Esse 35/2012 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat

esse.fi
  • No tags were found...

Esse 35/2012 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.esse ❘ Espoon seurakuntasanomat ❘ Perustettu 1972 ❘ www.esse.fi ❘ Tuomiokirkko ❘ Espoonlahti ❘ Leppävaara ❘ Olari ❘ Tapiola ❘ Kauniainen30.8.2012 ❘ esse330.8.2012Me itse –yhdistys ihmisten asiallaOsallisuus, elämän mieliSormenjälkiä sydämessäVietin nuoruudessani vuoden Pohjois-Irlannissa,aikuisille kehitysvammaisille tarkoitetussatyö- ja asumisyhteisössä. Kylässä oli noin 70kehitysvammaista asukasta ja lisäksi vakituisiatyöntekijöitä sekä meitä nuoria vapaaehtoisia,kaikkiaan satakunta ihmistä. Asuminen olijärjestetty talokunnittain, laajennettujen perheidentapaan. Yhteisö oli kaikkien asukkaidenkoti ja työpaikka.Töissä käytiin, espoolaisen Rinnekodin tapaan,eri alojen työpajoissa: leipomossa, puutarhassa,kutomossa, pesulassa ja niin edelleen.Asuinkumppaneinani oli siis puuseppiä, maanviljelijöitä,leipureita ja muita ammattilaisia.Osa heistä oli varsin taitavia ammatissaan –niin sileitä lakanoita minulla ei ole sittemminollut – mutta se ei ollut arvon mitta. Tärkeääoli, että kukin osallistui kykyjensä mukaan.Minuun teki erityisen vaikutuksen se, ettäkaikilla asukkailla oli ammatti. Ammatin,työn, mukana heillä oli paikka yhteisössä.Joitakin vuosia Irlannin keikan jälkeen toiminlievästi kehitysvammaisen pojan ohjaajana työpaikallani.Puutarhatila oli aluksi mieluisa työpaikka,sillä hän piti kovasti koneista, erityisestitraktoreista. Vuosimalleista ja ominaisuuksistahän tiesi kaiken.Taidot eivät kuitenkaan riittäneet traktorinajamiseen, tai sitten meillä muilla ei olluttarpeeksi aikaa tai osaamista hänen opastamiseensa.Se oli hänelle kova paikka.Puutarha-harjoittelujakson jälkeen tämätyötoverini meni töihin kehitysvammaistenAntti KujanpääEspoon tuomiorovastiantti.kujanpaa@evl.fiSarjassa kirjoittavat Espoonja Kauniaisten seurakuntienkirkkoherrat”Työ on yksitärkeä tapaolla osayhteiskuntaa.”Seurakunnat eivät ole samanlaisiaKuntauudistus on suuria tunteitanostattanut hallituksemme kärkihanke.Kuntauudistuksen vanavedessäkulkevat seurakuntarakenteidenuudistukset, pääosin samoinperustein kuin kuntapuolella.Kun raha vähenee, pitää uudessatilanteessa luoda seurakuntientoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisetuudet rakenteet.päiväkeskukseen. Mietin kovasti, kuinka hänviihtyy siellä. Huolet hälvenivät, kun kadullatuli vastaan iloinen nuori mies. Hän oli löytänytoman paikkansa. Uusissa töissään hän olitaitava ja pystyvä, tilanteen tasalla.Minäkin opin jälleen jotakin. Ammattiatärkeämpää on se, että työstä saa tyydytyksen.Työ on yksi tärkeä tapa olla osa yhteiskuntaa.Kehitysvammaisten työllisyys ei tällä hetkellätoteudu parhaalla mahdollisella tavalla.Suomessa on kolmisen tuhatta kehitysvammaistaaikuista, jotka olisivat halukkaita ja kykeneviätavalliseen työelämään. Heistä työelämässäon kuitenkin vain joka kymmenes. Kuntienjärjestämään työ- ja päivätoimintaan osallistuunoin 14 000 henkeä.Työ on moniulotteinen kokonaisuus. Työtehtävienlisäksi pakettiin kuuluu työyhteisö jatyöstä maksettava palkka. Ei ole olemassa yhtämallia kehitysvammaisten hyvään työelämään.Tarvitaan työpajatoimintaa, erilaisia yhteisöjä,mutta myös niitä tavallisia työpaikkoja.Puutarhatilakin olisi voinut olla hyvä, tyydyttävätyöpaikka, jos tuki olisi ollut riittävän hyvää.Miksi niin harvassa työpaikassa on aikaatoimia niin, että joukossa viihtyy ja pärjäämahdollisimman moni? Monimuotoisempityöelämä rikastuttaisi meitä kaikkia.Urpu Sarlinpäätoimittajaurpu.sarlin@evl.fiEri tutkimuksissa on todettu, ettäseurakunta pärjää toiminnallisestijokseenkin omillaan, jos sen väestöpohjaon ainakin 5 000–6 000jäsentä. Ihanteellinen rakenne saavutetaan10 000–12 000 jäsenenseurakunnissa, silloin esim. työntekijöitäsamalla työalalla on useitaja työyhteisö sopivan kokoinen.Seurakuntatyön tukitoimien, kiinteistötoimenja muiden palvelujenkannalta taloudellisen yksikön tuleeolla tätä selvästi suurempi, ehkäsamaa kokoa kuin mikä on kuntapuolellakintavoite.Hei, sinä harvinaislaatuinenpoika siellä jossain. Tiesitkö jättäneesisydämeeni syvän sormenjälkesikauan sitten?Myönnän vierastaneeni sinuaja tovereitasi aluksi. En ollut saanutelää vammaisten rinnalla aiemmin,enkä osannut asettautua5joukkoon. Kohtaamisen haasteetavasivat nuoren opiskelijan silmätmonin tavoin.Et puhunut kieltäni, muttaloimme nopeasti yhteisen kielen, jolla tulimme puolin jatoisin ymmärretyiksi. Vaikka olin juuri kirjoittanut ylioppilaaksija sinä vasta nimesi, maailmamme kohtasivat enemmänkuin uskalsin ajatellakaan. Sain vierelläsi kulkemisestatuplapalkkaa. Markkoja tilille ja jälkiä sydämeen.Olin oppinut, ettei vammaisille saanut nauraa. Aluksi totisellanaamalla kaikkia hullutuksia seuratessani opin viisaammin.Opin, miten suuri ero on toiselle nauramisella jatoisen kanssa nauramisella.Sinä opetit minua toisen ihmisen kohtaamisesta.Kun en voinut turvautua sanoihin, katsoin silmiisi jaluin kasvoiltasi. Kyyneltesi hento nousu tai käsiesi hermostunutliikehdintä kertoivat riittävästi.Turvaa kaivatessasi liu’uit lähemmäksi, mikä puhui sanojasuuremmin. Sait minut nauramaan vitseilläsi, jotka välittyivätkatseilla, eleillä ja äännähdyksillä.Sinä opetit minua muiden katseen kohteena olemisesta.Muistan sinun iloisesti tervehtineen jokaista kanssakulkijaabussissa, mutta liian moni heistä katsoi kummeksuentai päänsä pois kääntäen. Miten he eivät nähneet fiksumpiakäytöstapojasi, poskillasi leikkiviä pisamia ja tarttuvaariemua?Salaa sivelit hienon rouvan turkiksen reunaa ruuhkabussissa,koska se kiehtoi pehmeydellään. Minäkin olisin tahtonuttehdä niin, mutta vain sinä uskalsit.Kanssasi opin meidän olevan enemmän samanlaisiakuin erilaisia. Et osannut kunnioittaa kaikkia jäykkiä käytössääntöjä,mikä sai minutkin kyseenalaistamaan niitä.Nypit pudonneet hiukset kenen tahansa olkapäiltä ja nauraaretkotit sydämesi kyllyydestä siltä tuntuessa.En tiedä missä olet tänään, mutta sormenjälkesi on yhä painautuneenasydämeeni. Toivon maailmassa olleen sinulleavarasti tilaa ja lempeästi suojaa kasvaa omanlaiseksi aikuiseksi.Toivon, että hienoutesi on nähty kerta toisensa jälkeen.Ehkä huomenna bussissa tervehdin nauraen kaikkiamatkustajia ja kosketan rouvan pehmeää turkkia?Kaikissa suurimmissa kaupungeissammeseurakunnat ovat muodostaneetseurakuntayhtymän. Tällöintukipalveluista vastaa seurakuntayhtymänvirasto ja hengellistä paikallistyötäjohtavat seurakunnissaankirkkoherrat. Mikäli yhtymänseurakunnat ovat riittävän samankokoisiaja riittävän suuria, yhtymämallion hyvin toimiva ratkaisu. AinakinEspoossa se toimii hyvin.Parhaiten seurakuntien rakenteidenuudistuksissa on menestytty,jos on kyetty huolehtimaan siitä, etteihengellistä työtä ja toimintaakeskitetä liiaksi, vaan että paikallisilleyhteisöille luodaan hyvät toiminnanpuitteet ja seurakunnallinenlähitoiminta. Silloin seurakuntientyöntekijät tuntevat alueensa ja alueenihmiset tuntevat ainakin joitakintyöntekijöitään. Myös edellytyksetyhteisöllisyydelle ja vapaaehtoistyölleovat hyvät, jos seurakunnan lähitoimintaon vahvaa.Kaikki seurakuntamme EspoossaMaaret KallioKirjoittaja on seksuaaliterapeutti (NACS) ja työnohjaaja.maaret.kallio@vaestoliitto.fiovat riittävän suuria hoitamaan alueensatoiminnan yhteisin pelisäännöinja silti omaleimaisesti.Viime vuosina kirkkoherrat ovatyhteistuumin pyrkineet poistamaanhäiritseviä eroja seurakuntatyönmuodoissa ja maksuissa. Myöspääkaupunkiseututasoista yhteistyötäon vahvistettu muun muassamonikielisen seurakuntatyön, oppilaitos-ja korkeakoulutyön, sairaalasielunhoidonja viestinnän kentillä.Rakenteet ovat tärkeitä ja tunteitanostattavia. Niitä tärkeämpi onkuitenkin seurakunnan hengellinentoiminta, että usko kasvaisi ja rakkauslisääntyisi.Me Itse -yhdistyksessäuskotaan siihen, että kehitysvammaisetvoivat itsevaikuttaa omaan elämäänsä.Teksti Anita JärvisaloKuva Rosa SärkkäHenrik Särkällä, 29, ja Outi Kerolla,25, on kädet täynnä tekemistä.Sen lisäksi että Särkkä toimiivapaaehtoisena kirkkoväärtinä EspoonTuomiokirkkoseurakunnassa,hän siivoaa ja tekee pieniä kiinteistönkunnostustöitä palkkatyönäänAalto-yliopistolla.Outi Kero puolestaan työskenteleeapulaisena Rinnekodin kahvilassaja on asukasaktiivi omassaohjatun asumisen yksikössäänRinnekodissa. Siellä hänen osakseenon myös langennut luottamustoimiasukasneuvoston puheenjohtajana.Muutama vuosi sittenKero myös sai yhden päärooleistakehitysvammaisten