Yhdistyksen teemalehti 2009, PDF tiedosto - Helsingin ...

TEEMALEHTIHELSINGINRakennusmestaritja -insinöörit 2009teemaEnergiatehokasrakentaminen

SISÄLTÖ 6B• 2009ToimittajaltaViimeistään tämän “Energiatehokas rakentaminen” -erikoisnumeronaineiston kokoaminen osoitti sen, ettei energiatehokas rakentaminenole pelkkää puhetta tai pientä puuhastelua. Koerakentamisensijasta varsinkin matalaenergiarakentaminen on jo ns. normaalirakentamista,myös passiivitaloja on rakennettu jo pohjoisinta Suomea myöten.Matalaenergiarakentamisessa saavutetaan yksittäisen rakennuksenosalta 50 – 70 % energiansäästöpotentiaali. Matalaenergiarakentamisentyypilliset takaisinmaksuajat ovat 0 – 6 vuotta. Markkinat ovat kuitenkinkehittymättömät, tarvitaan lisää sekä vaativia asiakkaita ettäammattitaitoisia toteuttajia.Energiatehokas rakentaminen ravistelee monella tapaa totuttujaajattelutapoja. On näet totuttu siihen että aina kun jotakin parannetaan,se on jostakin muualta pois tai ainakin parantamisesta tulee lisäkustannuksia.Matalaenergiarakentamisessa sen sijaan näyttävät voittavankaikki: energiankulutus pienenee, sisäilman laatu paranee, parannetaanviihtyisyyttä, terveyttä ja tuottavuutta, säästetään rahaa jaympäristöä.Kaikki tämä saavutetaan, kunhan suunnitellaan ja rakennetaan ammattimaisestija kokonaisuus halliten. Kokonaisuuden hallinta edellyttääpuolestaan verkostoitunutta toimintatapa, jossa varmistetaan ettäkukin tuote toimii osana kokonaisuutta.Tuotteita ja tekniikoita energiatehokkaaseen rakentamiseen on jotarjolla.Sirkka SaarinenSisältöteemaHELSINGIN RAKENNUSMESTARITJA -INSINÖÖRIT JÄSENLEHTIErikoisnumero, syksy 2009,Energiatehokas rakentaminenJULKAISIJA JA KUSTANTAJAHelsingin Rakennusmestarit ja-insinöörit AMK ryTOIMITUS JA YHDISTYKSENTOIMISTOFredrikinkatu 51-53 A,00100 Helsinkip. (09) 646 343,f. (09) 642 259PÄÄTOIMITTAJASirkka Saarinensirkka.saarinen@pp3.inet.fiJärjestösihteeri Kirsi Takkinenkirsi.takkinen@hrmy.fiwww.hrmy.fiTAITTOTaittopalvelu,Forssan Kirjapaino OyPAINOPAIKKAForssan Kirjapaino OyLämmöneristysmääräykset muuttuvat 1.1.2010 . . . . . . . . . . . . . . . 3Energiatodistus ohjaa energiatehokkaisiin valintoihin . . . . . . . . . . . 4Energiatehokkuuden parantamiseen keinoja . . . . . . . . . . . . . . . . . 6Huoneistokohtaiset vesimittarit vähentävät veden- jaenergiankulutusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7Asumisen energiankulutus pienemmäksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8Kannen kuva:Helsingin ensimmäinen matalaenergiakerrostalovalmistui Viikkiin kesällä2009. Sen rakennutti VVO,pääurakoitsija oli RakennusliikeReponen Oy. Kuva Sirkka SaarinenMatalaenergiaa asuntorakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10Passiivirakentamisesta vain pieni lisäkustannus . . . . . . . . . . . . . . 14Valkeakosken asuntomessut: Energiatehokkaaseen asumiseen . . 17Käyttäjän kokemuksia lämmitysjärjestelmän muuttamisesta . . . . 20Ilmasta lämpöä pumpulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22hrmyteema

LÄMMÖNERISTYS-MÄÄRÄYKSETMUUTTUVAT 1.1.2010Jotain on tehtävä jottailmastonmuutos saataisiinhidastumaan. Euroopan päättäjätovat olleet asiasta harvinaisenyksimielisiä. Euroopassarakennukset kuluttavat 40 %energiasta, joten on selvää ettäenergiaa säästävä rakentaminenon avainasemassa.Suomen viranomaiset ehättivät jo22.12.2008 antamaan uudet rakennustenenergiatehokkuutta koskevatmääräykset ja ohjeet (RakMkC3, D2 ja D3). Uusien määräystenvoimaantulo on 1.1.2010. Edellinenmuutos rakennusten lämmöneristysvaatimuksiinoli vuodelta 2003.Uusien määräysten tiukentavavaikutus on noin 30 % nykyiseenmääräystasoon. Määräysten rakennettaja määräystenmukaisuudenosoittamista ei tässä yhteydessämuuteta.Kaikkein konkreettisimmin kiristyneetlämmöneristysvaatimuksetnäkee alla olevasta taulukosta, johonon kirjattu rakennusosien lämmönläpäisykertoimien(U-arvo) arvotviimeisten 25 vuoden aikana. 70-luvunlopulla rakennettuun taloon verrattunaensi vuonna vaaditaan puoltaparempi U-arvo. Yläpohjan osallamuutos on jopa nelinkertainen.Hirsiseinälle (hirsirakenteen keskimääräinenpaksuus vähintään180 mm) uusi vaatimus on 0,40W/m 2 K. Vuoteen 2012 asti voimassaolevalievennyksen syy on haluturvata perinteinen hirsirakentaminenSuomessa.Mitä matalammat U-arvot ovatseinissä, ikkunoissa ja ovissa sitäparempi on rakennuksen eristysominaisuus.Energian kulutus väheneehuomattavasti rakennuksessa jonkaulkovaippa on eristävä ja ilmatiivis.Rakennusten lämmöneristys- jaenergiankulutusmääräyksiin ollaansuunnittelemassa jo lisäkiristyksiä,joiden on ajateltu tulevan voimaanvuoden 2012 kokonaisuudistuksenyhteydessä. Yleistä vaatimustasoakaavaillaan silloin kiristettäväksiedelleen 20 %.U-arvo vaatimuksen lisäksi vuodenvaihteessatulee voimaan seuraaviamuutoksia:• Ilmanvaihdon lämmöntalteenotonvuosihyötysuhde nousee30 % 45 %• Rakennuksen vaipan ilmavuotoluvun(n 50 -luku) vertailuarvolaskee 4,0 l/h 2,0 l/h• Ilmanvaihdon LTO:n ja vaipanilmanpitävyyden avulla saa kompensoidasuuremman osan vaipanylimääräisistä lämpöhäviöistä:20 % 30 %Rakentamismääräysten noudattaminentakaa sen, että talo toteuttaasille asetetut minimivaatimukset.Mikään ei estä tekemästä sitäRakennusosienU-arvot (W/m2K) C3 1976 C3 1978 C3 1985 C3 2003 C3 2007 C3 2010Ulkoseinä 0,4 0,29 0,28 0,25 0,24 0,17Yläpohja 0,35 0,23 0,22 0,16 0,15 0,09Alapohja 0,4 0,4 0,36 0,25 0,24 0,16Ikkuna 2,1 2,1 2,1 1,4 1,4 1Ovet 0,7 0,7 0,7 1,4 1,4 1energiatehokkaammaksi kuin mitämääräykset edellyttävät. Näinhäntehdään tällä hetkelläkin. Useidentalotehtaiden seinärakenteiden U-arvot ovat jo nyt olleet varsin lähellätulevaa määräystä.Matalaenergiarakennustenosuus uusissa rakennettavissa taloissakasvaa jatkuvasti. Rakennuson matalaenergiarakennus, kun senlaskennallisen lämpöhäviö on enintään85 % rakennukselle määritetystäuusien määräysten mukaisestavertailulämpöhäviöstä.Lämmöneristyksen lisääminenasettaa uusia haasteita vaipparakenteidenkosteustekniselle toiminnalle.Ulkopinta viilenee, jolloin kosteudenkondensoituminen ja homeenkasvulle suotuisat olosuhteetlisääntyvät. Kostumaan päässeidenrakenteiden kuivumisajat pitenevät.Hyvällä suunnittelulla ja huolellisellatoteutuksella riskit voidaanvälttää, eikä rakenteiden kesto silloinpoikkea nykyisestä. Koska kokemusperäinentieto uusista rakenteistapuuttuu, on rakenteiden rakennusfysikaalisentoiminnan kokonaisvaltainensuunnittelu haastavatehtävä, joka vaatii kokemusta jalaajaa asiantuntemusta. Nykyisetrakenne- ja liitosratkaisujen detaljitmenevät joiltain osin uusiksi. Myöstoteutus ja tuotantotekniikka tullevatmuuttumaan.Kaikki tämä yhdistettynä nopeaansiirtymisaikatauluun lisää tulevaisuudenkosteusongelmien riskiäentisestään.Nyt vaaditaan malttia ja harkittujaliikkeitä niin suunnittelun kun toteutuksenkinpuolelle.RI Jari Raukkohrmyteema3

Myös rakennuksissaENERGIATODISTUSOHJAA ENERGIATEHOKKAISIINVALINTOIHINEnergiatodistuksen käyttöönoton tavoitteena oli ja on nostaarakennusten energiatehokkuus osto- ja vuokraustilanteessatärkeäksi valintatekijäksi. Energiatodistuksen tarkoitus onmahdollistaa vertailu rakennusten välillä ja auttaa kiinteistönomistajiakiinnittämään huomiota rakennuksen energiankäyttöön. Lisäksi energiatodistus ohjaa kuluttajia valinnoissasamoin kuin esimerkiksi kylmälaitteiden energiamerkki.Energiatodistus tuli pakolliseksiuudisrakennuksille 1.1.2008.Vuoden 2009 alusta lähtien rakennusta,sen osaa tai niiden hallintaoikeuttamyytäessä tai vuokrattaessamyyjän tai vuokranantajan on eräinpoikkeuksin asetettava mahdollisenostajan tai vuokralaisen nähtävillevoimassa oleva rakennuksen energiatodistus.Myös asunnon esittelyssäon oltava 1.1.2009 lähtien nähtävillärakennuksen energiatodistus.Todistuksen tuominen esittelytilanteeseenon kiinteistönvälittäjän vastuulla.Rakennusten energiatehokkuudenparantamisen taustalla on Kiotonilmastosopimus sekä Suomenenergia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteenaon kasvihuonekaasupäästöjenvähentäminen. EU:n rakennustenenergiatehokkuutta koskeva direktiivi(energiatehokkuusdirektiivi)velvoittaa jäsenmaat energiatodistustenkäyttöönottoon.Taustalla on huoli rakennustenenergiankulutuksen aiheuttamistahiilidioksidipäästöistä ja energiantuontiriippuvuudesta.Energiatodistusta ei vaadita● rakennuksille, joiden pinta-ala onenintään 50 m 2 ,● vapaa-ajan asunnoille, joita käytetäänkorkeintaan neljä kuukauttavuodessa,● suojelluille rakennuksille,● teollisuus- ja korjaamorakennuksilletai● kirkoille tai muiden uskonnollistenyhdyskuntien omistamille rakennuksille,joita käytetään vain kokoontumiseen.Energiatodistus on vapaaehtoinen– mutta suositeltava – ennen lainvoimaantuloa valmistuneille omakotitaloilleja enintään kuuden asunnonasuinrakennuksille tai asuinrakennusryhmille.Rakentamismääräystenvaatimuksetuudisrakentamisellemismääräyskokoelman osat C3, D3ja D5 uudistettiin energiatehokkuusdirektiivintoimeenpanon yhteydessä.Ne velvoittavat ja opastavat rakennuttajaatekemään energiatehokkaitaratkaisuja. Rakennuslupaa haettaessaon osoitettava, että suunnitelturakennus täyttää rakentamismääräystenvaatimukset.Energiatodistus on osa rakennuslupahakemuksenyhteydessälaadittavaa laajempaa energiaselvitystä.Energiaselvityksen muut sisältö-ja laajuusvaatimukset vaihtelevatkunnittain, mutta energiatodistus onkaikilla sama.Energiatodistus rakennuslupahakemuksenyhteydessäEnergiatodistus edellytetään pääsääntöisestikaikilta uudisrakennuksiltarakennuslupamenettelyn yhteydessä.Rakennuslupahakemukseenliitettävässä energiaselvityksessä onoltava pääsuunnittelijan antamaenergiatodistus. Ennen rakennuksenkäyttöönottoa pääsuunnittelijan onvarmennettava energiatodistus, jokasisältyy uudisrakennuksen energiaselvitykseen.Rakennuksen pääsuunnittelijanantama energiatodistus sisällytetäänrakennuslupa-asiakirjoihin ja arkistoidaanrakennusvalvontaviranomaisenarkistoon.Uudisrakennuksen energiatodistusperustuu aina laskennalliseenenergiankulutukseen.Energiaselvityksen laajuus vaihteleepääkaupunkiseudun sisälläkinkuntakohtaisesti. Ennen lupahakemuksenjättämistä kannattaa tarkistaakunnan internet-sivulta mitkä ky-4Uudisrakentamisen energiatehokkuudenperusvaatimustaso määritelläänympäristöministeriön antamissarakentamismääräyksissä. Rakentahrmyteema

