pdf-lehti - Carea

joulu | taas on rauha maas.4Työhyvinvointi- ja työsuojelutiimiTyörauhan julistusJulistettakoon täten yleinen työrauha työpaikoille jakaikkia kehotettakoon tätä rauhaa asiankuuluvallahartaudella kunnioittaman.Keskusteltakoon jokaisella työpaikalla, mikä lisäisi työhyvinvointiasen sijaan, että keskityttäisiin miettimään,mikä meillä mättää. Ja kyseltäköön mieluummin, mitenepäkohdat saadaan korjatuksi kuin kuka niihin onsyyllinen tai miksi näin on tapahtunut.Älköön myöskään tehtäkö muutoksia pelkästäänmuodin vuoksi – keksintöjen syntymisvauhti pitää kyllähuolen, että muutoksia muutenkin riittää. Käytettäkööntervettä järkeä erilaisten ismien käyttöönotossa.Samalla muistettakoon, että työhyvinvointi ei tarkoitavain keppijumpan lisäämistä tai sitä, että työporukkanoukkisi yhdessä omenoita hampailla ämpäristä hengenkohentamiseksi. Niitäkin voidaan tarvita, mutta ensiksiotettakoon tarkastelun kohteeksi organisaation tavoitteetja kerrottakoon niistä kaikille sekä pohdittakoon,mitä itse kukin työntekijä voisi tehdä niiden edistämiseksi.Se auttaa priorisoimaan omia töitä ja vähentäätulipalojen sammutusta. Jokainen tarvitsee myösvaikutusmahdollisuuden työnsä pelisääntöihin.Lisättäköön avoimuutta ja mieluummin kerrottakoonikävätkin uutiset, koska huhut kuitenkin leviävät jatekevät totuuttakin pahempaa jälkeä. Pulmatilanteissaotettakoon työntekijät yhteen ideoimaan ratkaisukeinoja.Luottamuksen kasvattamiseksi auttakoonkukin toistaan kiireen keskellä.Arvostettakoon jokaista työntekijää ja osoitettakoonse myös hänelle soveltuvin keinoin, kuten palautteella.Tuettakoon myös esimiestä ja annettakoon hänelleonnistumisen mahdollisuus, eikä vain arvioiko erilaisinpalauttein ja syytettäkö huonosta johtamisesta.Miettiköön kukin myös omassa päässään, mitä itse voisitehdä hyvinvointinsa eteen. Voisiko jättää seläntakapuheetja opetella myös kyselemään, jos kokee jääneensätiedon suhteen paitsioon? Voisiko luopua täydellisyydentavoittelusta ja liiasta kiltteydestä opettelemalla sanomaanEI? Älköönkä kukaan tehkö työtään vain hampaatirvessä, vaan höystäen huumorilla. Lopuksi muistettakoon,että hyvinvoiva työntekijä tekee työnsä hyvin,mikä näkyy myös työnantajan tuloksessa.Ja kuka työnantaja tämän työrauhan rikkoo, niinraskauttavien asianhaarain vallitessa älköön hänelleannettako hyviä ja tunnollisia työntekijöitä tulevaisuudessa,vaan työvoimapula. Kuka työntekijä omaltaosaltaan tämän rikkoo, kärsiköön omissa nahoissaan.Lisäksi toivotamme kaikille ratkirauhallista ja hyväätyöpäivää!(mukailtu Marja-Liisa Mankantyörauhan julistuksesta 2008) •Rauhaisan joulun toivotuksetkoko HR-yksiköltä!

meistä kuultua | Kuuntelemalla opimme.10 kysymystä | testaa tietosi.5”Kiitokset KOKS:n ystävälliselle henkilökunnalle palmunpiikkioperaatiosta!-Pena.” Ankkuri (5.10.)”Lämmin kiitos Arja-kätilölle, kun autoit esikoisemme maailmaan21.9. klo 15! Parempaa kätilöä ei voinut toivoa :) Hyvää syksyä!”ANKKURI (5.10.)”Hienoa, paras kipsimestari meidän sairaalassa työssä. Ilo nähdä, kun tykkäät työstäsi.Jatka samaan malliin.” Kymen Sanomat (12.10.)”Sydämeni pohjasta tulevat kiitokset menevät Carean syöpälääkärille Leena Helteelle.Häneltä saamani energia 12.10. käynnillä kantaa kohti joulua keveämmin kuin luulinkaan.Samoin teille ensiapupoliklinikan henkilökunta, teitä olen joutunut viime aikoina paljonvaivaamaan. Aina on vastassa ollut hyvät lääkärit, iloiset hoitajat, oli yö tai päivä.Teille kaikille voimia tässä raskaassa työssänne ja iloista joulun odotusta meille kaikille.– Marjatta Pyrhönen.” Ankkuri (19.10.)”Kiitokset Carean ortopedeille ranteessani olleen avomurtuman hyvästä leikkaushoidosta.”Ankkuri (22.10.)”Sydämelliset kiitokset ambulanssimiehille, lääkäreille, lasten polin ja vuodeosastonhenkilökunnalle hienosta hoidosta viikolla 41. Hyvää syksyn jatkoa toivottaapikku Mette perheineen” Ankkuri (22.10.)”Lämmin kiitos Kymenlaakson keskussairaalan lastenosaston hoitajilleja opiskelija Elinalle pienen poikamme hyvästä hoidosta!”Ankkuri (15.10.)1.2.3.4.5.6.7.Viro julistautui itsenäiseksi 20. elokuutaja 25. elokuuta Linus Torvalds kertoi netinuutisryhmässä kehittäneensä käyttöjärjestelmänytimen. Mikä vuosi?Milloin Ruotsin kruunuprinsessa Victoria(Ingrid Alice Desiree Bernadotte) on syntynyt?Kuka on Espanjan kruunuperillinen?Kuka maailman kuninkaallisista on rikkainForbesin mukaan?Suomalaisessa kevyessä musiikissa on kaksituotteliasta Karia, Kari Peitsamo ja Kari Tapio.Kuinka monta varsinaista studiolevyä he ovatjulkaisseet?Musiikkitermi Adagio – hitaasti on monelletuttu. Mitä tarkoittaa musiikkitermi Grazioso?Arvostettu Newsweek-lehti arvioi maailmanmaita koulutuksen, terveyden, elämänlaadun,talouden dynaamisuuden ja poliittisenympäristön perusteella. Mikä maa olitämän vertailun maailman paras?”Kiitos osaston 6B hoitohenkilökunnalle hyvästä hoidosta 27–28.11.2011”- verkkosivuston kautta saatu palaute8.Maailman väkiluku ylitti lokakuussa 2011yhden maagisen rajan. Paljonko maailmassaon ihmisiä?9.Strutsi on maailman nykyisistä linnuistasuurin. Paljonko strutsi voi painaa?eläkkeelle | vastuunkantajat ansaitulle vapaalle.10.Montako palovaroitinta yksityisasunnossapitää olla?7 miljardia7.Suomi9.170 kg10.yksi jokaista alkavaa 60 m 2 kohti ja vähintään yksijokaisessa kerroksessa (myös kellarissa ja ullakolla)Arja Toivonen ja Pirjo MeriöRaija Toivonen8.1.10. eläkkeelle jäi sairaalahuoltaja Raija Toivonen Kastekin puhtaus- ja huoltopalveluista.31.10. eläkkeelle jäi sairaalahuoltaja Arja Toivonen Kastek/Sospan puhtaus- jahuoltopalveluista.1.12.2011 eläkkeelle jäi sairaalahuoltaja Pirjo Meriö Kastekin puhtaus- ja huoltopalveluista,sosiaalipalveluiden toimipisteestä.1.1.2012 eläkkeelle jäävät sairaanhoitaja Anitta Tauru päiväkirurgian yksiköstä japerushoitaja Raija Liljeqvist osastolta 7A.1.2.2012 eläköityy mielenterveyshoitaja Eeva Harjula osastolta psy7.ViehkeästiPeitsamo 50 albumia ja Kari Tapio 29 albumiaThaimaan kuningas Bhumibol, Forbesin mukaanBhumibolin omaisuus yltää 35 miljardiin dollariin(23,6 mrd. euroa)Kruunuprinssi Felipe eli Felipe Juan Pablo Alfonsode Todos los Santos de Borbón y de Grecia14.7.197719911.2.3.4.5.6.

arjessa | oma koti kullan kallis. 6Mari Kinnunen, asumispalveluvastaavaMaununniityn asumisyksikönensimmäinen vuosiAsumisyksikkö Maununniitty aloitti toimintansaKuusankoskella tammikuun alussa 2011, aivan Kuusankoskenkeskustan läheisyydessä. Henkilökunta aloittityöskentelyn 3.1.2011 ja ensimmäiset asukkaat muuttivattuliterään kotiinsa 12.1.2011. Kahden viikon sisälläolivat kaikki 16 asukasta saaneet muutettua tavaransaja Maununniityssä alkoi todellinen vilskeen aikakausi.Ensimmäiset kuukaudet kuluivat tavaroiden, asukkaidenja henkilökunnan etsiessä paikkaansa. Kesään mennessäarkirutiinit olivat löytyneet ja Maununniityssä päästiinkeskittymään elämästä ja asumisesta nauttimiseen.Meillä Maununniityssä on tilaa elää ja toimia; jokaisella16 asukkaalla on oma 30 m²:n asunto, jossa on omakeittiö, wc/kylpyhuone sekä terassi. Yhteenlaskettunaneliöitä on noin 900. Asumisyksikön tilaratkaisuissa jatoimintamalleissa korostuvat asumisen esteettömyys,yksilöllisyys, yksityisyys ja turvallisuus. Henkilökuntammeantaa aktiivista tukea asukkaille kunnioittaen heidänomaa päätösvaltaansa. Asukas saa tukea ja apua niissäasioissa, joissa hän sitä tarvitsee ja haluaa. Henkilökuntaja osa asukkaista on osallistunut yhdessä kehitysvammaliitonAktiivisen tuen koulutukseen. Asukaskokouksiapidetään joka toinen viikko sunnuntaisin.Maununniityssä työskentelee 14 työntekijää; yksiasumispalveluvastaava, yksi asumispalveluohjaaja, yksisairaanhoitaja ja 11 asumisenohjaajaa. Henkilökuntaaon paikalla ympärivuorokautisesti. Työryhmämmetoimintaa ohjaavat asukkaiden itsemääräämisoikeuttatukevat arvot ja toimintatavoissamme korostetaanyksilöllisyyttä, valinnanvapautta ja osallistumista,toimintatavoista sovitaan ja niitä kehitetään yhteistyössäasukkaiden ja henkilökunnan kesken. Asukkaatosallistuvat mm. uuden henkilökunnan rekrytointiinasumispalveluvastaavan kanssa. Asukkaat valitsevatkeskuudestaan rekrytointitilaisuuteen kaksi haastattelijaa,jotka esittävät haastateltaville ennakkoonvalmistellut kysymykset. Asukkaat kertovat kuka heidänmielestään olisi tehtävään sopivin ja heidän arvionsaotetaan huomioon uutta työntekijää valittaessa.Juhlat ovat aina mieluisatMaununniityn suuret ja avarat tilat mahdollistavat erilaistenjuhlien järjestämisen ja me maununniittyläisetolemme myös innokkaita juhlijoita! Pääsiäisviikollapastori Tuulikki Lukkarinen piti kodin siunaustilaisuudenja hartaushetken asumisyksikössämme. Vappunameillä oli tietysti vappurieha, Halloweeninä kutsuimmemyös muista asumisyksiköistä vieraita meille juhlimaankanssamme ja nyt loppuvuonna on pikkujoulut sekätietysti Maununniityn ensimmäinen joulu!Maununniityssä vallitsee nyt joulun alla rauha,ansaitusti alkuvuoden hälinän ja hässäkän jälkeen.Arki sujuu jo jokaisella asukkaalla omalla tavallaan jahenkilökunta kokee työnsä mielekkääksi. Uusi rakennus,uudet asukkaat sekä työkaverit ja uusi toimintamallipitävät henkilökunnan työmotivaatiota yllä.Me Maununniityn asukkaat ja henkilökunta toivotammekaikille rauhaisaa joulua ja iloa vuodelle 2012!Laserin lukijoita varten asukkaita pyydettiin kertomaan mietteitä asuinpaikastaan:Asukkaat olivat iloisia siitä, että heillä on nyt oma koti, jossa on oma wc, suihku ja keittiö.Asukkailla on oma rauha ja jokainen saa olla omissa oloissaan jos haluaa.Maununniityssä on heidän mielestään viihtyisää asua ja on kiva, että se sijaitsee keskustan lähellä;voi helposti käväistä kaupassa ja esim. uimahalli ja kirjasto ovat lähellä.Ulkoilureititkin ovat nyt uudet. Asukkailla on vapaus käydä asioilla silloin, kun heille itselleen sopii.Asukkaiden mielestä hyvä asia on myös se, että Maununniityssä on hyvä sauna, viihtyisät tilat jabiljardipöytä.Henkilökunta on mukavaa ja heillä on aikaa kuunnella ja auttaa tarvittaessa.Hyvänä asiana pidettiin myös sitä, että saa itse tehdä ruokaa. •

7Maununniityn ensimmäinenasukas Ari-Pekka Kykkänen jaasumispalveluvastaava Mari Kinnunen

kehitymme | yhdessä osataan.8Liisa Gåsman, haavatyöryhmän sihteeriParempaa haavanhoitoa vuodesta 2000Haavatyöryhmää vetävät puheenjohtajanatoimiva sairaanhoitajaTuula Häkli ja sihteerinään perushoitajaLiisa Gåsman. Työryhmään kuuluujokaisesta työyksiköstä edustaja sekävaraedustaja. Myös haavahoidon erikoiskoulutuksensaaneita hoitajia on mukanatyöryhmässä ja keskussairaalan haavapoliklinikallatoimii auktorisoitu haavanhoitajaIrmeli Puustinen. Työryhmänvastuulääkärinä toimii plastiikkakirurgiHeikki Penttilä. Työryhmä kokoontuumuutaman kerran vuodessa.Työryhmän tavoitteena on haavahoidonyhtenäistäminen ja kehittäminen sekäerikoissairaanhoidossa että alueellisesti.Haavatyötä kehitetään koulutuksen jatällä hetkellä päivityksessä olevien ohjeistuksienavulla. Työryhmään kuuluvathenkilöt, yksiköiden ns. ”haavavastaavat”hoitavat tiedotuksen ja koulutuksen omanosastonsa henkilökunnalle ja huolehtivatuusien työntekijöiden perehdyttämisestäosastotuntien ja yhteisten ohjeistustenavulla. Haavatyöryhmä osallistuu osaltansahaavatuotteiden valintaprosessiinkeskussairaalassa tarjouskilpailutustenyhteydessä ja pitää yhteyttä myöstuotefirmoihin, jotka käyvät esim.luennoimassa ryhmän kokouksissa.Työryhmän tavoitteena on mm. näyttöönperustuvien toimintatapojen yhtenäistäminenkeskussairaalassa ja aina valtakunnalliselletasolle asti. Tuotekokeilujatyöryhmän jäsenten toimesta tehdäänyksikkökohtaisesti, kustannustehokkuus jaHelvi Hietanentuotteiden tarkoituksenmukainen käyttöhuomioiden. Carean alueellisen haavatyöryhmänperustaminen kuuluu kevään2012 tavoitteisiin. Työryhmä jatkaa myöstulevaisuudessa sekä alueellisia ettäCarean sisäisten koulutusten toteuttamista.Irmeli PuustinenHaavatyöryhmä kouluttaaCarean haavatyöryhmä järjesti 10.11.haavahoidon alueellisen koulutuksenKotkassa terveydenhoito-oppilaitoksentiloissa. Koulutuksen n. 200 osallistujaasaivat monipuolisesti uutta tietoa luennoitsijoilta,jotka olivat osastonylilääkäriHeikki Penttilä, osastonylilääkäri AnneliHarjunpää Careasta ja auktorisoiduthaavahoitajat erikoissairaanhoitajaHelvi Hietanen Helsingistä ja sairaanhoitajaIrmeli Puustinen Careasta.Carean haavatyöryhmän kokoonpanonja toiminnan tavoitteita esittelivättilaisuudessa sairaanhoitaja Tuula Häklija perushoitaja Liisa Gåsman Careasta.Koulutuksessa pohdittiin haavahoidontoteutusta eri näkökulmista. AnneliHarjunpää avasi asiaa infektiolääkärinominaisuudessa ja Heikki Penttilä toilääkärin näkökulmaa tuotteiden käytöstä.Helvi Hietanen ohjasi käytännönläheisestitapausselostusten kautta tuotevalintojasekä hoitokäytäntöjä. Koulutus sai paljonpositiivista palautetta heti luentojenloputtua. Tästä on haavatyöryhmän hyväjatkaa kohti tulevaisuutta ja yhtenäisiälinjoja. •Heikki Penttilä ja Anneli HarjunpääTiesitkö?Haavatyöryhmänkeskussairaalaanperustivat ihopoliklinikanosastonhoitajaPirjo Nurminen jasilloinen hygieniahoitajaHeli Lankinen.

