Kallioniemi 40 vuotta yhdistyksen virkistyspaikkana - Helsingin ...

hrmy.fi

Kallioniemi 40 vuotta yhdistyksen virkistyspaikkana - Helsingin ...

Kallioniemi40 vuotta yhdistyksen virkistyspaikkana


Kallioniemi40 vuotta yhdistyksen virkistyspaikkanaToimittaja: Sirkka SaarinenTaulukot Kallioniemen hallinnosta: Hannu MarttilaKuvat: HRMY:n ja HRV:n arkistot, Heikki Kylliäinen, Pauli Pesonen, Sirkka SaarinenUlkoasu: Marja TuusaKirjapaino: ForssaPrint 2013


SisältöPäärakennus rakennettiin todennäköisesti 1920-luvulla............2Rakennusmestarien virkistyspaikaksi vuonna 1973....................4Kallioniemen vihkiäiset 25.5.1975.............................................4Ajatus virkistyskeskuksesta jo 1930-luvulla...............................5Ydinporukalla peruskorjausta hoitamaan...................................7Työ ja tarvikkeet lahjoituksina...................................................9Yli 200 lahjoittajaa..................................................................11Monenlaista toimintaa............................................................12Venekerho kiinteä osa Kallioniemen toimintaa........................15Korjattavaa ja kunnostettavaa on riittänyt...............................17Poimintoja Kallioniemessä tehdyistä töistä..............................18Talonmiehinä monta pariskuntaa............................................211


Kallioniemi 40 vuottaPäärakennus rakennettiintodennäköisesti 1920-luvullaKallioniemi -niminen rantahuvila, Villa Kallioniemi, sijaitsee HelsinginLaajasalossa Hevossalmen itäpuolella Keulakiventienpäässä. Tarkka osoite on Keulakuvantie 18. Kadun alkuperäinennimi oli Kallioniementie, kunnes kartanlaatijat havaitsivat, ettäoikea Kallioniemi -niminen niemi onkin länsipuolella sijaitsevanaapuriniemi. Tienimet korjattiin, mutta Kallioniemen kiinteistösäilytti nimensä.Kallioniemen kiinteistön rakentamisvuosi ei ole selvillä. Sen arvellaanajoittuvan 1920-luvulle. Myöskään rakennuksen alkuperäisiäpiirustuksia ei ole tallella.Kallioniemen kiinteistö sijaitsee alueella, joka vuonna 1798 jaettiinHolmgårdin kartanosta ja nimettiin Degerön kartanoksi.Vuonna 1928 Degerön kartanosta lohkaistiin sitten huvilan palstaKlippudden - Kallioniemi, jonka osti filosofian maisteri Frans FridolfSalovius. Huvilarakennus lienee peräisin tältä ajalta. Mahdollistatosin on, että se on rakennettu jo ennen palstajakoa.Huvila pysyi Saloviuksen omistuksessa ainakin 1930-luvulle asti.Vuonna 1972 Helsingin kaupunki osti kiinteistön. Tuolloin senKallioniemi talviasussa vuonna 1994.omisti hammaslääketieteen lisensiaatti, leskirouva Alli Hjelmman.Kauppasumma oli 120 000 markkaa.Kallioniemen pihapiiriin kuuluu 164 kerrosneliön suuruisen päärakennuksenlisäksi 40 neliömetrin suuruinen vanha rakennus,joka on nykyään veneilijöiden messi, sekä saunarakennus ja piharakennuksia.Alueen voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1988.Sen mukaan Kallioniemi kuuluu sr-2 -suojeltaviin rakennuksiin.Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnanlupaa.Mansardikattoinen Kallioniemi on kaksikerroksinen. Perustuksetovat punaista graniittia. Rakennuksessa on hirsirunko. Julkisivuissaon keltaiseksi maalattu vaakapanelointi. Julkisivujen listatovat tummanruskeat.Merenpuoleinen kuisti lasitettiin 1990-luvun lopulla.Kallioniemeen on Helsingin ydinkeskustasta vain 15 kilometriä.2


Kallioniemen päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on keittiö, ruokahuone ja takkahuone. Toisessa kerroksessa on kaksi huonetta ja alkovi.Kallioniemi sijaitsee kallioisella merenrantatontilla. Maisemat ovatupeat.Vuonna 1998 Kallioniemestä tehtiin esite.3


Kallioniemi 40 vuottaRakennusmestarienvirkistyspaikaksi vuonna 1973Kallioniemestä tuli Helsingin Rakennusmestariyhdistyksen virkistyspaikkavuonna 1973. Helsingin kaupungin kiinteistölautakuntakehotti 22.5.1973 kirjatussa päätöksessä talo-osastoa vuokraamaanKallioniemen Helsingin Rakennusmestariyhdistykselle400 markan suuruisesta vuosivuokrasta.Vuokrasopimuksen allekirjoittivat 6.7.1973 Ravintola Kappelissakaupungin edustajana Matti Finskas ja yhdistyksen edustajanaPaavo Ruusuvuori. - Kovin räväkästi sopimusta ei juhlittu. Allekirjoituksensinetiksi juotiin näet kahvit, Paavo Ruusuvuori kertoo.Vaikka vuokrasopimus allekirjoitettiin vuonna 1973, rakennusmestaritpääsivät Kallioniemeen kesänviettoon vasta kaksi vuottamyöhemmin. Kiinteistö oli näet niin huonossa kunnossa, että sevaati perusteellisen korjauksen. Kallioniemen ensimmäisiä avajaisiapäästiin viettämään vuoden 1975 keväällä.Kallioniemen vihkiäiset 25.5.1975Syyskuussa 1974 Kallioniemessä oli avoimet ovet -tilaisuus, jossajäsenistö pääsi tutustumaan tulevaan kesäpaikkaansa.Keväällä 1975 peruskorjaus oli sitten edennyt niin pitkälle, ettäKallioniemessä voitiin pitää viralliset vihkiäiset 25. toukokuuta.Aurinkoiseen ja lämminhenkiseen vihkiäistilaisuuteen osallistuirunsaat 200 henkilöä. Tilaisuuteen kutsuttiin myös kaikki lahjoittajat.Hoitokunnan puheenjohtaja Paavo Ruusuvuori avasi tilaisuudenja vihkiäispuheen piti yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Pekkinen.Lahjoittajien puolesta puheen piti Paul Roschier. Tilaisuudessayhdistyksen alaosastot osallistuivat järjestelyihin: Mestari-Laulajatja Rakennusmestariorkesteri huolehtivat musiikkiesityksistä jaRakennusmestarien Rouvat tarjoilivat pöydän antimia.Varsinainen toiminta käynnistyi saman tien erittäin vilkkaana.Kesäkuukausina Kallioniemen vieraskirjaan kertyi yli 2000 kävijännimet. Syksyllä toteutui myös ensimmäinen isompi tilaisuus,kun Kallioniemessä pidettiin neuvottelutekniikan kurssi.Johtokunta vahvisti Kallioniemen säännöt keväällä 1976. Säännötuusittiin vuonna 1998.4


