Kaavoituksen vaiheita - Kokkola

kokkola.fi
  • No tags were found...

Kaavoituksen vaiheita - Kokkola

Kokkolan kaupunki - Kantakaupungin yleiskaava 2030Kokkolan rakennusperintöä IKaavoituksen vaiheita 4. ja 5. kaupunginosassa, Hollihaassa,Leenalanperällä, Leenalassa ja Mäntykankaan koulun ympäristössäsekä KiviniityssäTekninen palvelukeskusKaavoituspalvelut 16.01.2008


SisällysJohdanto.........................................................................................................................................21. Vuoden 1898 asemakaava.............................................................................................32. Vuoden 1909 asemakaavan muutos ja laajennus ...........................................43. Vuoden 1927 asemakaavan muutos........................................................................74. Vuoden 1933 asemakaavan muutos........................................................................85. Vuoden 1940 asemakaavan muutos......................................................................106. Vuoden 1940 jälkeen tehtyjä asemakaavan muutoksia............................126.1 Viidettä kaupunginosaa ja Hollihakaa koskevia asemakaavan muutoksia vuoden 1940jälkeen ........................................................................................................................................126.2 Leenalaa koskevat asemakaavan muutokset vuoden 1940 jälkeen......................................146.3 Kiviniityn eteläosaa koskevat asemakaavan muutokset vuoden 1940 jälkeen....................176.4 Kiviniityn pohjoisosan kaavoittaminen 1960- ja 1970-luvulla............................................236.5 Asemakaavan muutos Keski-Pohjanmaan keskussairaalan rakentamista varten ................29


JohdantoKokkolan rakennusperintöä I on yksi Kantakaupungin yleiskaavan 2030 selvityksistäja täydentää osaltaan vuonna 1992 ilmestynyttä Kristina Ahmaksen Kokkolan rakennuskulttuuria–inventointia.Kokkolan rakennusperintöä I kuvaa lyhyesti keskustan pohjois- ja itäpuolella sijaitsevienK.H. Renlundin museon vuosina 2003-2004 inventoiman 4. kaupunginosan jakesällä 2007 inventoitujen alueiden asemakaavoituksen vaiheita, arvokkaita piirteitäja yksittäisiä kohteita. Inventoinnit on ulotettu ennen vuotta 1980 valmistuneisiin kohteisiin.Kesän 2007 inventoinnissa on käytetty apuna tietokantapohjaista inventointisovellusKIOSKIA, josta alueiden ja kohteiden kuvaukset on tulostettu. Koska aineisto on laaja,se julkaistaan erillisinä vihkosina. Kokkolan rakennusperintöä I koostuu seuraavistaosista:- Kaavoituksen vaiheita 4. ja 5. kaupunginosassa, Hollihaassa, Leenalanperällä,Leenalassa ja Mäntykankaan koulun ympäristössä, Kiviniityssäsekä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan alueella- 4. kaupunginosa- Hollihaka, osia kaupunginosista 5 ja 24- Leenalanperä, osia kaupunginosista 5 ja 24- Leenala ja Mäntykankaan koulun ympäristö- Kiviniityn eteläosa- Kiviniityn pohjoisosa- Keski-Pohjanmaan keskussairaalan alueKokkolan rakennusperintöä I on apuväline arvotettaessa alueita ja muotoiltaessa niidenkehittämisen reunaehtoja, jotka kirjataan kantakaupungin yleiskaavaan. Inventoijatovat esittäneet teksteissään oman arvionsa alueiden ja kohteiden merkityksestäkeskustelun pohjaksi.Vuoden 2007 rakennetun ympäristön inventointi ja Kokkolan rakennusperintöä I ovatK.H. Renlundin museon ja Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelujen yhteistyön tulos.Alueiden ja kohteiden esittelyt ovat arkkit.yo Leena Aunion, artenomi ja arkkit.yo PirkkoKankaan sekä HuK Minna Torpan käsialaa. Piirtäjä Tanja Hakala on osallistunut inventoinninarkistotyöhön ja julkaisujen toimittamiseen. Kaavoituksen historiasta onkirjoittanut kaavoitusarkkitehti Kirsti Reskalenko.2


1. Vuoden 1898 asemakaavaVuoden 1898 asemakaavan valmisteli suunnittelutoimikunta ja sen laati varamaanmittariArthur Ossian Mether. Keisari vahvisti kaavan vuonna 1901. Kaupunki laajeni perinteisenäpuukaupunkina kahden korttelin verran pohjoiseen. 1Asemakaavoitettu alue laajeni kaksi korttelia pohjoiseen vuoden 1898 asemakaavassa. Syntyi 4. kaupunginosa. KuvaKirsti Reskalenko1 Kokkolan kaupungin historia IV 1879-1945 ss. 624-6273


