2/2010 - Työterveyslaitos

ttl.fi

2/2010 - Työterveyslaitos

Työtapaturmientorjunta tuottaatuloksiaTasoluokituksilla positiivistakannustusta työturvallisuustyöhönNolla tapaturmaa ‐foorumi myöntää vuosittaintasoluokituksia jäsentyöpaikoille, jotka ovatmenestyksellisesti edistäneet työpaikkansatyöturvallisuutta. Tasoluokitusta myönnettäessätarkastellaan mm. työpaikan työtapaturmataajuutta jatapaturmien vakavuutta. Lisäksi edellytetään, ettätyötapaturmien tutkinta ja vaaratilanteidenilmoitusmenettely ovat kunnossa. Tasoluokituksentarkoituksena on toimia työpaikkojen apunaturvallisuustason kehityksen seurannassa ja kannustaatyöpaikkoja pyrkimään kohti nollaa tapaturmaa.Nolla tapaturmaa ‐foorumi myönsi työturvallisuudentasoluokitukset vuoden 2009 tietojen perusteella 40työpaikalle, joissa on menestyksekkäästi kehitettytyöturvallisuutta. Tämä on uusi ennätys Fooruminhistoriassa. Vuoden 2009 turvallisuustietoihinperustuvia tasoluokituksia myönnettiin 19.5.2010seuraavasti:I ‐ Maailman kärjessäAmcor Flexibles Finland OyDynea Chemicals Oy, Hamina, Joroinen, KiteeEka Chemicals OyEka Polymer Latex Oy, OuluForchem Oy, RaumaGE Healtcare Finland OyGolder Associates Oy, Helsinki, Tampere, TurkuJ.M. Huber Finland OyLemminkäinen Rakennustuotteet Oy,Lohjan Bitumikatetehdas, LohjaNeste Oil Oyj, Naantalin jalostamo, NaantaliOMG Kokkola Chemicals Oy, KokkolaPilkington Lahden Lasitehdas Oy, LahtiSTERIS Finn‐Aqua, TuusulaStyron Suomi Oy, HaminaSuomen Karbonaatti OyYara Suomi Oy, SiilinjärviKUVA: Yhteiskuva tasoluokituskunniakirjojen hakijoista.II ‐ Kohti maailman kärkeäAbloy Oy, TampereLassila & Tikanoja Oyj, Teollisuusratkaisut, TurkuLVI‐Dahl Oy, HelsinkiNCC Rakennus Oy, Lounais‐Suomen alueyksikkö, TurkuRautaruukki Oyj, Ruukki ConstructionSandvik Mining and Construction Oy, TampereSucros Oy, SäkyläSuominen Ikamer Oy, IkaalinenTulikivi OyjUrho Viljanmaa Oy / Jalas, JalasjärviYlivieskan Tiili Oy, YlivieskaIII ‐ Suuntana maailman kärkiBoliden Harjavalta OyEupart Oy, EuraFinnair Oyj, Technical Services, VantaaJyväskylän Energia Oy, JyväskyläNCC Rakennus Oy, Sisä‐Suomi, TamperePeab OyPerkinElmer Wallac Oy, TurkuSkanska OySuominen Kuitukankaat OyTelinekataja Oy, EspooTeollisuuden Voima OyjVoimatel Oy, KuopioWinwind OyNolla tapaturmaa ‐foorumi on toiminut vuodesta 2003alkaen. Siihen kuuluu yli 220 työpaikkaa ja niiden yli250 000 työntekijää. Foorumiin on liittynyt erikokoisiatyöpaikkoja erilaisilta toimialoilta. VerkostoitumallaNolla tapaturmaa ‐foorumin jäsenet saavat käyttöönsätietoa ja käytännön työkaluja toimintatapojensauudistamiseksi. Avoin ilmapiiri kannustaakeskustelemaan ja vaihtamaan ideoita muidentyöpaikkojen kanssa.Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2010 3


