1/2011 - Fingrid

Fingrid Oyj:n lehti 1/2011SÄHKÖMARKKINAT4Eurooppalainenmarkkinamallihaasteiden edessä8Neljä sähköaluettaRuotsiinSähkön hintapidettävä15kohtuullisena

Tässä numerossaFINGRIDFingrid Oyj:n lehti14. vuosikerta1/2011ToimitusPuhelin: 030 395 5153 Faksi: 030 395 5196Postiosoite: PL 530, 00101 HelsinkiKäyntiosoite: Arkadiankatu 23 B, Helsinkiwww.fingrid.fiPäätoimittaja: Tiina MiettinenSähköposti: tiina.miettinen@fingrid.fiToimituskunta: Eija Eskelinen, Mikko Jalonen,Reija Kuronen, Kaija Niskala, Arto Pahkin,Petri Parviainen, Tiina SeppänenSuunnittelu ja toteutus: bbo,Better Business Office Oy / Maria Hallilaja Tuija SorsaJulkaisijaFingrid OyjOsoitteenmuutokset:reija.kuronen@fingrid.fiKansi: Forssan varavoimalaitoksenperuskivi muurattiin 27.1.2011.Projektipäällikkö Juha Pikkupeura sulkilaitoksen peruskirjan metallisylinteriin.Kuva: Jakke NikkarinenPaino: Libris Oy, HelsinkiISSN 1455-7517481112151820222427283031Nykyinen markkinamalli koetuksella | Eurooppalainen sähkömarkkinamallion monien haasteiden edessä. Niitä aiheuttavat muutoksetsekä sähkön tuotannossa että kulutuksessa.Neljä sähköaluetta Ruotsiin | Marraskuun 2011 alusta tulee Ruotsissavoimaan jako neljään hinta-alueeseen. Mitkä ovat muutoksen syyt jamiten se vaikuttaa Suomeen?Termit tutuiksi | FTR, Financial Transmission RightMarkkinakytkennästä vauhtia eurooppalaiseen sähkömarkkinakilpailuun| Markkinakytkennän ensimmäinen vaihe on menossa. Vuonna2014 kaikki EU-maat ovat mukana järjestelmässä, jonka odotetaanlisäävän kilpailua eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla.Varmaa ja kohtuuhintaista sähköä tarvitaan | Ylijohtaja Esa Härmälälinjasi Suomen energiahuollon perusteita Fingridin varavoimalaitoksenperuskivenmuuraustilaisuudessa Forssassa tammikuussa.Tuoreita näkökulmia ajankohtaisiin asioihin | Fingridin sähkömarkkinatoimikuntaon keskustelufoorumi, joka auttaa yhtiötä pohjoismaistenja eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittämisessä. Sana onvapaa, ja asioita tarkastellaan usealta kantilta.Lisää läpinäkyvyyttä markkinoille | Katja Lipposen työnkuvan haasteellisiaavainsanoja Fingridin sähkömarkkinakehitysyksikössä ovatavoimuus, läpinäkyvyys, kommunikaatio ja yhteistyö.Sähkömarkkinat yhdenmukaistuvat hitaasti | Sijoituspalveluyhtiö Soliduksentoimitusjohtaja Jukka-Pekka Häkli pohdiskelee Pohjoismaidenja Baltian sähkömarkkinoiden harmonisoitumista sekä yleisesti pohjoismaistenmarkkinoiden toimivuutta.Kantaverkon ABC | Sähkönlaadun seurantaKantaverkkopalvelun uutta sopimuskautta valmistellaan tiiviistiKiikarissa | Neuvokas sopeutujaUutisiaVerkkovisaFINGRID 1/2011 | 2

PääkirjoitusSÄHKÖMARKKINOIDEN PELISÄÄNNÖT JA PELIKENTTÄ KEHITTYVÄTKuluva talvi on jälleen osoittanut, ettäpohjoismaiset sähkömarkkinat ovatherkät säätilojen vaihtelulle. Kylmä sääon lisännyt kulutusta, ja sateiden puuteon näkynyt vesivarastojen vähäisyytenä.Molemmat tekijät ovat nostaneet sähkönhintaa pohjoismaisessa sähköpörssissä.Ruotsin ydinvoimalaitosten surkeakäytettävyys on vielä tiukentanut tilannetta.Pohjoismaihin onkin virrannut sähköäKeski-Euroopasta, jossa tukkusähkönhinta on ollut selkeästi pohjoismaistahintatasoa alhaisempi. Eihän sen näinpitänyt mennä! Sähkön piti siirtyä pohjoisestaetelään, koska meillä hinnan pitiolla selkeästi alhaisempi kuin Keski-Euroopassa. Näin voitiin päätellä reiluvuosi sitten johdannaisten hintaeroista.Viime vuoden lopulta saakka Pohjoismaidenja Keski-Euroopan välinensiirtokapasiteetti käytetään mahdollisimmantehokkaasti hyväksi uudellamarkkinamekanismilla. Sähköäsiirretään joka tunti halvemmalta alueeltakalliimmalle. Keski-Euroopastatullut sähkö on osaltaan painanutpohjoismaista sähkön hintaa alaspäin.Siirtokapasiteetin riittämättömyydenvuoksi hintataso Pohjoismaissaon kuitenkin jäänyt selkeästi korkeammaksikuin Keski-Euroopassa.Lisäsiirtokapasiteetti alueiden välilläolisikin hyödyttänyt pohjoismaisiasähkönkäyttäjiä. Tästä on hyvä oppia,että erot tämän päivän spot-hinnassatai futuurinoteerauksissa eivät kerrototuutta alueiden välisistä tulevaisuudenhintaeroista. Luontoäiti ei seuraafutuurinoteerauksia.Baltiasta ja Venäjältä on tullut sähköätäydellä kapasiteetilla Suomen kauttaPohjoismaihin. Tästä sähköstä suuriosa on jatkanut Suomesta matkaansapaikkaamaan Ruotsin ja Norjan alijäämää.Sähkömarkkinoiden integraatio eteneetänäkin vuonna. Fingrid osallistuuaktiivisesti markkinoiden toiminnanedistämiseen investoimalla pelikenttääneli kantaverkkoon sekä kehittämälläpelisääntöjä. Fenno-Skan 2 -merikaapelilasketaan Itämeren pohjaankesällä, ja sen kapasiteetti on markkinoidenkäytössä vuoden lopulla. Yhteyslisää Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettianoin 40 prosenttia. Sähkönsiirtymisen logiikka muuttuu marraskuussa,kun Ruotsi jaetaan hinta-alueisiin.Taakse jää aika, jolloin länsinaapurimmejoutui keinotekoisesti rajoittamaansähkökauppaa maidemme välilläoman tehotasapainonsa hoitamiseksi.Marraskuusta lähtien hinta määrääsähkön siirtymisen Suomen ja Ruotsinrajalla.Integraatio etenee myös etelän suunnalla.Tavoitteena on saada kaikkiBaltian maat mukaan yhteiseen markkina-alueeseemmevuoden 2011 aikana.Lisääntyvä integraatio vaatii kuitenkinlisää siirtokapasiteettia Suomenja Viron välille. Kapasiteetin tarve tulikonkreettisesti esille, kun Viro liitettiinhinta-alueeksi pohjoismaisiin markkinoihinja tähän yhteyteen liittyvät merkittävätpullonkaulat tulivat läpinäkyviksi.Helpotusta saadaan vuonna 2014,kun EstLink 2 -yhteys valmistuu ja siirtokapasiteettilähes kolminkertaistuunykyisestä.Fingrid pyrkii kuluvana vuonna parantamaansähkömarkkinoiden toimintaamyös kehittämällä markkinatiedonjulkaisemista, vastakauppaa Suomessasekä osallistumalla aktiivisesti yhteispohjoismaiseentaseselvityksen kehityshankkeeseen.Venäjän-kaupan osaltapyrimme luomaan mahdollisuudensiihen, että Venäjältä myytäväksi ajateltusähkö voidaan tarjota sähköpörssiinvielä tämän vuoden aikana. EU:nja Venäjän markkinoiden rakenne-erojenvuoksi tällä tiellä on kuitenkin vielämutkia matkassa.Elämme nyt EU:ssa kolmannen energiamarkkinapaketinaikakautta. Tämänseurauksena Fingridin omistusjärjestelytovat käynnissä. Lisäksi kantaverkkoyhtiöilleon tullut lakisääteinen velvollisuusjulkaista Euroopan tason kantaverkkosuunnitelmakahden vuoden välein.Seuraavaan, vuoden 2012 suunnitelmanlaatimiseen liittyen meillä ontekeillä Itämeren alueen kantaverkkosuunnitelma,jonka on määrä valmistuakuluvan vuoden lopulla.Toimiva kantaverkkoinfrastruktuurion välttämätön edellytys markkinoidentehokkaalle toiminnalle. Korkeainvestointitaso luonnollisesti heikentääyhtiön taloudellisia tunnuslukuja.Kansainvälisiltä rahamarkkinoilta hankittavanlisävelan ohella joudumme korottamaankantaverkkotariffeja vuoden2012 alusta enemmän kuin aiempinavuosina. Voimme kuitenkin luvata asiakkaillemme,että tariffimme ja kantaverkkopalvelummeovat eurooppalaisittaintarkasteltuina varmasti kilpailukykyisiämyös tulevaisuudessa.Jukka Ruusunen onFingridin toimitusjohtaja.FINGRID 1/2011 | 3

Uusiutuvan energian tuotannon voimakasvaihtelu edellyttää tasapainottavaatuotantoa. Sellaisen tulisi säilyä jalisääntyä markkinoilla. Haasteena onympäristösyiden lisäksi se, että tuetunuusituvan tuotannon kasvu vähentäätällaisen tuotannon kannattavuut-Toimintaympäristön muutoskoettelee nykyistä markkinamalliaeurooppalainen sähkömarkkinamalli on monien haasteiden edessä.niitä aiheuttavat muutokset sekä sähkön tuotannossa että kulutuksessa.Teksti: Arja HaukkasaloKuvat: vastavalo, scanstockPhoto ja juhani eskelinenSähkön tuotantoon tulee lisäävaltion tukemaa uusiutuvaaenergiaa, esimerkiksi tuulivoimaakaikkialla Euroopassa.”Sen tarjonta ei riipu markkinatilanteestavaan säästä, ja tuotantomääriäon vaikea ennakoida”, sanoo Fingridinvaratoimitusjohtaja Juha Kekkonen.Kekkosen mukaan myös ydinvoimalatsamoin kuin kaupunkien ja teollisuudensähkön- ja lämmöntuotantolaitokset(CHP) taipuvat varsin huonostimarkkinoiden hintaohjaukseen. Joskaupungit tarvitsevat kaukolämpöäputkiverkkoon ja teollisuus höyryä prosesseihinsa,voimalat tuottavat samallamyös sähköä lähes markkinahinnastariippumatta. Yhteistuotannon hyväähyötysuhdetta ei kannata hukata.Investointikustannuksiltaan suuretydinvoimalat on suunniteltu käymääntäysteholla koko ajan, ja ne ajetaanalas vain ennalta suunniteltuina huoltoaikoina.”Samalla kun markkinoille tuleerunsaasti lisää jäykästi tai ei lainkaanhintaan reagoivaa sekä vaikeasti ennakoitavaatuotantoa, sieltä uhkaa poistuajoustavasti kysynnän ja hinnan mukaansäädettävää fossiilista tuotantoailmastopäästösyistä”, Kekkonen muistuttaa.Markkinahinnan määrää ehkäyhä kapeampi segmentti tarjonnasta.Säädettävän tuotannontulisi ansaita elantonsaUusiutuvan energiantuotannon voimakas vaihteluedellyttää tasapainottavaatuotantoa. Sellaisentulisi säilyä ja lisääntyämarkkinoilla.ta. Laitosten vuotuiset käyttöajat ovatusein nytkin lyhyitä. Massiivinen tuulivoimanym. lisäys lyhentää käyttöaikojaentisestään. Sähkön markkinahintaei ole välttämättä riittävän korkea, jottalaitokset ansaitsisivat leipänsä kapenevallatontillaan.Samantapainen ongelma liittyy huippukulutustilanteisiin,joissa tarvittaisiinhetkellisesti paljon tehoa, muttavain silloin tällöin. Tämä varateho taitehoreservi on hyvin kallista käyttää,mutta näidenkin laitosten pitäisi jotenkinkannattaa investointeina.FINGRID 1/2011 | 4