2. Vuoden 1909 asemakaavan muutos ja laajennusVuonna 1907 edellisen asemakaavan laajennukset todettiin riittämättömiksi ja rahatoimikamariantoi Tampereen kaupunginarkkitehti Lambert Petterssonin tehtäväksisuunnitella kaavoitetun alueen uusi laajennus, jota perusteltiin vuosisadan alun väestönkasvulla.2Petterssonin laatima asemakaava heijasti saksalaisen Gottfried Semperin ja itävaltalaisenCamillo Sitten 1800-luvun jälkipuoliskolla esittämiä ideoita, joiden mukaan kaupunkiensuunnittelussa ensisijaiseksi nousi rajattujen kaupunkitilojen luominen. 3 Suomessaihanteita toteutti esimerkiksi Lars Sonck muutamissa Tampereelle laatimissaanasemakaavoissa.Vuonna 1909 vahvistutussa asemakaavassa Kustaa Aadolfin torin, sitä rajaavien julkistenrakennusten ja puistojen muodostama kokonaisuus toimii nivelenä Suntinkääntymistä myötäilevälle uudelle katuverkostolle. Vuoden 1909 kaavan pohjoinenpääkatu, Työväen katu (nyk. Huvilakatu), oli suunnattu kohti kirkontornia.2 ibid, 6273 Tuomi 2005, 244


Katulinjojen nivelkohtiin suunniteltiin aukioita ja puistoja. Kustaa Aadolfin tori, kaksijulkista rakennusta ja niihin liittyvät puistot muodostavat yhden tällaisen aukion. Nykyisinpaikalla on keskuskenttä. Myös vuoden 1909 asemakaavassa oleva Nelikulmanpuisto toimii edelleen puistona ja Suntin ranta on edelleen puistoaluetta, jota reunustavatvuoden 1909 kaavassa esitetyt rakennusmassat. Herman Renlundinkadun linjauson vuoden 1909 asemakaavan mukainen. Sen suunniteltu bulevardimainen luonnetoteutui, kun kadun varteen istutettiin 1960-luvulla lehmuksia.Suntin rannan puistoaluetta rajaava kaupunginrakennusmestari Alvar Åkermanin suunnittelema rakennus on valmistunutvuonna 1914. Kuva Leena AunioVuoden 1909 kaavan pohjoinen pääkatu, Työväen katu (nyk. Huvilakatu), oli suunnattu kohti kirkontornia. Kuva KirstiReskalenko5


Vuosina 1910-1927 valmistuneet ja vuoteen 2006 asti säilyneet rakennukset. Rakentaminen oli vilkasta Neristanissa,Mäntykankaalla ja 4. kaupunginosassa6


3. Vuoden 1927 asemakaavan muutosKaupungin rakennuskonttori korosti lausunnossaan vuoden 1927 asemakaavan muutoksestakauniiden katunäkymien ja aukioiden merkitystä sekä autoliikenteen kasvuunvarautumista. 4Vuoden 1927 asemakaavan muutoksessa esitettiin urheilukentän sijoittamista KustaaAadolfin torille ja puistoalueille. Kustaa Aadolfin katu muutettiin suoralinjaisemmaksi.Kustaa Aadolfinkadun länsipuolelle muodostettiin neljä korttelia. Vuonna 1927 otetussailmakuvassa Antti Chydeniuksen kadun pohjoispuolella ja Bulevardin kadun itäpuolellaon ”Nyyjorkina” tunnettu pieniä asuintaloja pihamaineen, juoksurata ja peltoalueita.Vuoden 1927 asemakaavan mukaisella Uuden aitakadulla (nykyisella Raahenkadulla) sijaitseva, Alvar Åkermaninvuonna 1929 suunnittelema ja vuonna 1933 valmistunut talo. Kuva Leena Aunio4 Kokkolan kaupunginarkisto, kaupunginvaltuuston pöytäkirja 25.4.20077


