12.07.2015 Views

Hevosen omistajan - Hippos

Hevosen omistajan - Hippos

Hevosen omistajan - Hippos

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>Hevosen</strong> <strong>omistajan</strong>opas


”IIIHANAA!Puhtaana on helppohymyillä”HYVÄÄ OLOA HEVOSELLESIVetriderm on kotieläinten ihon ja turkin hoitoon tarkoitettu tuotesarja. TehokkaatVetriderm-valmisteet sopivat hevosen päivittäiseen puhdistukseen ja pitäväthevosesi ihon hyvässä kunnossa. Tuotteet soveltuvat tulehtuneen, kuivan jahiertyneen ihon hoitoon sekä haavojen desinfiointiin.K-Hex ShampooDesinfioiva ja syväpuhdistava sampooIntensive ConditionerKosteuttava ja pehmentävä hoitoainesampoopesun jälkeenIntensive SprayKutinaa hillitsevä ja kosteuttava suihkeK-Hex SprayTulehtuneen ihon desinfiointiin


<strong>Hevosen</strong> käyttäytyminen jakäsittelyHevonen on suuri, voimakas ja reaktioiltaannopea eläin, joka kokee maailman hyvin eritavalla kuin ihminen. Siksi sen hoitajaltavaaditaan taitoa. <strong>Hevosen</strong> käsittelyä oppiiparhaiten hevosia käsittelemällä, aluksi kokeneenhevosihmisen opastuksella. Avainhevosenkäsittelytaitoon on hevosen tarpeidenja lajiluonteen ymmärtäminen. Ongelmiasyntyy, jos hevosta inhimillistetään taise rinnastetaan lemmikkieläimiin.Hevonen on laumaeläin, joka ensisijaisestipakenee kohdatessaan pelottavia asioita.Jos pakeneminen ei ole mahdollista, sevoi puolustautua potkimalla ja puremalla.Hevosella on laaja näkökenttä, mutta se eikuitenkaan näe suoraan taakseen muutoinkuin kääntämällä päätään. Hevonen kuuleeja haistaa ihmistä paremmin, ja saaliseläimenäse myös tulkitsee aistimuksensa eritavalla kuin me. Kokemuksen kautta ihminenoppii ymmärtämään hevosen käyttäytymistä,kehon kieltä ja ennakoimaan senreaktioita. Silti kokenutkin hevosihminentulee silloin tällöin yllätetyksi.Hevosten välillä on suuria eroja käsiteltävyydessä.Toiset hevoset ovat rauhallisempia,eivätkä reagoi ulkopuolisiin ärsykkeisiinniin helposti. Kannattaa kuitenkin muistaa,että pomminvarmoja hevosia ei ole.<strong>Hevosen</strong> käyttäytymiseen vaikuttaa hyvinoleellisesti sen ikä ja sukupuoli. Varsankäsittely ja sen opettaminen ihmisen kanssatoimimiseen vaatii osaamista, jotta varsastakouliintuu luottavainen ja helposti käsiteltävähevonen. Oriiden luontaiseen käytökseenkuuluu nuoresta asti tietty rajuus,ja siksi ne soveltuvat harvoin aloittelijoille.Ruunaaminen on hyvä vaihtoehto oriille,joita ei ole hyväksytty jalostuskäyttöön.Tammat käyttäytyvät usein poikkeavastikiima-aikoinaan tai puolustaessaan ja suojellessaanvarsaansa.<strong>Hevosen</strong> kohtelu varsaiästä lähtien vaikuttaamerkittävästi hevosen luonteeseen.Hyvät kokemukset ihmisen kanssa lisääväthevosen luottamusta ja tekevät siitä yhteistyöhaluisen.Oikein ja johdonmukaisestikohdeltu hevonen oppiin kunnioittamaanihmistä oikeudenmukaisena ja luotettavana’’laumanjohtajana’’. Taitamaton käsittelysaattaa tehdä hevosesta esimerkiksi epäluuloisen,hermostuneen, arvaamattoman,omapäisen tai huonotapaisen. Epätoivottujentapojen karsiminen hevosen käytöksestäsaattaa kestää vuosia.Hevoskauppa ja vuokrausElävää eläintä ostettaessa täytyy ottaa huomioonmonta asiaa. Oman taitotason ja taloudellistenresurssien tarkan kartoituksenjälkeen tärkeintä on löytää käyttötarkoitukseensopiva hevonen. Aloittelevalle hevosharrastajallesoveltuu parhaiten kokenut jahyvin koulutettu hevonen. <strong>Hevosen</strong> sijoituspaikka– on se sitten omassa tai vuokratallissa– täytyy olla etukäteen selvillä.Hevonen rinnastetaan kaupassa irtaimeentavaraan. Erityisen tärkeää on ymmärtää,että halvalla ei yleensä saa virheetöntä.Oikeuskäsittelyssä ostajan turva onusein parempi, kun ostos on ollut arvokas.Ennen kaupan tekemistä tulee tarkistaa,että hevosen paperiasiat ovat kunnossa.Hevosilla tulisi olla hevospassi tai rekisteritodistus,josta ilmenevät sen perustiedotkuten suku- ja tunnistetiedot sekä hevosenomistaja. Astutettua tammaa ostettaessapitää myyjältä pyytää myös oriinpitäjänallekirjoittama astutustodistus. Kannattaavarmistaa, että hevosta myyvällä henkilölläon todellisuudessa oikeus myydä hevonenja allekirjoittaa sitä koskevat asiakirjat.Hevoskaupasta tulee aina tehdä kauppakirja,jossa sovitaan hevosen kauppahinnansuorittamisesta, hevosen siirtymisestämyyjältä ostajalle ja mahdollisista muista4.


