Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöosa 2.Pohjois-Savonkulttuuriympäristöselvitys

Rautalampi131

KirkonkyläKirkonkylän maisemaValintaperuste: R, H, MValtakunnallisesti merkittävä alue v. 1993 luetteloinnissa,aluetta pienennetty v. 2003 luettelossaKirkonkylä sijaitsee metsäisellä pitkänomaisella,pohjois- ja eteläsivuiltaan vesistöjen rajaamallaharjulla. Kirkonkylän halki kulkeva keskusraitti onmuotoutunut kirkon länsipuolitse kulkeneen vanhanmaantien linjaan. Raitin keskivaiheilla, pienelläkumpareella sijaitsee aikoinaan emäpitäjän väestönmäärän mukaan rakennettu komea kirkko, johonliittyy suuri ja lehtevä hautausmaa. Keskusraitinvarrella on jäljellä muutamia vanhoja liike- ja toimitalojasekä kirkonkylille harvinainen, v. 1938 rakennettuPeuran museon päärakennus.Kirkonkylän pienipiirteistä, vanhaa raitistoa ja rakentamistaon säilynyt myös Pestuuraitin, Mantankujanja Kurssilantien alueilla.Rautalammin maakunnallisena erityispiirteenä onkartanomaiset maatilat, joiden muuta maakuntaasuurempi määrä juontuu kunnan historiasta suurenalueen hallinnallisena keskuksena, emäpitäjänä.Monet näistä tiloista sijaitsevat kirkonkylän tuntumassaluoden taajaman rajoille arvokkaita, avoimiamaisemavyöhykkeitä. Näistä näkyvimpinä ovatehkäpä Eepperin ja Korholan pihapiirit, jotka rantapeltoineenkuuluvat olennaisena osana komeaansisääntulonäkymään saavuttaessa kirkonkylälleidästä.KirkkoC.A. Engel, rakennettu v. 1842-1844Valintaperuste: (R, M)Kuuluu valtakunnallisesti merkittävään alueeseenv. 1993 ja v. 2003 luetteloinneissaRautalammin suuri puukirkko on rakennettu AxelMagnus Tolpon johdolla 1842-1844. Muodoltaan seon hallikirkko, jonka ristikeskiöstä kohoaa nelikulmainen,lanterniiniin päättyvä torni. Kellot ovat erillisessä,kirkkoa vanhemmassa tapulissa.Kirkko on suurimpia puukirkkoja maassamme. C.A.Engelin suunnitelmien mukaan tehtyä kirkkoa pidetäänarkkitehtonisesti erittäin arvokkaana. Kirkko onmyös nuorena kuolleen isänsä, C:L Engelin tavoinarkkitehtina intendenttivirastossa työskennelleenC.A. Engelin yksi harvoista tunnetuista töistä. Tyyliltäänkirkko edustaa empireä, joka näkyy etenkinhyvin alkuperäisessä asussaan säilyneissä ulkofasadeissa.Kirkon arkkitehtuurista on todettu sen olevan hyvinmerkittävä ja mielenkiintoinen esimerkki aikansapyrkimyksestä kehittää uudenlainen suuri ja avarakirkkotyyppi vielä silloin vallalla olleen ristikupolikirkonrinnalle. Kirkon rakenteessa on erikoista tiilestämuuratut salin kattorakennetta ja tornia kantavatpilarit.Kirkossa oli alun perin paanukatto, mikä erittäinloivien kattopintojen takia jo v. 1854 jouduttiin muuttamaanpeltikatteeksi.Arkkitehti Kauno S. Kallion v. 1927 suunnittelemassaperuskorjauksessa asennettiin kirkkoon lämmitys-kamiinat,siirrettiin saarnastuoli nykyiselle paikalleen,uusittiin penkit sekä maalattiin kirkko sisä- jaulkopuolelta. Alkuperäinen ulkoseinien väri oli asiakirja-ja väriselvitysten perusteella nykyistä keltaistahieman punertavampi, ”hiekkakiven sävyinen”,koriste- ja nurkkalistat olivat valkoiset. Ulko-ovetmaalattiin vanhojen asiakirjalähteiden mukaan”seetrivärillä, mikä mahdollisesti tarkoitti keltaokrallaootrattua pintaa. Kirkon väritystä muutettiin 1800-luvun lopulla, sillä vuosisadan lopulla otettu valokuvakertoo, että kirkon ulkonurkat ja ikkunalistat olivattällöin seiniä tummemmat.Vuonna 1966 uusittiin lämmitys öljyllä toimivaksi.Seuraavassa peruskorjauksessa v. 1974-1975(suunnittelija arkkitehti Hannele Arantola) mm. rakennuksenulko- ja sisäväritys muutettiin, rakennettiinnykyinen lämmitysjärjestelmä, korjattiin sakastinykyasuunsa sekä tehtiin WC-tilat ja morsiushuone.Uusimissa peruskorjaussuunnitelmissa v. 2007-2008 (suunnittelija arkkitehtitoimisto Hannu PuurunenOy) suurimpia töitä ovat vesikattojen uusiminen,tiettyjen rakennusteknisten vaurioitten korjaus,sisä- ja ulkomaalaus sekä talotekniikan (LVI-, sähkö-ja automaatiotekniikka) peruskorjaus sekäsprinklerilaitteiston asennus. Kirkon pohjoispuolellaoleva maanalainen tekninen tila rakennetaan myös132

uudelleen. 1920-luvun ja vuoden 1974 korjauksessatehdyt muutokset pääosin säilytetään, kuten esimerkiksikirkkosalin väriasu.Vanha hautausmaa, kirkkopuisto ja Kellotapuli 1768Valintaperuste: (R, M)Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin alueisiin v.1993 ja v. 2003 luetteloinneissaRautalammin keskusraitin toista puolta hallitseesuuri pitkänomainen hautausmaa, joka kasvillisuudeltaanon säilynyt puistometsätyyppisenä.Kolminivelinen kellotapuli on edellisen kirkon ajaltavuodelta 1768. Tapuli on muutoin alkuperäisessähahmossaan, mutta seinät laudoitettiin ja tapulinhuippu muutettiin uuden kirkon rakentamisen yhteydessänykyiseen muotoonsa.Peuran museoArkitehti Toivo Anttila v. 1938Valintaperuste: (R, M)Kuuluu valtakunnallisesti merkittävään alueeseenv. 