4. Vuoden 1933 asemakaavan muutosTätä kaupunginvaltuuston vuonna 1931 hyväksymää asemakaavaa kutsuttiin päätösasiakirjoissaHakalahden asemakaavaksi. Asemakaavakomitea pyrki rajaamaan asemakaava-aluettapienemmäksi, mikä näkyy asemakaavakartan yliviivauksissa. 5Helsingin asemakaava-arkkitehtinä toimineen Birger Brunilan laatima, vuonna 1933 vahvistettu asemakaava ei tuonutmuutoksia Kiviniitylle, Leenalanperälle tai Hollihakaan. Kaavassa Suntinsuun tie nimetään Kustaa Aadolfin kaduksi.5 Kokkolan kaupunginarkisto, Kaupunginvaltuuston pöytäkirja 29.10.19318


Vuosina 1928-1939 valmistuneet ja vuoteen 2006 asti säilyneet rakennukset. Rakentaminen oli noina vuosina vilkkaintaMäntykankaalla, Urheilukentän pohjoispuolella olevissa kortteleissa ja Hakalahdessa.9


5. Vuoden 1940 asemakaavan muutosKiviniityn eteläosan, Leenalanperän itäosan ja Hollihaan korttelijaot ovat pääpiirtein toteutuneet Birger Brunilan laatiman,vuonna vahvistuneen asemakaavan mukaisesti. Asemakaavan muutos salli palonkestävien tai paloa pidättävienenintään 13 metriä korkeiden päärakennusten ja enintään 8 metriä korkeiden paloa hidastavien päärakennusten sekäenintään 4 metriä korkeiden talousrakennusten pystyttämisen. Osassa kortteleista sallittiin käyttää 1/3 osassa 1/4tontin pinta-alasta rakentamiseen.Vuonna 1909 laaditun ”kaupunginsalmen länsipuolella olevien kaupunginosien” asemakaavanmuuttamista perusteltiin vuonna 1940 muun muassa sillä, että suunnitelmanmukaiset koillisesta lounaaseen kulkevien katujen jatkot muodostaisivat Ykspihlajantiehen yhtyessään vaikeasti rakennettavia kortteleita ja vaikeuttaisivat tarkoituksenmukaistenliikenneväylien järjestämisen suuren osan etelästä tulevasta liikenteestäsiirtyessä Öjan kautta kulkevalle maantielle. Lisäksi luoteisen osan kadut olivedetty viistoon suomalaisen kansakoulun luoteispuolelta alkavan harjanteen poikki,vaikka niiden luonnollisen suunnan olisi tullut seurata harjannetta. Kortteleiden katsottiinlisäksi olevan pieniä ja omiaan lisäämään katujen ja viemärijohtojen rakennuskustannuksia.66 Kokkolan kaupunginarkisto, Kaupunginvaltuuston pöytäkirja 4.10.194010


24. kaupunginosaan oli merkitty ”valtuuston aikaisemmin hyväksymät työläisasuntotontit”.Tontit käsittivät kaksi korttelia, lukuun ottamatta Libeckin Bulevaardin varrellaolevia päätytontteja, jotka olivat vähän suuremmat. Huvilakadun ja Pikiruukintien välisetkorttelit olivat omakotirakentamisen painopistealuetta 1940-luvun loppupuolella.Raahenkadun vuosina 1941 ja 1942 valmistuneita omakotitaloja.Kustaa Aadolfinkadun vuosina 1944-45 valmistuneiden neljän asunnon talojen komeaa rivistöä. Talot on suunnitellutB. Stenman ja rakennuttanut O/y Hollihaka A/b. Kuva Kirsti ReskalenkoAsevelikylän rakennuksia vuosilta 1940, 1944 ja 1945 Mariankadun alkupäässä. Kuva Kirsti Reskalenko11


Vuosina 1940-1949 valmistuneet ja vuoteen 2006 asti säilyneet rakennukset. Rakentaminen oli vilkkainta nk. Invalidikylässäja Leenalanperällä.6. Vuoden 1940 jälkeen tehtyjä asemakaavan muutoksia6.1 Viidettä kaupunginosaa ja Hollihakaa koskevia asemakaavan muutoksiavuoden 1940 jälkeenViidenteen kaupunginosaan tehtiin muutamia yksittäisiä tontteja koskevia asemakaavanmuutoksia pientaloja varten 1950-luvulla. 1960-luvun asemakaavan muutostentaustalla olivat julkisten kohteiden rakentaminen ja kerrostalohankkeet.12