Kuva: Marcus Westermarkkaupan ehdoista. Hevoskauppa ilmoitetaanSuomen Hippokseen <strong>omistajan</strong>vaihdosilmoituksella,josta jää omat kappaleetsekä myyjälle että ostajalle.Hevoskaupassa hevonen myydään siinäkunnossa kuin se kauppahetkellä on, jakaupan kohteeseen tulee tutustua ennakkoonhuolellisesti. Etenkään aloittelevienhevosharrastajien ei pidä epäröidä asiantuntija-avunpyytämisessä. Usein säästyymonelta hankaluudelta, kun käyttää hevoseneläinlääkärillä ostotarkastuksessaennen kaupan tekoa. Koska hevoskaupankohteena on elävä eläin, aiheuttavat riitatilanteetjoskus näkemyskiistoja kaupankohteen virheen eli yleensä terveysvaivansyntyajankohdasta. Ennen kaupantekoakannattaakin olla huolellinen, jotta ikäviltäriitatilanteilta vältyttäisiin.Omistusoikeus ja vastuu hevosesta siirtyyuudelle omistajalle, kun hevonen onmaksettu, ellei muuta ole sovittu. Hevoskaupassaei suositella osamaksukauppaa.Myös koeajan käyttäminen hevoskaupassaon riskialtista ja aiheuttaa usein riitatilanteitavastuukysymyksistä.<strong>Hevosen</strong> ostamisen rinnalla on viimevuosina yleistynyt hevosen vuokraaminen.<strong>Hevosen</strong> voi vuokrata harraste-, kilpailu-tai siitoskäyttöön. Ratsuja vuokrataanusein vain muutamiksi päiviksi viikossa.Myös vuokrattaessa kannattaa tehdä tarkkakirjallinen sopimus oikeuksista ja velvollisuuksista.Hevoskauppaan ja –vuokraukseen liittyviäsopimusmalleja löytyy mm. Suomen<strong>Hevosen</strong>omistajien Keskusliiton ja SuomenRatsastajainliiton internetsivuilta.<strong>Hevosen</strong> hoitoEläinsuojelulaki määrää hevosen hoidonminimivaatimukset. Hevonen ruokitaanvähintään kolme kertaa päivässä säännöllisinruokintavälein ja puhdasta juomavettätulee olla vapaasti tarjolla. <strong>Hevosen</strong> tuleepäästä päivittäin tarhaan jaloittelemaan,mielellään lajitovereiden seurassa. <strong>Hevosen</strong>päivittäiseen hoitoon kuuluvat harjaus,kavioiden puhdistus ja terveydentilanseuranta, varusteiden kunnossapito sekäkarsinan puhdistus. <strong>Hevosen</strong> peseminentai huuhtelu vedellä on perusteltua, joshevonen on hikinen tai likainen. <strong>Hevosen</strong>loimituksen tarve arvioidaan hevoskohtaisestiottaen huomioon muun muassa sääolosuhteet.Pääsääntöisesti märkä hevonenloimitetaan kuivumisen ajaksi.Kengityksestä, kavioiden vuolusta, loishäädöstä,hampaiden raspauksesta ja mahdollisistarokotuksista huolehtiminen onperusasia kaikkien hevosten kohdalla.5.


RuokintaHevonen on sopeutunut syömään pieniämääriä rehua kerrallaan laiduntaessaanruohoaroilla. Liian harvat ruokintakerrathuonontavat sen fyysistä ja henkistä hyvinvointia.Myös liian väkirehuvaltainenruokinta on hevoselle epäluonnollista. Hevostaei saa ruokkia välittömästi rasituksenjälkeen tai ennen sitä, vaan valmennusajaton sovitettava hevosen ruokinta-aikojenmukaan. Ruokinta-astiat pidetään puhtainaja syömättömät rehuntähteet kerätäänpois karsinasta tai tarhasta ennen seuraavaaruokintakertaa. Ruokinnan muutoksettehdään varovasti asteittain, uuteen rehuunsiirtymisen tulisi kestää 1–2 viikkoa.<strong>Hevosen</strong> rehuannos kootaan vastaamaansen ravinnontarvetta. Tarve vaihteleemm. hevosen käytön mukaan.<strong>Hevosen</strong>perusrehut jaetaan karkea– ja väkirehuihin.Karkearehuja ovat laidunruoho, säilöheinäja kuiva heinä. Väkirehuista yleisin on kaura,jonka lisäksi väkirehuihin luetaan mm.sokeripitoiset melassi ja melassileike sekäkasviöljyt. Markkinoilla on saatavana myösteollisia väkirehuja, jotka ovat joko täysrehujatai tiivisteitä, joilla täydennetäänperusrehuja. Hevoselle annetaan tarpeenmukaan myös kivennäis-, vitamiini- jasuolalisää. Helpoin tapa huolehtia hevosenperussuolantarpeesta on laittaa sille suolakivikarsinaan.Tärkein rehu hevoselle on aina hyvälaatuinenheinä. Hyvä heinä on ravinteikasta,homeetonta, pölytöntä, lehtevää ja hyväntuoksuista. Heinä voi olla kuivaa heinäätai esikuivattua säilöheinää. Kesäisinheinän voi korvata kokonaan tai osittaintuoreella laidunruoholla. <strong>Hevosen</strong> päivittäinenkuivan heinän tarve vaihtelee noinkuudesta kilosta aina reiluun kymmeneenkiloon saakka riippuen hevosen koosta.Pikkuponin heinän tarve on vähäisempi.Säilöheinän annostelu riippuu käytettävänrehun kosteudesta. Märkää rehua onannosteltava kilomääräisesti enemmän,koska se sisältää enemmän vettä. Joutilaanja vähällä käytöllä olevan hevosen kokoenergiantarve voidaan tyydyttää hyvälaatuisellakarkearehulla.Väkirehuna hevosilla käytetään yleisimminkauraa. Yksi litra hyvää kokonaista (eilitistettyä) kauraa painaa 550–600 g. Päivittäinsyötettävän väkirehun määrä riippuuhevosen iästä, sukupuolesta, koosta,rodusta, valmennuksesta ja rehunkäyttökyvystä.Kaura-annoksen enimmäismääräpaljon liikkuvalle isolle hevoselle on 4–5 kgKuva: Elina Paavola6.


päivässä. Seuraponina elävälle shetlanninponilleriittää hyvän mielen kourallinen.<strong>Hevosen</strong> yksilöllisen ruokinnan suunnittelunapuna on hyödyllistä käyttää rehuistatehtyjä rehuanalyysejä. Erityisesti kilpahevosen,raskasta työtä tekevän hevosen, varsanja siitostamman perusrehuja joudutaanusein täydentämään lisäenergialla tai -valkuaisellasekä kivennäisillä ja vitamiineilla.Ruokintaan kannattaa perehtyä kirjallisuudensekä kokeneemman henkilön opastuksella.Sairaiden ja toipilaiden ruokinnassaopastaa eläinlääkäri.<strong>Hevosen</strong> lihavuuskuntoa tarkkaillaankokeilemalla kylkiä. Kylkiluiden tulee tuntuaselvästi, mutta ne eivät saisi näkyä. Sopusuhtainenhevonen liikkuu mielellään jaon pirteä ja terveen näköinen. Liian laihahevonen on usein apea, haluton ja sen karvaon kiilloton ja suttuinen. Jos hevonen onlaiha, kannattaa tarkistaa sen hampaat jaantaa sille loishäätölääkitys. Liikalihavuusrasittaa hevosen jalkoja ja muuta terveyttä.Tällöin hevonen on usein haluton liikkumaanja se saattaa väsyä helposti.Ruokintaan liittyviäsairauksiaHevonen on muita eläimiä alttiimpi ruuansulatuskanavansairauksille, joidenyleisnimitys on ähky. Ähky voi aiheutuaesimerkiksi ummetuksesta tai kaasun keräytymisestäsuolistoon. Parasta ennaltaehkäisyäon ruokinta hyvälaatuisilla rehuillaenergiantarpeen mukaan. Erityisestiäkillisiä ruokinnanmuutoksia tulee välttää.Tyypillisiä ähkyoireita ovat rauhattomuus,mahan alle potkiminen, kylkien katselu,makailu ja piehtaroiminen. Mikäli hevonensairastuu ähkyyn, tulee välittömästi ottaayhteyttä eläinlääkäriin. Ensiapuna estetäänhevoselta syöminen, talutellaan hevostarauhallisesti sekä estetään sen piehtarointi.Kuva: Ypäjän Hevosopiston arkistoRasituksen jälkeen hevosen tulee antaapalautua kunnolla ennen rehujen tarjoamista.Jos hevonen ruokitaan kuivallarehulla liian pian rasituksen jälkeen, ruokatorventukoksen riski nousee. Tämä onvakava tila, joka vaatii eläinlääkärin välitöntähoitoa.Liikalihavuus ja liiallinen energiansaantialtistavat hevosta kaviokuumeelle, joka onerittäin kivulias sairaus. Kaviokuume ilmeneetavallisimmin etukavioissa, jotka ovatlämpimät johtuen kavion sisäisestä verenkiertohäiriöstä.Hevonen on haluton liikkumaan,ja se pyrkii siirtämään painoa takaosalleenseisomalla takajalat vatsan alla.Kaviokuumepotilasta ei saa liikuttaa, ja setarvitsee välittömästi eläinlääkärin hoitoa.Paranemisennuste on usein huono.Muita liiallisen energiansaannin aiheuttamiaoireita ja sairauksia ovat lihasjäykkyysja -kipu sekä lannehalvaus. Lannehalvaus,lihaskramppi ja yleinen lihasjäykkyysovat aineenvaihdunnallisia sairauksia. Oireitaovat jäykkyys, köyrylanteisuus ja kipeätlihasryhmät. Kramppivaiheessa hevonenei suostu kävelemään, se huohottaa jahikoilee. Vakavissa vaurioissa hevosella on7.