1993 ja 2003 v. luetteloinnissaArkitehti Toivo Anttilan suunnitelmien mukaan v.1938 valmistunut tiilirunkoinen museorakennus.Kauppaneuvos ja Korholan kartanon omistaja Peuraosti kirkonkylästä tontin museorakennusta vartenMalisen kauppaliikkeen vierestä. Museoesineistökoostui aluksi Korholan kartanon emännän AinaJosefina Peuran keräämistä esineistä, jotka tämä oliennen museon rakentamista kerännyt kotimuseoonkartanon tuparakennukseen. Myöhemmin Peuratlahjoittivat perustetulle Peuran museosäätiölle tontinrakennuksineen.Klassismin aiheilla detaljoitu museorakennus käsittääaumakattoisen näyttelyosan ja pohjoispäädynmatalamman, satulakattoisen vinkkeliosan, jossa onsisäänkäynti, toimisto ja vahtimestarin asunto. Aumakatollaon ulkonema, jossa toistuu koristesyvennyksinäseinän ikkunoiden arkkivolttimuoto. Laadukkainja huolellisin detaljein toteutetut roiskerapatutjulkisivut ovat säilyneet hyvin alkuperäisinä.Museossa on näyttelytilaa kolmessa kerroksessa,toimisto ja vahtimestarin asunto. Museorakennuksenkanssa samaan aikaan rakennettiin tontillemuseotyöntekijöitä varten asuinrakennus.Museoon liittyy puistoalue, jonne on siirretty erityyppisiätalonpoikaisrakennuksia eripuolilta seutua:savutupa Tuovilanlahden Hovinmäeltä, kolme aittaaRautalammilta ja tuulimylly Pieksämäeltä. Venetalason rakennettu paikan päällä. Ennen museon rakentamistapaikalla oli viereiseen Malisen kauppaliikkeeseenkuulunut karjarakennus sekä edelleenpystyssä oleva kahdesta aitasta muodostettu ns.kirkkotalli.Malisen kauppaliikeRakennettu v. 1877Valintaperuste: (R, M)Kuuluu valtakunnallisesti merkittävään alueeseenv. 1993 ja v. 2003 luetteloinnissaKerkonkosken sahakoulun opettaja ja kunnallismiesAugust Malinen perusti kaupan Rautalammin keskusraitineteläsivulle v. 1877. Vuonna 1937 kauppakiinteistönrakennukset siirtyivät kauppaneuvosPeuralle ja myöhemmin Peuran museosäätiölle,joka vuokraa rakennusta liikekäyttöön (lounaskahvilaja majoitustiloja). Rakennus sijaitsee vanhojenliiketilojen tapaan kiinni katulinjassa, josta on suorasisäänkäynti liikehuoneistoon. Pihanpuolella suurenavoverannan tilalla oli aiemmin puolipyöreä veranta.Malisen liikkeen vieressä samoin katulinjaan rakennettunasijaitsee toinen vanha liikerakennus ”Pilvenpiirtäjä”,joka siirrettiin paikalle v. 1925-1926.Rakennus oli aiemmin Lassilan virkatalon päärakennus.TaimelaRakennusurakka ja piirustukset: Veikko Liimatainenv. 1913Valintaperuste (M)Kuuluu valtakunnallisesti merkittävään alueeseenv. 1993 luetteloinnissaKirkonkylän raitin kaakkoispäässä sijaitsee vanhojenasuinkiinteistöjen lisäksi Taimela ja vanha apteekki.Rautalammin ompeluseuralle päätettiin rakentaaoma rakennus v. 1912, koska sillä ei ollutvakinaista paikkaa kokoontumisia ja käsitöidenmyyntiä varten. Talkootyönä rakennetussa talossapidettiin myös seurakunnan kokouksia, rippi- japyhäkoulua. Väliaikaisesti rakennusta toimi myöskulkutautisairaalana.133

Kunta osti rakennuksen ja käyttö muutettiin käsityöneuvonta-asemaksiv. 1988. Myöhemmin rakennuson myyty yksityiskäyttöön.Entinen apteekkiei inventointitietojaRakennusurakka ja piirustukset: Veikko Liimatainenv. 1913Valintaperuste: (R, M)Kuuluu valtakunnallisesti merkittävään alueeseenv. 1993 luetteloinnissaPappilan pihapiiri lukuisine talousrakennuksineensäilyi vuoteen 1955, jolloin laadittiin uuden pappilanpiirustukset ja nykyisten pappilarakennusta edeltänyt,vuonna 1810 valmistunut taitekattoinen, kustavilaistatyyliä edustava kaksikerroksinen pappilarakennuspurettiin. Uuteen pappilarakennukseen tulikirkkoherran asunnon lisäksi virastohuoneet. Autotalliosallarakennukseen liittyvään siipirakennukseentuli asunnot kappalaiselle, kanttoriurkurille, suntiotalonmiehelleja kanslia-apulaiselle. Rakennusta onperuskorjattu v. 1992 (suunnittelija Hannele Arantola),jolloin kirkkoherranvirasto siirrettiin kirkonkylänkeskusraitilta ostettuun entisen KOP:n kiinteistöönja vapautuneisiin tiloihin sijoitettiin vierashuone januorisotoimisto. Samassa korjauksessa uusittiinmyös ikkunat ja tiilikatto.Julkisivuiltaan slammatut, tiilikatteiset yksikerroksisetrakennukset istuvat viehättävästi pihapiiriin, jollerannan puolella vanha pihapuusto ja avoimet rantapellotluovat puistomaisen ja arvokkaan taustan.Vanhoista rakennuksista ainoana säilytetty, vuonna1878rakennettu luonnonkivinavetta rajaa ja luotasapainoa sisääntulopihalle.TyöväentaloVanhin osa 1880-luvulla, v. 1921 näyttämösiipi,v. 1963 kuistiValintaperuste: (M,R)Kuuluu valtakunnallisesti merkittävään alueeseenv. 1993 luetteloinnissaTaimelaa vastapäätä sijaitsee v. 1933 rakennettuentinen apteekkirakennus, joka nykyisin majoituskäytössä.Vaaleaksi rapattu, klassismia edustavaaumakattoinen rakennus on julkisivuiltaan säilynytkadunpuoleista sisäänkäynnin muutoksia lukuunottamatta alkuperäisessä asussa.PappilaArkkitehtitoimisto K. Ström & Tuomisto, valmistunutv. 