elämästäkertovassa elokuvassa Vähän kunnioitusta.”Sillä tavalla minä oikeastaanajoin muutkin kehitysvammaisetnäyttelemään ja puhumaan asioistaan”,Kero kehaisee ylpeänä.IltamatkohokohtiaTällä haavaa kaksikon mielessäpyörivät kuitenkin syyskuun kahdentenatoistajärjestettävät Me Itse-yhdistyksen iltamien järjestelytEspoon järjestöjen yhteisön talossaTapiolassa.Iltamista on ehtinyt muodostuajo perinne, joka alkoi Asumisenerilaiset tukimallit -projektin yhteydessävuonna 2008.Henrik Särkkä kertoo, että hänenvastuullaan on tilojen vuokraus,kutsuista huolehtiminen ja ylipäätäänyhdistyksen pöytäkirjojenja muiden paperien järjestyksessäpitäminen. Iltamissa hän toimii perinteisestikaraokeisäntänä.Keroa puolestaan jännittääemännöinti iltamaissa. Sen lisäksihän toimii laulun ja tanssin vetäjänä.Aiempien iltamien tunnelmaamolemmat kehuvat lämpimäksi.Uusia tuttavuuksia syntyy eikä erilaisuuttapelätä. Apuun ehätetäänisommitta hälyittä, jos vaikka ystävälleiskee epilepsiakohtaus keskenmenon. Parhaimmillaan iltamiin onosallistunut yli 70 henkeä. Yhdistyksenjäsenten lisäksi juhlaan ovat tervetulleitamuutkin kehitysvammaisetja heidän omaisensa ja tukihenkilöt.Osallistumista ja vaikuttamistaYksi iltamien vakiovieraista onHenrikin ja Outin taustatukihenkilöHelena Rytkönen. Itsekin pitkäntyöuran kehitysvammaisten parissatehnyt Rytkönen kokee vapaaehtoisenatukihenkilönä toimimisenniin palkitsevana, että jaksaa sitäoman leipätyönsä lisäksi.Me Itse -yhdistys järjestää iltamia Tapiolassa. Outi Kero ja Henrik Särkkä tanssivat viime kevään iltamissaitämaisen tanssin rytmiin.”Se, mitä tarvitaan,on avaraa sydäntä,rohkeutta kohdatahaasteita, hyviäkommunikaatiotaitojaja positiivista ajatteluaja asennetta.”Mukaan Me Itse -yhdistyksentaustatukihenkilöksi Rytkönenlähti jo yhdistyksen alkumetreiltäkymmenen vuotta sitten.”Tuolloin kehitysvammatyössätajuttiin, miten paljon kehitysvammaisetvoivat tehdä itse ja ettähe voivat oppia pitämään puoliaantässä yhteiskunnassa”, Rytkönenkertoo.Uusi valtakunnallinen yhdistysperustettiin potilasjärjestönä toimivanKehitysvammaisten tukiliitonalle. Nyt Espoon alajaostossa on jokuutisenkymmentä jäsentä.”Ihan alussa tutustuimme toisiimmeja pyysimme eri alojen ihmisiäpuhumaan iltoihimme asioista,jotka kiinnostivat jäseniä. Vierainammeon muun muassa olluthammashoitaja, seksuaaliterapeutti,STT:n uutispäällikkö ja sukeltajia.Olemme myös vierailleet eduskunnassaja Presidentinlinnassa.Yhdessä on myös opeteltu kokouskäytäntöjäja pidetty yhteyttä poliittisiinpäättäjiin, kun on syntynythätä jostakin asiasta.”Pitkään on suunniteltu esimerkiksikiusaamisen ehkäisy -ohjelmanlaatimista.”Yhdessä juteltiin ja jaettiinomia kokemuksiamme, sitä kaikkeamietti vielä kotonakin”, Kerokertoo.TilaustatukihenkilöilleIlmapiiriä yhdistyksessä ja omaatyötään vapaaehtoisena tukihenkilönäRytkönen kuvaa voimaannuttavaksi.Me ItseselkosanoinMe Itse Espoo on perustettuvuonna 1999. Se on espoolaistenkehitysvammaisten ihmistenedunvalvontajärjestö. Me ItseEspoo on valtakunnallisenMe Itse ry:n jäsen.Toimimme myös aktiivisestiEspoon Kehitysvammatuki ry:nkanssa. Toiminnan tarkoituksenaon, että me vammaiset ihmisetitse puhumme ja opimmepuhumaan omasta puolestammeja toimimme niiden asioidenpuolesta, jotka koemme tärkeiksi.Yhdistyksessä opimmepuolustamaan oikeuksiamme.Me Itse Espoon aktiiviset jäsenetkokoontuvat noin kerrankuukaudessa. Kokouksissakäytämme KehitysvammaistenTukiliiton valmistamaa selkomateriaaliaelämänhallinnan erialueilta.Kokousten teemat valikoituvatjäsenten ideoiden, mielenkiinnonja ajankohtaisuuden mukaan.Teemme myös yhteistyötäKehitysvammaisten Palvelusäätiönasumisprojektin kanssa.Me Itse Espoo saa taloudellistaavustusta valtakunnalliseltayhdistykseltä. Myös EspoonKehitysvammatuki ry tukee toimintaamme.Teemme yhteistyötä muidenpääkaupunkiseudun alueen MeItse alajaostojen kanssa, seurakunnankehitysvammatyöntekijänkanssa sekä alan palveluntuottajienkanssa. Tarjoammeasiantuntija-apua kehitysvammaistenihmisten hyvänelämän tarpeiden toteuttamisestaja kerromme Me Itse -toiminnastaerilaisissa tilaisuuksissa.Lisätietoja http://www.saunalahti.fi/ekt/meitse.htmtai tapani.sarkka@gmail.com.Tekstin tekivät tiedottaja HenkkaSärkkä ja taustatyöntekijä StiinaKrogerus-Jalkanen.”Tämä tuo paljon uusia kokemuksiaja uusia ystäviä, ja paljonnaurua yhdessä!”Helena Rytkönen kertoo, ettäuusille tukihenkilöille on kysyntää.Käytännössä työ on kokouksissaavustamista, taksien tilaamista,auttamista pöytäkirjojen laatimisessatai puheen tulkkausta.”Se, mitä tarvitaan, on avaraa sydäntä,rohkeutta kohdata haasteita,hyviä kommunikaatiotaitoja ja positiivistaajattelua ja asennetta: ettäkaikki onnistuu, kun vain mietimmemiten se toteutetaan”, hänsummaa.


4 esse ❘ 30.8.2012 Uutiset esse.toimitus@kotimaa.fiLUKIJOILTA esse.lukijoilta@kotimaa.fi30.8.2012 ❘ esse 5Ylimääräisetomenat kiertoonHelsingin seudun ympäristöpalvelutHSY opastaa, ettäjos sadosta jää runsaasti ylikäyttökelvottomia omenoita,ne voi viedä Sortti-asemilletai Munkinmäen jäteasemallepuutarhajätteen hinnalla.Omenat täytyy lajitella erilleenmuusta puutarhajätteestä.Omenat voi kompostoidaomassa kompostorissakin.Jäteastioihin niitä saa laittaavain pienissä erissä. Omenatovat painavia, ja kuljettajasiirtää jäteastioita käsivoimin.Käyttökelpoisia ylimääräisiäomenoita kannattaa tarjotatutuille, ja niistä voi ilmoittaamyös Facebookin Stadinomenapörssissä.Nuorisovaltuutoajaa nuorisokahvila-asiaaEspoon nuorisovaltuusto esittäänuoriso- tai nettikahvilanperustamista Espoon keskukseen.Nuorisovaltuuston mukaanpoliisille tehdään toistakymmentävalitusta viikossa nuorista,jotka maleksivat paikallisenruokakaupan edustalla.Syyksi arvellaan sitä, ettänuorilla ei ole paikkaa, missähe viettäisivät aikaansa. Nuorisovaltuutetutmuistuttavat,että Suvelan nuorisotila ontarkoitettu vain alle 17-vuotiaille.Mahdollisen uuden kahvilanhe suuntaisivat yli15-vuotiaille nuorille.Kirkontoimikuntiinvalittiin jäsenetKirkkohallituksen täysistuntoon valinnut jäsenet eri toimikuntiin.Valinnat ovat voimassakevääseen 2016 asti.Valittujen joukossa onmyös Espoossa työtä tekeviätai asuvia. Espoonlahden seurakunnankirkkoherra JouniTurtiainen valittiin evankelioimistyöntoimikunnan jäseneksi.Diakonian ja sielunhoidontoimikunnassa ovat jäseninäEspoon hiippakuntasihteerinäaloittava Anne Kostiainen sekäespoolainen professori AnneBirgitta Pessi.Espoossa asuva Kirkon UlkomaanavuntoiminnanjohtajaAntti Pentikäinen on mukanaYhteisvastuukeräyksen keräystoimikunnassa.Myös kirkon kasvatuksenja perheasiain toimikuntaanvalittu asiantuntijalääkäri RaisaCacciatore on asunut Espoossauseita vuosia.Ei Helsingin osaksi• Puolueiden Espoon kunnallisjärjestöttorjuvat pääkaupunkiseudunkuntienyhdistämisen. Kuntavaaleissapienet ryhmät aikovathaastaa nykyisen päätöksentekokulttuurin.Espoolaiset puolueidenkunnallisjärjestöt julkistavatnäinä viikkoina kuntavaaliohjelmiaan,viimeistelevätehdokasasetteluaan jahakevat askelmerkkejä syksynvaalitaisteluun.Pääkaupunkiseudunkuntien yhdistyminen nouseevaalidebattien teemaksikuntauudistuksen myötä.Espoolainen puolueväki tyrmääyhdistymisen Helsinkiinyksimielisesti.Suurkuntaa pidetään tarpeettomana,kalliina ja lähipalveluillehaitallisena, eikäsen uskota tuovan espoolaisillelisäetuja. Helsingin kalliillebyrokratialle ei pidä hakeamaksajia lähikunnista.Yhtä yksituumaisestikannatetaan pääkaupunkiseuduntiivistä yhteistyötä.Yhteistä päätöksentekoa kaivataanmuun muassa kaavoitukseen,liikenteeseen, asuntopolitiikkaanja erikoissairaanhoitoon.Kokoomuskutsuu tulevaisuuden malliametropolihallinnoksi, Sdpseutuhallinnoksi ja vihreätsekä vasemmisto seutuvaltuustoksi.Esse kysyi puolueiden kunnallisjärjestöiltäniiden keskeisiävaaliteemoja.Espoon Kokoomuksenvaaliohjelman kärkiä ovatlaadukkaat ja joustavat lähipalvelut,hyvä ikääntyminensekä päivähoidon ja kaikenikäistenkaupunkilaistenopetuksen parantaminen.Kokoomus haluaa myös parantaakaupungin kilpailukykyäsekä synnyttää uusiatyöpaikkoja, yrityksiä jakaupallisia ideoita.Espoon Demarit nostaaLänsiväylä yhdistää Espoon ja Helsingin. Kuntaliitos ei saa espoolaisten puolueiden tukea.esiin lasten ja nuorten syrjäytymisenestämisen ja resurssienvaraamisen voimakkaastikasvavalle vanhusväestölle.Demarit ajavatmyös kaikille maksuttomiaterveydenhuollon peruspalveluja.Sekä Vihreiden että VasemmistonEspoo on tiivis.Kumpikin puolue nostaa yhdeksipääteemaksi toimivanSeppo Sirkkaja kohtuuhintaisen julkisenliikenteen. Molemmat pitävättärkeänä, että kaupunkituottaa