nuorten abc-hengailu ilmiönä, tulkintoina ja toimenpiteinä

Sarja B. Projektiraportit ja selvitykset 18, 2011Elina NikoskinenNUORTEN ABC-HENGAILUILMIÖNÄ, TULKINTOINA JATOIMENPITEINÄABC-liikennemyymälät ja nuoret -tutkimushankkeenloppuraporttihumak Humanistinen ammattikorkeakoulu

NUORTEN ABC-HENGAILUILMIÖNÄ, TULKINTOINA JATOIMENPITEINÄABC-liikennemyymälät ja nuoret-tutkimushankkeen loppuraporttiElina Nikoskinen

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU© tekijä ja Humanistinen ammattikorkeakouluElina Nikoskinen:NUORTEN ABC-HENGAILU ILMIÖNA, TULKINTOINA JATOIMENPITEINÄABC-liikennemyymälät ja nuoret -tutkimushankkeen loppuraporttiSarja B. Projektiraportit ja selvitykset 18, 2011ISBN 978-952-456-106-8ISSN 1799-179XL1457-5531Humanistinen ammattikorkeakoulu – HUMAKAnnankatu 12, 00120 Helsinkiwww.humak.fihumak@humak.fi

Sisällysluettelo1 JOHDANTO 52 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 72.1 Tutkimuskysymykset 72.2 Tutkimuksen käytännön toteutus 92.3 Tutkimusaineiston mittarit ja aineiston analysointi 132.3.1 Nuorten lomakehaastattelu 132.3.2 Työntekijöiden teemahaastattelu 143 NUORET JA ABC 153.1 ABC-liikennemyymälät 153.2 Liikennemyymälät osana nuorisokulttuuria 163.3 Tausta – keitä ABC-nuoret oikein ovat? 213.4 Nuoret ja vapaa-aika 253.5 ABC-nuorten suhde nuorisopalveluihin 333.6 ABC-nuorten mielipiteitä kuluttamisesta 364 NUORTEN ASIAKKUUS JA TOIMIJUUS ABC:LLÄ 394.1 ABC-hengailun ABC 394.2 Asiakkuus rahankäyttönä ja oleiluna 464.2.1 Nuorten ryhmärämä 524.2.2 ABC-hengailu = ongelma? 564.2.3 Sosiaalinen maine häirikköinä 584.3 Asiakkuus kokemuksellisena konstruktionasosiaalisessa tilassa 645 HÄIRIKÖT KURIIN – SÄÄNTELYN DILEMMA 695.1 Puuttumisen keinot 715.2 Keihin sääntely lopulta kohdistuu? 76

6 TYÖNKUVANA KASVATUS 876.1 Työpaikkana ”nuorisotila” 876.2 Yhteistyö kasvattajien kanssa ratkaisun avaimeksiko? 917 POHDINTAA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 99LÄHTEET 114LIITTEET 120

51 JOHDANTOSuuret kauppakeskukset ja liikennemyymälät ovat merkittäviä nuorten kokoontumispaikkojaja toiminnan areenoita. Taustalla on perinteinen nuorisontarve kokoontua yhteen vapaa-aikanaan ja etsiä yhdessäololleen sellaisiatoimintaympäristöjä, joissa omaehtoinen sosiaalinen kanssakäyminenilman aikuisten tai viranomaisten rajoittavaa kontrollia on mahdollista.Ajoittain tämänkaltainen nuorten kulttuurinen ja sosiaalinen käyttäytyminenvoi aiheuttaa järjestyksenpidollisia vaikeuksia tai asia nouseemuista syistä julkiseen keskusteluun. Suomalaisessa nuorisotutkimuksessaon nuorison sosiaalisuuteen liittyviä ilmiöitä tutkittu pitkään, mutta tutkimustietoei ole systemaattista ja aukotonta. Varsinkin kaupallisessa kontekstissatapahtuvaa nuorten kokoontumista sekä sen merkitystä nuorilleja liikeympäristölle ei ole Suomessa tutkittu.ABC-liikennemyymälöistä on muodostunut oma kulttuurinen kokonaisuutensanuorten toimintaympäristöinä. ABC-ketjun kiinnostuksessanuorten ryhmään osaltaan kysymys on nuorten tulevasta kulutuspotentiaalista,heistä kasvaa tulevaisuuden kuluttajakansalaisia. Nuorten asiakkaidenkiinnittäminen ja huomioiminen liiketoimintakonseptissa on tietoinenpyrkimys imagonrakentamiseen ja myös julkisuuden hallintaan.Nuorten kokoontumiset ABC-asemilla ja niistä johtuvat lieveilmiöt ovatsaaneet negatiivista julkisuutta. Joissakin toimipisteissä nuorten asiakkaidenliikkeessä asioimisoikeutta on rajattu. ABC-johdon mukaan tämä onkuitenkin vain väliaikainen ratkaisu. Tarkoituksena tutkimuksen myötäoli löytää ehdotuksia toimivista keinoista ratkaista ongelmat yhteistyössänuorten ja muiden toimijoiden kanssa.Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) ja ABC-ketjun yhteistyönensisijaisena tavoitteena oli tutkimuksen avulla selvittää, mistä liikennemyymälöihinkokoontuvien nuorten ilmiössä on kysymys ja mitenkyseinen ilmiö liittyy nuorten sosiaaliseen kanssakäymiseen. HUMAK onvaltakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu ja suurin nuorisoalan kouluttajaSuomessa. Nuoriso-osaajan roolissa HUMAKin tehtävänä tutki-

6 Johdantomusyhteistyössä oli ensisijaisesti tuottaa tietoa tästä nuorisoilmiöstä sekänostaa esille näkökulmia ja ehdotuksia nuorisotyön asemointiin, mahdollisuuksiinja menetelmiin kaupallisessa kontekstissa sekä nuorten asiakkaidentarpeiden huomioon ottamiseksi ja yhteensovittamiseksi ABCtoimintakonseptiin.Tutkimuksessa olivat yhteistyötahoina mukana KeskimaaOsk (Hirvaskangas, Keljonkangas, Keuruu, Palokka, Vaajakoski, Viitasaari)ja HOK-Elanto (ABC-Deli Tapiola, Ilola, Nihtisilta, Tuomarinkylä).Tutkimushankkeessa työskentelivät HUMAKista lisäkseni Reijo Viitanenja Eeva Sinisalo-Juha. Tutkimushankkeen ohjaavassa työryhmässä mukanaolivat edellä mainittujen henkilöiden lisäksi S-ryhmästä Antti Erikivija Pirjo Lemetti.

72 TUTKIMUKSEN TOTEUTUSTutkimus toteutettiin aikavälillä 1.9.2009–31.5.2010. Tutkimusprosessiinintegroitiin HUMAKin yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijoita Nurmijärvenja Äänekosken kampuksilta. Opiskelijoilla oli prosessissa merkittävärooli aineiston keräyksen käytännön toteuttamisessa. Opiskelijat ohjattiinaineiston keruun tekemiseen yhteistyössä opintojaksoista vastaavien lehtoreidenkanssa. Opintojaksot, ohjaavat lehtorit sekä mukana olleet opiskelijatlöytyvät liitteestä 1.Tutkimus keskittyi pohtimaan ABC-nuoria. Ensisijaisena kohderyhmänäolivat ABC-liikennemyymälöitä kokoontumispaikkanaan käyttävätnuoret. Nuoriksi määriteltiin tässä yhteydessä 15-23-vuotiaat henkilöt,mutta aineistoon valikoitui muutamia nuoria myös tätä laajemmasta ikähaitarista.Toisena kohderyhmänä olivat liikennemyymälöiden työntekijät.2.1 TutkimuskysymyksetTutkimuksen kysymyksen asettelu laadittiin suunnitelmavaiheessa melkolaajaksi. Käytännön työn edetessä suunnitelma tarkentui ja selvityksenpääpainopistealueet hahmottuivat. Tutkimuskysymyksinä esitettiin seuraavatkysymykset:1. Mistä liikennemyymälöihin kokoontuvien nuorten ilmiössä on kysymys?a) keitä ABC:lle kokoontuvat nuoret ovat taustoiltaan ja kuluttajaprofiililtaan?b) millaisiksi nuoret kokevat oman alueen nuorisopalvelut?c) miksi ABC valitaan toimintapaikaksi?2. Millaisia tarpeita nuoret liikenneasemilla tyydyttävät?a) miten ilmiö liittyy nuorten sosiaaliseen kanssakäymiseen?b) millaisena ABC näyttäytyy vapaa-ajan viettopaikkana?

8 Tutkimuksen toteutusc) miten nuoret kokevat ABC-ympäristön kokoontumispaikkana?d) mikä on yhteisöllisyyden ja sosiaalisten verkostojen merkitys?e) millaisia kohtaamisia työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa on syntynyt?3. Mikä merkitys Internetillä on ABC:lle kokoontuville nuorille?a) miksi netin ABC-yhteisöihin kuulutaan?b) millaisia merkityksiä ABC-yhteisön jäsenyydelle annetaan?4. Mitä nuoret ajattelevat itsestään asiakkaina ja kuluttajina?5. Nuoret omaehtoisen toiminnan tuottajina nyt ja tulevaisuudessaa) mikä mopomiittien merkitys osallistujille on?b) miksi niitä järjestetään?c) miten toimintaa voisi kehittää yhteistyössä ABC:n kanssa?d) onko nuorille mahdollista tuottaa liikenneturvallisuutta edistävääaineistoa tai toimintaa ABC-myymälöihin?e) millaista toimintaa ABC:llä voitaisiin nuorille järjestää?f) miten nuoret asiakkaat tulisi huomioida ABC:llä?Toiset osa-alueet painottuivat enemmän kuin toiset kerätyn aineiston mukaan.Internetin ja IRC-gallerian ABC-yhteisöillä tai nuorten järjestämilläkokoontumisajoilla, mopomiiteillä, ei tämän aineiston perusteella ollutkovinkaan suurta merkitystä ABC- nuorten elämismaailmassa. Siksi nämäasiat jäivät myös aineiston analyysissa vähemmälle. Aineiston pohjalta keskityttiinpohtimaan nuorten asiakkuuden ulottuvuuksia sekä erilaisia kohtaamisiaABC-tilassa nuorten ja työntekijöiden kokemina. Tämän tiedonpohjalta oli mahdollista esittää johtopäätöksiä, kehittämisehdotuksia jatoimintamalleja myöhemmin pilotoitavaksi käytännössä.Tutkimuksen laajemmat tavoitteet pyrkivät tavoittamaan tieto- ja toimintapohjaasekä nuorisotyön kehittämiselle että myös ABC:n liiketoiminnanja asiakasomistajuuden kehittämiselle erityisesti nuoren asiakaskunnannäkökulmasta. Tutkimuksen kautta tarjottiin nuorille mahdolli-

Tutkimuksen toteutus 9suus tulla kuulluksi ja välittää heitä koskevaa tietoa ABC:n henkilöstölle.Johtopäätökset nivoutuvat seuraavaan kysymyksenasetteluun:1. Nuorisotyö kaupallisessa kontekstissaa) Millaista liike-elämän ja nuorisotyön yhteistyö voisi olla?b) Millä tavalla nuorisotyö voisi tavoittaa ABC-myymälöissä olevatnuoret?c) Millaisin menetelmin ohjaus- ja kasvatustyötä kaupallisessa ympäristössävoidaan tehdä?2. ABC:n toimintakonseptin kehittäminena) Nuorten asiakkaiden sitouttaminen liiketoimintaideaan ja asiakasomistajuuteen• Miten kielloista voitaisiin päästä eroon?• Millaisia uusia tapoja nuorten haltuun ottamiseksi voitaisiinABC-liikennemyymälöissä kokeilla?• Millaisia työkaluja päälliköille ja vuoropäälliköille vuorovaikutukseennuorten kanssa voidaan tarjota?• Tuotteistamisen mahdollisuudet nuorten kohdalla, esim. kimppaostokset?• Millaisia nuorille kohdennettuja palveluita voisi olla? Esimerkiksitoimisiko ABC-nettisivuilla nuorten keskustelupaikka?• Millaisia mahdollisuuksia nuorten vastuuttamiseen, osallistamiseensekä sitouttamiseen ABC-ympäristössä voisi olla?b) Millainen ryhmä nuoret asiakkaina ja kuluttajina ovat nyt?c) Nuoret tulevaisuuden kuluttajina?d) Yrityskansalaisuuden kehittäminen ja yhteiskuntavastuun kantaminene) Yrityksen julkisuuskuvan kehittäminen2.2 Tutkimuksen käytännön toteutusTutkimus oli luonteeltaan laadullinen. Nuoria haastateltiin strukturoidummankyselylomakkeen avulla, joten tutkimuksen kvantitatiivinen

10 Tutkimuksen toteutusosuus koskee nuorten mielipiteitä ja kokemuksia ABC:stä. Aineisto kerättiinautenttisissa ympäristöissä ABC-liikennemyymälöissä haastattelemallaja havainnoimalla sekä nuoria että liikennemyymälöiden työntekijöitä.Nuoria tavoitettiin 157, mikä jäi jonkin verran asetetusta 200 nuoren mukaansaamisesta. Tähän vaikutti osaltaan se, että työntekijähaastatteluidenperusteella ABC-Deli Tapiola näyttäytyi aihepiirin informaatioarvon näkökulmastavähäiseksi, joten Tapiola jäi nuorten haastatteluiden toteuttamispaikkanapois. Muu vajaus syntyi joko nuorten vähäisestä määrästäliikennemyymälöissä tai nuorten kieltäytymisistä. ABC:n työntekijöitälähestyttiin teemahaastattelun kautta. Teemahaastattelun kautta pyrittiinpiirtämään kuvaa työntekijöille merkityksellisistä asioista nuorten ABChengailuunliittyen. Tämä haastattelun muoto antaa sijaa avoimuudelle samallakun haastattelua ohjaavat tutkimuskysymyksiin pohjautuvat etukäteenvalitut teemat ja aihepiirit (Tuomi & Sarajärvi 2003, 77). Työntekijähaastatteluissakäytetty haastattelurunko on esitetty liitteessä 3. Aineistooli laadultaan hyvä ja kattava: ilmiön piirteet tulivat hyvin esille eikä lisäaineistonkeruuta koettu tarpeelliseksi järjestää. Työntekijähaastatteluissasaturaatio eli kyllääntyminen oli havaittavissa jo muutaman haastatteluntekemisen jälkeen.Tutkimussuunnitelmaan kirjattu tavoite ABC-nettiyhteisöihin kuuluviennuorten haastattelemisesta jätettiin tietoisesti tutkimuksen ulkopuolelle.ABC-yhteisöt eivät nuorten kokemuksissa nousseet kovin merkittäviksielementeiksi ABC-hengailussa. Kyselyjen toteuttaminen Internetinavoimilla sivustoilla on myös haasteellinen menetelmä suhteessa kerätynaineiston luotettavuuteen. Tutkimuskysymysten näkökulmasta tämän osionpoissulkeminen ei vaarantanut tutkimuksen antia. Nuorten ilmiötä lähestyttiinmyös havainnoinnein liikennemyymäläympäristössä. Havainnoinnittukivat ja vahvistivat muilla menetelmillä saatua informaatiotahengailusta. Tässä raportissa havainnointiaineisto on toissijaisessa roolissa.Havainnointirunko on liitteessä 4.Haastatteluiden toteutuksen alkuvaiheessa lähestyttiin mukana olevienosuuskauppojen yhteyshenkilöitä tutkimuksesta kertovan informaationmuodossa. Tarkoituksena oli, että tieto tutkimuksesta ja mahdollisuudestaosallistua haastatteluihin kulkisi työntekijöille S-ryhmän ja ABC:n

Tutkimuksen toteutus 11sisäisenä viestinä yhteyshenkilöiltä, ABC-liikennemyymälöiden esimiehillesekä edelleen työntekijöille. Tämän jälkeen lähestyimme vielä mukanaolevien ABC-liikennemyymälöiden myymäläpäälliköitä, joilta pyysimmetietoa haastatteluihin osallistuvista työntekijöistä. Työntekijähaastatteluitatoteutettiin yhteensä 20, liikennemyymälöittäin seuraavasti (taulukko 1):TAULUKKO 1. Haastattelut liikennemyymälöittäin.KeskimaaHirvaskangas, Äänekoski 2Keljonkangas, Jyväskylä 2Keuruu 3Palokka, Jyväskylä 2Vaajakoski, Jyväskylä 1Viitasaari 2HOK-ElantoABC-Deli Tapiola, Espoo 2Ilola, Vantaa 2Nihtisilta, Espoo 2Tuomarinkylä, Helsinki 2Aineiston keräämistä ja tutkimuksen tekemistä varten HUMAKin tutkijatja opiskelijat saivat ABC-ketjun johdolta toiminta- ja aineistonkeruuluvanselvitykseen kuuluvissa ABC-liikennemyymälöissä (Tuomarinkylä, Nihtisilta,Ilola, ABC-Deli Tapiola, Palokka, Vaajakoski, Keljonkangas, Hirvaskangas,Keuruu, Viitasaari). Havainnoinnit ja haastattelut pyrittiin toteuttamaansiten, että ne häiritsivät mahdollisimman vähän liikennemyymälöidennormaalia toimintaa. Tutkimuksen käytännön toteutuksessa ja aineistonkeruussa onnistuttiin tältä osin hyvin.ABC-liikennemyymälät ja nuoret -tutkimushankkeessa tutkimuksenensisijaisena kohderyhmänä olivat 15-23-vuotiaat nuoret. Tutkimuseettisestänäkökulmasta alle 18-vuotiaiden nuorten osallistuminen tutkimukseenoli erityisen pohdinnan alla tutkimusprosessin alkuvaiheessa. Tässähankkeessa tukeuduttiin lähtökohtaan, että 15-17-vuotiaat nuoret voivatitse päättää osallistumisestaan tutkimukseen, ilman vanhempien lupaa.Erilaisia ikäkriteereitä tutkimuslupien kysymisen suhteen on sovellettu

12 Tutkimuksen toteutustutkimustöissä viittaamalla esimerkiksi lasten oikeuksien sopimuksen 12vuoden ikään tai jopa täysi-ikäisyyteen. ABC-liikennemyymälät ja nuoret–tutkimuksessatarkasteltiin nuorten kohtaamisia ja sosiaalisia ilmiöitäABC-ympäristöissä, joten vanhempien puoleen kääntyminen ei tämän asianpuitteissa nähty tarpeelliseksi. Nuoret ovat kykeneväisiä muodostamaanomia mielipiteitä ja näkemyksiä sekä kertomaan niistä omin sanoin. Näinollen he ovat myös päteviä itse päättämään osallistumisestaan haastatteluihin.Lasten ja nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen on noussut viimevuosikymmeninä vahvaksi periaatteeksi aikaisemman suojeluperiaatteenvastakohdaksi. Lasten toimijuus erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä kulkeemonissa yhteiskuntatieteellisissä tutkimuksissa ohjenuorana (Strandell2005, 32). Myös Suomen perustuslaki määrittelee, että lapsilla on oikeusvaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti (Perustuslaki731/1999, 6§). Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (2009, 18) mukaanperustuslain lisäksi YK:n lapsen oikeuksien sopimus nostaa esille alle18-vuotiaiden oikeuden vapaasti ilmaista näkemyksensä häntä koskevissaasioissa. Nämä oikeudet ohjaavat siten myös tutkimustoiminnan etiikkaa.ABC-liikennemyymälät ja nuoret -hankkeessa tutkimustyö haluttiinkuitenkin pitää kaikin puolin avoimena ja haastattelujen sekä havainnointienosalta tähdennettiin ihmisoikeuslähtöistä tutkimusetiikkaa. Tältäosin tutkimuksen tavoitteet ja toteutustavat pyrittiin tuomaan kaikkienosapuolten tietoon. Aineisto kerättiin anonyymisti ja luottamuksellisuuttakorostaen. Haastatteluun osallistuminen oli täysin vapaaehtoista ja ennenhaastattelun alkua nuorelta pyydettiin henkilökohtainen suostumus.Haastatteluun suostumuksensa antanut nuori sai mahdollisuuden perääntyätutkimuksesta missä tutkimuksen vaiheessa vain.HUMAKin yksikköhinnalla tehtävän tutkimuksen julkisuutta ohjaaopetusministeriön ohjeistus opinnäytetöiden julkisuudesta. Opetusministeriönmukaan opinnäytetöiden tulee olla avoimesti ja julkisesti arvioitavissa,eivätkä ne voi olla salaisia. Tätä periaatetta sovelletaan kaikkiin sellaisiintutkimuksiin, selvityksiin ja opinnäytetöihin, joissa ammattikorkeakoulunopiskelijat ovat mukana ja tehtävät liittyvät heidän opintoihinsa.Sellaisten opinnäytetöiden tai tutkimusten laadintaan yksikköhintaa käyttäenei tulisi ryhtyä lainkaan, jotka lain tai muiden syiden perusteella oli-

Tutkimuksen toteutus 13si määrättävä salassa pidettäviksi. Vaihtoehtoisesti tällaiset opinnäytetyötvoidaan laatia siten, että salassapidon alaiset tiedot sijoitetaan varsinaisestatyöstä erilliseen liitteeseen. HUMAKin tarkoituksena on julkaista ABCnuoriakoskevasta tutkimuksesta julkaisusarjassaan keskeiset tulokset niiltäosin kuin niillä on merkitystä nuorisotyön ja sen koulutuksen kehittämiseksi.Julkaisun ja viestinnän roolia ABC-hankkeen osalta on pohdittuerillisessä hankkeen julkaisu- ja viestintäsuunnitelmassa.2.3 Tutkimusaineiston mittarit ja aineiston analysointi2.3.1 Nuorten lomakehaastatteluNuorten haastatteluiden kyselylomakkeen ja mittaristojen laadinnassaapuna käytettiin nuorten mielipiteitä nuorten palveluista, kuluttamisestaja vapaa-ajasta valtakunnallisesti selvittäneitä mittaristoja. Tässä hyödynnettiinNuorisobarometreja (2005) sekä tuoretta nuorten vapaa-aikatutkimusta(Myllyniemi 2009). Lisäksi apuna käytettiin Harisen (2005) kyselylomaketta.Kysymyspatteristoja muokattiin ABC-kontekstiin ja tämäntutkimuksen tarkoituksiin sopiviksi. Valmis lomake sisälsi sekä suljettujaettä avoimia kysymyksiä. Nuorten haastatteluissa käytetty kyselylomakelöytyy liitteestä 2.Selvityksen kvantitatiivinen aineisto käsiteltiin SPSS Statistics 17.0-ohjelmalla.Aineistoa kuvattiin frekvenssijakaumilla sekä keskiluvuista keskiarvonja keskihajonnan avulla. Raportissa keskiarvosta käytetään lyhennettäka ja keskihajonnasta kh. Aineiston kuvailussa hyödynnettiin havainnollistaviakuvioita ja taulukointia. Kuviot on luotu Microsoft Excel2007- ja SPSS-ohjelmilla. Tilastollisten testien avulla tarkasteltiin muuttujienvälisiä yhteyksiä sekä ryhmien välisiä eroja. Käytettyjä menetelmiä olivatkahden luokittelevan muuttujan tapauksissa ristiintaulukointi ja khiinneliö-testi sekä luokittelevien ja vähintään välimatka-asteikollisten muuttujientapauksessa riippumattomien otosten t-testi.Erojen ja muutosten suuruuden toteamisessa käytetään tilastollistamerkitsevyyttä (p). Taulukossa 2 on kuvattu tilastollisen merkitsevyydenraja-arvot.

14 Tutkimuksen toteutusTAULUKKO 2. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvot.Tilastollisesti erittäin merkitsevä p ≤ 0.001Tilastollisesti merkitsevä 0.001 < p ≤ 0.01Tilastollisesti melkein merkitsevä 0.01 < p ≤ 0.05Tilastollisesti suuntaa antava 0.05 < p ≤ 0.1Tämän selvityksen raportoinnissa käytetään erojen tulkitsemisessa merkitsevyystasoa0.05 (5 %), mikä SPSS-ohjelmassa on oletuksena. Jos tilastollinenmerkitsevyys (p) on alle 0.05, ryhmien välisiä eroja voidaan aineistossatulkita olevan (Heikkilä 2005, 194-195). Päähuomio tässä selvityksessäkiinnittyi sukupuolen, iän sekä alueellisuuden tuottamien erojen tarkasteluun.2.3.2 Työntekijöiden teemahaastatteluTyöntekijöiden haastatteluaineisto käsiteltiin laadullisia menetelmiä hyväksikäyttäen. Haastattelut nauhoitettiin haastateltavan suostumuksella jahaastattelunauhat litteroitiin kokonaisuudessaan mahdollisimman autenttiseksitekstiksi. Varsinaisessa analyysissa noudatettiin pääpiirteittäin Eskolan(2007, 167-179) hahmottelemaa laadullisen aineiston analyysin ohjeistoa.Analyysin alkuvaiheessa tekstiä luettiin sekä koodattiin tutkimuskysymystenja haastatteluteemojen ohjaavien koodien alle. Tämän jäsennyksenpohjalta analyysia tarkennettiin lukemisen, huomioiden, teoreettistenkytkentöjen ja tulkintojen merkitsemisen avulla. Aineisto kirjoitettiinuudelleen auki tulkintojen kera. Viimeisessä vaiheessa aineisto kytkettiinrelevanttiin kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin. Alkuperäisen aineistonlukeminen seurasi analyysia koko prosessin ajan, millä haluttiinvarmistaa työntekijöiden kokemusmaailman säilyminen sekä tulkintojenmielekkyys.

153 NUORET JA ABCNuorten liikkuminen on paikallista, sosiaalisten verkostojen ja maantieteenohjaamaa. Arjessa koti, koulu ja harrastukset määrittävät toimintaaluetta,viikonloppuisin paikallisista ympyröistä saatetaan irtaantua herkemminesim. erilaisten tapahtumien perässä. Viikonloppuina keskeisiksinäyttämöiksi nuorten ympäristöissä muodostuu erilaisia paikkoja, jotkatiedetään kokoontumispaikoiksi. (Salasuo 2006, 70.) Näitä voivat ollasuojaisat takapihat tai kalliot tai julkiset tilat, esimerkiksi ostoskeskuksettai vaikkapa ABC-liikennemyymälät.3.1 ABC-liikennemyymälätABC-myymälät ovat tiloina mielenkiintoisia; ne sijaitsevat usein keskustaalueidenulkopuolella. Ne kuitenkin houkuttelevat liikkuvia nuoria kauempaakinja muodostuvat ohikulku- ja hengailupaikoiksi, samoin kuinHelsingin asematunneli metropolikeskustan alueella (ks. Salasuo 2006,72-73). Seuraavassa on lyhyt esittely kustakin mukana olleesta liikennemyymälästäsijainnin ja aukioloajan suhteen. Lähteenä on käytetty abcasemat.fi-sivustoasekä esitettä ABC-liikennemyymälät, ABC-Delit, ABC-automaattiasemat2009-2010.ABC Nihtisilta Espoo: Kauniaisten tie, Turun moottoritien läheisyydessä,avoinna 24hABC Tuomarinkylä Helsinki: Tuusulanväylän varrella, avoinna 24hABC Hyvinkää (Sveitsinportti): 3-tien varrella, avoinna 24hABC Keljonkangas Jyväskylä: ysitien varrella, avoinna 24hABC Palokka Jyväskylä: nelostien varrella, avoinna 24hABC Vaajakoski Jyväskylä: valtatie 4 ja 9 risteyksessä, avoinna 24hABC Keuruu: valtateiden 23 ja 58 risteyksessä, Keuruun keskustan tuntumassa,avoinna 24hABC Ilola Vantaa: Lahden- ja Tuusulanväylien välissä, avoinna 6-24

16 Nuoret ja ABCABC Viitasaari: 4-tien varrella, avoinna 24hABC Hirvaskangas Äänekoski: 4-tien varressa, avoinna 24hABC-Deli Tapiola: Kalevalantie Espoo, avoinna 24hABC-ketjun 10-vuotisen historian aikana se on laajentunut yli 100 ABCliikennemyymälänverkostoksi (ABC-liikennemyymälät, ABC-Delit,ABC-automaattiasemat 2009-2010, 4). ABC tavoittaa siten ihmiset valtakunnallisestikattavana palvelukeskuksena halki Suomen. ABC on helpostisaavutettavissa oleva tila myös kaupunkialueiden ulkopuolella.3.2 Liikennemyymälät osana nuorisokulttuuriaModernin ajan kaupunkitilaa ei voida yksiselitteisesti määritellä julkiseksi.Kaupunkien sosiaalisuus on yhtä aikaa sekä julkisen että yksityisen läpileikkaamaa. Räikeimmin tämä vastakkainasettelu näkyy katujen ja puistojensekä kaupallisten ja yksityisten yritysten rinnakkaiselona kaupunkikuvassa.Erilaiset kulutuskeskittymät kuten esimerkiksi kauppakeskukset sijaitsevatjossain tässä välillä: ne rakentuvat yksityisen ympärille, mutta samallaniihin on rakennettu kaikille avointa, julkistakin tilaa. Tällaisia tilojavoidaan kutsua puolijulkisiksi tiloiksi. (Mäenpää 2005, 84-128.) ABC-liikennemyymälätovat tämänkaltaisia puolijulkisia tiloja, mutta niitä leimaakauppakeskuskontekstia tiiviimpi kytkös varsinaiseen yritystoimintaan jasiten yksityiseen. Tämä näkökulma huomioiden nuorten hengailu ABCympäristössäon jossain mielessä erilainen suhteessa nuorten hengailuunjulkisessa kaupunkitilassa tai kauppakeskusten yhteisissä tiloissa. Tilojensosiaalinen luonne sen sijaan on keskeinen yhdistävä tekijä näissä kaikissa.Kysymys siitä, miksi nuoret haluavat viettää aikaansa julkisilla ja puolijulkisillapaikoilla on moniulotteinen. Osaltaan mieleen tulee ainakin häivähdysosallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Julkiset tilat ovat luonteeltaan sosiaalisia;ihmisiä, jotka kokoontuvat yhteen syystä tai toisesta, kuka ehtiäkseenjunaan, kuka tankatakseen autonsa ja hörpätäkseen kahvia. Sosiaaliset tilatkuuluvat myös nuorille. Tämä on asia, mikä helposti unohtuu kun pohditaansitä, kenelle kaupungit, keskustat tai ylipäätänsä julkiset tilat kuuluvat.Nuoret haluavat olla osana valtajulkisuutta, yhteydessä erilaisiin ihmi-

Nuoret ja ABC 17siin ja tällöin on osittain niin, ettei pelkästään rajattu yhteisöllinen julkisuustilavälttämättä riitä. Tällaisina rajattuina tiloina voitaneen pitää esimerkiksinuorisotiloja tai -kahviloita. (vrt. Kotilainen 2007, 154.) Julkiset tilat jamonenlaiset sosiaaliset vaikutuspiirit voivat houkutella myös siksi, että perheidenelämismaailmat ja elinpiirit ovat yksityistyneet ja kaventuneet (Ziehe1991, 44-46 Mäenpään 2005, 354 mukaan). Näin ollen itsenäisyydenja luonnollisen elinympäristön laajentuessa julkisuuteen hakeutuminen onpaitsi mahdollista myös haluttua. Tästä syystä vastakkaisasettelu nuorisotilojenja ”vapaiden” kaupunkitilojen välillä ei ole ongelmaton. Salasuo (2006,72) viittaa omassa nuorisokulttuureja tarkastelevassa tutkimuksessaan siihen,että ”hengailu” kaduilla tai muissa julkisissa tiloissa johtuu alueen nuorisotilanpuuttumisesta. Nuorisobarometrin (Myllyniemi 2008, 79) mukaan kuitenkin32 % niistä nuorista, jotka eivät ole käyttäneet nuorisotyön palveluita,ei halua käyttää nuorisotyön palveluita, vaikka tietäisi mistä palvelunlöytäisi. Toisaalta nuoret pitävät nuorisotyön tarjoamia kokoontumistilojatärkeinä eri palveluita eriteltäessä, samoin kuin mahdollisuutta kokoontuajohonkin sisätiloihin vapaamuotoisesti (emt. 2008, 88). Kysymys peilautuumyös nuorisotilojen aukioloihin.Kaupunkikulttuurilla ja nuorisokulttuureilla on jo pitkään todettu olevankeskenään yhteys (Mäenpää 2005, 353). Uudet nuorisokulttuuriset ilmiötsyntyvät ja näyttäytyvät usein kaupunkien julkisissa tiloissa. Leikkiminenjulkisessa tilassa vaatii osallistujilta avoimuutta ja usein nuoret ovatmuita avoimempia kokeilemaan kaupunkitilan tarjoamia mahdollisuuksiasekä ajoittain kokeilemaan myös sen rajoja. Nuoret ovatkin kaupunkikulttuurinsuurkuluttajia, mutta eivät pelkästään kuluttajia, vaan myös uudistajia.Nuorten kokeilemat toimintatavat saattavat joskus levitä ja vakiintuaosiksi uudistuvaa kaupunkikulttuuria. Vanhemmat ikäpolvet jäävät useinsivusta seuraajan rooliin ja osallistuvat nuorekkaaseen kaupunkielämäänkotisohvaltaan television ja muun median välityksellä. Julkisemman elämäntyylinsäansioista nuorten kommunikatiiviset ja ilmaisulliset kyvyt kehittyvätnopeammin kuin heidän vanhemmillaan. (Emt. 354-357.)Avointen tilojen (julkiset, kaupalliset tilat tms.) ja rajattujen tilojen(esim. nuorisotilat) merkitys sosiaalisen vuorovaikutuksen muotoutumiselleon erilaista. Kylmäkoski (2006, 10-11) pohtii aikaan ja paikkaan si-

18 Nuoret ja ABCdotun sosiaalisen vuorovaikutuksen tematiikkaa Giddensiin viitaten toistonkäsitteen avulla. Rajattujen tilojen pysyvyys ja aukioloaikojen säännöllisyyssynnyttävät toistoa, joka näkyy toiminnan rytminä. Nuorten elämänpiireistäesimerkiksi koulu ja vapaa-aika erilaisten ohjattujen harrastustenja nuorisotilatoimintaan osallistumisen muodossa rytmittyvät erilaisiintoiminnan ja taukojen jaksotuksiin. Toiston säännöllisyys ja siitäsyntyvä rytmi voidaan nähdä kasvatuksellisesta näkökulmasta tapana ohjatanuoria noudattamaan rutiineja. Perinteisten rutiinien oppimisella onmyös yhteiskunnallinen merkityksensä. Esimerkiksi työelämä ja sen toimintamuodotperustuvat usein tiettyihin noudatettaviin rutiineihin, jokamahdollistaa edelleen niin työssä kuin muillakin elämänalueilla toiminnankontrolloinnin. Tästä näkökulmasta erilaiset vapaat tilat (virtuaalisetympäristöt, monet kaupunkitilat ja kaupalliset tilat) poikkeavat rajatuista,fyysisistä tiloista. Näissä tiloissa sosiaalinen vuorovaikutus muuttuu epäsäännöllisemmäksija joustavammaksi. (Kylmäkoski 2006, 10-11.)ABC-myymälät tarjoavat nuorille vapaata, rajatonta tilaa mahdollistaenympärivuorokautisen ja perinteisistä kontrolloiduista ja säännönmukaisistavuorovaikutuksen muodoista irtaantumisen. Ilmiö ei ole uusi, joten senhaltuun ottamisen ja toimintamuotojen rakentavan ja kasvatuksellisen kehittämisentarve on jo viime vuosina tuottanut monia avauksia nuorisotyönja muiden alojen yhteistyölle. Nuorisotyö näyttäytyy toimintakeskeisenä jamenee sinne, missä nuoret ovat. ABC-ketjun kiinnostus nuorisoilmiön selvittämiseenyhdessä nuorten ja nuorisoalan tahojen kanssa on osoitus siitä,että tilan vapaus ja rajattomuus nähdään moniulotteisena asiana. Nuoretasiakaskuntana ja liikennemyymälöissä hengailijoina eivät kiinnity vainpelkkään ABC-ympäristöön vaan vaikutukset ulottuvat laajemmalle, esimerkiksikoulun käyntiin. Eri toimijoiden vuoropuhelulla ja yhteistyöllä voidaanpyrkiä liike-elämässä eettisten palveluiden tuottamiseen.Muissa kuin erityisesti nuorille suunnatuissa tiloissa ongelmaksi nouseeusein se, ettei nuorilla ole taloudellista kykyä toimia aina asiakkainatai kuluttajina, vaikka suositut kokoontumispaikat (kahvilat, ostoskeskuksetyms.) hyvin usein sitä vaativat. Siksi asematunneliin tai ABC-liikenneasemalla”hengaavat” nuoret voidaan kokea harmillisena lieveilmiöineenkaikkineen. Nuoret luovat kokoontumisillaan tiloille uusia käyttötarkoi-

Nuoret ja ABC 19tuksia, joista yksi on nuorten vapaa-ajan vieton kulmakivi: oleilu. Harmillistaon, etteivät nuorten julkisten tilojen käyttömuodot aina vastaa yrittäjän,tilan ylläpitäjän tai asukkaiden näkemyksiä ”oikeasta käytöstä”. Näinollen julkisista tiloista tulee myös marginalisoivia; ne ovat olemassa vainosalle ihmisistä. (vrt. Kuusisto-Arponen 2008; Villanen 2008, 64.) Kaupunkitilaanliittyvänä ilmiönä oleskelu on kulttuurista; sinne missä liikutaaneniten, ilmestyy väistämättä erilaisuutta. Mäenpään (2005, 89) mukaanliike ja oleilu liittyvät olennaisesti yhteen eikä toista voi olla ilmantoista. Vilkkailla julkisilla paikoilla tai vaikkapa ABC-liikennemyymälänkaltaisella ihmisten kohtaamisasemalla ihmiset oleskelevat mielellään ja aikaavietetään muita ihmisiä katsellen ja ”liikkeestä” nauttien (emt. 91).Eri ABC-liikennemyymälöistä tavattujen nuorten kokemuksia ABC:lläolemisesta ja sinne hakeutumisesta kartoitettiin monesta eri näkökulmasta.Tarkoituksena oli nostaa esiin ABC:lle tulemisen motiiveja, liikennemyymälässäkäymisen taajuutta sekä ABC:llä oleiluun liittyviä sosiaalisentoiminnan aspekteja; ryhmän kokoa, rakennetta, käyttäytymistä sekänuorten oman osallistumisen astetta. Lisäksi nuorten näkemykset omastaasiakkuudesta ABC:llä sekä kuluttajuudesta yleisemmin olivat mielenkiinnonkohteina.ABC:llä työskentelevät haastatellut henkilöstön edustajat (20) toivatesille, että nuoria käy ABC-liikennemyymälöissä paljon. Nuoret käyvätABC:llä erityisesti iltaisin, viikonloppuisin, koulun jälkeen, loma-aikoina.Nuoret viettävät ABC:llä vapaa-aikaansa. Kolme vastaajaa, yksi Keskimaanja kaksi HOK-Elannon alueelta, oli sitä mieltä, että vain pienet ryhmätkäyttävät ABC:tä hengailutarkoituksessa. Näillä ABC-asemilla nuortenasiakkuus ei juurikaan poikennut muiden asiakkaiden piirteistä. ABC:lläviihtyvät nuoret ovat heterogeeninen ryhmä, josta ei voi vastaajien mukaanerotella erinäisiä alakulttuureja. Ainoastaan ”mopopojat” nostettiineri liikennemyymälöitä yhdistävänä porukkana esille usealta taholta. Sensijaan varsinaisia suurempia, järjestettyjä kokoontumisajoja, mopomiittejäei näillä tutkituilla liikenneasemilla ole ollut. Poikien rooli ABC-nuorissakorostui, tyttöjä on mukana ryhmissä, mutta vähemmän.Aktiiviset apsilaiset ja piipahtajat. Suurin osa haastatelluista nuoristavoidaan luokitella aktiivisiksi ABC-kävijöiksi, he käyvät ABC:llä vähin-

20 Nuoret ja ABCtään kerran viikossa (83.2 %, n=155). Näistä aktiivisista yli 40 prosenttiakäy ABC:llä päivittäin. Piipahtajia oli aineistossa siten 16.8 %, he käyvätABC-liikennemyymälöissä pari kertaa kuukaudessa tai harvemmin. ”Aktiivinenapsilainen” voidaan tässä aineistossa tyypitellä iältään keskimäärin17-vuotiaaksi ja pojaksi.Suurin osa vastaajista käy ABC:llä arkisin (36.6 %, n=153), viikonloppuisinliikennemyymälät houkuttelevat 28.8 prosenttia vastaajista. Sekäarkisin että viikonloppuisin ABC:llä asioi 18.3 prosenttia vastaajista. Kunvastaajilta kysyttiin, kuinka kauan he yleensä ovat ABC:llä, useat vastasivatkysymykseen ”aikahaarukalla”. Vastaukset koodattiin tilasto-ohjelmaanmaksimiarvion mukaan. Korkeintaan tunnin ABC:llä vietti kerrallaan vähänvajaa puolet vastaajista (48.7 %). Kahteen tuntiin aika voi venyä noinkolmanneksella nuorista. ABC:llä vietettiin aikaa keskimäärin hiukan vajaa2 tuntia, eikä tämä aika eronnut sen mukaan oliko kyse aktiivisista kävijöistätai piipahtajista (t=1.613, df=150, p=.109). Alle 18-vuotiaat japojat viihtyivät ABC:llä pidempään kuin täysi-ikäiset ja tytöt (t=3.472,df=150, p=.001; t=2.841, df=126,423, p=.005).Ne ABC-liikennemyymälät, joissa nuoret viettävät aikaansa, sijaitsevatkeskimäärin noin 6 kilometrin päässä vastaajien kotoa. Yli puolella (51.5%) vastaajista ABC sijaitsee kuitenkin lähempänä, 3 kilometrin säteelläkotoa. ABC:lle tullaan nuorten kertomana pääsääntöisesti joko omalla autolla(38.1 %) tai kaverin kyydissä (31.5 %). Mopoja kulkuvälineenä käyttää16.7 prosenttia vastaajista.Suurin osa nuorista käy vain yhdessä liikennemyymälässä, hiukan vajaapuolella (48.4 %) nuorista on toinenkin ABC, jossa he käyvät. Noinviidennes ilmoitti käyvänsä kolmella ABC:llä ja muutama nuori (4) luettelineljä ABC-liikennemyymälää. Taulukossa 3 on tarkastelu nuorten nimeämiäABC-liikennemyymälöitä sen mukaan, missä haastattelu tehtiin.Kuten taulukko 3 osoittaa, nuorten ABC-ympäristö ulottuu laajemmallekuin vain siihen liikennemyymälään, jossa haastattelu tehtiin. ErityisestiKeski-Suomessa tavoitettujen nuorten ABC-verkosto vaikuttaa laajalta;vain keuruulaiset nuoret oleskelevat pääsääntöisesti Keuruun ABC:llä.Jyväskylän kaupungin alueen nuoret sen sijaan toimivat melko kattavastikaikissa alueen ABC-liikennemyymälöissä.