Ajatus virkistyskeskuksestajo 1930-luvullaMiten Kallioniemi löydettiin ja saatiin käyttökuntoon? Vuokrasopimuksen allekirjoitustilaisuutta, joka tapahtui Ravintola Kappelissa, edelsi monipolvinenetsintä- ja neuvotteluvaihe. 40 vuoden takaista virkistyspaikan etsintää sekä sitä seurannutta tiivistä peruskorjausvaihetta kokoontuitammikuussa 2013 muistelemaan Rakennusmestarien talolle rakennusmestarikolmikko Raimo Sulkamo (vas.), Paavo Ruusuvuori ja Risto Louhos.He kaikki kuuluivat peruskorjausta hoitamaan nimettyyn hoitokuntaan. Paavo Ruusuvuori toimi puheenjohtajana, Raimo Sulkamon ja Risto Louhoksenlisäksi hoitokunnan jäseninä olivat Kalervo Alvesalo ja Juhani Kallioniemi. Peruskorjauksen vastaavana mestarina toimi Juha Arino.Yhdistyksen oman virkistys- ja kurssipaikan hankinnan kimmokkeenaoli halu ammatillisten asioiden rinnalla monipuolistaa jäsentenyhteisiä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Yhdistyksenvanhoista pöytäkirjoista löytyy maininta, että jo 1930-luvulla olitehty esitys oman virkistyskeskuksen hankkimisesta. Silloin toteutumattajäänyt hanke heräsi siis 1970-luvun alussa uudelleenhenkiin - ja nyt edettiin myös toteutukseen.Paavo Ruusuvuori, Raimo Sulkamo ja Risto Louhos muistelevat,että viimeinen sysäys virkistyspaikan hankintaprojektille oli vierailuja jalkapalloturnaus Turun Rakennusmestariyhdistyksenluona vuonna 1972.- Heillä oli Ruissalossa hieno pitsihuvila. Tuli mieleen, mikseiHelsingissä, kun kerran Turussakin, miehet naurahtavat.Raimo Sulkamo toimi tuolloin yhdistyksen päätoimisena sihteerinä.- Sain silloiselta johtokunnalta luvan lähteä kehittämään jaselvittämään virkistyspaikan hankkimista siltä pohjalta, etteiyhdistykselle aiheudu hankkeesta taloudellisia velvoitteita, hänkertoo.- Kalervo Alvesalo selvitti, että Helsingin kaupungin omistukseenoli siirtynyt Laajasalossa meren rannalla sijaitseva vanha huvila,Villa Kallioniemi, joka on tarkoitus vuokrata yleishyödylliseentarkoitukseen. Kävimme katsomassa paikkaa ja rakennuksia.5


Kallioniemi 40 vuottaPäärakennus oli huonossa kunnossa. Hieno merenrantakallioinentontti ja rauhallinen sijainti varsin lähellä Helsingin keskustaaolivat kuitenkin sellainen valtti, että päätimme tehdä kaikkemmesaadaksemme paikan haltuumme.- Kun Pave, silloinen yhdistyksen johtokunnan varapuheenjohtajaPaavo Ruusuvuori, lupasi olla innolla mukana hankkeessa ja ryhtyämahdollisesti perustettavan isännistön puheenjohtajaksi,ideasta alkoi tulla totta, Sulkamo muistelee.Rakennusmestariyhdistys ei ollut ainoa Kallioniemen vuokraustahavitteleva. Kaupunki vuokranantajana vakuuttui kuitenkin siitä,että rakentamisen ammattilaisilla on parhaat edellytykset peruskorjataja kunnossapitää rakennukset. Myös neuvotteluyhteydetolivat kunnossa, Helsingin kiinteistölautakuntaa vetänyt ErkkiHeikkonen asui Käpylässä Risto Louhoksen naapurina ja tiesi, ettärakennusalan osaamista yhdistyksessä löytyy.Vuodesta 1977 lähtien kiinteistölautakuntaa veti yhdistyksenaktiivijäsen Kai Hagelberg peräti 24 vuoden ajan. Hän kertoo, ettäKallioniemen vuokraamisesta oli kiinnostunut myös kymmenkuntamuuta yhdistystä, muun muassa Elannon eläkeläiset ry,jolle kaupunki osoitti kuitenkin Vuosaaressa sijaitsevan vastaavantyyppisenkiinteistön. Sen vuokraaminen kuitenkin kariutui,sillä pian päätöksen jälkeen kyseinen rakennus paloi hämärissäolosuhteissa.Kallioniemen vuokrasopimusehtojen mukaisesti vuokralainen sitoutuuomalla kustannuksellaan huolehtimaan rakennusten ulko-ja sisäkorjauksista, piha-alueen kunnostamisesta ja huollostasekä kaikista kiinteistön ja tontin hoitoon liittyvistä tehtävistä.Kallioniemen ensimmäisen vuosivuokran suuruus oli 400 markkaa. Vuokrasopimus oli aluksi voimassa vuodenkerrallaan. 1990-luvun alussa tehdyssä, järjestyksessä toisessa 10 vuoden sopimuksessa vuokra oli noussut12 000 markaksi. Tuolloin sopimukseen kirjattiin lisävelvoitteena päärakennuksen vesikaton uusiminen.Vuonna 2013 voimassa olevan vuokrasopimuksen muotona on ’toistaiseksi’. Neliöiden mukaan määräytyvävuosivuokra on sama kuin kaupungin muissakin kiinteistöissä, Kallioniemessä se tarkoittaa noin 10 000 euroa.Myös sopimuksen ehdot ovat muuttuneet: Tilakeskuksen vastuujakotaulukon mukaisesti kaupunki vastaa nytrakennuksen ulkovaipan kunnossapidosta.6