Juha Kekkosen vastuualueFingridissä onsähkömarkkinakehitys.Hän myös johtaaEuroopan kantaverkkoyhtiöidenyhteistyöjärjestönENTSO-E:nmarkkinakomiteaa.Nykyiseen markkinamalliin liittyysiis mahdollinen ongelma nimeltä”missing money”. Tuottajat eivät ehkäkatso saavansa riittävästi tuloja tietylleosalle kapasiteettiaan.Eurooppalaisessa keskustelussa onkinnoussut esiin kysymys tuotantokapasiteetillemaksettavista kannustimista.Erilaisia malleja on tarjolla valikoivistamaksuista kaiken kattaviinMarkkinamallien vertailuaAluehinnoitteluMarginaalihinnoittelu koko markkina-alueellaMarkkinavalvonta: toimijoiden markkinaosuudet koko markkina- alueellaVapaa hinnanmuodostus hintapiikit mahdollisia investointisignaalitSolmupistehinnoitteluMarginaalihinnoittelu solmupisteissäMarkkinavalvonta: paikallisen markkinavoiman käytön estäminenTuottajien tarjouksille hintakatot säänneltyhinnanmuodostus ei hintapiikkejä ei investointisignaaleitaErillinen kapasiteettimarkkina investointisignaalien synnyttämiseksiKapasiteettioikeuksien huutokaupatSähköenergian käyttäjillä kapasiteetin ostovelvoite(määritetään suhteessa tarvittavaan huipputehoon)Tuottajille kannustin pitää kapasiteettia toiminnassa ja investoida uuteenkapasiteettiinVertailun on laatinut sähkömarkkinoiden professori Satu Viljainen Lappeenrannanteknillisestä yliopistosta.FINGRID 1/2011 | 5

kapasiteettimarkkinoihin. Joissakinmaissa kapasiteettimaksuja on jo käytössätai harkinnassa, ja onhan Suomenja Ruotsin tehoreservijärjestelmäkinsamaa sukua.Markkinamalli edellyttäävahvaa verkkoakauppaa maiden välillä ja yli. Se asettaaosaltaan paineita siirtokapasiteettiin.EU:n ilmastopolitiikan 20-20-20-tavoitteetedellyttävät siis hyvin toimiviaeurooppalaisia markkinoita, ja ne taasedellyttävät vahvaa eurooppalaista sähköverkkoa.Maiden sisäisiä ja maidenvälisiä sähkön siirtoverkkoja pitää voidavahvistaa ja kehittää merkittävästi.ENTSO-E:n kymmenen vuoden verkkosuunnitelmaesittää rakennettavakuSa:ssaja Venäjällä on käytössä solmupistehinnoitteluEräissä maissa, joissa sähköverkko on heikko, käytössä on ns. solmupistehinta.Solmupistehinnoittelu on käytössä muun muassa Yhdysvalloissaja Venäjällä, ja Puola harkitsee sitä.Solmupistehinnoittelumallissa lasketaan verkon jokaiselle solmupisteellesen sijainnista riippuva energian arvo eli solmupistehinta. Hinta muodostuukolmesta eri komponentista: sähköntuotannon rajakustannuksesta, häviöidenrajakustannuksesta ja verkon ruuhkautumisen aiheuttamasta rajakustannuksesta.Rajakustannuksella tarkoitetaan yhden megawatin tehon lisäyksestä aiheutuvaalisäkustannusta.Käytännössä tällaiseen hinnoittelumalliin siirtyminen olisi suuri muutos eurooppalaiseenkäytäntöön. Voimajärjestelmän optimointi olisi pääasiallinen jamarkkinoiden toimivuus toissijainen tavoite. Järjestelmäoperaattorit eli kantaverkkoyhtiötolisivat myös markkinaoperaattoreita, eikä sähköpörssejä enäätarvittaisi. Eurooppalaiset markkinat vaatisivat itse asiassa yhden eurooppalaisenjärjestelmäoperaattorin.EU:ssakin hyväksytyssä tavoitemallissalähdetään siitä, että tukkumarkkinatmuodostuvat suhteellisen harvalukuisistaja suurista osa-alueista. Hintaon yhtenäinen alueen sisällä ja voi poiketaalueiden välillä, jos siirtokapasiteetissaon pullonkauloja. Tyypillisestiajatellaan, että kokonainen maa muodostaisiyhden hinta-alueen, ja markkinaintegraatiolaajentaisi hintayhtenäisyyttäyli rajojen.Tuotantorakenteen isot muutoksetja monet muut seikat panevat tämänmallin koetukselle.Tuulivoimalat rakennetaan maalletai merelle – yleensä kuitenkin kauaksikuluttajista. Myös ydinvoimalaitoksetrakennetaan kauas isoista kaupungeista.Siirtoverkon tarve ja käyttö lisääntyvät.Markkinaintegraatio lisää sähkö-si noin 42 000 kilometriä kantaverkkoa.Viisivuotisjaksolla 2010–2014 tämätarkoittaa 23–28 miljardin euron kustannuksia.Vaikka rahoitus saataneenjärjestymään, suurin haaste on yleisenhyväksynnän ja rakennuslupien saaminen.Se on varsinkin Keski-Euroopassaerittäin vaikeaa ja hidasta.Jos verkonrakentaminen ei etene, pullonkaulatlisääntyvät. Markkinat voivatfragmentoitua yhä pienempiin alueisiin.Keski-euroopassa verkon rakentaminen on pitkä prosessitavoitteena on laajentaa Pohjoismaissa käytössäoleva markkinamalli askel askeleeltaEU:nkoko unionin alueelle. Toistaiseksi yksi maaon muodostanut yhden hinta-alueen.Jotta sähkö liikkuisi kysynnän ja tarjonnan mukaan ilmansiirtoverkon tuomia rajoitteita halvemmalta alueelta kalliimmalle,järjestelmä edellyttää vahvaa verkkoa. Sen rakentaminenon Keski-Euroopassa vielä paljon hankalampaakuin Pohjoismaissa.”Erityisesti Keski-Euroopan tiheillä asumisalueilla verkonrakentamisprosessi lupineen voi viedä 10–15 vuotta. Sanansasaavat sanoa maanomistaja, kunta, aluehallinto ja valtio.Näin yksi maanomistaja voi pitkittää koko unionin toiminnankannalta keskeisen sähkönsiirtoverkon rakentamista”, JuhaKekkonen kertoo.Juha Kekkonen on johtanut Euroopan kantaverkkoyhtiöidenyhteistyöjärjestön (ENTSO-E) markkinakomiteaa vuodesta2009. Siellä pyritään löytämään yhdessä ratkaisu sähkönsiirto-ongelmaan muun muassa verkon rakentamislupaprosessejayksinkertaistamalla.”Haasteena on se, että energia-asioissa kunnallinen jakansallinen itsemääräämisoikeus on vahva, eikä EU voi siihenpuuttua.”Myös uusiutuvan energian tuet ovat kansallisesti päätettävissä,eikä harmonisointi ole näköpiirissä, vaikka se markkinoidenkannalta olisi suotavaa. Yhtiöt rakentavat voimalansasinne, missä tuet ovat korkeimmat, eivät sinne, missäolosuhteet ovat parhaimmat.Saksan höveli tukipolitiikka on vapauttanut aurinko- jatuulivoimatuottajan kaikesta riskistä. Tuottaja saa takuuhinnanalueverkkoyhtiöltä, jonka on liitettävä voimala verkkoon.Verkkoyhtiö vastaa myös voimalan taseesta. Tämä on johtanuthetkittäisiin ylituotantotilanteisiin, koska tuulivoimaa onpaljon, mutta säätövoimaa ei ole riittävästi.Suomessa tuulivoimalan omistaja vastaa verkkoon liittämisestäja taseestaan. Takuuhintaa ei makseta ylituotantotunneista.Keski-Euroopassa ja myös Nord Poolissa on otettu käyttöönmahdollisuus, että sähkön hinta voi painua myös negatiiviseksi.Ylitarjontatilanteessa sähköä tuottava yhtiö joutuu maksamaansähkönkuluttajille. Vaihtoehtona on tuotannon ajo alas.FINGRID 1/2011 | 6

”Jos hinta-alueista tulee hyvin pieniä,markkinatoimijoiden riskit kasvavat jalikviditeetti pienenee. On myös vaarana,että yksittäiset tuottajat saavat alueillaanmääräävän markkina-aseman, jolloinkilpailu hiipuu ”, Kekkonen sanoo.Pohjoismaissakin on kokemusta hinta-alueidenlisääntymisestä. Jos kehitysetenee riittävän pitkälle, ei puhutaenää aluehinnoista, vaan hinnoista verkonyksittäisissä solmupisteissä. EsimerkiksiPuolassa mietitään vakavastisolmupistehinnoittelua (nodal pricing),koska heikko verkko ei tue laajempaaalueellista (zonal) markkinaa.Kuva: Juhani EskelinenKulutukseen lisää joustoaKekkosen mukaan sähkömarkkinoidenparadokseja on, ettei kysyntä riipuhinnasta.”Suuryrityksiä lukuun ottamatta kuluttajateivät toistaiseksi reagoi markkinahinnanmuutoksiin. Pienyrityksetja kotitaloudet kuluttavat sähköä tarvitsemansamäärän ja maksavat jälkikäteenlaskun”, Kekkonen sanoo.Ongelmana on se, että kuluttaja einäe reaalihintaa, eikä hänellä ole teknisiäedellytyksiä muuttaa kulutustaansen mukaan. Ja vaikka kuluttajallaolisikin hintatieto, hän ei saa siitä mitäänhyötyä.Älykkäiden sähköverkkojen ja etäluettavientuntimittarien myötä kotitalouksillekinavautuu mahdollisuus ohjatakulutustaan sähkön tuntihinnan perusteella.Tarjolle tulee tuotteita ja palveluja,jotka hoitavat tämän. Kodin automaatiojärjestelmäkatkaisee esimerkiksisähkölämmityksen, jos sähköntuntihinta ylittää määrätyn rajan.Sähköautojen yleistyessä joskus tulevaisuudessajärkevä ajaja jättää sähkönmyyjänhuoleksi yölatauksen ajankohdan,kunhan akku on aamulla täynnä.Teknologian kehittyessä myös Suomeentulee pienimuotoista tuuli- ja aurinkovoimaa,jolloin asukas voi paitsiostaa sähköä verkosta myös myydäsitä verkkoon.”Kansantalouden kannalta on parempi,että kulutus joustaa kuin että ylläpidetäänkallista varavoimaa”, Kekkonentoteaa. Kysynnän jousto on taloudellisestiviisasta siksikin, että se loiventaakiusallisiksi koettuja hintapiikkejä.Fingridin toimintakertomus ja tilinpäätös 2010Tulos parani merkittävästi, investointitaso korkeallaFingrid-konsernin taloudellinen tilinpäätös julkistettiin helmikuussa. Tulos paranimerkittävästi sähkön kulutuksen kasvun, kantaverkkotariffikorotusten ja toiminnankehittämisen johdosta. nettolainanotto on kuitenkin kasvussa mittavan investointiohjelmanvuoksi.Fingrid investoi kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavien kymmenen vuodenaikana 1,7 miljardia euroa. Vuositasolla tämä tarkoittaa 100–200 miljoonaninvestointikuluja. Ne edellyttävät lisälainanottoa ja myös siirtotariffienkorotuksia tulevina vuosina.Konsernin liikevaihto oli 456 miljoonaa euroa (359 milj. euroa) tilikauden aikana.Liiketoiminnan muut tuotot olivat 7 miljoonaa euroa (2 milj. euroa).Kantaverkkotulot nousivat 4,5 prosentin tariffikorotuksen ja sähkön kulutuksenkasvun seurauksena 24 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Tasesähkönmyynti oli 160 miljoonaa euroa (92 milj. euroa) ja tasesähkön osto 145 miljoonaaeuroa (85 milj. euroa). Rajasiirtotuotot pysyivät edellisvuoden tasolla.Häviösähkökulut nousivat 13 miljoonalla eurolla 65 miljoonaan euroon häviösähkönmäärän kasvun ja keskimääräisen Suomen aluehinnan nousun johdosta.Myös poistot ja reservikulut nousivat edellisvuoteen verrattuna.Kunnonhallintakustannukset ja henkilöstökulut pysyivät vuoden 2009 tasolla.Turpeen syöttötariffin ja tehoreservitoiminnan nettotuotoissa ei ollut olennaistamuutosta edellisvuoteen verrattuna.Konsernin liikevoitto oli 74 miljoonaa euroa (51 milj. euroa). Sähköjohdannaistenarvonmuutoksista kirjattiin tulokseen +2 miljoonaa euroa (+2 milj. euroa). Viimeisenneljänneksen liikevoitto oli 23 miljoonaa euroa (16 milj. euroa).Konsernin tilikauden voitto oli 42 miljoonaa euroa (25 milj. euroa).Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,1 prosenttia (3,9 %) ja oman pääoman tuotto 8,7prosenttia (5,7 %). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 28,6 prosenttia(27,2 %).Fingridin toimintakertomus ja tilinpäätös ovat nähtävissä internetissä osoitteessawww.fingrid.fi (kohdassa sijoittajat). Painettuja julkaisuja voi tilata Fingridinviestinnästä.FINGRID 1/2011 | 7

Neljä sähköaluetta RuotsiinRuotsin sähkömarkkinoilla on pian neljä hinta-aluetta.Miten tähän on tultu ja miten muutos vaikuttaa Suomeen?Teksti: Maarit KauniskangasKuvat: Gorilla ja Juhani EskelinenFINGRID 1/2011 | 8

”Verkko ei riitä kaiken sähkönkuljettamiseen esimerkiksi suurenvesi- tai tuulivoimatuotannonaikaan tai kylmällä säällä, jolloinsähkön kysyntä kasvaa paljon.”Ruotsalaisten päätös neljästähinta-alueesta ontäyskäännös heidän aikaisempaanstrategiaansaja suuri yllätys monellesähkömarkkinatoimijalle. Mikä onsaanut ruotsalaiset toisiin ajatuksiin?”Jako tehdään, jotta voimme ratkaistasähkön siirtokapasiteetin ongelmia.Verkko ei riitä kaiken sähkönkuljettamiseen esimerkiksi suurenvesi- tai tuulivoimatuotannon aikaantai kylmällä säällä, jolloin sähkön kysyntäkasvaa paljon. NormaalitilanteissaRuotsissa ei tarvittaisieri alueita”, sanooMagnus Thorstensson,Svensk Energistä,joka on Suomen Energiateollisuusliittoavastaavaedunvalvontaorganisaatio.EU-komissio hyväksyiehdotuksen hinta-alueistaydinvoimaylituotantoaluesähköaluerajaalituotantoaluesähköaluerajaalituotantoalueylituotantoaluesähköaluerajaydinvoimaKäytännössä jako neljään alueeseentulee voimaan marraskuun alusta2011. Ruotsissa alueista käytetääntermiä sähköalue, joka tarkoittaa samaakuin Suomessa termi tarjousalue.Päätöksen Ruotsin jakamisestaneljään sähköalueeseen sinetöi EUkomissioviime vuoden huhtikuussa.EU-komission mukaan tulo juontaatanskalaisten tekemästä valituksesta.Ruotsissa, kuten useimmissa maissa,kantaverkkoa kehitettiin lähinnä kansallisistalähtökohdista. Ajan mittaanRuotsin kantaverkko ei enää kyennythuolehtimaan sekä maan sisäisistäettä ulkomaankaupan tarpeista. Ruotsissaryhdyttiin rajoittamaan sähkönulkomaankauppaa. Käytännössä vaikutuksetnäkyivät erityisesti Etelä-Ruotsissa Tanskan rajalla. Tanskalaisettulkitsivat eurooppalaista lainsäädäntöäeri tavalla kuin ruotsalaiset javalittivat EU-komissioon.Syksyllä 2009 Ruotsin kantaverkkoyhtiöSvenska Kraftnät toimitti EUkomissionkilpailuosastolle ehdotuksensaasian ratkaisemiseksi. Komissiohyväksyi ehdotuksen, joka sisälsiRuotsin jakamisen neljään eri sähköalueeseen.Tuotanto pohjoisessa– kulutus etelässäydinvoimavesivoimavesivoimaRuotsissa sähkön tuotanto ja kulutusovat jakautuneet epätasaisesti –maan pohjoisosassa tuotetaan paljonsähköä, mutta kulutus keskittyy Keski-ja Etelä-Ruotsiin. Epätasapainoaon lisännyt Etelä-Ruotsissa sijainneidenBarsebäckin ydinvoimaloidenFINGRID 1/2011 | 9

