Jorma Pitkänen Carl-Erik Spåren muistokilpailu 2010–11 Palkinto

Sunnuntai-iltana oli vuorossa pikalaadinta,jossa oli kolme tuntia aikaa laatia 2siirron matti. Teema oli esittää vähintäänkaksi mattia samalta ruudulta ts. matintekevä nappula siirtyy ruudulta X tai ruudulleX.Toinen pikalaadintateema oli 2 siirronapumateille, jossa oli teemana mustan taivalkean sotilaan yksinkertainen ja tupla-askelalkuruudulta. Apumateissa kaksisuomalaistehtävää palkittiin; toinenkunniamaininnalla ja toinen maininnalla.Maanantai-aamuna oli sitten vuorossaavoin ratkaisukilpailu, johon suomalaisistaosallistuivat Hannu, Harri, Jorma,Kari ja allekirjoittanut. Avoin ratkaisukilpailukäytiin tällä kertaa kahdessa 1,5 tunninosassa, joissa molemmissa jaksoissaratkaistiin 6 tehtävää: 2-siirtoinen, 3-siirtoinen,monisiirtoinen, lopputehtävä, apumattija itsematti.Tämä oli ehkä itselleni sopivin kilpailumuoto,sillä monestikaan en ole saanuttiiviimmässä kolmen tunnin ja kahdentoistatehtävän kisamuodossa näin paljon pisteitä.Yhtenä syynä oli ainakin se, että valituttehtävät olivat tällä kertaa eri jaksoissahieman erilaisia.Ensimmäisessä jaksossa ratkaisin 2-siirtoisenmelko nopeasti, mutta juutuin pitkäksiaikaa ratkomaan apumattia, mikä olise suurin virheeni tällä kertaa, sillä siinäkarisivat haaveeni isosta pistepussista.Myös toisella jaksolla aukeni 2-siirtoinenhyvin ja tällä kertaa myös apumatti ratkesikauniisti. Eniten ehkä minua tällä kertaajäi harmittamaan avoimessa se, etten kirjoittanutmuista tehtävistä mitään vaikkaolisi pitänyt. Suomalaisittain ei avoin ratkaisukilpailuollut mikään menestys, silläparhaana suomalaisena oli Jorma Paavilainen19:s. Kari Karhusen sijoitus oli 33.-34:s, Harri Hurme 60:s, Hannu Harkola 78:sja allekirjoittanut oli sijalla 84.-85.Tunnelmia MM-kisastaYllätyin kun Jorma kysyi minulta hiemanennen Jesin matkaa, kiinnostaisiko minuaosallistua yksittäisratkaisijana MM-kilpailuun.Tiesin, että minulla oli kaksi vaihtoehtoa;joko osallistua kun kerran mahdollisuustuli tai sitten keskittyä vain laatimiseen.En tosin tarvinnut asian päättämiseenkuin vajaan minuutin, sillä mahdollisuuteenpitää mielestäni tarttua, kun sellainentarjotaan.Etukäteen mietittynä minun mahdollisuutenipisteisiin olisi 2-siirtoisissa ja apumateissa,sillä niitä olin eniten laatinut jaymmärsin niiden päälle ehkä parhaiten,mutta olisihan toki ollut kiva tietää tämäkinjo aikaisemmin niin olisi voinut valmistautuakisaan harjoittelemalla.Itse kisassa pisteet, jotka sain, tulivatosin sieltä mistä odotinkin niiden tulevan,mutta sain myös yllättävistä osista pisteitä,mikä ilahdutti minua.2-siirtoiset menivät minulta täysinpenkin alle. Yllättäen jännitin tilannettakuin olisin ollut ratkaisukilpailussa ensimmäistäkertaa, josta en tiennyt yhtään mitäänmitä odottaa.3-siirtoisissa olin jo vapautuneempi jakeskimmäinen kolmisiirtoinen aukeni minullesuhteellisen helposti. Kaksi muutajäivät pimentoon vaikka yritinkin niitä ratkoa.Lopputehtävät yleensä ovat joko helpostiaukeavia tai sitten niissä on niinproblemaattinen alku, ettei sitä vain löydä.Nyt ei ollut problemaattisia alkuja, muttayritykseni kaatuivat vain siihen puutteeseen,etten enää aikoihin ole ollut tekemisissäpelishakin kanssa.Apumateista 2-siirtoinen aukeni hetkessä,mutta kahdessa muussa jämähdinyrittämään vääränlaisia mattikuvia, jotkasitten jäivät kokonaan löytymättä.Tehtäväniekka 4–5/2011125