Vuosikertomus 2009 (pdf) - Arkistolaitos

arkisto.fi
  • No tags were found...

Vuosikertomus 2009 (pdf) - Arkistolaitos

Arkistolaitos Piirijako 2009Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen vuosikertomusARKISTOLAITOKSEN TOIMINTA-AJATUSsisäkansirkistolaitos on asiantuntija-ja palveluorganisaatio,jonka toiminnan tuloksenayksilölle ja yhteiskunnallemerkittävä arkistoainessäilyy suppeassa ja käyttökelpoisessamuodossa ja ontehokkaasti käytettävissä.Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseenkulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojensäilyminen ja niiden käytettävyys, edistää tutkimustasekä ohjata ja kehittää arkistotointa.sisällys4 pä äjohtajan k atsaus6 h ä meenlinnan m a akunta-arkistosai uudet tilat8 mittava digitointihanke tuotti tulosta9 paper i a ineistot kuntok artoitettiin10 sähköisten a ineistojen h a llinnanedellytyksiä parannettiin11 koulutusyhteistyöllä juhlavuosi12 kotiseutuarkistotoimintaa edistettiin14 va ltioh aOULUN llinnon MAAKUNTA-ARKISTO uudistukset tuovathyllykilometreittäin aineistoja16 yksityisarkistot täydentyivät17 henkilöstö entistä tyytyväisempää18 VAASAN tietopaketti MAAKUNTA-ARKISTO kouluille suomen sodasta19 tutkimushankkeita valmistui20 viranomaisten sinetit ja leimattyöllistivät heraldista lautakuntaaMIKKELIN MAAKUNTA-ARKISTO20 näy ttely t21 julk a isut22 tilastot26 TURUN neu MAAKUNTA-ARKISTO vottelukunta KANSALLISARKISTOHÄMEENLINNAN MAAKUNTA-ARKISTO26 organisaatio27 piirijakoJOENSUUN MAAKUNTA-ARKISTOJYVÄSKYLÄN MAAKUNTA-ARKISTOtoimittaja Heidi Mustajoki ulkoasu Muotohiomo paino Erweko Painotuote 2010arkistolaitos 2009 3


pääjohtajan katsausUusiutuvaja kehittyväarkistolaitos”Digitointiin vuonna 2009 osoitettulisäpanos oli äärettömän tärkeä.Siitä huolimatta Suomen arkistolaitosei menesty vertailtaessa digitointitoimintaamuihin pohjoismaihin.”martti kupiainenTaloudellisesti vaikeina aikoina on syytä katsoa eteenpäin, panostaa tulevaisuuteen.Näin tehtiin 1990-luvun talouslaman aikana ja näin pyrittiintekemään myös taantuman koitellessa maailman ja Suomen taloutta vuonna2009. Arkistolaitoksen osalta se merkitsi toisaalta säästötoimenpiteitä,toisaalta valtioneuvoston osoittamaa merkittävää lisäpanostusta keskeistenaineistojen digitointiin ja verkkopalveluihin.Huhtikuussa 2009 opetusministeriöilmoitti arkistolaitoksen saavan digitointiinperäti 1,6 miljoonaa euroa.Ongelmallista kuitenkin oli, ettärahat tuli käyttää vuoden 2009 aikana.Rahoja ei pääosin saanut käyttääomiin menoihin, vaan digitointipalveluttuli ostaa ulkopuolisilta palveluntarjoajilta.Mittavan hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseenoli vain vähän aikaa, mutta hanke onnistuttiintoteuttamaan menestyksellisesti. Puolet ajasta kuluikindigitointiprosessin suunnitteluun ja palveluntarjoajienkilpailuttamiseen. Vasta kesän lopulla päästiinaloittamaan varsinainen digitointi ja digitoitujenaineistojen verkosta löytämisen kannalta välttämättömienmetatietojen syöttäminen. Lopputulos oli kuitenkinerinomainen. Digitoituja kuvausyksikköjäkertyi kaikkiaan noin 3,3 miljoonaa. Arkistolaitoksenuusitun kotisivun kautta ne olivat vuoden lopulla asiakkaidenaikaisempaa helpommin käytettävissä.Digitointiin vuonna 2009 osoitettu lisäpanos oliäärettömän tärkeä. Siitä huolimatta Suomen arkistolaitosei menesty vertailtaessa digitointitoimintaamuihin pohjoismaihin. Hyvän pohjoismaisen tasonsaavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta.Tulevaisuus näyttää epävarmalta, kun opetusministeriöei voinut osoittaa lainkaan erillisrahoitustavuonna 2010 toteutettavaan digitointiin.Mikä sitten on digitoinnin tila Suomen arkistolaitoksessa?Karkeasti ottaen voidaan arvioida, ettäarkistolaitoksen aineistoista on digitoitu runsaatpuoli hyllykilometriä. Kun aineiston kokonaismääräoli vuoden 2009 lopulla yli 180 hyllykilometriä, onse varsin pieni osuus kokonaisuudesta. EsimerkiksiNorja on asettanut tavoitteekseen, että arkistojenkokoelmista digitoidaan 10 prosenttia seuraavien 20vuoden aikana. Suomessa tämän tavoitteen saavuttaminenkestäisi 36 vuotta, jos joka vuosi voitaisiindigitoida yhtä paljon kuin vuoden 2009 lopulla.Ruotsissa panostus on vielä huomattavasti suurempikuin Norjassa.Vuoden 2009 aikana valmisteltiin arkistolaitoksenstrategia, joka astui voimaan vuoden 2010 alussa.Suurimmaksi haasteeksi nähtiin sähköisten tietopalveluidenlisääminen siten, että ne palvelevat mahdollisimmantehokkaasti ja monipuolisesti arkistolaitoksenkeskeisiä asiakasryhmiä: historiantutkijoita sekäsuku- ja paikallishistorian tutkijoita.Asiakaskäynnit ovat viime vuosina selvästi vähentyneetsekä Kansallisarkistoissa että maakunta-arkistoissa.Ilmiö on kansainvälinen ja johtuu ennenmuuta sähköisten aineistojen voimakkaasta lisääntymisestä.Suomen arkistolaitoksessa vähentyneen käytönja valtion edellyttämien säästötoimenpiteidenvuoksi arkistojen aukioloa iltaisin ja lauantaisinvähennettiin. Sukututkimusjärjestöt vetosivat arkistolaitoksenjohtoon aukioloaikojen palauttamiseksiennalleen. Paluu vanhoihin käytäntöihin tuskinonnistuu – siihen ei yksinkertaisesti ole taloudellisiamahdollisuuksia. On siis entistä enemmän panostettavauusiin palveluihin, sähköisiin aineistoihin.Sähköisten aineistojen ohella myös paperiaineistojenmäärä arkistoissa on tasaisesti lisääntynyt. Tulevinavuosina kysymys paperiaineistojen vastaanottamisestamuuttuu yhä haasteellisemmaksi. Onlaskettu, että arkistoihin tulee seuraavien kolmenvuosikymmenen aikana lähes saman verran aineistoakuin niissä oli yhteensä vuonna 2009. Sen vuoksi onetsittävä taloudellisesti tehokkaita ratkaisuja arkistorakentamiseenja aineistojen hallintaan.Arkistolaitoksen tilanhallinnan suunnittelua tukemaanopetusministeriö asetti selvitysmiehen. Pääosaselvitystyöstä tehtiin vuoden 2009 aikana, muttaraportti suosituksineen ilmestyi vasta vuoden 2010alussa. Vuonna 2009 toteutettu laaja ja syvällinenstrategiatyö ja sitä ennen toteutettu prosessien kuvailutukevat kuitenkin merkittävällä tavalla arkistolaitoksenuudistamista vuonna 2010 alkavalla viisivuotisellastrategiakaudella. Hämeenlinnan maakunta-arkistonpitkään odotetun uuden rakennuksen käyttöön ottaminenkesällä 2009 oli kouriintuntuva osoitus uusiutuvastaja kehittyvästä arkistolaitoksesta.Jussi Nuorteva4 arkistolaitos 2009 arkistolaitos 2009 5