seisen rakennusvalvonnan vaatimuksetenergiaselvitykselle ovat.Rakennusluvan sisään jättäminenedellyttää yleensä SRMK D3 kohdan4.1.1.1 mukaan tehtyä energiaselvitystä,joka sisältää yleensä seuraavattarkastelut:1. Lämpöhäviöiden vertailulaskelmaja määräystenmukaisuuden toteutuminen(D3 2.2).2. SRMK D2 kohdan 4 mukainen ilmanvaihtojärjestelmäominaissähköteho,SFP-luku.3. Tarvittaessa arvio/laskelma kesäaikaisestahuonelämpötilasta jatarvittaessa jäähdytysteho(D3 2.8).4. Rakennuksen energiankulutus(D3 2.9).5. Rakennuksen energiatodistus.Toinen kunnittain eroava toimintatapaon käyttöönottokatselmuksen yhteydessätehtävä energiaselvityksenvarmennus. Joissain kunnissa riittääuuden päiväyksen ja allekirjoituksenlisääminen vanhaan todistukseenkun taas toisissa vaaditaan kokoenergiaselvityksen toimittamista uudelleen.Käytäntö kannattaa selvittääriittävän ajoissa ennen käyttöönottokatselmusta.IsännöintitodistuksenyhteydessäEnergiatodistus perustuu isännöitsijäntodistuksenantopäivää edeltävänkalenterivuoden tai viimeisimmänkäytettävissä olevan kalenterivuodentoteutuneeseen energiankulutukseen.Energiatodistus annetaan ainaisännöitsijäntodistusta myytäessäkohtuullista maksua vastaan.Todistuksessa todetaan energiankulutus asetuksen mukaan laskien.Isännöitsijäntodistuksen osana annettavaenergiatodistus on voimassakuten isännöitsijäntodistus.Kukin isännöintiyritys hinnoitteleepalvelunsa omien valintojensa jaasiakkaan kanssa tehdyn sopimuksenreunaehtojen mukaan.Vuoden 2009 alusta lähtien rakennusta,sen osaa tai niiden hallintaoikeuttamyytäessä tai vuokrattaessamyyjän tai vuokranantajan oneräin poikkeuksin asetettava mahdollisenostajan tai vuokralaisennähtäville voimassa oleva rakennuksenenergiatodistus. Myös asunnonesittelyssä on oltava 1.1.2009 lähtiennähtävillä rakennuksen energiatodistus.Todistuksen tuominen esittelytilanteeseenon kiinteistönvälittäjänvastuulla.Netissä suoritettu vertailu osoitti,että kyseiseen tarkoitukseen tehtyenergiatodistuksen hinta vaihteleeerittäin paljon. Osalla isännöitsijätoimistoistaenergiatodistuksesta ei veloitetaerikseen vaan se kuuluu automaattisestimarkkinahintaiseen isännöintitodistukseen.Toinen ääripääon vastaavan hintaiseen isännöintitodistukseenpäälle lisättävä jopa 80euron lisämaksu.Lienee yksi huomioitava näkökohtakilpailutettaessa isännöintitoimistoja.Totta kai suoritetusta työstäon maksettava korvaus, mutta kunbruttoneliöt on kerran laskettu ja kulutuslukematkirjattu, ei varsinaisentodistuksen tulostaminen ole enääkovin ihmeellinen asia.Erillinen energiatodistusErillisen energiatodistuksen olemassaolevalle rakennukselle antaa henkilö,joka on osoittanut täyttävänsätehtävän suorittamiselle säädetytpätevyysvaatimukset. Erillisen energiatodistuksenantajalta vaadittavanpätevyyden varmentaa ympäristöministeriönhyväksymä pätevyydentoteaja (FISE tai KIINKO).Kun energiatodistus annetaan ns.erillisenä energiatodistuksena, annetaansiinä aina myös suosituksiarakennuksen energiatehokkuudenkustannustehokkaaksi parantamiseksi.Tarkastus erillistä energiatodistustavarten on luontevaa tehdä esimerkiksiosana kuntoarviota.Rakennusteknisen tietämyksenja osaamisen lisäksi pätevän todistuksenantajan tulee hallita myösLVI-tekniset laitteet.Energiatodistusasetuksen mukaanerillisen energiatodistuksen perusteenaolevassa tarkastuksessa on● todettava rakennusosien ja teknistenjärjestelmien energiatekninenkunto ja● selvitettävä sellaiset energiansäästömahdollisuudet,joiden avullarakennuksen energiatehokkuuttavoidaan parantaa kustannustehokkaastija huonontamatta sisäilmanlaatua.Vuonna 2012 uusilaskentamalli?Oikein laadittu energiatodistus mahdollistaavastaavantyyppisten eri rakennustenkeskinäisen vertailun.Edellytyksenä kuitenkin on, ettäenergiatodistus on laadittu asiantuntevastija oikein. Todistuksen mahdollisestavirheellisyydestä seuranneistavastuista ja sanktioista ei ainakaanvielä ole julkisuudessa kerrottu.Vertailukelpoisuuden romuttaa se,että osa todistuksista tehdään vainvälttämättömänä pakkona välittämättäsen paikkaansa pitävyydestä.Lain alkuperäinen tarkoitus ohjatakuluttajia valinnoissa ei toteudu kunvain osa todistuksista on luotettavia.Energiamääräysten kokonaisuudistuson tarkoitus toteuttaa vuonna2012. Tällöin siirryttäisiin kokonaisenergiankulutukseenperustuvaansääntelyyn ja primäärienergiakertoimienkäyttöön.Samalla se tarkoittaa myös nykyisenenergiatodistusten laskentamallinmuutosta. Toivotaan että uusi laskentamallikonkretisoi energiatodistustaniin että todistusten paikkansapitävyysparanee ja sitä kautta päästäänlähemmäs alkuperäistä tavoitetta.RI Jari Raukkohrmyteema5

Vanhat asuinrakennukset:Energiatehokkuudenparantamiseen keinojaEnergiatehokkuus on harvoin pääsyyvanhan asuinkerrostalon remonttiin,mutta remontissa se pitäisi aina ottaayhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi.Energiatehokkuuden parantamiseenlöytyy vanhassaasuinkiinteistössä lähes ainakohtuullisen helpostikintoteutettavia keinoja.Ykkössäästökeinoksijohtavaasiantuntija Tapio Jalo Motivastarankkaa lämmitysjärjestelmän säädön.– Vähänkin vanhemmassa kerrostalossa,jossa on vesikiertoinenlämmitysjärjestelmä, lämmitys onerittäin usein epätasapainossa. Onkuumia ja kylmiä asuntoja, jonka takiatuuletetaan turhaan. Jos patteri-merkiksi ikkunoissa löytyy jo runsaastienergialuokiteltuja vaihtoehtoja.Lämmöneristävyyden rinnallahän korostaa myös aurinkosuojausta,joka puolestaan vähentää jäähdytystarvetta.Kysy energiatodistuksessa-palvelu netissäVuodenvaihteessa pakolliseksi tullutenergiatodistus on näkyvä käytännönkeino, jolla asuinkiinteistöjäkannustetaan energiatehokkuuteen.Tietoa todistuksesta saa mm.internetin Kysy energiatodistuksesta–palvelusta, joka avattiin huhtikuussa2008. Motivan ympäristöministeriöntoimeksiannosta laatimillaja ylläpitämillä nettisivuilla ja puhelinpalvelussaonkin riittänyt kävijöitäja kysyjiä. Ei ihme, sillä uudestaasiasta riittää kysyttävää sekä kuluttajillaettä ammattilaisilla: päällimmäisinätietysti se, kenelle todistuson pakollinen, kuka sen voi tehdäja minkä tasoisena, myös kustannuksetkiinnostavat.– Palvelun ensisijainen kohderyhmäovat tavalliset kuluttajat. Tietystise palvelee myös ammattilaisiaja energiatodistusten laatijoita. Heilleon laadittu myös erillinen opas,jossa selvitetään tarkemmin lain jaasetuksen sisältämiä asioita, MotivanTapio Jalo kertoo. Hän muistuttaa,että energiatodistus vaaditaanKatso lisää:www.motiva/energiatodistuswww.fise.fi ➔ päteväksi todetut henkilöt ➔ erillisen energiatodistuksen antajawww.kiinko.fi ➔ valmistuneita ➔ PETA6verkoston perussäätöä ei ole 5-10vuoteen tehty, se on todennäköisestitarpeen, hän arvioi. Kokenutisännöitsijä näkee epätasapainon jolaskemalla lämmitystilanteessaylimpien kerrosten auki olevien ikkunoidenmäärän.Jalo korostaa, ettei perussäätöhoidu pelkällä patteriventtiilien vaihtamisella.Se täytyy toteuttaa kokonaisuutenaja hallitusti: suunnittelu,mahdollinen linjasäätöventtiilien japattereiden termostaattiventtiilienvaihto, säätöarvojen mitoitus jasäätäminen.Toinen suuri askel energiankulutuksenvähentämiseen on käyttövedenkulutuksen pienentäminen.Ison muutoksen Jalo arvioi edellyttävänasuntokohtaista vedenmittausta.Siihen päästään kuitenkinhitaasti, koska nykyisetkään määräykseteivät edellytä vasta kuinvarautumista asuntokohtaisiin vesimittareihin.Veden lämmityksessäsäästämisen ei hänen mukaansatarvitse merkitä käyttömukavuudenhuonontumista. Esimerkiksiuusi hanatekniikka ja kaksihuuhteluwc-pytyt vedenkäyttötottumustenjärkevöittämisen rinnalla pienentäisivätvedenkäyttömääriä joselvästi.Energiatehokkuus on Jalon mukaanharvoin syy remonttiin, muttaremontissa se pitäisi aina ottaa yhdeksitärkeäksi tavoitteeksi. Esihrmyteema

