KOKKOLAN KAUPUNKI Kyläasutuksen vaiheosayleiskaava ...

kokkola.fi

KOKKOLAN KAUPUNKI Kyläasutuksen vaiheosayleiskaava ...

KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004KOKKOLAN KAUPUNKIKyläasutuksen vaiheosayleiskaavaPERUSSELVITYKSET31.8.2004 Päivi CainbergKOKKOLAN KAUPUNKI2004KOKKOLAN KAUPUNKISIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004KOKKOLA – Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaPERUSSELVITYKSETSISÄLLYSLUETTELO1 PERUSSELVITYKSET ........................................................................................................................- 1 -1.1 Tunnistetiedot................................................................................................................................- 1 -1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus ................................................................................................................- 2 -1.3 Luettelo hankkeen liiteasiakirjoista ................................................................................................- 4 -1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista.................- 5 -2 LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................................- 6 -2.1 Suunnittelutilanne..........................................................................................................................- 6 -2.2 Selvitys suunnittelualueen oloista...................................................................................................- 6 -2.2.1 Maisemarakenne, maisemakuva ja maisema-alueet.................................................................- 6 -2.2.2 Luonnonolot ........................................................................................................................- 10 -2.2.2.1 Ilmasto.............................................................................................................................- 10 -2.2.2.2 Maaperä...........................................................................................................................- 11 -2.2.2.3 Vesistöt............................................................................................................................- 11 -2.2.2.4 Kasvillisuus .....................................................................................................................- 12 -2.2.2.5 Eläimistö..........................................................................................................................- 13 -2.2.2.6 Uhanalaiset eläinlajit........................................................................................................- 13 -2.2.2.7 Uhanalainen ja harvinainen linnusto .................................................................................- 14 -2.2.2.8 Uhanalaiset ja muut huomionarvoiset kasvilajit.................................................................- 15 -2.2.2.9 Luonnon suojelualueet ja -ohjelmat ..................................................................................- 16 -2.2.2.10 Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt .....................................................................- 16 -2.2.2.11 Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit.....................................................................- 16 -2.2.2.12 Vesilain suojellut luontotyypit ......................................................................................- 16 -2.2.2.13 Suunnittelualueen merkittävät metsäkasvillisuusvyöhykkeet..........................................- 16 -2.2.2.14 Muut luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät biotoopit ..................................- 17 -2.2.3 Rakennettu ympäristö...........................................................................................................- 18 -2.2.4 Rakennusinventointi.............................................................................................................- 27 -2.2.4.1 Rakennusinventointimenetelmät .......................................................................................- 27 -2.2.4.2 Kohteiden valintaperusteet ...............................................................................................- 28 -2.2.4.3 Rakennusten suojelumerkintöjen vaikutukset....................................................................- 28 -2.2.5 Maanomistus........................................................................................................................- 29 -2.2.6 Rakennettavuus....................................................................................................................- 29 -2.2.7 Maanomistajien rakentamistavoitteet....................................................................................- 30 -KOKKOLAN KAUPUNKISIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004KOKKOLA – Kyläasutuksen vaiheyleiskaava1 PERUSSELVITYKSET1.1 TunnistetiedotSuunnittelualue:Suunnittelualue muodostuu Kokkolan kaupungin kyläalueista. Suunnittelualue käsittääseuraavat kylät, jotka muodostavat 6 erillistä suunnittelualuetta:1. Knivsund n. 405 ha2. Rödsö, Korpilahti, Vitikka 4 200 ha3. Lahnakoski, Hassinen 840 ha4. Sokoja, Oivua, Korkeahuhta 4660 ha5. Öja, Långö 770 ha6. Kvikant 620 hayhteensä n. 11 495 haSuunnittelualueen sijainti ja rajaus on esitetty liitteessä SUU1.Suunnittelualueen osa-aluejako on esitetty liitteissä SUU2 ja SUU3.Yhteystiedot:Hankesuunnitelma toteutetaan yhteistyönä Kokkolan kaupungin ja Sigma Konsultit Oy:nkesken.TILAAJAN YHTEYSTIEDOT:Kokkolan kaupunki Kaavoituspäällikkö Veli-Pekka Koivu Kaavoitusarkkitehti Raija PortaankorvaKokkolan kaupunki/kaavoitusosastoPL 43, 67100 KOKKOLAPuh. 8289 111Kaavoituspäällikkö Veli-Pekka KoivuPuh.(06) 8289 360GSM 040 7809 360e-maili: etunimi.sukunimi@kokkola.fiKONSULTTI:Sigma Konsultit OySuunnittelutoimisto Johtava erikoissuunnittelija, arkkitehti SAFA Jouni Laitinen (alueidenkäyttö) Vanhempi suunnittelija, arkkitehti BA Päivi Cainberg (alueidenkäyttö) Vanhempi erikoissuunnittelija, FM Hannu Tikkanen (ympäristöselvitykset ja vaikutusten arviointi) Ympäristösuunnittelija Petri Hertteli (ympäristöselvitykset ja vaikutusten arviointi) Vanhempi suunnittelija, rak.ins. (AMK) Petri Rintala (rakennusinventointi) Vanhempi tekninen avustaja Eevi Talus (avustava suunnittelu)KOKKOLAN KAUPUNKI 1 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004Chydenius Center67100 KOKKOLAPuh. 8232 000Fax. 8232 099Hankkeen vastuuhenkilö / maanomistajayhteydenpito:Päivi CainbergPuh. (06) 823 2023e-maili: paivi.cainberg@sigma.kpnet.com1.2 Kaavan nimi ja tarkoitusAlueelle laaditaan vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mukainenvaiheyleiskaava jonka nimenä on Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaava.Yleiskaavan tavoitteet:Päätavoite Tavoitteena on määritellä oikeusvaikutteisella vaiheyleiskaavalla kyliintehtävien rakennus- ja maisematyölupien perusteet sekä muutmaankäytön suunnittelua ohjaavat ratkaisut ja periaatteet.