Nuoret ja ABC 21TAULUKKO 3. Nuorten ”ABC-hengailun” verkosto.HirvaskangasKeuruu Keljo VaajakoskiViitasaari Palokka Ilola Nihtisilta TuomarinkyläHirvaskangas 18 1 1 2 1 1 1 1 2Ilola 21 1 5 1 9 6Keuruu 15 1 1 1Keljonkangas 7 1 3 1 4Nihtisilta 16 1 1 5Palokka 4 2 7 1 3 2 1 18 2 1Vaajakoski 1 1 1 6 9 5 3 4 3 1Viitasaari 1 8 1 1 18 2 1 2 2 2 4Tuomarinkylä 9 4MuutABC:lle tullaan suuremmaksi osaksi kotoa (80.2 %), ystävien luota (37.7%) tai ”kaupungilta” (29.8 %). Tämän aineiston nuorilla ABC ei juurikaanliity ravintolailtaan (5.6 %), mikä johtuu luonnollisesti nuorten iästä.Nuorisotiloiltakaan ei lähdetä ABC:lle (8.1 %), joten tämän perusteellaABC ei kilpaile nuorisotiloilla käyvistä nuorista kovinkaan suuressa mittakaavassa.ABC:ltä siirrytään nuorten kertoman mukaan useimmin kotiin(72.4 %), mutta melko paljon myös muualle ystäviä tapaamaan (35.4 %)tai kaupungille (33.5 %). Ravintolaan ABC:ltä jatkaa vain vajaa 7 % vastaajista,nuorisotiloille 5.4 % nuorista.3.3 Tausta – keitä ABC-nuoret oikein ovat?ABC-liikennemyymälät ja nuoret -tutkimushankkeen aikana HUMAKinopiskelijat jalkautuivat yhdeksään liikennemyymälään tapaamaan ensisijaisesti15-23-vuotiaita nuoria. Yhteensä 157 nuorta osallistui strukturoituunlomakehaastatteluun ja antoi oman näkökulmansa ABC-liikennemyymälätja nuoret -tematiikkaan. Nuoret valikoituvat näytteeseen sen mukaan,ketkä olivat halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Seuraavissa alaluvuissakuvataan, keitä ABC:llä tavatut nuoret olivat, miksi he olivat ABC:lletulleet ja millaisia kokemuksia heillä oli nuorten hengailusta ABC-liikennemyymälöissä.Lisäksi tarkastellaan nuorten kokemuksia ABC-asiakkuudestasekä kuluttajuudesta yleensä.

22 Nuoret ja ABCKyselyyn osallistuneista nuorista 58.6 % oli poikia, 41.4 % tyttöjä (n=157). Iältään vastaajat olivat keskimäärin 17.5-vuotiaita. Kyselyn kohderyhmäksimääriteltiin alustavasti 15-23-vuotiaat nuoret, mutta näytteeseenvalikoitui nuoria jonkin verran myös tätä laajemmasta ikähaarukasta(taulukko 4).TAULUKKO 4. Kyselyyn osallistuneet nuoret ikäryhmittäin.N %12-14-vuotiaat 13 8.315-17-vuotiaat 69 43.918-20-vuotiaat 57 36.321-23-vuotiaat 16 10.224-vuotiaat tai yli 2 1.3Haastatteluihin osallistuneet nuoret tavoitettiin ABC-liikennemyymälät januoret–tutkimushankkeessa mukana olleista liikennemyymälöistä Nihtisillasta(Espoo), Ilolasta (Vantaa), Tuomarinkylästä (Helsinki), Hirvaskankaalta(Äänekoski), Keljonkankaalta (Jyväskylä), Keuruulta, Vaajakoskelta(Jyväskylä), Viitasaarelta ja Palokasta (Jyväskylä). Lisäksi neljä (4) vastaajaatuli mukaan ABC Hyvinkäältä (Sveitsinportti) (kuvio 1).KUVIO 1. Vastaajien osuudet liikennemyymälöittäin (n= 157).

Nuoret ja ABC 23Kyselyyn osallistuneet nuoret asuivat pääsääntöisesti näillä liikennemyymäläpaikkakunnillatai niiden lähialueilla. Nuoret profiloituivat siten kunkinABC-liikennemyymälän osalta ”oman kylän nuoriksi” (kuvio 2). Keski-Suomenja Uudenmaan ulkopuolella asuvia nuoria aineistossa oli vainviisi (5). Suurin osa vastanneista asui asuinkuntansa lähiössä tai kaupunginosaksimääritellyllä alueella (58 %, n= 157). Oman asuinkunnan keskustassaasui vastaajista noin neljännes. Tässä tutkimuksessa tavoitetutnuoret asuivat enimmäkseen perinteisessä, isän, äidin ja lasten muodostamassaydinperheessä (56.5 %, n= 154). Muu perhemuoto, esimerkiksivain toisen vanhemman kanssa asuminen määritti reilun neljänneksenABC-nuoren taustaa. Itsenäisesti vastaajista asui 16.9 %.5045403530252015105015Hirvaskangas4212Ilola115Keuruu43Jkl (Keljonkangas, Palokka,Vaajakoski)3 31NihtisiltaViitasaari9TuomarinkyläSveitsinportti4JyväskyläÄänekoskiHelsinkiVantaaEspooKeuruuViitasaariHyvinkääMuutKUVIO 2. Eri liikennemyymälöistä tavattujen nuorten asuinkunnat.Nuorista suurin osa opiskeli joko peruskoulussa tai toisen asteen ammatillisessaoppilaitoksessa. Lukiolaisia vastaajista oli 23.6 %, korkeakoulutuksessaopiskeli 5.7 % vastaajista (kuvio 3). Palkkatyötä teki 26.6 % (n=154)nuorista, mutta haastatellut kokivat itsensä enimmäkseen koululaisiksi taiopiskelijoiksi (75.2 %, n=149); palkkatyön pääasiallisen toiminnan muodoksivalitsi 12.1 % vastanneista.

24 Nuoret ja ABC403530252015105035,0 35,0PeruskouluToisen asteenammatillinenoppilaitos23,65,70,8Lukio Korkeakoulu Muu, mikäKUVIO 3. Opiskelupaikat.Näytteeseen valikoitujen nuorten taustatiedoilla on tärkeä merkityksensäABC-ilmiön tarkastelemisen kannalta. Paitsi, että taustatietojen avullaon mahdollista osaltaan piirtää kuvaa siitä, millaisia nuoria ABC-liikennemyymäläympäristöthoukuttelevat ja vastata kysymykseen, keitä ABChengailijatovat, taustatiedot muodostavat myös tietynlaisen rakenteellisenlähtökohdan nuorten kulttuuriseen olemiseen ja ympäristöihin (Miles2003, 170-171). Tällaisina elämän rakenteina voidaan pitää koulutusta,työtä, työttömyyttä, vanhemmuutta/vanhempia, asumista, kotia, perhettäja ystäväpiiriä.Yleisesti ottaen tähän tutkimukseen osallistuneet nuoret ovat rakenteellisiltalähtökohdiltaan melko homogeeninen ryhmä, vaikkakin selkeitäkahtiajakoja aineistossa on esimerkiksi sukupuolen ja koulutuksen suhteen.Sukupuoli ei nouse silmiinpistävästi erottelevaksi tekijäksi; tyttöjäja poikia näytteessä oli lähes yhtä paljon. Nuorten taustat eivät myöskäänpoikenneet toisistaan sukupuolen mukaan. Tyttöjä tavattiin useamminHOK-Elannon ABC-liikennemyymälöissä kuin Keskimaan ABC-myymälöissä(x 2 =3.705, df=1, p=.054). Tilastollisesti suuntaa-antavana eronavoitaisiin pitää tyttöjen ja poikien palkkatyössä käymistä; tytöt olivat useamminpalkkatyöntekijöitä kuin pojat (x 2 =3.368. df=1, p=.066). Työssäkäyvistänuorista (n=41) täysipäiväisesti ja vakituisesti työskenteli 34.1 %,osa- ja määräaikaisesti 31.7 % vastanneista. Ammattinimikkeinä mainit-

Nuoret ja ABC 25tiin muun muassa myyjä, tarjoilija, kuljettaja, sähköasentaja, putkimies.Työttömiä aineistossa oli 8.1 % (n=149).Tyypillinen ABC-nuori voisi tämän aineiston perusteella olla15-20-vuotias poika, joka opiskelee joko vielä peruskoulussa tai toisenasteen ammatillisessa koulutuksessa. Poika asuu isänsä ja äitinsä kanssaABC-paikkakunnalla, kaupungin tai kunnan lähiöksi luokiteltavalla alueella.3.4 Nuoret ja vapaa-aikaKyselyssä kartoitettiin yleisellä tavalla nuorten vapaa-ajan viettämisen tapojasekä harrastuksia. Suurimmalla osalla haastatelluista nuorista oli jokinharrastus, hiukan reilu kolmannes sen sijaan katsoi olevansa ilman erityistäharrastusta. Nuorten harrastukset olivat vahvasti liikuntapainotteisia.Auto- tai mopoharrastuksen toi esille vain seitsemän (7) nuorta, jotenABC-nuorten joukossa autoilu tai mopoilu ei noussut merkittäväksi ABChengailuaselittäväksi tekijäksi. Yli 90 prosentilla vastaajista harrastustoimintaoli aktiivista; puolet vastanneista harrasti ainakin 3 kertaa viikossa,reilu 40 % pari kertaa viikossa. Aktiivisuuden ja liikuntapainotteisuudenlisäksi, ABC:ltä tavattujen nuorten harrastustoimintaa määritti yhteisöllisyys.Noin 75 % vastaajista ilmoitti harrastuksensa tapahtuvan ryhmässä.Harrastusryhmät koostuivat hyvin usein ihmisistä, joiden kanssa vietetäänvapaa-aikaa myös harrastustoiminnan ulkopuolella, vain 5.3 % nuoristaharrasti yksin.Kuviossa 4 on esitetty ABC-liikennemyymälöissä tavattujen nuortennäkemykset heidän vapaa-aikansa jakaantumisesta eri toimintojen kesken.Näiden nuorten vapaa-aikaan kuului siten selkeästi ystävät, Internet ja jossainmäärin hengailu kaupungilla ja ABC:llä, koti, perhe ja kotityöt, omissaoloissa oleminen sekä harrastukset. Nämä tulokset ovat samansuuntaisiakuin nuorilla yleensäkin. Ystävien merkitys on suuri ja kasvokkaiset tapaamisetovat merkityksellisempiä kuin laaja sosiaalinen verkosto ja nettikontaktit.Samalla nuorten yhteydenpito ystäviensä kanssa on Myllyniemen(2009, 90-91) mukaan siirtynyt kuitenkin kasvokkaisista tapaamisistapuhelin- tai nettiyhteyksiin. 10-19-vuotiasista noin 80 % on niiden

26 Nuoret ja ABCavulla yhteydessä päivittäin ystäviinsä. Päivittäisiä kasvokkaisia tapaamisiaon puolestaan 10-14-vuotiaiden ryhmässä noin 70 % (vuonna 2002 84%) ja 15-19-vuotiaiden ryhmässä 55 % (vuonna 2002 79 %). Kaverit vaikuttavatnuorten harrastuksiin, nuorten miesten kohdalla kaverit vaikuttavatmyös ammatinvalintaan (Myllyniemi 2008, 68). Yhteenkuuluvaisuuson tutkimusten mukaan kuitenkin hiukan löyhentymässä, mikä saattaa selittyäsillä, että erilaisiin yhteisöihin sitoudutaan aiempaa kevyemmin, jotenniistä irtautuminen ja niiden vaihtaminen on helpompaa. Aikaa ystävienja perheen kanssa pidetään tärkeinä samoin kuin yksin vietettyä aikaa.(Myllyniemi 2009, 29-30.)Nuorisotilat eivät kuuluneet tässä aineistossa mukana olevien nuortenvapaa-aikaan; 63 % vastaajista ei kertomansa mukaan vietä aikaansalainkaan nuorisotiloilla. Tätä asiaa voi osittain selittää ABC-tutkimuksenkohdistuminen pääasiassa 15-23-vuotiaisiin nuoriin, sillä 15-29-vuotiaatovat vanhempia kuin nuorisotyön asiakkaat keskimäärin (Myllyniemi2008, 77). Vietän aikaa ystävien kanssaVietän aikaa netissä Vietän aikaa ABC:lläVietän aikaa harrastusten parissaVietän aikaa kotona Vietän aikaa kaupungilla Vietän aikaa nuorisotiloillaTeen kotitöitäVietän aikaa perheen kanssa Vietän aikaa yksin1,3 12,286,55,2 47,18,659,230,341,914,759,615,561,363,231,052,313,769,928,962,519,547,732,227,725,623,217,416,816,38,6Ei lainkaanJoskusUsein0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %KUVIO 4. Nuorten vapaa-ajan vietto.Vapaa-ajan viettotavoissa oli jonkin verran eroja tyttöjen ja poikien välillä.Ystävien ja perheen kanssa, Internetissä, harrastusten parissa sekä omissaoloissaan tytöt ja pojat viettävät vapaa-aikaansa samansuuntaisesti. Erojasukupuolten välillä syntyi suhteessa kotona vietettyyn aikaan (x 2 =8.450,

Nuoret ja ABC 27df=2, p=.015) ja kotitöihin (x 2 =15.134, df=2, p=.001). Tyttöjen vapaa-aikaakuluu enemmän kodin piirissä kuin poikien, joista 42.9 % ilmoitti,ettei tee lainkaan kotitöitä. Kotona aikaansa pojista viettää joskus 63.7% ja usein 17.6 %. Tyttöjen vastaavat osuudet olivat 53.8 % ja 36.9 %.Kaupungilla oleilu oli yhtä yleistä tyttöjen ja poikien keskuudessa, muttapojat viettävät aikaansa enemmän nuorisotiloilla ja ABC:llä kuin tytöt(x 2 =6.648, df=2, p=.036; x 2 =8.977, df=2, p=.011). Tähän aineistoon kuuluvistapojista jopa 40 % viettää vapaa-aikaansa ABC:llä usein, tytöistäsamoin tekee 21 %.Etelä-Suomesta (Nihtisilta, Tuomarinkylä, Ilola, Sveitsinportti)tavoitetut nuoret ja Keski-Suomesta tavoitetut nuoret poikkesivat joiltakinosin toisistaan suhteessa vapaa-ajan viettoon. Harrastukset ja nuorisotiloillakäyminen määrittivät enemmän Hirvaskankaalla, Palokassa, Vaajakoskella,Keuruulla ja Viitasaarella tavattujen nuorten vapaa-aikaa (x 2 =7.165,df=2, p=.028; x 2 =21.657, df=2, p=.000) (taulukko 5)TAULUKKO 5. Vapaa-ajan viettäminen harrastuksissa, nuorisotiloilla, kaupungillaja ABC:llä eri liikennemyymälöistä tavatuilla nuorilla.ABCVietän aikaa harrastustenparissaEiVietän aikaa kaupungillaJoskusVietän aikaa nuorisotiloillaUsein Ei JoskusVietän aikaa ABC:lläUsein Ei Joskus Usein Ei Joskus UseinHirvaskangas 4 10 6 10 5 5 2 13 5 3 15 2Keuruu 4 3 8 3 10 2 0 8 7 0 11 4Keljonkangas 1 3 4 7 1 0 2 6 0 0 7 1Palokka 7 10 5 10 5 7 4 16 2 1 11 10Vaajakoski 6 7 2 15 1 0 4 12 0 4 9 3Viitasaari 2 12 8 7 4 11 2 8 12 2 8 12Ilola 10 6 7 22 1 0 3 18 2 1 18 4Nihtisilta 8 8 1 15 1 0 4 8 5 0 6 11Tuomarinkylä 4 5 0 7 0 2 3 6 0 2 5 2Sveitsinportti 1 1 2 2 2 0 0 0 3 0 0 0YHTEENSÄ 47 65 43 98 30 27 24 95 36 13 90 49

28 Nuoret ja ABCNuorilta kysyttiin myös näkemystä siitä, missä oman asuinalueen nuorettavallisesti kokoontuvat. Seuraava kuvio 5 vahvistaa oletusta kaupungillaja ABC:llä oleilun yleisyydestä nuorten keskuudessa.KUVIO 5. Nuorten kokoontumistilatABC erottui muista kysytyistä tiloista suosituimpana kokoontumispaikkana,jonka jälkeen tulivat kahvilat, jotka rinnastunevat aina joiltakin osinedellä esitettyyn tulokseen kaupungilla oleskelun merkityksestä vapaa-ajanvietossa. Nuorisotilat jäivät ostoskeskusten ohessa tällä mittarilla jälkeenmuista kokoontumispaikoista, vaikka yleisellä tasolla nuorisotilojen arveltiinolevan suositumpi kokoontumistila kuin mitä aineiston nuorten omavapaa-ajanvietto nuorisotiloilla oli. Vastaajista reilu kolmannes arveli, etteivätnuoret kokoonnu nuorisotiloilla. Joku muu, mikä–vastausvaihtoehdonmyötä kokoontumispaikkoina tuotiin esille lähinnä paikkakuntakohtaisiasuosittuja tiloja, joita olivat ulko- ja piha-alueet sekä baarit.Nuorten mielipiteet vapaa-aikaan liittyvistä asioista olivat yhdenmukaisiaedellä esitettyjen asioiden kanssa (kuvio 6). Jopa yli 80 prosenttia tähänaineistoon kuuluvista nuorista koki, että kaikkein mukavinta ajanviettoa onvain olla ulkona kavereiden kanssa. Ulkona- termi voidaan käsittää tässä laa-

Nuoret ja ABC 29jasti kattamaan monenlaisen yhdessäolon ilman ohjattua, järjestettyä toimintaa.Vain 12 % nuorista viihtyi parhaiten omissa oloissaan, suurimmalleosalla sosiaaliset kontaktit osana vapaa-aikaa olivat tärkeitä. Yksin vietettyaika sekä kavereiden kanssa oleminen oli nuorten mielestä eniten heidänomaa aikaansa. Tuoreessa nuorten vapaa-aikaa selvittäneessä tutkimuksessatodetaan, että mitä organisoidummasta tai institutionaalisemmasta ajankäytöstäon kyse, sitä vähemmän se tuntuu täysin omalta. (Myllyniemi 2009,25.) Vapaamuotoinen toiminta määrittää nuorten itsensä kokemana heidäntyytyväisyyttään vapaa-aikaansa. Nuorten mielestä tärkeintä on omaehtoinentoiminta kavereiden kanssa, erityisesti tätä mieltä ovat 15-19-vuotiaatnuoret (emt. 30). Kavereiden ja ystävien tapaamiseen liittyvä leppoisa yhdessäolomäärittänee usein myös tapaamispaikkoja (ks. Tuononen 2008, 24).Osallistuminen nuorille suunnattuun vapaa-ajantoimintaan edellyttää,että se koetaan mielenkiintoiseksi eikä osallistumiselle ole suuria esteitä.Tässä haastatellut nuoret olivat enimmäkseen sitä mieltä, että oman alueennuorten toiminta ei ole kiinnostavaa eikä siihen voi vaikuttaa. Raha,matka, kotityöt tai koulutehtävät eivät nuorten mielestä ole esteenä järjestettyyntoimintaan osallistumiselle. Nuorille osoitettua toimintaa ei ajatellaturhana leikkimisenä (50 %) ja heidän käsitystensä mukaan toiminnastayleisesti ottaen pidetään (41 %). Näillä mittareilla ei osaa sanoa -vastaajienmäärä oli melko suuri. ABC:llä haastatellut nuoret olivat melko vahvastisitä mieltä, että toimintaan on mukava osallistua, jos ei tarvitse liittyäjäseneksi mihinkään, 43 prosenttia oli väittämän kanssa samaa mieltä.Hiukan vajaa neljännes ei vierasta jäsenyyksiä. Tulos on samanlainen kuinMyllyniemen (2009, 53-54) vapaa-aikatutkimuksessa, jonka mukaan onmahdollista, että tietynlainen ”hengailu- ja piipahtelukulttuuri” voisi ollayleistymässä osana järjestöosallistumisen vähentymistä ja nuorten yhteenkuuluvuudentunteen heikkenemistä (ks. myös Myllyniemi 2008, 103).Tulos on mielenkiintoinen myös pohdittaessa ABC-hengailuilmiön ”rakenteistamista”ja hallintaan ottamista. Erilaisia toimintamahdollisuuksiaon mietittävä suhteessa siihen, etteivät ne välttämättä voi perustua jäsenyyksille.Nuorisotyön palveluiden kehittämisen ja myös nuorisotyön sekäABC-kontekstin yhteistyön rakentamisen näkökulmasta nuorten mielipiteetasettavat melkoisia haasteita; toiminnan pitäisi olla subjektiivisesti koettunakiinnostavaa mutta kuitenkin omaehtoisen sitoutumisen sallivaa.

30 Nuoret ja ABCViihdyn parhaiten omissa oloissaniKaikkein mukavinta ajanviettoa on vain olla... 5,3Toimintaan on mukava osallistua, jos ei tarvitse...Nuorille tarjottu toiminta on turhaa leikkimistäEn ehdi osallistua nuorille järjestettyyn toimintaan...En ehdi osallistua nuorille järjestettyyn toimintaan...Nuorille järjestetystä toiminnasta ei pidetä nuorten...Pitkä matka tekee osallistumisen vaikeaksiMinulla ei ole rahaa osallistua ohjattuun toimintaanVoin vaikuttaa siihen. mitä vapaa-ajan toimintaa...Asuinalueellani järjestetään kiinnostavaa nuorten...71,114,023,833,150,375,772,440,868,967,753,951,617,1 11,880,643,038,411,317,1 7,315,8 11,840,119,119,2 14,517,8 14,527,8 17,929,418,9Eri mieltäEOSSamaa mieltä0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %KUVIO 6. Nuorten mielipiteitä vapaa-ajasta.Sukupuolten väliset mielipiteet olivat pääsääntöisesti samansuuntaisia. Tytötolivat poikia vähän enemmän sitä mieltä, että nuorille suunnatusta toiminnastaei pidetä nuorten keskuudessa (t=-2.074, df=150, p=.040). Tyttöjenmielestä myös läksyt vaikuttavat ajankäyttöön ja nuorille järjestettyyn toimintaanosallistumiseen poikia enemmän (t=-3.424, df=116.121, p=.001).Mielipiteissä löytyi joitain eroja myös muiden taustamuuttujien suhteen.Kun alle 18-vuotiaiden ja 18-vuotta täyttäneiden täysi-ikäisten mielipiteitäverrattiin toisiinsa, nähtiin että vanhemmalle ikäryhmälle nuorten toimintanäyttäytyy enemmän leikkimisenä kuin nuoremmille (t=-3.201, df=149,p=.002). Yli 18-vuotiaat vastaajat kokivat myös omissa oloissa olemisenmyönteisemmin kuin alle 18-vuotiaat (t=-2.974, df=150, p=.003). HOK-Elannon ABC-liikennemyymälöissä haastatellut nuoret kokivat rahan enemmänjärjestettyyn toimintaan osallistumisen esteeksi kuin Keskimaan alueellahaastatellut nuoret (t=-2.427, df=88.993, p=.017).Internet on nuorille olennainen osa vapaa-aikaa, noin puolet vastanneistaviettää aikaan netissä usein, noin puolet vastanneista joskus. Vainviisi (5) prosenttia ilmoitti, ettei vietä netissä aikaa lainkaan. Kuviossa 7on esitetty netin käyttämisen tapoja ja niiden tärkeyttä vastaajille. Kaikkeintärkeimpänä Internet-ympäristöön liittyvänä asiana nuoret näkivätyhteydenpidon kavereihin. Melkein 90 prosenttia vastanneista käyttäänettiä kaveri- ja ystäväverkostojen ylläpitämiseen. Myös tiedon haku, viihdepalvelutsekä asioiden hoito (esim. pankki) oli tärkeää yli puolelle vastanneista.Ostosmahdollisuus sen sijaan ei tämän ryhmän mielestä olluttärkeää. Tyttöjen ja poikien mielipiteissä ei ollut eroja.

Nuoret ja ABC 31KUVIO 7. Erilaisten internettoimintojen tärkeys nuorille.Vastanneiden suosimia nettipalveluita näyttäisivät olevan yhteisösivustot(67.2 %) esimerkiksi Facebook ja IRC-Galleria, ja sosiaaliset ja pelillisetvirtuaalimaailmat (39.4 %, 31.4 %) kuten esimerkiksi Habbo tai Hattrick.Rahapelien käyttö vaikutti yllättävän suurelta reilun 20 prosentinosuudella (kuvio 8).KUVIO 8. Nettipalveluiden käyttö.

32 Nuoret ja ABCIRC-Galleria on yhteisösivusto, jossa esimerkiksi ABC-liikennemyymälätovat koonneet omat ”fanijoukkonsa” eri ABC-yhteisöiksi. Tässä selvityksessähaluttiin tarkastella sitä, millainen merkitys näillä ABC-yhteisöillä on ABCliikennemyymälöissäkasvokkain tavatuille nuorille. Tavoitteena oli selvittää,ovatko ABC:llä fyysisesti aikaansa viettävät nuoria samoja, jotka ovat jäseninämyös näissä virtuaalisissa ABC-ympäristöissä. ABC-liikennemyymälättoimivat omalla tavallaan nuorten yhteisöllisyyden kiinnekohteina myös virtuaaliympäristössä.Wilska (2006, 100) toteaa, että matkapuhelin ja mobiiliinternetovat muuttaneet nuorten kommunikaatio- ja kulutustyylejä. Langatonyhteys tuottaa nuorelle samalla kertaa sekä vapautta että turvaa. Tekstiviestiton toisaalta nähtävä nuorten sosiaalisen pääoman ilmentymänä mahdollistaenedullisen ja tehokkaan ajantasaisen nuorten keskinäisen informoinninpaikasta riippumatta (Ling 2004, 184-185).IRC-Gallerian ABC-yhteisöt ovat keränneet melkoisen joukon jäseniä,mutta tähän näytteeseen valikoitui nuoria, joista suurin osa ei kuulunutIRC-Gallerian ABC-yhteisöihin. Vain noin 14 prosenttia (n=155) vastaajistailmoitti kuuluvansa yhteisöön. Mielenkiintoista on, että vastaajistahuomattavasti suurempi osa uskoi kuitenkin kaverinsa kuuluvan johonkinABC-yhteisöön; melkein kolmannes oli sitä mieltä, että kaverit ovat jäseninäABC-yhteisöissä, reilu kolmannes ei osannut sanoa ja noin 30 prosenttiavastaajasta uskoi, etteivät kaverit kuulu näihin yhteisöihin. Muutamatvastaajat olivat tarkentaneet, miksi ABC-yhteisöön kuulutaan (kuvio 9).1816141210864208179712113Yhteisön kauttatiedotetaan asioista esim.mopomiiteistäYhteydenpitokavereiden kanssaLiittyy auto/mopoharrastukseenKuvien ja kokemustenjakaminen.Liityin jäseneksi ilmanmitään erityistä syytäKuulun ABC-yhteisöön,koska käyn ABCllävapaa-ajallaniJoku muu syy, mikäKUVIO 9. Miksi ABC-yhteisöihin kuulutaan?

Nuoret ja ABC 33Suurimmaksi syyksi arvioitiin yhteydenpito kavereiden kanssa, mikä ylipäätäännäyttäisi olevan netin käyttämisessä tärkeää. Ilman mitään erityistäsyytä yhteisöön oli liittynyt 12 vastaajaa ja 11 vastaajaa kuului ABCyhteisöön,koska ABC kuului myös konkreettisesti vapaa-ajanviettopaikkoihin.Tulosten perusteella voidaan sanoa, että sekä Internet että ABC:lläkäyminen kuuluivat tiiviisti haastateltujen nuorten vapaa-aikaan, muttaABC-ympäristössä ”oleilu” ei jatku fyysisen toimintaympäristön ulkopuolellavirtuaalisesti eikä näin ollen ole kovin merkittävä osa näiden nuortenABC-liikennemyymälöissä tapahtuvaa sosiaalista kanssakäymistä.3.5 ABC-nuorten suhde nuorisopalveluihinNuorten vapaa-ajan vieton ja ABC-ilmiön kannalta kuntien tarjoamatnuorten palvelut nousevat osaltaan mielenkiinnon kohteeksi. Tässä selvityksessänuorten palveluiden olemassaolo nuorten kokemana nähdäänmerkityksellisenä ja kokoontumispaikan valintaan mahdollisesti yhtenävaikuttavana tekijänä. Jos nuorisotilaa lähipalveluna ei ole tai siitä ei tiedetä,on todennäköistä että mahdollisuus kokoontua sisätiloissa etsitäänjostakin muualta. Toisaalta esimerkiksi nuorisotilat lähipalveluina voidaanmääritellä esimerkiksi ABC-tilan avoimuuden vastakohdaksi eli rajatuksitoiminnan tilaksi, jota määrittää kasvatuksellinen ja ohjauksellinen ulottuvuus.Näin ollen avoimet, julkiset sekä rajatut tilat eivät sosiaalisen vuorovaikutuksenareenoina voi korvata toisiaan; nuorisotilat eivät palveluverkostona”hävitä” nuoria julkisesta kaupunkitilasta, vaikka nämä funktioiltaanerilaiset tilat olisivatkin rinnatusten. (Kylmäkoski 2006; Salasuo2006.)Tähän tutkimukseen haastatellut nuoret näkivät oman asuinalueensapalvelutarjonnan melko kattavana, kun sitä arvioitiin nuorisotilojen, nuorisotiedotuksen,järjestötoiminnan ja retki-, leiri- ja tapahtumatoiminnanosalta. Noin puolet vastanneista ilmoitti, että asuinalueelta löytyy järjestö-ja tapahtumatoimintaa ja selkeästi yli puolet tiesi nuorisotilapalvelustaomalla alueella. Oma alue ei tarjoa nuorisotiloja noin 18 prosentin vastaajajoukonmielestä, reilu kymmenen prosenttia ei osannut sanoa. Nuorisotiedotuksenosalta reilu kolmannes tiesi palvelusta, vajaa 30 prosent-

34 Nuoret ja ABCtia uskoi, ettei tällaista palvelua omalla alueella ole ja viimeinen kolmannesei osannut sanoa. Sukupuolten välillä ei ollut eroja tietämyksessä nuortenpalveluiden tarjonnasta, mutta Etelä-Suomesta tavoitetut nuoret olivatkeskisuomalaisia ABC-kävijöitä huonommin tietoisia nuorisotiedotuksenja retki- ja tapahtumatoiminnan palveluista (x 2 =17.014, df=2, p=.000;x 2 =7.676, df=2, p=.022). Nuorisotilat tiedettiin molemmilla tutkimusalueillayhtä hyvin.Kun ristiintaulukoinnin avulla tutkittiin ABC:llä vapaa-ajan viettämistäsuhteessa siihen, tietävätkö nuoret nuorisotilojen olemassaolosta, saatiinesiin tulos joka vahvistaa edellä esitettyä ajatusta erilaisten tilojen suhteestatoisiinsa. Niistä nuorista, jotka toivat esille, että omalla asuinalueella onnuorisotilatoimintaa jopa 60 prosenttia (n=106) ilmoitti, etteivät he vietänuorisotiloilla vapaa-aikaansa lainkaan. Näistä nuorista nuorisotiloilla käyjoskus 19.8 % ja usein 19.8 % vastaajista. Näin ollen on mahdollista, ettänuorisotilapalveluiden olemassaolo ei ainakaan suorilta käsin ole ratkaisunuorten ABC-hengailuun. Vapaa-aikaan kuuluu tärkeänä asiana ystävienkanssa vietetty aika ja tämäntyyppisen sosiaalisen kanssakäymisen tilat etsitäänehkä avoimempien tilojen joukosta. Tätä tukee tulos, jonka mukaanniiden nuorten joukossa, jotka tietävät nuorisotiloista, on enemmän niitä,jotka viettävät ABC:llä vapaa-aikaansa usein (x 2 =11.331, df=4, p=.023).Tosin näissä nuorissa on myös enemmän niitä, jotka eivät vietä ABC:llävapaa-aikaansa lainkaan.Nuorisotalot ja -tilat ovat kaikesta huolimatta nuorille melko tärkeäpalvelu; 57 prosenttia (n=148) vastanneista piti tiloja tärkeinä, vajaa30 prosenttia puolestaan ei. Nuorisotilat saattavat liittyä nuorten mielessäohjattuun toimintaan ja nuorisotyöntekijävetoisuuteen sillä mahdollisuuskokoontua johonkin sisätiloihin vapaamuotoisesti oli nuorten mielestäselkeästi tärkeämpää (78 %, n=148) kuin nuorisotilat. Nuorisotyöntekijäkäänei noussut palveluiden tärkeydessä kovin korkealle. Kaiken kaikkiaantähän selvitykseen haastatellut nuoret suhtautuivat varauksellisemminnuorisotyöntekijä- ja nuorisotilapalveluihin kuin suomalaiset nuoretyleensä (Myllyniemi 2008, 88); vuoden 2008 nuorisobarometrin mukaannuorisotyöntekijää piti tärkeänä 86 % vastanneista, nuorisotiloja 88 prosenttiavastanneista. ABC-nuorten keskuudessa jopa 35 % oli sitä mieltä,

Nuoret ja ABC 35ettei nuorisotyöntekijä ole tärkeä, 42 prosentin mielestä nuorisotyöntekijäpuolestaan on tärkeä. Kokoontumistilat näyttäisivät olevan tärkeitä, muttanuoret pitivät vapaata tilaa ja oleilua tärkeämpänä kuin nuorisotyön tarjoamaaehkä mielikuvissa ohjatumpaa tilaa. Mahdollisuudet netin käyttöönolivat tärkeitä (60 %, n=146) samoin bändi- ja harrastetilat vajaalle puolellevastanneista (n=148) (kuvio 10).Mahdollisuus Mahdollisuus kokoontua kokoontua johonkin johonkin sisätiloihin sisätiloihin6,1 15,5 6,1 15,578,4 78,4Mahdollisuus Mahdollisuus verkkomedian verkkomedian ja internetin ja internetin käyttöön käyttöön 14,4 14,4 26 2659,5 59,5Nuorisotalot- Nuorisotalot- ja tilat ja tilat 28,4 28,4 14,9 14,9 56,7 56,7Bändi- Bändi- ja harrastetilat ja harrastetilat 33,8 33,8 19,6 19,6 46,6 46,6Nuorisotyöntekijä Nuorisotyöntekijä 35,1 35,1 23 23 41,9 41,9Neuvonta Neuvonta tai tukipiste tai tukipiste esim. mielenterveyden esim. mielenterveyden tai tai33,1 33,1 27,7 27,7 39,2 39,2Koululaisten Koululaisten iltapäiväkerhot iltapäiväkerhot 39,9 39,9 23 23 37,1 37,1Työpaja Työpaja työttömille työttömille nuorille nuorille 36,5 36,5 31,1 31,1 32,4 32,4Nuorten Nuorten neuvonta- neuvonta- ja ohjauspisteohjauspiste 39,7 39,7 34,2 34,2 26 26Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto 41,5 41,5 34 34 24,5 24,5Ei tärkeä Ei tärkeäEos EosTärkeä Tärkeä0 % 0 % 20 % 20 % 40 % 40 % 60 % 60 % 80 % 80 % 100 % 100 %KUVIO 10. Nuorisopalveluiden tärkeys.Sukupuolten välillä ei eroja juurikaan esiintynyt. Tytöt suhtautuivat kuitenkinmyönteisemmin palveluihin, jotka eivät välttämättä kuulu heidänomiin tämänhetkisiin tarpeisiinsa, esimerkiksi koululaisten iltapäiväkerhoihinja neuvonta- tai tukipistetoimintaan mielenterveyden tai elämänhallinnanongelmiin liittyen (t=-2.842, df=146, p=.005). Sama tendenssioli näkyvissä myös ikään liittyen; vanhempi vertailussa oleva ikäryhmäeli täysi-ikäiset vastaajat pitivät näitä palveluita tärkeämpinä kuinnuoremmat vastaajat (t=-3.366, df=146, p=.001; t=-3.658, df=144.204,p=.000). Nuoremmat pitivät puolestaan Internetin käyttömahdollisuuttatärkeämpänä (t=2.438, df=144, p=.016). Joitakin alueellisiakin eroja tutkimuspaikkojen,Keski-Suomen ja Uudenmaan välillä oli nuorten keskuudessaolemassa. Nuorisotalot ja -tilat sekä mahdollisuus verkkomedia käyttöönolivat Keskimaan ABC-liikennemyymälöissä haastatelluille nuorilletärkeämpiä kuin Etelä-Suomessa tavatuille nuorille (t=2.977, df=146,p=.003; t=2.066, df=144, p=.041).

36 Nuoret ja ABC3.6 ABC-nuorten mielipiteitä kuluttamisestaABC-liikennemyymälöissä haastatellut nuoret kokivat kulutuksensa moneltaosin vähäisemmäksi kuin nuorilla yleensä tai kulutuksen ajateltiinolevan samansuuruista kuin muillakin (kuvio 11). Vastaajia pyydettiin arvioimaanrahankäyttöään kolmiportaisella asteikolla vähemmän - samanverran – enemmän.Autoilu, mopoilu3529288Baarit, yökerhot ja muu juhliminen3533257Alkoholi3336255Tupakka4625227Vaatteet ja jalkineet3933218HarrastuksetKännykkäMusiikki, viihde-elektroniikkalaitteetRuokailuKauneudenhoito, korut ja kosmetiikkaElokuvissa, konserteissa, urheilukilpailuissa yms.47324233544224443642233920 1018 518 418 717 715 5VähemmänSaman verranEnemmänEosLiikenne40361410#Muu tietoliikenne ja tietotekniikka4340116Opiskelu60251050 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %KUVIO 11. Kuinka paljon arvioit käyttäväsi rahaa seuraaviin asioihin verrattunanuoriin yleensä?Kännykän käyttö, alkoholi ja ruokailu olivat asioita, joiden suhteen nuoristaiso osa näki kulutuksensa samanlaisena kuin nuorilla yleensä. Kaikkienmuiden arvioitavien asioiden kohdalla kulutus arvioitiin vähäisemmäksi.Suurimmat erot syntyivät suhteessa opiskeluun ja harrastuksiin; ABCnuoretkokivat käyttävänsä rahaa selvästi vähemmän kuin nuoret yleensäopiskeluun, harrastuksiin ja tupakkaan sekä kauneudenhoitoon, koruihinja kosmetiikkaan. Nuoria, jotka arvioivat rahankäyttönsä suuremmaksioli eniten autoilun ja mopoilun, alkoholin ja baareissa käymisen kohdalla.Tyttöjen ja poikien arviot erosivat toisistaan suhteessa vaatteisiin jakauneudenhoitoon sekä autoiluun/mopoiluun ja liikenteeseen. Tytöt arvioivatkuluttamistaan suuremmaksi ensin mainittujen asioiden kohdalla(x 2 =20,360, df=3, p=.000; 46.438, df=3, p=.000), pojat vastaavasti ar-

Nuoret ja ABC 37vioivat käyttävänsä rahaa autoiluun, mopoiluun ja yleisesti liikenteeseenenemmän kuin tytöt (x 2 =28.253, df=3, p=.000; x 2 =7.770, df=3, p=.051).Kulutusarvioita verrattiin myös suhteessa aktiiviseen ABC:llä käymiseen.Aktiiviset apsilaiset arvioivat kuluttavansa muita enemmän tupakkaan(x 2 =8.240, df=3, p=.041) sekä autoiluun ja mopoiluun (x 2 =23.489, df=3,p=.000). Aktiivisten apsilaisten kulutusprofiili sopii mielikuvaan ABC:stäautoilijoiden, mopoilijoiden paikkana. Tämä saattaa osittain olla vaikuttamassaABC:n valintaan kokoontumispaikaksi.Kuluttaminen liittyi ABC-nuorilla selvästi ystävyyssuhteiden hoitamiseenesimerkiksi kahvittelun tai ulkona syömisen muodossa. Samoin omakiinnostuneisuus ja harrastukset sekä mielihyvä olivat asioita, jotka kuluttamiseenliittyivät. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kulutuksen tai siihenliittyvien valintojen muodossa ei näyttäisi kovin suuressa mittakaavassasuuntaavan ABC:llä haastateltujen nuorten kuluttajuutta (kuvio 12):Ystävyyssuhteiden hoitamiseen7,448,338,36Omiin kiinnostuksen kohteisiin esim...21,640,530,47,4Mielihyvään14,54928,38,3Ulkonäön ja ulkoisen elämän puitteiden...Fyysisen kunnon ylläpitämiseen28,435,837,237,823,619,610,86,8Ei lainkaanJoskusKuluttaminen on vain välttämätön pahaItsensä palkitsemiseen37,822,424,354,418,219,616,3 6,8UseinEosItsensä toteuttamiseen33,64310,712,8Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen59,521,64,714,20 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %KUVIO 12. Mihin kuluttaminen sinulla liittyy?Kulutus on tärkeässä asemassa nuorten elämässä, mutta sen merkitys eikuitenkaan pohjaudu vain itsensä toteuttamiseen tai todellisuuden pakoiluun(escape). Kulutus ilmentää aina nuorten ympärillä olevia laajempiarakenteita, esimerkiksi mahdollisuudet kuluttamiseen riippuvat siitä, mahdollistaakoheidän elinolosuhteensa kuluttamisen (Miles 2003, 170-171.)Elämän rakenteet ja niiden välillä tasapainoilu heijastuu nuorten kulttuuriseenolemiseen ja ympäristöihin. Siksi on kiinnitettävä huomioita pait-

38 Nuoret ja ABCsi ABC -nuoriin kulttuurisesta näkökulmasta myös rakenteellisesta näkökulmasta.Tällaisina elämän rakenteina voidaan pitää koulutusta, työtä,työttömyyttä, vanhemmuutta/vanhempia, asumista, kotia, perhettä ja ystäväpiiriä.Kulttuurinen näkökulma pureutuu puolestaan esim. harrastuksiinja vapaa-ajan ilmiöihin: musiikki, pukeutuminen, aatteet, autot, tekniikkaja niin edelleen. ABC-nuorten oleilu kaupallisessa kontekstissa onkulutuksena marginaalista, mutta asiakkuutena sitäkin merkittävämpää.ABC:n kulttuurinen merkitys kietoutuu tiiviisti vapaa-ajan viettämisen,sosiaalisen yhdessäolon ympärille.