Marjo TurunentoimittajaNolla tapaturmaa -foorumiTyöturvallisuus toitasoluokituksenkuudelle rakennusalanyritykselleRakennusalallakin on mahdollista työskennelläturvallisesti. Siitä hyvinä esimerkkeinäovat kuusi rakennusalan yritystä, jotka keskiviikkona19.5.2010 saivat Nolla tapaturmaa‐foorumin myöntämän tasoluokituksen vuoden2009 turvallisuustietojen perusteella.Nolla tapaturmaa ‐foorumin tasoluokitus pyrkii positiivisestikannustamaan työpaikkoja parantamaan turvallisuustasoaan.Yrityksiä ei vertailla keskenään, vaantasoa verrataan työpaikan omaan aikaisempaan työturvallisuustasoon.Tasoluokitus myönnetään luokitusvuottaseuraavan vuoden keväällä.Kolmiportainen tasoluokitus kuvaa turvallisuusmatkaakohti maailman kärkeä: Suuntana maailman kärki (TasoIII), Kohti maailman kärkeä (Taso II) ja Maailmankärjessä (Taso I). Rakennusalan työpaikoista ensimmäisentason luokituksen sai nyt yksi työpaikka, ja toisentason luokituksen niin ikään yksi. Kolmannelle tasolleylsi tällä kertaa kaikkiaan neljä työpaikkaa, joistayksi, Skanska Oy, sai luokituksen koko konsernille.KUVA: Eturivissä Tason I luokituksen saajia.Taso I – Maailman kärjessäLemminkäinen Rakennustuotteet Oy,Lohjan BitumikatetehdasTyönsuunnittelija Jyrki Järvinen: ”Emmehössötä turvallisuudesta”Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy:n bitumipohjaisiakateaineita valmistava Lohjan Bitumikatetehdas on aiemminsaavuttanut kolmos‐ ja kakkostason luokituksen.Nyt tehdas ylsi korkeimmalle tasolle. Yksikössä ontyöntekijöitä ja toimihenkilöitä yhteensä noin 70.‐ Nolla tapaturmaa on ollut yrityksen tavoitteena jovuosikaudet, ja siihen on tähdätty määrätietoisesti. Tasoluokituson hyvä apu oman turvallisuuskehityksenseurannassa, sanoo työnsuunnittelija Jyrki Järvinen.– Turvallisuus on meillä luonnollinen osa työntekoa. Sitäei korosteta liikaa, ettei tule hössötysvaikutelmaa.Kannustamme kuitenkin työntekijöitä turvallisuuteen.Kun vuosi tulee täyteen ilman tapaturmia, jaamme kaikilletavarapalkinnon.Palkitseminen on selvästi kannustanut toimimaan turvallisesti.Hyviä kokemuksia on saatu myös vaaratilanneilmoituksista,joita viime vuonna tehtiin 50 kappaletta.Riskikartoitukset tehdään kerran vuodessa ja ainakun uusia laitteita otetaan käyttöön. Suurin osa Lohjantehtaan tapaturmista on sattunut laitehäiriöiden ja vuosihuollonyhteydessä.‐ Meillä seurataan laitehäiriöitä luultavasti tarkemminkuin muualla. Nämä ovat erikoislaitteita, joissa on ainalastentauteja. Häiriöt kirjataan tarkkaan ja parannustenvaikuttavuutta seurataan. Tapaturmat ovat vähentyneetsitä mukaa kun olemme onnistuneet vähentämään konehäiriöitä.Kaksi vuotta sitten Lohjan tehtaalla aloitettiin siisteysjajärjestyskierrokset. Vuoron esimies tarkastaa, millai‐4Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2010


seen kuntoon edellinen vuoro on jättänyt paikat. Omavalvontajärjestelmätoimi niin hyvin, että se teki itsensäpian lähes tarpeettomaksi.‐ Vuorot eivät halunneet olla toista huonompia järjestyksenpidossa.Sillä on ollut suuri vaikutus tehtaanyleisilmeeseen, Järvinen kertoo.Nolla tapaturmaa ‐foorumin tasoluokituskriteerit otetaanjatkossakin huomioon tehtaan turvallisuuskehityksessä.Ulkopuolisille sattuneet tapaturmat tutkitaanja käydään yhdessä läpi urakoitsijan kanssa.