Jos siirtoyhteydet pohjoisesta etelääneivät riitä, eteläisimmän sähköalueenhinta eriytyy muusta Ruotsista ja läheneeTanskan hintaa. Usein tämä tarkoittaakalliimpaa sähköä Ruotsin eteläosaan.Sähköalueiden tiimoilta SvenskEnergi jatkaa alueellisten tiedotustilaisuuksienjärjestämistä niin medialle,poliitikoille kuin muille asiasta kiinnostuneilleorganisaatioille.Vaikutukset SuomeenJutussa käytettyjentermien selvennysRuotsalaisten käyttämä termi elområde,sähköalue, vastaa Suomessa käytettävääsanaa tarjousalue. Sillä tarkoitetaansähköpörssissä käytössäolevaa aluetta, jolle osto- ja myyntitarjouksetjätetään.Mikäli alueiden välinen siirtokapasiteettion riittävä, molempien tarjousalueidenhinnat yhtenevät ja muodostuuyhtenäisen hinnan alue eli hintaalue.Näin ollen hinta-alue ei ole aivansama asia kuin tarjousalue, vaikkaniitä yleensä käytetäänkin synonyymeinä.Esim. nykyisin Ruotsi ja Suomiovat omia tarjousalueita. Suomen jaRuotsin hinnat yhtenevät noin 95 prosenttiaajasta, joten tällöin ne muodostavatyhteisen hinta-alueen.sulkeminen. Erityisesti Keski- ja Etelä-Ruotsinväliset siirtoyhteydet ovatkäyneet riittämättömiksi. Myös sähkömarkkinoidenavautuminen on lisännytsähkönsiirtoa. Ruotsin sisäisenkantaverkon kapasiteetti ei oleriittänyt kansainvälisen sähkökaupantarpeisiin.Jakamalla Ruotsi neljäksi sähköalueeksisähkömarkkinat saadaan tasapainottumaanmyös silloin, kun siirtoyhteydeteivät riitä. Sähkön hinnanuskotaan olevan suuren osan ajastasama kolmella pohjoisella alueella.Eteläisimmällä sähköalueella hinnanuskotaan poikkeavan enemmänerityisesti arkena päiväaikaan. Jossiirtoyhteydet pohjoisesta etelään eivätriitä, eteläisimmän sähköalueenhinta eriytyy muusta Ruotsista ja läheneeTanskan hintaa. Usein tämätarkoittaa kalliimpaa sähköä Ruotsineteläosaan.Svensk Energin mukaan jako neljäänsähköalueeseen on lyhyen tähtäimenratkaisu. Rakenteellisten pullonkaulojenvälttäminen pitkällä aikavälilläedellyttää, että Ruotsin kantaverkkoyhtiövahvistaa sähkön siirtoverkkoa.Tietoa toimijoille”Neljän sähköalueen hallinnoiminenaiheuttaa sähkön toimittajille lisäkuluja,jotka lisätään sähkön kuluttajahintaan.Neljä sähköaluetta saattaamyös vähentää kuluttajien valinnanvaraa– pienemmät alueet ja vähemmänyhtiöitä ja tuotteita, joista valita”,Thorstensson huomauttaa.Heti kun päätös Ruotsin jakamisestaneljään sähköalueeseen tuli, SvenskEnergi kokosi yhteen työryhmän hoitamaansähköalueasioista tiedottamista.Tarkoituksena on taata kaikillesähkömarkkinatoimijoille riittävästitietoa esimerkiksi Svenska Kraftnätintilastoista ja uusista sähkömarkkinoidenfinanssituotteista.”Olemme järjestäneet tiedotustilaisuuksiajäsenillemme eli sähköyhtiöilleja muille alan toimijoille. Olemmekouluttaneet jäsenorganisaatioihimmetiedottamisessa avustaviahenkilöitä. Viime syksynä tapasimmenäissä tilaisuuksissa yli 400 avustajaa11:llä eri paikkakunnalla. Erittäin tärkeääon, miten tieto saadaan ymmärrettävästiperille tavalliselle kuluttajalle”,Thorstensson kertoo.Onko Ruotsin jakamisella neljääneri sähköalueeseen vaikutusta Suomeen?Sähkömarkkinoihinperehtynyt kehityspäällikköJuhaHiekkala Fin gridistäarvioi, etteivät vaikutuksetole mitenkäändramaattisia. Tosinaluehintasuojaus askarruttaa.”Suomi ja Ruotsi ovat yleensä olleetsaman hinnan aluetta. Usein suomalaisetovat suojanneet sähkönhintansaRuotsin aluehintaan, sillä Ruotsinaluehintatuotteet ovat olleet Suomentuotteita likvidimpiä. Emme vielä tiedä,miten suojauslikviditeetti tulee kehittymään”,Hiekkala sanoo.Muutos vaikuttaa myös sähkömarkkinoilleannettavaan siirtokapasiteettiin.Nykytilanteessa Suomen ja Ruotsinvälille on annettu yksi siirtokapasiteetti.Sähköaluejaon jälkeen siirtokapasiteetitannetaan erikseen Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille (FI-SE1) ja Etelä-Suomen ja Keski-Ruotsinvälille (FI-SE3).Ruotsin sähköaluemuutoksen vaikutuksiasähkönsiirtoon on Fingridissäanalysoitu skenaariotarkasteluin.Niiden mukaan muutos ei olennaisestivaikuttaisi sähkön nettotuontiinja -vientiin.Ruotsin hinta-aluejako lisää sähkönsiirtoa ja häviöitä Suomessa. Kun Pohjois-Ruotsinja Keski-Ruotsin välillesyntyy siirtoahtauma, sähkö siirtyyPohjois-Ruotsista Suomeen, Suomessapohjoisesta etelään ja merikaapelinkautta takaisin Ruotsiin. Tällainensilmukka lisää ruuhkaa Suomen kantaverkossa.”Läpisiirtoa on tapahtunut nykyisinkin,mutta hinta-aluejako lisää sitäFINGRID 1/2011 | 10

jonkin verran. Asiat hoituvat tekemällävastaavat tarkennukset Svenka Kraftnätinja Fingridin välisiin yhteistyösopimuksiin”,Hiekkala kertoo.TERMIT TUTUIKSITällä palstalla esitellään ja selvitetäänsähkönsiirtoalan terminologiaa.Investoinnit tarpeenFingridissä tuntuu suhtauduttavanrauhallisesti, jopa ymmärtäväises ti,Ruotsin aluejakoon. ”Yhteis markkinanäkökulmastahinta-aluejako onvarmaan hyvä ratkaisu Ruotsin siirtoongelmiin.Hinta-alueiden myötäRuotsin siirtokapasiteetin niukkuussaadaan tehokkaasti yhteismarkkinoidenkäyttöön ja markkinoiden tehokkuudenpitäisi kasvaa”, Hiekkalamuotoilee.Suomen tilanne poikkeaa Ruotsista,ja Fingridin tavoitteena on säilyttääSuomi yhtenä hinta-alueena. Yhtiönnäkemyksen mukaan suuret hintaalueetovat eduksi sähkömarkkinoidentoimivuudelle.Myös Suomessa joudutaan tilanteisiin,joissa kantaverkon siirtokapasiteettiei riitä. Tällöin Fingrid käyttääensiapuna ja tilapäisjärjestelynä vastakauppaa.Esimerkiksi Pohjois-SuomestaEtelä-Suomeen haluttaisiinsiirtää 1900 megawattia, mutta kapasiteettiaon vain 1800 megawatille.Tällöin Fingrid maksaa Pohjois-Suomentuottajalle siitä, että tämä tuottaa100 megawattia vähemmän. Puuttuva100 megawattia tuotetaan Etelä-Suomessa jossakin muussa voimalaitoksessa.Toisinaan vastakauppakustannuksetylittävät vastakaupalla saatavatyhteismarkkinahyödyt. Tällöin ulkomaankaupanrajoitus on tehokkainratkaisu siirtorajoitusten hallintaan.”Laajamittainen vastakauppa taiulkomaankaupan rajoitus häiritseemarkkinoiden tehokkuutta. Tehokkaintapa välttää uudet hinta-alueet on kehittääsiirtoyhteyksiä pitkäjänteisestija ennakoivasti”, Hiekkala kiteyttää.Financial Transmission Right, FTR, on finanssituote, jossa kohteena on kahdeneri aluehinnan erotus. FTR-tuotteella pyritään suojautumaan aluehintariskiävastaan. Aluehintariski muodostuu, kun tuottaja (myyjä) ja kuluttaja (ostaja)sijaitsevat eri hinta-alueilla.Esimerkki: Suomalainen sähköntuottaja tekee myyntisopimuksen ruotsalaisenkuluttajan kanssa. Suomalainen yhtiö on liittynyt fyysisesti Suomensähköverkkoon eikä siten voi suoraan täyttää fyysistä toimitusvelvoitettaanruotsalaiselle kuluttajalle. Suomalaisen tuottajan on ostettava sähköä Ruotsinaluehintaan ja toimitettava tämä sähkö kuluttajalle. Sen sijaan kotimaassatuottamastaan sähköstä suomalainen tuottaja saa Suomen aluehinnan, janäin hänelle on muodostunut aluehintariski.Jos tuottaja pystyy ostamaan finanssituotteen, joka maksaa Ruotsin ja Suomenhintaeron myytyä megawattia kohti, hän pystyy suojautumaan hintariskiltä.Kuka FTR-tuotteita myisi?Aluehintaero syntyy, kun alueiden välinen sähkönsiirtokapasiteetti täyttyy.Siirretty määrä kerrottuna hintaerolla on sama kuin pullonkaulatulo, jonkasiirtoyhteyden omistajat (TSO) saavat. Pullonkaulatulo hinta-alueiden välillämuodostaa luontevan maksupohjan FTR-tuotteiden omistajille. TSO olisi pullonkaulatulojenomistajana luonnollinen (mutta ei välttämätön, koska kyse onfinanssituotteesta) FTR-tuotteiden myyjä. FTR-tuotteiden huutokauppa voidaankinymmärtää pullonkaulatulon huutokauppana.FTR-tuotteita voidaan myydä joko obligaatioina (FTR-tuote muuttuu maksuvelvoitteeksi,jos realisoitu hintaero päinvastainen kuin odotettu) tai optioina(mainittua maksuvelvoitetta ei synny).Onko aluehintariskeiltä suojaavia finanssituotteita jo olemassa?Pohjoismaisen sähkömarkkinan finanssituotteet (referenssihintana Nord PoolSpot -systeemihinta) noteerataan NASDAQ OMX -pörssissä. Täällä voi käydäkauppaa Contract for Difference (CfD) -finanssituotteista, jotka ovat finanssituotteitaNord Pool Spotin aluehinnan ja systeemihinnan eroille. Kombinoimallakaksi CfD-tuotetta voidaan saada sama suojaus kuin FTR-tuotteesta.Nykyisten CfD-tuotteiden ja FTR-tuotteiden ominaisuuksien vertailuFinancial Transmission Right Contract for DifferenceMyyjä TSO markkinaosapuoliReferenssihinta aluehintaeroaluehinnan ja systeemihinnaneroMaksuperiaate optio tai obligaatio obligaatioTeksti: Pekka sulamaaFINGRID 1/2011 | 11

Markkinakytkennästävauhtia eurooppalaiseensähkömarkkinakilpailuunMarkkinakytkennän odotetaan lisäävänkilpailua eurooppalaisilla sähkömarkkinoillaetenkin Keski-euroopassa sekä mahdollistavanlisääntyvän tuulivoiman tulon markkinoille.Kytkennän ensimmäinen vaihe on menossa.Parin vuoden sisällä otetaan seuraava askel, javuonna 2014 järjestelmässä ovat mukana kaikkieu-maat.Teksti: Ritva HirvonenKuva: masterfileFINGRID 1/2011 | 12

Markkinakytkennällä(market coupling) halutaanvarmistaa sähköpörssienmuodostamienmarkkina-alueidenvälisten siirtokapasiteettien tehokaskäyttö vuorokausimarkkinoilla.Tavoitteena on, että sähkö virtaamatalan hinnan alueilta korkeammanhinnan alueille. Tarkastelemalla toteutuneitasiirtoja sekä hintaeroja alueidenvälillä voidaan arvioida valitunmarkkinakytkennän toimintaa sekäkansantaloudellisia vaikutuksia.Markkinakytkentä voidaan tehdäkahdella eri tavalla (kuva 1):volyymikytkentänä(volume coupling) taihintakytkentänä (price coupling).Parhaillaan Länsi-Euroopan kantaverkkoyhtiötovat luomassa eurooppalaistamallia siirtorajoitusten hallinnalleja markkinakytkennälle. Volyymikytkentäänperustuva väliaikainenmenettely otettiin käyttöön marraskuussa2010 Pohjoismaiden ja läntisenKeski-Euroopan välillä, ja eurooppalaisentavoitemallin mukainenpysyvä menettely eli hintakytkentä(single price coupling) otetaan käyttöönnäillä näkymin parin vuoden sisällä.Volyymikytkentä tehdään kahdessavaiheessa. Ensin pörssit toimittavatanonyymit tarjouskirjat kytkennäntekevälle organisaatiolle, joka laskeesaamiensa tarjouskirjojen ja kantaverkkoyhtiöidentoimittamien siirtokapasiteettienperusteella sähkön siirrothinta-alueiden välillä. Pörssit laskevattämän jälkeen omalla alueellaan sähkönhinnat käyttäen näitä siirtoja.Koska markkinakytkentä tehdäänkahdessa vaiheessa, on mahdollista,että siirtokapasiteetin käyttötehokkuusei kaikissa tilanteissa toteuduparhaalla tavalla. Tällöin sähköä saattaasiirtyä korkeamman hinnan alueeltaalemman hinnan alueelle, vaikka siirtosuunnanpitäisi olla päinvastainen. Näidenvastakkaisiksi siirroiksi kutsuttujensiirtojen todennäköisyys kasvaa, kunhintaerot johdon yhdistämillä hinta-alueillaovat pienet.Vastakkaisia siirtoja voivat aiheuttaamyös rajoitukset tuntien välisille siirtojenmuutoksille synkronialueidenvälillä. Vastakkaisia siirtoja seuraamallaon mahdollista arvioida volyymikytkennäntehokkuutta ja kytkennänkansantaloudellisia vaikutuksia.Hintakytkennässä lasketaan samanaikaisestialueelliset hinnat jahinta-alueiden väliset siirrot ottaenhuomioon alueiden välinen siirtokapasiteetti,kuten pohjoismaisilla Elspot-markkinoillanykyisin. Siirtojenja aluehintojen samanaikainen määritysvarmistaa olemassa olevan siirtokapasiteetinjakamisen tehokkaastisitä tarvitsevien käyttöön, ja volyymikytkennässäesiintyviä vastakkaisiasiirtoja ei synny.Tavoitteena on, ettäsähkö virtaa matalanhinnan alueiltakorkeamman hinnanalueille.Markkinakytkennänensimmäinen vaihePohjoismaisten ja läntisen Keski-Euroopanmarkkinoiden yhdistäminentapahtui 9.11.2010. Volyymimenettelyjakaa näiden alueiden välistä siirtokapasiteettiamarkkinaosapuolten käyttöön.Volyymikytkennän tekee Hampurissasijaitseva EMCC-yhtiö. Samanaikaisestimyös läntisen Keski-Euroopanmaat (Saksa, Ranska, Belgia, Hollantija Luxemburg) ottivat käyttöönhintakytkennän. Kuvassa 2 on esitettytässä vaiheessa markkinakytkennässämukana olevat maat sekä volyymikytketytsiirtoyhteydet.Kuva 1. Markkinakytkennän vaihtoehdot: volyymi- ja hintakytkentä.Koordinoitu siirtojenlaskentaPörssitlaskevataluehinnatKoordinoitu siirtojenja hintojen laskentaFINGRID 1/2011 | 13