(Käsite vaihekaava tarkoittaa, ettei koko maaseutualuetta selvitetäkaikkien maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten kuvaamallatavalla tutkittaviksi tulevat asuminen, elinkeinot, palvelut, infrastruktuurija kulttuurihistoria - vähemmälle jää esimerkiksi laajojen maa- jametsätalousalueiden luontoarvojen selvittäminen.)Kyläaluekohtaiset ja muut yksityiskohtaiset tavoitteet Määritellään Kokkolan elävät kylät ja niiden erityispiirteet rakentamisenohjaustarpeen ja kylien kehittämisen kannalta. Määritellään asemakaavoitetun kantakaupungin lievealueen laajuus jarakentamisen erityiset ohjaustarpeet tällä lievealueella. Selvitetään ne kyläalueet, joilla rakentaminen on mahdollisestimuodostunut tai on muodostumassa niin merkittäväksi, ettälisärakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Määritellään kullekin kyläalueelle omat, niille soveltuvatsuunnittelutarveratkaisujen harkintaperusteet. Määritellään ne rakentamispaineiltaan vähäiset kyläalueet, joillevoidaan myöntää rakennusluvat suoraan vaiheyleiskaavan perusteella. Turvataan nykyisten valta-, seutu- ja paikallisteiden välityskyky jaliikenneturvallisuus Osoitetaan varaukset tarvittaville uusille valta-, seutu- ja paikallisteille.Tutkitaan rakennuskannan lisääntymisen aiheuttamat liikennejärjestelytvarsinkin Kälviän suuntaan. Merkittävät peltoalueet säilytetään maatalouskäytössä, eikä niilleosoiteta rakentamista. Rakentaminen sovitetaan maisemarakentamiseen noudattaen kunkinkyläalueen perinteistä rakennustapaa.KOKKOLAN KAUPUNKI 2 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan Kantatilatarkastelun avulla turvataan maanomistajien tasapuolinenkohtelu. Kylien täydennysrakentaminen osoitetaan ensisijaisesti kylienasukkaiden ja siellä työskentelevien tarpeisiin.31.8.2004 Osoitetaan periaatteet, joiden mukaisesti kaupunki hankkii ja luovuttaakyläalueilta rakennuspaikkoja ja ylläpitää ”rakennuspaikkapankkia”kyläläisiä varten. Kylärakentamisen kokonaisrakentamisen määrä suhteutetaan kokokaupungin rakentamismääriin siten, ettei Kokkolan kaupunkirakennetarpeettomasti hajaudu. Arvioidaan kuinka tulevaisuudessa asuntorakentaminen tuleejakautumaan asemakaavoitutun kantakaupungin ja maaseudun välilläsekä päätetään miten sitä seurataan ja ohjataan. Kyläalueiden täydennysrakentamisen ohjaus sovitetaan palveluidensaamiseen ja kouluverkoston kehittymiseen. Kehitetään joustavia, kunkin kyläalueen rakentamisen omiinohjaustarpeisiin soveltuvia yleiskaavamerkintöjä ja – määräyksiä.KOKKOLAN KAUPUNKI 3 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.20041.3 Luettelo hankkeen liiteasiakirjoistaLIITTEETSUUNNITTELUTILANNE:Liite SUU1. Alueen sijainti ja kaava-alueLiite SUU2. Osa-aluejako 1: 50 000Liite SUU3. Osa-aluejako 1: 20 000Liite SUU4. Ote Kokkolan osayleiskaavasta 2010NYKYINEN MAANKÄYTTÖ:Liite MAA1. Kylärakenne (kylittäin)RAKENNUSINVENTOINTI:Liite RAK1. Rakennusinventointi (kylittäin)LIIKENNE :Liite LII1. Nykyinen liikenneverkko, liikennemäärät ja liikennemelu (kylittäin)Liite LII2. LiikennesuunnitelmatTEKNINEN HUOLTO:Liite TEK1. Vesihuoltoverkostot(kylittäin)Liite TEK2. Sähkönjakelu (kylittäin)LUONNONYMPÄRISTÖ:Liite LUO1. Maiseman ja luonnon yleispiirteet (kylittäin)Liite LUO2. Maiseman erityispiirteet (kylittäin)Liite LUO3. Topografia (kylittäin)Liite LUO4. Luonnonympäristön erityispiirteet (kylittäin)Liite LUO5. Pinta- ja pohjavesiLiite LUO6. Maaperä (kylittäin)PALVELUT, TYÖPAIKAT JA VÄESTÖ:Liite PAL1. PalvelurakenneLiite PAL2. Palvelut ja maanomistus (kylittäin)YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT:Liite HÄI 1. Häiriöalueet (kylittäin)RAKENTAMISTAVOITTEET:Liite TAV1. Rakentamistavoitteet (kylittäin)KOKKOLAN KAUPUNKI 4 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä jalähdemateriaalista• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet• Heikki Susiluoma. Chydennius-Instituutti. 1998: Visiot Kokkolan maaseudunmahdollisista kehityspoluista• VTT Rakenus- ja yhdyskuntatekniikka Harmaajärvi, I. ja Plan-Ark Oy Riipinen,J.: Kokkolan kaupunki: Maaseutualueiden kaavatalousselvitys (luonnos17.12.2002)• Maaseutualueen yleiskaava, kootut vastaukset kylittäin• Poikkeuslupahakemukset ja suunnittelutarveratkaisut• Kokkolan kaupunki. 1991: Kokkolan yleiskaava 2010• Ahmas K. 1992: Kokkolan rakennuskulttuuria, Kirjapiano Antti VälikangasKy, Kokkola 1992, 299 s.• Sähköverkkokartta• Vesijohtoverkosto• Kaustarin yleiskaava• Rakennusjärjestys 1992• Kokkolan kaupunki tilastollinen vuosikirja 1997• Väestölaskenta 1995• Viatek. 2003: Vesihuollon kehittämissuunnitelma luonnos 1.8.2003• Länsi-Suomen ympäristökeskus, TE-keskus ja Kokkolan kaupunki. 2002:Perhonjoen ulkoilureitti Kokkola• Tikkanen, H., Kokkolan ympäristölautakunnan julkaisu 4/91: Kokkolanturkistarhojen ja kaatopaikan linnusto sekä lintujen turkistarhaukselleaiheuttamien haittojen ehkäisy• Tielaitos. 1996: Vt 8 Kokkolan ohikulkutien yleissuunnitelma,ympäristövaikutusten arviointiohjelma• Kokkolan maisemaselvitys• Arkkitehtiasema Oy. 1999: Kokkolan Rödsön ja Perhonjokisuunkasvillisuusselvitys• Kokkolan kaupunki. 1989: Yleiskaava 2010, virkistysalueselvitys• Kokkolan kaupunki. 1989: Yleiskaava 2010, ekologiset maisema- jasuojelukohteet• Tikkanen, H. 1991: Kokkolan turkistarhojen ja kaatopaikan linnustostasekä lintujen turkistarhoille pääsyn estämisestä• Kokkolan kaupunki, Pohjoismäki, M. 1988: Kokkolanlintuvesisuojelualueiden perusselvitys 1987-1988• Kokkolan kaupunki, Hertteli, P. 2002: Kokkolan Laajalahden Natura-alueenhoito- ja käyttösuunnitelma• Koljoneen, R. Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunnan julkaisuja 1/2002:Kokkolan ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2001• Saarikoski, H. Kokkolan ympäristölautakunnan julkaisuja 5/91: Kadmium jasinkki Kokkolan maaperässä ja viljelyskasveissa• Vikström, S. 1999: Perhonjokisuun rantakaava- sekä Rödsönkyläyleiskaava-alueen fauna• Kokkolan kaupungin metsien kasvillisuuskartoitus, inventointilomakkeet• Uhanalaiset lajit (Vikström, S.)• Keski-Pohjanmaan liitto, Sigma konsultit 2001: Keski-Pohjanmaan arvokkaatmaisema- ja kulttuurialueet, Kirjapaino Antti Välikangas Oy 2001.31.8.2004KOKKOLAN KAUPUNKI 5 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.20042 LÄHTÖKOHDAT2.1 SuunnittelutilanneSeutukaava / Maakuntakaava:Kokkolan kaupunki kuuluu Keski-Pohjanmaa liiton alueeseen. Seutukaavan muutos uudenmaankäyttö- ja rakennuslain mukaiseksi maakuntakaavaksi on hyväksyttymaakuntavaltuustossa 29.4.2002. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 24.10.2003.Kaavassa on osoitettu maankäyttö- ja rakennuslain 25§ mukaiset alueiden käytön periaatteetKeski-Pohjanmaalla.Ote maakuntakaavasta liitteenä SUU3.Yleiskaava:Kokkolan kyläalueilla on voimassa kaupunginvaltuuston 13.1.1992 hyväksymäoikeusvaikutukseton Kokkolan yleiskaava 2010. Sitä korvaamaan ollaan laatimassaasemakaavoitettavaa kaupunkialuetta ja sen lievealueita varten Kantakaupungin yleiskaavaa jakyseessä olevaa kyläasutuksen vaiheyleiskaavaa.Nykyinen yleiskaava liitteenä SUU4.Asemakaava:Suunnittelualueella ei ole asema-kaavoja. Suunnittelualue rajoittuu useisiin asemakaavaalueisiin.Pohjakartta:Suunnittelutyön pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen numeerista maastotietokarttaatäydennettynä numeerisilla kiinteistötiedoilla (NKRK).2.2 Selvitys suunnittelualueen oloista2.2.1 Maisemarakenne, maisemakuva ja maisema-alueetMaakuntakaavan yhteydessä laaditussa Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- jakulttuurialueet selvityksessä suunnittelualueen kylistä Sokojan peltoaukea on todettumaakunnallisesti arvokkaaksi, Öjan maisema-alue