Nappo_3_08 - Kuluttajaliitto

KULUTTAJANhinta: 4 euroaSuomen Kuluttajaliitto – arjen asiantuntija3 /2008www.kuluttajaliitto.fisivut 4 –5Asiaa asuntokaupasta • Kuluttajansuojalaki 30 vuotta • Kaupan kuumat kysymykset

nappoSISÄLLYSPääkirjoitusAsumisen teemanumerossaasuntokaupan kiemuroita s. 14 –15ja vuokra-asumisen mutkia s. 16 –174 Rakentamisen jälki on tarkassa syynissä2nappo 3/08:PÄÄTOIMITTAJA Sinikka TurunenTOIMITUSSIHTEERI Helena LustigKANNEN KUVA Helena LustigKUVAT Helena Lustig, Tero PajukallioTAITTO Rohkea Ruusu Oy VUOSIKERTA 15 ePAINOSMÄÄRÄ 5000 kpl, ISSN: 1796-4547PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Helsinki 2008Seuraava lehti ilmestyy 15.12.2008Aineistot tulee jättää 14.11.2008 mennessä.Kuluttajan Napon tekstisisältöä saa vapaasti kopioida,levittää, näyttää ja esittää seuraavilla ehdoilla:1) Kirjoittaja on ilmoitettava sillä tavoin, kuin se on ilmoitettukirjoituksen yhteydessä. Lisäksi lähteenä on mainittava KuluttajanNappo -lehti. (esimerkiksi: N.N., Kuluttajan Nappo 3/2007)2) Kirjoituksia saa muunnella (esimerkiksi lyhentää)sillä edellytyksellä, että tekstin asiasisältö ei muutu.Muu käyttö on sallittua tekijänoikeuslainsäädännön sallimassa laajuudessa.JULKAISIJA Suomen Kuluttajaliitto ryMannerheimintie 15 A, 00260 HELSINKIpuhelin (09) 454 2210, faksi (09) 454 22120suomen@kuluttajaliitto.fiwww.kuluttajaliitto.fi6 Kepeästi kuluttajasuunnistuksen merkeissäSuomen Kuluttajaliitto SuomiAreenallakesäisessä Porissa8 Isännöitsijä on paljon vartijana10 Kallis öljyn hinta näkyy asumuskuluissa11 Nettisurffailu ulkomailla voi käydä kalliiksi12 Kuluttaja-asioista vastaava komissaariMeglena Kuneva vieraili Suomessa14 Asuntokaupan jälkipyykkiKahden vai kolmen kauppa?16 Vuokrasopimuksen ehdot onhyvä katsoa tarkkaan18 Puheenjohtajan palstaKuluttajien keppi on vaihtumassa porkkanaan19 Ordförandens kolumnÄven en lång väg börjar med små steg20 Sieltä täältä21 VieraskynäEhdotus uudeksi asunto-osakeyhtiölainaksion menossa eduskuntaan22 Remontointia ja rottiaErään kerrostaloremontin tarina23 BostadsköpEn affär mellan två eller tre?24 Aukioloajat ja arvonlisävero ovatkaupan kuumat perunat26 Turhaa energiaa juomista27 Eettisen asumisen ohjeita pientaloihin28 Kuluttajansuojalaki 30 vuottaEntisten ja nykyisen kuluttajaasiamiehenhaastattelut30 Kuluttajariitalautakunta 30 vuottaRUOKAKETJUN YHTEISTYÖ TIIVISTYY EUROOPASSAYhä uudelleen esiin ponnahtavat ruoanturvallisuuskriisit ovat olleet jo vuosienajan eurooppalaisten kuluttajien ja viranomaistenhuolenaihe. Suomessa pahimmiltaongelmilta on vältytty, muttaturvallisuuden takaaminen vaatii herpaantumatontalaadun valvontaa ruokaketjunjokaisessa vaiheessa. Elintarvikekaupankasvava kansainvälistyminentuo sekin mukanaan uusia riskejä.Suomessa koko elintarvikeketju onyhdessä laatinut kansallisen elintarviketaloudenlaatustrategian. Ketjuunkuuluvat niin panosteollisuus, viljelijä,teollisuus, kauppa, viranomainen, tutkimusja neuvonta kuin kuluttajakin.Keskeistä laatutyössä on koko ketjuntahto noudattaa yhdessä asetettuja laatutavoitteitaentistä parempien elintarvikkeidenvalmistamiseksi. Tällainenkansallinen yhteistyö on ainutlaatuistakoko Euroopassa.Meillä ruoan turvallisuudesta vastuussaoleva viranomainen on ElintarviketurvallisuusvirastoEvira. KokoEuroopan elintarviketurvallisuudestavastaa vuonna 2002 perustettu EFSA,European Food Safety Authority. Mesuomalaiset muistamme tämän virastonainakin siitä, että kamppailimmekovasti sen saamiseksi Suomeen, muttahävisimme kisan Italialle. Laitoksenkotikaupungiksi tuli lopulta Parma.Euroopan kuluttajaliittojen kattojärjestöBEUC puolestaan oli tyytymätönEFSAn ensimmäisen johtokunnan kokoonpanoon.Se olisi kaivannut siihenvahvempaa kuluttajien edustusta.Tänä kesänä puolet EFSAn neljästätoistajohtokunnan jäsenestä vaihtui.BEUC sai nyt aiheen iloita, sillä uuteenjohtokuntaan valittiin kaksi edustajaaeurooppalaisista kuluttajajärjestöistä;Sue Davies brittiläisestä Which?-järjestöstäja minut Suomen Kuluttajaliitonedustajana. Näin tiivistettiin eri tahojenyhteistyötä eurooppalaisen elintarviketurvallisuudenvarmistamiseksi.EFSAn tehtäviin kuuluu esimerkiksitieteellisten lausuntojen antaminen ruokaanliittyvistä terveysväitteistä, joitaSuomessakin on käytetty näkyvästi elintarvikkeidenmarkkinoinnissa. Euroopanunionissa hyväksyttiin pari vuotta sittenuusi terveysväitteitä koskeva lainsäädäntö.Se antaa teollisuudelle mahdollisuudenkäyttää väitteitä entistä laajemmin,mutta ne saavat olla vain Euroopanunionissa hyväksyttyjä väitteitä.Elintarvikealan tutkimus ja tuotekehitysetenee kiihkeää vauhtia. Teknologiankehityksen ja kansainvälisen kaupanmyötä tarjolle on tullut kokonaanuusia raaka-aineita, tuotteita ja tuotantomenetelmiä.Uuselintarvikkeiksi kutsutaanaineita, joilla ei tiedetä olevanmerkittävää käyttöhistoriaa Euroopanunionissa ennen vuotta 1997. Uuselintarvikkeiksiluokiteltuja elintarvikkeitatai elintarvikkeiden ainesosia ei saatuoda markkinoille ilman asianomaistalupaa ja vaarattomuuden arviointia.Komissio on ehdottanut, että Euroopanelintarvikevirasto EFSA arvioisi jatkossakeskitetysti uuselintarvikkeiden jauusien ainesosien turvallisuuden.Sinikka Turunenpäätoimittaja3