Kuva 2. Markkinakytkennässä mukana olevat maat ja siirtoyhteydet.Pohjoismaiden ja läntisen Keski-Euroopanvälillä tammikuun 2011 puolivälinja marraskuussa 2010 tapahtuneenkytkennän käyttöönoton välisenäaikana.Kaikki EU-maat mukaanKuvassa 3 on esitetty aluehintoja ennenja jälkeen väliaikaisen markkinakytkennänkäyttöönoton. Pohjoismaisestavesitilanteesta ja normaalia kylmemmästäsäästä johtuen Pohjoismaidenja läntisen Keski-Euroopanvälillä on esiintynyt hintaeroja joulu-tammikuussaja hinnat ovat olleetSuomessa korkeammat kuin Saksassaja Ranskassa.Kuitenkin markkinoiden yhdistämisenmyötä siirtokapasiteetin käyttö näyttäätehostuneen ja lisänneen kilpailuaerityisesti läntisessä Keski-Euroopassa.Esimerkiksi Ranskan ja Saksan välisethintaerot ovat olleet tammikuussa2011 pienemmät (hintaerojen keskiarvo1,8 euroa ja suurin päivittäinenhintaero 14,6 euroa) verrattuna vuoden2010 tammikuuhun (hintaerojenkeskiarvo 9,8 euroa, suurin päivittäinenhinta-ero 33,4 euroa). Volyymikytkennästäjohtuvia vastakkaisia siirtojaon esiintynyt 4,4 prosenttia tunneistaKäyttöön otettu volyymikytkentä ontarkoitus korvata parin vuoden sisällähintakytkennällä, joka kattaa ainakinläntisen Euroopan eli läntisen Keski-Euroopan, Englannin ja Pohjoismaat.Tämä menettely poistaa volyymikytkennässäesiintyvät vastakkaiset siirrotja samalla vaikutukset aluehintoihinPohjoismaiden ja läntisen Keski-Euroopanvälillä. Tällöin olemassaoleva siirtokapasiteetti jaetaan volyymikytkentäätehokkaammin vuorokausimarkkinoillasitä tarvitsevienkäyttöön.Läntisen Euroopan kantaverkkoyhtiötpäättivät syksyllä 2010 käynnistäähintakytkentäprojektin. Yksityiskohtainentoteutussuunnitelma valmistuusyksyyn 2011 mennessä. Tämänjälkeen suunnitellut järjestelmät jatoimintaprosessit toteutetaan vuoden2012 aikana.Tavoitteena on laajentaa tämä läntisessäEuroopassa käyttöön otettavahintakytkentä kattamaan kaikki EUmaatvuonna 2014.Kuva 3. Toteutuneet aluehinnat lokakuu 2010–tammikuu 2011.SAKSARANSKASUOMIFINGRID 1/2011 | 14

Forssan kaupunginjohtaja TapaniVenho oli yksi varavoimalaitoksen peruskivenkunniamuuraajista. Taustallaseuraavat Fingridin toimitusjohtajaJukka Ruusunen (vas.), Forssan kaupunginvaltuustonpuheenjohtaja MikaPenttilä ja Fingridin verkkopalvelujohtajaPertti Kuronen.SÄHKÖN HINTApidettävä kohtuullisenaTeksti: Tiina MiettinenVarman ja kohtuuhintaisen sähkön saanninturvaaminen on jatkossakin Suomenenergiahuollon kulmakiviä. Parhaitentämä onnistuu pitämällä hyvää huoltasähkön tuotanto- ja siirtokapasiteetista,linjasi ylijohtaja Esa Härmälä Fingridinvaravoimalaitoksen peruskiven muuraustilaisuudessa.Kuvat: Jakke NikkarinenFingridin Forssaan valmistuvan varavoimalaitoksen peruskivi muurattiintammikuussa perinteisin menoin. Suomen suurin varavoimalaitos tuolisää turvaa sähköjärjestelmäämme, joka on vuoden aikana ollut kovassakoitoksessa säiden armoilla. Jo viime kesänä Asta- ja muut myrskytSuomessa havahduttivat huomaamaan kasvavat sääriskit sähköjärjestelmälle.Vastaavasti kova talvi on aiheuttanut alueellisia sähkökatkoksia painavan lumenkaataessa puita voimajohdoille. Kantaverkko on selvinnyt sekä kesän kovistamyrskyistä että pakkasista vähin vaurioin.FINGRID 1/2011 | 15

Peruskivenmuuraus-tilaisuuteen osallistuiyli 60 juhlavierasta.Muuraustilaisuudessa valtiovallantervehdyksen toi vuoden 2011 alussaaloittanut työ- ja elinkeinoministeriönuusi ylijohtaja esa Härmälä, joka painottipuheessaan sähkön tuotanto- jasiirtokapasiteetin turvaamisen merkitystä.Härmälän mukaan sähkön hintatulisi pystyä pitämään ihmisten elämänja yhteiskunnan toimintojen kannaltakohtuullisena, vaikka toimintaympäristöasettaakin entistä tiukemmatympäristö- ja ilmastopoliittisetraamit hintakehitykselle.”Vanha totuus on, että niukkuusnostaa tuotteen hintaa ja runsas tarjontalaskee sitä. Mikäli tarjontaa eiole riittävästi, hinta nousee väkisin.Niukkuus tuo mukanaan myös häiriöitä.Sähkön tuotanto- ja siirtokapasiteetinriittävyydestä on siis huolehdittava”,Härmälä linjasi.Sähkön tukkuhinta määräytyy sähkömarkkinoillakysynnän ja tarjonnan”Suomen kantaverkon varmuus on kansainvälisissävertailuissa ollut esimerkillinen. Sähköhuollossa eivoi kuitenkaan jäädä lepäämään laakereilla, vaanhyvä menestys on taattava jokapäiväisellä työllä.”perusteella. Pohjoismaisessa sähköpörssissäkäydään kauppaa noin 70prosentista Pohjoismaissa käytetystäsähköstä. Markkinoiden laajentuminenSuomesta Baltiaan ja läntiseenKeski-Eurooppaan on myös edennytisoin harppauksin. Etenkin hintapiikkienaikoihin sähkömarkkinoita syytetäänkuitenkin toimimattomuudesta.”Suomen tasolla en näe sähkömarkkinoissasuuria, välittömiä kehitystarpeita.Sen sijaan Euroopan tasolla onpyrittävä määrätietoisesti kohti yhteismarkkinoita.Ne keinot ja järjestelyt,joista on yhteisesti sovittu, on saatavatoimimaan. Suomi on saanut runsaastihyötyä pohjoismaisista yhteismarkkinoista.Nyt on painopiste eurooppalaistenyhteismarkkinoiden kehittämisessä”,Härmälä totesi.Kysynnän ja tarjonnan tasapainon lisäksisähkön hintaan vaikuttavat myösmuut tekijät, kuten veropolitiikka.”Oma toiveeni on, että sähkön verotuksessapysyttäisiin meillä kohtuullisellatasolla. Lisäksi päästökaupallaon vaikutuksensa sähkön hintaan,mutta tämän asian suhteen toimim-FINGRID 1/2011 | 16

me laajemmissa puitteissa, olemmeosa yleiseurooppalaista kokonaisuutta”,Härmälä sanoi.Toimintavarmuusentistä tärkeämpääYhteiskuntamme on viime vuosikymmeninäsähköistynyt kiihtyvää vauhtia,ja sähkön toimitusvarmuuden merkitysSuomessa on jatkuvasti kasvanut.Yhä useampi toiminto on riippuvainensähkön keskeytyksettömästä saannista.Ilman sähköä kaupat sulkevatovensa, korteilla ei voi maksaa eikähuoltoasemalta saa polttoainetta, liikennehäiriintyy nopeasti jne.Fingrid kantaa keskeisen vastuunsähkön toimitusvarmuuden ylläpidostaja edelleen kehittämisestä. Käyttövarmuudenturvaamiseksi Fingrid pitääyllä nopeita häiriöreservejä. Nopeaahäiriöreserviä tarvitaan tilanteissa,joissa sähköntuotanto vähenee äkillisestiesimerkiksi suurten sähköntuotantolaitostenhäiriötilanteissa. Forssanvaravoimalaitoksen valmistuttuahäiriöreserviä on yhtiöllä jatkossa1300 megawatin edestä.”Suomen kantaverkon varmuus onkansainvälisissä vertailuissa ollut esimerkillinen.Sähköhuollossa ei voikuitenkaan jäädä lepäämään laakereilla,vaan hyvä menestys on taattavajokapäiväisellä työllä. Tarvitaan myösmerkittäviä uusia investointeja, joistatämä nyt nousemaan lähtevä varavoimalaon hyvä esimerkki”, Härmäläpuhui.”Myös valtio kantaa vastuuta sähköntoimitusvarmuudesta. Uusiutuvaanenergiaan perustuvaa tuotantoaedistetään tariffeilla ja muilla avustuksilla.Kahdelle uudelle ydinvoimayksikölleannettiin viime kesänä periaatepäätöksenmukaiset luvat edetähankkeissa”, hän totesi.Kaiken kaikkiaan ylijohtaja Härmälänmukaan valtion on huolehdittavasiitä, että niillä, jotka ovat vastuullisiasähkönsaannin häiriöttömyydestä,on paitsi velvollisuus myös mahdollisuudetja edellytykset toimia oikeallatavalla. ”Politiikan ja lainsäädännönkeinoin on luotava puitteet, joissakantaverkkoyhtiö voi hoitaa vastuunsamaan sähköjärjestelmästä. Myös jakeluyhtiöilleon turvattava valmiudettoimia poikkeustilanteissa sekä suunnitellaja rakentaa linjoja niin, että neolisivat mahdollisimman toimintavarmojakaikissa oloissa.”Häiriöttömyyteen liittyy aina myöskysymys sähköntuotannon omavaraisuudesta.”Jos on vastattava ’kyllä’ tai ’ei’,vastaan ’kyllä’. Omavaraisuus ei kuitenkaantarkoita, ettemmekö kävisikauppaa rajojen yli. Sähköhän on siinämielessä erikoinen tuote, että sitäei voi varastoida: se on tuotettava jakulutettava samaan aikaan. Meillä onhyviä kokemuksia niin sähkön viennistäkuin tuonnistakin. Olemme kytkeytyneetsiirtoverkkomme kautta Ruotsiin,Norjaan, Viroon ja Venäjään. Näidensiirtoyhteyksien varassa toimivankaupan häiriöttömyys on tärkeää”, ylijohtajaHärmälä painotti.Muurausvuorossa Fingridin varatoimitusjohtajaKari Kuusela. “Rakennushankeetenee kovaa vauhtia.Ansaldon tehtaalla Italiassa on laitoksenensimmäinen voimakone jokoestusta vaille valmis”, hän kertoi.Toimitusjohtaja Jukka Ruususen mukaan Forssan varavoimalaitoksella onkeskeinen rooli Fingridin lupauksessa pitää “valot päällä valtakunnassa”.FINGRID 1/2011 | 17

Tuoreita näkökulmia ajankohtaisiin asioihinFingridin markkinatoimikunnassaKun Fingridin sähkömarkkinatoimikunta kerääntyy yhteisen pöydänympärille, kokoussalista ei kuulu puheenjohtajan nuijan kopautuksia.Toimikunta on keskustelufoorumi, joka auttaa yhtiötä pohjoismaisten jaeurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittämisessä. Sana on vapaa, jaasioita tarkastellaan usealta kantilta.Teksti: Maria Hallila Kuva: Jakke NikkarinenSähkömarkkinatoimikuntaon yksi Fingridin kolmestaasiakastoimikunnasta. Setoimii yhdyssiteenä yhtiönja Suomessa toimiviensähkömarkkinaosapuolten välillä.“Toimikuntien neuvoa antava roolion yksi lähtökohta Fingridin asiakaslähtöisyydelle.Fingrid mielletäänmyös markkinaehtoisemmaksi toimijaksikuin muut pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt,ja se lienee osittain Fingridinja markkinaosapuolten hyvänvuoropuhelun ansiota”, sanoo markkinatoimikunnassasen perustamisvuodesta2008 lähtien mukana ollutFortumin sähkömarkkina-asiantuntijaKarl-Henrik nordblad.Kahdensuuntaista tiedonvaihtoaFingrid informoi markkinatoimikuntaaja saa siltä palautetta ajankohtaisistakehityssuunnitelmista. Käsi-sähkömarkkinatoimikunta kokoontuivuoden ensimmäiseen kokoukseensahelmikuun alussa. eturivissä (vas.) arisormunen, jukka-Pekka häkli, anttikoskelainen, kimmo dahl ja juhakekkonen. Takarivissä karri mäkelä,anne särkilahti, harri mattila, karlhenriknordblad, katja lipponen jajuha hiekkala.FINGRID 1/2011 | 18