ja Rödsön kylä ylikunnallisesti arvokkaiksikohteiksi ja Runtujärvi sekä Kirilahden peltoalue kunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi.Sokojan peltoaukea:Maaviljelyksen kannalta edustava kokonaisuus on Sokojan peltomaisema. Alue onlaajuudeltaan toista tuhatta hehtaaria. Viljelyalue on tasainen ja siinä on useitametsäsaarekkeita. Jäljellä on vielä runsaasti latoja, vaikka niiden määrä onkin huomattavastivähentynyt viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana.Sokoja on yksi Kaarlelan nuoria kyliä. Sokojan maanviljelysmaisemalle ovat tyypillisiä kiviaidat.Maasto on kumpuilevaa ja pellot on raivattu kivisten mäkien rinteille. Alueen asutus onsijoittunut pääasiassa peltoalueelta kohoaville loiville mäille, kyläteiden varteen. Talot onrakennettu kivisimmille kumpareille, ettei arvokas viljelysmaa tuhlaantuisi talon alle. Uusinasutus on sijoittunut erityisesti Sokojan mäen raitille sekä Fräskbackenilta Kokkolan keskustaanpäin johtavan kylätien varteen. Merkittävimpinä asutuksesta nousevat esille Rasmuksen raitti,Hällisin ja Åivobäckin taloryhmät.Rasmuksen asutus on muodostunut peltoalueelta kohoavalle luode-kaakkoissuuntaiselledrumliinille vajaan kilometrin pituiseksi raitiksi. Kokonaisuutena vanha asutusraitti on säilynythyvin. Rasmusbackenilla oli vielä muutama vuosikymmen sitten tiivis kyläkatu, jota reunustivataitat, navetat, saunat sekä asuin- ja ulkorakennusten tiheä rivistö. Vielä tänäkin päivänäRasmusbacken muodostaa tärkeän kokonaisuuden ja esimerkin Kaarlelan pitäjänhistoriallisesta maaseutuasutuksesta.9 Kyläkadusta ei voitane enää puhua vanhassaKOKKOLAN KAUPUNKI 6 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004merkityksessään, mutta raittia reunustaa kymmenkunta asuinrakennusta ja lukuisa määräulkorakennuksia. Nykyään raitilla on kestopäällyste, tien mutkat ovat kuitenkin säilyneet.Raitin merkittävin rakennus on luonnonkivinavetta, joka on rakennettu vuonna 1748. Tämälajinsa vanhin, Suomen suurin luonnonkivinavetta, on lailla suojeltu. Toinen merkittävä rakennuson Rasmuksen vanha tiilitalo (v.1779), joka muutettiin navetaksi 1912 kun uusi päärakennusrakennettiin. Uudempi asutus on sijoittunut Rasmusbackenin itäpuolelle, toiselle drumliinilleMesibackenin tielenkin varteen.Jyväskylän valtatieltä Sokojalle johtavan tien vieressä Åivobäckin ylitsee johtaa vanha kivisilta.Se on ladottu luonnonkivistä ja kanneksi on laitettu kolme isoa kivipaatta. Silta rakennettuvuonna 1782 ja on Suomen toisiksi vanhin tunnettu kivisilta. Sillan läheisyydessä sijaitseeÅivobäckenin taloryhmä, johon kuuluu kolme vanhaa maalaistaloa. Alue on maisemallisestiyhtenäinen maanviljelysmaisema eikä sen välittömään läheisyyteen ole noussut uusiarakennuksia.Sokojan alueella merkittävää on lisäksi Sokojanpuron varrella sijaitseva korkealle mäellerakennettu Hällisin kahden talon muodostama asutusmäki, jolle johtaa puiden ja kiviaitojenreunustama tie. Yksittäisinä kohteina mainitsemisen arvoisia ovat Fackelheimin seurojentalo,Sokojan koulu ja Kullan talo, jonka sivukamarillinen asuinrakennus on rakennettu 1700-luvunjälkipuolella.Ennen kiviaidat risteilivät Sokojan peltojen reunoilla. Niiden väleihin on rakennettu teitä jamyöhemmin niiden päälle on perustettu uusia maanteitä. Varsinkin Mesibackalla kiviaitoja olivielä 1950-luvulla huomattavan runsaasti, yhteensä 27 km. Niistä kuitenkiin siirrettiin osa 1960Yksipihlajaan rakennettavien satamalaitteiden pohjiksi. Yli-Sokojalla on edelleen runsaastikiviaitoja. Ne ovat syntyneet peltojen raivauksien yhteydessä. Kivet nostettiin pelloista ja koottiinraivausryökkiöiksi tai kiviaidoiksi. Kiviaidalla oli useita tehtäviä. Se toimi mm. karjan aitauksenaja varasi kesällä auringonlämpöä, joka myöhemmin syksyllä esti hallan tuhot viljapellolla.Paikallisesti arvokas Risbackan laidun on Sokojan peltojen keskelle jäänyt kivinen, katajainenluonnonniitty. Kohteen ympärillä on latoja, uusi varasto rakennus ja vanhaa kiviaitaa. Alue onollut lehmien laitumena vuosikymmeniä. Huomionarvoisista lajeista alueella sinnittelevätnurmitar ja päivänkakkara.Öjan kulttuurimaisema-alueÖjan maisema-alue muodostuu kahdesta maisemakokonaisuudesta Tjäru – Bodön jaKnivsundin – Djupsund kylistä ja niiden maisema-rakenteesta ja niihin liittyvistäkulttuuriympäristöistä.Knivsund sijaitsee Pietarsaari – Kokkola –tien pohjoispuolella. Maanviljelyn kannaltaedustavassa kulttuurimaisemassa Öjan Knivsundissa on säilynyt useita edustaviamaatalousmaisemia peltoaukeineen ja laidunhakoineen.9 Pietarsaari – Kokkola –tieltäHagafolkiin ulottuva reilun kilometrin pituinen asutusraitti on kokonaisuutena hyväämaaseutuympäristöä. Raitin merkittävin rakennusryhmä on Djupsundin kolmenpuolitoistakerroksisen vaalean talon muodostama kokonaisuus.Djupsundin taloryhmän luota johtaa Öjan tielle Hagabäckenin yli reilun kilometrin pituinenloivasti mutkitteleva kapea hiekkatie, joka kulkee sekä peltojen että metsävyöhykkeen läpi jajonka varrelle sijoittuu muutamia taloja, joista merkittävin on Kulla vuodelta 1869.Knivsundin toinen asutusraitti ulottuu Öjan tieltä Korsööreen Bysundetin rantaan asti.Asutusraittiin liittyy kiinteästi raitin pohjoispuolinen peltoalue. Korsören puolenkilometrin pituistaraittia reunustavat kymmenkunta taloa pihapiireineen sekä näiden väliin jäävät pienetpeltopalstat. Uusia rakennuksia raitilla on harvassa, mutta useita tiilisiä lisäsiipiä on rakennettu.Raitilla on kaksi julkista rakennusta. Knivsundin koulu vuodelta 1887 ja seurojentalo 1920-luvulta. Tien päässä on Korsören merkittävin rakennus. Korsören päärakennus, joka onpuolitoista kerroksinen, kookas kaksikuistinen hirsirakennus vuodelta 1884.KOKKOLAN KAUPUNKI 7 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004Peltoalueen läpi kulkee Öjan kylätie, jonka varrella on myös syntynyt asutusta. Merkittävimmätkohteet tällä raitilla ovat Backan ja Saaren talot.Tjäru – Bodö maisema-alue sijaitsee Pietarsaari – Kokkola –tien etelä- ja pohjoispuolella. TämäÖjan läntisin osa on arvokas, vaihtelevailmeinen maisemakokonaisuus. Sen päätekijät ovatkumpuileva maasto, useat pienet järvet ja lammet, peltojen pirstoutuneisuus sekä lehtipuiden japienten lehtojen runsaus. Alueen arvoa lisäävät Bodön – Tjärun mutkitteleva kylätie ja asutus,joka on varsin hyvin sopeutunut vanhaan saaristokulttuurimaisemaan. Alue onkulttuurihistoriallisesti Kokkolan arvokkaimpia alueita, jonka nykyinen tasapainoinen ja idyllinenleima on erittäin arvokas.Maisema-alueen eteläosassa sijaitseva Tjärun raitti saa alkunsa Krokvikin tien risteyksestä.Raitti kulkee lähellä risteystä olevan pienen mäkikumpareen halki ja sen varrella sijaitsevatTjärun ja Åkön taloryhmät sekä Öjan kotiseutumuseo.Tjärun pihapiiriin kuuluu tuparakennus ja lukuisa määrä ulkorakennuksia sekä tuulimylly 1800-luvun alusta ja aitta 1700-luvulta. Tuparakennuksen vieressä on kookkaampipuolitoistakerroksinen lisäsiivellinen asuinrakennus 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä ja tämänvieressä punamullattu puolitoistakerroksinen asuinrakennus oletettavasti 1800-luvun puolelta.Asutusraitin vastakkaisella puolella on kookas puolitoistakerroksinen hirsirakennus, jossa onkaksi kuistia, toinen päädyssä ja toinen edessä. Rakennuksen vanhin osa on 1830-1840 –luvulta. Tjärun kotiseutumuseo on rakennettu 1848 ja se on edustava esimerkki