä valmiistatilinpäätöksestä. TV-levitystuen seuraavat hakuajat ovat27. helmikuuta ja 26. kesäkuuta 2009.i2i Audiovisual(Call 28/2008)Uusi i2i Audiovisual -tuki julkaistiin 15. marraskuuta2008. Tuen tavoitteena on helpottaa tuotantoyhtiönrahoituksen saantia pankeilta ja muilta rahoittajilta.i2i-tuki on suunnattu itsenäisille eurooppalaisilletuotantoyhtiölle. Tukea voi hakea fiktioille (kesto vähintään50 minuuttia), dokumenteille (kesto 25 minuuttia)ja animaatioille (kesto 24 minuuttia).Tuki on enintään 50 000 euroa per projekti tai 50% rahoituskuluista (enintään 60 % alhaisen tuotantokapasiteetinmaille, joihin Suomi kuuluu). Tuki onvähintään 5000 euroa. i2i Audiovisual -tukea on jaossatällä hakukierroksella noin 3 miljoonaa euroa.Tukea voi hakea jokoModuuli 1: vakuutusmaksuihin taiModuuli 2: valmistumisvakuutukseen(Completion Guarantee) taiModuuli 3: rahoituskuluihinHuom! Tuotannoille, joille on myönnetty TV-levitystukea,ei voida myöntää i2i-tukea.i2i-pisteytysProjektit pisteytetään seuraavasti:10 pistettä Median hankekehittelytuesta(single tai slate funding)10 pistettä pankkiluotosta (credit agreement)M E D I A D E S K 21


EPI: The Art of NegotiatingAgreements for Film and TelevisionKohderyhmä: tuottajat, commissioning editorit, levittäjät,lakimiehet, pankkiirit, tv-puolen ammattilaiset,sisällöntuottajat, myyntiagentit, animaatioammattilaisetja jälkituotannon parissa työskentelevätKurssiohjelma: Kurssi jakaa osallistujille luentotietoasopimuskäytännöistä ja sopimuksiin liittyvästäjuridiikasta, joka mm. jokaisen tuottajan on hyvä hallita.Teoreettisen tiedon ohessa tehdään myös käytännönharjoituksia, joissa uusia tietoja voidaan soveltaa.Kurssilla on useita luennoitsijoita, mm. tuottajia eriEuroopan maista, jotka kertovat omista kokemuksistaankansainvälisissä yhteistuotannoissa. Workshoppidetään 22.–26.4.2009 Mallorcalla Espanjassa.Hinta: Kurssihinta on 1250 euroa. Hinta sisältääkurssimateriaalin ja majoituksen täyshoidolla, muttaei matkoja.Hakeminen: Hakeminen on alkanut ja päättyy kunkaikki 30 paikkaa on täytetty.Muuta: Osoitteessa www.legalbasics.org tietoa media-ja audiovisuaalisen alan lakiasioista, jotka koskettavattelevisio- ja elokuvatuotantoja.Yhteystiedot:Erich Pommer Institut gGmbHradojevic@epi-medieninstitut.dewww.epi-media.euINSIGHT OUT:Digital Productionin Film & TV/ HFF Academy 2009Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu huipputasoneurooppalaisille päätöksentekijöille elokuva-, tv- jauusmedia-alalla, kuten tuottajille, tuotantopäälliköille,rahoituspäälliköille, mediatutkijoille, toimittajille,opettajille ja johtotehtävissä oleville alan ammattilaisille.Kurssiohjelma: Viisipäiväinen kurssi tarjoaa alaneksperttien pitämiä luentoja ja käytännönläheisiäesityksiä siitä, missä digitaaliteknologiassa mennäännyt. Kurssin tavoitteena on välittää osallistujille uusintieto kaikenlaisista digitaalisista apuvälineistä elokuvanteossaja -levityksessä. Workshop pitää sisälläänluentoja, käytännön harjoituksia, esimerkkielokuvienanalysointia, vierailukäyntejä post-production-firmoihinBerliinissä ja ammattilaispaneelikeskusteluja.Kurssi pidetään 23.