394 NUORTEN ASIAKKUUS JATOIMIJUUS ABC:LLÄSeuraavissa raportin osioissa on tarkoitus nostaa esille nuorten ABC-asiakkuuteenliittyviä piirteitä. Tärkeiksi asioiksi nuorten vapaa-ajan vietossaABC:llä nousseita teemoja pyritään käsittelemään sekä nuorten itsensäettä myös työntekijöiden näkökulmasta. Tavoitteena on rakentaa vuoropuhelua,jossa molempien osapuolten äänen kuuleminen, asioille annettujenmerkitysten pohtiminen sekä ilmiön uudelleen määrittely edistäisinuorten oleiluun linkittyvien ongelmien ratkaisuprosessien ja kehittämistoimenpiteidenkäynnistämistä. Tuloksia esitetään nuorten, työntekijöidenja tulkintojen keskusteluna ja sitä värittävät aineistosta esiin nostetut suoratsitaatit.4.1 ABC-hengailun ABCMiksi ABC valitaan? ABC on yleinen nuorten vapaa-ajan näyttämö. Useatnuoret viettävät vapaa-aikaansa ABC:llä ainakin joskus, jotkut paljonkin.ABC on edellä jo todettu nuorten tilaksi. Mutta mikä saa nuoret tulemaanliikennemyymälöihin, joista jotkut sijaitsevat automatkan päässäkaupunkien keskustoista? Tutkimuksen yhtenä ennakko-oletuksena oli,että ABC-toimintaympäristönä olisi heterogeenisen nuorten ryhmän yksiyhdistävä tekijä. Liikennemyymälöiden hyödyntämisen ajateltiin tavallatai toisella olevan sidoksissa myös muihin vapaa-ajan aktiviteetteihin,lähinnä auto- ja mopoharrastukseen sekä nuorten yleiseen liikkuvuuteen.Tämän ajateltiin erottavan nuoren asiakkaan ABC-liikennemyymälän normiasiakkaasta,jolle satunnaisuus on tärkeä asiakkuutta määrittävä tekijä(vrt. Saarinen 2008, 26-27).Tulosten perusteella voidaan todeta, että ABC tarjoaa nuorelle asiakaskunnalleerityisesti pysyvyyttä; toiminnan areenan, jonne on mahdollistatulla mihin kellonaikaan tahansa ja jossa on helppo tavata ystäviä ja kavereita.Pysyvyys heijastuu myös työntekijöiden esille tuomaan asiakkuudenjatkuvuuden ajatukseen. ABC tarjoaa nuorille kokoontumispaikan nimen-

40 Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:lläomaan sille omaehtoiselle, vapaalle sosiaalisen vuorovaikutukselle, jota nuoretpalveluna pitävät erittäin tärkeänä. Aktiiviset apsilaiset korostivatkin piipahtajiaenemmän ABC:lle tultaessa ystävien ja kavereiden tapaamista sekäuusien kaverisuhteiden luomista (t=2.179, df=31.048, p=.037; t=2.518,df=53.877, p=.015). Kuten kuviosta 13 voidaan nähdä, varsinaiset ABC:npalvelut olivat merkitykseltään vähäisempiä ABC:lle hakeutumisessa kuinesimerkiksi pitkät aukioloajat (61 %, n=155), mahdollisuus kokoontua sisällä(62 %, n=155) ja ystävien ja kavereiden tapaaminen (73 %, n=155).Palveluista ruokailuun ja kahvitteluun liittyvät asiat vaikuttivat melko paljonABC:lle tulemiseen samoin kuin ABC pysähdys- tai levähdyspaikkana.Tankkaamisen vuoksi ABC:lle tulee 37 % (n=155) nuorista. AktiivisilleABC-nuorille erilaiset mopo- ja autoilukulttuuriin kuuluvat asiat olivat tärkeämpiäkuin muille (pysähdyspaikka, tankkaus, mopomiitit).Ystävien ja kavereiden tapaaminen 14,2 27,172,9Mahdollisuus Ystävien ja kavereiden kokoontua tapaaminen sisällä 21,3 14,2 16,8 27,162 72,9Mahdollisuus ABC:n pitkät kokoontua aukioloajat sisällä 24,821,312,916,861,3 62ABC:n pitkät Kahvila aukioloajat 32,9 24,8 12,9 18,149 61,3Pysähdyspaikka autoilut tai mopoilun Kahvila 36,832,918,7 18,1 44,5 49Ei lainkaan/vähänPysähdyspaikka Mahdollisuus autoilut ruokailla tai mopoilun 43,136,813,718,743,2 44,5Ei lainkaan/vähänMopon tai auton Mahdollisuus tankkaaminen ruokailla 51,643,115,6 13,7 37,4Eos43,2Eri ikäisten ihmisten Mopon tapaaminen tai auton ("ihmisten... tankkaaminen 56,551,615,6 15,6 27,9 37,4Paljon EosEri ikäisten Uusien ihmisten kaverisuhteiden tapaaminen luominen ("ihmisten...74,5 56,515,613,112,4 27,9PaljonUusien Mopomiittiin kaverisuhteiden osallistuminen luominen84,9 74,55,3 13,1 9,9 12,4Mahdollisuus tulla Mopomiittiin turvaan kun osallistuminen muuta...86,484,94,59,15,3 9,9Mahdollisuus tulla turvaan kun muuta...0 % 20 %86,440 % 60 % 80 %4,59,1100 %0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %KUVIO 13. Mitkä asiat saavat sinut tulemaan ABC:lle?Haastatteluiden perusteella erityisesti aktiivisille apsilaisille ABC edustaatilaa, jossa harrastuneisuus ja sosiaalisen kanssakäymisen tärkeys kohtaavatitselle tärkeät palvelut. Heidän kohdallaan sekä kulutusprofiili ettäABC:lle tulemisen motiivit viittaavat siihen, että ABC on ympäristö, jossaon mahdollista toteuttaa itselle merkityksellisiä asioita. ABC-ympäristöei suoranaisesti ole nuorille kuluttamisen tila, mutta on muistettava, ettäkuluttaminen voidaan ymmärtää laajasti, ei vain tuotteiden ja palveluidenvalintana, ostamisena ja käyttönä vaan myös mielikuvina. (vrt. Autio

Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:llä 412006, 83.) Liikennemyymälöiden voidaan ajatella esimerkiksi edustavanympäristöinä positiivista suhtautumista autoiluun ja mopoiluun sekä tarjoavantälle kohderyhmälle mahdollisuuden virkistäytymiseen. ”ABC-hengailijana”oleminen kertonee jotakin näiden nuorten käsityksistä itsestään,identiteetistä, samaistumisen kohteista sekä erilaisista jäsenyyksistä (vrt.Moore 2003, 141). Nuoret eivät kuitenkaan pitäneet mopomiittitapahtumiakovin olennaisina ABC:lle tulemisen motiivina.Yhdeksän (9) prosenttia nuorista vastasi, että ABC:ltä tullaan myöshakemaan turvapaikkaa. Turvaan hakeutuminen ABC:lle tulemisen motiivinakorostui alle 18-vuotiailla vastaajilla (t=2.686, df=133.768, p=.008).Mahdollisuus tulla turvaan oli Keskimaan toimipaikoissa haastatelluillenuorille suurempi ABC:lle tulemisen syy kuin Etelä-Suomessa haastateluillenuorille (t=2.444, df=133,732, p=.016). Vaikka ABC:n rooli tämänkaltaisiinvaateisiin vastaajana on ABC:lle hakeutumisen yleiskuvassa melkomarginaalinen, on 14 nuoren kokemus kuitenkin hälyttävä. ABC on sitenetsivän nuorisotyön kenttää erityisesti Keski-Suomessa.Kuvio 13 kertoo myös jotakin aineiston nuorten sosiaalisuudestaABC:llä. Liikennemyymälöissä ylläpidetään jo olemassa olevia ystävyyssuhteita,uusien tuttavuuksien rakentaminen ei ole niinkään tärkeää. Yllättävänvähäisessä määrin ABC:n valintaan kokoontumispaikaksi vaikuttimyös niin sanottu ”ihmisten ilmoilla” oleminen. Sen näki vaikuttavanpaljon vajaa 30 % (n=154) vastanneista. ABC-tila voitaisiin määritellä toisaaltakaupalliseksi ja yksityiseksikin, toisaalta ehdottomasti sosiaaliseksija jonkin verran myös julkiseksi. Tässä yhteydessä tällaisen sosiaalisenja julkisen korostumisen ajateltiin vaikuttavan ABC:n valintaan kokoontumispaikaksi;ABC on tilana ei-rajattu, avoin muillekin ihmisryhmillekuin vain nuorille (vrt. nuorisopalveluiden tilat) ja siten ABC-ympäristössänuorten on mahdollista olla osana sitä julkisuutta mitä pidetään muidenkohdalla usein itsestään selvyytenä (vrt. Kotilainen 2007). Nuoristayli puolet (57 %, n=154) ei kuitenkaan pitänyt tämän mittaustavan perusteellatätä seikkaa niinkään merkittävänä. ABC-hengailu rinnastuu tältäosin selkeästi kauppakeskusoleiluun (vrt. Mäenpää 2005, 201.). Molemmissaympäristöissä paikka ja toiminta eivät määrity välttämättömyytenätai varsinaisena asioimisena. Ostokset ja asiointi linkittyvät enemmän

42 Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:lläolemisen oikeuttamiseen kuin tarpeiden tyydyttämiseen. Ihmisten ilmoillaolemisen vähäisyys ABC:lle tulemisen motiivina voi palautua ABC-tilanmelko rajattuun julkisuuteen. Tällaisena tilana liikennemyymälä tarjoaavain vähän erilaisten ihmisten kohtaamiseen liittyvää yllätyksellisyyttä(emt. 128). Sosiaalisuus omien ystävien kanssa pienet ostokset mahdollistavassaympäristössä muodostavat siten merkityksen ABC:lle tulemiseen.Sukupuolten väliset erot näissä motiiveissa ovat mielenkiintoisia. Oheisessataulukossa 6 on esitetty keskiarvot sekä niiden välillä todetut erot.Poikien kohdalla ABC:lle tulemisessa korostuivat tyttöjä enemmän mahdollisuuskokoontua sisätiloissa, pitkät aukioloajat, uusien kaverisuhteidenluominen, pysähtyminen autoilun tai mopoilun lomassa, tankkaus sekämopomiitit ja turva. Tytöille sen sijaan kahvilapalvelut olivat tärkeämpisyy ABC:lle tulemiseen kuin pojille.TAULUKKO 6. Miksi ABC:lle tullaan? Sukupuolten väliset erot.Pojat (ka) Tytöt (ka) TilastollineneroMahdollisuus kokoontua sisällä 3.75 (n=92) 3.35 (n=63) *Ystävien ja kavereiden tapaaminen 3.92 (n=92) 3.83 (n=63)ABC:n pitkät aukioloajat 3.73 (n=92) 3.27 (n=63) *Kahvila 3.03 (n=92) 3.46 (n=63) *Mahdollisuus ruokailla 3.12 (n=90) 2.81 (n=93)Uusien kaverisuhteiden luominen 2.13 (n=90) 1.59 (n=63) **Pysähdyspaikka autoilun tai mopoilun 3.36 (n=92) 2.56 (n=63) ***lomassaMopon tai auton tankkaaminen 3.02 (n=92) 2.29 (n=63) **Eri-ikäisten ihmisten tapaaminen2.58 (n=91) 2.33 (n=63)(”ihmisten ilmoilla” oleminen)Mopomiittiin osallistuminen 1.81 (n=89) 1.17 (n=63) **Mahdollisuus tulla turvaan kun muutapaikkaa ei ole1.69 (n=91) 1.27 (n=63) **Tulokset antavat syytä olettaa, että ABC sosiaalisena tapaamispaikkana ainakinjossain määrin määrittyy pojille harrastuneisuuden kautta (autot,mopot), vaikkei harrastuksista kysyttäessä nämä nousseetkaan juuri esille.Tytöille ABC tarjoaa ensisijaisesti kahvilakontekstin ystävien kanssa seu-

Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:llä 43rusteluun. Ikään liittyvät erot olivat samankaltaisia: nuoremmille esimerkiksimahdollisuus sisällä kokoontumiseen, mopomiitit, turvaan tuleminen,uusien sosiaalisten suhteiden luominen nousivat tärkeämmiksi kuinjo 18 -vuotta täyttäneille, jotka korostivat muita enemmän kahvilapalveluitasekä pitkiä aukioloaikoja.ABC toiminnan areenana – mistä aineksista nuoren ABC-asiakkuussyntyy? Nuorten oleilua ABC-liikennemyymälöissä tutkittiin 28 väittämänavulla. Nuoria pyydettiin arvioimaan omia kokemuksiaan asiakkuudesta,oleilusta, työntekijöiden ja muiden asiakasryhmien kohtaamisesta, nuortenkäyttäytymiseen liittyvistä asioista jne. viisiportaisen asteikon avulla.Nuoret ovat asiakkaita siinä missä muutkin 6 1579Tulen ABC:lle ensisijaisesti tapaamaan kavereita ja ystäviä 13 978Koen olevani tervetullut ABC:lle 11 2069Kohtaamiseni muiden asiakkaisen kanssa ovat aina positiivisia 92764Käyn ABC:llä, koska sen aukioloajat ovat pitkät 221463ABC:llä saa viettää aikaa, jos ostaa jotakin 162262Nuoret ovat asiakkaita siinä missä muutkin 6 1579Kohtaamiseni työntekijöiden kanssa ovat aina positiivisia 221959Tulen ABC:lle ensisijaisesti tapaamaan kavereita ja ystäviä 13 978Käyn ABC:llä, koska tarvitsen sen palveluita 231958Koen olevani tervetullut ABC:lle 11 2069ABC on kotoinen kokoontumis- ja kavereiden tapaamispaikka 182855Kohtaamiseni muiden asiakkaisen kanssa ovat aina positiivisia 92764Kohtaamiseni vartijoiden kanssa ovat aina positiivisia 133453Käyn ABC:llä, koska sen aukioloajat ovat pitkät 221463En ole havainnut ABC:llä häiriökäyttäytymistä361648ABC:llä saa viettää aikaa, jos ostaa jotakin 162262ABC:llä tapaan samanhenkisiä ihmisiä 233047Kohtaamiseni työntekijöiden kanssa ovat aina positiivisia 221959Nuoret toimivat ABC:llä hyvien käytöstapojen mukaisesti 272945Käyn ABC:llä, koska tarvitsen sen palveluita 231958Vapaa-ajan viettäminen, hengailu on ABC:llä tärkeintä411940ABC on kotoinen kokoontumis- ja kavereiden tapaamispaikka 182855ABC:llä käyminen kuuluu auto- tai mopoharrastukseen441937Kohtaamiseni vartijoiden kanssa ovat aina positiivisia 133453ABC:n työntekijät kokevat nuorten ABC-hengailun yleisesti... 274033En ole havainnut ABC:llä häiriökäyttäytymistä361648Nuoret sotkevat paikkoja432433ABC:llä tapaan samanhenkisiä ihmisiä 233047Nuoria ei haluta ABC:lle363233Nuoret toimivat ABC:llä hyvien käytöstapojen mukaisesti 272945Käyn ABC:llä, koska siellä saa olla rauhassa442432Vapaa-ajan viettäminen, hengailu on ABC:llä tärkeintä411940Alaikäiset nuoret käyttävät päihteitä ABC:llä393130ABC:llä käyminen kuuluu auto- tai mopoharrastukseen441937ABC:n työntekijät eivät halua nuoria asiakkaiksi472726ABC:n työntekijät kokevat nuorten ABC-hengailun yleisesti... 274033Nuoret häiritsevät muita asiakkaita522424Nuoret sotkevat paikkoja432433Nuorten oleilua ABC:llä pitäisi rajoittaa ilta- ja yöaikaan6518 18Nuoria ei haluta ABC:lle363233Muut asiakkaat eivät halua nuoria asiakkaiksi483418Käyn ABC:llä, koska siellä saa olla rauhassa442432Vartijat eivät halua nuoria asiakkaiksi483418Alaikäiset nuoret käyttävät päihteitä ABC:llä393130Poliisia on tarvittu tilanteiden selvittelyyn ABC:llä523117ABC:n työntekijät eivät halua nuoria asiakkaiksi472726ABC on kuin oma "olohuone"6617 17Nuoret häiritsevät muita asiakkaita522424En haluaisi hengailla ABC:llä, mutta muutakaan paikkaa ei ole6621 14Nuorten oleilua ABC:llä pitäisi rajoittaa ilta- ja yöaikaan6518 18Muut asiakkaat eivät halua nuoria asiakkaiksi0 % 10 % 2048% 30 % 40 % 50 % 6034% 70 % 80 % 9018% 100 %Vartijat eivät halua nuoria asiakkaiksiKUVIO Poliisia on 14. tarvittu ABC tilanteiden toiminnan selvittelyyn ABC:llä areena nuorten 52 näkökulmasta.4834183117ABC on kuin oma "olohuone"6617 17En haluaisi hengailla ABC:llä, mutta muutakaan paikkaa ei ole6621 14Eri mieltäEosSamaa mieltäEri mieltäEosSamaa mieltä0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

44 Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:lläKuvio 14 antaa osviittaa siitä, minkälaisia merkityksiä ABC-hengailuunliitetään. Nuoret kokivat itsensä selkeästi asiakkaiksi, jotka ostettuaantuotteita ja palvelua saavat olla ABC:llä. ABC:lle tullaan tapaamaan ystäviä.ABC on näille nuorille paikka, jonne halutaan tulla; ABC-hengailu eiole pakko muiden tilojen tai kokoontumispaikan puuttuessa. Yli puoletpiti ABC:tä kotoisena tilana, mutta nuoret näkivät tilan kuitenkin enemmänjonakin muuna kuin ”omana” tilana. Nuorten mielestä heidän asiakkuuttaanei pitäisi rajoittaa ilta- ja yöaikaan, vaikka jonkin verran nuoretkertoivat myös epäkohdista, joita nuorten oleiluun liittyy.Tämän mittarin muuttujajoukosta muodostettiin summamuuttujiakorrelaatiomatriisin avulla. Samansuuntaisia vastauksia antaneet kysymyksetryhmiteltiin yhteen ja nimettiin uudelleen. Muuttujaryhmiä saatiin viisi(5). Ryhmittelyperusteena käytettiin tilastollisesti merkitseviä korrelaatioitasekä myös sisällöllistä kuvaavuutta suhteessa uuteen muuttujaan. Uusillesummamuuttujille laskettiin muuttujajoukon yhteenlaskettu keskiarvo,jota käytettiin nuorten ABC-toiminnan analysoinnin pohjana. Taulukossa7 on esitetty uudet summamuuttujat sekä muuttujille lasketut, luotettavuuttamittaavat Cronbachin Alfa-kertoimet. Kertoimien mukaanuudelleen ryhmiteltyjä summamuuttujia voidaan pitää luotettavina. Kaksimuuttujaa, ABC:llä saa viettää aikaa, jos ostaa jotakin sekä ABC:llä käyminenkuuluu auto- tai mopoharrastukseen, eivät latautuneet selkeästi millekäänedellä esitetyistä summamuuttujista. ABC:llä käyminen kuuluuauto- tai mopoharrastukseen 36.8 prosentin mielestä. Harrastus oli yhteydessäABC:n kokemiseen omana tilana (r=.295, p=.000, n=152), jossa voidaanviettää vapaa-aikaa, mutta samalla myös käyttää tarvittavia palveluita(r=.382, p=.000, n=149;r=.266, p=001, n=152). ABC:llä tavataan myösmuita samanhenkisiä ihmisiä (r=.243, p=.003, n=150). Ostamista osanaasiakkuutta käsitellään tarkemmin myöhemmin.

Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:llä 45TAULUKKO 7. Nuorten ABC-ilmiön summamuuttujat.Nuorten asiakkuus(CA=.443)1 Nuoret ovatasiakkaita siinämissä muutkin10 Nuorettoimivat ABC:llähyvien toimintatapojenmukaisesti2 En ole havainnutABC:llähäiriökäyttäytymistäVuorovaikutussuhteetmuihin(CA=.636)11 Kohtaamisenityöntekijöidenkanssa ovat ainapositiivisia12 Kohtaamisenivartijoidenkanssa ovat ainapositiivisia13 Kohtaamisenimuiden asiakkaidenkanssa ovataina positiivisiaABC sosiaalisenatilana (CA=.645)14 Tulen ABC:lleensisijaisestitapaamaan kavereitaja ystäviä17 Vapaa-ajanviettäminen, hengailuon ABC:llätärkeintä23 Nuortenoleilua ABC:lläpitäisi rajoittaailta- ja yöaikaan(negatiivinen)25 ABC:llä tapaansamanhenkisiäihmisiäABC palveluntilana (CA=.676)16 ABC on kuin”oma olohuone”20 Käyn ABC:llä,koska siellä saaolla rauhassa19 Käyn ABC:llä.koska senaukioloajat ovatpitkät21 Käyn ABC:llä,koska tarvitsensen palveluita22 Koen olevanitervetullutABC:lleABC yhteentörmäyksientilanaCA=.736)3 Nuoria ei halutaABC:lle4 ABC:n työntekijäteivät haluanuoria asiakkaiksi5 Vartijat eiväthalua nuoriaasiakkaiksi6 Muut asiakkaateivät halua nuoriaasiakkaiksi7 Alaikäisetnuoret käyttävätpäihteitä ABC:llä8 Nuoret sotkevatpaikkoja9 Nuoret häiritsevätmuitaasiakkaita24 Poliisia ontarvittu tilanteidenselvittelyynABC:llä27 ABC:n työntekijätkokevatnuorten ABChengailunyleisestiongelmaksi28 En haluaisihengaillaABC:llä, muttamuutakaan paikkaaei ole(15 ABC:llä saaviettää aikaa, josostaa jotakin)

46 Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:lläNuorten asiakkuus ABC:llä näyttäytyy positiivisena, kun sitä katsotaannuorten näkökulmasta. Nuoret osaavat käyttäytyä, eivätkä aiheuta häiriöitä.Nuoret ovat kuin muutkin. Niin työntekijät, vartijat kuin muutkinasiakkaat koetaan positiivisesti, eivätkä kohtaamiset ole olleet juurikaanongelmallisia. ABC on nuorille enemmän sosiaalinen kuin palvelun tila.Ehkä juuri siksi yhteentörmäyksiä tai ongelmatilanteitakin jonkun verrantapahtuu, jotka nivoutuvat joidenkin nuorten aiheuttamiin häiriöihin(esim. sotkeminen, päihteiden käyttö, häiritseminen) sekä niiden selvittelyyntarvittavien tahojen kohtaamiseen. Noin kolmannes vastaajista olisitä mieltä, että nuoret ovat ryhmä, jota ABC:lle ei yleisesti haluta. Kokemuskietoutuu lähinnä työntekijöihin, sillä nuorten mielestä nimenomaantyöntekijät eivät halua nuoria asiakkaiksi ja että työntekijät kokevat nuoretongelmaksi. Pojille ja aktiivisille apsilaisille ABC oli muita enemmänsosiaalinen tila. Ikään liittyviä eroja löytyi myös. Alle 18-vuotiaat kokivatnuorten asiakkuuden positiivisemmin kuin täysi-ikäiset, joiden kohtaamisettyöntekijöiden, vartijoiden ja muiden asiakkaiden kanssa puolestaansujuivat myönteisemmissä merkeissä. ABC on nuoremmille enemmän sosiaalinentila, kun taas vanhemmalle ikäryhmälle ABC edustaa enemmänpalvelua.4.2 Asiakkuus rahankäyttönä ja oleilunaNiin vapaa-ajan kuin kuluttamisen kuin nuorisokulttuurisestakin näkökulmastaABC kokoontumispaikan valintana on mielenkiintoinen. Milesin(2003, 177) mukaan kuluttaminen antaa nuorille mahdollisuudenjuurtua yhteiskuntaan, tulla siitä osalliseksi. Sen tarkoitus ei ole vain tehdäelämästä helpompaa tai mukavamaa; se luo merkityksiä, jotka edistävätjärjestyksen ja tarkoituksen rakentamista (hallinnan tunne) jokapäiväisessäelämässä. (Miles 2003, 176) Toisaalta kulutus on myös eksklusiivista;taloudellinen riippuvaisuus vanhemmista/ työttömyys vs. kuluttamiseneetos (emt. 178). Kuluttamisen merkitys nousee suureksi, koska tällaistaosallisuuden mahdollisuutta ei välttämättä muilla elämänalueilla ole. Tietyntyyppinenkuluttaminen on nähtävissä yhdeksi pysyvyyttä (vaikkakinehkä hetkellisesti) rakentavaksi tekijäksi.

Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:llä 47Kuluttaminen ja rahankäyttö yleensäkin ovat jatkuvassa liikkeessänuorten elämässä, niiden ympärillä kamppaillaan itsekontrollin ja nautinnoilleantautumisen välillä. Näin ollen suhtautuminen kuluttamiseen eiole pysyvää ja se voi muuttua iän myötä. (Autio 2006, 11.) Nuoret kuluttajinauusintavat kuluttamisen kulttuurista kertomusta, jota ilmentävätharkitsevuuden, tunteiden kurissapitämisen ja järkevän toimijuudenkorostaminen. Siitä huolimatta vastuullinen nautinto nähdään sallittuna(Autio 2006, 126-127), sillä nuorelle kuluttajalle perustarpeiden tyydyttäminenei riitä; kulutus liittyy kiinteästi elämäntyyliin ja yhteisöllisyyteen(Myllyniemi, Gissler & Puhakka 2005, 27).Nuoret kertoivat kuluttavansa rahaa ABC:llä käydessään maksimissaannoin 10 euroa (kh= 10.887, n=150). Nuoret vastasivat kysymykseenuseimmiten ”haarukkana”, joka koodattiin tilasto-ohjelmaan maksimiarvonmukaan (taulukko 8).TAULUKKO 8. Nuorten rahankäyttö ABC:llä% N1-5 euroa 48 726-10 euroa 32 3211-20 euroa 14.7 22yli 20 euroa 5.3 8Rahankäytön perusteella voidaan todeta, että nuorten kertaostosten rahallinenarvo on melko pieni. Lähestulkoon kaikki vastaajat kuitenkin kuluttavatmuutaman euron jokaisen ABC:llä käymisen yhteydessä. Kun suurinosa tähän haastatelluista nuorista oli aktiivisia apsilaisia, on nuorten rooliasiakasryhmänä melko merkittävä jo euromääräisestikin. Aktiivisten ABCkävijöidenja piipahtajien kertamääräinen rahankäyttö ei eronnut toisistaanmerkittävästi (t=.241, df=146, p=.810), mikä kertoo siitä, että aktiivisetABC-hengailijat eivät käytä rahaa sen vähempää kuin piipahtajatkaan.Nuoret ostavat ABC:llä käydessään melko tasapuolisesti kahvia, ruokaa,makeisia ja energiajuomia. Alkoholia, tupakkaa sekä bensaa ostetaanvähemmän. Tytöt ja täysi-ikäiset ostavat jonkin verran enemmän kahvia,

48 Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:lläpojat ja alle 18-vuotiaat puolestaan energiajuomia. Piipahtajia kiinnostaaruoka, aktiivisia apsilaisia energiajuomat sekä bensiini.Haastateltujen työntekijöiden mukaan nuorten keskiostokset ovatyleensä hyvin pieniä ja nuoret ostavat pääasiassa hampurilaisia, energiajuomia,virvoitusjuomia makeisia ja joskus myös kahvia. Ostoja tehdäänkäynnin aikana useita ja ostoksista välittyy heti, tässä, nyt -ajattelu – nuorethyödyntävät ostamansa palvelun/tuotteen usein heti. Market-palvelujenkäyttäminen on suositumpaa kuin ravintolan. RAY:n pelikoneet ovatäärimmäisen suosittuja nuorten keskuudessa kaikissa liikennemyymälöissä.Nuorten suosimat paikat liikennemyymälän tiloissa ovat kaikkiallauseimmiten pelikoneiden lähistöllä olevat pöydät sekä piha-alue terasseineen.Ostokäyttäytymisen pitkäkestoisuus on työntekijöiden näkökulmastahankala asia: ”Kun ne kuleksii siellä niinku ja sitten kun on tapahtunu näpistyksiäja muita niin sit niitä on vähän niinku seurattava. Niin niin sittenhuomattavasti lisää työtä ja sit saatetaan ostaa se yks tikkari vaikka kuletaantuolla marketissa niinku se tunti suunnilleen joskus.. niin se ei oo ihan välttämättäniinku pitäs.” Oikeus oleilla lunastetaan usein pienellä ostoksella,mutta nuorten asiakkuus on myös hengailua ABC-myymälöissä, ilmanostopakkoa. Hengailuksi työntekijät luonnehtivat toimintaa, jossa nuoret”kuluttavat aikaa jutellen, pöydissä istuen, syövät panineja ja juovat kahvia/energiajuomia.” tai ”(…) nää nuoret syömässä että, ja syövät siinä sitten. Jane on aika paljon niin ku treffaavat siinä ja ovat kaveriporukassa niissä Hesenpöyvissä viikonloppusin varsinkin että, kesällä ehkä enemmän.(…)” ja ”(…)Mut se, että nuorilla on just se, et ollaan just sen ikäsiä mitä mainitsit, nähdäänkavereita tai sit se on enemmän semmosta hengailua ja käydään kahvillaja seurustellaan ja jutellaan, pelataan korttii tai pelejä, mitä vaan että justnäis nuoris aikuisissa.” Toisaalta hengaaminen voi olla vain oleilua: ”et ostetaanhalvin energiajuoma mitä löytyy ja sit tullaan sen varjolla oleskelemaan[sit noit pelejä pelaamaan]. Et ei oo varsinaisesti se, että tänne oikeesti tultaishirveemmin syömään tai mitään muuta tekemään.” Hengailu määritetäänABC:llä samanlaiseksi kuin muissakin tiloissa. Nuorten oleilu on useinvilkkautta, liikettä, jutustelua, naurua, viihtymistä ja viihdyttämistä, mikätapahtuu ihmisjoukon, yhteisen katon ja tilan tarjoamien mahdollisuuksi-

Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:llä 49en viitekehyksessä (Mäenpää 2005, 202). Jotkut ABC:t toivottavat nuortentervetulleiksi myös hengailemaan: ”Eihän se välttämättä huono asia oo,et ne täällä on, jos, jos niin ku käyttäydytään kunnolla ja jos vaikka ajatellaanjotakin meidän palveluita eikä, eikä sekään oo ehkä se pääasia, vaan se,että saatas se käytös sellaseks et me jaksettais elää yhessä niitten kanssa. Eikä se,et talvipakkasella, et jos ei oo paikkaa missä olla, niin onhan tää hirveen hyvävaihtoehto, mut sillo ne, ne sovitut käytöstavat ja muut yhteiset säännöt pitäisolla tosi selkeet, puolin ja toisin niit pystyy noudattamaan.”Sosiaalisena tilankäyttönä ABC näyttäytyy hyvin samankaltaisena kuinkauppakeskukset. Molempia määrittävät tietty leikillisyys ja se, että pelitkiinnostavat. Mäenpään (2005, 202) mukaan edes pelit eivät kuitenkaanole oleilun ydin. Tärkeintä on oleilu itsessään, mutta hengailu ei välttämättätarkoita paikoillaan olemista. ABC-ympäristössä tärkeimmäksi nousevatsosiaaliset vuorovaikutussuhteet oleilun viitekehyksessä. Pelit ja muuttoiminnot ABC:llä palvelevat yhdessäoloa. Vaikka ABC:lle tulemisen keskeinenmotiivi onkin ystävät ja siihen liittyvä seurustelu, yhdessä olo,nuorten kokemus omasta asiakkuudestaan oli vankka. ABC-asiakkuus onsiten jotakin enemmän kuin vain ostaminen ja palvelujen käyttö tai edesrahan kuluttaminen. Nuorten asiakkuus saa oikeutuksensa euroista, muttasen mieli on muualla. Kuluttaminen ei kerro nuorten kohdalla hyväosaisuudesta:kuluttaminen ei tee nuorista kuluttajakansalaisia, joilla olisi todellistataloudellista valtaa (Miles 2003, 179).Rahankäyttö jokaisella ABC-kerralla tekee nuoresta asiakkaan, vaikkaABC:lle tulemisen pääasiallinen motiivi onkin sosiaaliseen kanssakäymiseenpainottunut ystävien tapaaminen sekä tarve kokoontua vapaamuotoisestisisätiloissa. Nuorten mielestä (62 %) ABC-hengailu vaatii ostotapahtuman(ka=2.66, kh=1.25, n=152). Ostamisen myötä nuoret paitsi kuluttavatABC:n palveluita ja siellä myytäviä tuotteita, he myös ”lunastavat”oikeuden käyttää liikennemyymälän palveluna ABC-tilaa. Tämä asiakkuudenaspekti oli yhteydessä toisaalta mielipiteeseen nuorten asiakkuuden samanlaisuudestasuhteessa muihin (r=.191, p=.018, n=152), ystävien ja kavereidentapaamiseen (r=.200, p=.014, n=151) sekä ABC:n rauhallisuuteen(r=.161, p=.049, n=150) eli toisin sanoen sellaisiin myönteisiin piirteisiin,jotka korostavat ABC:n asemaa nuorten vapaa-ajan vietossa sosiaa-

50 Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:llälisena areenana. Voidaan siis ajatella, että ”normaali asiakkuus” sisältää itsessäänsosiaalisuuden; asiakkuus ABC-liikennemyymälässä on siten vahvastisidoksissa ystävien kanssa olemiseen. Nuorten mielestä tämä on luonnollinenosa asiakkuutta ja on tosi myös muiden asiakasryhmien kohdalla.Toisaalta tilankäytön lunastaminen liittyi joihinkin negatiivisempiin arvioihinABC-ilmiöstä. Arviot siitä, että oleilun mahdollisuus on ostettava,oli yhteydessä näkemyksiin, että nuoria ei haluta ABC:lle (r=.163, p=.015,n=152), ABC:n työntekijät eivät halua nuoria asiakkaaksi (r=.168, p=.039,n=159) ja ABC:n työntekijät kokevat nuorten ABC-hengailun yleisestiongelmaksi (r=.202, p=.013, n=152).Nuorista 97.4 % oli sitä mieltä, että ABC:llä ollessaan he ovat asiakkaita.Ostaminen, euron tai kahden kuluttaminen miellettiin usein asiakkuudenpohjaksi. Tämä näkemys tuli erittäin vahvasti esille nuorten haastatteluissa.Perustelut asiakkuuden kokemukselle nostivat esille osto- ja maksutapahtumansekä rahankäytön yleisesti (102):”Koska ostan tuotteita/palvelua.” (tyttö, 18 v.)”Siksi kun ostan, olen asiakas.” (poika, 23 v.)”Olen maksava asiakas.” (tyttö, 20 v.)”Rahaa tulee kuitenkin käytettyä.” (poika, 17 v.)Muutaman nuoren perustelut käsittelivät asiakkuutta laajempana konstruktionakuin vain ostamisena tai rahankäyttönä (20). Näissä kommenteissaasiakkuus todennäköisesti pohjautuu tavalla tai toisella myös tuotteidentai palveluiden kuluttamiseen, mutta asiakkuus on jotakin, mikäsyntyy koko ABC-kontekstista. Tällöin liikennemyymälöiden tilat ja piha-alueetmuodostavat jo portin asiakkuuden syntymiselle ja siten tiloissaoleilusta, hengailusta tulee asiakkuutta, kun se tapahtuu esimerkiksi ABCliikennemyymälöidenkohdalla palveluorganisaatioksi ajatellussa ympäristöstä.Palveluiden käyttäminen kattaa myös tilan ja ne aineettomat asiat,joista ABC-ympäristö muodostuu. Asiakkuus on itsestäänselvyys. Tämäntyyppisessäasiakkuudessa on mahdollista etsiä myös merkityksiä siitä, ettäasiakkuus pitää sisällään ”asiakas on aina oikeassa” -ajattelua - asiakkuusoikeuttaa palvelun käyttämisen, saamisen, palveltavana olemisen.

Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:llä 51”Kaikki on asiakkaita.” (poika, 17 v.)”Minua palvellaan hyvin.” (poika, 20 v.)”Saan palvelua.” (tyttö, 15 v.)”Pelkkä oleminen riittää.” (poika, 14 v.)”Koska käytän ABC:n tarjoamia palveluita.” (poika, 20 v.)”Olen vaan asiakas, kun olen täällä.” (tyttö, 15 v.)Jos nuorten asiakkuus lähtökohdiltaan on tämänkaltainen, on mahdollista,että laajempana kokonaisuutena se poikkeaa aikaisempien sukupolvienasiakkuuskäsityksestä tai esimerkiksi liiketoimintaympäristön käsittämästäasiakkuudesta. Kun nuoret ABC- tai muussa kaupallisessa kontekstissakäyttäytyvät tämän asiakkuuskäsityksen pohjalta, syntyy ”harmaa tai villi”alue, jossa asiakkuuksista neuvotteleminen on vielä kesken. Tällaisessatilanteessa rajoja kokeillaan ja yhteentörmäyksiäkin ehkä syntyy. Vainkaksi (2) nuorta koki olevansa ABC:llä muussa roolissa kuin asiakkaana,mikä on toisaalta varsin yllättävää. Heidän mielestään asiakkuuden statuksensaavuttaa vasta, kun ostaa tai toimii muuten ”normiasiakkaan” tavoin:”En osta mitään.” (poika, 17 v.)”Koska olen täällä aina.” (poika, 21 v.)Ennakko-oletuksissa useamman nuoren ajateltiin määrittelevän ABC-hengailunei-asiakkuutena. Nuorten käsityksissä asiakkuus on konkreettisestirahankäytölle perustuvaa, mutta se sisältää myös tämän tapahtuman ylittäviäelementtejä, joista oleilu on yksi. Toisaalta asiakkuus ABC:llä on tiukastisidoksissa ympäristöön, joka mahdollistaa nuorten sosiaalisen verkostonrakentamisen ja ylläpidon. Kuten edellä jo todettiin, ABC tarjoaanuorille kokoontumispaikan nimenomaan sille omaehtoiselle, vapaallesosiaalisen vuorovaikutukselle, jota nuoret palveluna pitävät yleisesti ottaenerittäin tärkeänä. Työntekijät sen sijaan pitivät nuoria useimmin juuriei-asiakkaina. Heidän näkökulmastaan nuoret erottuvat muista asiakkaistakäyttäytymisen perusteella. ABC:lle tullaan viettämään vapaa-aikaa, hengailemaanyhdessä kavereiden kanssa.