peab oyHämeenlinnanmaakunta-arkistosai uudet tilatHämeenlinnan maakunta-arkistosai toukokuussa 2009 ensimmäistäkertaa historiansa aikana alun perinarkistokäyttöön suunnitellut toimitilatHämeenlinnan Keinusaareen.Rakennuksen arkistoosaon kätkettygraafiseen betoniin.akennuksen suunnitteli arkkitehtuuritoimistoHeikkinen-KomonenOy ja senrakennutti Senaatti-kiinteistöt.Suomen vanhimmanmaakunta-arkiston arkistopiirikattaa Kanta-Hämeen, Pirkanmaan,Päijät-Hämeen,Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakuntien liittojentoimialueen lukuun ottamatta pääkaupunkiseudunneljää kaupunkia.Rakentaja Peab Oy aloitti urakan Aittatiellä vappuna2008, ja jo vuoden päästä henkilökunta saattoialoittaa muuton uusiin tiloihin. Elokuussa avatussaja syyskuussa vihityssä arkistossa asiakkaita odottavataikaisempaa oleellisesti paremmat ja nykyaikaisemmattilat, muun muassa erilliset tutkija- ja mikrofilmisalit.Arkistoaineistolle saatiin uudisrakennuksessakaivattua lisätilaa: hyllykilometrimäärä kasvoi kymmenestänoin 28:aan. Myös henkilökunta pääsiparempiin työtiloihin.Toiminnallisuuden lisäksi uusi maakunta-arkistotäyttää korkeatasoisen julkisen rakentamisen kriteerit.Rakennuksen arkisto-osa on kätketty graafiseenbetoniin, jonka kuvioaiheet ovat pääosin peräisinmaakunta-arkistossa säilytettävistä asiakirjoista.Omaleimainen rakennus herätti jo rakennusaikanapaljon huomiota, ja se voitti valmistuttuaan sekävuoden 2009 Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkinnonettä Betonirakenne-palkinnon.Yleisön ja median valtaisa kiinnostus uutta arkistorakennustakohtaan yllätti henkilökunnan. Syksynaikana maakunta-arkistoon tutustui 52 ryhmässäyhteensä noin 800 kävijää. Syyskuun avoimissa ovissakävi kolmen tunnin aikana uusia tiloja ihailemassavähintään 550 henkilöä; parhaimmillaan sisälle pääsyäodotettiin ulkona vesisateessa kolmijonossa.Kotimaan valtamedioissa runsaasti palsta- ja tv-julkisuuttasaanut uusi rakennus oli esillä myös ulkomaisissaarkkitehtijulkaisuissa.6 arkistolaitos 2009arkistolaitos 2009 7


martti kupiainenkirsi kekki"Digitaali arkistoonsyötettiin jopa 80 000tiedostoa vuoro kaudessa"Kuntokartoituksessa analysoitiin kaikkiaan 16 000 arkistoyksikköä.Mittava digitointihanke tuotti tulostaKansallisarkistolle myönnettiin huhtikuussa 2009 yhteensä 1 550 000 euronerillinen hankemääräraha arkistolaitoksen aineistojen digitointiin sekä tietokantajärjestelmienkehittämiseen. Kahdeksan kuukautta kestänyt hanke hakeevertaistaan Suomessa. Sen aikana digitoitiin 3,3 miljoonaa uutta asiakirjaa jaluotiin kaksi metatieto-ohjelmaa.Paperiaineistot kuntokartoitettiinArkistolaitoksen kaikissa yksiköissä toteutettiin paperiaineistontieteellinen kuntokartoitus vuosina 2008 ja 2009. Kartoitus oliyksi laajimmista tähän asti eri puolilla maailmaa kirjastoissa jaarkistoissa toteutetuista kuntokartoituksista.rkistolaitoksessa asiakirjaaineistojaon digitoitu joviimeisen kymmenen vuodenajan. Ennen opetusministeriönrahoittamaa digitointihankettaarkistolaitoksenDigitaaliarkistossa olinoin 1,5 miljoonaa asiakirjatiedostoa.Erillismäärärahan turvin määrä kasvoimerkittävästi. Digitointi tuo aineistot huomattavastihelpommin asiakkaiden ulottuville ja sen avulla voidaansuojata alkuperäisiä aineistoja.Mittavassa hankkeessa korostuivat alkuvalmistelutja kilpailutukset, jotka veivät hankkeen kestoajastapuolet. Pääosin ulkoistettu digitointi toteutettiinkolmessa kuukaudessa. Ennätysvauhtiin päästiinmarraskuussa, jolloin Digitaaliarkistoon syötettiinjopa 80 000 tiedostoa vuorokaudessa.Hankkeessa digitoidun aineiston tärkeimpinävalintakriteereinä olivat kysyntä ja tutkimuksellinentarve. Myös merkittäviä kulttuurihistoriallisia aineis-toja nostettiin esille. Valinnassa huomioitiin myösaineiston vapaa käyttö internetin kautta.Tiukan aikataulun vuoksi suurin osa aineistoistaoli mikrofilmattuja ja ne voitiin digitoida ilman merkittäviäkonservoinnin valmisteluja. Digitointiinvalittiin muun muassa luovutettujen alueiden seurakuntienkirkonkirjat, voudintilit, erinäisiä maanmittaushallituksenkarttakokonaisuuksia, heraldistaaineistoa sekä talvi- ja jatkosodan sotapäiväkirjat.Yhteensä 3,3 miljoonasta uudesta asiakirjatiedostostakartat ja piirrokset kattoivat 25 000 kappaletta.Hankkeen yhteydessä toteutettiin myös kaksiohjelmaa, joilla kerätään digitointi- ja kuvankäsittelytapahtumanteknistä metadataa. Metatietovaatimuksetliitetään arkistolaitoksen suositukseen digitoinninlaatukriteereiksi alkuvuodesta 2010.Metadataohjelmien käyttö on suositeltavaa varsinkinmuistiorganisaatioiden digitointitoiminnassa, jottadigitoinnin ja kuvankäsittelyn metatietojen kerääminenolisi yhdenmukaista.untokartoituksen ensisijaisenatarkoituksena oli parantaa asiakirjojensäilyvyyttä sekä priorisoidahuonokuntoista aineistoatekniseen konservointiin, mikrokuvaukseenja digitointiin.Kartoituksessa hyödynnettiinarkistolaitoksen Vakka-aineisto‐tietokantaa,josta valittiin kartoitukseen satunnaisotannalla0,8 prosenttia kaikista aineistoista eliyhteensä 16 000 arkistoyksikköä.Kartoitukseen valituille asiakirjoille tehtiin visuaalinenkuntokartoitus sekä joukko kemiallisia analyysejä.Suojamateriaalien laatu, aineiston sijoitteluhyllyihin ja aineiston käytön määrä huomioitiin.Makasiinikohtaisesti arvioitiin riskit tulipalojen javesivahinkojen varalta sekä makasiinitilan vaikutussäilytettävään aineistoon. Ilmasto-olosuhteiden vaihteluamitattiin vuoden ajan.Tulosten pohjalta laaditaan alkuvuodesta 2010konservoinnin toimenpideohjelma, jonka mukaanstrategiakauden 2010 – 2015 aikana konservoidaanaineistoja suunnitelmallisen ohjelman mukaisestisekä pienennetään säilytyksessä syntyviä riskejä.Tuloksia tullaan myös käyttämään valittaessa aineistojamikrokuvaus- ja digitointiohjelmaan.paperihistoriallinentietokanta avattiinArkistolaitoksen verkkosivuilla avautui huhtikuussa2009 paperihistoriallinen tietokanta, joka on tarkoitettuhistoriallisten, pääasiassa suomalaisten käsintehtyjenpapereiden dokumentointiin ja luokitteluun.Tietokanta tarjoaa erilaisia tietoja paperinvalmistuksenjättämistä jäljistä. Vesileimojen ohella tietokantakertoo muun muassa paperin viiratyypin jäljistä,paperikoosta, kuitukoostumuksesta, valmistajasta javalmistusajasta.Tietokanta pohjautuu evtek Muotoiluinstituutissasuunniteltuun ja käyttöön otettuun englanninkieliseentietokantaan Paper Identification Database.Sen on suunnitellut arkistoteknisen yksikön johtajaIstvan Kecskeméti. Tietokantaan tullaan lisäämäänarkistolaitoksen kokoelmiin kuuluvia paperinäytteitä,pääasiassa kotimaisia ja ruotsalaisia käsintehtyjäpaperinäytteitä.Kansallisarkistolle luovutettiin kesäkuussa kclpaperimuseon kokoelma, joka käsittää historiallistenpaperinäytteiden ja vesileimadokumentoinnin ohellamyös paperinvalmistukseen liittyvää esineistöä sekälaajan kirjallisuuskokoelman. Tarkoituksena on pystyttääpaperihistoriasta kertova perusnäyttely vuoden2010 aikana.8 arkistolaitos 2009 arkistolaitos 2009 9