nappo4RAKENTAMISENLAATUNYKYISIN TIUKASSA VALVONNASSAHELENA LUSTIG // teksti & kuvat1. Jos tytöttelyä tulee, kuittaan takaisin, rakennusmestari Maarit Nikkanen toteaa.2. – Tietokone on rakennustyömaallakin tärkeä työväline, Nikkanen sanoo.3. Työnjohtaja tarkistamassa tehtyä työtä.HEI TYPY– Mitäs typy, lähdetkö syömään, joku rakennusmiehistähuikkaa Maarit Nikkaselleohi mennessään. Nainen rakennusmestarinaon vielä harvinaisuus. Alantilastojen mukaan noin viisi prosenttiarakennusmestareista ja –insinööreistäon naisia. Mikä sai naisen lähtemäänalalle? – Veli osti pienenä minulle legojaja rakensin niistä taloja. Siitäköhän seinnostus lähti, hän nauraa.Maarit Nikkanen opiskeli ensin rakennuspiirtäjäksi.Rakennusmestari hä-nestä tuli vuonna 1994. Hänen luokallaanoli kaksi tyttöä alaa opiskelemassa.– Hyvin minut on otettu vastaan.Jos tytöttelyä tulee, kuittaan takaisin.Huumorilla pärjää, nokkiinsa ei paraneottaa. Meillä on tällä työmaalla aivanihana porukka. Tämä työ on liikkuvaaja vaihtelevaa. Jokainen päivä on erilainen.Ja kun talo on saatu valmiiksi,tulee hieno tunne: nyt tämä homma onvalmis.5Täällä ovat ammattimiehet töissäja heillä on ammattiylpeys kohdallaan.Veli osti pienenä minulle legoja ja rakensinniistä taloja. Siitäköhän se innostus lähti?Helena LustigTapanilassa sijaitsevalta rakennustyömaaltakuuluu työn ääniä. Työkoneistalähtee meteliä, talojen sisältä kuuluupauketta, miehiä tulee ja menee kukamitäkin kantaen. Etsin aidatulta rakennustyömaaltaaukkoa, mistä pujahtaasisäpuolelle. Kysyn neuvoa parilta rakennusmieheltä,jotka suomea murtaenpuhuen viittovat minua parakeille päin.Kapuan rappuset ylös ja lopulta tapaanjututettavani.Rakennusmestari Maarit Nikkanenei ole moksiskaan työskentelystä miesvaltaisellaalalla. – Tytöttelyä kuuleeetenkin aliurakoitsijoiden työntekijöiltä,mutta huumorilla ja ronskilla otteellapärjää.Työnjohtaja Nikkanen vastaa tämänrakennustyömaan julkisivumuurauksista,tasoite-, maalaus- ja pihatöistä.– Hommat jaetaan yleensä sen mukaan,miten kullakin työnjohtajalla on tietotaitoatietyistä tehtävistä. Tämä on tosinminun ensimmäinen julkisivumuuraukseni.Nikkasen työtila on parakissa, jonkaseinillä on monenlaisia talopiirustuksiaja oppaita. Pöydällä oleva vihko ontäynnä Nikkasen merkintöjä. Oudot sanatja lyhenteet eivät sano asiaa tuntemattomallemitään.– Rakennuspiirustusten mukaanhantässä mennään. Piirustukset ovat erittäintärkeitä, Nikkanen viittaa seinälläoleviin papereihin.– Työnjohtajan vastuulla on omanosionsa tavaroiden tilaus. Koko ajanon oltava selvillä, missä vaiheessa mennään.On katsottava, että tavaraa onkulloisenkin tarpeen mukaan, etteivättyöt seiso sen vuoksi, hän kuvailee työtehtäviään.Viikkoaikataulu on tärkeä työkalu.Siitä näkee, ollaanko aikataulussa vai ei.Jos jossain jäädään jälkeen, heijastuu seheti koko urakkaan. Jokaisella osa-alueellaon tarkkaan mitoitetut työvaiheet.Tietokone on myös tärkeä työväline.Nikkanen istahtaa sen ääreen ja selaaurakan tietoja. Tietokoneella tehdäänmyös projektissa tarvittavia ohjelmia.Nikkasen työt tässä kohteessa alkoivatviime marraskuussa. Kahden kerrostalonja kolmen rivitalon urakanpitäisi olla valmis maaliskuussa 2009.Jokaisella työmaalla on aina vastaavamestari, jonka alaisuudessa työnjohtajatovat. Rakennustyömailla käytetäännykyisin paljon aliurakoitsijoita. – Tällätyömaalla meillä on 46 aliurakoitsijaa.He tekevät muun muassa maanrakennus-,LVI- ja sähkötöitä.Entä se laatu? Reilut kymmenenvuotta sitten tehtiin paljon sutta ja sekundaa.Ovatko ajat muuttuneet?– Kyllä ovat. Täällä ovat ammattimiehettöissä ja heillä on ammattiylpeyskohdallaan. Ulkomaalaisten työmiestenkäänjäljessä ei ole moitittavaa. Kyseon enimmäkseen yksittäistapauksista,jos ongelmia on.– Esimerkiksi kosteuseristykseen kiinnitetäänvarsin paljon huomiota. Kunvaletaan lattioita, niin ulkopuolinen tahokäy mittaamassa kosteuden. Töitä eisaa jatkaa, ennen kuin valu on kuivunuttarpeeksi, jotta lattialaatat voidaanlaittaa päälle.Lisäksi seinästä ja lattiasta otetaanpala eristeestä niiden paksuuden mittaamiseksi.– Mittarilla katsotaan vesieristyksenpaineet, niin että se ei irtoa seinästälaattoja laitettaessa, työnjohtajaselvittää näyttäen toimenpiteestä otettujavalokuvia.Lopuksi teemme kierroksen työmaalla.Nikkasen tarkka silmä huomaa, mitäon tehty hyvin ja missä on vielä huomautettavaa.Parakissa oleva vihkosaanee lisämerkintöjä.1.3.2.

nappo671.2.KEPEÄSTIKULUTTAJASUUNNISTUKSENMERKEISSÄ1. – Kiva tapa tarkistaa omia tietojaan,tuumasivat kuluttajasuunnistukseenosallistuneet Paula Halme jaJarkko Girs.2. Kuvassa keskellä Porin SeudunKuluttajayhdistyksen Anja Salminenopastaa kuluttajia pöydän ääreentäyttämään kisalipukkeita.HELENA LUSTIG // teksti ja kuvat3. Kahden päivän aikana osastolla saatiinjaettua kosolti kuluttajatietoa. Pöydäntakana Krista Kiuru sekä Porin SeudunKuluttajayhdistyksen Hannu Lemström.3. 4. 5.Porin Seudun Kuluttajayhdistys oli pannutparastaan ja tilannut jopa kauniinkesäsään, kun se osallistui heinäkuussakahtena päivänä SuomiAreena -tapahtumaanSuomen Kuluttajaliiton toimistonväen kanssa.Yhteiskunnallista keskustelua laidastalaitaan, tukku järjestöjä sekä kansalaistoimijoitaja paljon väkeä sekä toimintaa.Siinä resepti massatapahtumalle,jossa kuluttaja-asioita tarjottiin muunmuassa kuluttajasuunnistuksen merkeissä.Liiton toimiston asiantuntijat olivatlaatineet kuluttajansuoja-asioita, elintarvikkeita,eettisyyttä ja kuluttajan talouttakoskevia kysymyksiä.Suunnistajia kävi rasteilla kahdenpäivän aikana mukavasti. Elintarvikerastiltatavoitetut Paula Halme ja Jark-ko Girs tuumasivat asuntokaupan kysymystenolleen vaikeimpia.– Mutta verhojen palauttamistakauppaan koskenut kysymys oli helppo,Paula Halme nauroi.Kaikki kisaan osallistuneet osallistuivatarvontaan, jossa molempina kisapäivinäpalkintoina olivat Radisson SASHotels and Resortsin lahjoittama hotelliviikonloppujoutsenmerkityssä RadissonSAS Seaside -hotellissa sekä SuomenMatkatoimiston lahjoittama Tallinnanristeily.Hotelliviikonlopun voittivat RaijaLammi ja Jani Ojala ja kahdenhengen Tallinnan risteilyn PirjoMäkinen sekä Maj-Len Remahl.4. Kuluttajasuunnistus kiinnosti jalappuja täytettiin ahkerasti.5. SuomiAreenan väki piipahtikuvaamassa kuluttajan talous -rastilla.6. Suomen Kuluttajaliiton puheenjohtaja,porilainen Krista Kiuru oli Eetunaukionlavalla haastateltavana.7. Arvonta on suoritettu. SuomenKuluttajaliiton Juha Beurling pitää sylissäänkilpailulipukelaatikkoa. Hänen vieressäänon hotelliviikonlopun voittanut RaijaLammi. Porin Seudun Kuluttajayhdistyksenkuluttaja-asioiden konkari Terttu Malin toimionnettarena. Annikka Marniemi ja PaulaPessi Suomen Kuluttajaliitosta valvoivatarvontatapahtumaa.6. 7.

nappoTeemajuttu89– Isännöitsijän toimenkuva on sellainen, että kun kaikki menee hyvin, hänen työtään ei huomaa,Suomen Isännöintiliiton viestintä- ja koulutuspäällikkö Marjut Joensuu sanoo.HELENA LUSTIG // teksti ja kuvatAsukkaat ovat yleensä maallikoita taloyhtiön johtamisessa, jotenisännöitsijän ammattitaito tulee tarpeeseen. Mutta hänen tehtävänsämääräytyy sen mukaan, mitä isännöintisopimuksessa on sovittu.– Isännöitsijän toimenkuva on sellainen,että kun kaikki menee hyvin, hänentyötään ei huomaa. Yleensä, kunasiakas ottaa yhteyttä, niin käsillä onjoku ongelma, Suomen Isännöintiliitonviestintä- ja koulutuspäällikkö MarjutJoensuu kiteyttää.Hän toteaa, että isännöitsijältä vaaditaannykyisin paljon. Joensuu muistuttaa,että vaikka isännöitsijäksi voiperiaatteessa ryhtyä kuka vain kadunmies,alalla pärjäävät vain todella ammattitaitoisetalan osaajat. – Esimerkiksilainsäädäntö muuttuu ja muutakinuutta opittavaa riittää. Asiakkaat eli taloyhtiötovat myös tänä päivänä varsinvaativia. Oman toimen ohessa isännöintitulee varmasti jatkossa vähenemään.Isännöitsijän ei tarvitse osata kaikkea,mutta hänen tulee olla asioistaperillä ja ymmärtää kokonaisuuksia.– Isännöinnissä on kova työ pysyä ajantasalla. Yksi tärkeä osa isännöitsijäntyöstä on hankintatoimi eli hänen onosattava ostaa oikein.Joensuu toteaa, että osakkaan tärkeintehtävä on osallistua yhtiökokouksiin javalita hyvä hallitus, joka puolestaan tietää,mitä pitää tehdä. – Hallituksen valintaon hyvin tärkeä asia. Hallituksentärkein tehtävä taas on valita taloyhtiöntarpeisiin sopiva isännöintiyritys.Isännöintiliittoon tulee paljon viestejäsiitä, että osakkaat eivät ole kiinnostuneettulemaan taloyhtiön hallitukseen.Toisaalta osakkaille ei useintiedoteta, mitä taloyhtiössä tapahtuu.Viestintä- ja koulutuspäällikön mielestätiedon kulku puolin ja toisin olisi tavattomantärkeää. Jos osakkaille ei kerrotamitään, eivät he osaa varautua ennaltaesimerkiksi remonttiin. Usein ongelmanaonkin se, että isoista korjauksista eikerrota asukkaille hyvissä ajoin.Asukkailla puolestaan ei useinkaanole palautekanavaa. Jos tieto ei kuljesuuntaan tai toiseen, aiheuttaa se helpostihankaluuksia. – Esimerkiksi hallitusvoisi tehdä kerran vuodessa asukasjaosakaskyselyn, sillä eihän se niin voiolla, että hallitus arvailee, mitä osakkaathaluaisivat. Osakas voi puolestaanesittää asioita yhtiökokouksen asialistalle.Tämä kannattaa tehdä hyvissäajoin. Avoimuus ja tiedottaminen ovatkaiken a ja o.Joensuu toteaa, että isännöitsijä voiolla moottori asioiden viemiseksi eteen-päin ja hän voi vaikuttaa asioihin paljon.– Asukkaat ovat yleensä maallikoitataloyhtiön johtamisessa, jotenisännöitsijän ammattitaito tulee tarpeeseen.Mutta hänen tehtävänsä määräytyysen mukaan, mitä isännöintisopimuksessaon sovittu. Jos taloyhtiössäon pihistelymeininki ja isännöintiyritykseltäon ostettu vain minimipalvelu,niin ei isännöitsijä tietenkään voi tehdäenempää. Isännöinnissähän ostetaanasiantuntijan aikaa, työaikaa.Hän korostaakin isännöintisopimuksensisällön tarkistamista. Jos sopimuson kovin vanha, tulisi se katsoaläpi ja tarvittaessa neuvotella uusi sopimus.Isännöintisopimus saatetaan tunteavarsin heikosti. – Kaikkiaan 8331taloyhtiön hallituksen jäsentä vastasikyselyymme isännöintisopimuksensisällöstä. Heistä vain 40 prosenttiailmoitti tuntevansa isännöintisopimuksenhyvin tai edes jollain lailla.Hallituksen puheenjohtajista joka neljästuntee isännöintisopimuksen huonostitai ei edes tiedä, mitä se pitää sisällään.Tämä kertoo, mistä tilanteestalähdetään, Joensuu toteaa.Hänen mukaansa sopimukset voivatmonesti olla niin epämääräisiä, että eitiedetä, mistä on sovittu. – Sopimuksensisällön tunteminen on erittäin tärkeää.Tämä koskee kaikkia taloyhtiön sopimuksia,esimerkiksi siivousta, joka onusein valituksen aiheena.Isännöitsijät ovat suuren urakanedessä, sillä 1970-luvulla rakennettuasuntokanta alkaa olla ison remontinedessä. – Tämä tulee viemään tavattomastiisännöitsijöiden aikaa. Monetovatkin ottaneet avukseen teknisenisännöitsijän, joka hoitaa esimerkiksijuuri korjaushankkeiden valmistelua.Taloyhtiön tehtävä on katsoa, mitenremonttihanke on johdettu ja suunniteltu,sillä isompi remontti voi kestää hyvinkinkolmesta neljään vuotta. – Josremontti on huonosti johdettu, se tuleekalliiksi.Millainen tilanne on isännöitsijänpainajainen? – Jos edellinen isännöitsijäon jättänyt kaiken tekemättä, asukkaatja hallitus riitelevät ja raha-asiat ovatsekaisin. Isännöitsijät ovat paljon vartijoina.Suomessa on 80 000 asunto-osakeyhtiötä,joissa asuu kaksi miljoonaasuomalaista.Suomen Isännöintiliitto edustaaalan ammattimaisia toimijoita.Liitolla on 22 paikallisyhdistystä,joissa 1200 henkilöjäsentä. Tämänlisäksi liitolla on 200 yritysjäsentä.Liittoon kuuluu noin kaksikolmasosaa alan toimijoista.ISÄNNÖITSIJÄ ON TALOYHTIÖN• operatiivinen johtaja• edunvalvoja• asiantuntija• asioiden valmistelija ja esittelijä• päätösten toteuttajaLähde: Suomen Isännöintiliitto ry

