Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

lehti.kuntatekniikka.fi
  • No tags were found...

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

ALANSA YKKÖNEN7 /2009Uudenkaupunginhiihtoputki hyödyntääkylmälaitteistonsalauhdelämmön.sivu 32sivulla 36Australia perustiilmastonmuutosministeriönsivu 10Pori selvittää laserkeilauksellatulvapatojentilaa sivu 16Lahti saneeraaTapparakadun nelikaistaiseksisivu 40Uusi tutkimusprofessori Miimu Airaksinenhaluaa yhdyskunnan olevanEKOTEHOKASsivu 6


SISÄLTÖ7 / 2009 3. marraskuuta16 Satakunnassa laaja yhteistyöverkostoon koonnut jo kymmenisen vuotta tietoamaaperästä. Porin kaupunki hyödyntääpaikkatiedon mallinnusta mm. tulvariskienkartoituksessa. Kuvassa lähes kokoPorin alue laserkeilauksella.14 Örebron teknisen lautakunnan jäsenGabriella Blomgren on tyytyväinen kunnanajoneuvoille asetettuun hiilidioksidiveroon.36 Veijo Vuopio katsoo, kuinka pelletti palaakoulun lämpökeskuksessa. Pyhäjärvi tekikannattavan remontin ESCO-projektissa.44 Tanskan ja Saksan välille valmistuu19 kilometrinkiinteä yhteys 2018. Onko se silta?Se päätetään yva-selvityksen jälkeen 2011.YHDYSKUNTATutkimusprofessori Miimu Airaksineneheyttäisi yhdyskuntarakennetta 6Australiassa ilmastonmuutosministeriövauhditti ilmastotyötä 10IFME:n kongressi: Ilmastonmuutoskeskeinen haaste kuntatekniikalle 12Kuntaväkeä ohjataan ympäristöystävälliseenajamiseen Ruotsissa 14INFRA-ITSatakunnassa paikkatiedon avullaennakoidaan tulvariskejä 16Maanmittauslaitos ottaa käyttöönuudet koordinaatistot 20Kaupunkimallinnus tekeetulevaisuudesta todellisemman 22Inspire-direktiivi ohjaa kuntienkinpaikkatiedot avoimeen käyttöön 25YHTEISTYÖJÄRJESTÖMMESuomen kuntatekniikan yhdistys 27UKTY 31ENERGIAUudessakaupungissa hyödynnetäänhiihtoputken lauhdelämpö 32Pyhäjärvi säästää 34 000 euroavuodessa ESCO-remontin ansiosta 36Tampere valaisi Pispalan haulitornin230-vuotisjuhlansa kunniaksi 38Jyväskylä voitti kaupunkienvalaistuskilpailun 39LIIKENNEMittavat suunnitelmat LahdenTapparakadun saneeraamiseksi 40Tanskan ja Saksan välille maailmanpisin silta? 44VESIHUOLTOPaikkatietojen avulla vesilaitoksenpalvelujen käyttäjät selville 48Suomi pääsi pälkähästä typenpoistokiistassa48PALSTAT / KOLUMNITPääkirjoitus 5Rytilät/Pekka Rytilä:Verkossa 21Kolumni/Mette Granberg:Yhteiskäytöllä kohtuukäyttöön 47Lukijoilta: Mikko Jokilahti kaipaatehoa kiinteistöjen ylläpitoon 51Uutisia 52Tuoteuutuuksia 55Henkilöuutisia 56Palveluja 58lehti.kuntatekniikka.fiKuntatekniikka 7/2009 3


Maahantuoja:


lehti.kuntatekniikka.fiKUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI■ Energia■ Hankinnat■ Ilmastonmuutos■ Infra-IT■ Jätehuolto■ Kiinteistöt■ Kunnossapito■ Liikenne ja väylät■ Liikuntapaikat■ Maankäytön suunnittelu■ Maarakennus■ Rakentaminen■ Turvallisuus■ Uimahallit ja kylpylät■ Vesihuolto■ Viheralueet■ YmpäristöALANSA YKKÖNEN7 /2009Uudenkaupunginhiihtoputki hyödyntääkylmälaitteistonsalauhdelämmön.sivusivulla 3632Australia perustiilmastonmuutosministeriönsivu 10Pori selvittää laserkeilauksellatulvapatojentilaa sivu 16Lahti saneeraaTapparakadun nelikaistaiseksisivu 40Uusi tutkimusprofessori Miimu Airaksinenhaluaa yhdyskunnan olevanEKOTEHOKASTOIMITUSToinen linja 14, 00530 HelsinkiInternet: lehti.kuntatekniikka.fiS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiPäätoimittaja DI Paavo TaipalePuh. (09) 771 2557, 050 380 8368Toimitussihteeri Pirjo ValtakariPuh. 050 352 3155TOIMITUSNEUVOSTOHeikki LonkaKirsi RontuJuhani SandströmSami SillsténPaavo TaipaleTILAUKSETKL-Kustannus OyPuh. (09) 771 2442asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fiVuodessa 8 numeroaKestotilaus 69 €Vuosikerta 78 €Irtonumero 8,50 €ILMOITUKSETSuomen Business Viestintä OyMarianne LohilahtiPL 356, 00101 HelsinkiPuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiTYÖPAIKKAILMOITUKSETS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiHinta 3,65 €/palstammSIVUNVALMISTUSAste Helsinki OyPAINOPAIKKAForssan Kirjapaino OyISSN 1238-125X64. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKUSTANTAJA/JULKAISIJATKL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto rySuomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTYsivu 6Kannen kuva: Seppo HaavistoPÄÄKIRJOITUSPaavo Taipalepaavo.taipale@kuntatekniikka.fiEnergiatehokkuutta etsimässä”Syksy on nyt synkimmillään eteläisessä Suomessa, kun pohjoisessa eletään jo ensilumienvalaisemaa alkutalvea. Kellot on siirretty talviaikaan. Myös kausisähkönkäyttäjien eli yleensä sähkölämmittäjien ”halvat päivät” ovat muisto vain. Eivätnuo halvat päivät enää vuosiin erityisen halpoja ole olleetkaan. Kausisähkön hinnoittelunäyttää muuttuneen olennaisesti ja pysyvästi.Olennaista ja osin pysyvää on myös suomalaisten tarve löytää yhä uusia tapojasäästää energiaa ja tuottaa sitä uusiutuvista luonnonvaroista. Kunnilla on tärkeärooli energiatehokkuuden parantamisessa. Ne omistavat huomattavan määränkiinteistöjä, joiden lämmitykseen ja ylläpitoon kuluu paljon energiaa. Monetkunnat ovatkin terästäytyneet energiatehokkuuden parantamisessa ja muun muassaliittyneet kuntien energia- ja ilmastosopimukseen, toteuttaneet energiakatselmuksiaja energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia.Viisi kuntaa on jo runsaan vuoden hakenut kestävää polkua Hiilineutraalitkunnat -hankkeessa. Tuloksena kuntiin on syntynyt muun muassa uudenlaistavähähiilistä tulevaisuutta luovaa yritystoimintaa. Energiatehokkuus tuleekin nähdäenemmän yhdyskunnan kuin rakennusten haasteena, vaikka Suomessa rakennustenlämmitys on merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde.Aiheeseen panostetaan vahvasti myös tutkimus- ja innovaatioyhteisöissä. SekäTekes että Sitra pyörittävät yhdyskuntien energiatehokkuuden parantamiseentähtääviä ohjelmia. VTT puolestaan on perustanut viisivuotisen energia- ja ekotehokkuudentutkimusprofessuurin, jonka tuoretta haltijaa kävimme tapaamassa.Esittelemme tässä lehdessä myös yhden kuntien monista ESCO-hankkeista, joidenavulla julkisten rakennusten energiankulutusta voidaan pienentää.Alkua pidemmälleValtion aluehallinnon uudistusta on valmisteltu kovalla kiireellä nykyhallituksenalkumetreiltä lähtien. Ensi vuoden alussa voimaan tulevaksi suunniteltu uudistuson suurin vuosikymmeniin. Se vaikuttaa laajasti palvelujen käyttäjiin, tuottajiin jamuihin yhteistyöosapuoliin. Tehokas ja asiantunteva valtion aluehallinto on kunnillekinvälttämätön ja tarpeellinen kumppani.Hallituksen esityksen mukaan maahan muodostetaan kuusi aluehallintovirastoaja yhdeksän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Näihin kootaan nykyistenkuuden valtion aluehallintoviranomaisen, lääninhallitusten, työ- ja elinkeinokeskusten,alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirienja työsuojelupiirien työsuojelutoimistojen tehtävät.Kaikissa virastoissa ei tarjota kaikkien toimialojen palveluita. Kun lisäksi yhtäaluehallintoviraston vastuualuetta ohjaa enimmillään kuusi eri ministeriötä, haasteitauuden organisaation käynnistämisessä riittää. Toivottavasti uudistus ei puurouduvirkateiden huonoon geometriaan, vaan siinä päästään myös käytännössäalkua pidemmälle.SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTAKuntatekniikka 8 / 2009 13.11. 17.11. 8.12. Talvitiepäivät 26.–28.1.20105


VTT:n uusi tutkimusprofessori poistaisi keinotekoisiaEHEÄ YHDYSKUNTAon ekotehokasEkotehokas yhdyskunta on rakenteeltaan eheä jatoimiva. – Ei ole hyvä, jos kaavassa on siellä täälläpieniä asutettuja pisteitä. Muutenkin tarvittaisiinentistä laajempaa näkemystä, jotta saataisiinpoistettua keinotekoisia rajoja kuntien väliltä,VTT:n uusi tutkimusprofessori Miimu Airaksinensanoo. Hän kasvattaisi myös uusiutuvien energialähteidenosuutta mm. integroimalla aurinkopaneelejarakennuksiin.TEKSTI Merja KihlKUVAT Seppo Haavisto VTT sai uuden tutkimusprofessorinsyyskuun alussa, kuntekniikan tohtori Miimu Airaksinen,37, nimitettiin viiden vuodenpestiin toimialanaan rakennustenja rakennetun ympäristönenergia- ja ekotehokkuuden parantaminen.Heti alkuun Airaksinen selventääenergia- ja ekotehokkuudenkäsitteitä.– Energiatehokkuus voidaanmääritellä yksittäisen laitteen tairakennuksen energiatehokkuudeksi.Kun ruvetaan etsimäänekotehokkaita ratkaisuja, tärkeimmäksitekijäksi voi tullavaikkapa jonkin kaupunginosanalueellinen ekotehokkuus.– Ekotehokkuuteen kuuluuenergiatehokkuuden lisäksi paljonmuitakin tekijöitä, kutenmateriaalien käyttö ja suunnitelmallisetliikennejärjestelyt. Ekotehokkuusottaa huomioon myösesimerkiksi sen, millaisilla polttoaineillalämmitys- tai jäähdytysenergiaatuotetaan.Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitusvoivat Airaksisen mukaanolla tärkeä osa ekotehokkuutta.– Olisi pohdittava entistäenemmän sitä, miten uusia javanhoja asuinalueita kannattaisiyhdistellä keskenään. Jos ihmisetjoutuvat liikkumaan autoilla tarpeettomanpitkiä matkoja, energiaakuluu hukkaan.YhdyskuntarakenneeheämmäksiViime vuosina kunnat ovat MiimuAiraksisen arvion mukaanottaneet entistä aktiivisemmanroolin energia- ja ekotehokkuudensoveltamisessa käytännön rakentamiseen.– Esimerkiksi yhdyskuntarakennettapyritään eheyttämään.Se halutaan tehdä mahdollisimmantoimivaksi. Ei ole hyvä, joskaavassa on siellä täällä pieniäasutettuja pisteitä. Muutenkintarvittaisiin entistä laajempaanäkemystä, jotta saataisiin poistettuakeinotekoisia rajoja kun-Uudessa työssään MiimuAiraksinen toivoo pystyvänsä keskittymäänentistä enemmän makrotasontutkimukseen.– Tässä on kyse pikemminkin suuristakokonaisuuksista, ei pelkästäänrakenteiden eristeiden ja läpäisykertoimientarkastelusta,hän sanoo.6 Kuntatekniikka 7/2009


YHDYSKUNTArajoja kuntien väliltäKuntatekniikka 7/20097


“Kun ruvetaan etsimään ekotehokkaita ratkaisuja,tärkeimmäksi tekijäksi voi tulla vaikkapa jonkinkaupunginosan alueellinen ekotehokkuus.”MIIMUAIRAKSINEN■ Syntynyt 9.9.1972 Keravalla,asuu Helsingissä.■ Valmistui diplomi-insinööriksiLappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta1998 pääaineenaLVI-tekniikka.■ Tekniikan tohtorin tutkinto Helsinginteknillisessä korkeakoulussa(TKK) 2003, väitöskirja ryömintätilojenkosteus- ja homeongelmista.■ TKK:n tutkijana 1998–2003,NCC-konserniin kuuluvassa suunnittelu-ja konsulttitoimisto OptiplanOy:ssä kehityspäällikkönä2003–06, minkä jälkeen VTT:lläerikoistutkijana.■ Nimitettiin VTT:n ekotehokkuudentutkimusprofessoriksi viisivuotiskaudeksi1.9.2009 alkaen.Tutkimusprofessuurin toimialanaon rakennusten ja rakennetunympäristön energia- ja ekotehokkuudenparantaminen.tien väliltä.Nyt tarvittaisiin erityisestikonkreettisia työkaluja kaupunkisuunnittelunavuksi.– Rakennusten suunnitteluunSuomessa on jo käytettävissäaika hyvin tällaisia työkaluja,mutta varsinkin kaupunkirakennepuolelleniitä tarvittaisiinlisää. VTT yhteistyökumppaneineenselvitteleekinjuuri näitä kysymyksiä.Oikea aika kuntienkorjausinvestoinneilleTaloustaantuman aikana monissakunnissa on parannettuliikenneverkostoja, mutta rakennustenkorjausinvestoinnitovat usein jääneet budjeteissaminimitasolle.– Juuri nyt olisi todella hyväaika harkita uusia korjauksia.Varmaankin yksi este niilleon ollut se, että talous kunnissaon tiukoilla.– Kun resurssit ovat vähissä,etusijalla remonteissa ovattietenkin ne vauriot, joista voiaiheutua terveydellisiä ongelmia.Homeongelmaa korjattaessakannattaisi samalla saattaamyös energiatehokkuuskuntoon, Suomen ensimmäinenLVI-alan naistohtori suosittaa.Väitöskirja kosteus- jahomeongelmistaMiimu Airaksinen suoritti tekniikantohtorin tutkinnon Helsinginteknillisessä korkeakoulussa(TKK) 2003. Hänen väitöskirjansakäsitteli ryömintätilojenkosteus- ja homeongelmia.– Väitöskirjaa varten tehtyjentutkimusten tuloksista onsittemmin kehitetty hyvinkinkonkreettisia käytännön suunnitteluohjeita,muun muassaryömintätilojen ilmanvaihto-ja rakenneratkaisuista, Airaksinenkertoo.– Oikeastaan alan suunnitteluohjeetjalostettiin kokonaansen väitöskirjan pohjalta.Ensi vaiheessa ne julkaistiinRT-korttina.Airaksinen sai pohjoismaisennuoren tutkijan palkinnon2005 lupaavasta tutkimuksestarakennusten energiankäytönsekä homeen kasvun aloilla.Nuori tutkijamonessa mukanaVTT:lle Airaksinen siirtyi 2006alussa ja on toiminut tiiminvetäjänä,tutkijana sekä projektipäällikkönäsisäilmastoa jaenergiatehokkuutta käsitelleissähankkeissa. Hän on ollutmuun muassa kehittämässä sisäilmasimulaattoria,jolla voidaantestata rakenteiden ja pinnoitteidentoimivuutta sekä mitatamateriaaleista lähtevien hajujentai kemiallisten yhdisteidenpitoisuuksia.Airaksinen on myös ollutaktiivisesti mukana Kiinanmarkkinoille tarkoitettujenEcoCity-konseptien kehittämisessäja johtanut VTT:n innovaatio-ohjelmaa’Ekotehokasälykäs rakennettu ympäristö’.Ihmiset ovatepävarmuustekijäVTT:llä on Miimu Airaksisenmukaan se periaate, ettei tekniikkaapitäisi tehdä vain tekniikantakia. Ihmiset on otettavahuomioon.– Ihmiset ovat meidän malliemmekannalta epävarmuustekijä.Esimerkiksi kaupunginmikroilmastoon vaikuttaa merkittävästijo se, että sinne saapuuaamuisin suuri määrä autoja.Yleisesti ottaen ihmiset ovatAiraksisen mielestä varsin tietoisiaenergia- ja ympäristökysymyksistä.Heidän käytöksensäei silti aina ole ympäristöystävällistä.Koulutuksella ja tiedotuksellaon tässä oma merkityksensä.– Varmasti mekin VTT:ssävoimme tutkijoina katsoa itseämmepeiliin: olemmeko osanneetviestittää näistä asioista oikeinja helposti ymmärrettävällätavalla?Haasteena kaupunkienvanhat rakennuksetYhtenä haasteena ovat kaupunkienvanhat rakennukset. Neolisi saatava mahdollisimmanenergiatehokkaiksi.– Tyypillinen ongelma on,että vanhat talot voivat olla sinänsätodella hyvässä kunnossaeivätkä siis tarvitse remonttiarakenteiden toimivuuden kannalta.Silti niille olisi ehkä syytätehdä jotakin, jotta ne eivät kuluttaisiniin paljon energiaa.Uudet talot ovat huomattavastientisaikojen rakennuksiatiiviimpiä. Joskus on pelätty, ettätiiviit talot ovat ajan mittaanalttiita kosteusongelmille.– Rakennuksen täytyykinolla tiivis. Muuten talvisaikaankäy helposti niin, että kostea sisäilmalähtee rakenteesta ikäänkuin ulospäin ja tiivistyy rakenteensisään aiheuttaen kosteusjahomeongelmia.– Talon tiiviys siis itse asiassaehkäisee kosteus- ja homeongelmaa.Tiiviyden lisäksi kuitenkintarvitaan oikein toimivailmanvaihto, jotta sisäilman laatusäilyy hyvänä.Uusiutuva energiayleisempään käyttöönVaikka rakennukset ovat tulleetkoko ajan energiatehokkaammiksi,sähkönkäyttö Suomes-8 Kuntatekniikka 7/2009


YHDYSKUNTA“Olisi hyvä, jos vanhojen kaukolämpöverkkojen paluujohtoa– joka on tavallaan hukkalämpöä – pystyttäisiin hyödyntämäänuusien energiatehokkaiden alueiden lämmityksessä.”sa on samaan aikaan lisääntynytmerkittävästi.– Ratkaisua sähkönkäytön minimointiintulisi etsiä. Se vaikuttaakoko Suomen energiahuoltoon,Airaksinen huomauttaa.– Kaukolämmössä on paljonhyvää. Erityisesti olisi hyvä, josvanhojen kaukolämpöverkkojenpaluujohtoa – joka on tavallaanhukkalämpöä – pystyttäisiin hyödyntämäänuusien energiatehokkaidenalueiden lämmityksessä.– Joka tapauksessa uusiutuvienenergialähteiden osuuttatäytyisi ehdottomasti lisätä. Onmyös edelleen tutkittava sitä, mitenesimerkiksi aurinkopaneelejapystytään integroimaan rakennuksiin.Silloin rakennukset voisivatmuuttua energiankuluttajistaenergiantuottajiksi.Tällaiset ratkaisut vaatisivatSuomen energiaverkolta kaksisuuntaistatoimivuutta.– Sellaiseen valtakunnanverkossaei vielä toistaiseksi ole valmiutta.Tähän on löydettävä järkeviäratkaisuja.Sukurasite vei LVI-alalleLVI-alalle Airaksinen päätyiosaksi sattumalta, osaksi ’sukuvian’takia: sekä hänen isänsä ettäveljensä ovat kumpikin samallaalalla.– LVI-alassa viehättää myösse, että vaikka siinä selvitelläänaika konkreettisia asioita, niillesaadaan kuitenkin tutkimussyvyyttä.Lopputulokset ovat yleensähelposti ymmärrettäviä.Uudessa työssään Airaksinentoivoo pystyvänsä keskittymäänentistä enemmän makrotasontutkimukseen.– Tässä on kyse pikemminkinsuurista kokonaisuuksista, ei pelkästäänrakenteiden eristeiden jaläpäisykertoimien tarkastelusta,Airaksinen sanoo.Veri vetää vesilleTiukan tutkimustyönsä vastapainoksiMiimu Airaksinen harrastaapurjehdusta.– Purjehdusharrastuksenialoitin jo lapsena. Minut tyrkättiinpienenä optimistijollaan Tuusulanjärvellä,ja siitä lähtien olenpurjehtinut, Airaksinen toteaa.Purjehtimisesta tuli pitkäaikainenharrastus. EdelleenkinAiraksinen purjehtii kilpaa.– 1990-luvun alkupuolellapurjehdin E-jollissa. Parhaita saavutuksianiolivat kolmas ja neljässija MM-kisoissa.Myös Airaksisen 1-vuotiaspoika on jo selkeästi osoittanuttaipumusta purjehtimiseen jamuuhun ripeään toimintaan.– Hän vetelee jo kovasti narujaveneessä, Miimu Airaksinenkertoo. -laatua Kuntatekniikka 7/20099


10 Kuntatekniikka 7/2009


Ilmastonmuutoksenvaikutukset kuntatekniikalle,kasvihuonekaasupäästöjenrajoittaminenja ilmastonmuutokseensopeutuminenolivat keskeisiäaiheita kuntatekniikanmaailmanjärjestönIFME:n kongressissaMelbournessa syyskuussa.TEKSTI JA KUVA Paavo Taipalehanke on koskettanut noin seitsemäsosaamaan kunnista. Osuuson samaa suuruusluokkaa kuinSuomessa kuntien ilmastokampanjaanosallistuvien kuntienosuus maamme kunnista. Liittovaltionrahaa on ohjelmaan käytettyvain noin 1,2 miljoona euroavuosittain.Lisäksi käynnissä on ollut alueellinenilmastonmuutoksen vaikutustenarviointi, johon on osal-Tulvat, kuivuus,ILMASTONMMelbourne on Australian toiseksisuurin kaupunki, jossaasukkaita on 3,8 miljoonaa.Kaupungin keskusta on rakennettutehokkaasti, mutta laidoillaleviää laaja pientalomatto.listunut useita tärkeitä asutuskeskuksiaerityisesti meren rannikoilla.Alueelliseen arviointiinon käytetty runsaat kaksi miljoonaaeuroa.– Se ei ole paljon tämänkokoisessamaassa, Farrell myöntää.Kiinteistökehittäjiltäkaivataan vastuullisuuttaMyös Australiassa paikallishallinnollaon vahva rooli kaavoituksessa.Toimintojen sijoittaminenja kaavoituksen laatu vaihtelevatpaljon kuntien välillä kutenSuomessakin.Vaikka suuret linjaukset tulevatliittovaltiolta ja aluetasolta,soveltamisvastuu on kunnilla.Toteutuksen laatuun vaikuttaaFarrellin mukaan muun muassakiinteistökehittäjien voimakaslobbaus.– On pakko tunnustaa, ettäkunnissa tehdään myös erittäinhuonoja ratkaisuja. Rakennuttajattarjoavat varsinkin taloudellisissavaikeuksissa oleville kunnilleilmastonäkökulmasta epäedullisiavaihtokauppoja.– Jos ihmisten asuinympäristönäiden päätösten myötä muuttuualttiimmaksi ilmastonmuutoksenhaitallisille vaikutuksille,kuten tulville tai metsäpaloille,ollaan vaarallisella tiellä, CatherineFarrell painottaa. Etelämantereen ilmaston jaekosysteemin tutkimuslaitoksenpääjohtaja, tohtori Tony Pressselitti kongressiväelle tuoreita ilmastonmuutostutkimustentuloksiaeteläiseltä pallonpuoliskolta.Hänen mukaansa napa-alueidenmerijään kattamien alueidensupistuminen on suurin meneilläänoleva muutos maapallolla.– Suolainen merivesi sekoittuusulavasta jäästä muodostuvanmakean veden kanssa, muuttuuraskaammaksi ja painuu pohjaan.Se muuttaa valtamerivirtoja,ja muutokset ovat erittäin pitkäaikaisia,Press sanoi.Etelämeren hiilinieluuhattunaTuoreita arvioita saatiin myösmeriveden pinnan noususta tulevinavuosikymmeninä. Pressinmukaan merivesi nousee Australianrannikolla yli 50 prosentintodennäköisyydellä vähintään0,88–1,20 metriä vuoteen 2100mennessä. Odotettavissa on 0,1metrin pinnannousu jo lähimpien10–15 vuoden aikana.Moniin viime aikojen arvioihinnähden tässä mentiin selvästi12 Kuntatekniikka 7/2009


YHDYSKUNTAmetsäpalot, Etelämeren biosfääri...UUTOS on kuntatekniikalle keskeinen haasteylöspäin. Suuri osa noususta aiheutuumeriveden lämpölaajenemisesta.Meriveden nousulla onhuomattavat vaikutukset infrastruktuuriin.– Etelämeri on myös merkittävähiilinielu. Ilmaston lämmetessämeret happamoituvat. Kunkalsiumkarbonaatista kuorensamuodostavien alkueläinten(korallien ym.) kuoret ohenevathappamoitumisen seurauksena,voi Etelämeren kyky toimia hiilinielunaheikentyä merkittävästi,Press kuvasi merenalaista uhkakuvaa.Samanmielisten paneeliIFME:n (International Federationof Municipal Engineering)maailmankongressin kolmipäiväinenluento-osuus päättyi monikansalliseenpaneelikeskusteluun.Ilmastonmuutos nousi siinäkinnäkyvimmin esille. Asiaantarttumisen kiireellisyyttä ei kukaankiistänyt, vaikka aste-erojaolikin.– Ilmastonmuutos on myöskuntatekniikan tekijöille keskeinenhaaste, johon on tartuttava,totesivat Australian Dave Harrisja Yhdysvaltojen Noel Thompsonkuin yhdestä suusta.Australiaa ei taantuma pahastiole vaurioittanut, mutta Yhdysvalloissapanostetaan hallituksenvaihduttua nyt elvytystoimenpiteilläinfrastruktuuriin ja peruspalveluihin.Thompsonin mielestä enemmänkinvoitaisiin vielä tehdä.Taantumalla on ollut joihinkinkuntiin erittäin vakavat vaikutukset,ja Yhdysvalloissa työttömyydenarvioidaan keskimäärinnousevan yli kymmeneen prosenttiin.– Myös Suomessa ilmastonmuutoson tärkeä kuntatekniikanhaaste, vaikka ensivaikutelmavoi hämätä, kun ilmastonmuutosnäyttäisi alkuvaiheessalähinnä hyödyttävän Suomea.Pitemmällä aikavälillä hyödytkuitenkin katoavat, IFME:n uusipuheenjohtaja Jorma Vaskelainensäesti.Omaisuuden hallintatärkeää – jos sitä on– Ilmastonmuutoksen hillinnänja muutoksen vaikutuksiinvarautumisen ohella omaisuudenhallinta on kunnissa tärkeää,Uuden-Seelannin Russ Vincentpainotti.Hänen mielestään kuntien onvälttämätöntä tietää, mitä omistaaja mitä kustannusvaikutuksiaomistuksilla on keskipitkälläja pitkällä aikavälillä. Suunnitteluaikajännetulisi ulottaa jopa 30vuoteen.Etelä-Afrikan Johan de Beerpalautti kuulijat perusasioidenäärelle ja samalla kuntatekniikanytimeen.– Kehitysmaan näkökulmastatilanne on hiukan toinen. Meilletärkeintä on tyydyttää ihmistenperustarpeita: tarjota työtä, toimeentuloaja turvallisuutta, julkistaliikennettä ja vesihuoltoa.Omaisuuden hallinnasta voidaanpuhua vasta sitten, kun on jotakinomaisuutta, jota hallitsee, deBeer piikitteli kongressiväkeä vakavallaasialla. IFME-kongressin paneelissa näkemyksiään esittivät Australian kuntatekniikan yhdistyksen väistyvä puheenjohtaja Dave Harris (vas.),Noel Thompson Yhdysvalloista, Russ Vincent Uudesta-Seelannista, IFME:n uusi puheenjohtaja, Lahden kunnallistekniikan johtaja JormaVaskelainen, Johan de Beer Etelä-Afrikasta (joka edustaa IFME:ssä useita eteläisen Afrikan maita) sekä John Mc Robert Skotlannista.Kuntatekniikka 7/200913