1956Valintaperuste: (M, R)Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin v. 1993 luetteloinnissaRautalammin seurakunta tuli emäseurakunnaksi v.1561. Ison pappilan pinta-ala v. 1910 oli 2457 hehtaaria,jolloin siihen kuului 23 torppaa, 40 mäkitupaaja yhdeksän tonttia. 1930-luvun loppuun mennessäerotettiin pappilasta 44 itsenäistä tilaa.Rautalammin komea työväentalo on rakennettuvaiheittain. Kauppias Wilhelm Pöyhönen oli 1880-luvulla rakentanut talon vanhimman osan, jonkatyöväenyhdistys v. 1906 osti ja kunnosti vuoteen1909 mennessä. Kaupanpito jatkui talossa 1940-luvulle asti. Kauppapuodissa olivat vuokralaisenaTyöväenosuuskauppa ja Osuusliike Kansanvoima.Rakennusta laajennettiin v. 1921 näyttämösiivellä jav. 1963 valmistui pihanpuolelle tasakattoinen kuisti,joka on myöhemmin muutettu loivaksi pulpettikatoksi.Kurssilanmäki, Pestuuraitti ja MantankujaVanha kirkonkylän rakennuskantaa, vanhat kujatValintaperuste: (M,R)(Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin v. 1993 luetteloinnissa)Alue laskee kaakossa jyrkkärantaiseen Pitkälahteen,jonka rantatonttien rakennuksissa toimi kirkonkylänensimmäiset kauppaliikkeet, kuten KustaaJalkasen v. 1873 Kurssilan taloon perustama kauppapuoti.1930-luvulle jatkuneesta kaupanpidosta onjäljellä väentupa ja vanha leveillä lankuilla vuorattu(tai lankuista rakennettu) päärakennus. Makasiinirakennusja puotirakennus on purettu. Rannalla onsäilynyt sauna ja venevaja. Aikoinaan piha jakautuikauppapihaan ja talouspihaan sekä rannanpuoleiseenpuutarhaan.Kurssilan naapurissa rantaan laskevalla rinteessäon myös Neuvosen kauppaliikkeenä tunnettu rakennus,joka Kurssilan tapaan on myöhemmin muutettukokonaan asuinkäyttöön. Aiemmin Kurssilanmäkioli vilkas kylän keskus, jossa pidettiin mm.134

markkinoita. Myöhemmin, maanteiden rakentamisenmyötä kaupat siirtyivät täältä rannan tuntumastanykyiselle keskusraitille.Kirkonkylän pienipiirteistä, vanhaa raitistoa ja rakentamistaon vielä jäljellä Pestuuraitin, Mantankujan,Kurssilantien ja Mäkitien alueilla, joissa rakennuksetja kujamaisina pysyneet tiet on sovitettu maastonmuotoihin ilman ruutukaavaa. Mäkitien varrellasijaitsee alun perin kirjakaupaksi v. 1902 rakennettutalo, jonka seuraavalla vuosikymmenellä osti SuomenKauppapankki liiketilakseen. Nykyään helluntaiseurakunnanomistuksessa oleva rakennuksenulkoasu on säilynyt hyvässä kunnossa ja suuremmiltamuutoksilta.Meijeri ja MyllyValintaperuste: (M, R)Kuuluu valtakunnallisesti merkittävään alueeseenv. 1993 luetteloinnissa, ei inventointitietojaMeijeritoiminta alkoi v. 1933 edellisen meijerin konkurssipesältäostetussa meijerirakennuksessa, jokaoli rakennettu v. 1927, alakerta sementtitiilistä jayläkerta hirsistä. Rakennusta laajennettiin v. 1948-1949. Seuraavien vuosikymmeninä puurakenteisentoisen kerroksen ulkoseinät on levytetty.Korttelialueella on monia paikallisesti merkittäviäasuinkohteita kuten nyt tyhjillään oleva Tiiholanpihapiiri, jotka yhdessä säilyneen kortteli- ja kujarakenteenkanssa muodostavat maakunnallisestimerkittävän kokonaisuuden.OrtodoksikirkkoIlmari Ahonen v. 1959Valintaperuste: M, RKuuluu valtakunnallisesti merkittävään alueeseenv. 1993 luetteloinnissaRautalammin v. 1950 perustettu ortodoksiseurakuntatoimi ennen oman kirkkorakennuksen valmistumistaeri kouluilla ja mm. Taimelassa. Maanlunastustoimikunnantoimesta varattiin kylän keskeltäLatsinmäeltä tontti kirkolle sekä kirkkoa ja hautausmaatavarten.Ensimmäiset piirustukset laati kuopiolainen rakennusmestariKorhonen, joka oli v. 1953 tehnyt Pielavedenkirkon suunnitelmat. Jälleenrakennustoimikuntaei kuitenkaan hyväksynyt Korhosen piirustuksia,vaan pyysi toimikunnan arkkitehti Ilmari Ahosenlaatimaan uudet piirustukset.Vuonna 1959 rakennettu Rautalammin ortodoksikirkkoedustaa jälleenrakennusajan yleisempääkirkkotyyppiä, joka on selkeästi 1950-luvun rakennustyyliinperustuvaa, kun taas Pielaveden ortodoksikirkkoon tyypiltään aikakauden kirkoista harvinainen.Kirkon vieressä on Ilmari Ahosen v. 1959 suunnittelemapappilarakennus.Meijeriin kuului sen alkuajoista alkaen myllytoiminta,mutta erillinen myllyrakennus saatiin vasta v. 1951.Mylly on komeimpia puurakenteinen rakennustyyppinsäedustaja maakunnassa ja yhdessä meijerinkanssa kokonaisuus kertoo maatalouden tuotantohistoriasta.Kunnan omistuksessa. Meijerissä asuntoja ja koulujentiloina.KauppahuoneValintaperuste: (M, R)(Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin v. 1993 luetteloinnissa),ei inventointitietojaKeskusraitin länsipäässä on Kauppahuoneenatunnettu rapattu kaksikerroksinen liikerakennus,johon liittyy takapihalla rankorakenteinen varastorakennus.Kauppahuone (rakennettu 1930-1940-luvulla) koostuu kahdesta satulakattoisesta rakennusmassasta,joiden julkisivudetaljoinnissa on klassisminja myös funktionalismin piirteitä.135