Itäisen kirkkokadun varrella sijaitseva rakennus on valmistunut vuonna 1952.Kustaa Aadolfin kadun kaupunkikuvaa muuttivat suuresti vuosien 1955, 1961 ja 1962 hankekohtaiset asemakaavanmuutokset, jotka liittyivät paloaseman, vuokratalo Kustaanhakan ja As Oy Pilvenveikon rakentamiseen. Kuva LeenaAunio.Libeckenin kadun pohjoispuolelle Hollihakaan kaavoitettiin lisää omakotitalotonttejavuonna 1954 ja Hollihaan koululle varattiin paikka vuonna 1957 laaditussa asemakaavassa.Kustaa Aadoltin kadun pohjoispäässä sijainnut Asevelikylä sai pääosin väistyäasuinkerrostalojen tieltä 1970-luvun alussa.Hollihaan koulun tontti lohkaistiin puistoalueesta 1950-luvun lopulla. Kuva Kirsti Reskalenko13


Yksi Asevelikylän säilyneistä pientaloista ja Kustaa Aadolfin kadun loppupään kerrostalot. Kuva Kirsti Reskalenko6.2 Leenalaa koskevat asemakaavan muutokset vuoden 1940 jälkeenVuonna 1953 asemakaavaa korjattiin ”olevia oloja vastaavaksi” sekä muutettiin ”rakentamattomiltaosiltaan luonnonolosuhteitten ja kaupungin tarpeiden mukaiseksi”.Aikaisempi pohjakartta oli osoittautunut niin epätarkaksi, että katujen suunnat javiemärikorkeudet jouduttiin muuttamaan sekä +4,5 korkeuskäyrän alapuolella olevatmaat jättämään rakentamatta. Näin menetelleen voitiin ”asuntoalue pystyttää yhdenpääviemärin ja pumppulaitoksen piiriin”. Alavalle peltoalueelle oli sijoitettu kaupungintaimitarha- ja kasvihuonealue. Luonnonsuojelulailla suojattu ”Yrjölininkivi” oli huomioitu.7Kaava-alueella oli Leenalanperällä jo olemassa olevia rakennuksia: katulinjaan nähdenvinoittain rakennetut Huvilakadun 17,19 ja 21 kaksikerroksiset pienet kerrostalot vuodelta1951 ja Katariinankatu 34:n kerrostalo vuodelta 1953 sekä katulinjaa myötäilevätLibeckeninkatu 24 ja 26 kerrostalot vuodelta 1952.7 Kokkolan kaupunginarkisto, Kaupunginvaltuuston pöytäkirja 19.4.195314


Ote vuonna 1953 vahvistetusta, Pekka H. Salmisen laatimasta asemakaavan muutoksesta.Kerrostalotonttien rakennuspaikoille (vrt. rakennusalat) tuli rakentaa kaavassa ilmoitettumäärä kerroksia ja ainakin 80% tehokkuusluvun sallimasta kerrospinta-alasta.Uutuutena vuoden 1953 asemakaavan muutoksessa olivat katulinjaan nähden vinoittainpiirretyt rakennusalat sekä rakennusalat 1-2-kerroksisille rivitaloille Armin- ja Allinkadulla.Vuosien 1954 ja 1956 asemakaavan muutoksissa tarkistettiin joidenkinkerros- ja rivitalojen rakennuspaikkoja.Paavo H. Salmisen vuonna 1953 laatimassa asemakaavan muutoksessa vuoden 1940 tonttijakoa muutettiin ja tehtiintilaa rivi- ja kerrostaloille. Kuvassa on Huvilakadun vuonna 1951 valmistuneita, kaavamuutosta enteileviä pienkerrostaloja.Kuva Kirsti Reskalenko15


Annikin, Armin, Katariinan ja Libeckin kadun välisten korttelien asemakaavan muutoksen laati Pekka H. Salminenvuonna 1956. Kuvassa on vuonna 1955 valmistuneita Arminkadun rivitaloja.Huvilakadun ja Katariinankadun välisten kortteleiden asemakaavan muutoksen teki Paul Levlin vuonna 1954. Katariinankadulle vuonna 1955 valmistuneita kerrostaloja.Leenalanperän korkeiden kerrostalojen rakentaminen juontaa vuonna 1961 laadittuunasemakaavan muutokseen, joka salli jopa seitsemänkerroksisten rakennusten pystyttämisenPajurinteelle.Ote asemakaavan muutoksesta vuodelta 1961 ja vuoteen 2002 mennessä toteutunut rakentaminen. Kuvassa on Pajurinnettävuonna 2007. Kuva Kirsti Reskalenko16