siis kaikilta uudisrakennuksilta,myös pientaloilta. Vuodenvaihteenjälkeen todistus tuli pakolliseksimyös vanhoissa rakennuksissa,kun tiloja myydään tai vuokrataan.Poikkeuksena ovat pientalot sekäalle seitsemän asunnon taloyhtiöt,joissa todistus on vapaaehtoinen.Niillekin Jalo tosin suosittelee energiatodistuksenlaatimista.Entä luokat? Niitä on yhteensäseitsemän, A-G. Kirjainsymbolientakaa paljastuu kiinteistön energiatehokkuusluku,ET-luku, joka kuvaarakennuksen vuotuista energiankulutustabruttoneliötä kohti. Energiankulutukseenlasketaan lämmitysenergia,laite- tai kiinteistösähköja jäähdytysenergia.A-luokkaa Jalo kuvaa asuntorakentamisessa”aika haastavaksi”.Tämänpäivän näkökulmasta se tarkoittaajo matalaenergiarakentamista,jossa on otettu huomioon kaikkienergiatehokkuuteen vaikuttavatseikat eristeistä tiiveyteen, ikkunoihinja oviin sekä ilmanvaihtojärjestelmäänlämmöntalteenottoineen.Tapio Jalo kertoo, että erillistenenergiatodistusten antajien tuleesäilyttää antamansa dokumentit15 vuotta. Ympäristöministeriö voisiten halutessaan pyytää tiedottehdyistä todistuksista. Uudisrakennuksenenergiatodistus tehdäänrakennuslupaprosessin yhteydessä jase on voimassa neljä vuotta. Erillisetenergiatodistukset ja energiakatselmustenyhteydessä annetuttodistukset ovat voimassa kymmenenvuotta. Isännöitsijätodistukseensisältyvä energiatodistus pitää tehdävuosittain.Vertaa samantyyppisiä ja-ikäisiä rakennuksiaJalo varoittaa kuitenkin tuijottamastapelkästään kirjaimia. – Vanhan ja uudemmankiinteistökannan luokka voihyvin olla sama, esimerkiksi D, muttakulutusjakauma voi poiketa selvästi.Vanhassa talossa voi esimerkiksiolla painovoimainen ilmanvaihto,joka ei kuluta niin paljon energiaakuin uuden talon koneellinen ilman-vaihto. Toisaalta, vanhan talon sisäilmanlaatu ja olosuhteet eivät sittenolekaan nykyvaatimusten tasolla.Jalolla on myös toinen varoituksensana: - Vaikka luokitus periaatteessaja myös käytännössä auttaarakennusten energiatehokkuudenvertailussa, suoraan vertailukelpoisiaovat vain samantyyppiset, samanikäluokan rakennukset.Sirkka SaarinenHuoneistokohtaiset vesimittarit vähentävätveden- ja energiankulutustaHuoneistokohtaisten vesimittarienkäyttöä selvittäneen työryhmän mukaanasuinrakennuksen vedenkulutusvähenee 10–30 prosenttia, kunvedenkäytöstä laskutetaan huoneistokohtaisestija kun huoneistokohtainenlaskutus yhdistetään muihinvettä säästäviin toimenpiteisiin.Näitä muita säästäviä toimenpiteitävoivat olla muun muassa vesilaitteistonpaineen- ja virtaamien säätö,vettä säästävät kalusteet ja lämpimänkäyttövesijärjestelmän kunnollineneristäminen. Ilman muita toimenpiteitähuoneistokohtaisella mittauksellasaavutetaan noin kymmenenprosentin veden säästö.Työryhmä toteaa, että vesimaksuissatoteutuisi yhdenvertaisuus,jos laskutus perustuisi mitattuunhuoneistokohtaiseen kulutukseen.Rakennuksen lämmitysenergiankulutukseen toimet vaikuttaisivatlaskennallisen arvion mukaan noin3-9 prosenttia. Työryhmän mukaanrakennusten energiatehokkuudenparantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksiolisi vähennettävä sekälämpimän että kylmän veden kulutusta.Työryhmä esittää, että vuonna2012 voimaan tulevia energiamääräyksiävalmisteltaessa asetetaan uudisrakentamisessapakolliseksi huoneistokohtaisetvesimittarit tai vedenmittaamisensäästövaikutus vedenkulutuksessahuomioidaan rakennuksenkokonaisenergiatarkastelussa.Mittareiden lisäksi tulee varmistaaluennan, laskutuksen ja huollon toimivuus.Korjausrakentamisen osaltaesitetään muun muassa huoneistokohtaiseenvedenmittaukseen liittyviäkorjaus- ja energia-avustuksia.Ministeri Jan Vapaavuoren tammikuussa2009 asettaman työryhmänselvitystyö liittyy laajempaantavoitteeseen vähentää rakennuskannanenergiankäyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä.Työryhmän tulivalmistella esitys siitä, tulisiko huoneistokohtaisetvesimittarit säätääpakollisiksi asuntojen uudisrakentamisessa.Lisäksi tarkasteltiin mittaroinninvaikutuksia olemassa olevassarakennuskannassa erityisestikorjausrakentamisen yhteydessä.Työryhmän puheenjohtaja oli rakennusneuvosErkki Laitinen ympäristöministeriöstä.Työryhmässä oliasiantuntijoita ympäristöministeriöstä,työ-ja elinkeinoministeriöstä,Suomen kiinteistöliitosta, Suomentalokeskus Oy:sta, Työtehoseurasta,VVO-yhtymä Oyj:stä, VAV asunnotOy:sta, Energiateollisuus ry:stä jaVTT:ltä.hrmyteema7

Teknillisen korkeakoulun LVI-laboratoriontutkimuspäällikkö, tekniikan tohtori jadosentti Jarek Kurnitski suhtautuukriittisesti energiatodistukseen.Todistus ei kerro pientalon todellisenenergiankulutuksen eikä energialaskunsuuruutta.Matalaenergia rakentaminen yleistyyAsumisenenergiankulutuspienemmäksiMatalaenergiarakentamisen taustalla on ilmastonlämpeneminen. Tehokkain tapa hillitä ilmastonmuutostaon vähentää hiilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutoksentorjunta tuo haasteita rakentamiseen ja asumiseen.Rakennusmateriaalit tuotetaan tulevaisuudessa yhäekologisemmin ja taloista rakennetaan yhä vähemmänlämmitys- ja sähköenergiaa tarvitsevia.Matalaenergiarakentamisen asiantuntija,Teknillisen korkeakoulunLVI-laboratorion tutkimuspäällikkö,tekniikan tohtori ja dosenttiJarek Kurnitski on tutkinutlämpötilan, viilennyksen ja ilmanvaihdonvaikutusta asuin- ja toimistorakennuksissa.”Suomessa taloihinasennetaan poikkeuksellisenpaljon talotekniikkaa. Vaativat kuluttajatovat yhä valmiimpia panostamaanparempaan sisäilman laatuunkodeissa. Lämpötilan halutaan olevanmiellyttävän tasainen läpi vuodenja jäähdytys on osa tulevaisuudenasumista”, Kurnitski huomauttaa.Hyvät suunnitelmattarpeenMateriaalit tai tekninen osaamineneivät ole esteenä matalaenergiarakentamiselle.Eniten jarruna ovatsuunnitelmien puute, rakentamisenammattilaisten ja LVI-suunnittelijoidenyhteistyön puute. Yhteistyönpuute näkyy rakentamisessa siinä,että rakennushankkeessa on moniahyviä komponentteja, mutta niidenoptimointi toimimaan yhdessä onjäänyt tekemättä. Myös kiireesti jahuolimattomasti rakentamalla laatuaina kärsii. Toinen matalaenergistentalojen yleistymistä hidastava tekijäon ollut maamme rakentamismääräykset,sillä asetettuihin suosituksiinon päässyt helposti tavanomaistarakennustapaa käyttäen.“Rakennuksen energiatehokkuuteenvoidaan vaikuttaa erityisen paljonjo suunnitteluvaiheessa. Hyvästätaloteknisestä suunnittelusta ja rakennesuunnittelustakannattaa maksaa,sillä suunnittelukustannuksetmaksavat itsensä takaisin moninkertaisesti.Yleensä omakotitalohankkeensuunnitteluun käytetään muutamanprosentin verran hankkeenkokonaiskustannuksista, kuitenkin8hrmyteema

suunnitelmat koskevat laitteistoa, jokakattaa yli 90 prosenttia hankkeenkustannuksista”, dosentti Jarek Kurnitskikertoo.Kylmäsiltojen ehkäisy on osa hyväärakentamista ja niiden syntyävoidaan välttää jo suunnitteluvaiheessa.Kylmäsiltoja muodostuuhelposti talon ulkonurkkiin, jos nurkanmolemmille puolelle halutaan sijoittaasuurikokoiset ikkunat. Myösläpivientikohdat tulee eristää erityisenhuolellisesti kylmäsiltojen ehkäisemiseksi.Lämmitystä tarvitaanVaikka talo rakennettaisiin kuinka tiiviiksitahansa, pohjoisen olot ja vuodenaikojenvaihtelut saavat aikaansen, että taloissa tarvitaan lämmitysjärjestelmä.Vaikka esimerkiksi aurinkoenergiaaja ilmasta talteen kerättäväälämpöä voidaan käyttääapuna lämmityksessä, uusiutuvien jailmaisten energiavarojen avulla ei rakennuksenlämmitystä voida hoitaaläpi vuoden. Kunnollista ja toimivaalämmitysjärjestelmää tarvitaan myöstulevaisuuden taloissa.Dosentti Jarek Kurnitski pitää hyvänäja energiataloudellisena ratkaisunasähkölämmityksen korvaamistaesimerkiksi maalämmöllä, pelletillätai hakkeella. Lämmönjako tapahtuuesimerkiksi vesikiertoisen lattialämmityksenkautta. Vesikiertoisetmatalalämpölämmitysjärjestelmät,niin lattia- kuin patterilämmityksetovat tulevaisuutta, koska ne sopivatuseamman lämmönlähteen kanssa.Matalalämpötilalämmityksiä onhelppo säätää ja energiahäviöt ovatpienet.Varsinaisen lämmitysjärjestelmänlisäksi taloa lämmittävät sähkölaitteet,ihmiset ja aurinko. Lisääntyvätsähkölaitteet, esimerkiksi tietokoneet,taulutelevisiot ja halogeenivalaisimetaiheuttavat hukkalämmölläänrakennuksen lämpiämisen sähköllä,vaikka ensisijainen primäärilämmitysmuoto olisikin jokin muu.Tulevien vuosien haasteena onsuunnitella ja toteuttaa rakennuksia,jotka eivät ylilämpene kesällä ja joissalämmitysjärjestelmän lisäksi aurinkosuojausja mahdollisesti myösjäähdytys on suunniteltu huolellisestija energiatehokkaasti.TarpeenmukainenilmanvaihtoTehokas ilmanvaihto on yksi terveellisenja viihtyisän talon tunnusmerkeistä.Ilmanvaihto tuo raitista ilmaasisään ja poistaa sisäilman epäpuhtaudetsekä ylimääräisen kosteuden.Ilmanvaihdosta on annettu suositukset,joiden mukaan koko asunnon ilmamäärätulee vaihtua kerran kahdessatunnissa. Koska ilmaa asunnossavaihdetaan näin paljon, uudetilmanvaihtolaitteet on varustettulämmön talteenotolla. Ilmanvaihtopitää mitoittaa tarpeeksi suureksi,eikä ilmanvaihtokanavien ja -koneidenkoosta kannata tinkiä.Kesäkuukausina ilmanvaihdonlämmön talteenotto ei ole käytössä.Tällöin sisään otettava ilma viilentäähuoneilmaa. Jos laitteessa on mahdollisuusyötuuletukseen, voidaanviilennykseen käyttää ulkoilmaa.Taloteknisten järjestelmien oikeaoppisellaasennuksella ja säädöillävoidaan parantaa merkittävästi kokorakennuksen energiatehokkuutta.EnergiatodistuksessaparannettavaaJarek Kurnitskin mielestä energiatodistusei kerro totuutta pientalonenergiakulutuksesta. ”Todistus eikerro pientalon todellisen energiankulutukseneikä energialaskun suuruutta.Sähköllä lämpiävän A-luokantalon ostoenergiankulutus ja energialaskuvoivat olla kaksi kertaa suurempiakuin maalämpöpumpulla taikaasulla lämpenevän A-luokan talon.Todistuksen menetelmä ei otalainkaan huomioon tapaa, millä lämmitysrakennukseen tuotetaan. Nykyinenvirallinen energiatehokkuustarkastelujohtaa helposti päästöjenkasvuun, kun primäärienergian käyttöäei oteta laskelmissa huomioon.Lämmöntuotantotavan vaikutusenergiankulutukseen on ratkaisevaa,koska hyötysuhteet ja energian hintavaihtelevat melkoisesti tuotantotavastariippuen”, Jarek Kurnitski huomauttaa.Tällä hetkellä vielä noin puoletuusista omakotitaloista lämpeneesähköllä. Sähkölämmitys on alkuinvestointienkustannuksiltaan edullinentapa lämmittää rakennusta,mutta siihen sähkölämmityksen positiivisuussitten jääkin.Vuoden 2010 alusta voimaan tulevatuudet energiatehokkuussäädöksettiukentavat talojen U-arvovaatimuksia.Vuonna 2012 siirrytään myösenergiantehokkuuden laskemisessaprimäärienergiaperiaatteeseen. Talossaei arvioidakaan ensisijaisesti rakenteidenlämmöneristävyyttä vaankokonaisenergiankulutusta, jokamääräytyy rakenneteknisten ja taloteknistenratkaisujen perusteella.Laskelmissa tullaan huomioimaanmyös se, millä tavoin lämmitysenergiarakennukseen on tuotettu.Uponor huomioienergiatehokkuuttaEnergiatehokkaiden materiaalien jajärjestelmien kysyntä ja tarjonta ovatkasvaneet käsi kädessä. Esimerkiksirakennus- ja ympäristötekniikan järjestelmiätoimittava Uponor on ottanuttuotekehityksessään huomioonenergiatehokkuuden. Yrityksellä onalan viimeisintä tekniikkaa olevia järjestelmiäniin hyvän ilmanvaihdonrakentamiseen kuin toimivan ja käyttäjäystävällisenlattialämmitysjärjestelmänkintoteuttamiseen.Yrityksen lanseeraama Uponor-pientaloratkaisut tarjoavat edistyksellisiäratkaisuita lattialämmitykseen,käyttövesiputkistoihin, ilmanvaihtoon,jätevesien käsittelyyn, kiinteistöviemäröintiin,radonin poistoonsekä lumen sulatukseen. Myös omakotitaloihinon saatavissa sammutusjärjestelmä.Uusinta tekniikkaa edustaa lattialämmitysjärjestelmä,johon on yhdistettyviilennys. Se toimii talvella normaalinlattialämmityksen tapaanasunnon lämmittäjänä, kun taas kesällälattiasta saadaan tarvittaessavedotonta viilennystä sisätiloihin.Järjestelmä sopii käytettäväksi sekäomakotitaloissa että suuremmissakiinteistöissä.Lattiaviilennyksen lisäksi on viilennyksessähyvä käyttää myös ilmanvaihdontuloilman esiviilennystä.Kosteuden torjumiseksi suositellaankäytettäväksi eristettyä ilmanvaihtokanavaa.Myös sellaisia Uponorillaon valikoimissaan.Jaana Pesonenhrmyteema9