YHDYSKUNTAKuntaväki opettelee ympäristöystävällistä ajamistaVästerås ja Örebro määräsivätitselleen HIILIDIOKSIDIVERONRuotsin kunnissa puhaltavatuudet ympäristötuulet.Västeråsinja Örebron kunnissa onotettu käyttöön kuntienhenkilökuntaa koskevahiilidioksidivero. Kuntatyöntekijätopettelevatympäristöystävällistäja kolaritonta ajamistatyöajalla. Tukholma jaGöteborg asettavatalueilleen täydellisennastarengaskiellon.TEKSTI JA KUVA Maria Palo Sekä Örebron että Västeråsinkunnat ovat päättäneet, että kaikkiautoilla tai lentäen tehdyt kunnallisettyömatkat ovat kunnallisenympäristöveron alaisia.– Hallituksen asettamat ympäristövaatimuksetja ennenkaikkea hiilidioksidin päästörajatovat niin tiukat, että kuntienon ollut pakko ryhtyä toimenpiteisiin.Örebro valitsi hiilidioksidiveron.Tarkoituksena on, ettäkunnan henkilökunta ryhtyyajattelemaan nykyistä ympäristöystävällisemmin,Örebron kunnanteknisen lautakunnan jäsenGarbriella Blomgren sanoo.Örebron tavoitteena on, ettäkunta on kymmenen vuoden sisällätäysin riippumaton fossiilisistapolttoaineista. Tänä päivänätavoite näyttää kaukaiselta, sillävain puolet kunnan kaikista ajoneuvoistaon ympäristöystävällisiä.Puolet autoista käyvät jokodieselillä tai bensiinillä. Juurinämä ajoneuvot ovat niitä, joistakunta on itsensä verolle pannut.Toimiiko tämä käytännössä?– Jokaisesta hiilidioksidikilosta,jonkakunnan omistamaajoneuvo ympäristöönpäästää, kunta maksaa5 senttiä kunnallisellehiilidioksiditilille. Jokaisentyöntekijän tekemästälentomatkastakunta maksaa samalletilille 14 euroa. Uskommesaavamme reilunmiljoonan ylimääräistärahaa, joka käytetäänympäristöystävällistenajoneuvojen hankkimiseen.Sinä päivänä, kuntämä verotili on nollillaniin tiedämme, ettäolemme onnistuneettavoitteessa, GabriellaBlomgren sanoo.Blomgren on vakuuttunutasian oikeudenmukaisuudesta.Yhtä vakuuttunut ei olekunnassa toimivan kunnallisenWadköpingin koulutuskeskuksenrehtori Anders Larsson. Hänenopinahjonsa kouluttaa ammattiautoilijoitasekä maatalous- jametsätalouskoneiden käyttäjiä.Koulutuskeskus vastaan noin 15prosentista kaikista kunnan hiilidioksidipäästöistä.– Tämä tietää meille 15 000euron lisäkustannuksia vuodessa.Koulutus vaatii erikokoistenautojen ja koneiden ajamisen hallintaa,jota ei voi opettaa luokkahuoneessavaan teillä ja metsissä.Mistä nämä ylimääräiset rahatotetaan, se on vielä arvoitus,Anders Larsson sanoo.– Jokaisesta hiilidioksidikilosta, jonkakunnan omistama ajoneuvo ympäristöönpäästää, kunta maksaa 5 senttiäkunnalliselle hiilidioksiditilille, Örebronteknisen lautakunnan jäsen GabriellaBlomgren kertoo.Kunnan ajoneuvoilla eienää hurjastellaRuotsin kunnat laittavat kaikenlikoon, jotta ympäristö säästyisi.Eturintamassa ovat kunnallisettyöntekijät. Kunnissa on aloitettukoulutus, jonka tarkoituksenaon säästää kuntien varoja jailmastoa.– Virka-autoilla ajetaan paljon.Monet ovat kuitenkin epävarmojauusien autojen ajamisessa.Kaikki työntekijät saavatkolmipäiväisen koulutuksen, jokaohjaa ympäristöystävälliseenajoon polttoainetta säästäen. Onnettomuuksienvälttäminen onmyös ajo-ohjelmassa. Kunnillekertyy liian paljon kustannuksiaautojen pienonnettomuuksista,jotka usein johtuvat huonostaajotaidosta, kertoo ajo-opetuksensuunnitteluvastaava KarinDalqvist Örebron kunnan tekniseltäosastolta.Työntekijät koulutetaan ekoajamiseenautoilla, joissa on ns.Econen lukija, joka rekisteröi autonkulutuksen. Kulutus kasvaaheti, kun autolla ajetaan nopeamminkuin 90 kilometriä tunnissa.Kunta on laskenut, että työntekijöidenkaasujalka kevenee nykyisestähuomattavasti.Nastarenkaat kielletäänKaksikymmentä ruotsalaiskuntaaasettaa kuntansa alueelle täydellisennastarenkaiden käyttökiellon.Kuntien joukossa ovatGöteborg ja Tukholma. Ajatusnastarengaskiellosta tulee hallitukselta.Jos EU:lla ei ole asiaanmitään sanomista, hallitus antaanäille kahdellekymmenelle kunnalleerityisluvan kiellon asettamisestaalueilleen.Kiellolla halutaan vähentäärenkaista aiheutuvia hiukkaspäästöjä.Asiassa on vielä juridisiakysymyksiä selvitettävinä.Tielaitoksen on saatava käyttöönsäkiellosta kertovat erikoiskyltit,joita ei vielä ole. Kielto herättäämyös käytännön kysymyksiä.Mitä tehdään, kun tiet ja kadutovat jäisiä?– Nastarenkaita voidaan käyttää,jos tiet ovat erityisen jäiset.Jokainen autoilija voi sopia rengasfirmankanssa, että liukkaillakeleillä renkaat voi tulla vaihtamaan.Parasta on kuitenkin, ettäautoilijat sovittavat ajonsa teidenja olosuhteiden mukaan, sanooTukholman kaupungin tiejaliikenneasioista vastaava AnnHamilton.Pohjois-Ruotsin kunnat eivätole innostuneet nastarengaskiellosta.Kielto on vielä kunnillevapaaehtoinen, mutta nykyhallituson päättänyt lyhentää nastarenkaidenkäyttöaikaa kahdellaviikolla. Tällä hetkellä nastarenkaitasaa käyttää lokakuun alustahuhtikuun loppuun. Ensi vuonnanastarenkaiden käyttöaika onloka-maaliskuu. 14 Kuntatekniikka 7/2009


SatakunnassaKuva 5. Maastomalli ja kalliopinta (harmaasävypinta) tulkittuna painovoimamittauksista.Korkeuksia on kerrottu kertoimella 10.Alakuvassa lähes koko Porin kaupungin alue laserkeilauksella.PAIKKAauttaa t16 Kuntatekniikka 7/2009


laaja yhteistyöverkosto kehitystyössä mukanaINFRA-ITTIEDON MALLINNUSulvariskien kartoituksessaSatakunnan alueella on mallinnuksen avulla saatu runsaasti paikkatietoaineistoamm. Porin kaupungin käyttöön. Laserkeilauksella on tuotuesiin mm. Kokemäenjoen tulvapatojen tilanne. Porin kaupunki käyttääkolmiulotteista tulvamallinnusta parhaillaan tulvapatojen korjaustöidensuunnittelussa. Jatkossa mallia käytetään joen sedimenttien liikkumisenja erilaisten tulvatilanteiden mallintamiseen.● Tarmo Lipping, professori,Tampereen teknillinen yliopisto, Porin yksikkö● Kalle Salonen, kaupungingeodeetti,Porin kaupunki Uusien mittausmenetelmien ja erityisesti kaukokartoituksenkehityksen myötä sekä maan pinnaltaettä pinnan alta mitattavan aineiston määrä onkasvanut huikeasti. Yhä tärkeämpään rooliin nouseetässä yhteydessä aineiston sekä sen pohjalta tehtyjentulkintojen visualisointi ja mallinnus.Satakunnan alue on monipuolisen geologiansa jaluontonsa ansiosta erityisen mielenkiintoinen kohdemallinnuksen kannalta. Alueelta on mm. Geosatakunta-,Innogeo- ja Porin Tulvat -hankkeissakerätty poikkitieteellisen tutkimustyön ohella monipuolinendigitaalinen aineisto käsittäen laserkeilausta,kaikuluotauksia, stereoilmakuvausta, hyperspektrikuvausta,gravimetrisiä sekä geodeettisiämittauksia jne.Aineiston hankintaan ovat osallistuneet mm. Porinkaupunki, Maanmittauslaitos, Geodeettinen laitos,Posiva Oy, Geologian tutkimuskeskus sekä PöyryEnvironment Oy. Aineistomäärät ylittävät yhteensäuseamman teratavun, joten niiden käsittelyvaatii huomattavaa laskentakapasiteettia ja hajautetunlaskennan hyödyntämistä.Laserkeilaus (erityisesti laajat alueet) on nopeastiyleistyvä mittausmenetelmä, josta saatavaa aineistoavoidaan hyödyntää laajasti esimerkiksi rakennetunympäristön mallintamiseen, metsien inventointiin,maastomallin luomiseen ym. (kuva 1).Maanmittauslaitos toteutti Kokemäenjoen suistoalueellalaserkeilauksen toukokuussa 2008. Aineistonresoluutio on 1 pikseli 1,67 neliömetriä kohtaan.Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikössäon tutkittu mahdollisuuksia hyödyntää kyseistäaineistoa Porin kaupungin sekä alueen yritystentoiminnan tehostamiseksi sekä luotu aineistonpohjalta Kokemäenjoen suiston kolmiulotteinentietokonemalli.Sovellus: tulvapatojen tarkasteluDigitaalisen rasterin muodossa oleva korkeusmallion jo sellaisenaan hyvin joustava ja tarjoaa mahdollisuuksiaesittää aineisto käyttötarkoitukseen sopivallatavalla.Kuvassa 2 on esitetty kaksi esimerkkiä, joistavasemmanpuoleisessa korkeusmallin arvot välillä–1…15 m on esitetty 64:llä harmaasävyllä. Kuvastaon helppo nähdä ojien, teiden ja vallien sijainti.Myös kuivunut jokiuoma erottuu selvästi. Kuvanpikselit käsittävät pääasiallisesti vain maan pinnaltaMuu aineistoLaserkeilausPistepilviRakennetunympäristön malliKasvuston malliKaupunkiympäristön3D-malliTulvamalliMaanpinnankorkeusmalliKuva 1. Laserkeilausaineiston hyödyntämismahdollisuudetKuntatekniikka 7/200917


Kuva 2. Laserkeilauksen avulla luodun maastomallin esitystapoja.heijastuneita lasersäteitä. Kuvasta näkyy kuitenkin,ettei pikselien suodatus ole onnistunuttäysin moitteettomasti muutaman rakennuksenkohdalla.Kuvan 2 oikeanpuoleisen esitystavan tarkoitusoli tuoda esiin mahdollisimman hyvinKokemäenjoen tulvapatojen tilanne. Siinämaaston korkeudet välillä 1,4…3,0 metriäon jaettu tasaisesti kahdeksaan korkeusväliin(jokainen väli vastaa 20 senttimetriä),jotka on esitetty eri väreillä. Mainitun korkeusalueenulkopuolelle jäävät pikselit on esitettyharmaasävyillä. Suurennetusta kuvastavoidaan nähdä, että kyseisessä kohdassa tulvapatopettää, jos veden korkeus joessa ylittää2,6 metriä.Digitaalisen rasterimuotoisen aineiston tapauksessavärikoodausta voidaan joustavastimuuttaa riippuen aineiston käyttötarkoituksesta.Kyseistä esitystapaa käytetään parhaillaantulvapatojen korjaustöiden suunnittelussaPorin kaupungissa.Sovellus: tieverkostonautomaattinen analyysiLaserkeilausaineisto sisältää korkeustiedonlisäksi myös kohteesta heijastuneen lasersäteenintensiteettitietoa. Tämän tiedon avullapystytään erottamaan kohteet niiden ominaisuuksienmukaan. Menetelmä sopii erittäinhyvin esimerkiksi asfalttialueiden ja tieverkostonautomaattiseen tunnistamiseen.Kuvassa 3 on esitetty automaattisen tieverkostoanalyysintulos Porin Toejoelta. Tieverkostontunnistuksessa on käytetty aineistonspatiaalista suodatusta Kuwahara-suotimella,joka parantaa tunnistustulosta erityisestiteiden reunoilla (Tuominen 2009). Teidenkorkeudet on koodattu väreillä.Tulvatilanteen sattuessa padotut tiet muodostavataltaita, joihin vesi kerääntyy. Kuvan3 tuloksista on helppo hahmottaa, millaisettiet ovat vielä käytettävissä veden noustessatulva-alueella ja millaisista paikoista vesi ylittääteiden muodostamat allasrajat ensin.Kokemäenjoen suistonkolmiulotteinen mallinnusKokonaisvaltaisen tulvamallinnuksen pohjaksitarvitaan kolmiulotteinen malli jokipohjastasekä jokea ympäröivästä maastosta.Mallin luomiseksi laserkeilausaineisto yhdistettiinluotausaineiston kanssa. Luotaukseton tehty pääasiallisesti noin 50 metrin väleinpoikittain joen yli.Aineistojen yhdistämisessä ja interpoloinnissakäytettiin laitoksellamme kehitettyä menetelmää,joka on tarkoitettu paikan mukaanepätasaisesti jakautuneen aineiston perusteellakorkearesoluutioisen maastomallin luomi-Kuva 3. Tieverkosto tulkittuna laserkeilausaineistosta käyttäen sekä korkeus- että intensiteettitietoa. Teiden korkeudet onkoodattu väreillä. Oikeanpuoleinen ilmakuva on vuodelta 2005 ennen Lukkarinsillan ja Noormarkuntien rakentamista.18 Kuntatekniikka 7/2009


INFRA-ITKuva 4. Otteita Kokemäenjoen suiston kolmiulotteisesta mallista. Korkeusarvoja on kerrottu kertoimella 5, jotta ne tulisivat paremmin esille.seen (Pohjola, Turunen ja Lipping, 2009).Malli luotiin alun perin 2,5 m rasterilla;visualisointia varten siitä muodostettiin TIN(Triangulated Irregular Network) malli. Mallistaon esimerkki kuvassa 4. Mallia käytetäänparhaillaan joen uomasta poikkileikkaustentuottamiseen jokireunan stabiliteettianalyysiävarten.Analyysi liittyy Kokemäenjoen patojenkorjaussuunnitelmien laatimiseen Porin kaupunginalueella. Jatkossa mallia käytetään joensedimenttien liikkumisen mallintamiseensekä erilaisten tulvatilanteiden – esimerkiksirankkasateet, jää- tai hyydepadot, merivedennousu jne. – mallintamiseen.Erityisen mielenkiintoista on kolmiulotteisenmallin ’jatkaminen’ maan alle käyttäen digitaalistaaineistoa maan pinnan eri kerrostenpaksuudesta. Yhtenä oleellisena lähtöaineistonatässä ovat painovoimamittaukset.Geosatakunta-hankkeen yhteydessä on toteutettupainovoimamittauksia viideltä linjaltaPorin alueella. Mittauksista on tulkittu kalliopinnansyvyys. Kuvassa 5 (sivulla 16) on esitettyPorin keskustan karkea maastomalli yhdistettynäkalliopinnan mallin kanssa. Kolmiulotteistamaaperän mallinnusta tullaan jatkamaanmm. hiljattain toteutetun gravimetrilennontuottaman aineiston perusteella.Hyperspektriaineiston sovelluksetKuntatekniikka-lehdessä 3/2007 mainittiinLänsi-Suomeen suunnitteilla olevasta laajastahyperspektrikuvauksesta. Kuvaus toteutettiinkesällä 2008 unkarilaisen kuvausoperaattorintoimesta yhteistyössä Porin kaupungin, PosivaOy:n sekä Pöyry Environment Oy:n kanssa.Kuvausalue kattaa Selkämeren rannikkoalueenRauman eteläpuolelta Porin pohjoisrajalleasti.Aineiston maastoresoluutio on 2,5 x 2,5metriä ja se käsittää 481 aallonpituuskana-vaa alueella 400…2500 nanometriä. Kuvassa 6on esitetty hyperspektriaineiston rgb-kanavistakoottu mosaiikkikuva Porin Yyterin alueelta.Aineiston pohjalta on tarkoitus testata Suomenoloissa ympäristön tilaa mittaavien indeksientoimivuutta sekä kehittää menetelmiä rannikkoalueidenympäristön tilan kartoittamiseenja jatkuvaan monitorointiin hyperspektriaineistonavulla. Viitteet■ J. Tuominen, T. Lipping. Automatic Extraction of RoadElevation Map for Flood Rescue Operations. Proc. of the33rd International Symposium on Remote Sensing ofEnvironment. Stresa, Italy, May 4-9, 2009.■ Jari Pohjola, Jari Turunen and Tarmo Lipping. CreatingHigh-Resolution Digital Elevation Model Using Thin PlateSpline Interpolation and Monte Carlo Simulation.Working Report No 2009-56, Posiva Oy, 2009.Kuva 6. Hyperspektriaineiston rgb-kanavistakoottu mosaiikkikuva Porin Yyterin alueelta.GEOSATAKUNTAJA INNOGEONimikkeet kätkevät alleen laajan yhteistyöverkoston,jonka rahoittajina ovat olleetPorin ja Rauman kaupungit, PosivaOy ja Satakuntaliitto (EU). Keskeisettoimijat ovat lisäksi olleet Geologiantutkimuskeskus ja Geodeettinen laitossekä yliopisto- ja korkeakouluyhteisöt.Viime vuosina tärkeitä kumppaneitaovat olleet myös Maanmittauslaitos,Suomen ympäristökeskus ja alueellisetympäristökeskukset.Lähes kymmenen vuoden aikana hankkeessakeskeisinä tavoitteina ovat olleet■ monipuolisen datan hankinta hyödyntämälläuusia tekniikoita;■ kehittää erilaisia tutkimus-, tiedonkeruu-ja visualisointimenetelmiä;■ tuottaa kallioperä- ja maaperägeologisiakarttoja;■ esitellä Satakunnan maaperän ja kallioperänkehitystä sekä asutushistoriaa;■ arvioida maapeitteen paksuuksia jakallioperän jännitystilaa;■ tutkia kallioperän nuoria siirroksia jaheikkousvyöhykkeitä;■ mitata kallioperän liikkeitä;■ tuottaa erilaisia rakennettavuuskarttoja;■ havainnollistaa Kokemäenjoen jasuiston rakennetta ja kehitystä sekäennustaa tulevaisuutta sekä■ pitää näyttelyitä ja seminaareja jatuottaa erilaisia opasteita.www.pori.fi/geosatakunta/index.phpKuntatekniikka 7/200919


INFRA-ITMuutoksia kiinteistörekisteriä pitäville kunnilleUUDET KOORDINAATISTOT käyttöönMaanmittauslaitos ottaakäyttöön yleiseurooppalaisenETRS89-koordinaattijärjestelmän.Tällä on joitainvaikutuksia kiinteistörekisteriäpitävien kuntientoimintaan.● Marko Ollikainen, johtavaasiantuntija, MaanmittauslaitoksenKehittämiskeskus Maanmittauslaitos (MML)ottaa käyttöön omassa toiminnassaansekä kartta-, aineisto- japalvelutuotteissaan yleiseurooppalaisenETRS89-koordinaattijärjestelmän(EUREF-FIN) jasen kanssa käytettävät ETRS-GKn- ja ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatistot.ETRS89-koordinaattijärjestelmänkäyttöönottovaikuttaa lähes kaikkiin MML:ntoimintoihin, tietojärjestelmiin,tuotteisiin ja palveluihin.Kartastokoordinaattijärjestelmässä(KKJ) toimitetuille numeerisilletuotteille on 2012 loppuunkestävä siirtymäaika. TietopalvelusovelluksissaKKJ on jokovalinnaisena koordinaatistona taisen tuki on toteutettu muunnosvälineellä.Rajamerkkien koordinaatitvoivat muuttuaMuutos ei vaikuta niiden kuntientoimintaan, jotka eivät itse pidäkiinteistörekisteriä.Kiinteistörekisteriä pitävätkunnat ovat erilaisessa tilanteessariippuen nykyisestä koordinaattijärjestelmästäänja aikomuksistaansen suhteen. Osa kunnistaon siirtynyt tai siirtymässä käyttämäänETRS89-koordinaattijärjestelmää(ETRS-GKn-tasokoordinaatistoa).Osa kunnista aikookäyttää edelleen omaa erillistäkoordinaatistoa tai kartastokoordinaattijärjestelmää.ETRS-GKn -tasokoordinaatistossa Suomi jakautuu 13 kaistaan. Koordinaatiston nimessä n-kirjain ilmoittaakeskimeridiaanin (esim. ETRS-GK27). Lukuarvoa käytetään myös itäkoordinaatin edessä erottelemaankoordinaatistot toisistaan.Omaa erillistä koordinaatistoatai KKJ:ää käyttävät kunnatvoivat toimia samalla tavalla kuinnykyäänkin: toimitukset KTJ:ääntapahtuvat KKJ:ssä. Jos kunta ylläpitäätietoja suoraan rekisterinpitovälineellä,KKJ-koordinaattejaon mahdollista syöttää edelleengeometrin avulla.Kunnat, jotka ovat vaihtaneetETRS-GKn-tasokoordinaatistoon,voivat helmikuusta 2010lähtien toimittaa koordinaatitKTJ:ään ETRS-GKn-tasokoordinaatteina.Koordinaatteja onmyös mahdollista toimittaa edelleenKKJ:ssä.Kunnan koordinaatiston vaihdonyhteydessä rajamerkkienkoordinaatit muuttuvat. Laajojenalueiden sijaintitietojen perusparannukseenon tulossa elokuussa2010 oma latausväline,jolla kunta voi tehdä rekisterinpitoalueensasijaintitietojen päivityksenKTJ:ssä vastaamaan kuntajärjestelmäntilannetta. Laajempiaaluekokonaisuuksia voidaantällöin käsitellä kerralla annettujentolerenssiarvojen puitteissa.Päivityksistä on sovittava etukäteenmaanmittaustoimistonja tarvittaessa naapurikuntienkanssa. Jos kunta on vaihtamassakoordinaatistoa lähiaikoina,kannattaa sen harkita vaihdonajoittamista syksyyn 2010.MuutoksiasovelluksiinKTJkii-rekisterinpitosovelluksenkäyttöliittymään tulee muutoksia,mutta pääosin sovelluksen käyttösäilyy nykyisellään. Karttaliittymäntausta-aineistot (rasterikartat,ortokuvat, kantakarttarasterit)ovat jatkossa ETRS-TM-35FIN-tasokoordinaatistossa. Aineisto,joka ei ole tässä tasokoordinaatistossa,joudutaan muuntamaanohjelmallisesti siihen. Tästäaiheutuu jonkin verran heikennystäaineiston laatuun.Suurin käyttäjille näkyvämuutos koskee käyttöliittymäikkunoita,geometrin käsittelyä jaerilaisia laskentatoimintoja, jotkatehdään ETRS-GKn-tasokoordinaatistoissa.Tulosteet tehdäänpääosin ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatistossa.KTJkii-aineistopalvelulla voidaanirrottaa edelleen rekisteritietojakuntien omiin järjestelmiinkuten ennenkin. Palveluntilauslomakkeelle lisätään vaihtoehtoisiksikoordinaatistoiksiKKJ:n (KKJ0-KKJ5) rinnalleETRS-GKn-tasokoordinaatistot(13 kaistaa, GK19-GK31) sekäETRS-TM35FIN-tasokoordinaatisto.Jos kunta ei ilmoitamuutoksista aineistopalveluntilauksiin, ne säilyvät ennallaanKKJ:ssä.KTJ-selaintietopalvelussa tausta-aineistotja näytettävät koordi-naatit ovat ETRS-TM35FIN:ssä.KKJ- ja ETRS-GKn-koordinaatistojentuki on toteutettu muunnosvälineellä.www.maanmittauslaitos.fi -> UusikoordinaattijärjestelmäMML:N TUOTTEITA■ KTJ-selaintietopalvelulla voidaanesittää kiinteistötietojärjestelmäntiedot taustakarttapohjalla,hakea kiinteistörekisterintietoja monipuolisilla hakumahdollisuuksillasekä saada tiedotkatseltavaksi ja tulostettavaksi.Tulostettavia tietoja ovat esimerkiksikiinteistörekisteriote, karttaote,erilaiset tulosteet kiinteistönominaisuus- ja sijaintitiedoistasekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterinerilaiset otteet jatodistukset.■ KTJkii-aineistopalvelu on ajastettupalvelu, jolla voi irrottaarekisteritietoja kuntien omiinjärjestelmiin massairrotuksinakoko kunnan kiinteistöjen sijainti-ja ominaisuustietoina sekämuuttuneita kiinteistörekisteritietojapaluusanomina.■ KTJkii-rekisterinpitosovellus ontarkoitettu niille kunnille, jotkapitävät kiinteistörekisteriä kiinteistörekisterilainmukaisesti.Kaikkia kiinteistörekisteriin merkittäväksisäädettyjä tietoja tallennetaanja niitä ylläpidetäänKTJkii- rekisterinpitosovelluksenavulla.20 Kuntatekniikka 7/2009


VerkossaYhdyskunta kiinnittyy verkkoihin.World Wide Webin eliwww:n käyttämä sana web merkitseepaitsi hämähäkinseittiä myösesimerkiksi valheiden verkkoa(web of lies). Monen mielestä sekuvaa hyvin tätä palkittua keksintöä.Mutta mepä katsomme, millaisiafyysisiä verkkoja (networks)on ja mitkä ovat niiden muodostumisenperiaatteet. Alan perusjulkaisuon K. Kanskyn Structure ofTransportation Networks vuodelta1963.VerkkoteoriaaVerkoissa on päätteitä, linkkejä jasolmuja. Päätteitä ovat esimerkiksikaupungit, niiden osa-alueet jakeskustat. Ihmiset osaavat sanoametrin tarkkuudella, missä heidänkaupunkinsa keskusta on. Johtavahallituspuolue mainostaa sitä kaikkiallemaahan sirotelluilla viitoilla.Linkit ovat vesiväyliä, teitä, ratoja,katuja, putkia, kaapeleita, satelliittiyhteyksiä.Solmut syntyvät, kunkaksi linkkiä leikkaa tai yksi haarautuu.Esimerkiksi kahden moottoritienliittymä on niin solmuinenspagetti, ettei siihen sekaan saaedes tornitaloa. Niitä kutsutaankinsysteemiliittymiksi, toiset ovatmaankäyttöliittymiä.juuri kehätien.Puu kuuluu myös luonnon verkkomuotoihin.Ideana on minimoidalinkkipituus ja maksimoida hyötypinta.Lisätietoja antaa lehtipuu, jokakiskoo haarautuvaa runkoa pitkinmaasta jopa tonnin vettä päivässäyhteyttääkseen sen avulla ilmastahiilidioksidia hedelmiensä rakennusaineeksi.Kunnia puille.”Vieläkö Rosa-joen rannalla UkrainassaHolowinskin talon luonaon kasvamassa lehmus niin suuri,että se varjossaan hoivaa kakssataanuorta, pareittain karkeloivaa?” runoileeAdam Mickiewics Pan Tadeuksessa.Serpentiinimuodolla taas saadaanmaksimimäärä väyläpituutta minimitilaan.Sellaisen löydämme omastavatsastamme ja kaiken maailmanjoista. Spiraalimuodossa uusi kerroskasvaa edellisen päälle kuten Pariisinkaupunginosat. Lisätietoja saasimpukalta.TekomuodotRuutua luonnossa ei ole ensinkään.Sen keksivät roomalaisten sotapäällikötsijoittaen pääkatujen kulmaantelttansa ja sen ympärille kohortitneliömuotoon. Lisätietoja saa valitettavastiPietari Brahen aikaisistaSuomen kaupungeista. Asemakaava-arkkitehditolivat varmaansotilaita.Epäsäännölliset verkot syntyvätyliyksilöllisestä viisaudesta. Jokainenuuden rakennuksen tekijä katsoo,miten entiset ovat, ja jättää välttämättömätkulkutilat. Näin ovat syntyneetusein ihastellut keskiajan eurokaupungit.Verkkojen yhteensovitusKun verkkoja pudotellaan päällekkäinkaupunkiin, niin syntyy verkostoja.Niistä piirretään kartat, jamaanalaisia kaivetaan remonttiavarten auki aina vuorollaan. Kun yksiverkko on saatu piilotetuksi asfaltinalle, tulee toisen verkon omistajaavaamaan kadun uudelleen. Yksiasfaltin ylivoimatekijä onkin juurihelppo rikottavuus.Verkot ovat sitä varten, että niissävirtaa liikennettä, vettä, sähköä,kaasua ja mitä milloinkin. Mutta virtauksetovat jo toinen juttu.Seine Pekka Rytilä on71-vuotias tekniikanlisensiaatti, joka toimiiLiikennesuunnittelunSeuran puheenjohtajanaja Pöyry Infranerityisasiantuntijana.Luonnolliset verkotLuonto osaa tehdä hienoja verkkoja.Hämähäkki kutoo säteis-kehämäisenpyydyksen. Mehiläinenlaittaa toukilleen periaatteessalieriöitä, mutta yhteiset seinämätmuovaavat niistä kuusikulmioita– kuusikulmio on myös talousalueenperusrakenne. Ympyrään taipalloon mahtuu minimivaippaanmaksimimäärä massaa. KeksimmePARISPariisin kaupunginosatSeineMarneMaailmankaupunki Pariisituntee kaikki verkkomuodot.Seine luikertaa serpentiininä,kaupunginosamuodostus onsyntynyt spiraalina ja koko komeuttakiertää kehätie.Kuntatekniikka 7/200921


3D-malli yhdistää ja visualisoi hajatiedonKAUPUNKIMALLINNUKSELLAtulevaisuus todellisemmaksiKaupunkimallinnus tarjoaasuunnittelutiedonyhä ymmärrettävämmässämuodossakuntapäättäjille muttamyös kuntalaisille. Tietomallinnuksenhyödyntämisessäollaanmuualla jo pitkällä.Suomessakin on siihenhyvät edellytykset.TEKSTI: Paula HolmilaKUVAT: Autodesk/Future CAD Oy Digitaalinen kaupunkimallinnuson kymmenen vuodenaikana ottanut huimia askeleita.Mallinnus on hyvä keino yhdyskuntasuunnitteluntutkimiseksija ymmärrettäväksi tekemisessä.Esimerkiksi Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastonnettisivuillaesitellään suunnitteilla oleviakaupunginosia runsaan digitaalisenkuva-aineiston avulla.Monikansallinen Autodesk onjo pitkään kehittänyt digitaalisenkaupunkimallinnuksen mahdollistaviateknologioita. Niidenavulla on mahdollista tehdä avoimellaalustalla tietystä alueesta,vaikkapa kaupunginosasta, 3Dmallimaanpinnan ylä- ja alapuolelta.Mallissa yhdistyvät nykyisinusein hajallaan olevat tiedoteli CAD-tiedot, rakennusten tietomallit,paikka- ja infrastruktuuritiedotsekä yhdyskuntarakentamisentiedot.Autodeskin uusin 3D-mallinnusohjelmistoon kehitetty eritasoisensuunnittelutiedon ja materiaalinyhdistämiseen, tallentamiseenja visualisointiin.Autodeskin paikkatietoon jakaupunkisuunnitteluun keskittyvästäyksiköstä vastaava MiikkaArala painottaa, ettei ohjelmistosinänsä muuta prosesseja muttamahdollistaa eritasoisten paikkatietojenyhdistämisen yhteenkäyttöliittymään.– Uusi ohjelma mahdollistaatietojen yhdistämisen, esimerkiksipaikkatiedot teknisiin palveluihin,mm. sähköverkkoihin, putkistoihin.On iso kehitysaskel, ettäkaikki tieto voidaan tuoda yhteen,Arala toteaa.Uutta tietoa myöskuntalaisilleAralan mielestä datan avoimuuson tärkeää. Tiedon helppokäyttöisyysja yhdisteleminen mahdollistavatsen tuomisen yhäymmärrettävämmässä muodossakuntapäättäjien mutta myöskuntalaisten tietoon.Periaatteessa siis uusi ohjelmavoisi lisätä demokratiaa, mutta22 Kuntatekniikka 7/2009