Korholan kartanoPäärakennus v. 1867, pihanpäärakennus 1800-luku, navetta v. 1925Valintaperuste: (H, R, M)Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin luettelointeihin:Kirkonkylän maisema (v. 1993) ja Rautalamminsuurtilat (v. 2003).Päärakennusta on remontoitu ja maalattu 1970-luvulla luvulla sekä 1980-luvulla, jolloin mm ikkunatvaihdettiin ja sisäseinät lisäeristettiin. Heikki Peuraoli perustanut tilalle kirkonkylän ensimmäisen meijerin,jonka paikalle kartanon pihaan on v. 1983 rakennettuuusi asuinrakennus.Toholahden pohjoisrannan vanha rakennuskanta:Karjalan ja Eepperin pihapiiritKarjalan kartano Nikkarityylinen päärakennusv. 1873, väentupa v. 1865Eepperi, inventointi puuttuuValintaperuste: (R, M)Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin luettelointeihin:Kirkonkylän maisema (v. 1993) ja Karjalankartano kuuluu ryhmään ”Rautalammin suurtilat” (v.2003)Eepperin ja Karjalan kartanon pihapiirit sijaitsevatToholahden ja Äijäveden yhdistävän salmen itärannalla,joka avautuu salmen ylittävältä sillalta arvokkaanakirkonkylän sisääntulonäkymänä. Rantavyöhykkeelläon myös Mattilan vanha pihapiiri, jokatosin ei rantapuuston takia näy maisemaan.Korholan kartanon pihapiiri sijaitsee runsaan kilometrinpäässä taajamasta maisemallisesti viehättävästivesistöjen ja peltoaukeiden ympäröimänä.Nykyisen Korholan maat ovat aikoinaan kuuluneetVaajasalon rälssikylää. 1600-luvulla maat siirtyivätvaltiolle isossa reduktiossa. 1800-luvulla BirgerWeszynthhius hankki tilan ja lähistön talonpoikaistalonmaat, joista hän muodosti Korholan kartanotilan.Vuonna 1890 tila siirtyi Adolf Peuralle, jonka pojastakauppaneuvos Heikki Peurasta tuli Kartanon seuraavaomistaja (v. 1906) ja yksi seudun tunnetuimmistaliikemiehistä. Vuonna 1971 Peuran perikuntamyi tilan nykyisille omistajille, joiden aikana osarakennuksista on muutettu matkailukäyttöön.Pihapiirissä on säilynyt runsaasti kartanoajan rakennuksia:keskiosaltaan kaksikerroksinen, empireäedustava päärakennus (v. 1867), pihanpäärakennus(1800-luvulta), seudulle tyypillinen räystäskonsoleillakoristettu riviaitta, puutarhurin mökki ja kuusikulmainensveitsiläistyylinen huvimaja. Vuonna 1925rakennetussa tiilirakenteisessa ”karjakartanossa” olipaikat 108 lehmälle, 20 hevoselle, 10 sialle; rannallasijaitsi rouva Peuran uimahuone höyrykoppeineen.Vuonna.1947 tilan maita lohkottiin asutustiloiksi,joille osa tilan rakennuksista jäi. Pihapiirissä ja vanhoillakartanoon kuuluvilla mailla on säilynyt vielämuutamia seudulle 1800-luvulla rakennettuja sahalankkurakennuksia.Karjalan rakennukset ryhmittyvät miespihaan jakarjapihaan. Miespihaan kuuluu päärakennuksen jaalatalon lisäksi kaksikerroksinen aitta. Karjapihanrakennuksiin kuuluvat navetta, meijeri-aitta ja uudempivarastorakennus, jonka paikalla sijaitsi aiemmintalli. Luonnonkivistä 1880-luvun alussa rakennettunavetta on yksi maakunnan sievimmistä.Pihatien varrella sijaitsee vilja-aitta ja liiteri.Sveitsiläistyyliä edustava päärakennus on Rautalamminkihlakunnan piirilääkäri Johan Vilhelm Roschierinrakentama v. 1873. Tämä oli ostanut Toholahdenniemessä sijaitsevan maatilan kymmenisenvuotta aiemmin Daniel Karjalaiselta. Päärakennustavastapäätä sijaitsee alatalo, jossa Roshier oli asunutennen päärakennuksen valmistumista. Tämänjälkeen alatalo jäi väentuvaksi palvelusväelle. Päärakennuson lämpökeskuksen rakennettua tiilipiippualukuun ottamatta säilynyt alkuperäisenä, sisätilojaon muutettu enemmän mm lisäeristämisentakia. Sisäkatoissa on harvinaisia vanhoja kattomaalauksia,joista esim. förmaakin kattomaalaus on136

signeerattu v. 1883. Alatalo on korjattu v. 1989nykyiseen käyttöön asuinrakennukseksi.Karjalan puutarhan suunnitteli silloinen lääninagronomi.Pihaan johtaa nykyään naapuritalon (Eepperin)ja peltoaukean reunassa kulkeva koivukujankehystämä sisääntulotie. Myös rantaan johtaa lehtipuukuja.Ropolan kartanomiljöö(ei inventointitietoa) v. 1868Valintaperuste: (M, R)Kuuluu valtakunnallisesti merkittävään alueeseenv. 1993 luetteloinnissa ja v. 2003 luetteloinneissaRautalammin suurtiloihinRopola muodostettiin Toholahden etelärannalle1700-luvun lopulla. 