kuuma peruna | entistä turvallisemmin.9Mikko Rautio, kehityspäälliikkö, Medi-ITCarean eResepti-projektion käynnistynytKansallinen Terveysarkisto (KanTa) on nimitysterveydenhuollon valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille,joita ovat:• sähköinen resepti (eResepti)• kansallinen Lääketietokanta• sähköinen potilastiedon arkisto (eArkisto)• kansalaisten omien resepti- ja potilastietojenkatselu verkossa (omien tietojen katselu)vältetään päällekkäisiä tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä.eReseptiä ei voi myöskään väärentää eikäsitä voi varastaa.Potilaalle eResepti tuo helppoutta ja turvallisuutta.eReseptin käyttö ei edellytä potilaalta sähköisenasioinnin valmiuksia. Sähköistä reseptiä ei voi kadottaa,vaan se sijaitsee tallessa KELAn Reseptikeskuksessa.Potilas saa lääkäriltä mukaansa potilasohjeen, jossa onselkeästi esillä käyttötarkoitus, annostusohje, lääkkeentiedot sekä voimassaoloaika.eResepti on ensimmäinen KanTa-palveluista käyttöönotettavajärjestelmäpalvelu. Se on jo käytössä Kotkassa,Turussa, Itä-Savossa, Länsi-Pohjassa ja Lahdessa.Käyttöönotot laajenevat nopealla aikataululla jaeReseptin on oltava käytössä julkisessa terveydenhuollossa1.4.2013 mennessä. Carean käyttöönottoon huhtikuussa 2012.Carean eReseptin projekti on käynnistynyt ja seuraavanavuorossa ovat johdon ja esimiesten koulutustilaisuudet.Henkilöstön koulutukset alkavat alkuvuodesta 2012.Aikataulullisesti tavoitteena on, että koulutusajattiedotetaan tammikuussa ja itse koulutukset tapahtuvatmaalis–huhtikuussa.eReseptikoulutukseen osallistumisen ehtona on, ettäjokaisen potilaiden lääkitysosiota käyttävän henkilön onhuolehdittava itselleen LÄÄKELn ja LÄÄKEOn peruskäyttötapojenhallinta. Lääkitysosion sovituistatoimintamalleista järjestetään kertauskoulutustatammikuun 2012 aikana.Kuluvan talven aikana valmistellaan Careaa käyttöönottovalmiuteenja varmistetaan kansallisten auditointikriteerientäyttyminen. Projektin vetovastuu onMedi-IT:llä, mutta tiiviisti projektityössä ovat mukanaCarealta koulutuspäällikkö Tarja Huopainen sekälääkäri Ilkka Pusa. Medi-IT:n puolelta projektipäällikkönätoimii Mikko Rautio.Terveydenhuollon ammattilaisille eResepti tarjoaamonia etuja, mm. potilaan kokonaislääkitys onhallitumpaa, jolloin potilasturvallisuus paranee. Myöskäytössä oleva lääkitystieto löytyy nopeasti ja helpostiterveydenhuollossa sekä apteekissa, kun eReseptit onkoottuna yhteen paikkaan. Lisäksi hoidon kustannustehokkuusparanee: kun tietoa on saatavilla paremmin,eReseptin kulun perusprosessi:Lääkäri määrää eReseptin ja tulostaa potilaalle potilasohjeen.Potilas menee apteekkiin ja esittää Kela-kortintai Kela-kortin ja potilasohjeen. Farmaseutti hakeetiedot Reseptikeskuksesta, merkitsee toimitustiedotReseptikeskukseen ja tulostaa potilaan lääkepakkauksenkylkeen tarran, jossa on annostusohje, tieto jäljellejääneestä lääkemäärästä ja eReseptin voimassaoloaika.Potilas voi jälkikäteen katsoa määräys- sekä toimitustietojaOmien tietojen katselun kautta www.kanta.fi-sivustolta.eReseptiin, käytäntöihin ja verkkokouluun voi jotutustua KanTa-sivustoilla internetissä osoitteessa:www.kanta.fi/reseptikoulutusTietoa löytyy myös Synapsista, ”Koulutus”-kansiontakaa etusivulta.Lisätietoja antavat Medi-IT:ltäJohanna Andersson, johanna.andersson@medi-it.fi jaMikko Rautio, mikko.rautio@medi-it.fi •

yhdessä | joukossa on voimaa.10Tuula Solje, toimintapalveluvastaava ja Taina Pukkila, päivätoiminnanohjaajaAsukastoimikunta elää ja voi hyvinSosiaalipalvelujen vastuualueelle eli Sospaan 2010perustettu asukastoimikunta on paikka, jossa asukkaatsaavat äänensä kuuluville. Ajatus toimikunnasta tulijohtavalta hoitajalta ja perustamisen motiivina oliuudenlainen keino ottaa asukkaat mukaan muutosprosessiin.Työntekijät toimivat kokouksien koollekutsujina,mutta ovat muutoin statistin roolissa.Päätähtenä näissä kokouksissa ovat asukkaat,Haminaa myöden.Asukastoimikunta kokoontuu noin neljä kertaavuodessa ja siihen kuuluu kolmisenkymmentä asukasta.Tavoitteena toimikunnalla on saada kuuluvilleasukkaiden ajatuksia, jotka liittyvät tarpeisiin jatoiveisiin niin asumisen kuin harrastustenkin suhteen.Ryhmä on koottu siten, että jokaisesta asumisyksiköstäon pyritty ottamaan mukaan ainakin yksi asukas.Asukkaiden muuttaessa asumisyksiköstä toiseen voisamasta yksiköstä olla mukana useampikin jäsen.Haastattelussa asukastoimikunnan perustajajäsen:Kuka olet?Reino LehtonenMitä teet työksesi?Olen sospalla postinajaja-lähettinä. Jaanasumisyksiköihin postin. On kiva ollapostinajaja. Aloitin työt 2002 ja aluksityöskentelin kokoonpanoryhmässä ja2004 siirryin postin ajoon.Asukastoimikunnan vapaa-ajan kokoontumisia ovatolleet yhteiset juhlat, retki leirirantaan, karaokeiltapäiväja elokuvailta. Toiveena on myös yhteisiä retkiä lähikuntiin.Loppuvuoden kokoontumisia ovat yhteinenmakkaranpaisto Ankkalammen rannalla ja tietenkinodotetut pikkujoulut piparinpaistoineen.Asukastoimikunnan jäsenet saivat tilaisuuden päästäesittämään toiveitaan Sospan johtoryhmälle ja yksitoive on jo toteutunut: grillikatos Ankkalammelle.Miksi olet asukastoimikunnassa mukana?Siinä voi kehittää ja suunnitellatapahtumia viihtyvyyden lisäämiseksi.Miten olet päässyt vaikuttamaan asioihinasukastoimikuntalaisena?Saan esittää omia mielipiteitäni jakoen, että minua on kuunneltu. Olenkirjoittanut artikkeleita mm. MeidänSanomiin. Pidän jäsenrekisteriä yllä japostitan kokousmuistiot jäsenille.Reino esittelee Ankkalammen uutta grillikatosta.Mitä odotat asukastoimikunnalta?Sitä että kaikista asumisyksiköistä olisiedustus kertomassa mielipiteitään jatoiveitaan. Toivon, että asukastoimikuntajärjestäisi uuden grillikodanavajaiset. Toivon myös johtoryhmänhuomioivan toiveitamme. Toivotantervetulleeksi uusia jäseniä asukastoimikuntaan!•

humussa | hyvä kello kauas kuuluu.11Arja Narinen, johtajaylihoitajaHoitotyön iltapäivä palkitsiasiakaslähtöisiä toimijoitaJo perinteeksi muodostunutta Kymenlaakson sairaanhoito-ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueenyhteistä Hoitotyön iltapäivää vietettiin 17.11.2011Kotkassa Höyrypanimolla.Tilaisuudessa palkittiin kuntayhtymän ja kuntienorganisaatioista yksittäisiä hoitotyöntekijöitä yhteensä14 henkilöä.Vuonna 2011 palkitsemisen kriteerinä on asiakaslähtöisyysja palveluhenkisyys. Palkittavat henkilöttoimivat työssään asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti,ottavat kukin tehtävänsä mukaisesti asiakkaan sekäpotilaan perheen huomioon ja hoito tai huolenpitoon asiakaslähtöistä ja kokonaisvaltaista. He ovatsaaneet hyvää palautetta toiminnastaan.Tilaisuudessa kuultiin luento ”Ihmisen kohtaaminenasiakastyössä ja työyhteisössä”, luennoitsijanaMinna Suomi Kymen A-Klinikkatoimesta. Lisäksitilaisuudessa kuultiin alueen omien maisteriksivalmistuneiden pro gradu -töiden tuloksia. •PalkitutCarea, Kymenlaakson keskussairaalaArja Kärkkäinen, kätilöSanna Laine, sairaanhoitajaCarea, Kymenlaakson psykiatrinen sairaalaSirja Eskelinen, sairaanhoitajaCarea, SosiaalipalvelutTuula Vainikka, puhevammaisten tulkkiCarea, Kymenlaakson sairaalapalvelutAila Rieppo, laboratoriohoitajaPohjois-Kymen sairaalaLeena Kivinen, sairaanhoitajaKouvolan kaupunkiSari Hyvärinen, sairaanhoitajaKatri Hyvönen, sairaanhoitajaEeva Tuviala, terveydenhoitajaKotkan kaupunkiPaula Tommola, sairaanhoitajaSeija Ruokonen, muistineuvojaHaminan kaupunkiEeva-Kaarina Lonka, sairaanhoitaja/hygieniahoitajaKaakon kaksikkoTuija Silvander, fysioterapeuttiPyhtään kuntaEija Aaltonen, perushoitajaYlärivi (vas.): Eeva-Kaarina Lonka, Tuija Silvander, Paula Tommola, Sari Hyvärinen, Eeva Tuviala,Arja Kärkkäinen ja Sanna Laine Alarivi (vas.): Sirja Eskelinen, AilaRieppo, Seija Ruokonen, Katri Hyvönen, Leena Kivinen, Tuula Vainikka, Eija Aaltonen

kulissien takana | salatuissa elämissä.12Teksti: Nitro ID, kuva: Kouvolan teatteriTeatteri toimii arkityön vastavoimanaPalvelusuunnittelija Anu Vanhala-Taimisto sosiaalipalveluidenvastuualueelta hakee vastapainoa työhönsä teatterimaailmasta.Voikin sanoa, että Vanhala-Taimisto ei ole suinkaan toteuttanutitseään kulisseissa, vaan rohkeasti Pohjois-Kymenlaakson estradeillajo noin 20 vuotta.Kuinka kauan olet ollutmukana teatterimaailmassa?Taisin aloittaa 90-luvun alussa, eli teatterimaailmassa olen pörrännytnoin 20 vuotta. Aloitin harrastukseni Anjalankosken Teatterissa,tarkemmin Myllykoskella, jossa teatterilla oli ja on edelleen omat tilat.Ihan ensimmäinen näytelmäni oli Maria Jotunin Huojuva talo, jossasain esittää iloluonteista sisäkköä. Noita iloluonteisia rooleja on ollutmuitakin – mistähän syystä?Miksi olet lähtenyt mukaan teatteritoimintaan?Kai se on ollut halu esiintyä, halu tehdä erilaisia asioita, uskaltaa jairrotella. Vaikka täytyy myöntää, että olen todella kova jännittäjä!Viimeistään ensi-iltapäivänä mietin, että miten TAAS olen tässätilanteessa; nimittäin paniikissa odottamassa ensimmäistä sisäänmenoanäyttämölle.Olen jo vuosia huoltanut ääntäni käymällä laulutunneilla. Tämäkinharrastus alkoi teatterin kautta, tarpeesta oppia oikeaa äänenmuodostustaja hengitystekniikkaa. Ensimmäisen laulujuttuni tein90-luvun puolivälissä. Teos Laulusi elää Brell! oli suuri menestysAnjalankoskella. Sen ohjasi Arimo Haltsonen, joka työskenteleenykyisin Kouvolan Teatterissa.Kuinka monessa näytelmässä olet ollut mukana?Mitä nämä näytelmät ovat olleet?En ole kyllä laskenut, mutta on niitä joitakin kymmeniä. Ennenperheen perustamista saatoin hyvinkin olla mukana kolmessa-neljässänäytelmässä vuoden aikana. Nykyisin perheenäitinä teatteripanostuson vähäisempää ja hyvä näin.Mieluisimpia ovat aina olleet musiikkijutut. Olen saanut ollamukana erilaisissa rooleissa Anjalankosken teatterin näytelmissäsekä Kouvolan teatterissa avustajana musikaaleissa, mm. tässäviimeisimmässä musiikkinäytelmässä Kaikki peliin.Kuinka sitovaa teatteritoiminta on?Teatteriharrastus voi olla todella sitovaa, siihen pitää haluta panostaa.Harrastajateatterissa harjoitukset ja muu näytelmän valmistukseenliittyvä toiminta vie jopa seitsemän iltaa viikossa ja viikonloppunapäivätkin. Toki jokainen voi mitoittaa toimintaa oman elämäntilanteenmukaan, mutta jotenkin se teatteri ”imee” paikalleharjoituskaudella joka päivä – silloinkin kun ei ole omien kohtaustenharjoittelun aika.Ammattiteatterissa tilanne on hieman toinen. Ohjaaja ilmoittaa,milloin mitäkin kohtauksia harjoitellaan ja kaiken muun näytelmänvalmistukseen liittyvän hoitavat oman alansa ammattilaiset.Teatterissa muuten työskentelee melkoinen joukko ihmisiä, joitakatsojat eivät ehkä koskaan näe.Paljonko siihenkeskimäärin kuluu aikaa?Aikaa voi kulua paljonkin. Kaikki peliin -näytelmäniltaharjoituksia oli keskimäärin neljänä iltana viikolla,aikavälillä 18–21.30. Avustajat harjoittelevat yleensäarki-iltaisin, teatterin ammattilaisten työpäivät taaskoostuvat kahdesta osasta, kello 10–14 ja kello 18–21.30.Myös lauantaisin harjoitellaan, ellei ole muita näytöksiä– töissä ollaan joka tapauksessa.Se miksi avustajat harjoittelevat vain iltaisin, johtuutietysti siitä, että olemme päivisin ”oikeissa töissä”(he heh), itse työskentelen palvelusuunnittelijanasosiaalipalvelujen vastuualueella. Harjoituskaudenjälkeen vuorossa on näytöskausi. Tällä kertaa näytöksiäon keskimäärin kaksi viikossa. Näytöspäivänä menenteatterille yleensä noin 1,5 tuntia ennen näytöksenalkua. Näytös kestää noin kaksi tuntia, eli teatterillaolen yhteensä 3,5 tuntia/näytös.Miten sovitat työn ja teatterin yhteen?Vaihtelevasti! Harjoituskauden lopussa olen kylläajatuksissani enemmän teatterilla. Toisaalta olensuhteellisen hyvin onnistunut hoitamaan päivätyönikin.Tosin se onnistumiskysymys kyllä pitäisi esittää esimiehellenitai muille suunnittelijatiimin jäsenille. Harjoituskaudellaperheeni joutuu koville, onneksi miehenihoitaa silloin arjen pyörityksen. Hän on jo tottunutsiihen, että minun on päästävä tekemään teatteria.Teatteri oli osa elämääni kun tapasimme ja tuleevarmaan olemaan mukana elämässäni aina.Mitä teatteritoimintaa antaajokapäiväiseen työhösi?Mahtavan vastavoiman. Olen ihmisenä sellainen, ettätarvitsen jotakin aivan muuta työn lisäksi, että voinhyvin. Ja taitaa sillä olla merkitystä myös perheelämään,että äiti saa temmeltää teatterissa. =)Olet nyt mukana näytelmässäKaikki peliin. Näetkö samoja teemojatyössäsi ja tässä näytelmässä?Työskentelen kehitysvamma-alan työssä ja siinäpeliriippuvuus tulee kyllä esille ajoittain. Eihänmeidän asiakkaat ole mitenkään erityisesti ”suojattu”riippuvuuksilta, mutta uskon että erikoissairaanhoidonpuolella peliriippuvuuteen liittyvät kysymykset ovat jotodella suuri ongelma.Toivon todella, että Carean ihmiset löytävät Kouvolanteatterille katsomaan Kaikki peliin -näytelmää, ajatuksiase takuulla herättää! •