INFRA-ITKorkearesoluutiokuvan digitaalisesti mallinnetusta Portlandin kaupungista Yhdysvalloissa on Autodesk-ohjelmistolla toteuttanutNewlands & Company Inc. Kolmiulotteista visualisointia käyttäen Newlands havainnollistaa kaupungin päättäjille ja asukkaille, miltäkaupunki näyttää, kun muutokset on toteutettu.eikö sitä voida käyttää myös manipulointiin,haluttujen päätöstenläpiajamiseen?– Tietenkin voidaan. Muttaen suosittelisi sellaista. Mitäenemmän tietoa on tarjolla, sitävarmemmin sen väärinkäytöstäjää kiinni Autodeskiä Suomessaedustavan Future CAD-yhtiön rakennus- ja yhdyskunta-alanjohtaja Pekka Vähäkainusanoo.Tätä nykyä kuntien eri toimijoidentiedot ovat eri tiedostoissa,osa paperilla tai vanhempientyöntekijöiden päässä. Väylienja puistojen suunnittelijat pitävätomia arkistojaan, rakennustenmonimutkaiset lvi- ja sähkörakenteetovat eri tiedostoissa;arkkitehdeillä ja insinööreillä onomat tiedostonsa.Kun kohteen, vaikkapa rakennuksentai kokonaisen kaupunginosanelinkaaren aikaiset tiedotvoidaan kerätä yhteen 3D-tietomalliin(Building InformationModel, BIM), tämä mahdollistaaeri toimijoiden erilaisten tietojenyhdistämisen ja saattamisenvertailukelpoiseen muotoon.Parhaimmillaan on mahdollistasaavuttaa kustannussäästöjä janopeuttaa tiedonkulkua.Kustannussäästöjä oikeinkäytettynäMallinnuksen avulla asukkaat,alueen yritykset, rakennusalanammattilaiset, kunnan työntekijätja hallinto voivat jo ennenhankkeen toteutumista nähdävisuaalisessa muodossa, mitensuunnitellut muutokset vaikuttavat.Apuväline auttaisi myös entistätarkempaan ympäristövaikutustenarviointiin ja havainnollistamiseen.Yksinkertainen esimerkki onpäivänvalon muuttuminen: mallinavulla voidaan näyttää suunnitellunkohteen luomat varjottäsmällisesti eri kellonaikoinaeri vuorokaudenaikoina, sateessa,auringonpaisteessa...Yhtä hyvin voidaan havainnollistaaauringonsäteilyn vaikutusrakennukseen. Ympäristövaikutuksetvoidaan laskea tarkemminja useamman muuttujan kera.– Samalla on mahdollista ylittääkuiluja, joita ei ole ennen ylitetty.Eri ammattiryhmien tiedotovat heti toistensa käytössä. Onmahdollista, että entistä tarkemmatpaikkatiedot olisivat myöskuntalaisten saatavilla. Tämä lisäätiedonkulkua ja päätöksenteondemokraattisuutta, Vähäkainusanoo.– Digitaalista mallinnusta onusein käytetty kauniiden myyntikuvientekemiseen, mutta nykyisinon mahdollisuus näyttää todellisuus,Arala korostaa.Aralan ja Vähäkainun mukaansuurimmat kustannusäästötkunnille tulisivat siitä, että eri toimijoidenyhteistyö lisääntyy, datanliikuttelu on aikaisempaa helpompaaja edullisempaa ja lisääpalveluita voidaan siirtää itsepalveluksi.Ohjelmisto ei korvaa mitään,mutta on työkalu olemassaolevien tietojen parempaan hyödyntämiseen.Salzburg ja VancouverpilottikaupunkeinaTietomallinnusta on hyödynnettyjo Salzburgissa Itävallassa, KanadanVancouverissa ja Incheoninkaupungissa Etelä-Koreassa.Pisimmällä ollaan Salzburgissa,joka aloitti tietojen yhteen kokoamisenjo yli vuosi sitten. Historiallisessakaupungissa on paljonvanhaa rakennuskantaa, jostaei ole ollut dataa, joten pohjatyötäon täytynyt tehdä paljon. Paikkatiedoton jo melko hyvin saatukootuksi yhteen mallinnusta varten,apuna on käytetty mm. ilmakuviaja vanhoja piirustuksia.Salzburgin pilottihankkeessaovat mukana kaupunki ja yliopisto.Tiedoista on hyötyä kunesimerkiksi keväällä palanuttaKuntatekniikka 7/200923


3D-malli Salzburgista. Mallin avulla tarkastellaan, miten poikkeukselliset tulvat vaikuttaisivat Salzburginmuseon kaltaisten historiallisten rakennusten rakenteisiin. Vaaleansinistä väriä on käytetty kuvaamaanerityisen voimakkaan tulvan vaikutuksia.Liiketoimintaa tehostavatIT-kokonaisratkaisutvesi- ja jätehuoltoon.Logica on johtava IT-palveluyritys. Maailmalla meitä on40 000, Suomessa noin 2 900 henkilöä. Palveluitammeovat muun muassa konsultointi, tietojärjestelmienintegraatiot sekä IT- ja liiketoimintaprosessien ulkoistamispalvelut.www.logica.fiLisätietoja ratkaisuistamme:Jukka Sirkiä, 040 765 5257, jukka.sirkia@logica.comArenbergin historiallista linnaaaletaan korjata.Miikka Arala kertoo, että Salzburgintietoja kootessa on löydetty”aukot” ja jouduttu katsomaanomaa toimintaa uudesta näkökulmasta.– Mihin tahansa teet muutoksen,se päivittyy malliin kaikkialleyhdellä kerralla. Kun on riittävästiihmisiä, jotka näkevät nämätiedot, myös virheet tulevat esiin,hän kertoo.Vancouver tuli äskettäin TheEconomist-lehden tutkimuksessa”maailman parhaaksi kaupungiksi”.Mittareina olivat terveydenhuolto,kulttuuri, koulutus, infrastruktuurija ympäristö. Helsinkioli samassa tutkimuksessakuudentena.Vancouver tuli mukaan paikkatietojenmallinnukseen huhtikuussajuuri ympäristösyistä saadakseentarkemmat ekologisetlaskelmat mm. liikennesuunnittelunavuksi. Myös talviolympialaistenvalmisteluun liittyvissä rakennushankkeissahalutaan testataekologisia kehitysnäkymiä.Arala kertoo, että Vancouverissaon demokratisoitu paikkatietoja.Netissä on pitkälle vietypaikkatietoportaali asukkaitavarten.Lontoossa on tutkittu, mitendigitaalisen kaupunkimallinavulla voitaisiin lyhentää ambulanssireittejä.Myös katastrofitilanteisiinvalmistautumisessa onmahdollista käyttää mallinnusta.Digitaalisesti älykkään mallinavulla voi nähdä rakennuksentilat paitsi ulkoa myös sisältäja arvioida psykologisin malleinmuun muassa, mihin ihmiset katastrofinsattuessa lähtevät.Suomessa paikkatietojenkerääminen sujuuSuomessa paikkatietojen yhteenkokoaminen on helpompaa kuinvanhoissa kulttuureissa. Rakennuskantaon nuorta ja olemassaolevaa paikkatietoa on enemmän,joskin hajallaan.Suomalaisten hyvin hoidetuttietokannat helpottavat MiikkaAralan mukaan niiden yhdistämistä.Tietojen yhteensaattaminenja käyttäminen on sitten pitkältisopimusasia.– Paikkatieto-ohjelma pystyykertomaan heti, kuinka paljonmetsää miltäkin maatilalta lähteesuunniteltaessa vaikkapa uudenviemäriverkoston linjausta,Pekka Vähäkainu kertoo.Asia on ajankohtainen, koskavuoteen 2014 mennessä myös haja-asutuksenjätevesihuolto pitäisisaada kuntoon.Itä-Uudellamaalla Pornaisissavesiosuuskunta on ottanutensimmäisenä avukseen uudenmallinnuksen. Tarkoituksenaon ollut saattaa kaikki tieto yhteentulevia sukupolvia varten.Tiedonkeruu on kuitenkin vastaalussa.Suomessa infrastruktuurinparissa työskentelevästä henkilökunnastaon suuri osa jäämässäeläkkeelle, joten tämän joukontietopankin digitalisointivoisi edistää toisaalta tietojensäilymistä ja siirtoa, toisaalta uudentyövoiman koulutusta. Osatiedostahan on vielä paperilla taivain ihmisten päässä. 24 Kuntatekniikka 7/2009


KuntaGML ja KRYSP luovat teknisiä edellytyksiäInspire-velvoitteiden täyttämisellePAIKKATIEDOT avoimeen käyttöönInspire-direktiivi sekäkansallinen laki ja asetuspaikkatietoinfrastruktuuristavelvoittavatmyös kuntia avaamaanympäristöön vaikuttavatpaikkatietoaineistonsamuiden viranomaistenkäyttööntietoverkossa.● Matti HolopainenmaankäyttöinsinööriKuntaliitto Asetuksessa kuntien tuottamiksipaikkatietoaineistoiksi ontunnistettu seuraavat:■ rakennusten ja kiinteistöjenosoitteet (tietoryhmä 1)■ kiinteistöjaotus (tietoryhmä 1)■ suojellut alueet ja kohteet (tietoryhmä1)■ maankäyttö (tietoryhmä 3)■ rakennukset (tietoryhmä 3)■ aluesuunnittelun, rajoitusten jaPaikkatietoaineiston saatavuus paranee ja tehostuu...● Antti Vertanenneuvotteleva virkamiesmaa- ja metsätalousministeriö■ Viranomaisten hallussa olevienpaikkatietoaineistojen saatavuudenparantamiseen ja käytön tehostamiseentähtäävän ns. INSPI-RE-direktiivin voimaantulosta onkulunut yli kaksi vuotta. Kansallinenlainsäädäntö on mukautettudirektiivin mukaiseksi säätämällälaki ja asetus paikkatietoinfrastruktuurista.Laki (421/2009) tulivoimaan kesäkuussa ja asetus(725/2009) 12.10.2009.KRYSPSähköisenasioinnintyöpöytäPaikkatietopalvelurajapinta (KuntaGML)sääntelyn piiriin kuuluvat alueet jaraportointiyksiköt (tietoryhmä 3)■ tuotanto- ja teollisuuslaitokset(tietoryhmä 3)■ ympäristön tilan seurantaverkostotja -laitteistot (tietoryhmä 3)Laajasti hajautettutoimintamalliPaikkatietoinfrastruktuurilain tarkoituksenaon yhtenäistää viranomaistenhallussa olevien paikkatietojasisältävien tietovarantojenhallintaa, kehittää tietopalveluita,lisätä viranomaisten välistä tietoyhteistyötäja luoda edellytyksiäentistä monipuolisempien karttapohjaistenkansalaispalveluidensyntymiselle.Lain soveltamisalaa ovat noin30 eri teemaan kuuluvat viranomaistenhallussa olevat julkisetpaikkatietoaineistot. Teematliittyvät mm. liikenneverkkoihin,suojeltuihin alueisiin, kiinteistöjaotukseen,maaperään ja mineraalivaroihin.Paikkatietoinfrastruktuurilakiperustuu hajautettuun toimintamalliin,jossa lain soveltamisalaankuuluvia paikkatietoaineistojahallinnoivat viranomaiset pitkältiitse vastaavat monista direktiivinKokoava tietopalveluRakennetunympäristöntietopalvelutRakennusvalvonta Ympäristötoimi MaankäyttöDokumentitRakennusvalvontaprosessiYmpäristötoimenprosessitArkistot AsianhallintaOpastavientietojenprosessiAjantasaasemakaavaprosessiKantakarttaprosessiedellyttämistä toimenpiteistä. Viranomaistenon valmistettava aineistojakuvaavat ns. metatiedot,laadittava aineistoista yhteiskäyttöönsoveltuva versio ja huolehdittavasiitä, että yhteiskäyttöinenaineisto on saatavissa tietoverkossaaineistojen katselua ja siirtämistävarten.Yhteiskäyttöinen aineisto onlain mukaan annettava muidenviranomaisten käyttöön silloin,kun tämä on tarpeen viranomaisentehtävien suorittamiseksi. Aineistoon annettava rajoitetustimyös toisten jäsenmaiden ja tiettyjenkansainvälisten yhteisöjenkäyttöön.Metatieto maksutontaPaikkatietoaineistoja kuvaavanPaikkatietopalvelurajapinta(KuntaGML)Kuntien rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) -hankekonseptiINFRA-ITValtakunnallistenpalvelujen tietopalvelurajapinnatLisäarvopalvelutKTJVTJSYKETOASARKKMikäli ko. tietoja ei vielä ole digitaalisessamuodossa, direktiiviei velvoita digitalisointitoimenpiteisiinryhtymiseen. Käytännössäkuitenkin kuntien oman toiminnankustannustehokkuus edellyttääkaikkien tietoaineistojen digitalisointiasiten kuin kunta asiastapäättää.Ensimmäisistä direktiivin mukaisistapaikkatietoaineistoista janiihin liittyvistä tietopalveluista...metatiedon tulee lain mukaan ollamaksutonta. Samoin Euroopanyhteisön elimille yhteisön ympäristölainsäädännönmukaisten raportointivelvollisuuksientäyttämiseksitoimitettavien paikkatietoaineistojentulee olla maksuttomia.Muilta osin mm. viranomaistenvälisessä tietojenvaihdossa sovellettaisiinvoimassa olevaa maksuperusteitamäärittelevää lainsäädäntöä.Laki sisältää lisäksi säädöksiäkäytön ehdoista ja sähköisestäasioinnista sekä yhteistoiminnanja toimeenpanon seurannanjärjestämisestä.Paikkatietoinfrastruktuurin toimivuuttaja yhtenäisyyttä varmistavistatukipalveluista vastaaMaanmittauslaitos. Näitä mm.neuvontapalveluita voivat käyttääKuntatekniikka 7/200925


INFRA-ITon laadittava metatiedot ja liitettäväne kansalliseen hakupalveluunviimeistään 1.12.2010.Kuntia koskevia näitä aineistojaovat rakennusten ja kiinteistöjenosoitteet, kiinteistöjaotus sekäsuojellut alueet ja kohteet.Muista aineistoista vastaavatmetatiedot on laadittava ja liitettävähakupalveluun viimeistään15.5.2013. Kuntia koskevat, tähänryhmään kuuluvat keskeisetaineistot ovat maankäytön ja rakennustenaineistot. Lisäksi tähänryhmään kuuluvat aineistottuotanto- ja teollisuuslaitoksistasekä aluesuunnittelun, rajoitustenja sääntelyn piiriin kuuluvatalueet ja raportointiyksiköt sekäedelleen ympäristön tilan seurantaverkostotja -laitteistot.Yksityiskohtaiset määrittelytaineistoista selviävät vasta,kun toimeenpanosäännöt valmistuvat.KuntaGML ja KRYSPKuntaGML- ja Kuntien rakennetunympäristön sähköiset palvelut-hankkeet (KRYSP) luovat teknisiäedellytyksiä kuntien Inspirevelvoitteidentäyttämiselle.Kunnat ovat tehneet aktiivistayhteistyötä paikkatietoaineistojensaattamiseksi tietoverkkoonKuntaGML-hankkeessa onmukana noin 160 kuntaa, joissaon asukkaita yhteensä noin4,2 miljoonaa.kansainvälisten standardien mukaisesti.Viime helmikuussa valmistunutKuntaGML-hanke onmääritellyt ja toteuttanut kantakartta-ja asemakaava-aineistojentietopalveluskeemat ja tietopalvelunkuntien käyttämiin tietojärjestelmiin.Hankkeessa on mukana noin160 kuntaa, joissa on asukkaitayhteensä noin 4,2 miljoonaa.Tällä hankkeella on pyritty valmistautumaansekä Inspire- ettäPSI-direktiivien kunnille asettamiinvaatimuksiin. Hanke rahoitettiinpuoliksi kuntien ja Tekesinkesken.Kansalliset, JHS-suosituksiksivalmistellut kuntien tietopalveluskeematkuvaavat kuntien ko.prosessien ja tuotteiden tietosisällön.Ne on tarkoitettu palvelemaansekä muita viranomaisiaettä yrityksiä suomalaisessa yhteiskunnassa.Aineistoja koskevienInspire-käyttöönottosääntöjenvalmistuttua on määriteltäväja otettava käyttöön vastaavatskeemat, jotka ovat otoksia taiyleistyksiä Kunta-GML-skeemojensisällöstä.KRYSP aktivoi rajapintojenkäyttöönottoaKRYSP-hankkeella pyritään edistämäänja aktivoimaan tietopalvelurajapintojenkäyttöönottoakunnissa mm. Inspire- ja PSIdirektiivinvelvoitteiden täyttämiseksi.KRYSP-hankkeessa laajennetaankuntien KuntaGML-rajapintojarakennusvalvonnan, ympäristötoimensekä opastavien tietojenprosesseihin. Ko. rajapinnattullaan määrittelemään ja toteuttamaanvastaavalla toimintamallillakuin kantakartan ja asemakaavatietojenosalta.Hankkeeseen sisältyy myöskunnan teknisen sektorin sähköisentyöpöydän määrittely sekä sentoteuttamisesta päättäminen. Sähköisentyöpöydän tavoitteena onluoda yhtenäiset sähköiset palvelutkuntiin. Työpöydän käyttöönottoedellyttää vastaavien KuntaGML-tietopalvelurajapintojenkäyttöönottoa kunnissa.Edelleen hankkeessa sekämääritellään että toteutetaankuntien kokoava tietopalvelu. Tavoitteenaon kokoavan tietopalvelunkytkeminen kansalliseenInspire-portaaliin, mikä toteuttaisiInspire-direktiivin kuntientietopalveluille asettamat saatavuusvaatimukset.KoodausvastaavuudetKuntaGML:n mukaisiksiKuntien käyttämissä tietojärjestelmissäon tekniset valmiudetasemakaava- ja kantakarttatietojentietopalvelurajapintojenkäyttöönottamiselle. Käyttöönottoedellyttää olemassa olevientietoaineistojen koodausvastaavuuksientekemistä KuntaGMLskeemojenmukaisesti.Tarvittava työmäärä vaihteleekunnittain riippuen käytettävästätietojärjestelmäympäristöstäja aineistojen luontihistoriasta.Työhön olisi kuitenkin hyvä ryhtyä,jotta tarjolla olevat mahdollisuudettiedonsiirtotyön ja palvelutuotannontehostamiseksi sekäkunnan sisällä että asiakkaidensuuntaan saataisiin hyötykäyttöönmahdollisimman pian. ...INSPIRE-direktiivin toimeenpano Suomessamyös muut kuin lain soveltamisalaankuuluvia aineistoja hallinnoivatviranomaiset. Maanmittauslaitosvastaa myös metatietojenkäyttöön perustuvan hakupalveluntoteuttamisesta.Asetus määritteleepaikkatieto-organisaatiotAnnetulla asetuksella määritellääntarkemmin lain soveltamisalaankuuluvat viranomaiset aineistoryhmittäinja määrätään nemääräajat, joiden mukaisesti viranomaistenon pantava lain mukaisettoimenpiteet täytäntöön.Kunnat ovat mukana useissa eriaineistoryhmissä. Paikkatietoinfrastruktuurintoimeenpano ajoittuuvaiheittain vuosille 2010–19.Tämän kansallisen asetuksenrinnalla sovelletaan Euroopan komissionjohdolla valmisteltuja jaosin jo voimaan tulleita mm. tietopalveluidenteknisiä vaatimuksiaja yhteiskäyttöisen aineistonrakennetta koskevia toimeenpanosääntöjä.Käytännön toimenpiteetlähestyvätEnsimmäisistä paikkatietoaineistoistaja niihin liittyvistä tietopalveluistaon laadittava metatiedotja liitettävä ne hakupalveluun viimeistään1.12.2010. Muista aineistoistavastaavat metatiedoton laadittava ja liitettävä hakupalveluunviimeistään 15.5.2013.Nykyisten paikkatietoaineistojenolisi oltava tietoverkossa seitsemänvuoden kuluessa siitä, kunniitä koskeva täytäntöönpanosääntöon hyväksytty. Ensimmäisetsäännöt hyväksytään keväällä2010. Uusien tai teknisesti uusittavienaineistojen osalta vastaavamääräaika on kaksi vuotta.Maanmittauslaitoksen asiantuntijapalveluidenja tukipalveluihinliittyvän internet-sivuston tuleeolla käytettävissä viimeistään1.1.2010, jotta paikkatietoa hallinnoivillaviranomaisilla on riittävänaikaisessa vaiheessa mahdollisuussaada tietoa INSPIRE-direktiivinja kansallisen lainsäädännönedellyttämistä toimenpiteistä.Ohjeet metatiedon liittämisestähakupalveluun julkaistaan viimeistään1.5.2010.Lain ja asetuksen toimeenpanostaaiheutuu kustannuksiamm. aineistojen kuvaamisesta jahallinnasta sekä uusien palveluidentoteuttamisesta. Merkittäväosa näistä toimista voidaankuitenkin pitkien siirtymäaikojenpuitteissa yhdistää muuhun tietotekniseenkehittämistyöhön, jotenorganisaatiokohtaisten kustannustenarvioidaan jäävän pääsääntöisestipieniksi.Toimiva paikkatietoinfrastruktuurivoi tuottaa parhaimmillaanmerkittävän hyödyn julkiselle hallinnolleja muille toimijoille. Uusienpalveluiden avulla voidaan parantaatoiminnan laatua ja tuottaahyötyjä myös kansalaisille.Esimerkkinä näistä hyödyistä onerilaisten kartta- ja reittipalveluidenlaaja käyttö. Lisätietoa laista ja asetuksestawww.mmm.fi/inspireToimeenpanosääntöjen valmistelustahttp://inspire.jrc.ec.europa.euToimeenpanoon liittyvää ohjeistustaja muuta tukitietoa 2009 aikana vaiheittainosoitteessa www.maanmittauslaitos.fi/paikkatiedot26 Kuntatekniikka 7/2009


Suomen kuntatekniikanyhdistysPL 51,00131 Helsinki,puh. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiFinlands kommuntekniskaföreningBox 51,00131 Helsingfors,tel. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiTOIMIHENKILÖTIFME:n (International Federation of Municipal Engineering) entinen puheenjohtaja ChrisChampion ja uusi puheenjohtaja Jorma Vaskelainen Melbournen kongressissa syyskuussa.HELLO FROM DOWN UNDER!Paavo TaipaleToiminnanjohtaja/VerksamhetsledareJyrki MeronenJärvenpään kaupunki, tekninen toimiPL 41, 04401 Järvenpääpuh. 050 550 2146jyrki.meronen@kuntatekniikka.fiTalouspäällikkö/EkonomichefKyösti OasmaaHelsingin kaupunki, TasKe,PL 20, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 376 7414kyosti.oasmaa@hel.fiYhteyspäällikkö/KommunikationschefDan-Henrik ”Danne” LångströmHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 462 7300dan-henrik.langstrom@hel.fiKokousmestari/KonferensmästareJyrki VättöHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 559 1435jyrki.vatto@hel.fiSKTY:n julkaisujen myyntiYliopistokirjakaupanOtaniemen myymäläOtakaari 1 F, 02150 Espoo(TKK:n päärakennuksen aula)puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321TiedekirjaKirkkokatu 14, 00170 Helsinki(Säätytalon vieressä)puh. (09) 635 177SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaaKari Haapaniemipuh. 050 380 1022kari.haapaniemi@hel.fiSKTY:n matkalla Australiaan,Uuteen-Seelantiinja Hongkongiin elosyyskuussaoli moniatähtihetkiä. Yksi niistäoli IFME:n kongressissaMelbournessa, kunJorma Vaskelaisesta tuliIFME:n puheenjohtajaja Suomi sai järjestettäväkseenIFME:n seuraavanmaailmankongressin2012 Helsingissä. Kuntatekniikka-lehdessä onreilun vuoden ajan ollut näkyvästiesillä juttuja tulevastaIFME-triannelista ja sinne järjestettävästämatkasta. Nyt matkaon tehty. Yhdistyksen sivuillaja muuallakin lehdessä kerrotaanHongkongista, Sydneystä jaAucklandista niin tässä numerossakuin tulevissakin.Pyysin eri henkilöitä tekemäänmatkakertomuksia, jottasaisimme mahdollisimman monipuolisenkuvan kohteista ja matkastamme.Hyvin loksahti kohdalleen...Hongkongissa meillä oli pääaiheenapuistot, ja Helsinginkaupungin “Täti Vihreä” (ElinaNummi) kertoo niistä Kuntatekniikassa1/2010. Sydneyssäoli ohjelmassa oopperataloa jakaupungintalon restauroimista.Näistä arkkitehtiaiheesta kirjoittaayksi Arkkitehtiklubimme perustajista,hallituksen jäsen EevaliisaHärö seuraavilla sivuilla.Aucklandissa meille kerrottiinmm. katujen hoidosta jaesiteltiin Britomartin matkakeskus,joten niistä pyysin Lahdenkaupungin ekspertin ja tyylikkäänladyn Tarja Tolvanen-Valkeapään kirjoittamaanDanne Långström toivottiväen sydämellisesti tervetulleeksiHelsinkiin 2012.Kuntatekniikkaan 8/2009.Melbournessa esiintyi neljäryhmämme jäsenistä. ElinaNummi kertoi puolen tunninesityksessään vapaaehtoistyöstä,Osmo Torvinen (HKR/kpo) tulvavesien hallinnasta jaitse kutsuin kaikki tervetulleeksiSuomeen ja Helsinkiin vuonna2012 kongressin vihoviimeisessäpuheenvuorossa.Jorma Vaskelainen toimiyhden session puheenjohtajana.Lisäksi hän oli mukana viimeisenpäivän paneelikeskustelussa– ja hänet valittiin maailmanjärjestönpuheenjohtajaksiaina vuoden 2012 Helsinginkonferenssiin asti.Suomi-juhlaaSuomi mainittiin ERITTÄIN useinniin katetuissa kuin vähemmänkatetuissakin pöydissä. Itse asiassavoimme olla hyvin tyytyväisiäJorman nimitykseen. Suomeentuskin seuraavaan kolmeenkymmeneenvuoteen (jossilloinkaan) tulee toista samanlaistakunniatehtävää.Lisäksi mainittiin useastiIFME:n entinen varapuheenjohtajaMatti-Pekka Rasilainen.MP:tä kiitettiin mm. varapuheenjohtakaudesta,vieraanvaraisuudesta– ja kehuttiin puheissajopa hänen kitarankäsittelytaitojaankin.Kuntatekniikka 7/2009 27