1800-luvun lopulla kartanonomistanut tuomari Olsson myi tilan vanhaan pappisjatuomarisukuun kuuluvalle J. Fellmanille. Tämäteetti talon ympärille englantilaistyylisen puutarhan,joka on säilynyt lähes ennallaan. Niemen kärkeäkiertävät kävelypolut, joiden varrella on kaksi huvimajaa.Päärakennus on maakunnallisesti ainutlaatuinenmyöhäisklassismia edustava kartanorakennus,jonka arvoa lisää julkisivujen säilyneisyys alkuperäisessäasussa. Vain etufasadin aiempi umpikuisti onuusittu avokuistiksi ja keittiön sisäänkäynnin viereisiäikkunoita on muutettu. Julkisivut ikkunoineen jasisäänkäynteineen on sommiteltu kuusiruutuisineristikarmi-ikkunoineen klassismille tyypillistä symmetriaanoudattaen, mutta detaljoinnissa (puuleikkauksissaja räystäskonsoleissa) näkyy 1800-luvuntoisella puolella suosittu nikkarityyli. Rakennuksenvalmistumisvuosi 1868 on päätelty sen ullakonhormiin merkityn vuosiluvun mukaan.Pihapiirin jakaa kahtia (Kartanon puoleiseen janavetan puoleisiin osiin) tilanhoitajan v. 1828 rakennettuasuinrakennus, jonka aiemmin läpikuljettavasola rakennettiin umpeen peruskorjauksen yhteydessäv. 1983. Kartanorakennuksen vieressäkulmittain on 1860-luvulla rakennettu lankkurakenteinenluhtiaitta, jonka kummassakin kerroksessa onkolme huonetta. Karjapihan puolella on luonnonkivinavetta,joka tyypiltään muistuttaa Karjalan kartanonnavetta sekä kalustovaja vellikelloineen ja tämäntakana vilja-aitta.Kartanoalueeseen kuuluu lähipellon reunaan n.1820-luvulla rakennettu pehtoorin mökki, joka myöhemminon muutettu kotimuseoksi.Sahalan kartanomiljöö1700-lukuValintaperuste (M, R, H)Kuuluu valtakunnallisesti merkittävään alueeseenv. 1993 luetteloinnissa ja v. 2003 luetteloinneissaRautalammin suurtiloihinAlkuaan osana Tyyrivirran rälssitilaa ollut Sahala oliv. 1561 Kustaa Fincken verolle ilmoittama tila.Fincke-suvun jälkeen tilan omistajina olivat Skytte-,Bjelke- ja de la Motte-suvut. 1790-luvulla rovastiKrogius perusti uuden talon lampuoti Sahasen paikalleja rakennutti tilan rakennukset. Nykyinen päärakennuson 1790-luvulla rakennettu väentuparakennus,joka on todennäköisesti rakennettu KrogiuksenTyyrinvirtaan v. 1788 perustaman sahanpuutavarasta. Vanha päärakennus purettiin ja siirrettiinv. 1920 Tyyrinvirtaan koulurakennukseksi.Nykyistä päärakennusta on muutettu mm rakentamallapuistonpuoleinen terassi v. 1925. Myöhemminrakennusta on muutettu mm. rakennettu tiloja kellariin.Suurikokoinen navetta- ja tallitilat varastoineenkäsittänyt karjarakennus on rakennettu vaiheittain,joista vanhimmat osat ovat 1790-luvulta. 1882 rakennettiinkivestä 100 lehmän navettaosa, jota onmyöhemmin pienennetty. Lisäksi pihalla on hirsirunkoinen,1920-luvulla puuliiteriksi muutettu tallirakennus.137

Haja-asutusalueetJuhannusmäen ja Laakkolan kulttuurimaisemaMuutama kilometri kirkonkylältä länteen sijaitsevattoistensa naapureina Juhannusmäen ja Laakkolanpihapiirit Hankaveden rantaan rajoittuvien peltoalueidensakehystäminä. Laakkolan ranta-alueella onmaakunnallisesti arvokas niittyalue, jolla kasvaamm. valtakunnallisesti uhanalaista ahosilmäruohoa.JuhannusmäkiPäärakennus 1800-luvun alku (ent. Johannesberg)Valintaperuste: (M, R)Tila on ollut mm. von Fieandt ja Malmberg -sukujenomistuksessa ennen Sahalan kartanosta muuttaneitaJalkasia. Empiretyylinen päärakennus on 1800-luvun alusta ja se on perimätiedon mukaan siirretty”Sikosalmen sillankorvasta” ja rakennettu aivanvastaavanlaisena Juhannusmäelle. Rakennus olimuistitiedon mukaan virkatalon pihanpäärakennus.Rakennuksessa on karoliininen pohjakaava, johonon tehty vain vähän muutoksia.Vuonna 1921 tilalla riehui tulipalo, jossa säästyipäärakennuksen lisäksi vain pihanpää (”tuparakennus”)ja hieman sivummalla sijainnut paja.Pihan päärakennus on arviolta rakennettu 1700-1800-lukujen vaihteessa alunperin savutuvaksi.Tulipalon jälkeen pihaan on rakennettu uudet talousrakennuksetkuten v. 1925 navetta punatiilistä.LaakkolaValintaperuste: (M, R, H)Päärakennuksen suunnittelija arkkitehti JalmariPeltonen, rakennettu v. 1938-1939naapuritaloon Juhannusmäen tilalle. 1980-luvulla tieon rakennettu kiertämään piha-alueen. Talo olimyös aikanaan kruununvoudin omistama. Tästämuistona oli pihassa ”pieksukoivu, jossa oli 1930-luvulle asti vankien kiinnisitomista varten rautarengas.Vuosina 1938-1939 vanhan puretun päärakennuksenpaikalle rakennettiin uusi päärakennus arkkitehtiJalmari Peltosen suunnittelemana. Jalmari Peltonenoli yksi 1930-luvun tuotteliaimmista, mutta kuitenkinanonyymeiksi jääneiksi arkkitehdeistä yhdessäHelge Lundströmin, Ole Gripenbergin ja T.A.Elon kanssa. Päärakennus on klassismia mukailevaja julkisivuiltaan rapattu. Runko on muurattu paikanpäällälyödyistä sementtitiilistä.Päärakennuksen vieressä on puurakenteinen yksikerroksinenv. 1913 rakennettu väentupa, jossa onkivinen 25 leivän leivinuuni. Rakennuksen toisessapäädyssä sijaitsi aiemmin tilan meijerihuone. Tätäpäätyä on päärakennuksen läheisyyden takia lyhennettyv. 1938.Pihassa on lisäksi aittoja 1800-luvulta ja länsilaidallav. 