52 Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:lläHaastateltujen työntekijöiden joukossa oli toisaalta havaittavissa myöseroavaisuutta sen suhteen, nähtiinkö hengailu positiivisena (Keskimaa 2,HOK-Elanto 1) vai negatiivisena (Keskimaa 5, HOK-Elanto 3) ilmiönä.Yksi negatiivisen ilmapiirin ABC korosti kuitenkin, että vallitseva jännittynyttilanne on ongelma, ei nuorten hengailu sinänsä. Molemmissa ryhmissäoli mukana ABC-liikennemyymälöitä sekä Keskimaan että HOK-Elannonalueelta. Erilaiset suhtautumistavat eivät siten ole eroteltavissa jyrkänalueellisesti. On todennäköistä, että liikennemyymälän sijainti vaikuttaakuitenkin vahvasti siihen, millaisia nuoria ABC-asiakkaina on ja missämäärin nuorten asiakkuuteen puututaan. Keskustojen lähistöllä sijaitsevatliikennemyymälät saattavat houkuttaa ihmisiä enemmän kuin ABC, jonneon matkustettava mopolla tai autolla. Samoin jos ABC nousee alueelle,jossa kauppakeskusmaisia ympäristöjä kaupunki- tai kylämiljöössä ei ole,ABC:stä voi muodostua lähialueiden asukkaiden luonteva kokoontumispaikka.Tässä haastatteluaineistossa sijainti näyttäisi olevan yksi mahdollinenselittävä tekijä ABC:n rauhallisuudelle suhteessa nuorten ilmiöön. Sijainnillaoli vaikutusta myös nuoren kävijäkunnan ikäjakaumaan. Toinenilmiön hektisyyttä varioiva muuttuja tässä selvityksessä oli ABC:n uutuus.Vasta-avatuissa liikennemyymälöissä toimivat käytännöt, henkilöstön yhteisetlinjanvedot sekä yleiset pelisäännöt nuorten kanssa ovat usein vastamuotoutumassa, joten yhteentörmäyksiä voi sattua enemmän kuin toimintamuodoiltaanjo vakiintuneemmassa ympäristössä. Nämä tekijät eivätkuitenkaan voi pelkästään olla positiivisen ilmapiirin rakentajia, mutta nemuodostavat portin asiakaskunnalle, jonka myötä asiakkaat ehkä valikoituvattarkemmin. Positiivisen suhtautumisen liikennemyymälöissä esimerkiksinuorten keski-ikä näyttäisi olevan korkeampi kuin muissa myymälöissä,lähellä 20 ikävuotta. Tästä huolimatta henkilöstön asennoituminen,panostus asiakaspalveluun ja myönteinen suhtautuminen nuoriin asiakkainaovat tärkeinä osa-tekijöinä tarpeellista ottaa haltuun, jotta ABC:stä rakentuisimielekäs palvelukokonaisuus kaikille.4.2.1 Nuorten ryhmärämäABC-ympäristön rooli nuoren vertaisryhmätoiminnan kontekstina vahvistaailmiön tarkastelu usealla eri mittarilla. Haastateltuja nuoria pyydet-

Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:llä 53tiin luettelemaan ne ABC-liikennemyymälät, joissa he käyvät (ABC-toiminnanverkosto, s. 18-20). Samassa yhteydessä nuoret kertoivat, käyvätköhe näissä paikoissa yksin, kavereiden vai perheen kanssa. ABC:llä käydääneniten ystävien ja kavereiden kanssa, kuten taulukko 9 osoittaa. Jonkinverran nuoret käyvät nimeämissään liikennemyymälöissä yksin ja perheenkanssa, mutta ABC:t ovat ensisijaisesti tässä selvityksessä tavoitetuillenuorille paikka, jonne mennään yhdessä oman kaveripiirin kanssa.TAULUKKO 9. Kenen kanssa ABC:llä käydään?Missä ABC:llä käyt? Yksin Kaverin kanssa Vanhempien/perheen kanssaHirvaskangas 6+0 19+9 3+6+2Ilola 3+0 20+0+1 2+0Keuruu 1+0 15+0+1 1+0+1Keljonkangas 2+2 8+12+2 1+4+0Nihtisilta 3+0 15+1 0+0Palokka 3+1+1 22+12+6 4+1Vaajakoski 2+2+1 12+2+9 0+0+3Viitasaari 1+1 18+3 1+1Tuomarinkylä 2+1 9+5 0+0Muut 3+4+3 4+21+9 1+2+4Taulukon 9 ensimmäinen luku viittaa niiden vastaajien määrään, jotkamainitsivat kyseisen ABC-liikennemyymälän ensimmäisenä. Toinen luku(+ -merkin jälkeen) viittaa vastaajiin, jotka mainitsivat kyseisen ABC:ntoisena ja kolmas luku vastaajiin, jotka mainitsivat kyseisen ABC:n kolmantenaomaa ABC-verkostoaan nimetessään. Esimerkiksi niistä nuorista,jotka nimesivät Hirvaskankaan ensimmäisenä, kuusi vastaajaa käy Hirvaskankaallayksin, 19 kaverin kanssa ja 3 vanhempien kanssa. Niille nuorille,jotka nimesivät Hirvaskankaan toisena ABC:nä omassa verkostossaan, yksinABC:llä ei käy yhtään, 9 käy kaverin kanssa, 6 vanhempien kanssa jne.Nuoret tulevat ABC:lle nimenomaan ryhmissä. Nuorten ryhmienkoko vaihtelee huomattavasti, jopa 20 ihmisen ryhmissä ABC:llä käydään.Yli puolet vastanneista (50.3 %) käyvät ABC:llä 1-4 hengen kanssa. Selvityksessäpyrittiin kartoittamaan pintapuolisesti nuorten ryhmien raken-

54 Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:llänetta. Rakenteesta haluttiin selvittää ryhmien koko, minkälaisia vertaissuhteitaryhmät pitävät sisällään sekä ryhmien sukupuoli- ja ikäjakaumaa.Taulukkoon 10 on koottu nuorten näkemyksiä omista ryhmistään.TAULUKKO 10. Nuorten ryhmien rakenne.Ei yhtään Yksi Muutama UseitaLäheinen ystävä (n=145) 0.7 20.7 53.1 25.5Kaveri (n=141) 9.9 13.5 48.9 27.7Tuttu (n=130) 38.5 19.2 31.5 10.8Tuntematon (n=133) 80.5 5.3 12.8 1.5Tyttö (n=137) 6.6 19 43.1 31.4Poika (n=142) 4.9 12.7 36.6 45.8Alle 15-vuotias (n=131) 65.6 6.1 17.6 10.715-17-vuotias (n=134) 25.4 11.9 32.1 30.618-23-vuotias (n=139) 18.7 16.5 41.7 2324-vuotias tai yli (n=130) 70.8 11.5 12.3 5.4Läheisten ystävien ajateltiin sisältävän vertaissuhteita, jotka ovat läheisiä,vastavuoroisia, kahdenvälisiä (ks. esim. Salmivalli 2005, 137-138) ja luottamuksellisia.Kaverit määriteltiin tässä ystäväpiiriin kuuluviksi, muttanäitä suhteita ei käsitetä niin läheisiksi kuin ystävyyssuhteita. Lisäksi kahdenvälisyyspuuttuu, kaverit voidaan määritellä Salmivallin (2005, 138)mukaan pienryhmäksi, joissa nuori viettää aikaa. Tutut eivät varsinaisestikuulu ystäväpiiriin, mutta heidät tunnetaan tai tiedetään jollakin tasolla.Nuorten mukaan ABC:llä hengaillaan ryhmässä, johon kuuluu lähes poikkeuksettaläheisiä ystäviä, usein enemmän kuin yksi. Kaveristatuksella ryhmissäoli ihmisiä melko paljon, sen sijaan tuttuja ihmisiä jonkin verran vähemmän.Vain noin viidennes nuorten ryhmistä sisälsi nuorelle itselleenentuudestaan tuntemattomia ihmisiä. Ryhmät koostuivat melko tasapuolisestitytöistä ja pojista, samoin ryhmien ikäjakauma vastasi aineiston nuortenikäjakaumaa. Ryhmien rakenne on yhdensuuntainen edellä tehtyjenhavaintojen kanssa; ABC-oleilu on yhdessäoloa, seurustelua ja sosiaalistavuorovaikutusta nuorelle itselleen läheisen, ystävyys- ja kaverisuhteistakoostuvan viiteryhmän kanssa. On mahdollista, että tuntemattomiakinjoskus ryhmään ”eksyy”, mutta uusia sosiaalisia suhteita ei ABC:lle tul-

Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:llä 55la tarkoituksellisesti luomaan, kuten edellä jo todettiin. Kun nuorten vertaisryhmiäon tutkittu, ystävyyssuhteiden ja kaveriporukoiden lisäksi kolmantenanuoren samaistumisen kohteena on pidetty laajempaa joukkoatai alakulttuuria. Alakulttuurien voidaan ajatella perustuvan enemmänkinsosiaaliseen maineeseen kuin keskinäiseen vuorovaikutukseen ja yhdessävietettyyn aikaan (Salmivalli 2005, 138). On tulkinnanvaraista, halutaankoABC-hengailijoita kutsua omaksi alakulttuurikseen, mutta ABC-liikennemyymälöidenhoukuttelevuus sekä ilmiön valtakunnallinen samankaltaisuusviittaavat joka tapauksessa siihen, että kyseessä on ”joukko”, johonvoidaan samaistua riippumatta siihen käydäänkö ABC:llä Helsingissävai Rovaniemellä. Myös IRC-Gallerian ABC-yhteisöjä on perustettu kattavasti.Kaikkein laajimmillaan koko nuoreksi määritelty ikäryhmä voidaannähdä omana alakulttuurinaan (ks. esim. Koskela 2009).Nuorista puhutaan ja tämänkin tutkimuksen aineistossa puhuttiinusein ryhmänä, mutta ABC-nuorten määrittäminen ryhmäksi on problemaattista.Kopakkalan (2005, 36) mukaan ryhmän tunnusmerkkeinä voidaanpitää muun muassa yhteisen tavoitteen olemassa oloa, vuorovaikutustasekä käsitystä ryhmän jäsenistä. Edellä kuvattiin ABC:llä kohdattujennuorten sosiaalisten ryhmien rakennetta, jonka puitteissa oman kylänABC-nuorten ryhmä muodostuu usein ystävyyssuhteiden ympärille. Toisaaltanuorten muodostamia ryhmittymiä voitaisiin kutsua myös satunnaisiksitai posttraditionaalisiksi ryhmiksi (emt. 32-33). Osallistujat ABC:lläkulloisessakin ajassa ja paikassa voivat olla satunnaisesti valikoituneita, ennaltaarvaamaton joukko nuoria, jotka ovat tilassa toteuttamassa pääasiassaomia henkilökohtaisia tavoitteitaan. Nuoria ABC:llä määrittävät toisaaltayhteiset tavat tai yhteinen intressi olla ABC-tilassa sekä samanhenkisyysja hetkellinen yhteisyys. Tällaisia posttraditionaalisia ryhmiä leimaa tietynlainensitoutumattomuus, ryhmään kuuluminen ilman jäsenyyttä. Vuorovaikutusryhmässä olijoiden kesken ei välttämättä ole kovin runsasta vaanyhteisyys rakentuu ennen muuta yhteisen kontekstin, motivaation ja ehkäyhteisten arvojen pohjalta. (Emt. 88.)ABC:llä käy monenlaisia nuoria. Myös paikan päällä muodostuvat ryhmätovat todennäköisesti erilaisia. Nuorten ryhmäilmiössä voi yhtä aikaaolla läsnä piirteitä enemmän tai vähemmän kiinteistä ryhmistä. Suuren

56 Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:lläryhmämuodostelman sisällä voi olla olemassa monentasoisia, keskinäisiävuorovaikutussuhteita. Nuorten lojaalius tai solidaarisuus toisia kohtaantai käyttäytymisen muodot eivät synny yhteisestä elämänvaiheesta, tiiviistäryhmäsuhteista vaan ne ovat todennäköisesti enemmät riippuvaisia yksilöllisistätekijöistä.4.2.2 ABC-hengailu = ongelma?Työntekijöiden kokemus oli, että alle 18-vuotiaissa on enemmän hengailijoitaja siten myös ongelmia. Parikymppiset ovat jo oikeita asiakkaita:”(…) kaheksantoista, kakskymmentä ikäsiä tai ne tosiaan käy vaan ostoksilla(naurua), että ei ne jää tänne sillai olemaan yleensä.” Nuorten asiakkuuttaleimaa vahvasti ryhmä. Nuoret tulevat ABC-myymälöihin ryhmissä, hepelaavat ryhmissä, he tekevät ostoksia ryhmässä ja he usein vielä kuluttavatostoksensa yhtenä ryhmänä. Ryhmäasiakkuudeksi voitaisiin nimittäätämänkaltaista ilmiötä, jossa yksi ostaa/tekee/toimii ja muut seuraavattai osallistuvat välillisesti toimintaan. Nuorista tekee uhkaavan usein juuriryhmä. Vertaisryhmässä oleminen ja siinä toimiminen on kuitenkin lapsenja nuoren sosiaalisen kehityksen ja sosiaalistumisen näkökulmasta hyvintärkeää. Aikuiset ovat huolissaan yhtäältä siitä, jos nuorella ei ole lainkaanikätoverisuhteita, toisaalta siitä, että nuori viettää paljon aikaa ystäviensäkanssa. ABC-ympäristössä nuoret ryhmässä ovat haastateltavien mukaanerityisen ongelmallisia. Joidenkin näkemysten mukaan kodin ulkopuolinensosialisaatio on kuitenkin mitä suuremmassa määrin ryhmäprosessi, eikahdenkeskisten vuorovaikutustilanteiden tulosta (Salmivalli 2005, 171).Aikuisten ryhmän välittämä kuva kulttuurista ei välity lapsille ja nuorillesuoraan, vaan informaatio välittyy vertaisryhmän kautta. Omassa ryhmässäännuoren tavoitteena on olla menestyksekäs vertaisryhmänsä jäsen,mutta ryhmä ei vain yhdenmukaista jäseniään. Ryhmässä esiintyy erilaisiasisäisiä statuksia ja rooleja, joiden myötä joissakin asioissa ryhmässä myöserilaistutaan suhteessa kokonaisuuteen. (Emt. 171-174.)Nuorille tyypillisenä käyttäytymisenä nähtiin haastatteluissa jossainmäärin auktoriteettien (työntekijöiden) uhmaaminen, jonka oletettiinjohtuvan nuorten omassa sosiaalisessa ryhmässä syntyvästä tarpeesta näyttäätai osoittaa vertaisryhmälle oma asema. Työntekijän sanoin kysymys

Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:llä 57on ” Et se on vähän niinku kilpailua, että kuka pystyy olemaan pisimpäänsiellä ja huomataanko vai eikö huomata ja.. että siinä, että sitä ei sitten niinkun..henkilökuntaa ei siinä asiassa niinku uskota, et se on kiellettyä.” Sukupuoltenvälillä on haastateltavien mukaan eroja käyttäytymisessä: ”No siistytöt ei ole yhtä pahoja suustaan sillai ainakkaan suoraan ,nehän nyt vain hyriseetuolla ja kikattelee, mutta pojat on sitten,että ne just jotka sanoo niin nesitten on aika… sieltä tullee aika kovvaakin tekstiä sen ikäisten suuhun (…).”Toinen tulkinta ryhmäkäyttäytymisestä oli muiden aikuisten testaaminen,olettamus, että tällaisessa vapaassa tilassa voidaan tehdä mitään vain.Nuorten sosiaaliset ryhmät ja niihin liittyvä oman statuksen testaaminennäkyy ABC:llä myös karkeana kielenkäyttönä, vastaansanomisena, riidanhaastamisena suhteessa työntekijöihin. On mahdollista, että tämänkaltaisenkäyttäytymisen tarkoitus on ehkä tiedostamattakin palvella ”altavastaajaksi”asetellun ryhmän oman ryhmäidentiteetin muotoutumista. Syntyysisäpiirijuttuja, yhteisiä kokemuksia toisen ryhmän kustannuksella(työntekijät), joka edelleen ylläpitää rajoja ryhmien välillä. Oman kulttuurinvaaliminen tiivistää yhteisöä ja ehkäisee sen sulautumista valtaapitävienryhmään (vrt. Kopakkala 2005, 38.) Äänekäs sosiaalinen kanssakäyminenvoi olla osittain samaa ilmiötä. Toisaalta ryhmäkäyttäytymisen muuttuminenröyhkeydeksi tai loukkaamiseksi ei voi olla edes näin käsitettynä hyväksyttävääja siihen pitää puuttua. Mikäli nuorten ryhmä määrittyy hetkessäolevaksi, enemmän satunnaiseksi kuin pysyväksi ryhmäksi, on häiriöihinpuuttumisen henkilökohtaisuus entistä tärkeämpää.Työntekijöiden kuvailema nuorten käyttäytymismalli liittyy usein pelikoneillapelaamiseen ja siihen liittyvään ikärajavalvontaan. Tässä tutkimuksessakohderyhmänä olivat 15-23-vuotiaat nuoret, mutta osittainhankaluuksia päivittäisessä liikennemyymälätyöskentelyssä tuottavatalle 15-vuotiaat nuoret, jotka pyrkivät pelaamaan rahapelejä. Työntekijätodottavatkin uuden pelikoneikärajan 18 vuotta tuottavan selkeyttä ikärajavalvontaan.Arpajaislaki (1047/2001) on uudistumassa ja hallituksen esityksenmukaan yleiseksi alaikärajaksi arpajaislakiin on tulossa 18 -vuottanykyisen 15-vuoden sijasta (HE 96/2008, 7). Täysi-ikäisillä on usein henkilöllisyystodistusmukanaan, joten iän todistamisesta ei aiheudu tulkinnallisiaerimielisyyksiä. Toinen valvontaa edellyttävä asia on nuorten, ala-

58 Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:lläikäisten tupakointi ja yhdellä ABC:llä myös alkoholin käyttö, jotka pyritäänpitämään aisoissa myös ABC:n piha-alueella. Yhdellä liikenneasemallaongelmia on tullut jonkin verran alaikäisten alkoholin ja tupakan ostoyrityksistä.Nuorten käyttäytymistä leimaavat kaikilla ABC-asemilla kohdattujentyöntekijöiden myös äänekkyys ja sotkeminen; ”Mut sitten kunniitä ostetaan niin sit myö kyllä nähää mitä ne on ostanu, et ne on leviteltysemmosiksi pieniksi palasiksi tänne pitkin, pitkin tota tiloja että..” Kolmaslaajasti esille otettu ongelma nuorten kanssa on evästäminen. Nuoret ostavatkaupan puolelta tuotteita ja yrittävät syödä sen ravintolan puolella.Valvontaan ja asian selittämiseen, evästämisen lopettamiseen kuluu aikaa.Vain yksi liikennemyymälä toi esille, että tätä esiintyy mutta siihen ei ollapuututtu, vaikka siitä ei tykätäkään. Liikennemyymälä on toinen kahdestanuoriin positiivisesti suhtautuvasta ABC:stä. On mahdollista, että nuortenasiakkuuden omaleimaisuus yritetään tätä kautta ottaa tietyllä tavallahuomioon.Neljäntenä mainittuna asiana esille tulivat erilaiset liikennekäyttäytymiseenliittyvät vaaratilanteet, joita ABC-liikennemyymälöiden piha-alueillaon tapahtunut. Nämä johtuvat työntekijöiden mukaan siitä, kun suurijoukko nuoria kokoontuu mopoineen ja polkupyörineen ABC:lle eikäautoilijoita aina muisteta varoa. Parina yksittäisenä mainintana esiin nostettiinmyös varastelu.4.2.3 Sosiaalinen maine häirikköinäPääsääntöisesti haastatellut ABC-liikennemyymälätyöntekijät olivat sitämieltä, että suurin osa nuorista käyttäytyy hyvin, vain yksi haastateltava olisitä mieltä, että hyvin käyttäytyvät nuoret ovat nuorten joukossa vähemmistönä.Muutama työntekijä toi esille sen, että vaikka nuorten joukostahäiriköt on mahdollista yksilöidä, suhtautuminen nuoriin yleistyy kuitenkinhelposti: ”Kyllähän sitä pystytään…. tavallaan, mut ei voi yleistää, että,ett mut onhan siellä ne tietyt, tietyt pojat ja tytöt, jotka niitä aiheuttaa ettätota, ei voi yleistää, mutta äkkiä se vaan yleistyy.” Toinen haastateltava onmielipiteessään jyrkempi: ”Kyl se on niin, et se on joko tai. Et joko se ryhmäkäyttäytyy hyvin, tai sit joukossa tyhmyys tiivistyy ja ne kaikki käyttäytyy ihansamalla tavalla.” Jyrkkyyttä oli nähtävissä myös kommenteissa, joissa ko-

Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:llä 59rostettiin hyvin käyttäytyvien nuorten pientä määrää: ”On, onhan siis sieltiet sä on aivan hirveitä tyyppejä siellä niin kuin osa, niin totta kai sinne ihanmuutama mukavakin mahtuu joukkoon, et käy asioimassa ihan mukisemattamitään ja ihan asiallisesti. Et kai se on se luonnekysymys se, miten se murrosikäsiitä etenee että. Se on ihan jees, mutta 80% on jotakin aivan kauheeta.(…) Kai ne muuten ihan normaalii teinisakkii on? Häiriökäyttäytyvää [naurua].”Häiriöiden aiheuttaminen tulkitaan nuorille tyypilliseksi käyttäytymiseksi,joten sosiaalisen maineen olemassaolo on todellisuutta. Yksittäisenä,muista haastatteluista poikkeavana näkemyksenä näin jyrkkä vastakkainasetteluei kerro koko kuvaa ABC-nuoriin suhtautumisessa, mutta sevahvistaa kuvaa nuorten ryhmään liitetystä sosiaalisesta maineesta.Haastateltujen nuorten mielissä ABC-hengailu ei ole kovin häiriökeskeistä,noin kolmannes (32.9 %) on havainnut häiriöitä ABC:llä ollessaan(kuvio 15). Näiltä nuorilta tiedusteltiin vielä, millaisia häiriöitä ABC:lläon tapahtunut. Kuviosta nähdään nuorten arvioiden jakauma.Meluaminen37,516,745,8Paikkojen sotkeminen5013,936,1Alkoholin käyttö54,211,134,7Nuoret häiritsevät työntekijöitä57,417,625Nuoret häiritsevät vartijoita66,211,822,1Ei lainkaan/vähänRiidat ja/tai tappelut60,618,321,1EosNuoret häiritsevät muita asiakkaita58,820,620,6PaljonTyöntekijät häiritsevät nuoria72,118,316,1Vartijat häiritsevät nuoria70,114,914,9Muut asiakkaat häiritsevät nuoria72,116,211,80 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %KUVIO 15. Häiriöt ABC:llä haastateltujen nuorten mukaan.Kaiken kaikkiaan tässä lueteltuja häiriökäyttäymisen muotoja esiintyynuorten mielestä melko vähän. Meluaminen on yleisin häiriö, sen lisäksimyös alkoholin käyttöä sekä paikkojen sotkemista esiintyy nuorten mu-

60 Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:lläkaan jonkin verran. Häiriötilanteet, joissa nuoret ovat mukana, ovat työntekijöidenmielestä sellaisia, että tekijät pystytään melko hyvin yksilöimään.Joko niin että ryhmässä tietyt yksittäiset nuoret aiheuttavat häiriötätai niin, että yksittäiset pienet ryhmät ovat kahnausten takana. Työntekijöidenkokemuksissa nuorten aiheuttamat häiriöt ja lisätyö ovat kuitenkinpäällimmäisenä mielessä, joten hyvin käyttäytyvät nuoret jäävät selkeästimuiden varjoon; ”Siis kyllähän niistä osa osaa käyttäytyä, mutta nykyääntuntuu, että se on pieni osa (naurua). Nuoret kulkee niin toistesa mukanaeikä uskalleta erottua siitä massasta että..” Nuoret tulevat tunnetuiksi omansosiaalisen viiteryhmänsä jäseninä, ei yksilöinä.Sosiaalinen maine voi olla pysyväkin sen jälkeen kun se on syntynyt.Maine koskee yhtälailla yksittäistä nuorta kuin nuoria kokonaisena asiakasryhmänä.Ennakkoluuloinen asenne saattaa joissain tapauksissa muuttaasuhtautumista asiakkaaseen, johtaa ehkä kärkkäämpään vuorovaikutukseen.Jonkin verran haastateltavat yleisestikin pohtivat sitä, voisiko vuorovaikutusnuorten suuntaan yleisesti olla myönteisempää ja sitä, missä määrin nuortenkanssa toimimiseen vaikuttaa oma asennoituminen nuoria kohtaan. ”Tossamun mielestä se, että on hirveesti henkilökunnassakin yksilöllisiä eroja. Et osaltapalaa pinna niinku tosi nopeesti ja sillon se niinku on karkeempaa se käyttäytyminenmyös niit nuoria kohtaan, ja osalla on pitempi pinna. Siinä on ehkävielä semmosta meijänki puolelta opeteltavaa, että jokaisen pitäis vaan jaksaa.Että koska ne oli siitä päivästä yks kun me ollaan avattu niin meil on ollu samojenjampastereitten kanssa niinku samat ongelmat ni sillon on ehkä osa porukastakyllästyny. Mut sit on mun mielestä hirveen taitaviaki niinku, löytyy taivavianiinku ihmisiä ketkä pystyy niitten kanssa kommunikoimaan.” Eräs työntekijätoi esille suhtautumisen tilannesidonnaisuuden: (…) Kun sanotaan, että kunon kaksi tapaa tavallaan kun nuori tulee joko kassalle ostamaan tai sit käveleelauman kaa tonne pöytään, niin se tilannehan ratkeaa aika pitkälle ihan sillä.Eli minkäänlainen tyyppi on kysymyksessä, tuleeko ostaa kun pyydetään, lähteeköulos kun pyydetään vai et tilannekohtasesti. Et sit jos hän tulee kassalle ihanasiallisesti niin en mä ny siitä mitään. Hän saa olla rauhassa, vähän kattelensilmäilen perään niin kuin muitakin seurataan ja mitä talossa tapahtuu et ihantilannekohtaisesti. (…)” Normaaliasiakkaan toimintamallin mukaan toimiessaannuori saa olla todennäköisesti olla rauhassa, samoin silloin, jos nuori

Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:llä 61pyydettäessä tai kehotettaessa toimii kuten pyydetään, suhtautuminen nuoreensäilyy positiivisena. Toinen työntekijä toi esille yleisen huolensa nuortensosiaalisen maineen syntymiseen ”No ei periaatteessa, siis niin, ku se onjust sitte tylyä että tavallaan ne hyvin käyttäytyvät nuoret sitte leimataan näittentämänpäivän nuoret ei ossaa käyttäytyä, koska siellä on oikeasti tosi fiksuja sielläporukassa (…). Niin, että ei siis niin, että siis sekin, että just että ittee ainakinärsyttää se että kun ne niinkö ylleistettään sitte että ihmiset näkkee ne näkyvimmätnuoret, jotka tuolla, täällä sallaa juovat pitkin pihoja, polttelevat tupakkaaja pikkupäissään pyörivät tuossa nii sitte yleistettään se näky kaikkiin. (…)”Nuorten antama palaute ABC:n suuntaan oli kaksijakoista. Annetuistavastauksista (105) ruusuja annettiin 41 maininnan verran ja yleisesti palveluunliittyviä risuja 29 maininnan verran.”Täällä on palvelualtista henkilökuntaa.” (poika, 19 v.)”Ihan kiva henkilökunta.” (tyttö, 16 v.)”Jatkakaa samalla tavalla kuin ennenkin.” (poika, 17 v.)”Hyvää menoa ja meininkiä.” (tyttö, 17 v.)”Kannattaisi vähän panostaa asiakaspalveluun.” (tyttö, 19 v.)”Nopeampaa toimintaa, toinen kassa käyttöön, kesätyöntekijäthitaampia, liian vähän työntekijöitä.” (poika, 18 v.)”Enemmän kassoilla myyjiä.” (poika, 15 v.)Erityisesti nuoriin liittyviä toiveita esitettiin 35 maininnassa. Tämä palautekysymys,samoin kuin ABC-tilan kehittämistä ja nuorten omaa tilaapohtivat mittarit tuottivat paljon vastauksia, jotka välittivät nuorten kokemuksiayleisesti nuoriin liitetyn uhkakuvan ja sosiaalisen maineen olemassaolosta.Nuoret toivoivat positiivisempaa, kohteliaampaa, ystävällisempääja arvostavampaa kohtelua sekä suvaitsevampaa asennetta nuorten asiakkuuteen:”Nuoretkin ovat ihmisiä.” (tyttö, 18 v.)”Ei häätäis aina pois.” (tyttö, 15 v.)”Että nuoria kohdeltaisiin kuten muitakin.” (tyttö, 16 v.)

62 Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:llä”Nuoret eivät ole aina häiriöksi (tyttö, 16 v.)”Kohteliaampi asiakaspalvelu, yhtä lailla asiakkaita kuinmuutkin.” (tyttö, 16 v.)”Että ei yleistettäisi yksittäisiä sotkemis-/häiriköintitapauksiakaikkiin nuoriin.” (poika, 18 v.)Nuoria pyydettiin haastatteluissa pohtimaan ABC-tilaa ja ilmapiiriä erityisestinuorten asiakkaiden näkökulmasta. Heille esitettiin seuraava kysymys:”Mitä asioita muuttaisit ABC:llä, jotta ympäristöstä tulisi sellainen,josta olisit valmis huolehtimaan tai jossa toimisit vastuullisesti?” Vastauksistasuurin osa painotti sitä, että asiat ovat jo nyt ABC-ympäristössä hyvineikä mitään tarvitse muuttaa (50 %, n=84). Lisäksi esitettiin toiveitaABC:n ilmapiiriin (22.6 %), tilaan (21.4 %) sekä rajoituksiin (10.7 %)liittyen. Tila kehittyisi vastaajien mukaan yksinkertaisesti siten, että nuoriaei kohdeltaisi erityisryhmänä eikä ikä- ja asiointirajoituksia olisi. Myösnuoret voisivat huomioida paremmin ympäristöään.”Jos työntekijät eivät mulkoilisi vihaisesti kun ABC:lle tulee.”(tyttö, 18 v.)”Saa olla pidempään sisällä, ettei tarvitse heti lähteä kahvinjuotuaan.” (poika, 18 v.)”Voisi puhua nätimmin.” (poika, 15 v.)”(…) jos kohdeltaisiin kuin ihmisiä.” (poika, 15 v.)”Että kaikki huomioisivat toisiaan.” (tyttö, 14 v.)Tilaan liittyvissä kommenteissa otettiin kantaa tilan parantumiseen erilaistentilajärjestelyiden tai viihtyisyyttä lisäävien elementtien muodossa.”Kodikkaammat tilat, nykyään liian iso, hallimainen.” (tyttö, 18 v.)”Pelikoneet kauemmas, yleensä nuoret pelaa.” (poika, 14 v.)”Ruokapuoli voisi olla sivummassa ettei häiritsisi ruokailijoita.”(tyttö, 15 v.)”Istumapaikat isommille ryhmille.” (poika, yli 23 v.)

Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:llä 63Nuoret huomaavat ja tiedostavat oman asemansa ABC-tilassa. Vuorovaikutuson siten sosiaalisen maineen läpi leikkaamaa sekä työntekijöidenettä nuorten puolelta. Jännitteistä tulee ilmiselviä ja kohtaamisista haastavia.Myönteistä on kuitenkin se, että haastatellut työntekijät ovat tietoisiaajattelustaan ja jollakin tasolla myös pyrkivät siitä eroon:”(…) No se ehkäliittyy enemmänkin yleisesti tähän ongelmaan, että mikä toi niinku nuortenkäyttäytymisen taso niinku tällä hetkellä on, ei pelkästään ABC:llä vaanihan missä tahansa muualla. Siinä on vähän ehkä se, et mäkään en haluasitä niinku, et tavallaan ne muutamat häiriköt että ne nyt tahraa niinku sitsen koko porukan mainetta että. Se pitää aina niinku muistaa, että ne häiriköivätyksilöt on yleensä aika pieni osa siitä isost laumasta mikä täällä käy.”Nuoret saavat helposti kunnian erilaisista harmillisista asioista, joskus jopayli oman tarpeen. Eräs työntekijä oivalsi tämän samalla kun hän kertoinuorten aiheuttamista häiriöistä: ”Et ilkivaltakin on siis just tohon vessan. Jasiis paha mennä sanoo, onks se just viistoista-vuotias nuori se voi olla nelkytvuotiasnuori, yhtälailla, ku ei oo koskaan jääny kiinni ni, ei pysty sanoo jaturha niit on syyllistääkään, koska. Ja muuten ni, vähän tääl on ilkivaltaa,et aika rauhas saadaan toki olla.” Tietoisuus yleistämisen ongelmasta viittaayksittäisten työntekijöiden kohtaamasta dilemmasta; tasapainottelustahoukuttelevan, koko nuorten ryhmää koskevan uhkakuvan ja yksilöllistäsuhtautumista korostavan asiakkuusnäkemyksen välillä.Jotkut työntekijät toivat esille kokemuksensa siitä, että nuorten yleinenkäyttäytyminen olisi muuttunut muutaman vuoden aikajänteellä. He perustavatnäkemyksensä lähinnä oman työnsä kautta saamiinsa kokemuksiin”että nykynuoriso niinku, jos vertaa vaikka sillon viis vuotta sitte, viiskuus vuotta sitte, kun mä oon alottanu täällä niin oli ihan eri tavalla. Siisnuoriso käyttäyty ihan eri tavalla, että ei niinku ikinä ennen oo ollu tämmöstäongelmaa ku nyt on ollu pari vuotta.”. Tällaisena subjektiivisena ja ABCkontekstiinsidoksissa olevana kokemuksena ajatus käyttäytymisen muutoksestavoi olla perusteltu. Toisaalta näistä kokemuksista on luettavissamielipiteitä nuorista sosiaalisena ryhmänä, jolla on tietty maine. ”Käyttäytyminen,ihan puhtaasti, että eihän niillä ole minkäänlaista moraalia niinkuihmisii kohtaan ja elämää kohtaan. Ja sotketaan ja istuskellaan pöydillä ja ri-

64 Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:lläkotaan paikkoja.(…)” On tyypillistä, että vanhempi sukupolvi pitää nuorisoaoman aikakautensa nuoruutta huonotapaisempana ja väkivaltaisempana(Törrönen, Karlsson, Korander & Soine-Rajanummi 2004, 226). Tutkimustiedonvalossa ei kuitenkaan voida sanoa, että nuorten häiriökäyttäytyminen,alkoholinkäyttö tai julkiset kokoontumiset olisivat lisääntyneet(Korander & Törrönen 2004, 148). Nuorisoon liitetty huonomaineisuuskertoo myös sukupolvikuilusta. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassaeri sukupolvet puhuvat, arvostavat, tulkitsevat ja ovat asenteiltaan erilaisiatoistensa kanssa. Ikäpolvien väliset näkemyserot kumpuavat usein niistäerilaisista merkityksistä, mitä julkisessa tilassa toimimiselle annetaan.Kohtaamiset värittyvät negatiivisesti, jos aikuiset pyrkivät tulkitsemaan,selittämään ja ymmärtämään nuorten ilmiöitä oman sukupolvikäsityksensäpohjalta. Konflikteja voi olla mahdollista hallita, jos ne nähdään luonnollisinaja jos niiden ratkaisut pyritään rakentamaan moniulotteisen vuoropuhelunvaraan. (Mead 1971 Puurosen 2006, 97-98 mukaan.) Nuortenjulkiseen käyttäytymiseen kuuluvat piirteet saatetaan tulkita häiriköinniksitai jopa ilkivallaksi ilman, että se olisi ensisijaisesti tekijöiden tarkoitustai motiivi. Järjestyksenpito julkisessa tilassa on samalla valtakamppailuajulkisen tilan kulttuurisesta hallinnasta. Tätä kautta kaupunki näyttäytyymyös poliittisena tilana. Tässä vuoropuhelussa nuorten äänen kuulemisellaja arvostamisella on keskeinen merkitys.4.3 Asiakkuus kokemuksellisena konstruktiona sosiaalisessatilassaKuluttaminen voidaan nähdä yhä enemmän kokemuksena (Carú & Cova2007a, 5), jolloin kuluttaminen on muutakin kuin vain osto- tai kulutustapahtumaanliittyvä ilmiö. Kokemuksellinen kuluttajuus viittaa kuluttajantoimijuuteen, merkitysten etsimiseen ja identiteetin rakentamiseen.Kuluttamisen ja asiakkuuden voidaan ajatella sisältävän tässä mielessämyös siihen liitetyn kertomisen tai narratiivisuuden elementin. Kokemussyntyy aina subjektiivisesti vuorovaikutuksessa esimerkiksi palveluntarjoajan kanssa ja siten kertomus kuluttajuudesta tai asiakkuudestaon ajallisesti jatkuvampi tapahtuma kuin vain ostotapahtuma. (Emt. 5-8.)

Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:llä 65Nuorten ABC-asiakkuus näyttäytyi nuorten haastatteluiden pohjalta nimenomaankokemuksellisena; se pohjautuu ostotapahtumaan, mutta senytimessä ovat sosiaalisesti merkitykselliset vuorovaikutussuhteet, ajan viettäminenitselle merkityksellisten ihmisten kanssa. Nuorten asiakkuus onsosiaalisen tilan käyttöä, vertaissuhteiden rakentamista, elämyksiä ja toiminnallisuuttaomassa, tutussa ryhmässä. Vaikka tämän aineiston nuorilleIRC-Gallerian ABC-yhteisöt eivät olleetkaan suuressa mittakaavassa niinmerkityksellisiä toiminnan areenoita, voi niiden suosio yleisellä tasolla ollakuitenkin eräs tapa välittää ja rakentaa edelleen kokemusta ABC:stä nuortensosiaalisen toiminnan tilana.Asiakkuudet eivät kuitenkaan voi rakentua pelkästään yhden käyttäjäryhmänvaraan. ABC-liikennemyymälät kokoavat yhteen erilaisia ihmisiä:aktiivisia kävijöitä, piipahtajia, ammattiautoilijoita, perheitä, vanhoja,nuoria ja niin edelleen. Kokemukselliseen kuluttajuuteen liitetään vahvastimyös laaja-alainen turvallisuus (Carú & Cova 2007b, 41). Ympäristönturvallisuudella viitataan siihen, että asiakkuuden ei pitäisi sisältää huolia,ongelmia tai muita asioita, joita ihmiset ”arkipäivän” elämismaailmoissakohtaavat. Siten jo pelkkä melu voidaan kokea epämiellyttäväksi, asiakkuuttaheikentäväksi tekijäksi. Turvallisuutta edistetään usein kontrolloimallakaupallista tilaa esimerkiksi lisäämällä vartijoita, valvontakameroitaja työntekijöitä, joten turvallisuuden edistäminen saattaa sulkea poisjoiltakin ryhmiltä mahdollisuuden osallistua kuluttajuuden kokemukseentietyissä konteksteissa. Usein turvattomuuden kokemus kaupallisissa ympäristöissäliittyy siihen, että ystävien tapaamisen ja vain ajan viettämisentoiminnot sisältyvät niiden käyttäjäryhmien olemiseen, joiden kulutuspotentiaalion vähäisintä (työttömät, nuoret, vanhukset). Erityisesti nuortenhengailuun liitetyt turvattomuuden lisääntymisen aspektit jättävät vähemmällehuomiolle sen seikan, että ryhmän mahdollisuuksien rajoissa olevienasiakkuuksien salliminen voi tuottaa myös kokemusta osallisuudesta javoimaantumisesta. (Mäenpää 2005, 209.)ABC-liikennemyymälöissä asetetut K18-rajoitukset estävät joiltakinosin alle 18-vuotiaiden asiakkuuksien toteutumisen ilta- ja yöaikaan.Nuorten asiakkuudet ryhmäilmiöinä ovat yhteydessä turvallisuuden tunteeseen,mutta toisaalta nuorten asiakkuudelle on selkeä tilaus myös ra-

66 Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:lläjattujen, kasvatuksellisten tilojen ulkopuolella. Nuorten asiakkuuksien erityispiirteidenhuomioiminen voi omalta osaltaan edistää yhteiselle vuoropuhelulleperustuvaa turvallisuuden luomista ABC-ympäristössä. Turvallisuudenja turvattomuuden vastinpari on sidoksissa tilojen julkisuuteen.On esitetty, että mitä julkisempi tila, sitä vähemmän tarvitaan ulkopuolistakontrollia. Sosiaalinen järjestys takaa sen, että kuri on sisäistettyä. (Mäenpää2005, 112). Tilojen funktionaalisuus on tässä myös tärkeä: mitä yksityisemmästätilasta on kysymys, sitä tarkemmin tilan omistajalla on mahdollisuusmääritellä se käyttäytyminen ja ne ihmiset, jotka tilaan ovat haluttuja.Valikoimisen prosessissa valvonta ja kontrolli ovat usein välttämättömiämekanismeja haluttuun lopputulokseen pääsemiselle. Jos julkisessatilassa kaikki seuraavat kaikkia, yksityisessä tilassa valvonnan vastuu on ulkoistettuyhdelle taholle. Näin ollen vartijat, poliisi tai ABC:n tapauksessatyöntekijät koetaan sosiaalisesti merkitseväksi puuttumisen elimeksi. Ulkoistettukontrolli on kuitenkin erinomainen tapa lisätä väkijoukon välinpitämättömyyttäja luottamusta muiden puuttumiseen. Samalla tila homogenisoituu,erilaisuuden sieto vähenee ja ennakkoluulot lisääntyvät entisestään.(Koskela 2009, 42.)Työntekijät kokivat olevansa jatkuvassa tasapainottelun tilassa yrittäessäänsuhteuttaa nuorten olemista ja muiden asiakkaiden tarpeita toisiinsa:”(…) Sanotaanko näin, että just se, että tota, tavallaan se yhteiselon ymmärtäminenmolemmin puolin, että toivois välillä vaikka muilta asiakkailtavähän pitempää pinnaa niitten nuorten suhteen. Pääsääntösesti ne kuitenkinkäyttäytyy hyvin, osa saattaa olla vähän äänekkäämpiä, mut ei välttämättäsemmosta pahantahtosta.” Työntekijät määrittävät nuorten hengailuunpuuttumisen kynnyksen siis muiden asiakkaiden pohjalta ja siten puuttumisenkynnykseen vaikuttaa käsitys turvallisuudesta tai turvattomuudesta.Turvallisuus on sidoksissa sekä tilaan että aikaan ja näiden sosiaaliseenulottuvuuteen. Tunteena tai kokemuksena turvallisuus ja turvattomuus eivätsuoranaisesti riipu tilastollisista todennäköisyyksistä joutua vaikkaparikoksen uhriksi. Elämänkokemuksilla ja medioiden tavalla uutisoida onmerkityksensä turvallisuuden kokemukseen. (Koskela 2009, 103.)ABC-ympäristössä työntekijöiden turvallisuus voidaan yhdistää ainakinkäsitteen henkilökohtaiseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen määritel-

Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:llä 67mään (emt. 104-106). Turvattomuuden tunne on mahdollisesti suurempiongelma kuin mitä laskennallinen turvallisuusriski on. Tällaisena subjektiivisenakonstruktiona tunne saa aineksia yksilön elämänhistoriastaja ympäröivästä yhteiskunnasta. Tunteen liittyminen julkiseen, osin irrationaaliseenkinkeskusteluun ja asetelmiin ei kuitenkaan vähennä tunteenmerkitystä yksilölle. ABC:llä turvallisuus tuli kokemuksena ja tunteenaesille sekä työntekijöiden henkilökohtaisena huolena myös arveluinamuiden asiakkaiden vastaavista kokemuksista. Pääosin työntekijät kuvailivatnuoria hyvin käyttäytyviksi asiakkaiksi, mutta porukkaan silloin tällöinkuuluu myös niitä, jotka toiminnallaan aiheuttavat häiriötä ABC-liikennemyymälässä.Suurimmaksi osaksi häiriöt ovat olleet työntekijöidenkertoman mukaan melua, sotkemista, pientä ikivaltaa, uhmaamista, vastaansanomista, karkeaa kielenkäyttöä, mutta muutamia vakavia vaaratilanteitakinABC:llä on kohdattu. Näissä tilanteissa poliisin apua on tarvittu,muuten poliisia on kutsuttu ABC:lle vain harvoin. Tilanteet ovat olleetyksittäisiä, mutta sellaisenaan ne herättävät pelkoa ja turvattomuutta siitä,mitä jatkossa mahdollisesti tapahtuu: ”Poliisit paikalle. Et tääl on niin kuntommosii, oikeesti niinku rehellisii läheltä piti vaaratilanteita, on niin ku tonnuorison myötä tullu ihan älyttömästi. Et kyl me ollaan niin kun välillä mietitty,että millo, millo me niin kun ihan oikeesti räjähdetään ilmaan.” Vartijoidenjärjestyksenvalvontapalveluun sen sijaan turvataan useammin. Vartijoidenläsnäoloon liittyy toisaalta myös huoli työntekijöiden oman auktoriteetinja kyvyn huolehtia ABC-tilan turvallisuudesta ja järjestyksestävähenemisestä: ” (…) mutta laskeeko ne sitten sen varaan, että ne sit totteleevaan, kun se vartija on. Et kylhän meidäkin pitää saada… pidettyy, kun tääon meidän työpaikka, saada pidettyy. Mut on ollu, et on pakko ollu ottaa.”Edellä olevista työntekijäkommenteista on luettavissa ajatuksia turvallisuudestakulttuurisena asiana. Erilaisen kulttuuritaustan omaavat ihmisetkokevat eri asiat uhkaaviksi ja usein pelko tai turvattomuus on myös erilaisuudenpelkoa. Outous, vieraus, totutusta poikkeavat toiminta- ja ajattelumallituhkaavat. (Emt. 105.) Sukupolviasema on mahdollisesti myösomiaan tuottamaan erilaista kulttuurista kokemusta aikuisten ja nuortenvälille. Vertaisryhmät fyysisesti näkyvinä toiminnan muotoina voivat ollayksi eri sukupolvia erotteleva konkreettinen asia. Ryhmissä toimiminen

68 Nuorten asiakkuus ja toimijuus ABC:lläjulkisella tai puolijulkisella alueella saattaa aiheuttaa turvattomuuden tunnettapaitsi työntekijöissä myös muissa asiakkaissa. ”(…) Kun ajatellaan oikeestitilannetta, että iäkkäämpi rouva tulee tohon tankille ja siin on 15 poikaamopoineen siinä, niin kun se ei hirveesti houkuta ja sit parveillaan tossaoven edessä ja heitellään roskii ja näin niin kyl se sulkee sitten taas jotain ihmisiipois.”Sosiaalinen turvallisuus edellyttää paikallisen kulttuurin tapojen tuntemisenja erilaisissa tilanteissa toimimisen joustavuuden ominaisuuksia.Näin ollen turvallisuuden kokemuksen syntymiseen tulee aktiivisuudenvaatimus; omaa kokemusta reflektoimalla on mahdollista jäljittää sen syntyhistoriaaja edelleen kehittää sosiaalisia ja tilallisia taitoja. (Emt. 106.)Nuorten aiheuttama ongelma on myös ABC:llä sosiaalisesti rakentunutkokonaisuus, jonka haltuunotto ei ole mahdollista vain kontrollia lisäämälläja siten laskennallisen riskin ennakoimisena. Pelkkä näkyvään nuortenkäyttäytymiseen puuttuminen ei lisää turvallisuutta, koska turvallisuusABC-tilassa on laajempi kokonaisuus. Tästä syystä tilanteen hallintaansaamiseksi tarvitaan myös nuorten aiheuttaman huolen kulttuuristaja sosiaalista pohtimista. Ilman todellista ratkaisukeskeisyyttä puuttumisenperusteet eivät välttämättä avaudu myöskään sääntelyn kohteena olevalleryhmälle eli nuorille. Tässä kytee konfliktin siemen, joka on omiaan nakertamaankaikkien osapuolten hyvinvointia ja turvallisuutta ABC-tilassa.