Todella isot kiitokset kaikille osallistujilleja erityiskiitokset vielä kerrankaikille edellämainituille henkilöille– you made me PROUD!Jatko ja tulevaisuusTämän jälkeen olemme (kokoSKTY) vastuullisia maailmanjärjestönhyvinvoinnista ja seuraavan triannelinjärjestämisestä. Jormalla ja itsellänion siis kiireinen ja vaativa tehtäväedessämme, mutta suomalaisellasinnikkyydellä ja laadulla tulemmesen hoitamaan.Lokakuun alkupuolella kävinalustavan keskustelun triannelin järjestämisestäyhteistyössä Suomenrakennusinsinöörien liiton RIL:inkanssa. Puhuttiin koko konseptistaja sovittiin seuraava tapaaminenmarraskuun puoliväliin. SKTY järjestääsiis tapahtuman, ja olemmeostamassa käytännön työt RIL:ltä,koska heillä on tietoa, taitoa ja kokemustatällaisten tilaisuuksien järjestämisestä.Seuraavan tapaamisenyhteydessä on todennäköistä, ettäallekirjoitetaan (yhteistyö)sopimuskyseisen konferenssin järjestämisestäRIL:n kanssa.Vuoden 2012 konferenssi järjestetäänyhteistyössä myös Vironyhdistyksen (EKÜ) sekä Ruotsin yhdistyksen(SKTF) kanssa, joskin heidänpanoksensa tulee olemaan pieni.Koska edellämainitut kuitenkinovat mukana ja koska tulemmekonferenssin yhteydessä olemaanyhden päivän Tallinnassa sekä järjestämäänkonferenssin jälkeisen matkanmyös Tukholmaan, niin konseptimmesai valtavan hienon vastaanotonMelbournessa. Tarjoutuuhanulkomaisille osallistujille tilaisuus tutustuakolmeen pohjoiseurooppalaiseenpääkaupunkiin saman viikonaikana. Lupauksia osallistumisestasuorastaan satoi... kunhan niitä vielämuistetaan lunastaa parin vuodenpäästä!Tarkempaa tietoa IFME:n hallituksenkokouksesta tulee seuraavaanlehteen, koska meidän (IFME)skotlantilainen sihteerimme jäi neljäksiviikoksi sukuloimaan Australiaanja on vasta äsken palannutkotiin.Eteenpäin, sanoi mummo lumessa!(vuodenaika ja 2012 mielessä)● Danne LångströmyhteyspäällikköSydneyn oopperatalo ja terässiltaHarbour Bridge.SKTY:n Australian excursio jatkuu...SYDNEY – GREEN, GLOBAL, CONNECTED Tiistaina 1.9. saavuimme Sydneyhin.Koneesta avautui komea,aurinkoisen aamun näkymä keskustaan,oopperakin vilahti. Jo lentokentältäkeskustaan näkyi kaupunginrakenne: matalaa, pienimittakaavaistaasutusmattoa silmänkantamattomiinja kaiken keskellä, kaupunginkeskustassa pilvenpiirtäjientiivistelmä.Sydney sijaitsee Australian itärannikollaTyynenmeren rannalla. Kaupunkion perustettu 1842. Metropolialueellaon nykyisin 4,5 miljoonaaasukasta, joista Sydneyssä noin200 000. Mantereen puolella metropoliarajaa Blue Mountains ennenlaajaa autiomaata. Ilmasto rannikollaympäri vuoden on lämmin ja leuto.Kaupungin kuuluisia nähtävyyksiäovat 1973 valmistunut oopperatalo,jonka on kilpailuvoiton pohjaltasuunnitellut tanskalainen arkkitehtiJørn Utzon ja läheltä oopperaameren ylittävä valtava 1932 valmistunutterässilta Sydney HarbourBridge, pituudeltaan 1 149 m, suurimmaltajänteeltään yli 500 m ja alitukseltaanlähes 50 m.Ensimmäinen päivä oli aktiivistatutustumista kaupunkiin. Näimmeydinkeskustan keväisiä, historiallisiapuistoja (mm. Hyde Park), joissaoli paljon koululaisryhmiä. Kävimmekatsomassa näkymät korkeimmastapilvenpiirtäjästä ja tutustuim-Vanha kaupungintalo pilvenpiirtäjäkeskustassa.me Darling Harbourin eläintarhaanja aquariumiin.Sataman ja kaupunkialueen kokorantavyöhykkeen kehittäminenuusien vapaa-ajan palveluiden, elämystenja virkistyksen alueeksi ja liittäminenosaksi ydinkeskustaa on ollutyksi kaupungin viime vuosien rakentamisenpainopisteitä. Keskustankortteleista satamaan kiertääkahden kerroksen tasossa monorail,joka sopii erityisesti turisteille. Keskustankadut ovatkin kapeita, autojapaljon ja kävelijöillä tilaa parhaitenliikkeiden sisällä.Keskiviikkona 2.9. olimme Sydneynkaupungin vieraina. Isäntinämmeolivat muun muassa Sydneynkaupungin entinen kaupungininsinööriRussel L. L`Loyd ja Australiankuntatekniikan yhdistyksen toimitusjohtajaChris Champion. Sydneynkaupungintalo sijaitsee keskeisestiaivan pilvenpiirtäjäkorttelienvieressä, ja sen vanhinta osaa (1868)paraikaa restauroidaan edustus- janäyttelytiloiksi, konserttisaliksi sekäylimmän johdon tiloiksi.Kohti kestävää kehitystäKaupungin johtajana toimii 2004valittu Lord Mayor Clover Moore.Hän on ensimmäinen Lady Mayor jaon rivakasti tarttunut sekä kaupunkisuunnitteluunettä ”SustainableSydney 2030” kehittämiseen.”Sydney 2030 visio” on rakennettusekä vahvan brändin että selkeäntoimintapolun varaan. Nämäpääosin liittyvät fyysiseen ympäristönparantamiseen. Tärkeimpänäon kaupunkikeskustan kehittämineneläväksi, monimuotoiseksi ja ihmisläheiseksibisneskeskustaksi. Tästänäimme jo elävät esimerkit keskustanja Darling Harbourin uudistuksista.Vaikka Sydneyssä ei ole polkupyöräilynperinnettä, on Sydneyhinkiinnitetty konsultiksi tunnettu tanskalainenkaupunkisuunnittelija JanGehl kehittämään kestävän kehi-28 Kuntatekniikka 7/2009


NKS ja Ruotsin yhdistyksenvuosipäivätKeskustan kortteleista satamaankiertää kahden kerroksentasossa monorail.SYDNEY 2030 VISIOKestävän kehityksen ”Sydney 2030 visio” on GREEN, GLOBAL jaCONNECTED.■ GREEN with a minimal environmental impact, green with trees,parks, gardens and linked open spaces, green by example and greenby reputation.■ GLOBAL in economic orientation, global in links and knowledgeexchange, global and open-minded in outlook and attitude.■ CONNECTED physically by walking, cycling and high quality publictransport, connected ‘virtually’ by world-class telecommunications,connected to communities through a sense of belonging and socialwell being, and connected to other spheres of government and tothose with an interest in the City.Sydney 2030 visio on kiinnostavasti esitelty nettisivuillawww.cityofsydney.nsw.gov.au/2030/tyksen mukaista liikenneverkkoa,jonka kulmakivet ovat pyöräily, kävelyja joukkoliikenne. Tämä tukeutuutäydennettävään viherstruktuuriin,jonka avulla muodostetaan todellinenkaupunginosat ja viheralueetyhdistävä, turvallinen jalankulkujapyöräilyreittiverkosto.Aktiivisia kaupunkipisteitäKaupunkikehityksen keskipisteinäovat aktiiviset kaupunkipisteet(hubs), joihin keskittyy liikenne, yksityisetja julkiset palvelut sekä sosiaalinenkanssakäyminen ja joita hyvätkevyen liikenteen yhteydet ruokkivat.Näitä ovat sekä vanhat, uudistettavat”lähiökeskukset” että uudetalueet, kuten rautatieaseman tai satamanmaankäytön kehittäminen.Sateenvarjotavoitteena Sydneynvisiossa on ympäristövaikutustenmerkittävä vähentäminen. Vuoteen2030 mennessä tavoitteena onkasvihuonekaasujen vähentäminen50 prosentilla, kaupungin energiataseenja vedenkulutuksen merkittävätehostaminen, pyöräilyn ja kävelynosuuden lisääminen tehdyistämatkoista puoleen ja muun kuin yksityisautoilunosuuden nostaminenkaupungin sisäisissä matkoissa 80prosenttiin.Erinomaisen esittelyn jälkeen kävelimmeDarling Harbouriin ja nousimmekomeaan katamariiniin, jokavei meidät ja runsaan joukon sidosryhmiäupealle lounaspurjehduksellesiniselle merelle.Osa ryhmästämme nautti illallaoopperasta (Mikado), osa teki historiallisenHarbour Bridgen kaarenylikävelyn ja osa tutustui kaupunginmuihin nähtävyyksiin.● Eevaliisa Härö Syys-lokakuun vaihteessa pidettiinNKS-kokous Gävlessä Ruotsinyhdistyksen vuosipäivien yhteydessä.NKS-kokouksessa päätettiin monestauudesta ja rakentavasta asiasta.Edellisessä lehdessä oli jo Lars ÅkeHolmkvistin ajatuksia pohjoismaisenyhteistyön kehittämisestä, ja niillälinjauksilla jatketaan. Ruotsi onviimeiset kaksi vuotta toiminut puheenjohtaja-,sihteeri- ja koollekutsujamaana.Gävlen kokouksen jälkeentehtävä siirtyi Tanskalle seuraavaksikahdeksi vuodeksi – sen jälkeenNorja, Viro, Suomi...Viro on tullut mukaan pohjoismaiseenyhteistyöhön (pitkälti Suomenja Lars Åken ansiosta), ja tämätarkoittaa, että kokouskieli eienää ole skandinaviska vaan englanti.Se on jopa helpotus, kun esimerkiksitanskalaisia on jopa meikäläisenjoskus vaikeata ymmärtää. Viroon muutenkin – heti tultuaan mukaanniin NKS:ään kuin IFMEen – olluttodella positiivinen ja aktiivinen.He ovat olleet yhteydessä Riikaan,Vilnaan, Pietariin ja Moskovaan promotoidensekä IFME:ä että alueellistaNKS-yhteistyötämme. Toivommekin,että Pietari, Liettua ja Latvia tulisivatmukaan kumpaankin.Tiedonvaihtoprojekti alkaaEdelleen on ratkaisematta ongelma,miten saada tieto kulkemaan tehokkaastikoko jäsenistöllemme. Tätäepäkohtaa pyrimme korjaamaan.Sovimme kokouksessa, että aloitammepikimmiten myös sellaisenyhteistyön, jossa ammattilaiset (siiste kaikki) kyseisistä maista voisivatottaa osaa ”tiedonvaihtoprojektiin”.Jonkin alan (johtotehtävissä olevaja/tai arkkitehti ja/tai suunnittelija...kunnossapitäjä, viherekspertti...) tekisiyhteistyötä jonkun toisen, samaatyötä tekevän ihmisen kanssa Islannissa,Norjassa, Ruotsissa, Tanskassatai Virossa siten, että toinen menisitoisen luo viikoksi, olisi mukana kaikissahänen töissään ja myöhemminpäin vastoin. Näin voisimme konkreettisestioppia toisiltamme. Ensi alkuunRuotsi ja Tanska sopivat tällaisestayhteistyöstä/vaihdosta. Kokemuksistaalamme kehittää käytäntöä.Tavoitteena on, että kustakinmaasta olisi vuosittain 1–5 ihmistämukana projektissa.NKS-kokouksia on tarkoitus jatkossakinpitää kaksi kertaa vuodessasiten, että keväällä sovitaan uudestaprojektista ja syksyn kokouksessapannaan toimeksi. Seuraavassa kokouksessapäätetään myös ”tiedonvaihtoprojektista”ja sen jatkosta.Yhteisistä opintomatkoistahyvää palautettaSKTY:n järjestämä opintomatkaAustraliaan sai erittäin hyvää palautetta.Päätettiin, että jatkossakin järjestämmeyhteispohjoismaisia opintomatkojakiinnostaviin kohteisiin.Päätettiin myös, että kerromme toistemmekoulutustilaisuuksista, vuosipäivistä,näyttelyistä ym. paremmin,jotta oma jäsenistö voisi helpomminosallistua niihin.Kokouksessa sovittiin myös, ettäJoensuun päivien yhteydessä pidetäänpohjoismainen päätoimittajakokouskeskiviikkona 2.6.2010.● Danne LångströmyhteyspäällikköNKS-kokouksen väkeä Gävlessä, vas. Danne Långström, Jorma Vaskelainen,Marrit Murre (EST), Inger Sundström (SWE), Bjarki Johannesson(ISL), Ane Marie Clausen (DAN), Torbjörn Vinje (NOR), SörenP Sörensen (DAN) ja Lars Åke Holmkvist (SWE).Kuntatekniikka 7/2009 29


JÄSENTIETOJApäivittämään! Herätys kaikki SKTY:n jäsenet,jotka ette vielä olepäivittäneet tietojanne rekisterissä!Säännölliset joukkolähetyksetovat paljastaneetisoja puutteita jäsenistönsähköpostiosoitetiedoissa.KunFo-sivuilla www.kuntatekniikka.fi on yhteydenottolomake,jolla voit lähettääajantasaisen sähköpostiosoitteesirekisterin ylläpitäjälle.Näin hän osaalähettää oikeaan osoitteeseenhenkilökohtaisen tunnuksenja salasanan. Jatkossavoitkin päivittää tietojasiitse. Tietojen varmistamistavarten tarvitaan myös jäsennumerotai syntymäaika.Siirrettäessä rekisteriäkesällä Kuntatekniikan Foorumiinsiinä oli tiedot SKTY:n856 jäsenestä, joista 801 onaktiivista. Tietojen tarkistus/päivityspyyntö lähetettiin2.9. kaikkiin rekisterin 228sähköpostiosoitteeseen. Lokakuunalkuun mennessä49 oli päivittänyt tietonsa.Sen enempää sähköpostitselähetetty tarkistuspyyntökuin KunFo-uutisetkaaneivät tavoita jäseniä, joidensähköpostiosoitetta rekisterissäei ole tai joiden osoiteei toimi. Jos tunnistat itsesitällaiseksi, käythän tarkistamassatietosi ja lisäämässätoimivan sähköpostiosoitteesirekisteriin!Rekisterin avulla saadaanarvokasta tietoa mm. jäsenistönammatillisesta sijoittumisestaja koulutuspohjasta.Sitä-sun-tätä vähän Sieltä-sun-täältäRuotsin kuntatekniikan päivätNKS-kokouksesta kerrottin jo edellä,mutta Ruotsin päivistä (107. kertakun järjestettiin – eli meitä 20 vuottavanhempi yhdistys) voisi sanoa senverran, että aiheena oli ”Kantava kaupunkikehitysja asuinymäristö”. Ruotsinyhdistys palkitsee myös vuodenkuntateknikon ja jakaa kuntatekniikansaavutus -palkinnon. Idean tähänhe ovat saaneet meidän yhdistykseltämme,ja palkinnoksi annetaan yllättäennoppakivi – mistä lie sen keksineetkään?;-)))Viron kuntatekniikan päivätViron koko yhdistys on saanut alkunsasiitä, että Tallinnan kaupungin tekninenjohtaja Ain Valdmann kävi Suomenpäivillä Oulussa 2002. Hän tuliluokseni, kyseli tarkemmin yhdistyksestäja vuosipäivistä – ja heti tämänjälkeen Viroon perustettiin oma yhdistys(EKÜ) ja alettiin pitää vuosittaisiakuntatekniikan päiviä. Tänä vuonnane olivat kahden vuoden tauon jälkeentaas Tallinnassa, ja aiheena oli”Vihreä kaupunki”.Ensimmäisenä päivänä olivat kukkafestivaalinpäättäjäiset. HKR:n katu-ja puisto-osasto on ollut mukanatekemässä tätä tapahtumaa. IllallaKadriorg-puistoa valaisi yli7 500 kynttilää, tuikkua ja soihtua. Itsekonferenssin aiheina olivat lähinnäpuistot ja viheralueet, mutta käsiteltiinsiellä pyöräilemistä ja katujakin.Paluupäivänä kävin vielä Estoniamuistomerkillä”Katkennut silta”, koskaäskettäin tuli kuluneeksi 15 vuottatästä ikävästä tapahtumasta – se koskettiläheisesti, koska vanhimman veljenitytär menehtyi 30-vuotiaana siinäonnettomuudessa.Hallitus LappeenrannassaSyyskuun puolivälissä hallituksen jäsenJussi Salo ja Lappeenrannan kaupunkiisännöivät hallituksen kokoustaLappeenrannassa, ja hyvin isännöivätkin.Puheenjohtaja oli estynyt tulemastakokoukseen, joten puheenjohtajanatoimi yhdistyksen varapj. AnuNäätänen.Kokouksessa käsiteltiin tulevienJoensuun päivien ohjelmaa ja aiheita– sopivasti, koska Anuhan toimiiteknisenä johtajana Joensuussa.Teemavaihtoehtoina nousivat esiinmm. ilmastoasiat, kunnossapitovelkaja elävä keskustarakentaminen.Joulukuun alun kokouksessa päättämmeteemasta. Muuten järjestelytovat hyvällä mallilla, ja niistä vastaaJyrki Vättö yhdessä Anun jaJoensuun kaupungin kanssa.Olemme aikaisemmin sopineet, ettäJorma Vaskelainen jatkaa IFME:npuheenjohtajana Helsingin kongressiinasti, vaikka SKTY:n puheenjohtajuusloppuukin jo vuodenvaihteessa2012. Jorman puheenjohtajakaudenjälkeen IFME:n ”President pastina”jatkaa SKTY:n virallinen IFME-edustajaja IFME-hallituksen jäsen DanneLångström. Asiasta päätettiin Joensuunkokouksessa.Danne takaisin oikeisiin töihinKaikki loppuu aikanaan, myös liki vuodenpituinen vuorotteluvapaani. Perjantaina13.11. palaan takasin HKR:lle. Rahatovat totaalisen loppu eivätkä ilmatkaanenää ole hääppöset, joten whynot!? Yhteystietoni palautuvat ”entiselleen”ja löytyvät toimihenkilölistasta.● Danne LångströmyhteyspäällikköSKTY:N HALLITUSPuheenjohtaja/OrdförandeJorma VaskelainenLahden kaupunki, kunnallistekniikkaPL 202, 15101 Lahtipuh. (03) 814 2425, 050 63892jorma.vaskelainen@lahti.fi1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeAnu NäätänenJoensuun kaupunki, Tekninen virastoMuuntamotie 5, 80100 Joensuupuh. (013) 267 3500, 050 5505490anu.naatanen@jns.fi2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeJouko VehkakoskiEspoon kaupungin tekninen keskusPL 41, 02070 Espoopuh. (09) 8162 5222, 050 5666030jouko.vehkakoski@espoo.fiMuut jäsenetJouko Lehtonen, Riihimäen kaupunki,Tekninen virastoEteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäkipuh. (019) 758 4800, 050 381 5824jouko.lehtonen@riihimaki.fiMikko Leppänen, Ramboll Finland OyPiispanmäentie 5, 02241 Espoopuh. (020) 755 6300, 0400 425 914mikko.leppanen@ramboll.fiTero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,InsinöörirakentaminenPL 114, 00101 Helsinkipuh. 020 719 2898, 040 842 4804tero.pyssysalo@skanska.fiJussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,tekninen toimialaPL 38, 53100 Lappeenrantapuh. (05) 616 2433, 040 5215503jussi.salo@lappeenranta.fiLeila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,kaupunkisuunnitteluosastoPL 233, 40101 Jyväskyläpuh. (014) 625 089, 040 7718867leila.stromberg@jkl.fiMilko Tietäväinen, Tampereen kaupunkiPL 487, 33101 Tamperepuh. (03) 5656 6250, 040 5068600milko.tietavainen@tampere.fiIFME och AustralienAustralien Trianneln kom och gick. FKTF ordnadeen resa dit, och på samma resa deltog 4 personerfrån Sverige och 4 från Norge. På konferensenvar Finland både bra och mycket framme.FKTF:s ordförande Jorma Vaskelainenutnämdes till IFME:s ordförande fram till dennästa Trianneln (i Helsingfors i juni 2012), MPRasilainen nämdes vid otaliga tillfällen och våraegna Elina Nummi samt Osmo Torvinenhöll var sitt 30 minuter långa föredrag underkongressen. Undertäcknad slutade hela kongressenmed att berätta om 2012 Trianneln,samt hälsade alla välkomna till Helsingfors.NKS-möte i GävleI höstas hölls också årets andra NKS-möte,denna gång i Gävle i samband med de svenskaårsdagarna. Sverige, som har varit ordförandede två sista åren, gav över ansvaret till Danmarkför de följande två. På mötet beslöt vi, att viäven i fortsättningen skall träffas två gånger årligen;på våren ett kortare möte där vi kommeröverens om kommande projekt, och på höstenett längre, där vi verkställer dem.Vi beslöt oss för att göra utbyten föreningarnasinsemellan, så att Sverige och Danmark börjarmed ett försök redan nu före nästa (vår)mötet.Idén är den att 2 inom kommuntekniken frånSverige och Danmark bestämmer för att den enaåker först för en vecka till den andras jobb, ochdeltar samt lär sig av det, och senare svängerman om, så att den andra åker till den första likasåpå en vecka – och på så sätt kan man alltsålära sej av varandra – och föra lärdomen samtmöjliga idéer hem med sej. Efter försöket är detmeningen att vi få igång det i större skala.Studieresan till Australien fick god respons,och vi beslöt om att fortsätta med gemensammaliknande också i fortsättningen, likaså skallvi aktivt berätta om varandras konferanser, såatt det blir lättare för medlemmarna i föreningarnaatt kunna ta del av dessa.Vi kom också överens om att ha ett nordisktredaktörsmöte i samband med Joensuu-dagarnai juni 2010.Danne tillbaks på jobbAllt tar slut nångång, också min nästan ettår långa alterneringsledighet. Fredagen 13(olycksdag?) november återvänder jag till Byggnadskontoret.Adressen, telefonnummer samte-post adressen finner du på listan för demsom jobbar för FKTF (föreningens första sida).● Danne Långströmkommunikationschef30 Kuntatekniikka 7/2009


ILMASTONMUUTOShuomioon myös hallienenergiankäytössä Uimahallien ja kotimaisten kylpylöiden suosio onlisääntynyt laman myötä kaukomatkojen vähentyessä.Samoin matkat Tallinnan ja Viron kylpylöihinovat suosiossa. Osalle suomalaisista kunnallisen uimahallinkäyttö on ainoa mahdollisuus nauttia vedenlämmöstä, ja sekin on monelle taloudellisestivaikeaa. Käytännössä kaikki kaupungit ja kunnatharkitsevat menojen leikkaamista mm. liikunnasta,kun lakisääteiset palvelut on hoidettava.Lähes kaikki ovat yksimielisiä uimahallien merkityksestäkaikenikäisten ja -kuntoisten terveydelleja hyvinvoinnille, mutta niiden ylläpito ja varsinkinrakentaminen kohtaavat yhä kasvavia vaikeuksia.Liikunnan saralla toisten liikuntalajien etujen ajajatovat usein kovaäänisempiä kuin uimahallien kannattajat.Jääkiekon kannattajat ovat onnistuneethallihankkeissaan parhaiten. Kyynärpäätaklauksetliikuntapolitiikan pelikentällä eivät johda pelikieltoihintai jäähyihin. Talouden kiristyessä sinänsä hyvienliikuntamuotojen harrastusedellytysten priorisointion aiheellista.Uudishankkeiden ja saneerausten toteuttaminenvie yleensä vuosia. Toteutusvaiheessa uhkanaon, että uimahallin tai kylpylän rakentamisen hyvinmonet erikoisvaatimukset jäävät liian vähälle huomiolle.Tehokasta ja keskitettyä ohjausta kaivattaisiintehtyjen virheiden välttämiseksi. Tutkimus- jakehitystyötä tehdään, mutta tulosten perillemenouusien hankkeiden osapuolille on usein sattumanvaraista.Taloudellisesti ja toiminnallisestikin merkittävienperusvirheiden välttäminen vaatisi järjestelmän,jossa valtion avustus olisi huomattavasti nykyistäsuurempi, toteutussuunnitelmista olisi karsittuaikaisemmissa hankkeissa todetut virheet jaraportointi jälkikäteen olisi avustuksen saannin ehtonaja riittävästi sanktioitu. Vaatimukset rakenteiden,laitteiden ja materiaalivalintojen sekä työn laadunosalta on asetettava kaikissa kohteissa nykyistähuomattavasti korkeammiksi.Ilmastonmuutos patistaaenergiansäästöönUusina asioina energiankäytön vähentäminen ja ympäristöasiatovat nousseet vahvasti esiin. Energiankäytönvähentämiseen vaikuttavat ratkaisut, vaikka ne eivätalentaisi kustannuksia, ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksenvuoksi.Esimerkiksi aurinkoenergian käyttö ei ole olluttaloudellisten laskelmien perusteella kannattavaaSuomen leveysasteilla. Ruotsissa on ainakin1980-luvulla rakennetussa Eskilstunan maauimalassalämmitetty aurinkopaneeleilla allas- ja suihkuvettäsekä tiloja. Aurinkoenergian käyttö osanalämmitystä toteutuu Porin uudessa uimahallissa,jossa lehtitietojen mukaan on kiinnitetty erityistähuomiota myös muihin energiankäyttöratkaisuihin.Porin hallin energiaratkaisun seuranta tulisi toteutuasiten, että taloudelliset ja tekniset asiat analysoitaisiinperusteellisesti ja riittävän pitkältä käyttöajaltaja että nämä tulokset olisivat kaikkien uusienhankkeiden käytettävissä.Sinänsä tarpeelliseen ja välttämättömään energiansäästöönsaattaa liittyä myös riskejä, mm. lisääntyneetkosteusvauriot.Uutta tietoa tulossaUutta tietoa uimahallien ja kylpylöiden suunnittelustaja rakentamisesta on tulossa lähiaikoina. RIL on julkaissutkirjan uimahallien suunnittelusta ja kosteudenhallinnasta,kosteuden- ja energianhallinnasta onkäynnissä tutkimus, samoin lattioiden liukkaudesta,ja LVI-RT kortti on valmistumassa. Uktyn Uimahallienja kylpylöiden rakennuttaminen -oppaan ensimmäistäpainosta ollaan päivittämässä ja uudistamassa. Tavoiteon saada uudistettu opas painokuntoon alkuvuodesta.Vaikka uimahallihankkeen rakennuttamiseenolisi pyritty hankkimaan tarpeellinen käytettävissäoleva alan muu tietämys, hankkeen toteutus voimennä pieleen suunnittelun ja rakennuttamisenkilpailuttamisen osalla. Hinnan painottaminen laadunkustannuksella on tässä todellinen riski.Estääkö julkisten hankintojen kilpailuttaminenjärkevän uimahallirakentamisen? Muun muassa tähänkysymykseen etsitään vastausta valtakunnallisillauimahalli- ja kylpyläpäivillä ensi helmikuussa.Päivät pidetään perinteiseen tapaan m/s Mariellallaristeilynä Helsingistä Tukholmaan 9.–11.2.2010.Osallistumismaksut päiville ovat samat kuin tänävuonna. Päivien tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeettulevat lähiaikoina yhdistyksen nettisivuilleja myös postitse. Järjestäjien taholta toivotaanvilkasta osanottoa. Ilmoittautuminen mahdollisimmanaikaisessa vaiheessa takaa mukaanpääsynpäiville.Joiltakin yhdistyksen jäseniltä tämän vuodenjäsenmaksu on vielä maksamatta. Tässä vaiheessaon syytä korjata tilanne.Hyvää syksyä!● Kalle KalliovarapuheenjohtajaUimahalli- ja kylpylätekninenyhdistys Ukty■ Yhdistyksen tarkoituksena onkehittää ja ylläpitää Suomenuimaloiden, uimahallien jakylpylöiden toiminnallista jateknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.Yhdistyksentärkeimpiä toimintamuotojaovat vuosittaisen koulutus- jakeskustelutilaisuuden (Uimahalli-ja kylpyläpäivät) järjestäminen,jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-ja koulutustilaisuudetsekä hallituksen työskentely.Yhdistyksessä on jäseniä noin100. Uktyn jäseneksi voi liittyäuimahalli- ja kylpylätekniikkaantyönsä tai harrastuksensa perusteellaperehtynyt henkilö.Alalla toimivat oikeuskelpoisetyhteisöt voivat liittyäyhdistyksen kannatusjäseniksi.YhteystiedotInternet: www.ukty.nets-posti: info@ukty.netYhdistyksen puheenjohtajaPertti Kärpänens-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fipuh. 0400 205 296Yhdistyksen varapuheenjohtajaKalle Kallios-posti: kalle.kallio@pp.inet.fipuh. 0400 577 569Kuntatekniikka 7/200931


Uudenkaupungin VahterusRing käyttäähiilidioksidia jäähdytyksen siirtoonHiihtoputkenLAUHDELÄMPÖhyötykäyttöönJäähalli voidaan suunnitella lämmöntarpeen suhteenomavaraiseksi hyödyntämällä kylmälaitteistonlauhdelämpöä. Jos kaikki potentiaaliset lämmönhyödyntäjätotettaisiin lauhdelämmön piiriin,säästettäisiin energiamenoissa 6–10 miljoonaaeuroa vuodessa. Yksi hyödyntäjistä on Uudenkaupunginhiihto- ja kuntoputki, jonka latuputkissa jasisäilman jäähdytysverkostossa hiilidioksidi toimiilämmönsiirron väliaineena.● Kari Sipilä, VTT● Miika Rämä, VTT● Antero Aittomäki, TTY● Ali Mäkinen, TTY● Jarmo Söderman, Åbo Akademi Hiilidioksidi (CO 2) omaahyvät ominaisuudet jäähdytyksensiirtoon. Höyrystyvän hiilidioksidinlämmönsiirtokerroinon suuri, ja lämmönsiirtokapasiteettieli tiettyyn jäähdytystehoontarvittava massavirta jää pieneksi.Lisäksi viskositeetti on pieni, mikäpienentää siirtopainehäviöitämahdollistaen pienempien putkikokojenkäytön.Kun vanhoja kylmäaineitakäyttävä, perinteisin ratkaisuintoteutettu jäähalli tai muu jäähdytystätarvitseva kohde tulee saneerausikäänjoko järjestelmänhuonon kunnon tai vanhan kylmäaineenpakollisen vaihdon takia,vaihtoehtoja on monia. Jäähdytysratkaisuauusittaessa kylmäaineenja välillisessä järjestelmässämyös lämmönsiirtoaineen valinnassatarkasteltavia asioita ovatprosessin energiatehokkuus, ympäristöystävällisyysja käyttötarkoitukseensoveltuvat ominaisuudetsekä usein kolmeen edelliseenkytköksissä olevat kustannustekijät.Otsonikerrokselle erityisenhaitalliset klooripitoiset kylmäaineetovat poistumassa käytöstä.Niitä korvaamaan tulleidenHFC-pohjaisille kylmäaineidenkäytölle asetetaan tulevaisuudessatodennäköisesti rajoituksia niidenvoimakkaan kasvihuonekaasuvaikutuksenvuoksi. Tästä hyvästäluonnolliset kylmäaineet,kuten ammoniakki ja hiilidioksidi,herättävät kiinnostusta. Lisäksierityisesti matalan lämpötilanjärjestelmiin ne ovat myösfysikaalisilta ominaisuuksiltaanhyvin sopivia.Molemmat kylmäaineet ovattuttuja jo 1800-luvun puolivälis-Uudenkaupungin hiihto- ja kuntoputken poikkileikkaus.Vakka-Suomen Kuntoputki Oy:n omistamassa VahterusRingissä voimyös juosta, rullaluistella ja pyöräillä talvisinkin +8 O C:ssa.32 Kuntatekniikka 7/2009