–27.3.2009 Potsdam-BabelsbergissäSaksassa.Hinta: Kurssi maksaa 950 euroa (5 päivää) ja 650euroa, jos osallistuu vain kolmeen päivään. Nämähinnat ovat voimassa 31.1.2009 saakka ja sen jälkeenilmoittautuville hinnat ovat 1200 ja 800 euroa. Hintasisältää workshopin, materiaalit ja kaikki ateriat. Hotelliei sisälly hintaan, mutta kurssinjärjestäjä hoitaavaraukset niin halutessasi. Osalle hakijoista on tarjollaapurahoja, joita tulee hakea 16.1.2009 mennessä.Hakeminen: Hakuaika kurssille on alkanut ja päättyy,kun kaikki paikat ovat täynnä. Hinta on halvempi,kun hakee 31.1.2009 mennessä.Yhteystiedot:HFF – Film and TelevisionUniversity ”Konrad Wolf”contact@insightout-training.netwww.insightout-training.netAnimaatiokurssit3D Characher Animation –Animates Features, TV Series & GamesKohderyhmä: animaation ammattilaiset: animaattoritja alan kouluttajatKurssiohjelma: Kurssin tarkoitus on vahvistaa alanammattilaisten 3D-taitoja. Kurssin aikana keskitytäänMaya-perusteisiin ja 3D-animaation perusteisiinja tehdään lyhyt animaatioelokuva tai pelinintro. Kurssin on suunnitellut johtavan tanskalaisenpelitalon animaattori tavoitteena kouluttaa osaaviaanimaattoreita Euroopan animaatio- ja pelistudioihin.Viborgissa Tanskassa pidettävä kurssi kestää 14viikkoa: 2.3.–5.6.2009.Hinta: Kurssin hinta on 2750 euroa.Hakeminen: Hakuaika kurssille päättyy 15.1.2009.Kurssille haetaan lähettämällä portfolio showreeleineenja CV.Yhteystiedot:The Animation Workshoptim@animwork.dkwww.animwork.dk24 M E D I A D E S K


DokumenttikurssitEURODOC –Executives WorkshopKohderyhmä: Tämä uusi Eurodocin workshop ontarkoitettu commissioning editoreille, jotka hankkivatdokumenttielokuvia televisioon sekä rahoittajatahojenedustajille, jotka työskentelevät dokumenttienparissaKoulutuksen sisältö: Kurssi pitää sisällään kaksierillistä workshopia, joista ensimmäinen on kesäkuussa2009 Rotterdamissa ja toinen lokakuussa 2009Portugalissa. Ensimmäisen session sisältönä ovat casestudyt, joiden kautta käsitellään commissioning editorientyötä sekä luovan dokumenttielokuvan kehittelyä.Toisessa jaksossa pureudutaan commissioning editorientyöhön sen kautta, mitkä ovat oman tv-kanavanstrategiat ja miltä näyttää alan tulevaisuus.Hinta: Kurssin hinta on 2500 euroa.Hakeminen: Hakuaika päättyy 30.1.2009.Yhteystiedot:Eurodoceurodoc@wanadoo.frwww.eurodoc-net.cometäopetuksesta. Ensimmäinen sessio on BolzanossaItaliassa toukokuussa 2009, toinen kesäkuussa ja kolmasviikko lokakuussa myöhemmin ilmoitettavissapaikoissa.Hinta: Kurssi maksaa 1200 euroa sisältäen opetukseenliittyvät kulut, majoituksen ja ateriat. Matkakulutosallistujat maksavat itse. Kurssinjärjestäjä myöntääosalle hakijoista avustusta kurssimaksuun. Kysylisätietoja kurssinjärjestäjältä.Hakeminen: Hakemukset on oltava koulutuksenjärjestäjälläviimeistään 3.3.2009. Kurssille otetaan 22osallistujaa.Yhteystiedot:info@esodoc.euwww.esodoc.euLevittäjille suunnattu koulutusESoDoc –EUROPEAN SOCIAL DOCUMENTARYKohderyhmä: Dokumentin tekijöille, jotka suunnittelevatdokumenttia ihmisoikeuksiin, sosiaalisiinkysymyksiin, terveyteen tai ympäristönsuojeluun liittyvistäaiheista, varsinkin kehitysmaissa. Kurssi käymyös uusmediapuolen tekijöille, joita kiinnostaa humaaniendokumentaaristen sisältöjen levittäminenuusmedian keinoin.Koulutuksen