Sähköisten aineistojen hallinnanedellytyksiä parannettiinSähköisten aineistojen hallinta (saha) -hankekokonaisuus tuottaa julkishallinnonorganisaatioille ja arkistolaitokselle sähköisiä palveluja. Kertomusvuonnavastaanotto- ja palvelujärjestelmän (vapa) hankinta aloitettiin, sähke2-määräysastui voimaan ja kuntien eAMS-perusmalli valmistui.Koulutusyhteistyöllä juhlavuosiTurun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja arkistolaitoksen yhteistyö asiakirjahallinnonammatillisessa täydennyskoulutuksessa on jatkunut jo 20 vuotta.Kokeiluluontoisesta asiakirjahallinnon koulutusohjelmasta kehittyi onnistunutkoulutustuote, joka järjestettiin vuonna 2009 jo kymmenennen kerran.vastaanotto- ja palvelu järjestelmänhankinta alkoiapa-projektin tavoitteenaon luoda toimiva, avoimiinstandardeihin perustuva tietoturvallinensähköistenaineistojen vastaanotto- ja palvelujärjestelmä.Projektissa syksyllä2009 toteutetun kyselyn perusteella julkishallinnonorganisaatiot luottavat arkistolaitokseensähköisen pitkäaikaissäilytyksen toteuttajana.vapa-järjestelmän vaatimusmäärittelyt valmistuivattammikuussa 2009 ja sen hankinta käynnistettiinhuhtikuussa 2009. Syksyllä vaatimukset määriteltiinkuitenkin uudelleen, kun opetusministeriö ei myöntänytlisärahoitusta vapan ylläpitoon ja kehittämiseen.Tästä syystä vapa tulee olemaan pysyvästisäilytettävän aineiston säilytysjärjestelmä ja pitkäaikaissäilytystoteutuu Kansallinen Digitaalinen Kirjasto(kdk) -hankkeen tuloksena syntyvässä muistiorganisaatioidenpitkäaikaissäilytysjärjestelmässä(pas).vapa-järjestelmä on käytössä keskeisimmiltä osiltaanvuoden 2010 lopussa. Järjestelmän tallennusjärjestelmästäja käyttöpalveluista vastaa csc opetusministeriönesityksen mukaisesti.sähke2 astui voimaanjen käsittelyyn, hallintaan ja säilyttämiseen tietojärjestelmäriippumattomasti.Uuden normin myötäsähke1:n mukaan toteutettuihin tietojärjestelmiinei tarvitse tehdä uuden määräyksen mukaisia muutoksia,vaan sähköisen säilyttämisen lupa on haettavissasähke1:n mukaan toteutettuihin tieto järjestelmiinvuoden 2012 loppuun saakka.Sen sijaan käynnistettävissä tietojärjestelmähankkeissa,joiden tuloksena käyttöönotettavien tietojärjestelmientavoitteena on käsitellä ja säilyttää asiakirjallisiatietoja yksinomaan sähköisessä muodossa,noudatetaan sähke2-määräyksen vaatimuksia.kuntaorganisaatioideneams-perusmalli valmistuiKuntaorganisaatioiden käyttöön tarkoitettu eAMSperusmallivalmistui maaliskuun lopussa 2009. Tarkastetutosiot julkaistiin tehtäväluokittain KuntaITportaalineAMS-osiossa osoitteessa wiki.kuntait.fi.eAMS-perusmallin tarkoituksena on helpottaaorganisaation siirtymistä sähköiseen tiedonhallintaanja asianhallintaan. Perusmallin tietosisältönäovat tehtäväluokitus, tehtävien käsittelyvaiheidenperustyypit, käsittelyvaiheisiin määritellyt asiakirjatyypit,niiden julkisuus-/salassapitotiedot salassapitotietoperusteineenja säilytysaikatieto pysyvän säilyttämisenosalta perusteineen.Lisäksi mallissa on valintalistoja, joista voidaanvalita esimerkiksi määräajan säilytettäville asiakirjoillesäilytysaikoja ja säilytysaikojen päättymistä määrittäviälaskentaperusteita.sähke2 -määräys astui voimaan vuoden 2009 alussa.Määräys kohdentuu sähköisten asiakirjallisten tietooulutusohjelmaon koko olemassaolonsaajan keskittynyt asiakirjahallinnonja arkistotoimen suunnittelu-,kehittämis- ja johtotehtävissä tarvittavienvalmiuksien syventämiseen jaajankohtaisiin työelämän haasteisiinvastaamiseen.Tulevaisuudessa koulutuspalvelujenavainteemoja ovat verkko-opetus,koulutuksen yhtenäistäminen ja tiivistyvä yhteistyöyliopistojen kanssa.koulutus siirtyy verkkoonHallinnossa toteutettavat uudistukset ja toimintakulttuurinmuutokset sekä asiakirjahallinnan henkilökunnanvaihtuvuus julkishallinnossa edellyttävätarkistolaitoksen täydennys- ja jatkokoulutukseltauusiutumista, jolla vastataan muuttuvaan kysyntään– samalla kuitenkin säilyttäen aiemman tarjonnantoimivimmat osa-alueet.Yhteistyökumppanien kanssa kehitettävä verkkoopetustarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia toteuttaasekä kurssi- että tutkintomuotoista opetusta. Verkkokoulutuksensuunnittelu aloitettiin vuonna 2009,ja siinä edetään merkittävästi vuoden 2010 aikana.koulutus yhtenäistyyArkistolaitoksen resurssien vähentyessä on entistätärkeämpää, että koulutustoimintaa voidaan toteuttaasekä Kansallisarkistossa että maakunta-arkistoissayhtenäisillä toimintamalleilla ja sisällöillä. Tätä onedesauttanut vuonna 2008 käynnistynyt sektorisuunnittelu.Avainasemassa koulutustoiminnan kehittämisessäovat arkistolaitoksen koulutusverkostonjäsenet.tiivistyvä yhteistyöyliopistojen kanssaArkistolaitoksen ylempi arkistotutkinto siirretäänopetusministeriön linjausten mukaisesti lähivuosinaarkistolaitoksesta yliopistoihin. Keväällä 2009 järjestettiinylempää arkistotutkintoa koskeva neuvottelutilaisuussekä opetusministeriön että niiden yliopistojenkanssa, jotka ovat saaneet arkistolaitokseltaomille opinto-ohjelmilleen ylemmän arkistotutkinnonkorvaavuuden.Arkistolaitos tukee yliopistoja koulutuksen sisältöjensuunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessäsekä arkistoalan käytännöllisten ammatillisten valmiuksienantamisessa opiskelijoille. Vuonna 2009sovittiin, että yhteistyötapaamisesta tulee vuotuinenkäytäntö, jossa ovat mukana myös muun työelämän,muiden arkistokoulutusta järjestävien tahojen ja alanyhdistysten edustajia.10 arkistolaitos 2009 arkistolaitos 2009 11


martti kupiainenKotiseutuarkistotoimintaa edistettiinVuonna 2009 arkistolaitos järjesti yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton sekäpaikallisten maakuntien liittojen kanssa kolme niin sanottua Arvi-seminaariaeri puolilla maata. Seminaarit alkoivat edellisenä vuonna Oulun ja Seinäjoenseminaareilla ja jatkuivat vuonna 2009 Turussa, Kouvolassa ja Jyväskylässä.Kotiseutuarkistoilla tarkoitetaanpaikallista yksityisluonteista arkistoaineistoavastaanottavia, säilyttäviäja käyttöön asettavia kuntien taiyhdistysten ylläpitämiä arkistoja.Kotiseutuarkistoja on arviolta noin150 kappaletta eri puolilla maata.Arkistolaitoksessa kotiseutuarkistotoimintaakoordinoi Oulun maakunta-arkisto. Se on yhdessäSuomen Kotiseutuliiton kanssa toteuttanut kyselynkotiseutuarkistojen tilanteesta vuonna 1999 ja laatinutKotiseutuarkisto-oppaan vuonna 2007. Kotiseutuarkistotoiminnassakeskeisessä osassa on Arvi-tietokanta,joka sisältää arkistojen luettelot ja digitoituaalkuperäisaineistoa. Tietokanta on toteutettu EUrahoituksellaja sitä ovat kehittäneet muun muassaHaapajärven – Nivalan seutukunta, Oulun maakunta-arkistoja Suomen Kotiseutuliitto. Arvi-seminaaritrakentuvat Arvi-tietokannan ja Kotiseutuarkisto-oppaanympärille.Arvi-seminaareihin osallistui vuoden 2009 aikanayli 100 henkilöä, joille esiteltiin päivän pituisessaseminaarissa arkistolaitoksen toimintaa ja yksityisarkistojenmerkitystä arkistokentässä, paikallisen maakunnallisenliiton näkemystä maakunnallisesta kulttuurista,kotiseutuarkiston toiminnan peruspilareitasekä Arvi-tietokannan ominaisuuksia.Paikallisen maakunnan liiton edustajan, maakunta-arkistonjohtajan sekä Arvi-tietokannantoteutuksesta vastanneen ohella luennoitsijana toimikoko seminaarikiertueen ajan Oulun maakunta-arkistonjohtaja. Hänet valittiin elokuussa Nilsiänkotiseutupäivillä Kotiseutuliiton valtuustonasiantuntijajäseneksi.Arkistolaitos jatkaa kotiseutuarkistotyötään kouluttamisenja neuvonnan merkeissä yhteistyössä SuomenKotiseutuliiton kanssa. Kotiseutuarkistojen toimintatulee vakiinnuttaa, koska arkistolaitoksennäkökulmasta kaikkea paikallista yksityisluonteistasäilyttämisen arvoista arkistoainesta ei ole mahdollistaottaa vastaan arkistolaitokseen ja koska kotiseutuarkistottoimivat usein vähin resurssein.Kotiseutuarkistot säilyttävätpaikallishistoriallista aineistoa.12 arkistolaitos 2009arkistolaitos 2009 13