Ydinporukallaperuskorjausta hoitamaanKallioniemen Hoitokuntaan, sittemmin Isännistöön ja Toimikuntaanon vuosien aikana kuulunut lukuisia henkilöitä.- Todella monen henkilön ansiota, korostaa Ruusuvuori-Sulkamo-Louhos -kolmikko Kallioniemen kehittämistä ja kehittymistä yhteiseksivirkistyspaikaksi. - Jo paikan etsintävaiheessa ja sittemminkorjausvaiheessa hankkeen onnistumiseen vaikuttivat monetyhdistyksen aktiiviset jäsenet, sekä eri toimikuntiin nimetyt ettämuut, he kiittelevät.Peruskorjausta läpi viemään nimetystä hoitokunnasta tehtiintarkoituksellisesti varsin pieni. Viisihenkisessä ryhmässä päätöksetpystyttiin tekemään nopeasti ja tehokkaasti. Kun Kallioniemiensimmäisen peruskorjausvaiheen jälkeen saatiin käyttöön, hoitokuntanimettiin isännistöksi.Hoitokunnan tueksi perustettiin erillinen toimikunta, jossa oliedustus yhdistyksen kaikista alajaostoista. Tämän isomman ryh-män kautta yhdistyksen koko jäsenistö saatiin alusta alkaen sitoutettuaKallioniemen kehittämiseen. Vuonna 1978 erillinentoimikunta lopetettiin ja sen tehtävät siirrettiin isännistölle.Peruskorjauksen pääsuunnittelijaksi saatiin Rakennushallituksessatyöskennellyt yliarkkitehti Matti E Hirvonen. Kallioniemen alkuperäisiäpiirustuksia ei ollut kaupungin arkistoissa, eikä niitälöytynyt siivousoperaatiossakaan. Peruskorjaussuunnitelmia vartenkaikki oli siis mitattava ja piirrettävä uudelleen- Tiukka taloudenpito oli tietysti mielessä myös suunnitelmia tehdessä.Kunnollisista rakenteista ei tingitty, mutta mahdollisuuksienmukaan ideoitiin edullisia yksityiskohtia. Halpa ja hauska ratkaisuMatti E Hirvosen tekemässä korjaussuunnitelmassa oli alakerranisojen huoneiden katon verhoilu vieri viereen asennetuillakeltaisilla Sarviksen muoviämpäreillä ja elintarvikelaatikoidenpohjilla. Ämpäreistä toki poistettiin sangat, joita meillä olikin sittenmelkoinen määrä projektin valmistuttua, miehet myhäilevät.Vanhassa rakennuksessa on aina yllätyksiä. Yksi yllätys oli siivotessa Kallioniemen komerosta löytynyt täysimittainenluuranko. Muistissa ei enää ole, oliko luuranko oikea vai muovinen. Omistaja oli kuitenkin helppo päätellä,olihan Kallioniemen viimeisin omistajapariskunta ollut ammatiltaan hammaslääkäreitä.Erikoinen oli myös keittiön sinkkipellistä tehty jääkaappi. Sen päälle laitettiin jääkuutioita, joiden sulamisvesivalui kaapin alla olevaan astiaan ja jäähdytti samalla kaapin. Erikoinen kodinkone lahjoitettiin Tekniikan museonkokoelmiin.7


Kallioniemi 40 vuottaKALLIONIEMEN HOITOKUNTA1973–1975pj = puheenjohtajaj = jäsen1973 1974 1975Paavo Ruusuvuori pj pj pjRisto Louhos j j jRaimo Sulkamo j j jKalervo Alvesalo j jYrjö Arino j jKlaus Mällönen j jJuha Arino j j jKALLIONIEMEN TOIMIKUNTA 1973–1978j = jäsen1973 1974 1975 1976 1977 1978Veikko Kärhä j j jKai Salama j j jEero Setälä j j jEila Siren j j jAiri Vähälä j jPekka Yrjönen j j jInkeri Mattheiszen j jTauno Lahti j j j jOlavi SepponenjErkki KarrusjErkki Sainio j j j jMaunu Vähälä j j j jJaakko Leino j jEenokki Järvenpää j jAlma Vainio j jHannu Mikkola j jIivo Kelhu j jEerik Ahtikari j jKeijo Valvistoj8


Työ ja tarvikkeet lahjoituksinaEnnen kuin Kallioniemen vuokraushanke ja isännistön kokoonpanoesitettiin yhdistyksen johtokunnan hyväksyttäviksi, oli jo käytylukemattomia neuvotteluja eri osapuolten kesken. Hankkeentoteutumiselle asetettiin myös varsin tiukat raamit. Lähtökohtaoli, ettei yhdistykselle aiheudu virkistyspaikan hankinnasta kustannuksia.Varoja kerättiin muun muassa järjestämällä Vanhassa Maestrossavarainkeruujuhla, Kevätkarnevaalit. Lisäksi julkaistiin ylimääräinenjäsenlehti, jonka ilmoitustulot käytettiin Kallioniemen hyväksi.Tarvikkeet päätettiin hankkia lahjoituksina. Risto Louhos kertoo,että ennakkokyselyt osoittivat, että lahjoituksia oli luvassa. -Kaikki, joilta kysyttiin, olivat valmiita lahjoituksiin - joku pienemmällä,joku isommalla summalla.Entä korjaustöiden rahoittaminen? Monia vaihtoehtoja harkittiin.Ensimmäinen ajatus oli tehdä työt yhdistyksen jäsenten talkoina,löytyihän omasta jäsenistöstä osaamista. Huonokuntoisen rakennuksenperuskorjaus todettiin kuitenkin niin laajaksi ja suuritöiseksi,että sen tekeminen talkootyönä ei olisi ollut järkevää.Kaikkia lahjoituksia ei edes voitu vastaanottaa. - Olisimme saaneet lahjoituksena vanhan saunan tilalle komeanhirsisaunan rungon, mutta rakennusvalvontaviranomaiset antoivat ymmärtää, että rakennuslupaa uudellesaunalle rantaan ei saada. Vanha sauna sen sijaan voitiin peruskorjata. Vanha runko säilyi, mutta terassin leveyssaatiin tuplattua, kun mereen kaatuneita graniittipilareita aseteltiin paikalleen. Myös kattomuotoa muutettiin.- Sen verran ulkonäköön tuli muutosta, että yhdistyksen jäsen, rakennustarkastusviraston päällikkö Aulis Salosoitti Kallioniemen ohi veneiltyään kysyen ”Mitä ihmettä te olette siellä saunarannassa tehneet?” Vastasin,että olemme peruskorjanneet vanhan saunan, Raimo Sulkamo kertoo.Rantasaunaon ehditty40 vuodenkuluessaremontoidauseammankerran,viimeisinperuskorjaustehtiinvuonna 2007.9