ENERGIAEsko RuoranenHiihtoputkessa sivakoivat vas. Vahterus Oy:n toimitusjohtaja MauriKontu, Novidan rehtori Merja Koski ja kaupunginjohtaja Kari Koski.Esko Ruoranentä jäähdytystekniikan alkuajoistasaakka, mutta erityisesti hiilidioksidijärjestelmänkorkea painetasoasetti suuria teknisiä vaatimuksia,joiden takia hiilidioksidinkäyttö ja kehitystyö loppuivatkorvaavien aineiden tullessamarkkinoille. Ammoniakki sensijaan säilytti asemansa teollisenmittakaavan sovelluksissa erinomaistenaineominaisuuksiensatakia.Hiilidioksidilla korkeampihöyrystinlämpötilaJäähalleille tyypillisessä ratkaisussajäähdytysjärjestelmä on toteutettuerillisillä kylmäaine- ja lämmönsiirtoainekierroilla.Esimerkiksihiilidioksidin toimiessalämmönsiirtoaineena ammoniakkisopii hyvin jäähdytyskoneenkylmäaineeksi. Perinteisten suola-tai glykoliliuosten käyttöönverrattuna hiilidioksidi lämmönsiirtoaineenamahdollistaakorkeamman höyrystinlämpötilankylmäkoneen kylmäainekierrossa,koska jäähdytysteho siirtyyjäähdytettävään kohteeseen hiilidioksidinhöyrystyessä lähes vakiolämpötilassa.Liuosjärjestelmässä kiertäväneste lämpenee sitoessaan lämpöä,jolloin se on jäähdytettävämatalampaan lämpötilaan kuinKuntatekniikka 7/200933


Ei mitään29 %Uimahalli7 %Urheiluhalli11 %Uimahalli,urheiluhalli jamuu 15 %Uimahallija muu 6 %Muu19 %Uimahalli jaurheiluhalli 4 %Urheiluhallija muu 9 %Kuvio 2. Lauhdelämmön mahdollisetkäyttäjät jäähallien läheisyydessäSuomessaKuntoputkea lämmitetään kylmäkoneen lauhdelämmöllä glykolikierrolla.Esko RuoranenCO 2pyrittäessä samaan jäähdytystehoon.Korkeampi kylmäaineenhöyrystinlämpötila pienentääkompressorin sähkönkulutusta.Hiilidioksidin höyrystyminenjäähdytyskierrossa näkyy myössuurena jäähdytyskapasiteettinamassayksikköä kohden laskettuna,mikä yhdessä hiilidioksidinpienen viskositeetin kanssa tarkoittaapientä pumppaustehontarvetta jäähdytysputkistossa.Edellä mainitut hiilidioksidinominaisuudet mahdollistavatjäähdytysjärjestelmän pienemmätputkikoot, mikä puolestaanpienentää kustannuksia.VahterusRingissä on myös curling-halli.LauhdelämpöhyötykäyttöönJäähdytysjärjestelmä on myöskannattavaa integroida lämmitysjärjestelmänkanssa siten, ettälauhdelämpö saadaan hyötykäyttöön.Eristetty ja lämmitettyharjoitusjäähalli on mahdollistasaada näin lämmön suhteenomavaraiseksi. Jos hyödynnetäänkylmäaineen tulistunuttalämpötilaa, kylmäkoneesta saatavaalauhdelämpöä voidaan käyttäämyös käyttöveden lämmittämiseen.Jäähdytyksen ja lämmityksenintegrointi tuo jäähallille merkittäviäsäästöjä, varsinkin jos sitäverrataan sähkö- tai öljylämmityksenkustannuksiin. Lauhdelämmönhyödyntäminen nostaahuomattavasti kylmäkoneprosessinenergiatehokkuutta ja sitenmyös kustannustehokkuutta.Uudenkaupungin hiihtoputkitutkimuskohteenaHiilidioksidijäähdytyksen käytännöntoimintaa tutkittiin Uudenkaupunginhiihtoputkessa.Hiihtoputki on alan kotimaistenyritysten yhteistyönä maanpäälle elementeistä rakennettu1 000 metriä pitkä ja 5 metriä leveäputki, jossa on korkeuseroa7 metriä. Hiilidioksidi toimii lämmönsiirronväliaineena sekä latuputkissaettä sisäilman jäähdytysverkostossa.Varsinainen kylmäkonetoimii ammoniakilla.Esko RuoranenJärjestelmän mitoitusjäähdytystehoon 400 kW, joka on mitoituksessajaettu siten, että 350kW (87,5 %) tarvitaan ilmapattereissaja 50 kW (21,5 %) maaputkistossa.Ilmapattereita on1 000 metrin hiihtoputkessa 20kpl ja latuputkistoa 2 lenkkiä,joissa molemmissa on rinnakkain20 kpl 514 metriä putkea eliyhteensä 20 560 metriä halkaisijaltaan15 mm kupariputkea.Ilmapatterien yhteydessä onjäähdytyksen lisäksi myös lämmityskiertovesi-glykoliliuoksella.Hiihtoputken vieressä kiertää”kuntoputki”, jota käytetäänlenkkeilyyn ja rullaluisteluun tai-hiihtoon. Kuntoputken pituuson myös 1 000 metriä ja leveysnoin 4 metriä. Kuntoputkea lämmitetäänkylmäkoneen lauhdelämmölläglykolikierrolla.Hiihtoputken lämpötilanollan tuntumassaSeurannassa todettiin, että hiihtoputkenilman lämpötila pysyttelimelko tarkasti 0 °C:n tuntumassasuuremmin riippumattaulkolämpötilasta. Latupohjanlämpötila oli hieman alempana,noin –3 °C:ssa. Hiilidioksidiputketovat eristämättömät lukuunottamatta 5 metrin putkilinjaajäähdytyskontista itse hiihtoputkeen.Käytön aikana putkienpäälle on kuitenkin kertynyt paksujää- ja huurrekerros, joka toimiieristeenä. CO 2-kierto on toteutettukahdella kierroslukusäätöisellä(60–100 %) pumpulla.Hiilidioksidijäähdytystä verrattiinmyös glykolikiertoiseenjäähdytykseen. Merkittävimmäterot hiihtoputken jäähdytysjärjestelmässäovat suuremmat glykolinvaatimat putkikoot siirtoputkistossasekä niiden eristämisenvälttämättömyys verrattunahiilidioksidijärjestelmään.Glykoliliuoksen heikompilämmönsiirtokerroin näkyyisompina lämmönsiirtiminä ilmapattereissa.Lisäksi latuputkistoaei voida toteuttaa kahtenalenkkinä hiilidioksidiratkaisuntapaan vaan useampana erillise-34 Kuntatekniikka 7/2009


ENERGIAVahterusRing valmistui Uuteenkaupunkiin 2005. Hiihto- ja kuntoputki on rakennettuvierekkäin niin, että molemmista osista muodostuu 1 kilometrinpituinen lenkki. Maasto on vaihtelevaa, korkeusero on 7 metriä.Kuvio 1. Saman jäähdytystehon siirtoon tarvittava pumppausteho,kun siirtoaine on hiilidioksidi tai glykoli.nä putkiryhmänä, jotta lämpötilaerojäähdytettävän lumikerroksenja putkissa virtaavan glykoliliuoksenvälillä saadaan pysymäänriittävän suurena. Hiilidioksidillalämpö sitoutuu virtaukseenhiilidioksidin höyrystyessä,joten lämpötila pysyy lähes samanaja käytännössä laskee paineenmukana.Hiilidioksidin pumppaustarvekasvaa korkean kuormituksentilanteessa noin 10–20 prosenttiamatalan kuormituksen tilanteeseennähden, kun glykoliliuostakäytettäessä pumppaustehontarve kasvaa suurimmillaan noinkymmenkertaiseksi (kuvio 1).Putkiston paineenkestävyyskovillaAluejäähdytyksen toteutusta CO 2siirtoaineella pohdittiin myös.Jäähdytyksen tuotanto voidaantoteuttaa kompressori- tai absorptiopohjaisella(NH 3–H 2O)tekniikalla. Hiilidioksidia lämmönsiirtoaineenakäyttävä jakeluvaatii putkistolta normaalia kaukojäähdytysputkeasuurempaapaineenkestävyyttä painetasonollessa hiilidioksidilla noin 30–40bar. Hiilidioksidikiertoa rajoittavanatekijänä onkin sisäisen jakeluputkistonlämmönsiirtoaineenjäätymispiste. Alhaisimmillaantulevan hiilidioksidin lämpötilasaisi olla 3–4 ºC tätä pistettä korkeammalla.Verkkoon pumpataan alijäähdytettyähiilidioksidia, jotta virtausei höyrysty menoputkissa.Kuluttajan jäähdytyksenjakokeskuksessahöyrystyy säädettymäärä virtauksesta ja paluuputkissavallitsee kaksifaasivirtaus.Höyrystymistä ei viedä loppuunsaakka, jotta lämmönsiirto olisitehokasta.VahterusRing– Vakka-Suomen KuntoputkiLauhdelämpöä ei vielähyödynnetä yleisestiSuomessa on yli 200 jäähallia,joista noin puolet on rakennettuviimeisen kymmenen vuodenaikana. Lauhdelämpöä hyödyntävätratkaisut eivät ole kuitenkaanyleisesti käytössä Suomenjäähalleissa.Kun uutta hallia ollaan suunnittelemassa,investointikustannuksetnäyttelevät merkittävääosaa päätöksenteossa, kun taaselinkaarikustannukset jätetäänusein vähemmälle huomiolle.Siksi energiatehokkaiden ratkaisujentuomat kustannussäästötjäävät usein toteutumatta. Jäähallientuottaman lauhdelämmönhyödyntämisen potentiaaliakartoitettiin tutkimalla jäähallienympäristöä noin 0,5 km säteellähallista lämmön käyttökohteiksi(kuvio 2).Uimahallit, palloiluhallit jamuut yleiset rakennukset kutenkoulut tai virastot määriteltiinmahdollisiksi käyttäjiksi. Jäähalleista71 prosentille löytyy ympäristöstäpotentiaalisia lämmityskohteita,ja 29 prosentille jäähalleistaei löydy järkeviä lauhdelämmönhyödyntäjiä.Jos kaikki potentiaaliset lämmönhyödyntäjätotettaisiin lauhdelämmönpiiriin, säästettäisiinenergiamenoissa 6–10 miljoonaaeuroa vuodessa.Energiansäästöön hyvätmahdollisuudetJäähalli voidaan suunnitella lämmöntarpeensuhteen omavaraiseksihyödyntämällä kylmälaitteistonlauhdelämpöä. Projektissaesimerkkikohteena olleenUudenkaupungin jäähallin vuosittainenlämmitysenergian jasähkön kulutus ovat kumpikinnoin 700 MWh. Jäähdytysjärjestelmänarvioidaan kuluttavansähköstä suurimman osan (noin500 MWh), josta on laskettavissasyntyvän lauhdelämmön määräkäyttämällä keskimääräistä lämpökerrointa3.Lämmön hinnalla 40 €/MWhsaavutetaan 28 000 euron vuosittaisetsäästöt, jos lämmitysenergiantarve katettaisiin lauhdelämmöllä.Tämän lisäksi käyttämättäjää 800 MWh lauhdelämpöä, laskennalliseltaarvoltaan 32 000 euroaolettaen, että lämmölle löytyykäyttökohteita.Uudenkaupungin jäähalli onns. kylmähalli, eli ainoastaan pukutilatja kahvio on lämmitetty.Lämpimässä jäähallissa lämmityksentarve on suurempi, muttamyös lauhdelämmön määrä onsuurempi lisääntyneestä jäähdytyskuormastajohtuen. Vertailukohtanalämmityskuluille voidaanpitää hallin sähkönkulutusta,joka sähkön hinnalla 75 €/MWh vastaa 52 500 euron vuosittaisiakäyttökustannuksia. Projektin tulokset on raportoitu VTT:nTiedotteita -sarjassa nro 2476 ”Urheilupaikkojenintegroidut lämmitys- jajäähdytystekniset ratkaisut”.Koko raportti löytyy osoitteesta www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2476.pdfKuntatekniikka 7/200935


Kaupunki säästää 34 000 euroa vuodessaPYHÄJÄRVI pisti energiakulut kurPyhäjärven kaupunkilähti eturintamassapistämään kiinteistöjenenergiakulutusta kuriinESCO-projektin avulla.Kun järjestelmä on ollutkäytössä reilut kaksivuotta, niin teknisenpuolen nokkamiestenon helppo todeta ratkaisunolleen oikea.34 000 euron vuosittaisetsäästöt maksavatinvestoinnin takaisinkahdeksassa vuodessa.TEKSTI Pekka MoliisKUVAT Arto Tulima Ensimmäisen kerran ESCOprojektintoteuttaminen kaupunginkiinteistöissä nousi esille2004. Ensimmäiset neuvottelutolivat keväällä, ja lokakuussaasiaa esiteltiin lautakunnalle. Toimintamallioli uusi ja epäluulojaleijui ilmassa.– Monet epäilívät, onko tähänkoira haudattuna. Asiassa edettiinpikkuhiljaa ja lopulta tehtiin päätösenergiakatselmushankkeesta. Kaupunkisitoutui maksamaan 12 000euron katselmuksen, mikäli se jättääasian sikseen katselmuksen jälkeen,tekninen johtaja Veijo Vuopiomuistelee.Toteumatakuu ratkaisiKaupungin kiinteistöt käytiin läpi.Mukaan hankkeeseen otettiinammattikoulu ja levyseppähalli,Keskuskoulu, uimahalli, Ruotasenkoulu ja palvelukeskus – kaikkiisoja kiinteistöjä, joiden automatiikkaoli tullut elinkaarensapäähän.Kilpailutuksen jälkeen hanket-– Kaksi ensimmäistä vuotta on jo takana, ja kuuden vuoden päästä tulee radikaali pudotus kiinteistömenoissa,kaupungin rakennusmestari Matti Tanttu laskeskelee energiaremontin hyötyjä.Pellettikattilan puhtaana pitävät noki-imurit ovat Ruotasen koulullavielä taivasalla, mutta pääsevät lähiaikoina tuulen suojaan.ta lähti toteuttamaan TAC FinlandOy. Yhtiö oli Ruotsissa toteuttanutvastaavia kohteita, joistasaaduilla kokemuksilla oli suurimerkitys päätöksiä tehtäessä.– Meille annettiin 50 prosentintoteutumatakuu. Jos luvatutsäästöt eivät toteutuisi, TAC lupasimaksaa puolet investoinninhinnasta takaisin kaupungille. Seoli paljon ja vakuutti päättäjät,Pyhäjärven kaupungin rakennusmestariMatti Tanttu kertoo.Pellettejä RuotaselleYksi suurimmista uudistuskohteistaoli Ruotasen koulun lämpökeskuksenperuskorjaus, joka valmistuisyksyllä 2006. Vanha öljypoltinsai mennä, ja tilalle otettiinkotimainen pelletti. Heti ensimmäisenävuonna halpa pellettipuolitti lämmityskustannukset.– Mitään en vaihtaisi. Se ontoiminut liian hyvin ollakseentotta, Tanttu kiteyttää.Öljyn vaihtaminen kotimaiseenvaihtoehtoon tiesi 10 000euron kotimaisen energian käytöntukea. Summa meni TAC:llepienentäen urakkahintaa.36 Kuntatekniikka 7/2009


ENERGIAiin ESCO-projektillaTekninen johtaja Veijo Vuopio seuraa, kuinka pelletti palaa Ruotasenkoulun lämpökeskuksessa.Koulun lämpökeskukseenvalittu Masa-tuotteen pellettiensyöttölaite oli yksi niistä kaupungintekemistä valinnoista, jotkapoikkesivat TAC:n alkuperäisestäesityksestä. Toinen suuri oma valintaoli keskuskoulun liikuntasaliinhaluttu IV-kone, jota ei alkuperäisissäsuunnitelmissa ollut.– Alun perin asetettiin ylärajaksisuunnittelulle 260 000 euroa.TAC:n ensimmäinen esitysjäi tuosta 30 000 euroa, muttahaluamiemme muutosten myötämäärä nousi ylärajaan. Samallainvestoinnin takaisinmaksu pidentyiyhdellä vuodella, Vuopioja Tanttu kertovat.Säästöistä lyhennyksetVuositasolla 260 000 euron energiatehokkuusinvestointikaupunginkiinteistöihin tuottaa luvatunsuuruiset 34 000 euron säästöt.Kahdeksan ensimmäistä vuottasäästöillä lyhennetään maksujaurakoitsijalle, sen jälkeen säästötjäävät kaupungille.– Kaksi ensimmäistä vuottaon jo takana, ja kuuden vuodenpäästä tulee radikaali pudotuskiinteistömenoissa. Siihen saakkakulut pysyvät ennallaan, muttasen jälkeen rahat jäävät kaupunginomaan käyttöön, Tanttusanoo.Järjestelmää sorvatessa mukaanliitettiin myös muita kiinteistöjä,jotka eivät kuuluneetvarsinaiseen ESCO-projektiin.Nykyaikainen automatiikka ontuonut säästöjä myös näidenkiinteistöjen energiankulutukseen.Aivan mitä tahansa kiinteistöjäei kannattanut projektiinmukaan ottaa.– Kun mennään alle 5 000kuution tiloihin, niin silloin automatiikanhinta syö muutostöidenkannattavuuden. Pienet kohteeton edullisempaa hoitaa laitosmiestentoimesta, Veijo Vuopiomuistuttaa.Energiakulutuksen ohellasäästöjä syntyi palkkakustannuksissa.Näitä säästöjä ei ole sopimuksissahuomioitu.– Kolmen laitosmiehen tiimihuoltaa tiloja. Jos muutoksia eiolisi tehty, niin yksi laitosmies pitäisiolla enemmän. Tämä on ylimääräistäsäästöä, joka tuli sivutuotteena,Matti Tanttu kertoo.Raportoinnilla tärkeä osaTärkeä osa toimintaa on kuukausittainenraportointi. Eri kohteistaon saatavissa selkeät raportit,joiden perusteella voidaan perehtyäenergian kulutukseen.– Sieltä on helppo seurata, mitenenergiaa kuluu. Raporteissaon huomioitu sääkorjaukset, jotenne ovat vertailukelpoisia aiempiinvuosiin. Jos jossain kohteessaon jotain pielessä, niinvoidaan ryhtyä etsimään yhdessäTAC:n kanssa syytä siihen. Raportoinnistamaksetaan 3 000 euroavuodessa, mutta se on meilleerittäin tärkeä työkalu, MattiTanttu kertoo.Avaimet käteen -ratkaisuParin vuoden kokemusten jälkeentehtyyn ratkaisuun ollaantyytyväisiä.– Olisimme pystyneet nämämuutostyöt hoitamaan myös itse.Ongelmaksi siinä olisi tullutrahoituksen järjestäminen, rakennustöidensuunnittelu ja valvonta.Nyt saimme koko paketinvalmiina avaimet käteen -periaatteella,Pyhäjärven miehet toteavat.Toki toimintamalliin liittyyomat kiemuransa.– Malli vaatii tarkkaa rajapintojenmäärittelyä siitä, mitä kukinosapuoli tekee. Meillä ei näidenasioiden suhteen ole ollut ongelmia,tekninen johtaja Veijo Vuopiovakuuttaa. Energiatehokkuus tuo säästöjä■ TAC Finland Oy eli lokakuustaalkaen Schneider Electric BuildingsFinland Oy on panostanutvuosia energiatehokkuuden kehittämiseen.Yhtiö kantaa riskiälopputuloksesta takaamalla säästötja huolehtimalla toimenpiteistäsuunnittelusta seurantaan.– Asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia.Pyrimme tarjoamaan kullekinasiakkaalle heille sopivimmanpaketin, liiketoimintayksikön johtajaJanne Mäntynen kertoo.Energia- ja ympäristötietoisuudenkasvu sekä kallis energiaovat lisänneet kiinnostusta toimintaakohtaan. Taantuma onvaikuttanut hankkeisiin kahdellatavalla.– Säästäminen ja kiinteistöomaisuudenarvon säilyttäminenovat korostuneet viime kuukausina,ja kurjistuva taloustilanneon kannustanut hakemaan uusiatoimintamalleja. Toisaalta säästölinjanäyttää purevan myös tehokkuudenparantamiseen, elihankkeita on jouduttu siirtämääntaloustilanteesta johtuen,Mäntynen arvioi.ESCO-konseptin tarjoamiamahdollisuuksia hyödyntävättällä hetkellä etenkin kunnat jakaupungit. Säästöjä löytyy niinvanhoista kuin uusista kiinteistöistä.– On järkevää uusia teknistaloudellisenkäyttöikänsä lopussaolevaa tekniikkaa, esimerkiksi1970–80-luvuilta peräisin olevaaLVI-tekniikkaa. Toisaalta rakennustenkäyttöaste tai -tapaon saattanut muuttua rakentamisentai viimeisen saneerauksenjälkeen, joten uusiminen voi tullakysymykseen myös suhteellisenuusissa laitteissa ja järjestelmissä,Janne Mäntynen sanoo.Kuntatekniikka 7/200937


Haulitorni valaTEKSTI JA KUVA:● Annukka Larsenvalaistussuunnittelija AMKSuomen ainoa haulitorniTampereen Pispalassavalaistiin kaupungin230-vuotisjuhlan kunniaksi.Näyttävä tornion nyt osa Tampereenpimeän ajan maisemaa.Useiden aloitteiden,yleisönosastokirjoitustenja koevalaistustenjälkeen torni vihdoinhehkuu valoissapysyvästi.Pispalan Pispalan 101-vuotias haulitornion ainoa lajiaan Suomessa.Haulien valmistus alkoi Tampereellajo 1856 Pyynikin etelärinteeseenrakennetussa puurakenteisessatornissa, joka sittemminpurettiin. Nousukauden ja hyvienriistavuosien takia haulien kysyntäkasvoi, ja Oy K. Hjorth Abrakensi 55 metriä korkean haulitorninPispalan pohjoisrinteelle1908. Tornin teräsrakenteet hankittiinSaksasta.Haulien valmistus loppui1972. Nykyään haulitorni ja -tehdasovat Tampereen kaupungintilakeskuksen omistuksessa. Torninalla olevaan haulitehtaaseenkaupunki antoi 1990 hallintaoikeudenkotiseutuyhdistys PispalanMoreenille. Tehdastila toimiinykyään suosittuna kokous- jajuhlatilana. Itse torni on suljettunayleisöltä.Pispalan haulitehtaan alue onhyvin säilynyt, rakennushistoriallisestija maisemallisesti valtakunnallisestimerkittävä rakennuskokonaisuus.Alue koostuuhaulitehtaasta ja -tornista sekäniiden ympäristöön rakennetuistaasuinrakennuksista. Haulitornistaon muotoutunut Pispalansymboli ja yksi Tampereen maamerkeistä.Haulien valmistus olitarkoin varjeltu salaisuusNeljän aikaan aamulla haulimestarikiipesi torniin tulia virittelemään.Kylminä aamuina padanlämpiäminen kesti kolmekin tuntia,eikä talvisin voitu valaa lainkaan.Pataan mahtui kerralla 400kiloa lyijyä. Se hinattiin harkkoinaylös valuverstaaseen.Tornin kehikkorakenteen keskelläoli koko tornin korkuinenhauliputki. Hauliputken yläpäässäoli vaihdettavat erikokoiset seulat,joiden läpi sula lyijy pääsi putoamaanalas pisartuen halutun kokoisiksihauleiksi. Lyijy nosteltiinseulan päälle käsikauhalla.Pisarat muotoutuivat pallomaisiksihauleiksi, kun ne pyörivätja jäähtyivät pudotessaanvapaasti ilmassa putkea alas. Lopullisenjäähtymisen varmisti allaoleva vesiastia. Tehdas tuotti noin300 000 haulikiloa vuodessa.Pispalan Haulitehtaan työväestönmuodosti kaksi perhettä:Heinäset ja Järvensivut. Näidenperheiden ja haulitehtaan johdonvälillä oli tehty elinikäiset sopimukset,jotka velvoittivat perheitäpitämään salassa kaiken haulienvalmistukseen liittyvän.Useita koevalaistuksiaHaulitorni valaistiin väliaikaisestiensimmäisen kerran 2001 lopullakunnianosoituksena suomalaisenvalaistustaiteen ja -arkkitehtuurinpioneerille Simo Leinoselle,joka oli aiemmin samana vuonnamenehtynyt vain 44-vuotiaana.Pispalassa elänyt Leinonen olisuunnitellut tornin valaisua ”sitteneläkkeellä”.Valaistusprojektiin osallistuivatTeatterikorkeakoulun valo- jaäänisuunnittelun laitos, VALOA38 Kuntatekniikka 7/2009


ENERGIAistiin Tampereen 230-vuotisjuhlan kunniaksiEiffel sai valonsadesign Oy, Tampereen taiteen javiestinnän oppilaitos, TampereenTyöväen Teatteri, Pispalan Moreeniry, Tampereen kaupungintilakeskus ja Thorn Finland Oy.Ratkaisu saavutti tamperelaistensuosion, ja sitä ehdotettiin pysyväksi.Seuraavan vuoden jouluksihaulitorni valaistiin VALOAdesign Oy:n toimesta.Kolmannen kerran torni saiväliaikaisen valaistuksen loppuvuonna2008. Valot paloivat100-vuotiaan tornin juhlavuodenkunniaksi. Silloin FagerhultOy lainasi valaisimet, tilakeskusmaksoi sähköasennukset ja valaistussuunnitelmanteki tämänartikkelin kirjoittaja. Alkuvuodesta2009 saatiin lopulta päätöspysyvästä valaistuksesta.Kahdeksan vuotta ja kolme koevalaistusta■ Tampereen tilakeskus tilasi torninpysyvän valaistuksen suunnitelmankeväällä 2009. Harvoinsaa suunnittelija pohtia kohteenvalaistusta kahdeksan vuotta jasen aikana tehdä kolme väliaikaista,ikään kuin koevalaistusta.Se oli tarpeen, koska tornin rakenneon hankala valaistava: kunvalot suunnataan tornin juureltaylös, se näyttää hyvältä, muttakauempaa katsottuna valo einäykään.Haulitorni nähdään useista erisuunnista ja etäisyyksiltä. Mitentehdä valaistus, joka näyttää hyvältäniin juurelta kuin kaukaaNokian moottoritieltä? Valaistuksenideana oli tehdä pimeän ajanmaamerkki, joka hehkuu lämmintäsävyään lähiympäristöönja joka näkyy selkeästi myös kauempaa.Valaistus on epäsymmetrinen,läheltä katsottuna siinä onenemmän varjoja ja yksityiskohtia– kaukaa katsottuna se valaistuukokonaisuudessaan.Valaistus on toteutettu lämminsävyistä,valkoista valoa tuottavillamonimetallilamppuvalonheittimillä,tehoiltaan 70–250W.Valaisimia on yhteensä 18 kappaletta,ja niiden sähkönkulutuson noin 3kW/h. Valaisimet on sijoiteltupääasiassa tornin juurelle,mutta myös lähiympäristöön.Kaikki suuntaukset on pyrittytekemään siten, että syntyisimahdollisimman vähän valosaastetta.Fagerhult Oy:n maahantuomienSimes Focus -valaisintenkapea valonjako soveltuu tehtäväänerittäin hyvin. Ylhäällä olevaanmökkiin valittiin induktiolamppuvalaisimet,koska lampunLahja kaupunkilaisilleHaulitornin valaisemisesta ontehty useita valtuustoaloitteita,yksi ensimmäisistä on vuodelta1979, kun tornin valaisemistaehdotettiin osana Tampereen valoviikkoja.Viimeisin, valtuutettuEsko Bergin aloite käsiteltiinsyksyllä 2008, jolloin valtuustopäätti hyväksyä pysyvän valaistuksentoteutuksen.Haulitornin valaistus on lahjakaupunkilaisille kaupungin230-vuotisjuhlan kunniaksi. Syntymäpäivänaattona 30.9.2009pormestari Timo P. Nieminensytytti valot torniin. Pormestariitsekin kulkee päivittäin haulitorninohi työmatkallaan ja onhuomannut, miten valaisu toisitornin merkityksen kaupunkikuvassaesiin.Tampereen kaupunki sai näinuuden pimeän ajan maamerkin,joka näkyy kauas ja moneen erisuuntaan Tamperetta lähestyvilleja sen ohittaville. Samalla se lisääPispalan alueen viihtyisyyttäja tuo valoa taantumaan. elinikä on jopa 16 vuotta. Muutoinvalaistuksen huoltoväli on3–4 vuotta.Valaistuksen rakentaminen tulikaikkineen maksamaan tilakeskukselle25 000–30 000 euroa.Lasku sähkönkulutuksesta onvuosittain enintään 1 100 euroa,mutta se pienenee valojen aikaohjaustenja kesäkatkon ansiosta.Osa valaisimista sammutetaanyöksi ja kaikki valot kesäkuunpuolivälistä elokuun puoliväliin.● Annukka LarsenJyväskylä paras kaupunkien valaistuskisassa Jyväskylä on voittanut ensimmäisenpalkinnon kansainvälisessäkaupunkien valaistuskilpailussa.Seitsemättä kertaa järjestettyyncity.people.light -kilpailuun osallistui20 kaupunkia. Toisen palkinnonsai Kiinan Hangzhou ja kolmannenSveitsin Lachen.Kilpailujuryn mielestä Jyväskylässäon osattu erinomaisesti hyödyntäävalaistuksen mahdollisuudetkestävän kaupunkiympäristönkehittämisessä. Valaistus on energiatehokasta,valosaastetta vähentävääja turvallisuutta parantavaasekä kohottaa asukkaiden elämänlaatua.city.people.light -kilpailun järjestävätvuosittain monikansallinenelektroniikka-alan yritys Philips jakansainvälinen valon kaupunkienyhdistys LUCI.Osana Valon kaupunki -hankettaJyväskylä on käynnistänyt Ympäristöystävällinenulkovalaistus-hankkeen toisen vaiheen, jonkatavoitteena on säästää 9–20 prosenttiakaupunkivalaistuksen vaatimastaenergiasta. Ensimmäinenvaihe toteutettiin 1998–2002, jolloinsäästettiin kymmenen prosenttiakoko kaupungin ulkovalaistuksensähkönkulutuksesta.www.jyvaskyla.fi/valowww.luciassociation.orgwww.city-people-light.com/award/Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanenja apulaiskaupungininsinööri Kari Ström (keskellä) vastaanottivatEtelä-Korean Gwangjussa city.people.light -kilpailun ensimmäisenpalkinnon 19.10. Palkinto ja siihen liittyvä 10 000 euronrahasumma luovutettiin LUCI:n yleiskokouksen yhteydessä.Kuntatekniikka 7/200939