martti kupiainenUudistukset valtionhallinnossa tuovat arkistolaitokseen suuren määrän arkistoja.Valtiohallinnon uudistukset tuovathyllykilometreittäin aineistojaValtionhallinnon organisaatioiden muutokset tuovat arkistolaitokseen hyllykilometreittäinpaperiaineistoa. Siirtovalmisteluja helpottaa viranomaissiirtoihinräätälöity sähköinen luettelointiohjelma. Myös vanhojen aineistojenkunnostaminen eteni kertomusvuonna.käräjäoikeuksien kirjaamisasiakirjojaarkistolaitokseenKiinteistöjen kirjaamisasioitakoskevat tehtävät siirtyivätvuoden 2010 alusta käräjäoikeuksiltaMaanmittauslaitokselle.Osana tehtävien siirtoakäräjäoikeudet luovuttivatvuotta 1994 vanhemmat kiinteistöjenkirjaamisasioidenasiakirjat, kuten lain huudatusjakiinnitysasian pöytäkirjat arkisto laitokseen.Kaikkiaan asiakirjoja siirrettiin arkistolaitokseenyli kahdeksan hyllykilometriä. Tätä uudemmat asiakirjatsiirrettiin Maanmittauslaitokseen. Asiakirjojensiirron toteutuksesta vastasi Maanmittauslaitos.Asiakirjat sijoitettiin tuomiokunta- ja arkistopiirirajathuomioon ottaen Kansallisarkistoon ja maakunta-arkistoihin.Oikeusministeriö vastaa 40 vuotta nuorempienaineistojen säilytyskustannuksista jatietopalvelumaksuista. Arkistolaitos puolestaan huolehtiiasiakirjojen säilyttämisestä ja tietopalvelusta. Asiakkailleasiakirjojen tutkiminen on maksutonta mahdollisiajäljenne- ja postituskuluja lukuun ottamatta.arkistot aluehallintouudistuksessaValtion aluehallinnon uudistus astui voimaan1.1.2010. Sen myötä lääninhallitukset, te-keskukset,alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot,tiepiirit sekä työsuojelupiirien työsuojelutoimistotkoottiin kahteen monialaiseen viranomaiseen,aluehallintovirastoihin sekä elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskuksiin.Muutokset olivat niin merkittäviä, että perustettaviauusia viranomaisia ei voitu pitää aiempien valtionaluehallintoviranomaisten suoranaisina jatkajinaarkistolliselta kannalta. Lakkautettavien virastojenarkistoaineistojen säilymisen ja käytettävyyden turvaaminenedellytti, että arkistonmuodostus niidenosalta päätettiin.Kansallisarkiston tekemän periaatepäätöksenmukaan toimintansa päättäneiden virastojen pysyvästisäilytettävät aineistot voidaan siirtää arkistolaitokseen.Ne otetaan vastaan vuoteen 2015 saakkailman säilytysmaksua, vaikka aineistot olisivat 40vuotta nuorempia. Edellytyksenä kuitenkin on, ettäaineistot ovat siirtokunnossa ja vastaanottavallaarkistolaitoksen yksiköllä on tarpeeksi säilytyskapasiteettianiiden säilyttämiseen.Tehtävien jatkamisen kannalta keskeiset asiakirjatjäävät uuden viranomaisen käyttöön lainana,mikäli niiden käyttötarve on perusteltua ja selkeästiajallisesti rajattua. Mikäli asiakirjojen käyttötarve onpitkäaikainen tai jatkuva, ne on voitu siirtää uudenviranomaisen haltuun.Aluehallintoviranomaisten aineistoa on arviolta53 hyllykilometriä, joista pysyvästi säilytettäviä asiakirjojaon noin 21 hyllykilometriä. Järjestämätöntäaineistoa on noin 14 hyllykilometriä. Niiden järjestämiseksipyritään saamaan aikaan yhdessä eri tahojenkanssa toteutettava erillishanke.extranet-ohjelmastatoinen tuotantoversioAsiakirjasiirtojen valmistelu helpottui edelleen, kunluettelointiohjelma Extranetin toinen tuotantoversiolanseerattiin. Ohjelman avulla viranomaiset voivatsyöttää siirrettävien asiakirjojensa luettelotiedot sähköisestisuoraan tietokantaympäristöön. Ohjelmankäyttö edellyttää organisaatiokohtaisia käyttäjätunnuksia,jotka haetaan sen jälkeen, kun aineiston luovuttamisestaon ensin neuvoteltu aineiston vastaanottavanarkistolaitoksen yksikön kanssa.Extranetin käyttäjäympäristö tarjoaa valmiitrakenteet luettelotietojen syöttämiseen. Viranomaistensyöttämät luettelotiedot siirretään niiden tarkastamisenja hyväksymisen jälkeen arkistolaitoksenVakka-arkistotietokantaan, jonka jälkeen ne ovatvapaasti asiakkaiden käytettävissä arkistolaitoksenkotisivuilla.suojeluskunta-aineistot kunnostettiinMikkelissä Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistossavuonna 2007 käynnistyneessä entisen Sota-arkistonaineiston kunnostamisprojektissa saatiin päätökseenSuojeluskuntien toiminnassa vuosina 1918–1944syntyneen 2,5 hyllykilometrin laajuisen aineistonkunnostaminen ja luettelointi. Projektin seuraavassavaiheessa kunnostetaan puolustusvoimien rauhanajanaineisto vuosilta 1918–1939. Aineistoa on kaikkiaannoin 2,7 hyllykilometriä.14 arkistolaitos 2009arkistolaitos 2009 15


Kertomusvuonna täydentyi muunmuassa Sibelius-perheen arkisto.martti kupiainenYksityisarkistot täydentyivätVuosi 2009 merkitsi useana satana eri luovutuksena noin 500 hyllymetrinlisäystä arkistolaitoksen yksityisarkistoaineistoihin. Puolet hankinnoistavastaanotettiin Kansallisarkistoon ja puolet eri maakunta-arkistoihin.Yksityisarkistohankinnoillaan arkistolaitos tukee monipuolisen kuvansaamista suomalaisesta yhteiskunnasta eri aikoina.ksityisarkistojen hankintapolitiikkaperustuu työjakoonKansallisarkiston jamaakunta-arkistojen välillä.Kansallisarkisto hankkii ensisijaisestivaltakunnallisesti merkittäviäyksityisarkistoja ja maakunta-arkistotpuolestaan alueellisesti ja paikallisestimerkittäviä yksityisarkistoja. Näin tapahtuikuluneenakin vuonna.Yhteisiä piirteitä arkistolaitokseen vastaanotetuilleyksityisarkistoille oli luovutusten monipuolisuus jase, että ne täydensivät merkittävästi aikaisempia hankintoja.Esimerkkinä voi mainita KansallisarkistonSibelius-perheen arkistoon saadun täydennyksen,joka sisältää useita koteloita Jean Sibeliuksen tuloihinja menoihin liittyviä asiakirjoja sekä perheenjäsentenkirjeenvaihtoa.Yhteistä hankinnoissa ovat myös olleet runsaatsota- ja rintamaveteraanijärjestöjen arkistojen luovutukset.Ne toivat täydennystä kuluneena vuonna varsinkinmaakunta-arkistojen aineistoihin. Merkittävääon, että veteraanit ovat usein itse olleet mukanaarkistojensa kunnostustalkoissa.Kansallisarkiston merkittävimpiä uusia henkilöarkistohankintojaoli ministeri Helvi Sipilän(1915−2009) yli 40 hyllymetrin arkisto. Se sisältäämuun muassa mittavan aineiston Sipilän kansainvälisestätoiminnasta. Toinen merkittävä luovutus oliVihreän liiton arkisto, joka täydensi edellisenä vuonnasaatua Heidi Hautalan arkistoa.Maakunta-arkistojen uusista yksityisarkistoistayksi mielenkiintoinen esimerkki on Oulun maakunta-arkistoonluovutettu kymmenen hyllymetrin laajuinenVasili Rotosen sekatavarakaupan arkisto vuosilta1922−1971. Hämeenlinnan maakunta-arkistovastaanotti puolestaan yhden Suomen vanhimmistaPohjola-Nordenin paikallisjärjestöistä, Lahden Pohjola-Nordeninarkiston vuosilta 1943−2007. Urheiluarkistojakinsaatiin, kun Vaasan maakunta-arkistovastaanotti Suomen Palloliiton Vaasan piirin laajanarkiston 1980- ja 1990-luvuilta.Maakunta-arkistojen henkilöarkistohankinnoistavoi mainita esimerkkeinä kirjastoalan vaikuttajan,filosofian tohtori Ritva Sievänen-Allenin arkiston,joka talletettiin Mikkelin maakunta-arkistoon jaJyväskylän maakunta-arkistoon luovutetun ValmetinRautpohjan paperikonetehtaan tutkimusjohtajanAntti Lehtisen arkiston, joka kuvastaa Lehtisen poikkitieteellistätutkimustyötä ja kansainvälisiäyhteyksiä.Henkilöstö entistätyytyväisempääArkistolaitoksessa työskenteli kertomusvuonna284 henkilöä. Mukanaluvussa ovat myös määräaikaisissaprojekteissa ja tehtävissä työskennelleet.Valtion tuottavuusohjelman jasäästötoimenpiteiden johdosta vakinaistenvirkojen määrä kääntyi laskuun.rkistolaitoksen taloudellinentilanne oli kertomusvuodenalussa kriittinen. Sekä arkistolaitoksenhenkilökunta ettäarkistolaitos työnantajanatoimivat vastuullisesti jahyvässä yhteisymmärryksessä,minkä johdosta tarvittavatsäästöt saavutettiin avoimien virkojen täyttämättäjättämisellä sekä lomarahojen vapaaehtoisella vapaaksivaihtamisella.Kertomusvuonna eläkkeille siirtyi ennätyksellinenmäärä arkistolaitoksessa pitkään palvelleita virkamiehiä.Tämä jatkuu tulevina vuosina niin sanottujensuurten ikäluokkien tullessa eläkeikään.Erityisiä haasteita tämä asettaa johtamiselle ja jäljellejäävän henkilökunnan jaksamiselle. Kertomusvuonnanäistä haasteista selvittiin yllättävän hyvin.Hankalasta taloustilanteesta huolimatta arkistolaitoksenhenkilöstö toimi kertomusvuonna joustavastija tuloksellisesti. Henkilöstön motivoituneisuusja siitä seuraava tehokkuus on arkistolaitoksen keskeinenmenestystekijä.keskiarvona arkistolaitoksessavuonna 2009Arkistolaitoksen keskiarvo työskenteli ja asuiEtelä-Suomessa. Hän oli vakituisessa virkasuhteessaja iältään 48,4-vuotias. Edellisestä vuodestahän vanheni viisi kuukautta. Keskiarvonkollegoista yli puolet on naisia, mutta miestenlukumäärä lisääntyi selvästi kertomusvuonna.Keskiarvo työskenteli edelleen vaativissaammattitehtävissä ja hänen palkkansa oli 2665euroa kuukaudessa. Hän kävi tulos- ja kehityskeskustelutlähiesimiehensä kanssa ja hänenhenkilökohtainen työsuorituksensa parani.Keskiarvo oli saanut perusopintojen jälkeistäkoulutusta 5,3 vuotta, joka oli kuukaudenenemmän kuin edellisenä vuonna. Keskiarvosairasti 1,2 päivää enemmän kuin edellisenävuotena ja hän oli poissa töistä 10,3 päivää.Keskiarvon työtyötyytyväisyysindeksi olisama kuin muualla valtionhallinnossa (3,4).Edellisessä mittauksessa indeksi oli 3,3. Keskiarvoei ehkä vastannut lainkaan työtyytyväisyyttäkoskevaan kyselyyn, koska kyselyn vastausprosenttijäi alle puoleen. Mikäli keskiarvovastasi, oli hän entistä tyytyväisempi johtamiseen,palkkaukseen, työilmapiiriin ja tiedonkulkuun arkistolaitoksessa. Tyytymättömämpihän oli työn sisältöön ja haasteisiin, kehittymisentukeen, työoloihin ja arkistolaitoksen työnantajakuvaan.Halukkuus sekä henkilöstökiertoonettä työpaikan vaihtoon laski.Arkistolaitoksen keskiarvo osallistui jokotyöpaikkakokouksissa, yksiköiden tai tiimienkokouksissa tai edustajiensa välityksellä yhteistoimintaakoskevissa kokouksissa laitoksenstrategian, prosessien ja muiden arkistolaitoksenkeskeisten tehtävien kehittämiseen.16 arkistolaitos 2009 arkistolaitos 2009 17