1913 rakennettu porakivinavetta, jossa on samankaltainenaumattu päätyräystäs kuin Juhannusmäentiilinavetassa.Hanhitaipaleen kyläKuuluu valtakunnallisesti merkittäviin v. 1993 luetteloinnissa,huom. valtakunnallisessa luetteloinnissaoli tekstin ja kohdealueiden välillä virheellisyyttä.HanhitaipalePäärakennus jaValintaperuste: (M, R)Kuuluu valtakunnallisesti merkittävään alueeseenv. 1993 luetteloinnissaLaakkolan torpasta muodostettiin henkikirjuri Östlinginuudistalo vuoden 1776 Rautalammilla toteutetussaisossajaossa. 1880-luvulla tila siirtyi lukkariAbel Hytöselle ja v. 1935 nykyiselle omistajasuvulle.Nykyiset rakennukset muodostavat väljän suorakaiteenmuotoisen pihan, jonka läpi aiemmin kulki tieHanhitaipaleen rälssin rajat on määritelty jo vuoden1585 asiakirjoissa. 1600-luvulla syntyneen Hanhitaipaleentalo kuului alun perin Lepaan kartanolle,jolta tila siirtyi ratsumestari Ugglalle ja tämän suvul-138

ta 1700-luvulla everstiluutnantti Tigerstedtille. Tällöintilan päärakennus sijaitsi nykyisen navetanpohjoispuolella mäen rinteessä, jossa rakennuksenkivijalka sekä pihaan johtavan tien kiviaidat on edelleennäkyvissä. 1800-luvun alussa tilan osti Jalkasensuku, joka rakensi uuden asuinrakennuksennykyisen paikalle. Talo piharakennuksineen paloi1890-luvulla lukuunottamatta rantaan johtavan tienvarressa sijainnutta vilja-aittaa. Nykyinen päärakennuson rakennettu palaneen paikalle sekä sen läheisyyteenluonnonkivinavetta ja kaksikerroksinenriviaitta 1890-luvulla.Pihaa ympäröi v. 1995 lähtien kunnostettu perinnemaisema-alue”Hanhitaipaleen haka”, joka on arvotettumaakunnallisesti merkittäväksi. Kivinen jakatajainen laidunrinne sekä tilan pihapiiri muodostavatjärvimaisemaan liittyen hyvin viehättävän kokonaisuuden.Häkkilän kulttuurimaisemaValintaperuste: (M, R)Häkkilän kylä sijaitsee Vahvanen-nimisen järvialueenrannoilla. Alue on ollut asuttuna ainakin vuodesta1548. Samalla vuosisadalla se liitettiin Hanhitaipaleenrälssimaihin, jotka Jalkasen suku osti1800-luvun alussa. Tällöin osa Jalkasen sukuamuutti Häkkilän kylän tiloille Paakkolaan, Häkkiläänja Uuteen-Häkkilään, joiden pihapiirit edelleen muodostavatmaiseman keskeiset alueet.mukaan 1700-luvulta. Kylätie kulkee edelleen pihanläpi siten, että luonnonkivistä 1900-luvun alussarakennettu navetta jää eri puolelle kuin asuinrakennukset.Uusi HäkkiläPäärakennus ja osa talousrakennuksista rakennettu1880-luvullaValintaperuste: (M, R)Uusi Häkkilä sijaitsee Vanha Häkkilän vieressä,josta sen maat on lohkottu.1880-luvulla rakennetunpäärakennuksen erityispiirteenä on etu- ja takafasadienfrontonit. Myöhemmät rakennuksen korjauksetovat jonkin verran muuttaneet julkisivujenilmettä, kuten T-mallisten ikkunoiden muuttaminen1980-luvulla kaksiruutuisiksi. Muutoin julkisivuissaon säilynyt piirteitä 1800-luvun lopulla maaseudunvarakkaisiin taloihin levinneestä nikkarityylistä kutenkoristeelliset räystäskonsolit, pysty- ja vaakavuorauksenyhdistäminen sekä tyypillinen väritys (tummatikkuna- ja nurkkalistat yhdistettynä vaaleisiin seinäpintoihin).PaakkolaPäärakennus ja osa talousrakennuksista rakennettu1700-luvun lopulla tai 1800-luvun alussaValintaperuste: (M, R)Järven eteläpuolella sijaitsee v. 1907 rakennettukomea koulu. Sekä Uuden-Häkkilän että Paakkolanmailta on löytynyt entisten sotilastorppien kiviperustuksia.Tilojen vanhaa rakennuskantaa on esiteltykansatieteellisissä julkaisuissa (Albert Hämäläinenv. 1930 ja Teppo Korhonen 1980-luvulla)Vanha HäkkiläValintaperuste: (M, R)Tilalla on asunut v. 1548 Antti Häkkinen, josta paikkalienee saaneen nimensä. Vanhojen valokuvienperusteella piha on umpinainen ja sinne on kuljettukaarevilla aiheilla koristellun aitan portin läpi (valokuvas. 177 Kansatieteellisiä kuvauksia, Albert Hämäläinen).Umpipihaisuus mainitaan erikseen myös”Suomen maatilat” kirjassa 1930-luvulla, mikä osoittaasen olleen tällöin harvinainen. Pihassa oli tuolloin11 rakennusta. Näistä ei ole jäljellä kuin isopuotieli jyväaitta, päärakennus, pytinki ja karjarakennus.Pytinki eli vanha pihanpäärakennus on nyt asuinrakennuksena,johon tehtiin peruskorjaus v. 1958.Vanhan päärakennuksen tupa on jäänyt kesäasunnoksija kamaripääty on muutettu konevarastoksi1970-luvulla. Vanha päärakennus on perimätiedonHäkkilän kylän tilojen päärakennuksista Paakkolaon säilynyt alkuperäisimmässä asussaan, joskin seon tyhjilleen jäännin jälkeen (1960-luvulta) päässytmelko huonoon kuntoon. Purettu on myös siihenkulmittain kuulunut koristeellinen vinkkeliosa, missäerityispiirteenä oli rakennuksen rungon sisään rakennettuavokuisti (kuva kirjassa ”Kuisti”, TeppoKorhonen). Päärakennus on vuorattu leveällä vaakalaudoituksella,jossa nurkat on vuorattu levein,empiretyylistä kiviharkotusta jäljittelevin aihein.Vuoraus saattaa olla 1800-luvun alkupuolelta. Rakennuksessaon poikkeuksellista myös karoliininenpohjakaava (sali keskellä rakennusta). Rakennuksenikää ei tarkalleen tiedetä.139