Kallioniemi 40 vuottaKallioniemi vuonna 1991, kun kuistia ei olevielä lasitettu eikä kattoa remontoitu.Veneet ja veneily ovat tärkeä osa Kallioniemeä.Harkinnassa oli myös vaihtoehto, jossa rakennusliikkeet olisivatlahjoittaneet yhdistykselle työvoimaa lähettämällä kukin muutamaksiviikoksi työntekijöitään korjaustyömaalle. Jatkuvasti vaihtuvatyöryhmä ei kuitenkaan tuntunut hyvältä ratkaisulta.Hyvä ratkaisu löytyi, kun hanke toteutettiin siten, että vastaavanarakennusmestarina toiminut Juha Arino palkkasi tarvittavanmäärän rakennusalan ammattimiehiä. Pääosan työstä teki siissama työryhmä. Heidän palkkansa maksoivat sitten eri rakennusliikkeetvuorollaan, kukin yleensä yhden tai kahden viikon jaksoissa.Valittu tapa osoittautui toimivaksi: sama työryhmä rakensi hankkeenalusta loppuun lukuun ottamatta erikoiskohteita, kutenporakaivo ja elementtilaituri, jotka lahjoittajat tekivät ja asensivatitse paikan päällä.1970-luvulla oli vielä käytössä verokortit, joihin merkittiin eri työnantajien suorittamat palkka- ja muut tiedot.Muutamien viikkojen palkkakausilla verokorttien käytettävissä oleva tila täyttyi nopeasti. Niinpä verokortteihinliitettiin tarpeen mukaan lisälehtiä.- Vuoden lopussa Kallioniemen työntekijöiden verokirjat olivatkin paksuja kuin vihkiraamatut, Risto Louhosmuistelee.10


Yli 200 lahjoittajaaLahjoittajien joukko oli iso, avajaisiin mennessä yrityksiä ja yksityisiälahjoittajia oli kertynyt jo yli 200. Lahjoitusten yhteissummanousi yli 300 000 markkaan. Se oli 1970-luvun alussa kunnioitettavaniso saavutus.Lahjoitukset rakennustöiden osalta aloitti silloinen yhdistyksenpuheenjohtaja Erkki Pekkinen, joka teetti tontilla tarvittavatmaanrakennustyöt maanrakennusliikkeensä laskuun.Lahjoitusten hankkimisesta on miehillä monta muistoa, näin jälkikäteenhauskojakin. He myhäilevät, että vastaantulijat alkoivatkummasti siirtyä kadun toiselle puolelle. - Jos vain ehtivät, RistoLouhos lisää.- Korjaushankkeen rahoituksen onni oli, että rakentamisen suhdanteetolivat tuolloin hyvällä mallilla. Lahjoitusten saamiseksi eitarvinnut hirmu kovaa vääntöä, hän lisää.Kiitokseksi lahjoittajat saivat järjestää Kallioniemessä omia tilaisuuksiaankerran-kaksi riippuen lahjoituksen suuruudesta.Kaikki verkostot käytettiin ja verkot viritettiin Kallioniemen hyväksi.Risto Louhos muistelee esimerkiksi saunalaiturin rakentamista.- Minulla oli meneillään työkuvio Vuosaaren telakalla. VesirakentajaSiiralla oli siellä valtava proomu, jossa oli pelit javehkeet. Hän ajatti sen Kallioniemeen. Matalaan rantaan saatiinsiten lyötyä kunnon larsen-teräspontit. Noin 8-metrisiin tukipontteihinvalettiin betoni - ja siellä ne ovat vielä tänä päivänäkin.Kalusteet puolestaan järjestyivät, kun Risto Louhoksella oli lapsuudenystävätalouspäällikkönä sekä Haimilla että Martelassa;toinen lahjoitti kalusteet ala- ja toinen yläkertaan.Uskallustakin oli, esimerkiksi porakaivoa alettiin tehdä, vaikkalähinaapurit vakuuttelivat, ettei kaivosta saa kuin suolaista vettä,niin heille oli kaivonporauksissa käynyt. - Onneksi emme uskoneet.YIT, Vesto ja Perusyhtymä lahjoittivat porakaivon, pumputja laitteet asennuksineen. Kaivo porattiin ja tuloksena oli hyvä jajuomakelpoinen vesi, Raimo Sulkamo kertoo.Hauska oli esimerkiksi Oy Renlund Ab:ltä saadun lahjoituksen historia. Alun perin Renskalta saatiin lahjoituksenarautakaupan hyllystä valiten viidenkymmenen silloisen markan arvosta tavaraa. - Mietimme, että varsinvaatimattoman lahjoituksen noutamiskustannukset nousevat suuremmiksi kuin tavaran arvo. Mutta lahja kuinlahja: Juha Arino kävi hakemassa viidenkympin tarpeet myymälästä.Sen verran Paavo Ruusuvuorta kuitenkin kaihersi, että hän kutsui Renskan johtajan lounaalle. - Kysymykseenlounaan syystä, kerroin sen olevan kiitoksen heidän Kallioniemi-lahjoituksestaan. Johtaja ihmetteli, mikseimuista lahjoitusta, vaikka kaikki isommat summat pitäisi hyväksyttää hänelle. Kysyttyään ja kuultuaan yrityksensälahjoittaman summan hän meni hiljaiseksi ja kysyi miten ilmeinen väärinkäsitys voitaisiin korvata. Kerroin,että Kallioniemeen aiotaan hankkia soutuvene, jospa siitä saisi Renskalta ostettaessa alennusta. Ei aikaakaan,soutuveneitä ilmestyi Kallioniemeen peräti kaksi. Alennusprosenteista ei keskusteltu, sillä laskua ei koskaantullut, Paavo Ruusuvuori kertoo.11