edstal till de finska trupperna i Umeå 8.10.1809(RA/Biographica von Döbeln)Tutkimushankkeita valmistuiTietopaketti kouluille Suomen sodastaKansallisarkisto kokosi yhteistyössä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitonja Finlands svenska historielärarförbundin edustajan kanssa digitaalisen asiakirjapaketin.Tavoitteena oli Suomen sotaa koskevan opetuksen syventäminen.petusaineisto sisälsi 19Suomen sotaa kuvaavaaasiakirjaa, jotka olivat saatavissapuhtaaksi aikalaiskieliasuunkirjoitettuina ja johdantoineen.Paketti keskittyi itsesotaan ja pyrki valaisemaan mitä sotasaattoi merkitä sen kokeneille. Paketissa pyrittiinmahdollisimman hyvin välittämään kuva sodan arjestaja oloista Suomessa vuosina 1808 – 1809.Asiakirjapakettia esiteltiin opetuksen asiantuntijoilleHanasaaren kulttuurikeskuksen Merkkivuotta1809 ja opetusta kouluissa käsittelevissä seminaareissamarraskuussa 2008 ja helmikuussa 2009. Opetushallitusvälitti tietopaketista kertovan tiedotteen kaikillemaamme yläasteille ja lukioille. Paketti tuotiinesille myös Opetushallituksen omassa Merkkivuodenjulkaisussa. Asiakirjapaketti saavutti suuren suosionja sen verkkosivuilla vieraili yksinomaan syyslukukaudella14 000 kävijää.birgitta joukasen kokoelmainternoidut saksan ja unkarin kansalaisetsuomessa 1944 – 1947Valtioneuvoston asettamassa tutkimushankkeessaselvitettiin Suomenvuosina 1944–1947 toteuttamiaSaksan ja Unkarin kansalaisten internointeja.Hankkeessa arvioitiininternointien oikeudellisia ja hallinnollisiaperusteita sekä selvitettiinmahdollisuutta korvauksen maksamiseksiinternointien kohteeksi joutuneillehenkilöille.Internointitoimenpiteet aloitettiin Iso-Britannianaloitteesta syyskuussa 1944. Lokakuussa Suomenhallitus laajensi internoinninkoskemaan myös Saksan jaUnkarin kansalaisten suomalaisiapuolisoja, joista silloisenavioliittolainsäädännön perusteellaoli tullut myös Saksankansalaisia.Liittoutuneiden neuvostovetoinenvalvontakomissio ei pitkäänaikaan suostunut laskemaaninternoituja vapauteen joitakinpoikkeuksellisia tai erityisiä tapauksialukuun ottamatta. Suurinosa internoiduista vapautettiinvalvontakomission suostumuksellamaaliskuussa 1946.Vaikka korvausasioita valmistelevatviranomaistahot esittivätkorvauksen myöntämistä internoitujenSaksan ja Unkarin kansalaisten suomalaissyntyisillepuolisoille, sodanjälkeinen yhteiskunnallinentilanne ei missään vaiheessa ollut riittävän suotuisamaksujen suorittamiseen. Vasta Kansallisarkistonvuosina 2008–2009 toteuttama lainsäädäntövalmistelulaukaisi tässä suhteessa tilanteen. Ehdotus korvauslainsäädännöksiluovutettiin keväällä 2009 valtioneuvostonkanslialle.Hankkeessa laadittiin myös sähköinen nimitiedostovuosien 1941–1944 partisaani-iskujen siviiliuhreista,tutkittiin talvi-, jatko- ja Lapin sodissaitsemurhan tehneiden suomalaisten sotilaiden omaistenasemaa ja tehtiin alustava selvitys ulkomaalaistensotilaiden lapsista.Kertomusvuonna hankkeessa julkaistiin internointejakoskeva tutkimus ja vuonna 2010 hankkeentuloksena ilmestyy sotatapahtumia, internointeja jasiirtoa sodan jälkeisiin oloihin käsitteleväartikkelikirja.kotiin karkotettavaksi 1944 – 1955Tutkimushankkeessa selvitettiin Suomeen jatkosodanaikana siirrettyjen inkeriläisten palauttamista Neuvostoliittoonsodan päätyttyä ja Suomeen jääneideninkeriläisten asemaa.Jatkosodan aikana toista vuotta kestäneissä väestönsiirroissaSuomeen saapui noin 64 000 inkeriläissiviiliä.Heistä Neuvostoliittoon palautettiin vuodenvaihteessa1944–1945 noin 55 000 henkeä. Suomeen jääneistäarviolta puolet poistui salaa Ruotsiin.Tutkimuksen perusteella Suomeenjääneiden inkeriläisten asemaoli vaikea. Heidän oikeutensa omistaakiinteistöjä, saada virkoja ja toimiasekä harjoittaa liiketoimintaaoli joko rajoitettu tai he olivatkokonaan vailla sitä. Heidän olivaikea päästä osalliseksi erilaisistaavustuksista. Siirtoväki ei voinutottaa osaa papin, kanttorin ja kirkkoneuvostonjäsenten vaaleihin.Siirtoväeltä puuttui tärkeäseikka – vapaus muuttaa Suomestamuualle kuin Neuvostoliittoon.Neuvostoviranomaiseteivät myöntäneet heille ulkomaanpasseja.Heidän antamansaapu rajoittui vain siirtoväen saamiseenrajan yli.Siirtoväen oikeudellinen asema kävi entistäongelmallisemmaksi, kun otetaan huomioon inkeriläistenja Suomen kansalaisten väliset avioliitot japerheisiin syntyneet lapset. He eivät saaneet Suomenkansalaisuutta, koska perheenpää oli Neuvostoliitonkansalainen. Suomalaisten miesten kanssa avioituneetinkeriläisnaiset saivat Suomen kansalaisuudenjo vuodesta 1945.Epäselvyydet ja pulmat Inkerin siirtoväen asiassalisääntyivät vuosien kuluessa. Inkeriläinen siirtoväki eivoinut vapautua neuvostokansalaisuudesta, mikä estiheitä saamasta Suomen kansalaisoikeuksia. Tämä puolestaansynnytti siirtoväessä pelkoja, että heidät voidaanluovuttaa Neuvostoliittoon. Siirtoväen palautusten jälkeenkuluneen kymmenen vuoden aikana Suomenkansalaisiksi hyväksyttiin yhteensä 49 henkeä.Internoituja Paimion leirillä.18 arkistolaitos 2009 arkistolaitos 2009 19