arjen vastuullisuutta | joka alan ammattilainen.14Anu Raussi, erikoissairaanhoidon sihteeriToimistopalvelut ja dokumentaatio– TOIDOK”Sairaalassa töissä siis, mitä teet ja millä osastolla olet? Ai sihteeri jaToidokissa? No mitä ihmettä sihteeri tekee sairaalassa ja anteeksi,mutta mikä se osasto oli?”Tähän kysymykseen olen itsekin kyseisen ammattinimikkeen edustajanatörmännyt ja tämän jutun tarkoituksena on valaista paitsisihteereiden toimenkuvaa, myös kertoa yksiköstä, jossa toimimme.Careassa nimikkeenämme on hyvän aikaa ollut osastonsihteeri, mutta1.10.2011 alkaen olemme opetelleet ja totutelleet olemaan erikoissairaanhoidonsihteereitä.Siis mikä?Toimistopalvelut ja dokumentaatio on oma yksikkönsä, joka tarjoaasihteeri- ja tekstinkäsittelypalvelut Carean vuodeosastoille, toimenpideyksiköilleja poliklinikoille. Olemme osa konsernin johtoonkuuluvista yhteisistä palveluista, joita johtaatalousjohtaja Helena Kinnunen. Toidokinpalvelupäällikkönä toimii Päivi Kouki jasihteerien lähiesimiehinä on kolme palveluesimiestä:Heljä Kolehmainen, Jaana Ohlsbomja Jaana Pellas. He toimivat lähiesimiehinä95 erikoissairaanhoidon sihteerille ja 21 tekstinkäsittelijälle.Heljän vastuualueeseen kuuluvatkeskussairaalan vuodeosastojen sihteerit, Jaana O:lle keskussairaalantoimenpideyksiköiden ja poliklinikoiden sihteerit sekä Jaana P:llepsykiatrian sihteerit ja kaikki Carean tekstinkäsittelijät.Erikoissairaanhoidon sihteerit– ammattitaitoista palveluaJokaisella on varmasti mielessään jonkinlainen stereotypia sihteeristä– korkkareissa sipsuttavasta kahvinkeittäjästä pilkuntarkkaan tehopakkaukseenja kaikkea tältä väliltä. Saattaa vaikuttaa, että siinähänse sihteeri vaan kaiken päivää naputtaa konetta ja välillä vastaileepuhelimeen. Erikoissairaanhoidon sihteerin toimenkuva on kuitenkinerittäin monipuolinen ja laaja. Kaikki sihteerit tekevät osaltaanSairaalassa töissä siis, mitäteet ja millä osastolla olet?Ai sihteeri ja Toidokissa? No mitäihmettä sihteeri tekee sairaalassa jaanteeksi, mutta mikä se osasto oli?samanlaista perustyötä, mutta eri yksiköissä toimiminenvaatii tämän lisäksi monenlaista erikoisosaamista jaspesifiä tietoa riippuen siitä, minkä erikoisalan yksikössätoimipiste on.Toidokilla on oma varahenkilöstö ja ns. kiertävätsihteerit, jotka työskentelevät tarpeen mukaan eripisteissä lomien ja muiden poissaolojen tuuraajina.Tästä heille kaikki kunnia, sillä siirtyminen paikasta toiseenon varmasti paitsi kuormittavaa, niin siinä täytyymyös hallita valtava määrä juuri tuota kunkin paikanmoniosaamista. Periaatteessa kenelläkään sihteerilläei ole ns. omaa paikkaa, vaan tarpeen niin vaatiessatäytyy olla valmis siirtymään toimipisteestä toiseen.Sihteereillä, kuten kaikilla meilläCareassa työskentelevillä, onvarmasti johtotähtenä työssäänse, että teemme työtämmepotilasta ja asiakasta varten.Asiakaspalvelu ja asiakaslähtöinenajattelu onkin sihteerintyön kulmakivi. Sihteeri kohtaamonenlaisia asioita työssään asiakkaiden kanssa, joissatarvitaan paitsi rautaista ammattitaitoa myös empaattisuutta,hienotunteisuutta ja ymmärtäväisyyttä. Sihteerion usein ensimmäinen henkilö, jonka asiakas yksikössäkohtaa ja on täten kuin käyntikortti koko yksiköstä.Useimmiten sihteerillä pitelee melkoista kiirettätyöpäivän aikana ja hänellä on tuhat rautaa tulessa.Kun toimistossa soi muutama puhelin yhtä aikaa, jokuseisoo selän takana odottaen jonkin (yleensä tärkeän)asian kanssa, yksi huikkaa kysymystä ovenraosta,asiakas odottaa omaa vuoroaan ”luukulla”, sähkö-

pilkettä | nauru pidentää ikää.15Koonnut: Sanna Munukka-Airaksinen, palvelusihteeriposteihin pitäisi vastata, kiireellinen teksti pitäisi kirjoittaa, faksipukkaa viestiä, jollain työntekijällä on ongelmia Effican tms. asiankanssa ja häntä pitäisi neuvoa, vielä tekemättömät ja toimenpiteitäodottavat työt painavat mielessä ja ai hitsi, jäiköhän kotona silitysrautapäälle, niin paineensietokykyä kyllä tarvitaan. Ja muistaaystävällinen palvelu!Mielelläni kutsuisin sihteeriä toimipisteensä sydämeksi, jolla on langatkäsissään ja joka tietää vastauksen lähes kaikkiin kysymyksiin taiainakin ottaa selvää, jos ei tiedä. Tämän kaiken keskellä sihteerinkinmieltä lämmittää silloin tällöin kuulla pieni, mutta tärkeä sana: kiitos!Tekstinkäsittelijät – sanastojen sankaritTekstinkäsittelijöiden toimenkuvaan kuuluu erikoissairaanhoidonsaneluiden purku ja näihin liittyvien lausuntojen ja asiakirjojen kirjoittaminen.He hoitavat lähes kaikkien Carean yksiköiden sanelujenpurkamisen. Haastetta tehtävään tuo ainainen kiire ja työn staattisuus.Erikoisalojen määrä on melkoinen, joten sanaston hallitseminenvaatii lujaa ammattitaitoa. Diagnoosit ovat latinaksi ja eri erikoisaloillaon paljon käsitteitä, lyhenteitä sekä täysin omaa sanastoaan,joka täytyy hallita. Työn haasteellisuutta lisää se, etteivät sanelutaina välttämättä ole kovin selkeitä: joku sanelee toimistossa, jossakymmenen muuta ihmistä keskustelee taustalla, joku rapisteleekansion papereita sanellessaan, joku huokailee, yskii, nielaisee sananalut ja loput, puhuu muuten epäselvästi kiireissään, jonkun suomenkielen taito ei välttämättä ole ihan paras mahdollinen ja joskusjoku jopa syö sanellessaan. Kaikenlaista on kuultu.Äkkiseltään kuulostaa haasteelliselta saada laadukkaita tekstejätallennetuksi tältä pohjalta. Tässä astuukin kuvaan erikoissairaanhoidontekstinkäsittelijöiden vahva ammattiosaaminen. Talostamaailmalle lähtevät tekstit ja lausunnot ja niiden moitteetonulkoasu toimivat myös käyntikorttina Careasta.Vastuu lisääntyy1.1.2012 alkaen Toidok huolehtii myös puhelinvaihteen toiminnoista.Puhelinvaihteenhoitajien vastuuesimiehenä toimii Päivi Kouki.Fyysisesti puhelinvaihde tulee sijaitsemaan Sosiaalipalvelujenvastuualueen tiloissa Kouvolassa. •SanelumokatKyseessä 17-vuotias, muuten terve tyttö.Mies pihalla kuin talkkari katolla (puhaltaa 2,7 ‰)Potilas vastaanotolla välillä nukahtaa,unelias mutta kuitenkin virkeä.Tästä tekstistä lähetetään valokopio Haminanterveyskeskukseen, jossa potilas asuu.Uloste löysähköä, mutta parempaa kuin aikaisemminterveenä ollessaTutkittu myös jalan vapinaa ja hikkaaPolvet jatkuvasti kipeät ja palpaatioarat,niissä varsinaista liikennerajoitusta ei ole.Kipujen takia liikkuminen hankalaa, kertoo,että työmatkalla mummot menevät rollaattorilla ohi...ja uusi kappale, diagnoosi tyhmyys…no ei me siihen tyhmyyttä laiteta, laitetaan…Kuntoilija, muuten aina terve.Toisaalta PAD-vastauksen mukaan matkalaukkutuumoriTuo murtuma luutunut ja jumpannut.Urheilupäivän jälkeen hän tuntee itsensä epänormaaliaväsyneemmäksi.Potilas juonut neljä päivää putkessa.Potilas joutuu itse ensiapuun vasemman nilkan vamman vuoksi.Marssikokeessa 40 askelparilla 90°:een kääntyminen,kiertää vasenta korvaaJatkossa konsultoidaan gastroskooppia onko lääkitys hyödyllistä.Laitetaan tekstistä kopio myös Haminan tervauskeskukseen.TOIDOK pähkinänkuoressa- oma yksikkönsä- tarjoaa sihteeri- ja tekstinkäsittelypalvelut- oma varahenkilöstö ja ns. kiertävät sihteerit- sihteeri on asiakkaan ensimmäinen kontakti- vastaa puhelimeen, hoitaa sähköpostit- asiakaspalvelun moniosaajaSihteeri: toimipisteen sydän, jolla on langat käsissäänja joka tietää vastauksen lähes kaikkiin kysymyksiintai ainakin ottaa selvää.Tekstinkäsittelijä: jargonin erikoisosaaja, joka purkaaerikoissairaanhoidon sanelut ja kirjoittaa asiakirjat.Varsin monipuolista sakkia!Ikinuori -27 syntynyt rouva, klapikone käy ja perunatmultaantuu.Suun avaaminen 28 cm, eli varsin hyvä jo.Viikon verran potilaalla tihentynyttä virtsan tarvetta.Potilaalla 2010 tullut asumusero vaimosta, jonka jälkeen kokenutpalelua.Potilas tullut kondomin käytöstä raskaaksi.Tutkittavaan tutkimushetkellä kohdistunut ulkoinen väkivaltapään seutuun.Kyseessä 79-vuotias nainen, joka tullut gynekologintarkastukseen mahdollista IVF-hoidon aloittamista varten.(koeputkihedelmöitys-hoito)Istukka takaseinämässä säännöllinen, ei näy suussa. •

vastuunkantaja | todellinen huolenpitäjä.18Teksti ja kuva: Nitro IDOnnistuneenterveydenhuollon tukipilaritTerveydenhuollon kulisseissa tapahtuu paljonkin sellaista, mitä potilas ei tule ajatelleeksi tainähneeksi. Lääkärit ja hoitajat eivät ole ainoita henkilöitä onnistuneen hoidon takana, vaantaustalla on suuri joukko erilaisia tukipalveluiden ammattilaisia. Heitä työskentelee mm.Kymenlaakson sairaalapalveluiden (SAPA) ja Kymenlaakson sairaala-apteekin alaisuudessa.Kymenlaakson sairaalapalveluton monessa mukanaKymenlaakson sairaalapalveluiden historia alkaavuonna 2004 perustetusta Kymenlaakson laboratoriot-liikelaitoksesta. Vuonna 2005 liikelaitokseen liittyivätsairaanhoitopiirin yksiköistä myös radiologia, välinehuoltoja 2006 mukaan liittyi apuvälineyksikkö. Nytpalvelutarjonta kattaa julkisen sektorin palveluista kliinisenkemian, mikrobiologian ja patologian laboratoriopalvelutsekä muilta toimialoilta kliinisen neurofysiologian,kuvantamisen, välinehuollon ja apuvälinepalvelut.SAPA tuottaa palveluita Carean ja Kymenlaaksonterveyskeskusten lisäksi mm. Pohjois-Kymen sairaalalle,Kymijoen Työterveydelle, Puolustusvoimille sekä useilleyksityisille lääkäriasemille. Toimipaikkoja liikelaitoksellaon pitkin Kymenlaaksoa, sillä esimerkiksi kaikki terveyskeskustennäytteenottajat ovat SAPAn omaa henkilökuntaa.Työntekijöitä onkin yhteensä hieman alle 300 jahe toimivat 30 eri ammattinimikkeen alla. Noin puoletliikevaihdosta tulee laboratoriopalveluista ja vastaavastiniiden parissa työskentelee noin puolet työntekijöistä.NäköalapaikallaKymenlaakson sairaalapalveluiden toimitusjohtajanHeli Lindqvistin mukaan SAPA on terveydenhuollonnäköalapaikalla. Toimipaikat läpi maakunnan ja yhteistyöuseiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa ovatoiva ikkuna terveydenhuoltoon. Laaja toimialue tuomyös pohdittavaa, sillä laajalle levittäytynyt henkilökuntaon erityinen haaste esimiestyölle.Lindqvist muistuttaa, että Kymenlaakso toimialueenaon todellinen etu asiakkaalle. Laboratoriossa voi käydähaluamassaan toimipisteessä ja pian on mahdollistakäyttää myös kuvantamispalveluita sujuvammin missätahansa palvelupaikassa.SAPA onkin vahvasti mukana asiakkaan arjessa, silläharvoin lääkäri tekee diagnoosia ilman laboratoriotaikuvantamistutkimusta. SAPAn rooli hoidon onnistumisessaon suuri, sillä he ovat mukana hoidon jokakäänteessä. Kriittisin osa-alue on kirurgian välinehuolto,sillä steriiliys on tässä yhteydessä ainoa vaihtoehto.Vastuu asiakkaasta,sidosryhmistä ja henkilöstöstäVastuunkanto SAPAn toiminnassa näkyy tinkimättömänä työn laatunaja aidon asiakaspalvelukulttuurin kehittämisenä. Lindqvist sanookin,että SAPAn asiakaspalvelu on pika-asiakaspalvelua, sillä asiakaskontaktejaon paljon ja hyvin nopeassa tahdissa. On vain hetki aikaajättää asiakkaalle hyvä mielikuva. Henkilöasiakkaiden lisäksi SAPAnon ajateltava sidosryhmiään ja niille halutaan olla palveluhenkinenyhteistyökumppani. Hyvässä työyhteisössä viihtyvät myös työntekijät.SAPAn tavoitteena on olla haluttu työpaikka ja Lindqvist kertooHyvinvointipuiston olevan suuri mahdollisuus. Uudet toimintamallitkiehtovat potentiaalisia työntekijöitä ja tekevät työyhteisöstä vetovoimaisen.Myös opiskelijoita houkutellaan mukaan panostamallaopiskelijaohjaukseen.Kymenlaakson sairaala-apteekkilääkitsee koko maakuntaaKymenlaakson sairaala-apteekki on Carean liikelaitos, joka aloitti toimintansavuonna 2003 kuntayhtymän ensimmäisenä liikelaitoksena.Toimipisteet sijaitsevat Kotkassa Kymenlaakson keskussairaalassa(KOKS) ja Kouvolassa Pohjois-Kymen Sairaalassa (POKS). Sairaalaapteekissatyöskentelee 34 henkeä farmaseutin, proviisorin, lääketyöntekijän,toimistosihteerin ja huoltomiehen nimikkeillä.Sairaala-apteekin tehtävänä on vastata toimialueensa lääkehuollostalain ja asetusten mukaisesti. Sairaala-apteekin tehtäviin kuuluvatlääkkeiden ja niihin rinnastettavien valmisteiden hankinta, varastointija toimitus, lääkevalmistus, lääkeinformaatio, lääkkeiden käytönseuranta ja tilastointi sekä toiminnan jatkuva kehitys.Tiivistä vuoropuheluaApteekkari Jaakko Johanssonin mukaan apteekin arki on tiivistäyhteistyötä osastojen, yksiköiden, lääkäreiden ja muun henkilökunnankanssa. Palveluyksikkönä apteekin arki heijastelee osastojen arkea jasen kiireitä. Välillisesti apteekki on tekemisissä lähes jokaisen potilaankanssa, sillä lääkkeet ovat yksi terveydenhoidon peruspilareista.Apteekin keskeisenä tehtävänä on varmistaa, että kaikki tarvittavatlääkkeet ovat saatavilla, kun potilaan hoito sitä vaatii, Johanssontoteaa.Apteekin vastuulla on myös informoida yksiköitä mm. lääkkeidensaatavuuteen ja viranomaisohjeisiin liittyvistä asioista sekä kouluttaa,ohjeistaa ja opastaa kaikissa lääkkeisiin liittyvissä kysymyksissä.

19Terveydenhoitokentän muutoksessa mukanaSairaala-apteekki käynnisti keväällä 2011 uudenlaisen potilaskohtaisenlääkkeiden annosjakelun muutamiin pitkäaikaissairaiden yksiköihin.Koneellisella annosjakelulla tuotetaan valmiiksi kerta-annoksittainpussitetut, henkilön nimen mukaan osastoille jaettaviksi toimitettavatlääkkeet. Uusi toimintatapa lisää lääkejakelun turvallisuutta jamahdollistaa asiantuntijaresurssien suuntaamisen sinne, missä niitäeniten tarvitaan. Apteekin on osaltaan oltava mukana terveydenhuollonkentän muutoksissa, Johansson toteaa.Toinen uusi apteekin palvelu on osastofarmasian toimintamalli, jokaon tällä hetkellä käytössä muutamissa yksiköissä. Toimintamalli tuofarmaseuttisen tietämyksen entistä lähemmäksi osastoa ja sen hoitotapahtumia.Tavoitteena on erilasten koulu- ja tietopohjien tuomanlisäarvon hyödyntäminen ja voimien yhdistäminen. Apteekki etsii jatkuvastikullekin yksikölle parhaiten toimivia ratkaisuja niin lääkehoidolliseltakuin taloudelliseltakin näkökannalta katsottuna, Johanssonkertoo. Hyvinvointipuiston toivotaan tarjoavan edellytyksiä tämänkehityksen jatkamiseen niin tilojen kuin toimintamallienkin osalta.Tinkimätöntä turvallisuuttaLääketurvallisuus perustuu virheiden ja riskien minimointiintarkalla dokumentaatiolla, yksityiskohtaisillatoimintaohjeilla, prosessin validoinnilla ja laadunvarmistuksellaketjun eri vaiheissa. Kaikki on äärettömäntarkasti kontrolloitua viranomaistenkin taholta,Johansson muistuttaa.Vastuu on sitä, että toteutamme meille annetun jamäärätyn tehtävän parhaan tiedon ja ammattitaidonmukaisesti, Johansson kiteyttää. •

haastetta kerrakseen | akuuteista akuutein.20Hieno Nainen, Kokemusperäisen lääketieteen erikoislääkäri, Humppalan perussairaalan (HUPS) erityisosaamiskeskus, 00007 HumppalaVihreiden housujen letaali ruptuura(ruptura pantalones gravis)Kuva 1 Kuva 2Kuva 3Kuva 1:Vihreiden housujen gluteaalialueenvertikaalinen ruptuura välittömästitoteamisen jälkeen. Ruptuuraalueenkeskellä nähdään laajallaalueella paljastunutta vaaleaaSloggi Maxi-kudetta. Huomaamyös repeämän kaudaaliosanrispaantuneisuus.Kuva 2:Obduktiossa todettiin alkuperäisenvertikaalisen repeämän lisäksihorisontaalinen repeämä vasemmalleja oikealle sekä laaja-alainen kudeheikentymä.Preparaatti on irrotettuSloggi-kuteesta.Kuva 3:Laajoista vaurioista huolimattayhdistelmätekniikalla (siksak +keinoainepaikkaus) toteutettupaikkaus on mahdollistanutvihreän vaatteen paluuntyöelämään.