sisältö: Esodocin tavoitteena on tuodayhteen dokumentintekijät, eri organisaatioidenkuten NGOn ja NPOn edustajat, television edustajatja uusmediapuolen tekijät. Kuuden kuukauden koulutusjaksonaikana kehitetään dokumenttiprojektejajoko yksin tai ryhmässä tutoreiden avustuksella.Kurssin opettajina toimii suuri joukko alan johtaviaasiantuntijoita.Kurssiohjelma: Koulutus koostuu kolmesta viikonpituisesta workshopista sekä workshoppien välisestäDigiTraining Plus –European Cinemas experiencingNew TechnologiesKohderyhmä: elokuvien levittäjäyhtiöiden edustajat(ohjelmistosuunnittelijat, markkinointipäälliköt, tiedottajat),elokuvateattereiden omistajatKurssiohjelma: DigiTraining Plus -kurssi käy läpielokuvateattereiden digitalisoinnin nykytilaa Euroopassaja muualla maailmassa, jakaa elokuvateattereidenomistajien uusimpia kokemuksia digitalisoinnintuomista muutoksista ja kertoo millaisia uusia aluevaltauksiadigitaalisuus mahdollistaa. Kurssin aikanavieraillaan myös digitaalisuuteen siirtyneissä elokuvateattereissa,tutustutaan uusiin laitteisiin ja tehdäänryhmätöitä. Kurssi pidetään 25.2.–1.3.2009 LontoossaIsossa-Britanniassa.Hakeminen: Hakuaika kurssille päättyy 15.1.2009.Yhteystiedot:Media Salles/ Elisabetta Brunellainfocinema@mediasalles.itwww.mediasalles.itM E D I A D E S K 25


Apuraha-ohjelmaNipkow Programm 2009Kohderyhmä: nuoret elokuva-alanammattilaiset, joilla on muutamanvuoden kokemus alaltaKoulutuksen sisältö: NIPKOW on apurahaohjelma,jonka tarkoituksena on antaa nuorille elokuvaalanammattilaisille mahdollisuus syventää osaamistaanja laajentaa kontaktejaan. Kansainvälinen juryvalitsee vuosittain 24 apurahan saajaa, jotka itse ehdottavatne osa-alueet tai aiheet, joihin haluavat apurahanturvin perehtyä. Osallistujia valitaan seuraaviltaaloilta: management (tuotanto, markkinointi, rahoitus),uudet teknologiat (multimedia, interaktiivisuus,digitaalinen editointi), tietokoneanimaatio ja -designsekä käsikirjoitus.Projekti: Hakijat tekevät ehdotuksen projektista,jonka he haluavat apurahan turvin toteuttaa. Projektiehdotuksenlaatu ja luonne on yksi valintakriteeri.Ohjelma: Ohjelman puitteissa on mahdollisuus osallistuakursseille, tehdä yhteistyötä alan instituutioidenkanssa ja saada käytännön ohjausta asiantuntijoilta.Apurahaharjoitteluohjelma suoritetaan Berliinin alueella.Apurahan suuruus on 1 500 euroa kuukaudessa,ja sen tarkoitus on mahdollistaa valittujen osallistujientäysipainoinen työskentely projektinsa parissa. Apurahakaudenpituus riippuu projektin luonteesta, muttayleensä se myönnetään 2–6 kuukaudelle.Hinta: Apurahan lisäksi NIPKOWista voi hakeaavustusta materiaali- ja matkakuluihin. Osallistujilleei ole tarjolla majoitusta.Kurssin kielet: Englanti ja saksa. Koska Nipkowapurahaon tarkoitus käyttää Berliinin seudulla, saksankielen taidosta on apua, mutta se ei ole apurahansaannin edellytys.Hakeminen: Vuonna 2009 on kaksi hakuaikaa, jotkaovat 15.4.2009 ja 15.11.2009.Muuta: Nipkow-aiheinen artikkeli luettavissa <strong>SESinfo</strong>ssa1/2007 sivuilla 20–23. SES-infot luettavissa<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön sivuilla www.ses.fi.Yhteystiedot:Nipkow-Programmnipkow-programm@t-online.dewww.nipkow.deTukea