Kallioniemi 40 vuottaMonenlaista toimintaaYhdistyksen jäsenet ottivat Kallioniemen innostuneesti vastaan:ensimmäisenä käyttökesänä 1975 vieraskirjaan kertyi yli 2000kävijän nimet. Seuraavana kautena käyntikertoja kirjattiin jo noin3000.Paitsi kaunis ympäristö, jäsenistöä houkutteli Kallioniemeenmyös rantasauna, joka alkuvuosina pidettiin kesäaikana lämpimänäyhdistyksen jäsenille. Sittemmin saunan tarvitsija on sopinutlämmityksestä talonmiehen kanssa erikseen. Kallioniemessäon myös soutuvene jäsenten käytettävissä. Sen lukitus on turvallisuussyistäkoodin takana, jäsen saa sen kysymällä yhdistyksentoimistolta.Kesäkauden avajaiset lipunnostoineen on pidetty alusta lähtientoukokuussa. Avajaisista on muodostunut tärkeä perinne. Mestari-Laulajatja Rakennusmestariorkesteri olivat alusta lähtien avajaisjuhlanvakioesiintyjiä.Kallioniemen avajaisissa vuonna 1988 Mestari-Laulajat ja Serenadi Keväälle.Vuonna 1985 kesäkauden avauspuheen piti yhdistyksen puheenjohtajaLauri Komonen.Vuonna 1991 Kallioniemen kesän avasi yhdistyksen puheenjohtaja EsaLevänen. Rakennusmestariorkesteri ja Mestari-Laulajat pitivät totutustihuolen musiikista.12


Lippu nostettiin Kallioniemen salkoon myös Juhannuksena 1992.Juhannusta veneilijöiden luvallisen kokon polttamisen merkeissäon Kallioniemessä vietetty 1990-luvun alkupuolelta lähtien.Myös Helsingin kaupungin kiinteistölautakunnan kiinteistökatselmuksestamuodostui perinne, joka jatkui vuoteen 2011. SilloinKallioniemen hallinnointi siirtyi kaupungin Tilakeskukselle. Vuoden2000 kiinteistökatselmus oli järjestyksessä 25. Se oli tavallistajuhlavampi: veneilijät kuljettivat vieraat Kauppatorin rannastavesiteitse juhlapaikalle. Kutsuvieraina olivat ensimmäisestä isännistöstäPaavo Ruusuvuori, Risto Louhos, Raimo Sulkamo ja JuhaArino.1990-luvun alkupuolen lama-aika näkyi myös Kallioniemessä:toukokuun avajaisissa jouduttiin ensimmäistä kertaa perimäänmaksu tarjoiluista. Se oli 20 markkaa. Lama näkyi myös venepaikkojenkäytössä: paikoista noin puolet oli tyhjinä.Vuosina 1995-2000 Kallioniemessä järjestettiin perhetapahtuma,johon jäsenet kutsuttiin perheineen. Ohjelmassa oli monenlaistatekemistä, muun muassa veneajelua, ulkopelejä ja linnunpönttöjenrakentamiskisa pariskunnittain. Osanottajamäärän hiipuessatilaisuuden järjestämisestä luovuttiin.Vuonna 1998 Kallioniemestä teetettiin esite, jonka avulla levitettiintietoa Kallioniemen käyttömahdollisuuksista.Kallioniemessä on järjestetty myös opiskelijatilaisuuksia sekäyhteisiä tapaamisia HeRIAn, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehditRIAn Helsingin osaston, kanssa.Vuonna 2003 Kallioniemessä pidettiin RKL:n, Rakennusmestarit ja-insinöörit RKL AMK ry:n kesäpäivien illanvietto ja osastojen kokouksia.Myös vuoden 2009 RKL-kesäpäivien saaristoristeilijät rantautuivatKallioniemeen nauttimaan sen vieraanvaraisuudesta.Kallioniemen avajaiset vuosimallia 1996.Kallioniemen talkoot ovat olleet kiinteä osa toimintaa. Ne ovatpaitsi totista työntekoa myös mukavaa yhdessäoloa ja rentoutu-13


Kallioniemi 40 vuottaPuutalkoot ovat Kallioniemessä olleet jokakeväinen urakka ja samalla reipas tapa viettää kevätpäivää meren rannalla, niin myös keväällä 2006.mista. 1980-luvun loppupuolella Kallioniemen toimintakertomuksissatosin alkaa olla mainintoja talkooinnostuksen hiipumisesta.Työt alkoivat jäädä pelkästään isännistön ja venekerholaistentehtäväksi.Yhdistyksen järjestämien tilaisuuksien lisäksi jäsenistö on huomannutKallioniemen hyväksi perhejuhlien pitopaikaksi. Sielläon vietetty esimerkiksi syntymäpäiviä, rippijuhlia ja häitä. Käyttökerratovat vuosittain vaihdelleet 30 - 60 välillä.Kallioniemen juhlavuosia on tietysti vietetty paikan päällä sekäoman väen että kutsuvieraiden kera. Vuonna 2005 tuli kuluneeksi30 vuotta Kallioniemen käyttöönotosta, seuraavana vuonna 30vuotta tuli täyteen HRV:n perustamisesta.14


Venekerho kiinteä osaKallioniemen toimintaaMeren rannalla sijaitsevan Kallioniemen kallioinen ranta soveltuuerinomaisesti myös veneilyn harrastamiseen. Yhdistyksen jäsenistössäoli innokkaita veneilijöitä, jotka kutsuivat heti Kallioniemenensimmäisen käyttökauden jälkeen muita kiinnostuneitavenekerhon perustavaan kokoukseen.Jäsenlehdessä julkaistu kutsu sai liikkeelle 23 jäsentä. He perustivatkeväällä 1976 Helsingin Rakennusmestariveneilijät HRV:n,josta myöhemmin tuli rekisteröity yhdistys.Venekerho aloitti toimintansa rakentamalla saman kevään aikanapienen sivulaiturin, johon voitiin kiinnittää muutama vene. Syksylläjärjestettiin Kallioniemessä saaristolaivurikurssi ja seuraavanavuonna rannikkolaivurikurssi. Keväällä 1977 ryhdyttiin kunnostamaanvanhaa kiviarkkua, josta tuli osa uutta laituria. Kesäkaudenavajaisissa 28.5.1977 Paavo Ruusuvuori vihki laiturin jaluovutti sen veneilijöiden käyttöön.Kallioniemen venesatamaa.Vuosien saatossa laitureita on uusittu ja rakennettu lisää. Venepaikkojenkäyttöaste on vaihdellut talouden suhdanteiden mukaan:hyvinä aikoina veneilyharrastus on voimissaan ja laituripaikatovat olleet täynnä, vastaavasti lama-ajat ovat näkyneet tyhjinävenepaikkoina.Veneilijät ovat olleet aktiivinen talkooporukka paitsi venelaitureidenja oman Messin rakentamisessa ja kunnostamisessa, myöskoko Kallioniemen kannalta. Viime vuosikymmeninä he ovatkinmuodostaneet talkoolaisten ydinjoukon.15