virtsaamisvaikeuksia ja virtsa voi värjäytyätummaksi, jopa kahvin väriseksi. Lievissätapauksissa hoidoksi voi riittää ruokinnantarkistus siten, että sokeri- ja tärkkelyspitoistenrehujen määrää vähennetään.Vakavissa tapauksissa, joissa hevonen onselvästi kivulias ja sen liikkuminen on vaikeaa,tarvitaan eläinlääkärin hoitoa.Liiallisen energiansaannin paras ennaltaehkäisyon oikein mitoitettu ja oikeanlainenruokinta suhteessa valmennukseen.Myös säännöllinen liikunta ja huolellinenloppu- ja alkuverryttely ovat tärkeitä.<strong>Hevosen</strong> terveydenhoito<strong>Hevosen</strong> perusterveydenhoitoon kuuluupäivittäisen hoidon yhteydessä terveydentilantarkastus. Ainakin kilpahevosilta lämpöon hyvä mitata päivittäin, jotta hevosensairastuminen havaitaan mahdollisimmanvarhaisessa vaiheessa. <strong>Hevosen</strong> normaalilämpöon noin 37–38 °C.Kaikki hevoset on syytä rokottaa jäykkäkouristustaeli tetanusta vastaan. Tetanusrokotusannetaan perusrokotusten jälkeenkahden vuoden välein. Suurin osa hevosistakannattaa rokottaa myös influenssaavastaan. Influenssarokote annetaan perusrokotustenjälkeen tavallisimmin kahdestivuodessa. Varsa rokotetaan ensimmäisenkerran puolen vuoden iässä. Kilpailevia ravihevosiakoskevat rokotusmääräykset voitarkistaa Suomen Hippoksesta ja kilpaileviaratsuja koskevat tiedot Suomen Ratsastajainliitosta.Sisäloiset ovat hevosella yleisiä, ja loishäätölääkitys,ns. matolääke, tuleekin antaahevoselle säännöllisesti. Nyrkkisääntönä onlääkitä aikuinen hevonen sisäloisia vastaanneljästi vuodessa. Varsoilla ja nuorilla hevosillasisäloisia esiintyy eniten, ja siksi nuorillehevosille sisäloislääkitys pitää antaa useammin.Erityistä huomiota vaativat myös pihatossaja suurissa laumoissa olevat hevoset.Varmin tapa selvittää hevosen loistilanne ontoimittaa hevosen ulostenäyte eläinlääkärilletutkittavaksi ja suunnitella loishäätöohjelmayhdessä eläinlääkärin kanssa.Aikuisen hevosen hampaat vaativatsäännöllistä hoitoa. Hampaisiin saattaamuodostua hammaspiikkejä, jotka vaikeuttavatsyömistä tai aiheuttavat kipua.Yli kaksivuotiaiden hevosten hampaattulisi tarkistaa vähintään kerran vuodessaja raspata tarvittaessa. Jos hevosella on purentavirheitä,voi raspaus olla tarpeen huomattavastiuseamminkin.Hevosta tulee lääkitä vain eläinlääkärinantamien ohjeiden mukaisesti. Kaikki hevoselleannetut lääkitykset, myös loishäädötja rokotukset, tulee kirjata ylös. Lääkityskirjanpidostaon käytävä ilmi lääkityn hevosennimi, lääkkeen antopäivämäärä, lääkkeennimi ja määrä, lääkkeen teurasvaroaika sekälääkkeen myyjän nimi. Suomen <strong>Hippos</strong> ryon julkaissut hevosten lääkityskirjanpitoavarten vihkosen, jonka voi noutaa esim.raviradoilta tai tilata suoraan Hippoksesta.Kilpailevia ravihevosia koskevat lääkityksiinliittyvät säännöt voi tarkistaa SuomenHippoksesta, ja kilpailevia ratsuja koskevattiedot Suomen Ratsastajainliitosta.Jos hevonen sairastuu, sille on hankittavaasianmukaista hoitoa. Äkillisissä sairastapauksissayhteys kannattaa ottaa päivystävääneläinlääkäriin, joka on tavoitettavissavuorokauden ympäri. Eläinlääkärin ja hevosklinikoidenpuhelinnumerot kannattaaottaa selville jo etukäteen. Yliopistollisestahevossairaalasta saa hätätapauksissa puhelimitseneuvoja myös päivystysaikoina.Kavioiden hoitoKaviot puhdistetaan päivittäin kaviokoukulla.Samalla tarkistetaan kavioidenkunto ja mahdollisten kenkien kiinnitys.Säännöllinen liikunta ja puhdas karsinaovat perusteita kavioiden kunnossa pysy-8.