6.3 Kiviniityn eteläosaa koskevat asemakaavan muutokset vuoden1940 jälkeenRakennuskonttori teki vuonna 1945 ”omakotialueiden muodostamisen yhteydessä”kahden korttelin tonttijaon muutoksen ja antoi asemakaavamääräyksiä, jotka kaupunginvaltuustohyväksyi 24.7.1945 8 . Asemakaavan muutoksen mukaan kullekin tontillesai rakentaa yhden palonarkaan luokkaan kuuluvan, yksikerroksisen, enintään 5,5metriä korkean rakennuksen, johon sai sijoittaa ainoastaan yhden huoneiston. Ullakkotilastasai kuitenkin käyttää ¾ asuintarkoitukseen. Asuinrakennus tuli sijoittaa vähintään6 metrin päähän naapurin rajasta. Osa tonttia oli varattu etupuutarhaksi, jokaoli pidettävä puistomaisesti istutettuna. Muutos pienensi aikaisempaa tonttikokoa.Alueen ensimmäiset rakennusluvat myönnettiin jo vuonna 1945. Yhdessä säilyneessärakennussuunnitelmassa oli leima Suurtalkoot r.y. 98 Kokkolan kaupunginarkisto, Kaupunginvaltuuston pöytäkirja 24.7.19459 Suomen talkoot ry perustettiin 9/1940, yhdistysrekisteriin 10/10 numerolla 32924 . Perustajajäseninä20 järjestöä ja perustuskirjan allekirjoittivat myös mm. Akateeminen Karjala Seura, Pellervo- seura jaSuomen Aseveljien liitto . Suomen suurtalkoot ry:ksi 4/1 1942 Suojeluskuntajärjestö, Lotta- Svärd ja S AK uusina jäseninä mukaan. Tavoitteena tukea mm. karjalaisten evakkojen asutustoimintaa talvisodanjälkeen (suunnitelmat melkoisen olemattomia talvisodan aikana ja alla); karjalaisten paluumuuttajienasutustoimintaa takaisin vallattuun Karjalaan; Karjalaisten evakkojen/ pakolaisten siirron toteuttaminen1944 (nyt oli olemassa suhteellisen tarkat suunnitelmatkin). Lähde: Veikko Palvo 21.06.200717


Kartalla Kiviniityn eteläosaan 1940-luvulla rakennetut omakotitalot. Kuvassa vuonna 1946 valmistunut talo Antti Chydeniuksenkatu 110:ssä.Asemakaavaa muutettiin jo vuonna 1950, koska odotettavissa olevaa vilkastuvaaasuntorakennustuotantoa varten oli varattava erilaisia tontteja eri rakennustyypeille.”Osa tonteista, kerrostalotonteiksi tarkoitetut, oli ”suurennettu ja rakennusten sijoitusta”oli pyritty ”parantamaan suunnittelemalla tonteille rakennusalat”. Rakennuskorkeusoli ”määrätty kerrosluvun avulla”. Muille tonteille ei saanut rakentaa kerrostaloja,vaan näille oli ”muodostettu omakotimaista asutusta vaihtelun ja väljyyden aikaansaamiseksi.”Ns. Invaliidikylän tonteille” oli ”rakennusoikeus määrätty rakennusalojenavulla”. Tehtaankadun eteläpuolella ”varastorakennustontit” muutettiin tonteiksi”teollista käyttöä varten”. Tehdastontit eristettiin asuntoalueista Tehtaankadulla ja”tonttien verraten leveillä istutuskaistoilla”. Tehdastonttien muillekin rakentamattomilleosille tuli istuttaa lehtipuita. 10Sulo Kalliokosken laatimassa ja kaupunginvaltuuston vuonna 1950 hyväksymässä asemakaavan muutoksessa on alueelleosoitettu myös kaksikerroksisia asuinrakennuksia sekä kolmikerroksisia asuin- ja liikerakennuksia.10 Kokkolan kaupunginarkisto, Kaupunginvaltuuston pöytäkirja 8.6.1950; asemakaavan muutos 6/4 vahvistettu16.1.195118