nappoLANGATON INTERNET10ASUMISKUSTANNUKSISSAULKOMAILLA VOI JOHTAA SUUREENLASKUUN11ENITEN VUODEN AIKANA ON NOUSSUTLÄMMITYSÖLJYN HINTAUutisissa on kerrottu brittimiehestä, jokalatasi lomamatkalla Portugalissa tietokoneelleenyhden jakson Pako-televisiosarjasta.Latauksen hinta oli peräti 40 000 euroa.Kuluvan vuoden hintauutinen ennenmuita on ollut elintarvikkeiden hintojennousu, kuluttajahintaindeksissä lähes10 prosenttia 12 kuukaudessa. Kulutusmenojenpääryhmissä toiseksi suurinnousu on ollut asumiskustannuksissa,elokuusta elokuuhun kuusi prosenttia.Kotitalouksien menoissa asumisenosuus on suuri, 21 prosenttia. Hintojennoususta ja kulutusosuudesta tulevaasumisen vaikutus inflaatioon oli läheskolmannes.Asuntomenoissa eniten kallistui lämmitysöljy,kuitenkin vähemmän kuinraakaöljyn hinta dollareissa. Euron arvonnousun ansiosta öljytuotteiden hintojennousu oli euroalueella pienempikuin dollareissa hinnoitelluissa raakaöljyssä.Myös lämmitykseen käytettävänmaakaasun ja kaukolämmön hinnatseuraavat jossain määrin öljyn hintoja.Sähkön hinnan nousu tuntuu lähes kaikissakotitalouksissa, sen käyttö lisääntyyja osuus kulutusmenoista kasvaa.Mainitut korotukset yhdessä merkitsevätpaineita myös muihin asumiskustannuksiin,kuten vuokriin. Vuokrienkorotukset ovat vielä tähän saakkaolleet yleistä hinta- ja tulokehitystävastaavia.Martti LuukkoekonomistiKotitalouksien asumiskustannustenja tulojen muutoksia prosentteinaelokuusta 2007elokuuhun 2008Raakaöljyn hinta 62Lämmitysöljy 40 5Sähkö kotitalouksissa 15 16Asuntolainojen korkotason nousu 12 14Lämpöenergia, kaukolämpö 9,2Kansaneläkeindeksi 6,5…11 **Asuminen yhteensä 6,0 213Kotital. käyt. olevat tulot yht./asukas 6*Asuntolainojen keskikorko 5,4Palkansaajien ansiotasoindeksi 5*Kuluttajahintaindeksi 4,7Asuntojen vuokrat 4,4 74Asuntojen huollot ja korjaukset 3,5 9Kerrostalojen kunnossapito 3,5 17Uusien asuntojen hankinta 2,1 47Asuntojen peruskorjaukset 2,6 20Työeläkeindeksi 2,4Kotit. käyt. olevat reaalitulot/asukas 1 1/2 ** ennakkoarviot** Indeksin korotus, tasokorotus ja toisen kalleusluokan poistokulutusmenoistapromilleinaLähteet:Tilastokeskus, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, valtiovarainministeriöOperaattorit ovat alkaneet markkinoidakuluttajille mokkuloita ja muita USBmodeemejasekä langattomia internetyhteyksiä,mikä on lisännyt langattomanlaajakaistan käyttöä. Kotimaassatällaisen yhteyden käyttö on turvallista.Kuluttaja maksaa kiinteän, liittymännopeuden mukaan määräytyvän kuukausimaksun,jolla voi käyttää internetiärajattomasti.Liittymää voi käyttää myös ulkomailla.Tällaista oman liittymän käyttämistäulkomailla kutsutaan verkkovierailuksi.Verkkovierailu ei sisällykiinteään kuukausimaksuun, vaan siitäpitää maksaa erikseen. Hinnoittelu perustuusiirretyn tiedon määrään: sekälähetetystä että vastaanotetusta tiedostapitää maksaa. Suurimmilla operaattoreillatiedonsiirron hinta vaihtelee noinkolmesta ja puolesta eurosta aina kahdeksaantai jopa kahteentoista euroonmegatavua kohti.Tavallinen kuluttaja ei juurikaan tiedämillaisia määriä tietoa liikkuu netissä.Iltapäivälehden kotisivu on kooltaanpari megatavua ja sen avaaminen maksaaoperaattorista riippuen noin seitsemästäjopa yli kahteenkymmeneen euroon.Nettiradion kuuntelu voi maksaaseitsemästä jopa yli kahteenkymmeneeneuroon minuutilta ja yhden puolentoistamegatavun lomakuvan lähettäminensähköpostilla maksaa jopa 18 euroa.Aina ei tarvitse edes tehdä itse mitäänsaadakseen suuren laskun, sillä ohjelmienautomaattiset päivitykset voivattulla ulkomailla kalliiksi. Pahimmillaanmokkulan käyttö voi johtaa tuhansieneurojen laskuun. Lehdissä on ollut tietoja,että Suomessa laskut ovat pahimmillaanolleet jopa 25 000 euroa. Ongelmaei rajoitu pelkästään Suomeen.Uutisissa on kerrottu brittimiehestä, jokalatasi lomamatkalla Portugalissa tietokoneelleenyhden jakson Pako-televisiosarjasta.Latauksen hinta oli peräti40 000 euroa.Kuluttajan kannattaa olla varovainenkäyttäessään langatonta laajakaistaaulkomailla. Jos ei ole aivan varmamitä tekee, ei netissä kannata surffailla.Euroopan unioni on uudistamassaverkkovierailuasetustaan, jolla säädelläänverkkovierailun hintaa. Asetuskoskee nykyään ainoastaan puheluita,mutta sitä on tarkoitus laajentaa koskemaanmyös tekstiviestejä ja datasiirtoa,joten tulevaisuudessa kuluttajien on nykyistäturvallisempaa käyttää myös langatontalaajakaistaa EU:n alueella.Timo NiemilakimiesTimo Niemi