21TapausselostusHousujen kantaja on näkyvästi ylipainoinen, muttamuuten terve vihreiden housujen pitkäaikaiskäyttäjä.Hänen suvussaan ei ole aiemmin esiintynyt vihreidenhousujen kantajuutta.Tapahtumapäivän aamuna kantaja oli aloittanuthousujen (Laitosto, koko L) käytön kello 7.45. Noin15 minuuttia tämän jälkeen hän hakeutui sairaanhoitajantutkittavaksi pyllistystilanteessa gluteaalialueeltakuuluneen räsähtävän äänituntemuksenjohdosta. Ruptuuran näkyviä merkkejä ei kuitenkaantuossa vaiheessa havaittu. Noin tunnin kuluttuaensimmäisestä yhteydenotosta kantajan ponnistettuaylös työtuolistaan räsähtävä ääni toistui. Välittömästitämän jälkeen sairaanhoitaja totesi kantajan vihreidenhousujen gluteaalialueella keskilinjassa noin 12 sentinpituisen ruptuuran, jonka alta paljastui vaaleaa Sloggityyppistäkudetta (kuva 1).Housujen kantaja hakeutui välittömästi ruptuurantoteamisen jälkeen päivystyksenä pukukoppialueellehoususiirrettä varten. Housujen poistoa valmisteltaessakuultiin kuitenkin kovaääninen uusi räsähdys. Housujenirrottaminen kantajasta onnistui, mutta välittömästi senjälkeen todettiin alkuperäisen vertikaalisen ruptuuranlisäksi laaja horisontaalinen repeämä. Toivottomanennusteen takia korjausyrityksestä luovuttiin.Tapauksessamme ruptuura todettiin viiveellä, noin tuntiensioireiden jälkeen. Heti ensioireiden jälkeen aloitettuhoito olisi voinut mahdollistaa parantavan hoidon.Ruptuuran nopea diagnosointi ja välittömästialoitettu, aggressiivinen hoito onkin hoitotuloksenkannalta olennaisen tärkeää.Vihreiden vaatteiden ruptuurat ovat tavallisia varsinkinpuuvillavaatteita käytettäessä. Korjausmenetelmiä onkuvattu runsaasti (1, 2). Perinteiset ommelmenetelmätovat viime aikoina korvautuneet nykyaikaisilla paikkaustekniikoilla.Paikkaustekniikoiden pitkäaikaistuloksetyli 20 vuoden seurannassa ovat kuitenkin vielä epävarmoja.Varhain aloitettu ja aggressiivinen paikkaushoitosaattaa mahdollistaa vaatteen jatkokäytön vielämultippelien repeämien jälkeen (kuva 3). •Viitteet:1. Singer, H., Bernina, B.:Experimental untersuchung überhosenrupturreparierung mit zig-zag. Burda No 8, 1934.2. Haavisto, E.:Tyttöjen käsityöt. WSOY 1943.Obduktiossa (kuva 2) todettiin laajan repeämän lisäksirepeämäkudosta ympäröivä kudeheikkousalue, jokaolisi todennäköisesti altistanut housut myöhemmilleuusille repeämille.

hallituksen kanava | pyöreästä pöydästä.22Antero Rossi, yhtymähallituksen jäsenTerveisiä IreneltäTaitava ja oikea-aikainen viestintä, erityisesti kriisiviestintä,on tärkein turvallisuuden tunteen luoja. Asiastasain omakohtaista kokemusta elokuun lopulla NewYorkissa seuratessani Irene-hirmumyrskyn etenemistäja siitä tiedottamista. Tiedotteiden seuraaminen olitärkeää oman turvallisuuden ja uuteen järjestykseenmenneiden päiväohjelmien vuoksi, mutta se oli kiinnostavaamyös siksi, että lähes koko työurani ajan osatyöajastani liittyi jollain tavalla viestintään ja erityisestisen kehittämiseen ja vaikuttavuuden arviointiin.Käsitykseni on, että nopeasti syntyvissä tai kriisityvissätilanteissa Suomessa johtaminen ja siihen olennaisestiliittyvä viestintä ei ole parhaalla mahdollisella tasolla.Esimerkkejä tulee mieleen monta, viimeisin Valviranja ministeriön sekoilu valelääkärijutussa. Jotain menipieleen myös taannoisten koulusurmien viestinnässäja lukuisissa muissa moniviranomaistilanteissa, joissajohtajia on paljon ja johtosuhteet epäselviä. Looginenseuraus on viestinnän viiveet ja sekavuus.Normaaliaikana sääntö pätee isojen ja uusien asioidenviestintään. Ratamon ja Hyvinvointipuiston ensiesittelyteivät menneet ihan nappiin ja tuloksena oli heti alustalähtien vikaurille lähtenyt kansalaiskeskustelu ja lehtikirjoittelu.Toimittajat ja kansalaiset olivat ajoittain aikaeksyksissä. Opimme, että osana isoja projekteja tuleeolla huolella laadittu viestintäsuunnitelma.Amerikan havainnotKeskeisin havainto Irene-myrskyn uutisoinnissa oli, ettäUSA:ssa oli otettu oppia viime talven lumimyrskyistäja muutaman vuoden takaisista tulvaongelmienjohtamisesta. Näytti siltä, että oli yksi johtaja, jokatuntui vastaavan kaikesta. Hän oli tilanteesta riippuenjoko osavaltion kuvernööri tai kaupungin pormestari.Arvaan, että järjestelmä on vaatinut etukäteissopimistaja laajaa monialaista esikuntaa; säämiehiä, poliiseja,pelastajia, sotilaita, sähköverkoista ym. infrasta huolehtijoita.Mutta kansalaisten suuntaan esillä oli yksi, vallanhuipulla oleva kasvo. Ei niin kuin meillä, jossa kuvaruutuunilmestyy peräjälkeen palomies, sotilas, poliisi,lääkäri, kaupungin insinööri ja psykologi. Katsojalleei selviä, kuka on johtaja ja onko kokonaistilannekenenkään hallinnassa.Toinen havainto oli, että Suomen poliisilla ja New Yorkinpormestarilla on käytössä sama neliosainen tiedotuskaavio.Ensimmäinen tehtävä, tässä tapauksessa myrsky,on tunnistettu, sen voima, vaihtoehtoiset etenemisreititja nopeus ovat tiedossa. Toinen päätehtävä on suojellaihmisiä, eli minimoida kuolemien ja loukkaantumistenmäärä ja parhaiten siihen päästään, kun ihmisetnoudattavat viranomaisten ohjeita. Kolmas: voimaa onriittävästi. On ihmisiä, osaamista ja kalustoa tilanteenhoitamiseksi. Neljäs: Seuraava tiedotustilaisuus on kellosilloin ja silloin, ellei tilanteen äkillinen muutos muutavaadi.En mielelläni kritisoi mediaa, mutta pakko oli verratasuomalaisen toimittajan ja yhdysvaltalaisen virkasiskontapaa viestiä asiasta. Toimittajien työskentelystä jäikuva, että ihmisiä pyrittiin kaikella tavalla rauhoittamaan.Toimittajat olivat rauhallisia ja asiallisia.Myötäiltiin ja toistettiin viranomaisten linjaa ja ohjeita.Suomalaisista koulusurmista ja muistakin kriiseistätuttua asioiden kyseenalaistamista ja toimittajienpaniikinomaista ryntäilyä ei näkynyt. Shokissa olevienuhrien ja omaisten haastatteluista ei tehty kriisipornoa,eikä sorruttu paniikin lietsomiseen. Itse asiassa aikayllättävä havainto siihen mielikuvaan nähden, mikämeillä on amerikkalaisista toimittajista.

kunnossa | kilometri poikineen.Leena Laatta, työhyvinvointikoordinaattori23Joitakin numerotietoja myrskynvaikutuksista miljoonakaupungissaMyrsky liikkui pitkin Pohjois-Amerikan itärannikkoa3–4 päivää. Aluksi myrskyn voima oli lähes 100 mailia /h.New Yorkiin ehdittyään sen voima oli alentunut65–75 mailia /h (= n. 30–35 m /sek) Kaupungissa oli20 tuntia lähes täydellinen ulkonaliikkumiskielto. Sillatja 350 tietä oli suljettu, metro-, bussi-, juna- ja lentoliikenneolivat noin vuorokauden täysin pysähdyksissä.Lentoja peruutettiin 36 000 kappaletta ja mm. JFK:nkenttä oli suljettuna vuorokauden! Kaupat ja ravintolatolivat kiinni ja kaikki julkiset tilaisuudet oli peruutettu.Hotellien hissit pysäytettiin ja hotelleissa järjestettiinihmisille turvahuoneita. 350 000 newyorkilaista evakuoitiin(koko maassa evakuoituja oli noin miljoona),joukossa mm. sairaaloita ja muita hoitolaitoksia.Myrsky vaati lukuisia kuolonuhreja ja sadat ihmisetloukkaantuivat, mutta kokonaismäärät jäivät minultahuomioimatta. Koko itärannikolla 4,3 miljoonaa ihmistäoli ainakin jonkin aikaa ilman sähköä (New Yorkissa650 000 ihmistä). Kymmenet TV-kanavat keskittyivätpariksi vuorokaudeksi raportoimaan Irene-myrskynetenemisestä, viranomaisten määräyksistä, ohjeistaja erilaisista toimenpiteistä joihin kansalaisten tulisiturvallisuutensa vuoksi ryhtyä. Että sellainen johtamisenja viestinnän oppitunti 26–28.8.2011! •Valtakunnallinen työpaikkapyöräilynloppukatsausVuoden 2011 kilometrikisa päättyi ennätyslukemiin 30.9.2011.Mukana oli aiempaa enemmän joukkueita ja osallistujia,jotka polkivat huikean määrän kilometrejä. Myös SPR:nKetjureaktioon kerättiin hyvä summa, lähes 40 000 €.Carean joukkue on kisan päättyessä sijalla 107. Tässä suursarjassaon 180 joukkuetta. Joukkueemme on pyöräillyt 55 888 km,josta henkilöä kohden tulee 846,79 km.Carea palkitsi eniten pyöräilleen joukkueemme jäsenen jatoinen palkinto arvottiin kaikkien osallistuneiden kesken.Yli 1000 km pyöräilleille annettiin kunniakirjat.1.sija Jukka Kurkela2.sija Iina Danielsbacka3.sija Hilkka Punta3236 km2783 km2717 kmYli 1000 km pyöräilleitä on 22 henkilöä.Palkinnot saivat:eniten pyöräillyt: Jukka Kurkelakaikkien osallistuneiden kesken suoritetun arvonnan voitti:Marjo RantakariSuuret kiitokset Carean joukkueen jäsenille!Pyöräilyn iloa myös tästä eteenpäin! •

lahjoitus | satutaiteilijan siveltimestä.24Petronella Grahn, satutaiteilija ja Nitro IDSatumaailmavie pienenpotilaanajatukset poissairaudestaKOKSin lastensairaala sai täysin uuden satumaisenilmeen, kun design-yritys Tinttu.com lahjoitti yhdessäLastenosastojen Tuki -yhdistyksen kanssa osastojenporras- ja käytävätiloihin seinäpinnat lattiasta kattoonpeittävän taidesisustusmaalauksen. Maalauksentoteutti Tinttu.comin omistaja Petronella Grahn, jokaon pyhtääläinen satu- ja kuvataiteilija, toisen polvennaisyrittäjä sekä viiden lapsen äiti. Maalattua seinäpintaaon kaiken kaikkiaan 380 m 2 lastensairaalankaikissa kolmessa kerroksessa.Eri kerroksiin maalatut erilaiset satumaailmattäydentävät toisiaan ja niissä seikkailevat monenlaisethassunhauskat satuhahmot viehkeistä keijukaisneideistähurjiin lohikäärmeisiin. Maalaukseen sisältyymyös vuorovaikutteinen ja säännöllisesti vaihtuvalasten taidenäyttely, jossa pikkupotilaat saavat omatkädenjälkensä esiin koko sairaalan ihasteltaviksi.Maalauksen tavoitteena on ohjata lapsipotilaidenajatuksia pois jännittävästä ja ehkä vähänpelottavastakin sairaalakäynnistä sekä lisätä osastojenviihtyisyyttä niin potilaille, lasten vanhemmillekuin henkilökunnallekin. Petronella Grahn kertoosaaneensa idean hyväntekeväisyysprojektiin omalapsensa vakavan sairauden kautta. •Joulutunnelmaa, ole hyvä.Nappaa joululiitteestä pakettikortitja viimeistele lahjasi muikeidenhahmojen kanssa.

25ENNENJälkeenMinkä värinenon Tintun joulu?Se kimmeltää valkoisena pupun turkkina.Se hehkuu punaisena kukkasena.Se on vihreän lohikäärmeen vilahdus.Se on oranssi ketunhännän pilkahdus.Se loistaa ampiaisen keltaisina raitoina.Se lohduttaa kultasiiven kosketuksena.Se lämmittää ruskean otson halauksena.Se on värien ilotulitus ja lämmittävätilkkutäkki, kaikkien satujen pohjatonihmesäkki.

HR-yksikkö tiedottaa | vastuunkantoa vastuunkantajista.26Tiina Häyhä, henkilöstöjohtajaTietoa uusista 2012–2013 kuntaalantyö- ja virkaehtosopimuksistaSopimuksissa ovat mukana KT Kuntatyönantajat,Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kuntaalanunioni, Tekniikka ja Terveys KTN, Toimihenkilöidenneuvottelujärjestö TNJ sekä Tehy eli kunta-alakokonaisuudessaan.SopimuskausiUudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset tulevatvoimaan 1.1.2012 ja sopimuskausi päättyy 28.2.2014.Lisäksi tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessämaksetaan 150 euron erillinen kertaerä.1.2.2013Palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suuruusvaihtelee sopimusaloittain. Samasta ajankohdasta onmyös sopimusalakohtainen järjestelyerä, joka pääsääntöisestion paikallinen järjestelyerä. Opetusalallaja lääkärisopimuksessa osa järjestelyerästä on käytettykeskitetysti.Palkankorotukset1. YleiskorotusPalkkoja korotetaan 1.1.2012 yleiskorotuksella,jonka suuruus vaihtelee sopimusaloittain:KVTES 1,7 %LS 1,7 %OVTES 1,6 %PTYTES 1,9 %2. KertaeräLisäksi tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessämaksetaan 150 euron erillinen kertaerä viranhaltijalle/työntekijälle, jonkaa) palvelussuhde on alkanut viimeistään 16.9.2011 jab) palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut vähintään16.12.2011 saakka jac) palvelussuhde samaan kuntaan/kuntayhtymään onvoimassa 10.1.2012Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempikuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaaalempi.Kertaerää ei makseta, jos viranhaltijalle/työntekijälle eimakseta palkkaa tammikuulta 2012.1.1.2012 KVTES OVTES LS PTYTESYleiskorotus 1,7 % 1,6 % 1,7 % 1,9 %Kertaerä 150e 150e 150e 150eYhteenveto kunta-alan virka- ja työehtosopimusratkaisusta 2012–2013ns. raamisopimuksen mukaiset sopimuskorotuksetSopimuskausi 1.1.2012–28.2.2014 (26 kk)1.1.2012YleiskorotusPaikallinen järjestelyeräKVTES1,7 %-OVTES1,6 %-LS1,7 %0,2 %TS1,7 %0,4 %TTES1,7 %-Tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä:Kertaerä150 €150 €150 €150 €150 €1.2.2013YleiskorotusPaikallinen järjestelyerä1,46 %0,6 %1,36 %0,3 %1,3 %0,2 %1,46 %0,6 %1,46 %0,6 %

27TyökokemuslisäuudistusHenkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisen osan tilalletulee työkokemuslisä (KVTES ja LS).Uudet työkokemuslisäprosentit ovat:- 3 % tehtäväkohtaisesta palkasta, jos palvelusaikaavähintään 5 vuotta (aikaisemmin 5 %, nyt 3 %) ja- 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta, jos palvelusaikaavähintään 10 vuotta (aikaisemmin 10 %, nyt 8 %)Muutos tulee voimaan 1.1.2012 lähtien.Huom. lääkärisopimuksessa muutos 1.1.2013.Muutos koskettaa myös nykyisiä työntekijöitä.Muutoksen yhteydessä viranhaltijan/työntekijäntehtäväkohtaista palkkaa ja KVTES:n peruspalkkojakorotetaan 2 % (eli vanhasta työkokemukseenperustuvasta lisästä vähennetty 2 % siirretääntehtäväkohtaiseen palkkaan).KVTES Vuosilomaluku- Ns. B-taulukot poistuvat käytöstä 1.1.2012. Jatkossa onvain yhdenlaisia lomia eli taulukot 1-3- Ei enää ns. kuuden työpäivän sääntöä lomakaudellaA-loman saamiseksi- Sairauslomalla, perhevapailla jne. oleminen lomakaudellaei vähennä lomaa- Eläkkeelle jääminen esim. kesäkuussa ei aiheutaenää ”töissä käväisemistä” juuri ennen eläkettälomien täysmittaiseksi saavuttamiseksi- Päivissä mitattava lomakorvaus A-taulukoidenarvojen mukaan- 1.4.2010–31.3.2011 ns. vanha loma menee vanhojenmääräysten mukaan, myös ao. ajalta maksuun tulevakorvaus (vaikka maksuun 1.1.12 tai sen jälkeen).YhtiöjärjestelyjäKonsernin tytäryhtiöt Kastek Oy, Kastek kiinteistöt Oyja Tekstiilihuolto Oy fuusioituvat ja uusi yhtiö Kastek Oyaloittaa toimintansa 1.1.2012. Yhtiöiden fuusioituminenei aiheuta muutoksia henkilöstön asemaan, vaanhenkilöstö jatkaa uuden yhtiön palveluksessa entisentyösuhteen ehdoin.Yhtiö saa uuden toimitusjohtajan Tekstiilihuolto Oy:nja Kastek Oy.n toimitusjohtajien eläköityessä. Uusitoimitusjohtaja aloittaa tammikuussa 2012.Muita organisaatiomuutoksiaPuhelinvaihteen toiminnot siirtyvät 1.1.2012 konserninyhteisten palvelujen toimistopalvelut ja dokumentaatioyksikköön. Puhelinvaihteenhoitajien vastuuesimiehenätoimii 1.1.2012 lähtien Päivi Kouki. Toiminnot siirtyvätKastek Oy:stä.Fyysisesti puhelinvaihde tulee sijaitsemaanSosiaalipalvelujen vastuualueen tiloissa Kouvolassa(Pohjankorventie 19, Kuusankoski). •Lisätietoja uusista työ- ja virkaehtosopimuksistaesimiesten palvelussuhdepäivässä 1.2.2012 ja 2.2.2012HR-yksikkö tilaa esimiehille keskitetysti uudet työjavirkaehtosopimuskirjat.Lisätietoja:henkilöstöjohtaja Tiina Häyhä044 223 1935, tiina.hayha@carea.fi

mestarillista | parasta a-ryhmää.28Tove Ikonen, rekrytointikoordinaattori, Jari Hinkkurinen, osastonhoitaja, Salla Kuurne, kehittämiskoordinaattori,Lasse Koste, turvallisuuspäällikkö ja Teija Vanhala, asumispalvelusuunnittelijaMonenlaisia mestareitaCarean henkilökunnan riveihin mahtuu josjonkinlaista mestaria. Tässä kavalkadi eri alojenosaajia, jotka ovat yltäneet korkealle omassa lajissaan.