MeraReponen pioneeriMATALAENERGIAAASUNTORAKENTAMISEENRakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airakselaa voisi hyvällä syyllä kutsuamatalaenergiarakentamisen mannekiiniksi. Tittelille on katetta, sillä yrityksen MeraReponen-matalaenergiakonseptilla on ensimmäisen malliasunnon lisäksi rakennettu jo kaksikokonaista kerrostaloa, kolmannen rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa. Suuren yleisöntietoon Mera -järjestelmä tuli, kun tasavallan presidentti Tarja Halonen valitsi sen vuonna2007 RIL-palkinnon voittajaksi.Vaikka Mera-järjestelmällärakennetaankin teollisestikerrostaloja, Mika Airakselanmukaan samat periaatteetsopivat myös matalaenergiapientalonrakentamiseen.”Koska omakotitalossa onsuhteessa enemmän ulkovaippaa,joten se tarvitseehieman enemmän lämmitystehoa.”Kuva Sirkka SaarinenHeinolalainen Rakennusliike ReponenOy ei ole ainoa matalaenergiakerrostalojenrakentaja Suomessa.Se on kuitenkin alan pioneeri,jonka Heinolaan keväällä2009 valmistunut matalaenergiakerrostalooli ensimmäinen Pohjoismaissa.Esimerkiksi YIT ilmoitti viimevuonna, että kaikki sen asuintalot,joiden suunnittelu aloitettiin vuonna2008 tai myöhemmin, ovat matalaenergiataloja.NCC:n ensimmäistenasuntorakentamisen matalaenergiatalojenrakentaminen käynnistyipuolestaan vuonna 2008 Espooseen.Piloteista normaaliksikäytännöksiKysymykseen siitä mikä oli vuonna1952 perustetun yrityksen kimmokeuudelle aluevaltaukselle, Airakselavastaa sen olleen aluksi raha. ”Muttakyllä tässä on itsekin kasvanutprojektin myötä. Alkanut ajatella jaymmärtää asioita laajemmin kestävänkehityksen kannalta: kustannustehokkuudenrinnalle on noussutelinkaariedullisuus”, hän kertaavuonna 2001 käynnistynyttä kehityshanketta.Yrityksen tarkoituksena oli rakentaaensimmäinen täysmittakaavainenmatalaenergiakerrostalo joHeinolan asuntomessuille vuonna2004. Se kuitenkin kariutui kaavavalituksiin.Ensimmäisen matalaenergiamalliasunnonReponen rakensikinsitten Espoon Leppävaaraanuudiskerrostaloon vuonna2005.”Hyvä niin, sillä vuodesta 2004Mera -konsepti on kehittynyt huomattavasti,silloin emme olisi vieläolleet valmiita”, Airaksela arvioi jälkeenpäin.Leppävaaran koeasunnon jälkeenRkl Reponen on rakentanut 31asunnon Mera-kerrostalon Heinolaan,sinne asukkaat muuttivat vapuksi2009. Helsingin Viikkiin valmistuuVVO:n 18 asunnon kerrostalokesällä 2009. Espoon SuurpellonVVO-kohteen rakennustyöt käynnistyivätpuolestaan toukokuussa2009, se on valmis syksyllä 2010.Helsingin Viikinmäkeen, Hernepellontiellekäynnistyy ATT:n 58 asunnonkohde kesällä 2009.Mikä MERA10Mera, joka on lyhennys sanoistaMatala Energia Rakentaminen, -kerrostalojärjestelmä tarkoittaa lyhyestisanottuna rakennusta, jossaon hyvin lämmöneristävä vaippa:seinät, ikkunat ja ovet sekä talotekhrmyteema

Rkl Reposen VVO:lle rakentamakahdeksantoista asunnon As OyKoskikartano oli viimeistelyvaiheessaheinäkuun lopulla 2009. Rakennussijaitsee idyllisen Vanhankaupunginkoskenäärellä Helsingissä.niset ratkaisut, jossa esimerkiksi ilmanvaihtolämmityksessäon tehokaslämmöntalteenotto. Pääperiaateon, ettei tuloilman lisäksi tarvitamuita lämmönjakotekniikoita. SelvimminMera näkyykin asunnon sisälläpatterittomuutena.Vaikka Rkl Reponen Oy onkinkantanut kokonaisvastuun Merankehitystyöstä ja sen rakenne- ja rakennustekniikasta,Airaksela korostaaMeran yhteistyöverkoston tärkeyttä.Sen ansiosta Merasta on kehitettyhallittu kokonaisuus.Alusta lähtien mukana ovat olleettutkimus- ja tuotekehityksestävastannut VTT ja linkit ovat toimineetmyös Euroopan komissionpassiivienergiarakentamisen EUPromotion of European PassiveHouses -yhteistyöverkostoon. Mikkelinammattikorkeakoululta onsaatu koordinointi- ja kehityspalveluja,Tekesiltä rahoitusta. Tuotepuolellamatalaenergiabetonielementtiseinätovat LS Laatuseinä Oy:n, ilmanvaihtolämmitysjärjestelmäSwegon Ilto Oy:n ja matalaenergiaikkunatja -ovet Skaala Ikkunat jaOvet Oy:n osaamista.sen Meptek Oy:n, koko tuotantorepertuaarissaon nykyään Mera-projektissakehitetty ohjausjärjestelmä”,Airaksela kertoo.Pilottikohteista faktatietoaLeppävaaran Mera-pilottiasuntoantoi Airakselan mukaan hyödyllistäkäytännön tietoa järjestelmän hiomiseen.VTT seurasi asunnon energiankulutustamm. 80 mittausanturilla.”Myöhemmin julkisuuteenkinnousseet kosteusasiat mietityttivättietysti meitäkin. Pilottiasunnonseurantamittauksilla saimme varmaafaktatietoa. Ne osoittivat, ettäongelmia ei ole. Päinvastoin: matalaenergiatalokuivaa osittain jopanopeammin kuin perinteisesti rakennettu”,Airaksela toteaa.Heinolan Mera-kohteen Airakselalaskee sikäli pilottikohteeksi, ettäse oli ensimmäinen kokonainen Mera-kerrostalo.”Pääperiaatteet ovatseuraavissa kohteissamme samat,mutta pieniä asioita on fiilatttu niinViikin Koskikartanoon kuin nyt alkaneeseenSuurpellon Klariksentienkohteisiikin. Lähinnä ne ovat olleetHankkeen kuluessa yhteistyöverkostoaovat täydentäneet KaukoraOy lämminvesivaraajillaan sekäSPU Systems ja Paroc eristetuotteillaan.Mera-taloissa onkinkäytetty useammanlaisia eristeitä:Heinolan kohteen sandwich-elementeissäeristeenä oli uretaani,Suurpelto tullaan tekemään villalla,ATT:n Hernepellontien kohteeseenkäytetään Thermisolin uutta nimenomaanmatalaenergiarakentamiseenkehittämää Platina-eristettä.Grafiittia sisältävä eriste on tavallistaohuempi, erittäin kevyt ja senpäälle pystyy suoraan rappaamaan.Kun tuotepuolen yritykset ovatolleet hankkeessa tiiviisti mukana,linkitys käytännön rakentamiseenon toiminut koko ajan: tutkimustiedonpohjalta on pystytty kehittämääntodellisia tuotteita, jotka palvelevatmatalaenergiarakentamista.”Meraan liittyvä kehitystyö ontuonut yrityksille myös uutta markkinaa.Esimerkiksi Skaala, jolla käsittääksenion Suomen paras matalaenergiaikkuna,myy jo yli puolettuotannostaan matalaenergiaikkunoina.Samoin Swegon Ilton, entihrmyteema11