695 HÄIRIKÖT KURIIN – SÄÄNTELYNDILEMMANuoriin asiakasryhmänä liittyy negatiivisia tulkintoja. Kolme ABC-liikennemyymälääerottui joukosta siten, että nuoria ei määritetty varsinaisestiongelmaksi. Näissä liikennemyymälöissä myös tilanne vaikutti olevan hallinnassaeikä erityisempiä kontrollikeinoja ole tarvittu. Kahdella ABC-asemallanuorten asiakkaiden määrittelyssä korostettiin selkeästi kaikkien olemistaasiakkaina samalla viivalla. Näin ollen jopa nuorten asiakkaiden nostaminenpohtimisen kohteeksi haastattelussa saatettiin kokea hankalaksi.Haastattelussa tämä ilmeni moniulotteisena pohdintana ikään ja kellonaikoihinliittyen:” Haastattelija: (…) No tota kuin paljon teil sit käy tääl nuoriaasiakkaina?Työntekijä: No siitäkään mä en oo nähnyt missään vielä semmostatutkimusta jossa ois niinkun ihan tieteellisesti laskettu taitultu johonkin tulokseen, tietysti meillä niinku on tuo asiakasomistajadataolemassa mut tota, käy päivittäin ja jonkin verran.Mä en osaa silleen niinkun, sekin on taas sitten mihin vertaa,että käyks paljon vai vähän. Koko ajan meil käy niinku, aamulkäy ja päivällä, viikonloppuisinkin.Haastattelija: Onks se enemmän yksittäisii nuoria vai jotainryhmiä jotka tulee?Työntekijä: Sekä että. Meil käy ihan yksittäin nuoria, kaikenikäisiä,mut sit taas sekin vähän riippuu just mikä viikonpäiväon, mikä kellonaika on kyseessä. Just niinku koulun jälkeen,viikonloppuisin varsinkin niinkun mopoikäiset nuoret liikkuuenemmän ryhmissä ja muutenkin liikkuu ja niitä on niinkujonkin verrankin, mut sit ihan nuoriakin aika paljon asiakaskunnastatulee läheltä jalankin tulee niinku yksinkin, nuorialapsia.Haastattelija: Tota.. Mitäs nuoret tekee sitte täällä?

70 Häiriköt kuriin – sääntelyn dilemmaTyöntekijä: Pääsääntöisesti ostaa jotain.Haastattelija: Jääks ne sitten niinku tänne hengailemaan tai pelaamaannäit pelejä vai?Työntekijä: Sekin on, semmosia ketkä käy tossa. Kesäaikaannuoret tulee pyörällä tai skeitillä tai millä tuleekaan ja käy ostaalimua ja makeisia ehkä vois sanoo silleen pääsääntöisesti jamenee takaisin kotiin tai mihin meneekään, mut sit just.. edelleenkinniinku ei-täysikäiset vielä, mut semmoset reilu viistoistvuotiaat,tai niinku plus miinus muutama vuos siitä, on ehkäsit semmosia jotka jää hengaakin.”Nuoret eivät ole massa, vaan yksilöitä, joita nuoruuden kategoriassa onlöydettävissä paljon. ”En osaa verrata sillee kun mä en aattele ihmisiä niinkunuorena tai vanhana, vaan asiakkaina kaikkia ihan yhtälailla.” Tästä huolimattanuorten ilmiö ABC-liikennemyymäläkontekstissa oli myös heilletuttu ja he toivat esille samankaltaisia asioita nuoriin liittyen kuin muutkintyöntekijät. Häiriöitä tai hankalia asiakkaita ei leimata kokonaisenryhmän piirteeksi vaan niitä myönnetään olevan kaiken ikäisissä ihmisissä.Yksi haastateltava korosti sitä, että häiriöt saattavat vain olla erilaisia eriikäisilläasiakkailla: ”(…) Et harvoin meil on mitään ongelmia täällä ylipäätänsäasiakkaiden kanssa ja tota, mut totta kai semmosia niinku tulee väistämättätulee eteen, tulee ihan kaiken ikäsille. Että ei voi sanoa et nuorille tuleemitenkään enemmän kuin muulle ikäryhmälle, mut ne voi olla erilaisii neongelmat.”Keskeiseksi erottelevaksi tekijäksi voidaan hahmottaa kuitenkin tämäedellä mainittu asiakkuuden määrittely sekä yhtä tärkeänä asiana se tulkinta,joka ilmiöstä tehdään. Nuoret tulkittiin asiakkaiksi. Ero asiakkuudessaon toki olemassa, sitä ei kiistetty, mutta eron tulkinta ei palautunut nuoriinryhmänä eikä uuden sukupolven häiriökäyttäytymiseen: ”(…) mä enusko et meillä nuoret niinku on mitenkään muuten erilaisia, missä tahansamuuallakin miten ne nuoret eroo vanhemmista aikuisista.(…)”. Nuorten näkeminenkulttuurisena uhkakuvana on yleistä ja se leimaa yhteiskunnallistakeskustelua. Sen keskiössä on epäluottamus nuoriin ja koko ikäluokanpitäminen potentiaalisena rikoksen tai ainakin vähintään häiriön tekijänä.

Häiriköt kuriin – sääntelyn dilemma 71Nuoret muodostavat vähemmistökulttuurin, jonka pahuus ei ole realistisessasuhteessa siihen, kuinka paljon nuoret tosiasiallisesti tekevät rikoksia.Mielikuvat, ennakkoluulot ja yleistäminen vääristävät nuorisoon liitettyäkeskustelua ja ehkäisevät nuorten näkemisen ”isänmaan toivoina”.(Koskela 2009, 150-152.) ABC:llä vallitsevaan negatiiviseen käsitykseensisältynee hengailu ja oleilu itsetarkoituksena, samoin edellä kuvailtu ryhmäkäyttäytyminen.Oikea asiakkuus on palvelun käyttämistä, ostosten tekemistä,poistumista. Oikeat asiakkaat piipahtavat ABC:llä, eivät vietä aikaansapienen ostoksen voimalla.5.1 Puuttumisen keinotTässä selvityksessä mukana olleilla ABC:llä melkein kaikilla on ollut käytössäK18-rajoitus klo 21-22 alkaen. Nuorten kanssa toimimisen käytännötpohjautuvat siten hyvin vahvasti tähän käytäntöön monilla paikkakunnilla.Hirvaskangas, Vaajakoski ja Viitasaari olivat ainoita, joilla ikärajoitustaei vielä ollut tai ainakaan sitä ei erityisenä hyvänä käytäntönätuotu esille. Sen tarpeellisuutta on pohdittu tai haastatteluissa pohdittiinmyös näissä liikennemyymälöissä.Ikärajakäytäntö on koettu äärimmäisen toimivaksi kautta linjan. K18-ikäraja on tuonut rauhallisuutta ilta- ja yöaikaan. Työntekijät halusivat korostaa,ettei K18 estä nuorten asioimista kello 21:n jälkeen. ”(…) Eli ei olekysymyksessä se, että he ei saa tulla ovesta sisään. He saa käydä ostamassa senpalvelun nopee, mut se on sit saman tien ulos.” Rajoitus koskee alueella oleilua,ravintolatilan anniskeluoikeuksien vuoksi K18 on koettu myös siltäosin perustelluksi. Pientä vaihtelua myymälöiden välillä oli K18-rajoituksenehdottomuudesta, mikä kertoo liikennemyymälöiden yksittäisestä toimivallastamääritellä käytännöt omakohtaisesti toimiviksi. Nuoren asiakkaankannalta vaihtelu voi toisaalta olla ristiriitainen. Joiltakin osin K18sallii nuoren käydä tekemässä ostoksia mukaan, joiltakin osin tilassa onmahdollista myös syödä. Joiltakin osin alaikäiset ystävät saavat odottaa sisälläostoksen tekemisen ajan, joiltakin osin alaikäiset ystävät eivät saa tullasisälle. Vanhempien seurassa nuoret ovat tervetulleita ABC:lle ja kaikkienpalveluiden, myös tilassa olemisen äärelle. Hyvien käytäntöjen listaan

72 Häiriköt kuriin – sääntelyn dilemmaliittyy K18-rajoituksen toimeenpanossa apuna käytetyt vartijat, jotka varmistivatmonissa paikoissa rajoituksen käyttöönoton alussa, että rajoitustamyös noudatetaan. Siirtymävaiheen jälkeen työntekijät ovat itsenäisestipystyneet valvomaan tilannetta. Jotkut ABC:t luottavat vartijan läsnäoloonniin paljon, että vartija tekee joka ilta ikärajoituksen astuessa voimaankierroksen ABC:llä ja poistaa alaikäiset paikalta. Tämän käytännönon ajateltu säästävän työntekijöiden työresursseja omiin työtehtäviinKaikissa liikennemyymälöissä, joissa haastatteluja toteutettiin, selkeästieniten suorassa vuorovaikutuksessa nuorten kanssa luotettiin suulliseenohjeistukseen. Monet työntekijät kuvasivat toimintaansa seuraavaan tapaan:”Aika herkästi puututaan, että ensin niinku sillai kohteliaasti pyytämälläja sitten vähän komennetaan ja jos sekään ei auta niin sitte vähän korotetaanvielä ääntä, että aika hyvin toimii toi niin vartijalla uhkaaminen.”tai ”(…) Jos ei omat sanomiset tehoa niin sitten toinen käy sanomassa ja sittentota.. sitten otetaan yhteys vartiointiliikkeeseen tai poliisiin, että.” Nuortentoimintaan puututaan kauniisti pyytämällä, käskemällä, vartijalla uhkaamallaja tilasta poistamalla. Jämptiyttä ja suoraan sanomista arvostetaan,lirkuttelua ei, näin uskovat työntekijät. Pelikoneilla pelailuun voidaan lopultapuuttua katkaisemalla peli kaukosäätimellä.”Haastateltava: (…) no pelikoneet on semmone stressinpoikanenniille, että kun ne menee ja sit ku niillä ei oo henkkareita niinne vänkyttää vastaan.Haastattelija: Njoo.Haastateltava: Että ”no onhan mulla” ja ”no ku ei oo” niin sillonne koneet on laitettava kiinni, mutta.. se on kaikkein helpointalaittaa ne koneet kiinni sillo ku ei oo henkkareita. Siitäei tarvii sit sen enempää taistella tai keskustella.”Porttikieltojakin on annettu, mutta niiden kontrollointi koettiin vaikeaksi:”(…) porttikieltoja ollaan jaettu, mutta niitä on vaikea kontrolloida, kunhenkilökunta vaihtuu ja kuvia ei saa laittaa esille eli sitten meidän pitää yrittääkertoa toisillemme tuntomerkkejä, että se on se sinilippispäinen jolla onpunainen takki...no niitä on seitsemän kappaletta. Niin tottakai ne tulee seu-

Häiriköt kuriin – sääntelyn dilemma 73raavassa vuorossa sit yrittämään taas, et me ei pystytä pitämään niille tarkkaajöötä. Nyt on muutama sellanen, jotka teki pahojaan täällä kunnolla,niin niillä on ihan ehdoton, että ne ollaan sitten saatu kaikille sanottua, ettätää ihminen ei ole tervetullut ja, taikka sitten vanhempien kanssa saa tulla,että on niitä ukaaseja, että saa itse päättää tuoko vanhemmat, että keskustellaanja jos ei pysty tuomaan, niin ei ole mitään asiaa itelläkään tulla.” Pääsääntöisestityöntekijät olivat sitä mieltä, että järeämpiä keinoja ei tarvitakaan,nämä toimivat hyvin. Puuttumisen koettiin edellyttävän toimiakseenselkeää, yhtenäistä linjaa niin, että kaikki työntekijät puuttuvat yhteisestimääritellyn toimintatavan mukaisesti. Työntekijöiden mukaan muutentilannetta ei voida hallita: ”Siis ei ole muuta kun se just että kaikkienpittää pittää sitä samaa linjaa, että joskus on ollut sitä, että ei käsketä mennäpois ja sitte on, että kun itte käskee pois, että nyt kello on sen ja sen verran,että pittää lähteä, niin sitten sieltä saattaa tulla vastaus että olet paljon vittumaisempikun ne muut, toiset antaa olla täällä ja että ku kaikki ei sit ainaniin kehtaa mennä sanoon, vaikka se on kyllä tänä päivänä nyt muuttunutsillai, että kaikki kyllä sanoo, että pittää poistua. Että yhteen väliin oli sitä,että osa anto olla ja osa ei ja sitte ne jotka käski pois niin ne oli niitä paskoja.Inhottavia työntekijöitä.” Haastateltavat pyrkivät toimimaan nuorten kanssamyös niin, että pelkän sanomisen tai ojentamisen lisäksi erilaisia puuttumisentapoja pyritään selittämään ja taustoittamaan nuorille. Tavoitteenaon rakentaa ymmärrystä toimenpiteiden taakse niin, että puuttuminenvoidaan nähdä perusteltuna ja systemaattisena. Nuorten uskotaan ymmärtäväntyöntekijöiden puuttumista, jos se tehdään rakentavasti. ”(…) Kylme aika pitkälle ollaan pystytty aina keskustelemaan silleen, että selitetään yksinkertaisestimistä mikäkin johtuu. Pelikoneet on kuitenkin lakisääteinenjuttu ja tupakointi on lakisääteinen juttu ja kaikkihan ne aina pohjautuu tollasetyleensä niinku johonkin lakiin ja näin päin pois. Että niit on yritetty selittääniille ja saada ymmärtämään se, että se ei oo pelkästään niinku meistäkiinni, et meil on tietyt pykälät mitä meijän pitää noudattaa.”Puuttumisen keinot koettiin toisaalta riittäviksi, toisaalta turhautumistanuorten aiheuttamaan lisätyöhön ja hengailuilmiöön oli aineistossa selvästihavaittavissa. Käytetyt keinot ovat luonteeltaan sellaisia, että ne koskevatkoko nuorta asiakaskuntaa riippumatta siitä, aiheuttaako nuori häi-

74 Häiriköt kuriin – sääntelyn dilemmariötä vai ei. Osaltaan kysymys on koetusta vaikeudesta yksilöidä todellisiahäirikköjä. Yksilöidyn puuttumisen keinot puuttuvat, K18-rajoitus jasen leviäminen hyvänä käytänteenä kertoo tästä. Omalla tavallaan kokoikäryhmän hallitsemiseen käytetyt keinot antavat työntekijöille rajoitustentoimeenpanijoiden roolissa mahdollisuuden puuttua häiriöihin ”nurkantakaa”. Yksilöity, tietyn häirikön käyttäytymiseen puuttuminen edellyttääkonfrontaatiota, joka riisuu naamiot. Se vaatii rohkeutta ja se edellyttää,että puuttumiselle on määritetty selkeät tavat puuttua käytökseen.Yksilön suojaan ja tietosuojaan vedoten joitakin toimintatapoja saatetaanvälttää, kuten edellä työntekijäkommentissa tuli porttikieltojen asettamisenkohdalla esille. Alaikäisten lasten kohdalla vanhempien kasvatusreviirilleastuminen voi yhä edelleen nostaa kynnystä puuttua lasten ja nuortentekemisiin. Tätä ajatusta tukee laajamittainen taipumus peräänkuuluttaakasvattajien vastuuta tilanteissa, joissa asiasta päästään kertomaan laajemmalleyleisölle, esimerkiksi tutkimushaastattelussa.Joissakin myymälöissä oli tietoisesti panostettu asiakaspalveluun nuortenkanssa ja kokemukset olivat hyviä:”(…) sen jälkeen [asiakastyytyväisyystutkimus]me palaverissa yhteisesti sovittiin, että panostetaan nuoriinniinku ja asiakaspalveluun heijän kanssa ja muistaakseni sit tuli uus tutkimusja siinä me oltiin jo niinku huomattavasti paremmalla tolalla. Et en tiiäoliko joku yks yksittäinen myyjä ku ei aina tiiä sitte miten ne tilanteet meneetai muuta. Mutta että nyt luulen ja oletan että nuoret on ainakin ihan tyytyväisiämeijän palveluun.” Melko laajasti henkilökunta oli sitä mieltä, ettätyöntekijöiden nuori ikä on eduksi nuorten kanssa toimimisessa. Toisaaltanuoren iän nähtiin joskus toimivan myös itseään vastaan, lähinnä auktoriteetinpuuttumisena tai vaikeutena mennä puuttumaan oman ikäisten,jopa omaan ystäväpiiriin kuuluvien nuorten toimintaan. Ikä tuo omakohtaistakokemusta nuorille tärkeistä asioista ja nuorten käyttäytymisestä samallatavalla kuin esimerkiksi omat teini-ikäiset lapset tai sisarukset tai aiempikoulutus- tai työkokemus,. ”(…) Mut ei mittään, kun niihin itekkinkun tietää kun mun pikkuveli on justiin seittemäntoista niin jotenkinosaa silleen vähän eritavalla kahtoo niitä että. Mutta en sit tiiä, miten näilläiäkkäämmillä työntekijöillä sitten että onko semmosta samanlaista. Muttaihan jees, mutta kyllähän niille tietää vähän, miten puhuu ni hyvin pärjää.”

Häiriköt kuriin – sääntelyn dilemma 75Omakohtaisuus auttaa ymmärtämään nuorten toimintaa, se auttaa asettumaannuoren asemaan. Asennoituminen nähtiin myös merkityksellisenä.Tapa, jolla nuoria lähestytään ratkaisee jo ennalta monta vastakkainasettelua:”(…) mut asiallisesti kertoo, mikä tilanne on niin, suurin osa ne onjärkeviä ihmisiä, kyl ne älyää sen. Ei, ei. Ei oo semmosta mitään erilaist sapluunaaoo, et silleen fiksusti puhuu fiksuille ihmisille, ni kyl se suurimmaksosaks menee perille.”Joillakin ABC:llä vuorovastaavien erilainen työasu oli koettu toimivaksiyhdessä suullisten ohjeiden kanssa. Sen nähtiin tuovan erilaista arvovaltaaja auktoriteettia puuttumiseen: ”Kyllähän meillä on niinku vuorovastaavillaon erilainen työasu ku esimerkiks, se vaikuttaa ihan selkeesti että niin,niin.. kyllä mä oon huomannu. (…).” Vastuu järjestyksenpidosta ja nuortenkäyttäytymisestä saatetaan antaa vuoropäälliköille myös tämän esimiesasemannojalla: ”(…) Ja osa henkilökunnasta ei sitten uskalla mennä sanomaanniille nuorille mitään, et ne ei saa niistä siis minkäänlaista otetta, niin sitse melkein jää meidän vuoropäällikön tehtäväks pitää se komento niille lapsillekoko aika.” Nuoret vaikuttavat ABC:n henkilökunnan työjärjestelyihinmyös muuten. Viikonloppuisin yli 18-vuotiaat nuoret saattavat aiheuttaalisähuolta humalatilan takia, joten ABC:llä varaudutaan usein jo etukäteenerilaisin työjärjestelyihin näihin tilanteisiin. Yksi keino on rakentaatyövuorot niin, että ”hankalien asiakastapauksien ekspertit” sijoitetaanhaasteellisiin työvuoroihin: ”ne usein alkaa nii humalapäissään rähisemääntuolla et, tämmöstä perusjuttua …vähän joutuu tässä niinku pomokin miettimään,että ketkä se laittaa viikonloppuöisin töihin, että …” Viikonloppujenja muiden vilkkaiden päivien ruuhkiin voidaan varautua myös järjestyksenpidolliseltakannalta: ”(…) Ja sit meil on viikonloppusin tossa ovellaportsari tai vahtimestari niin se kans rauhottaa hyvin pitkälle sitä toimintaa(…).” Myös viikonloppuisin sekä ilta- ja yöaikaan joillakin ABC:llä onpalkattu erityisiä vahtimestareita tai sali-isäntiä takaamaan työ- ja asiointirauhaaliikennemyymälöihin. Heidän työtehtävänsä liittyvät järjestyksenvalvontaanja turvallisuuden edistämiseen: ”Se [vahtimestari] tulee yheksältäja on viiteen asti ni. Tota varsinkin, just viikonloppusin, kun muutenkinihmisillä on vapaata ni. Se ainakin se tuo mä en tiedä, no ei mul oo mitäänpelkokokemuksii ja muuta, mutta kyl se moni on sanonu, et se tuo turvalli-

76 Häiriköt kuriin – sääntelyn dilemmasuutta olla töissäkin Ja sit saa keskittyy siihen tekemiseen, työn tekemiseen, etei tarvi semmosta niinku vahtailla, onks toi viistoista vai kaheksantoista kuse pelaa pelii, ku sit on vahtimestari, joka kyselee ikää ja muuta vastaavaa.”Ulkopuolista järjestyksenpidollista apua ei kuitenkaan ABC-liikennemyymälöissätarvita kovinkaan usein. Poliisi ja vartijat nähtiin puuttujatahoinatärkeiksi vain kaikkein räikeimmissä häiriköintitapauksissa. Ulkoiseenvalvontaan ja kontrolliin luottaminen vie työntekijöiden mukaanpohjaa ruohonjuuritason puuttumiselta kuten edellä turvallisuutta ja turvattomuuttakäsittelevässä luvussa todettiin. Työntekijät ovat siten tietoisiavalvonnan ja kontrollin lisäämisen ongelmallisuudesta ja ihmisten keskinäisensosiaalisen kontrollin eduista.5.2 Keihin sääntely lopulta kohdistuu?Sääntelyn kohdistuminen nuoriin perusteltiin haastatteluissa nuorten oireilullaja käyttäytymisellä, jota ei voida hyväksyä. Samalla oireilun syyksinähtiin usein puutteet kasvatuksessa ja peräänkuulutettiin kasvattajienvastuuta: ”(…) siis tosi monen nuoren käytöstä, ja näkis, näkis , miten ne oireileeoikeesti ne ihmiset, et ei ne tuolla, jos on, jos on, joku tämmönen koulullavättämättä ei ne näy, et ne näkyy jossain muualla ne käytös tavat ja muut(…).” Vastaavaa, jonkin verran paradoksaalista suhtautumistapaa on havaittumyös muilla toimijoilla, jotka omassa työssään kohtaavat nuoria jajoutuvat ottamaan kantaa tietyn yhteiskunnallisen moraalikäsityksen olemassaoloon(Törrönen ym. 2004, 225). Nuoret ovat yhtä aikaa sekä hyviäettä oireilevia. ABC-henkilökunta ei kuitenkaan täysin yksioikoisestipitänyt nuoriin kohdistuvaa sääntelyä oikeutettuna. He peilasivat yleistämoraalista käsitystä omaan henkilökohtaiseen ajatteluunsa ja joiltakin osinpitivät nuorten riskiryhmästatusta myös ongelmallisena. (vrt. emt. 225.)Tämä tuli esille työntekijöiden pohtiessa omaa suhdettaan liikennemyymälänsääntöjen, yhteisten ohjeiden ja nuorten kanssa toimimisen pelisääntöjentoteuttajina. Erityisesti niillä ABC-asemilla, joissa hengailuunsuhtauduttiin nuivasti, nuorten tilasta poistamisen toimenpiteet saattoivatolla ristiriidassa sen kokemuksen kanssa, että nuoret itse asiassa käyttäytyväthyvin ja ovat rauhallisia. Hengailukielto ja ostopakko madaltavat puut-

Häiriköt kuriin – sääntelyn dilemma 77tumisen kynnystä. On mahdollista, että valvonnan kuormittavuus lisääntyy,kun rauhallisten oleilijoiden ei-mitään-tekemiseenkin täytyy puuttua.Tulkinnallisia eroja syntynee myös siitä, kuinka pitkään pienellä ostoksella(esim. energiajuoma tai kahvi) saa tilassa istua. Toimenpiteet saattoivattuntua joistakin työntekijöistä ylimitoitetuilta, jos nuorista ei sinänsäole mitään haittaa. Jos osa ABC:llä käyvistä nuorista käyttäytyy hyvin, voiperusteluita näiden nuorten tilasta poistamiseen olla vaikea löytää. Paitsinuorille myös työntekijöille pitäisi olla selkeä näyttö siitä, miksi pelisäännöton luotu, miksi niitä noudatetaan. Eräs työntekijä kiteytti asian näin:”Niin, niin. (epäselvää), mutta osa on hirveen fiksuja ja ja sinällään harmittaakinkun on toi ikäraja-juttu kun osasta ei oo harmia ja osasta on, muttasitte taas se on pakko kuitenkin pitää sillai, et ei niinku tulis mitään ”mikstoi ei saa mut miks toi saa olla”. Yksi haastateltavista oli ratkaissut nuortenoleilun rajoittamiseen liittyvän dilemman näin: ”(…) Mä oon ainaki itevälillä kokeillu sitä, että mä meen ite ennen yheksää ni vaikka puolelta jp valmiiksilmottamaan, että kello on puoli yheksän ni sit ne saa lähteä ite ennensitä yheksää eikä siit tuu semmost että heitetään pihalle. Et se on helpompaani.” Työntekijä halusi toiminnallaan osoittaa arvostavansa nuoria ja antaaheille mahdollisuuden säilyttää kasvonsa. Kyse on myös työntekijän ammatti-identiteetinvarjelemisesta ja siihen liittyvien ammattieettisten periaatteidennoudattamisesta. Työntekijät uskoivat vahvasti erilaisten kontrollitoimenpiteidentehokkuuteen ja olivat huolissaan vanhemmuudesta,mutta aina nuorten toimintaan puuttuminen ei välttämättä toteudu omanmoraalisen ymmärryksen puitteissa. Tästä huolimatta ikärajat ja muut valvonnantavat olivat hyväksyttyjä ja tarpeellisiksi koettuja, koska muuta toiminnantapaa ei koettu olevan.Nuorten mukaan työntekijät ovatkin niitä, jotka useimmiten joutuvatratkomaan ABC:llä kohdattuja häiriötilanteita. Vartijat ovat toinenryhmä, joka häiriöitä usein selvittää (kuvio 16). Häiriöihin on puututtupääsääntöisesti niin, että häirikkö on poistettu tilasta (83.1 %, n=71). Tilanteitahoidetaan myös sanallisesti ohjeistamalla (81.7%, n=71), antamallaporttikieltoja (63.4 %, n=71) sekä rajoittamalla aukioloaikoja nuorille(59.2 %, n=71). Vähän alle puolet vastanneista (46.5 %, n=71) oli sitämieltä, että häiriötilanteissa on poistettu kaikki nuoret ABC:ltä. Yhtey-

78 Häiriköt kuriin – sääntelyn dilemmadenotto häiriköivän nuoren vanhempiin on sen sijaan ollut vain harvoinkäytetty tapa puuttua nuorten aiheuttamiin häiriöihin (12.7 %, n=71).KUVIO 16. Kuka puuttuu häiriöihin?Nuoret antoivat liikennemyymälätyöntekijöille suurimman mandaatintoimia häiriöiden selvittelijöinä. Nuorten aiheuttamat häiriöt nähdäänehkä samantyyppisinä kuin kenen tahansa ”hankalan asiakkaan” aiheuttamathäiriöt. Tällaisina sisäisinä ja kahdenvälisinäkin ilmiöinä niiden hoitaminenon osa myymälätyöntekijän työtä ja ammattitaitoa. Lisäksi työntekijänpuuttuminen on pehmeämpi vaihtoehto vartijoille saati poliisille.Mielenkiintoista kuitenkin on, että nuoret itse olisivat heidän kokemaansa”normaalikäytäntöä” enemmän valmiita siirtämään häiriötapauksiamyös vartijoille ja vähän vajaa kolmannes myös poliisille. Nuoret kannattavatsiten ehkä ankarampia seurauksia häiriköinneistä kuin millaisenahe itse ovat nämä tilanteet kokeneet. Vain pieni osa nuorista oli sitä mieltä,että häiriötilanteiden puuttumisvastuu olisi muilla asiakkailla tai kavereilla,nuorilla itsellään. Tämä saattaa kertoa siitä, että nuoret suhtautuvatasiakkuuteensa perinteisesti; pelkkä ikä ei tee nuorista homogeenistaryhmää eikä yksittäisten nuorten häiriköinti edellytä solidaarisuutta puut-

Häiriköt kuriin – sääntelyn dilemma 79tua tilanteisiin. Hyvin käyttäytyvät nuoret ovat siten myös ”muita asiakkaita”,joiden ei tarvitse puuttua ongelmiin. Noin 16 prosentin kannatuskavereiden, nuorten itsensä puuttumiselle viitannee siihen, että haastatellutnuoret pienessä määrin odottavat kuitenkin häiriköijän kavereiden jossainmäärin puuttuvan häiriköintiin. Nuorten keskinäinen puuttuminenikäryhmänsä aiheuttamiin tilanteisiin voi olla sidoksissa nuorten ryhmienluonteeseen. Satunnaisissa nuorten kokoontumisissa keskinäisen puuttumisennormi puuttuu, mutta kiinteämmissä ryhmissä normia oletetaannoudattavan. (vrt. Kopakkala 2005.)Nuoret olisivat valmiita lisäämään ABC-tilan kontrollointia, jos silläestettäisiin häiriökäyttäytymistä ja edistetään rauhallista hengailua ABCasemilla.Yli puolet haastatelluista nuorista (n=91) oli sitä mieltä, että turvallisuuttarakennetaan rajoitusten ja kontrollin kautta eli toisin sanoenerilaisten rajoitusten (17.6 %), vartijoiden (26.4 %) sekä työntekijöidenvalvonnan (7.7 %) avulla. Tämä on mielenkiintoinen, mutta myös paradoksaalinentulos. ABC-tilan avoimuudesta ja rajattomuudesta ollaan valmiitatinkimään, vaikka ABC:t ovat keskeinen nuorten tila. Nähdäksenitässä palataan taas nuorten määrittelemään asiakkuuteen. Nuoret eivätomasta mielestään eroa muista asiakkaista ja häiriöasiakkaiden olemista jaasioimista ABC:llä pitääkin kontrolloida. Nuoret eivät itse määritä itseäänpotentiaaliseksi valvonnan kohteeksi. Nuorten näkemys häiriöihin puuttumisestavastaa myös yleistä turvattomuuteen ja sen kokemiseen liittyväätendenssiä. Epävirallinen sosiaalinen kontrolli tilassa kulkevien ja olevienihmisten toimesta ei enää ole koettua turvallisuutta ylläpitävä tekijä ja senvuoksi sitä pyritään tuottamaan yhä enemmän virallisilla säännöstöillä jaulkopuolisten kontrolloijien avulla. (Koskela 2009, 242.)Samalla valvonta tuottaa tilaan myös häivähdyksen kasvatustapahtumasta;millainen käyttäytyminen on sallittua, millainen ei? Tästä päättävätaikuiset ja asettavat nuorten käyttäytymiselle rajat sen mukaan. Vartijoidenajatellaan pelkällä olemassaolollaan kontrolloivan tilaa, mutta työntekijöilleannettaisiin myös kasvatusvastuuta:”Huomauttaminen melusta.” (poika, 17 v.)”Työntekijät kattoo enemmän perään.” (tyttö, 15 v.)

80 Häiriköt kuriin – sääntelyn dilemma”Työntekijät tarkkailee.” (tyttö, 16 v.)”Ohjeistusta nuorille käytöstavoista, vois uhata esim. porttikiellollatai annetaan se.” (poika, 15 v.)”Pitäisi vahtia vähän mitä nuoret tekee.” (tyttö, 15 v.)Yhteensä 24 kommentissa edellytykset rauhallisen hengailukulttuurin syntymisellenähtiin vaativan asenne- ja käyttäytymisen muutosta, niin työntekijöiltä(15) kuin nuoriltakin (9). Nuorilta itseltään perättiin käytöstapoja,kunnon asiakkuutta:”Jos kaikki ostais jotain.” (poika, 16 v.)”Rauhassa istuskelijat, ei riehu.” (poika, 16 v.)”Käytöstavat.” (poika, 14 v.)”Oltais kuin kotona, järjen käyttö.”(poika, 18 v.)Työntekijöiden panos nuorten ilmiön hallinnassa vaatisi nuorten mielestäehkä hiukan sovittelevimpia käytäntöjä ja tapoja olla vuovaikutuksessanuorten kanssa. Jossain määrin kommenteista oli luettavissa ajatuksiamyös siitä, että nuoret nähdään stereotyyppisesti, yhtenäisenä ja ongelmakeskeisenäryhmänä. On totta, että sosiaalinen maine on suhteellisen pysyvä;kun tietty sosiaalinen maine on syntynyt, käyttäytymisen muutoskaanei aina johda sosiaalisen statuksen muuttumiseen (Salmivalli 2005,129). ABC:llä ja muissa vastaavissa konteksteissa sosiaalinen maine voiliittyä nuoriin ryhmänä. On mahdollista, että yksittäisten nuorten aiheuttamathäiriötilanteet leimaavat tietyn asiakasryhmän kokonaisuudessaanpelkkään ikään nojautuen.”Löysemmät säännöt.” (poika, 14 v.)”Ei valittaisi hengailusta jos on tyhjää.” (poika, 17 v.)”Työntekijät vois rauhallisemmin lähestyä häiriön tekijää, eihuutamalla niinku on nähty.” (tyttö, 23 v.)”Fiksusti ja rauhallisesti suhtautuva henkilökunta, joka suhtautuumyös nuoriin asiallisesti ja osaa kuunnella.” (poika, 22 v.)

Häiriköt kuriin – sääntelyn dilemma 81”Nuorten annettaisiin olla rauhassa eikä heitä syytettäisi kaikesta.”(tyttö, 16 v.)Toiminnallisuuden lisäämistä ehdotettiin 14 vastauksessa. Nuorten mielestätämä voisi käsittää esimerkiksi nuorille suunnatun oman tilan ABC:nyhteydessä, pelejä tai vain sen, että ABC:llä saisi olla ilman rajoituksia jakäyttää palveluita.Liikennemyymälöillä on paljon itsenäistä toimivaltaa esimerkiksi juurierilaisten toimintamallien ja käytänteiden muotoilemisessa kunkin ABCasemantarpeisiin. Muutamilla tässä tutkimuksessa mukana olleilla ABCliikennemyymälöilläoli tehty myymäläpäällikkötasoinen ohjeistus siitä,että ABC ei saa olla pelkkä nuorisotila toisin sanoen tila, jossa on mahdollistahengailla ja viettää vapaa-aikaa. ”Nehän käyttäisi ihan hirvittävästi[ABC:tä vapaa-ajan viettopaikkana], mutta me ei suoda tietenkään sitämahdollisuutta, elikä meidän palveluita pitää ostaa, jos täällä ollaan.(…).”Kokoontuminen tai oleilu, vaikka rauhallinenkin edellyttää ostamista jaABC:n palveluiden käyttämistä. Ohjeistusta perusteellaan mm. ”ne kuitenkinvie asiakaspaikkoja aika paljon kun ne on aika isoja laumoja välillä mitätäs pyörii että (…).” Nuorten ja muiden asiakkaiden törmäysalttius syntyytyöntekijöiden käsityksissä muiden asiakkaiden (ja myös työntekijöiden)koetusta ahtaudesta eli tunteesta, että tila loppuu. Tilan loppuminen tekeeniistä, joille tilassa oleminen näyttää olevan jotakin muuta kuin asiointia,esteitä oikeille asiakkaille. Kaupalliset tilat koetaan näissä yhteyksissä aikuistenalueeksi, jossa rauhallisuus on asiakkaan oikeus. (Mäenpää 2005,208-209.) ABC-ympäristön tilajärjestelyt nousevat toiminnan kehittämisessätärkeäksi.Yleisesti ottaen muiden asiakkaiden ja nuorten välinen vuorovaikutussujuu rauhallisesti kaikissa liikennemyymälöissä. Työntekijöiden mukaannuoret ja muut ovat omissa ryhmissään, eikä kohtaamisia edes usein synny.Positiivisia esimerkkejä nuorten ja muiden asiakkaiden vuorovaikutuksestaei juuri löydetty, mutta silloin tällöin syntyy yhteentörmäyksiä. Vuorovaikutuson epäsuoraa; muut asiakkaat kertovat näkemyksensä ja kokemuksenanuorista työntekijöille ja näin he myös odottavat henkilökunnanpuuttumista nuorten toimintaan. Muut asiakkaat saattavat ihmetel-

82 Häiriköt kuriin – sääntelyn dilemmalä nuorten suurta määrää: ”(…) vanhemmilta asiakkailta on (…), tullu valituksia,että ”onko nuorisotalo tää paikka (…).” On hyvin todennäköistä,että puuttumisen kynnys määritellään suhteessa nuoriin ensisijaisesti muidenasiakkaiden toiveiden mukaan tai vielä tarkemmin niiden olettamustenmukaan, joita työntekijöillä on muista ravintola-asiakkaista. ”(…) monestikkien mä aattele sitä, että se on häiriö mulle työntekijänä vaan sittenmä aattelen sen sillai, että onko niistä häiriöö muille asiakkaille.” Yksi vahvaesille noussut oletus on se, että suuret ryhmät häiritsevät ja estävät muidenihmisten esteetöntä kulkua ja asiointia tilassa: ”Elikkä siinä on yks pelaamassaja sitten siinä on iso ryhmä siinä ympärillä niin sit välttämättä totamuut ei pääse niille peleille, jotka ne haluais. Ja sit sitten kun tulee sitä meteliäniin vanhemmat ihmiset ei kyllä tykkää siitä.” Edellä olevassa työntekijäsitaatissamainitaan myös toinen yleinen syy puuttua nuorten olemiseen:melu. Erilaisen olemisen sietämisen rajaa on vaikea hahmottaa ja sen määrittelyynvaikuttaa myös se, miten nuorten asiakkuus tulkitaan. Niillä kahdellaABC:llä, joissa nuorten asiakkuus toteutuu työntekijöiden kertominaniin kuin muidenkin ryhmien asiakkuus, puuttumisen kynnystä nostaaaito pyrkimys ryhmäerojen kaventamiseen. Mielenkiintoista on, ettänämä samat kaksi liikennemyymälää olivat myös aineistossa ainoita, jotkatoivat esille, että nuorten ja muiden asiakkaiden välillä on olemassa positiivisuutta.”Haastattelija: Joo. No onks ollu mitään positiivisia esimerkkejänuorten ja muitten asiakkaitten…Haastateltava: Ai niinku kohtaamisista yleensäki?Haastattelija: Nii-i, nii vuorovaikutuksesta, kohtaamisista.Haastateltava: Ei tuu mieleen, mutta ihan varmasti on.Haastattelija: Joo. Joo…Haastateltava: Tuli niin yllättäen…(naurua), että varmastilöytyy.””Haastattelija: No onks sitten nuorten ja muiden asiakkaidentai sitten nuorten ja henkilökunnan välillä jotain positiivisiakinkokemuksia?