ns. öjalasestatalosta.Raitin loppuosa on tyypillistä maaseutuympäristöä. Talot sijaitsevat kuitenkin alkupäätä jonkinverran harvemmassa ja väliin jää peltopalstoja. Åkön asuinrakennus on komea,puolitoistakerroksinen hirsirakennus 1800-luvulta. Siinä on mm. kuusikulmainen lasikuisti jaleveät valkoiseksi maalatut nurkkalaudat. Pihapiiriin kuuluu myös kesätalo sekä vanhapunamullattu hirsinen talli ja navetta.Rantatien pohjoispuolella sijaitseva Sveinsflagan on Öjan manneralueen suurin ja arvokkainjärvi. Mjosundiin johtava tie kulkee aivan järven rantaa ja tältä avautuu upeita näkymiä vedenäärelle. Sveinsflaganin pohjoisrannalla sijaitsee Sveinsin taloryhmä. Tämä pihapiiri muodostaaaukeiden peltomaisemien kanssa harmonisen maalaismaisemaan soveltuvan kokonaisuuden.Alueella muut mainitsemisen arvoiset rakennukset ovat Näcksundin talot, Kvarnabba ja Ås,Bodön taloryhmä, Långön koulu ja kalastusmuseo.Rödsön kyläKeskustasta Rödsöhön saapuessa maalaismaisema avautuu kauniina näkymänä Haukilax-Haglundin ja Hagströmin perinteisille maataloustiloille päärakennuksineen, navettoineen jaaittoineen. Rakennukset sijaitsevat peräkkäin Rödsöhön johtavan tien varrella. Haukilax-Haglundin pihapiirissä on vanha solakäytävällinen aittarivistö ja toisella puolella tietä lisäksimuutama vanha aitta.Rödsön maisemaa luonnehtivat Perhonjoki, pirstoutuneet peltoalueet sekä maantien varteensijoittunut asutus. Puoliavoimeen maatalousmaisemaan luo vivahteikkuutta mutkitteleva kylätiesekä peltojen ja metsien vuorottelevuus.Parhaimmillaan Rödsön kultuurimaisema on moni-ilmeistä, hoidettua maatalouden maisemaa.Maininnan arvoinen on Laxåbackan tila lähiympäristöineen. Möllerintien varrella sijaitsevarakennusryhmä on sijoittunut tien ulkokaarteen puolelle loivan mäkialueen reunaan.Päärakennus, jota rajaavat tiestä vanhat koivut, on puolitoistakerroksinen ja rakennettu 1830-luvulla. Ulkorakennusten rivistö jatkuu sekä tien suunnassa että järveen päin viettävässärinteessä. Tilan perinteikäs pihapiiri on vaalittu ja hienovarainen ympäristöstä huolehtiminenulottuu myös varastorakennuksiin. Asutusryhmän yhtenäisyyttä lisää rakennusten yhtenäinenväritys (punamulta). Pihapiiriä ympäröivät pienet peltopalstat.KOKKOLAN KAUPUNKI 8 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004Laxåbackan tilan läheisyydessä on puolen kilometrin pituinen kapea järvi. Laxåbackfjärden, jokaon linturikas järvi suomaisine ja ruohikkoisine rantoineen, jossa viihtyvät erityisesti kahlaajat jasorsalinnut.Rödsön kylän ainoat avoimet rantapellot sijaitsevat Haukilax-Haglundin ja Hagströmin tilojenläheisyydessä, Perhonjoen eteläpuolella. Vastakkaisella rannalla sijaitsevat Starrholmarna,jotka ovat tulvasaaria Perhonjoessa. Saarilla on rehevä ja monipuolinen lehtokasvillisuus.48Muuten uudisrakennus on vallannut suuren osan jokirannasta. Täten varsinkin Orresissaosittain perinteinen maaseutukylän ilme on muuttunut taajamatyyppiseksi asutusalueeksi.Jäljellä olevien rantapeltojen säilyminen maatalouskäytössä on maisemakuvan kanaltakeskeistä. Sen vuoksi omakotiasutusta ei tulisi sijoittaa avoimille rantaviljelyksille.RuntujärviRuntujärvi sijaitsee Kokkolan ja Kälviän rajalla, n. 5 km Rimmistä kaakkoon. Runtujärvikulttuurimaisemineen ja rantoineen on kaunis ja erittäin arvokas kohde Kokkolassa. Alueenmaisemakuva muodostuu Runtujärvestä, sen länsirannalle sijoittuvasta kaarevasta asuinraitistaja siihen liittyvästä peltoalueesta, kiviaidoista ja järven kaakkois- ja eteläpuolella vielävuosituhannen vaihteessa pystyssä olevasta komeasta vanhasta metsästä. Järven piirissä pesiimuutama hieman harvalukuisempi lintulaji.Runtujärvi on kaarrejärvi, noin 700 m pitkä ja leveimmältä kohdaltaan vajaa 200 m leveä.Kyläraitti on syntynyt drumlinisoituneeseen maastoon. Runtujärven taloryhmä sijaitsee järvenrannalla, ohikulkevan tien varrella. Toinen päärakennuksista on rakennettu vuoden 1800paikkeilla ja toinen 1915. Maantie jakaa pihapiirin rakennukset kahdeksi kokonaisuudeksi. Tientoisella puolella ovat v. 1945-46 rakennetut navetta ja talli. Lisäksi rakennusryhmään kuuluuvanha aitta- ja liiterirakennus, joka on tehty pitkänurkkaiseksi salvotuista hirsistä. Järvenrannassa on pieni sauna. Runtujärven miljöön arvoa lisäävät ainutlaatuinen järvimaisema sekähyvin säilynyt viljelysmaisema.Kapea rinnepelto ulottuu aivan päärakennusten seinustoille asti. Rinnepellon päässä, jossa onkapea kasvillisuusvyöhyke, on kaksi aittaa ja alapuolella on laajempi, tasainen, noin 7 ha:nsuuruinen peltoalue, jota rajaa metsävyöhyke. Myös metsänreunassa on muutamia heinälatoja.Lisäksi alueella on useita kiviaitoja. Nämä kaikki elementit muodostavat yhdessä alueestaharmonisen kokonaisuuden.Kirilahden peltoalueKirilahden peltoalue sijaitsee Perhonjoen sivuhaaran, Kålabäckenin varrella. Tasaisenpeltoaukean rajaa mäkialueille sijoittunut asutus sekä länsipuolella pellolle rakentunut taajamaasutus.Peltoalue on tasainen, alava ja salaojitettu viljelylaakso. Kålabäckenin varsi on kasvanutumpeen, ja pensaat estävät näkymät peltoaukealle. Varsinkin alueen eteläosa on täysinmenettänyt avoimen peltomaiseman olemuksensa.Kaarlelan itäisten kylien kulttuurimaisemalle on tyypillistä mäkien ja alavien peltomaisemienvaihtelu. Se on syntynyt maankohoamisen seurauksena. Itäisten kylien maisemaa voisi sitenverrata saariston näkymiin, sillä nykyiset mäet olivat vuosisatoja sitten saaria ja alavat pellotolivat merta tai jonkin Perhonjoen uoman vettä.Maisema-alueen leikkaa halki rautatie, jonka korkea ratapenkka sulkee täysin näkymätpeltoalueen eteläosan ja pohjoisosan välillä. Alueen eteläosassa sijaitsee saha-alue, jonkaympäristö tarvitsisi kohentamista. Eteläosan arvoa alentaa varsinkin purovarren pensaat jamyös tyhjilleen jäänyt suurempi maatalouskeskus.Perinteinen maatalousasutus on saanut antaa tietä omakotitaloasutukselle. Uusien rakennustensijoitus noudattaa vanhaa mäkiasutusperiaatetta ja peltoaukeat on jätetty suurimmaksi osaksiavoimiksi. Kulkijalle henkivät ainoastaan alueen pellot kylän maatalouden harjoittamisesta, sillämaatiloja on ainoastaan harvakseen jäljellä ja omakotiasutus on täysin valtaamassa aluetta.KOKKOLAN KAUPUNKI 9 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004Alueen merkittävimmät vanhat säilyneet maatalot ovat Fordellinmäen pohjoispuolella kaksiyksikerroksista komeaa maalaistaloa, Fordell ja Wisur sekä Hongan talot Honganmäellä.Fordellin talo on rakennettu 1800-luvun lopulla ja Wisur 1800-luvun alussa. Wisurinpäärakennukseen liittyy useita piha- ja ulkorakennuksia, kuten maakellari, aittoja, liiteri, talleja,puimala ja navetta. Hongan mäellä oli vielä 50-luvulla neljä isoa maalaistaloa, joista kaksi onsäilynyt. Hongan talot sijaitsevat mäen harjanteella. Hongan talo on rakennettu 1800-luvunalkupuolella ja toinen Hongan taloista edusta ns. öjalaista talotyyppiä.Aivan radan varteen, peltoalueen reunaan, sijoittuva Vessin asutus käsittää pienimuotoistamäkiasutusta 1900-luvun alkupuolelta sekä 1950-luvun asutusta.Rimmin alueKokkolan paikallisesta teollisuushistoriasta kertova alue sijaitsee rautatien varressa, senmolemmin puolin parin sadan metrin päässä Perhonjoesta. Alueella sijaitsee vanhaanseisakkeeseen kuuluvia VR:n rakennuksia, joille johtaa koivukuja. Alueella sijaitsee myösvuosina 1938-41 rakennettu vanha nahkatehdas. Tehtaalle