talon lämmitysenergian säästö tuleeilmanvaihdosta. Sen prosenttiosuuspienenee 48:sta 16 prosenttiin.Myös ilmavuodot laitetaan kuriin:normitalon 11 prosentista 2 prosenttiin.Ikkunoiden 20 prosenttiapienenee 6 prosenttiin, ulkoseinissäluvut ovat 16:sta 6:een, Yläpohjassa4:stä 1:een ja alapohjassa yhdestäprosentista nollaan.Airaksela korostaa, että kyse onkokonaisuuden hallinnasta. Hyvienteknisten laitteiden ja rakennustarvikkeidenlisäksi työmaatekniikka jatyön huolellinen toteutus nousevatarvoonsa.Energiatehokkuuteen on pyrittyja se on Airakselan mukaan hyvinhanskassa. Hän kuitenkin korostaa,että vähemmälle huomiolle on vieläjäänyt se että matalaenergiatalossamyös asumismukavuus paranee.”Ei vedon tunnetta, ei kylmiä kohtia,asunto pysyy tasalämpöisenä. Kalustaminenkinon helpompaa, kunikkunan edessä ei ole pattereita.”Esimerkiksi Heinolan Mera-talossamitattiin 15 asteen pakkasellalämpökameralla lämpötilaeroja: ulkoseinänja ikkunan välinen lämpötilaerooli alle aste, väliseinän ja ulkoseinänalle puoli astetta. Normaaliikkuna voi pakkasella olla jopa10 astetta kylmempi.asioita, jotka helpottavat tulevaakäyttöä ja huoltoa. Yksi esimerkkion se, että Koskikartanossa teknisentilan etuseinän pystyy tarvittaessairrottamaan helposti. Mera-talonIV-kone on kooltaan noin kaksinkertainennormaaliin verrattuna.Koneistojen korjaukset ja mahdollisetvaihdot pystytään nyt tekemäänvaivattomasti porrashuoneen puolelta.”Energiatehokkuuden lisäksiparemmat sisäilmaolosuhteetEnsimmäinen MeraReponen -konseptin mukainen matalaenergiakerrostalovalmistuiHeinolaan huhtikuun lopussa2009. Alkuasunnot Oy:ntilaamassa kohteessa onyhteensä 31 asuntoa. Talossaei ole lainkaan perinteistälämmitysjärjestelmää, vaan selämpenee pääosin laitteidenja ihmisten tuottamasta lämmöstäja ilmanvaihtojärjestelmänlämmön talteenotosta.Kuva RKL Reponen OyEntä ne Meran hyödyt? Eniten luonnollisestiseurataan energiatehokkuutta.Airakselan mukaan Meratäyttää kansainväliset matalaenergiatalokriteerit.Lämmitysenergiankulutuson mittausten mukaan lähes70 prosenttia pienempi kuin ns.normitalossa.Airakselan esittelemästä normikerrostalonja Mera-kerrostalonlämmitysenergiankulutuksen jakautumisestanäkyy, että suurin Mera-KustannustehokasRakentamisessakin on totuttu siihen,että kustannukset ovat loppupeleissäse tärkein päätöksenteonperuste. Airakselan laskelmia kuullessaei kustannustenkaan pitäisi ollaeste matalaenergiarakentamiselle.”Mera-kerrostalon rakennuskustannuksetovat vain 1,7 prosenttiakorkeammat kuin normikerrostalossa,siis noin 27 euroa bruttoneliötäkohti. Lisäinvestoinnin takaisinmaksuaikaon vain kolme vuotta, senjälkeen se tuottaa silkkaa rahaa”,hän vakuuttaa.Samalla hän toteaa, että Merataloon jo halvempi rakentaa kuintavallinen, vuonna 2010 voimaantulevien energianormien mukaan rakennettavatalo. ”Niihin tulee normientakia paljon lisää, mutta mitäänentistä ei voi vielä jättää pois”,hän perustelee väitetään.Massiivinen runkoei tarvitse jäähdytystäJulkisivupinnaltaan matalaenergiatalo,kuten Mera-talokin voi olla mitävain. Mutta kantavien rakenteidenon Airakselan mielestä oltavamassiivirakenteita. ”Itse olen ainaollut betonimies, joten sen massiivisuudenhyvät ominaisuudet ovattiedossa. Erityisesti massiivisuudenedut korostuvat lämmityskaudenulkopuolella, kesäaikaan. Puu- taimetallirunkoisessa talossa ei olemassaa, joka varastoisi viileyttä yöaikaan,vaan niissä tarvitaan päiväajanliikalämmön takia koneellinenjäähdytys. Joka vaatii energiaa. Kuntalossa on massiiviset rakenteet jaoikein tehty talotekniikka, jäähdytystäei tarvita”, hän korostaa.Airakselan veikkaus onkin, ettäpuurunkoisiin matalaenergiataloihinpitää myöhemmin asentaa koneellinenjäähdytys. Hän huomauttaa, ettäKeski-Euroopassa passiivitaloissamatalaenergiatalossa voi käyttää12hrmyteema

MeraReposen yksinkertaiset ja kustannustehokkaat keinotenergiatehokkuuden parantamiseksiNormikerrostalo 2005:n lämmitys 100 %Alapohja1 %Ulkoseinät16 %Yläpohja4 %MERA-kerrostalon lämmitys 31 %Yläpohja1 %Ilmanvaihto16 %Ilmavuodot2 %Ikkunat6 %MeraReposen keinotenergiatehokkuudenparantamiseksi.Lähde Rkl Reponen OyIkkunat20 %Ilmanvaihto48 %Ulkoseinät6 %Ilmavuodot11 %Säästö69 %Alapohja0 %MeraReponen - kerrostalojärjestelmän energiateknisiä perusteitaSisäilmaston suoritusarvotLämmityksen suoritusarvotSisäilmaston tavoitetasoPintamateriaalien päästöluokkaRakennustöiden puhtausluokkaRakenteiden suoritusarvotUlkoseinäYläpohjaAlapohjaVälipohja0,15 W/m 2 K(250 mm, EPS)-S1 ja S2M1P1 ja P20,16–0,18 W/m 2 K(250 mm, min. villa)0,08 W/m 2 K(500 mm, min. villa)Huoneiden lämmityksen tehontarveTilojen lämmityksen energiankulutusIlmanvaihdon suoritusarvotLämmöntalteenotonhyötysuhdeHuoneiston tuloilman lämpötilaIlmanvaihdon äänitasotOlo- ja makuuhuoneet:Keittiö- ja märkätilat:Puhallinsähkön ominaiskulutus(LTO)50 °C15–25 W/m 225-35 kWh/krs m 2Yli 70 %22 dB(A)25 dB(A)Alle 2,0 kW/(m 3 /s)RakennusliikeReposenLeppävaaraanvuonna 2005valmistuneenpilottikerros-taloasunnonenergiateknisiäperusteita.Lähde RklReponen OyUlko-ovet0,4 W/m 2 KIkkunat0,6–0,7 W/m 2 Kn 50-luku (vaipan vuotoilmavirta 50Pa:n paine-erolla, m 3 /hilmatilavuutta kohti)alle 1,0 1/h15 kWh lämmittämiseen ja samanverran jäähdyttämiseen. ”Ilmastoolotovat kuitenkin Suomessa erilaiset,mielestäni meillä jäähdytys onturhaa.”Yksinkertaisuus on hyvelossa se on mahdollisimman yksinkertainenja huollettavissa suoraanporrashuoneesta.Entä rajoituksia arkkitehtisuunnitteluun?”Tiettyjä reunaehtoja onikkunoiden ja parvekkeiden koon jaliikalämmöltä suojaamisen osalta.Esimerkiksi isojen etelänpuolen ikkunoidensuojaamisesta on ainahuolehdittava”, Airaksela vastaa.Mera-talo on siis matalaenergiatalo,entä passiivi- tai nollaenergiatalonrakentaminen? ”Nollaenergiatalopystyttäisiin nykytekniikoin, aurinkopaneelejaasentamalla, raken-tamaan koska tahansa. Siis sellainentalo, joka kuluttaa ja tuottaa yhtäpaljon: välillä se joutuu ostamaanja välillä se pystyy myymään energiaa.Ongelma on kuitenkin kustannukset,ne kasvaisivat 15 %, jokatarkoittaa noin 300 euroa lisähintaaneliölle”, Airaksela huomauttaa jakertoo itse, että energiaomavarainentalo olisi mielenkiintoinen, siinäpiuhat valtakunnan verkkoon voisikatkaista kokonaan.Sirkka SaarinenMera-talon tärkeänä valttina Airakselapitää sen yksinkertaisuutta, talossaon huomattavasti vähemmäntekniikkaa kuin norminmukaisessatalossa. ”Ei kaukolämmitysverkostoa,ilmanvaihtokone on jo normitalossakinjoka asunnossa, Mera-tahrmyteema13

Passiivirakentamisestavain pieni lisäkustannusPassiivitaloja alettiin rakentaa Saksassa 1990-luvun alussa.Passiivirakentamisen suosio on siellä kasvanut sitä mukaakuin tietämys ilmastonmuutoksen aiheuttamista ongelmistaon lisääntynyt. Suomen ensimmäinen VTT:n määritelmänmukainen passiivitalo, paritalo, valmistui Vantaan Tikkurilaankeväällä 2009. Paroc Passiivitalon rakentamisesta saadutkokemukset osoittavat, että energiapihi passiivitalo on myösrakennuskustannuksiltaan edullinen vaihtoehto.VTT:n, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskuksenmääritelmänmukaan passiivitalo on rakennus,jonka vuotuinen lämmitysenergiantarveon 15-30 kwh/m 2 riippuenmaantieteellisestä sijainnista. Etelä-Suomessa passiivitalon tilojen lämmitystarveon alle 20 kWh/m 2 /v.Tikkurilan Passiivitalon rakennuskustannuksiaseurattiin tiiviistikoko rakentamisen ajan. Kohteestatehtyjen laskelmien mukaan rakentamisenkokonaiskustannukset jäivätalle budjetoidun ollen vain noinVantaan Tikkurilaan valmistunut Paroc Passiivitaloon betonirakenteinen paritalo. Rakennuksen ilmavuotolukun 50 on 0,28 1/h, kun se tavanomaisissataloissa on yleensä 2 -4 1/h.14hrmyteema

Passiivitalo perustuu hyvään lämmöneristykseen, tehokkaaseen ilmanvaihdon lämmöntalteenottoon ja energiatehokkaisiin ikkunoihin ja ulko-oviin. Pienet lämpöhäviötmahdollistavat perinteisten lämmönjakotapojen korvaamisen yksin-kertaisella ilmanvaihtolämmityksellä.Tikkurilan passiivitalon asunnoissa on myöstulisijat. Tulisijalämmityksellä saatava energiahyötyriippuu tulisijojen käyttötavoista:passiivitalossa tulisijan käyttö on syytäopetella, jotta tulisijasta vapautuva lämpö eiaiheuta ylilämpöä. Passiivitalossa tarvitaanlämmitystä, kun ulkoilman lämpötila laskeealle 0 °C lämpötilan.kolme prosenttia määräysten mukaistataloa korkeammat.– Lisäkustannukset olivat marginaalisia:ovet, ikkunat ja normaaliasuuremmat eristemäärät vaikuttivatjonkin verran kokonaiskustannuksiin,mutta toisaalta lämmitysjärjestelmänpoisjäänti laski kokonaiskulujahuomattavasti. Suunnittelukustannuksetolivat hieman tavallistakorkeammat, koska kyseessä oliensimmäinen Suomessa toteutettupassiivitalo. Suunnittelumallinnuson nyt kuitenkin tehty ja hyödynnettävissätulevissa passiivitalokohteissa,toteaa kehityspäällikkö PekkaHaikonen Paroc Oy Ab:sta.Työmäärä ei juurilisääntynyt– Rakentaminen osoitti myös, ettäpassiivitalon voi rakentaa ilman erikoistuotteita.Paksummat seinät eivätvieneet rakennusoikeutta, muttamahdollistivat kunnon ikkunalaudat,joista myös naisväki pitää, kertootalon asukas Jorma Vuoritsalo.Vuoritsalon mukaan passiivitalonrakennusvaiheen työmäärä eiollut merkittävästi suurempi perinteiseentaloon verrattuna. – Suurinero liittyi lähinnä rakenteiden liitoskohtientiivistämiseen, joka oli tehtäväerityisen huolellisesti jotta talostatuli tiivis ja energiatehokkuudenkannalta passiivitalokriteerittäyttävä talo.VTT on ollut mukana Paroc Passiivitalonsuunnittelussa ja toteutuksessaalusta lähtien. VTT vastaamyös kohteen seurannasta ja tuleemittamaan talon energiankulutustakahden vuoden ajan.– Talon kulutustietoja kerätäänmm. lämmityksen, lämpimän käyttövedenlämmityksen ja valaistuksenosalta. Samoin huonelämpötilatja kosteus ovat jatkuvassa seurannassa.Mittaustulosten perusteellavoidaan todentaa rakennuksen todellinenenergian kulutus. Arviommeon, että vuositasolla Paroc Passiivitalonlämmitysenergian kulutus tuleeolemaan noin 7000 kWh, kunvastaavan ns. normitalon kulutusolisi noin 35000 – 37000 kWh/v, kertooVTT:n erikoistutkija Ilpo Kouhia.– Suunnittelulähtökohtien mukaisestisisäilman laadun uskotaanolevan hyvä, asuintilat vedottomiaja lämpöolot tasaisia, Kouhia jatkaa.hrmyteema15