miselle. Jäisellä kelillä hevosen liukasteluavähentävät kenkiin kierrettävät hokit, jalumen paakkuuntumista kavioihin estävätns. tilsakumit.Kavioiden kasvaminen liian pitkäksi tainiiden liiallinen tai epätasainen kuluminenaiheuttavat hevoselle mm. kipua ja jalanasentovirheitä. Jalan asentovirheet aiheuttavatpahimmillaan vammoja jänteilleja nivelille. Kavion kasvu on yksilöllistä,mutta kavion ja kengän kulumiseen vaikuttaaluonnollisesti pohja, jolla hevonenoleskelee ja liikkuu. Tavallisesti kavio vaatiivuolemista ja kengitystä noin 4–8 viikonvälein. On tärkeää, että hevosen kavioidenhoito aloitetaan heti varsaiässä, varsan ensimmäisenäkesänä, jotta varsan jalka-asennotja jalkojen luusto kehittyy normaalisti.Samalla varsa tottuu kavioiden käsittelyyn.Pääsääntöisesti säännöllisessä käytössäolevat hevoset ja ponit tarvitsevat kenkiäestämään kavioiden liiallista kulumista.Kavion vuoleminen ja kengitys edellyttääkokemusta ja taitoa, joten tehtävä onsyytä antaa ammattitaitoiselle kengityssepälle.Kavion perusmekanismiin ja omanhevosen yksilölliseen kavionhoitoon kannattaaperehtyä esimerkiksi kengittäjänavustuksella.Ulkoilu ja liikuntaEläinsuojelulaki velvoittaa huolehtimaanhevosen päivittäisestä ulkoilusta ja liikunnasta.Toisaalta se kieltää hevosen liiallisenrasittamisen. Lain suositus on, että kesällähevonen pääsisi päivittäin laitumelle. Pihatossaasuvat hevoset voivat itse päättääulkoilunsa määrän. Tämä onkin hyvä vaihtoehtovarsoille ja joutilaille hevosille.Terve ja normaalisti kehittynyt varsaopetetaan tavallisimmin ajolle 1,5-vuotissyksylläja ratsastukseen 3-vuotiaana. Opetusvaiheei ole varsinaista valmennusta,vaan toistoihin perustuvaa lyhytkestoistaKuva: Michel Porrouusien asioiden opettelua. Opettaminenon aina kokeneen hevosihmisen tai ammattilaisentyötä.Kaikkien hevosten liikuttamisen tuleeolla säännöllistä ja suunniteltua, kilpailusuorituksiintähdättäessä myös nousujohteista.Lepopäivät tai -jaksot kuuluvat ainaasiaan, samoin riittävän vaihteleva liikunta.Muun muassa haluttomuus, niskurointi,ylivireys, voimakas laihtuminen tai lihominenja huono hallittavuus voivat olla merkkejäsiitä, ettei liikunnan määrä tai laatu oleoikea. Ongelmiin on syytä puuttua nopeasti.Myös ruokinta ja hevosen terveys onsyytä tarkistaa. Ontuvan tai muuten sairaanhevosen täytyy saada tarvitsemansa hoitoja lepo, eikä sitä tietenkään saa rasittaa.Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssähevosen asiantunteva valmennus ontärkeää. <strong>Hevosen</strong> rasituksen tulee kasvaaasteittain niin, että lihaksille ja jänteille jääaikaa vahvistua. Vammoja ehkäisee myösharjoitusalustojen oikeanlainen pohja sekäsopivat suojat ja varusteet.9.


Kuva: Ypäjän Hevosopiston arkisto<strong>Hevosen</strong> kanssa liikenteessäja maastossaRatsastajan ja ajajan on hallittava perustaidothyvin, ennen kuin hän voi lähteä hevosenkanssa maastoon. Varsinkaan lapsiaei saa päästää maastoon omin päin. Maastossaja liikenteessä kannattaa opetellaliikkumaan kokeneemman hevosihmisenopastuksella.Kunnolliset ratsastusvarusteet ovat CEmerkittyturvakypärä, ratsastukseen tarkoitetutjalkineet ja käsineet. Lisäksi turvaliivinja turvajalustinten käyttöä suositellaan.Ajajan varusteisiin kuuluvat kypärä sekäkäsineet. Hämärällä hevosen varustukseenkuuluvat heijastimet. Maastoon lähtiessäkannattaa tallilla kertoa muille minne onmenossa ja milloin palaa. Puhelin on hyväpitää mukana hätätapausten varalta.<strong>Hevosen</strong> kanssa liikuttaessa tulee ottaahuomioon muut teiden ja polkujen käyttäjät.Autoilijoiden ja jalankulkijoiden läheisyydessäkuljetaan käyntiä. Jokamiehenoikeudella saa tilapäisesti ratsastaa toisenalueella, myös yksityistiellä. Säännöllinenja ammattimainen ravivalmennus sen sijaanvaatii luvan.Hevonen ja kärry muodostavat hevosajoneuvon,jonka liikkumista säätelee tieliikennelaki.Ratsastajan ja eläimen kuljettajan onsoveltuvin osin noudatettava ajoneuvon kuljettajaakoskevia säännöksiä (tieliikennelaki§ 47). Ratsastaminen ja hevosajoneuvollaajaminen on kielletty kuntopoluilla, yleiseenkäyttöön kunnostetuilla laduilla sekäurheilukentillä (järjestyslaki § 15).Luvan kysyminen maanomistajalta onkohteliasta ja ehkäisee ongelmia – kysyensin ja käytä alueita vasta luvan saatuasi.Hevosella liikkuminen ei ole sallittua pihapiirissä,taimikoissa, pelloilla, peltojen suo-10.


ja-alueilla, hiihtoladuilla eikä kuntopoluilla.Teiden käyttöä on hyvä välttää kelirikkoaikaan.Tervehdi muita liikkujia ja ole ystävällinen– edustat kaikkia hevosihmisiä.<strong>Hevosen</strong> pitopaikka<strong>Hevosen</strong> pitopaikan on oltava riittäväntilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinensekä mahdollisimman hyvin hevosenluontaiset tarpeet huomioon ottava. Hevosellatulisi aina olla lajitovereita. <strong>Hevosen</strong>on voitava seistä ja levätä luonnollisessaasennossa sekä liikkua ja nousta makuultaluonnollisella tavalla. Makuupaikan tuleeolla kuivitettu, ja se on pidettävä puhtaana.Pitopaikan ilmanvaihtoon tulee kiinnittäähuomiota. Puutteellinen ilmanvaihto, minkäseurauksena tallin ilmassa on liikaa kosteuttaja haitallisia määriä pölyä sekä lantakaasuja,altistaa hevosta hengitystiesairauksille.Lämpötilan ja valaistuksen on oltava eläinsuojassapidettävälle hevoselle sopivat. Hevonenei myöskään saa olla jatkuvasti alttiinamelulle, joka ylittää 65 desibeliä.31.12.2000 jälkeen käyttöön otetuilletalleille on tarkat määräykset karsinoiden japihattojen koosta sekä tilojen korkeudesta.Karsinan ja pihaton koko määräytyy hevosensäkäkorkeuden mukaan. Tallin korkeudenon oltava 1,5 kertaa hevosen säkäkorkeus,aina kuitenkin vähintään 2,2 metriä.Kaikkien tallien on täytettävä nämä määräyksetviimeistään 1.1.2014. Pilttuiden– joiden käyttö on sallittua, mutta ei suositeltavaa– tilamääräykset koskevat kaikkiatalleja jo nyt. (Hevosten pidolle asetettavateläinsuojeluvaatimukset 14/EEO/1998)Erikseen on määritelty pinta-alat varsomiskarsinalle,pilttuulle ja ryhmissä pidettävillehevosille.Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemaanTavoitteena terve ja hyvinvoivahevonen -oppaaseen on koottu hevosenpitoon ja hyvinvointiin liittyvää eläinsuojelulainsäädäntöä.Esitteen voi tilata Elintarviketurvallisuusvirastosta(Evira).Esim.Yksittäiskarsinoiden vähimmäispinta-alat<strong>Hevosen</strong> säkäkorkeusenintään 1,08m>1,08m, mutta enintään 1,30m>1,30m, mutta enintään 1,40m>1,40m, mutta enintään 1,48m>1,48m, mutta enintään 1,60m>1,60mTarha ja laidunK arsinan pinta-ala4,0 m 25,0 m 26,0 m 27,0 m 28,0 m 2vähintään 9,0 m 2Hevoselle on tärkeätä, että se saa liikkuavapaana laumassa tai laumamaisissa olosuhteissavarsinaisen työnteon lisäksi. Kuitenkinmitä useamman tunnin hevonentekee työtä päivässä (esim. työ- tai vaellushevoset),sitä pienempi on tarhaamisenmerkitys sen ulkoilulle.Tarhan minimikoosta ei ole sääntöä,mutta suositus on vähintään 500–1000 neliötä.Tarhassa hevosella tulee olla tarvittaessasäänsuoja epäsuotuisia sääolosuhteitavastaan. Mikäli ilman valvontaa tapahtuvatarhaus on kokopäiväistä tai kestää useitatunteja päivässä, tulee tarhassa olla vähintäänkolmiseinäinen säänsuoja.Useampia hevosia yhdessä tarhatessatäytyy lauman alempiarvoisilla olla tilaaväistää ylempiarvoisen hevosen uhkaavaakäyttäytymistä. Tarhan pohjan sekä kulkureittientäytyy olla turvalliset ja pysyä riittävänkuivina. Tarhan pohjan tulee kestäähevosten liikkumista erilaisissa sääolosuhteissa.Tarhasta kerätään säännöllisesti poislanta ja mahdolliset korsirehun tähteet.Aitamateriaalin tulee olla hevoselle turvallistaja kestävää. Piikkilankaa ei saa käyttääaitamateriaalina, ja myös valvomaton lieassapito on kielletty.11.