nykyistä enemmänpalveluja itse.Vihreät korostavat lähimetsistä,saaristosta ja uhanalaisistaeläimistä huolehtimista.Vasemmisto nostaaesiin asukkaiden osallistumis-ja vaikuttamismahdollisuudet.Rodeo/Tero SivulaAnna-Maija Raittilaon kuollut• Kirjailija, runoilija, virsirunoilijaAnna-Maija Raittilakuoli lauantaina Helsingissä,missä hän asui viimeisetvuotensa. Pitkään sairastanutRaittila oli kuollessaan84-vuotias.Raittila oli koulutukseltaanteologi ja toimi aluksiuskonnonopettajana. Hänteki pitkän uran kirjailijana,kääntäjänä ja virsirunoilijana.Raittila oli myös mukanatuomassa Suomeen hiljaisuudenliikettä.Raittila työskenteli nykyisenvirsikirjan virsikirjakomiteassa1973–1984. Virsikirjassaon useita hänen kirjoittamiaan,kääntämiään jauudistamiaan virsiä.Raittila oli Helsinginyliopiston kunniatohtori(1980), ja hänet oli palkittukirkon Mikael Agricolanristillä vuonna 2007. Valtionkääntäjäpalkinnon hän saivuonna 1971. Kirjailija-runoilijaRaittilan kuolemastakertoi uutissivusto kotimaa24.fiEssen numerossa 30 kerrottiinkeskiaukeamalla,kuinka Raittila vieraili ensimmäistäkertaa RanskanTaizén ekumeenisessa yhteisössäreilut neljäkymmentäKeskustan Espoo on hyvinvoiva,vahva ja itsenäinen.Taloudenpidossa on noudatettava”ehdotonta kohtuutta”,eikä menokuri saa lipsua.Tuottavuusohjelmaa onjatkettava lähipalvelujen turvaamiseksi.Kaupunkia onrakennettava niin, että myöserilaiset yksityiset palvelutlöytyvät läheltä.Ruotsalaiselle kansanpuolueelle(RKP) tärkeitäovat vanhusten asiat, koulutja koulutus, liikenne jajoukkoliikenne sekä kasvavapäivähoidon tarve. Näitäasioita valvotaan erityisestiruotsinkielisten asukkaidennäkökulmasta. Myös kasvavatsosiaaliset erot ja maahanmuuttajienintegroiminenyhteiskuntaan vaativatpaneutumista. Yritys on yhteiskunnantukipilari.Espoon Kristillisdemokraatitilmoittautuvat vastavoimaksinuorten kasvamistavahingoittavalle arvotyhjiöllesekä ”suurten puolueidenajamalle” palvelujenkeskittämiselle suuriin keskuksiin.Muutosta KD lupaamyös siihen, että Espoossaon ”talouden ylijäämä ja palvelujenalijäämä”. Nuortensyrjäytymiseen puolue tarttuisiparantamalla heikostihoidettua oppilashuoltoa.Köyhien asialla ry. haluaaluoda Espoon, jossa päätöksentekoon niin läpinäkyvää,että asukkaat pystyvätosallistumaan siihen. Monetrakennushankkeet onpuolueen mukaan päätetty”pöydän alta” ja tuotu valtuustoonvain siunattavaksi.Köyhien asialla ry. tarttuisikonkreettisilla toimilla terveyspalvelujenparantamiseenja ennaltaehkäiseväänpäihdetyöhön.Espoon Perussuomalaiseteivät vastanneet Essen kysymykseenvaaliteemoistaan.Viime lauantaina julkistetunvaaliohjelman otsikkonaon ”Espoo kuntoon!” Perussuomalaistenvaalikärkiäovat muun muassa maahanmuuttopolitiikka,terveys,työ ja vanhuspalvelut.Espoon Sitoutumattomienvalmistautuminen vaaleihinon vielä alkuvaiheessa.Taneli KylätaskuTUOMIOKIRKKOvuotta sitten. Hän innostuisen jälkeen suomentamaanlukuisia Taizén lauluja jaMielipideHyvät mielipidekirjoittajat! Essen Lukijoilta-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiäpitkiä mielipidekirjoituksia. Esse, Lukijoilta, PL 200, 02771 Espoo. esse.lukijoilta@kotimaa.fi.Keskustelua myös netissä www.esse.fi > keskustelu. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejätarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.Konfirmaatioiden alkamisajoistaRinnekappeli täyttää 40 vuotta• Kehitysvammatyötä tekevänRinnekoti-Säätiön toimipisteessäEspoon Lakistossaon toiminut neljäkymmentävuotta kappeli. Vuonna 1972käyttöön vihityllä Rinnekappelillapidetään säännöllisestijumalanpalveluksia, ja niihinosallistuu säätiön asunnoissaasuvia ja henkilökuntaa.Kappelilla järjestetäänmyös kirkollisia toimituksia,kuten hautaan siunaamisiasekä kaste- ja hääjuhlia. SamoinRinnekodin koulun väkikokoontuu kappelille koulukirkkoihin.Jumalanpalveluksia pitävätvuorollaan Espoon, Helsinginja Vantaan eri seurakuntienpapit ja kanttorit.Rinnekodin pappi TarjaMikkola Espoon seurakuntayhtymästätietää, että säätiöitse toivoi aikanaan kappelinrakentamista.”Muualle suuntautuvatkirkkoretket kuljetuksineenovat ponnistus, jota ei voidatäältä kovin usein järjestää”,Mikkola sanoo.Hänen mukaansa Rinnekodinsaleissa pidettiinjumalanpalveluksia jo ennenkappelin valmistumista– erilliset alttarikaiteetkinovat tallessa.40-vuotiaan Rinnekappelinhistoriaan voi tutustuakappelille pystytettävässävalokuvanäyttelyssä kehitysvammaistenvaltakunnallistenkulttuuripäivien yhteydessä,jotka järjestetäänsyyskuun alussa Lakistossa.Päivillä pidetään myös jumalanpalvelusjuhlateltassa.Solmujaparisuhteessa?kiertokirjeitä. Raittila levittitäällä kotimaassa Taizé-yhteisönajatuksia ja sai monetmuutkin suomalaiset kiinnostumaan.-kurssiRaittila tunnettiin ihmisenä,joka ei säästellyt vaivo-pareille, jotka haluavat Rinnekappelin pysähtyä jumalanpal-Vaikeassa tilanteessa Mikkola oleville pyrkii puhumaanjaan. Hän ryhtyi konkreettisiintoimiin, jos tiesi jonkun Kalajärven kappeli, keäsanaisesti. Ruskaniitty 3: 19.9. Raamatunker-tarkastelemaan suhdettaan.veluksissa ja hartauksissa sel-olevan hädässä.ja 26.9. klo 17.15–19.30; tomuksissa sekä la 6.10., hän käyttää havaintomateriaalia.OhjaajinaEssen kesäinen juttu on 13.10. ja 20.10. klo 8.45–16.edelleen luettavissa osoitteessawww.esse.fi.tellä Mariaa ja laittaa päälleperhetyönojaajat Kirsi Kanerva ”Saatan ja Outi esimerkiksi Wenell. näy-Hinta 150 €/pari, sis. materiaalin, iltakahvit jalounaan lauantaisin. Ilm. ja tied. Kirsi Kanervap. (09) 8050 3583, 050 roolivaatteen. 511 0165, Jos taas puhutaanleivästä, otan mukaankirsi.kanerva@evl.fi.leivän.”Kiitos Arja Karlssonillemielipiteestä Essessä, jokailmestyi 16.8. Kirjoituksessaanhän pohti konfirmaatioidenalkamiskellonaikoja.Perinteinen paikka konfirmaatiolleon seurakunnanyhteinen messu sunnuntainakello 10. Espoossarippikoululaisia on yli 2 500vuodessa ja rippikouluryhmiänoin sata. Erillisiä konfirmaatiomessujatäytyy siisjärjestää päämessujen lisäksi.Konfirmaatiot sijoittuvatpääasiassa kesän jasyksyn viikonloppuihin sopusoinnussamuun kirkoissajärjestettävän toiminnankanssa.Konfirmaatioita järjestetäänsiis jo nyt erilaisiin kellonaikoihin.Konfirmaatioidenajankohdat kerrotaankunkin ryhmän tiedoissa joilmoittautumisvaiheessa.Marko Autiovs. yhteisen seurakuntatyönpäällikköEspoon seurakuntayhtymämarko.autio@evl.fi• TOINEN RUUTURinnekappelin jumalanpalveluksissa pyritään havainnollisuuteen ja konkreettisuuteen, jotta seurakunta pystyy seuraamaantilaisuuksien kulkua.Asukkaat ovat itsekinmonena vuonna valmistaneetRinnekodin näytelmäkerhossaohjaajien ja papinkanssa joulun ja pääsiäisentapahtumiin liittyviä esityksiä.Myös Espoon seurakuntienvammaistyö täyttää neljä-TUOMIOKIRKKOponejaSyysMatin MarkkinatEspoon tuomiokirkonmäellä la–su 15.–16.9.wanhan ajan tunnelmaahiukopalaakanojauniikkeja käsitöitähali- ja vetokoiriawww.syysmatinmarkkinat.kymmentä vuotta.”Kirkolla on annettavanaanhengellistä sisältöä,jota kehitysvammatyötä tekevänverkoston muut osallistujateivät tarjoa. Tarvitsemmetietenkin koko yhteistyöverkostoa”,sanoodiakoni Eeva Pirinen jokaon tehnyt kehitysvammatyötäsen alusta lähtien.Pirinen on jäämässäeläkkeelle elokuun lopussa,mutta hänelle valitaanseuraaja.Mikkola ja Pirinen ovatyhdessä pitäneet syvästi kehitysvammaisillerippikouluja.Molemmat ovat huomanneet,että sanallinenperinnemessuTuomas-messuSirpa Päivinenilmaisu ei ole välttämättätärkein asia kristinuskossa.”Hiljaisuus, kynttilät,musiikki, kosketus ja läsnäoloovat keinoja, joilla uskonasioitavoidaan konkreettisestivälittää kehitysvammaisille”,Pirinen sanoo.Noora Melaanvuo...ja paljon muuta.taneli.kylatasku@kotimaa.fiTule maTkalle halkiRaamaTun 21.–23.9Koko Raamattu läpi perjantaistasunnuntaihin – pähkähullu ideavai uusien oivallusten pysäkki?Tämä viikonloppu on sinulle,joka haluat ymmärtää paremminitseäsi ja elämää. Matkaoppainatoiminnanjohtaja, TT TimoJunkkaala, TT Eero Junkkaala jaopistopastori Erkki Jokinen. Raamattuopistollaon mahdollisuusmajoittua ja ruokailla. Lisätiedotwww.matkahalkiraamatun.fi.ilmoittautumiset 14.9. mennessäp. 09 5123 910 tai info@sro.fi.Suomen Raamattuopisto,Helsingintie 10, 02700 Kauniaineneero Junkkaala Timo Junkkaala erkki JokinenRakkaammeToini LINDROOSos. Ronkainens. 28.6.1930k. 25.6.2012Sinua kaivatenMaarit ja RabbeTony ja PiiaSeidiAnne ja HenrikIsa ja HannaMikael ja AnuNico ja Tommysisaruksetmuut sukulaiset ja ystävätKauniit muistoteivät koskaan kuole,eivätkä milloinkaan jätä yksin.Siunaus toimitettu hiljaisuudessalähimmäisten läsnä ollessa.Kiitos osanotosta.