nappo1.1213ONKO EU:SSATURVALLISTAOLLA KULUTTAJA?HELENA LUSTIG // teksti ja kuvat3.2.Arjen keskellä pysähdyttiin pohtimaanotsikon aihetta ja kuluttaja-asioita laajemminkin,kun EU:n kuluttaja-asioistavastaava komissaari MeglenaKuneva vieraili elokuun lopulla maassamme.Suomen Kuluttajaliitto ja EurooppalainenSuomi järjestivät yleisötilaisuudenyhdessä AkateemisenKirjakaupan kanssa viimeksi mainitunliiketiloissa Helsingissä.– Me kuluttajat olemme voimakastaloudellinen toimija. Vallassamme onpaljon asioita, Kuneva aloitti.Hän on seurannut suomalaista yhteiskunnallistakeskustelua ja tietää ettämeillä, kuten muuallakin, puhutaanpaljon talouden tilasta ja inflaatiosta.Kuneva totesikin, että kuluttaja-asioistakeskusteltaessa on ajateltava laajemminkuin vain yhtä maata.Tilaisuuden juontajana toimi EurooppalainenSuomi ry:n puheenjohtajaMiapetra Kumpula-Natri. Hän totesiSuomessa olevan vahva kuluttajansuojaja kysyi, voitammeko vai häviämmekö,kun lainsäädäntöä yhdenmukaistetaankoko EU:n alueella. – Suomen onparempi olla EU:n jäsenenä kuin EU:nulkopuolella. Suomi ei yksinään pystyneuvottelemaan esimerkiksi Kiinankanssa, mutta EU valtavan isona markkina-alueenapystyy.Ympäristöasiat puhuttivat myös.Miten kuluttajat voivat toimillaan edistääkestävää kehitystä? – Toivon näissäasioissa parempaa yhteistyötä ympäristöjärjestöjenkanssa. Paras tapa olisi antaakuluttajalle luotettavaa tietoa ja sitäkautta mahdollisuus vertailla ja tehdävalintoja.– Tämä koskee myös ruokaa. Kuluttajantulisi voida helposti ja selkeästinähdä, mitä tuotteet sisältävät ja ovatkone terveellisiä vai eivät, Kuneva pohti.Kuneva otti esiin myös lentolippujenhintojen vaikean vertailtavuuden. Myösnettikaupasta keskusteltiin. – Ei auta,että olet suojattu omassa maassasi. Nettion iso markkinapaikka ja nettisivu onjo itsessään mainospaikka.Parituntisen tilaisuuden ensimmäisentunnin aikana Miapetra Kumpula-Natri haastatteli Suomen Kuluttajaliitonjohtava lakimies Tuula Sariota sekäelintarvikeasiantuntija Annikka Marniemeä.Teema oli sama kuin kuluttajakomissaarilla.Molemmat osiot keräsivätmukavasti kuulijoita.1. Miapetra Kumpula-Natri (vas.) pohtiSuomen Kuluttajaliiton Tuula Sarion jaAnnikka Marniemen kanssa, onkoEU:ssa turvallista olla kuluttaja.2. Kuluttaja-asioista vastaava komissaariMeglena Kuneva on aiemmintyöskennellyt ympäristöasioiden parissa.3. Meglena Kuneva vastaili kuluttajienkysymyksiin. Miapetra Kumpula-Natrijuonsi tilaisuuden.4. Kuluttaja-asioista kiinnostunutta väkeäkokoontui kuulemaan komissaaria.4.

nappo14Asiantuntijanaukeama15Asunnon ostaminen ja myyminen on todennäköisestisuurin taloudellinen päätös,jonka yksityinen ihminen elämässääntekee. Lehtien kuluttajasivuilla, nettiblogeissaja internetin keskustelupalstoillaon kauhukertomuksia hometaloista, sädesientenvaltaamista rakenteista, yllättävistäikkunaremonteista, roistomaisistaisännöitsijöistä ja ostajan jälkikäteisistähinnanalennusvaatimuksista.Totta tai tarua, mutta asunnon ostajatja myyjät on saatu peloteltua uskomaan,ettei heillä ole minkäänlaista oikeusturvaatoisen osapuolen mielivaltaisia vaatimuksiavastaan. Tosiasiassa kuitenkinasuntokaupassa on selvät pelisäännötmolempien osapuolten suojaksi. Vastuutaja velvollisuuksia on lainsäädöksilläjaettu sekä ostajalle että myyjälle, koskakuluttajina molempia kaupan osapuoliaon tarvetta suojata tasapuolisesti.Hankalaksi asuntokaupan jälkipyykintekee useimmiten se, että ostettaessa taimyytäessä asuntoa asunto-osakeyhtiöstä(joita ovat kaikki kerros- ja rivitalot sekäyhtiössä olevat erillistalot) kuvaan astuukolmaskin osapuoli. Se on asunto-osakeyhtiö,joka omistaa itse rakennuksen.Asuntokauppalaki säätelee ostajan jamyyjän välistä tilannetta ja asunto-osakeyhtiölakisäätelee osakkaan ja yhtiönvälistä tilannetta. Asuntokauppalaissaon säännökset muun muassa myyjän tiedonantovelvollisuudesta,ostajan tarkastusvelvollisuudestasekä siitä, missä tilanteissamyyjä on velvollinen antamaanostajalle jälkikäteen hinnanalennustaasunnon virheen perusteella.Asunto-osakeyhtiölaki sen sijaanmäärittää osakkaan ja yhtiön välisenkunnossapitovastuun jakautumisen. Esimerkiksisen, kuka vastaa rakenteissaolevien kosteusvaurioiden kuivattamisestaja korjaamisesta. Asunto-osakeyhtiönyhtiöjärjestyksessä voi myös ollamääräyksiä kunnossapitovastuun jakautumisestayhtiön ja osakkaan kesken.Yhtiöjärjestys on ensisijainen asuntoosakeyhtiölakiinnähden. Jos siis yhtiöjärjestyksessäon määrätty kunnossapitovastuunjakautumisesta toisin kuinasunto-osakeyhtiölaissa, noudatetaanyhtiöjärjestystä. Yhtiöjärjestykseen tutustuminenonkin yksi tärkeimmistätehtävistä ennen asuntokauppaa.Kun myyjä myy asuntonsa, jossa ostajahavaitsee kosteusvaurion, on ensinpohdittava kenelle vastuu vahingonkorjaamisesta kuuluu. Lähtökohtana onasunto-osakeyhtiölain mukaan se, ettäyhtiö vastaa rakenteellista vaurioistariippumatta siitä, kuka vahingon onaiheuttanut. Ostaja siis kääntyy asunto-osakeyhtiönpuoleen ja vaatii yhtiötäsuorittamaan tarpeelliset korjaustoimenpiteet.Maksaja (yhtiö) kuitenkin päättääremontin aikataulusta, remontin laajuudestaja tekijästä, mikä saattaa tulla yllätyksenäostajalle. Yhtiö lisäksi korjaakylpyhuoneen vain siihen tasoon, jokayhtiössä on ollut aikojen alussa.Lisää ongelmia syntyy siis siitä, ettäasunto-osakeyhtiölain mukaan osakasvastaa pinnoitteista, esimerkiksi kaakeleistaja parketeista. Jos sitten kosteusvaurioisessakylpyhuoneessa on jonkunaikaisemman osakkaan toimesta tehtyremontti, jossa sinne on alkuperäisenmuovipinnoitteen sijaan asennettu kalliskaakelointi, ei yhtiöllä ole korjausta tehdessäänvelvollisuutta säilyttää remonttiaedeltävää tasoa. Yhtiö pinnoittaakylpyhuoneen sillä materiaalilla, jollayhtiön kylpyhuoneet on alkujaan pinnoitettutai joka nykyään vastaa alkuperäistäpinnoitetta. Ostaja on siten ostanutkaakeloidun kylpyhuoneen, muttayhtiö korjatessaan kosteusvauriota pinnoittaatilat muovipinnoitteella.Tällöin palataan asuntokauppalainvirhesäännöksiin. Asuntokauppalain mukaanostaja voi tällaisessa tapauksessavaatia myyjältä hinnanalennusta senperusteella, että on ostanut kaakeloidunkylpyhuoneen, mutta saanutkin muovipinnoitteen.Mikäli myyjä ei suostu hinnanalennukseen,voi ostaja viedä asiankuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi.Kuluttajariitalautakunta antaa suositusratkaisun,joka ei sido osapuolia,mutta antaa osviittaa harkittaessa mahdollistakäräjäoikeusmenettelyä. Käsittelykuluttajariitalautakunnassa on maksuton.Lisätietoja ja valituslomakkeetosoitteesta www.kuluttajariita.fi.Tuula Sariojohtava lakimies