LAHTI saneeMittavat suunnitelmat meTapparakatu on yksi Lahden eteläosan merkittävimmistäpääkaduista. Sillä liikkuu lähes14 000 autoa vuorokaudessa.Tapparakadunsaneeraamiseksi on laadittu mittavat suunnitelmat,jotka sisältävät mm. kadun nelikaistaistamisen.Rakentaminen alkanee ensi vuonna.Tapparakatu Helsingintien puoleisesta päästä.40 Kuntatekniikka 7/2009


LIIKENNErkittävän liikenneväylän parantamiseksiraa Tapparakadun● Tarja Tolvanen-ValkeapääLahden kaupunki, Kunnallistekniikka● Johanna PalomäkiLahden kaupunki, Maankäyttö● Kimmo HeiniahoRamboll, Vesi ja ympäristö● Mika SaharinenRamboll, Vesi ja ympäristö Huolimatta tiiviistä kaupunkirakenteestaautoliikenteenmäärä kasvaa Lahdessa samaatahtia kuin muuallakin Suomessa.Salpausselän harjut ja valtatie12 jakavat Lahden kahtia, ja harjultakatsoen liikennemäärät ovat2000-luvulla kasvaneet lähinnäeteläisissä kaupunginosissa.Tähän on useita syitä. Eteläisensisääntulotien varressa olevatteollisuus- ja liiketontit RenkomäestäLauneelle on rakennettuvalmiiksi tällä vuosikymmenellä,ennestään siellä sijaitsevatkaupungin suurimmat marketit.Helsinki-Lahti -moottoritien liittymäänon syntynyt merkittäväkaupan keskittymä. Uudisrakentaminenon viime vuosina painottunutkaupungin eteläosiin.Nämä kaikki seikat yhdessä ovatkasvattaneet autoliikenteen määrää10 prosentilla.Valtatien 12 linjauksen siirtämistäpois keskustasta ja pohja-vesialueilta sekä kehätien rakentamistaeteläisen Lahden läpi onsuunniteltu pitkään, mutta toistaiseksirakentamisen aikataulustaei ole varmuutta. Hanke onmukana valtioneuvoston liikennepoliittisessaselonteossa 2011jälkeen toteutettavissa hankkeissa.Uusi ohitustie ottaisi osaneteläisten alueiden liikenteestäja helpottaisi varsinkin raskaanliikenteen aiheuttamaa kuormitustamyös Tapparakadulla, jonkasuunnittelu on tämän artikkelinaiheena.Tiehallinto ja kaupunki käynnistäväteteläisen sisääntulotienlisäkaistojen rakentamisen Launeenmarkettien kohdalla 2009lopulla. Holman ja Kariston hypermarkettienvalmistuminenhelpottaa päivittäistavarakaupanosalta tilannetta. Silti paineita liikenteenvälityskyvyn parantamiseeneteläisessä Lahdessa riittää.Liikennettä monimuotoisessaympäristössäTapparakatu yhdessä Saksalankadunkanssa muodostavat Lahdeneteläosan merkittävimmänitä-länsi-suuntaisen pääkatuyhteyden.Tapparakadulla liikkuunykyisin lähes 14 000 ajoneuvoavuorokaudessa. Liikennettä ohjataanliikennevaloilla.Välityskyvyn lisäksi parannettavaalöytyy kevyen liikenteenturvallisuudesta. Yhtään alikulkukäytävääei ole, mutta paineitasellaisen rakentamiseksi onsekä kouluun johtavan reitin ettävapaa-ajankeskuksen kohdalle.Liikenteen aiheuttamasta melustaon saatu palautetta erityisestilastentalolta ja vanhalta omakotialueelta.Tapparakadun ympäristö onEsiteltäessä Tapparakadunsuunnitelmaa asukkaille hyödynnettiinperinteisten paperikuvienlisäksi suunnittelukohteestatehtyä virtuaalimallia.monimuotoinen. Launeen omakotialueon rakennettu pääosin1950-luvulla ja Keijupuistonkerrostalot 1970-luvulla. Kadunitäpäässä Launeen lastentalo ja144-paikkainen päiväkoti ovatpahasti liikenteen jaloissa ja melualueella.Asemantaustan puolella ovatvierekkäin kirkko ja rukoushuone.Käyttäjille maksuton perhepuistohoukuttelee alueelle matkailijoitakin.Vapaa-ajankeskustakehitetään edelleen, nykyisin siellätoimii keilahalli ja kaupunginuusin jäähalli frisbee-golfrataa jakoirapuistoa unohtamatta.Kaavamuutoksia vireillä,uudisrakentamista tulossaTapparakadun varrella on vireilläkaavamuutokset, joissa tutkitaanasumisen osoittamista nykyisinpuistona olevalle alueelle sekäjulkisten rakennusten alueelle,jossa nyt on kaupunginpuutarha.Uutta asuinrakentamista voitulla jopa noin 50 000 k-m 2 . Kaavamuutoksenyhteydessä tehdäänmyös katualueen leventämiseentarvittavat pienet muutokset.Kaavoituksessa on kiinnitettyhuomiota erityisesti katuliittymiensijaintiin ja liikenteenmeluun. Kaavoja varten on tehtymelumallinnus 2030 tilanteessa(Promethor Oy) ja on todettu,että iso osa alueesta sijaitseemeluvyöhykkeellä. Melunsuojauksenlähtökohtana on ollut, etteimeluaitoja tai -valleja tarvitsisirakentaa vaan suojaus hoidettaisiinsijoittelemalla rakennuksetsuotuisasti.Tapparakadun itäpäässä kaavassatämä onnistuu sijoittamallarakennukset kadun puoleiseenreunaan muurimaiseksi nauhaksi,jolloin tontille jää suojaisa etelänpuoleinen piha-alue. Muurimainenrakennus suojaa myösLauneen vanhaa pientaloasutustaliikenteen melulta.Kuntatekniikka 7/200941


Tapparakadun varrella sijaitseva Launeen omakotialue on rakennettu pääosin 1950-luvulla.Kaarikadun ja Keijutien välisenalueen suunnittelussa on tutkittuvaihtoehtoja, joissa liikenteenmelulta suojaudutaan kadunvarrella olevilla muurimaisilla rakennuksillaja toisaalta vaihtoehtoa,jossa asuinrakennukset sijoitetaanriittävälle etäisyydellemelualueesta ja kadun varsi jätetäänrakentamatta. Jälkimmäinenvaihtoehto olisi kaupunkikuvallisestihyvin perusteltu sen vuoksi,että alue on pitkään ollut peltonaja tällä ratkaisulla vanhastapellosta jäisi muistuma katukuvaan.NelikaistaistamisestasuunnitelmatTapparakadun nelikaistaistamisenyleissuunnitelma välillä VanhaHelsingintie-Launeenkatu laadittiinkaupungin omana työnä2005. Katu- ja rakennussuunnittelukäynnistettiin loppuvuodesta2008, ja sen laatijaksi valittiinRamboll.Suunnittelutyö aloitettiinyleissuunnitelmassa esitettyjenratkaisujen tarkistuksella. Länsipäässävanhalta Helsingintieltälähtien poikkileikkaus oli nelikaistainen,ja siinä keskisaarekeoli tiheästä liittymävälistä johtuenkorvattu kääntymiskaistoillaja kevyen liikenteen väylät olierotettu ajoradasta kivetyllä erotuskaistalla.Itäpäässä poikkileikkausoli varustettu leveällä istutetullakeskisaarekkeella. Tämäpuolestaan mahdollisti kääntymiskaistojensijoittamisen saarekkeeseen.Länsipäässä levitys tapahtuikokonaisuudessaan ajoradan eteläpuolelle.Katutila Helsingintienja Keijutien välisellä alueella olikapea, joten suunniteltu poikkileikkaustäytti koko sille varatunalueen. Myös korkeusasema pidettiinnykyisellään. Itäpäässä välikaistallaoleva puurivi oli mahdollistasäilyttää ajoratojen väliinjäävässä keskisaarekkeessa, jotenlevitys tapahtui nykyisen ajoradanpohjoispuolelle.Yleissuunnitelmassa oli esitettymyös taso- ja eritasovaihtoehdotkahden tärkeimmän kevyenliikenteen väylän risteyskohtiin.Jatkosuunnitteluun valittiin vaihtoehto,jossa kumpaankin risteämiskohtaansuunniteltiin paikallarakennettavat vinotukiset alikulkukäytävät.Katusuunnitelmassa myöskuivatusratkaisutYleissuunnitelman tarkistuksenjälkeen käynnistettiin katusuunnitelmanlaadinta. Katusuunnitelmassaesitetään myös kohteenkuivatusratkaisut. Kuivatus hoidetaanpääsääntöisesti nykyisiärunkolinjoja hyödyntämälläja niihin kuivatuskaivoja lisäämällä.Hulevesien hidastamistaja selkeyttämistä uusien avo-ojienja tasausaltaiden avulla pohditaanvielä jatkosuunnitteluvaiheessa.Katuvalaistus sovittiin uusittavaksirakentamisen yhteydessä,vaikkakin valaistusta oli parannettumuutamaa vuotta aiemmin.Katusuunnitelmaan valaisimetsijoitettiin Lahti Energiantekemän ohjeellisen sijaintikartanmukaisesti joko kadun molemmillepuolille kevyen liikenteenväylien taakse tai keskisaarekkeeseen.Pintamateriaaleiksi kohteeseenvalittiin Lahden kaupunginyleisesti käyttämiä materiaalejaja värisävyjä. Reunatuet suunniteltiingraniitista, ja nykyistä reunatukeakäytetään ajoratojen reunoilla.Kohteessa käytetään kahtaeri kiveystyyppiä, kenttäkiveystäja betonikiveystä.Katusuunnitelman esittelyssäasukkaille hyödynnettiin perinteistenpaperikuvien lisäksi suunnittelukohteestatehtyä virtuaalimallia,jonka avulla voitiin havainnollisestiesittää suunnitellutratkaisut nykyiseen tilanteeseenverrattuna.Maaperätutkimuksia,siirtosuunnitelmiaRakennussuunnitelman yhteydessätäydennettiin maaperätutkimuksia.Maaperä kadun länsipäässäon Lahden alueelle tyypillistäSalpausselän harjun eteläpuolenmaaperää, joka koostuuhienorakeisista savisista silttikerroksistapäättyen tiiviiseen moreenikerrostumaan.Suunnittelualueenitäpäässä maaperä muuttuusavisesta siltistä pehmeäksisaveksi ennen moreenikerrosta.Oman lisämausteensa työhöntoi Launeenkadun päässä olevapehmeikköalue. Painumien suuruudenlaskettiin olevan noin 450mm, mikä tarkoitti pohjanvahvistustoimenpiteidensuunnitteluakaturakenteen alle. Vahvistusmenetelmäksivalittiin esirakentaminenpainopenkereen avulla.Ennen painopenkereen rakentamistamaanalaisista järjestelmistäoli tehtävä tarvittavatsiirtosuunnitelmat. Siirtosuunnittelunkohteina olivat jätevesi-ja hulevesiviemärit, vesijohdot,kaukolämpö- sekä maakaasujohtolinja.Myös Lähteenpolunalikulkukäytävän takia putkia onsiirrettävä.Varhaisimpana vesihuoltorakenteenaon 1941 rakennettu Ø900 mm huleveden runkolinja.Runkolinjasta joudutaan alikulkukäytäväntakia purkamaan osa,mutta muuten linjaa hyödynnetäänedelleen, koska aiemminsuoritetussa videokuvauksessasen kunto on todettu hyväksi.Nykyistä katurakennettahyödynnetäänRakennussuunnitelmassa pyritäänhyödyntämään mahdollisimmanpaljon nykyistä katurakennetta,vain välttämätön esitetäänpurettavaksi. Nykyisen katurakenteenrajat mallinnettiin,jolloin liitoskohdat saatiin suunniteltuatarkasti.Poikkileikkauksen pakottaminennykyiseen reunatukilinjaanaiheutti olemassa olevankadun harjakohdan siirtymistäHelsingintien ja Kaarikadun vä-42 Kuntatekniikka 7/2009


LIIKENNElillä. Osalla alueesta se tarkoittaanykyisen päällysteen uudelleenmuotoilua jyrsimällä, osallaalueesta muutos on niin suuri,että kantava kerros sekä päällystekerrokseton rakennettavauudestaan. Itäpäässä harjakohtasiirtyy istutetun keskisaarekkeenkohdalle, mikä tarkoittaa nykyisenkaturakenteen muuttamistayksipuoleiseksi.Rakentaminen alkaneeensi vuonnaKaavavaihtoehtoja ja katusuunnitelmiaesiteltiin asukkaille yhteisessäyleisötilaisuudessa elokuunlopulla. Tilaisuudessa kerätynpalautteen perusteella päätetäänkaavoituksen jatkosuunnastaja tarkistetaan tarvittaessa katusuunnitelmiaennen hallinnollistakäsittelyä ja suunnitelmienhyväksymistä.Tapparakadun lisäkaistojen jaalikulkukäytävien rakentaminenajoitetaan kustannussyistä useallevuodelle. Rakentaminen alkanee2010, jolloin toteutetaan ensimmäinenvaihe Helsingintien jaKaarikadun välillä, tehdään tarvittavatputki- ja johtosiirrot Kaarikadunja Launeenkadun väliseltäalueelta sekä rakennetaan esikuormituspenger.JÄTEVESIPUMPPAAMOILLElikaisen ja puhtaan vedensekoittumisen estoonÅS 1 -takaisinvirtaussuoja/vesikatkolaite Estää puhtaan ja likaisen veden sekoittumisen Sisältää pumpun, tyhjennys- ja uimuriventtiilin sekä kuivakäyntisuojan Käyttöjännite 230 V, 50 Hz Standardisoitu ratkaisu jätevesipumppaamoille, pumppuasemilleja muihin vastaaviin sovelluksiinSaatavilla myös ÅS 2 -takaisinvirtaussuoja suurille virtauksille.TEKNISET TIEDOT:Pumppu: Lowara ScubaNostokorkeus: 25-67 mTyöpaine: 8 barTuotto: 40–120 l/minJännite: 230 V, 50 HzTehontarve: 1100 WRakennemitat: pituus 600 mm, leveys 400 mm,korkeus max. 1000 mmwww.sgnieminen.fiMaahantuoja: S. G. Nieminen Oy / SGN-tekniikka, Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa, puh. 030 650 50, fax. 030 650 5403, sgntekniikka@sgn.fi , www.sgnieminen.fiKuntatekniikka 7/200943


Ympäristötutkimuksiin yli 300 milj. kruunuaMAAILMAN PISIN SILTATanskan ja Saksan välilleKun Tanskan Lollandinja Saksan Fehmarninsaaret yhdistävä 19kilometriä pitkä kiinteäyhteys valmistuu 2018,se on Euroopan ja todennäköisestimaailmanpisin silta. Hankkeenympäristövaikutustenarviointi valmistuu2011. Sen jälkeenpäätös sillan rakentamisestavarmistuu.TEKSTI: Gunilla HeickKUVAT: Gunilla Heick jaFemern A/S Neuvottelut kiinteiden yhteyksienluomiseksi Rødbyn jaPuttgartenin välille ovat kestäneetpitkään. Toisaalta on kannettuhuolta ympäristövaikutuksista,toisaalta on ollut erimielisyyttäsiitä, miten kustannuksetTanskan ja Saksan välilläjaetaan.Vuonna 1992 molemmatmaat sopivat, että mahdollisuudetkiinteän yhteyden luomiseksiFehmarninsalmen yli selvitetään.Vuonna 2005 oli jo päästy yksimielisyyteensiitä, että vinoköysisiltaolisi teknisesti paras ratkaisuja tunneli vaihtoehtoinen ratkaisu.Kaksi vuotta myöhemminmaiden liikenneministerit allekirjoittivataiesopimuksen, jokajohtaisi sitovaan sopimukseenkiinteästä yhteydestä.Tutkimuksiin yli 300 milj.Tanskan kruunuaMaaliskuun lopulla 2009 Tanskaneduskunta hyväksyi suurellaenemmistöllä lain kiinteän yhteydensuunnittelemiseksi. TuolloinFemern A/S oli jo suorittanut laajojameribiologiaan ja veden läpivirtaamaanliittyviä ympäristötutkimuksia.Tutkittavina ovatmyös meluvaikutukset ja hiilidioksidipäästötsekä mahdollisuudetniiden rajoittamiseen.Femern A/S on valinnut seitsemänkonsortiota tutkimaanympäristöä sekä ennen siltayhteydenrakentamista että sen aikana.Tutkimukset tulevat maksamaanyhteensä yli 300 miljoonaaTanskan kruunua.Konsortioissa on sekä tanskalaisia,saksalaisia että kansainvälisiäympäristötutkijoita, jotka ovaterikoistuneet mm. hydrografiaan,meribiologiaan, lintujen elämään,kaloihin ja kalastukseen sekä merinisäkkäisiin.Yva-selvitys valmis 2011Myös Ison-Beltin ja Öresundinsillat tutkittiin VVM-direktiivin(Vurdering af Virkninger på Miljøet,ympäristövaikutusten arviointi)mukaisesti, mutta FemernFehmarninsalmi, jonka yli rakennetaan19 kilometriä pitkäkiinteä yhteys. Etualla onlauttasatama Saksan Puttgardenissa,horisontissa häämöttääTanskan Rødby.44 Kuntatekniikka 7/2009


LIIKENNEVasta yva-selvityksen valmistumisen jälkeen päätetään lopullisesti,rakennetaanko Fehmarninsalmen yli silta vai tunneli. Jos siltaanpäädytään, siitä tulee havainnekuvan mukainen vinoköysisilta.HAMPURI-KÖÖPENHAMINA-MALMÖ -LIIKENNEKÄYTÄVÄN OSAPROJEKTITBeltin ympäristöselvitys on tähänasti kattavin. Selvitys täyttääVVM-direktiivin vaatimusten lisäksimyös EU:n meristrategiadirektiivin,vesipolitiikan puitedirektiivinja Natura 2000:n vaatimukset.Aluksi tutkimuksista käy ilmiihmisten ja luonnon nykytila,myöhemmin niistä selviäämitä tapahtuu, kun rakennetaansilta tai tunneli. Kun tutkimuksetvalmistuvat 2011, tulokset analysoidaanja yva-selvitys viimeistellään.Vasta sen jälkeen päätetäänlopullisesti, rakennetaanko siltavai tunneli.– Optimaalinen rakennetekniikkaja esteettinen kokonaisuuson tärkeää, koska kiinteäliikenneyhteys jää paikoilleenyli sadaksi vuodeksi, FemernA/S:n hallintojohtaja PeterLundhus sanoo.Gunilla HeickYmpäristöväki kartoittaaluontoa ja maisemaaYmpäristökonsultit suorittavatmaa-alueilla kenttätutkimuksia,joissa he rekisteröivät eläimiä jakasveja ja kartoittavat luontoaja maisemaa. Kenttätutkimuksettehdään laajalla kaistaleellaPuttgardenin ja Rødbyhaveninitä- ja länsipuolella, missä rakennustöitäon tarkoitus myöhemmintehdä.Fehmarnissa ympäristötutkimustenkaistale on noin 7 kmleveä rannikolla, ja se ulottuu 5km sisämaahan. Lollandissa tutkitaanalue, joka on 14 km leveärannikolla ja ulottuu 7 km sisämaahan.Tutkimusalueella ympäristöväkikäy läpi purot, joet, järvet,suot, niityt, rantaniityt, metsälöt,kesannot, peltojen reuna-alueetja pienet viljelmät. Biologit keskittyvätrekisteröimään harvinaisiaeläimiä ja kasveja, joita kansainvälisetsopimukset suojele-rautatieyhteys 119 km TanskassaFemern Beltin kiinteä yhteys 19 kmrautatieyhteys 89 km Saksassatieosuus 20 km SaksassaFEMERN BELTIN KIINTEÄ YHTEYS■ Femern A/S on tanskalainenvaltionyhtiö, joka vastaa kiinteänliikenneyhteyden toteuttamisestaFehmarninsalmen yli. Yhtiöon tanskalaisen valtio-omisteisenSund & Bælt Holding A/S:n tytäryhtiö,joka on vastannut mm.Ison-Beltin ja Öresundin siltojenrakentamisesta.■ Ensisijainen vaihtoehto on 19kilometriä pitkä vinoköysisilta,jonka keskellä on kolme 724metrin levyistä alituspaikkaa janiiden kohdalla neljä 281 metrinkorkuista pylonia.■ Sekä silta että tunneli sisältävätkaksiraiteisen rautatien ja nelikaistaisenmoottoritien.■ Silta lyhentää matka-aikaa Lollandinja Saksan välillä noin tunnilla.Arviolta 7 700 autoa ja4 000 junamatkustajaa käyttääpäivittäin siltaa avajaisvuonna2018.■ Vinoköysisillan kustannuksetovat arviolta 33 miljardia Tanskankruunua. Sen lisäksi menee 8–9miljardia kruunua maissa sijaitseviinrakenteisiin.■ Projektin kokonaiskustannuksetovat arviolta 42 miljardia kruunua.Saksa maksaa vain rakentamiskustannuksetomalla maaperällään.Sillan käytöstä rahastetaanTanskan puolella.www.femern.dkwww.femernmiljo.dkhttp://femern.info/Kuntatekniikka 7/200945


LIIKENNEHavainnekuva Femern Belt -sillan sijoittumisesta Tanskan puolella Rødbyssä.• AVANTtia ohjataan etupenkiltä- Kuljettajalla paras näkyvyys jatuntuma työhön• Jäykkä runkonivel - Turvallisenkoneen peruslähtökohta• Jatkopuomi - Kuorma turvallisestilähellä konetta, tarvittaessa suuriulottuma• Ajo kahdella jalkapolkimella- Nopeat suunnanvaihdot,helppokäyttöinen ja tarkkaYlötie 133470 YLÖJÄRVIPuh. (03) 347 8800 vat. Tällaisia ovat mm. lepakotja sammakot ja tietyt hyönteis-,sieni-, kasvi- ja lintulajit. Lollandissabiologit varustavat sorsalintujalaitteilla, joilla voidaan seurataniiden liikkumista satelliitinja radion välityksellä. Lisäksi biologitrekisteröivät tutkan välitykselläalueen muuttolintujen laajaamuuttoa.Vinoköysisilta parasratkaisuHuhtikuussa 2009 Femern A/Soli yhteydessä kahteen suureentekniseen neuvonantajaryhmään,www.avanttecno.com19 kilometriä pitkän vinoköysisillan keskelle tulee kolme 724 metrinlevyistä alituspaikkaa ja niiden kohdalle neljä 281 metrin korkuistapylonia.jotka oli valittu seitsemästä kansainvälisestäryhmästä tarkoituksenamallintaa toisaalta siltajatoisaalta tunnelivaihtoehtoja.Noin kolmen vuoden kuluessanäiden kahden ryhmän on määrätehdä ehdotuksensa. Vain yksiehdotus toteutetaan.Siltatekninen neuvontantajaon tanskalais-englantilais-hollantilainenyhteisyritys, jonkamuodostavat Rambøll (DK), OveArup & Partners (UK) ja TunnelEngineering Consultants (NL).Kaikki kolme ovat olleet keskeisestimukana maailman suurimmissatunneliprojekteissa.Tällä hetkellä vinoköysisiltatuntuu parhaalta ratkaisulta,mutta myös tunnelivaihtoehdonympäristövaikutuksia selvitetään.Sen jälkeen valitaan ratkaisu, jollaon vähiten negatiivisia seuraamuksiaympäristölle.Maailman pisinliikenneyhteysMolemmat neuvonantajaryhmätovat kilvan kehittämässä parastaratkaisua – silta tai tunneli –joka on teknisesti toteutettavissa,kokonaistaloudellisesti edullisinja ympäristön kannalta turvallisin.– Olemme aloittamassa projektia,joka tähtää maailman pisimpäänkiinteään liikenneyhteyteen.Tämän siltaprojektin mittasuhteetovat 50 prosenttia suuremmatkuin Öresundin sillan,joten olemme monessa suhteessakehittämässä uusia menetelmiäFemern Beltin kohdalla, PeterLundhus, Femern A/S:n hallintojohtajakertoo.– Selvitämme sekä silta- ettätunnelivaihtoehdot yksityiskohtaisestikaikki argumentit huomioonottaen, ennen kuin teemmelopullisen valinnan. Optimaalinenrakennetekniikka ja esteettinenkokonaisuus on tärkeää,koska kiinteä liikenneyhteys jääpaikoilleen yli sadaksi vuodeksi,Lundhus korostaa.Valmistuessaan näillä näkymin2018 Femern Beltin liikenneyhteysavaa uusia mahdollisuuksiasillan molemmilla puolilla.Tanskalaispoliitikot toivovat,että uusi yhteys kääntää sijoittajienkatseet Etelä-Själlandiinja Lolland-Falsterin suuntaan jasiten osaltaan helpottaa alueitatällä hetkellä vaivaavaa työttömyyttä.46 Kuntatekniikka 7/2009


Yhteiskäytöllä kohtuukäyttöönOsallistuin syyskuussa ryhmähaastatteluunpankki- ja luottokortinkäytöstä. Eräs osallistujista,miellyttävän oloinen vanhahkoherra kertoi käyttävänsä luottokorttiasiksi, että köyhänä eläkeläisenähänellä ei usein ole muutavaihtoehtoa. Tilaisuudesta hän lähtiomalla henkilöautollaan. En voinutolla ajattelematta, ettei ollutihme, että hän oli köyhä.Auton omistaminen ja käyttäminenon hurjan kallista. Lisäksi henkilöautoon ongelmallinen kaupungeissa.Auto vie tilaa – yksi autotarvitsee useita pysäköintipaikkojamm. asunnon, työpaikan ja kaupanlähellä. Auto voi olla hengenvaarallinenmuille liikkujille. Autoaiheuttaa terveydelle haitallisiapäästöjä suoraan kaupunkilaistenhengitysilmaan. Autot meluvat. Jaautot tuottavat ilmastonmuutostavoimistavaa hiilidioksidia. Muttasilti fakta on, että henkilöauto ontarpeellinen, jopa välttämätön liikkumismuotoosalle ihmisistä. ”Ostatko lehmän, jos haluat lasinmaitoa?” kysyi belgialainen Davidvan Kesteren IlmastotalkoidenÄlä hiilee liikenteessä -seminaarinesitelmässään. Liikenne jamaankäyttö -päivillä saksalainenMichael Glotz-Richter taas pohdiskeli,mitä tapahtuisi, jos kaikkihaluaisivat omistaa ostoskärryn.Ostoskärry olisi muun muassa hankalaja elintilaa vievä säilytettävä,oli se sitten kromattu luksusmalliisolla tavaravetoisuudella tai pelkkäperuskärry. Glotz-Richter totesi,mikä onni on, että ostoskärryn voilainata kaupasta tarvittaessa ja palauttaaostosreissun lopuksi. Pääkaupunkiseudullasaman voi tehdätoisellekin tila- ja rahasyöpölle:henkilöautolle.Autojen yhteiskäyttö on vaihtoehtooman auton omistamiselle.Käytännössä autojen yhteiskäyttöon edullista, arkisiin tarpeisiin sopivaajoustavaa autonvuokrausta.Palvelun käyttäjäksi rekisteröitynytsaa auton käyttöönsä useista paikoistamihin vuorokauden aikaantahansa.Suomessa toistaiseksi ainoa autojenyhteiskäyttöyritys on pääkaupunkiseudullatoimiva City CarClub, joka tarjoaa erityyppisiä autojayli sadassa noutopisteessä. Autojenkäyttö edellyttää asiakkaaltarekisteröitymistä palveluun. Näppärääon sekin, että auton voi valitatilanteen mukaan: välillä voi tarvitaperheautoa, usein riittää pienija näppärä kaupunkiajokki ja joskusalla on syytä olla pakettiauto.Autot varataan joko internetissä taisoittamalla varauskeskukseen. Autojenkäyttöönotto ja palautus tehdäänkännykän avulla. Auton käyttökustannus koostuukolmesta osasta: mahdollisesta liittymis-ja kuukausimaksusta sekävarattuun aikaan ja ajettuihin kilometreihinperustuvasta osuudesta.Liittymismaksutta asiakkaaksi voiryhtyä lataamalla Helsingin sisäistäkautta tai seutukautta matkakortilleenvähintään kuukauden. Kuukausimaksuttapalvelua voi käyttääwhite-jäsenyydellä, jolloin autonkäyttöon hieman kalliimpaa kuinkuukausimaksullisille. White-jäsenyyssopii kaltaisilleni autoa harvointarvitseville. Parhaiten autojenyhteiskäyttö sopii muutenkin niille,jotka ajavat korkeintaan 9 000–12 000 kilometriä vuodessa.Palvelu voi tulla jopa yli 70 prosenttiahalvemmaksi kuin omanauton omistaminen ja käyttö. Lisätietoaauton yhteiskäytöstä ja senkustannuksista löytyy esimerkiksiMotivan verkkosivuilta osoitteestawww.motiva.fi/momo. City CarClubin verkkosivut ovat osoitteessawww.citycarclub.net, ja sivuillavoi myös rekisteröityä palvelunkäyttäjäksi. Yhdellä yhteiskäyttöautolla tyydytetäänperäti kahdeksan henkilöautonkuljetustarpeet. Vaikka autonlainaaminen on helppoa, sevaatii hiukan enemmän kuin refleksinomainen kotiovelta omanauton rattiin kulkeutuminen. Siksipäauton yhteiskäyttäjän kestävienkulkumuotojen – pyörän, jalankulunja joukkoliikenteen – hyödyntäminentutkitusti lisääntyy.Auton yhteiskäyttö kannustaaauton kohtuukäyttöön, mikä monelletuntuu muuten olevan vaikeaa.Sillä sen jälkeen kun auto onkalliilla rahalla hankittu, tupataansitä käyttämään niilläkin matkoilla,jotka olisi oikeastaan järkevämpihoitaa omin jaloin tai joukkoliikenteellä. Toinen City Car Clubin perustajista,Satu Salonen, kertoi innostuneensakonseptista heti siitäkuultuaan.– Se kuulosti niin järkevältä, ettäajattelin sen olevan pakko toimia,hän sanoi.Ja toimiihan se. Siihen nähden,että palvelu on ollut tarjollapian kymmenen vuotta, sen ontosin löytänyt valitettavan harva:syksyllä 2009 palvelulla oli noin2 500 käyttäjää. Heistä yli 90 prosenttiaon tosin tyytyväisiä tai erittäintyytyväisiä palveluun.Itse liityin juuri näiden onnellistenjoukkoon ja toivotan kaikki tervetulleiksi,mukaan mahtuu! Ja mitäuseampi palvelun löytää ja luopuuhenkilöautostaan tai vaikkapavaihtaa kakkosautonsa yhteiskäyttöautoon,sitä paremmin me kaikkimahdumme kaupunkiin. Mette Granbergon 32-vuotias liikennetekniikanDI, jokatyöskentelee Pääkaupunkiseudunyhteistyövaltuuskunnan(YTV)liikennesuunnittelijana.Kuntatekniikka 7/200947