‐ On tärkeää kuunnella työntekijöiden mielipiteitä jatehdä päätöksiä niiden perusteella. Jos jotain aloitetta eipystytä toteuttamaan, se on kunnolla perusteltava. Turvallisuusasioissadiktaattorimeininki ei toimi, Järvinentoteaa.Taso II – Kohti maailman kärkeäNCC Rakennus Oy, Lounais-Suomenalueyksikkö, TurkuTyösuojelupäällikkö Jari Piili: ”Rakennustyömaavoi olla turvallinen työpaikka”‐ Työturvallisuutemme on parantunut valtavasti vuodesta2000, kertoo kymmenen vuotta NCC RakennusOy:n Turun yksikön työsuojelupäällikkönä toiminut DIJari Piili. Tuolloin alueyksikössä sattui 70–80 tapaturmaavuodessa, mutta viime vuonna niitä oli vain 8.Edistystä ovat Piilin mukaan tuoneet ennen kaikkeatyömaan turvallisuustasosta kertova TR‐mittaus ja siirtyminenuuteen vakuutusjärjestelmään. Koska tapaturmakorvauksetmenevät nykyisin NCC:n kassasta,tapaturmien aiheuttamia kustannuksia seurataan entistätiukemmin. Ne halutaan luonnollisesti pitää mahdollisimmanalhaisina.Piili ei hyväksy näkemystä, jonka mukaan rakennustyömaataon vaikea saada turvalliseksi.‐ Ihmiset ovat tässäkin avainasemassa. Jos TRmittauksentulokset ovat huonoja, syytä voidaan hakeavastaavan mestarin ja aluejohdon toiminnasta. Lisäksiasiastaan innostunut työsuojeluvaltuutettu on ehdotonedellytys turvallisen työmaan luomisessa. TR‐mittarinarvon perusteella työmaita voidaan vertailla keskenään,Piili toteaa.Uusi asetus rakennustyömaiden turvallisuudesta ontuonut mukanaan uusia haasteita. Esimerkiksi tiukkapölyttömyyden vaatimus edellyttää enemmän siivoustaKUVA: Eturivissä tason II luokituksen saajia.ja kalliimpia laitteita, jotka vähentävät pölynmuodostusta.Tapaturmakustannukset alenevat näinkin, vaikkeise heti näykään.Työntekijöitä palkitaan NCC Rakennus Oy:n Lounais‐Suomen yksikössä nykyisin työsuojelubonuksella, jonkakriteereinä ovat kalenterivuoden aikana sattuneidentapaturmien lukumäärä, TR‐mittauksen keskiarvo jaturvallisuushavaintojen lukumäärä. Bonus näkyy jälkikäteentuntipalkassa.‐ Maksetut bonukset ovat tuoneet suuren kustannussäästön,koska tapaturmaluvut ovat vastaavasti alentuneet,Piili sanoo.Noin 220 työntekijän Turun yksikössä perehdytys onsaatu toimimaan tehokkaasti, ja työntekijät pitävät huolensiitä, etteivät ulkopuolisetkaan pääse työmaalle ilmanasianmukaista perehdytystä ja suojavarusteita.Menneitä ovat ajat, jolloin ulkopuolinen urakoitsija hurauttiruosteisella pakettiautollaan portista sisään ja lähtisinkkiämpäri keikkuen työmaalle.Vaikka rakennusalan turvallisuus on jatkuvasti kohentunut,kehitettävää on yhä paljon.‐ Suurin tulevaisuuden ongelma taitaa olla yksityistenkertarakennuttajien työmailla. Alalle on kenen tahansahelppo tulla, ja ellei tilaaja ymmärrä vaatia turvallisiaolosuhteita, eivät sinkkiämpärihemmot niitä vapaaehtoisestiluo. Järjestäytyneet rakennusyritykset saattavatomat aliurakoitsijansa kyllä järjestykseen, Piili uskoo.Kakkostason luokitusta tavoiteltiin Turun yksikössäkolme vuotta, ja tällä tasolla pyritään jatkossa myös pysyttelemään.‐ Ykköstaso vaatisi niin paljon muutoksia rakentamisenprosessiin, että ison rakennusliikkeen yksittäinen alueyksikköei omin päin voi ryhtyä poikkeamaan NCC:nvaltakunnallisesta toimintatavasta, Piili miettii.Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2010 5