teltävät aiheet koskevat markkinoidentoimintaa siltä osin, kuin niillä onyhteyttä kantaverkkotoimintaan. Teemojaovat esimerkiksi siirtokapasiteetinallokointi, sähkönsiirron pullonkaulojenhallinta, sähköjärjestelmänsäätö- ja reservimarkkinat, tasepalvelusekä markkinainformaationläpinäkyvyys.Myös johtaja Harri Mattila HelsinginEnergiasta kuuluu sähkömarkkinatoimikunnanalkuperäiskokoonpanoon.Hän kuvaa toimikuntaa olennaiseksitoimielimeksi kantaverkkoympäristöönliittyvien energiamarkkina-asioidenkäsittelyssä, markkinatoimijoideninformoimisessa ja näkemyksienkokoamisessa.Markkinatoimikuntaan kuuluu kahdeksastakymmeneen Fingridin kutsumaajäsentä, jotka edustavat erityyppisiämarkkinatoimijoita: sähköntuottajia ja myyjiä, tradereita, sähkönkäyttäjiäsekä sähköpörssiä.Yhtiö huolehtiijäsenistön vaihtuvuudesta sopimallaaika ajoin muutoksista. Kokouksiajärjestetään kolmannesvuosittain.Markkinatoimikunnan puheenjohtajanaon vuodesta 2008 lähtien toiminutFingridin varatoimitusjohtajaJuha Kekkonen. Viime syksynä sähkömarkkinayksikönasiantuntija Katjalipponen otti vastaan sihteerin tehtävät,joita siihen saakka oli hoitanutasiakaspäällikkö Jarno Sederlund.Virkistäviä näkövinkkeleitäKarl-Henrik Nordblad on tyytyväinentoimikunnan kokoonpanoon. “Koskajäsenet edustavat eri toimijaryhmiä,keskusteluissa tuodaan esiin asioideneri näkövinkkeleitä. Tämä lisää omaaasiakokonaisuuksien ymmärtämistä.Mielestäni on tärkeää, että Nord PoolSpot on edustettuna toimikunnassa,koska se ja TSO:t yhdessä muodostavatfyysisen sähkön markkinapaikan”,hän sanoo.Myös toimikuntaan syksyllä 2009kutsuttu UPM Energian fyysisestäenergiasalkusta vastaava anne Särkilahtipainottaa kokoonpanon laajaalaisuudenmerkitystä ja sähköpörssinmukanaoloa. Hän kokee markkinatoimikunnanrooliksi toimia keskusteluyhteytenäerilaisiin markkinatoimijoihin,niin kuluttajiin kuin tuottajiin,siten että tukku- ja vähittäisasiakasnäkökulmaotetaan huomioon.”Kun oma työnkuva painottuu vahvastiolemassa olevilla markkinoilla työskentelyyn,on virkistävää välillä miettiä asioitatulevaisuuden näkökulmasta. Onmyös hyvin mielenkiintoista kuulla erityyppistenmarkkinatoimijoiden näkemyksetsamasta aiheesta. Joskus – taijopa usein – olemme hyvinkin samaamieltä asioista”, hän toteaa.Ajan hermollaFingridin viimeaikaiset viestit markkinatoimikunnalleovat Anne Särkilahdenmukaan liittyneet paljolti eurooppalaistensähkömarkkinoiden yhdentymiseen.”Pohjoismaisiltakin markkinoiltalöytyy vielä asioita, joissa voidaantoimia yhteneväisemmin. Nytollaan tavoittelemassa yhtä rajapintaataseselvitykselle Pohjoismaissa.””Markkinoiden toimintasääntöjenvalmistelutyöhön kannattaa osallistuaja kommentoida aktiivisesti”, HarriMattila painottaa Fingridin asiantuntijoidenesityksistä välittynyttä sanomaa.Toimikunnan viimeisimmän, helmikuunalussa pidetyn kokouksenparasta antia oli hänen mielestääntilannekatsaus, joka käsitteli edellistalvenkorkeiden spot-hintojen johdostapohjoismaisten tukkumarkkinoidenkehittämiseksi tehtyjä esityksiä.Yhtenä keinona on tehoreservijärjestelyjenkehittäminen, josta esillä olierilaisia vaihtoehtoisia malleja.”Aihe on ajankohtainen, ja olen osallistunuttähän keskusteluun myösSvenska Kraftnätin tehoreservityöryhmässä”,Karl-Henrik Nordblad kiitteleeesityksen kiinnostavuutta.Anne Särkilahti poimii viime kokouksenantoisista teemoista vielä vastakauppakustannustenlaskennan ja”aina ajankohtaisen” eurooppalaisensähkömarkkinaintegraation.”Toimikuntien neuvoaantava rooli on yksilähtökohta Fingridinasiakaslähtöisyydelle.”Merkityksellistä toimikuntatyötäSähkömarkkinatoimikunnan työn merkityksestäkaikilla kolmella haastatellullaon yhdensuuntainen näkemys.”Minulla on tunne, että näkemyksistämmeollaan aidosti kiinnostuneita jaettä ne otetaan huomioon markkinoidentoimintatapoja luotaessa ja muokattaessa”,Anne Särkilahti sanoo.Esimerkkinä toimikunnan näkökantojenvaikutuksesta Harri Mattilamuistelee vuonna 2009 käsiteltyä esitystäpohjoismaisten markkinoidenjakamisesta useampaan hinta-alueeseen.”Ruotsissa tuo esitys on nyt toteutusvaiheessa,mutta suomalaisilla toimijoillaoli hyvin yhtenäinen näkemyssiitä, että Suomessa markkinaa ei tulejakaa, vaan päin vastoin hinta-alueitapitäisi pyrkiä laajentamaan ja vähentämäänPohjoismaissa. SuomessaRuotsin ratkaisuun ei olla menossa,eikä sille toivottavasti tule tarvetta jatkossakaan”,Mattila toteaa.Karl-Henrik Nordblad tukee hänennäkemystään. ”Aina kun voi todeta,että toimikunnan kannanottoja onotettu huomioon ja myös viety toteutukseen,tuntuu hyvältä. Silloin tietää,että olemme oikeasti olleet vaikuttamassamarkkinan kehitykseen, mikätaas kannustaa panostamaan yhäenemmän tähän yhteistyöhön.”Olisiko hyvin toimivassa toimikuntatyössäkenties vielä kehittämisen varaa?Ajatus kokousten lisäksi järjestettävästä,syvällisemmän paneutumisenmahdollistavasta ajankohtaisestatyöpajasta nousee esiin haastatteluryhmässä.Näin voitaisiin kenties saa -da esiin vielä uusiakin ajatuksia ja näkökulmia.FINGRID 1/2011 | 19

kWkWkWmWhhhkhk% kWWhkWkWh kWhkWhAvoimella asenteellaLISÄÄ LÄPINÄKYVYYTTÄMARKKINOILLESähkömarkkinoiden kehittämisen laajalla kentällä on kaksiteemaa, joihin jokainen alaan tutustuva törmää jo alkuerässä:avoimuus ja läpinäkyvyys ovat edellytyksiä tasapuolisuudelle jamarkkinoiden toimivuudelle. asiantuntija Katja lipposelle ne ovatnopeasti laajentuneen tehtäväkuvan keskeisiä johtotähtiä.Teksti: Maria Hallila Kuva: Jakke NikkarinenasiakasvastuuhenkilönäKatja Lipponen pyrkii kehittä-Yksikkönsälönämään Fingridin markkinakehityk-määnsen ja markkinatoimijoiden sen välis-tä yhteistyötä ja kommunikaatiotatäentistä toimivammaksi.”Tavoitteena on ottaa sidosryhmätentistä paremmin huomioon.Tehtävä on uusi, ja tällä saralla onvielä paljon haastetta. Tässä asiassaarvokkainta onkin toimijoiltasaatu palaute”, hän toteaa.Sähkömarkkinatiedon avoimuudenedistämisestä tuliyksi Katja Lipposen päätehtäväalueistaheti hänentultuaan Fingridin sähkömarkkinakehitystiimiinsyksyllä 2008.Tuore diplomi-insinööri pääsi haasteellisiintoimiin aluksi koti- ja pohjoismaisilla,mutta pian myös yhdentyvilläeurooppalaistuvilla markkinoilla.Valtaosa työstä tapahtuu työryhmienpuitteissa.”Tavoitteena on, että markkinatoimijoillaolisi käytettävissään mahdollisimmanpaljon markkinoille olennaista tietoa,että tieto olisi selkeää, oikea-aikaistaja internetin kautta yhtäläisesti kaikkienulottuvilla”, Katja Lipponen tiivistäätyöryhmien tavoitteen.Tieto on hänen mukaansa sähkömarkkinatoimijoillekeskeinen työkalu.”Seuraavaksi työn alla on Fingridin sivustonsuosituimman osion, voimajärjestelmäntila -kuvan, pohjoismaisenversion tuottaminen Nord Pool Spotinsivuille.”Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöidenyhteisjärjestön ENTSO-E:n pyrkimyson saada eurooppalainen markkinatietokoostetuksi yhteiselle tietoalustalle.Työ on Katja Lipposen mukaan jomeneillään, mutta tehtävää on vielä paljon.Kun eurooppalainen alusta valmistuu,tietoja ei enää tarvitse poimia erimaiden osalta erikseen, vaan ne löytyvätkaikki yhdestä ja samasta paikasta.FINGRID 1/2011 | 20

Pitkiä harppauksia BaltiassaEurooppalaistuvilla sähkömarkkinoillaripeimpiä kehitysharppauksia on viimevuosina otettu Baltiassa. Alueen sähkömarkkinakehitystäKatja Lipponenon saanut seurata hyvältä näköalapaikalta.Hän toimii kahdessa työryhmässä,joista toisen jäsenet edustavatNord Pool Spotia sekä Suomen, Ruotsinja Baltian kantaverkkoyhtiöitä. Toinenryhmä toimii ENTSO-E:n piirissä,ja sen tavoitteena on edistää koko Itämerenalueen integroitumista.Viime vuoden merkittäviä etappejaBaltiassa olivat Viron liittyminen mukaanpohjoismaisille Elspot-markkinoillehuhtikuun alussa, ja lokakuussamyös päivänsisäisille eli Elbas-markkinoille.”Viron naapurit Latvia ja Liettua jatkavatmäärätietoisesti kehitystään kohti eurooppalaistaintegraatiota, ja niillä on hyvätmahdollisuudet liittyä pohjoismaisillemarkkinoille jo vuoden 2011 aikana.”Vastakaupanpelisäännöt puntarissaKehittämiskohteita löytyy Katja Lipposenmukaan vielä myös monessa suhteessaesimerkillisiltä pohjoismaisilta– ja myös kotimaisilta sähkömarkkinoilta.Viime vuonna Fingridissä nostettiinsuurennuslasin alle vastakaupan pelisäännötja toimintamallit. Yhtiössä onpohdittu usealta kantilta, millaisin periaatteinja käytännön järjestelyin voidaantehokkaimmin varautua poikkeustilanteisiin,joissa kantaverkon kapasiteettiei riitä sähköntuotannon täysimääräiseensiirtoon Pohjois- ja Etelä-Suomenvälillä.Näissä pullonkaulatilanteissa Fin gridhoitaa sähköntoimitukset markkinaehtoisintuotannonsäätöjärjestelyin. Jossiirron suunta on etelästä pohjoiseen,sähköntuotantoa Pohjois-Suomessa lisätääntai alueen sähkönkulutusta vähennetään.Vastaavasti Etelä-Suomessatuotantoa vähennetään. Vastakauppamenettelynmukaisesti Fingrid korvaatoimijoille säädöstä aiheutuvat kustannukset.1800 MWsiirto ilmanvastakauppojaP1 1600 MW200 MWvastakauppaEsimerkki vastakaupasta: Markkinoillasiirtotarve Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen on 1 800 megawattia (MW).Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä voidaansiirtää vain 1 600 MW sähköä, koskasiirtokapasiteettiahtauma (P1-leikkaus)rajoittaa siirtomahdollisuutta.Siirtotarve pienennetään siirtokapasiteettiavastaavaksi vastakaupoin.Tuotantoa lisätään pohjoisessa 200MW ja vähennetään vastaavasti etelässä200 MW, jolloin siirtotarve on 1 600MW. Vastakauppojen jälkeen siirtotarveon samansuuruinen siirtokapasiteetinkanssa.Helmikuun alussa yhtiössä saatiinvalmiiksi selvitys, jossa verrattiin vastakaupankansantaloudellista hyötyäja siitä aiheutuvia kustannuksia. Selvityksenperusteella todettiin, että vastakauppaon kokonaistaloudellisesti kannattavaasuhteellisen harvoin ja kustannustenollessa alhaiset.Saman selvityksen valossa tarkasteltunaFingridissä vuodenvaihteen 2010–2011 molemmin puolin valmisteltu toimintamallisopimuksineen osoittautuiliian työlääksi siihen nähden, minkäverran mallia hyödynnettäisiin varsinaisessaetukäteen käytävässä vastakaupassa.”Sopimuksia ei toistaiseksi solmita,vaan jatkamme toimintaa nykyisen mallinpohjalta. Sen mukaan vastakauppaakäydään vasta hyvin lähellä käyttötuntia,säätösähkökauppojen yhteydessäsekä bilateraalikaupoin”, Katja Lipponenkertoo.Hän painottaa kuitenkin, että vaikkatoimintamallia ei tässä vaiheessa muutetaeikä uusia sopimuksia solmita, seei estä toimijoita ottamasta yhteyttä Fingridiin,mikäli he kokevat, että heillä ontarjolla säätöresurssia vastakauppatarpeisiin.”Päin vastoin, olisimme hyvinmielissämme tällaisista yhteydenotoista.”Kantaverkosta naisverkkoonSähkömarkkinat kehittyvät jatkuvasti.”Kun jollain osa-alueella on hiljaisempaa,saattaa toisaalla tapahtuahyvinkin paljon. Eteenpäinmeno pitääalan toimijat ja ammattilaiset vireessä”,Katja Lipponen sanoo. Hän on tyytyväinentyöyksikköönsä ja -ympäristöönsä,jossa vallitsee innostunut ilmapiiri.”Jo taloon tullessani huomasin, ettämarkkinapuolella pitkäänkin työskennelleetfingridiläiset olivat edelleen silminnähden motivoituneita tehtävistään.Tämä työ ei ole koskaan puisevaa,mutta ei myöskään liian hektistä.”Kuormittavinta työssä on Katja Lipposenmukaan nykyajalle tyypillinen, lähesrajaton tietomäärä. Alkuinnostuksenvallassa hän pyrki perehtymäänkaikkeen tarjolla olevaan informaatioon,mutta kokemus on opettanut valikoimaanja keskittymään olennaiseen.”Innostuneisuuskin saattaa kääntyä itseäänvastaan”, hän muistuttaa.Katja Lipponen on löytänyt innostavanenergialähteen myös työn ulkopuolelta.Hän on aktiivisesti mukana helsinkiläisenHavis Amandan Nuorkauppakamarin,Amandojen, toiminnassa.”Amandat on hyvä ja toimiva kontaktiverkosto.Yksi tärkeimmistä toimintamuodoistammeon kehitys- ja koulutustilaisuuksienjärjestäminen. Tilaisuuksistasaa oppia ja taitoja, jotka ovat tarpeenyhtä lailla työtehtävissä kuin muillakinelämänalueilla. ”Innostavaa tekemistä ja uutta opittavaaKatja Lipponen löytää myös kotiympyröistä;viisivuotias Kristian järjestäääidille kasvun paikkoja päivittäin.FINGRID 1/2011 | 21