Kallioniemi 40 vuottaVenekerho kunnostutti päärakennuksessa olleet, Rakennusmestariklubinlahjoittamat nahkatuolit Messin kalusteiksi. Kunnostuksen yhteydessätuolien toppauksista kerrotaan löytyneen venäläisiä kolikoita.Venekerho muutti vuonna 1999 päärakennuksen yläkerrastapiharakennuksesta kunnostettuun Messiin.16


Korjattavaa ja kunnostettavaaon riittänytPäärakennuksen kattoremontti käynnistymässä, vuosi 1992.40 vuoden kuluessa Kallioniemessä on paitsi virkistäydytty javiihdytty, koko ajan myös korjattu ja rakennettu. Rakennusten jaalueen kunnossapitämisen taso on todettu vuotuisissa kiinteistölautakunnankatselmuksissa. Vuokranantaja on ollut tyytyväinen:toimintakertomuksissa on monta kertaa todettu, että Kallioniemion yksi parhaiten hoidetuista kaupungin ulkopuolisille vuokraamistakiinteistöistä.Pitkä kiinteistökatselmusperinne katkesi vasta pari vuotta sitten,kun Kallioniemi siirtyi Helsingin Tilakeskuksen hallintaan.Kallioniemen vuotuista kunnostushistoriaa on kirjattu toimintakertomuksiin.Kirjattua muistitietoa 40 vuoden ajalta on myöstöissä aktiivisesti mukana olleilla, kuten pitkään isännöitsijänkintehtäviä hoitaneella Heikki Kylliäisellä sekä aktiivisella venekerholaisellaPauli Pesosella.Ensimmäisen peruskorjausvaiheen jälkeen suuri osa töistä ontehty talkoilla. Ulkopuolisia urakoitsijoitakin on kuitenkin tarvittu;heistä monilta on saatu osa työstä lahjoituksena. Myös tarvike-ja rakennusmateriaalilahjoituksia on neljän vuosikymmenenaikana saatu lukuisilta rakennusmestariaatteen kannattajalta.Keväällä 1992 Kallioniemeen saatiin avuksi Vallilan ammattikoulunaikuisryhmäläisiä, kun talkoovoimat todettiin rajallisiksi. Aikuiskoulutusryhmäteki korjaustöitä neljä viikkoa.Syksyllä 1993 yhdistys järjesti yhteistyössä työvoimaviranomaistenkanssa yrittäjä- ja korjausrakentamisen kurssit yhdistyksentyöttömille jäsenille, vetäjänä oli Risto Louhos. Kurssi kesti marraskuunalusta helmikuun 1994 loppuun, koulutuspäiviä oli yhteensä77. Korjauskurssilaiset laativat harjoitustyönä Kallioniemenkuntoarvion, jonka pohjalta kiinteistön kunnossapitoa jatkettiin.Molemmilla kursseilla oli 20 osanottajaa.17


Kallioniemi 40 vuottaPoimintoja Kallioniemessätehdyistä töistä1973–1975Korjaustyöt käynnistyivät Kallioniemessä 24. huhtikuuta 1974.Samana syksynä järjestettiin avoimet ovet -tilaisuus. Jäsenistöpääsi näkemään, millaista virkistyspaikkaa heille kunnostetaan.Päärakennuksen ja rantasaunan perusteellisen saneerauksenvastaavana mestarina toimi Juha Arino.1970-luvun loppuSaunalaituriin rakennettiin kiinteä maatuki ja kelluvan saunalaiturintilalle rakennettiin kiinteä näkösuojalla varustettu uimalaituri.Saunan sokkeliosa lautaverhoiltiin. Venesatamaa laajennettiinkelluvalla laiturilla. Päärakennukseen hankittiin lisää kalusteita.Takkahuoneen lattiaan asennettiin tammiparketti. Alkuperäinenkeittiö uusittiin.1980-luvun alkuVesikatot uusittiin Museoviraston vaatimuksesta konesaumatuksipeltikatteeksi. Grillipaikalle tehtiin laatoitus ja kehikko sadekatostavarten. Asennettiin ulkovalot. Takkahuoneeseen tehtiinuusi katto, parketti hiottiin ja lakattiin. Saunan lattia laatoitettiin,sisäverhous ja lauteet uusittiin ja asennettiin uusi kiuas sekä kesävesijohto.Päärakennuksen yläkerran wc:n ja osa piharakennuksenlattiarakenteista uusittiin.1980-luvun loppuUusittiin saunan kuistin lattia ja osittain saunalaiturin kansilankut.Päärakennuksen ja saunan julkisivut maalattiin. Piharakennuksenmerenpuoleinen ulkoseinä korjattiin, julkisivut maalattiin.HRV teki mittavan laituri- ja poijuhankkeen.Piharakennusta remontoitiin, vuosi 1988.18


1990-luvun alkuGrillikatokseen tehtiin uusi aaltolevykate ja seiniin asennettiintuulisuojausta.Tehtiin mittava keittiöremontti, jossa eteisessä ollut pikkukeittiöpurettiin ja keittiöksi rakennettiin mantereenpuoleinenpikkuhuone.Kallioniemen 30-vuotisjuhlalounas valmisteilla.Erkki Pennanen laatoittaa uutta keittiötä, vuosi 1992.Päärakennuksen katto uusittiin. Vanha eterniitti-asbestilevykatevaihdettiin konesaumattuun peltikatteeseen. Alkuperäinen paanukatejätettiin paikalleen. Työssä oli talkoolaisten apuna Vallilanammattikoulun aikuisryhmä neljä viikkoa. Purettaessa katonpintarakenteita paljastui alta yllättävän paljon lahoja kohtia.Esimerkiksi mantereenpuoleisen kuistin katto jouduttiin uusimaankattoristikoista alkaen. Monimuotoisen katon pellitys olivaativa tehtävä ammattipeltisepällekin.Vanha ulkogrilli purettiin ja sen tilalle muurattiin uusi.Vanha paanukate jätettiin vuoden 1992 remontissa uuden konesaumatun peltikatteen alle.19