Taso III – Suuntana maailman kärkiNCC Rakennus Oy, Sisä-Suomi,TampereAluejohtaja Jussi Tanhuanpää: ”Turvallisuussyntyy yhteistyöllä”NCC Rakennus Oy:n Tampereen alueyksikkö haki tänävuonna tasoluokitusta ensimmäistä kertaa. AluejohtajaJussi Tanhuanpään mukaan työpaikalla on erityisestipanostettu turvallisuushavaintojen keräämiseen ja siisteydenparantamiseen. Myös suojainten käyttö 170työntekijän yksikössä on tehostunut.‐ Pölyttömyysvaatimus on tuonut mukanaan sen, ettätyömaalla on nykyisin oltava entistä parempi järjestys,muuten ei pääse imuroimaan, Tanhuanpää sanoo.Kun työkaluja ja rakennusjätteitä ei jätetä hujan hajan,kohteessa pääsee turvallisemmin liikkumaan ja tavaratlöytyvät helposti. Työn suunnitelmallisuus ja järjestelmällisyysparanevat, sekä samalla myös työteho ja lopputuotteenlaatu.Tampereen yksikön työmailla käydään työturvallisuuteenja siisteyteen liittyvä pelisääntökeskustelu työmaanalussa ja siirryttäessä runkotöistä sisävaiheeseen.Työntekijät osallistuvat itse pelisääntöjen luomiseen,mikä vaikuttaa asenteisiin myönteisesti. Myös perehdytyson toiminut hyvin.‐ Pyrimme siihen, että työntekijät oppivat katsomaanympärilleen turvallisuusnäkökulmasta. Havaintojen tekemisessämeillä ollaankin tosi aktiivisia.Tanhuanpää kiittää hyvin toimivia urakkatyöryhmiä,jotka pitävät alihankkijatkin ruodussa.‐ Turvallisuus syntyy yhteistyöllä. Se on koko henkilöstönasia ja lähtee meistä jokaisesta itsestä, hän sanoo.Tanhuanpään mukaan rakennusalalla joutuu tekemäänpaljon töitä, jotta näkyvää turvallisuuskehitystä saadaanaikaan. Nyt NCC Rakennus Oy:n Tampereen yksikkölähtee ajamaan takaa seuraavaa turvallisuustasoluokitusta.Tavoitteen saavuttamiseksi Nolla tapaturmaa ‐foorumista haetaan ideoita ja aineistoa sekä jaetaanmuiden jäsenten kanssa tietoa hyviksi koetuista toimintatavoista.Tulevaisuuden tähtäimessä on saada Tampereenyksikön TR‐indeksi koko yhtiön kärkeen.KUVA: Tason III luokituksen saajia.Peab Oy, HelsinkiTurvallisuuspäällikkö Marko Kilpeläinen:”Turvallisuus on korvien välissä”‐ Rakennusalalla turvallisuusasiat on pidettävä jatkuvastiesillä ja niiden arvostus on saatava korkealle. Mitäänviisasten kiveä tapaturmien ehkäisemiseksi ei ole,sanoo turvallisuusalalla lähes 15 vuotta ja Peab Oy:ssäreilut neljä vuotta työskennellyt turvallisuuspäällikköMarko Kilpeläinen.Turvallisuusruuvia on kiristetty myös noin 600 työntekijänPeab Oy:ssä. TR‐mittari on käytössä, työntekijöitäkoulutetaan ja turvallisuusinformaatio leviää tehokkaasti.Ohjeistus on jatkuvaa.‐ Yhtään palikkaa ei ole käyttämättä, kaikki on otettupeliin. Työympäristö alkaa olla jo jossain hapessa, muttatyöntekijät on vielä saatava tajuamaan turvallisuudenmerkitys, Kilpeläinen sanoo.Hänen mukaansa peräti 70 prosenttia työtapaturmistajohtuu työntekijän toiminnasta.‐ Haasteena on löytää keino kehittää työntekijöidenasennetta, jotta aiheettomista riskeistä päästäisiin eroon.Turvallisuus on korvien välissä. Se on saatava ihmistenpäähän.Kiinteisiin työpaikkoihin verrattuna rakennusalan turvallisuushallintaon aivan oma maailmansa.‐ Rakennustyömaa on kuin jatkuvassa hälytystilassa.Olosuhteet ja työvaiheet muuttuvat ja ollaan sään armoilla.Aliurakoitsijoita on usein yli puolet, ja nekin tulisihallita. Työympäristön pitäminen koko ajan virheettömänäon valtava haaste, turvallisuuspäällikkö pohtii.Koko alalla tulevaisuuden haasteena on saada pienetkinyritykset ottamaan turvallisuus paremmin huomioon.Kun työntekijöitä on vähän, kukaan ei ehdi eri‐6Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2010