Rakennusten sijoittelu heijastaa modernismin kaupunkisuunnittelun ihannetta, jossaasuinrakennukset sijaitsevat vapaasti tilassa niin, että auringon valokulmat osuivattasaisesti joka huoneistoon. 11Tämä kaava toteutui vain osittain. Lehmustien 3, 5 ja 7 omakotitalot rakennettiin1950-luvun lopussa. Antti Chydeniuksenkatu 82, 93 ja 95 rakennettiin 1950-luvulla,mutta Antti Chydeniuksenkatu 80 valmistui vasta 1970. Vingenkatu 15 valmistuivuonna 1965.Kuvassa vuonna 1956 valmistuneet kerrostalot Antti Chydeniuksen katu 93:ssa ja 95:ssa.Vuonna 1953 asemakaavaa korjattiin ”olevia oloja vastaavaksi” sekä muutettiin ”rakentamattomiltaosiltaan luonnonolosuhteitten ja kaupungin tarpeiden mukaiseksi”.Aikaisempi pohjakartta oli osoittautunut niin epätarkaksi, että katujen suunnat javiemärikorkeudet jouduttiin muuttamaan sekä +4,5 korkeuskäyrän alapuolella olevatmaat jättämään rakentamattomaksi. Näin menetelleen voitiin ”asuntoalue pystyttääyhden pääviemärin ja pumppulaitoksen piiriin”. Alavalle peltoalueelle oli sijoitettukaupungin taimitarha- ja kasvihuonealue. Luonnonsuojelulailla suojattu ”Yrjölininkivi”oli huomioitu. 12Vuonna 1953 vahvistuneen kaavan oli laatinut Pekka H. Salminen. Kaava-aluetta laajennettiinUrheilukadun pohjoispuolelle ja Pihlajatielle. Antti Chydeniuksen kadulle tulilisää yksikerroksisia asuintaloja 2- ja 3-kerroksisten talojen paikalle. Vingenkatu katkaistiinja paikalle varattiin tontti yleisille rakennuksille.Kerrostalotonttien rakennuspaikoille (vrt. rakennusalat) tuli rakentaa kaavassa ilmoitettumäärä kerroksia ja ainakin 80% tehokkuusluvun sallimasta kerrospinta-alasta.Kiviniityn eteläosaan Puutarhakadun itäpuolelle sai rakentaa enintään kahden perheenomakotitaloja kaupunginvaltuuston hyväksymän tyyppipiirustuksen mukaan. Pihlajatienvarrella sekä alueen länsiosassa Urheilukadulla ja Antti Chydeniuksen kadulla rakentamistaohjattiin vähemmän. Sinne sai rakentaa enintään kahden perheen omako-11 Tarkemmin esimerkiksi Timo Tuomen vuonna 2005 julkaistussa väitöskirjassa Kaupunkikuvan muutoksetsivuilla 27-2912 Kokkolan kaupunginarkisto, Kaupunginvaltuuston pöytäkirja 19.4.195319


titalon, jonka räystäskorkeus viereisestä maanpinnasta oli enintään 4.74 ja kattokaltevuus7/5.Ote vuoden 1953 asemakaavan muutoksesta ja vuoteen 2002 mennessä toteutuneet rakennukset ja korttelit.Kartalla Kiviniityn eteläosassa 1950-luvulla valmistuneet rakennukset. Oikealla Arkkitehti Marjatta Mäkisen laatimaasemakaavan muutos vuodelta 1971, jossa Herman Renlundin kadulle on lisätty rakennusoikeutta. Kaava on toteutunutvain yhden tontin osalta.20


Vuonna 1956 valmistuneet Lehmustien 15 ja 17 tyyppitalot. Kuva Kirsti Reskalenko21


Vuosina 1950-1959 valmistuneet ja vuoteen 2006 asti säilyneet rakennukset. Rakentaminen oli vilkkainta Kiviniityneteläosassa, Leenalassa ja Tullimäellä.22


6.4 Kiviniityn pohjoisosan kaavoittaminen 1960- ja 1970-luvullaKiviniityn pohjoisosa oli vielä vuonna 1961 pääosin viljelysmaata. Vuonna 1940 vahvistettu,Birger Brunilan laatima Kokkolan asemakaavan laajennus ei ollut toteutunutalueella.Vasemmalla vuonna 1961 otettu ilmakuva sekä vuoden 1940 Kokkolan kaupungin asemakaavan laajennuksen (vihreärajaus) ja vuonna 1962 vahvistetun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen (punainen rajaus) suunnittelualueet.Oikealla ote vuoden 1940 Kokkolan kaupungin asemakaavan laajennuksen kaavakartasta ja vuoden 1962 asemakaavansuunnittelualue.”Omakotitonttien suuresta puutteesta johtuen” antoi kaupunginhallitus syksyllä 1961kaupunginarkkitehti Marjatta Mäkisen tehtäväksi suunnitella Pihlajatien ja pohjoisenohikulkutien välinen alue. Alue käsitti 34,5 ha ja se oli ajateltu noin 4 200 asukastavarten. Vuonna 1962 sisäasianministeriön vahvistamassa asemakaavan muutoksessaosoitettiin 153 ”omakotiluonteista” eli omakoti-, atrium- ja rivitalotonttia, 21 asuinkerrostalotonttia,6 liike- ja huoltotonttia ja yksi yleisrakennusten tontti. Omakotitonttienkeskimääräinen koko oli 550-600 m2. 1313 Kokkolan kaupunginarkisto, Kaupunginvaltuuston pöytäkirja 17.4.196223