Passiivitaloista suunnitteluohjeetArkkitehti Kimmo Lylykankaan ja VTT:n asiakaspäällikköJyri Niemisen laatimat passiivitalojen suunnitteluohjeetarkkitehdeille ja arkkitehtiopiskelijoille julkistettiin Valkeakoskenasuntomessujen yhteydessä perjantaina 17.7.2009.Ohjeista on laadittu verkkosivut, jotka löytyvät osoitteista www.asuntomessut.fija www.passiivi.info. Sivuilta ladattavissa oleva tekstimuotoinenaineisto ja PowerPoint -esitykset ovat muokkaamattomina vapaastikäytettävissä opetustarkoituksiin. Uudisrakennuksen suunnittelu-ja toteutusohjeiden lisäksi ohjeissa käsitellään myös olemassa olevanrakennuksen korjaamista passiivitaloksi.”Passiivitalon kriteerien täyttäminen edellyttää suunnitteluyhteistyötäja rakennustöiden laadukasta toteutusta. Arkkitehtisuunnittelunratkaisut vaikuttavat ratkaisevasti rakennuksen energiantarpeeseen”,Kimmo Lylykangas korosti. ”Toivomme että ohjeita hyödynnettäisiinetenkin arkkitehtikoulutuksessa Oulussa, Tampereella ja Espoossa”,hän jatkoi.Passiivitalossakin lämmitysjärjestelmäLylykangas vastasi tilaisuudessa myös julkisessa keskustelussa tunteitaherättäneisiin kysymyksiin passiivitalojen lämmityksestä, ilmanvaihdostaja kosteusongelmista: ”Passiivitalossakin on aina lämmitysjärjestelmä.Huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella lämmitystarvekuitenkin saadaan murto-osaan nykyisestä ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia.Energian säästämiseksi itse asiassa vain parannetaanniitä teknisiä ratkaisuja, jotka ovat jo käytössä jokaisessa suomalaisessauudisrakennuksessa. Ohje kannustaa vastuullisesti toimivaaarkkitehtia esittämään passiivitaloa rakennushankkeensa energiatehokkuustavoitteeksi.Jokainen passiivitalona toteutettu uudisrakennustorjuu osaltaan ilmastonmuutosta.”Lylykangas ja Nieminen saivat ohjeiden tekemiseen Suomen AsuntomessujenCasa Humana -apurahan. Suunnitteluohjeiden julkistustilaisuudenavasi Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen.Hän totesi, että asuntomessujen pilottihankkeilla sekä passiivitalojensuunnitteluohjeilla Suomen Asuntomessut haluaa omalta osaltaanedistää energiatehokkaiden talojen rakentamista Suomessa. -SSTikkurilaan passiivi-paritalossabetonielementtirunkoVantaan Tikkurilan passiivitalo onbetonirakenteinen. Rakennuksensuunnitteluarvot ovat:• Lämmönläpäisykertoimet (U-arvot)- Ulkoseinät: 0,09W/m 2 K- Yläpohja: 0,07 W/mvK- Alapohja: 0,10 W/m 2 K- Ikkunat: kiinteä 0,7 ja avattava 0,8W/m 2 K• Ilmanvaihto > 0,5 l/h• Lämmön talteenoton vuosihyötysuhde:80 %Talon ulkoseinä on betonielementti,jonka ulkopinnassa on 450mm kivivilla. Lämmöneristys toimiisamalla ohutrappauksella viimeistellynjulkisivun alustana. Julkisivunhuolellisella viimeistelyllä on saavutettujulkisivun hyvä vedenpitävyys.Sadeveden pääsy rakenteisiin japutkistojen vuodot ovat suurimmat16Tikkurilan passiivitalon asukas ja tiiviistitalon rakentamiseen osallistunut JormaVuoritsalo kertoo, että passiivitalon voirakentaa ilman erikoistuotteita. Paksummatseinät eivät vieneet rakennusoikeutta,mutta mahdollistivat kunnon ikkunalaudat,joista myös naisväki pitää, hän kertoo.passiivitalojen käytön aikaiset kosteusriskit.Yläpohja on puurakenteinen ristikkorakenne.Huolellisella toteutuksellasaavutettiin hyvä ulkovaipan ilmanpitävyys.Rakennuksen mitattuilmavuotoluku n 50 on 0,28 l/h, kunpassiivitalolle asetettu vaatimus on0,6 l/h. Tavanomaiseen rakentamiseenverrattuna rakennuksen ulkovaippaon liki 10 kertaa ilmanpitävämpi.Rakennus vastaa passiivitalojentavoitetta: energiantarpeen minimion saavutettu pienin lisäkustannuksin.Tilojen lämmityksen laskennallinenenergiantarve on vain 18kWh/m 2 ja kokonaisenergiantarvealle 70 kWh/m 2 . Lämmitys tapahtuuilmanvaihtolämmityksellä ja kosteissatiloissa matalalämpöisellälattialämmityksellä. Asunnoissa onmyös tulisijat. Tulisijalämmitykselläsaatava energiahyöty riippuu tulisijojenkäyttötavoista: passiivitalossatulisijan käyttö on syytä opetella,jotta tulisijasta vapautuva lämpö eiaiheuta ylilämpöä.Ulkoseinän kokonaispaksuus onnoin 600 mm. Rakennuksen ikkunaton sijoitettu rakenteeseen siten, ettäikkunan uloin lasi ei jää syvällerakenteeseen. Betonielementteihinasennettiin korvakkeet leveällä 205mm karmilla varustettujen ikkunoidenkiinnittämiseksi rakenteeseenilmanpitävästi.Sirkka SaarinenKuvat: Paroc Oy Abhrmyteema

Ministeri Vapaavuori kannusti Asuntomessujen avajaisissaENERGIATEHOKKAASEENASUMISEENKesän 2009 Asuntomessut Valkeakoskella avannut asuntoministeriJan Vapaavuori painotti puheessaan paitsi energiatehokkaanrakentamisen myös energiankulutukseen -vaikuttavienasumistottumusten merkitystä. Energiatehokkuus olijärjestyksessään 40. asuntomessutapahtuman pääteema.Messutapahtumanavannutasuntoministeri Jan Vapaavuorikorosti puheessaan rakentamisenenergiatehokkuutta ja sen tulevaisuudenhaasteita.”Suomi nousi edellisestä lamastapanostamalla erityisesti tutkimukseen,tuotekehitykseen jaosaamiseen. Vaikka maailma onmuuttunut, samat lainalaisuudettoimivat pitkälti edelleen. Aivan erityisestihaluaisin korostaa ilmastovaikutustenmerkitystä tulevassarakentamisessamme. Suomi onjuuri näinä aikoina ja erityisesti lähivuosinaottamassa isoja harppauksiamatalaenergia- ja passiivitalojen,ja jollakin aikavälillä jopa nollajaplusenergiatalojen rakentamisessa.Tämä ei tule onnistumaan ilmanalan osaamiseen tehtävää selkeääpanostusta. Juuri nyt olisi oikea aikavalmistautua myös tähän haasteeseen”,hän sanoi.Vapaavuoren mukaan energiatehokkaampirakentaminen voi edetäkolmella eri tavalla: kysyntävetoisesti,tarjontavetoisesti tai normivetoisesti.Ministeri korosti, että käytännössätarvitaan näitä kaikkia eliyleisen tietoisuuden lisäämistä, alaninnovaatiotoiminnan kehittämistä jaasteittain tiukkenevia säädöksiä.”Suomessa rakennusten energiatehokkuuttakoskevat määräyksetkiristyvät noin 30 prosentillavuoden 2010 alusta. Olen kuitenkinkäynnistänyt valmistelut jo seuraavanmääräysten kiristämiskierroksentoteuttamiseksi vuonna 2012.Määräysten kattavuus tulee tällöinlaajenemaan, kun tarkoitus on siirtyäkokonaisenergiatarkasteluun japrimäärienergiakertoimiin. Samallatavoitteena on energiatehokkuudenhrmyteema17

parantaminen edelleen 20 prosentilla”,hän totesi.Ministeri Vapaavuoren mielestäenergiatehokkuuskysymykset samoinkuin uusiutuvien energialähteidenkäyttö näyttäytyvät myösValkeakosken messuilla ilahduttavallatavalla. ”Jokainen aidosti energiatehokastalo on jo sinänsä merkittäväilmastoteko”, hän mainitsi.Vapaavuori muistutti, että ihmistenenergiankulutukseen vaikuttavatoiminta on energiatehokasta rakentamistavieläkin olennaisempaa.”Kysymykset siitä, miten omakotitalossaeletään ja asutaan ja mitensitä ylläpidetään ja huolletaan,muuttuvat jatkossa yhä tärkeämmiksija siihen liittyvät kysymyksetvoisivat olla vahvemmin esillä esimerkiksitulevilla asuntomessuilla.”Valkeakosken asuntomessuillaenergiatehokastarakentamistaValkeakosken asuntomessualueenns. TVtaloon passiivi-talo.Sen ulkopuolineneristekerros onperäti 200 mm.18Energiatehokkaaseen rakentamiseenliittyvät uutuudet olivat vahvastiesillä Valkeakosken asuntomessuilla.Alueella esiteltiin sekämonta matalaenergiataloa että kolmepassiivienergiataloa, joissa lämmitysenergiantarve on vain 20-25prosenttia tavanomaisen talon tarpeesta.Passiivienergiatalon lämmöntarveon saatu pieneksi hyvällä lämmöneristyksellä,ilmanpitävyydelläja ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla.Talo hyödyntää auringon energiaasekä hukkalämpöä, jota syntyyesimerkiksi koneista, valaistuksestaja myös ihmisten ruumiinlämmöstä.Passiivienergiataloissa on hyvän jaterveen sisäilman takaava hallittu ilmanvaihto.Energiatehokkuudesta on jo tulluttalovalmistajille myyntivaltti, jotahyödynnetään varsinkin taloudellisenepävarmuuden aikana, kun kilpailuasiakkaista on entistä tiukempaa.Talonostajat ovat selvästi aikaisempaakiinnostuneempia talojenlämmöneristyksestä ja ilmatiiveydestä.Valkeakosken messutaloista ylipuolet sijoittuu energialuokituksessaparhaaseen A-luokkaan, eli nekuluttavat alle 150 kWh/m 2 vuodessa.Seuraavaksi yleisin energialuokhrmyteema