koistua, ja turvallisuusasioita hoidetaan oman työnohessa, jos silloinkaan.Peab Oy:ssä turvallisuutta kehitetään jatkuvasti. Parhaillaanon valmisteilla muun muassa esimieskoulutusopas.‐ Tavoitteenamme on nostaa yleistä turvallisuustietoisuuttaja turvallisuuden arvostusta sekä vakiinnuttaatapaturmataajuus alhaiselle tasolle. Olennaista on, ettäyrityksen turvallisuusasiat etenevät koko ajan, Kilpeläinenpainottaa.Telinekataja Oy, EspooTuotantojohtaja Mikko Tammihovi:”Teemme oikean valinnan helpoksi”Rakennustelineitä ja sääsuojia teollisuuteen ja rakentamiseentoimittavassa Telinekataja Oy:ssä on noin 200työntekijää.– Koska työskentelemme usein korkealla, henkilökohtaisetputoamissuojaimet, kuten turvavaljaat ja ‐köydet,ovat alallamme tärkeämpiä kuin monessa muussa työssä,kertoo yhtiön tuotantojohtaja Mikko Tammihovi.Turvallisuusasioita puidaan perusteellisesti neljän kuukaudenvälein järjestettävissä asentajapalavereissa.Niissä käydään läpi tapaturmat, läheltä piti ‐tapaukset,uudet toimintatavat ja annetaan teknistä koulutusta.Telinekataja Oy:ssä pidetään tärkeänä sitä, että työntekijänon mahdollisimman helppoa ja luontevaa tehdäturvallinen valinta. Jokaisen taskussa kulkeva repäisyvihkohelpottaa läheltä piti ‐tapausten kirjaamista.Turvavaljaat ja muut tarvittavat suojaimet pidetään helpostisaatavilla, jottei niitä tarvitse lähteä erikseen hakemaan.‐ Vuonna 2008 meillä sattui huomattavan paljon pieniäsilmävammoja. Kun analysoimme tapaturmia, totesimme,että työssä piili suuri riski vakavan silmävammansyntymiseen. Kertasatsaus silmänsuojaimiinoli suuri, mutta se kannatti. Viime vuonna silmätapaturmiaei ollut yhtään, Tammihovi kertoo.Turvallisuutta on edistänyt tapaturmien ja vakavienvaaratilanteiden tarkka analysointi ja juurisyyn etsintä.Myös tapaturman sattuessa käytävä turvallisuuskeskusteluon koettu tehokkaaksi.‐ Käytämme keskustelun runkona itse kehittämäämmekysymyspatteria, jotta kaikki olennainen tulee huomioiduksija kirjatuksi. Keskustelussa ei syyllistetä, vaankerrataan tapahtuma ja haetaan sen tuoma oppi sekäyksilölle että yritykselle.‐ Analysoimme myös milloin ja kenelle tapaturmia sattuuja mihin kellonaikaan. Telinekatajassa tyypillinentapaturma on venähdys tai revähdys, joka sattuu allekolme vuotta palveluksessa olleelle telineasentajalleaamulla kello 7–9 välillä, kun lihakset ovat vielä kylmät.Muuttuvat olosuhteet ja työn fyysisyys ovat monen rakennusalantapaturman takana. Työvaiheiden mukaanvaihtuva väki on oma haasteensa: kesällä työmaalle töihintullut ei välttämättä osaa ennakoida, että ensipakkasellajäinen peltikatto on liukas.‐ Perehdytyksen ja kokemuksen merkitystä ei pidä aliarvioida.Hiljaisen tiedon siirtäminen onkin suuri haasteja yksi tavoitteemme. Tulemme käyttämään apunammemyös tasoluokitusta pitkän tähtäimen turvallisuussuunnittelussa.Tammihovin mukaan tietoisuus ja suhtautuminen turvallisuuteenon Telinekataja Oy:ssä parantunut pitkäjänteisentyön ansiosta.