Viranomaisten sinetit ja leimat työllistivätHeraldista lautakuntaaPitkään valmisteltu laki viranomaisten sineteistä ja leimoista astui voimaan 1.kesäkuuta 2009. Keskeinen muutos verrattuna edelliseen säädökseen on,että kaikilla valtion viranomaisilla on mahdollisuus ottaa sinettiinsä ja leimaansaSuomen vaakunan leijonakuvio.Aikaisemmin vaakunan tunnuskuvankäyttö oli eräitäpoikkeuksia lukuun ottamattarajoitettu ylimpiin viranomaisiin.Uusi laki velvoittaamuun muassa tasavallan presidenttiä,valtioneuvostoa,ministeriöitä ja korkein oikeuttakäyttämään aina sineteissäänja leimoissaan leijonaa. Muut valtion viranomaisetvoivat käyttää joko vaakunan tunnuskuvaa taimuita tunnuksia.Pääsääntö on, että ministeriöt vahvistavat oman-Näyttelytsa ja hallinnonalansa virastojen ja laitosten käyttämätleimat ja sinetit. Heraldisen lautakunnan lausuntoaon pyydettävä sellaisissa sineteissä ja leimoissa, joissaon kuva tai muita merkkejä kuin viranomaisen nimitai sen lyhenne. Kansallisarkisto on myös oikeutettuottamaan talteen sinettien ja leimojen tekemiseentarvittavat välineet ennen kuin ne hävitetään.Heraldinen lautakunta kokoontui vuoden aikanakolme kertaa ja valmisteli kaikkiaan 12 lausuntoa.Heraldisen lautakunnan puheenjohtajana toimipääjohtaja Jussi Nuorteva ja sihteerinä erikoistutkijaJohn Strömberg.Autonomian aikaisiakuvia Suomen suuriruhtinaskunnanvaakunasta.Näyttelyt ovat näyteikkuna arkistolaitoksen aineistoihin.Kertomusvuoden vilkasta näyttelytoimintaa sävytti merkkivuosi 1808 – 1809.näyttelytKaksoiskotka kaskimailla –Elämää Mikkelin seudulla200 vuoden takaa.Mikkelin seudun kulttuuritoimijoidenTulkittua Tuuvaa -hankkeenkulttuurihistoriallinenyhteisnäyttely Mikkelin taidemuseossa.Yhteistyötahot: Mikkelinmaakunta-arkisto, Mikkelin kaupunginmuseot, Mikpolis Oy,Mikkelin teatteri ja Etelä-SavontaidetoimikuntaMaamme kirjan kertomuksiaSuomesta ja suomalaisista.Merkkivuoden 1809 asiakirjanäyttely,Joensuun maakuntaarkistoMerenkurkun jäätie17.2. – 25.3.1940.Vaasan maakunta-arkistonnäyttely 13 eri kirjastossa,museossa ja tapahtumassaPisara suolaista silmissä.Kansallisarkisto, yhteistyötaho:Kansainvälinen kuvakulttuuriyhteisöSäde/Orvo BogdanoffRisto Ryti.Syntymästä 120 vuotta.KansallisarkistoSenaatin arkistostaValtionarkistoksi.KansallisarkistoSodan sukupolvet.Kansallisarkiston näyttelyHangon rintamamuseossaStory of Finnish Jews.Kansallisarkiston näyttelyTel Avivissa, Beth Hatefutsoth/The Museum of Jewish Diaspora.Yhteistyötaho: HelsinginJuutalainen SeurakuntaSukua tutkimaan!Oulun maakunta-arkistoSuomen sodan jäljet.Pohjanmaan museo.Vaasan maakunta-arkiston ja Pohjanmaanmuseon yhteisnäyttelySuomen suuriruhtinaskunnansynty 1808 – 1820.Vaasan maakunta-arkisto,yhteistyötahot: Kansallisarkisto,Österbottens Försvarsgille rfTurku hallintokaupunkina1800-luvun alkupuolella.Turun maakunta-arkistoValo merellä.Suomen majakat 1753 – 1906.Kansallisarkisto, yhteistyötaho:John Nurmisen SäätiöValta ja kansa.Vaasan maakunta-arkistonasiakirjanäyttelyVenäjän keisarikuntaja Suomen suuriruhtinaskunnansynty 1808 – 1820.Kansallisarkisto, yhteistyötahot:Venäjän valtion historiallinenarkisto, Suomen PietarinpääkonsulinvirastoVenäläiset sotilasasiakirjat.Kansallisarkistonja Museoviraston yhteisnäyttelyTurun kirjamessuilla90 vuotta Suomen ja Bulgariandiplomaattisia suhteita.Kansallisarkiston näyttelyBulgarian valtionarkistossa.Yhteistyötahot: Suomenja Bulgarian ulkoministeriötja Bulgarian valtionarkistoverkkonäyttelytHelsinki 30.xi.1939 – 13.iii.1940.KansallisarkistoIhminen ajassa ja arkistoissa.Oulun maakunta-arkistoKuukauden asiakirjat.Oulun maakunta-arkistoValo merellä.Suomen majakat 1753 – 1906.Kansallisarkisto1808 – 1809 asiakirjojasodan Suomesta.Kansallisarkistomerkkivuoden 1808 – 1809 näyttelysuomalais-venäläinen yhteisponnistusansallisarkisto ja Venäjän valtionhistoriallinen arkisto järjestivätyhteistyössä SuomenPietarin pääkonsulinvirastonkanssa asiakirjanäyttelynVenäjän keisarikunta ja Suomensuuriruhtinaskunnansynty 1808 – 1820. Näyttelyoli osoitus Suomen ja Venäjänarkistolaitosten tiiviistä yhteistyöstä ja muistutusmerkkivuotemme 1809 laajemmista taustoista.Projekti aloitettiin jo vuonna 2007 arkistolaitoksenehdotettua yhteistä näyttelyä venäläisille kollegoille.Monivaiheiset neuvottelut kantoivat hedel-mää, ja näyttelyn suunnittelu aloitettiin keväällä2008. Huhtikuussa 2009 avautunut näyttely koottiinseitsemän eri teeman ympärille alkaen vuonna1807 solmitusta Tilsitin sopimuksesta ja päättyenAleksanteri I:n kuuluisaan Suomen matkaan vuonna1819.Näyttelyyn hankitut venäläiset alkuperäisasiakirjatvaativat huolellisia kuljetusjärjestelyjä ja turvallisuusnäkökohtienhuomioimista. Näyttelyssä oli esillämyös runsaasti näyttelyesineistöä. Esineitä saatiinlainaksi useilta suomalaisilta kulttuuri-instituutioiltaja yksityishenkilöiltä. Syyskuussa päättyneestä näyttelystäilmestyi kolmikielinen näyttelyjulkaisu.Merkkivuoden yhteisnäyttely avautui Pietarissamarraskuussa 2009. Siellä esiteltiin venäläisistä arkistoistakoottujen aineistojen ohella noin 40 Kansallisarkistonalkuperäisasiakirjaa kopioiden lisäksi.julkaisutArkistolaitoksentoimituksia:Venäjän keisarikunta jaSuomen suuriruhtinaskunnansynty 1808 – 1820.Det ryska kejsardömet ochtillkomsten av storfurstendömetFinland 1808 – 1820.Rossijskaja Imperija i stanovlenievelikogo knja estvoFinljandskogo 1808 – 1820 gg.Toimittanut – Pertti Hakala.Helsinki: Kansallisarkisto,2009. 198 s.isbn 978-951-53-3181-6 /issn 1795-9683Rapport om digitaliseringeni de fem nordiskariksarkiven.Toimittanut – Jari Lybeck.Arkistolaitos 2009. 39 s. + 5liitettä.isbn 978-951-53-3190-8(pdf)Happonen, Päivi: Kaksitodellisuutta? Kirkonkirjatja henkikirjat Sortavalankaupungin väestöllisenprofiilin kuvaajina 1800-luvun alusta vuoteen1940.Joensuu: Joensuun yliopisto,2009. 183 s. [Yhteiskuntatieteellisiäjulkaisuja nro 96.issn 1796-7996)]issn 1795-9683 /isbn 978-952-219-268-4Monografiat:Jensen-Eriksen, Niklas:Saksan ja Unkarin kansalaistensekä heidän suomalaistenpuolisoidensainternointi 1944 – 1947.Helsinki: Kansallisarkisto,2009. 75 s.isbn 978-951-53-3200-420 arkistolaitos 2009 arkistolaitos 2009 21