29Kuka: Helena KattelusAmmatti: OhjaajaSaavutus: Moninkertainensuunnistuksen SM-mitalistiKuka: Mika HoffrénAmmatti: KipsimestariMetsässä pää tyhjeneeOhjaaja Helena Kattelus sosiaalipalveluista voitti tämänvuoden suunnistuksen SM-kisoissa pronssia sekä ikäluokkansahenkilökohtaisessa kilpailussa että viestissä.Saavutus:Kipsauksen Suomen mestariHelena on vuosien varrella voittanut mm. suunnistuksenkansainvälisen suurkilpailun, Venlojen Viestin,Jukolan Viestissä Kuorevedellä vuonna 1978. Ko. mitalinHelena kokee arvokkaimmaksi voitokseen.Helena on harrastanut suunnistanut pikkutytöstä asti,eli pian 50 vuotta. Aiempaa menestystä SM-tasolta onkertynyt viiden mestaruuden verran sekä jonkin verranmuita mitaleita. Ensimmäinen mestaruus on jo vuodelta1967. Yleisestä sarjasta on viestimestaruus vuodelta1976. Muut mestaruudet on juniorivuosilta ja yksimestaruus on hiihtosuunnistuksesta.Helena toteaa, että kesällä suunnistus on niin mielenkiintoista,että oikein muuta ei harrastamaan ehdi.Talvisin suunnistaja hiihtää ja pelaa lentopalloa.Helenan seura on tämän vuoden alussa perustettuKouvolan Suunnistajat. Tämän vuoden suunnistuksenSM-kisoissa Helenan kanssa viestijoukkuessa kilpailiAiri Kattelus ja Päivi Kekki.Helena sanoo tähtäimenään olevan, että voi suunnistaavielä hyväkuntoisena mahdollisimman monta vuotta.Kisoihin hän aikoo jatkossakin osallistua ja toteaa, ettävaikka kivaltahan ne voitot tuntuvat, niin hänellä ei olemitään tulostavoitteita. Helena sanoo, että suunnistaa,koska se on kivaa ja metsässä pää tyhjenee kaikistamuista asioista.Kuusisataa kipsausta vuodessaSuomen Ensihoitoalan liitto ry:n syysopintopäivilläKajaanissa järjestetyissä kipsititaanien mittelössäKOKSin ensiavussa kipsimestarina työskentelevän MikaHoffrénin ortopedin ohjeiden mukaan tehty avattavakipsi arvioitiin parhaimmaksi.Kipsimestarin opintoihin voi hakeutua, kun onsuorittanut terveydenhuollon perustutkinnon jakerännyt yhteensä viisi vuotta työkokemusta javähintään kolmelta vuodelta kokemusta immobilisaatiohoidosta.Kipsimestarin ammattitaidossa yhdistyy vankkaanatomian osaaminen ja käsityöläisyys. SuomenmestariksiMika on harjaantunut noin 600 kipsauksenvuosivauhdilla. Vähempikin riittäisi, osaavia kipsaajiatarvittaisiin lisää.Mika toivoisi, että immobilisaatiohoitoa koulutettaisiinenemmän ammattiopistossa ja ammattikorkeakoulussa.Keskussairaalassa asiat ovat hyvin, kipsaus on aktiivisissaja osaavissa käsissä. Ensiavussa työskentelee kaksi kipsimestarintutkinnon suorittanutta, Mikan lisäksi JohannaTilli. Johanna on ollut suunnittelemassa kipsausalanammattitutkintoa ns. kisällitutkintoa, jonka avullatoivotaan Suomeen lisää immobilisaatio-osaamista.Mika toimii aktiivisesti Suomen Ensihoitoalan liitossa.

30Nurin, oikeinVanha mielikuva martoista on, että ”ne kutovat sukkaa,juovat kahvia ja puhuvat”. Vuonna 2007 testattiinMikkelin kenkäverossa Martan päivänä, löytyykötodellisia marttoja vielä. Tuolloin pidettiin sukankudonnanepäviralliset SM-kisat ja myös Sosiaalipalveluissaasumispalvelusuunnittelijana työskentelevä TeijaVanhala innokkaana kutojana osallistui mittelöihin.Kilpailussa kudottiin sukkaa yhden tunnin ajan kävellen.Silmukat sai luoda ja ensimmäisen kerroksen kutoaistuallaan. Sukka oli kudottava vyötteessä olevanohjeen mukaan. Kilpailuraati arvioi kisan päätteeksiaikaansaannoksen määrän ja laadun. Toisena kriteerinäon kuljettu matka merkityllä reitillä. Yksi kierros olikilometrin pituinen ja pisteitä sai kierrosten mukaan.Vähimmäisvaatimus oli neljä kierrosta ja kulkemattajääneistä kierroksista vähennettiin pisteitä.Kuka: Teija VanhalaAmmatti:AsumispalvelusuunnittelijaSaavutus:Sukankudonnan SM-hopeaJoka kierroksella oli kahvipiste ja juoduista kupposistasai pisteitä. Tyylipisteitä lisäsi, jos sai kahvin ryystettyäasetilta. Tyylipisteitä sai myös marttamaisestapukeutumisesta ja lisäksi palkittiin tyylikkäin kesähattu.Teija kertoo, että helteinen keli teki sukkakisastahaastavan. Hikeä valui silmiin hatun alta ja vauhdissaoli hankalaa laskea kerroksia ja silmukoita. Tämä olikuitenkin välttämätöntä, koska sukka piti olla tarkalleenohjeen mukainen. Teija ehtikin juuri ja juuri saadakantapään valmiiksi ennen kisan päättymistä ja sijoittuihienosti SM-hopealle!Teija toteaa menestyksen olevan vuosien harjoitteluntulosta. Äiti opetti kutomaan, kun Teija oli viisivuotias.Ensimmäiseksi valmistui nuken kaulaliina, joka onvieläkin tallella. Sitten alkoi patalappujen tuotanto,kunnes oli aika siirtyä vaativampiin kokonaisuuksiin.Ensimmäiset lapaset Teija teki 6-vuotiaana, mummonitse kehräämästä langasta. Vuosien varrella on valmistunutsukkia, lapasia ja villapaitoja. Teijalla on edelleenkinaina joku käsityö tekeillä, yleensä niin, että sukan tekeleon kesken ja sen voi ottaa matkoille mukaan ja toinenvaativampi on sitten kotona kiikkustuolin vieressä.Teija on ollut Martoissa mukana pitkään. Marttayhdistysperustettiin aikanaan kohottamaan kansannaistenaineellista ja henkistä tilaa. Ruokapulan jaaliravitsemuksen vuoksi yhdistys aloitti Suomessakiertävän kotitalousneuvonnan. Tarkoitus oli rikastuttaaperheiden ruokavaliota ja tuottaa emännille omaarahaa. Puutarhatoiminnan ansiosta talojen ympärillealettiin istuttaa myös koristepensaita ja -kasveja, kutensyreenipensaita, harjaneilikkaa ja särkynyttäsydäntä,jotka näkyvät pihapiireissä vieläkin.Martta-toiminnalla on vanhahtava kaiku ihmistenpuheissa. Toiminnan tarkoituksena on edelleen edistääkotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitaloudenarvostusta nykyajan keinoin. Teijan omassa yhdistyksessäjärjestetään vuosittain useita kursseja. Teematliittyvät lähinnä kädentaitoihin, puutarhaan ja terveyteen.Tapaamisia on kerran kuukaudessa, joskus vähänuseamminkin. Marttaillat ylläpitävät yhteisöllisyyttä jaaktiivisuutta sekä ovat niitä harvoja keinoja tavata toisiakyläläisiä.

31Kuka: Riitta ImmonenAmmatti: ErikoissairaanhoitajaSaavutus:Kyllikki Pohjala -apurahaRiitta on ollut aktiivinen hoitotyön kehittäjä ja kouluttajakoko sairaanhoitopiirin alueella. Hoitotyön laadunvarmistusja yksilövastuisen hoitoyön kehittäminenovat olleet hänelle tärkeitä. Hän on myös aktiivisestikehittänyt potilaan ohjaus- ja neuvontaprosesseja.Riitta Immoselle ovat olleet tärkeitä myös perehdyttämisenkehittäminen ja erityisesti mentorointitoiminnankehittäminen. Nykyisessä työssään hän kehittääpreoperatiivista hoitoprosessia.Sairaanhoitajuuden edistäjäKymenlaakson sairaanhoitajat viettivät lämminhenkistäjäseniltaa 4.10.2011 Karhulassa SunilanKantolassa. Paikalla olivat liiton puheenjohtaja MerjaMerasto ja järjestöpäällikkö Aura Matikainen. MerjaMerasto luovutti tilaisuudessa arvostetun KyllikkiPohjala -apurahan Kymenlaakson sairaanhoitajienentiselle puheenjohtajalle Riitta Immoselle.Riitta Immonen on valmistunut sairaanhoitajaksiKotkasta 1975 ja erikoissairaanhoitajaksi Turusta 1982.Näiden lisäksi Immonen on kouluttautunut aktiivisestisuorittamalla erilaisia hoitotieteen ja johtamisenopintoja. Työkokemusta hänellä on yli kolmekymmentävuotta ja työkokemus on karttunut Kymenlaaksonkeskussairaalassa. Immonen on toiminut sairaanhoitajana,erikoissairaanhoitajana, apulaisosastonhoitajanaja osastonhoitajan sijaisena. Hän onlaajentanut työkokemustaan myös toimimallakuntoutusohjaajana. Nykyisin hän toimii apulaisosastonhoitajanasekä jono- ja prehoitajana.Erikoissairaanhoitaja Riitta Immonen on ollut aktiivisestimukana Tehyn toiminnassa sekä Kymenlaakson sairaanhoitajienhallituksessa vuodesta 1994 alkaen. Puheenjohtajanahän toimi yli kymmenen vuotta aina vuoden2010 loppuun. Hän on toiminut myös Suomen sairaanhoitajaliitonvaltuustossa ja hallituksen varajäsenenä.Kyllikki Pohjala -apuraha myönnettiin Riitta Immosellehänen ansiokkaasta toiminnastaan sairaanhoitajienammattikunnan ja sairaanhoitajuuden edistämisessä.Immonen ilmoitti kiitospuheessaan, että hän luovuttaaosan apurahasta perustettavaan opintoapurahastoon. •Tunnetko lisäämestareita?Lähetä vinkkitoimituskunnalle.

spurtti | puuskutus pois!32Heidi Pihlajamaa, ohjaajaJuoksukoulusta lisäpontta liikuntaanKeväällä 2011 sosiaalipalveluissa, toimintapalveluiden henkilökunnansuusta kuultua: Ai, että olisi mukava aloittaa juoksuharrastus. No niinolisi, mutta miten sen osaisi aloittaa oikein? Tai miten siitä saisisäännöllistä? Niin, tai miten sitä ylipäätään saisi itsensä liikkeelle…Oikeat korvat, oikeassa paikassa ja summa summarum, syksyllä 2011Carean henkilökunnalle tarjottiin mahdollisuutta osallistua juoksukouluun.Päätin viedä asiaa eteenpäin, koska itseltä kilometrejä löytyyusealta vuodelta ja koulutuskin liikunta-alalta. Motivaatiota löytyimyös, sillä usein törmään ihmettelyyn juoksuharrastuksen tylsyydestä.Mutta ei, juoksu ei ole tylsää. Jos niin väität, et tiedä siitä vieläkaikkea. Vastaan saat väittää vasta kun olemme tavanneet.Saimme ensimmäiset reippailijat liikkeelle 16.9. Jo valmiiksi kovakuntoisetMallu ja Tuuli lähtivät hakemaan uutta nostetta vanhaanharrastukseen. Äitiyslomalta palanneet Tutta ja Elina kaipasivatliikuntaharrastusta aikaan ja paikkaan sitoutumatta. Marjan koira eienää pysynyt hänen tahdissa, joten jotain muuta piti saada tilalle.Juoksukoulun sisällön suunnittelussa pyrin asettumaan heidänrooliinsa. Mitä haluaa kuulla ja oppia henkilö, joka ei ole ennenjuoksua harrastanut ja mitä uutta voin antaa jo lajia harrastaneelle.Oli lähtökohta mikä tahansa, niin juoksijan tulisi miettiä ainakinnäitä kolmea: Kuinka kovaa? Kuinka kauan? Kuinka usein? Näihinkysymyksiin mekin lähdimme miettimään vastauksia.Lähes jokainen ryhmäläinen oli alkuun miettinyt uskaltautumistaanlähteä mukaan, sillä vauhti ja perässä pysyminen jännitti. Ristiriitaista,sillä kun pääsimme liikkeelle, niin juuri tuo ensimmäinen kysymyskuinka kovaa oli se, jonka jokainen reputti. Mikäli talutushihnoja olisiollut mukana, olisin lassonnut jokaisen sellaiseen kiinni. Harrastajajuoksee usein varsinkin alkuun liian kovaa, tämän vuoksi otimmekäyttöön P-säännöt. Kokeile sinäkin 4P:tä, eli pitää pystyä puhumaanpuuskuttamatta. Siinä on siis vastaus ensimmäiseen kysymykseen.Minun tavoitteeni ohjaajana oli se, että löytäisimme jokaisellemielekkään tavan liikkua, oli se sitten juoksu tai ei. Eiväthän kaikkiinnostu juoksusta, mutta he jotka siitä löytävät harrastuksensa, saavatmonipuolisen, tehokkaan ja ympäristöystävällisen tavan huolehtiaperuskunnostaan. Hyvin kävi, sillä jokainen on jatkanut harrastustaan.Myös Marja, jolle ensimmäiset kerrat olivat haastavia, mutta kun hänviimein raaski vaihtaa vaelluskengät juoksukenkiin, oli meno kevyttäja sulavaa.Tekniikalla eteenpäinSulavaa se oli muillakin, kunnes kävimme läpi oikeaa juoksutekniikkaa.Naiset kirjaimellisesti unohtivat, miten ihminenluonnollisesti etenee. Tämä todistakoon sen, että jokainen osaajuosta. Alkuun pääsee, vaikka tekniikka ei ole viimeisen päällehiottu. Olet onnistunut, kun juoksu tuntuu hyvältä ja pikkuhiljaakevyemmältä.Juoksukoulun edetessä oli sitten hyvä antaa vinkkikerrallaan taloudellisempaan juoksuun. Suomalaistenperusajatteluun kuuluu murhe: ”Mitä muut minustaajattelevat?” Jos minä näen juoksijan niin iästä, koosta,tekniikasta ja vaatteiden merkistä huolimatta nostanpeukkua ja ajattelen VAU! Toisin ajattelevat kadehtivat!Vaikka juoksu ei ole välineurheilua, kannustin naisiapanostamaan hyviin kenkiin. Ei niihin marketinlenkkareihin, vaan oikeisiin hyviin juoksukenkiin, joitanykyään onneksi kaikki juoksukengät ovat. Ilman niitäet löydä harrastusta. Näin ennaltaehkäiset myös osanliikuntavammoista. Naisilla tulisi olla myös hyväturheiluliivit, mukavuuden ja kudosvaurioiden vuoksi.Mukavuudesta vielä. Juoksusukilla ainakin minunjalkojen iho on säästynyt rakoilta ja hiertymiltä.Sykemittari on kestävyysliikkujan paras ystävä. Mikätärkeintä, se kertoo, milloin tarvitset lepoa ja milloinvoit lisätä harjoituksia. Plussana voit fiilistelläkulutettuja kaloreita, vai mitä Tutta? Väitinkö, ettäjuoksu ei ole välineurheilua ja että se olisi mukaedullinen laji? Kun hankintalista sai jatkoa ja jatkoa,ryhmäläisetkin hiukan säikähtivät. Alkuun pääsettoki vähällä, mutta tiedän kuitenkin, että kun lajiinhurahtaa, nämä hankinnat haluat tehdä.Harrastuksella monta tukijaaMeidän alkuun pääsemistämme helpotti se, ettäsaimme Kymen työterveydestä sykemittarit lainaan,joita halusin käyttää naisille sekä motivaattorina, ettäkeinona tunnistaa olotila, eli miltä tuntuu kun liikkuuperuskestävyysalueella. Pikkuhiljaa ranteisiin ilmestyijo omiakin mittareita. Määrätietoinen Mallu totesikuitenkin edelleen: ”Minä en mittaria tarvi, tiedänkyllä milloin pitää hidastaa” ja hyvä niin. Jokainentavallaan, kunhan liikut. Panosta omaan juttuun,karsi muualta. Juosta voit kuitenkin missä vaan jamilloin vaan. Etsi aika esim. reissutyötä tekevänTuttan tavoin, heitä lenkkarit auton perään jajuoksulle ennen kotiinpaluuta.Kotoa on vaikea lähteä, perheen, lämmön jakynttilöiden luota. Silloin kuitenkin kun sen teet, onvoittajafiilis taattu, kun suihkunraikkaana uppoudutkirjan tai lempisarjan pariin ja nautit muutamansuklaapalan. Välinehankinnoissa meitä auttoi SportiaKT-SPORT Kuusankoski, joka alensi hintoja mittareistaja kengistä sekä yhdessä Carean kanssa sponsoroimeille juoksupaidat.