‐ Onneksi se on tapahtunut ilman vakavia onnettomuuksia,hän sanoo.Skanska OyTurvallisuuspäällikkö Antti Leino: ”Turvallisuuson hyvää liiketoimintaa”Skanska Oy sai Suuntana maailman kärki ‐tasoluokituksen koko Suomen‐konsernille, johon kuuluvatmyös Viron toiminnot. Alueella on noin 140 työmaataja 2 500 työntekijää. Aliurakoitsijoita on vähintäänsaman verran. Koko maailmanlaajuisessa Skanskakonsernissatyöturvallisuus nähdään keskeisenä imagojataloustekijänä.‐ Yksi vahvuuksistamme suuren konsernin osana on se,että voimme vaihtaa toimivia turvallisuuskäytäntöjä erimaiden välillä ja poimia niistä meillä Suomessa parhaitentepsivät keinot. Etenkin Isosta‐Britanniasta on tulluthyviä malleja, sanoo Skanska Oy:n turvallisuuspäällikköAntti Leino.Leinon mukaan liian suuria harppauksia ei pidä ahnehtia,sillä käytännöt eivät toimi, ellei organisaatio olekypsä ottamaan niitä vastaan. On osattava valita oikealääke oikeaan vaivaan.Vuosi 2004 oli käännekohta Skanska Oy:n turvallisuusajattelussa.Siihen saakka oli tyydytty ajatukseen, ettäNolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2010 7


apatessa roiskuu ja se on ihan OK. Turvallisuusprofiilianostettiin ja tulostavoitteeksi asetettiin nolla tapaturmaa.Toimintakulttuuria ryhdyttiin määrätietoisestimuuttamaan.Vuonna 2005 otettiin käyttöön työturvallisuuskorttikoulutus,suojainten käyttöä muutettiin pakolliseksi jatyöntekijät haastettiin tekemään turvallisuushavaintoja.Työturvallisuus nousi ensimmäiseksi raportoitavaksiasiaksi projektien palavereissa ja johdon kokouksissa.Nykyisin työturvallisuusraportit annetaan viikoittain,kun vielä 2004 raportointiväli oli yksi vuosi.‐ Toimitusjohtajan viikko alkaa työturvallisuusasioillajoka maanantai, Leino sanoo.Hän korostaa, että tuottavuus ja turvallisuus kulkevatkäsi kädessä. Rakentamiseen liittyy paljon muuttujia jaepävarmuustekijöitä ‐ muun muassa aliurakoitsijoidentoiminta ja säätila. Mitä paremmin epävarmuutta kyetäänhallitsemaan, sitä turvallisempaa ja tuottavampaatoiminta on.‐ Kun työ tehdään hötkyilemättä ja ajatuksella, vältetäänhukkaa, jota tapaturmatkin ovat, Leino toteaa.Skanska Oy:ssä työturvallisuutta edistetään monin erikeinoin: turvallisuusviestintää on lisätty, turvallisuushavainnotja työtapaturmat analysoidaan tarkasti, työmaatreeneilläharjoitellaan tasapainoa ja vetreytetäänlihaksia, työntekijöiden perehdyttämistä kehitetään jatkuvasti.Leino myöntää, että esimerkiksi suojavarusteiden käytönvalvominen on vienyt valtavasti energiaa.‐ Työturvallisuutta ei kukaan vastusta, mutta jostainsyystä reaktioita syntyy, kun jokin asia koskee omaatyötä. Haasteena on saada entistä paremmin ajatteluamuutetuksi ja ihmiset tajuamaan, mitä terveyden säilyminenmerkitsee. Olemme nähneet, miten vakava tapaturmajättää jäljen monen ihmisen elämään. Mitä paremminsaamme tämän viestin perille, sitä paremminsaamme työntekijät sitoutumaan turvallisuuteen.KUVA: Skanskan turvallisuuspäällikön Antti Leinon mukaanturvallisuustyö on ikuinen oppimisprosessi.Hänen mielestään jokaisen pitää olla oman työnsä turvallisuuspäällikkö.Turvallisuus ei saa olla yhden ihmisentai erillisen organisaation show.‐ Haemme jatkuvasti keinoja, joilla parhaiten herätämmeajatukset ja tunteet ja saamme turvallisuuden leivotuksiosaksi normaalia työnkuvaa. Ei auta, että joku ainamuistuttaa. Työntekijällä itsellään on paras tieto siitä,miten oman työn voi tehdä turvallisesti.Haasteet jatkuvat, mutta tasoluokitus osoittaa, ettäSkanska Oy:ssä on saatu paljon aikaan.