SähkömarkkinatyhdenmukaistuvathitaastiKun eu:ssa on päästökauppaa ja Venäjällä ei, sähkövoi olla päästöoikeuden verran halvempaa Venäjältäostettuna. nyt Venäjältä ei mene Baltiaan kovinpaljon sähköä, mutta mahdollisuus on olemassahuomattavasti dominoivampaan asemaan. Tästä syystäBaltiassa toivotaan, että länteen päin rakennetaanlisää kaapeleita. Syynä ei siis ole vain halvan sähköntuominen Pohjoismaiden markkinoille.Teksti: Antti LagusKuva: Juhani Eskelinen ja Vastavalo”Kun Viron hinta-alue avattiin,hinta korreloi aikahyvin pohjoismaisen hinnankanssa. Nyt hinta onirronnut siitä aika paljon.Kehitys on siellä ollut ehkä vähän nopeampaakuin Suomessa silloin, kunmarkkinat täällä avattiin”, energiakauppaaharjoittavan sijoituspalveluyhtiöSoliduksen toimitusjohtaja Jukka-PekkaHäkli sanoo.Virossa isompien käyttäjien hintatasoon markkinoiden avaamisen myötänoussut aika paljon. Tämä näkyy säh-könmyyjien tuloksessa. EsimerkiksiEesti Energia teki vuonna 2010 ennätyssuurentuloksen.Hinnannoususta huolimatta käyttäjäpuolellaon oltu tyytyväisiä, silläsähkösopimusten tekemiseen on nyterilaisia mahdollisuuksia. Häkli huomauttaa,että Virosta puuttuu Suomenkaltainen johdannaismarkkina. Sähkönmyyjättekevät kyllä vähän samantyyppisiäsopimuksia.Virossa vapaasti määritettävän hinnankaupassa pyörii noin kaksi kertaaavoimien markkinoiden verranFINGRID 1/2011 | 22

kaupankäyntiä. Pohjoismaissa valtaosakäytetystä sähköstä kulkee spotmarkkinoidenkautta. Johdannaismarkkinatovat Pohjoismaissa vuodestariippuen 6–9 kertaa kulutetunsähkömäärän kokoiset.EstLink 2 harmonisoihintojen liikkeitäVirossa käyvät sähkökauppaa jonkinverran myös latvialaiset ja liettualaisetyritykset. Tänä vuonna Viron hintaalueon todennäköisesti laajenemassaLatviaan. Lisäksi Baltiaan tulee EU:nulkopuolista sähköä. Venäjällä tuotetunsähkön osuus on kymmenisenprosenttia, mitä Häkli pitää merkittävänäosana paikallista hinnanmuodostumista.”Viron hinta on kuitenkin varsin irrallinenSuomen hinnanmuodostuksesta.Jossain vaiheessa, kun EstLink 2 tuleekäyttöön, hintojen liikkeet harmonisoituvat.En usko, että hintataso välttämättäyhdenmukaistuu.”Baltian maiden alueella sähköntuotantosyntyy palavastakivestä, vesivoimastaja jonkin verran kaasuvoimasta.Baltiassa ei ole samalla tavoin vesivoimaakuin Pohjoismaissa, joissa parhaimpinaaikoina yli puolet kapasiteetistatulee Norjan vesivoimasta. Häklinmukaan Baltian hintataso saattaa ollavähän stabiilimpi juuri sen vuoksi, ettävesivoiman saatavuus ei vaihtele samallatavalla kuin Pohjoismaissa.”Hinnan muutokset Baltiassa riippuvatkinenemmän kulutuksen kuintarjonnan vaihteluista. Jatkossa onjännittävä nähdä miten Suomen jaBaltian väliset siirrot alkavat toimia,”Ihmisillä on tapana ajatella omallalompakollaan. Kun sähköstä maksetaankorkeita hintoja, ei tulla ajatelleeksi,että ehkä ei pitäisi kuluttaaniin paljon tai että pitäisi rakentaalisää tuotantokapasiteettia”, Soliduksentoimitusjohtaja Jukka-Pekka Häkli sanoo.sekä toisaalta, miten EU:n ja Venäjänväliset siirrot ja rajatariffit tulevat toimimaan.”Sähkömarkkinat selvinneetsuuristakin haasteista”Sähkömarkkinat toimivat hyvin siinämielessä, että aina tulee jokin hinta.Se on taas eri asia, onko hinta kaikkienmielestä hyvä. Kokonaisuutenatarkastellen sähkömarkkinat ovat selvinneetisoista haasteista.”Esimerkiksi 2000-luvun alkupuolellaPohjoismaissa oli paljon isoja amerikkalaisiasähköyhtiöitä, jotka joutuivatlähtemään Enronin myötä. Silloinhävisi kerralla iso osa johdannaismarkkinoidenlikviditeetistä. Nytkäänei vielä ilmeisesti olla samoissa kaupankäyntimäärissäkuin silloin. Kunmarkkinat ovat selvinneet tällaisistakintesteistä, Häkli uskoo niiden pärjäävänmyös jatkossa.Välissä on ollut kuivia ja märkiäkinvuosia. Häkli pitää markkinoiden muodostamaahintareferenssiä varsin luotettavana.On herätetty epäilyksiä hintamanipuloinnista,mutta Häkli muistuttaa,että ilman nykyisen kaltaisiamarkkinoita mahdollista hintamanipulointiaei mitenkään voitaisi valvoa.Sähköpörssi tasoittaa kokoerojaMyyjien ja ostajien kokoero tasoittuuHäklin mielestä sähköpörssin ansiostamarkkinoilla melko hyvin. Kokokysymysmuuttuu enemmänkin osaamiskysymykseksi.Tämä asia pitäisimuistaa myös silloin, kun puhutaankorkeista hinnoista.Korkeista hinnoista saa kyllä raflaaviaotsikoita, mutta niissä ei lue, ettäkorkeita hintoja tarvitaan uuden tuotantokapasiteetinrakentamiseen. Josolisi koko ajan alhaiset hinnat, uuttatuotantokapasiteettia ei rakennettaisi.Tällainen tilanne oli 2000-luvun alussa,kun markkinat oli juuri vapautettuja oli siirrytty kansallisesta energiahuollostayhteispohjoismaisiin sähkömarkkinoihin.”Huomattiin, että Norjassa on paljonhalvempaa sähköä, joka kannattaatuoda tänne. Silloin oltiin sellaisessatilanteessa, että jopa aiemmin rakennettuoli kannattamatonta. Markkinataloudessatoimitaan niin, että jos hintaei ole tarpeeksi korkea, kukaan eiinvestoi uuteen tuotantoon.”Solidus suojaa hintariskiltäTeollisuus tarvitsee tasaista sähkön hintaa. Hintapiikkejä vastaan voidaan suojautua erilaisin keinoin. Ongelmanasuojautumisessa on se, että päätökset pitää tehdä todella paljon etukäteen. Nykyinen hinta voi rakentua 10–15:stäeri sopimuksesta, jotka on tehty eri aikoina sen tavoittelemiseksi, ettei tarvitsisi maksaa huippuhintaa.Virolaisen Eesti Energian omistama Solidus Oy on sijoituspalveluyhtiö, joka tarjoaa suojauspalveluita paljon sähköäkäyttävälle teollisuudelle ja sähköyhtiöille. Solidus auttaa asiakkaitaan suojautumaan sähkön hintariskiltä.Solidus käy myös kauppaa asiakkaan puolesta nimetyn salkunhoitajan kautta. Yritys käy kauppaa sähkömarkkinoilla,päästöjohdannaisilla ja jonkin verran öljymarkkinoilla ja -johdannaisilla.FINGRID 1/2011 | 23

Kantaverkon ABCKirjoitussarja esittelee kantaverkon keskeisiä toimintaperiaatteita,laitekokonaisuuksia ja komponentteja.Sarjan tähän mennessä julkaistuihin kirjoituksiin voit tutustuaverkkosivuillamme osoitteessa www.fingrid.fi.Sähkönlaadun seurantaFingrid on seurannut kantaverkon sähkönlaatua yksittäisten mittalaitteiden avulla toimintansaaloittamisesta lähtien. Jo lähes kymmenen vuoden ajan yhtiöllä on ollut käytössään nykyisin12 mittarista koostuva sähkönlaadun mittaus-, analysointi- ja raportointijärjestelmä, jota onhyödynnetty ensisijaisesti järjestelmäteknisten selvitysten tukena. Seuraava askel sähkönlaadunseurannassa otetaan, kun kantaverkon vanhat energiamittarit korvataan uusilla mittareilla, joidenominaisuudet mahdollistavat kantaverkon liittymispistekohtaisen sähkönlaadun seurannan.Teksti: Tuomas Rauhala Kuva: FutureImageBankSähkönlaatu ymmärretäänyleisesti sähkön toimitusvarmuudenja jännitteenlaadun muodostamana kokonaisuutena.Kuluttajanja verkkoon liittyjän kannalta toimitusvarmuustarkoittaa sitä, että sähköä onsaatavilla varmasti ja luotettavasti.Jännitteen laatu puolestaan vaikuttaaverkkoon kytkeytyvien laitteidentoimintaan. Laadun heikkeneminenjohtaa laitteiden toimintatehokkuudenheikkenemiseen esimerkiksi virtalämpöhäviöidenkasvun ja säätölaitteidentoiminnan epätarkkuuden johdosta.Äärimmillään sähkönlaadun heikkeneminenvoi johtaa laitteet toistuvastiverkosta irtikytkeviin suojaustoimintoihin.Siinä missä toimitusvarmuus on ensisijaisestise osa sähkön laatua, johonverkonhaltija voi vaikuttaa, jännitteenlaatuun vaikuttavat sekä sähköverkonrakenne että siihen liittyvät laitteet janiiden käyttäytyminen.Jännitteen laadun kannalta laitteettoimivat tyypillisesti häiriölähteinä, kunsähköverkko taas toimii mahdollisiahäiriöitä aiheuttavien ilmiöiden välittäjänä.Näin ollen jännitteen laatuun liittyvättekijät on otettava huomioon niinlaitteiden kuin verkon suunnittelussaverkkoon liittyvien laitteiden yhteensopivuudenvarmistamiseksi.Sekä laitteille että sähköverkoille onmääritetty kansainvälisten (esim. IEC,IEEE) ja kansallisten tahojen (esim.verkkoyhtiöt) toimesta sähkönlaatuunliittyviä suosituksia. Laitteiden osaltasuositukset käsittelevät toisaalta niidenkestoisuusvaatimuksia sähkönlaatuunliittyvien ilmiöiden kannaltaja toisaalta niiden suoraa sähkönlaatuamahdollisesti heikentävää vaikutusta(nk. emissiorajat). Sähköverkkojenosalta suositukset taas määrittävättyypillisesti suositusarvoja sähkönlaadulleja sen vaihtelulle asiakasliityntäpisteissä.Fingrid ja sähkönlaatuKansainvälisten sähkönlaatusuositustenpohjalta myös Fingrid on julkaissutraportin ”Fingridin 110 kV verkon sähkönlaatu”,joka kuvaa sähkönlaatuunvaikuttavien tekijöiden luonnetta sekäniille asetettuja tavoite-arvoja, jotkapätevät verkon normaalitilassa.Raportti kuvaa jännitteen laatuaoheisessa taulukossa esitettyjen suureidenosalta. Lisäksi siinä on annettumääritelmät siirtovarmuuteen liittyvilleparametreille. Raportin tietoja ja tavoitearvojavoidaan hyödyntää esimerkiksimääritettäessä raja-arvoja niinlaitteiden mitoituksen kuin myös laitteillesallittujen sähkönlaatuun liittyvienemissiorajojen kannalta.FINGRID 1/2011 | 24

kantaverkon energiamittarit uusitaanFingrid on allekirjoittanut hankintasopimuksen uusista energiamittareistaTK Elektro Oy:n ja Hugo Tillquist AB:n kanssa. Energiamittareidenvalmistaja on saksalainen EMH metering GmbH & Co KG.Energiamittareiden uusinta ajoittuu vuosille 2011–2013. Hankkeenkokonaiskustannus on noin 1,2 miljoona euroa.Uudet mittarit mahdollistavat olennaisesti nykyistä laajemman sähkönlaadunseurannan ja raportoinnin liittymispisteissä esimerkiksi jännitteensuuruuden, jännitekuoppien, hetkellisten ylijännitteiden sekäkeskeytysten osalta.Jännitteen laatuun liittyvät suureet raportissa”Fingridin 110 kV verkon sähkönlaatu”Sähkönlaatuun liittyvä suure lyhyt kuvaus raportin sisällöstäVerkkojännitteen taajuus Taajuuden vaihtelun tavoite-arvotJännitteen tasoPääjännitteen tehollisarvon vaihteluväleillemääritetyt tavoitearvotJännitteen vaihtelutTavoitearvot sekä yksittäisille että toistuvillemuutoksille eli nk. välkynnälleJännitekuopatSuureen määrittely sekä suuntaa antavaa tietoavuosittaisten keskiarvojen muodossaTilapäiset ylijännitteet Suuntaa antavaa ja tilastollista tietoa käyttö- jaresonanssitaajuisista ylijännitteistäJännite-epäsymmetria Tavoitetaso sekä siihen liittyvä vaatimus kuormavirranepäsymmetrialleHarmoniset jännitteet Tavoitetasot niin kokonaissärölle kuin yksittäisilleharmonisille jännitteille sekä näihin liittyvätvirtasärön emissiorajatEpäharmoniset jännitteet Raportti sisältää yleiskuvauksenMittauksilla keskeinen roolilaadun seurannassaKäytännön mittausten ja niiden myötäseurannan rooli laadun tavoitearvojentäyttymisen seurannassa on keskeinen.Tämä johtuu pitkälti kahdestasyystä. Osa voimajärjestelmän sähkönlaatuunvaikuttavista tapahtumista,kuten tilapäiset ylijännitteet, ovat luonteeltaanja suuruudeltaan satunnaisia,ja niiden merkitystä sähkönlaadulle onerittäin hankala arvioida laskennallisestikattavalla tavalla.Lisäksi voimajärjestelmän suunnitteluntukena käytettävien periaatteidenja laskentamenetelmien luotettavuustyypillisesti heikkenee, kun järjestelmänrakenne käy monimutkaisemmaksija sähkönlaatuun vaikuttavienkomponenttien määrä sekä niidenkeskinäisvaikutukset kasvavat. Sähkönlaatuunliittyvät mittaukset ovatkinkäytännössä välttämättömiä, jotta tavoitearvojentäyttymistä voidaan seurataja suunnittelukriteerien oikeellisuuttalaadun osalta perustellusti arvioida.Seurannan ja siihen liittyvien mittaustentavoitteena on myös mahdollistaasähkönlaatuun liittyvä raportointiasiakkaalle tehokkaasti ja selkeällätavalla.Laadun seurannanmerkitys korostuuLähivuosina sähkönlaadun ja ennenkaikkea sen seurannan merkitys todennäköisestikorostuu tehoelektroniikkaanperustuvien tuotanto- ja kulutuslaitteidenyleistyessä voimakkaasti.Myös uusiutuvien energiantuotantomuotojen,Suomessa etenkin tuulivoiman,myötä sähkönlaadun seurannantarve kasvaa liittyen tuotannon mahdollisiinnopeisiin vaihteluihin sekä esimerkiksinopeiden jännitteensäätäjienkoordinoituun toimintaan.Seurannan merkityksen korostuminenei liity vain tarpeeseen varmistaa,että sähkönlaatu pysyy hyvällä tasolla.Se myös auttaa voimajärjestelmänsuunnittelijoita ja käyttäjiä ymmärtämään,miten uudet toimilaitteet käytännössävaikuttavat sähkönlaatuun.FINGRID 1/2011 | 25