tilastot 2009 tilastot 2009k ak a n s a l l i s a r k i s t oj o m a j o e n s u u n ma a k u n ta-ar k i s t om m a m i k k e l i n ma a k u n ta-ar k i s t ot m at u r u n ma a k u n ta-ar k i s t oh m a h ä m e e n l i n n a n ma a k u n ta-ar k i s t oj y m a j y vä s k y l ä n ma a k u n ta-ar k i s t oo m a o u l u n ma a k u n ta-ar k i s t ov m a va a s a n ma a k u n ta-ar k i s t oArkistolaitoksessa säilytettävä aineistoArkistotilatTutkijatilatASIAKIRJA-AINEISTO (M) KARTAT JA PIIRUSTUKSET KIRJASTOTOMASSA KÄYTÖSSÄMMUIDEN KÄYTÖSSÄMVAPAANAMYHTEENSÄMTUTKIJAPAIKAT LUKULAITTEET YHTEENSÄVIRKA-ARKISTOT YKSITYISET ARKISTOT YHTEENSÄ KPL NIDETTÄ M2008 2009 +/- % 2008 2009 +/- % 2008 2009 +/- % 2008 2009 +/- % 2008 2009 +/- % 2008 2009 +/- %KA 96 348 98 063 2 7 520 7 709 3 103 868 105 772 2 980 148 985 908 1 86 433 87 203 1 1 885 1 896 1HMA 8 662 8 616 -1 919 923 0 9 581 9 539 -0 17 194 17 251 0 31 162 30 592 -2 936 662 -29JOMA 7 327 7 955 9 1 009 1 032 2 8 336 8 987 8 15 209 16 424 8 15 808 15 991 1 321 324 1JYMA 3 318 4 095 23 2 335 2 167 -7 5 653 6 262 11 65 086 65 101 0 25 382 25 424 0 366 382 4MMA 10 714 12 208 14 445 451 1 11 159 12 659 13 182 601 182 611 0 33 578 33 692 0 780 740 -5OMA 7 960 9 159 15 2 482 2 513 1 10 442 11 672 12 92 803 92 892 0 28 953 29 105 1 447 450 1TMA 12 896 14 356 11 2 139 2 153 1 15 035 16 509 10 295 629 312 180 6 44 545 44 822 1 628 632 1VMA 6 458 7 327 13 1 281 1 297 1 7 739 8 624 11 36 826 36 826 0 55 788 55 902 0 1 148 1 151 0YHT. 153 683 161 779 5 18 130 18 245 1 171 813 180 024 5 1 685 496 1 709 193 1 321 649 322 731 0 6 511 6 237 -4LIITETAULUKKO 12008 2009 +% 2008 2009 +% 2008 2009 +% 2008 2009 +% 2008 2009 +% 2008 2009 +% 2008 2009 +%KA 103 868 105 583 2 3927 4 268 9 18 584 17 949 -3 126 379 127 800 1 129 129 0 69 69 0 198 198 0HMA 9 826 9 797 -0 220 0 0 433 18 408 4 151 10 479 28 205 169 10 21 110 12 20 67 22 41 86JOMA 8 989 9 082 1 1 169 1 506 29 1 300 1 650 27 11 458 12 238 7 16 16 0 16 16 0 32 32 0JYMA 5 353 6 262 17 1 706 1547 0 2 801 2 051 -27 9 860 9 860 0 19 19 0 20 20 0 39 39 0MMA 11 757 13 681 16 31 0 0 6 002 4 109 -32 17 790 17 790 0 16 16 0 19 19 0 35 35 0MMA 1 566 568 0 553 581 5 1 499 1 469 -2 2 618 2 618 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0OMA 10 442 11 673 12 390 404 4 10 168 8 923 -12 21 000 21 000 0 37 37 0 15 15 0 52 52 0TMA 15 200 17 293 14 840 0 -100 3 650 2 452 -33 19 690 19 745 0 19 19 0 27 27 0 46 46 0VMA 8 330 9 890 19 183 21 -89 2 798 2 595 -7 11 311 12 506 11 12 12 0 10 10 0 22 22 0YHT. 174 331 183 829 5 9 019 8 327 -8 47 235 59 606 26 230 585 251 762 9 258 269 4 188 196 4 446 465 41 MIKROFILMIARKISTO LIITETAULUKKO 3Tutkijakäynnitja toimitetut tilauksetSelvityksetTALLEFILMIT KÄYTTÖFILMIT DIGITOIDUT KUVATIEDOSTOTTUTKIJAKÄYNTEJÄASIAKIRJATILAUKSIASELVITYKSET VIRALLISEENTARKOITUKSEENMUUT SELVITYKSETYHTEENSÄRULLIA KORTTEJA RULLIA KORTTEJA2008 2009 +/- % 2008 2009 +/- % 2008 2009 +/- % 2008 2009 +/- % 2008 2009 +/- %KA 0 0 0 386 0 -100 26 355 26 474 0 225 956 226 151 0 1 305 464 4 969 000 281HMA 0 0 0 0 0 0 2 777 2 777 0 97 393 97 393 0JOMA 0 0 0 10 0 0 4 696 4 756 1 137 879 138 140 0JYMA 358 358 0 6 644 6 728 1 13 391 13 391 0 156 457 156 718 0MMA 27 719 28 911 4 1 217 062 1 223 823 1 4 241 4 241 0 182 219 182 219 0OMA 3 3 0 363 363 0 3 580 3 584 0 109 769 109 769 0TMA 364 364 0 968 968 0 8 116 8 116 0 123 417 124 106 1VMA 33 33 0 8 8 0 2 807 2 807 0 107 970 108 144 0YHT. 28 477 29 669 4 1 225 441 1 231 890 1 65 963 66 146 0 1 141 060 1 142 640 0 1 305 464 4 969 000 2812008 2009 +% 2008 2009 +% 2008 2009 +% 2008 2009 +% 2008 2009 +%KA 28 194 27 246 -3 58 438 59 829 2 1 359 1 013 -25 5 262 5 149 -2 6 621 6 162 -7HMA 2 500 2 513 1 4 820 4 103 -15 235 168 -29 730 578 -21 965 746 -23JOMA 4 648 3 989 -14 3 423 3 146 -8 105 155 48 489 515 5 594 670 13JYMA 4 448 3 708 -17 2 776 1 914 -31 92 100 9 199 324 63 291 424 46MMA 3 231 3 328 3 3 334 4 495 35 6 021 5 906 -2 1 830 1 606 -12 7 851 7 512 -4OMA 5 501 4 465 -19 8 939 9 023 1 130 171 32 1 140 1 369 20 1 270 1 540 21TMA 8 277 7 573 -9 6 537 6 506 -0 412 260 -37 463 459 -1 875 719 -18VMA 2 553 3 472 36 4 935 7 978 62 254 268 6 407 625 54 661 893 35YHT. 59 352 56 294 -5 93 202 96 994 4 8 608 8 041 -7 10 520 10 625 1 19 128 18 666 -2LIITETAULUKKO 4LIITETAULUKKO 222 arkistolaitos 2009 arkistolaitos 2009 23