Häiriköt kuriin – sääntelyn dilemma 83Haastateltava: On toki paljonkin. Nyt ensimmäisenä tulee mieleen,et tääl käy just tän ikäryhmän tai just näitten viistoistvuotta ja siit ylöspäin, niin tet-harjoittelijoita joka vuosi kevät,syksy. Niin tosi positiivisii tekijöitä on ollu järjestäin. Et meil ontos lähialueen koulun, (…) yläasteen kanssa tehty pitkää yhteistyötäja sit toinen koulu minkä kans on ollu enemmänkin onsit toi (…) peruskoulust. Meil on sieltä noita kehitysvammaisiaviime vuonna, oli oikein hyvää porukkaa, esimerkiks.”Vaikka ensimmäisessä katkelmassa vastaaja ei osannutkaan nimetä mitäänyksittäistä tapausta positiiviseksi esimerkiksi, ei myönteisten kokemustenolemassaoloa ole syytä epäillä. Työelämään tutustumisen puitteissa tehtyyhteistyö tuo nuoria lähemmäksi kaikkia tahoja, niin työntekijöitä kuinmuita asiakkaitakin. Samalla nuorella on mahdollisuus päästä toiseen rooliinseuraamaan tilannetta ABC:n näkökulmasta. Myös muut haastateltavattoivat tet-esimerkin esille kun heitä pyydettiin pohtimaan muidennuorten kanssa toimivien tahojen kanssa tehtyä yhteistyötä.Nuorten oleilu hyväksytään joissakin liikennemyymälöissä, jos käyttäytyminenon yhteisten pelisääntöjen mukaista. ”Vaan justiin, tosiaan, niinku niille jotkut tietyt säännöt, että, mutta, en mää ainakaan oo ikinä niin kusilleen aatellu tai nähnyt sitä silleen, että se ois niin ku meille huono asia, niinku siinä mielessä että ne niin ku käy. Mutta tosiaan, että niin ku joutuu silleenvähän niin ku rajottaa…” Tavoitteena on molemminpuolinen, sujuvayhteiselo, ABC voi olla työntekijöiden mielestä kokoontumispaikkanajopa hyvä vaihtoehto nuorille. Yhteisten pelisääntöjen luominen ja niidennoudattaminen voitaisiin nähdä molempien osapuolten, nuorten ja työntekijöiden,yhteisenä projektina, johon on sitouduttava. Työntekijän ajatusnostaa esille myös työntekijöiden vastuun pelisäännöistä ja niiden noudattamisesta.K18-käytäntö, yksilöidyt porttikiellot, pelikoneiden sulkeminen,tilasta poistaminen voivat olla työntekijöille helppoja tapoja asettaaselkeästi rajat nuorten hyväksyttävälle käyttäytymiselle silloin kun siihenon selkeästi tarvetta ja silloin kun toimintatavat on riittävän selkeästi kuvattuja perusteltu. Kaikkea ei tarvitse sietää, eikä nuorten käyttäytymistäyliymmärtää: ”(…) Ei kun tota, kerran yks koleega sano et miks ne ei hengai-

84 Häiriköt kuriin – sääntelyn dilemmale tossa toisella K-marketilla, et miks ne hengailee meillä? Mut sehän on vaanK-market, sehän on vaan kauppa ja siel on vaan kaks pelii. Kun meillä on ravintolatilatja me ollaan niin erilainen paikka. Me ollaan niin hyvä kokoontumispaikkapuitteiltamme jo, kun me ei olla vaan pelkkä kauppa. Ei se tarvisen kummempaa selitystä. Mut me ne kenellä ei oo, ollaan jouduttu antaaporttikieltoja (…) Et ei meiän tarvi tolle alueelle päästää, että kyllä se rajaatulee jossain. (…)”Valvonta ja tilan hallinta ovat ABC:llä edellyttäneet puuttumista nuortenasiakkuuteen. Järjestyksenpito ja oikeus tilaan kulkevat käsi kädessäasiakkuusmäärittelyn kanssa. Järjestyksenpidon nimissä vedetään väistämättärajoja, kuka tilaan on tervetullut ja kuka ei. Kysymys on ulossulkemisenproblematiikasta, joka leimaa julkisen ja puolijulkisen tilankäyttöävaltakunnallisesti (Koskela 2009, 40). Koskela (2009, 40) linjaa ulossulkemisenalueelliseksi, tilalliseksi ja sosiaaliseksi prosessiksi, jossa sosiaalisenstatus määrittää oikeudet ympäröivään tilaan. Taloudellinen kapasiteettitarkoittaa kyvykkyyttä liikkua ja mahdollisuutta valita tilat monien joukosta.Tämän potentiaalin puuttuminen ja jäsenyys marginaalisessa ryhmässä(esimerkiksi nuoret) tuottavat turvallisuuden nimissä rajanvetoja,joiden puitteissa pyritään välttämään niitä, joita ei haluta kohdata. Asetelmakohtelee ABC:tä sosiaalisena paikkana hyödyntäviä, hyvin käyttäytyviänuoria kaltoin. Täytyy muistaa, että nuorten kulutuspotentiaali aktiivisinaapsilaisina on melko suuri. Nämä nuoret voivat mahdollisesti siirtyä muualleetsimään toista tilaa ja tilanne häiriköiden kanssa tuskin parantuu.ABC-liikennemyymälätyöntekijöiden keskuudessa ulossulkemisen tahtoei ole kuitenkaan ehdotonta. Kaikkien liikennemyymälöiden kohdalla,myös nuorten hengailuun negatiivisemmin suhtautuvien kohdalla, työntekijäthaluaisivat taata tasavertaisen sisääntulon kaikille. Nuoret muodostavatomaleimaisen ryhmän, jonka oikeus tilaan edellyttää muiden asiakkaidenkohdalla sisäistyneiden, hiljaisten sääntöjen ja ohjeiden näkyväksi tekemistä.Nuorten ABC:llä käyminen on ehdollista. Kontrolloimisfunktionlisäksi K-18 kyltit ovensuissa, sanalliset ohjeistukset, käskyt, suullisettoiveet, porttikiellot ovat myös osa kasvatusta; kulttuurin ja ravintolakulttuurinhiljaisen tiedon siirtämistä nuoremmalle sukupolvelle. Illalla rajoittaminensisältää viestin lasten (jollaisia alle 18-vuotiaat ovat) tilasta ilta-

Häiriköt kuriin – sääntelyn dilemma 85ja yöaikaan, alaikäisten tupakointiin puuttuminen pihalla viestii vastuullisuudestaja onnettomuusvaaran huomioimisesta. ABC-tilasta poissulkeminennähdään siten palvelevan yhteistä hyvää.Nuorten asiakkuudessa on nähtävissä jonkinlaista jatkumoa – hengailustasiirrytään oikeaan asiakkuuteen. Työntekijät eivät siten kokeneet ongelmallisenatilannetta, jossa nuorten oleilua tai jopa asiakkuutta ABC:lläjoudutaan rajoittamaan tai nuoria poistamaan tilasta, koska kokemus ontuottanut vahvan näytön siitä, että asiakkuus jatkuu tästä huolimatta. Rajoitukseteivät muuta nuorten suhtautumista ABC:hen tai heidän ostokäyttäytymistään.Asiakkuus jatkuu, se vain muuttaa muotoaan: ”Oon tässäkymmenen vuoden aikana nähny sitä, että oli niinku niitä teinityttöjä jateinipoikia mitä ajo sillon tuolta pelinurkasta niin nyt ne käy joka päivä ostamassatöihin mennessään täältä (naurahdus) päivän eväät. Et kyllä sen niinkunäkee, että se.. (…) Jatkumo on siellä, vaikka on saattanu olla jotkut sielläporttikiellossa (naurua) vaikka kuinka pitkään, mutta ei se välttämättä ooniinku siihen aikuisiän ostokäyttätymiseen vaikuttanu ollenkaan.” Taustallaon usko siihen, että nuoret loppujen lopuksi aina ymmärtävät, mistä rajoitustenja sääntöjen asettamisessa on kysymys. ” Kyllä. Että tota, pituuttaon tullu puol metriä lisää ja jotain muutakin tonne vissiin päähän niin, kyltota.. niitten kans menee ihan hyvin, että en oo huomannu enkä oo kuullu silleenettä ois jääny käyttämättä meijän palveluja sit sen takia, että täällä oiskoheltu huonosti tai noin. Et kyl ne yleensä sen ymmärtää, et se johtuu ihanniitten omasta käyttäytymisestä miten myö joudutaan niitä kohtelemaan välillä.Et joudutaan oleen tiukkoja vaikka se ei todellakaan oo meistäkään mukavaa.”Paitsi että nuorten asiakkuudessa on nähtävissä jatkumo, nuorempisukupolvi myös uudistuu ABC:llä koko ajan. Jo vakiintuneiden ABCliikennemyymälöidentyöntekijöiden haastatteluiden perusteella ABC eiole ohimenevä muoti-ilmiö ystävien tapaamispaikkana vaan sen palvelukonseption saanut laajan hyväksynnän myös nuoremman käyttäjäryhmänpiirissä. ”(…) Tässä on silleen, oisko muutaman vuoden ollu, on semmosii, onhuomannu et on käyny täällä koko sen ajan kun on ollu. Et aluks ne on ollujust niitä alle viistoistvuotiaita ja sillon sai, jos oli jotain ongelmii niin vääntääsiitä, että rahapelejä ei pelata ja kun täytti viistoista niin sitte alko kulkeemopoilla ja sit ne tankkaili. Ja sit kun ne niinku läheni kaheksaatois-

86 Häiriköt kuriin – sääntelyn dilemmata niin seurustelee ja tulee juomaan kahvia ja syömään hampurilaisii, että.Ja sit sielt tulee taas sitä uutta nuorisoa taas.(…)” ABC näyttäytyy paikkana,jossa nuoret ovat ja jossa heitä ehkä joskus pitää myös ohjeistaa, muttase tehdään ilman nuorisotyön intressiä, jonka mielekkyys on syvemmällä,kasvattamisessa: ”(…) Sit taas meillä nuoret on, positiivisessa mielessä, mutvaan kuitenkin asiakkaita ja ei käydä heidän kanssa keskusteluja tai kysellämitä kuuluu. Et toki juttelen (naurahdus) asiakkaiden kanssa kyllä kaikennäköisistä asioista, mutta kyllä tavallaan siinä mielessä joo, et täällä on kattopään päällä ja lämmintä ja nuoret tykkää liikkua ja täällä niihin törmää(…)” Työntekijät ovat näin ollen selkeällä aitiopaikalla seuraamassa nuortenkasvua. Tämän tiedon välittäminen kasvatustahoille koettiin osittainmyös vastuuna ABC-henkilöstön piirissä, mutta suurimmaksi ongelmaksinousi vanhempien tai muun kasvattajien tavoittaminen.

876 TYÖNKUVANA KASVATUS6.1 Työpaikkana ”nuorisotila”Nuorten asiakkaiden käyttäytyminen ei välttämättä sinänsä ole työntekijöilleraskasta tai asia, josta halutaan eroon. Kuormittavuuden kokemussyntyi ennen muuta siitä, että nuoret itsessään vaativat jatkuvaa valvontaa;nuoria ei voi päästää silmistä, koska valvontaa ja ohjeistusta edellyttäväkäyttäytyminen on yksinkertaisesti nuorille tyypillistä. Kysymys on siitätulkinnasta, joka nuorille ja heidän omaleimaiselle asiakkuudelleen annetaan.Valvonnan, kontrolloinnin ja rajojen asettamisen voidaan ajatellaolevan jonkinasteista kasvatustyötä. ABC:n liikennemyymälätyöntekijättoimivat siten jossain määrin myös kasvattajina ABC-nuorille ja liikennemyymäläympäristötuntui välillä enemmän nuorisotilalta kuin liikennemyymäläkonseptillatoimivalta palvelutalolta. Oman työn ohessa tehty tämäntyyppinentyö koettiin epäoikeudenmukaiseksi, koska se suuntaa huomiotaja työn tekemisen resursseja pois omasta ydintehtäväksi. ” (…) Siiskoska sähän et voi silmistäs päästää niitä. Ihan oikeesti, sun pitää valvoo kassat,sun pitää palvella. Sä et voi selkääs käntää, heti on joku yks pikkupoikayritti kääntää heti suklaalevyä tuolla. Sit meni ihan et mä olin itte ennenkesälomaa sillee, et en mä tätä enää kauaa jaksa, että tota mun työaika meneevallan siihen. Et tavallaan tuntuu siltä, että mä en pysty muita asiakkaitapalvelee. Mä jonku kanssa juttelen siinä kassalla näin ja sit kuustoist ja kakskymmentaja näin ja sit mun silmät tarkkailee koko ajan tänne ja sit sä joudutvälillä kiljasee et Keke älä tee sitä ja Kake alä tee tota. Et aivan liian isoosa. Siinä tulee itelleen sellanen olo et muut asiakkaat kärsii. Toki näkee moninäkee tilanteen ja ne ymmärtää ”Et vitsi vieläks teillä on tota ongelmaa” janäin. Mut ei se oo kiva. Et ei mun työ oo sitä, et mä joudun tommosta tekemään.”Nuorten asiakkuuden ja hengailun kärjistyminen pitkäkestoiseksi hankalaksitilanteeksi luo edelleen jännitteitä vuorovaikutukseen: ”Aikammeon jaksettu puuttua ihan nätistikkin, mutta nyt alkaa vähän olla voimat lop-

88 Työnkuvana kasvatuspuu siinä, et alkaa… se on ollut ihan turhaa se meiän puuttuminen jo vähänaikaa, et ei mee perille yhtään mikään.” ”No kyl me ollaan kokeiltu kaikennäköistä, kauniisti puhumista, otettu, otettu niitä pöytään istumaan ja juteltuja keskusteluista joita mäkin on niiden kanssa käynny, niin on muilta asiakkailtahyvää palautetta tullut, et nätisti puhuttu ja kerrottu, mutta se tehoosen tasan kaks minuuttia…. et meil on…. mut mä en osaa sanoo nyt, et onkomeillä mitään nyt tehty, mutta tota, sellai nyt alkaa olla et keinot on käytetty,ainakiii semmosii mitä nättejä keinoja käyttää.” Työntekijät kokivat riittämättömyydentunnetta työssään, koska heillä oli tunne, että kaikkea onkokeiltu eikä mikään toimi.Järvisen (2001) mukaan työpaikan muutostilanteet koettelevat yksilönminäkäsityksen perusteita, jotka voidaan määritellä mielekkyysperiaatteeksi,itsemääräämiskokemukseksi sekä itsetunnoksi ja ammatilliseksi identiteetiksi.ABC-kontekstissa kyse ei ole tässä yhteydessä varsinaisista työpaikallatapahtuvista muutoksista ja uudistuksista, mutta siihen rinnastettavanatyön kuormittavuutta lisäävänä tekijänä nuorten hengailu voidaan kokemuksenanähdä työn vakautta ravistelevana elementtinä. Tällaisen ilmiönilmaantuminen työnkuvaan saa aikaan sen, että työntekijät alkavat tilanteenalkuvaiheessa jo pohtimaan sen mielekkyyttä ja suhdetta omaantyöhön. Henkilöstöä askarruttaa muutostilanteissa usein se, mistä oikeinon kysymys ja he yrittävät ymmärtää tilanteen tarkoitusta. Lisäksi kollektiivistahuolta voi aiheuttaa itsemääräämis-, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksienkaventumisen pelko. Itsetunto voi muuttua, koska tilannemuuttaa yksilön suhdetta esimerkiksi työn sisältöön, sen tavoitteisiin, menetelmiinja työtapoihin. (Emt. 56-60.) Luottamus omaan osaamiseen jaammattitaitoon voi kyseenalaistua. ABC:llä nuorten hengailuilmiö on ainakinosittain tulkittavaksi tilanteeksi, joka on enemmän tai vähemmänvaikuttanut työntekijöiden kokemukseen omasta työstään. Työhön liittyvähallinnan tunne on osittain murentunut joillakin ABC-asemilla. Työssäjaksaminen on koetuksella ja työ tuntuu raskaammalta. Työntekijät kaipaavattukea, kannustusta, ohjausta, opastusta sekä tietoa nuorista ja nuortenkanssa toimimisesta.Tästä huolimatta työntekijät haluavat sanoutua irti siitä ”kasvatusvastuusta”,joka heille monilla ABC-paikkakunnilla on langennut. Vanhem-

Työnkuvana kasvatus 89pien ja kotien kasvattajuutta peräänkuulutettiin ja ihmeteltiin avoimesti:”Hmmm…. Tää on erittäin vaikee ja erittäin rakas aihe ainakin mulleitelle, että tota niin, mielelläänhän mä niitä lapsia täällä pitäsin ja antasinniitten olla…, mutta se että jonkun muun pitäis tehä se perus kasvatustyö,kun meiän.(…) ei me voida kasvattaa ihmisten lapsia, kyl se pitää tulla sieltkotoo.” Nuorten määritteleminen yleiseksi arjen sujuvuutta heikentäväksitai turvattomuutta lisääväksi ryhmäksi heijastelee vaikutuksensa myösvanhemmuuteen. Kotikasvatus, äidit ja isät nähdään vastuullisina nuortenkäyttäytymiseen, varsinkin jos puhutaan ongelmakäyttäytymisestä. (Koskela2009, 151; Törrönen ym. 2004, 230.) Perhe nousee alueellisen, paikallisenja lopulta myös yhteiskunnallisen hyvinvoinnin yksiköksi. Tämänajatuksen nähdään mahdollistavan pehmeät puuttumisen tavat ja kohdentavanongelmien ratkaisemista kohti erilaisia yhteisömalleja, joissa moniammatillisettyöryhmät asettuvat muun muassa nuorten asioiden äärelle.(Törrönen ym. 2004, 230-231.) Yksisuuntainen vastuun siirto ei tosinratkaise koettuja ongelmia. ABC-liikennemyymälöissä oli havaittavissa haluaratkaista nuorten ilmiön kuormittavuutta erilaisin yhteistyökokeiluin.Näissä visioissa pyrittiin kohti yhteisiä pelisääntöjä, toisten kunnioittamisenmahdollistavia ohjeistuksia siitä, miten ABC-tilassa toimitaan. Näissätalkoissa tarvittaisiin niitä, joiden käsissä kasvattajuus on tai ainakin pitäisiolla. ABC näyttäytyy tahona, jonka vastuulle on tullut paitsi asettaa kasvatuksellisiaohjeita nuorille myös herätellä vanhempia, koulua ja nuorisotyötäentistä vastuullisempaan ja vaikuttavampaan toimintaan.Työntekijöiden mukaan suurin syy, miksi nuoret tulevat ABC:lle viettämäänvapaa-aikaansa on se, ettei nuorille ole muita paikkoja tai tilojamihin mennä. Toisaalta peräänkuulutettiin toimintamahdollisuuksia jaaktiviteetteja toisaalta oleskelu- ja kokoontumistiloja. Haastateltujen vahvakäsitys oli se, että kaupunkien, seurakuntien tai muiden tahojen järjestämättilat nuorille olisivat selkeä ratkaisu ABC:n nuorisoilmiöön. ”(…)Just se, että ehkä niille ois parempikin paikka missä viettää sitä aikaa. Osaanyt suoralta kädeltä sanoo mitään muuta kun ne, et pitäis selvittää mitä seon, mitä ne nuoret haluu tehä ja missä ne sitä haluaa tehä. Että pystytäänköjärjestämään kunnan tai kaupungin taholta jotain muuta sellasta toimintaaja aktiviteettia, et joku paikka mihkä ne voi kokoontua. Missä on sitten

90 Työnkuvana kasvatusniitten säännöt ja tälläset.” Yksi haastateltava toi esille näkemyksen, ettäolemassa olevat nuorisotalot eivät mahdollista niin vapaata yhdessäoloakuin esimerkiksi ABC. Hänen mielestään nuorisokahvila voisi olla ratkaisu,nimenomaan nuorille suunnattu palvelu. Joissakin haastatteluissa ihmeteltiinnuorten omaa saamattomuutta; nuorten tilattomuus nähtiin ainakinosittain heidän oman aktiivisuutensa puutteena ja tilanteena, johonhe voisivat itse rakentaa ratkaisua: ”(…) mä tossa kesällä juttelin muutamanpojan kaa ja itte sanoin niille niin kun, että teil kun on tota luppoaikaa, ettäootte, et ei täst tuu niinku tuu mitään. Et miks te ette kerää tota isoo lössii jameette kerää jotai adressii et saisitte oikeesti jonkun tilan tänne. Sillon näyttiet se sadasosasekuntin ajan melkein ajatteli se lapsi. Mut ei, tunti ja sama.”Vaatimukset lasten ja nuorten aktiivisuudelle näyttäytyvät usein kovina aikuistenesittäminä. Tämän taustalla voi vaikuttaa ajatus siitä, että luppoaikaon turmioksi ja pelkkä oleminen turhauttaa. ABC-tilasta ulossulkeminentulee hyväksyttävämmäksi, jos menetetyn ympäristön tilalle on osoittaajoku ryhmälle paremmin soveltuva paikka. Yksi haastateltava kertoitästä toimintatavasta:Haastattelija: Kuinka paljon [tällä ABC:llä] hengailutarkoituksellistakäyttöä?Haastateltava: Todella paljon. Joutuu ohjaamaan poispäin,neuvotaan missä nuorisotilaa. Tämä ei ole olohuone. Lähellä onnuorisotalo.Nuorten näkökulmasta tilanne voi kuitenkin olla osin ristiriitainen. Nuoretkokevat olevansa liikennemyymälöissä asiakkaita, rahankäyttäjiä, asiakaspalveluidentyön kohteita. Asiakkaan viihtymisen takaaminen on henkilöstöntyötä. Tähän sisältyy olettamus järjestyksenpidosta ja myös häiriöihin,epäsopivaan käyttäytymiseen puuttumisesta. Nuoret olivat itsekinsitä mieltä, että häiriköinteihin pitää puuttua. Liikennemyymälähenkilökunnanmielestä taas häiriköintien pohjalta tehtävää yksilöivää asioimisenrajoittamista ei voida toteuttaa, koska sen perusteita ei välttämättä ymmärrettäisi.Nuoret sen sijaan kokivat, että koska he ovat asiakkaita siinä missämuutkin, häirikkötapauksessa olisi johdonmukaista kohdella nuoria sa-

Työnkuvana kasvatus 91malla tavalla kuin muitakin asiakkaita. Eli yksilöidysti asettaa rajoituksiaasioimiselle tai tilaan tulemiselle. K18-rajoitus joko kello 21 tai 22 jälkeenon yleisesti henkilöstön mielestä ollut vain hyvä käytäntö. Työntekijät korostivatvoimakkaasti sitä, että rajoitus ei estä nuorten asioimista ABC:llä:”Niin ja siis kyllähän täällä on siis vaikka kello yheksän jälkeen niin sen, ettäaina saa ostaa, mutta niinku ruuat ja tommoset niin mielellään sitten laitetaanmukaan. Ja aina saa käydä ostamassa. Mutta sen, että sillä pyritäänvälttämään justiin se, että sitten ei esimerkiks viikonloppuna oo täällä, istukännistä puolta yötä ja sitten joskus on ollu näitä, että soitetaan poliisia kunyks nukkuu vessassa ja tämmöstä näin. Niin sen, että ihan vaan semmosenniinku häiriön välttämiseks on nytten se.” Nuorelle asiakkaalle toimintaansisältyvät kasvatukselliset interventiot eivät välttämättä tule huomatuksi,heille näkyy vain nuoria massana kohtelevat työntekijät. Tietynlaisen käyttäytymisenmääritteleminen häiriöksi voi myös olla erilaista nuorten ja aikuistenkeskuudessa. Tästä huolimatta houkutteleva ympäristö vetää nuoriapuoleensa ja nuoret kokivat olevansa ABC:lle tervetulleita.6.2 Yhteistyö kasvattajien kanssa ratkaisun avaimeksiko?Parilla ABC:llä oltiin tilanteessa, jossa omat voimavarat oli kulutettu lähesloppuun ja työntekijät kaipasivat nuorten kanssa työtään tekevien tahojenosalta tukea ja neuvoa, miten kohdata nuoria ja hallita tilannetta liikennemyymälöissä.:”(…) Ja sille asialle [henkilökunnan ja nuorten vuorovaikutus]nyt mahollisesti ollaan taas kerran tekemässä jotakin. Elikä nytku syksy alko ja koulut alko, niin ollaan yhteydessä kouluun ja heidän kanssaruve….. ruvetaan tässä asiaa viemään eteenpäin, että tossa keväällä yritettiinottaa seurakuntaan ja kuntaan yhteyttä… tai siis tähän kaupungin nuorisotyöntekijöihinja heidän kanssaan, mut ainakaan viellä sielt ei oo mitään,ei oo mitään saatu aikaseks.” Työntekijät ABC:llä kokivat kuitenkin, ettäyhteistyö ei toistaiseksi ole tuonut ratkaisua ongelmiin. Haastatteluista saikuvan, että ABC:n kokemuksen mukaan koululla tai nuorisotyön toimijoillaei ole ollut riittävää halua tarttua nuorten ilmiöön ABC:llä. ABC-liikennemyymälöidenomat voimavarat ydintyön tekemisen ohessa ovat pienetja siten ABC:n tilanteeseen reagoimisen vastuu siirtyy muille tahoille

92 Työnkuvana kasvatussen jälkeen kun tieto ongelmista on saatu levitettyä. Yhteistyön käynnistämisenhankaluus voi nivoutua puuttumisen kynnyksen problematiikkaan:ilmiöt, jotka ABC:llä koetaan ongelmallisiksi eivät välttämättä näyttäydylasten ja nuorten elämän asiantuntijoille lainkaan samassa mittakaavassakuin niille, joiden päällimmäinen tavoite on turvata rauhallinen ympäristöABC-asiakkaille. Puuttuminen ei tapahdu vain arvioimalla nuorten käyttäytymistävaan puuttumisen kynnyksen määrittävät muut, niin sanotutnormaalit asiakkaat.Työntekijät pyrkivät omissa jo nyt hyvin toimivissa käytännöissään linjaamaantyöyhteisötasoisesti, miten nuorten kanssa toimitaan. Kaikkienhenkilöstön edustajien sitoutuminen niiden noudattamiseen nähtiin ehdottomantärkeänä. Kyse on ikään kuin viestistä, joka viedään nuorille samanlaisenariippumatta siitä, keitä työvuorossa kulloinkin on. Tämän lisäksituotiin esille, että positiivisempaan suuntaan nuorten kanssa päästäisiin,jos olisi mahdollista keskustella heidän kanssaan rakentavasti ja vastavuoroisestiniistä perusteista, miksi joitakin oleilun muotoja on välttämätöntäABC:llä rajoittaa. Toiminnan perustelun kautta erilaiset säännöt voivattulla paremmin ymmärretyksi.Kohtaamiset nuorten asiakkaiden kanssa voivat kuitenkin olla jo lähtökohtaisestihankalia tilanteita. Vuorovaikutusta voi hankaloittaa pelko,asenteellisuus, omakohtaisuuden puute, erilainen sukupolviasema. Kaikkiaan12 haastateltavaa oli sitä mieltä, että jossakin muodossa nuorten asiakkaidenkohtaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvä koulutus olisi tarpeellinen.Haastatteluissa tuli esille myös esille muutama (4) maininta siitä, etteikoulutusta tarvita. Näissä kommenteissa asiaa perusteltiin usein työntekijöidennuorella iällä (omakohtainen samaistuminen) tai lasten olemassaololla(omakohtainen kasvattajakokemus). Vaikka työntekijöillä olisikinomakohtaista kokemusta nuoruudesta elämänvaiheena, kokonaisvaltainenhallinnan tunne saattaa silti vaatia tiedon, kokemusten jakamisen, tuen jaohjauksen areenoita. Nuoriin kohdistettujen asenteiden ja yleisen uhkapuheenyläpuolelle pääsemisessä tarvitaan asiantuntijoiden apua: ”Ehkä,ehkä. Koska se varmaan monistakin on sitten, että vaikka oisit kuin vanhaniin sit kuvittelee, että se ikä tuo semmosta auktoriteettia, mutta sen että ehkäse on enemmän oikeesti asenteesta kiinni. Enemmän asenteesta kiinni, että

Työnkuvana kasvatus 93ehkä vois niinku.. et sitä ei aina tarvii [naurua] mennä semmonen tuimailme kasvoilla. Että niinku yleensä mäkin kysyn ensin hyvällä ja sitten jos eionnistu niin sit mä saatan sanoo pahalla [naurua], että jos ei niinku mee perille.(…) ja siis erilaisia toimintatapoja.” Koulutuksen tarvetta ei välttämättäkohdistettu omaan itseen, mutta sen tarpeen ajateltiin korostuvantyöyhteisötasolla. Erilaiset taidot nuorten kanssa toimimisessa ovat tärkeitä:”Jaa. No, mä ainakin ite osaan palvella hyvin noita nuoria asiakkaita,koska mä tunnen niistä melkein kaikki tai ne tuntee mut, että ne ottaa mutihan sillai ystävällisesti, mutta ne ei tunne niinku kaikkia meidän työntekijöitäja jos ei ne osaa käsitellä niitä nuoria, niin ongelmiahan siitä tulee. että vähänpitäis kouluttaa sitä niitä työntekijöitäkin paremmin siihe.”Yhteistyö nuorisotyön, koulun ja kotien kanssa nostettiin laajana rintamanaesille. Kasvatusvastuun kantamisen problematiikkaa on edellä käsiteltykin,mutta konkreettisina kehittämisehdotuksina nuorten kanssatoimivien tahojen vuoropuhelu vaikuttaa mahdollisuudelta, joka on vieläABC-liikennemyymälöissä käyttämättä. Nuorisotyön osalta toiveet liittyivätnuorisotyöntekijöiden vierailuihin ABC-ympäristössä. Toiveiden taustallaoli oletus, että kasvattajat eivät välttämättä tiedä, miten nuoret käyttäytyvätvapaassa tilassa: ” (…) tääl näkis, näkis, siis tosi monen nuoren käytäytöstä,ja näkis, näkis , miten ne oireilee oikeesti ne ihmiset, et ei ne tuolla,jos on, jos on, joku tämmönen koululla vättämättä ei ne näy, et ne näkyyjossain muualla ne käytös tavat ja muut, et must siinä ois tosi paljon mahollisuuksiakäyttää, käyttää, jos saatais se yhteistyö toimimaan.” Nuorisotyönvastuuksi nähtiin tilojen ja erilaisten aktiviteettien järjestämisen toteuttaminennuorille. Haastateltavien mukaan tässä olisi parantamisen varaa:”Olla? Niin no jos vaikka lähtis ensin siitä, että se nyt kävis silloin muuhunkinaikaan kun vaan silloin päivällä tai arki…arkisin päiväsaikaan kattomassamitä se täällä on, että… ja just sitte että keskittyis siihe että näille huonostikäyttäytyville nuorille yritettäs ettiä se, että mikä niitä kiinnostaa, kyllähänheilläkin varmaan on joku mielenkiinto ja järjestäisivät sitte niillekinjotaki juttua. Semmosta hommaa.” Kolmas nuorisotyön suuntaan esitettytoive yhdisti ajatuksen koulutuksesta ja yhteistyöstä nuorisotyön asiantuntijoidenkanssa. Koulutuksen järjestäjänä julkinen tai kolmannen sektorinnuorisotyön toimija tai vaikkapa nuorisotyön asiantuntijaorganisaatio

94 Työnkuvana kasvatussaattaisi tuottaa varmuutta sekä legimiteettiä nuorten kanssa toimimiseen:”Tiek sä tolleen jos ajattelee, niin ei ois ollu ihan huono juttu että. Eli tavallaanjoku semmonen, kuka nyt sitä työtä nyt sitten tekee joku sosiaalivirkailijamikä elikkä, joka kertoisi, miten toimit tollasten ongelma nuorten kanssa.Niistä joku tämmönen koulutus, elikä onko joku helpompi tapa käsitelläheitä. Että saahaan ne tilanteet sujumaan, joku semmonen vois olla ihan ok.Muussa tapauksessahan me ollaan tehty tiimityötä, elikä näitä yhteisiä pelisääntöjä.Et voisko olla joku tommonen ihan oikeesti joku nuorisoalanammattilainen,joka pystyisi meitä jotenkin tukemaan ja neuvomaan.”Edellä mainittujen ajatusten lisäksi eräs työntekijä halusi eritellä nuorisotyönja liikennemyymälän roolit suhteessa nuoriin. Hän korosti, ettätyöntekijöiden on hankala omassa työvuorossaan osallistua nuorille suunnattuuntoiminnalliseen työskentelyyn. Työntekijän mukaan yhteistyöon silti mahdollista ja kaikki mihin resurssit antavat mahdollisuuden, semyöskin tehdään: ” (…) Meillä oli tossa niinkun mainoksia heidän tapahtumasta,joku festivaali se muistaakseni oli, mikä sillon oli just ajankohtanenniin siit oli mainosta ja flaijerii ja tän tyylistä. Ja toki sitä vois olla enemmänkin,mut heillä on niin paljon enemmän osaamista ja resursseja varsinaiseennuorisotyöhön. Meillä pääsääntösesti kohtalaisen hektistä toi, menee niinkusiihen meidän varsinaiseen toimintaan se aika silleen. Ei oo taas niinkuisoa toiminnallista yhteistyötä ollu silleen pöydällä, mutta kaikenlainen missävoidaan välittää tietoa esimerkiks varsinaisten ammattilaisten järjestämistänuorten tapahtumista tai muusta vastaavasta, niin totta kai sellainen työ palveleekaikkia. ”Niin nuorisotyön kuin muidenkin toimijoiden puoleen esitettiin toiveitayhteistyöstä, mutta konkreettisia ehdotuksia siitä, mitä yhteistyö esimerkiksikunnallisten nuorisopalvelujen tai kolmannen sektorin palvelujenkanssa voisi olla, tehtiin varsin vähän. Mainitut asiat olivat kuitenkinsellaisia, joiden osalta olisi mahdollista rakentaa toimivia hyviä käytänteitälaajemmallekin ABC-verkostossa. Eräällä ABC:llä oli hyviä kokemuksiajärjestötoimijoiden kanssa tehdystä työstä. Yhteistyö voisi perustua myösvastavuoroisuuden periaatteelle: ” (…) mitä nyt ittekin oon ollu niin esimerkiksitota näitä tämmösiä mitä on ollu näitä [urheiluseuran nimi] noittennuorisoporukoitten kanssa ollu, just että tota ne on ollu tai ABC on ollu

Työnkuvana kasvatus 95tukemassa niin ku rahallisesti, sponsoroinut ja he on sit tullu meille sitte niinku välillä käyny viikonloppusin sillo tällö jotain siivousjuttuja tekemässä taijotain, että, tota niin ku siinä mielessä jos niin ku haluaa sponsorointia niinsillai voi niin ku vastavuorosesti niin ku noin toimimaan.” Toiminnan lähtökohtanaon tehdä ABC:tä tutuksi nuorten keskuudessa sisältäpäin. Kesätyökampanjatkuten Tienaa tonni tai peruskoulujen työelämään tutustumisenjaksot ovat jo nyt olleet toimivia käytäntöjä joissakin liikennemyymälöissäja niiden kehittämiseen kannattanee tulevaisuudessakin panostaa.”Ja sitten, mikä on tää, tietysti näissähän on ollukin mukana ABC, nii onnäitä tienaa tonni, näitä juttuja ja tämmösiä, että niitten kanssa ollu yhteistyössä,mutta yllättävän vähän tuli tänä vuonna, tänä kesänä, niitä että, ehkäsiinäkin vois olla vähän enemmän kehittämistä että.”Koulu tarjoaa monia mahdollisuuksien ovia tilanteen hallintaan saamiseksi.Koulun merkityksen tunnistavat myös työntekijät, mutta kouluunmenemistä ja todellista yhteistyötä on ollut tet-opintojen lisäksi vähän joslainkaan. Kouluyhteistyön etu on, että koulusta tavoitetaan lähes kaikkiikäluokan nuoret ja suurin osa myös vanhemmista. Eräs henkilöstön edustajaehdotti, että koulujen kotitalousopettajien kanssa voitaisiin yhteistyössätoteuttaa ravintolatapakasvatusta. Hän myös kantoi huolta siitä, ettäyhteistyön tulisi rakentua nuoria ohjaavaan ja neuvovaan eikä missään tapauksessasyyllistävään suuntaan.Nuorille suunnatut erityispalvelut, -toiminta tai tapahtumat ovat ideoinatervetulleita. Työntekijöitä kuitenkin huoletti toiminnan suuntautuminenpois liiketoimintakonseptin perusideasta. Nuorten liiallinen huomioiminenvie toimintaa perustoiminta-ajatuksen ulkopuolelle. Kaksi työntekijäätoi esille, että nuorille ei tarvita omia erityispalveluita ABC-ympäristössä.ABC ei ole nuorisotila eikä tilaa ole tarpeellista tähän suuntaan kehittääkään.Monet työntekijät toivat esille sen, että ABC:n kaikki palvelutovat tarjolla nuorille yhtälailla kuin muillekin. Lisäksi uusien palvelukokonaisuuksientarjoaminen tarkoittaisi todennäköisesti myös maksullisuutta.Jo entuudestaan pienen maksukyvyn nuoret eivät siten välttämättä olisikykeneväisiä käyttämään uusia maksupalveluja.ABC:n osalta selkeimmäksi uudeksi palveluksi nuorille visioitiin etukokonaisuuksia.Nuoret voitaisiin toiminnassa huomioida työntekijöiden

96 Työnkuvana kasvatusmukaan myös erilaisin eduin, jotka voisivat olla sidottuja S-Etukorttiin.Työntekijöiden kokemus on, että etujen saamiseksi nuoret käyttävät S-Etukorttia melko paljon, joten nuorille suunnatut edut saattaisivat sitouttaanuoria entistä enemmän asiakasomistajuuteen ja kortin käyttöön. Toinenvastaava ehdotus liittyi etujen tarjoamiseen opiskelijakorttia vastaan.Käytäntö on suhteellisen yleinen ainakin opiskelupaikkakunnilla, jotensen käyttöarvo myös joillakin ABC-asemilla voisi olla suuri. Etujen merkityspeilautuu työntekijöiden mukaan palveluiden käyttökynnyksen madaltumiseen.Muina palvelumahdollisuuksina mainittiin erilaiset nuorille suunnatuttapahtumat tai teemapäivät. Toteutumisen esteenä on kuitenkin resurssointi.Yksi mahdollisuus voimavarojen löytymiseen on tehdä nuorille palveluitaABC-ympäristössä ”nyyttikestit -periaatteella”. Esimerkiksi KeljonkankaanABC:llä järjestettiin huhtikuun 2010 lopussa yhteistyötilaisuusABC-nuoret ilmiön äärellä, johon kutsuttiin toimijoita alueen eri tahoilta.Tilaisuus oli ensimmäinen ja siten pilottihanke yhteistyön virittämiseksi.Paikalla olivat poliisi, Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut, 4H-yhdistys,nuoria, vanhempia, ABC:n työntekijöitä sekä Humanistisen ammattikorkeakoulunedustus ABC-liikennemyymälät ja nuoret -tutkimushankkeenpuitteissa. Koulun kautta tavoitettiin nuoret ja vanhemmat, joita paikallesaapui hampurilaisaterian houkuttelemana melko paljon. Tilaisuuden tarkoituksenaoli mahdollistaa rakentava keskustelu yhteisistä pelisäännöistäABC:llä sekä nuorten toiveista alueen palveluiden kehittämiseksi nuortennäkökulmasta. Konkreettisena tuotoksena Keljonkankaalla aloitti nuortenosallisuusryhmä, jonka toiminnasta vastaa 4H-yhdistys. Keljonkankaalaistennuorten tilapalveluiden puuttuminen ratkaistiin ainakin joiltakinosin yhteistyömallilla, jossa toimijat tarjosivat osaamistaan kukin mahdollisuuksiensamukaan: ABC tilat, kaupunki ja järjestö sisällön ja substanssin.Tilaisuuden anti koettiin positiiviseksi ja mallia on tarkoitus toteuttaasyksyllä uudestaan paitsi Keljonkankaalla mahdollisesti myös muilla alueenABC-liikennemyymälöissä.Keljonkankaan esimerkissä tärkeään rooliin nousee toiminnan aloittamisessaABC:n tarjoamat tilat nuorten ryhmän ja 4H:n käyttöön. Muunlaisessakintoiminnassa mahdollisuudet nivoutuvat resurssoinnin osal-

Työnkuvana kasvatus 97ta samankaltaiseen yhteistyöhön. Tapahtuma- ja teemapäivätuotannossaABC:n piha-alueet tarjoaisivat hienot puitteet esimerkiksi liikenneturvallisuuskasvatukselle.Sisällöntuotannosta vastaavuus kohdistuisi yhteistyökumppaneilleesimerkiksi nuorisotyön toimijoille ja nuorisotyöntekijöiksikouluttautuville opiskelijoille. Samoin nuorisotiedotuksen osalta yhteistyövoisi olla toimivaa.Kaikkiaan ABC:n halukkuus kehittää toimintaansa positiiviseen nuortenasiakkaiden kohtaamiseen oli aineistossa luettavissa. Rajoittajan, kieltäjänrooli on raskas kantaa. Kaupallisen toimijan pohdinnat kasvattajuudestaja yhdessä toimimisesta kertoo ennakkoluulottomasta asenteesta liike-elämässä.Liiketoimintaosaamisessa on keskeisellä sijalla sidosryhmientunnistaminen (mm. Juholin 2004, 197-198). Tässä sidosryhmävuoropuhelussamahdollistetaan avoimen dialogin avulla tiedonhankinta siitä,mikä on tämä nuorten muodostama asiakasryhmä, mitä se haluaa ja mitäse voi antaa. Hyvän yrityskansalaisuuden merkkejä ovatkin mm. yrityksenosoittama vastuullisuus lähiympäristöjään kohtaan, aito dialogi sidosryhmienkanssa ja heikkojenkin signaalien tunnistaminen (Juholin 2004,250-252). Liike-elämän ja nuorisotyön rajapintojen mahdollisuudet voivatolla hyvin merkityksellisiä; ne tuottavat parhaimmillaan uudenlaisennäkökulman kuluttajuuteen, erityisesti nuoriin asiakkaina, ne mahdollistavatnuorisotyön muotojen elämisen nuorten kulttuuristen ja sosiaalistenmuutosten mukana ja ne voivat kehittää yrityksen liiketoimintakonseptiaasiakaslähtöisempään ja kestävämpään suuntaan.Kaupallinen ja julkinen ympäristö nuoria kokoavina tahoina haastaamyös ammatillisen nuorisotyön toimijat pohtimaan uusia tapoja saavuttaanuoria ja rakentaa palveluita selkeämmin nuorten tarkoituksiin sopivaksi.Tämä tarkoittaa moniammatillisuutta paitsi kunnallisten ja valtion eri toimijoidenkesken, mutta lisäksi yhteistyötä tarvitaan niidenkin yksityisen jakolmannen sektorin tahojen kesken, jotka nuorten elämässä vaikuttavat.Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen on välttämätöntä hyvinvointiyhteiskunnantulevaisuuden näkökulmasta. Tähän tavoitteeseen pyritäänturvaamalla nuorten aktiivinen kansalaisuus, koulutukseen ja työhön pääsysekä ehkäisemällä mahdollinen syrjäytyminen. Alueelliset ja paikallisetolosuhteet määrittävät nuorille suunnattujen palveluiden luonnetta. (vrt.