Kuva: Ypäjän Hevosopiston arkisto<strong>Hevosen</strong> on suositeltavaa päästä kesäaikaanpäivittäin laitumelle. Hevosta kohdenlaidunalaa varataan 0,25–0,5 ha. Ennenlaitumelle laskua hevonen totutetaan laidunnurmeensamoin kuin mihin tahansauuteen rehuun. Jos laidunnus on ympärivuorokautista,täytyy hevosten kunto jajuomaveden riittävyys tarkistaa päivittäin.Laidunnurmen laatua ja määrää tulee seurata.Mikäli ruoho käy vähiin tai hevostakäytetään aktiivisesti, tulee hevoselle antaalisärehua.Laitumen kunnosta huolehditaan niittämällähevoselle kelpaamattomat rehulaikutsekä poistamalla laitumelle kertyneetlantakasat. Laitumen käyttöä tehostaa laitumenjakaminen useampiin lohkoihin jahevosten kierrättäminen lohkolta toisellesitä mukaa kuin rehun määrä lohkolla vähenee.Laitumet tulee aika ajoin myös uudistaaeli kyntää ja kylvää uudelleen. Näinvähennetään loistartuntojen määrää.Oma talliOmaa tallia suunniteltaessa on tärkeää ollayhteydessä kunnan rakennusvalvonta- jaympäristöviranomaisiin, jotta rakentamistaohjaava lainsäädäntö ja kuntakohtaisetmääräykset voidaan ottaa ajoissa huomioon.Tallien rakennus-, muutos- tai laajennuslupiamyönnettäessä huomioidaan rakennusjaympäristömääräysten lisäksi myös mm.eläinsuojelulaki ja naapuruussuhdelaki.Lupia ja ympäristövaikutuksia mietittäessäkartoitetaan myös mm. varasto-, tarha-,ratsastuskenttä-, lantala- ja parkkitilojentarve. Esimerkiksi sijainti taajama-alueella,pohjavesialueella tai vesistön läheisyydessäasettavat omat rajoituksensa ja vaatimuksensa.Oleellinen tieto on hevosten lukumääräkäytettävissä olevaa maa-aluettakohti. Ympäristöministeriön julkaisemassaHevostallien ympäristönsuojeluohjeessakerrotaan lantaloille ja lannan varastoinnil-12.


Kuva: Suvi Saikkonenle sekä tarhojen ja pihattojen lantahygienialleasetetuista vaatimuksista.Jos tallissa on vähintään kuusi täysikasvuistahevosta tai hevosen pito on ammattimaista,tulee tallin pidosta tehdä ilmoituslääninhallitukselle.Varusteet<strong>Hevosen</strong> varusteiden kuten riimun, suitsien,valjaiden, satulan, loimien ja suojien,tulee olla hevoselle sopivia. Liian pienetja epäsopivat varusteet saattavat aiheuttaahankaumia ja kipua. Rikkinäiset varusteetpuolestaan ovat turvallisuusriski. Apuna sopivienvarusteiden hankinnassa kannattaakäyttää asiantuntijaa. Nahkavarusteet vaativathuoltamista nahanhoitoaineilla, jotta nesäilyttävät kestävyytensä. Muovit ja kankaisetmateriaalit on helppo pestä vedellä. Satulaon arvokas varuste, ja sen täytyy sopiahyvin hevosen selkään. Satula vaatii peruspuhdistuksenlisäksi aika ajoin kunnontarkistuksensatulasepällä. <strong>Hevosen</strong> puhdistusvälineetkuten harjat ja suat kaipaavatnekin säännöllisesti pesua ja uusimista.Kiinnittämällä huomiota ratsastajan, ajajanja hevosenhoitajan varustukseen, voidaanhelposti ehkäistä niin pienempiä kuin vakavampiakinvammoja. Perusvaruste lajistariippumatta on kypärä. Tallikäyttöön kannattaahankkia kunnon käsineet sekä tukevatkengät, joissa on pitävä pohjakuviointi.Ratsastuksen lajitRatsastuksen valtakunnallisen keskusjärjestönSuomen Ratsastajainliiton alaisuuteenkuuluu kymmenen eri lajia. Perinteisiä lajejaovat olympialajit: koulu-, este- ja kenttäratsastus.Niiden opetus kuuluu useimpienratsastuskoulujen opetusohjelmaan. Muitaratsastuslajeja, kuten islanninhevos-, vaellus-,lännen- ja matkaratsastusta, on mah-13.