nappoIlkka Salminen16VUOKRASOPIMUKSENEHDOT ON SYYTÄ KATSOATARKKAANVuokravakuus ei ole yleinen ”remonttiraha”,jolla huoneisto kunnostetaan ainavuokrasuhteen päättyessä, vaikka näintunnutaan yleisesti meneteltävänkin.17Vuokralla asuminen koskee useita suomalaisiaja vuokra-asuminen näyttäälisääntyvän tulevaisuudessa. SuomenKuluttajaliiton asumisneuvonnan puhelin-ja sähköpostineuvontaan tulee päivittäinkymmeniä vuokrasuhteisiin liittyviäkysymyksiä. Useimmat niistä koskevatvuokravakuutta, korjaus- ja kunnossapitovelvollisuuttasekä vuokran tarkistamista.Ylivoimaisesti suurimman ongelmanmuodostavat vuokran korotukset javuokravakuuden pidättämiset.Vuokran korotuksista (vuokran tarkistamisesta)pitää sopia vuokrasopimuksessa.Vuokranantaja ei voi yksipuolisestiilmoittamalla korottaa vuokraa,ellei sitä ole sovittu vuokrasopimuksessa.Tämä asia aiheuttaa paljon epätietoisuuttaniin vuokralaisten kuin vuokranantajienkeskuudessa.Lähtökohtaisesti kaikista huoneenvuokrasuhteeseenliittyvistä ehdoista tuleesopia vuokrasopimuksessa, mukaanlukien vuokran tarkistamisen perusteetja ajankohta. Jos näistä ei ole vuokrasopimuksessasovittu ja vuokranantaja haluaakorottaa vuokraa, on korotuksesta,sen määrästä ja ajankohdasta sovittavavuokranantajan ja vuokralaisen kesken.Jos asiasta ei päästä osapuolten keskenyksimielisyyteen, on vuokranantajanainoa mahdollisuus irtisanoa sopimusvuokran tarkistamista varten. Käytännössäasia kannattaa pyrkiä sopimaanmolempia osapuolia tyydyttävällä tavalla,jotta vaivalta ja mahdollisilta kuluiltasäästyttäisiin. Sinänsä vuokrasopimuksenirtisanominen vuokran tarkistamistavarten on laillista.Toinen selkeä ongelma on vuokravakuudenkäyttö. Usein vuokravakuuttakäytetään ilmoituksenvaraisesti ja yksipuolisestivuokralaisen (vakuuden asettajan)vahingoksi. Vakuuden käytöllepitää olla laissa säädetty peruste, jokavakuuden käyttäjän, siis yleensä vuokranantajan,tulee pystyä osoittamaan jatodistamaan.Lähtökohtaisesti vakuutta voidaankäyttää maksamattomien vuokrien javuokralaisen vastuulle kuuluvien asunnolleaiheutettujen vahinkojen korvaamiseen.Vuokravakuus ei ole yleinen”remonttiraha”, jolla huoneisto kunnostetaanaina vuokrasuhteen päättyessä,vaikka näin tunnutaan yleisesti meneteltävänkin.Vuokralaisen velvollisuuksiinkuuluu maksaa vuokransa, hoitaa huo-Asiantuntijanaukeamaneistoa asianmukaisesti ja korvata aiheuttamansavahingot.Usein kysytään myös sitä, miten vuokra-asunnonkäyttöä rajoittavasta remontistaaiheutuva vuokranalennus määräytyyja miten se lasketaan. Laissa asuinhuoneistonvuokrauksesta ei ole mitään suoranaista”matemaattista kaavaa”, jollavuokranalennuksen voisi laskea. Haitan,vian tai puutteen vaikutukset ovat ainatapauskohtaisia, joten vuokranantajan javuokralaisen tulee sopia keskenään vuokranalennuksenmäärästä.Huoneiston putkiremontin, julkisivuremontintai jääkaapin rikkoutumisenhaittavaikutukset ovat erilaisia eri ihmisilleja talouksille. Tyypillinen esimerkkitilanneon tapaus, jossa vuokranalennukselleon selvät perusteet, muttaalennuksen määrästä ollaan eri mieltä.Kärjistetyssä tilanteessa vuokralainenei haluaisi maksaa ollenkaan vuokraaja vuokranantaja ei haluaisi antaa lainkaanvuokranalennusta. Jos asiasta eipäästä sovintoon, asian voi viedä jokokuluttajariitalautakuntaan tai käräjäoikeuteen.Kuluttajariitalautakunnan käsittelyon osapuolille maksuton, muttasen antama ratkaisu on suositus, joka eisido osapuolia. Käräjäoikeuden ratkaisusitoo osapuolia, mutta siihen sisältyyaina riski oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuudesta.Tuomioistuinmenettelykalliina ja raskaana prosessina eitietenkään ole kummallekaan osapuolelletoivottavaa. Tulkintaerimielisyyksienvälttämiseksi tulisi kaikista vuokrasuhteeseenliittyvistä ehdoista sopia mahdollisimmantarkasti vuokrasopimuksessa.Monelta ongelmalta ja erimielisyydeltävältyttäisiin, jos vuokralainen ja vuokranantajatekisivät yhdessä huoneistonalku- ja loppukatselmuksen. Katselmuksistakannattaa laatia asiapaperi, jostakäy ilmi esimerkiksi mahdolliset huoneistonviat ja puutteet. Tällöin ei pitäisiolla epäselvyyttä esimerkiksi siitä, onkojokin vika tai puute ollut huoneistossa jovuokrasuhteen alkaessa vai onko se tullutvuokrasuhteen kestäessä. Näin vältytäänmahdollisilta todisteluongelmilta.Vaikka lähtökohtaisesti huoneistonkunnossapitovastuu kuuluukin vuokranantajalle,on vuokralainen vastuussa aiheuttamastaanvahingosta. Vuokralaisentulee myös välittömästi ilmoittaa vuokranantajallehavaitsemistaan vioista japuutteista huoneistossa, jotta lisävahingoiltavoidaan välttyä.Vuokrasopimuksen huolellinen laatiminenja ehtoihin tutustuminen onmolempien osapuolten edun mukaista.Asumisneuvonnassa on käynyt ilmi,että ongelmatilanteissa sopijakumppaniteivät ole useinkaan kovin halukkaitasopimaan ja neuvottelemaan erimielisyyksistä.Usein syynä tähän on myösepätietoisuus tai väärät tiedot omistaoikeuksista ja velvollisuuksista. Tämänvuoksi kannattaa kääntyä asiantuntijanpuoleen, jotta kumpikin osapuoli ymmärtää,mihin on sitoutumassa.Suomen Kuluttajaliiton asumisneuvontaantaa neuvontaa paikallispuhelunhinnalla sekä vuokranantajalle ettävuokralaiselle numerossa 010 802 240pääsääntöisesti tiistaista perjantaihin kello10.00-12.00. Sähköpostia voi lähettääSuomen Kuluttajaliiton kotisivujen kauttaosoitteessa www.kuluttajaliitto.fi.Ilkka Salminenlakimies

nappo18ÄVEN EN LÅNGVÄG BÖRJAR MEDSMÅ STEG19PuheenjohtajanpalstaKuluttajien keppi on vaihtumassa maailmallaporkkanaan ja ilmiö on rantautumassa Suomeenkin.Ympäristön tilaan, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteenja ruoan hintaan liittyyhuolia, joiden vuoksi me kuluttajatolemme alkaneet valita yhä huolellisemmin,mitä kulutamme. Maailmalla monetkuluttajat ovat jo alkaneet ryhmittyäja järjestäytyä omien valintojensapuolesta. Kuitenkaan kyse ei ole tiettyjentuotteiden boikotoimisesta, vaantarkoituksellisesta ostojen keskittämisestäsellaisiin yrityksiin ja tuotteisiin,jotka toimivat kuluttajien toivomassahengessä. Kuluttajien keppi on vaihtumassamaailmalla porkkanaan ja ilmiöon rantautumassa Suomeenkin.Esimerkiksi yksi amerikkalainenryhmä kuluttajia nimeltään Carrotmobkannusti erästä marketketjua sijoittamaanpäivän tuloista 22 prosenttiamyymälöiden ympäristöystävällisyyteenmuun muassa energiaa säästävien lamppujenmuodossa. Ryhmäläiset palkitsivatlähikauppansa keskittämällä ostonsahaastamaansa kauppaketjuun. Kunkuluttajaryhmä Carrotmob rantautuiSuomeen elokuussa, internetissä toimivaanSuomen virtuaaliryhmään ilmaantuilähes tuhat jäsentä muutamassavuorokaudessa.Esimerkki osoittaa, kuinka tärkeäfoorumi internetistä on tullut tämänpäivän kuluttajille. Verkosta voi hankkianykyään yhtä sun toista tai oikeastaanmitä vaan: voi tilata laboratorioajan,ostaa lomamatkan, kurkatasäätiedot, löytää elämänkumppanin, tulostaaverokortin tai vaikka tyhjentäänettitavaratalon, jos vain rahapussinnyörit sen kestävät.Myös Suomen Kuluttajaliitto on lähtenytmukaan virtuaaliseen valloitusretkeenuudistamalla nettisivunsa, tarjoamallamonenlaisia nettipelejä lapsille januorille ja perustamalla oman virtuaaliseneettisen valinnan toimintaryhmän.Ryhmässä on jo 350 jäsentä. Liitto onmyös avannut monipuolisen eettisenkuluttamisen tietopankin. Pelkästääneettisen kuluttamisen tietopankissammeon käynyt jo liki 80 000 ihmistä jayleisillä kotisivuillamme kohta jo puolimiljoonaa ihmistä. Kummatkin sivustotavattiin viime vuoden loppupuolella.Omatkin kokemuksemme siis osoittavat,että internet kuluttajan työkalunaon tullut jäädäkseen. Verkossa toimimisestaon tullut yksi toimintamuotoperinteisempien rinnalle. Pitkäkin matkaalkaa pienellä askeleella. Siksi me tulemmekannustamaan kaikenikäisiä jaerilaiset taustat omaavia kuluttajia oppimaan,miten he voivat – niin halutessaan– hyötyä tämän päivän uusista tietotekniikantuomista mahdollisuuksista.Krista KiurupuheenjohtajaInternationellt börjar konsumenternaskäpp bli en morot, också i Finland.Miljöns tillstånd, social rättvisa ochpriset på mat är alla förknippade medfrågor som oroar oss, och som fått osskonsumenter att mer noga välja detvi konsumerar. Världsomfattande harmånga konsumenter redan börjat grupperaoch organisera sig enligt sina egnaval. Men det är inte frågan om att bojkottavissa varor, utan om att medvetetkoncentrera inköpen till de företag ochvarugrupper som verkar i den andankonsumenterna uppskattar. Internationelltbörjar konsumenternas käpp bli enmorot, också i Finland.T.ex. en amerikansk konsumentgruppsom kallas Carrotmob uppmuntradeen marketkedja att investera 22%av dagens intäkter till att förbättra affärernasmiljövänlighet bl.a. genom brukav energisparlampor. Gruppen belönadeaffären genom att koncentrera sina inköptill kedjan de utmanat. När Carrotmobstrandade i Finland i augusti anmäldesig nästan tusen medlemmar pånågra dygn till den finländska virtualgruppenpå nätet.Exemplet visar ett hur viktigt foruminternet har blivit för dagens konsumenter.Via nätet kan man nuförtidenskaffa ett och annat, ja nästan vad somhelst: beställa tid till laboratoriet, köpaen semesterresa, kolla väderleken, hittaen kumpan, printta ut sitt skattekort ellertömma ett helt nätvaruhus ifall ekonomintål det.Även Finlands konsumentförbundhar givit sig ut på virtuellt erövringståggenom att förnya sina nätsidor, erbjudaolika nätspel för barn och ungdomar,och grunda en egen virtuell verksamhetsgruppför etiska val. Gruppen harredan 350 medlemmar. Förbundet harockså öppnat en mångsidig informationsbankom etiskt konsumerande. Enbartden har besökts av närmare 80 000personer, och våra allmänna hemsidorhar haft nästan en halv miljon besökare.Båda nätsidorna öppnades i slutet avförra året.Även vår egen erfarenhet visar attinternet som redskap för konsumentenhar kommit för att stanna. Verksamhetpå och via nätet har blivit en verksamhetsformvid sidan av de traditionella.Också en lång väg börjar med små steg.Därför kommer vi att uppmuntra konsumenteri alla åldrar och med olikabakgrund, att lära sig hur de kan - omde vill - dra nytta av de nya möjlighetersom informationstekniken för med sig.Krista KiuruOrdförandeOrdförandenskolumn