6 esse ❘ 30.8.2012 tavataan esse.tavataan@kotimaa.fi30.8.2012 ❘ esse 7SATO SenioriKoti®Vapaita vuokra-asuntojaHelsinkiSATO Vuokraus ja myyntiPuh. 0201 344 344, Mikonkatu 7, 00100 HelsinkiAvoinna ma-pe klo 8-20, la klo 10-16Tervetuloa!Etsitkökotia?Mellunmäki, Korvatunturinpolku 5 3h+k/kk, 63-69 m², alk. 953 €/kkAsunnon tarve, tulot ja varallisuus ilmoitettava.Kannelmäki, Klaneettitie 10 2h+kk, 45 m², 1 008 €/kkPitäjänmäki, Kyläkirkontie 13 2h+kk, 39,5 m², alk. 895 €/kkTaka-Töölö, Stenbäckinkatu 5 1h+kk, 26 m², 760 €/kkTaka-Töölö, Välskärinkatu 4 1h+kk, 38,5-43m², alk. 960 €/kkPohjois-Haaga, Eliel Saarisen tie 10 1h+kk, 38,5 m², 995 €/kkEspooSoukka, Soukankuja 4VantaaMartinlaakso, Kivivuorentie 8sato.fi2h+k+s, 62,5 m², 924 €/kk3h+k+s, 81 m², 1 072 €/kkPuhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min,matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk.Kaikilla on isäsuhde –myös silloin,kun isä puuttuu.Syksyn antologiassaon 30 omakohtaistaisätarinaa.978-951-9140-66-7Ovh 30 €isäKertomuksia2h+kk+s, 38,5-39 m², alk. 795 €/kk3h+kk+s, 63,5-65 m², alk. 1 168 €/kkkuoleman horisonttija kirjoitusKirjailija jakirjoittajaohjaajaHeli Hulmi auttaaetsimään sanoja sille,mistä yleensä vaietaan.978-951-9140-64-3Ovh 32 €Ilmestyvät syyskuussawww.kansanvalistusseura.fi/kauppaSyys-Matin markkinoilla kirkko on konkreettisesti keskellä tapahtumia. Tuomiokirkkoseurakunnan erityisnuorisotyönohjaajaSari Vikström-Kivioja ja nuorisotyönohjaaja Hannu Kalmari olivat toteuttamassa viime vuoden markkinoita.Syys-Matin markkinoistatuli perinneSadonkorjuuajan keskiaikahenkinenmarkkinatapahtumavaltaa tuomiokirkon ympäristönsyyskuun puolivälissäjo viidettä kertaa.Teksti Elina RaunioKuva Jari-Pekka NiskanenSyys-Matin markkinat levittäytyvät15. ja 16. syyskuutaviidettä kertaa Espoonkeskukseen. Tuomiokirkonmäen,seurakuntatalon ja Lakelan kentänalueille odotetaan jälleen noinkymmentä tuhatta kävijää.Markkinoiden järjestelyt ovathyvässä vauhdissa. ProjektisihteeriOuti Hiirikoski kertoo, ettämuutamia myyntipaikkoja on vieläjäljellä.”Toivotamme niihin tervetulleiksiuudentyyppistä tuotevalikoimaakauppaavia myyjiä. Olemmetarkkoja materiaaleista – näillämarkkinoilla luonnonmateriaalit japerinteet ovat kunniassa.”Myyjiä on tulossa noin kahdeksankymmentäja tuotevalikoimissaon muun muassa käsitöitä, erilaisiapuu- ja metallituotteita, koruja,koriste-esineitä, historiapelejä,kirjoja, kukkia, keramiikkaa ja lasia.Tapahtuman onnistumisessavapaaehtoisilla on suuri merkitys.Talkooväki tekee kukin parin tunninajan monenlaisia kiinnostukseensaja taitoihinsa sopivia rakennus-,opastus-, kuljetus- ja muitatehtäviä.”Nelisenkymmentä talkoolaistaon jo ilmoittautunut. Tiistaina4. syyskuuta talkooväen kokouspidetään iltakuudelta Pitäjäntuvalla.Sitä ennen ehtii vielä mukaan”,Hiirikoski sanoo.Enkelikierrokseltakaarnalaivatelakalle˝Tapahtumanonnistumisessavapaaehtoisilla on suurimerkitys.˝Markkinoiden ohjelmassa on aiempienvuosien tapaan torikojujen,kiertävien trubaduurien, kotieläinten,ikonimaalauksen ihailun, historiaantutustumisen ja puuhapajojenlisäksi hartauksia sekä mahdollisuuslaulaa tuttuja rippikoululauluja.Tuomasmessu on lauantainakello 17 seurakuntatalolla japerinnemessu kirkossa sunnuntainakello 10.Uuttakin ohjelmaa on runsaasti.Lauantaina kello 11 alkaa lapsiperheilleenkelikierros, jossa tutustutaankirkon enkelimaalauksiin,ja muskariopettajat laulattavat enkeliaiheisialauluja.Laivanvarustajaksi pääsee kaarnalaivatelakallaseurakuntatalonpihassa. Molempina markkinapäivinäkello 12–14 paikalla on sekätarvikkeet että opastusta omanpurren valmistamiseen.UrkuMatti tarjoaa lauantainakello 15.30 alkaen puolitoistatuntisenkauniita säveliä uusilla uruilla,joita esitellään kello 15 alkaen.Lakelan kentällä Wanhat puuhattarjoaa varsinkin varhaisnuorillemahdollisuuden tehdä olkitöitäja huovuttaa.Syys-Matin markkinoilla pääseemyös kiertämään lukuisia teemallisiapolkuja. Tuttujen Kollipolunja Hautuumaakierroksen lisäksiKirkonmäen kasvit -polullavoi löytää palsamin tai pilvikirsikanja Rukoushelmipolulla pääseerauhoittumaan markkinahulinasta.Ennen olituplasti MattejaKirkonmäki on keskiajalla ollutluonteva kokoontumis- ja kaupankäyntipaikka.Syys-Matin markkinoiden perinnevirisi uudelleen vuonna2008, Espoon 550-vuotisjuhlinnanyhteydessä.Nykyään viittaukset Matinpäiväänsyyskuussa saattavat hämmentää,sillä Matin nimipäivää vietetään24. helmikuuta. Selitys löytyyhistoriasta – aiemmin Matinpäiviäoli kalenterissa kahden eriapostolin kunniaksi.Juudas Iskariotin tilalle apostoliksivalitun Mattiaksen mestauspäivä24. helmikuuta oli kansankielelläTalvi-Matti.Evankelista Matteuksen, myösEspoon tuomiokirkon nimikkopyhimyksenpäivää vietettiin syyskuun21. päivänä. Päivä on edelleensamalla kohdalla katolisessa pyhimyskalenterissa.Kansa nimitti syyskuun 21. päivääSyys-Matiksi. Hyvän sadonkorjuuajanmukaisesti päivän nimiäolivat myös Mukula-Matti taiNauris-Matti.Vuonna 1774 kalenterista poistettiinyli puolet kaikista arkipyhistä,jolloin myös Syys-Matti saiväistyä.www.syysmatinmarkkinat.fiMyyntipaikkojen tiedustelu:050 575 6488 tai outi.hiirikoski@evl.fiTalkoolaiseksi ilmoittautuminen:tarja.rae@evl.fi, p. (09) 8050 3918 taimerja.lehtisalo@evl.fi,p. (09) 8050 3525.Tapahtumatiedot lähetetään viimeistäänkymmenen päivää ennenlehden ilmestymistä osoitteeseenesse.tavataan@kotimaa.fi.Toimitus ei takaa, että kaikki lähetetyttiedot julkaistaan.• Kirkoissa soiTo 30.8. klo 13 Auroran kappelissa(Heiniemenpolku 1) yhteislauluhetki.Kanttori Lea Waaraniemi.To 30.8. klo 19 Leppävaaran kirkossa(Veräjäkallionkatu 2) Elokuunsäveliä -pianoilta. JanneOksanen, piano.To 30.8. klo 22 Espoon tuomiokirkossa(Kirkkopuisto 5) Urkuyöja Aaria -päätöskonserttiVuodenajat. Minna Pensola, viulu,Aapo Häkkinen, urut, HeidiPeltoniemi, sello, Helsingin Barokkiorkesteri.A. Vivaldi: Neljävuodenaikaa, Konsertto viululle,uruille ja sellolle C-duuri. Liput27/13 e (+ palvelumaksut) Lippupisteestä(www.lippu.fi) ja tuntiaennen ovelta.Su 2.9. klo 20 Espoon tuomiokirkossa(Kirkkopuisto 5) Suvisunnuntainiltamusiikki. HåkanWikman, urut.Ti 4.9. klo 18 Rinnekappelissa(Rinnekodintie 6) vironkielinenkonsertti. Kirsti Malmi, laulu jakitara.