Ote Asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta osalle VI ja XXV kaupunginosaa, jonka sisäasianministeriö vahvistivuonna 1962Kaavoittaja kirjoitti lähiön jakautuvan ”tavallaan kahteen soluun, joista toinen sijaitseeMerenkävijänkadun länsipuolella ja toinen suurempi Herman Renlundinkadun jaMerenkävijänkadun välisellä alueella … Kaksi suurinta omakotitaloaluetta on sijoitettukumpikin oman puistikkonsa ympärille. Tarkoitus on, että tänne ajettaisiin mahdollisimmanvähän autolla. Sen tähden on autotallitontit sijoitettu korttelien reuna-alueille,jonne pääsee häiritsemättä itse asuntosoluja”. 14Omakotialueella oli ”ajateltu käyttää erilaisia tyyppitaloratkaisuja: Puutalon, Tiiliteollisuuden,Suomen Mineriitin ja kaupungin rakennustoimiston laadituttamien tyyppipiirustustenmukaisia omakotitaloja.” Marjatta Mäkisen mukaan vaihtelua alueelle koetettiinsaada aikaan materiaaleilla. Tyyppipiirustukset oli liitetty kaava-aineiston mukaanasiaa esiteltäessä kaupunginhallitukselle ja –valtuustolle. 15Kerrostaloalueilla oli sen sijaan vain kaksi talotyyppiä: 3-kerroksinen lamellitalo ja 7-kerroksinen pistetalo. Arkkitehti kirjoitti, että ”rajoittamalla talotyypit näin vähiin saadaanehkä rauhallisempi ja karakteristisempi kaupunkikuva kuin käyttämällä moniatalotyyppejä”. Kaupunginvaltuusto ei vahvistanut asemakaavan muutosta HermanRenlundinkadun ja Merenkävijänkadun välisten 7-kerroksisten pistetalojen korttelialueidenosalta. 1614 ibid15 ibid.16 ibid.24


Arkkitehti Jaakko Laapotin vuonna 1960 suunnittelemia Minerit-tyyppitaloja Libeckinkadulla. Kuva Kirsti ReskalenkoKaavassa oli määräykset kuudelle erityyppiselle yksikerroksiselle omakotitalolle. Määräyksetkoskivat muun muassa kattokaltevuuden ja -materiaalien sekä julkisivumateriaalinyhtenäisyyttä samantyyppisten rakennusten kesken. Lisäksi huoltorakennuksetosoitettiin erillisellä rakennusalalla. Niihin sai sijoittaa autotalleja, lämpökeskuksen,saunan, pesulan ja muita asukkaiden yhteiseen käyttöön tulevia tiloja.Asemakaavaotteessa on rajattu rakennusalalla 1 osoitetuttontit, joille sai rakentaa vähintään palonarkaan luokkaankuuluvan yhden perheen asuinrakennuksen, jonka siipiosaansai sijoittaa autotallin, saunan ja muita taloustiloja.Kattokaltevuuden tuli olla yhteneväinen samantyyppistenrakennusten kesken.Asemakaavaotteessa on rajattu rakennusalalla 2 osoitetuttontit, joille sai rakentaa vähintään palonarkaan luokkaankuuluvan yhden perheen asuinrakennuksen, jonka siipiosaansai sijoittaa saunan ja muita taloustiloja. Rakennuson vuorattava vaakasahalaudalla. Kattokaltevuuden ja –materiaalin tuli olla yhteneväinen samantyyppisten rakennustenkesken.Asemakaavaotteessa on rajattu rakennusalalla 3 osoitetuttontit, joille sai rakentaa vähintään palonarkaan luokkaankuuluvan yhden tai kahden perheen asuinrakennuksen,jonka siipiosaan sai sijoittaa autotallin, saunan ja muitataloustiloja. Rakennus oli vuorattava vaakasahalaudalla.Kattokaltevuuden ja –materiaalin tuli olla yhteneväinensamantyyppisten rakennusten kesken.25