nappo22REMONTOINTIAJA ROTTIABOSTADSKÖP– EN AFFÄR MELLAN TVÅ ELLER TRE ?23Vuosisadan alussa rakennetun töölöläisenkerrostalon asukkaat heräävät aikaisin,kun työmiehet alkavat hajottaaseiniä ja purkaa lattioita yhdessä talonasunnoista. Lähes vuoden ajan jatkuneenremontin keskellä asunnon omistajaei osaa enää sanoa, syyttääkö viivästyneestäaikataulusta rakennusyrityksiä,itseään vai rottia, joiden vuoksi kokoasunnosta jouduttiin uusimaan lattiatpohjaa myöten.•••Kun Mark ja Tia ostivat lapsen saatuaanisomman asunnon, oli selvää ettäse remontoidaan. Internetistä löytyikinpian edulliselta vaikuttanut yritys, jokaansioluettelonsa perusteella oli tehnytmonenlaisia rakennusurakoita. Tapaamisenyhteydessä syntyi asianmukainensopimus ja remonttimiehet aloittivattyöt seuraavalla viikolla.Keittiön purkuvaiheessa sen sokkeleistalöytyi rotan ulostetta. Seuraavallaviikolla rotta juoksi olohuoneen poikkikadoten nopeasti lattian alle. Kauhukuvatlapsia purevista rotista saivat pariskunnanhysterian valtaan.Myöhemmin talonmies paljasti käyneensäaiemmin hakemassa asunnostakuolleita rottia ja ihmetteli, miksei asunnonedellinen omistaja, isännöitsijä taiasunnonvälittäjä maininnut asiasta mitään.Isännöitsijä ja välittäjä suhtautuivatasiaan nihkeästi ja lopulta ongelmapäätyi tutun tuomarin kehotuksesta kuluttajaneuvojankäsiteltäväksi.Rottaongelman vuoksi seinien vierustatoli laitettava umpeen, lattiat puhdistettavaja vaihdettava pohjia myöten.177 neliömetrin asunnon urakan kokopaisui paljon suuremmaksi kuin Markja Tia osasivat odottaa.Lain mukaan remonttia valvomaanon kutsuttava rakennusvalvontaa harjoittavaviranomainen. Markin ja Tianasunnossa valvonta oli puutteellista jaheidän palkkaamansa yritys osoittautuimyös epäluotettavaksi. – Ensimmäisenkerran aloin epäillä yrityksen hämäräperäisyyttä,kun näin epämääräisesti esitettyjä,liian suuria laskuja, kertoo Markbrittiläisellä aksentillaan. Kymmenenvuotta sitten Suomeen muuttanut Marksai pian myös tietää, että hänen asuntoaankorjaavat työmiehet eivät olleetlainkaan ammattilaisia.Markin ja Tian uuden kodin remontoiminenkesti neljä kertaa odotettuakauemmin ja maksoi viisinkertaisestialkuperäiseen budjettiin verrattuna. Remonttiatekemään palkattu yritys yrittihuijata epämääräisillä laskuilla ja valheilla.Työkin oli ammattitaidotonta. Lisäksinaapurit valittivat remontin jäljistäja äänistä. Asuntokauppaa puidaan parhaillaanoikeudessa.•••Nyt kuuluu yläkerran asunnosta remontinääniä ja naapurit kantavat vanhaakeittiötä parkkipaikalle. ”Toivottavastihe ovat ottaneet asioista tarpeeksi selvääja tekevät huolellisen suunnitelman”,Mark sanoo ja katsoo huojentuneenakeittiönsä uutta kaakelilattiaa.Mikko Mattilakuluttajapalveluiden opiskelijaLaurea ammattikorkeakouluAtt köpa eller sälja en bostad är troligendet viktigaste ekonomiska beslutetsom en privatperson gör i sitt liv. Påtidningars konsumentsidor, nätbloggaroch på samtalsspalter på internet finnsdet skräckhistorier om hus med mögel,konstruktioner som grott igen av strålsvamp,överraskande fönsterreparationer,skurkaktiga disponenter och kravpå prisnedsättningar som köparen gjorti efterskott.Fakta eller fiktion, men man harskrämt upp säljare och köpare att tro attde inte har något rättsskydd gentemotmotpartens absurda krav. Men i självaverket har bostadsköp klara spelreglerför att skydda bägge parterna. Ansvaroch plikter har genom lagstadgandentilldelats både säljaren och köparen,eftersom båda parterna i egenskap avkonsumenter är i behov av skydd.Det besvärliga i efterspelen av bostadsköpberor ofta på att när man köpereller säljer en lägenhet i ett bostadsaktiebolag(d.v.s. alla hög- och radhussamt enskilda hus i bolagsform), finnsäven en tredje part inblandad. Det ärbostadsaktiebolaget, som äger självabyggnaden.Lagen om bostadsköp styr förhållandetmellan köparen och säljaren, ochlagen om bostadsaktiebolag styr förhållandetmellan aktieägaren och bolaget.Lagen om bostadsköp innefattar reglerom säljarens informationsskyldighet,köparens inspektionsskyldighet och defall då säljaren är förpliktad att i efterhandge köparen prissänkning p.g.a. defekti lägenheten.Lagen om bostadsaktiebolag däremotbestämmer hur underhållsansvaret fördelasmellan aktieägaren och bolaget.T.ex. vem som ansvarar för reparationav fuktskador i konstruktionerna uppgörspå basen av detta. Bostadsaktiebolagetsbolagsordning kan också innehållabestämmelser om uppdelningen avunderhållsskyldigheten mellan bolagetoch aktieägaren.Bolagsordningen prioriteras framomlagen om bostadsaktiebolag. Om alltsåbolagsordningen bestämmer annat omuppdelning av underhållsskyldighet änlagen om bostadsaktiebolag, skall manfölja bolagsordningen. Att bekanta sigmed bolagsordningen är ytterst viktigtföre bostadsköp.När säljaren säljer sin lägenhet somköparen upptäcker en fuktskada i, måsteman bestämma vem ansvaret av skadansreparation tillfaller. Enligt lagen om bostadsaktiebolagär utgångspunkten denatt bolaget svarar för skada i konstruktionernaoberoende av vem som har vållatskadan. Köparen vänder sig alltså tillbostadsaktiebolaget och kräver att bolagetsköter alla nödvändiga reparationer.Betalaren (bolaget) är dock den sombestämmer om reparationens tidtabell,omfattning och vem som utför den, vilketkan komma som en överraskningför köparen. Dessutom repareras t.ex.badrummet endast i det ursprungligaskick som bolaget haft i ”tidernas begynnelse”.Ytterligare problem uppstår alltså avatt enligt lagen om bostadsaktiebolag ärdet aktieägaren som ansvarar för ytmaterial,t.ex. kakel och parkett. Om alltsådet fuktskadade badrummet av någontidigare aktieägare renoverats så att denursprungliga plasttapeten och det ursprungligaplastgolvet ersatts med dyrtkakel, är bolaget inte skyldigt att vid repareringav skadan återställa badrummeti samma skick. Bolaget användersamma ytmaterial som bolagets badrumursprungligen hade, eller ett materialsom motsvarar det ursprungliga. Köparenhar alltså köpt ett kaklat badrum,men bolaget belägger ytorna med plastvid reparering av fuktskadan.Nu blir stadgandena i lagen om köpav bostad aktuella. Enligt lagen om köpav bostad kan köparen i dylika fall avsäljaren kräva sänkning av priset på dengrund att han köpt ett badrum belagtmed kakel, men istället fått ett som ärbelagt med plast. Ifall säljaren inte gårmed på sänkning av priset, kan köparenföra ärendet till behandling i konsumenttvistenämnden.Konsumenttvistenämnden ger en rekommendationpå avgörande, som intebinder parterna, men är vägvisande ifallman överväger att föra ärendet för behandlingi tingsrätt. Handläggning avärendet i konsumenttvistenämnden äravgiftsfri. Tilläggsuppgifter och blanketterför klagomål finns påwww.kuluttajariita.fi.Tuula SarioChefsjurist