Liittymätietojen tarkastaminen sujuu luotettavastiVESIHÄME hyödyntää paikkatietojaVesihuollon paikkatietojenkehittämishankeVesihäme on laatinutVehti-ohjeen, jonkaavulla luotettavat rakennustenvesihuollonliittymätiedot voidaanselvittää asukasmäärineenpaikkatietojenavulla. Kehitystyöhönosallistui mm. 27 Kanta-ja Päijät-Hämeenalueen kuntaa.● Jussi Leino, ympäristöinsinööriHämeen ympäristökeskusVesihäme-hanke Valtakunnallisesti ja alueellisestion ollut saatavissa monenlaisiarekisteritietoja, mutta niitäei ole pystytty täysipainoisestihyödyntämään, koska rekisteritVehti-ohjeessa oletetaan, että kiinteistön kaikilla rakennuksilla onmahdollisuus käyttää vesihuoltolaitoksen palveluja, jos yksikin rakennuson liitetty vesihuoltolaitoksen verkostoon.ovat keskenään yhteensopimattomia.Tällaisia ovat olleet muunmuassa rakennuskantaa, asukkaitaja vesihuoltolaitoksen liittyjiäkoskevat tiedot.Vesihuoltolaitoksilla on omienasiakkaidensa osoitetiedot,mutta ei välttämättä tietoja vesihuoltolaitoksenverkostoon liitettyjenkiinteistöjen ja rakennustensijainnista, puhumattakaan verkostoonliittyneiden asukkaidenmääristä. Kunnilla on puolestaantiedot rakennusten sijainnista,mutta ei luotettavaa tietoa siitä,mitkä rakennukset on liitetty vesihuoltolaitoksenverkostoon.Vesihuoltolaitoksen liittyjienpaikka- ja asukasmäärätiedot onmahdollista saada selville yhdistämälläkunnan rakennus-, kiinteistö-ja väestötiedot sekä vesihuoltolaitoksenasiakas- ja toiminta-aluetiedot.Vesihäme sai aikaanVehti-ohjeenHämeen ympäristökeskuksessakäynnistettiin 2006 vesihuollonpaikkatietojen kehittämishankeVesihäme. Hankkeelle asetettiintavoitteeksi laatia ohjeistus, jonkaavulla luotettavat rakennustenvesihuollon liittymätiedot voidaanselvittää asukasmäärineenpaikkatietojen avulla.Kehitystyöhön osallistui joukkoeri alojen asiantuntijoita ja 27pilottikuntaa Kanta- ja Päijät-Hämeenalueelta. Kehittämishankkeenlopputuloksena valmistuivesihuollon liittymätietojen tarkastamisohjeVehti.Vehti-ohjeen avulla hanki-EY-tuomioistuin suopea Suomelle yhdyskunta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimenpäätöksen mukaanSuomen ei tarvitse toteuttaa tehostettuatypenpoistoa kaikillayli 10 000 asukkaan jätevedenpuhdistamoilla.Tuomioistuinhylkäsi EU-komission Suomeavastaan nostaman kanteen yhdyskuntajätevesienkäsittelyäkoskevassa asiassa lokakuussa.EY:n julkisasiamies oli jo aiemminpäätynyt kiistassa samallekannalle.– En kuitenkaan vielä tuolloinuskaltanut luottaa siihen,että tuomioistuimen päätös olisisamansuuntainen. Tieteellisettosiasiat ovat kyllä tukeneetSuomen kantaa koko ajan. Ainaei kuitenkaan tiedä, mitä asioitatuomioistuin ottaa päätöstätehdessään huomioon, vesihuoltoinsinööriSaijariina ToivikkoVesi- ja viemärilaitosyhdistyksestäsanoo.Komission heinäkuussa 2007nostaman kanteen mukaan Suomitoimii yhdyskuntajätevesidirektiivinvastaisesti, koska kaikistayli 10 000 asukkaan taajamienyhdyskuntajätevesistä eipoisteta tehostetusti typpeä.EY-tuomioistuin kuitenkintuki Suomen kantaa, jonkamukaan typenpoiston tarveriippuu jätevedenpuhdistamonpaikallisista olosuhteista ja siitä,aiheuttaako yhdyskuntajätevesientyppi haittaa alapuolisille vesialueille.InvestointipiikiltävältytäänToivikon mukaan 2007 päivitetynympäristöministeriön tilaamanselvityksen mukaan toisenlainenpäätös olisi johtanut suomalaisillajätevedenpuhdistamoillayhteensä noin 60 miljoonaneuron lisäinvestointeihin.Typpiherkille alueille johdettavienjätevesien puhdistustajoudutaan joka tapauksessa lähivuosinaedelleen tehostamaanympäristölupien normaalin tarkistamisenyhteydessä karkeastiarvioiden noin 100 miljoonaneuron investoinneilla.– Laitoksilla ollaan luonnollisestityytyväisiä päätökseen,vaikka vielä en ole paljon jäsenlaitostemmeedustajien kanssaehtinyt asiasta keskustella. Eräillesuurille laitoksille, joilla lupaprosession parhaillaan menossa,ratkaisulla on erityisen suurimerkitys, Toivikko painottaa.Muun muassa TampereenVeden Viinikanlahden jätevedenpuhdistamonympäristölupaon parhaillaan käsiteltävänäkorkeimmassa hallinto-oikeu-48 Kuntatekniikka 7/2009


VESIHUOLTOVehti-ohjeen avullavesihuollon kehittämisessäVEHTI-OHJEESSA VIISI OSAA■ Vehti-ohje on jaettu työvaiheidenperusteella viiteen osaan:1 Menetelmä2 Hankinta3 Käsittely4 Yhdistely5 TulostusMenetelmä-osaan on koottuyleistä tietoa siitä, kuinka paikkatietoaineistojavoidaan hyödyntäävesihuollossa esimerkiksilaskettaessa laitoksittain vesihuoltolaitoksenpalveluidenkäyttäjät henkilömäärinä.Hankinta-osa sisältää tietoaniistä vesihuoltoa koskevista rekistereistäja aineistoista, joitavoidaan hyödyntää vesihuoltolaitoksenliittyjien paikantamisessasekä niiden laskemisessaasukasmääränä.Käsittely-osaan on sisällytettytietoa ohjeen mukaan hankittujenaineistojen käsittelystä.Yhdistely-osassa olevan ohjeenmukaan käsitellyt aineistotyhdistetään, tarkastetaan ja tallennetaan.Tulostus-osan avulla yhdistetytja tarkastetut vesihuollonpaikkatietoaineistot voidaan tulostaa.Käsittely-, yhdistely- ja tulostus-osaton jaettu osiin A ja B,joista yleisosassa A on esitettyaineistojen käsittely, yhdistelyja tulostus ohjelmistosta riippumattomasti.Kuvausosassa Bon kuvattu aineistojen käsittely,yhdistely ja tulostus ohjelmistokohtaisestiesimerkkiohjelmistoaja -aineistoa hyödyntäen.Vehti-ohjeen voi hankkia maksuttakäyttöön ympäristöhallinnon verkkosivuiltaosoitteesta: www.ymparisto.fi -> Vesivarojen käyttö -> Vesihuolto-> Vesihuollon paikkatiedot ->Vehti-ohjetut ja yhteensopiviksi muokatutaineistot yhdistetään vaiheittain.Aluksi asukastiedot yhdistetäänrakennustietoihin, jolloinsaadaan tiedot vakinaisesti asutuistarakennuksista. Seuraavassavaiheessa tiedot yhdistetäänvesihuoltolaitoksen liittyjiin, jolloinliittyjille saadaan sijaintitieto.Tämän jälkeen haetaan vesihuoltolaitokseenliitetyt kiinteistötsijaintitiedon perusteella,minkä jälkeen voidaan hakealiitetyn kiinteistön rakennus- jaasukastiedot.Ohjeessa oletetaan, että kiinteistönkaikilla rakennuksilla onmahdollisuus käyttää vesihuoltolaitoksenpalveluja, jos yksikinrakennus on liitetty vesihuoltolaitoksenverkostoon. Muut kiinteistötovat vesihuoltolaitoksenpalveluiden ulkopuolella. Tietojentarkastelussa tarvitaan kuntarajanlisäksi vesihuoltolaitoksentoiminta-alueet.Vertaamalla aineistoja toiminta-alueeseensaadaan selvitettyärakennusten liittymätiedot kunta-tai vesihuoltolaitoskohtaisestitoiminta-alueella ja sen ulkopuolella.Tarkastettujen ja korjattujentietojen perusteella voidaanlaskea erilaiset tunnusluvutsekä julkaista tiedot karttoina jatilastoina.Tiedoille onmonenlaista käyttöäVehti-ohjeen avulla kunnat ja vesihuoltolaitoksetpystyvät luotettavastiselvittämään ja paikantamaanpaikkatietojen avulla vesihuoltolaitokseenliitetyt ja liittämättömätrakennukset sekäniissä vakituisesti asuvien asukkaidenmäärän vesihuoltolaitoksentoiminta-alueen sisällä ja toisaaltaulkopuolella. Tuotettu tietoperustuu kuntien ja vesihuoltolaitostenvalmiisiin rekistereihin,jolloin tieto on valtakunnallisestivertailukelpoista ja luotettavaa.Vehti-ohjeen avulla voidaanseurata muun muassa vesihuoltolainja talousjätevesiasetuksenjätevesien typenpoistokiistassa– Laitoksilla ollaan luonnollisesti tyytyväisiä päätökseen, Vesi- javiemärilaitosyhdistyksen vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko sanoo.dessa valituksen vuoksi. Laitosoli toivonut EYT:n päätöksenodottamista ennen valitusasianratkaisua.Typenpoisto ratkaistaantapauskohtaisestiSuomessa yhdyskuntien jätevesienpuhdistus on tehokasta, jasitä parannetaan jatkuvasti. Typentehostettu poistaminen eiole tarpeen, kun typpikuormituksellaei ole vaikutusta purkuvesistönrehevöitymiseen taityppeä poistuu luonnonmukaisestivesistöissä ennen kulkeutumistaItämeren typestä rehevöityviinosiin.Valuma-alueiden kyky poistaatyppeä riippuu ratkaisevastijärvisyydestä: mitä suurempijärvien osuus valuma-alueenpinta-alasta on, sitä enemmänpoistuu typpeä.Yhdyskuntajätevesien typenpoistovelvoiteratkaistaanjatkossakin kunkin jätevedenpuhdistamonosalta erikseensille myönnettävän ympäristöluvankäsittelyn yhteydessä. Yhdyskuntajätevesientypenpoistoatehostetaan edelleen siellä, missäsillä voidaan parantaa ympäristöntilaa. ● Paavo TaipaleKuntatekniikka 7/200949


Parhaat pumputPisimmät takuuttoteutumista, edistää kuntakohtaistenvesihuollon kehittämissuunnitelmienpäivitystä sekävesihuollon ja maankäytön yhteensovittamista.Vehti-ohjettavoidaan hyödyntää kunnittain,seudullisesti sekä valtakunnallisesti.Siitä hyötyvät erityisesti pienetja keskisuuret kunnat sekä vesihuoltolaitokset.Kehitystyö jatkuuVehti-ohjeen avulla tarkastettujapuutteellisia rakennusten vesihuollonliittymätietoja ei korjattuhankkeen yhteydessä väestötietojärjestelmänrakennus- jahuoneistotietoihin, koska tietojenkirjaamista ei ole tällä hetkelläriittävästi ohjeistettu. Rakennuksenvesihuollon liittymätietovoidaan korjata rakennusjahuoneistotietoihin vain yksittäisenätoimenpiteenä maistraateissa,jolloin suuren tietomääränpäivitys on hyvin työlästä.Väestörekisterikeskus on selvittämässätietojen massakorjausmahdollisuuksiaväestötietojärjestelmänrakennus- ja huoneistotietoihinmuun muassa vesihuollonliittymätietojen osalta.Kuntien omiin rakennus- ja huoneistorekistereihinvesihuollonliittymätiedot on jo nyt mahdollistakorjata, mikäli kunnalla onoma ohjeistus tietojen kirjaamistavarten. Väestörekisterikeskuson uudistamassa kunnille suunnattuarakennus- ja huoneistotietojentäyttöohjetta, johon lisätäänmahdollisesti vesihuoltotietojenkirjaaminen. Tämä parantaisi rakennustenvesihuollon liittymätietojenluotettavuutta.Vesihäme-hankkeessa mukanaolleet yhteistyötahot jatkavatneuvotteluja Väestörekisterikeskuksenkanssa mahdollisuuksistakorjata rakennusten vesihuollonliittymätiedot joko väestötietojärjestelmänrakennusjahuoneistotietoihin tai kunnanomaan rakennus- ja huoneistorekisteriin.www.ymparisto.fi -> Häme-> Vesivarojenkäyttö -> Vesihuolto -> Vesihuollonpaikkatiedot -> Vesihäme-hankeTULVAVAROITUKSIA REAALIAJASSA –järjestelmää testataan Helsingissä100 ensimmäistä tuoteluettelon tilaajaasaa myös Ässä-arvan osoitteestawilo@wilo.fiPumput kaikkiin kunnallisenvesihuollon tarpeisiin.Wilo Finland Oywww.wilo.fiwilo@wilo.fi,p. 0207 401540 Rankkasateiden ja viemäritulvienvaralle on kehitteilläkaksi erillistä varoitusjärjestelmää.Ilmatieteen laitoksenrankkasadevaroitusjärjestelmäja VTT:n kaupunkitulvahankeparantavat jatkossa riskitilanteidenennakointia. Tekesin Vesi-ja Turvallisuus-ohjelmien rahoittamathankkeet toimivattiiviissä yhteistyössä. Hanke alkoisyyskuussa ja jatkuu vuoteen2012.Ilmatieteen laitoksen rankkasadevaroitusjärjestelmässä(RA-VAKE) sateiden ennustamiseenkäytetään ilmakehämalleja jasäätutkahavaintoja. Palvelunkäyttäjät, esimerkiksi yksityisetja julkiset kiinteistönomistajat,voivat määritellä sopivan riskiprofiilinsen mukaan, miten isosademäärä saattaa aiheuttaavahinkoa. Varoitukset voidaanvälittää matkapuhelimeen.Kun rankkasade tulee tietynalueen päälle, tulvaennuste valmistuumuutamissa minuuteissavalmiiksi lasketun ennusteenavulla. Varoitukset jaetaan kolmeenluokkaan vakavuudenperusteella.Järjestelmän prototyyppiäon kehitetty koealueella Helsinginydinkeskustan kiinteistöissä.Kaupunkitulvahanke alkoitoukokuussa ja kestää kaksivuotta.Kehitteillä olevat rankkasade-ja tulvavaroitusjärjestelmätovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia,ja niillä on suuri vientipotentiaali.Hankkeissa on mukanauseita yrityksiä ja muitayhteistyökumppaneita.50 Kuntatekniikka 7/2009


Energian kulutusseuranta tarkentuu – haasteena tietojen analysointiTEHOA KIINTEISTÖJEN YLLÄ-PITOONSähkön ja kaukolämmön mittaukset siirtyvät yhäenemmän kaukoluettavien tuntimittausten piiriin.Seurannan tarkentaminen onkin nyt mahdollistatoteuttaa – tarvitaan vain järjestelmä tuntimittaustiedonvastaanottamiseen ja analysointiin.■ Kiinteistönpidon maailmassa onviime vuosina tapahtunut paljon.Ylläpitojärjestelmät ovat kehittyneetja siirtyneet web-maailmaan.Raskaat käyttöönotot ohjelmienasennuksineen ovat jäämässä historiaan,uudet järjestelmät saadaanotettua käyttöön huomattavastikevyemmin ja käynnistyksessäpystytään hyödyntämään vanhojatietoja.Web-pohjaisten järjestelmienetuna on, että järjestelmä saadaankäyttöön pelkillä käyttäjätunnuksillaja olemassa olevat tiedotsaadaan pääsääntöisesti siirrettyävanhoista järjestelmistä uusiin. Lisäksikuvioon ovat tulleet muutoksetenergianmittausympäristössä.Lainsäädännöllinen ohjaus lisäätuntimittausten määrää ja sitenautomaattisen mittaustiedon saatavuutta.Tämä luo paineita myöskulutusseurantajärjestelmien kehittämiselle.Tiedonhallinta pääosassaTeknisellä toimella on erilaisia järjestelmiäliittyen taloushallintoon,kiinteistönpitoon, huoltoon ja kulutusseurantaan.Tiedonhallintaaei helpota, jos kaikki järjestelmättoimivat erillisinä ja omilla tunnuksilla.Tietoja joudutaan siirtämäänkäsin paikasta toiseen ja virheidenmahdollisuus lisääntyy. Lisäksipäällekkäinen kirjaus johtaa siihen,että jossakin on vanhentunutta tietoatai uusi tieto jää lisäämättä.Ratkaisu tällaiseen ongelmaanon ilmeinen: hankitaan kaikki järjestelmätsamalta toimittajalta. Yksinkertaista,joskaan ei välttämättäkovin järkevää. Syitä miksi ei, onmonia. Ensinnäkään kukaan ei oleparas kaikessa, ja jos tiedonhallintajärjestelmästähalutaan mahdollisimmanpaljon hyötyä, kannattaase koota vain parhaista osista. Toisekseenyhden toimittajan kehitysresurssitovat pääsääntöisesti melkoisenrajalliset verrattuna esimerkiksineljän eri toimittajan kehitysresursseihin.Kolmanneksi voidaanmainita järjestelmän toimittajienmuu asiantuntemus. Esimerkiksikiinteistönpitojärjestelmän toimittajaei välttämättä pysty auttamaanenergia-asioissa samalla tavallakuin energiaseurannan tarjoaja.Nykyisistä järjestelmistä yritetäänehkä lisäksi saada irti asioita,joita varten niitä ei ole tehty. Monestiesimerkiksi kulutusseurantaatehdään jollakin aivan muuhuntarkoitetulla järjestelmällä.Käytännössä edessä on siis tilanne,jossa käytössä on montaerillistä järjestelmää. Koska nykyisetjärjestelmät pääsääntöisestitoimivat internetissä, palvelut voidaanhelposti yhdistää toisiinsa linkitystenavulla. Tällöin päästäänyksinkertaisimmillaan tilanteeseen,jossa kaikki palvelut toimivat yksillätunnuksilla yhden alustan päältä.Yhdistämistä on laajennettavissamyös tiedonsiirtoon, jolloin kertaalleensyötetty tieto siirtyy automaattisestimuihinkin järjestelmiin.Kulutusseurannanrooli korostuuKulutustietoa tarvitaan erilaisiintarkoituksiin. Julkisella sektorillaon hyvin kirjavaa käytäntöä, kuinkakiinteistöjen energiankulutuksiaseurataan. Osa on rakentanut hyvinkinmittavat järjestelmät ja osaon edelleen ruutupaperiasteella.Lisäksi kulutustiedon oikeellisuudensuhteen ollaan eri tasoilla. Onneksitilastoinnista ollaan hiljalleensiirtymässä aktiiviseen seurantaan.Edelleen suurin ponnistus onkulutuslukemien kerääminen, einiiden analysointi. Usein unohtuu,miksi kulutustietoa kerätään. Kulutusseurannantarkoitus ei ole vainkertoa, paljonko energiaa on mennyt.Kulutustieto on arvokasta informaatiotakiinteistön käyttötottumuksistaja tekniikan kunnosta,ja se toimii päätösten tukena japohjana. Kuukausitasoisella seurannallaon monessa paikassa saavutettujo se, mitä on saavutettavissa,ja nyt onkin aika siirtyä tarkemmalletasolle.Tarkemmalle tasolle siirtymistähelpottaa se, että energiamarkkinoillaeletään muutosten aikaa.Sähkön ja kaukolämmön mittauksetsiirtyvät yhä enemmän kaukoluettavientuntimittausten piiriin.Seurannan tarkentaminen onkintämän ansiosta mahdollista toteuttaa– enää tarvitaan vain järjestelmä,joka mahdollistaa tuntimittaustiedonvastaanottamisen ja raportoinnin.Tullaan tilanteeseen,jossa kaikki munat eivät voi olla samassakorissa.Tietojen analysointi vaatiimonipuolista työkaluaAutomaattinen kulutusten mittaustietoei itsessään tarkoita vieläjuuri mitään. Tarkempi kulutustietosaadaan pienemmällä ponnistelullakäsittelyyn ja analysointiin, muttaedelleen asiaan tulee panostaamyös henkilöresursseja. Kulutustietojenanalysoinnin tulee onnistuahelposti ja monipuolisesti käytös-■ Kuntatekniikan toimitusottaa mielihyvin tällepalstalle lukijoidensamielipiteitä, palautetta,keskustelunherätyksiä taipohdintoja ajankohtaisistaja ajattomista aiheista.Toiveena ovat tiiviitkirjoitukset, enintäännoin 3 000 merkkiä.Lähetä kirjoituksesisähköpostiosoitteeseentoimitus@kuntatekniikka.fisä olevassa järjestelmässä. Järjestelmästätulee saada vaivattomastipitkälle muokattua dataa.Esimerkiksi kohteita tulee pystyäjärjestelemään erilaisten muuttujienmukaan, jolloin massastasaadaan nostettua esiin poikkeaviatapauksia. Tyypillisimpiä muuttujiaovat esimerkiksi kiinteistötyyppija ominaiskulutukset, joidenmukaan massaa pitäisi päästäanalysoimaan. Sitä mukaa kunpoikkeamia löytyy, on helppo todeta,onko poikkeamalle selitystävai ei. Pienessä organisaatiossa tämäjää usein tekemättä tai poikkeamatlöydetään vasta, kun joku ulkopuolinenne massasta osoittaa.Järjestelmän toimittajan rooli tietojenkäsittelijänä tulee tässä vaiheessaeteen.Mikko JokilahtiEnergiakolmio OyKuntatekniikka 7/200951


Viertolan aukion ympyränmuotoon ladotut kiveykset ja kauniisti kaartuvat sillat javäylät muodostavat liikenneympäristöön hyvin sopivan, levollisen ja harkitun kokonaisuuden.Siltojen betoniseinien kevyet koristeornamentit ja -reliefit sopivat paikanlevolliseen tunnelmaan.Vesiaiheen monipuolinen käsittely luoKumpulan kasvitieteelliseen puutarhaanerityisiä rauhoittumisen jaluonnon aistimisen paikkoja.Keravan Viertolanaukio on vuodenympäristörakenne● Vuoden 2009 Ympäristörakenne-kilpailun voittaja on Viertolanaukio Keravalla. Sibeliuksentienuuden sillan ja alikulkukäytävänalle ja viereen sijoittuvavaloisa aukio on toiminnallisestionnistunut, viihtyisä osa laajempaakävelykatualuetta.Kävelykatualue sitoo ydinkeskustanrajavyöhykkeelle sijoittuvanmarketrakentamisen osaksikeskustaa. Samaan kokonaisuuteenkuuluva Saviontien uusi alikulkukäytäväparantaa liikenneturvallisuuttapääsisäänkäynninristeysalueella.Tuomariston mukaan laajentamallaalikulku siitä on onnistuttutekemään valoisa, ilmavaja turvallinen arkiympäristön elämyksellinenkohta. Aukiosta onjo tullut jalankulkijoiden ja pyöräilijöidenluonteva kulkureitti.Betoni- ja luonnonkivipinnat kestävätmyös kovan kulutuksen.Kunniamaininnan sai Kumpulan1987 perustettu kasvitieteellinenpuutarha Helsingissä. Yleisöllese avattiin upeasti kunnostettuna2009. Historiallisen kartanonympärille avautuva puutarhaon elämyksellinen ja miellyttäväpuistomainen ympäristö,jossa viihtyy myös tavallinenyleisö. Hyvin hoidetusta puistostavoi nauttia kasvitieteellisenäopetuskenttänä, kauniina puistoelämyksenätai kasviharrastajanvinkki- ja inspiraatiopuutarhana.RakennustuoteteollisuusRTT:n ja Puutarhaliiton kilpailujärjestettiin nyt 19. kerran.Hankintojenkynnysarvotkaksinkertaisiksi● Hallitus esittää julkisten hankintojenkansallisten kynnysarvojenkaksinkertaistamista. Poikkeuksentekisivät rakennusurakat jakäyttöoikeusurakat. Niiden kynnysarvoaehdotetaan nostettavaksi100 000:sta 150 000 euroon.Ministeri Anni Sinnemäenmukaan päätöksestä hyötyvätetenkin kunnat. Hän muistuttaa,että avoimuuden lisääminen pienemmissä,kynnysarvot alittavissahankinnoissa on tärkeää.Lakiesityksessä ehdotetaanmyös EU-kynnysarvon ylittäviensuorahankintojen avoimuudenlisäämistä. Hankintaa tekevähankintayksikkö voi vapaaehtoisestiilmoittaa julkisesti sähköisessäHilma-hankintailmoitusjärjestelmässä(www.hilma.fi), ettäse tekee suorahankinnan elihankinnan ilman julkista kilpailutusta.Muilla yrityksillä on tällöinkaksi viikkoa aikaa valittaapäätöksestä.Muutosten on tarkoitus tullavoimaan 20.12.2009.52 Kuntatekniikka 7/2009Kiinteistöveronporrastamiseenkolme mallia● Rakennusten kiinteistöveronporrastamista niiden energiatehokkuudenja lämmitystavan perusteellaselvittänyt työryhmä ehdottaakiinteistöveron porrastamiseenvaihtoehtoisia malleja.uuttahelsinkia.fi -sivustolta löytyvät Alppikylä (kuvassa),Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Pasila, Östersundom,Ormuspelto…Uutta Helsinkiänetissä● Helsinki on avannut nettisivustonwww.uuttahelsinkia.fi, josta löytyy tietoa Helsinginuusista kaupunginosista ja suuristarakennuskohteista. Tarkoituksenaon, että helsinkiläiset,yrittäjät, yhteistyökumppanitja muut kiinnostuneet voivatseurata alueiden rakentumista”yhden luukun” periaatteella.Kiinteistöveron porrastus voisiperustua energiatehokkuusluokkaan,laskennalliseen energiatehokkuuslukuuntai yksittäisiin toimenpiteisiin.Porrastus voitaisiinvaihtoehtoisesti toteuttaa uuden,energiatehokkaan rakennuksentai energiatehokkaaksi korjatunvanhan rakennuksen vapauttamisellakiinteistöverosta tietyksimääräajaksi. Kolmas vaihtoehtoolisi kahden edellisen mallin yhdistelmä,jossa porrastuksen lisäksierittäin energiatehokas taitäysin uusiutuvaa energiaa käyttävärakennus voisi saada määräaikaisenvapautuksen verosta.Liukkaista varoitustekstiviestillä● Tulevana talvena Jyväskylässävaroitetaan liukkaista jalkakäytävistätekstiviestillä matkapuhelimeen.Varoitusviestien vastaanottaminenon maksutonta. Jyväskylässätapahtuu vuosittainjopa tuhat liukastumisonnettomuutta,joiden hoitokustannuksetovat miljoonia euroja.Helsinki laajentaa viime talvenaaloitettua kokeilua koko kaupunkiin.Viime vuonna palveluunliittyneet tuhatkunta helsinkiläistäovat automaattisesti mukanatulevanakin talvena.Järjestelmää käytetään myösLahdessa. Sitä esiteltiin Kuntatekniikassa2/09 sivulla 49.www.sva.putteri.fi