Päärakennuksen lisäksi pihassa on jäljellä enää1800-luvulla rakennettu kolmihuoneinen aitta. Tämäneturäystään alla on säilynyt seudulla harvinainenriimalauta, jollaisia on muualla maakunnassayleisimmin Kiuruvedellä. Autioituneen ja heinittyneenpihan läpi kulkevan tien toisella puolen onnavetan luonnonkivistä muurattu kivijalka. Lähempänärantaa on v. 1965 rakennettu tilan uusi päärakennus.Häkkilän kouluValmistunut v. 1907Valintaperuste: (M, R)Koulurakennus valmistui v. 1907 Jalkasten luovuttamalletontille Pieni-Vahvasen rannalle. Alun perinkoulussa oli vain yksi opettaja, mutta v. 1939 muutossuunnitelmissatoiselle opettajalle erotettiin keittiöja kamari entisestä opettajan asunnosta. Samassaremontissa uusittiin uunit, ulkovuoraus ja ikkunat,jotka kuitenkin säilyivät rakennuksen tyyliin sopivina.Rannalla on 1950-luvulla rakennettu sauna ja pihallatalousrakennus oli alun perin kolme käymälää,aitta, liiteri ja yhden lehmän navetta ja heinälato.Koulu lakkautettiin v.1968, minkä jälkeen se onmyyty yksityisomistukseen.KonnekoskiValintaperuste:(M)Kuluu valtakunnallisesti merkittäviin alueisiin luetteloinnissav. 1993NipuriMaatilan päärakennusValintaperuste: (M, R)Nipuri on alun perin kuulunut isojaossa perustettuunMontus-Nipurin uudistilaan. Nipurissa oli aluksitorppa ja Montuksessa tuomari von Shoultzin maatila,josta ei ole enää jäljellä kuin suuri kivistä holvattukellari. Montus-Nipurin osti 1860-luvulla nimismiesIvar Lindbohm ja asettui Nipuriin, jonne rakennutti v.1875 uuden päärakennuksen vanhan asuinrakennuksenviereen, joka oli siirretty kirkonkylältä pihanpäärakennukseksi1850-luvulla. Myöhemmin tätä onkorjattu useaan kertaan ja nykyisessä ulkoasussaon paljon 1920-luvun piirteitä.Alkuperäisessä asussaan säilynyt päärakennus onrakennettu tavallista talonpoikaisrakennusta komeammaksivirkataloksi tuolloin muotiin tulleen nikkarityylinmukaan. Rakennuksen keskiosa on rakennettukaksikerroksiseksi poikkipäädyn avulla, jonka allapihajulkisivuissa on harvinainen rakennuksen runkolinjansisään vedetty avokuisti. Tätä vastapäätä oliväentupa, jossa kyläläiset kävivät mm tanssimassa.Mäellä sijaitsevassa pihassa on jäljellä 1930-luvullarakennetun navetan punatiiliseinät.Henkilöhistoriallista mielenkiintoa Nipurille tuo se,että kuvanveistäjä Ville Valgren mainitsee talonmuistelmissaan ”Sydämeni kirja”.Nipuri sijaitsee lähellä vanha luonnontilaista kalastuspaikkaa,Konnekoskea, joka yhdistää HankavedenKeski-Suomen maakunnanrajavesistönä olevaanKonneveteen.Kerkonkosken kanavamiljööValintaperuste: (M, R)Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin alueisiin luetteloinnissav. 1993Kerkonkosken ja Kiesimän kanavat kuuluvat valtakunnallisestimerkittäviin alueisiin v. 2003Kerkonkosken, Kiesimän ja Neiturin väylät muodostavatmaisemallisesti kiintoisan osan Keitele-Iisvesikanavareittiä, joka rakennettiin v. 1918-1927.Kerkonkoski on entisen suur-Rautalammin vanhimpiamyllypaikkoja. Ensimmäinen mylly koskeenrakennettiin jo 1700-luvun alkupuolella. Vuosina1858-1885 koskessa toimi Hackman & Wahlin rakentamasaha, josta nähtävästi on peräisin seudunkylien lankkurakennusten puutavara. Nykyinenmyllyrakennus on valmistunut 1840-luvulla.140

Ensimmäisestä maailmansodasta lähtien myllynyhteydessä olevalla sähkölaitoksella tuotettiin sähköäkylälle vuoteen 1955 asti, jolloin loppui myösviljan jauhatus ja myllylaitteet myytiin. Vuonna 1979jälkeen rakennus kunnostettiin kyläläisten talkoillamyllymuseoksi, johon jauhatuslaitteet saatiin Gust.Raninin myllystä Kuopiosta ja Pylkönkosken myllystä.Keski-Suomen vesistöihin rajoittuvien kuntien hankesaada kanavaväylä Iisveden–Konneveden-Keiteleen vesistöjen välille sai Suomen senaatinsuostumuksen v. 1917. Laivaväylän pituudeksi tuli25.5 km. Kerkonkosken kanava yhdistää Kiesimänjärvenja Niiniveden. Kanavaa varten perattiin Kerkonjokeavajaa 5 km v. 1919-1927. Väylälle rakennetutsulut eroavat aikaisemmin muualle rakennetuistasiten, että sulkuportit tehtiin raudasta puunsijasta. Vettä ei myöskään sulutettaessa lasketaporteissa olevien luukkujen kautta, vaan vedenkulku tapahtuu sulkumuureissa olevien johtojensisällä.Kerkonkosken kylän keskus syntyi joen pohjoisellerannalle, jonne kaupat ja käsityöläisten asunnotkeskittyivät vielä 1900-luvun alussa. Raitti kylän läpikulki kosken yli puisen sillan, jonka kohdalla onsäilynyt vanha puurakenteinen mylly. Kanavanvalmistuttua 1920-luvulla kylä oli jo tasapainoisemminryhmittynyt joen molemmin puolin. Kylänraitinpohjoispuolella on vanhasta riihestä tehty seurojentalo,jonka edustalla aukeaa viehättävä Huttulanmaatilan rakennusten ja peltojen muodostama kulttuurimaisema.1960-luvulla rakennettiin Vesannon maantietä vartenuusi ja korkeampi maantiesilta 200 metriäidemmäksi ja vanha silta purettiin, mikä katkaisiKerkonkosken kylänraitin. Vähitellen kylän kaikkikaupat ovat lopettaneet toimintansa.Kerkonkosken ala-asteei ole tehty inventointiaValintaperuste: (M, R)2-kerr. tiilir/funktionalismiNiiniveden puoleiseen saareen rakennettiin kanavamiehilleasuinrakennus, sauna ja ulkorakennus.Kanavakasööri sai kanavan etelärannalta asunnonja ulkohuoneen, jotka v. 1969 korvattiin uudellakanavahoitajan asuinrakennuksella. Nämä v. 1920-1921 valmistuneet rakennukset suunnitteli rautatiehallituksenrakennussuunnitteluosaston arkkitehtiThure Hellström. Kanavan valmistuttua tuli Saimaankanavan alueita suunnitellut Martti Parikka suunnittelemaanKerkonkosken varteen koristeistutuksia.141