nappo2425– Olemme sitoutuneet laskemaan ruoan hintaa, kun arvonlisäveroa lasketaan 12:een prosenttiin, Juhani Pekkala lupaa.– Lähtökohtamme on, että kaupat ovat auki silloin, kun kuluttajat siellä luontevimmin käyvät ja kauppiaalle aukiolo käy, Pekkala toteaa.AUKIOLOAJATJA ARVONLISÄVERO KAUPAN KUUMAT PERUNATHELENA LUSTIG // teksti & kuvatPalveluiden on oltava lähellä myössiellä, missä asutaan kaukana.Kaupan alalla pyyhkii hyvin: myyntikäyrätovat sojottaneet ylöspäin jo hyvänaikaa. Alalla uskotaan, että etenkinauto-, päivittäistavara-, tavaratalo- jahuonekalukauppa tulevat edelleen tekemäänhyvää tulosta. Toisaalla varoitellaanlaskusuhdanteesta.– Toimialalla menee hyvin toistaiseksi,mutta nyt pohditaan, miten yleinentaloustilanne tulee muuttumaan.Olemme palvelualan lipunkantaja janäytämme pitkälti suuntaa siihen, onkoihmisillä ostovoimaa, Suomen KaupanLiiton toimitusjohtaja Juhani Pekkalasummaa.Pekkalan mukaan autoveron laskupiristi autokauppaa, päivittäistavarassahintojen nousu kasvatti tulosta,huonekalukauppa puolestaan on itseennakoinut kasvun jatkuvan. – Myöstukkukauppa on kasvanut. Siellä tehdäänliike-elämään kohdistuvaa myyntiä,kuten teknisellä alallakin.Hän muistuttaa kuitenkin, että huolellinenpitää olla. – Toistaiseksi ei olenäkynyt kovin suuria merkkejä taantumasta,mutta sitähän ei tiedä. Syksy tuleenäyttämään, mihin tilanne kehittyy.Kaikki on kiinni kuluttajien käyttäytymisestä,siitä mihin ihmiset käyttävät rahansa.Mutta meillä on esimerkiksi vientiteollisuudentilauskirjat ihan täynnä.Yksi viime aikoina paljon keskusteluaherättänyt asia on kaupan aukiolo.Säännelty vai ei ja jos säännelty, niinmikä olisi kaupan kannalta mieluinenvaihtoehto? – Ideologisesti olemme sitämieltä, että aukioloa ei tulisi säännellä.Lähtökohtamme on, että kaupat ovatauki silloin, kun kuluttajat siellä luontevimminkäyvät ja kauppiaalle aukiolokäy, Pekkala muotoilee.Jos aukioloa halutaan säännellä, niinPekkalan mukaan ainakin sunnuntaiaukiolotulisi vapauttaa. Laki on tehtysuojelemaan pieniä kauppoja. SuomenKaupan Liitto katsoo avoimen kilpailunolevan paras vaihtoehto. Nykyinentilanne ei Pekkalan mukaan ole kuluttajankannalta mielekäs.– Ei ole kovin järkevää, että meilläon huonosti perusteltua lainsäädäntöätässä asiassa, toimitusjohtaja Pekkalasummaa pohtien, miksi palvelut ylipäätäänovat auki silloin, kun ihmiset ovattöissä.– Palveluiden tulisi olla auki silloin,kun niille on kysyntää. Tässä koko aukiolokeskustelussapuhutaan kaupasta,aukiolon vaikutuksista yhteiskuntaanja työntekijöiden elämään. Juurikaanei puhuta siitä, mitä kuluttaja haluaa,mitkä ovat kuluttajan tarpeet. Tämä onmielestäni epäkohta.Pekkalan mukaan aukiolokysymyksestätehdään paraikaa selvitystä. Häntoteaa olennaisen kysymyksen olevan,tehdäänkö pienten kauppojen myyntisunnuntaiaukiololla vai palvelulla ja va-likoimilla. – Jos niin kävisi, että pienethäviäisivät ja isot ottaisivat lisää tilaa,niin kuluttajahan sen valinnan on tehnyt.Kuluttajan pitää voida päättää itse,missä hän asioi. On arvo sinänsä, ettämeillä on erilaisia kauppoja.Hänen mielestään on tärkeää, ettäSuomessa on elinvoimaisia kaupunkikeskustoja.Yhdyskuntarakenteet on yhtäkaikki pidettävä eheinä ja kaupat tuleesijoittaa niin, että ne sopivat niihin.– Palveluiden on oltava lähellä myössiellä, missä asutaan kaukana. Onkoekologisempaa, että vihtiläiset ajavatpääkaupunkiseudun kauppakeskuksiinvai helsinkiläiset menevät Vihdin kauppakeskukseen,Pekkala kärjistää.Jos kauppojen aukiolo puhuttaa, niinporinaa riittää myös ruoan arvonlisäverosta.Meneekö veroale suoraan ruoanhintaan? – Kun ruoan arvonlisäverolaskee 12:een prosenttiin, niin me ilmanmuuta laskemme sen siihen. Olemme sitoutuneettähän. Katson, että kaupallaei ole vaihtoehtoja. Kuluttajaviranomaisetvarmasti valvovat tätä, mikä on vainhyvä asia. Viranomainen on kuitenkinpuolueeton taho.Kaupan alalla pohditaan jatkuvasti,miten osallistua ilmastotalkoisiin.– Monenlaista on jo tehty. Nythän kylmälaitteetovat kehittyneet ja kaupoissane peitellään yöksi. Ja jotkut kaupatovat ilmoittaneet, että eivät pidä enääjuomia kylmässä, eivät ainakaan olutta.Kenelläkään kun ei pitäisi olla tarvettajuoda olutta välittömästi siinä kaupastatullessaan. Tällaisia erilaisia keinojakauppa voi miettiä.

nappoVALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNNAN UUDET JUOMASUOSITUKSET:EETTISEN ASUMISENOHJEITA PIENTALOIHINTeemajuttu2627Energiaa sisältävien juomien runsaskäyttö lihottaa erityisesti lapsia januoria ja heikentää hampaiden kuntoa.Suomalaisten juomatavat ovat asiantuntijoidenmukaan alkoholin käyttöälukuun ottamatta vielä toistaiseksi järkevät.Erilaisten juomien valikoima onkuitenkin laajentunut huomattavasti viimevuosien aikana: urheilu-, hyvinvointi-ja energiajuomia sekä maustettujavesiä myydään perinteisempien virvoitusjuomienrinnalla. Valikoiman kasvaminentuo haasteen kuluttajalle, sisältösekä käyttötapa ja -määrä jäävät useinepäselviksi.Valtion ravitsemusneuvottelukuntaantoi kesällä erilliset ja hyvinkin yksityiskohtaisetsuositukset erilaisten juomienkäytöstä. Aikaisemmin juomia onmuissakin maissa USA:ta lukuun ottamattasivuttu vain lyhyesti ravitsemussuosituksissa.Ravitsemukseen ja terveyteen vaikuttavatennen kaikkea juomien sisältämäenergia, sokerit, rasva, happamuus,alkoholi ja kofeiini. Juomista saadaan,maitojuomia lukuun ottamatta, hyvinvähän välttämättömiä ravintoaineita.Juomista on kuitenkin tullut yhä merkittävämpienergian lähde, mutta tämäei suinkaan ole vähentänyt muuta syömistäeikä muusta ravinnosta saatavanenergian määrää. Energiaa sisältävienjuomien runsas käyttö lihottaa erityisestilapsia ja nuoria ja heikentää hampaidenkuntoa.Uusien suositusten mukaan sopivajuotavien nesteiden määrä päivittäin onuseimmille ihmisille noin litrasta puoleentoista.Hampaiden terveydelle ontärkeätä, että sokeria ja tiettyjä happojasisältäviä juomia ei nautita liian usein.Vesijohtovesi on paras janojuoma. Ruokajuomaksisuositellaan veden ohellarasvatonta ja vähärasvaista maitoa sekäpiimää.Vesijohtovesi onparas janojuoma.Täysmehua voi aterian yhteydessäjuoda päivittäin yhdestä kahteen desilitraa,mutta se ei korvaa tuoreita hedelmiä,kasviksia ja marjoja. Tee ja kahvisopivat päivittäisiksi juomiksi, mieluitenilman sokeria ja kermaa nautittuna.Muita juomia on syytä nauttia harvemminkuin päivittäin. Pakattujen vesienkäyttöön otetaan myös kantaa. Ympäristö-ja taloudelliset näkökulmat tuleeottaa huomioon. Vesijohtovesi on ympäristösyistäparempi vaihtoehto kuinpullovesi.Annikka MarniemielintarvikeasiantuntijaLämmitys1. Käytä lämpöä, sähköä ja vettäsäästäen2. Hyödynnä uusiutuviaenergiamuotoja lämmityksessä3. Käytä kaukolämpöä tai uusiutuvillaenergialähteillä tuotettua sähköä4. Pidä huoneiden sisälämpötila20–22 asteessa5. Tarkista ikkunoiden ja ovien tiiviys6. Sammuta kaikki valaisimet,kun valoa ei tarvita7. Hanki vain hyvälaatuisiaenergiansäästölamppuja8. Lämmitä sauna kerralla kokoperheelle9. Jos pihalla on suihkulähde,vesiautomaatti, pihavalaistustai säteilylämmitin, ohjaa niidentoimintaa kellokytkimilläVedenkulutus10. Pidä vesivuodot kurissa,korjaa vuotava hana tai wc-istuinvälittömästi11. Säädä vesihanojen ja suihkunvirtaamat sopiviksi12. Laske vettä vain tarpeeseen13. Käytä sadevettä pihan kasteluunOhjeet perustuvat muun muassaMotivan ja Työtehoseuran tietoihinja ne on koonnut SuomenOmakotiliitto ry. Tämän listan jamuita eettisiin valintoihin ohjaaviavinkkejä saa osoitteestawww.eettinenvalinta.fi.Muuta15. Älä päästä lämpöä harakoille,tuuleta nopeasti ristivedolla16. Käytä ruoanlaitossa paksupohjaisiaja kannellisia keittoastioita, käännäkeittolevyn teho pienemmälle hetikiehumisen alettua ja hyödynnäuunin jälkilämpöä17. Vältä jätteen tuottamista,osta kestäviä, kierrätettäviä jamahdollisimman vähän pakattujatuotteita18. Lajittele jätteet ja kierrätä lasit,purkit, pahvit, paperit, vaatteet,urheiluvälineet19. Laita biojäte kompostiin taibiojätteen keräykseen20. Ennen kuin korvaat vanhantavaraan uudella, tutki voisikovanhan huoltaa tai korjata