Parocin messutalo Lupaus on niinikään passiivitalo. Sen laskennallinen lämmitys- jajäähdytysenergian tarve on on 23,8 kWh/m 2 . Lupauksessa mineraalivillaeristettä on480 mm:stä jopa 600 mm:iin.ka on B, ja C-luokkaan kuuluvia talojaon vain pari. Talojen energiatehokkuudestakertova luokitus kuuluuenergiatodistukseen, joka onvaadittu uusilta rakennuksilta vuoden2008 alusta.MalliesimerkkeinäpassiivienergiatalotEnergiatehokkaimpia messutalojaovat Suomessa vielä harvinaisetpassiivienergiatalot, joita Valkeakoskenmessualueelle rakentuu kolme:Joka Kodin Asuntomarkkinat -ohjelmasarjassaseurattu WienerbergerOy:n TV-talo, Paroc Oy:n Lupaus sekäPuutalokymppi Oy:n Aurinkotuuli.Tiiviit, erittäin hyvin eristetyt ja ihmisten,kodinkoneiden ja valaistuksentuottamaa hukkalämpöä hyödyntävätpassiivienergiatalot tarvitsevatlämmitykseen vain 20–25 prosenttianormitalon kulutuksesta.Messuilla esiteltävien passiivitalojenlämmitys- ja jäähdytysenergiantarve on VTT:n määritelmän mukaisestinoin 20-30 kWh/m 2 vuodessa;esimerkiksi Paroc Lupauksessa laskennallinentarve on 23,8 kWh/m 2ja TV-talossa 17,2 kWh/m 2 vuodessa.TV-talon polyuretaanilevyillä toteutetuneristekerroksen paksuuson 240-340 mm, Lupauksessa mineraalivillaeristettäon 480 mm:stäjopa 600 mm:iin. Talon tiiveydestäkertova ilmanvuotoluku (n 50 ) on taloissaenintään 0,6 l/h, kun se pientaloissaon keskimäärin 4,0 l/h. Passiivitaloissaon panostettu hyvän sisäilmantakaavaan hallittuun ilmanvaihtoon,jonka poistoilman lämpöotetaan tehokkaasti talteen.Messutaloissa useitalämmitysmuotoja- Messutalojen lämmitysratkaisuissakorostuvat kestävät energiamuodot.Taloista 13 lämpiää ympäristöystävällisestimaalämmöllä. Lisäksi14 messutaloa lämpenee kokonaantai osittain ilma-, poistoilma-tai ilma-vesilämpöpumpunavulla. Taloissa on myös aurinkokeräimiäsekä runsaasti varaavia tulisijoja.Öljyllä lämpiäviä taloja messuillaei ole lainkaan, kertoo projektipäällikköArto Vuorijärvi Valkeakoskenkaupungilta.Monen messutalon lämmitysratkaisusisältää useamman toisiaantukevan energialähteen. EsimerkiksiTV-talossa päälämmönlähteenä ontulisija, jonka savukaasujen lämpöotetaan talteen siirtämällä se hormiaympäröivään suureen lämminvesivaraajaan.Kesällä varaajaalämmittävät katolla olevat aurinkokeräimet.Elämäntilanteiden mukaanmuunneltava A-energialuokanENSI-omakotitalo saa puolestaanlämpöenergiansa poistoilmasta sekäkiertoilmatakasta, pakkashuippujenaikana puuttuva energia tuotetaansähkövastuksella.Sirkka Saarinenhrmyteema19

Käyttäjän kokemuksialämmitysjärjestelmänmuuttamisestaAsumme vaimoni kanssa vuonna 1978 rakennetussa runsaansadan neliön yksikerroksisessa omakotitalossa HelsinginVesalassa. Talon lämmitysjärjestelmäksi on aikanaan valittuvesikiertoinen öljykeskuslämmitys, jonka lämmönluovuttajinaovat levypatterit, luonnollisesti öljykattila on hoitanut myöskäyttöveden lämmityksen. Talon ilmanvaihto on alun perinollut painovoimainen.Runsas vuosi sitten, talvella 2008,aloimme miettiä lämmitysjärjestelmänmuuttamista ekologisemmaksi,ja mikäli mahdollista, myöskustannustehokkaammaksi. Pohdittuammeeri vaihtoehtoja, talossammekyseeseen tulivat seuraavatlämmitystavat: öljylämmitys, jonkarinnalla olisi aurinkopaneeli tai -paneeleja,maalämpö, kaukolämpö, ilma/vesilämpöpumppu,poistoilmalämpöpumppu.Öljyä lukuun ottamattajouduimme hylkäämään kaikkimuut fossiiliset vaihtoehdot varastotilanpuutteen vuoksi.1970-luvulla talojen lämmöneristevaatimuksetolivat vaatimattomattämän päivän määräyksiin verrattuna.Talomme seinien mineraalivillaeristeetovat 140 mm, yläpohjan250 mm, alapohjan polystyreenieristeon reuna-alueilla 100 mm jamuualla 50 mm. Positiivinen asiaon, että jo tuolloin alettiin kiinnittäähuomiota vaipan ilmatiiveyteen, jokaosaltaan selittää näinkin pienilläVaraajan ohjauspaneeli:laiteessa on mikrosirujärjestelmä,joka tarkkaileelaitteen kaikkia toimintoja,sallii yksittäisetsäädöt, näyttää lämpötilat,käyttöajat, vikailmoituksetsekä sallii säätöjenja vianmäärityksentekemisen.Ulkoyksikössä kiertää vesi, ei mitään ympäristöärasittavia kylmäaineita. Varaajalämmittää patteriverkon ja käyttöveden.20eristevahvuuksilla kohtuulliset lämmityskustannukset.Tosin osa alan”ammattilaisista” ei vieläkään ymmärrävaipan tiiveyden merkitystä.Vuosien 1999-2008 aikana kevyttäpolttoöljyä kului lämmitykseen1900 l/vuosi. Öljysäiliö on osittainmaan päällä, joten öljylämmityksentoiminnan varmistamiseksi lämmitysöljynäon käytetty talvilaatua.Talvilaadun etuna on toki myös se,että se palaa puhtaammin, ei nokeakattilaa, eikä vaadi polttimen huolhrmyteema

toa yhtä usein kuin kesälaatu, vaikkakinhinta on 6 – 7 % kalliimpi. Lisäksiyleissähköä on samana aikavälinäkulunut 3400 kWh/vuosi.Vesi-ilmalämpöpumppu jaerillinen ilmanvaihtokoneTalvella ja keväällä 2008 oli keskusteluilmastonmuutoksesta, matalaenergiarakentamisestaja päästökaupoistakuumimmillaan. Itse emmeedes ajatelleet, pelkästään ekologisistasyistä, laittavamme uutta öljylämmitysjärjestelmää.Maa- ja kaukolämmönhylkäsimme kahdestakinsyystä, jotka ovat ominaisia molemmillejärjestelmille: suuret perustamis-/liittymiskustannuksetsekä kaivujenaiheuttamat tuhot valmiille piharakenteille.Lisäksi maalämmölle eitontillamme olisi luultavasti ollut edestarpeeksi tilaa. Kaukolämmön liittymismaksuon alueellamme 6007 € jalämmönvaihtimen kustannus asennuksineennoin 6000 €, siis yhteensänoin 12 000 €. Kiinteä kaukolämmönperusvuosimaksu olisi meidäntalollemme 594 € ja mittaukseen perustuvanenergian arvio 775 €, siisyhteensä 1369 €/vuosi. Tyypillistäenergiayhtiöiden etukäteisarvioilleon, että ne ovat toteumaa alempia,lieneeköhän kyseessä markkinointikikka?Jäljelle jäi siis vain poistoilmalämpöpumppuja ilma/vesilämpöpumppu.Olimme joka tapauksessapäättäneet korvata painovoimaisenilmanvaihtojärjestelmän koneellisellatulo-poisto-ilmanvaihtolaitoksella,jossa on lämmön talteenotto.Perustamiskustannuksiltaan poistoilmalämpöpumppuolisi ollutedullisempi kuin vesi-ilmalämpöpumppuja erillinen ilmanvaihtokone.Kuitenkin päädyimme viimeksimainittuun vaihtoehtoon, koska seon hyötysuhteeltaan merkittävästiparempi ja pystyy lämmittämään talonja käyttöveden kovillakin pakkasillailman lisäenergiaa. Merkittävävaikutus valintaamme oli LVI-urakoitsijanomakohtaisilla kokemuksillaja hänen asiantuntevilla lausunnoillaanjärjestelmän puolesta. Meilläon nyt runsaan vuoden kokemuslämmitysjärjestelmästä ja energiavertailu12 kk:n ajalta.Vertailu hintamuutostentakia vaikeaaEri lämmitystapojen aiheuttamienkustannusten vertailu on ongelmallista,koska energian hinta vaihteleevoimakkaasti. Kevyen polttoöljynhinta on alentunut lähes puoleenviimeisen vuoden aikana. 20.5.2008kevyt polttoöljy maksoi 1,05 €/l janoin vuoden kuluttua 18.5.2009 semaksoi 0,57 €/l. Siis vuoden 2008toukokuun öljyn hinnalla talommelämmitys maksoi 1995 €/vuosi, kunse vuoden 2009 vastaavan ajankohdanhinnalla maksaisi 1083 €,eli noin 84 % vähemmän kuin vuottaaiemmin.Mikä on siis lämmitysöljyn hintavuoden päästä? Nouseeko öljynhinta maailman taloudellisen tilanteenparannuttua? Mikä on sähkönhinta jatkossa, nouseeko se öljynhinnan suhteessa, vai enemmän,vai pysyykö ennallaan? Joka tapauksessalaitteet, jotka tuottavatenergiaa useankertaisesti enemmänkuin sitä ottavat, ovat tulevaisuuttaja kestävää kehitystä. Mielestäniilma/vesilämpöpumppu ja ilmalämpöpumppuyleensäkin, kutenmyös maalämpöpumppu ovat oiviaesimerkkejä oikeansuuntaisesta kehityksestä.Kulutuksen seurannallafaktatietoaMuutamia toteutuneita tosiasioita:ilmanvaihtolaitos ja lämmitysjärjestelmäotettiin käyttöön toukokuunpuolivälissä 2008 ja sähkömittariluettiin 18.5.2008. Laskennallisestiilmanvaihtokone käyttää sähköävuodessa 400 kWh. Aiemmin talossaon ollut painovoimainen ilmanvaihtoja nyt seurantavuonna ilmanvaihtoon tästä syystä ollut moninkertainenaiempaan verrattuna. Tämäon luonnollisesti lisännyt rakennuksenlämmitystarvetta, joten saadutenergiankulutusarvot ovat öljylämmitysystävällisiä.Ilmanvaihtokoneentuloilman lämmitysvastuksenkäyttämän sähköenergian mittausolisi toki ollut mahdollista ja silläolisi saatu melko tarkkaan ilmanvaihdonhukkaaman lämmitysenergianmäärä.18.5.2008-17.5.2009 välisenäaikana kului sähköä 13 456 kWh.Aiempien noin yhdeksän vuodenkeskimääräinen taloussähkön kulutuson ollut 3400 kWh/vuosi, lisäksinyt IV-kone on pyöriäkseen käyttänytsähköä 400 kWh/vuosi, siis yhteensä3800 kWh. Talon lämmitykseenon siis kulunut sähköä noin 9650 kWh, mikä rahallisesti tämänhetkisen sähkön hinnoittelun mukaanon noin 970 €. Lämmitysjärjestelmänmuutos ja IV-työt maksoivatyhteensä noin 15 000 €, joidenlisäksi oli melko runsaasti myösomaa työtä, lähinnä IV-putkien kotelointeja,alakattoja yms. Lämmitysjärjestelmänmuutostöidenkustannusoli melko tarkkaan 10 000 €.Hintansa väärttiNykyinen järjestelmä oli noin 30 %kalliimpi kuin uuden öljylämmityksenasentaminen, mutta jo vuodenkokemuksen mukaan se on hintansaväärtti. Järjestelmä on äänetön,ei vaadi nuohousta, eikä muita puhdistuksia,ei ole polttimen huoltoja,ei öljyn tilauksia ja se on paloturvallinen.Viime talven pakkaskautenavesivaraajan sähkövastusta ei tarvinnutkertaakaan laittaa päälle, ilmalämpöpumppuhoiti veden lämmityksen,tosin pakkanen oli kireimmilläänvain –16 astetta. Mikä parasta:voimme ainakin lämmityksenosalta pienentää omaa fossiilista jalanjälkeämme.Raimo Seppänentyytyväinen ilma/vesipumppulämmittäjährmyteema21