• NäyttelytPe 31.8. asti Tapiolan terveysasemalla(Ahertajantie 2) Suomenmaansitkeä kansa -valokuvanäyttely.Avoinna ma–pe klo8–16.Pe 31.8. asti TaidelainaamoLainassa (Piispansilta 11 S 10)Leevi Kivisaaren maalauksia Espanjastaja Italiasta. Avoinna:Ma–pe 12–18, la 11–15.30.Pe 31.8. Espoonsilta-galleriassa(Virastopiha 3) italialaisen DanielaCaratin valokuvanäyttely.Avoinna ti–pe klo 11–16 sekä la–su klo 12–15.Pe 7.9. asti Galleria Villisiassa(Soukantie 4) Tuikku Tenhovuorenakvarelliryhmän oppilastötä.Avoinna ti–to klo 12–17, pe–su12–15.Su 9.9. asti Galleria AarnissaWeeGee-talolla (Ahertajantie 5)Unelma kaupungista. Tatu Tuomisennäyttely, jossa innoittajinaovat olleet valokuvat Tapiolasta.Avoinna ti, to ja pe klo 11-18, ke11-20, la-su 11-17.Su 9.9. asti Gallen-Kallelan museossa(Gallen-Kallelantie 27)Tuohta! – Koivun nykytaivutuksia.Avoinna joka päivä klo 11–18.Yleisöopastukset ke ja su klo 13.Liput 8/7/6/4 e, alle 18v. ilmaiseksi.Leppävaaran Raittikarnevaalit 6. syyskuutaTorstaina 6. syyskuuta vietetäänLeppävaarassa jo 21.kerran Raittikarnevaaleja.25 vuotta täyttävä Leppävaara-seurajärjestää tapahtumanyhdessä Markkinaperinteentuki ry:n kanssa.Karnevaalit alkavat klo 10ja päättyvät perinteiseen ilotulitukseenklo 21Karnevaalialue ulottuuLeppävaaran rautatieasemanalikululta Läkkitorille ja ylösLeppävaaranraittia pitkinHippoksen talolle asti.Leppävaaranraitilla onmarkkinoiden lisäksi tarjollanukketeatteria, RaittiKaraokeja poniajelua.Läkkitorin lavalla on esiintyjiäjokaiseen makuun: pelinavaa kello 11 Pupulanta,13–17-vuotiaiden soittajienpop-rock-bändi. Leppävaara-seuranpuheenjohtaja ArjaSalmen avauspuheen ja Fressintarjoaman zumbatuokionjälkeen kello 13 vuorossa onlauluntekijä Ari Wahlberg kitaroineen.Orkesterit pääsevät ääneenkello 14.15, ensin Stadin Juhlaorkesteri,sitten Klovni Orkesterija vielä Broadway Orchestra.La 15.9. asti Hanasaaren ruotsalais-suomalaisenkulttuurikeskuksen(Hanasaarenranta 5) yläaulassaon Marja Eerolan vesivärimaalauksia.Avoinna klo 10–20.Su 16.9. asti Espoon kaupunginmuseoKamussa Weegeellä(Ahertajantie 5) Pohjoismainenmuotoilu tänään 2012 -näyttely.Avoinna ti, to–pe klo 11–18, ke11–20, la–su 11–17. Liput 10/8 e, alle18 v. ja yli 70 v. ilmaiseksi.Su 16.9. asti Villa Elfvikin luontotalossa(Elfvikintie 4) Saaristonkevät – valokuvia ja tietoa saaristonluonnosta. Avoinna ma–peklo 9–16 ja la–su klo 10–16.• LapsilleTo 30.8. ja pe 31.8. klo 19 kulttuurikeskuksenLouhisalissa(Kulttuuriaukio 2) TanssiteatteriGlims & Gloms: Viktor, hänenSellon kirjaston Leppävaaraviikoilla31.8.–9.9. keskustellaan,askarrellaan ja tutustutaannäyttelyihin.Maanantaina 3. syyskuutaklo 18 Arja Salmi johtaa kirjastonlavalla keskustelua AlbergastaLeppävaaraan – uunituoreenhistoriikin innoittamana.Akseli-salissa alkaa tiistaina4. syyskuuta klo 17.30 Ihmissuhdetaidot-ilta, jonka erityisaiheenaon ensivaikutelma.Keskustelevan illan aiheeseenvoi virittäytyä etukäteenLeppävaara-viikot Sellon kirjastossaLeppävaaran seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Petri Lehtisalo on takavuosina jakanut RaittikarnevaaleillaElämän leipää. Tällä kertaa seurakunta muun muassa kisailuttaa kävijöitä kaste-aiheesta.kukkonsa Max ja soittorasian arvoitus.Koko perheen tanssiteosystävyydestä ja sen vaalimisesta.Suositusikä yli 5-vuotiaille. Liput20/15/10 e Lippupisteestä kulttuurikeskukseltatai netistä www.lippu.fi.La 1.9. klo 14 Teatteri Hevosenkengässä(Juhannusmäki 2)veijarikomedia Saapasjalkakissa(yli 3-vuotiaille) sekä lastenjuhlat,joissa jäätelötarjoilu, ilmapallojaja muuta hauskaa. Liput12 e varattavissa arkisin klo8–15 09 4391 220 tai ostettavissaosoitteesta www.hevosenkenka.fi.osoitteessa http://jaanmurtajat.blogspot.com.Aulassa 20.8.–7.9. Suurpeltoasukkaan silmin –valokuvanäyttelyssäon esillä noin 30 valokuvaaneljältätoista Suurpellonasukkaalta. Näyttelyn toteuttivatLaurea-ammattikorkeakoulunsosionomiopiskelijatja opettajat yhdessä HelinäRautavaara -museon kanssaPhotoVoice -menetelmää käyttäen.Lastenmaassa arvuutellaantietokilpailussa 3.–9. syyskuuta,mitä kuvat esittävät.Lauluyhtye Viisi aloittaa acappella-esityksensä kello 18,räppäri Signmark äänitorvenaanBrandon kello 19.15 jaakustinen duo Erja Lyytinenja Davide Floreno kello 20.15.La 1.9. klo 15 ja klo 18.30 sekäsu 2.9. klo 15 kulttuurikeskuksenLouhisalissa (Kulttuuriaukio2) Tanssiteatteri Glims &Gloms: Viktor, hänen kukkonsaMax ja soittorasian arvoitus. Liput20/15/10 e Lippupisteestä kulttuurikeskukseltatai netistä www.lippu.fi.Su 2.9. klo 15 Teatteri Hevosenkengässä(Juhannusmäki 2) veijarikomediaSaapasjalkakissa(yli3-vuotiaille) Liput 8 e varattavissaarkisin klo 8–15 09 439 1220 taiostettavissa osoitteesta www.hevosenkenka.fi.Ti 4.9., ke 5.9. ja to 6.9. klo 10kulttuurikeskuksen Louhisalissa(Kulttuuriaukio 2) TanssiteatteriGlims & Gloms: Viktor, hänenkukkonsa Max ja soittorasian arvoitus.Liput 10 e Lippupisteestäkulttuurikeskukselta tai netistäTiistaina 4. syyskuuta klo 10Leppävaara-tarinoita lapsille jalauantaina 8. syyskuuta klo 11Leppävaara-tarinoita perheille.Lautapelityöpajassa maanantaina3., tiistaina 4. ja keskiviikkona5. syyskuuta klo 13–15ideoidaan ja askarrellaan Leppävaara-lautapelejä. Paikallevoi tulla vain hetkeksi tai jatkaapelin rakentelua useampanapäivänä. Työpaja sopii kaikenikäisillelapsille ja perheille.Leppävaaran seurakunnan kuva-arkistoLisätietoa tapahtumasta:www.raittikarnevaalit.fiwww.lippu.fi.• TeatteriTo 30.8. klo 19, pe 31.8. klo 19 jama 3.9. klo 19 kulttuurikeskuksenAmfilla (Kulttuuriaukio 2)Espoon työväenopiston kesäteatterikurssinoppilaat esiintyvät.Soiva esitys, kesto noin tunti, vapaapääsy.• MuutaTi 4.9. klo 14–18 Olarin asukaspuistossa(Meteorinkatu 7) Olari-tempaus.Iltapäivä täynnä ohjelmaakoko perheelle. JärjestääOlarin alueella toimivat järjestöt.Ti 4.9. klo 19 kulttuurikeskuksenAmfilla (Kulttuuriaukio 2)kaupunkitanssit, vuorossa hidasvalssi. Paritanssiopetusta ilmanennakkotaitoja, paria tai ilmoittautumista.Ke 5.9. klo 14 kulttuurikeskuksenpäälämpiössä (Kulttuuriaukio2) Keskiviikkotanssit, tanssia elävänmusiikin tahdissa. Ovimaksu3 e, Espoon sotaveteraanit ry.To 6.9. klo 18 Sellon kirjaston 2.kerroksen kulttuuritilassa (Leppävaarankatu9) Espoon kirjailijatry:n järjestämä runoilta Liike– runon keinoin.Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, elleipääsymaksua mainita. Seurakuntientapahtumat ovat sivuilla12–16.