johtaa radan suuntainen koivukuja.Sen varrelle sijoittuu vanhoja tehtaaseen liittyviä, vuonna 1945 rakennettuja asuinrakennuksia,jotka ovat sekä puolitoista- että kaksikerroksisia. Maantien varteen on tullut uusia omakotitaloja.Räbbin taloryhmäRäbbin tila on vanha, jo vuoden 1607 maakirjassa mainittu. Nykyisin mäkialueella on kolmeasuttua päärakennusta ja lukuisa määrä ulkorakennuksia. Lähinnä valtatietä oleva Finnilänrakennus on puolitoistakerroksinen rapattu talo, jonka julkisivussa on mm. puolipyöreäträystäsikkunat. Rakennus on rakennettu luultavasti 1800-luvun alkuvuosina mutta siirrettynykyiselle paikalleen vuonna 1869 Perhosta. Tämän vieressä oleva vaakalaudoitettu,keltamullattu, puolitoistakerroksinen talo on edellistä jyrkkäkattoisempi ja rakennettu vuonna1802. Ulompana valtatiestä on yksikerroksinen, vaaleaksi maalattu asuinrakennus 1900-luvunjälkipuoliskolta. Ulkorakennuksia on mäkialueella kymmenkunta. Niissä on sekä vanhempiapunamullattuja hirsirakennuksia että uusia lautarakenteisia. Räbbin navetta on tehty 1700-luvulla rakennetun ja vuonna 1877 puretun Kokkolan kirkon tapulin hirsistä.Möllerin talot ympäristöineenMöllerin talojen muodostama pihapiiri sijaitsee kylätien varrella. Pihapiiri muodostuu kahdestapuolitoistakerroksisesta päärakennuksesta ja useammasta ulkorakennuksesta.Päärakennukset, joissa on kuistit, sijoittuvat toisiinsa nähden kohtisuorasti. Kellertäväasuinrakennus, jossa on puolipyöreät räystäsikkunat, on oletettavasti peräisin 1700-luvunpuolelta. Nuorempi rakennus on vuodelta 1862.Ympäröivä alue on kivikkoista. Pihapiirin ympärille, kylätien kummallekin puolelle, on raivattumuutamia hehtaareja peltoa. Kiviä on kasattu pellon reunaan kiviaidaksi mm. kylätien varteen.Peltoalueen ja metsän reunassa on useita heinälatoja. Lisäksi peltoalueella on vanha tuulimylly,joka on peräisin 1800-luvun puolivälistä.2Suunnittelualueen maiseman yleispiirteet on esitetty liitteessä LUO1 ja maiseman erityispiirteetliitteessä LUO2.2.2.2 Luonnonolot2.2.2.1 IlmastoKokkolan ilmasto on merellinen. Vuoden keskilämpötila on seudulla +3,5 °C. Kylmimmänkuukauden, helmikuun keskilämpötila on -7 °C (keskimääräinen vuosiminimi -23 °C) jalämpimimmän kuukauden, heinäkuun keskilämpötila +16 °C (vuosimaksimi +27 °C). Terminenkasvukausi on pituudeltaan 155 vuorokautta. Vuotuinen sademäärä on alueella 500–550 mm jasadepäiviä kertyy vuodessa keskimäärin 90. Lumen osuus sademäärästä on keskimäärin 40–40%, lumipeite on paksuudeltaan n. 30–40 cm (Kalliola 1973; Arkkitehtiasema 1999).KOKKOLAN KAUPUNKI 10 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.20042.2.2.2 MaaperäKorkeussuhteetRannikolla maankamara nousee, joitain jyrkempipiirteisiä kallioluotoja ja – saaria lukuunottamatta, loivasti sisämaahan päin. Suunnittelualueen maaperän korkeuserot vaihtelevatmerenpinnan nollatasosta alueen itä ja kaakkoisosien 30 metriin merenpinnan yläpuolelle(mpy.) ja edelleen sisämaahan päin alueen ulkopuolella vielä nopeasti 40–50 metriin mpy..Suunnittelualuekokonaisuuden sisäosissakin sijaitsee muutamia kallioita ja mäkiä, kutenTullsalobacken ja Koivistbacken jotka kohoavat ympäristöään selvästi korkeammalle ja kaksitäytemäkeä Patamäki ja Halkokarinmäki, joiden laet nousevat 30 metriä mpy. Öja, Kvikantti jasuuri osa Rödsön aluetta ovat pääsääntöisesti 10 metriä mpy. tai alle, mutta varsinkin Öjassamaaperän muodot ovat keskimäärin jyrkempiä kuin muualla suunnittelualueella, alavinta onluonnollisesti rannan tuntumassa.Lähde: (Maaperäkartta)KallioperäAlueen kallioperä kuuluu Keski-Suomen halki kulkevaan prekambrikautiseen, svekofennideiksinimitettyyn jaksoon. Tyypillisimpänä kivilajina tavataan harmaata, keskikarkearakeista biotiittiplagioklaasigneisiiä,jolle on leimaa antavana sen vaihettuminen paikoittain normaaliksikiilleliuskeeksi tai amfibioliitiksi. Kokkolan länsiosissa gneissi on migmaatisoitunutta, jolloin siinäesiintyy runsaasti graniittista kivilajiainesta juomuina ja suonina. Ne noudattavat yleensägneississä olevaa mineraalien tasomaista suuntausta (liuskeisuutta).Paljaaksi huuhtoutuneita kalliokohoumia on runsaasti Öjan saaristossa, missä maaperänkerroskorkeus on koko alueella vähäinen. Kallioperän pinnanmuodot määräävät siksi tämänalueen korkokuvan.Mantereen puolella alueen korkokuvassa kallioperän osuus tulee verraten heikosti esiin. Tämäjohtuu laaja-alaisista verraten paksuista maakerrostumista, jotka ovat tasoittaneet kallioperänpinnanmuotoja. Kalliopaljastumien osuus mantereen puoleisesta maa-alueesta on erittäin pieni.Lähde: (Kokkolan maisemaselvitys)Suunnittelualueen topografia on esitetty liitteessä LUO3.2.2.2.3 VesistötPohjavesiKokkolan kaupungin alueella on kaksi vedenhankinnalle tärkeätä I luokan pohjavesialuetta.Kaupungin länsipuolitse kulkee pitkittäisharjujakso, jolla sijaitsee Patamäen tärkeäpohjavesialue. Harjamuodostuman muoto on tasoittunut lähes peneplaaniksi, Itämerenjääkauden jälkeisten kehitysvaiheiden aikana. Kaupungin länsipuolitse kulkevan harjujaksonpohjaveden päävirtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Harjamuodostuman lievealueilla onverraten paksuja siltistä ja hienosta hiekasta muodostuneita maakerrostumia, joissa pohjavedenvirtausnopeus on erittäin pieni. Pohjavesi vaatii rauta- ja mangaanipitoisuudensa vuoksi näidenpoistokäsittelyn ennen kulutukseen johtamista.Kokkolan kaupungin vedenhankinnasta vastaa Kokkolan kaupungin vesilaitos, joka hankkiitalousveden Patamäen pohjavesialueelta sekä Saarikankaan vedenottamolta. Lisäksikaupungin alueella on toiminnassa pieni Övre Såkan vesiyhtymä. Stoppesharjun tärkeäpohjavesialue sijaitsee noin kymmenen kilometriä kaupungin keskustan kaakkoispuolella.Kokkolan kaupungin alueen vedentarve on arvioitu olevan vuonna 2010 noin 12 000 m3/d(Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus 1995).Pohjavesiesiintymien sijainti ja niillä olevat pohjavedenottamot sekä niihin liittyvät suoja-alueeton esitetty liitteessä LUO5.KOKKOLAN KAUPUNKI 11 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004Lähde: (Kokkolan maisemaselvitys, Pohjanmaan VH, Kokkolan kaupunki), (Vesihuollonkehittämissuunnitelma 2003 (luonnos))PintavesiAlueen merkittävin vesistä on Perhonjoki, joka saa alkunsa Perhon kunnan rajalla sijaitsevistapienistä lammista ja laskee Perämereen Trullevinniemen itäpuolella. Tämän vesistön kokovaluma-alue on 2550 km 2 ja järvisyys 2,2%. Perhonjoen aiheuttamien kevättulvien vuoksi onKokkolan alueella suoritettu joen perkaamista ja pengertämistä. Perhonjoki on vedenlaadultaantyypillinen alavan Pohjanmaan joki, jolle on luonteenuomaista runsas humus ja lievähappamuus.