tilastot 2009 tilastot 2009Saadut asiakirjajamikrofilmilainatAnnetut asiakirjajamikrofilmilainatKonservointiASIAKIRJAT MIKROFILMIT YHTEENSÄ ASIAKIRJAT MIKROFILMIT YHTEENSÄARKKEJA SIDOKSIA AKTEJA KARTTOJA YHTEENSÄ2008 2009 +% 2008 2009 +% 2008 2009 +% 2008 2009 +% 2008 2009 +% 2008 2009 +%KA 239 165 -31 65 201 -68 304 366 20 848 615 -27 1 728 1 499 -13 2 576 2 114 -18HMA 29 14 -52 143 191 34 172 205 19 51 14 -73 195 1 016 421 246 1 030 76JOMA 983 620 -37 76 61 -20 1 059 681 -36 79 42 -47 246 16 -93 325 58 -460JYMA 86 116 35 163 118 -28 249 234 -6 85 86 1 136 42 -69 221 128 -73MMA 37 39 5 9 22 144 46 61 33 73 120 64 61 474 47 160 -23 61 547 47 280 -30OMA 214 155 -28 97 681 602 311 836 169 229 53 -77 156 107 -31 385 160 -141TMA 368 101 -73 359 362 1 727 463 -36 56 126 125 232 149 -36 288 275 -5VMA 26 6 -77 24 33 38 50 39 -22 22 34 55 73 153 110 95 187 49YHT. 1 982 1 216 -39 936 1 669 78 2 918 2 885 -1 1 443 1 090 -24 64 240 50 142 -22 65 683 51 232 -22LIITETAULUKKO 52008 2009 +% 2008 2009 +% 2008 2009 +% 2 008 2009 +% 2008 2009 +%KA 19 173 57 277 199 307 2 100 584 0 0 0 273 17 123 6 172 19 753 76 500 287HMA 297 1 866 528 1 6 500 0 0 0 18 0 -100 316 1 872 492JOMA 6 356 9 005 42 12 11 -8 0 0 0 1 0 -100 6 369 9 016 42JYMA 6 258 6 737 8 16 34 113 0 18 0 2 8 300 6 276 6 797 8MMA 2 130 45 -98 12 3 -75 0 0 0 48 878 1 729 1 417 926 -35OMA 1 640 435 -73 36 17 -53 0 28 28 59 0 -100 1 735 480 -72TMA 1 300 3 486 168 20 23 15 0 0 0 30 841 2 703 1 350 4 350 222VMA 3 730 1 942 -48 55 37 -33 0 20 20 0 0 0 3 785 1 999 -47YHT. 40 884 80 793 98 459 2 231 386 0 66 66 431 18 850 4 274 41 001 101 940 149LIITETAULUKKO 7Maksulliset jäljenteetAnnettuarkistokoulutusHenkilöstöPAPERIKOPIOITA DIGITOINTI MF-OTOKSIA MF-RULLIA MIKROKORTTEJALUENTOTUNTEJAHENKILÖTYÖVUOSIA2008 2009 +% 2008 2009 +% 2008 2009 +% 2008 2009 +% 2008 2009 +%KA 62 225 80 769 30 4 530 3 757 -17 7 402 3 033 0 95 70 -26 0 0 0HMA 6 555 6 476 -1 993 1 032 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0JOMA 4 150 2 089 -50 1 259 1 459 14 0 0 0 0 0 0 0 0 0JYMA 2 313 2 421 5 214 361 69 0 0 0 0 0 0 0 0 0MMA 6 518 7 302 12 1 521 1 614 6 0 0 0 0 0 0 34 523 34 705 0OMA 4 811 5 768 20 2 451 3 331 36 0 0 0 0 0 0 0 0 0TMA 8 928 6 972 -22 247 414 40 0 0 0 0 0 0 0 0 0VMA 4 230 6 410 52 300 1 204 301 0 0 0 0 0 0 0 0 0YHT. 99 730 118 207 19 11 515 13 172 14 7 402 3 033 0 95 70 -26 34 523 34 705 1LIITETAULUKKO 62008 2009 +%KA 239 209 -13HMA 80 70 -13JOMA 67 63 -6JYMA 76 46 -39MMA 109 75 -31OMA 96 74 -23TMA 125 181 45VMA 86 127 48YHT. 878 845 -4LIITETAULUKKO 82008 2009 +%KA 151,39 152,00 0HMA 14,77 14,52 -2JOMA 16,07 17,26 7JYMA 12,41 11,51 -7MMA 23,73 23,81 0OMA 19,57 19,79 1TMA 22,07 21,95 -1VMA 17,09 15,16 -11YHT. 277,10 276,00 -0LIITETAULUKKO 924 arkistolaitos 2009 arkistolaitos 2009 25


Arkistolaitoksen neuvottelukuntatakakannen Piirijako sisäpuolipuheenjohtajaPääjohtaja Jussi Nuorteva, Kansallisarkistosihteeri Suunnittelujohtaja Jorma Vappula, Kansallisarkistojäsenet Erityisasiantuntija Maaret Botska, Suomen Kuntaliitto; Professori Pertti Haapala,ARKISTOLAITOKSEN Tampereen TOIMINTA-AJATUSyliopisto;Professori Seppo Hentilä, Helsingin yliopisto;KonservaattoriKirsi Kekki, Kansallisarkisto (henkilöstön edustaja); Markku Kuorilehto, SuomenSukututkimusseuran esimies;Arkiston johtaja Pekka Lähteenkorva, Urho Kekkosenarkisto;Professori Hannu Mustakallio, Joensuun yliopisto;Akatemiaprofessori RistoNieminen, Teknillinen korkeakoulu;Tietoasiantuntija Johanna Nykänen, Viestintävirasto;DosenttiUlla-Maija Peltonen, Helsingin yliopisto;Ylitarkastaja Veli-MattiPussinen, Turun maakunta-arkisto (henkilöstön edustaja); Intendentti LeenaSöyrinki-Harmo, Museovirasto;Hallintopäällikkö Mikko Tähkänen, Kirkkohallitus;ProfessoriKirsi Vainio-Korhonen, Turun yliopisto;Yliassistentti Marjo RitaValtonen, Tampereen yliopisto;Professori Anna-Maria Åström, Åbo Akademi.rkistolaitos on asiantuntija-ja palveluorganisaatio,jonka toiminnan tuloksenayksilölle ja yhteiskunnallemerkittävä arkistoainessäilyy suppeassa ja käyttökelpoisessamuodossa ja onOrganisaatiokaaviotehokkaasti käytettävissä.Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseenkulttuuriperintöön p ä ä j o h t a j a kuuluvien asiakirjojensäilyminen ja niiden käytettävyys, edistää tutkimustasekä ohjata ja kehittääsis äinen t a r k a s t u sarkistotointa.OULUN MAAKUNTA-ARKISTOa r k i s t o l a i t o k s e n ne u v o t t e l u k u n t ayk sit yis arkis t oasiain ne u v o t t e l u k u n t aVAASAN MAAKUNTA-ARKISTOk a n s a l l i s a r k i s t oJOENSUUN MAAKUNTA-ARKISTOJYVÄSKYLÄN MAAKUNTA-ARKISTOh e r a l d i n e n l a u t a k u n t aMIKKELIN MAAKUNTA-ARKISTOo h j a u k s e n ja s ä i l y t t ä m i s e n v a s t u u a l u ea r k i s t o n e u v o st i e t o p a l v e l u n v a s t u u a l u ea r k i s t o n e u v o ssis äis ten p a l v e l u i d e n v a s t u u a l u eh a l l i n t o j o h t a j av i r a n o m a i s a r k i s t o y k s i k k öt i e t o p a l v e l u y k s i k k öTURUN MAAKUNTA-ARKISTOKANSALLISARKISTOyksit yis arkis t oyksikköa r k i s t o t e k n i n e n yk s i k k öHÄMEENLINNAN MAAKUNTA-ARKISTOh ä m e e n l i n n a nm a a k u n t a-ar k i s t oj o e n s u u nm a a k u n t a-ar k i s t oj y v ä s k y l ä nm a a k u n t a-ar k i s t om i k k e l i nm a a k u n t a-ar k i s t oo u l u nm a a k u n t a-ar k i s t ot u r u nm a a k u n t a-ar k i s t ov a a s a nm a a k u n t a-ar k i s t o26 arkistolaitos 2009


Kansallisarkisto,HelsinkiPÄÄRAKENNUSRauhankatu 17 (PL 258, 00171 Helsinki)Puh. (+358 takakansi9) 228 521Faksi: (+358 9) 176 302Pääjohtaja: Jussi Nuortevakansallisarkisto@narc.fiSÖRNÄISTEN TOIMIPISTETyöpajankatu 6 (PL 54, 00581 Helsinki)Puh. (+358 9) 228 52 500Faksi: (+358 9) 228 52 503kansallisarkisto.sornainen@narc.fiHALLITUSKADUN TOIMIPISTEHallituskatu 3, piharakennus(PL 258, 00171 Helsinki)Puh. (+358 9) 228 52 550Faksi: (+358 9) 228 52 551kansallisarkisto.hallituskatu@narc.fiSILTAVUOREN TOIMIPISTESiltavuorenranta 16 (PL 258, 00171 Helsinki)Puh. (+358 9) 228 52 321Faksi: (+358 9) 228 52 330Maakunta-arkistotHÄMEENLINNAAittatie 2, 13200 HämeenlinnaPuh. (+358 3) 345 47 700Faksi: (+358 3) 345 47 750Vs. johtaja: Markku Nenonenhameenlinna@narc.fiJOENSUUYliopistokatu 6 (PL 146, 80101 Joensuu)Puh. (+358 13) 2514 602Faksi: (+358 13) 2514 606Johtaja: Jarno Linnolahtijoensuu@narc.fiJYVÄSKYLÄPitkäkatu 23 (PL 25, 40101 Jyväskylä)Puh. (+358 14) 3381 000Faksi: (+358 14) 3381 049Johtaja: Päivi Hirvonenjyvaskyla@narc.fiMIKKELIPirttiniemenkatu 8 A (PL 2, 50101 Mikkeli)Puh. (+358 15) 321 310Faksi: (+358 15) 3213 157Johtaja: Tytti Voutilainenmikkeli@narc.fiOULUArkistokatu 6, 90100 OuluPuh. (+358 8) 5145 800Faksi: (+358 8) 5145 850Johtaja: Vuokko Jokioulu@narc.fiTURKUAninkaistenkatu 11 (PL 383, 20101 Turku)Puh. (+358 2) 276 080Faksi: (+358 2) 2760 810Johtaja: Riitta Sihvonenturku@narc.fiVAASASepänkyläntie 2 (PL 240, 65101 Vaasa)Puh. (+358 62) 414 0400Faksi: (+358 62) 414 0420Johtaja: Arja Rantanenvaasa@narc.fi

More magazines by this user
Similar magazines