Seuranta käytännössä mahdollistaaperinteisten suunnittelu-, laskenta- jatoimintaperiaatteiden jatkuvan arvioimisensähkönlaatuun vaikuttavien laitetekniikanja toimintaperiaatteidenmuuttuessa voimakkaasti.Tarkkaa kuvaa sähkönlaadustaVuodesta 2003 Fingrid on hyödyntänytsähkönlaadun analysoinnissa erillistämittaus-, analysointi- ja raportointijärjestelmää.Järjestelmään on muutamanvuoden välein hankittu yhdestäkolmeen uutta laadun yksityiskohtaiseenanalysointiin soveltuvaa mittaria.Nykyisin järjestelmä koostuu 12mittarista sekä sähkönlaadun seuranta-,analysointi- ja raportointiohjelmistosta.Analysointijärjestelmän mittareista11 on asennettu pysyvästi kantaverkonsähköasemille. Mittareiden sijoituksenon ratkaissut ennen muuta kantaverkonsähkönlaatuun mahdollisesti merkittävästivaikuttavien komponenttien,kuten suurjännitteisten tasasähköyhteyksien(HVDC) suuntaaja-asemienliityntäpisteiden sijainti. Näihin laitteisiinliittyvien jatkuvien mittausten tavoitteenaon ollut varmistua siitä, ettäverkon rakenteen muuttuessa laitteidentoiminalle määritetyt sähkönlaadunkriteerit edelleen täyttyvät.Osa mittareista on sijoitettu siten,että paikallisen sähkönlaadun mittauksenlisäksi ne tukevat Fingridin tarpeitatarkkailla aurinkomyrskyjen seurauksenavoimajärjestelmään geomagneettisestiindusoituvien virtojen*suuruutta.Yksi mittareista on siirrettävä, ja sillätehdään tarpeen mukaan viikoistauseisiin kuukausiin kestäviä väliaikaisiasähkönlaatumittauksia.Analysointijärjestelmä mahdollistaasähkönlaadun erittäin yksityiskohtaisenerittelyn. Eri ajanjaksoilta voidaanluoda kansainvälisiin laatustandardeihinpohjautuvia, pääosin sivun 25 taulukonmukaiset suureet sisältäviä sähkönlaaturaportteja.Lisäksi järjestelmämahdollistaa erityyppisten raporttienlaatimisen esimerkiksi sähkönlaatuunliittyvien tapahtumien yhteydessäKattavasta seurannastaon hyötyä myöskantaverkkoasiakkaille,koska liityntäpistekohtaisiaraportteja sähkönlaadustavoidaan toimittaatasapuolisesti kaikilleverkkoon liittyjille.Fingridin sähkönlaadun analysointiinkäytettävien mittareiden sijainti kantaverkossa.mitattujen jännitteiden ja virtojen käyrämuodoistasekä laatusuureiden ajallisestaja tilastollisesta vaihtelusta eriajanjaksoina.Sähkönlaatumittareiden määrän rajallisuudensekä niiden sijoittelun johdostalaatumittaustietoa on käytettylähinnä voimajärjestelmäteknistenselvitysten tukena ja järjestelmän häiriönselvityksenyhteydessä.Analysointimittareiden suhteellisenvähäisyyden vuoksi koko järjestelmänkattavaa kuvaa kantaverkon sähkönlaadustaja sen kehittymisestä viimeistenkymmenen vuoden aikana ei ole ol-lut mahdollista muodostaa. Toisaalta jomainitut yksityiskohtaiset mittauksetsekä muut erillismittaukset ovat osoittaneet,että kantaverkon sähkönlaatuon yleisesti ottaen ollut erittäin hyvällätasolla. Näin analysointijärjestelmänlaajentamiselle ei ole koettu olevan välitöntätarvetta.Laajasta laadunseurannastalisäarvoa asiakkailleVuosien 2011–2013 aikana kantaverkonenergiamittarit uusitaan. Uudetlaitteet mahdollistavat energiamittauksenlisäksi sähkönlaatuun liittyvienjärjestelmäsuureiden mittaamisen.Vaikka uudet mittarit on suunniteltuensisijaisesti energiamittauskäyttööneivätkä ne ominaisuuksiltaan vastaasähkönlaadun analysointiin tarkoitettujamittareita, niiden avulla voidaanseurata sähkönlaatua asiakasliityntäpisteissäkeskeisten raja-arvojen ja tapahtumienosalta. Mikäli yleistasoisenseurannan perusteella ilmenee selvitystarpeitayhden tai useamman laatuparametrinosalta, mittarit mahdollistavatmyös yksittäisiin suureisiin liittyvienaikasarjojen tallentamisen. Nykytilanteeseenverrattuna kantaverkonsähkönlaatua voidaan siis jatkossaseurata erittäin kattavasti.Kattavasta seurannasta on hyötyämyös kantaverkkoasiakkaille, koskaliityntäpistekohtaisia raportteja sähkönlaadustavoidaan toimittaa tasapuolisestikaikille verkkoon liittyjille.Kattavan seurantajärjestelmän avullaon myös mahdollista täsmentää tarkempiensähkönlaatumittausten tarvettaesimerkiksi sähkönlaadun analysointiintarkoitetun järjestelmän laajentamisenkautta.Energiamittareiden antamaan sähkönlaatutietoonperustuva seurantajaraportointijärjestelmä muodostaayhdessä varsinaisten laatumittareidenkanssa kokonaisuuden, joka mahdollistaakantaverkon sähkönlaadun kattavanseurannan ja tarvittaessa tarkananalysoinnin Suomen voimajärjestelmässälähivuosina tapahtuvien merkittävienmuutosten aikana.FINGRID 1/2011 | 26* Näistä ns. GIC-virroista on kerrottu artikkelissa ”Kantaverkko kestää geomagneettiset myrskyt”Fingrid-lehden numerossa 2/2010.

Kantaverkkopalvelun uutta sopimuskauttavalmistellaan tiiviistiKantaverkkopalvelun sopimusehtojen ja hinnoittelujärjestelmänpäivittämisessä uutta sopimuskautta varten on Fingridissämenossa tiivis työvaihe. nykyinen nelivuotinen sopimuskausipäättyy vuoden lopussa.Teksti: Petri Parviainen Kuva: ScanStockPhotoOsana valmistelutyötä Fin gridon tarkastellut useita erilaisiatariffirakenteita. Selvitystenperusteella nykyinenenergiaperusteinen, kaikille liittyjilleyhtäläisesti sovellettava tariffirakenneosoittautui selkeästi vaihtoehdoistatoimivimmaksi ja oikeudenmukaisimmaksi.Tariffiin kuuluneella liityntäpistemaksullaei kuitenkaan ole ollut toivottuaohjaavaa vaikutusta, joten siitä luovutaanseuraavalla sopimuskaudella.Suunnitteilla on sen sijaan erillisen,uusia liityntöjä koskevan liittymismaksunkäyttöönotto vuoden 2012 alustalukien.Fingridin hallituksen viime joulukuisenpäätöksen mukaan seuraavallasopimuskaudella noudatetaan pääosinnykyisen kaltaista energiapohjaista tariffirakennetta.Jatkossa tariffin yksikköhinnatmääritetään vuosittain alkusyksystäseuraavalle kalenterivuodelle.Hallitus vahvistaa uudet yksikköhinnatvuodelle 2012 alkusyksystä 2011.Tariffitasoon on odotettavissa merkittäväkorotus. Tärkeimmät syyt korotukseenovat Fingridin mittava investointiohjelmasekä kasvaneet häviösähkö-ja voimajärjestelmän reservikustannukset.Alustava kantaverkkomääritelmävalmis kevään aikanaFingrid on jo pitkään käynyt asiakkaidensaja viranomaisten kanssa keskustelua,jonka tavoitteena on saavuttaatoimialan sisäinen yhteisymmärryskantaverkon määritelmästä, Fingridinvastuista ja velvoitteista sekä viimekädessä yksityiskohtaisista rajausmuutoksista.Työ- ja elinkeinoministeriönasettama työryhmä käsitteli asiaaosana selvitystään, joka koskee EU:nuuden sisämarkkinadirektiivin (kolmannenenergiapaketin) implementointiavuoden 2011 päivitettävään Suomensähkömarkkinalakiin. Selvityksenvalmistuminen on vienyt odotettuakauemmin, eikä Fingrid voinut esitelläsuunnitelmaansa ilmoitetun aikataulunmukaisesti vuoden 2010 loppuunmennessä.Fingrid pyrkii julkaisemaan alustavan,esillä olleisiin kantaverkon rajausperiaatteisiinnojautuvan, yksityiskohtaisenkantaverkkomäärittelyn keväänaikana. Kun uusi sähkömarkkinalakiastuu voimaan, voidaan tehdä tarvittavatmuutokset ja vahvistaa kantaverkonmääritelmä.Mikäli kantaverkon määrittely edellyttääverkon omistusjärjestelyjä, nekäynnistetään asianomaisten tahojenkanssa mahdollisimman nopeastiniin, että tarvittavat verkkokaupat taivastaavat järjestelyt on tehty ennen uudenkantaverkkosopimuskauden alkamista.Vaihtoehtona verkkokaupoille selvitetääntapauskohtaisesti liityntäverkkomallinsoveltuvuutta. Siinä verkonomistus jää Fingridille, mutta kantaverkkopalvelumaksujenlisäksi kyseisenverkon pääoma- ja ylläpitokustannuksetperitään liittyjältä liityntäverkkomaksuna.Määritetyn kantaverkonulkopuolelle jäävien verkonosien kustannuksetkohdistuisivat näin kyseisenliityntäverkon tarvitsijoille, eikä niitärahoitettaisi kantaverkkotuloin. Tätäperiaatetta on suunniteltu sovellettavaksilähinnä uusiutuvan sähköntuotannonverkkoliityntöihinsilloin, kun liittyjiä on useita.Liityntäverkkomaksunperiaatteet täsmentyvätsamanaikaisestiFingridinalustavan kantaverkkomäärittelynkanssasyksyllä 2011.Yhteistyötä javuoropuheluatarvitaanSekä liityntämaksunettä kantaverkonrajaus- jaliityntäverkkoperiaatteidenonnistunuttoteutus ja käyttöönottoedellyttävät hyvää yhteistyötäja aktiivista vuoropuheluaasiakkaiden, Energiamarkkinavirastonja Fingridin kesken. Muutosten tavoitteenaon varmistaa asiakkaiden tasapuolinenkohtelu, mahdollistaa tarvittavieninvestointien toteuttaminensekä ylläpitää korkea käyttövarmuusja kansainvälisesti verraten edullisetsiirtomaksut. Keskustelut jatkuvat kevään,kesän ja alkusyksyn aikana.FINGRID 1/2011 | 27