Öjan saaristossa olevista pienistä järvistä merkittävimmät ovat Näcksundsträsket, Sveinsflagan,Storträsket, Korvgräven ja Mostraträsket. (tarkistaa mitkä kaava-alueella)Suunnittelualueeella on muutamia pieniä järviä, joista suurimmat ovat Päiväjärvi, Runtujärvi jaLaxåbackfjärden.Tulva-alue on esitetty liitteessä HÄI 1.Lähde: (Kokkolan maisemaselvitys, Pohjanmaan VH, Kokkolan kaupunki), (Vesihuollonkehittämissuunnitelma 2003 (luonnos))2.2.2.4 KasvillisuusKokkola sijoittuu Suomen kasvimaantieteellisessä aluejaossa Eteläboreaaliselle vyöhykkeelle.Eteläboreaalinen vyöhyke ulottuu pohjoiseen rannikon suuntaisena kapean kiilana ainaKalajoen tietämille saakka, jossa kohtaavat kasvimaantieteelliset vyöhykkeet. Myös Kokkolavoidaan lukea Keski-Borealiseen vaiheittumisvyöhykkeeseen. Edellä mainituista tekijöistäjohtuen alueen kasvistossa on pohjois- eteläsuuntaista vaihtelua, sekä piirteitä mereisyydestä jamantereisuudesta.Kokkolan luonnolle hyvin ominainen piirre, on maankohoaminen, jonka vaikutukset ilmenevätluonnossa monella tapaa. Suunnittelualueella esiintyy monipuolisesti erilaista ja eri-ikäistäkasvillisuutta, koska osa-alueet sijaitsevat sukeissiokehityksen tapaan sarjana mereltämantereelle päin. Nuorin kasvillisuus sijoittuu luonnollisesti rannan läheisyyteen Öjan jaKvikantin seudulle ekologisesti vanhimpien metsien sijaitessa Lahnakoskella ja Sokojan eteläjakaakkoisosissa. Suunnittelualueen kasvillisuudessa sekoittuvat alueelle tyypillinenmereisyyden leimaava ja rannikolle tyypillinen alkuperäinen kasvillisuus, maatalousympäristöjentavanomainen kasvillisuus sekä muiden rakennettujen ja asuttujen ympäristöjen tavanomainenkasvillisuus talousmetsineen. Kulttuurivaikutus näkyy vahvasti kaikissa kasvillisuustyypeissä,joko lajiston jakautumisessa tai ympäristön muokkaamisena.Ranta- ja vesikasvillisuusSuunnittelualueella sijaitsee ekologialtaan monenlaisia vesiympäristöjä: merenlahtia,kluuvijärviä, joki- ja puroympäristöjä sekä erilaisia ihmisen aikaansaamia ojia, soramonttuja jalouhoksia. Merkittävimmät rantakasvillisuusvyöhykkeet sijaitsevat tulvalehdoissa, perinteisillätulvaniityillä, rantalaitumilla. Vesistöjen varsia reunustaa yleensä vaihtelevan levyinenkausikostea vyöhyke, joka on maaperän tai vesistön ravinteisuuden mukaan joko rehevä taikaru. Maatalouden läheisyydessä vyöhykkeet ovat lähes poikkeuksetta reheviä, mutta eivätvälttämättä runsaslajisia.SuokasvillisuusSuot kuuluvat suokasvillisuuden aluejaon mukaan Pohjanmaan vietto- ja rahkakeitaisiin.Suokasvillisuutta esiintyy metsissä yleisesti maankamaran painanteissa. Alueen suot ovatpienehköjä rämeitä tai korpipainanteita. Pääsääntöisesti maaperän kosteat painaneet on ojitettupuuston kasvun parantamiseksi.KOKKOLAN KAUPUNKI 12 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004Viljelyalueiden kasvillisuusViljelyalueet ovat sijoittuneet teiden ja vesistöjen varsille. Suurimmat viljelyalueet Sokojalla jaRödsössä ovat kuitenkin levittäytyneet useiden kymmenien jopa satojen hehtaarien aukeiksi,joita halkovat mutkitellen joidenkin harvojen luonnontilaisten kaltaisten purojen kasvillisuusvyötsekä huomattavasti suoraviivaisemmat ja yleisemmät veto-ojat kapeine suojakaistoineen.Salaojittamisen myötä ovat kadonneet peltoalueiden eliölajiston kasvupaikatsuojavyöhykkeineen samoin kuin on käynyt maatalousteknologian uusien tuulien puhaltaessaheinäladoille ja kiviröykkiöille ympäristöineen. Vaikka viljelyalueiden ja teiden varsilla tapaakinuseita kasvilajeja, joista osa perinteisiä viljelyalueiden kasveja, on lajimäärä yksipuolistunuttehokkaiden viljelymenetelmien ja torjunta-aineiden aikakaudella.MetsäkasvillisuusMetsäkasvillisuusvyöhykejaossa Kokkola sijoittuu pohjoiseen kiilautuvalle Eteläboreaalisellehavumetsävyöhykkeelle. Kasvimaantieteellisen aluejaon tapaan metsäkasvillisuusvyöhykkeetvaiheittuvat Kokkolan seudulla ja metsäkasvillisuudessa on myös Keski-Boreaalisenhavumetsävyöhykkeen piirteitä. Vallitsevia metsätyyppejä ovat kuivahko kangas ja tuorekangas. Lehtomaista kasvillisuutta saatetaan paikoin tavata rehevillä ja aurinkoisillaetelänpuoleisilla paisterinteillä. Vanhoja metsiä ei suunnittelualueelta löydy, koska maaperä onnuorta ja aikoinaan laivanrakennusteollisuus ja tervanpoltto verottivat raskaastirannikkokaupunkien metsiä. Toisaalta metsät, esimerkiksi valoisat ja väljät männiköt, kasvavatrantojen tuntumassa rehevällä maaperällä nopeasti ja vaikuttavat vanhemmilta kuin ovat.2.2.2.5 EläimistöLuonnosvaiheen aikana haastatellaan keskeisiä luontoharrastajia ja luonto- ja riista-alanammattilaisia sekä kerätään olemassa olevista lähteistä yleistieto lajien esiintymisestä kaavaalueella.2.2.2.6 Uhanalaiset eläinlajitUhanalaisista eläinlajeista on tiedossa olevia havaintoja neljästä nisäkäslajista. Näistä vain liitooravallaja saukolla on merkitystä kaavoituksen kannalta, koska karhu ja ilves ovat ainoastaansatunnaisia läpikulkijoita suunnittelualueella. Uhanalaiset linnut on käsitelty erikseen.Liito-oravaLiito-orava on kuusivaltaisten havumetsien laji. liito-orava elää myös vanhoissalehtipuusekametsissä, jotka ovat jääneet käsittelemättä, sekä usein myös vanhoissapihapiireissä. Elinpiiriltään se vaatii kuusimetsää jossa kasvaa sekapuustona lehtipuita (haapa,leppä, koivu) ravintopuiksi ja pesäpaikoiksi kolopuita. Liito-oravat liikkuvat useiden hehtaarienkokoisilla alueilla, urokset jopa useiden kymmenien hehtaarien elinpiireillä. Liito-oravanelinympäristön käyttöä ja elinympäristövaatimuksia ja niiden säilyttämistä tulee tarkastella sekäelinpiirin tasolla (metsikkötaso) että suuremmassa mittakaavassa metsämaiseman tasolla,jolloin huomioon otettavia seikkoja ovat sopivien metsiköiden pinta-ala ja sopivia metsiäyhdistävien metsäkuvioiden rakenne, jotta varmistetaan liito-oravien mahdollisuudet liikkuametsäalueella. Liito-orava kuuluu EY:n luontodirektiivin liitteen IV ja II lajeihin ja onvaltakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut. Liito-oravan pahin uhka onmetsätalouden aiheuttama metsien ikärakenteen muutokset, kuten vanhojen metsien,kookkaiden pesä- ja ruokailupuiden, kuloalueiden ja muiden luontaisen sukkession alku- japäätevaiheiden väheneminen. Liito-oravan elinolosuhteita voidaan parantaa alueilla, joissa sentiedetään esiintyvän suuria kuusia ja vanhoja lehtipuita säästämällä sekä pöntöttämällä.Liito-oravan esiintymisen kannalta soveliaita liito-oravabiotooppeja esiintyi maastokäyntienyhteydessä useissa paikoissa. Kohteet ovat pienialaisia saarekkeita hakkuiden taitalousmetsien ympäröimänä, eivätkä ainakaan tue lajin lisääntymistä. Liito-oravalle soveltuvatmetsäalueet, joissa on lajin reviiri tai joista lajin esiintymisestä on varmoja havaintoja kohteetovat samalla erinomaisia linnuston kannalta ja liittyvät usein saumattomasti muutoinkinmerkittävien metsäkohteiden esiintymiseen erilaisille monimuotoisille reunavyöhykkeille.KOKKOLAN KAUPUNKI 13 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004EU:n alueella liito-oravaa esiintyy tällä hetkellä ainoastaan Suomessa. Sekä Suomen, että EU:nlainsäädännössä Lajin yksilöiden selvästi luonnossa havaittavat lisääntymis- jalevähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on lailla kielletty.SaukkoSaukko elää vesistöjen läheisyydessä. Se on luokiteltu silmälläpidettävän uhanaliseksi.Saukkokanta vaihtelee eripuolilla Suomea. Yleisesti ottaen sen kanta on hieman lisääntynyt,mutta parin viimevuoden aikana sen kokonaiskanta on kuitenkin laskenut Suomessa. Saukonsäilyttämisen kannalta merkittävää on Jokirakenteen säilyminen luonnontilaisen kaltaisena jauhkana ovat vesistörakentamisen lisäksi vesien likaantuminen ja rehevöitymisen aiheuttavatmuutokset.Suurpedotlves ja karhu kuuluvat myös Uhanalaisiin silmälläpidettäviin nisäkkäisiin. Karhusta on ilveksentapaan havaintoja kaava-aluetta ympäröiviltä metsäalueilta. Karhun ja Ilveksen esiintyminensuunnittelualueella on kuitenkin harvinaista. Karhukannan, kuten ilveskannankin, suuruus onlähes täysin riippuvainen ihmisen toimista, lähinnä metsästyksestä. Molempien kannat