Kuva: Tiina Saranpäädollisuus harrastaa niihin erikoistuneillatalleilla. Vikellys on voimistelua hevosenselässä, ja valjakkoajossa hevosta ohjastetaankärryiltä. Lisäksi voidaan järjestäämm. hiihtoesteratsastuskilpailuja ja laukkakilpailuja.Hevosten näyttelytoimintakuuluu Suomen Hippoksen alaisuuteen.Ratsastus sopii myös erityisryhmille, jasitä voidaan käyttää monipuolisesti terapiatarkoituksiin.Kaikkia lajeja yhteisesti koskevat kilpailusäännöton koottu Suomen Ratsastajainliitonyleiseen sääntöosaan. Lisäksi jokaisellalajilla on omat lajikohtaiset sääntönsä.Nuorille ratsastajille suositellaan eri lajienmonipuolista harjoittelua ennen erikoistumista.Ratsastuksessa kilpaillaan useilla eritasoilla. Alin taso on kilpailuharjoitus, jostamahdollisesti edetään seura-, alue-, kansalliselleja kansainväliselle tasolla.Kilpaileminen edellyttää ratsastajalta taivaljakkokuskilta SRL:n jäsenyyttä ja seuratasoltaylöspäin erilaisia lisenssejä. Hevosellatulee olla EU-passi ja SRL:n myöntämäkilpailunumero, tai sen tulee ollarekisteröity Suomen Hippoksessa. Lisäksiperitään hevoskohtainen vuosimaksu. SRLylläpitää internetissä sähköistä kilpailupalvelua.Siellä julkaistaan alue- ja kansallinenkilpailukalenteri sekä kilpailujen tulokset.Kilpailupalvelussa on myös hevos- ja ratsastajakohtaisetrankingit.SRL hyväksyy ja valvoo jäsenratsastuskoulujensasekä harraste- ja yksityistalliensatoimintaa. Hyväksyntä perustuu kriteereihin,joiden mukaan toiminnasta vastaavatammattilaiset, soveltuvilla hevosilla ja turvallisissapuitteissa. Hyväksytyillä talleilla tairatsastusseurojen järjestämissä tilaisuuksissaSRL:n jäsenten on mahdollista suorittaaerilaisia ratsastus- ja hevostaitomerkkejä.Raviurheilun muodotSuomen <strong>Hippos</strong> on raviurheilun ja hevoskasvatuksenkeskusjärjestö, joka vastaa lajinvaltakunnallisista toiminnoista. Suomessaon rekisteröityjä ammatti- ja harrastajavalmentajia,joiden koulutuksesta ja lisenssijärjestelmästävastaa Suomen <strong>Hippos</strong>. Jottaharrastajavalmentaja voi ilmoittaa hevosentai ponin ravikilpailuihin, hänellä tulee ollavoimassa oleva harrastajavalmentajalisenssi.<strong>Hevosen</strong> tai ponin valmentaminen jahoitaminen vaatii pitkäjänteistä työtä sekämonipuoliset valmennusolosuhteet.14.


Raveja järjestetään eri puolilla Suomealähes vuoden jokaisena päivänä. Ravikilpailuissanoudatetaan Suomen Hippoksenravikilpailusääntöjä. Tavanomaisten kärrylähtöjenlisäksi Suomessa ajetaan montéeliraviratsastuslähtöjä sekä poniravilähtöjä.Monté-lähdöt ajetaan normaaleinatotolähtöinä raveissa ja niissä ovat voimassapääosin samat säännöt kuin kärrylähdöissä.Ravikilpailuissa hevosen ohjastajalla on oltavavoimassa oleva C-ajolupa, jonka suorittamiseenvaaditaan vähintään 16 vuodenikä ja riittävä taito hevosen käsittelyssä.Ajolupakursseja järjestetään raviradoilla.Nuoriso- ja poniravitoiminnan tarkoituksenaon tarjota nuorille mahdollisuusharrastaa raviurheilua turvallisesti ja ohjatusti.Lähes jokaisella maakuntaradalla toimiinuorisoravikerho. Eri puolilla Suomeatoimii Suomen Hippoksen alaisia poniravikouluja,jotka tarjoavat laadukasta ja turvallistatoimintaa. Poniravikilpailuja järjestetäännormaaliravien yhteydessä ja myöserillisinä poniraveina. Ponilähtöjä ajetaansekä kärry- että montélähtöinä ja niissävaaditaan P-ajolupa. P-ajolupakurssin voisuorittaa 10–18 -vuotias nuori.NäyttelytoimintaHevosjalostuksen tavoitteena on parantaahevosten perinnöllistä laatua. Jalostettavatominaisuudet määräytyvät hevosten käyttötarkoituksenmukaan. Jalostustavoitteetja niiden saavuttamiseksi asetetut keinoton määritelty eri rotujen jalostusohjesäännöissä,jotka julkaisee Suomen <strong>Hippos</strong>.Jalostusohjesäännöissä asetettuja vaatimuksiatoteutetaan käytännössä SuomenHippoksen järjestämissä näyttelyissä, joissakantakirjataan aikuiset hevoset ja annetaanvarsoista rakennearvostelu. Kantakirjaanhyväksytty hevonen täyttää jalostushevosenvaatimukset suorituskyvyn, rakenteen, terveydenja kestävyyden suhteen. Kantakirjatutoriit ja tammat ovat rotujensa parhaitaedustajia sekä jalostustavoitteiden mukaisiaseuraavan sukupolven vanhempia. Oriidenosalta valinta on tiukempaa, koska niillä onmahdollisuus jättää moninkertainen määräjälkeläisiä tammoihin nähden.Terveys- ja kestävyysominaisuudet ovatedellytyksiä sille, että hevosta pystytäänkäyttämään täysipainoisesti. Näiden ominaisuuksienhuomioon ottaminen jalostusvalinnassaon sekä eettisesti että taloudelli-Kuva: Elina Paavola15.


Kuva: Elina Paavolasesti perusteltua. Hevosten heikko terveysja kestävyys alentavat hevosen käyttöarvoaja lisäävät hevosen pidon kustannuksia.Eri hevos- ja ponirotuja edustavat rotuyhdistyksetjärjestävät myös aktiivisestinäyttelyitä omille roduilleen. Näissä näyttelyissäon mahdollisuus tutustua paremmineri rotujen erityispiirteisiin.KuljetusHevosten kuljetuksessa on huomioitavahevosten, kuljettajan ja kyydissä olevienhenkilöiden sekä muun tieliikenteen turvallisuus.Hevosta tulee kuljettaa ainoastaanhevoskuljetukseen rekisteröidyllä kuljetusvälineellä.<strong>Hevosen</strong> matkavarustukseen kuuluvattukeva riimu ja riimunvarsi. <strong>Hevosen</strong> jalattulee suojata tarvittaessa kuljetussuojilla.Kylmällä ilmalla hevonen suojataan loimella.Hevosten käyttäytyminen lastauksessa jakuljetuksessa vaihtelee hevosen kokemustenmukaan. Kokemattoman kuljettajan taihevosen<strong>omistajan</strong> kannattaa ehdottomastipyytää ammattilaisen tai muun kokeneemmanapua ja opastusta lastaukseen ja kuljetukseen.Vaihtoehtoisesti kuljetus voidaanantaa hevoskuljetusyrityksen tehtäväksi.Kuljettajan on tärkeää hallita ennakoiva jarauhallinen ajotapa.<strong>Hevosen</strong> hyvinvoinnista tulee huolehtiamatkan aikana. Mikäli kuljetusmatka onpitkä, tulee pitää taukoja, jolloin tarkistetaanhevosen kunto ja tarjotaan sille vettä.Myös kuljetusvälineen ilmanvaihdosta onhuolehdittava. <strong>Hevosen</strong> tulisi pysyä matkanaikana rauhallisena. Potkiminen jarauhaton käyttäytyminen ovat merkkejäsiitä, että hevonen on tyytymätön oloonsa.Eläinten kuljetukselle asetetuissa eläinsuojeluvaatimuksissa(maa-ja metsätalousministeriönpäätös) kerrotaan yksityiskohtaisestikuljetusajoneuvoille asetetuistavaatimuksista ja kuljetusolosuhteista, mm.kuljetettavan hevosen ruokinnasta ja tarkkailusta.Sairasta tai vahingoittunutta hevostasaa kuljettaa vain eläinlääkärin lu-16.