33Toteutuksesta vielä sen verran, että tapasimme kerranviikossa neljänä kauniina iltapäivänä. Vaikka syksy ehtituoda jo sateita mukanaan, perjantain koittaessa paistoiaurinko aina meille. Tavattuamme kävimme alkuunteoriaa, jonka jälkeen ylös, ulos ja lenkille. Sosiaalijaterveyshuollon ihmisille ei liikunnan merkityksestätarvinnut paljon kertoa. Teoria aiheiksi valitsinkinmm. miten aloitan juoksun, oikea juoksutekniikka,miten huollan itseni, ravinnon ja palautumisenmerkityksestä ja miten laadin harjoitusohjelman.Itse juoksuharjoitteluissa kävimme eri sykealueillavauhtileikittelyjä sekä kimmoisuus- ja liikkuvuusharjoitteita.Venyttelimme aina silloin, kun ohjaajamuisti, kiitos Tuulille muistuttelusta. Viimeisellä kerrallateimme mäkivetoja, jotta tiedämme miltä tuntuu kunhapottaa ja milloin olemme vauhtikestävyyden puolella.Tässä kaikessa onnistuimme toisiamme kannustamallasekä hyvällä hengellä. Ryhmäläiset eivät verranneetitseään toiseen, vaan omaan edelliseen kertaan.Kehitystä ehti jo kuukauden aikana tapahtumaan.Sitä seurattiin mm. leposykkeellä sekä puuskutuksenmäärällä.Hyvästä ryhmähengestä kertoo myös se, että olimmeyhtä mieltä siitä, että tämä ei jää tähän. Keväälletapaamien on jo päätetty ja suunnitteilla on myösjoihinkin tapahtumiin osallistuminen. Elina odottaajatko-osaa sukset jalassa, joten hiihdontaitajat,pistäkäähän pyörät pyörimään…tarkoitin siis suksiluistamaan. Uudesta juoksukoulustakin on tullutkyselyjä, joten olen laittanut asiaa vireille. Seurailehanilmoituksia, jos haluat vastaukset myös kahteenmuuhun kysymykseen. Toivottavasti jatkoa seuraa.Jos käytännössä oli P-säännöt niin, teoriassa oliK-säännöt – kysele, keskeytä, kyseenalaista. Mielipiteitäja kokemuksia juoksusta on varmasti yhtä paljon kuinjuoksijoitakin. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia, silläjokainen keho kuormittuu eri tavalla ja pitää eri asioista.Omien tuntemusten ja muiden kokemusten kauttakehitämme itseämme. Jos minä annoin tälle ryhmällejotain, niin ainakin yhtä paljon he antoivat minulle.Suuri kiitos: Leena Laatalle, joka tarmokkaasti veikanssani ideaa eteenpäin. (Tavalla tai toisella jatkoaseuraa, eikö vain?). Sosiaalipalveluille juoksukoulunmahdollistamisesta, Päivi Ristolalle tukemisesta,Sportia KT-SPORT Kuusankoskelle, Kymen työterveydelleja koko juoksuporukalle.Juoksu on ihanaa! •Tuuli, Elina, Marja ja Mallu (Tutta oli nauttimassa talven ensilumista lapissa)

Albert Edelfelt, Louis Pasteurin muotokuva, harjoitelma, 1885.Harjoitelmassa Pasteurin kädessä on tekstissä mainittu mikrobipullo.Kuvalähde: Valtion taidemuseo/ Kuvataiteen keskusarkisto34

historia | vanhan liiton lääketiedettä.35Teksti: Ilkka Pieninkeroinen, ylilääkäri, kuvat: Ilkka Pieninkeroinen ja Valtion taidemuseo/ Kuvataiteen keskusarkistoUrakehitys huipentuivielä aivohalvauksen jälkeen– Louis Pasteur 1822-95Mikrobitutkimuksen ja taiteen kulta-aikana alkoi Pariisissa kehittyämyös suomalainen neurologia.Louis Pasteur oli nahkurin poika Ranskan alppiseudultaArbois´sta. Yhdeksänvuotiaana hän joutui kuulemaan,kun maanviljelijä Nicole sai osakseen sen aikaista hoitoavesikauhuisen suden puremaan, nimittäin poltinrautaa.Hoidoista huolimatta kahdeksan kyläläistä kuolivesikauhuun. Tämä kokemus saattoi vaikuttaa hänenmyöhempiin valintoihinsa.Pasteur opiskeli Besanconissa, eteni myös opettamaansiellä ja suoritti luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon1842. Hän jatkoi opiskelua Pariisissa École NormaleSupérieurissa ja suoritti maisterin tutkinnon 1845.Filosofian tohtori hänestä tuli 1847 ja hän siirtyi Dijoniinfysiikan opettajaksi.Pian Pasteur loi perustan stereokemialle toteamalla,että viinihapolla oli kaksi kidemuotoa, jotka käänsivätpolaroitua valoa eri suuntiin. Hän havaitsi ensimmäisenämyöskin eron luonnossa muodostuneen ja synteettisenvalmisteen isomeerikoostumuksen eron. Tällä onnykyisinkin paljon merkitystä esim. lääkevalmisteidenpatenttioikeuksissa. Esimerkiksi patenttioikeutensa menettävälääke, jossa on molemmat isomeerit, voi tullauudelleen markkinoille vain sitä isomeeriä sisältävänä,joka on tehokkaampi. Esimerkkinä sitalopraami (Cipramil)vs essitalopraami (Cipralex).Pasteurista tuli 1849 Strasbourgin yliopiston kemianprofessori. Pian hän avioitui ja sai viisi lasta, joista vainkaksi eli aikuiseksi. Toisesta heistä (Jean-Baptiste Pasteur)tuli myöhemmin merkittävä taidekriitikko. Vuonna1854 Pasteurista tuli Lillen yliopiston luonnontieteellisentiedekunnan dekaani. Hän oli edelläkävijä tieteellisentyön ja käytännön sovellutusten yhdistämisessä.JoutsenkaulapulloVuonna 1857 Pasteurista tuli 35-vuotiaana École NormaleSupérieurin tieteellisen opetuksen johtaja ja hänjatkoi merkittävää tutkimusuraansa. Hänet valittiin PariisinTiedeakatemiaan 1862. Hän ei kuitenkaan pitänythallinnollisista tehtävistä ja irtisanoutui École NormaleSupérieurista 1867. Napoleon III:n tuella häntä vartenkuitenkin perustettiin samaan opinahjoon fysiologisenkemian laboratorio jo samana vuonna. Ns. joutsenkaulapullojen(kuva ohessa) avulla hän osoitti, etteimikrobeja syntynyt itsestään. Pasteurin tutkimustenpohjalta skotti-syntyinen Joseph Lister kehittiantiseptistä kirurgiaa.Pasteur kehitti myös menetelmän, jossa lyhytaikaisellakuumentamisella (pastörointi) hävitetään elintarvikkeitapilaavia mikrobeja.Vuonna 1868 Pasteur sai aivoverenvuodon. Hän olihyvin sairas ja työt hänen laboratorionsa uudisrakennuksellakeskeytyivät, koska moni uskoi hänenkuolevan. Kuultuaan tästä hän raivostui. Hän päättitoipua, pystytti laboratorionsa ja jatkoi työtään, vaikkavasemmanpuoleinen halvaus haittasikin suuresti.

36Louis Pasteur valittiin 1873 Ranskan lääketieteellisenakatemian jäseneksi ja 1874 parlamentti myönsi hänelleapurahan niin kauaksi kuin hän jatkaisi tutkimustyötä.Pian hän teki ensimmäisen havainnon antibioottisestavaikutuksesta, mutta ei jatkanut tätä tutkimuslinjaaeteenpäin.Pasteur ja vesikauhuVesikauhu (rabies) on ollut tunnettu noin 4000 vuotta.Babylonian laeissa todettiin, että koiran omistaja onvelvollinen vahingonkorvaukseen, jos joku kuoleehänen koiransa pureman seurauksena. Palmariuspäätteli vuonna 1578, että taudin puhkeaminen kestääsitä kauemmin, mitä kauempana aivoista puremapaikkaon. Taudin tartuttavuus todistettiin pian ja 1800-luvunalkupuolella tauti onnistuttiin tartuttamaan myösihmisestä koiraan. Oireiden alettua tauti on tappavaja myöhemmin vain kettujen ja lepakoiden on todettuvoivan parantua taudista tai voivan jäädä kantajiksi.Nielun toimintahäiriöt aiheuttavat nielemisvaikeutta,ja jopa veden näkemiselle voi kehittyä vastenmielisyys,tästä nimi vesikauhu. Suomen tartunnat ovat viimevuosikymmeninä poikkeuksetta liittyneet lepakoihin tailaittomasti maahan tuotuihin eläimiin.Uudempien havaintojen ja aiempien Jennerin lehmärokonisorokkoa estävien havaintojen pohjalta Pasteuronnistui kehittämään uusia rokotuksia (”vaksinaatio”)heikennettyjen taudinaiheuttajien avulla. Hän perustitaas uuden tieteenalan, immunologian. Vuonna 1882hänet valittiin Ranskan akatemian jäseneksi. Hän olijuuri alkanut tutkia vesikauhun ehkäisyä.Assistenttinsa Emile Roux`n kanssa hän onnistuisiirtämään vesikauhun tuntemattoman tartunta-aineen(”virus”) koirasta kaniin ja edelleen toisiin kaneihin jaosoitti aiheuttajan pesivän keskushermostossa. Hänruiskutti kuivatusta kanin selkäytimestä tehtyä rokotettakoirien ihon alle ja osoitti näiden tulleen vastustuskykyisiksivesikauhulle. Rokotus tehosi myös useita päiviäennen rokotusta tulleeseen tartuntaan.Suomen neurologian alkuvaiheitaSuomeen ensimmäiset tiedot Pasteurin vesikauhututkimuksistaehtivät jo 1881. Vuonna 1884 Pasteurselosti tuloksiaan Kööpenhaminassa lääketieteellisessäkongressissa. Osallistujana oli mm. Ernst AlexanderHomén (1851–1926), joka sittemmin opiskeli Pariisissa jaoli Suomen neuropatologian ja neurologian perustajatoimien Helsingin yliopiston patologisen anatomianprofessorina vuodesta 1886. Samoihin aikoihin PariisissaJean-Martin Charcot`n johdolla opiskelivat mm.puolalaisperäinen Joseph Babinski, Sigmund Freudsekä Georges Gillet de la Tourette. Nämä kaikki ovatjättäneet jälkensä psykiatrian ja neurologian historiaan.Vesikauhurokotustenaloittaminen ihmisilleEnsimmäinen ihmisrokotus tehtiin heinäkuussa 1885.Pasteur ei ollut vielä valmistautunut rokottamaan ihmisiä,mutta erään pojan äiti toi pahasti purrun poikansahänen luokseen ja rukoili Pasteuria pelastamaan pojan.Potilas oli 9-vuotias Joseph Meister, joka myöhemmintoimi Pasteurin laitoksen vahtimestarina käytännössäkoko työikänsä. Koska Pasteur ei ollut lääkäri, suorittirokotuksen sotilaslääkäri Grancher professori Vulpianinvalvonnassa. Rokotukset annettiin kylkikaaren alle.Tämän ja myöhempien rokotuksien tulokset olivatloistavat ja Pasteur sai suuren maineen maailmalla.Yhtenä sankarillisimmista potilaistaan Pasteur muisti15-vuotiaan paimenpojan Jean-Baptiste Jupillen, jokapienempiä lapsia pelastaessaan oli joutunut vesikauhuisenkoiran puremaksi. Myös hän pelastui. Nykyisinkäytössä oleva vesikauhurokote on toisella tapaavalmistettu.Edelfelt ja Pasteurin muotokuvaSuomalainen taidemaalari Albert Gustaf AristidesEdelfelt (1854–1905) oleskeli ja maalasi Pariisissa noinavuosina ja hän oli saavuttanut mainetta muun muassamaalauksellaan ”Lapsen ruumissaatto” (1879). Pasteurinpoika Jean-Baptiste Pasteur, noina aikoina merkittävätaidekriitikko, oli ylistänyt hänen maalaustaan. Louis

37Pasteur pyysi Edelfeltiä maalaamaan hänestä muotokuvanvuonna 1885. Edelfelt suostui ja kuvaa maalattiinPasteurin laboratoriossa samaan aikaan, kun ihmisrokotuksiaaloitettiin. Kuvassa Pasteur pitää kädessäänlasipurkkia, jossa on kuivattu selkäydin. Hän nojaavasemmalla kyynärpäällään lipastoon, jotta halvauksenjälkitila ei niin selvästi näkyisi. Alun perin mallinaollessa Pasteurin kädessä oli mikrobipullo, muttaPasteur suostutteli Edelfeltin maalaamaan kuvaanselkäydintä sisältävän purkin.Helsingissä muotokuva oli ensimmäisen kerran näytteilläAleksanteri III:n vieraillessa siellä. Pariisissa maalaus oliesillä 1886 samaan aikaan Léon Bonnat`n maalaamanPasteurin muotokuvan kanssa. Arvostelijoilta Edelfeltinteos sai enemmän tunnustusta; sekä teos että Edelfeltsaivat palkintoja. Edelfelt halusi lahjoittaa maalauksenPasteurille, mutta Ranskan valtio halusi ostaa teoksen,ja Edelfelt teki Helene Schjerfbeckin avulla kaksoiskappaleen,joka on nykyisin Pasteur-instituutissa Pariisissa.Alkuperäinen on Versailles`n museossa. HelsingissäAteneumissa on esillä viimeistelty harjoitelma.Kirjallisuutta:Forsius A. Louis Pasteur 1822-1895 – kemistija mikrobiologi. // Suomen Lääkärilehti 2001:14: 1669. // Haltia, M. ja Sourander, P.:Albert Edelfeltin Pasteur-muotokuvan oppihistoriallistataustaa. // Hippokrates, SuomenLääketieteen Historian Seuran vuosikirja 1984.Helsinki 1984 //de Kruif, P.: Mikrobien metsästäjiä.WSOY. Toinen painos. Porvoo 1957Tämä artikkeli on ensimmäinen osasarjassa, joka käsittelee tunnettujahenkilöitä, lääketietedettä jasairauksia halki historian.Suomalaisia potilaita PasteurilleMaaliskuun lopussa 1886 Helsingissä professori Gustafssoninkoira puri kuutta ihmistä. Todettiin, että koirallaoli vesikauhu. Suomen hallitus piti hätäistunnon ja heti2.4.1886 nämä kuusi ihmistä lähetettiin saamaan uuttahoitoa Pariisiin, jonne he saapuivat 6.4.1886. Potilaidenmukana matkaan lähetettiin lääkäri Albert Nordblad.Edelfelt kirjoitti äidilleen: ”Jag pratade med dem påflytande finska. Pigorna, två brunetta och en blondmed inga tavastländska käkar, förklarade att här i Parisvar ”oikein hyvä olla”. Pasteur sade att de äro hyggligamänniskor, stark ras med öppna ansikten.”Kaikki kuusi pelastuivat. Samana vuonna perustettiinPietariin Pasteur-laitos ja suomalaisia hoidettiin jatkossasiellä. Pariisiin Pasteur-instituutti perustettiin 1888.Helsinkiin Pasteur-laitos perustettiin 1916, mutta vielä1918 jouduttiin viisi tartunnan saanutta lähettämäänBerliiniin asti.Vuonna 2003 Pasteur on saanut nimikkokadunHelsingin Viikin tiedepuistoon. •

albumi | menoa ja meininkiä.38Koonneet: Salla Kuurne, kehittämiskoordinaattori, Tutta Marttinen, hygieniahoitaja, Leena Laatta, työhyvinvointikoordinaattori,Pirjo Kuokka, työsuojeluvaltuutettu ja Anu Raussi, erikoissairaanhoidon sihteeriSuomen sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja vieraili KymenlaaksossaSuomen sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto vieraili Kymenlaaksossa 4.10.2011. Kuntayhtymänhoitotyön johtoryhmä ja koulutuspäällikkö kutsuivat Meraston Kotkan Höyrypanimolle keskustelutilaisuuteen.Johtajaylihoitaja Arja Narinen toi esille Carean hoitotyön kehittämislinjauksia ja painopistealueita, sitä mitä onsaatu aikaan ja mitä tavoitellaan tulevaisuudessa. Kehittämispäällikkö Eija Javanainen kertoi siitä, mitentulevaisuuden hyvinvointipuisto tulee muuttamaan hoitotyön toimialaa ja mitä vaatimuksia se hoitotyölle tuo.Merja Merasto kertoi omasta tehtävästään johtajana sairaanhoitajaliitossa, jossa jäseniä on yli 51 000. Merastokertoi omista ja liiton tavoitteista, joista yhtenä esimerkkinä oli sairaanhoitajakoulutuksen sisällön kuvaaminenEU-direktiivissä tarkemmin, jotta EU-alueella valmistuneilla sairaanhoitajilla olisi tietyt osaamisalueet hallussaennen valmistumistaan, valmistuvat he sitten mistä tahansa EU- alueen sairaanhoitajakoulusta. Sairaanhoitajakoulutuksenlaadukkuus on merkittävä tekijä, joka vaikuttaa voimakkaasti terveydenhuoltoon ja siitä syystäosaamisen vaatimustason määrittäminen olisi merkityksellistä. Tässä asiassa oltiin vahvasti samaa mieltä jatuettiin liiton tekemää työtä.Merasto kertoi liiton tarjoamista eduista niin yksittäisille jäsenillekuin ammattikunnalle ja työelämälle. Narisen mukaan liitto tarjoaahyviä ja laadukkaita välineitä myös työnantajalle – tästä esimerkkinähoitotyön suositukset, joita saadaan käyttöön (www.hotus.fi) jahyödynnettäväksi hoitotyön ja hoidon kehittämiseen sekäammatillisen osaamisen kasvuun ja varmistamiseen. Hoitotyönsuositukset ovat apuna näyttöön perustuvassa hoitotyössä.Carean hoitotyön strategiassa on kirjattu perusoletuksenapalvelutuotannon kehittymisessä, että hoitotyö on ammatillisestikorkeatasoista, ihmisläheistä, kuntouttavaa ja näyttöön perustuvaa. •Johtajaylihoitaja Arja Narinen (vas.)lahjoittaa Suomen sairaanhoitajaliitonpuheenjohtaja Merja Merastolleorganisaation lasitarjoiluastian.Kunnon työryhmän tarjoamaan vapaa-ajan etuuntarttui moni. Tässä kuvia Onnenmaa-näytelmänkatsojista Kouvolasta ja Kairon Cabaret-musikaalinnautiskelijoista Kotkasta.