ovatharvakseltaan nousussa, ja niitä esiintyy Kokkolan riistanhoitopiirin alueella 0-2 kpl/ 1000 km².Lähde: www.ymparisto.fi, www.suomensuurpedot.fi2.2.2.7 Uhanalainen ja harvinainen linnustoUhanalaiset lintulajit käsitellään tässä yhteydessä erikseen, koska useat uhanalaiset lintulajitindikoivat hyvin elinympäristönsä monimuotoisuutta ja muutosta. Suunnittelualueelta onerinomaista tietoa alueen uhanalaisesta linnustosta ja sen esiintymisestä viimevuosikymmenienajalta paikallisten lintuharrastajien (KPLY) sekä kaupungin ympäristötoimen aktiivisen työntuloksena. Useat havainnot ja kohteet perustuvat lisäksi Sten Wikströmmin seikkaperäiseentutkimusaineistoon Kokkolan alueelta. Taulukosta 1 ilmenevät suunnittelualueella elävienuhanalaisten lajien uhanalaisuusluokat. Taulukkoon on lisätty myös muutamia lajeja, joitatavataan suunnittelualueen ulkopuolelta ja lajeja, jotka on arvioitu alueella elinvoimaisiksi.Niiden luokitukset on tarkistettu aikaisempia tutkimuksia peilaten (Sten Wikström).LAJIVALTAKUNNALLINENUHANALAISUUSLUOKKAALUEELLINENUHANALAISUUSLUOKKACrex crex (Linnaeus)ruisrääkkä, kornknarrGavia stellata (Pontoppidan)kaakkuri, smålomTetrao urogallus Linnaeusmetso, tjäderPerdix perdix (Linnaeus)peltopyy, rapphönasilmälläpidettävä (NT)silmälläpidettävä (NT)silmälläpidettävä (NT)silmälläpidettävä (NT)ei uhanalainen, esiintyysatunnaisestisuunnittelualueellaei uhanalainen, pesintä1997 Kråkträsket jaEdsflaganei uhanalainen, toimiviasoidinpaikkoja havaittu1990- luvulla Sokojalla 5 jaLahnakoskella 2 jaKnivsundissa 1ei uhanalainen, esiintyysuunnittelualueella, muttatarkkoja tietoja ei oleKOKKOLAN KAUPUNKI 14 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004Falco tinnunculus Linnaeustuulihaukka, tornfalksilmälläpidettävä (NT) ei uhanalainen, pesinnät 4kpl (-92) Rimmissä jaRuntujärvelläPandion haliaetus (Linnaeus)sääksi, fiskgjuseColumba oenas Linnaeusuuttukyyhky, skogsduvaDendrocopos minor(Linnaeus)pikkutikka, mindre hackspettHaliaeetus albicilla(Linnaeus)merikotka, havsörnCharadrius hiaticulaLinnaeustylli, större strandpipareGrus grus Linnaeuskurki, tranaLagopus lagopus (Linnaeus)riekko, dalripasilmälläpidettävä (NT)elinvoimainen (LC)vaarantunut (VU)vaarantunut (VU)elinvoimainen (LC)elinvoimainen (LC)elinvoimainen (LC)ei uhanalainen, ei esiinnysuunnittelualueella, muttahavaitaan satunnaisestialueellisesti uhanalainen,esiintyy satunnaisestisuunnittelualueellavaarantunut (VU), pesintäVitsarissa ja Laajalahdessavaarantunut (VU), ei esiinnysuunnittelualueella, muttahavaitaan satunnaisestialueellisesti uhanalainen,saattaa esiintyäsuunnittelualueellaei uhanalainen, mehdollisiapesintöjäsuunnittelualueella Sokoja2, Runtujärvi 1, Lahnakoski2, Rödsö 1ei uhanalainen, esiintyymahdollisesti suoalueidenlaiteillaPicoides tridactylus(Linnaeus)pohjantikka, tretåig hackspettsilmälläpidettävä (NT)Taulukko 1. Uhanalaisten lajien uhanalaisuusluokat.alueellisesti uhanalainen,satunnaisia havaintojasuunnittelualueen laiteiltaKaavoituksen kannalta merkittävimpiä lajeja uhanalaisia lintulajejaKaakkurin (NT) soveltuvat pesimälammet on kartoitettu Kokkolan kaupungin ympäristötoimentoimesta 1997 (Tuominen ym. 1997). Kaava-alueella soveltuvia kohteita ovat Edsflagan jaKrokträsket, joissa molemmissa havaittiin pesintä.Metson (NT) soidinpaikkoja on kartoitettu 1990- luvulla Kokkolan kaupungin ympäristötoimentoimesta. Havaittuja soitimia löytyi Knivsundista, Sokojalta, Oivusta, Lahnakoskelta ja Öjasta.Pikkutikan (VU) elinympäristöt ovat hyvin tiedossa. Niitä on kartoitettu pitkin 1990- lukua.Suunnittelualueella sijaitseva ainoa tiedossa oleva pesimäympäristö sijaitsee VitsarissaPerhonjokivarressa.2.2.2.8 Uhanalaiset ja muut huomionarvoiset kasvilajitKaava-alueelta on löytynyt vuonna 1967 Valtakunnallisessa uhanalaistarkastelussa uudentarkastelun mukaan silmälläpidettäväksi luokiteltu partanaava Usnea barbata (L.) F.H. Wigg. s.lat. Kyseisen lajin elinympäristö on sittemmin muutettu pelloksi ja täten tuhoutunut.Nevaimarre Näcksundsträsket.Kurjenmiekka Sveinsflagan .KOKKOLAN KAUPUNKI 15 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004Tyrnin esiintymispaikat huomioidaan, etenkin hyvät tyrniköt.2.2.2.9 Luonnon suojelualueet ja -ohjelmatSuunnittelualueella (Öjassa) on kolme linnustollisesti merkittävää FinIba-aluetta, jotka kuuluvatKokkolan ja Larsmon sisäsaariston glo-järviin. Perhonjoki kuluu kaava-alueella (Rödsö jaLahnakoski) koskiensuojelulain piiriin.2.2.2.10 Metsälain erityisen tärkeät elinympäristötMetsälain mukaiset kohteet tarkennetaan luonnosvaiheen maastoselvityksissä.Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ovat metsälain 10 § mukaisia luontotyppejä.Yli-Sokojalla Stoppeträsketin ympäristössä lähteisiä soita ja metsiä. Näiltä Yli-Sokojanlähdesuoalueilta on mainittu Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin luonnonsuojelullisesti jakalataloudellisesti merkittävissä pienvesikartoituksessa 1993, löytyvän harvinaisia saroja.2.2.2.11 Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypitLuonnonsuojelulain mukaiset kohteet tarkennetaan luonnosvaiheen maastoselvityksissä.Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit on lain 29 § kuvaamia luontokohteita.2.2.2.12 Vesilain suojellut luontotyypitVesialueella tarkoitetaan aluetta, joka muutoin kuin tilapäisesti on veden peittämä. Vesilain 15a§ ja 17a § mukaisia kohteita ovat rannikon monimuotoiset erikoisuudet Fladat ja kluuvijärvet,jotka alle 10 ha kokoisina ovat rauhoitettuja välittömine ympäristöineen. Tällaisa ovat ÖjanKrokträsket ja Edsflagan. Karttatarkastelun perusteella on huomioitu myös alle 1 ha:n kokoisetlammet.2.2.2.13 Suunnittelualueen merkittävät metsäkasvillisuusvyöhykkeetMaankohoamisrannikon vyöhykkeisyysValtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteiden Luonto- ja kulttuuriympäristöjen erityistenaluekokonaisuuksien yleistavoitteet velvoittavat huomioimaan maankohoamisrannikonainutlaatuisen luonnon kehityskulun alueen suunnittelussa.Maannousu Kokkolassa on noin 80 cm/100 v. Maannousu aiheuttaa etenkin alavilla rantaalueillahuomattavia muutoksia rantaviivassa. Maisemassa rantaviivan siirtyminen aiheuttaaeniten näkyviä muutoksia alueilla, jossa vesipeite on laajalla alueella pieni. Maannousuaiheuttaa myös muutoksia verraten pitkälle mantereen suunnassa. Tämä ilmenee jokien japurojen varsilla, joissa kevättulvat peittävät laajoja alavia alueita veden alle.Maankohoamisrannikolle on tyypillistä kasvillisuuden vyöhykkeisyys, jossa metsänkehityssarjan eri vaiheet rantaniitystä joko suoksi tai havupuukankaaksi seuraavat toisiaan.maankohoamisrannikon metsien erityispiirteitä havaitaan maan kohoamista seuraavienprosessien vaikutuksesta selvästi pariin metriin mpy asti, mutta merkkejämaankohoamissukeessiosta on nähtävissä vielä 10 metriä mpy.Yleisimmin rantametsän sukkessiosarjassa rantaniittyjä ja pensaikoita seuraa leppä- taikoivuvaltainen lehtipuuvyöhyke, joka on monesti tervaleppävaltaista lehtoa tai luhtaa.Molemmat ovat rannikon erikoisuuksia ja rehevimmillään edustavat erittäin harvinaisiatervaleppäkorpia. Lehtipuuvyöhykettä päätevaiheen metsätyyppinä seuraa mänty- taikuusikangas, yleisimmin kuusikko. Karuimmilla rannoilla ja kallioilla vyöhykkeet voivat olla hyvinkapeita tai puuttua kokonaan, jolloin männikkö ulottuu rantapenkalle tai kallioille asti.KOKKOLAN