Maanmittarinelämää 1800-luvunPohjois-Suomessa■ Professori Oiva Turpeisen uusimmankirjan aiheena on komissiomaanmittariAnders Lönnbohmin(alun perin Mustonen, 1824–90) elämä ja työ maanmittarina Kainuunseudulla autonomian ajan keski-ja loppupuoliskolla. Lönnbohmoli rivimaanmittari mutta yksi hänenyksitoistalapsisen perheensä pojista,Eino Lönnbohm, myöhempi Leino,nousi kansallisten merkkihenkilöidenjoukkoon. Myös toinen poika, Kasimir,oli runoilija mutta toimi myössanomalehtimiehenä.Anders Lönnbohmin toiminta aktiivimaanmittarinaajoittuu autonomianajan jälkipuoliskonmerkittävään yhteiskunnalliseenja taloudelliseen murroskohtaan.Kaskitalous joutui 1800-luvunpuolivälissä törmäyskurssillemaan pohjoisosiin vähitellenrataverkon ja Oulujärvenhöyrylaivaliikenteen mukanaedenneen metsäteollisuudenkanssa. Pohjoisen puulle syntyikantohinta, mikä mullisti kokoalueen elämän. Metsien jakoajankohtaistui, ja sitä alettiintoteuttaa Kainuussa 1841käynnistyneen isojaon avulla.Suurhanketta toteuttamaantarvittiin maanmittareita, yksiheistä oli Anders Lönnbohm.Maanmittarien saaminenalalle tuotti vaikeuksia. Metsissärämpimisen ei katsottu olevanvirkamiehen arvolle sopivaapuuhaa. Silloinen maanmittauslaitosjoutuikin laskemaanmaanmittarien pätevyyskynnystä.Alalle pääsi erioikeuksienturvin myös ilman akateemistakoulutusta. Anders Lönnbohmkuului tähän ryhmään.Myös maanmittaustekniikkamuuttui näihin aikoihin kylienvaiheilla tehdystä mittapöytämittauksestasyvälle metsiinja erämaihin ulottuvaksi kartoitustoiminnaksi.Tämä merkitsiraivaustöitä selkälinjojen jatähystyslinjojen aukaisemiseksi.Lönnbohm osallistui myösSuomen ja Arkangelin kuvernementinvälisen rajan aukaisuun.Se oli raskasta työtäerämaassa, jonne maanmittarijoutui lähtemään kymmenhenkisenkantajajoukon kanssa.Sääty-yhteiskunta oli murroksessa.Virkamiehet eivätvielä olleet eriytyneet omaksiryhmäkseen, vaikkakin maanmittarienkaltaisten, eri puolillamaata yksin liikkuvien virkamiestenammatti-identiteettialkoi muodostua. Tähän vaikuttimm. lehdistön kauttasyntynyt julkisuus. Maanmittarienyhteenkuuluvuuden tunnettalisäsi vielä 1880-luvullasyntynyt maanmittausalan ensimmäinenammattilehti, SuomenMaanmittariyhdistyksenAikakauskirja.Lönnbohm harjoitti viranhoitonsalisäksi maataloutta.Elannon saaminen pieneltärunsasväkiseltä maatilaltaoli kuitenkin vaikeaa. Tilojenosittaminen pienempiin osiinoli tietyin rajoituksin jo sallittumutta ei vielä yleistynyt jakoihinliittyneiden kustannustentakia. Väestöhistoriallisestielettiin aikaa demografisentransition kynnyksellä. Väestökasvoi, mutta kuolleisuus olinälkävuosia lukuun ottamattajo vähentynyt. Osasyynä kuolleisuudenlaskuun on modernisoituvalääketiede.Turpeinen analysoi tarkkaanLönnbohmin työn maanmittarina.Lönnbohmin elämämuuttui loppuvaiheessa murhenäytelmäksi.Maanmittaritjoutuivat tekemään kuukausiatai jopa vuosia töitä ilmanpalkkaa. Maanmittaustoimituksiatehtiin ennakkomaksujenturvin tulevaa tuloa syöden.Tällaisen uhkapelin jännittävinhetki oli revisiotilaisuus,jossa ylihallituksen reviisorikävi hiuksia halkoen läpimaanmittarin laskut. Saatavatjäivät usein pieniksi.Lönnbohm menetti työkykynsämenetettyään näkönsä.Tuntikausien tähtäämiset vuorokaudestatoiseen diopteriinja kynttilän tai öljylampun valossatehdyt pikkutarkat karttatyötsisätiloissa veivät monenmaanmittarin näön.● Mikko HuhtamiesPohjoismaiden historiandosentti, Helsingin yliopistoTurpeinen, Oiva: Anders Lönnbohm.Maanmittari ja runoilijoidenisä. Amanita, Tampere 2008.247 s.Uusien oppaidenavulla esteettömiinratkaisuihin● Helsinki kaikille -projektissa onvalmistunut suunnitteluoppaita,jotka ohjaavat esteettömään suunnitteluunja rakentamiseen. Oppaissaesitellään esteettömiä suunnitteluratkaisujaterveysasemilla, vanhustenpalvelukeskuksissa, peruskouluissa,päiväkodeissa ja uimahalleissa.Suunnitteluoppaiden tarve ilmeni,kun eri virastoissa pohdittiin, mitentoimitilojen esteettömyyttä voitaisiinparantaa muun perusparannuksenyhteydessä. Asiantuntijanahankkeessa on ollut Kynnys ry.www.hel.fi/helsinkikaikilleTulevaisuusselontekolinjaailmasto- ja energiapolitiikkaa● Valtioneuvosto hyväksyi 15.10.ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon.Siinä asetetaantavoitteeksi vähentää Suomen ilmastopäästöjävähintään 80 prosenttiavuoden 1990 tasosta 2050mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä.Selonteko sisältää useita linjauksiatavoitteista, toimenpiteistä jaselvitystarpeista. Esimerkiksi uusienrakennusten energianormeja tarkistetaanenergiatehokkuuden parantamiseksija olemassa olevissa rakennuksissavelvoitetaan parantamaanenergiatehokkuutta peruskorjaustenyhteydessä. Ekologistaverouudistusta jatketaan ja arjenvalintojen ilmastovaikutuksista kertovatieto saatetaan helposti ihmistensaataville.Osana selonteon jalkauttamistajärjestetään alueellisia tulevaisuusfoorumeja.Ensimmäiset foorumitpidetään Lappeenrannassa 4.11. jaSeinäjoella 9.11. Tulevaisuusselontekoaesitellään myös YK:n ilmastokokouksessaKööpenhaminassajoulukuussa.www.vnk.fi/hankkeet/tulevaisuusselonteko/fi.jspKuntatekniikka 7/200953


Espoonjätevedenpuhdistamostapäätös● Espoon valtuusto päätti12.10. äänin 45–22 siirtääjätevedenpuhdistamonpois Suomenojalta ja rakentaauuden kalliopuhdistamonBlominmäkeen. Puhdistamonmaanpäälliset rakennukset sijoitetaantäyttömäelle.Blominmäen kaavoituksenyhteydessä turvataan Pohjois-Espoon ja Keskuspuiston välinentoimiva ekologinen viheryhteysja kevyenliikenteenväyläverkosto. Espoo edellyttää,että kalliopuhdistamonenergian talteenotosta huolehditaan.Julian valinta -videon tarina tempaa katsojan mukaansamatkalle tulevaisuuteen Helsingin seudulla. Liikkuminensujuu kävellen, pyöräillen ja raiteilla.JULIA INNOSTAA ILMASTOTEKOIHIN● Julia 2030 on kolmivuotinenhanke, jonka tarkoituksenaon vähentää Helsingin seudunkasvihuonekaasujen päästöjäja nostaa esiin mahdollisuuksiahillitä ilmastonmuutosta.Mukana hankkeessaovat YTV, Helsinki, Vantaa, Espoo,Kauniainen, Kirkkonummi,Kerava ja Suomen ympäristökeskus.Hanke saa rahoitusta EU:nLife -ohjelmasta. Hankettakoordinoi YTV Seutu- ja ympäristötieto.Hankkeessa koulutetaankaupunkien toimipaikoilleyli 200 uutta ekotukihenkilöä.Hankkeen uusi nettivideo,Julian valinta kertoo tarinankeväällä 2007 syntyneen Julia-tytönelämästä 2030 saakka.Sen voi katsoa osoitteessawww.julia2030.fi. Kahdeksanminuutin pituinen video sopiipäiväkotien ja koulujen ympäristökasvatukseen.Videontuotannosta vastasi Crea TV.Sähkön jakelunsuurhäiriöt kuriin● Laaja tai pitkäkestoinen sähkökatkolamaannuttaa yhteiskunnan.Tampereen teknillinen yliopistoja VTT kehittävät tekniikkaa,joka nopeuttaa tilannekuvanmuodostamista sähkökatkoksenlaajuudesta ja vaikutuksista.Näin korjaus- ja pelastustoimetsaadaan nykyistä tehokkaamminoikeisiin kohteisiin. Uuden teknologianavulla suurhäiriöt voidaanottaa paremmin huomioon josähköverkon suunnittelussa.Laajoissa sähkökatkoissamm. kunnat ja pelastuslaitoksetovat avainasemassa. Keskeisenähaasteena hankkeessa onerityyppisten asiakkaiden kriittisyydenmallintaminen. Tällaisiatilanteita ovat mm. varavoimanloppuminen, asuntojen kylmeneminen,veden loppuminen jajäteveden ylivuoto.Hanke kestää huhtikuuhun2011 saakka.Vesi-Instituutinnimi muuttuiPrizztech Oy:n Raumalla toimivakehittämis- ja tutkimusyksikkö Vesi-Instituuttiuudisti nimensä. Vesi-Instituutti WANDER on puolueetonasiantuntijaorganisaatio, jonkatoimiala on vesi ja veden kanssakosketuksissa olevien materiaalienasiantuntijapalvelut.www.wander.fiMinisteritselvityttävätmetropolimallit● Hallituksen metropolipolitiikanvalmistelusta vastaava asuntoministeriJan Vapaavuori ja metropolipolitiikanpäätöksenteon kannaltakeskeisen hallinnon ja aluekehityksenministerivaliokunnan puheenjohtaja,hallinto- ja kuntaministeriMari Kiviniemi ovat päättäneetkäynnistää hankkeen, jossa vertaillaankansainvälisiä kokemuksiametropolialueille kehitetyistä hallintomalleista.– Selvitys tuo meille varmastiajatuksia siitä, miten asumista, liikennettä,maankäyttöä, koulutustasekä palvelutuotantoa pitää jatkossaalueella kehittää. Lisäksi Helsinginseudulla on erityinen tarvekoko työssäkäyntialueen kattavantoimivan ja ekologisesti kestävänyhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmänkehittämiseen, ministerithuomauttavat.Viemärisaneeraajilleyhdistys● Viemärisaneeraajat ovat perustaneettoimialayhdistyksen, jonkatavoitteena on pitää modernien saneerausmenetelmienpuolia. ModernitViemärisaneerausmenetelmät(MoMent) ry edustaa pinnoitus-ja sukkasujutusmenetelmiä.MoMent ry:n perustivat EW-Liner Oy, PutkiReformi Oy, PutkistosaneerausEerola Oy, Reliner Oy jaSuomen Putkisto Palvelu Oy.Tekes tukeeinnovaatioitajulkisissahankinnoissa● Julkisten hankintojen menettelytapojaon kehitetty viimevuosina useiden hankkeiden jaohjelmien kautta. Tavoitteenaon ollut laajentaa hankinnoissakäytettyjen urakkamuotojenja palvelupakettien kirjoa. NytTekes tähtää innovaatioiden lisäämiseenhankintojen sisällönosalta.Tekesin uutta ”Innovaatiotjulkisissa hankinnoissa” -rahoitustamyönnetään hankintayksiköille,joiden avainhenkilöt ovatsitoutuneet suunnittelemaan jakehittämään hankintoja innovatiivisesti.Olennaista on syntyväntiedon monistettavuus.Tuettavat innovaatiot voivatliittyä toimintamalleihin, palveluprosesseihin,rahoitukseen, kokonaisuudenhallintaan, tehokkaaseenjulkisten varojen käyttööntai kilpailukykyisen toiminta-tai kehitysympäristön luomiseen.Hankinnan kokoluokan onoltava sellainen, että sillä on vaikutuksiatoimialan kehittämiseenvähintäänkin alueellisesti.Alkuvaiheessa rahoitustamyönnetään rakentamisen,energia- ja ympäristöalan, terveydenhuollonja hyvinvoinninsekä vesihuollon hankintoihin,myöhemmin myös muiden alojenjulkisiin hankintoihin.Avustusta voidaan myöntääkahdessa vaiheessa. Hankinnansuunnitteluun ja osaamisenhankkimiseen voidaanmyöntää kunnille tukea julkisentoiminnan kehittämiseen enimmillään75 prosenttia hankkeenkokonaiskustannuksista. Sen sijaantaloudelliseen toimintaan– kuntien liikelaitoksille ja osakeyhtiöille– avustusta voidaanmyöntää Tekesin yritysten tutkimus-ja kehitystoiminnan avustusehtojenmukaisesti.Avustusta voidaan myöntäämyös hankinnan sisältämääntutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaansamoin periaatteinkuin suunnitteluvaiheessa.Lisäksi avustusta voidaanmyöntää hankintayksiköille hankinnaninnovatiivisesta luonteestaaiheutuvien muiden lisäkustannustenkattamiseen, jos hankettaon rahoitettu jo suunnitteluvaiheessa.Tämän avustuksenosuus lisäkustannuksista voi ollaenintään 50 prosenttia, kuitenkinenintään miljoona euroa.www.tekes.fi/u/julkiset_hankinnat54 Kuntatekniikka 7/2009


BETONITORNEJAHAMINANTUULIPUISTOON● Parma Oy valmistaa tuulivoimaloidentorneja betonisistavalmisosista Nummelan tehtailla.Parma on sopinut kotimaisenWinwind Oy:n kanssa toimittavansaHaminan Summan tuulipuistoontuulivoimaloiden tornien50 metriä korkeat betonisetalaosat. Kyseessä on neljä hybriditornia,joiden kokonaiskorkeuson noin 100 metriä. Toimitukseenkuuluu betonisen osuudenrakenne- ja elementtisuunnittelusekä kuljetukset ja asennus valmiiksirakenteeksi.– Parma-tornit ovat betonisiinvalmisosiin perustuva ratkaisu.Ratkaisu on emoyhtiömmeConsoliksen ja Parman yhteisenkehitystyön tulos. Tavoitteenammeon tehdä torneistaHybriditornin alaosa on tehty betonisistavalmisosista ja yläosa teräksestä.Kuvan tornin betoninenalaosa on noin 50 metriä korkea.vientituote Itämeren alueelle,jossa tuulivoiman rakentaminenlisääntyy koko ajan, tuoteryhmäpäällikköSami PurtolaParma Oy:stä kertoo.Summan tuulipuiston rakentamisellaon tiukka aikataulu.Parma toimittaa valmisosatvielä tämän vuoden puolella,ensi huhtikuussa voimalattuottavat jo energiaa.Haminan Energia Oy rakentaaSumman tehdasalueelletuulipuiston, jonne tuleeneljä kolmen megawatin tuulivoimalaa.Tuulivoimalat valmistaaWinwind Oy.Voimaloiden energian tuotantoalkaa keväällä 2010.Hankkeen kokonaisinvestointion 16,9 miljoonaa euroa,josta valtion tukea on 5,1 miljoonaaeuroa.www.parma.fiSita laajentaaQuattro-Selectiä● SITA Finland Oy:n Quattro-Select-palvelu laajenee pääkaupunkiseudullemarraskuussa.Pienkiinteistöille suunnattuQuattroSelect-palvelu on toiminutTurun seudulla ja Vakka-Suomessa.QuattroSelect-keräysastiassaon neljä lokeroa: 135-litraisetkeräyspaperille ja -kartongilleja 45-litraiset metallille jalasille. Astia tyhjennetään neljänviikon välein. Jätteet kuljetetaankeräyspisteisiin monikammioisellakeräysautolla, jotenne eivät missään vaiheessasekoitu keskenään.Keräysastian voi vuokrataSITA:lta tai ostaa omaksi. Astiantyhjennys maksaa 5,85 euroaper kerta.www.sita.fiLeica ScanStation C10 tarjoaa joustavuutta, pienempiäkuluja ja suuremman keilaustuottavuuden.SEURAAVANSUKUPOLVENLASERKEILAIN● Leica ScanStation C10 merkitseeharppausta eteenpäin as-built- jatopografisissa mittauksissa.Laserkeilain on täysin integroitu,kaapeliton järjestelmä. Se tekeekupolikeilaukset nopeasti. Tyypillinenkeilaustehtävä, kuten huoneenkeilaus, hoituu alle kahdenminuutin. C10:ssä on helposti opittava,mittaajaystävällinen käyttöliittymävarustettuna korkearesoluutioisella,värillisellä kosketusnäytölläja integroidulla korkearesoluutioisellazoom kamera/videolla. Ominaisuuksiinkuuluvat myös kaksisuuntainenkompensaattori, laserluotija jalustakiinnitys nopeaa pystytystävarten.Pistepilvistä saadaan fotorealistisetvärikuvat, kun keilaustuloksiavoidaan tarkastella suoraan laitteennäytöltä. Myös laatukontrollijo kentällä paranee. Kenttätöissävoidaan saavuttaa jopa 90 prosentinsäästö verrattuna perinteisiinmenetelmiin.www.leica.fiJärjestelmiä hulevesien kiinteistökohtaiseenimeyttämiseen● Uponor tuo markkinoilleuuden hulevesien käsittelyyntarkoitetun imeytysjärjestelmän.Uponor-hulevesitunnelitja hulevesikasetit varastoivatja imeyttävät tehokkaastirakennusten katoilta ym.pois johdettavat sade- ja sulamisvedet.Hulevesitunnelit asennetaanyleensä viheralueelle peräkkäinjonoon tarpeen mukaan.Yhden tunnelimoduulintilavuus on 300 litraa.Hulevesikasettien käyttöyleistyy isoissa kohteissa: piha-ja varastoalueilla, liikekeskuksissasekä pysäköinti- ja liikennealueilla.Hulevesikasettivaatii vähemmän tilavuuttakuin sepeli-imeytys ja senvarastointitilavuus on kolminkertainenverrattuna perinteiseensepeli-imeytykseen.Uponorin hulevesitunneli (vas.) ja -kasetti.Imeytyminen tapahtuu sekä tunnelissaettä kasetista kolmeen suuntaan.Myös vaadittava maankaivuutyöon pienempi kuin sepeli-imeytyksessä.Päällekkäin voidaan asentaajopa kymmenen kasettikerrosta.Asennussyvyys on enimmillään viisimetriä. Hulevesikasetteja voidaankäyttää myös kuorma-autoliikenteenalueella.www.uponor.fiKuntatekniikka 7/2009 55


SuomenKuntaliittoKari-Pekka Mäki-LohiluomaRistoParjanneTampereenteknillinenyliopistoAri HynynenFCG Planeko OyPerttiMalinen Carl-Gustaf TaubertHanna-Leena LeskinenKimmo HartikainenRambollFinland OyNiklas von SchantzJouni SiveniusKari Koivisto Tero HeiskanenKari KivirantaAri TainaMarkus HeleläMatti Jussila Jukka KallioNita Korhonen Vahanen-konserniVeijo KomulainenRisto VahanenWavin-Labko OyTimo SarlinMarkus SilfverbergDewaco OyTimo VeijanenMarkku SihvonenAvara-konserniAnttiMäntynen Kai KosunenLahden Talot Oy Jaakko IlomäkiLassila &Tikanoja OyjKeskitetyt toiminnotOuti SaunamäkiTytti PulkkinenPia BondestamKatarina CederlöfYmpäristöpalvelut Mika HöökPasi VirtanenJarno HellmanSanna-Leena Puntola56Kuntatekniikka 7/2009


RYM-SHOK Oytön strategisen huippuosaamisenkeskittymäntoimitusjohtajaksi on valittutekniikan tohtori AriAhonen. Hän siirtyy tehtäväänsäTekesistä, jossahän on viimeksi toiminutjohtajana ja johtoryhmänjäsenenä vastuualueenaankansainväliset jaalueelliset verkostot.Ahonen aloittaa RYM-SHOK Oy:n toimitusjohtajana1.1.2010.Ympäristöministeriömittänyt ympäristötutkimuksenjohtaja, maatalous-ja metsätieteidentohtori Laura Höijerinympäristöministeriön tutkimusjohtajanvirkaan1.1.2010 lukien.Höijer (37) siirtyy ympäristöministeriöönMaajaelintarviketalouden tutkimuskeskuksen(MTT)ympäristötutkimuksenjohtajan tehtävistä.Hämeen liittokuntahallitus on valinnutKanta-Hämeen uudeksimaakunta-arkkitehdiksiTatu Oukan. Oukka onSeinäjoen kaupunkiseudunseutuarkkitehti.arkkitehti Anna-MariAhonen siirtyi Janakkalantekniseksi johtajaksi.VAV Asunnot Oyasumisasioiden johtajaTeija Ojankoski onnimitetty VAV AsunnotOy:n toimitusjohtajaksi1.1.2010 alkaen pitkäaikaisenedeltäjänsä MattiAlhon jäädessä eläkkeelle.Alho jää taloon vieläsenior advisorin tehtäviin31.5.2010 saakka.Kaikki kuntatyöpaikat samasta osoitteesta– KuntaRekry tulee ensi vuonnaKuntasektorille luodaanvaltakunnallinen rekrytoinninverkkosivusto,www.kuntarekry.fi tukemaantyönantajia tulevienvuosien lisääntyvässärekrytointityössä. Ideaalitilanteessayhdestä osoitteestalöytyvät jatkossakaikki Suomessa avoinnaolevat kuntatyöpaikat.■ Ensi vuonna käyttöönotettavaKuntaRekry-palvelu tarjoaa tehokkaankanavan avointen kuntatyöpaikkojenja työnhakijoidenkohtaamiselle verkossa. Palveluavoidaan käyttää kaikkeen kuntatyöhön,myös teknisellä sektorilla.Ratkaisun päätavoitteena onedesauttaa osaavan henkilökunnansaatavuutta kuntasektorille ja vaikuttaapositiivisesti kuntien työnantajamaineeseen.Hanke on osaIT:n tarjoamien mahdollisuuksienhyödyntämistä kuntasektorin palvelutuotannonkehittämisessä.Rekrytoinnin työvälineRekrytoinnin työvälineeksi kunnilletarjottava tietojärjestelmä tukeerekrytointiprosessien kehittämistäja vähentää manuaalisen työnmäärää. Verkkopalvelu tarjoaa valtakunnallista,uudenlaista yhteisnäkyvyyttäkuntatyölle.Työnhakijoiden kannalta tavoitteenaon edesauttaa kuntatyöpaikkojenlöytymistä ja helpottaa niihinhakemista. Avointen työpaikkojenlisäksi verkkosivuilla tarjotaan tietoakuntasektorin monipuolises-KuntaRekry-hankkeen logo– Monet organisaatiot tiedustelevat tällä hetkellä palvelun kustannuksistavaratakseen rahaa sen käyttöönottoon 2010, projektiassistenttiSanna Lanki ja projektipäällikkö Tuula Nurminen kertovat.ta työtarjonnasta ja mm. tehtäviintarvittavasta koulutuksesta. Työnantajatja toimialat voivat myös esitelläsivustolla toimintaansa ja työtehtäviään.Rekrytointityön määrälisääntyySeuraavan 15 vuoden aikana kuntiennykyisistä työntekijöistä puoletjää eläkkeelle. Suurimmillaan eläkkeellejäävien määrä on 2014 ja2015. Tällöin poistuma on 17 000henkilöä vuodessa.Kuntien eläkevakuutuksen tilastonmukaan tekniseen sektoriinkuuluvista kiinteistöhuoltomiehistä64 prosenttia ja palomiehistä30 prosenttia jää eläkkeelle seuraavan15 vuoden aikana. Toimintatapojenkehittämisen jälkeenkin kuntasektoritarvitsee 200 000 uuttatyöntekijää.– Saadakseen osaavaa henkilökuntaakuntatyönantajien onsuunniteltava uusia keinoja tulevienvuosien varalle. Kuntien on tuotavaitseään esille työnantajina jakorostettava omia vahvuuksiaan,hankkeen projektipäällikkö TuulaNurminen sanoo.Kuntatyönantajat tervetulleitaseurantaryhmäänKuntaRekry-hanke on kuntien, kuntayhtymien,Kuntaliiton, Kunnallisentyömarkkinalaitoksen ja valtiovarainministeriönKuntaIT-yksikönyhteistyöhanke. Hanketta hallinnoiKuntaliitto ja rahoittaa VM:n KuntaIT-yksikkö.Kuntaliitto vastaa myöstulevaisuudessa valmiin ratkaisunylläpidosta ja kehittämisestä.Kuntatyönantajat ovat tervetulleitahankkeen seurantaryhmään.Seurantaryhmän tarkoituksena ontaata hankkeelle mahdollisimmanlaaja kuntasektorin asiantuntemus.www.kuntarekry.fiTEKNINEN SEKTORI■ Teknisen sopimuksen piirissäon 26 000 työntekijää.■ Keski-ikä 48 vuotta.■ Tekniikan alan koulutus on15 000 työntekijällä.■ Keskiasteen koulutus on6 600 työntekijällä.Lähde: KunnallinentyömarkkinalaitosTony HagerlundKuntatekniikka 7/2009 57


Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitälähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumiavuonna 2009 ja 2010 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.tapahtumakalenteri2009Pohjoismainenjätevesikonferenssi10.–12.11.2009 Odense, Tanskawww.vvy.fiTeknisen hallinnon päivät11.–12.11.2009 Tamperewww.fcg.fiInfran kunnossapidonjohtaminen (KUP 2)16.11.2009 alkaen, 5 lähijaksoa, Helsinkiwww.kiinko.fiEdullisuusvertailut ja kustannuslaskentatilapalveluissa23.11.2009 Helsinki1.12.2009 Oulu7.12.2009 Turku15.12.2009 Tampere17.12.2009 Kuopiowww.kunnat.net/toimitilat > ajankohtaistaKaavoitus, kiinteistökehitysja rakentaminen25.–26.11.2009 Helsinkiwww.kiinko.fiVesihuoltolaki2.12.2009 Helsinkiwww.vvy.fi2010Rakennuttajapäivät21.–22.1.2009 Hämeenlinnawww.kiinko.fiTalvitiepäivät26.–28.1.2010 Lahtiwww.tieyhdistys.fiUimahalli- ja kylpyläpäivät9.–11.2.2010 m/s MariellaHelsinki-Tukholma-Helsinkiwww.ukty.netPutkimestaripäivät4.–5.3.2010 Helsinki-Tallinna-Helsinkiwww.kuntienputkimestarit.fiKuntien 5. ilmastokonferenssi5.–6.5.2010 Tamperewww.kunnat.net/ilmastoenergiaICLEI Resilient Cities 201028.–30.5.2010 Bonnwww.iclei.org/bonn2010Kuntatekniikan päivät3.–5.6.2010 Joensuuwww.kuntatekniikka.fiAsuntomessut16.7.–15.8.2010, Kuopiowww.asuntomessut.fiKuntamarkkinat15.–16.9.2010 Helsinkiwww.kuntamarkkinat.fiFinnBuild-messut6. – 9.10.2010 Helsinkiwww.finnbuild.fiYmpäristö, Yhdyskunta, Vesi &Viemäri, Jäte & Kierrätys 20106.–9.10.2010 Helsinkiwww.ymparistotekniikkamessut.fiHonkapuistontie 95, 28430 PoriVihreällä teknologialla kohtituottoisampaa huomistaCAVIA – Kavitaatio yksikköLisää biokaasua!Vähemmän jäännöslietettä!Soveltuu sekä suunniteltaviin ettäolemassa oleviin mädätysprosesseihin!ALANSA YKKÖNEN7 /2009Uudenkaupunginhiihtoputki hyödyntääkylmälaitteistonsalauhdelämmön.sivu 32sivulla 36Uusi tutkimusprofessori Miimu Airaksinenhaluaa yhdyskunnan olevanAustralia perustiilmastonmuutosministeriönsivu 10Pori selvittää laserkeilauksellatulvapatojentilaa sivu 16Lahti saneeraaTapparakadun nelikaistaiseksisivu 40EKOTEHOKASsivu 6Tilaa Kuntatekniikka!2009Tilaa Kuntatekniikan vuosikertajatkuvana kestotilauksena69 euroa. Saat kaupan päälletoukokuussa 2009 ilmestyneenVesihuollon osto-oppaan.Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus(8 numeroa) maksaa78 euroa, irtonumero 8,50 euroa.Tilauksen ja osoitteenmuutoksenvoi hoitaa kätevimmin os.http://lehti.kuntatekniikka.fiasiakaspalvelu@kuntatekniikka.fitai puh. (09) 771 2442.DEWACO Oywww.dewaco.fi sales@dewaco.fiKunFo tietää!www. kuntatekniikka.fion yhteinen verkostomme.58 Kuntatekniikka 7/2009


Tarkatlaitos ja kuntasääasemat,ukkostutkaimet,tuulimittarit.www.sito.fiSITO on liikenteen, ympäristön jainfran suunnittelu- ja asiantuntijapalvelujatuottava moniosaaja.Palvelutarjontamme kattaakonsultoinnin, suunnittelun,rakennuttamisen ja tietotekniikan.Espoo • Kouvola • Kuopio • Lappeenranta • Rovaniemi • TampereLIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HAL-LINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKO-LIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTOAlueidenkäyttö ja arkkitehtuuriGeotekniikka ja kenttätutkimuksetGeotieteellinen konsultointiKalliorakennus-, rakenne- jatunnelisuunnitteluKaukokartoitus ja GIS-konsultointiLiikenteen konsultointiMaisema- ja vihersuunnitteluPaikkatietopalvelutSiltasuunnitteluTie-, katu- ja ratasuunnitteluVesi- ja ympäristötekniikkaYmpäristökonsultointiPöyry Environment OyPöyry Infra OyJaakonkatu 3, 01620 VantaaPuh. 010 33 11www.environment.poyry.fiwww.infra.poyry.fiI N S I NÖÖR I T O I M I S T OLIIDEA OYwww.liidea.fi08-8810300LAADUKASTA OSAAMISTAYHTEISTYÖKYKYISESTIYHDYSKUNTATEKNIIKANASIANTUNTIJARatapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKIPuh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,faksi (019) 31274www.finnmap-infra.fiYMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJAGolder Associates OyHelsinki · Oulu · Tampere · Turkupuh. (09) 5617 210 www.golder.fi• Pilaantuneen maaperän ja pohjavedentutkiminen ja kunnostus• Jäteluokitukset• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit• Hyötykäyttöarvioinnitmaanrakentamisessa• Vesistöjen ja ranta-alueidensedimenttitutkimukset ja kunnostus• Ympäristöriskien arvioinnit• Vanhojen kaatopaikkojenkunnostussuunnitteluKotimaiset, energiaa säästävätAIRIT-ilmastimetMIXIT-sekoittimetWaterixilta kokonaispalveluna järjestelmiensuunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta jatarvittaessa vuokraus.WWW.WATERIX.COM• rakennuttamispalvelut• vesihuollon projektinhoito• palveluhankintojen kilpailutus• lietteen jatkokäsittelyhankkeet• valmiussuunnitteluKuntatekniikka 7/200959


Tekla Xcityn sähköisen asioinnin ratkaisut pitävät toimiston avoinna 24/7Tervetuloa kuuntelemaan Teklan tietoiskuja ja tapaamaan teklalaisia Paikkatietomarkkinoille 3.-4.11. Helsingin Messukeskukseen

More magazines by this user
Similar magazines