nappoKuluttajansuojalaki30 vuotta2829HELENA LUSTIG // tekstiKuluttajansuojalaki ja kuluttaja-asiamiehenpesti ovat olleet olemassa 30vuotta. Ensimmäinen kuluttaja-asiamiesoli Gerhard af Schulten ja hänenjälkeensä tehtävää hoiti Erik Mickwitz.Nyt kuluttaja-asiamiehenä on MaritaWilska.– Olin ollut juristina laatimassa kuluttajansuojalakiaoikeusministeriössä.Kuluttaja-asiamiehen rooli lankesi minulletätä kautta, Gerhard af Schultenmuistelee alkuvaiheita.Hän kertoo kuluttaja-asioiden olleenesillä aiemminkin, mutta uudenlain myötä haluttiin määritellä kuluttajanoikeudet suhteessa elinkeinonharjoittajiin.– Lähdimme nollapisteestä ja keskeinenmittari oli saavuttaa mittavajulkisuus, jotta asia saataisiin ihmistentietoisuuteen. Valtakunnalliset mediattarjosivatkin runsaasti palstatilaa,af Schulten kertoo.– Julkisuuden myötä kuluttajilta tulipaljon viestejä esimerkiksi epäasiallisestatai harhaanjohtavasta markkinoinnista,hän kertoo todeten hinta-asioidenolleen kovasti esillä. Alennukset, tarjouksetja erikoistarjousten riittävyys puhuttivat.Joillekin aloille oli pesiytynyt epäselväntai harhaanjohtavan markkinoinnintapa. – Seuramatka-ala oli tällainen,samoin kultaseppä-ala, jossa oli yleistäpitää jatkuvaa alennus- tai loppuunmyyntiä.Kesti aika kauan, ennen kuinsaimme sanan perille tällaisten osalta.– Onnistumisen iloa koki, kun saikuntoon jonkin ison epäkohdan. Oli sekyllä osittain sellaista suossa rämpimistä,af Schulten naurahtaa.Hänen mukaansa oli kova työ saadaelinkeinonharjoittajat toimimaanlain hengen mukaisesti. – Liian useinkävi niin, että firma palasi vanhaan toimintatapaan.Unohtui, mitä oli luvattu.Neuvottelujärjestelmän tehosteena, keppinäoli uhkasakolla tehostettu kuluttaja-asiamiehenkielto.– Järjestelmä ei kyllä ole ihan onnistunut,jos joudutaan aina palaamaan samaanasiaan, entinen kuluttaja-asiamiesviittaa yhä käytössä olevaan keinoon.Useinhan esimerkiksi mainoskampanjaon jo ohi siinä vaiheessa, kun epäasiallisestamarkkinoinnista asetetut uhkasakotlankeaisivat maksuun.– Kun saimme ensimmäisiä juttujaläpi markkinatuomioistuimessa, niinolihan siinä sen viikon saavutustenosalta sellainen kultareuna, af Schultenmuistelee pioneerityötä.Sopimusehtojen sisältö oli myös isoasia. Niistä neuvoteltiin pitkäänkin,mutta niin vain saatiin molemmille osapuolillekäypiä ratkaisuja. Seuramatkajatalokauppaehdot ovat tyypillisiä esimerkkejänäistä kädenväännöistä.– Yksi kuluttajansuojalain valmisteluaikoinaerittäin voimakasta vastustustaherättänyt asia oli tuotevastuu.Se oli elinkeinonharjoittajille punainenvaate. Kun se oli yhtenä osana kuluttajansuojalakia,heijastui se kielteisenäsuhtautumisena koko lakipakettiin. Sejätettiinkin silloin laista pois, mutta tulimyöhemmin EU:n myötä erillislakina.Onkin hyvin kiintoisaa, että jokunenvuosi sitten voimaan tullutta ryhmäkannettavastustettiin aivan samoilla argumenteilla.Entinen kuluttaja-asiamies on nytSuomen Kuluttajaliiton rivijäsen ja seuraayhä kuluttaja-asioita. – Tietotekniikka-asioissaon paljon epäkohtia.Kuluttaja on varsin avuton, kun itse eiasioista ymmärrä ja henkilökohtaistapalvelua on vaikea saada.•••Erik Mickwitz tuli syyskuussa 1978 kuluttaja-asiamiehentoimistopäälliköksi.– Itselläni ei ollut aiempaa kuluttajataustaa.Paikka tuli hakuun ja haintointa. Olin siellä sitten melkein eläkkeellesiirtymiseen saakka. SijaistinGerhardia hänen ollessaan välillä Pohjoismaidenneuvostossa. Kuluttaja-asiamiehenäolin vuodesta 1991 vuoteen2002, hän kertoo.– Meillä oli hyvin pieni työyhteisö.Kuluttaja-asiamiehen toimisto ja kuluttajavalituslautakunnanhenkilöstö toimisamoissa tiloissa. Uutta lakia lähtitoteuttamaan erinomaisen innostunutporukka.Alkuvaiheessa tuli kova metakka,kun kuluttaja-asiamies puuttui jonkunyrityksen toimintaan. – Mutta meillä olivahva juridinen pohja Gerhardin kautta.Melkein jokainen markkinatuomioistuimeenviety päätös oli meille myönteinen.Se loi vahvan pohjan ja kuluttajaasiamiehenpäätöksiä alettiin uskoa.Kunnallinen kuluttajaneuvontajärjestelmäluotiin samaan aikaan kuin laki.Mickwitz muistuttaa tämän olevan täysinsuomalainen keksintö. Kuluttajansuojalakiinotettiin mallia Pohjoismaistasoveltaen sitä suomalaiseen muottiin.Mickwitzistä on ollut kiintoisaa seuratalain kehittymistä. – EU:hun liittyminenvaikutti monella tavoin kuluttaja-asiamiehentyöhön.Nykylaissa kuluttaja-asioiden konkarinäkee af Schultenin tavoin uhkasakko-asianepäkohtana. – Se on aikakömpelö. Seuraamuksia ei ehdi tulla.On puhuttu markkinahäiriömaksun ottamisestakäyttöön, mutta asia ei oleedennyt.Mickwitz seuraa edelleen kuluttaja-asioita.– Kyllä näitä asioita katsooihan toisella tavalla, kun on ollut niidenparissa pitkään mukana.•••Kuluttaja-asiamies Marita Wilska tuli36 vuotta sitten silloisen Kuluttajaneuvostonvalitusasian sihteeriksi. Hän toteaakuluttajapolitiikan olleen tuolloinvielä lapsenkengissä. – Kuluttajalainsäädäntöäryhdyttiin vasta valmistelemaan.Olin juuri valmistunut oikeustieteenkandidaatiksi, kun Kuluttajaneuvostossatuli paikka auki. Koin sen unelmapaikaksija sille tielle jäin.Wilska toteaa lainsäädäntöä kehitetynkoko ajan. – Meillä on oikein hyvätilanne kuluttajansuojan osalta. Valvontakeinotehkä kuitenkin kaipaisivatuudelleen arviointia. Selkeisiin lainrikkomuksiinpitäisi voida puuttua nopeammin.– Kuluttajan aseman turvaaminenja vahvistaminen vaatii jatkuvaa tietojenpäivittämistä ja uuden ennakoimista.Elinkeinoelämän puolella tapahtuvattoimenpiteet vaikuttavat aina suoraankuluttajan asemaan.

nappo32LIITY JÄSENEKSI!Jäsenyys kannattaa! Liittymällä SuomenKuluttajaliiton jäseneksi saat seuraavia etuja:• puhelinneuvonta kuluttaja-asioissa• liiton lehti Kuluttajan Nappo neljä kertaa vuodessa• liiton julkaisut jäsenhinnoin• liiton antama koulutus kuluttaja-asioissamaksutta tai jäsenhinnoin• jäsentiedotteet ajankohtaisistakuluttaja-aiheistaYksityishenkilö voi liittyä joko jäsenyhdistyksenkautta yhdistysjäseneksi tai suoraan liiton jäseneksi.Tietoa sinua lähinnä olevasta yhdistyksestä saat liitontoimistosta, puh. (09) 454 2210. Liiton suoran jäsenenjäsenmaksu on 30 euroa. Maksu peritään kerran vuodessa.Voit liittyä jäseneksi täyttämällä ja palauttamalla alla olevankortin. Postimaksu on maksettu puolestasi. Jäseneksi voiliittyä helposti myös Internetissä osoitteessawww.kuluttajaliitto.fiBLI MEDLEM!Det lönar sig! Som medlem i FinlandsKonsumentförbund får du följande förmåner:• telefonrådgivning i konsumentfrågor• förbundets tidning Nappo fyra gånger per år• förbundets publikationer till medlemspris• förbundets skolning i konsumentfrågoravgiftsfritt eller till medlemspris• medlemspublikationer om aktuellakonsumentärendenPrivatpersoner kan ansluta sig via lokala eller regionalakonsumentföreningar, eller direkt som medlemmar i förbundet.Information om lokala föreningar nära dig får du frånförbundets kontor, tel. (09) 454 2210. Årsavgiften fördem som ansluter sig direkt till förbundet är 30 euro.Du kan ansluta dig som medlem genom att fylla i ochreturnera kortet nedan. Portot är betalt. Man kan ocksåansluta sig via Internet på adressenwww.kuluttajaliitto.fiSuomen Kuluttajaliiton maksullinen neuvonta: 0600-9-4490 (1,75 e/puh + pvm/mpm)Suomen Kuluttajaliiton asumisneuvonta: 010 802 240 (8,21 snt + 1,16 snt/min. lankaverkosta, 29,7 snt/min matkapuhelimesta soitettaessa)Eettisen kuluttamisen puhelinneuvonta: 09-458 7396 (pvm/mpm) / eettinenvalinta@kuluttajaliitto.fiLIITYN JÄSENEKSI / OSOITTEENMUUTOSMedlemsansökan / adressförändringHaluan liittyä Suomen Kuluttajaliiton suorajäseneksi.Jäsenmaksu 30 e / vuosi.Jag vill bli medlem i Finlands Konsumentförbund.Medlemsavgiften är 30 e / år.Haluan tilataKuluttajan Nappo-lehden vuosikerranhintaan 15 eVastaanottajamaksaapostimaksunnimi / namnHaluan liittyä Suomen Kuluttajaliiton paikallisyhdistyksen jäseneksi.Saat tiedot sinua lähinnä olevasta kuluttajayhdistyksestäpostittamalla tämän kortin tai soittamalla (09) 454 2210.Jag vill bli medlem i Finlands Konsumentförbunds lokalförening.Information om lokala föreningar nära dig får du genom attreturnera detta kort eller genom att ringa (09) 454 2210.Olen jo jäsen, mutta osoitetietoni muuttuvat.Jag är redan medlem, men adressuppgifterna ändras.Suomen Kuluttajaliitto ryFinlands KonsumentförbundVastauslähetysTunnus 5000391200003 Helsinkiosoite / addresspostinumero / postnummerpostitoimipaikka / postortsähköpostiosoite / e-post