jo ennen hevosen hankintaa. Aloittelevanhevosen<strong>omistajan</strong> on turvallisinta hakeahevoselle sellaista tallipaikkaa, jossa onmahdollista saada kokeneemman hevosihmisenapua hevosenhoidossa. Käytännössätämä tarkoittaa tallipaikan vuokraamistahevosyrittäjältä.<strong>Hevosen</strong> suurin yksittäinen menoerä ontallivuokra. Tallivuokran määrään vaikuttavatoleellisesti tallin sijainti sekä palvelutarjonta.Hintoja lisäävät mm. valmennus-ja maneesikustannukset. Tallivuokratvaihtelevat ratsutalleilla keskimäärin 200:sta 600 euroon ja ammattivalmentajienravitalleilla 500:sta 800 euroon. Tallivuokraansisältyvät yleensä hevosen perusrehut,karsinan puhdistus ja tarhaus. Ravitalleillaedellä mainittuun vuokraan kuuluvat myösvalmennus ja kengitys. Kustannuksissakannattaa huomioida myös tallille tapahtuvistamatkoista aiheutuvat kulut. Halvinratkaisu ei välttämättä ole käytännössä seturvallisin ja mieleisin vaihtoehto.Hevosesta aiheutuvia muita kustannuksia:•Lisärehut: kivennäiset, vitamiinit30 e/kk, 360 e/v• Kengitykset: n. 70 e/kerta, 6 viikon välein50 e/kk, 600 e/v•Eläinlääkärikulut (2 rokotusta, raspaus,ontumatutkimus) 54 e/kk, 650 e/v• Madotukset (4 kertaa vuodessa,2 reseptilääkettä) 7 e/kk, 80 e/v•Vakuutukset (perushenkivakuutus ja laajaeläinlääkärikulu-vakuutus jos hevosen arvo 5000 e)30 e/kk, 350 e/v• Varusteet 42 e/kk, 500 e/vYhteensä 2 540 e/vYht jos tallivuokra 450 e/kk, 7 940 e/vEsimerkkilaskelmassa eläinlääkärikuluttulevat hevosen perushoidosta. Kulut nousevatmerkittävästi, jos hevonen sairastuu.Esimerkiksi ontumatutkimukset klinikkaolosuhteissamaksavat helposti useitasatoja euroja. Vaativammat hoidot kutenähkyhoidot, leikkaukset ja tähystykset ovathuomattavasti kalliimpia.Ratsuhevosen kustannuksia lisää, josharrastus on tavoitteellista ja hevosenkanssa käydään valmennuksissa. Ratsastuskilpailuissakustannuksia koituu mm.kilpailuluvasta, kilpailujen lähtömaksuistaja hevosen kuljetuksesta.Ravihevosen kilpailukustannukset kertyvätkuljetuskuluista ja ajajalle maksettavistapalkkioista. Kuljetuksista vastaa yleisimminvalmentaja tai kuljetusliike, jolloinkilometrikorvaus on yleensä 0,14–0,35e/km. Ajajalle maksettava ajopalkkio onajajakohtainen. Palkkiot saattavat vaihdella17–20 euroon, jonka lisäksi ajajallemaksetaan sopimuksen mukaan 10–15 %voittosummasta.Tallia valittaessa kannattaa kiinnittäähuomiota tallilla käytettävien rehujenlaatuun sekä tallirakennuksen, tarhojen jaharjoittelupaikkojen kuntoon ja turvallisuuteen.Toisaalta kannattaa miettiä, tarjoaakotalli riittävät puitteet mielekkääseenhevosharrastuksen. On suositeltavaa tehdätalliyrittäjän kanssa kirjallinen hoitosopimus,jossa luetellaan palvelut, jotka tallivuokrakattaa.Tallin pito yrityksenä vaatii erittäin tarkatkulu- ja kannattavuuslaskelmat jo rahoituksenjärjestämiseksi. Harrastusmainenkinhevosen pito omassa tallissa maksaa paljonenemmän kuin pelkät perushoidon kustannukset.Kustannuksia kertyy mm. rehuista,sähköstä, vedestä, kuivikkeista, lantahuollosta,tarhojen ja harjoitusalustojen sekätallirakennuksen kunnossapidosta, lisäksimahdollisesti tarvittavasta työvoimasta.19.


Lähteet ja lisätietovinkitKIRJALLISUUS JA OPPAATHevonen, ensimmäinen oppaani.Kaimio Tuire ja Tallberg Minna. WSOY 2006. 174 s.<strong>Hevosen</strong> kanssa.Kaimio Tuire ja Tallberg Minna. WSOY 2004. 643 s.<strong>Hevosen</strong> ruokinta ja hoito.ProAgria Maaseutukeskusten Liiton julkaisujano 991, Tieto tuottamaan 101, 2003. 125 s.Hevoset ja työturvallisuus –turvallinen työskentely hevosten kanssa.Työturvallisuuskeskus 2005. 64 s.Hevoskaupan käsikirja.Lehtola Pauliina ja Wegelius Christopher.Tietosanoma Oy 2005. 185 s.Hevoskehämateriaali.Hevosten maaseutu 2-hanke.Laurea Ammattikorkeakoulu 2004. 52 s.Hevostaitokansio.Suomen Ratsastajainliitto ry 2002. 158 s.Hevostallien ympäristönsuojeluohje 4.11.2003.Ympäristöministeriön moniste 121.Ympäristöministeriö 2003. 39 s.Hevostalouden kannattavuuslaskelmaHirvonen Päivö.Hämeen ammattikorkeakoulu 2000.Hevosten valmennusfysiologian perusteet.Kinnunen Susanna, Heiskanen Minna-Liisa,Mäenpää Pekka ja Lehmuskero Arja.Hevostietokeskus 2003. 44 s.Kengitysopin käsikirja.J.L. Fabritius. Karprint 2003,näköispainos vuodelta 1954. 236 s.Keinoemo-opas.Suomen <strong>Hevosen</strong>omistajien Keskusliitto 2002.6 s. Tulostettavissa www.shkl.net.MTT 2006. Rehutaulukot jaruokintasuositukset [verkkojulkaisu].Jokioinen: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus.Julkaistu 14.2.2006, [viitattu 1.2.2007].Saatavissa: www.agronet.fi/rehutaulukot/.Navetasta talliksi.Halonen Juhani. Hevostietokeskus 2005. 65 s.20.Ratsastuskeskusten suunnittelu- jarakentamisopas.Opetusministeriö Liikuntapaikkajulkaisu 86. Opetusministeriöja Rakennustieto Oy 2005. 176 s.Raviponiopas.Suomen Poniraviyhdistys 2003. 19 s.Ruokinnalla tuloksiin 3.Lillkvist Anneli. Hevosfakta Oy 2002. 307 s.Tamma ja varsa.Heiskanen Minna-Liisa.Hevostietokeskus 1998, Julkaisuja 1. 41 s.Suomenhevonen. Saastamoinen Markku(toim). Suomen <strong>Hippos</strong> ry 2007. 248s.Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen.Elintarvike- ja terveysosaston julkaisuja 3/2004.Maa- ja metsätalousministeriö 2004. 22 s.Terve ja sairas hevonen:sairauksien ehkäisy ja hoito.Pettersson Harry ja Green Bert.Otava Kustannusosakeyhtiö 2005. 250 s.Uudet talliratkaisut.Heiskanen Minna-Liisa ja Lehmuskero Arja.Hevostietokeskus 2005, Julkaisuja 8. 103 s.Uusi hevosen<strong>omistajan</strong> käsikirja.Andersson Ingrid ja Lindberg Charlie. Karisto Oy2003. 159 s.Uusi ravihevosen hoito ja valmennus, osat 1 – 4.Greene Curt, Boring Norman Chris ym. SuomenHevosurheilulehti Oy 2000.Varsominen – Tamman kiimasta varsanvierotukseen. Holmsted S., Magnusson-Falk M.ja Peterson-Brodda L. WSOY 1991.Virus vieköön.Heiskanen Minna-Liisa.Hevostietokeskus 1999, Julkaisuja 2. 32 s.LINKITEquinelife hevostutkimushanke aiheina ympäristö,turvallisuus ja hyvinvointi,www.equinelife.fiHevosalalle suunnattuja tietopaketteja,www.hevosyrittaja.fiSuomen Kengityssepät ry,www.suomenkengityssepat.fiYliopistollisen Eläinsairaalan Ystävät ry,www.elainsairaalanystavat.com