8 esse ❘ 30.8.2012 30.8.2012 ❘ esse 9TUOMIOKIRKKOSolmujaparisuhteessa?-kurssiVaikeassa tilanteessa olevillepareille, jotka haluavat pysähtyätarkastelemaan suhdettaan.Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3: ke 19.9.ja 26.9. klo 17.15–19.30; sekä la 6.10.,13.10. ja 20.10. klo 8.45–16. Ohjaajinaperhetyönojaajat Kirsi Kanerva ja Outi Wenell.Hinta 150 €/pari, sis. materiaalin, iltakahvit jalounaan lauantaisin. Ilm. ja tied. Kirsi Kanervap. (09) 8050 3583, 050 511 0165,kirsi.kanerva@evl.fi.Terve KotiJyrki Lohi Lkv0500 425 158Tunnettu, kokenut ja ammattitaitoinenvälittäjä! Huomaavaista, kuuntelevaa palveluaperinteisin tavoin, väkevin, nykyaikaisin keinoin!Pyydä ilmainen arvio ja välitystarjous!Kuunkehrä 2 B, Espoo. jyrki.lohi@jyrkilohi.fi www.jyrkilohi.fiVälityspalkkioni on 3 % velattomasta myyntihinnasta, sisältäen Alv:n.Kotimaan matkaklubiValamon luostari 5.-7.10.2012Valamon munkkiluostarin veljestö elää hengellistä yhteisöelämää, jokapohjautuu ortodoksien askeesin perintöön. Vanhan perinteen mukaanluostarin tulee elättää itse itsensä. Nykyisin Valamon pääelinkeino onmatkailu: luostarissa käy vuosittain yli 160 000 vierailijaa, ja kaikkimatkailusta saadut tuotot käytetään suoraan luostarin ylläpitoon jakehittämiseen. Vierailleen Valamo tarjoaa elämyksiä ympäristössä, joille eilöydy vertaa muualta. Lähde Kotimaan matkaklubin kanssa viettämäänupea viikonloppu Valamossa. Matkanjohtajana Seija Kosunen.Matkaohjelma:pe 5.10.2012Klo 07.10 bussi lähtee Tapiolasta uimahallin pihasta, klo 07.30 Helsinki,Kiasman pysäkki. Menomatkalla buffet-lounas Tertin kartanossa.Saapuminen Heinävedelle ja Valamoon, majoittuminen hotelliin. Tervetulotilaisuus,opastettu kierros Valamossa sekä Valamon aarteet ja historiallinennäyttely -retki. Päivällinen noutopöydästä.la 6.10.2012Aamiainen luostarissa, jonka jälkeen lähtö retkelle Lintulan luostariin.Matkalla takaisin Valamoon poikkeamme Varistaipaleen Kanavamuseossa.Lounas Valamossa noutopöydästä. Illalla opastettu viinikierros ja viininmaistajaisetValamon viinikulttuuriin. Päivällinen noutopöydästä.su 7.10.2012Aamiainen luostarissa, osallistuminen jumalanpalvelukseen ja lähtö kotimatkalle.Buffet-lounas Kenkäverossa, ja saavumme Helsinkiin n. klo 19.30.Matkan hinta: 330 e/hlö 2hh + toimitusmaksu 10 e/tilaus, 370 e/hlö 1hh.Matkan hintaan sisältyy: bussi käytössä koko matkan ajan *majoitus 2hhhotellissa 2vrk *aamiainen luostarissa *2 x päivällinen *3x lounas*ohjelmassa mainitut retket ja opastukset *viinimaistajaisetLisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, puh. 010 2323 109TUOMIOKIRKKOponejaLeppävaaran seurakuntakutsuu KastepäiväänPappi ja kastemalja odottavatLeppävaaran kirkolla sunnuntaina14. lokakuuta kello12–19. Leppävaaran seurakuntatarjoaa matalan kynnyksen kastejuhlanniin lapsille kuin aikuisille.Kastepäivänä Leppävaaran kirkolle(Veräjäkallionkatu 2) voi tullaitse tai tuoda lapsensa kastettavaksiilman sen suurempia järjestelyjä.Kastepäivä palvelee niitä perheitä,joilla lapsi on jäänyt syystätai toisesta kastamatta tai tuoreitavanhempia, jotka haluavat järjestäävastasyntyneensä ensimmäisenjuhlan vaivatta. Myös rippikoulunkäyneet aikuiset voivat tulla Kastepäivänäkastettavaksi ja liittyäkirkkoon.Leppävaaran seurakunta huolehtiijuhlajärjestelyistä aina kastemekostakakkukahveihin. Seurakuntatarjoaa tilaisuuteen perheentoivoessa myös virsisäestyksen.Kastettavan juhlavieraat ovattervetulleita mukaan kastetilaisuuteenja kakkukahveille.”Kun kahvit on keitetty ja kakutleivottu valmiiksi, perhe voi keskittyäitse asiaan, lapseen ja kasteeseen,toteaa pastori Inkeri JuvelaLeppävaaran seurakunnasta.Mahdollisuus myösyhteiskasteeseenJuhlapäivänä kastetilaisuuksia onkirkkosalissa noin 40 minuutinvälein. Kello 18.20 on mahdollisuusmyös useamman perheen tai aikuisenyhteiseen kastetilaisuuteen.Tässä yhteistilaisuudessa muut osatovat yhteisiä, mutta jokaisen kastetapahtuu yksitellen.Kastepäivään ilmoittaudutaan1.–30. syyskuuta osoitteessawww.kasteenvuosi.fi.Kastepäivä on avoin kaikille espoolaisille.Ennen tilaisuutta tar-Laura VähäsarjaSyysMatin MarkkinatEspoon tuomiokirkonmäellä la–su 15.–16.9.wanhan ajan tunnelmaahiukopalaakanojauniikkeja käsitöitähali- ja vetokoiriawww.syysmatinmarkkinat.perinnemessuLeppävaaran seurakunta järjestää matalan kynnyksen kastejuhlan 14. lokakuuta Leppävaaran kirkolla. Seurakunta huolehtiijuhlajärjestelyistä.Elämysmarkkinat värittivät OmniaToriaTuomas-messu...ja paljon muuta.vitaan ainoastaan yksi tapaaminentai puhelinkeskustelu papinkanssa. Keskustelussa tutustutaanpuolin ja toisin ja sovitaan kastetilaisuudenkäytännöistä. Itse juhlapäivänäriittää, että saapuu paikallenoin 15 minuuttia ennen kastetta.Kastepäivä on kolmas Espoossajärjestettävä yhteiskastetilaisuus.Aiemmin Olarin seurakunnassa,Vantaan seurakunnissa sekä Tampereentuomiokirkkoseurakunnassajärjestetyt tilaisuudet ovat yllättäneetsuosiollaan.Leppävaaran seurakunnassaKastepäivä on osa kasteen teemavuotta.Laura VähäsarjaJouko KivimetsäEspoo-päivää vietettiin viime lauantainapitkin Espoota. Omniankampusalueelle Espoon keskukseenlevittäytyi Elämysmarkkinat,jossa muun muassa paikallisetyrittäjät esittelivät tuotteitaan.Mai Niemi (oik.) toi nähtäväksija myyntiin kalevalahenkisiäheimovaatteita.Markkinat pidetään myöskeskiviikkona 5. syyskuuta kello14–18 samassa paikassa. Tuolloinpaikalle odotetaan erityisesti luomuruokatuottajia.”Myyntipöydän saa maksutta,mutta myytävien tuotteidenja palvelujen tulee olla tiettyjenkriteereiden mukaisia. Näitä ovatekologisuus, eettisyys, esteettisyys,empaattisuus ja elämyksellisyys”,kertoo InnoOmnian kehittämispäällikköJouko Kivimetsä.”Neulo, virkkaa, kirjo tai kehrääKäsitöistä pitävillä on hyvätpäivät, sillä alan harrastekirjojailmestyy runsaasti.Teksti Merja RätyKuva Nina KaverinenNeulominen ja virkkaus pitävätpintansa ja sen huomaa:kesän ja syksyn kirjaluetteloissaon nopeasti laskien kymmenkuntaneulomiseen tai virkkaukseenliittyvää kirjaa. Ja kun tähänpäälle lasketaan vielä kaikkimuut käsityökirjat, on harrastajillavalinnanvaraa.Suuri osa käsityökirjoista onkäännöksiä, mutta on hienoa, ettämukana on yhä enemmän kotimaisiatekijöitä. Neulekirjojen tekijäkaartiinon noussut jo useampiblogimaailmassa tunnettu nimi,kuten Essestä tuttu kolumnisti jaElämänlankaa-blogia pitävä KristelNyberg, Ilun handu duunaa-blogin Ilona Korhonen ja MadeBy Myself -blogin Mari Muinonensekä 50 villapeikkoa -blogia pitäväSuvi Simola.Neuleitakaiken kokoisilleKaikki neulojat eivät osaa muutellaannettuja ohjeita omiin mittoihinsopiviksi. Siksi on helpotus,että kotimaisissa uusissa kirjoissaon nähty vaivaa ja sarjoitettu ohjeetuseamman kokoisille. EsimerkiksiKristel Nybergin ja JohannaKosken Pitsit puikoille -kirjassa onmonia ohjeita, joissa koot ovat välilläXS ja XXXL.Kylmässä maassa villasukatovat aina ajankohtainen juttu.Pelkästään villasukkiin keskittyviäkirjoja on parin viime vuodenMarkkinoilla on runsaasti uusia käsityökirjoja.Harrastaja voi saada niistävinkkejä ja ideoita esimerkiksi neulomiseen,huovuttamiseen, virkkaamiseentai neulomiseen.Rukeista on pyyhitty pölytVielä muutama vuosi sittenkehrääminen vaikutti puuhalta,jonka taisivat vainharvat. Nyt kehräämisestä on tullutsuosittu harrastus. Vanhat rukiton otettu uudestaan käyttööntai on ostettu ihan upouusi kehruupeli.Kun vanha käsityölaji nouseeuudestaan esiin, kirjoja ei kovinnopeasti ole tarjolla. Tällä kertaaon toisin: Tuulia Salmelan Kehrääjänkäsikirja ilmestyi tänä kesänä.”Tuulia Salmela on kääntänytMinervalle Heli Suhosen kanssauseita käsityökirjoja. Tämä yhteistyöjatkuu edelleen. Tuulia oliitse löytänyt kehruuharrastuksenjoitakin vuosia sitten ja haaveilioman kehruukirjan julkaisemisesta.Olemme ylpeitä siitä, ettämoderni suomalainen kehruukirjakutsuu nyt uusia kehrääjiä hienonharrastuksen pariin”, sanookustannuspäällikkö Soili Teittinen.Kudonnan opettaja MaikkiKaristo Tapiolan kudonta-asemaltatutkaili Kehrääjän käsikirjantuoreeltaan ja piti näkemästään.”Mainio asia, että kehruustaon ilmestynyt suomalainen kirja.Tällaisia hyviä perusteoksia tarvitaanaina. Jos nyt jotakin pientäpuutetta etsii, niin mielestäni raakavillankäsittelystä ja karstauksestaolisi voinut olla enemmänasiaa”, tuumii Karisto.Soili Teittisen mukaan harrastekirjoillaja käsillä tekemisen oppaillaon tällä hetkellä kysyntää.”Käsityökirjoilla näyttää olevanvankka ostajakuntansa, vaikkanetti on kirjojen kova haastaja.aikana ilmestynyt useita, muunmuassa Cookie A:n Suloisimmatsukat ja Sukkia. Rakkaudella,Virve Avikin Sukkakirja, MadelineWestonin Upeat kirjoneulesukatja Melissa Morgan-OakesinVarpaista varteen. Neulo 2 sukkaakerralla.Jos joku vielä ajattelee, että villasukkaon sama kuin paksu saapassukka,kannattaa vilkaista uusiakirjoja, joiden ohjeissa villasukkiatikutetaan ohuilla puikoillaohuista, hienoista langoista.Kuvia neulalla,huovuttamalla lämmintäLieneekö puheilla ja kirjoituksillahidastamisesta vaikutuksensa siihen,että myös kirjontakirjoja ontaas alkanut ilmestyä enemmän.Kirjominenhan ei ole kovin joutuisalaji.Viime vuoden puolella ilmestyiMerja Hollin Vohvelikirjonta. Tartuinkirjaan epäillen, sillä muistoniensimmäisen luokan käsityötunneistaovat sen verran kitkeriä,etten ole vohvelikankaalle kirjonutvuosikymmeniin. Kun Hollinkirjaa katselee, ei vohvelikirjontaoikeastaan vaikuta hassummalta.Sitähän voisi jopa kokeilla uudestaan.Ruusuista pitävä kirjoja löytäävarmasti ideoita Ingrid Eggimann-Jonssoninkirjasta Lumoavatruusukirjailut. Mandy Shaw´nKirjontaa rakkaudella -kirjassailahduttaa se, että kirjontapistotopetetaan sekä oikea- että vasenkätisille.Nostalgiaa kaipaava löytääsekä tietoja että ideoita OnervaLääperin kirjasta Kirjo mummolanmalliin.Huovutus on edelleen suosiossaja kirjoja ilmestyy, joskaan ei samallatahdilla kuin neulekirjoja. Välilläkäsiin osuu kotimaistakin tuotantoa.Suomalaisista huovutuskirjoistauusin on Anna-Karoliina TetrinHuovutus. Kirja on kelpo opus aloittelijallekin,sillä siinä kerrotaan havainnollisestimateriaaleista, villankäsittelystä ja erilaisista huovutustekniikoista.Olemme onnistuneet löytämääntodella hyviä ulkomaisia neulejavirkkuukirjoja, ja ne on otettuerittäin hyvin vastaan. Syksylläilmestyy kotimaisten neulojienupea Pipo on pääasia -kirja, jokavie osaltaan eteenpäin suomalaistakäsityöperinnettä.”Kustantajilta toivoisi vastakinrohkeutta tarttua vähän erikoisempiinkäden taitojen lajeihin.Kulttuuriteko olisi, jos saataisiinkotimaista tekoa oleva kudonnankirja, jossa olisi mallien ja ideoidenlisäksi myös teoriaa. Päteviätekijöitä ei tarvitsisi hakea ulkomailta,sillä oppilaitoksista löytyykokeneita opettajia. Asiantuntijoitaetsiessä ei tarvitsisi edeslähteä Espoon ulkopuolelle, sillätyöväenopiston kudonta-asemienopettajilla on kosolti tietoa ja taitoajaettavaksi.