Kallioniemi 40 vuottaUuden ulkogrillin suunnitteli arkkitehti Marja-Liisa Tervaskanto. Muurareinaolivat Erkki Pennanen ja Pauli Pesonen, vuosi 1993.1990-luvun loppuKallioniemeen saatiin lopultakin rakennettua vesijohto, saatiinkesävesi.Päärakennuksen uusi peltikatto maalattiin ja ikkunat uusittiin.Piharakennuksesta tuli HRV:n kokous- ja päivystystila Messi. Seremontoitiin sisäpuolelta, myös ulkopuolen korjaustyöt aloitettiin.Aikaisemmin HRV oli toiminut päärakennuksen yläkerrassa.Messin takana oleva huonokuntoinen rakennus purettiin ja tilallerakennettiin varastorakennus.Keittiön ulkoportaat ja pääsisäänkäynti kunnostettiin.Saunan sisusta uusittiin.Vuonna 2005 merivesi oli ennätyksellisen korkealla, 9. tammikuutamitattiin korkeudeksi +151 cm yli normaalinollan. Merenpinnan nousuaedeltänyt myrsky murjoi myös Kallioniemen laitureita. Korjaus- jauusimistöitä tuli talkooporukalle runsaasti.2000-lukuJokakeväiset pilkkomisurakat olivat tavallista mittavampia, sillärakennustyömailta saatiin polttopuiksi runsaasti tonteilta raivattujapuita.Rakennettiin uusi puuliiteriPäärakennuksen sähköistys uusittiin.Saunalaituriin tehtiin uudet kaiteet. Saunaan tehtiin peltikate jasaunan sisustus uusittiin. Hormiryhmä purettiin ja muurattiinuusi hormisto.Päärakennuksen rossipohjaa kunnostettiin.Varastorakennukseen uusittiin ulkoseinäpaneelaus ja vesikate.Messin ja puuliiterin julkisivut maalattiin.Vanha grillikatos purettiin ja samalle paikalle rakennettiin uusigrillikatos.Uusittiin pihavessa.Uusi peltikate saunarakennukseen asennettiin vuonna 2007.20


Talonmiehinä monta pariskuntaaTalonmies, nyttemmin kiinteistönhoitaja on kaikki vuosikymmenetollut Kallioniemen ”tuki ja turva”. Alkuaikana talonmiespariskuntaasuikin kesäisin Kallioniemessä. Nykyinen kiinteistönhoitajaTuula Halonenkin asuu Kallioniemen lähinaapurina.KALLIONIEMEN TALONMIEHET1973–2013Hilma ja Vilho Kilpinen 1973–1983Pirkko ja Veikko (k. 1997) Paananen 1984–1998Orvo Villo 1999Kalevi Karlsson 2000–2004Jaakko Koski 2005Marja-Liisa ja Kauko (k. 2010) Mäkinen 2006–2011Tuula Halonen 2012–Kallioniemen ensimmäinen, pitkäaikainen talonmiespariskuntaHilma ja Veikko Kilpinen saatiin tavallaan vuokrasopimuksenmukana. He olivat näet jo aikaisemmin olleet talonmiehinä jakesävuokralaisina Kallioniemen pikkurakennuksessa. He siis tunsivatpaikan hyvin jo entuudestaan ja hoitivatkin sitä kuinomaansa.Kallioniemen käyttäjien ja talonmiesten hyvää ja toimivaa suhdettakuvaa mainiosti ote venekerholaisten kiitospuheesta pisimmänajan talonmiehinä toimineille Pirkko ja Veikko Paanaselle:”Kallioniemen hengen luojina voimme pitää Pirkkoa ja Veikkoa.Aina, kun astelet Kallioniemen pihaan, voit arvata, ketkä ovat vastassa:Pirkko ja Veikko ja heidän koiransa. Pirkon hymy ja nauru eivoi olla tarttumatta, vaikka olisit huonotuulinen tai masentunut.On vietetty monta lämmintä ja antoisaa hetkeä Veikon ja Pirkonhoitamassa ja huolehtimassa Kallioniemessä. Kesän kauniina iltoinaolemme istuneet laiturilla kalassa tai iltaa grillin ääressä. Pirkkoon paistanut maittavia lettuja jokaisen nautittavaksi. Ohikulkijakinon huikattu maistamaan antimia.Veikko huolehtii meidän hyvinvoinnistamme, pitää pihan siistinä jalämmittää saunan toiveiden mukaan. Veikon savustamat kalatovat niin makoisia! Venelaitureita ja veneitä Veikko on valvonuthuolella. Ohjannut vieraat ja oman väen oikeille paikoille ja neuvonutoikeat menettelyt.Yhteispelillä kaikki sujuu, yhteispelillä onnistuu!”Talonmiesten lailla isännöitsijä on aina ollut se tärkeä lenkkiKallioniemen hyvinvoinnille ja hengelle. Isännöitsijöitä on Kallioniemessäollut yhteensä kahdeksan: Juha Arino, Tenho Kaasalainen,Pauli Pesonen, Keijo Hämäläinen, Jorma Pulkkinen, HarriKiiskinen, Timo Rissanen ja Heikki Kylliäinen. Heistä pisimpään,vv. 1995–2009, tehtävää hoiti Heikki Kylliäinen.- Minulle ja vaimolleni Mirjalle Kallioniemi oli kuin kesäpaikka,jota pitää vaalia ja hoitaa. Vaimoni kanssa vietimme siellä paljonaikaa, sillä meillä ei ollut kuin kivenheiton matka sinne kotoa,Heikki Kylliäinen kertoo.Hänen omistautumisestaan Kallioniemen hoitamiseen kertovathienosti esimerkiksi ne lukuisat lahjoitukset - materiaalit, työt jatavarat - joita hän isännöitsijänä Kallioniemelle hankki.Kiitokset talonmiespariskunta Pirkko ja Veikko Paanaselle (keskellä)Kallioniemen kauden päättäjäisissä 1990-luvun puolivälissä.Kallioniemen pitkäaikaisinisännöitsijä on ollutHeikki Kylliäinen. Mirjavaimonsakanssa hänhoiti Kallioniemeä jämäkälläotteella vuodet1995–2009.21