FINGRID 1/2011 | 28Neuvokassopeutuja

KiiKaRiSSaKettu on yksi eläinsatujemmesuosituimmista hahmoista.Se on viekas ja ovela, ainavalmiina huijaamaan itselleenmakupalan tai muita etuuksia. Sepitää pilkkanaan niin väkivahvaa karhuakuin viisasta korppiakin, ja vetää seusein pitemmän korren myös mitellessäännokkeluuttaan ihmisen kanssa.Repolaiseen kiteytyy vanha suomalainensanonta: Ei se ole tyhmä, joka huijaa,vaan se, jota huijataan.Jonkinlaiseksi elämänviisaudeksitarkoitetun sanonnan moraalista voidaanolla monta mieltä, mutta luonnossaei tunneta moraalia. Neuvokkaatja sopeutumiskykyiset pärjäävät,varsinkin tässä nopeasti muuttuvassamaailmassa. Kettu on juuri tällainen.Se on hyvää vauhtia levittäytymässäjopa kaupunkien keskustoihin,eikä nakkikioskin liepeillä aamuyöstähiiviskelevä repolainen ole välttämättäpitkäksi venyneen ravintolaillan aiheuttamaharhanäky.Kettu on todellinen selviytyjä, opportunisti,joka tarttuu jokaiseen tarjottuuntilaisuuteen ja sopeutuu mitä moninaisimpiinelintapoihin. Se on koiraeläimiinkuuluva peto ja saalistaa päätöikseenmyyriä. Ruokalista on kuitenkinpaljon monipuolisempi; sille kuuluvatniin linnut, sammakot ja matelijatkuin suuret hyönteiset, marjat sekäerilainen ylijäämä, jota meiltä ihmisiltäjää. Helppo ravinto se kettua kaupunkeihinkinhoukuttelee.Mutta mennäänpä takaisin kansansatuihin.Nehän ovat opettavaisia tarinoita,joissa eläimet ovat erilaisineluonteenpiirteineen ikään kuin ihmistenkorvikkeita. Kettua katsellessahuomaa nopeasti, mistä se on piirteensäsaanut. Veijari kulkee pellonreunaarentona ja huolta vailla, mutta tarkkaileekoko ajan valppaasti ympäristöään.Jotain epäilyttävää havaitessaan se pysähtyykuin naulittuna, kuuntelee pääkallellaan, muttei jahkaile päätöksensäkanssa. Aavistaessaan pienimmänkinvaaran se pakenee, mutta pysähtyyjo metsän reunassa katsomaan taakseen.On uudelleenarvioinnin paikka.Varmuus on aina parasta, mutta turhaanei kannata pakoon laukkoa.Muutaman kerran olen ollut tilanteessa,jossa repolainen on hairahtunutaivan viereeni, ennen kuin on huomannutmitään. Jos se ei saa vainua ja itseistuu vaiti ja hievahtamatta, se ei kykenehahmottamaan ihmistä. Se puntaroitilannetta aavistamatta vaaraa, ja silloinon todella vaikea välttää inhimillistämistä.Uteliaasti katsovissa silmissäon älykästä harkintaa, jonka selittämiseenei tahdo löytyä sanoja. Älykkyyson inhimillinen termi, eikä kettu sillätavalla älykäs ole. Mutta silmissä vilkkuukettumainen pilke, katse ei ole vähäisimmässäkäänmäärin tyhjä.Kettu on todellinenselviytyjä, opportunisti, jokatarttuu jokaiseen tarjottuuntilaisuuteen ja sopeutuu mitämoninaisimpiin elintapoihin.Me yritämme mitata ja luokitella,asettaa kaiken jollekin akselille, jossaasiat olisivat verrannollisia keskenään.Tämä tapahtuu inhimillisten mittareidenmukaan ja tekee suurta vääryyttämuille eläimille. Vain joitakin vuosikymmeniäsitten jopa nisäkkäitä pidettiinjonkinlaisina vaistojen varassatoimivina automaatteina. Nyt toki tiedämmeparemmin, ja työkseni eläimiätarkkailevana näen jatkuvasti, miten rikastaja vivahteikasta niiden elämä onja miten hyvin ne esimerkiksi viestivätkeskenään, vaikkei niillä kieltä olekaan.Kettu on kettu, ja siinä hommassase on todellinen mestari.Vuosikymmenten ajan ainoa hyvä kettuoli seinällä muokkausta odottava turkki.Siitä maksettiin hyvin, ja metsästyspaineoli sen mukainen. Vaino kouliketuista arkoja ja varovaisia, eivätkäne ole menettäneet näitä piirteitä vieläkään.Cityketut ovat asia erikseen, neovat ylittäneet rajan ja tajunneet kaupunkilaisetvaarattomiksi. Mutta maaseudullakettua metsästetään edelleen,ja sen käytöstä leimaa suuri epäluulo.Se viihtyy kulttuurimaisemassa,kohtaa väistämättä ihmisiä, kulkee yöjalassapihoilla ja jahtaa rottia karjasuojienlipeillä, mutta antautuu lähikontaktiinvasta todettuaan naapurinsakaikin puolin luotettaviksi. Yleensätämä tapahtuu nuoruusiällä, sillä kettuunvoi soveltaa mainiosti toistakinsanontaa: Vanhalle ketulle ei voi opettaauusia temppuja. Se tietää ihmistenmetkut ja pitää meihin sopivaksi katsomaansaetäisyyttä.Lehtemme kolumnisti Heikki Willamo on karjalohjalainen valokuvaaja,kirjailija ja toimittaja. Hän on julkaissut useita luontokirjojaniin lapsille kuin aikuisille; viimeisimpiä teoksia ovat Hirvenklaani (Otava 2005), Pyhät kuvat kalliossa (yhdessä Timo Miettisenkanssa, Otava 2007), Huuhkajavuorella (yhdessä Leo Vuorisenkanssa, Maahenki 2008) ja Viimeiset vieraat - elämää autiotaloissa (yhdessäKai Fagerströmin ja Risto Rasan kanssa, Maahenki 2010). Heikki Willamonerityisiä kiinnostuksen kohteita ovat eteläsuomalainen metsäluonto, pohjoinenkalliotaide ja eläimiin liittyvät myytit.FINGRID 1/2011 | 29

Kuva: Jari-Pekka KarhuLapin kantaverkon vahvistukset valmistuneetFingrid on saanut valmiiksi Lapin kantaverkon noin 60 miljoonan euron vahvistusprojektit.Kyseessä oli 220 kilovoltin voimajohdon rakentaminen Rovaniemen kaupunginalueelta Kittilään ja sieltä edelleen Sodankylään sekä kolmen sähköasemanrakennustyöt.Kantaverkon vahvistukset parantavat sähkön saannin varmuutta Lapin asukkailleja elinkeinoelämälle. Sähkön kulutusta lisäävät erityisesti Lapin matkailukeskustenja kaivosteollisuuden kehittäminen. Sähkön kulutus on kasvanuterityisesti Ylläksen, Levin ja Rovaniemen ympäristön alueilla.Uuden voimajohdon reitti kulkee Rovaniemen Petäjäskosken sähköasemaltaKittilän Kaukosen kautta Sodankylään Vajukosken vesivoimalaitoksella olevallesähköasemalle. Johdon pituus on yhteensä noin 240 kilometriä. Voimajohdon lisäksirakennettiin uusi sähköasema Isoniemelle ja laajennettiin Valajaskosken jaVajukosken sähköasemia. Rakennusurakka kesti kaikkiaan kolmisen vuotta ja senkokonaisbudjetti oli 60 miljoonaa euroa.”Lapin kantaverkko on nyt hyvässä kunnossa, mutta kymmenen vuoden tähtäimellänämäkään vahvistukset eivät välttämättä riitä. Pohjois-Suomeen suunniteltuuusi ydinvoimala ja Perämeren alueen tuulivoimalaitokset vaikuttavat alueellisiinverkkosuunnitelmiimme. Suunnitteilla on myös kolmannen yhdysjohdon rakentaminenPohjois-Suomesta Ruotsiin vuosikymmenen lopulla”, kertoi Fingridintoimitusjohtaja Jukka Ruusunen projektin päätösjuhlatilaisuudessa Kittilässä17.2.Uusi tehoreservilakivoimaanUusi laki sähköntuotannon ja -kulutuksenvälistä tasapainoa varmistavastatehoreservistä (117/2011) tuli voimaan1.3.2011.Uuden tehoreservilain mukaisestiFingridin tehtäviin kuuluu laatiasäännöt tehoreservin käyttövalmiudenylläpidosta, käytöstä ja tarjoamisestasähkömarkkinoille sekä käyttösopimustenteko järjestelyyn kuuluvien toimijoidenkanssa.Tehoreservin hallinnointiin liittyviäFingridin tehtäviä ovat korvauksienmaksaminen järjestelyyn osallistuvillesekä kulujen kattaminen sähkönkulutukseenperustuvalla laskutuksella.Energiamarkkinavirasto määrittäätehoreservin tarpeen, järjestää hankinnankilpailutuksen, vahvistaa järjestelyynliittyvät säännöt sekä maksujenmääräytymisperusteet.Pohjoismaisen taseselvityksenharmonisointihanke eteneePohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt Energinet.dk,Fingrid, Statnett ja SvenskaKraftnät käynnistivät vuonna 2010 yhteispohjoismaisenprojektin taseselvityksiensäharmonisoinnista. Työ onedennyt raporttiin taseselvityksen periaatteista.Kyseinen projekti on yhtenä osaalueenamyös kehitettäessä yhteispohjoismaisiavähittäismarkkinoita.Projektilta valmistui viime joulukuussasuunnitelmaraportti yhteispohjoismaisestataseselvityksestä. Raporttikäsittää yhdenmukaiset taseselvityssäännötsekä taseselvityksenja tasoituslaskutuksen yhden pohjoismaisentaseselvitysyksikön kautta.Suunnitelmaraportti on lähetettySuomessa toimiville sidosryhmillekommentoitavaksi. Raportti löytyyosoitteesta http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/palvelut/tasepalvelut/nordic_balance_settlement/Työ jatkuu keväällä kommenttienanalysoinnilla ja itse taseselvityksentarkemmalla miettimisellä. Tavoitteenaon saada uusi keskitetty taseselvitysmallikäyttöön alkuvuonna 2014.Fingridille jälleen hyvä arvosanasidosryhmäkyselyssäFingrid lähetti marraskuussa sidosryhmillevuotuisen kyselyn toiminnastaan.Kysely lähetettiin kantaverkko-,tasepalvelu- ja rajasiirtoasiakkaille,sähkömarkkinatoimijoille sekä tälläkertaa myös palvelutoimittajille, viranomaisilleja järjestöalan toimijoille. Kyselyynvastasi yhteensä 120 sidosryhmienedustajaa – 59 prosenttia kyselylomakkeensaaneista.Tulokset ovat samansuuntaiset aikaisempienvuosien kanssa. Fingridintoiminta nähdään hyvin vastuullisena,ja yhtiö on vastaajien mielestäonnistunut päätehtävissään erittäinhyvin. Kaikkien vastaajien keskuudessaFingrid sai kouluarvosana-asteikollayleisarvosanaksi 8,55 ja kantaverkkoasiakkaidenkeskuudessa vielävähän paremman eli 8,64.FINGRID 1/2011 | 30

Sähkön siirtosopimuksetVenäjältä SuomeenFingrid on tehnyt sopimukset sähkönsiirrostaVenäjältä Suomeen ajalle 1.1.–30.6.2011 kahden sähköntuojan kanssa.yhteyksien kaupallinen kapasiteettion yhteensä 1 300 megawattia.Fingrid Oyj:n Venäjän-yhteyksilläsähköä tuovat jatkossa RAO NordicOy (980 MW) ja Scaent AB (320 MW).Venäjän kantaverkkoyhtiön, FederalGrid Companyn (JSC ”FGC UES”) antamanselvityksen mukaisesti venäläinensähkönmyyjä INTER RAO UES onsopinut sähköntoimituksesta VenäjältäSuomeen mainittujen yhtiöiden kanssa.Fingridin siirtosopimukset sähköntuojienkanssa on tehty kesäkuun 2011loppuun.Fingridin toimittajarekisterienkäyttöä laajennettuFingridin toimintamallissa ulkoiset palvelutoimittajatovat strategisesti keskeinenresurssi. Toimittajarekisterienavulla yhtiö varmistaa näiden resurssienriittävyyden, osaamisen, laadun jatoimintavalmiuden.Fingridissä on ollut käytössä toimittajarekisteriinvestointiurakoissa.Viime syksynä otettiin käyttöön myöstoinen toimittajarekisteri raivausurakoitsijoille.Investointipuolen rekisteri laajennettiinkoskemaan voimajohtojen ja sähköasemienkunnossapitoa sekä voimajohtojenyleissuunnittelua. Tämän vuodenuusi toimittajahaku on parhaillaanmenossa.Kuva: Juhani EskelinenVastaa kysymyksiin ja faksaa (numeroon 030 395 5196) tai lähetävastauksesi postitse 29.4.2011 mennessä. Osoite: Fingrid Oyj,PL 530, 00101 HELSINKI. Merkitse kuoreen tunnus ”Verkkovisa”.Palkinnoiksi arvomme viisi Sagaformin Suomi-tarjoilukulhoa.Voittajille ilmoitamme voitosta henkilökohtaisesti.Kysymysten vastaukset löytyvät tämän lehden jutuista.VerkkoVisaKilpailu Fingrid-lehden lukijoille1. Ensi kesänä Itämeren pohjaan laskettava Fenno-Skan 2 –merikaapeli lisää Suomen ja Ruotsin välistäsähkönsiirtokapasiteettia noin20 prosenttia40 prosenttia60 prosenttia.2. Termi volyymikytkentä liittyysähköturvallisuuteenvoimajohtojen kunnossapitoonsähkömarkkinoiden integraatioon.3. Forssan varavoimalaitos lisää valmistuttuaan Fingridinylläpitämän häiriöreservin määrää750 megawattiin1 300 megawattiin2 400 megawattiin.4. Termi vastakauppa liittyysähkönsiirron pullonkaulatilanteisiinSuomen ja Venäjän väliseen sähkökauppaansähkön johdannaiskauppaan.5. Euroopan kantaverkkoyhtiöiden järjestö ENTSO-E esittääkymmenvuotissuunnitelmassaan rakennettavaksi uusiavoimajohtoja noin10 000 kilometriä42 000 kilometriä54 000 kilometriä.6. Suomen ja Ruotsin sähkönhinnat ovat nykyisin yhteneväisetnoin60 prosenttia ajasta80 prosenttia ajasta95 prosenttia ajasta.NimiOsoitePostitoimipaikkaSähköpostiosoitePuhelinnumeroEdellisen (3/2010) Verkkovisan palkinnot ovat lähteneet seuraaville oikein vastanneille:Petteri Helisten, Kuopio; Tuomo Jokinen, Helsinki; Liisa Sormunen, Niittylahti;Matti Valli, Ilmajoki; Timo Vienanlinna, Naantali; Eero Virolainen, Riihimäki.FINGRID 1/2011 | 31

Sähkömuseo Elektrajatkaa sähköisen pelikulttuurin teemaaHämeenlinnassa sijaitsevan sähkömuseo elektran vuoden 2011 erikoisnäyttelynä jatkaahuippusuosittu sähköisen pelikulttuurin teemaa käsittelevä ”Pongista Pleikkaan!”.Museo avaa ovensa yleisölle jälleen toukokuun alusta ja onavoinna aina elokuun loppuun saakka. Museolla voivierailla myös muulloin, erikseen sovittavina ajankohtina.Perusnäyttelyssä on tarjolla runsaastisähköistymisen historiaa kaiken ikäisille vieraille.Tervetuloa tutustumaan!Pääsymaksut • lapset alle 13 v 0 € • lapset 13–17 v 1 €• opiskelijat ja eläkeläiset 2 € • aikuiset 4 € • ryhmät 2 €/henkilö erillisen varauksen mukaan (alle 13-vuotiaat 0 €)• Fingridiläiset vieraineen 0 €Museon aukioloajat• toukokuu ti–pe klo 12–16• kesä-elokuu ti–pe klo 11–18,la klo 10–17lisätietoja: info@elektra.fi, www.elektra.fipuh. arkisin tai aukioloaikoina030 395 4326 tai 0400 205 361.FINGRID OYJArkadiankatu 23 B, PL 530, 00101 Helsinki • Puhelin 030 395 5000 • Faksi 030 395 5196 • www.fingrid.fiHelsinkiPL 53000101 HelsinkiPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5196HämeenlinnaValvomotie 1113110 HämeenlinnaPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5336OuluLentokatu 290460 OulunsaloPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5711PetäjävesiSähkötie 2441900 PetäjävesiPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5524VarkausWredenkatu 278250 VarkausPuhelin 030 395 5000Faksi 030 395 5611