Haja-asutusalueen yksittäisetkohteetMaukolaValintaperuste: (M, R, H)Rautalammin vanhimpia asuinpaikkojaLiimattalan kouluv. 1915Valintaperuste: (M, R)Maukolassa asui 1500-luvulla kappalainen JohanPietarinpoika Clito, joka oli ostanut eränkäyntialueenaolleen paikan hämäläisiltä. Isossajaossa maatilajaettiin neljään osaan. 1900-luvulla tila päätyihuutokaupassa Siikakoskessa toimineen uittoyhtiönjohtajan omaisuudeksi.Maukola sijaitsee luonnonkauniilla niemellä Hankaveteenkuuluvan Pitkälahden suulla. Sen itäpuolellaon Talliniemi, missä sijaitsi Rautalammin ensimmäinenkirkko.Maatilan neliöpihan rakennuksista päärakennus javäentupa ovat 1800-luvulta, osin luonnonkivistämuurattu karjarakennus 1900-luvulta. Väentupaavastapäätä sijaitsee avosolainen 1900-luvun alussarakennettu, kahdeksanhuoneinen aitta. Näidenlisäksi rakennuksiin kuuluu mm riihi, aitta, sauna,paja ja kellari.Liimattalan koulu aloitti toimintansa koulurakennuksenvalmistuttua v. 1915. Koulu alkoi kaksiopettajaisena,mutta v. 1929 toinen opettajan virka lakkautettiin.Tyyliltään koulu on säilynyt melko hyvin rakentamisaikansamyöhäisjugendin piirteet, joskinsuurin osa ikkunoista on vaihdettu ja asennettualkuperäisestä poikkeavasti syvemmälle seinärakenteensuhteen.Inventoinnin (1990-luku) jälkeen yksityisomistukseensiirtynyt asuinrakennukset sijaitsee luonnonkauniissaLiimattalan harjumaastossa.Saahkarin-Myhinpään museotieValintaperuste: (M, R)Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin alueisiinv. 1993 ja v. 2003 luetteloinneissa1800-luvulla rakennettu päärakennus ja väentupaon 1930-luvulla peruskorjattu, jolloin ulkoseinätvuorattiin ensimmäisen kerran. Tältä ajalta ovatvuorauksen nurkkapilasterit ja räystäiden komeatkissanpenkit.142

143

Nykyisen Hankasalmen kylän, Suoliveden asukkaatanoivat ratsutien tekoa jo v. 1855 Rautalamminkirkolle. Myös Rautalammin Ihalaisen kylältä toivottiinparempia yhteyksiä. Kuitenkin vasta v. 1894määräsi kuvernööri tien tehtäväksi. Kun pula-aikanatarvittiin hätäaputöitä, otettiin tiehanke kuntakokouksessakäsiteltäväksi. Rakentaminen aloitettiin v.1901 ja tiestä tehtiin kyläpolkua muistuttava ratsutie.Kosken alaosalla on 1900-luvun alusta peräisinoleva entinen myllärin asuintalo, joka näyttää säilyneenjulkisivuiltaan hyvin alkuperäisessä asussa.Hirsipintaisessa rakennuksen avokuistissa ja ikkunoissa??.Pihapiirissä on lisäksi ja aitta, sauna ja yli150 vuotta vanha kellari.Vuonna 1909 kylätie päätettiin leventää maantieksija rakentaminen annettiin Asarias Pöntiselle, jokateetti kyläläisillä tietä urakalla pätkittäin. Tie valmistuiv. 1912. Tie valittiin v. 1982 yhdeksi Suomenvanhasta tiestöstä kertovaksi tiemuseokohteeksi,joksi tämän lisäksi Pohjois-Savossa on nimettyLeppävirran Nikkilänmäen tie.Saahkarin ja Myhinpään välinen tie kulkee metsäisessäluonnonmaisemassa, jonka varrella on hyvinvähän rakentamista.Kuorekosken myllyValintaperuste: (M, R)Myllykokonaisuus, pato ruuhi, päärakennusKuorekosken mylly sijaitsee vajaan puolentoistakilometrin päässä Saahkarin–Myhinpään museotieltä.Kuorekoski on viimeinen putous Pieni-Myhijärven ja Mehtiöjärven välisessä joessa Konnevedenalueella.Kuorekoski on Pohjois-Savon ainoa täydellinenmyllykokonaisuus patoineen ja ruuhineen. Pato onnoin 2,5 metriä korkea kivipato. Myllyaukosta alkaa33 m pitkä katettu uusi, painekyllästetystä puustarakennettu myllyruuhi. Kokonaisuuteen kuuluu myös50 metriä pitkä uittoruuhi, joka on kunnostettu v.1988. (Lähde ”Pohjois-Savon vesirakenteet”, TuulikkiHeikkilä v. 1991 diplomityö)Kerkonkoskeen rakennettiin 1830-luvulla Rautalamminensimmäinen saha. Sahausta tällä erämaasahallaharjoitettiin 1850-luvulle saakka. Ensimmäinenmylly koskeen rakennettiin v. 1855 janykyinen mylly on rakennettu v. 1904. Alun perin setoimi vesirattaalla, mutta jo 10 vuotta myöhemminsiihen asennettiin turbiini. Myllyn yhteydessä ontoiminut sirkkelisaha sekä pärehöylä, jota vartenrakennukseen kuuluu rankorakenteiden sahakatos.Viimeiset viljat myllyssä jauhettiin 1970-luvulla.Myllyrakennusta on kunnostettu 1990-luvulla.144