18 esse ❘ 30.8.2012 ELÄMÄNKAARIikkunapaikka esse.toimitus@kotimaa.fi30.8.2012 ❘ esse 1914. sunnuntai helluntaistaPyhän aihe onlähimmäinen.Alttarilla onvihreä liina ja kaksi kynttilää.Pyhän tekstit ovatPsalmi 112:5–9Ruutin kirja 1:8–11, 14–18Kirje roomalaisille 13:8–10Markuksen evankeliumi 12:41–44RukousHerramme Jeesus Kristus.Sinä olet meille esimerkkitäydellisestä rakkaudesta.Sinä hoidit ihmisenkaikkia tarpeita:ruokit nälkäisiä, paransit sairaita,annoit synnit anteeksi.Opeta meitäkin osoittamaan toisillemmekäytännön rakkautta.Auta, ettei meillä koskaan olisiniin kiire,että kulkisimmeapua tarvitsevan ihmisen ohi.Kiitos armostasi ja rakkaudestasi.ESPOON SEURAKUNNATEspoonAlfaTässäkö tämäelämä on?Tule Alfa-kurssille pohtimaan kristinuskonperusasioita. Alfa-kurssi koostuu yhteisistäaterioista, alustuksista ja keskusteluista ryhmissäsekä yhdestä viikonlopusta.Leppävaaran kirkolla Veräjäkallionkatu 2 ke 19.9.–28.11. klo18–20.15. Tied. ja ilm. viim. ke 12.9. Rauni Virtanen 040 523 3380,Markku Kojo 040 747 1494 tai alfa.leppavaaranseurakunta@gmail.com.Espoonlahden kirkolla Kipparinkatu 8ma 24.9.–3.12. klo 18.30–21 ja ti 25.9.–4.12. klo 10–12.30.Tied. ja ilm. viim. pe 14.9. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.Kurssien yhteinen viikonloppu 3.–4.11.Velskolan väentuvassa.Kurssi on ilmainen, ruokailusta vapaaehtoinen maksu, myös viikonlopusta pieni maksu.2.9.2012Vastuuton nainenSosiaalitoimistossa paheksuttaisiin naista.Niin paheksuisi myös jokainen vastuullisestielämäänsä suhtautuva ihminen. Kehtaakin ollahuolehtimatta toimeentulostaan tai laittamattarahaa säästöön pahan päivän varalle.Sen sijaan nainen menee tyhjentämään lompakkonsalahjana pois. Mitä siitäkin tulisi –Herra paratkoon – jos kaikki tekisivät samallalailla! Kohta oltaisiin kuin Kreikassa.Mitkä ovat vastuullisen elämän rajat? Entä sitten,kun ne ovat ristiriidassa sen kanssa mikäon hyveellistä?Useimmat ihmiset varmaan sanoisivat, ettäon hyvä antaa liiastaan. Siitä, mitä ei itse tarvitse.Pitää vain huolen siitä, että tulee itse toimeen.Jos tarkkaan katsotaan, niin ei Jeesuskaanevankeliumissa sano, että silloin tekisi väärin. Päinvastoin, tekee oikein kunauttaa.Mutta esimerkillistä on antaa välittämättä omasta toimeentulostaan. Siihenharva kykenee, toisin kuin leski evankeliumissa.Lesken rovosta päätyi hyväntekeväisyyteen todennäköisesti vain pieni osa.Sen sijaan uhriarkkuun lahjoitetut rahat menivät temppelirahastoon. Leski jaJeesus tiesivät tämän.Lesken ropoa ei tehnyt esimerkilliseksi se, että hän olisi viimeisillä varoillaanauttanut toisia köyhiä. Kysymys oli asenteesta elämään. Leski ei vain antanutrahojaan pois, vaan myös luotti siihen, että Jumala pitää hänestä huolta.Evankeliumissa esikuvallista ei olekaan itsestään piittaamaton hyväntekeväisyys,vaikka muualla Jeesus kehottaa siihenkin. Esikuvallista on etsiä ensinJumalan valtakuntaa.Täydestä jääkaapista tulee este Jumalan valtakunnalle silloin, kun se on kyettäväpitämään aina täynnä.Tai jos perusturvallisuus romahtaa kun tilillä ei ole säästöjä, se kertoo mihinturvallisuus on sidottu.Vastuullisen elämän rajat piirtyvät silloin ikuisuuden sijasta huomiseen.Mihin sinä ne piirrät?Vilppu Huomovilppu.huomo@evl.fiKirjoittaja on seurakuntapastori Olarin seurakunnassa. Hän asuu Niittymaalla.Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain raamatuntekstiin.ESPOON SEURAKUNNATTuomasmessutEspoossasu 2.9. klo 18 Matinmessu, MatinkappeliLiisankuja 3. Lapsille oma messukerho.la 15.9. klo 17 Espoon tuomiokirkon srk.taloKirkkoranta 2. Pyhäkoulu yli 3-v.su 23.9. klo 17 Soukan kappeli Soukankuja 3su 23.9. klo 17 Leppävaaran kirkkoVeräjäkallionkatu 2ESPOONL AHTIKaksi pientälanttiaJeesus istuutui vastapäätä uhriarkkuaja katseli, kuinka ihmisetpanivat siihen rahaa.Monet rikkaat antoivat paljon.Sitten tuli köyhä leskivaimoja pani arkkuun kaksi pientä lanttia,yhteensä kuparikolikon verran.Jeesus kutsui opetuslapsetluokseen ja sanoi heille: ”Totisesti:tämä köyhä leski pani uhriarkkuunenemmän kuin yksikääntoinen. Kaikki muut antoivat liiastaan,mutta hän antoi vähästään,kaiken mitä hänellä oli, kaikenmitä hän elääkseen tarvitsi.”Evankeliumi Markuksen mukaan12:41–44Nettipelaamisenilot ja haitatMLL:n kouluttaja jamediakasvattajaTeija Vaissiti 11.9. klo 18.30EspoonlahdenkirkossaKahvitarjoilu klo 18. Lastenhoitovaraukset viim.6.9. inkeri.oinonen@evl. tai 050 583 6883.ELÄMÄNKAARIESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTAKastettu:Akseli Elias Severin Eronen, Ida Emilia Hallström, Sara Maria Elisabet Jussila,Vikke Thomas Tapani Kardefeldt, Anton Otto Sebastian Kattelus, Niilo OlaviAleksander Korelin, Iivari Aleksanteri Kuismanen, Maikki Tuulia Nevalainen,Katariina Amalia Elli Nurvo, Touko Pyry Eemeli Parvinen, Miiko Emil Piensoho,Laura Elina Ristamäki. Jenna Eveliina Taskinen, Noel Mikael Juhani Toro,Samuel Veikko Olavi Uski, Eetu Ilmari Väliharju.Avioliittoon aikovat:Kati Annukka Kukkonen ja Jaakko-Matias Jussinpoika Paasi, Jaana JohannaAutinen ja Mika Antti Tervasmäki, Anne So a Salmi ja Juuso Olavi Turtiainen.Hautaan siunattu:Saimi Maria Mäkeläinen 99 v, Taimi Linnea Hellström 91 v, Eila MargitPiekkola 88 v, Helge Johannes Tallbacka 73 v.ESPOONLAHDEN SEURAKUNTAKastettu:Milla Helena Victoria Gerlander, Emil Henrik Aleksander Grönroos, LauriViljami Heikkinen, Siiri Inkeri Juvonen, Mona Aino Aurora Kraatz, Morris MikkoTapani Leisti, Iina Emilia Mollberg, Victoria Vilhelmiina Pirjanti, Fanny EmmaFang Pirttikoski, Kaisla Auroora Tingander, Freija Eeva Elina Tuure, EmmiMatilda Maria Vakkuri.Avioliittoon aikovat:Jonna Maria Jääskeläinen ja Jonathan Francis Wilson.Hautaan siunattu:Laura Vesa 81 v, Iiris Helena Nousiainen 80 v, Varpu-Leena Tellervo Pantio 76v, Seppo Kalervo Klemettilä 66 v, Raija Anneli Suominen 57 v.KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTAKastettu:Emilia Tuuli Ryhänen.LEPPÄVAARAN SEURAKUNTAKastettu:Hilma Dagny Annikki Mattila, Nella Emilia Ilona Ollikainen, Oiva ArmasHermanni Ilves, Onni Santeri Volanen, Ella Amelie Mathilda Koskenniemi,Aaro Ilmari Lahtinen, Iiris Aurora Klemetti, Liana Rebecca Heilimo, SilviaTaimilinnea Laurila, Aada Emma Eliina Särösalo, Emma Aina So a Ihrcke, AiniElena Kotala, Enni Amanda Kotala, Julia Mirei Kettunen.Avioliittoon aikovat:Jukka-Pekka Pietari Kurvinen ja Kati Anneli Rinne, Jussi Antti Airio ja TiinaKatariina Metsola.Hautaan siunattu:Vilho Olavi Helanen 83 v, Mauno Ilmari Räsänen 75 v.OLARIN SEURAKUNTAKastettu:Brianna Nogka Ele, Iivo Samuel Veikkola, Oliver Oso Johannes Juutilainen,Peetu Pietari Partanen.Avioliittoon aikovat:Ceri Louise Christensen ja Juha Pertti Lindell.Hautaan siunattu:Freid Uolevi Aalto 85 v, Kerttu Helena Teckenberg 84 v, Leena KaarinaPalviainen 80 v, Ulla Elisabet Eronen 59 v.TAPIOLAN SEURAKUNTAKastettu:Osmo Leo Johannes Hauru, Anni Kaarin Alanko, Laura So a Leppälä, AaronOliver Ylikantola, Toivo Benjamin Najorka, Isabel Amanda Mäntynen.Avioliittoon aikovat:Anna-Kristiina Murto-Koivisto ja Niko Juhani Kvarnström.Hautaan siunattu:Mirjam Ilona Riikonen 99 v, Airi Ilona Heimonen 93 v, Liisa Helmi Paula Kiesi80 v.ESBO SVENSKA FÖRSAMLINGKastettu:Alex Ilmari Mikael Huhtimäki, Viktor Alexander Ala-Risku.Hautaan siunattu:Raili Ellen Forsberg 79 v, Lars Harry Kivikari 81 v, Gretel Kristina Johnson89 v.Ilman kuuloakin pärjääTulin surulliseksi, kun iäkkään kissani kuulo heikkenisen viimeisinä elinvuosina. Kun palasin kotiinja väänsin avainta lukossa, se ei tullutkaan tervehtimäänminua ovelle. Se nukkui sikeässä unessa