LAINSÄÄDÄNTÖwww.finlex.fi,www.evira.fiEläinsuojelulaki 247/1996 myöhempinemuutoksineenEläinsuojeluasetus 396/1996 myöhempinemuutoksineenEläinten kuljetukselle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset,maa- ja metsätalousministeriönpäätös 27/EEO/1996Hevosten pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset,maa- ja metsätalousministeriön päätös14/EEO/1998Nisäkäs- ja lintulajeihin kuuluvien tuotantoeläintenlopettamiselle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset,maa-ja metsätalousministeriönpäätös 18/EEO/1996YHTEYSTIETOJASuomen Eläinsuojeluyhdistys ryKotkankatu 9, 00510 Helsinki,puh. 09-877 1200, www.sey.fiSuomen <strong>Hevosen</strong>omistajien Keskusliitto ryVermon ravirata, PL 56, 02601 Espoo,puh. 09-5413472, www.shkl.netSHKLn paikallisyhdistykset järjestävät mm.alueellista koulutusta, matkoja sekä toimivatalueensa hevosenomistajien edunvalvojina,yhteystiedot Suomen <strong>Hevosen</strong>omistajienKeskusliitosta.Suomen <strong>Hippos</strong> ryTulkinkuja 3, 02650 Espoo,puh. 020 760 500, www.hippos.fiHevosjalostusliitot palvelevat mm. hevostenrekisteröintiin ja hoitoon liittyvissä asioissa,yhteystiedot Suomen HippoksestaSuomen Ratsastajainliitto ryRadiokatu 20, 00093 SLU,puh. 09-229 4510, www.ratsastus.fi.SRL:n aluejaostot palvelevat hevosten jaratsastajien kilpailulupa-asioissa, yhteystiedotSuomen RatsastajainliitostaElintarviketurvallisuusvirastoMustialankatu 3, 00790 Helsinki,puh. 020 772 003, www.evira.fiHelsingin yliopistoneläinlääketieteellinen tiedekuntaYliopistollinen eläinsairaala,Viikintie 49, 00014 Helsingin yliopisto,puh. 191 57350, päivystys 191 57351,www.vedmed.helsinki.fiHevostietokeskusNeulaniementie 5, 70210 Kuopio,www.hevostietokeskus.fiMaa- ja elintarviketaloudentutkimuskeskus, HevostalousVarsanojantie 63, 32100 Ypäjä,puh. 02-763 6560, www.mtt.fiMaa- ja metsätalousministeriöPL 30, 00023 Valtioneuvosto,puh. 09-160 01, www.mmm.fiMaa- ja metsätaloustuottajainKeskusliitto – MTKPL 510, 00100 Helsinki,puh. 020 4131, www.mtk.fiProAgria Maaseutukeskusten LiittoPL 251, 01301 Vantaa,puh. 020 7472 400, www.proagria.fiYmpäristöministeriöPL 35, 00023 Valtioneuvosto,puh. 09-160 07, www.ymparisto.fiTÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT:HätäkeskusOman alueen kunnaneläinlääkäriTallin lähimmät eläinlääkärit ja hevosklinikatKannen kuva: Johanna Rautio, oppaan ulkoasu: Milla Saarikko21.


Kuva plugi.fiMitenratsastatmenestyväänliiketoimintaan?On etenemisesi käyntiä, laukkaa, ravia tai esteiden ylitse hyppäämistä,osaavan kumppanin kanssa se on varmaa ja harkittua.Ylitä kanssamme yrittämisen esteitä ja saat hyvät lähtökohdat yrityksellesi. Meiltä saatmyös ratkaisuja käytännön asioihin: miten pidät talouden vakaana ja hoidatveroilmoitukset ajallaan ja oikein kuntoon, miten rakennat tallit, maneesit, lantalat japidät ympäristöasiat ojennuksessa, miten ruokit taloudellisesti ja tehokkaasti eläimet jahuolehdit niiden hyvinvoinnista ja terveydestä, miten tuotat hevosillesi taloudellisestija kannattavasti rehua pelloiltasi. Kaikki tämä yhdestä ja samasta paikasta.Seuraa myös koulutustarjontaamme nettisivuiltamme.ISO 9001Ota yhteyttä jo tänään! www.proagria.fi tai www.agronet.fiSERTIFIOITUORGANISAATIOProAgria – Menestyksen mahdollisuuksiaProAgria Maaseutukeskusten ja ProAgriaMaaseutukeskusten Liiton laatujärjestelmälleon myönnetty22.ryhmäsertifikaatti.


Nouse ratsailleSuomen Ratsastajainliiton hyväksymällä tallillaHyväksytyillä ratsastuskouluilla opetetaan ratsastusta alkeista lähtien.Harrastetalli voi erikoistua johonkin tiettyyn lajiin tai hevosmatkailuun.Yksityistalli tarjoaa asiakkaille palveluita asiakkaiden omistamillahevosilla. Hyväksynnässä painotetaan mm. turvallisia olosuhteita,opetuksen tasoa, hevostaitoja sekä hevosten hyvinvointia.Tutustu hyväksyttyihin talleihin osoitteessa:www.nouseratsaille.fiOMISTATKO HEVOSEN?LIITY JÄSENEKSI!Suomen <strong>Hevosen</strong>omistajien Keskusliitto ry tarjoaa jäsenilleen mm.- Neuvontapalveluja- Alennuksia- <strong>Hevosen</strong>omistaja-lehden 4 kertaa vuodessa- Ilmaisen sisäänpääsyn useimmille raviradoilleToimintamuotojamme ovat mm.- Keinoemovälitys- Kilpailujen järjestäminen- Tapiola Cup- Amatööriohjastajien SM- Edustus Suomen Hippoksen valiokunnissaSuomen <strong>Hevosen</strong>omistajien Keskusliitto ryPuhelin 09 5413 472Sähköposti shkl@kolumbus.fiWWW.SHKL.NET - www.shkl.net - WWW.SHKL.NET - www.shkl.net - WWW.SHKL.NET 23.


24.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!