kurssimaksuun!AVEK (Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus) tukee av-alan ammattilaisten jatko- ja täydennyskoulutusta.Hakiessasi jollekin Media -ohjelman tukemalle kurssille, voit tiedustella mahdollisuutta koulutusapurahaanAVEKista Juha Samolalta, puh. 09 4315 2350, juha.samola@avek.kopiosto.fi.Ota yhteyttä Media Deskiin!Pidämme tilastoa suomalaisista Median tukemille kursseille osallistuneista, joten toivomme, että kerrot kurssilleosallistumisestasi meille. Toivomme myös kuulevamme kokemuksiasi kurssista, jotta voimme jakaa tietoaeteenpäin. Media Deskistä löytyy myös esitteitä ja muuta apua, joten kurssiasioissa ota yhteyttä Inkeri Lundgreniin,inkeri.lundgren@ses.fi, puh. 09 6220 3024.Lisää kursseja kurssikatalogissa osoitteessa: www.mediadesk.fi26 M E D I A D E S K


<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön yhteystiedotIrina Krohn toimitusjohtaja 6220 3023 irina.krohn@ses.fiPirkko Kari toim.johtajan / hallituksen sihteeri 6220 3017 pirkko.kari@ses.fiTuotantoKaisu Isto tuotantoneuvoja 6220 3012 kaisu.isto@ses.fiJukka Asikainen tuotantoneuvoja 6220 3029 jukka.asikainen@ses.fiMiia Haavisto tuotantoneuvoja 6220 3025 miia.haavisto@ses.fiPetri Kemppinen kansainvälistymis- ja kehittämispäällikkö 6220 3030 petri.kemppinen@ses.fiPirjo Koskelo tuotanto- ja festivaalitukikoordinaattori 6220 3031 pirjo.koskelo@ses.fiLevitysHarri Ahokas kotimaan levityspäällikkö 6220 3035 harri.ahokas@ses.fiPirkko Kari assistentti/kotimaan levitys 6220 3017 pirkko.kari@ses.fiJaana Puskala kulttuuriviennin päällikkö/pitkät elokuvat 6220 3026 jaana.puskala@ses.fiMarja Pallassalo kulttuuriviennin päällikkö/lyhyt- ja dokumenttielokuvat 6220 3021 marja.pallassalo@ses.fiJenni Siitonen kansainvälisen toiminnan assistentti 6220 3032 jenni.siitonen@ses.fiOtto Suuronen kulttuuriviennin assistentti/lyhyt- ja dokumenttielokuvat 6220 3019 otto.suuronen@ses.fiSatu Elo tiedottaja/kulttuurivienti 6220 3020 satu.elo@ses.fiOlli Hake elokuvakopioiden kuljetus 6220 3015 olli.hake@ses.fiHallintoNiina Otva hallintopäällikkö 6220 3028 niina.otva@ses.fiReetta Hautamäki tiedotuskoordinaattori 6220 3044 reetta.hautamaki@ses.fiAnnikki Hotari assistentti 6220 3016 annikki.hotari@ses.fiRauha Petäjäniemi toimistonhoitaja 6220 3010 ses@ses.fiJussi-Pekka Isoviita atk-järjestelmänvalvoja 6220 3052 jussi-pekka.isoviita@ses.fiOlli Hake isännöinti 6220 3015 olli.hake@ses.fiAuditoriopalvelut, Kino K 13 | SES Auditorio OyRiitta Haapiainen toim.joht /auditorion hoitaja 6220 3027 riitta.haapiainen@ses.fiMedia DeskKerstin Degerman toiminnanjohtaja 6220 3013 kerstin.degerman@ses.fiInkeri Lundgren assistentti 6220 3024 inkeri.lundgren@ses.fiFaksi 6220 3070<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiö | Kanavakatu 12 | 00160 Helsinki | puh. (09) 6220 300 | faksi (09) 6220 3050 | e-mail: ses@ses.fi


SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖKanavakatu 12, 00160 HelsinkiPuh. (09) 6220 300Fax (09) 6220 3050E-Mail ses@ses.fiEllei vastaanottajaa tavoiteta,palautetaan <strong>Suomen</strong> elokuvasäätiöön:<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiöKanavakatu 12 | 00160 Helsinki

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!