‐ Tämä on upea juttu ja positiivinen viesti siitä, ettäolemme tehneet oikeita asioita myös muiden silmissä.Tästä on hyvä jatkaa, Leino sanoo.Turvallisuustyö on Leinon mukaan ikuinen oppimisprosessi.Toimintatapoja pitää jaksaa kyseenalaistaa.‐ Tiedon perille saaminen on jatkuva haaste. Miksi etkäytä valjaita? Miksi kukaan ei ollut suunnitellut kiinnityspisteitä?Miksi‐kysymyksillä edeten löydetään asiat,jotka viime kädessä estävät turvallisen tekemisen, Leinouskoo.8Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2010


Nolla tapaturmaa-foorumi tiedottaaTyöturvallisuusvastuut esimiestyössä-materiaalipaketti ilmestynytNolla tapaturmaa ‐fooruminmateriaalipaketti nro 12 Työturvallisuusvastuutesimiestyössäperehdyttää työpaikkojatyönantajan ja esimiestenkeskeisimpiin työturvallisuusvastuisiin.Työturvallisuusvastuutesimiestyössä ‐materiaalipaketti koostuukäsitesanastosta, esimiestyöntyöturvallisuuden tietokorteista,tehtäväkorteista omantyöpaikan työturvallisuusvastuiden kirjaamiseksi sekäkahdesta muokattavasta kalvosarjasta.Käsitesanaston ja tietokorttien avulla työpaikalla voidaanperehtyä työturvallisuuteen liittyviin vastuisiin jatehtäviin. Tehtäväkortit auttavat jäsentämään ja tiedottamaantyöturvallisuusvastuita omalla työpaikalla javarmistamaan, että keskeisille tehtäville on määritettyvastuutahot. Lisäksi tukimateriaalina on tehtäväkorttiuuden työntekijän perehdyttäminen työturvallisuusvastuuseensekä muistilista turvattomiin työtapoihinpuuttumisesta.Työturvallisuusvastuut esimiestyössä ‐materiaalipakettijäsentyöpaikkojen saatavilla ekstranetissä osoitteessa:http://www.nollatapaturmaa‐foorumi.fi/ekstranetkohdasta Materiaalipaketit.Vahingoista oppiminen -koulutus 8.6. ja15.6.2010Nolla tapaturmaa ‐foorumi järjestää teemakoulutuksenaiheesta Vahingoista oppiminen ‐ tapaturma‐ ja vaaratilannetutkinta.Koulutuksen tarkoituksena on antaa kuvavahingoista oppimisen vaiheista työpaikoilla sekä käytettävistätutkintamalleista. Osallistujat perehdytetääntunnistamaan taustalla olevia tekijöitä tapaturmatutkimusmallinavulla ja löytämään tätä kautta tehokkaitatorjuntaratkaisuja.Koulutukseen voivat osallistua Nolla tapaturmaa ‐foorumin jäsentyöpaikkojen lisäksi myös muut halukkaat.Koulutus järjestetään samansisältöisenä kaksi kertaaI 8.6.2010 ja II 15.6.2010, ja koulutukseen otetaanenintään 28 osallistujaa/ koulutus. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.Ilmoittautumisaika I koulutukseen päättyy 21.5. ja IIkoulutukseen 28.5.2010. Lisätietoja:http://www.nollatapaturmaa‐foorumi.fi/teemakoulutusAutomaattisten konejärjestelmienriskien arviointi ja hallinta13.-14.10.2010Nolla tapaturmaa ‐foorumi järjestää teemakoulutuksenaiheesta Automaattisten konejärjestelmien riskien arviointija hallinta. Koulutuksessa käsitellään turvallisten koneidenja laitteiden hankintaa ja käyttöä sekä koneisiin jalaitteisiin liittyviä työturvallisuusriskejä ja sitä, mitenniitä voidaan tunnistaa ja vähentää. Lisäksi koulutuksessakerrotaan keskeiset koneisiin ja laitteisiin liittyvätsäädökset ja turvallisuusmääräykset. Koulutus soveltuutyösuojelupäälliköille ja ‐valtuutetuille, sekä tuotannonja kunnossapidon esimiehille.Koulutukseen voivat osallistua Nolla tapaturmaa ‐foorumin jäsentyöpaikkojen lisäksi myös muut halukkaat.Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessäja koulutukseen otetaan enintään 28 osallistujaa.Ilmoittautumisaika päättyy 30.9.2010. Lisätietoja:http://www.nollatapaturmaa‐foorumi.fi/teemakoulutusNolla tapaturmaa -foorumininfotilaisuus 9.9.2010Nolla tapaturmaa ‐foorumi järjestää Turvallisuus 2010 ‐messuilla infotilaisuuden 9.9.2010 klo 13‐16. Tilaisuuson kaikille messukävijöille avoin ja maksuton.Foorumin turvallisuushavaintovihkoNolla tapaturmaa ‐foorumin Turvallisuushavainto‐vihkosisältää 30ilmoituslappua, joilla voi ilmoittaahavaitsemistaan läheltä piti ‐tilanteista sekä muista pienistäkinturvallisuuspuutteista omalletyönantajalleen. Vihkonen kulkeeNolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2010 9


kätevästi mukana jokaisen taskussa. Henkilöstön tekemätturvallisuushavainnot auttavat löytämään kehittämistarpeitaja mahdollisia vaaran paikkoja. Reagoimallahavaintoihin ja puutteisiin sekä oppimalla läheltä piti ‐tilanteista ajoissa voidaan vähentää työtapaturmia jaedistää työturvallisuutta. Vihkon koko: 110 x 84 mm.Hinnaston ja tilausohjeet löydät foorumin internetsivultaosoitteesta:www.nollatapaturmaa‐foorumi.fi/tuotteet.Uudet jäsentyöpaikat 25.2.-20.5.2010Eaton Power Quality OyOy Metsä‐Botnia AbHelprint OyKONE Hissit OyKemira Oyj HarjavaltaKemira Oyj PoriURS Nordic AB / Suomen sivuliikeFennovoima OyOutokummun Energia OyPoliisihallintoAdvanced Fiber Technologies (AFT) OyOy Vendor AbRA‐SK OyKirkkonummen kuntaRaision kaupunkiTervetuloa mukaan!Nolla tapaturmaa ‐foorumin koko jäsenlista löytyyosoitteesta www.nollatapaturmaa‐foorumi.fi.Nolla tapaturmaa -foorumiUUTISLEHTIJulkaisijaNolla tapaturmaa -foorumiTyöterveyslaitosTopeliuksenkatu 41 a A00250 Helsinkipuh. 030 4741faksi. 030 474 2020nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fiwww.nollatapaturmaa-foorumi.fiToimitusHenriikka Virtahenriikka.virta@ttl.fiTyöterveyslaitosTapaturmien ehkäisypuh. 030 4741Vastaava päätoimittajaMarkku AaltonenTyöterveyslaitosTyöturvallisuuden edistäminenJulkaisupaikkaHelsinki, 2010Jakelu1135Palautteet ja ilmoitukset julkaisijalleNolla tapaturmaa -foorumiTyöterveyslaitosTopeliuksenkatu 41 a A00250 Helsinkipuh. 030 4741faksi 030 474 2020nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fiKannen kuvamorgueFileNolla tapaturmaa -foorumin jäsenmäärä225 (21.5.2010)AjankohtaistatyöturvallisuudestaNolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyyneljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.Seuraava uutislehti ilmestyy elokuussa 2010.Sähköinen uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internet-sivulta www.nollatapaturmaa-foorumi.fiISSN 1797-2906Vuoden 2010 tapaturmapäivä 13.8.Tapaturmapäivän teemana on tällä kertaa paluu arkeen.Tavoitteena on muistuttaa arjen vaaranpaikoistaja vaaratilanteista jotka liittyvät arkirutiineihin. Arjenkäyttö on sallittua! Lisätietoja:http://www.health.fi/tapaturmapaiva/suomi/10Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2010

More magazines by this user
Similar magazines