Kymenlaakson sairaanhoito- jasosiaalipalveluiden kuntayhtymä39STOPINFLUENSSASuojaa itsesi, potilaasi, läheisesiPese kädet vedellä ja saippuallatai käytä desinfiointiainetta:kotiin, kouluun, päiväkotiin jatyöpaikalle tultuaKATKAISETARTUNTATIET !Yleisimmät oireet:Äkillinen kuume,kurkkukipu, yskä,päänsärky, jäsentensärky, väsymystä javilunväristyksiä.OTA ROKOTE !Yski nenäliinaan taihihaanÄLÄ PÄRSKIMUITA PÄIN !Älä tartuta muitaSAIRASTAKOTONA !Nauti riittävästi nesteitä,kuumetta ja särkyä voi lievittää”käsikauppalääkkeillä”,Lääkäriin hakeuduttavavälittömästi, jos ilmeneevakavia oireita.Influenssa paraneeuseimmiten noin viikon2009kotilevolla.2011Suojaa itsesi ja läheisesi -kiertue 2011Careassa on syksyn aikana järjestetty kolme infotilaisuutta kausiinfluenssastaja influenssarokotuksista. Keskussairaalassa olimme29.9., psykiatrisessa sairaalassa 6.10. ja sosiaalipalveluissa 18.10.2011.Kaikissa näissä tilaisuuksissa mukana oli Orionin edustaja puhumassaprobiooteista ja flunssan itsehoidosta sekä Bernerin edustajakertomassa käsihygienian merkityksestä.Influenssa-tietovisa oli hyvin suosittu ja siihen osallistuttiin ahkerasti.Jokaisessa tilaisuudessa arvottiin Orionin ja Bernerin lahjoittamattuotepaketit.Arpa suosi:Kymenlaakson keskussairaalassa:Pia Flygtman ja Susanna HeinonenKymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa:Heli Peltola ja Päivi RundbergSosiaalipalveluissa:Milla Lahnaoja ja Virve PyöriäOnnea voittajille! •TOIDOK kokoontuiToimistopalvelut ja dokumentaatio -yksikkövietti iltaa rennoissa merkeissä Maijanrannassa7.10. Väkeä oli kivasti paikalla jatunnelma korkealla! Yhteinen tapaaminenjatkui pitkälle pimenevään syysiltaan hyvästäruuasta ja seurasta nautiskellen. •

uusi vuosi | katse kristallipalloon.40Carean astrologiHoroskooppi vuodelle 2012Vesimies 20.1.–19.2.Kohtaamisia mukavien ystävien kesken. Juhliatulossa!? Opi ottamaan elämä rennosti ja nautijokaisesta hetkestä. Muista kuitenkin pitäähuolta kunnostasi vaikka lenkkeillen. Painokinputoaa huomaamatta.Leijona 23.7.–22.8.Ethän vaan ole itsepäistä tyyppiä? Apuaon aina tarjolla yllättävältäkin taholta.Jaa kokemuksia ja ota apu vastaan, niinpaineet muuttuvat pienemmiksi. Kesätuo yllätyksen maalta.Kalat 20.2.–20.3.Vuosi suosii rohkeaa. Toteuta itsellesiantamasi lupaukset. Mikään ei ole sattumaa,joten ratkaisusi näkyvät positiivisesti myöstyössä. Ystävät kaipaavat neuvoja, älä sulloniitä vakkaan.Oinas 21.3.–19.4.Stop tykkänään liialliselle herkuttelulle,kaikella on rajansa. Katso peiliin ja tee muutos.Toiset tulevat ihailemaan päättäväisyyttäsi.Nauti siitä. Liikunta lisää myös mielenvirkeyttä.Härkä 20.4.–20.5.Ystävä ihailee sinua salaa. Elämänmyönteisyytesisäihkyy. Huolehdi kuitenkin riittävästäunesta, jotta et uupuisi. Syksyllä tulossauusia haasteita työhön, keskity olennaiseen.Neitsyt 23.8.–22.9.Veden äärellä rentoudut parhaiten. Levännytihminen jaksaa tehdä töitä ja nauttia vapaaajasta.Anna itsellesi aikaa, kaikkea ei tarvitsehallita eikä hankkia.Vaaka 23.9.–23.10.Lemmikki tuo seuraa, jos yksinäisyys ahdistaa.Kilpikonnan kanssa ei juosta kilpaa, eikämarsu motkota, mutta kaikki pitäväthellyydestä – anna ja ota se vastaan.Skorpioni 24.10.–22.11.Sinullekin tulee vuosia mittariin, muttaniin käy kaikille. Aloita taukojumppa, sehelpottaa jaksamista. Syö monipuolisestimyös ruokatauolla, sillä olet hyväkokkaamaan.Kaksoset 21.5.–20.6.Kaipaako ympäristösi muutosta? Voisitko sinäparantaa sitä? Pienillä muutoksilla voi jo saadaihmeitä aikaan. Tästä mielikin piristyy ja hyvääon kiva jakaa. Muista kannustaa toisia!Rapu 21.6.–22.7.Alkuvuodesta olet herkkä kylmyydelle.Tee tai pyydä ystävältä lämpimät lapaset jasukat, niin vältät pahimmat flunssat. Sopivaliikkuminen myös lämmittää. Älä kainostelepyytää ystävää lenkille.Jousimies 23.11.–21.12.Jääkö tiedotteet lukematta? Tee pikataulukahvihuoneeseen, niin autat kaveriakin.Toiset arvostavat järjestelmällisyyttäsi.Ennakkoluulojasi voisit hieman hälventää.Anna kaikkien kukkien kukkia.Kauris 22.12.–19.1.Uskalla kokeilla uutta. Suunnittele lomaasiyllätys. Yllätyt itsekin iloisesti. Esimieskaipaa apuasi työyhteisötaidoissa, silläjuuri sinä olet neuvokas apu. Veikeä hymypelastaa karikossa.

koksilaiset | kallion valloittajien asialla jo vuodesta 1971.41Annukka Lakanen, puheenjohtaja Koksilaiset ryKulunutta vuotta muistellenja uutta odotellenVuoden lopulla ja joulua odotellessa on mukavapalauttaa mieliin mitä kaikkea yhdistyksen mennytvuosi on sisältänyt. Toiminta on ollut melko vilkasta jamonipuolista, eikä ihmekään, sillä kolme toimikuntaaräätälöi tapahtumia kaikille jäsenille.Tarjolla on ollut jääkiekko-ottelu ja kylpylämatkoja,24 tunnin hiihto ja Biisikärpäsen filmausta, Ninemusikaalija issikkavaellus, Tallinnan matka ja kahvakuulamaistiaiset,retki Bengtskärin majakalle ja liikuntaviikonloppuPajulahdessa, teatteria UIT:ssa ja zumbaaToukolassa, kesäretki Iittalaan ja piknik Katariinanniemeen,tutustumiskäynti Hyötyvoimalaan ja suksihuoltoa.On suunnistusta kesällä ja avantouintiatalvella. Eikä siinä ollut läheskään kaikki.Minun mieleeni jäi erityisesti SM-kisat, joita osuijärjestettäväksemme peräti neljät. Melkoinen ponnistusliikuntatoimikunnan aktiiveille! Toivottavasti voimmejonkun vuoden hengähtää ennen seuraavia kisajärjestelyjä.Toimikuntien työ jatkuu, sillä ensi vuoden suunnitelmiatehdään jo nyt. Ensimmäisiä ilmoituksia tulevan vuodentapahtumista on jo näkyvillä Synapsissa ja Ankkurissasekä nettisivuillamme.Tule mukaan!Toimikunnat potevat kroonista “työvoimapulaa”.Huhuilenkin siksi sinne lukijakuntaan toiveena kalastellajoku kiinnostunut, innostunut ja liikaa vapaa-aikaaomaava jäsen mukaan toimikuntatyöhön. Valittavanaon ajanvietettä, liikuntaa, eläkeläistoimintaa ja mökkitoimikunta.Hallitus nimeää toimikunnat alkuvuodesta,mutta mukaan pääsee varmasti myöhemminkin, joshaluaa.Kaipaisimme uusia ajatuksia, koska vuosien saatossaurautuu pakostakin kulkemaan vanhoja polkuja jaylittämään esteet siitä, mistä aina ennenkin on ylimenty. Lupaamme, ettemme aseta liian mittaviahaasteita uusille aktiiveille. Rohkaistu siis kokeilemaan.Odotamme innolla yhteydenottoanne.Pikkujoulukautena myös koksilaiset juhlivat. Perhepikkujouluavietettiin perinteisesti Maijanrannassaja eläkeläiset nauttivat jouluisista ruuista pikkujoulussaanPotukan tiloissa. Yhdistyksen syyskokouspidettiin Maijanrannassa 23.11. Yhdistyksen puheenjohtajanajatkaa Annukka Lakanen. Hallituksenvarsinaisina jäseninä ovat Ritva Tampio, Ritva Idström,Kirsi Luoma, Mirja Korpas, Marja-Leena Tammistoja Nina Littman. Varajäseniksi valittiin Pia Nykänen,Gina Terho, Soila Kilpeläinen-Kokko, Outi Kontiokorpi,Leena Kuokka ja Jaana Ohlsbom.Muistathan, että Maijanrannan alueen mökit jarantasauna sekä päärakennus ovat vuokrattavissakoko talven ajan. Mökkien kesäajan varaus alkaavuodenvaihteen jälkeen. Varaustilanteesta voittiedustella Ritva Idströmiltä puh. 050 582 8798 tairitva.idstrom@kymp.netKahvio tarjoaa kaikille perinteiset joulukahvittiistaina 20.12. Tervetuloa! •Koksilaiset ry. toivottaakaikille hauskaa joulua jaonnellista uutta vuotta 2012!

aikakone | Molskis!42Annukka Lakanen, puheenjohtaja Koksilaiset ryAvantouintia MaijanrannassaNygrenin Eevan kanssa muisteltiin, että se oli tammikuuta-96 kun ensi kerran pulahdettiin avantoon.Silloin avantosaunaa lämmitettiin Luovissa ja aikahissuksiin sovittiin, että mennään kokeilemaan. Pelotti,että menee sisu kaulaan ja tulen uikkarit kuivina kotiin.Pakkasta taisi olla reilut 15 astetta ja vaikuttuneinaseurasimme Luovin pihamaalla, kuinka konkarit tallustelivatuikkareissaan pyyhe olalla, leppoisasti jutustellenpukuhuoneeseen. Mutta salaa ei voi tehdä mitään, ainaon joku koksilainen paikalla, menit minne tahansa.Lauteilla istui silloin Hartikaisen Helvi, perushoitajasilloiselta 4A:lta ja hän opasti meidät untuvikot avantouinninsaloihin. Ja koukkuun jäätiin heti.Pari vuotta käytiin Luovissa ja koksilaisten avantouimarienmäärä kasvoi koko ajan. Syntyi ajatus harrastuksenjatkamisesta Maijanrannan rantasaunassa ja yhdistyksenmyönteisen kannan rohkaisemina ryhdyimme toimeen.Omasta rannastaSyksyllä -98 aloitimme avantouinnit ja lämmitimmeMaijanrannan vanhaa rantasaunaa kerran viikossa.Alku oli melko haasteellista, sauna oli muun ajankylmillään ja kesävesi suljettiin syksyisin, jotensaunoimme kantoveden varassa.Saunan lämmitykseen oli syytä varata riittävästi aikaaja myös mökin puoli piti lämmittää, sillä pakkasilla olinurkat huurteessa. Tupa toimi naisten pukuhuoneenaja “pojat” tungettiin ahtaaseen ja kylmään pukuhuoneeseen,koska heitä oli aina vähemmän.Avannon aukipitäminen oli todella haaste. Kokeilimmemonenlaisia kansia ja peitteitä avannon päällä, jottei sejäätyisi joka viikko 10 sentin jäähän, koska paksun jäänhakkaaminen edes jonkin kokoiseksi avannoksioli paljon rankempi operaatio kuin saunan lämmitysja vedenkantaminen. Kerrankin seisoimme ihmetellenrannassa, kun lunta oli tuiskunnut niin paljon, ettälaituriakaan ei näkynyt ja avannon sijainti oli täysiarvoitus. Mutta lapioimalla siitäkin selvittiin. JokainenMaijanrannan isäntä sai vuorollaan käydä hakkaamassatai sahaamassa avantoamme kunnes pari vuottataisteltuamme jään voimaa vastaan, yhdistys sijoittiveronpalautusrahat virrankehittimeen ja avantouimareillekoitti uusi aika.Toki hankaluuksia riitti vieläkin, sillä virrankehittimestähuolimatta avanto silloin tällöin jäätyi umpeen, jokooli unohdettu laittaa stöpseli pistokkeeseen tai sulakeoli palanut. Joskus jäätyi päärakennuksen vesijohtoja löylyvesi jouduttiin sulattamaan lumesta. Jokainenavannosta tulija kantoi takaisin vadillisen lunta. Pesuvettäei silloin ollut lainkaan. Mutta löylyt olivat ainamahtavat ja tunnelma sananmukaisesti katossa, sillälauteille ahtauduttiin limittäin ja lomittain, joskusjopa sylikkäin. Vanhaa rantasaunaa muistellaan yhähaikeudella, vaikka se oli aikansa palvellut.Uusi sauna lämmittääUutta saunaa alettiin suunnitella ja rakentaa Maijanrantaanvuonna 2003. Kylmänveden uimarit eivätkeskeyttäneet harrastustaan edes silloin. Rakennustalvenakäytiin uimassa päärakennuksen saunasta.Matka avannolle piteni ja kulkiessa piti kiertäärakennusparakkeja ja väistellä työmaan rakennelmia.Uusi rantasauna oli valmistuessaan unelmien täyttymysmyös avantouimareille. Rakennus on aina lämmin,saunan lämmitys hoituu sukkelasti ja on omat pukujapesuhuoneet naisille ja miehille. On valoa laiturillaja ajastimella varustettu virrankehitin. Mutta haasteitasilti riittää. Meren tyrskyjen ja jäiden armoilla olevalaituri on tällä hetkellä homman heikoin lenkki. Vuosienvarrella laituri on monasti ollut karkuteillä, milloinpoikki ja joskus nurinperin kaukana rannasta. Jäätruntelevat laituria joka talvi ja keväisin riittääkorjattavaa. Haaveena on lämmitettävä matto laiturilleja uintivalo avantoon. Sellaiseen ylellisyyteen olentutustunut Kuusamossa.Yhdessä hyvä tuleeJärjestelyt on alusta alkaen hoidettu talkooperiaatteella.Kukin vuorollaan varaa itselleen sopivan saunanlämmitysajanja vastaavasti siivousvuoron, mikätarkoittaa viimeistä saunojaa. Hänen tehtävänäänon huolehtia sauna kuntoon seuraavalle käyttäjälle.Yleensä lämmitys ja siivous on hoidettu pareittain, kukapuolison, lapsen tai kaverin kanssa. Kuukausittain onisompi porukka huolehtinut saunan suursiivouksestaja ajankohta on voinut olla jokin muu kuin varsinainenavantopäivä, joka Maijanrannassa on jo vuosia ollutmaanantai.