IlmastalämpöäpumpullaLämpöpumpun ulkoyksikön ihanteellinen sijoituspaikka on noin metrin korkeudella maasta,mieluiten pohjois-itäseinällä. Kuva: Sulpulmalämpöpumppuja asennetaan Suomessa kiihtyvällätahdilla. Viime vuodelta tilastot vielä puuttuvat, mutta jovuonna 2007 ylitettiin 100 000 kpl raja. Ilmalämpöpumppujaasennettaneen myös tänä vuonna ennätysmäärä. Ei ihme,sillä ammattilainen asentaa ilmalämpöpumpun kohtuullisenhelposti ja edullisesti myös vanhaan rakennukseen.Ulkolämpötilan laskiessa alle -10 asteen pumpun lämmitystehoputoaa ratkaisevasti, joten pelkäksi lämmitysjärjestelmäksise ei riitä. Hyvä lisälämmönlähde se silti on, varsinkinsuorasähkölämmitteisessä rakennuksessa.22TMRakennusmaailma -lehdenteettämän, joulukuussa2008 julkistetun tutkimuksen mukaanuudet ilmalämpöpumput vähentävätkotitalouden energiankulutustajopa tehokkaammin kuinasunnon lisäeristäminen.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksenkylmälaboratoriotutki kuusi uutta, suhteellisen tehokastailmalämpöpumppua. Vertailunilmalämpöpumput olivat kaikkink. 12-sarjan laitteita, mikä tarkoittaanoin 3,5 kW:n kokoluokkaa. Nesoveltuvat hyvin suhteellisen kookkaidenkinomakotitalojen ja asuntojenenergiaa säästäviksi lämmöntuottajiksi.Rakennusmaailma-lehden mukaantestattujen pumppujen kärkijoukkoon niin tasainen, että lämmitystehossasaavutettavaan hyötyynvaikuttaa laitemerkkiä enemmän tila,johon pumppu asennetaan, jalaitteen käyttötavat.Myös jäähdytykseenIlmalämpöpumppu toimii tarvittaessamyös jäähdyttäjänä. Laitteen toimintaperiaateon aivan sama kuinlämmityksessä, lämpöä siirretäänkinnyt vain sisältä asunnosta ulos.Lämpöpumpun ulkoyksiköllekertyy huurretta, kun lämpötila laskeelähelle nollaa. Laite huolehtii itsekennon huurteen sulattamisestaja pohjapellin päälle asennettu vastushuolehtii veden poistumisestaulkoyksikön pohjalta. Sulatusjaksojatulee lämmityskäytössä tiheimmilläänpuolen tunnin välein laitteenkäytöstä, ulkoilman lämpötilasta jailmankosteudesta riippuen. Sulatusjaksotjälkeen laite jatkaa lämmitystoimintoaautomaattisesti. Sulatuksenseurauksena pakkasilmoillalaitteen ulkoyksikön alle kertyy jäätä.Jos ulkoyksikkö on asennettu lähellemaanpintaa, on huolehdittava,ettei yksikön alle kertyvä jää pääsetukkimaan vedenpoistoaukkoja. Ulkoyksikönalle voi laittaa myös sulamisvedelleastian, joka on helppotyhjentää.Erityisesti laitteeseen muodostuvankondenssiveden poisjohtamisestaon huolehdittava silloin, jos ulkoyksikköasennetaan parvekkeelle.hrmyteema

Ilmalämpöpumpunsisäyksikölle hyväpaikka on esimerkiksieteisaula, jossasen ääni ei häiritse.Sisäovet kannattaapitää auki,jotta ilma pääseekiertämään ja lämpöjakautuu tasaisesti.Kuva: SulpuSijoita oikeinSekä ilmalämpöpumpun ulko- ettäsisäyksikön sijoituspaikka on toiminnankannalta tärkeä. Sisäyksikköolisi järkevintä sijoittaa huoneistonavarimpaan tilaa, josta lämpöpääsee vapaasti leviämään kokoasuntoon. Paras paikka on siis ainamyös varsin näkyvä, joten myös ilmapumpunulkonäöllä on väliä.Olohuoneen paraatipaikalle se eisilti nykymuotoiluilla taida vielä yltää.Sisäyksikön pitäisi olla myöskohtuuhyvin saavutettavissa, jottaIlmalämpöpumpun saa asentaavain pätevä kylmälaiteliikeKovasti suosiotaan kasvattaneiden ilmalämpöpumppujen asennuksissaon ilmennyt ongelmia. Ilmalämpöpumppujen asennus on ammattilaistentyötä, joten laitteiden turvallisuus on varmistettava pätevälläasennuksella. Ilmalämpöpumpun saa asentaa vain siihen oikeutettukylmälaiteliike. Asennusta ei saa tehdä itse eikä sitä saa teettää epäpätevälläasennusliikkeellä.Ennen asennusta on varmistettava, että asennusliikkeellä on vaadittukylmälaiteliikkeen pätevyys. Tukes (Turvatekniikan keskus) pitää rekisteriäpätevistä kylmälaiteliikkeistä.Ilmalämpöpumpun asennuksessa tarvittavat mahdolliset sähkötyöttulee teettää siihen oikeutetulla sähköurakoitsijalla. Kylmälaiteliikkeelläei välttämättä ole sähköurakointioikeuksia, jolloin sähkötyöt on teetettäväpätevällä sähköurakoitsijalla. Tukes pitää erillistä rekisteriä sähköurakointioikeudetomaavista toiminnanharjoittajista. Ei-ammattilaisentekemät sähkötyöt voivat johtaa hengenvaaraan.Kylmälaiteliikkeen on annettava ilmalämpöpumpun asennuksestatodistus. Todistuksesta tulee käydä tarkasti ilmi, mitä asennus koskee.Todistuksessa tulee olla myös kylmälaiteliikkeen vastuuhenkilön allekirjoittamavakuutus siitä, että ilmalämpöpumpun asennus on tehty määräystenja asennusohjeiden mukaisesti.Ilmalämpöpumpun mukana on toimitettava käyttäjälle suomen- jaruotsinkieliset käyttöohjeet. Käyttöohjeissa selvitetään ne ilmalämpöpumpunkäyttöönottoon, käyttöön ja huoltoon liittyvät toimet, jotkakäyttäjä saa tehdä itse. Asennusliikkeille tarkoitettuja asennus- ja huolto-ohjeitaei tarvitse toimittaa käyttäjälle.Ilmalämpöpumpun asentaminen jasäädöt ovat ammattilaisen tehtäviä.Kuva: Sulpusuodattimien vaihtaminen ei hankaloidu.Uusissa laitteissa pumpun äänitasoon aikaisempaa alhaisempi, jotenasennus jopa makuuhuoneeseenon mahdollinen.Ulkoyksikkö kiinnitetään mahdollisimmanhuomaamattomasti jokorakennuksen ulkoseinään tai erillisellemaa-asennustelineelle rakennuksenvierustalle. Asennuspaikanilmansuunnalla ei ole lämmityksenkannalta kovin suurta merkitystä.Jäähdytyskäyttöä ajatellen ulkoyksikköolisi kuitenkin järkevää sijoittaasellaiseen paikkaan, jossa seaurinkoisena päivänä olisi varjossa.Ilmalämpöpumppu lyhyesti• Hyödyntää ulkoilman sisältämääenergiaa.• Sisältää ulkoyksikön ja yhdentai useamman sisäyksikön. Ulkoyksikkökierrättää ulkoilmaa lävitseenja jäähdyttää sen. Kompressorinavulla talteen otettu lämpö siirretäänsisäyksikköön, joka luovuttaalämmön huoneilmaan tai esimerkiksikäyttöveteen.• Taloudellisesti tehokkaimmin ilmalämpöpumpputoimii huonekohtaisensuoran sähkölämmityksen rinnallavanhoissa pientaloissa.• Yhden ilmalämpöpumpun sisäyksikönlämmityskapasiteetti onnoin 100 m 2• Sisäyksikön ja sen suodattimienilmankiertokapasiteetti on 300-500 m 3 /h eli noin talollinen tunnissa.• Toiminta parhaimmillaan kunulkoilma -10 °C - +10 °C• Kompressorin käyttöikä keskimäärin15 vuotta.• Hinta vaihtelee tehosta ja varustelustariippuen. Halvimmillaanilmalämpöpumpun hinta on noin600 euroa. Keskimäärin laite asennuksineenmaksaa noin parituhattaeuroa. Asennus on kotitalousvähennyskelpoinen.Lista kylmäainetoiminnanharjoittajistalöytyy Tukesinsivuilta osoitteesta www.tukes.fi➔ tietopalvelut ➔ rekisterit ➔ kylmäainetoiminnanharjoittajatSirkka Saarinenhrmyteema23

Helsingin Rakennusmestarit ja-insinöörit AMK ry• Yhdistys on perustettu vuonna 1906, sillä on noin 1400 jäsentä.Yhdistys on valtakunnallisen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n suurin jäsenyhdistys.• Yhdistys on ammatillinen henkilöjärjestö, jonka tarkoitus on ylläpitää ja edistää jäsentensäammattitaitoa ja kehittää rakentamisessa ja kiinteistöalalla työskentelevien toimihenkilöidenyhteistyötä. Yhdistys järjestää mm. ammattiin liittyviä edullisia koulutustilaisuuksia jäsenilleen.• Yhdistyksen jäsenten käytössä on jäsenhintaan kaksi vapaa-ajanasuntoa Jämsän Himoksella,Nestori-Maja Vihdin Wuoriolassa sekä koulutus- ja virkistyspaikka Kallioniemi HelsinginLaajasalossa.•Yhdistys toimii Rakennusmestarien talossa Helsingissä osoitteessaFredrikinkatu 51 - 53 A, 00100 HELSINKI, puh. (09) 646 343, fax (09) 642 259.Ota yhteyttä ja kysy lisää yhdistyksen toiminnasta ja jäseneduista!Yhdistyksen kotisivut osoitteessa www.hrmy.fiYhdistyksen alaosastotMestari-Laulajat ryRakennusmestarikeilaajat ryRakennusmestariklubi ryRkm-Veneilijät HRV ryAmpujatGolfHiihto- ja yleisurheiluJalkapalloKallioniemiKulttuuri- ja perinnekerhoLasketteluLentopalloMailapelitNestori-MajaRakennusmestarien RouvatRKM-VeteraanitSuunnistusUinti ja sukellusYhdistyksen hallitus vuonna 2009Puheenjohtaja Raimo Seppänen1. varapuheenjohtaja Esa Säntti2. varapuheenjohtaja Ari AutioAri AngervuoriKai JuurtelaAri LaamanenEino MenlösJukka MultanenMikko OjalaPentti PaavolaJari RaukkoMartti Rissanen