tiukallakerällä ja tuijotti yllätettynä, kun minä menin sitätervehtimään.Kissoilla on tunnetusti tarkka kuulo. Korvat pyörivätkuin tutkat toisistaan riippumatta lähes joka suuntaan.Mutta vanhan kissan korvat eivät enää pyörineet.Vaikka läpsäytin käsiä yhteen sen pään takana, korvatsojottivat eteenpäin niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.Ei kuuleminen ole kaikki kaikessa. Ilman kuuloakinpärjää, vaikkapa tarkoilla silmillä. Ruokakupinääressä kissan pää kääntyili tiheään tahtiin varmistaen,ettei vaan kukaan muu hiipisi kilpailemaan ruoka-annoksesta.Rodeo/Vesa AirioEn tiedä minkä verran kissa kärsi siitä, ettei se viimeisinäaikoinaan kuullut.Aamuyöllä se karjui kovalla äänellä niin kuin jotainjärisyttävää olisi tapahtunut. Aivan kuin se olisikaivannut omaa ääntään ja etsinyt sitä. Minä pomppasinrauhoittelemaan tohkeissaan olevaa kissaa.Selkäpiitä karmiva mouruaminen sotki tietysti aamu-uneni.Kärsin uudenlaisesta kissastani myös itsekkäistäsyistä: kun heittäydyin puusänkyyni pötkölleni,en saanutkaan seuralaista. Ennen kissa olikipittänyt kiireesti olohuoneesta makuuhuoneeseenkuullessaan sängyn natinan. Sehän merkitsi sitä, ettäemäntä makasi selällään, ja pehmeän mahan päällepääsi loikomaan. Yhteiset hetkemme olivat olleetmukavia.Viestin ympäröivästä maailmasta voi kuitenkin ottaavastaan monella tavalla. Kuulla voi monella tavalla.Mökillä kissa ”kuuli” kehollaan. Kun kävelin pitkinpuulattioita, hutera mökki huojahteli. Vintillänukkuva kissa havahtui mökin tutinaan ja tassuttelialas ihmisten luo.Kerran kissa istui tuvan pöydällä keskellä päivää,kun palasimme kaupungista kauppareissulta. Ihmettelinasiaa. Kissavanhus nukkui tavallisesti suurimmanosan päivästä vintillä. Kissa oli herännyt, koskamökissä oli käynyt joku. Kissa oli herännyt kulkijanaskeleisiin.Varkaan käynti varmistui, sillä ruokakomerostapuuttui ruokatarvikkeita. Sieltä puuttui paketillinenkissanruokaa. Olikohan varas yllättynyt kuullessaantassujen töpöttelyä yläkerrasta? Olikohan kissa ilmaissutitseään karmivalla äänellään?Marja-Liisa Hyvärinenlierinkangas@wippies.fiHyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästäja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteenaEsse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo, s-posti: esse.toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksenpituus on 2 300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaanmieluiten omalla nimellä.


20 esse ❘ 30.8.2012Laulun lähettiläs loistaa läsnäolollaanSanna Valvanteen mottona on: laula ja loista. Yhdysvalloissa asuva Valvanne muistetaan Espoossa muun muassa lasten Kameleontti-kuoroista.Valvanteen suunnitelmissa siintää mahdollinen paluu Suomeen.Teininä Sanna Valvanne suunnitteli, että isonahänestä tulee suurlähettiläs.Ei tullut – ja toisaalta tuli.Teksti Iida YlinenKuvat Jukka GranströmEspoolaistaustaista SannaValvannetta voisi luonnehtiamusiikin suurlähettilääksi.Tämä musiikkikasvattaja ja laulaja-lauluntekijäon kiertänyt vuosiamaailmalla perustamassa ja johtamassalapsikuoroja.Valvanteen laulamiseen liittyväfilosofia kiteytyy sanoihin sing &shine eli laula ja loista. Musiikkiatehdään kokonaisvaltaisesti kokokeholla ja sielulla.Tuhannet lapset eri puolilla maailmaaovat saaneet Valvanteen ohjauksessaitsevarmuutta ja luottamustatulevaan. Vahvasti luokkajakoisessaGuatemalassa Valvannesai rikkaiden perheiden ja köyhienmaya-intiaaniperheiden lapset työskentelemäänja laulamaan yhdessä.Osa kuorolaisista oli peräisin orpokodeista,osa myi huumeita kadulla.”Meillä oli viikko aikaa kouluttaaheitä, ja vielä toisenakaan päivänälapsista ei lähtenyt ollenkaanääntä. Hypin, pompin, ääntelin jayritin saada heidät laulamaan. Pojatkatsoivat kuin hullua, tytöt olivathyvin ujoja. Mietin, mitä ihmettävoin tehdä!”Guatemalan kuoroprojektiajohtaneelle Kari Ala-PölläselleValvanne totesi: ”Hei Kari, luulen,että nuo pelkäävät.”Valvanne keksi viedä lapset ulospelaamaan jalkapalloa. Luottamussyntyi, ja lapset uskaltautuivat ensiksihuutamaan ja sitten laulamaanyhdessä.Myöhemmin Valvanteen korviinon kantautunut, että jotkuthuumejengeissä liikkuneista lapsistaopiskelevat nyt musiikkia.Laulaminenon ihmisoikeusSanna Valvanteen mukaan laulaminenon ihmisen perusoikeus,kaikilla on hieno yksilöllinen äänensäja kaikki oppivat laulamaan.”Ääni on osa syvintä itseämme.Laulamaan ryhtyminen on lukkojenavaamista. Äänen myötä kokopersoona alkaa kukoistaa”, Valvannekuvailee.Itse hän on päässyt monet kerratnäkemään, miten ujo, sulkeutunutlapsi on pikkuhiljaa uskaltautunutlaulamaan muiden mukana.Koko olemus on saanut uudenlaistasyvyyttä ja rohkeutta.Kuorotoiminnassa ilmapiirinvapauttaminen on erittäin tärkeää.”Lapset aistivat opettajistaanihan kaiken. Pitää olla todella tietoinensiitä, mitä lapsille viestii. Ilmapiirinon oltava salliva ja avoin.”Harlemin lapsialaulattamassaValvanne on asunut yhtäjaksoisestiYhdysvalloissa vuodesta 2005lähtien. Tällä hetkellä koti on NewYorkissa yhdessä intialaisen aviomiehenkanssa. He tapasivat aikoinaanjooga-ashramissa New Yorkinlähistöllä.”Yhdessä vaiheessa kuvittelin,että viettäisin loppuikäni ashraminluostarimaisissa oloissa rakkauttajakaen.”Vaan toisin kävi. Tie vei välillätakaisin Suomeen. 2000-luvunalussa Valvanne johti lukuisia kuorojapääkaupunkiseudulla.”Vuonna 2005 muutimme sittenhaikein mielin konservatiiviseenMichiganiin. Sieltä matka jatkuiChicagoon. Ryhdyin freelanceriksija keikkailin ympäri maailmaakuorojen kouluttajana. Lopultaasetuimme tunnelmaltaan täysinerilaiseen New Yorkiin.”New Yorkissa Valvanne johtaaperustamiaan lapsikuoroja Harlemissaja Queensissä.”Laulajat ovat sellaisista perheistä,joista ei muuten olisi varaalaittaa lapsia taideharrastusten pariin.”Äänenmurros oliviedä lauluhalunValvanne on rakastanutlaulamista kokoikänsä. Välillä se onollut helpompaa, välillävaikeampaa.”En olisi opettamassa,ellen olisi itse esiintynyt ja saanutsiitä hyviä kokemuksia, muttamyös kokenut todellisia vaikeuksia.”Valvanne aloitti kuorolaulamisenpelottomana enkeliäänisenäpikkutyttönä musiikkiluokalla.Alkutaival Tapiolan kuorossa sensijaan takkusi, koska samoihin aikoihinosui äänenmurros. Valvannekamppaili temppuilevan äänensäja koko minuutensa kanssa.”En halunnut kasvaa aikuiseksienkä pitänyt aikuisäänestä. Tapiolankuorossa yritin puskea ääntänioopperamaisesti kuten vanhemmattytöt.”Sanna Valvanteen Loista Laulaen – Luoleikkien laulutyöpaja koko perheelle0−100-vuotiaisiin lauantaina 1. syyskuutaLaajalahden päiväkodissa. Lisätietojanetissä www.sannavalvanne.com taisähköpostitse info@sannavalvanne.comKohtiomaa ääntäVääränlainen laulutekniikka jaylenpalttinen jännittäminen johtivatsiihen, että Valvanne sai ainakonserttien alla flunssan ja menettiäänensä.Aluksi hän myös pelkäsi kuoronjohtajanatoiminutta ErkkiPohjolaa. Valvanne ei olisi ikinä uskonut,miten tärkeä ja rakas mentorija yhteistyöpari Pohjolasta hänellevielä tulisi.Käynti foniatrin vastaanotolla15-vuotiaana pahensi tilannetta.Foniatrin mukaan äänihuulissa olivikaa, ne vuosivat.”Olin täysin järkyttynyt. Minutohjattiin ääniterapiaan ja foniatrikysyi, että enhän vain ole harkinnuttyötä, jossa tarvitaan erityisestiomaa ääntä.”Foniatrista huolimatta Valvannepäätti löytää terveen äänensä.Sibelius-Akatemiassa äänenmuodostamisenavuksi tulivat erinomaistenlaulutuntien lisäksi liikunta-ja teatteritunnit sekä jooga.”Huomasin, miten ääneni vapautuija toimi monipuolisesti.Aloin kehittää omaa kokonaisvaltaistaäänenkäyttömenetelmääni.”

More magazines by this user
Similar magazines