98 Työnkuvana kasvatusMonialaisen viranomaisyhteistyön ja etsivän nuorisotyön lakisäätäistäminen2009.) Koska ABC-myymälät ovat osoittautuneet nuoria kokoaviksipaikoiksi, on tärkeää pohtia nuorisotyön roolia kaupallisessa kontekstissa.Tämän selvityksen tavoitteena on toimia keskustelun herättäjänä myösnuorisotyön suuntaan.

997 POHDINTAA JAJOHTOPÄÄTÖKSIÄTämän selvityksen yksi päätarkoituksista on ollut kerätä tietoa nuortenABC-hengailuun liittyvästä ilmiöstä sekä nuorten että työntekijöiden näkökulmasta,linjata käytössä olevia hyviä käytäntöjä sekä levittää tietoa kokemuksistapaitsi ketjun sisällä myös nuorten kanssa toimivien ammattitahojensuuntaan. Työntekijähaastatteluissa vanhemmat, koulut sekä nuori-Nuoret asiakkaat uhkanaNuorten asiakkuustulkintoina jatoimenpiteinäABC kohtaamisina –ammattitaitoinen henkilökuntaSuljettu,yksityinen tilaABCAvoin,julkinen tilaTila tulkinnallisenakonstruktiona –tila fyysisinä järjestelyinäYhteisvoimin eteenpäinNuoret asiakkaat mahdollisuutenaKUVIO 17. Nuoret asiakkaat ABC:llä. Ehdotus tilanteen haltuun saamiseksi.

100 Pohdintaa ja johtopäätöksiäsotyö mainittiin usein niinä tahoina, joiden kanssa yhteistyötä on joko viriteltytai joiden kanssa sitä haluttaisiin tehdä. Motivaatiota moniammatilliseenyhteistyöhön löytyy, keinot sen toteuttamiseen sen sijaan puuttuvat.Näiden tulosten pohjalta voidaan todeta, että yhteistyön käynnistämiseenja toimintamuotojen mallintamiseen on olemassa selkeä tarve. Selvityksentulosten perusteella ratkaisuksi nousee monitahoinen toimintamalli, jokakoostuu neljästä toisiinsa sidoksissa olevasta osa-alueesta. Kaikki osa-alueetpitäisi ottaa huomioon kaikille asiakasryhmille osoitetun mukavan ilmapiirinluomiseksi.Kuvio 20 perustuu sekä nuorten kyselyiden että työntekijöiden haastatteluidenperusteella kerättyyn aineistoon. Kuvan nelikenttä on kuvattusiten, että jokainen osa-alue värittyy aineiston mukaan suhteessa kahteentemaattiseen akseliin. Nuorten asiakkuus tulkintoina ja toimenpiteinävarioi sen mukaan nähdäänkö nuoret uhkana vai asiakkaina siinä missämuutkin. Asiakkuus määrittyy myös ABC-tilan avoimuuden mukaan.Samat ulottuvuudet heijastelevat vaikutuksensa myös muihin nelikentänosa-alueisiin. Seuraavassa esitetään yhteenvetoa ja johtopäätöksiä kunkinosa-alueen merkityksestä nuorten hengailuilmiön tarkastelussa.Nuorten asiakkuus tulkintoina ja toimenpiteinä. Omakohtaiset kokemuksetnuorten kokoontumisista vaikuttavat työntekijöiden suhtautumiseen:negatiiviseen kokemukseen yhdistyivät erilaiset häiriöt ja ei-ostaminenkun taas positiivisessa näkemyksessä korostettiin ystävien tapaamista,jutustelua, pieniä ostoksia, viihtymistä. Muutamalla ABC:llä nuortenasiakkuus ja hengailu ei ollut ongelma missään määrin. Nuoret eivätole olleet häiriöksi eikä heidän asiakkuuttaan haluta rajoittaa liiaksi. NäilläABC:llä häiriöitä on muutamina yksittäistapauksina esiintynyt, muttaniiden osalta vastuullisina nähtiin yksittäiset ihmiset, ei nuoret ryhmänä.Yleinen rauhallisuus, seesteisyys, kaikkien ryhmien salliva yhteiselo voijohtua siitä, että henkilökunta suhtautuu nuoriin kuten muihinkin asiakkaisiin.Eräs työntekijä toi esille, että nuoret eroavat asiakkaina samassasuhteessa kuin nuoret eroavat aikuisista yleisestikin. Molemmissa asiakasryhmissäon häirikköjä, mutta häiriöt ovat luonteeltaan erilaisia. Työntekijäkuvasi häiriöitä nuorten kohdalla uhmaamiseksi, sotkemiseksi, pieneksiikivallaksi, sellaiseksi yleiseksi rajojen hakemiseksi tai kokeilemiseksi. Po-

Pohdintaa ja johtopäätöksiä 101sitiivinen tai negatiivinen asenne nuoriin heijastunee myös siihen, missämäärin nuorten hengailu tai käyttäytyminen koetaan ongelmana.Jos negatiivinen suhtautuminen ABC-hengailuun heijastelee asennoitumistanuoriin potentiaalisena turvallisuusriskinä (mikä on omiaan lisäämäänjännitteitä vuorovaikutukseen), asenneilmastoltaan positiivisiksi liikemyymälöiksiluokitellut ABC:t ja erityisesti kaksi ABC:tä pyrkivät tästäkehäajattelusta eroon. Nuoret ovat nuoria ja siksi tietyiltä lähtökohdiltaanerilaisia esimerkiksi taloudelliselta kyvykkyydeltään korkeammassaasemassa oleviin aikuisiin nähden. Keskiostokset ovat pieniä tästä syystä,ei sen takia, että ostamista haluttaisiin välttää oleilun kustannuksella. Ostoteivät suoranaisesti ole vain oleilun oikeuttamista. Nuorten olemus, oleminenpohjautuu käsityksiin nuoruudesta omaleimaisena elämänvaiheena.Tähän elämäntarinaan liitettiin ominaisuuksina piirteitä kuten ilo, ystävät,toiminta: ”(…) Mut se, että nuorilla on just se, et ollaan just sen ikäsiämitä mainitsit, nähdään kavereita tai sit se on enemmän semmosta hengailuaja käydään kahvilla ja seurustellaan ja jutellaan, pelataan korttii tai pelejä(…).” Hän korosti myöhemmässä puheenvuorossaan kuitenkin, että ”(…) mä en nää semmosia, et joku niinku tarkotuksella tulee niinku tänne astitekemään jotain koiruuksia (…).” Haastateltava tunnustaa vertaisryhmienmerkityksen nuorille asiakkaille. Tästä syystä yhteinen viihtyminen, seurusteluja sosiaalisuus voivat joskus tuottaa olemista, joka levittyy laajemmalletilaan kuin ehkä olisi tarkoituskaan. Haastateltava ei pidä nuortenkäyttäytymistä tarkoitushakuisena. Kyse on Mäenpään (2005, 202) sanoinsiitä, että kiinnostavassa ympäristössä hengailusta voi tulla itsetarkoituksellistapeliä ja leikkiä, jota ilmentää liike ja toiminnallisuus, vilkkaus sekäjutusteleva oleminen. Hengailu, oleilu on tärkeää, mutta siihen ei motivoidutahäiriökeskeisesti tai tarkoitushakuisesti. Ystävien kanssa oleminenmuodostuu pääasiaksi.Negatiivisemmin painottuneessa kuvassa nuoret ovat jonkinasteinenuhka. He uhkaavat työntekijöitä, muita asiakkaita, rauhallisuutta, ilmapiiriä,turvallisuuden tunnetta, hallinnan tunnetta, työssä jaksamista, tilanriittävyyttä. Tässä uhkakuvassa Koskelan (2009) pelkokierteestä tuleetosi. Nuorten kokeminen uhkaksi, ABC:llä esiintyvien vaikeasti määriteltävienhäiriöiden tai pahan rakentajiksi on sosiaalisesti tuotettu konstruk-

102 Pohdintaa ja johtopäätöksiätio. Tämä tarkoittaa sitä, että nuorten ilmiöön suhtautuminen kerää aineksiayhteiskunnallisesta keskustelusta, medioista, muiden asiakkaiden jatyöntekijöiden kokemuksista eli erilaisista kertomuksista siitä, mistä nuortentekemisissä on kysymys. Narratiiviin uskotaan ja kierteen omaisesti sevaikuttaa edelleen ihmisten käyttäytymiseen. Uhkaa pyritään torjumaansäännöin, ohjeistuksin ja kontrollikeinoin. Paradoksaalisesti turvallisuushakuisuusja sen ilmentäminen kontrollilla on omiaan jäykistämään sosiaalistavuorovaikutusta. Elämänpiireihin syntyy sisä- ja ulkorinkejä, joidentoiminta mahdollistuu eriarvoisesti. Samalla ulkoringistä syntyy poissulkemisenkautta yhä enenevässä määrin suurempi uhka, johon varaudutaantaas uusin valvonnan välinein. Valvonta peräänkuuluttaa normaaliutta jatuottaa samassa yhteydessä epänormaalin. (Emt. 19.)ABC-kontekstissa nuorista ja heidän käyttäytymisestään on tullut epänormaali,ongelma joka kaikkein negatiivisimmissa haastatteluissa haluttaisiinulkoistaa tilasta kokonaan. Turvautuminen rajoituksiin (K18, myymäläkohtaisetohjeistukset, pyrkimys yhteisten pelisääntöjen tuottamiseen,vartijat) on pyrkimys saada tilanne hallintaan ja nuoret vähemmännäkyviksi. Ne käyttäytymisen muodot (uhmaaminen, sotkeminen, pieniilkivalta, rajojen hakeminen tai kokeileminen), jotka positiivisessa lähestymistavassakintunnustettiin nuoriin liittyviksi, tulevat painokkaasti esillenegatiivisessa suhtautumisessa nuorten hengailuun. Tulkinta niistä on kuitenkintäysin erilainen. Nuoret näyttäytyvät ongelmana, jonka määrittelyon tyypillisen käyttäytymisen ja erilaisten esimerkkien kertomisen varassa.Asiaa ei välttämättä pystytä erittelemään ja siksi nuoret tuntuvat ilmiönäsuurelta, hahmottomalta möhkäleeltä, josta ei saada otetta. Tulkinnassakeskeisellä sijalla on taipumus nähdä nuoret ryhmänä. Ryhmästä pystytäänehkä erottelemaan yksittäiset häiriöiden aiheuttajat, mutta koska ilmiöon kuitenkin kaikkia nuoria koskeva, on helpompaa ja tehokkaampaaulkoistaa tilasta koko ryhmä. Tämä ajatusmalli ei siten välttämättä tuotaongelmaan todellista ratkaisua, vaan ilmiö kiertää kehää. Nuoret halutaanojennukseen ABC:llä lisäämällä ohjeita, ehkä rajoituksiakin, kontrolloimallasekä vastuuttamalla kodin, perheen, koulun ja nuorisotyön kasvattajiatoimintaan. Haastatteluissa samalla ihmetellään näiden tahojenkyvyttömyyttä ratkaista nuorten ongelmaa. On mahdollista, että joiltakin

Pohdintaa ja johtopäätöksiä 103osin nuorten käyttäytyminen ei välttämättä aina tuota todellisia häiriöitätai vastakkainasetteluja. Voi olla, että huonot, yksittäiset kokemukset liitetäänyhteiskunnallisesti hyväksyttyyn nuoret uhkana -puheeseen ja samallahäiriöistä tulee yhtä kuin nuoret. Tällöin sääntelyn kohde määrittyyaina mahdolliseksi uhkaksi ja siten se tuottaa jatkuvaa epävarmuutta.Epävarmuus ja epämääräinen joukko normiasiakkuuden haastavia nuoriahaastaa henkilöstön tarttumaan toimeen, lisäämään kokonaisvaltaista hallinnantunnetta. Nuoret ovat kohde, johon voidaan kohdistaa konkreettisiatoimia perustellusti. (vrt. Koskela 2009, 44.)Nuoret tulkitsevat itsensä asiakkaiksi eivät ongelmaksi. ABC on nuorillekuitenkin enemmän sosiaalinen kuin palvelun tila ja tällaisenaanABC:llä olemiseen liittyy vahva halu rauhalliseen ystävien ja kavereidentapaamiseen. Nuoret suhtautuvat kriittisesti häiriköinteihin ja haluavatedistää positiivista ilmapiiriä oleilussa. Nuoret ovat valmiita toimimaanasiakkaina ja ostamaan ”paikkansa” ABC:llä kunhan saavat seurustella ystäviensäkanssa. Häiriköinteihin pitää puuttua, mutta yksilöllisesti, ei toimenpiteinäkaikkia nuoria kohtaan. Jos häiriköintiä esiintyy, nuoret toivovatsiihen puututtavan vartijoiden ja valvonnan lisäämisellä. Kontrollin lisäämisenja siihen turvautumisen toive on paradoksaalinen suhteessa kuvaanABC:stä nuorten tilana. Toive viestittää nuorilla olevasta perinteisenasiakkaan roolista: jos valvontaa joka tapauksessa tällaisessa yksityisessä tilassatehdään, on parempi, että ”valvovia silmiä” on enemmän yksittäistenhäiriöiden tunnistamiseksi. Valvonnan lisäämisen kääntöpuolena onse, että ilman puuttumista nuoret uhkana mielikuvaan tai turvallisuudenkulttuuriseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen (vrt. Koskela 2009, 105-106),valvonnan toimenpiteet kohdistuvat tietyn sosiaalisen maineen nuoriinsamalla tavalla kuin aikaisemminkin. Näin ollen pelkän valvonnan lisäämisentai puuttumisen sijasta tarvitaan taustalla olevien merkitysten esillenostamista ja niihin puuttumista. Se, miten tämä nostetaan esille ja käsittelyynon asia, jossa voitaisiin turvautua yhteistyöhön ja henkilöstökoulutukseen.Yksityisessä tilassa pitää kuitenkin olla mahdollisuus järjestyksenpitoonja siitä vastuun kantamiseen. Keinot kontrolloida ja valvoa tilassaolevia asiakkaita yksilöllisesti on yksi avain tilanteen haltuun ottamiseksi.Tähän tarvitaan uskallusta kohdata ja tulkita nuoria erilaisina yksilöinä,

104 Pohdintaa ja johtopäätöksiäammattitaitoisia nuorten kohtaamisen taitoja, vuorovaikutustaitoja, ABCliikennemyymälänmäärittelyä tilana, tilajärjestelyjä sekä eri toimijoidenvälistä, eri ammattikuntien rajat ylittävää yhteistyötä.ABC kohtaamisina – ammattitaitoinen henkilökunta. Työntekijöitäkoskeva haastatteluaineisto tukee kahden erilaisen näkemyksen olemassaoloa:toisaalta nuoret nähdään hyvin käyttäytyvinä, toisaalta häiriköinä,toisaalta nuorten hengailu on negatiivista, toisaalta siinä voidaannähdä myös jotakin hyvää. Poliisitutkimuksissa on esiintynyt vastaavanlaistajakoa suhteessa ”puliukkojen” poistamiseen katukuvasta: yhtäältätuetaan yhteiskunnan moraalista järjestystä, toisaalta tukeudutaan henkilökohtaiseenmoraaliseen järjestykseen (Soine-Rajanummi & Törrönen2004, 107). ABC-työntekijöiden keskuudessa henkilökohtaiseen moraaliseenjärjestykseen luottavat työntekijät näkivät nuorten hengailun harmittomana,joskin osin liikennemyymälän kaupallista ideaa vastaan sotivanailmiönä. Näille työntekijöille nuoret ovat tervetulleita tiettyjen ehtojenpuitteissa myös vain oleilemaan ABC:lle. Tietyt ehdot tai pelisäännöt viittaavatsiihen, että auktoriteeteiksi (vrt. yhteiskunnan) ymmärrettyjen tahojenmoraalisella järjestyskäsityksellä on kuitenkin vaikutuksensa siihen,millä tavalla nuoriin suhtaudutaan. ABC-kontekstissa auktoriteetteinavoitaneen pitää muita asiakkaita mutta myös sitä yleistä keskustelua, jossanuoret yhä enenevissä määrin nostetaan esille jonkinlaisena uhkana (Koskela2009, 152). Muiden asiakkaiden pohjalta luodaan tilaan henkilöstöntoimintatapoja, puuttumisen kynnystä, jota kaikkien odotetaan noudattavan.Tätä yhteistä moraalia noudattavat työntekijät vaikuttavat ehdottomammiltanuorten oleiluun liittyen. He myös vaativat hanakammin nuorilleomia tiloja ratkaisuksi ongelmaan.Työntekijät kokivat nuorten asiakkaiden läsnäolon raskaaksi omassatyössään. Tilanteeseen haetaan tukea säännöistä, virallisista linjauksista,ohjeista, koska nämä keinot tuottavat hetkellisesti helpotusta. Aineistossaoli kuitenkin luettavissa ajatuksia siitä, että jotakin muuta pitäisi vielä tehdä.Ammatillisuuden rakentamisessa tieto nimenomaan nuoren asiakkaankohtaamisesta sekä vuorovaikutukseen liittyvät taidot tässä kontekstissaolisivat monin paikoin tervetullutta tukea ja ohjausta liikennemyymälä-

Pohdintaa ja johtopäätöksiä 105työntekijöille. Samoin konkreettiset mahdollisuudet yksilölliseen nuortenkohtaamiseen pitäisi voida nimetä ja tehdä näkyviksi.Asiakaspalvelutyö ja vuorovaikutus ihmisten kanssa on aina vastavuoroinen,kaksisuuntainen tapahtuma. Ennakko-olettamusten, jonkin ryhmänsosiaalisen maineen vaikutusten olemassaolo täytyy tunnistaa ja tunnustaa,jotta vuorovaikutus voisi rakentua tilannesidonnaisesti. On mahdollista,että tietyn ryhmän hankala maine vaikuttaa vuorovaikutukseenosin tiedostamattomasti ja näin noidankehä on valmis. Nuoriin liitettyjenmerkitysten avaamiseen, mahdollisten asenteiden esille nostamiseen sekätiedon ja taitojen lisäämiseen tähtäävän koulutuksen avulla voitaisiin pyrkiätukemaan työntekijöitä saavuttamaan yleinen hallinnan tunne omaantyökokonaisuuteensa liittyen sekä tuottaa luottamusta omiin kykyihinnuorten asiakkaiden kohtaamisessa. Hallinnan tunne vastaa työssä koettuamielekkyyttä (mistä on kysymys?), itsemääräämiskokemusta (voinkovaikuttaa?) sekä ammatillista identiteettiä (osaanko? mikä on arvoni?) (Järvinen2001, 56). Työnhallinta ja sosiaalisen tuen tarve ovat yhteydessä toisiinsa.Mitä vahvempi hallinnan tunne ja myös konkreettiset mahdollisuudethallinnan ylläpitämiseen, sitä vähemmän sosiaalista tukea tarvitaan.(Kopakkala 2005, 80.) Hallinnan tunteen saavuttamisen kautta nuortenkohtaaminen yksilöllisesti myös häiriköintitilanteissa voisi onnistua paremminja tuen tarve sekä vastuun peräänkuuluttaminen ehkä vähenisivätABC-työntekijöiden keskuudessa.Nuorten asiakkuuden mahdollistaminen ABC:llä on haastavaa tilanteessa,jossa nuoret koetaan harmiksi. Koulutuksellisen intervention tulisitämäntyyppisessä tilanteessa tehdä selkeä ero nuoriin liittyvien tulkintojenvälillä. Nuorten hengailuilmiön hallintaan saaminen on lähtökohdiltaan jakeinoiltaan erilaista silloin, kun puhutaan massiivisesta nuorten uhkakuvastaja silloin, kun puhutaan tietyn nuoren aiheuttamasta häiriöstä. Yhdestä,rajatusta ongelmatilanteesta. Nuoret yleisenä uhkana -ajattelu tuottaahelposti nuorten suosimissa kokoontumispaikoissa aikuisille kokemuksenpäälle vyöryvästä turvattomuuden tunteesta ja pelosta. Ratkaisukeinotovat tällöin usein vähissä. Kun asiakas kohdataan yksittäisenä ihmisenä,ongelmaan on usein olemassa selvä ratkaisu jo valmiina.

106 Pohdintaa ja johtopäätöksiäAmmattitaitoinen henkilökunta ABC:llä näkyy myös erilaisina työjärjestelyinä.Järjestelyillä otettiin kantaa ruuhka-aikojen sujumiseen. Nuortenkanssa toimimisen helpottamiseksi vahtimestarit ja sali-isännät ovatvapauttaneet työntekijöitä valvonnan vastuusta ja palauttaneet voimavarojaitse liikennemyymälätyöhön ja asiakaspalveluun. Niissä liikennemyymälöissä,joissa työnjakoa oli tällä tavalla tehty, oltiin tyytyväisiä ratkaisuun.Vahtimestarit säilyttävät kontrollin pehmeänä ja tekevät kohtaamisista ihmistenkanssa kiireettömämpiäTila tulkinnallisena konstruktiona – tila fyysisinä järjestelyinä.Monet edellä esitetyistä ABC-hengailuilmiöön liittyvistä asioista ovat sidoksissaABC-liikennemyymälöihin tilana. Tila on tässä selvityksessä ollutlaajemmin ymmärretty käsite kuin vain konkreettinen, fyysinen tila. Tilaviittaa Mäenpäätä (2005, 36) mukaellen paikkaan, johon ihmisten mielissäliittyy merkityksiä. Tila on siten yhteiskunnallisista, kulttuurisista, sosiaalisista,ja subjektiivisista lähtökohdista tulkittua tilaa. Aiemmin tässä raportissaABC tilana määriteltiin joksikin yksityisen ja puolijulkisen väliltä.Tilan määrittely on tarkastellun ilmiön kannalta yksi olennainen asia.Julkinen tila määritellään usein kaupunkien yhteisiksi tiloiksi ja tapahtumapaikoiksi,joissa erilaisten ihmisten kokoontuminen, järjestyminen,viihtyminen, oleilu, ajan viettäminen on pääosin avointa ja vapaata. Tältäpohjalta julkista tilaa voidaan luonnehtia sosiaalisesti järjestyneeksi, kaikkientavoittamaksi yhteiskunnalliseksi alueeksi. (Mäenpää 2005, 35.) Tällaisiayhteisiä tiloja ovat esimerkiksi puistot, kadut ja torit. Yksityinen tilapuolestaan on selkeästi jonkun tahon tai henkilön omistuksessa, hallinnassa,valvonnassa. Näiden ääripäiden välillä on puolijulkinen. Toisaaltapuolijulkisuus on yhteydessä siihen, että aiemmin julkisena tilana pidettyäpyritään kontrolloimaan esimerkiksi kameravalvonnan keinoin ja toisaaltasiihen, että aiemmin yksityisenä tilana pidettyä pyritään tuomaan lähemmäksijulkista (esim. kauppakeskukset) (Koskela 2009, 41; Mäenpää2005, 283). ABC kaupallisena tilana edellyttää ostamiselle pohjautuvaaperinteistä asiakkuutta. Tässä mielessä nuoret tiedostavat liikennemyymäläntilana erilaiseksi suhteessa julkiseen tilaan. Kauppakeskuksetkaan puolijulkisinatiloina eivät edellytä asiakkuutta samassa mittakaavassa kuin yksityisentoimijan tila.

Pohdintaa ja johtopäätöksiä 107Näiden ulottuvuuksien lisäksi ABC tulee eri tavoin tulkituksi suhteessakaupallisen ja sosiaalisen tilan jatkumolla ABC asemoituu tilallisesti näidenulottuvuuksien välimaastossa eri tavoin (kuvio 21).Kaupallinen tilaErikoiskauppaKauppakeskusSuljettu,yksityinen tilaABCAvoin,julkinen tilaKlubikauppaKauppatoriSosiaalinen tilaKUVIO 18. ABC:n tilalliset ulottuvuudet.Tämän tutkimuksen perusteella ABC profiloituu enemmän julkiseksi kuinyksityiseksi tilaksi. Liikkuville ja lähiseudun ensisijaisesti palveluja tavoittelevilleasiakkaille ABC on vahvasti kaupallinen tila. Sen sijaan nuorilleABC edustaa selkeää ystävien ja kavereiden tapaamisen pohjalle perustuvaasosiaalista tilaa. Kaupallisuus on myös nuorten hyväksymä todellisuusja he rakentavat asiakkuutensa sen varaan. Nuoret ABC -hengailijat hake-

108 Pohdintaa ja johtopäätöksiävat ABC:ltä todennäköisesti mahdollisuutta oleilla kauppakeskusmaisessatai kauppatorinomaisessa ympäristössä, joista on muodostunut kaupunkikulttuurissayleensäkin luontevia ihmisten kokoontumispaikkoja.ABC-liikennemyymälöiden verkosto on kasvanut valtakunnallisestikattavaksi; vuoden 2010 alussa liikennemyymälöitä oli 102 kappaletta (Skanava2010). Kattavina palvelukokonaisuuksina ABC:t korvaavat todennäköisestimonilla paikkakunnilla elävän, ihmisten liikkumisen solmukohtienympärille liittyvän kaupunkikulttuurin. Tällaisena mielikuvana ABCliitetään mahdollisesti julkiseksi tilaksi. ABC tarjoaa kauppakeskusta jäljittelevänympäristön, jossa palvelut on käden ulottuvilla. Halu korostaaABC:tä kaupallisena ja yksityisenä tilana tuli esille työntekijöiden haastatteluissa.ABC ei ole avointa, vapaata tilaa. Erilaiset tilan tulkinnat saattavatsiten tuottaa myös erilaisia käyttötarkoituksia liikennemyymälöihin.Tilamäärittely on tarpeellista jo siksikin, että ABC-ketjun Internet -sivuillaABC-liikennemyymälöitä markkinoidaan paitsi liikkuvien ihmisten myöslähialueiden asukkaiden palvelukeskukseksi. Muina palveluina sivuilla kerrotaanviihdemaailmasta, jonka mukaan: ”Rahapelit ovat jo 15 vuottatäyttäneille, mutta pelimaailmasta löytyy kaikenikäisille paljon muita pelejä,sekä uusia että vanhoja, tuttuja ja hyväksi havaittuja.” (www.abcasemat.fi2010.) Viihtymisen, pelaamisen, oleilun markkinointia tehdään sitenkaiken ikäisille. Tila tarjoamat viihtymisen palvelut ravintola-, marketjapolttoainemyyntipalveluiden ohessa ovat ikään kuin unohtuneet työntekijöiltäkun nuorten asiakkuutta määritellään tai tilassa olemisen oikeutustapohditaan. Nuoret tulkitsevat ABC:n mahdollisuuksia oman asiakkuutensaja motivaationsa pohjalta. Tilana ABC näyttäytyy siten ei-pedagogisenatilana, mahdollistaen vapaamuotoisen olemisen. Vastaavia julkisiatiloja on nuorille avoimena varsin vähän siinä laajuudessa, missä ABCverkostotavoittaa nuoria. ABC-talot ovat moderneja matalan kynnyksenpaikkoja. Ristiriitaisten tulkintojen syntymisen vuoksi tilan ja palvelukonseptinmäärittely julkisuuden, avoimuuden ja erilaisten asiakkaiden tarpeidennäkökulmasta on perusteltua.Tilaa voidaan ajatella myös muuna kuin sosiaalisesti rakentuneenakonstruktiona. Fyysisenä tilana ABC:n kohdalla ja nimenomaan tämännuorten ilmiön tarkastelussa ABC-liikennemyymälöiden tilajärjeste-

Pohdintaa ja johtopäätöksiä 109lyt ovat merkityksellisiä. Nuorten oleiluun liitetyt negatiiviset merkityksetliittyivät usein kokemukseen siitä, että nuorten ryhmät valtaavat tilan.Mäenpään (2005, 208) sanoin: ”Niin kaun kuin kaikilla on tarpeeksi omaatilaa, ei itsen kannalta epäkiinnostaviin toisiin käyttäjiin tarvitse kiinnittäähuomiota.” Liiketilaa järjestämällä tilan haltijalla on mahdollisuus edistääkaikkien asiakasryhmien yhdessä oloa tilassa. Samalla työntekijöiden aktiivisestitulkitsema puuttumisen kynnys todennäköisesti nousee rauhallistennuorisoryhmien suhteen, koska tilan riittävyydestä ei tarvitse kantaa huolta.Nuorten asiakkaiden näkökulmasta tilajärjestelyjen tulisi koskea pelikoneidensijoittelua, PhotoPlay -asiakaspöytien sijoittelua sekä näiden pelillistentoimintojen ympärillä olevien asiakaspaikkojen järjestelyä. Tilanriittävyys on edellytys positiivisille kohtaamisille tai pikemminkin sen takaamiselleettei kohtaamisia juuri synny. Kopakkalan (2005, 37) mukaanryhmäkäyttäytymiselle on tyypillistä, että ryhmän muodostumisen jälkeenmuita ryhmiä pyritään torjumaan. Tilan loppuminen saattaa kuitenkin eriryhmittymät yhteen ja ne saattava kärjistyä konfliktiin.ABC:n konkreettinen tila kattaa myös piha-alueet. Työntekijähaastatteluissapiha-alueisiin nuorten tilana suhtauduttiin eri tavoin. Joissakin liikennemyymälöissäesimerkiksi alaikäisten pihalla oleiluun puuttuminenoli aktiivista, toisissa todettiin, ettei piha-alueiden valvontaan ole mahdollisuutta.Tilan vapauden rajoittaminen sisällä ja ulkona osoittaa myös vastuunkantamista yrityskansalaisena paitsi todellisten vaaratilanteiden ennaltaehkäisystämyös vallitsevan kasvatusoletuksen näkymisestä alueella.K-18 ei estä alle 18-vuotiaiden käyttämästä ABC:n ravintola- ja market-palveluja ilta- ja yöaikaan, mutta hengailu ja vapaa-ajanviettäminen,ABC:n viihdekäyttö kohdistuu illalla ja yöllä vain täysi-ikäisille asiakkaille.Yhteisvoimin eteenpäin. Työntekijöiden esittämät ABC-hengailuunliittyvät kehittämisehdotukset olivat kokonaisuudessaan melko yksimielisiä.Ne kietoutuivat pohjimmiltaan eri tahojen yhteistyön syventämisenympärille; moniammatillinen työote nuorten kanssa nähtiin parhaimmaksitavaksi saada tilanne paremmin haltuun ABC-liikennemyymälöissä.Tässä yhteistyössä keskeisiksi toimijoiksi nostettiin nuorten ja työntekijöidenohella vanhemmat, koulu, kunnallinen nuorisotyö ja muutamissamaininnoissa esille tulleet järjestöt (esim. urheiluseurat) sekä vapaaehtois-

110 Pohdintaa ja johtopäätöksiätyö. Ongelmaksi on ABC:llä todettu yhteistyön käynnistämisen vaikeus.Kyse on resurssien ja voimavarojen puutteesta; omalla työajalla ei välttämättäole mahdollisuutta rakentaa mallia yhteistyölle. Toinen mahdollineneste on toimijoiden erilaiset tulkinnat omasta osuudestaan ilmiön hallintaansaamisessa. Kasvatustahojen vastuullisuuden hämmästely sekä nuorisotilojennäkeminen ratkaisuksi tilanteeseen kertoo työntekijöiden pettymyksestänuorten kanssa toimivien tahojen toimintaan. On myös mahdollista,että vastaavaa ajattelua esiintyy myös koulun tai nuorisotyön alueella:jokainen hoitakoon oman alueensa, aikansa ja tilansa vuorollaannuorten kanssa.ABC-liikennemyymätyöntekijöiden kokemus tuen ja ohjauksen tarpeestaoli muutamissa vastauksissa kuitenkin erittäin selvä. Toisaalta myösmuut työntekijät neljää lukuun ottamatta toivat esille nuorten kohtaamisentaitoihin, vuorovaikutusosaamiseen sekä nuoriin liittyvän informaatioonkeskittyvän koulutuksen mahdollisen vaikutuksen nuorten asiakkaidenkanssa toimeen tulemista kehittävänä tekijänä. Yhteistyörakenteensuunnittelu, pilotointi ja vaikutusten arviointi olisi tästä syystä ehkä annettavajonkun kolmannen osapuolen toteutettavaksi. Lähialueyhteistyönkäynnistämisessä Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) yhteisöpedagogi(AMK)-opiskelijoilla voisi tulevaisuudessa olla keskeinen rooli.Joillakin alueilla yhteistyö on jo käynnistymässä aktiivisen molemminpuolisentoiminnan tuloksena. Keljonkangas Jyväskylässä on tästä hyväesimerkki. Keljonkankaan yhteistyössä konkreettisena toimenpiteenä oliABC:n tilojen antaminen Jyväskylän 4H:n vetämän nuorten osallisuusryhmänkäyttöön. ABC osoitti toiminnassaan, että nuoria ei välttämättäole tarpeellista ulkoistaa tilasta vaan tämän ryhmän asiakkuutta on mahdollistatukea ja vahvistaa myös muilla keinoin. Toimintamallin kokeilumuilla Keskimaan ABC-asemilla on suunnitelmissa.

Pohdintaa ja johtopäätöksiä 111Suositukset. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan tehdä seuraaviaehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Toimenpiteiden tavoitteena on reagoidatilanteeseen rakentavasti ja positiivisesti nuorten asiakkuutta kunnioittaen.1) ABC-liikennemyymälöiden toimintakonseptina on olla kaikilleavoin ihmisten levähdys-, kohtaamis- ja palvelupaikka sekä liikkujilleettä omien alueidensa asukkaille. Viihtymisen takaaminenon ABC:lle tärkeää. Toimintakonseptin näkökulmasta tilan luonneon tarpeellista yksityiskohtaisemmin määritellä. Asiakkaillekauppakeskusta muistuttava palveluiden keskittymä voi tarkoittaaenemmän julkista tilaa. Julkinen tila on kohtaamispaikka, joka eiedellytä ostamista. Julkisessa tilassa voi myös oleilla.2) Tilajärjestelyiden avulla on mahdollista välttää tilan koettua ahtautta.Tilajärjestelyiden olisi hyvä kattaa rahapelit, pöytäpelit sekäniiden ympärillä olevat, erityisesti nuorten suosimat asiakaspaikat.3) Työntekijöiden koulutus on tärkeää. Asiakkaiden kohtaamisentaidot saavat nuorten kohdalla uusia ulottuvuuksia. Mitä ne ovatja miten ne saadaan haltuun? Samalla nuoriin liitetyt tulkinnat jamahdolliset vuorovaikutusta hankaloittavat ennakkoluulot olisimahdollista nostaa esiin turvallisessa ympäristössä. Työntekijättarvitsevat taitoja kohdata nuoret ihmisinä ja yksilöinä sekä tiedontoimenpiteistä, joilla yksilöivää puuttumista häiriökäyttäytymiseenvoidaan tehdä. Porttikiellot on koettu hankalaksi valvoa, koskavuorosta toiseen siirtyvät työntekijät eivät tunnista porttikiellonsaajaa. Onko kameravalvontaa mahdollista käyttää tietosuojalainpuitteissa tällaisen tiedon levittämiseen yksittäisessä liikennemyymälässä?Häiriöihin voitaisiin puuttua myös lyhyemmällä aikajänteellä.Mikäli tilanne edellyttää porttikiellon antamista, se voitaisiinantaa vain kyseiselle illalle tai kyseisen työvuoron ajaksi.

112 Pohdintaa ja johtopäätöksiä4) Vahtimestareiden ja sali-isäntien roolia voitaisiin korostaa. Käytäntöon ollut toimiva. Työntekijät saavat palvella asiakkaita, myösnuoria, ilman kuormittavuuden ja riittämättömyyden tunteita.5) Nuorten omaleimainen asiakkuus voitaisiin ottaa haltuun myösuusin palveluin. Ryhmäasiakkuus ja sen arvo ravintolapalveluidentuotteistamisessa on vielä käyttämättä. Edut houkuttavat nuoriakäyttämään S-Etukorttia ja ne madaltavat palveluiden käyttämisenkynnystä. Opiskelijapaikkakunnilla opiskelijakorttiin sidotut edutpalvelisivat samaa tarkoitusta. Onko opiskelijakorttiin mahdollistalinkittää asiakasomistajaominaisuutta opiskeluajaksi?6) Yhteistyön rakentaminen lähialueen toimijoiden ympärille ontärkeää. ABC:n, kunnallisen nuorisotyön, nuorisotyötä tekevienjärjestöjen, urheiluseurojen, koulujen, vanhempien, nuorten jaerilaisten asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyön virittämisen pilotointija sen mallintaminen olisi tärkeää. Yhteistyön kautta eritoimijat tulisivat paremmin tietoisiksi toistensa vastuista. Keljonkangason hyvä lähtökohta työlle, mutta toiminnan vaikuttavuuttaolisi tarpeellista myös arvioida. Yhteistyön kautta ABC voisi näkyänuorelle asiakaskunnalle ympäristönä, joka vastaa monipuolisestinuorten sosiaalisuuden värittämää asiakkuutta.Tapahtumien järjestämisessä ja niiden tuotannossa nuoria voitaisiinosallistaa nuorisotyön keinoin, jos siitä vastaisivat alan opiskelijat(esimerkiksi HUMAKin yhteisöpedagogi- ja kulttuurituottajaopiskelijat),alueen nuorisotyö sekä ABC yhdessä.Nuorisotiedotus ja nuorisopalveluiden markkinointi ABC:llätavoittaisi niitä nuoria, joita ei muuten tavoiteta.Sponsorointi- ja muu kumppanuus ABC:n ja nuorten urheiluseurojentai muiden vastaavien yhteisöjen kanssa voitaisiin toteuttaavastavuoroisuuden periaatteita noudattaen. Samoin kesätyö- jatyöharjoittelujaksot ovat käytänteitä, jotka kannattaa toiminnassahuomioida. Näin ABC:tä voidaan tehdä tutuksi nuorille sisältäpäin.

Pohdintaa ja johtopäätöksiä 1137) Toimintansa vakiinnuttaneissa ABC-liikennemyymälöissä, erityisestiniissä toimipaikoissa, joissa nuoret kohdataan jo nyt yksilöinä,voitaisiin kokeilla K-18 rajoituksesta luopumista. Tällätavalla viestitettäisiin nuorten asiakkuuden kunnioittamisesta jamahdollistettaisiin sisääntulo kaikille asiakasryhmille. Onko K18-rajoituksen poistumisella vaikutusta nuorten läsnäoloon, käyttäytymiseen,olemiseen? Rajoituksen olemassa olo on levinnyt ABCverkostossaalun alkaen yksittäisestä kokeilusta laaja-alaiseksi hyväksikäytännöksi. ABC-ketjujohdon mukaan kysymys ei ole kaikkiakoskeva suositus tai ohjeistus; liikennemyymälät omaavat tältäosin paljon itsenäistä toimivaltaa määrittäessään käytänteitä tilaan.Osaltaan käytäntö on selvästi rauhoittanut tilannetta, mutta osittainsen olemassaoloon liittyy paljon epäselvyyttä sekä moraalistahämmennystä. Rajoituksesta luopuminen tulisi tehdä hallitusti, eivain yhtenä yksittäisenä toimenpiteenä, koska nuorten asiakkuusja erilaiset toimenpiteet ovat sidoksissa nelikentän kaikkiin osaalueisiin.