Asemakaavaotteessa on rajattu rakennusalalla 4 osoitetuttontit, joille sai rakentaa vähintään palohidastavaan luokkaankuuluvan yhden perheen asuinrakennuksen, jonkasiipiosaan sai sijoittaa autotallin, saunan ja muita taloustiloja.Ainakin rakennuksen päädyt oli vuorattava ulkopäinpunatiiliverhouksella. Kattokaltevuuden ja –materiaalin tuliolla yhteneväinen samantyyppisten rakennusten kesken.Asemakaavaotteessa on rajattu rakennusalalla 5 osoitetuttontit, joille sai rakentaa vähintään palohidastavaan luokkaankuuluvan yhden perheen asuinrakennuksen, jonka 1.kerrokseen sai sijoittaa saunan. Rakennus oli vuorattavapunatiiliverhouksella. Kattokaltevuuden ja –materiaalin tuliolla yhteneväinen samantyyppisten rakennusten kesken.Asemakaavaotteessa on rajattu rakennusalalla 5 osoitetuttontit, joille sai rakentaa vähintään palohidastavaan luokkaankuuluvan yhden perheen asuinrakennuksen, jonka 1.kerrokseen sai sijoittaa saunan ja siipiosaan autotallin.Rakennus oli ulkoapäin vuorattava asbestisementtilevyilläja katettava kouruasbestisementtilevyillä. Kattokaltevuudenja –materiaalin tuli olla yhteneväinen samantyyppistenrakennusten kesken.Vuoden 1962 asemakaava ja asemakaavan muutos toteutui omakotirakentamisenosalta hyvin. Seuraavina vuosina ilmeni, että asukkaat haluavat rakentaa autotallinsaomalle tontilleen. Vuonna 1968 vahvistetussa asemakaavan muutoksessa Riskan puistonlänsipuolen tonteille merkittiin rakennusalat talousrakennusta varten. Talousrakennukseensai sijoittaa lämpimän autotallin, sekä askartelu- ja varastotiloja. Se tulivuorata punatiiliverhouksella. Kattokaltevuus ja – materiaali tuli olla yhteneväinenpäärakennusten ja muiden talousrakennusten kanssa. Myös vuonna 1974 vahvistetun,Riskan puiston eteläpuolta koskevan asemakaavan muutoksen (6-16) syynä oli talousrakennuksenrakennusalan lisääminen. Myös tässä kaavassa edellytettiin julkisivumateriaalienyhtenäisyyttä.Mariankadun kerrostalot rakennettiin vuonna 1966 hyväksytyn asemakaavan mukaisesti.26


Ote kaupunginvaltuuston 3.5.1966 hyväksymästä asemakaavan muutoksesta ja toteutuneet kerrostalot.27


Kokkolan kaupunki rakennutti 1960-luvun lopussa seitsemänkerroksisen arkkitehtiMarjatta Mäkisen suunnitteleman vanhusten vuokratalon Kiviniittyyn 17 . Vuokratalontontti lohottiin Niskasen puistosta. Pohjoisväylään rajoittuvalta toiselta puistoalueeltavarattiin tontti sairaanhoito-oppilaitokselle vuonna 1979.Kuva. Ote 26.10.1967 hyväksytystä asemakaavan muutoksesta (25-11) ja toteutuneet rakennukset. Tässä kaavassa oli oleellista Niskasenpuiston muuttaminen osin yleisten rakennusten korttelialueeksi.14.8.1979 vahvistetun asemakaavan oli laatinut Marjatta Mäkinen.17 Sanomalehti Vaasa 19.06.196828


6.5 Asemakaavan muutos Keski-Pohjanmaan keskussairaalan rakentamistavartenVuonna 1964 hyväksytyn asemakaavan muutoksen tärkein asia oli korttelialueen varaaminen”sairaaloille ja muille sosiaalista toimintaa palveleville rakennuksille”. Alueellerakennettiin Keski-Pohjanmaan keskussairaala 1960-luvun lopussa. Annikinkadunlänsipuolelle ja Mariankadun eteläpuolelle kaavoitettiin rivitalojen ja muiden kytkettyjentalojen korttelialue. Vuonna 1979 asemakaavan muutoksessa varattiin opetustoimintaapalvelevien rakennusten korttelialue sairaanhoito-oppilaitosta varten.Vuonna 25.9.1964 ja 14.8.1979 vahvistetut asemakaavan muutokset oli laatinut Marjatta Mäkinen.Keski-Pohjanmaan keskussairaalan rivitalo vuodelta 1969. Kuva Kirsti Reskalenko29


Vuosina 1960-1969 valmistuneet ja vuoteen 2006 asti säilyneet rakennukset. 1960-luvulla rakentamisen painopistealueitaolivat Kiviniitty ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalan alue.1970-luvulla aluetta täydennettiin.30

More magazines by this user
Similar magazines