Kallioniemi 40 vuottaKALLIONIEMEN ISÄNNISTÖpj = puheenjohtajavpj = varapuheenjohtajaj = jäsenis = isännöitsijäPaavo Ruusuvuori1975 1976 1977 1978 1979pjRisto Louhos j jRaimo Sulkamo j pj pj pj pjYrjö Arino j j j j jKlaus Mällönen j j j j JKai Hagelberg j j j vpjJuha Lanu j j jReijo Klemettilä j j jJuha Arino is is is is is1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989Lauri Komonen pj pj pj pjKai Hagelberg vpj vpj vpj vpj vpj vpj vpj j jYrjö Arino j j j j j j j j j jReijo Klemettilä j j j j jKlaus Mällönen j j j j jJuha Arino is isKeijo Valvisto j j jTenho KaasalainenisPauli Pesonen is j j jKeijo HämäläinenisErkki Pennanen pj pj pj pj pj pjJorma Pulkkinen is is is is isGunnar Olin j jMatti Nevalainen j j jHarri Kiiskinen vpj vpjAri Angervuorivpj22


1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999Yrjö ArinojPauli Pesonen j j jErkki Pennanen pj pj pj j jJorma Pulkkinen is isHarri Kiiskinen vpj vpj is isHannu Marttila j j j j jAntti Laine j jTimo Rissanen pj pj, isSauli Äikäs j jJuhani Nurminen j jRaimo Hartonen j jAntti Ylänne j j jHeikki Kylliäinen pj, is is is is isKari Haavisto j pj pj pjJarmo Kivinen j jTerttu Salo j jMatti Lipasti j j jKari MehtiöjMikko Ojala j j jTaisto Malinen j jJouko Karjalainen j pjMarkku Siikanenj23


Kallioniemi 40 vuotta2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009Jouko Karjalainen pjTaisto Malinen j pj pjOlli Törne j pjHeikki Kylliäinen is is is is is is is is is isMarkku Siikanen j j j j j j j j jPekka Ylänne j j j j j jJukka Multanen j pj pj pjKari Laine j j j j pj pj pjTimo Rissanen j j j j jMartti Rissanen j j jMatti Lipasti j j j jEero Väyrynen j jAri Laamanen j j jPekka NymanjKai Juurtela j jHannu Marttila j j2010 2011 2012 2013Kai Juurtela pj pj pjHannu Marttila j j j jKari Mikonsaari j j j pjJouni Hiltunen j j j jHannu Pekkarinen j jTimo Rissanen j jReino HolappajPauli Nevalainenj24


Lähteet:Haastatellut, kirjalliset muistiinmerkinnät:Paavo Ruusuvuori, Risto Louhos, Raimo Sulkamo, Kai Juurtela, Heikki Kylliäinen,Hannu Marttila, Pauli PesonenPainetut lähteet:Villa Kallioniemen historiasta:Helsingin kaupunginkiinteistöviraston arkisto; Maanmittauslaitoksen arkisto,Degerön kylän maarekisterikirja; Vantaan kaupunginarkisto,Helsingin maalaiskunnan kiinteistöveroluettelot; Harvia, Yrjö 1936.Erikoisselvitys itäisen saariston liitosalueesta. HelsinkiMuut:Helsingin Rakennusmestariyhdistys 1906-1976, 70 vuotta.Risto Louhos päätoimittaja, Ilkka Hietala toimitussihteeri.Vammala 1976, Vammalan Kirjapaino OyMestarien yhdistys sata vuotta.Lauri Seppänen. Helsingin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry.Keuruu 2006, Otavan Kirjapaino OyHelsingin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry,HRMY:n toimintakertomukset 1973–2012Helsingin Rakennusmestariveneilijät HRV ry, 20-vuotishistoriikki 1976-1996,HRV:n arkistot


HELSINGIN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRITAMK RY• Yhdistys on perustettu vuonna 1906, sillä on noin 1400 jäsentä. Yhdistys on valtakunnallisenRakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n suurin jäsenyhdistys.• Yhdistys on ammatillinen henkilöjärjestö, jonka tarkoitus on ylläpitää ja edistääjäsentensä ammattitaitoa ja kehittää rakentamisessa ja kiinteistöalalla työskentelevientoimihenkilöiden yhteistyötä. Yhdistys järjestää mm. ammattiin liittyviä edullisiakoulutustilaisuuksia jäsenilleen.• Yhdistyksen jäsenten käytössä on jäsenhintaan kaksi vapaa-ajanasuntoa JämsänHimoksella, Nestori-Maja Vihdin Wuoriolassa sekä koulutus- ja virkistyspaikka KallioniemiHelsingin Laajasalossa. Yhdistys kannustaa jäseniään myös liikkumaantarjoamalla heidän käyttöönsä liikuntaseteliedun.• Yhdistys toimii Rakennusmestarien talossa Helsingissä osoitteessaFredrikinkatu 51–53 A, 00100 HELSINKI,puh. (09) 646 343, fax (09) 642 259.Ota yhteyttä ja kysy lisää!Yhdistyksen kotisivut osoitteessa www.hrmy.fiYHDISTYKSEN ALAOSASTOTMestari-Laulajat ryRakennusmestarikeilaajat ryRakennusmestariklubi ryHelsingin Rakennusmestariveneilijät HRV ryAmpujatGolfHiihto- ja yleisurheiluKallioniemiKulttuuri- ja perinnekerhoLasketteluLentopalloMailapelitNestori-MajaRakennusmestarien RouvatRakennusmestariveteraanitSuunnistusUinti ja sukellusYHDISTYKSEN HALLITUSVUONNA 2013Puheenjohtaja Ari Autio1. varapuheenjohtaja Jari Raukko2. varapuheenjohtaja Timo SaarikkoOlli HeireReino HolappaRami JärvinenMika KuukkanenKari MikonsaariTimo RissanenMartti SaarinenJari TiimonenHannu Vehviläinen

More magazines by this user
Similar magazines