43Rantasauna on kovassa käytössä ympäri vuoden.Puulämmitteisiä kiukaita on kokeiltu monenlaisia jakeskimäärin kerran vuodessa kiuas on mennyt vaihtoon.Saunassa on sähkökiuaskin, mutta suuremman suosionon aina saanut perinteinen puukiuas. Siksi kuluu myösmelkoinen määrä saunapuita. Toistaiseksi puuta onriittänyt omalta tontilta ja lahjoituksiakin on saatumerkittävästi.Suurimman työn saunapuiden eteen ovat jo vuosiatehneet Eino Kukkaro vaimonsa Railin kanssa. Rantasaunansivustalla voi tänäkin syksynä ihailla heidänahkeruutensa tuloksia. Mukana on kuluneena syksynäahkeroineet myös Eino Salonen ja Olli Kuokka.Avannossa on pulahdellut vakioporukka jo ylikymmenen vuotta ja sinä aikana on opetettu niinlapset kuin aviosiipatkin kylmän veden hurmaan.Tässä ajassa on tietenkin myös miniät ja vävytkintestattu kylmän kylvyn merkeissä.Apua moneen vaivaan ja kolotukseenMikä ajaa ihmisen vuosien ajan moiseen harrastukseen? Monenlaisiatutkimuksia on tehty kylmäaltistuksen hyödyistä, mutta syitä harrastukseenlienee yhtä monta kuin avantouimareitakin. Minua paleliaina, varsinkin sormia ja varpaita, myöskin kesällä. Enää ei palele.Joku saa hyvän unen ja toinen piristysruiskeen päivään. Joku hakeerentoutta ja toinen mielen tyyneyttä. Monelta jää flunssat sairastamatta,joltakin laskee verenpaineet ja jonkun nivelkivut hellittää.Jokainen saa varmaankin hyvän mielen, sillä näillä lauteilla ei nipoteta.Joku käy pulahtamassa kylmiltään kerran, toinen saunoo tuntikausiaja käy kymmenen kertaa avannossa, myös kaikki variaatiot siltä väliltäovat oikeita. Maijanrannan avantouinti ei ole kilpailulaji. Kaikilleavantouinti ei sovi ja kaikki eivät jää koukkuun, mutta kokeilemattaei voi tietää. Avantoon jokainen pulahtaa omalla vastuullaan, koskase voi aiheuttaa riippuvuutta. Avantosauna lämpiää Maijanrannassaaina maanantaisin alkuillasta. Aikataulut löydät nettisivuiltamme.Aloittelijan kannattaa kokeilla kylmänveden uintia ennen varsinaistaavantokautta, mukaan mahtuu kokeilemaan. Eikä haittaa, vaikkavarpaat jäisivät kastelematta.Avantouimarit kiittävät ahkeria puutalkoolaisia, Eikkaa ja Railia,Eikkaa ja Ollia ja huoltoryhmää Ritvaa ja Leenaa ja kaikkia mukanaolleita ja Tatua virrankehittimen huoltamisesta ja asennuksesta.Iloista Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle 2012 toivottaa avantouimareidenpuolesta Annukka. Tapanina tavataan avannolla! •Ohjenuoraksi uimareilleAhkera avantouimari Tuula Lahti-Koponen on lahjoittanut perimänsä Kotkan AvantouimareidenOhjesäännön vuodelta 1958 koksilaisille uimareille säilytettäväksi Maijanrannanrantasaunassa. Siteeraan muutamia yhä ajankohtaisia pykäliä ohjesäännöstä:3. pykälä: Mikäli avantoa ei ole saatu auki varsinaisena uintiaikana, toivotaan jäsentensuhtautuvan epäkohtaan rauhallisesti. Jokainen jäsen voi tällöin mahdollisuuksiensa mukaanavustaa avannon tekemisessä nostamatta asiasta erityistä numeroa, koska näin saatu liikuntaon vain hyväksi ennen veteen menemistä. Seura pitää avannon auki, mutta toisinaan voiaiheutua sellaisia esteitä, että avanto jää avaamatta.4.pykälä: Uintipaikalla ei suvaita päihtyneitä henkilöitä, koska alkoholin käyttö on yhdistyksensäännöissä avantouinnin yhteydessä ankarasti kielletty, sillä se on jokaisen uimarin henkilökohtaisenterveyden kannalta vaarallista ja vallitsevan tavan mukaan todelliselle urheilijalletäysin sopimatonta. Tupakointi on pukuhuoneissa kielletty.5.pykälä: Uiminen ilman uimapukua on kielletty.6.pykälä: Avantouinti on tarkoitettu puhtaasti terveyden ja reippaan mielen ylläpitämiseksi.Missään tapauksessa ei uinnista saa muodostua kilpailua siitä, kuka kauimmin pystyy olemaanvedessä tai kuinka usein hän yhden uintikerran kuluessa uskaltaa käydä vedessä. Kaikenlainenuhkarohkea leikittely on epäterveellistä ja vaarallista ao. uimarille, samalla kun se pilaa seuranmaineen ja vaarantaa koko avantouinnin periaatteen.Avantouintia harrastavan henkilön on tärkeätä muistaa eräitä kokeneitten uimareittensuosittelemia kokemuksia: 1) Avantoon ei saa mennä kylmissään, vaan voimistellen tai hieroenon ruumiin lämpö saatava miellyttävän tuntuiseksi, 2) Hikisenä ei myöskään saa mennä veteen,sillä se ei ole terveellistä kesälläkään, 3) Täysin vatsoin veteen meneminen on niin ikään varsinuhkarohkeata ja 4) On käveltävä ripeästi paluumatkalla, jotta verenkierto jatkuisi tasaisena.Kylmää vettä ei saa pelätä, vaan sitä on ajateltava hyvänä, reipastavana ystävänä. Avantouimariksiaikovan, mutta kylmää vettä pelkäävän on hyvä harjoittaa ruumistaan kylmillä karkaisevillapyyhkeillä, minkä jälkeen on helppo päästä miellyttävän avantoveden “ystäväksi”.

voi hyvin | vastuunkantoa vastuunkantajasta.44Hanna Helanen-Pöntinen, palvelupäällikkö, Kymijoen TyöterveysKymijoen Työterveys esittäytyyKymijoen Työterveys on suurin työterveysyksikköKymenlaakson alueella. Toimipisteemme sijaitsevatKarhulassa, Kotkansaarella, Kouvolassa, Kuusankoskella,Keltakankaalla, Myllykoski Paper Oy:lla ja vuoden 2012alusta myös Haminassa.Haminan mukaan tulessa meillä on asiakkaita noin26 000 eri toimialalta. Työterveyshenkilöstöönkuuluvia työterveyslääkäreitä, työterveyshoitajia,työfysioterapeutteja, työterveyspsykologeja ja työterveyssihteereitäon eri toimipisteissä lähes sata.Asiakasyrityksille on nimetty omat vastuuhenkilöt eriammattiryhmistä ja he vastaavat yrityksen työterveyshuollontoteutuksesta. Carealle nimetyt vastuuhenkilöttyöskentelevät Kotkan ja Kuusankosken toimipisteissä.Sairasvastaanotolla Carean työntekijät voivat asioidamuissakin toimipisteissä.Selvityksellä liikkeelleToimintamme lähtökohtana on riskien kartoitukseenperustuva työpaikkaselvitys, jonka avulla saadaantietoa työpaikalla esiintyvistä terveyttä ja hyvinvointiatukevista tekijöistä sekä altisteista ja kuormitustekijöistä.Selvityksen pohjalta laaditaan yhdessä yrityksentarpeisiin perustuva työterveyshuollon toimintasuunnitelma.Toimintasuunnitelma tarkistetaanvuosittain ja se tehdään yhteistyössä työnantajankanssa. Toimintasuunnitelmasta ilmenee mitä palvelujatyönantajan järjestämään työterveyshuoltoon kuuluu.Palvelusisältö on erilainen eri työnantajilla. Careantyöterveyshuollon toimintasuunnitelma on luettavissaSynapsista.Tavoitteenamme on terveellisen ja turvallisen työympäristönsekä hyvin toimivan työyhteisön luominenyhteistyössä yritysten kanssa. Lisäksi tavoitteemme ontyöhön liittyvien sairauksien ehkäisy ja työntekijöidentyö- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen.Tarkemmat työterveyshuollon toiminnan tavoitteetmääritetään työnantajakohtaisesti vuositasollatoimintasuunnitelmassa.Tietoa koko työyhteisöstäKohdennettuja terveystarkastuksia on tehty Careantyöyhteisölle vuodesta 2008 lähtien. Kohdennettujenterveystarkastusten avulla saadaan kokonaisvaltaistatietoa työntekijästä ja työyhteisöstä. Tarkastuksissanousevat esille työyhteisön haasteet ja ongelmat,mutta ne antavat myös tietoa työyhteisössä olevistavoimavaroista ja ratkaisumahdollisuuksista. Ne onkoettu aikaisempaa monipuolisemmiksi ja asioihinpaneudutaan yksilö- ja yhteisötasolla laajemmin sekäsyvällisemmin.Kohdennettujen terveystarkastusten tulosten pohjaltalähdetään kehittämään työhyvinvointia yhdessä työntekijöiden,esimiesten ja työterveyshuollon kanssa.Tukikeinoina ovat perinteisesti olleet terveellistenelintapojen ja ergonomian ohjaus, erilaiset ohjausjaluentotilaisuudet sekä ryhmätoiminta.Työhyvinvoinnin ongelmien taustalla on kuitenkinyhä useammin työelämässä ja työpaikoilla tapahtuvatmuutokset ja niihin liittyvät haasteet. Kymijoen Työterveydessäonkin lähdetty kehittämään vuonna 2011työlähtöisen työterveyshuollon menetelmiä pilottihankkeidenmuodossa. Careassa pilottiyksikkönä onlasten neurologian poliklinikka.Tavoitteena työlähtöisessä menetelmässä on työhyvinvoinninedistäminen ja muutosten tukeminentyöpaikoilla. Toiminnassa kohdistetaan huomio työhön,työn tekemiseen, työn sujumiseen ja työn muutoksiin.Työlähtöisen työterveyshuollon menetelmät tarjoavatkonkreettisia työkaluja työssä tapahtuvien muutostenja työhyvinvoinnin jäsentämiseen yhteistyössä asiakasorganisaationkanssa.Toivotamme kaikille hyvää joulun odotustaja aktiivista yhteistyövuotta 2012!Kymijoen Työterveyden väki •Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu ennaltaehkäisevätoiminta. Osa työantajista tarjoaa työntekijöilleenmyös sairaanhoitopalveluja ja näin on myösCareassa. Kaikki työterveyshuollon vastaanottotoimintaon ajanvarauksella tapahtuvaa. Sairaanhoitopalvelujaolemme kehittäneet keskittämällä hoitajavastaanotonyhdelle sairaanhoitajalle.Päivi Tallinen,Birgit Lahtinen, Mari Ravi,Hanna Helanen-Pöntinenja Anna-Leena Eklund

vakinaistetut | terveoloa!kaverina isä | Lasten ajatuksia isästä.45Koonnut: Leena Laatta, työhyvinvointikoordinaattoriRivit ovatvahvistuneetTervetuloa uudet vastuunkantajat!Mukavaa kun saavuitte vahvistamaan rivejämme.Toivottavasti viihdytte osana joukkoamme.KoksPaula AaltonenHeidi AnttilaSiru HaltsonenKari Happonen(siirto Sapa - Koks)Anne HelisteJuuli HerranenTiina HolmPaula KolhonenAnn-Kristine KäkiVarpu LaitalainenPetra LaukkonenIina LähteenmäkiTiina NikkinenAnu NurminenTuuli PalvimoPäivi SeppänenSanni TurunenMarita VanhalaKati VesalainenSapaHeli HietanenLeena Johansson-KiiliKatja KiveläUrsula LevonenPsykMikko ElomaaEsa JyräsSospaSaila LahtiTuula LiimatainenHeidi MalvastoSini SalmiTanja SeppäläSari Aapro(Sospa + Psyk yhteinen)ToidokReija PistoMirka ÄäpäläJaana Ohlsbom(siirto Koks - Toidok)POKSHelena HakkarainenSeija TähtinenKYPSHeli KorhonenMiten isäksi tullaan- menemällä naimisiin ja hedelmöittämällä vaimo eli tuleva äiti- adoptoimalla lapsi ja rakastamalla sitä- kaikkihan sen tietää!- kun täytetään 40 – ja pitää olla mies!- kasvamalla- avioliiton kautta- ajan mittaan- kasvaen ja syöden- mennään konferenssiin ja tavataan nätti tyttö- valitettavasti tämä asia kuuluu siveyspiirin ulkopuolelle, en voipaljastaa sitä tietyistä syistä- vahingossa- Jumalan käskystä- rakkaudella- harkitusti- yrittäen ja taas yrittäen- helpommin kuin huomaatkaan- en minä vaan tiedäIsä sairastaaKun isä on tosi sairas ja äiti ei usko niin isä joutuu tulemaan poispedistä ja tekemään kotitöitä.Kun meidän isä sairastaa täytyy hänen sänkyyn tuoda mehua jamuutenkin passata. Kun sen jalat on kipeät ja mennään Valintataloonniin ei sen jalat ole yhtään kipeät, hän on tekosairas!Isällä on ollut vikaa polvissa ja nilkoissa ja niitä on leikattukin.Se kulki sen jälkeen keppien kanssa. Minä kävelin niillä kepeillä jaisä sanoi, että ole onnellinen, ettei jalkasi ole kipeät.Viimeksi kun isällä oli niskat kipeät se valitteli niitä monta viikkoaeikä kipu lakannut. Vihdoin ja viimein isä meni lääkäriin ja sailääkkeitä ja kuntoutukseen menoa.Kerran kun isä oli kipeä, toin sille keltaista limsaa. Isi haluaa petiinlimsaa, keksiä ja namia. Isi lukee kirjaa ja lekottelee sängyssä.Isä on vanha ja raihnainen. Mitäpä muuta voisi odottaakaan,onhan se kohta neljäkymmnentä.Isä on joskus sairas mutta menee silti töihin. Ei pitäisi kyllä mennätöihin. Mutta voihan olla että se ei ole NIIN sairas.Kun isä sairastaa minä lohdutan häntä. Vien hänelle juotavaa jakaukosäätimen, että hän saa katsoa tv:tä.Isäni sairastaa hyvin harvoin. Kerran hänelle iski noidannuoli siistämä selkävaiva ja se oli kauan. Isä voivotteli kunnes se meni ohi.Olisi oikeastaan mukavaa jos isä olisi sopivasti vähän kipeä ettähän voisi olla kotona kanssani.Lähde: Kaverina isä -kirja.Kirja on koottu kouluikäisten lasten isäaiheisista kirjoituksista.Sarja päättyy tähän. •

viimeinen pulla uunista ulos | Pipariksi meni.46Laserin toimituskuntaPiparkakkupuistoLaserin toimituskunta heitti eräässä kokoontumisessaanilmoille idean kaikkien aikojen piparkakkutalosta.Sosiaalipalvelujen vastuualueen keittiö tarttuihaasteeseen, suunnitteli ja toteutti näyttävänkokonaisuuden. Lopputuloksena on varsin rapsakkaHyvinvointipuisto! Tarkkaavaiset voivat huomatapihamaalla käyskentelevät Anu Romppaisen jaKari Hassisen sekä taustalla siintävän meren.Rakennuttaja: Laserin toimituskuntaSuunnittelu: Sospan keittiön koko henkilökuntaArkkitehti: Marja ParkkinenRakentaja: keittiön henkilökuntaa; Marja Parkkinen,Paula Ikonen ja Päivi TarkkonenRakennusvalvonta: Leena LaattaLopputarkastus: Susanna NurmilaukasResepti: erittäin salainen

ydin | Kasvot sanojen takana.47Toimituskunta:Tätä lehteä tekivät myös:Kari HassinenMaarit KatajistoTuula SoljeJari HinkkurinenCarea – Kymenlaakson sairaanhoitojasosiaalipalvelujen kuntayhtymänhenkilöstölehti, 19. toimintavuosiTiina HäyhäTove IkonenAntero RossiLiisa GåsmanToimituskunta:Päätoimittaja: Kari HassinenToimituksen sihteeri: Maarit KatajistoTiina Häyhä, Tove Ikonen, Lasse Koste,Leena Laatta, Sanna Munukka-Airaksinen,Ilkka Pieninkeroinen, Anu Raussi,Teija Vanhala ja Anu Vanhala-TaimistoPainopaikka: Painokotka Oy, KotkaLehden toteutus: Nitro IDLasse KosteLeena LaattaSalla KuurneMari KinnunenToimituksen osoite:Carea, Kotkantie 41, 48210 Kotka044 223 1984etunimi.sukunimi@carea.fiwww.carea.fiPalaute ja osoitteenmuutokset:maarit.katajisto@carea.fiSanna Munukka-AiraksinenIlkka PieninkeroinenTutta MarttinenArja NarinenLehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2012.Aineistot ko. lehteen 25.2. mennessäosoitteeseen maarit.katajisto@carea.fi~ ISSN 1236-374XLehti on painettu ympäristöystävällisesti.Anu RaussiTeija VanhalaPirjo KuokkaLehti on luettavissa myös sähköisestiwww.carea.fi/laseriSekä Annukka Lakanen, Carean astrologi,Heidi Pihlajamaa, Taina Pukkila,Hieno Nainen ja Lars ForsmanAnu Vanhala-Taimistoterveisiä | ...nyt sitä saa, kattilat täynnä puuroo.Joulu on huolettomuuden ja herkuttelun aikaa. Ota rennosti ja hiljennyedes hetkeksi. Muista, että joulun ja uuden vuoden välisistä syömisistä eikannata stressata liikaa. Enemmän on merkitystä sillä, mitä syöt uudenvuoden ja joulun välillä. ;)Ps. Kuinka onnistuimme tällä kertaa?Anna palautetta tai tule mukaan tekijäksi!

48Laserin talviToivomme sinulle tunnelmallistaja pirteää talvea!Kurkistus ensi vuoteenEnsivuonna Laserissa on tarjollaherkullista tietoa ravinnosta.Uudella ravitsemuspalstallaCarean ravitsemusterapeutitkertovat oman erityisalueensaravitsemusterapiasta ja aihepiiriinliittyvistä ajankohtaisistaasioista. Perehdy kovaan faktaanhuuhaa-dieettien sijaan!