114 LähteetLÄHTEETABCasemat.fi-sivusto. 2010. Viitattu 22.5.2010.http://www.abcasemat.fi/palvelut/muut_palvelutABC-liikennemyymälät, ABC-Delit, ABC-automaattiasemat 2009-2010.Esite.Autio, Minna. 2006. Kuluttajuuden rakentuminen nuorten kertomuksissa.Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 65. Väitöskirja.Taloustieteen laitos. Helsingin yliopisto.Carù, Antonella & Cova, Bernard. 2007a.Consumer immersion in an experientalcontext. Teoksessa Carù, Antonella & Cova, Bernard (toim.).Consuming Experience. London: Routledge, 34-47.Carù, Antonella & Cova, Bernard. 2007b. Consuming experiences. Anintroduction. Teoksessa Carù, Antonella & Cova, Bernard (toim.). ConsumingExperience. London: Routledge, 3-16.Eskola, Jari. 2007. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen aineistonanalyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa Aaltola, Juhani & Valli, Raine(toim.). Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalletutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Helsinki:PS-kustannus, 159-183.Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi arpajaislain sekä eräiden markkinaoikeudellistenasioiden käsittelystä annetun lain 2 ja 7 §:n muuttamisesta.HE 96/2008. Viitattu 25.5.2010.http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2008/20080096.pdfHarinen, Päivi. 2005. Mitähän tekis? Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aikaja kansalaistoimintaan osallistuminen –tutkimushankkeen väliraport-

Lähteet 115ti. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisusarja.Viitattu 24.9.2009.http://www.nuorisotutkimusseura.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=165Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimukseneettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi.2009. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Viitattu 28.8.2009.http://www.tenk.fi/JulkaisutjaOhjeet/eettiset_periaatteet.pdfJuholin, Elisa. 2004. Cosmopolis. Yhteiskuntavastuusta yrityskansalaisuuteen.Helsinki: Inforviestintä.Järvinen, Pekka. 2001. Esimies ja työyhteisön kehittäminen. Porvoo:WSOY.Kopakkala, Aku. 2005. Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihenvaikuttaminen. Helsinki: Edita.Korander, Timo & Törrönen, Jukka. 2004. Luottamus nuoriin nollassa?Tampereen nollatoleranssi kenttätyöntekijöiden ja kohteen kokemana.Teoksessa Törrönen, Jukka (toim.). Valvontaa ja vastuuta. Päihteet ja julkisentilan moraalisääntely. Helsinki: Yliopistopaino, 146-168.Koskela, Hille. 2009. Pelkokierre. Pelon politiikka, turvamarkkinat jakamppailu kaupunkitilasta. Helsinki: Gaudeamus Helsinki UniversityPress.Kotilainen, Sirkku. Mediakasvatusta nuorisotyössä. Teoksessa Kynäslahti,Heikki & Kupiainen, Reijo & Lehtonen, Miika (toim.). Näkökulmia mediakasvatukseen.Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2007, 151-157. Viitattu16.7.2009.http://www.mediakasvatus.fi/publications/ISBN978-952-99964-1-4.pdf

116 LähteetKuusisto-Arponen, Anna-Kaisa. 2008. Lasten ja nuorten oleilun poliittisuus.Nuorisotutkimuksen verkkokanava. Viitattu 16.7.2009.http://www.kommentti.fi/sivu.php?artikkeli_id=498Kylmäkoski, Merja 2006. Näkökulmia nuorten tilan käyttöön. TeoksessaKylmäkoski, Merja & Lind, Kimmo & Hintikka, Timo & Aittola, Tapio(toim.). Nuorten tilat. Sarja C. Oppimateriaaleja 9, 2006. Humanistinenammattikorkeakoulu, 6-21.Ling, Rich. 2004. The Mobile Connections. The Cell Phone´s Impact onSociety. San Fransisco: Morgan Kaufmann Publishers.Miles, Steven. 2003. Researching Young People as Consumers: Can andShould We Ask Them Why? Teoksessa Bennett, Andy & Cieslik, Mark &Miles, Stevens (toim.). Researching Youth. Basingstoke: Palgrave Macmillan,170-185.Monialaisen viranomaisyhteistyön ja etsivän nuorisotyön lakisäätäistäminen.2009. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 22/2009.Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto. Opetusministeriö. Viitattu7.8.2009.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/tr22.pdf?lang=fiMoore, Karenza. 2003. E-heads Versus Beer Monsters: Researching YoungPeple´s Music and Drug Consumption in Dance Club Settings. TeoksessaBennett, Andy & Cieslik, Mark & Miles, Stevens (toim.). ResearchingYouth. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 138-153.Myllyniemi, Sami. 2008. Mitä kuuluu? Nuorisobarometri 2008. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 88. Nuorisoasiainneuvottelukunta, julkaisuja 39. Opetusministeriö. Viitattu 16.7.2009.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/barometrit/liitteet/Nuorisobarometri2008.pdf

Lähteet 117Myllyniemi, Sami. 2009. Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus2009. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto.Myllyniemi, Sami & Gissler, Mika & Puhakka, Tiina. 2005. Kuluttavanuoruus tilastoina. Teoksessa Autio, Minna & Paju, Petri (toim.). Kuluttavanuoruus. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, julkaisuja62. Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 32. Sosiaali- ja terveysalankehittämiskeskus Stakes, 14-53. Viitattu 16.7.2009.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/tietoa_nuorten_elinoloista/eliolot_-vuosikirjat/Kuluttava_nuoruus.pdfMäenpää, Pasi. 2005. Narkissos kaupungissa. Tutkimus kuluttaja-kaupunkilaisestaja julkisesta tilasta. Helsinki: Tammi.Perustuslaki 731/1999. Viitattu 7.8.2009.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731Puuronen, Vesa. 2006. Nuorisotutkimus. Tampere: Vastapaino.Saarinen, Paavo. 2008. Autojen huollosta ihmisten huoltoon. Huoltoasemientoimialarakenteen muutos. Työselosteita ja esitelmiä 117. Kuluttajatutkimuskeskus.Viitattu 16.7.2009.http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5256/2008_117_tyoseloste_huoltoasemat.pdfSalasuo, Mikko. 2006. Atomisoitunut sukupolvi. Pääkaupunkiseudunnuorisokulttuurinen maisema ja nuorisotyön haasteita 2000 –luvun alussa.Tutkimuksia 2006/6. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki.Salmivalli, Christina. 2005. Kaverien kanssa. Vertaissuhteet ja sosiaalinenkehitys. Helsinki: PS-kustannus.

118 LähteetS-Kanava. 2010. Viitattu 22.5.2010.http://www.s-kanava.fi/valtakunnallinen/toimipaikkahakutulos?themeid=2&ch=50010Soine-Rajanummi, Seppo & Törrönen, Jukka. 2004. Poliisi julkisen tilanja julkijuomisongelmien kontrolloijana. Teoksessa Törrönen, Jukka(toim.). Valvontaa ja vastuuta. Päihteet ja julkisen tilan moraalisääntely.Helsinki: Ylipistopaino, 96-119.Strandell, Harriet. 2005. Lapset, etiikka ja vaikea osallisuus. TeoksessaLaadullisen sosiaalitutkimuksen eettiset kysymykset. Kutsuseminaari2.5.2005. Työpapereita 4/2005. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskusStakes. Viitattu 28.8.2009.http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/tyopaperit/Tp4-2005.pdfTuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli. 2003. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.Helsinki: Tammi.Tuononen, Päivi. 2008. Asiaa aikuisille! Lapset ja nuoret kertovat omienoikeuksiensa toteutumisesta Suomessa. Lapsiasiavaltuuten toimiston selvityksiä4. Viitattu 16.7.2009.http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folderId=101063&name=DLFE-8154.pdfTörrönen, Jukka & Karlsson, Thomas & Korander, Timo & Soine-Rajanummi,Seppo. 2004. Julkisen tilan moraalisääntelyn jännitteet. TeoksessaTörrönen, Jukka (toim.). Valvontaa ja vastuuta. Päihteet ja julkisen tilanmoraalisääntely. Helsinki: Ylipistopaino, 216-233.Villanen, Sampo. 2008. Talonvaltaukset – kaupungin pelastus. TeoksessaStranius, Leo & Salasuo, Mikko (toim.). Talonvaltaus liikkeenä – miksisquat ei antaudu? Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisusarja, 63-68. Viitattu16.7.2009.http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/talonvaltaus.pdf

Lähteet 119Wilska, Terhi-Anna (toim.). 2005. Erilaiset ja samanlaiset. Nuorisobarometri2005. Viitattu 24.9.2009.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/barometrit/liitteet/Baro2005.pdf

120 Liitteet106LIITE 1. Aineiston keruuseen osallistuneet opiskelijat ja ohjaavat lehtorit.Nurmijärven kampusOpintojakso: Tutkiva ja kehittävä työote, lehtori Reijo ViitanenJohanna BlomHanna GrönlundSaara HaurinenTuomas HirvonenSanna IisakkilaTatu IisakkilaAnnika JouhkiJarna KoskelaTiiaRosnellPihla RuuskanenOona SahariHelena ÅnäsJanica HeinonenOpintojakso: Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön perusteet, lehtori Hanna LaitinenJenna BlomfeltIsabel Fernandez GarciaNiko HakalaMika HallamiHenna KoivunenSirpa MertanenPauli PurtiloKatja SiljamäkiOussama YousfiÄänekosken kampusOpintojakso: Tutkiva ja kehittävä työote, lehtori Kimmo LindMarjo BomanHeidi HeikkonenHeidi HuopainenHeidi HänninenKalle HölttäMira JulkunenRita JäppinenTommi KahilampiMikko KorhonenTiia KultanenHeli KurhelaLaura LahtiHeidi LehvonenAnnika MensonenReetta NiskalaSanni NiveriSini OksanenJussi PaavolaSari PenttiSatu PietiläJari PöyhönenTiia RantanenPauliina RusulaJuuso SorvaliJoni SuhonenPetteri Vähäpesola© Humanistinen ammattikorkeakoulu

Liitteet 121107LIITE 1. jatkuuOpintojakso: Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön perusteet, lehtori Juha NikkiläSonja AhtiainenSara AirolaHanna BjörkmanKatja EloMichael FandiAkseli HiltunenHerkko HimmeläMirjami JärviläEsko KatajaMarjo KeskinenAnniina KetolaJarmo KiljunenJonna KopraJasmiina KuusiniemiHeini LeinonenTerhi LeppänenEila MaukonenHeli MetsänenPäivi MureEmilia MäkeläMilla MäkeläAnneli QvintusSirpa SaariMiila SandbergSeidi SeppäkoskiSalla SeppäläHanna TuikkalaAnni TuimalaLinda TörnroosOuti ViitikkoJaana VirsulaMiina VäisänenElina WilénRiikka Ylikauppila© Humanistinen ammattikorkeakoulu

122 Liitteet 108LIITE 2. Nuorten kyselylomake.ABC-liikennemyymälät ja nuoret –tutkimus : TutkimuslupaEnnen haastattelun alkua olen saanut tietoa ABC-liikennemyymälät ja nuoret-tutkimushankkeestasekä tutustunut kirjalliseen tutkimusesitteeseen. Haastattelulomakkeen tietoja voidaan käyttääluottamuksellisesti tutkimustarkoituksessa.________________________________________________________________________PvmAllekirjoitusHAASTATTELUN TIEDOTPaikka __________________________________________________________________________Aika ___________________________________________________________________________Haastattelijat _____________________________________________________________________Ohjeita haastatteluun:Lomakerunko on luonteeltaan strukturoitu eli haastattelussa lomake käydään läpi samalla tavallakaikkien vastaajien kanssa, kysymykset kysytään ja vastausvaihtoehdot annetaan lomakkeenmukaisesti. Haastattelun aikana sopiva vastaus ympyröidään lomakkeeseen tai kirjoitetaan vastaussille varattuun tilaan. Yksi lomake/haastattelu! Mikäli paikalla on useampia nuoriahaastateltavana, täytä jokaiselle oma lomake.A. TAUSTATIEDOT1. Sukupuoli (merkitään kysymättä)1 Poika2 Tyttö2. Ikä _________3. Asuinkunta ________________4. Missä asut?5. Asutko?1 Kaupungin/kunnan keskustassa2 Kaupungin/kunnan lähiö, kaupunginosan nimi _____________3 Kaupungin/kunnan kylä, kylän nimi______________________4 Kaupungin/kunnan harvaan asuttu laita-alue5 Maaseutuympäristö1 Isän ja äidin kanssa2 Vain äidin kanssa3 Vain isän kanssa4 Toisinaan äidin, toisinaan isän kanssa5 Muun huoltajan kanssa© Humanistinen ammattikorkeakoulu

Liitteet 123109LIITE 2. jatkuu6 Yksin7 Avo- tai avioliitossa8 ”Kimppakämpässä”9 Muuten, miten ______________________________________6. Opiskeletko tällä hetkellä oppilaitoksessa tai oletko ammatillisessa koulutuksessa?1 Kyllä2 En (siirry kysymykseen 8)3 En osaa sanoa7. Jos vastasit kyllä, mitä koulua käyt1 Peruskoulu2 Toisen asteen ammatillinen oppilaitos3 Lukio4 Korkeakoulu5 Muu, mikä _________________________________________6 En osaa sanoa8. Teetkö tällä hetkellä palkkatyötä?1 Kyllä2 En (siirry kysymykseen 10)3 En osaa sanoa9. Jos vastasit kyllä, onko työsuhteesi1 Täysipäiväinen vakituinen2 Täysipäiväinen määräaikainen3 Osa-aikainen vakituinen4 Osa-aikainen määräaikainen5 En osaa sanoa6 Muu, mikä _________________________________________10. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten tämän hetkistä tilannettasi?(Pääasiallinen toiminta)1 Koululainen tai opiskelija2 Palkkatyössä, ammatti _______________________________3 Yrittäjä, ammatti ____________________________________4 Työharjoittelussa/ työllistämisrahoilla töissä, ammatti _______5 Työtön tai lomautettu6 Perhevapaa7 Armeija/siviilipalvelus8 Muu, mikä _________________________________________© Humanistinen ammattikorkeakoulu

124 LiitteetLIITE 2. jatkuu110B. ABC KOKOONTUMINEN11. Miksi olet ABC:llä juuri nyt?_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________12. Mitä yleensä teet vapaa-ajalla? (1= en lainkaan, 2= joskus, 3= usein)1 2 3Vietän aikaa ystävien kanssaVietän aikaa perheen kanssaVietän aikaa netissäVietän aikaa yksinVietän aikaa harrastusten parissaTeen kotitöitäVietän aikaa kotonaVietän aikaa nuorisotiloillaVietän aikaa kaupungillaVietän aikaa ABC:llä13. Miksi teet juuri sitä/niitä?______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________14. Mitkä asiat saavat sinut tulemaan ABC:lle? (1=ei lainkaan, 2= melko vähän 3= eos, 4=melko paljon, 5= erittäin paljon)1 2 3 4 5Mahdollisuus kokoontua sisälläYstävien ja kavereiden tapaaminenABC:n pitkät aukioloajatKahvilaMahdollisuus ruokaillaUusien kaverisuhteiden solmiminenPysähdyspaikka autoilun tai mopoilun lomassaMopon tai auton tankkaaminenEri ikäisten ihmisten tapaaminen (”ihmisten ilmoilla”oleminen)Mopomiittiin osallistuminenMahdollisuus tulla turvaan, kun muuta paikkaa ei oleMuu, mikä__________________________________________________________© Humanistinen ammattikorkeakoulu

Liitteet 125111LIITE 2. jatkuu15. Kuinka usein käyt ABC:llä?1 Lähes päivittäin2 1-2 kertaa viikossa3 1-2 kertaa kuukaudessa4 Harvemmin kuin kuukausittain16. Milloin useimmiten käyt ABC:llä?1 Arkipäivinä ma-to, kello ______________________________2 Viikonloppuisin, kello ________________________________3 En osaa sanoa17. Kuinka kauan olet ABC:llä yleensä ________tuntia18. Minkä ikäisenä aloit käydä ABC:llä? ___________________________________19. Kuinka pitkä matka kotoasi on ABC:lle? ________________________________20. Miten kuljet ABC:lle?1 Omalla autolla2 Omalla mopolla /moottoripyörällä3 Kaverin kyydissä (auto, mopo)4 Polkupyörällä5 Kävellen6 Julkisilla kulkuvälineillä7 Muuten, miten ______________________________________21. Luettele ne ABC-liikennemyymälät, joissa käyt? Kenen kanssa (yksin, kaverit,vanhemmat tai perhe) käyt?ABC (kirjoita alle) Yksin KavereidenkanssaVanhempien/perheenkanssa22. Mistä ABC:lle yleensä tullaan? 23. Minne seuraavaksi mennään?1 Kotoa 1 Kotiin2 Ystävien luota 2 Ystävien luo3 Kaupungilta/kylältä 3 Kaupungille/kylälle4 Ravintolasta/yökerhosta/baarista 4 Ravintolaan/yökerhoon/baariin5 Nuorisotiloilta 5 Nuorisotiloille6 Koulusta 6 Kouluun7 Harrastuksista 7 Harrastuksiin8 Muulta, mistä ____________ 8 Muualle, mihin _______________© Humanistinen ammattikorkeakoulu

112126 LiitteetLIITE 2. jatkuu24. Kuinka monta ihmistä seurassasi tavallisesti on ABC:llä? __________________25. Keitä tähän ryhmään tavallisesti kuuluu?Läheinen ystäväKaveri (kuuluu ystäväpiiriin, mutteikaikkein läheisin)Tuttu (ei kuulu ystäväpiiriin, muttatunnetaan/tiedetään)Entuudestaan tuntematonTyttöPoikaalle 15-vuotias15-17-vuotias18-23-vuotias24-vuotias tai yliEi yhtään Yksi Muutama UseitaLIITE 2. jatkuu© Humanistinen ammattikorkeakoulu

113Liitteet 12726. Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? (1=täysin eri mieltä, 2= jokseenkin erimieltä, 3= eos, 4= jokseenkin samaa mieltä, 5= täysin samaa mieltä)1 2 3 4 5Nuoret ovat asiakkaita ABC:llä siinä missä muutkinEn ole havainnut ABC:llä häiriökäyttäytymistäNuoria ei haluta ABC:lleABC:n työntekijät eivät halua nuoria asiakkaiksiVartijat eivät halua nuoria asiakkaiksiMuut asiakkaat eivät halua nuoria asiakkaiksiAlaikäiset nuoret käyttävät päihteitä ABC:lläNuoret sotkevat paikkojaNuoret häiritsevät muita asiakkaitaNuoret toimivat ABC:llä hyvien käytöstapojen mukaisestiKohtaamiseni työntekijöiden kanssa ovat aina positiivisiaKohtaamiseni vartijoiden kanssa ovat aina positiivisiaKohtaamiseni muiden asiakkaiden kanssa ovat aina positiivisiaTulen ABC:lle ensisijaisesti tapaamaan kavereita ja ystäviäABC:llä saa viettää aikaa, jos ostaa jotakinABC on kuin ”oma olohuone”Vapaa-ajan viettäminen, hengailu on ABC:llä tärkeintäABC:llä käyminen kuuluu auto- tai mopoharrastukseenKäyn ABC:llä, koska sen aukioloajat ovat pitkätKäyn ABC:llä, koska siellä saa olla rauhassaKäyn ABC:llä, koska tarvitsen sen palveluitaKoen olevani tervetullut ABC:lleNuorten oleilua ABC:llä pitäisi rajoittaa ilta- ja yöaikaanPoliisia on tarvittu tilanteiden selvittelyyn ABC:lläABC:llä tapaan samanhenkisiä ihmisiäABC on kotoinen kokoontumis- ja kavereiden tapaamispaikkaABC:n työntekijät kokevat nuorten ABC-hengailun yleisestiongelmaksiEn haluaisi hengailla ABC:llä, mutta muutakaan paikkaa ei ole27. Oletko havainnut häiriöitä ABC:llä ollessasi?1 Kyllä2 En (siirry kysymykseen 30)3 En osaa sanoaLIITE 2. jatkuu© Humanistinen ammattikorkeakoulu

128 Liitteet11428. Millaisia häiriöitä ABC:llä on tapahtunut? (1= ei lainkaan, 2= melko vähän, 3= eos, 4=melko paljon, 5= erittäin paljon)1 2 3 4 5Alkoholin käyttöMuut asiakkaat häiritsevät nuoriaNuoret häiritsevät muita asiakkaitaMeluaminenPaikkojen sotkeminenRiidat ja/tai tappelutTyöntekijät häiritsevät nuoriaNuoret häiritsevät työntekijöitäVartijat häiritsevät nuoriaNuoret häiritsevät vartijoitaJotain muuta, mitä ___________________________________________________29. Miten häiriöihin on puututtu ABC:llä?Kyllä Ei En osaa sanoaSanallisesti ohjeistamallaPoistamalla häirikkö tilastaPoistamalla kaikki nuoret tilastaRajoittamalla aukioloaikoja nuorilleAntamalla porttikieltoja nuorilleOttamalla yhteyttä vanhempiinJotenkin muuten, miten _______________________________________________30. Miten itse toimisit häiriköintitilanteiden selvittämiseksi?______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________31. Ketkä yleensä puuttuvat häiriköintiin? Voit valita useamman vaihtoehdon.1 Työntekijät2 Poliisi3 Vartijat4 Muut asiakkaat5 Kaverit, nuoret itse6 Joku muu, mikä ___________________________________32. Mikä seuraavista olisi mielestäsi paras puuttujataho häiriköinteihin? Voit valitauseamman vaihtoehdon.1 Työntekijät2 Poliisi3 Vartijat4 Muut asiakkaatLIITE 2. jatkuu© Humanistinen ammattikorkeakoulu

Liitteet 1291155 Kaverit, nuoret itse6 Vanhemmat7 Joku muu, mikä ____________________________________33. Mitkä seikat voisivat estää häiriökäyttäytymistä ja edistää rauhallista hengailua ABCasemilla?______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Tavoitteena on kehittää ABC-liikennemyymälöitä paremmin myös nuortenasiakkaiden tarpeisiin soveltuviksi muuttamatta ABC-liikennemyymälöitä kuitenkaannuorisotiloiksi. Mieti ABC-tilaa ja ilmapiiriä nuorten asiakkaiden näkökulmasta.34. Mitä asioita muuttaisit ABC:llä, jotta ympäristöstä tulisi sellainen, josta olisit valmishuolehtimaan tai jossa toimisit vastuullisesti?______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________35. Millaisista ABC-ympäristön uusista palveluista olisit kiinnostunut?1 Nuorille suunnattu oma tila (jos valittu, tarkennus alla!)2 Auto- ja mopoilutapahtumat3 Internet4 Tietoa liikenneturvallisuudesta5 Muut tapahtumat, mikä _______________________________6 Nuorille suunnatut edut yms7 Nuorisotiedotuspiste8 Joku muu, mikä ____________________________________Jos valitsit nuorille suunnatun oman tilan, mitä sinulle tarkoittaa nuorille suunnattu oma tilaABC:n yhteydessä?______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________36. Haluaisitko olla mukana luomassa ja kehittämässä toimintaa/ palveluita nuorilleABC:llä?1 Kyllä2 Ei3 En osaa sanoa37. Millaista toiminta voisi olla?______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________LIITE 2. jatkuu© Humanistinen ammattikorkeakoulu

130 Liitteet11638. Millaisiin asioihin haluaisit vaikuttaa ABC:llä nuoren asiakkaan näkökulmasta?1 Ruokalistat2 Hinnat3 Edut ja tarjoukset4 Asiakaspalvelu yleensä5 Asiakaspalvelu nuorille6 Tilojen viihtyisyys ja siisteys7 Palvelut8 Kampanjat9 Tapahtumat10 Muu, mikä _________________________________________39. Millainen vaikutuskanava olisi mielestäsi toimivin?1 Suullinen palaute2 Palautelaput/ aloitelaatikko3 Nuorten raati4 Nuorille asiakkaille suunnattu keskustelu- ja vaikuttamisfoorumiABC:n nettisivuilla5 Yleinen palautemahdollisuus ABC:n nettisivuilla6 Joku muu, mikä ____________________________________40. Millaista palautetta haluaisit antaa ABC-liikennemyymälöiden henkilökunnalle jajohdolle?______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________41. Ovatko mopomiitit sinulle tuttuja?1 Kyllä2 Ei (siirry kysymykseen 46)3 En osaa sanoa42. Osallistutko itse?1 Kyllä2 En3 En osaa sanoa43. Osallistuvatko kaverisi ja ystäväsi (joiden kanssa vietät muutenkin vapaa-aikaa)?1 Kyllä2 Ei3 En osaa sanoaLIITE 2. jatkuu© Humanistinen ammattikorkeakoulu

Liitteet 13111744. Mikä miitissä on tärkeintä? (1= ei lainkaan tärkeä, 2= vain vähän tärkeä, 3= eos, 4=melko tärkeä, 5 = erittäin tärkeä)1 2 3 4 5Ystävien tapaaminenMopolla ajaminenVapaa-ajan viettäminenUusiin ihmisiin tutustuminenOmien ajotaitojen esittelyMopokokemusten vaihtaminenMiitit ovat täysin nuorten oma juttuJoku muu, mikä _____________________________________________________45. Miksi ABC-liikennemyymälät kuuluvat usein miittikohteeksi? (1= täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3= eos, 4= jokseenkin samaa mieltä, 5= täysin samaa mieltä)1 2 3 4 5ABC:lle on helppo tulla mopollaABC-ympäristössä on paljon tilaaABC:n piha-alueella on mahdollisuus suorittaataitoajoaABC tarjoaa mahdollisuuden ruokailla jakahvitellaABC on autoilijoille ja mopoilijoille tarkoitettupaikkaJoku muu, mikä _____________________________________________________46. Kun käyt ABC:llä, pidätkö itseäsi asiakkaana?1 Kyllä, miksi________________________________________2 En, miksi __________________________________________3 En osaa sanoa47. Mitä ostat yleensä ABC:llä ollessasi? Voit valita useamman vaihtoehdon.1 Kahvi2 Ruoka3 Makeiset4 Energiajuomat5 Tupakka6 Alkoholi7 Bensiini8 Jotain muuta, mitä __________________________________48. Paljonko käytät rahaa tavallisesti ABC:llä käydessäsi? ________ €LIITE 2. jatkuu© Humanistinen ammattikorkeakoulu

132 Liitteet11811849. Kuinka paljon arvioit käyttäväsi rahaa seuraaviin asioihin verrattuna nuoriin yleensä?49. (1= Kuinka vähemmän, paljon arvioit 2= saman käyttäväsi verran, rahaa 3= enemmän, seuraaviin 4= asioihin eos) verrattuna nuoriin yleensä?(1= vähemmän, 2= saman verran, 3= enemmän, 1 4= eos) 2 3 4Ruokailu1 2 3 4Ruokailu OpiskeluOpiskelu Vaatteet ja jalkineetVaatteet Kauneudenhoito, ja jalkineet korut, kosmetiikkaKauneudenhoito, Harrastukset korut, kosmetiikkaHarrastuksetAutoilu, mopoiluAutoilu, Alkoholi mopoiluAlkoholi TupakkaTupakka LiikenneLiikenne KännykkäKännykkä Muu tietoliikenne ja tietotekniikkaMuu Musiikki, tietoliikenne viihde-elektroniikkalaitteetja tietotekniikkaMusiikki, Elokuvissa, viihde-elektroniikkalaitteetkonserteissa, urheilukilpailuissaElokuvissa, yms. käyminen konserteissa, urheilukilpailuissayms. Baarit, käyminen yökerhot ja muu juhliminenBaarit, yökerhot ja muu juhliminen50. Mihin kuluttaminen sinulla liittyy? (1= ei lainkaan, 2= joskus, 3= usein, 4= eos)50. Mihin kuluttaminen sinulla liittyy? (1= ei lainkaan, 2= joskus, 1 3= 2 usein, 4= 3 eos) 4Ystävyyssuhteiden hoitamiseen (kahvittelu, ulkona 1 2 3 4Ystävyyssuhteiden syöminen) hoitamiseen (kahvittelu, ulkonasyöminen) Itsensä palkitseminenItsensä Mielihyvään palkitseminenMielihyväänOmiin kiinnostuksen kohteisiin esim. harrastuksenOmiin muodossa kiinnostuksen kohteisiin esim. harrastuksenmuodossa Itsensä toteuttamiseenItsensä Fyysisen toteuttamiseenkunnon ylläpitämiseenFyysisen Kuluttaminen kunnon vain ylläpitämiseen välttämätön pahaKuluttaminen Ulkonäön ja ulkoisen on vain elämän välttämätön puitteiden paha rakentamiseenUlkonäön Yhteiskunnalliseen ja ulkoisen vaikuttamiseenelämän puitteiden rakentamiseenJohonkin Yhteiskunnalliseen muuhun, mihin vaikuttamiseen ______________________________________________Johonkin muuhun, mihin ______________________________________________51. Osaatko sanoa, mistä paikoista (kaupat, ketjut yms.) S-etukortilla voi saada bonusta?__________________________________________________________________________51. Osaatko sanoa, mistä paikoista (kaupat, ketjut yms.) S-etukortilla voi saada bonusta?______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________52. Mitä etukortteja sinulla on? Voit valita useamman vaihtoehdon.52. Mitä etukortteja 1 sinulla Plussa on? Voit valita useamman vaihtoehdon.12 Plussa Ykkösbonus23 Ykkösbonus S-Etukortti34 S-Etukortti Ei mitään45 Ei En mitään osaa sanoaLIITE 2. jatkuu 5 En osaa sanoaLIITE 2. jatkuu 66Joku muu, mikä ____________________________________Joku muu, mikä ____________________________________© Humanistinen ammattikorkeakoulu© Humanistinen ammattikorkeakoulu

119Liitteet 133 11953. Tiedätkö, mitä asiakasomistajuus on?53. Tiedätkö, mitä asiakasomistajuus 1 Kyllä on?12 Kyllä En23 En osaa sanoa3 En osaa sanoaJos vastasit kyllä, mitä asiakasomistajuus mielestäsi on?Jos vastasit kyllä, mitä asiakasomistajuus mielestäsi on?________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________54. Minkälaisia ajatuksia sinulla on S-ryhmästä ja S-Etukortista?54. Minkälaisia ajatuksia sinulla on S-ryhmästä ja S-Etukortista?________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________55. Oletko kiinnostunut S-Etukortista ja asiakasomistajuudesta?55. Oletko kiinnostunut 1 S-Etukortista Kyllä, miksi ja _____________________________________asiakasomistajuudesta?12 Kyllä, En, miksi miksi _______________________________________23 En, osaa miksi sanoa _______________________________________3 En osaa sanoa56. Millaisia odotuksia sinulla on S-Etukorttia ja asiakasomistajuutta kohtaan?56. Millaisia odotuksia sinulla on S-Etukorttia ja asiakasomistajuutta kohtaan?________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________C. HARRASTUKSET JA VAPAA-AIKAC. HARRASTUKSET JA VAPAA-AIKA57. Onko sinulla jokin harrastus?57. Onko sinulla jokin 1 Kyllä, harrastus? mikä _________________________________________12 Kyllä, Ei (siirry mikä kysymykseen _________________________________________60)23 Ei En (siirry osaa sanoa kysymykseen 60)3 En osaa sanoa58. Tapahtuuko harrastuksesi ryhmässä?58. Tapahtuuko harrastuksesi 1 Kyllä (tarkennus ryhmässä? alla)12 Kyllä Ei (tarkennus alla)23 Ei En osaa sanoa3 En osaa sanoaJos vastasit kyllä, kuuluuko ryhmään ystäviäsi/kavereitasi, (joiden kanssa vietät vapaaaikaavastasit myös harrastuksen kyllä, kuuluuko ulkopuolella)? ryhmään ystäviäsi/kavereitasi, (joiden kanssa vietät vapaa-Josaikaa myös harrastuksen 1 Kyllä ulkopuolella)?12 Kyllä EiLIITE 2. jatkuu 2 EiLIITE 2. jatkuu 3 En osaa sanoa3 En osaa sanoa© Humanistinen ammattikorkeakoulu© Humanistinen ammattikorkeakoulu

134 Liitteet12059. Kuinka usein osallistut harrastustoimintaan?1 Ainakin 3 kertaa viikossa2 1-2 kertaa viikossa3 1-2 kertaa kuukaudessa4 Harvemmin kuin kerran kuukaudessa5 En osaa sanoa60. Kuinka tärkeitä seuraavat netin käyttämisen tavat sinulle ovat? (1= ei lainkaan tärkeä,2= vain vähän tärkeä, 3= eos, 4= melko tärkeä, 5= erittäin tärkeä)1 2 3 4 5Tiedon hakuViihdepalvelutOstoksetYhteydenpito kavereihinAsioiden hoito (esim. pankki)61. Mitä seuraavia nettipalveluita olet käyttänyt viimeisen kuukauden aikana? Voit valitauseamman vaihtoehdon.1 Rahapelit2 Pelilliset virtuaalimaailmat3 Sosiaaliset virtuaalimaailmat4 Yhteisösivustot5 Kunnalliset nuorisopalvelut6 Muut kunnan palvelut7 Muu, mikä _________________________________________62. Kuulutko johonkin IRC-Gallerian ABC-yhteisöön?1 Kyllä, mihin ________________________________________2 En63. Kuuluvatko kaverisi johonkin IRC-Gallerian ABC-yhteisöön?1 Kyllä, mihin ________________________________________2 Ei3 En osaa sanoa64. Miksi kuulut ko. yhteisöön? Voit valita useamman vaihtoehdon.1 Yhteisön kautta tiedotetaan asioista esim. mopomiiteistä2 Yhteydenpito kavereiden kanssa3 Liittyy auto/mopoharrastukseen4 Kuvien ja kokemusten jakaminen5 Liityin jäseneksi ilman mitään erityistä syytä6 Kuulun ABC-yhteisöön, koska käyn ABCllä vapaa-ajallani7 Joku muu syy, mikä _________________________________LIITE 2. jatkuu© Humanistinen ammattikorkeakoulu

Liitteet 135 12165. Missä nuoret kokoontuvat omalla asuinalueellasi tavallisesti? (1= ei, 2= joskus, 3=usein)1 2 3NuorisotilatOstoskeskuksetKahvilatABCJoku muu, mikä _____________________________________________________66. Oletko huomannut seuraavia asioita omalla asuinalueellasi? (1= ei, 2= vähän, 3=paljon)1 2 3Päihteiden käyttöOstoskeskuksissa hengailuABC:llä hengailuVäkivaltaMopomiititJoku muu, mikä _____________________________________________________67. Millaisia palveluita nuorille on tarjolla omalla asuinalueellasi? (1= kyllä, 2= ei,3= eos)1 2 3NuorisotilatNuorisotiedotusJärjestötoimintaRetket, leirit, tapahtumatJotain muuta, mitä _________________________________________________LIITE 2. jatkuu© Humanistinen ammattikorkeakoulu

136 Liitteet 12268. Mitä mieltä olet seuraavista vapaa-aikaa koskevista väitteistä? (1= täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3= eos, 4= jokseenkin samaa mieltä, 5= täysin samaa mieltä)1 2 3 4 5Asuinalueellani järjestetään kiinnostavaa nuortentoimintaaVoin vaikuttaa siihen, mitä vapaa-ajan toimintaanuorille järjestetään asuin alueellaniMinulla ei ole rahaa osallistua ohjattuun toimintaanPitkä matka tekee osallistumisen vaikeaksiNuorille järjestetystä toiminnasta ei pidetä nuortenkeskuudessaEn ehdi osallistua nuorille järjestettyyn toimintaan,koska minulla on paljon kotitöitäEn ehdi osallistua nuorille järjestettyyn toimintaan,koska minulla on paljon läksyjäNuorille tarjottu toiminta on turhaa leikkimistäToimintaan on mukava osallistua, jos ei tarvitse liittyäjäseneksi mihinkäänKaikkein mukavinta ajanviettoa on vain olla ulkonayhdessä kavereiden kanssaViihdyn parhaiten omissa oloissani69. Kuinka tärkeää sinulle on, että alueellasi on seuraavia palveluita nuorille? (1= eilainkaan tärkeä, 2= vain vähän tärkeä, 3= eos, 4= melko tärkeä, 5= erittäin tärkeä)1 2 3 4 5NuorisotyöntekijäTyöpaja työttömille nuorilleBändi- ja harrastetilatNuorten neuvonta- ja ohjauspisteKoululaisten iltapäiväkerhotNuorisotalot ja -tilatNuorisovaltuustoMahdollisuus verkkomedian ja internetin käyttöönMahdollisuus kokoontua johonkin sisätiloihinvapaamuotoisestiNeuvonta tai tukipiste esim. mielenterveyden taielämänhallinnan ongelmiinJotain muuta, mitä ________________________________________________12370. Mitä palveluita haluaisit omalle asuinalueellesi?LIITE 2. jatkuu_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________© Humanistinen ammattikorkeakoulu

Liitteet 137 124LIITE 3. Liikennemyymälätyöntekijöiden teemahaastattelurunko.ABC-liikennemyymälät ja nuoretTeemahaastattelurunko liikennemyymälöiden työntekijöilleHaastattelu tapahtuu työntekijän suostumuksella ja anonyymisti. Haastattelun arvioitu kesto on noin30 minuuttia. Haastattelut toteutetaan yksilöhaastatteluna, jota ohjaa tämä teemoittelu.Haastattelussa voidaan käsitellä myös muita asioita, jos ne ABC-tutkimushankkeen tavoitteidennäkökulmasta ovat merkittäviä. Haastattelu nauhoitetaan.1. Taustatiedot- liikennemyymälän nimi- sukupuoli- asema ja pääasialliset tehtävät- miten pitkään työskennellyt ABC-liikennemyymälässä?- mikä on liikennemyymälän henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakauma (haastateltavan arvio)2. Perushavainnot ja näkemykset nuorista asiakkaista- miten paljon kyseisessä liikennemyymälässä on asiakkaina nuoria ja nuorten ryhmiä?- miten paljon nuoret käyttävät liikennemyymälää vapaa-ajanviettopakanaan?- millaisia nuorten ryhmiä kyseisessä liikennemyymälässä käy/viettää aikaansa?- milloin nuoret yleensä kokoontuvat?- nuorten asiakkaiden erottuminen muista- onko nuorten asiakkaiden kanssa ollut hankaluuksia/konflikteja- onko liikennemyymälässä kokemuksia nuorten mopomiiteistä3. Nuoret ja nuorten ryhmät asiakkaina- miten 15–20-vuotiaat eroavat asiakkaina muista ikäryhmistä?- mitä tuotteita ja palveluja nuoret pääsääntöisesti käyttävät?- ovatko nuoret tehneet ehdotuksia tai esittäneet toivomuksia palvelujen kehittämiseksi?- onko nuorilla S-Etukorttia?- näyttävätkö ja käyttävätkö he sitä?- missä yhteydessä korttia näytetään? (aina vai vain edun saadakseen)- ovatko nuoret kiinnostuneita S-Etukortin käyttömahdollisuuksista tai esim.maksuominaisuuksista?- kiinnostaako S-Etukortti nuoria?© Humanistinen ammattikorkeakoulu

125138 LiitteetLIITE 3. jatkuu4. Henkilökunnan vuorovaikutus nuorten kanssa- miten henkilökunnan ja nuorten vuorovaikutus on sujunut?- onko nuorten käyttäytymisestä aiheutunut ongelmia ja häiriöitä liikennemyymälässä?- millaisia vaikeuksia nuorten käyttäytyminen on aiheuttanut; muutama esimerkki?- ovatko järjestyshäiriöt koko nuorisoryhmän toiminnasta aiheutuvia vaiko yksittäistennuorten aiheuttamia?- miten henkilökunta yleensä puuttuu nuorten aiheuttamiin järjestyshäiriöihin?- miten ovat reagoineet tilanteisiin?- millaisia parhaita käytäntöjä nuorten kanssa toimimiseksi on syntynyt?5. Nuorten ja muiden asiakkaiden välinen vuorovaikutus- onko nuorten ja muiden asiakkaiden välillä ollut joitakin ongelmia?- ovatko muut asiakkaat huomauttaneet henkilökunnalle nuorten käyttäytymisestä; muutamaesimerkki?- onko nuorten ja muiden asiakkaiden välisistä suhteista myös positiivisia esimerkkejä?- millaisia tarpeita on nuorten ja muiden asiakkaiden välisten suhteiden parantamiseksi?6. Haastateltavan työntekijän oma näkemys nuorten ryhmien kokoontumisista ABCliikennemyymälöissä- onko nuorten kokoontuminen liikennemyymälässä sellainen kysymys, johon tulisi etsiäuusia ratkaisuja ja jos on, niin millaisia ratkaisut voisivat olla?- onko liikennemyymälässä kokemuksia ammatillisen nuorisotyön toimijoiden kanssatehtävästä yhteistyöstä? Jos on, millaisia kokemuksia?- millaista ABC:n ja nuorisotyön yhteistyö voisi olla?- tarvitaanko nuorille asiakkaille joitakin omia palveluja?- tarvitseeko henkilökunta lisävalmiuksia / lisäkoulutusta nuorten asiakkaiden kohtaamisessa?- mitä muuta haastateltava haluaisi aihepiiristä vielä sanoa?© Humanistinen ammattikorkeakoulu

Liitteet 139126LIITE 4. Nuorten ABC-hengailun havainnointirunko.ABC-liikennemyymälät ja nuoretHavainnointiohjeistus1. Lähtökohdat ja toimintaperiaatteetHavainnoijat sijoittuvat pareittain istumaan liikennemyymälän asiakkaiden joukkoon. Paikkavalitaan mahdollisuuksien mukaan siten, että siitä pystyy seuraamaan liikennemyymäläntapahtumia kokonaisvaltaisesti ja erityisesti paikalla olevia nuorten ryhmiä.Havainnoinnista kerrotaan liikennemyymälän työntekijöille/vuoropäällikölle, mutta siitä eitiedoteta asiakkaille eikä asiakkaita lähestytä havainnointitilanteissa aloitteellisesti. Kysyttäessäasiakkaille kerrotaan, mitä havainnoinnin tarkoitus ja sen liittyminen ABC-nuoria koskevaantutkimukseen.Havainnoinnissa ei kerätä asiakkaiden tai työntekijöiden henkilö- tai muita tunnistetietoja siten,että heidän henkilöllisyytensä paljastuisi aineistosta. Eri henkilöiden toimintojen erottelemiseksihavainnointipäiväkirjaan voidaan merkitä esim. tyttö A noin 18 vuotta, aikuisasiakas A keskiikäinenmies, myyjä, jne.Tutkimustehtävän kannalta merkitykselliset havainnot kirjataan havaintopäiväkirjaan, jokasäilytetään turvallisessa paikassa sivullisten ulottumattomissa. Lähtökohtaisesti havainnoinnissaei käytetä valo- tai videokuvausta eikä äänitallenteita.Havainnointi toteutetaan siten, että se häiritsee mahdollisimman vähän liikennemyymälännormaalia toimintaa.2. HavainnointikohteetHavainnoinnissa huomioidaan ja merkitään muistiin seuraavia asioita:A. Nuorten ryhmiin ja niiden toimintaan kohdistuva havainnointi:- miten suuria ja miten pysyviä ryhmiä?- ryhmien ikä- ja sukupuolirakenne?- nuorten sijoittuminen ja tilankäyttö liikennemyymälässä?- nuorten tekemät ostokset?- ryhmien pääasiallinen toiminta?- kuinka pitkään nuoret oleskelevat liikennemyymälässä?- nuorten kokoontumisen oletetut syyt (kavereiden tapaaminen, ostokset, ruokailu, jne)?B. Liikennemyymälän muiden asiakkaiden ja nuorten vuorovaikutukseen kohdistuvahavainnointi:- millaista vuorovaikutusta esiintyy?© Humanistinen ammattikorkeakoulu

- nuorten sijoittuminen ja tilankäyttö liikennemyymälässä?- nuorten tekemät ostokset?- ryhmien pääasiallinen toiminta?140 - kuinka Liitteet pitkään nuoret oleskelevat liikennemyymälässä?- nuorten kokoontumisen oletetut syyt (kavereiden tapaaminen, ostokset, ruokailu, jne)? 127B. Liikennemyymälän muiden asiakkaiden ja nuorten vuorovaikutukseen kohdistuvaLIITE 4. jatkuu. havainnointi:- millaista vuorovaikutusta esiintyy?- kumpi osapuoli on vuorovaikutuksessa aloitteellinen?- vuorovaikutuksen oletettu tarkoitus?- vuorovaikutuksen kulku ja kehittyminen (esim. rauhallinen keskustelu, avunpyyntö,väittely, konflikti,…)?C. Liikennemyymälän työntekijöiden ja nuorten vuorovaikutukseen kohdistuvahavainnointi:- millaista vuorovaikutusta esiintyy?- vuorovaikutus asiakastilanteissa- henkilökunnan puuttuminen nuorten käyttäytymiseenD. Muut ABC-tutkimuksen tavoitteiden kannalta merkitykselliset havainnotesim. muiden asiakkaiden tai työntekijöiden suhtautuminen nuoriin© Humanistinen ammattikorkeakoulu© Humanistinen ammattikorkeakoulu