KAUPUNKI 16 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004Luonnontilaiset rantametsien kehitysvaiheet tulee säilyttää ja sisällyttää mahdollisuuksienmukaan suojeluohjelmiin. Käsitellyissäkin rantametsissä täysipainoiset metsätaloustoimet tulisialoittaa vasta rannan lehtipuuvyöhykkeen takaa, eikä hakkuita tulisi ulottaa rantaan saakka.Perämeren rannikolla alavat maat ovat alttiita soistumiselle. Nämä primäärisukkessiovaiheenrantasuot ovat maailmanlaajuisestikin harvinaisia ja ainutlaatuisia kasvillisuustyyppejä.Puustoisten soiden suojelusta EU:ssa Suomella on erityisvastuu.Maaperä on usein myös hapanta sulffidipitoista alunamaata, joka vaikeuttaa sekä maaperänviljelykäyttöä että metsätalouskäyttöä.Lähde: Suomen ympäristö 437, Suomen ympäristö 634Talousmetsien ikärakenne ja yhtenäiset metsäalueetTalousmetsien ikäjakauma vaihtelee tuotannon intensiivisyyden ja elinympäristönominaisuuksien mukaan. Talousmetsien vahvuudet monimuotoisuuden tukemisessa ovatkinmosaiikkimaiset metsälökuviot laajoilla metsäalueilla, kunhan metsäluonnon arvokkaatelinympäristöt otetaan huomioon ja arvokkaimpia vanhimpia metsävaiheita säästetäänmahdollisuuksien mukaan. Suunnittelualueen metsien ikäjakaumassa vallalla ovat metsiennuoret vaiheet. Vaikka laajat yhtenäiset metsäalueet ovat hyödyksi metsälajistolle, onelinympäristön tasalaatuisuus eliöstölle ja sen monimuotoisuudelle lähes aina haitaksi.Ääriesimerkkinä mainittakoon 40-50 vuoden ikäinen yhden puulajin talousmännikkö, joitaesiintyy liian paljon. Poikkeuksena ovat vanhat metsät, joiden monimuotoisuus kasvaa iänmyötä ja ovat täten etenkin laajoina kokonaisuuksina erittäin arvokkaita ja harvinaisia. Yli puoletPohjanmaan rannikon metsistä on alle 60 vuoden ikäisiä, yli 120 vuoden ikäisten metsienosuuden ollessa alle 10 % (VMI 8). Vanhojen metsien hakkuita on kiihdyttänyt suunnitteillaoleva metsän verotus uudistus.Yhtenäisiä metsäselänteitä tarkastellaan luonnosvaiheessa. Kaava-alueen metsäalueet, jotkaliittyvät laajempiin yhtenäisiin metsäselänteisiin toimivat eliöstön ekologisina käytävinä alueelleja alueelta. Näitä yhteyksiä ei tarpeettomasti tule pirstoa.2.2.2.14 Muut luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät biotoopitFINIBANäcksundsträsket, Krokträsket ja Sveinsflagan kuuluvat Kokkolan- Larsmon sisäsaaristonglojärviin.PerinnebiotoopitPaikallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä perinnemaisemia on perinnemaisemakartoituksessalöytynyt 10 kpl. Näistä 5 kpl sijaitsee suunnittelualueella Kasvillisuudeltaan edustavimmatkohteet, sekä perinnemaisemiksi tai -biotoopeiksi luokiteltavia luontokohteita inventoidaansyksyn 2004 luonnosvaiheesa maastokäynneilläMuut vähempiarvoiset niittykohteet ilmakuvatarkastelun perusteella ja tarkastetaan kesällämaastossa (kanalassa, Hannila)LuonnonmuistomerkitTämän lisäksi Kokkolassa on rauhoitettu 5 puuta luonnonmuistomerkkinä. Kohteet ei tiedossa.Tarkastetaan luonnosvaiheessa.KOKKOLAN KAUPUNKI 17 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004PienvedetNäcksundsträsket, Krokträsket, Stoppeträsket, Edsflagan, Sillvarpet ja Sveinsflagan on mainittuKokkolan vesi- ja ympäristöpiirin luonnonsuojelullisesti ja kalataloudellisesti merkittävissäpienvesikartoituksessa 1993. Kohteet ovat raportin mukaan menettäneet luonnontilansa janiiden arvot ovat joko kasvistollisia, linnustollisia tai kalastollisia.Viljelyalueiden reunavyöhykkeetReunavaikutus liittyy maaseudulla kiinteästi sekä vesi- että metsäluontoon. Perinteisessäviljelymaisemassa metsän ja pellon sekä vesistön ja pellon välissä on vyöhyke, jonkamonipuolinen lajisto on syntynyt laidunnuksen vaikutuksesta. Eri kasvillisuustyyppienvaiheittumisvyöhykkeillä kohtaa suuri joukko lajistoa ja syntyy monimuotoisuudeltaanrunsaimpia kasvillisuustyyppejä. Reunavyöhykkeillä on ratkaiseva merkitys viljelyalueideneläimistön säilymiselle. Teiden ja purojen ja ojien varsien leveähköt pientareet, joillemaanmuokkaustoimenpiteet eivät yllä, tarjoavat pieneliöstölle suojaa ja ekologisiakäytäväverkostoja siinä missä jokien ja metsien reunavyöhykkeet isommalle eliöstölle.Laidunnuksen loppumisen ja peltoalueiden salaojittamisen vaikutukset luonnonmonimuotoisuudelle ovat kauaskantoisia. Reunavyöhykkeiden monipuolisen kasvillisuudentaantuessa, taantuvat niistä riippuvaiset kasvinsyöjät ja hyönteiset, jonka seurauksena katoavatniistä riippuvaiset kovakuoriaiset ja lintulajit ja viimein ravintoverkossa korkeimmalla olevatsaalistajat kuten petolinnut ja –nisäkkäät. Maatalousalueiden pienvesien tilanteenheikentymisen seurauksena luonnontilaisia pienvesistöjä ei maatalousalueella yleensä esiinny.Koska kosteikoilla lajiston määrä on kuitenkin aina runsaampi kuin kuivilla mailla, kasvaaviljelysalueen monimuotoisuus huomattavasti kosteikkoluontoa huomioimalla.Suunnittelualueen luonnonympäristön erityispiirteet (3.2.3.6-3.1.3.15) on esitetty liitteessäLUO5.2.2.3 Rakennettu ympäristöVäestön rakenne ja kehitys kaava-alueellaKokkolan kaupunki kasvoi voimakkaasti yleisen kaupungistumisen ja kaupungin teollistumisenmyötä 60-luvun puolivälissä ja 70-luvun alussa. Sen jälkeen kaupungin kasvu on pysynyttasaisena pienenä virtana paria 80-luvun vuotta lukuun ottamatta. Silloin kun Suomi elikasinotalouden hulluja vuosia, Kokkolan väkimäärän kasvu hieman laantui. 1990-luvun lamanaikana kaupungin asukasluku on jälleen kasvanut voimakkaammin. Kokkolanmaaseutualueiden väestömäärät ovat pysyneet viimeisen viidentoista vuoden ajan jokosamoina tai ovat hieman kasvaneet. Voidaan katsoa, että Kokkolan maaseutualueetmuodostavat kuvan koko Kokkolan väestökehityksestä: lievää kasvua ja nuorempienikäluokkien osuuden tasaista pienimistä. Tämä johtuu kaupunkien läheisten maaseutualueidenhoukuttelevuudesta asuinpaikkana. Tämän vuoksi Kokkolan maaseutualueet ovat lähespoikkeuksetta lisänneet väestömääräänsä 70-luvun alkupuolelta. Kun samanaikaisestimaatalouden parissa toimiva väki on vähentynyt, eikä työpaikkojen määrä kokomaaseutualueilla ole merkittävästi kasvanut, kertoo se Kokkolan maaseutualueidenkasvaneesta lähiöluonteesta.Kokkolan kaupungin asukasluku on vuodenvaihteessa 2003 - 2004 ollut 35 756 asukasta.Vuonna 2002 Kokkolassa oli keskimäärin 2.35 asukasta per asuinrakennus (Tilastokeskus).Suhteellinen väestönkasvu vuodesta 1970 on ollut Kokkolassa 4,74 %. Olettaen, ettäväestönkasvu pysyy tasaisena, asuisi Kokkolan kylissä vuonna 2015 yhteensä noin 3040asukasta.KOKKOLAN KAUPUNKI 18 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004KYLÄTALOKSIEN MÄÄRÄARVIO 2004ASUKASLUKU ARVIO 20041. Knivsund 105 2502. Rödsö, Korpilahti, Vitikka 545 12803. Lahnakoski, Hassinen 51 1204. Sokoja, Åivu, Korkeahuhta 368 8655. Öja, Långö 133 3106. Kvikant 61 145YHTEENSÄ 1263 2970Taulukko 2. Asukasmäärä kaava-alueella.Palvelut ja työpaikat on esitetty liitteessä PAL1, väestö osa-alueittain liitteessä 2.Lähde: Kokkolan kaupunki, Visiot Kokkolan maaseudun mahdollisista kehityspoluista, 1998.Yhdyskuntarakenne / taajamarakenneSuunnittelualueet eroavat toisistaan huomattavasti yhdyskuntarakenteeltaan, vaikkakin kaikkikylät ovat alkujaan olleet maatalouskyliä. Tähän vaikuttaa varsinkin kylien etäisyys kaupunginydinkeskustasta sekä niiden saavutettavuus.1. Knivsund:Knivsundin kylää leimaa perinteiset pohjalaistalot, jotka sijoittuvat pääosin kyläteiden varsillesekä useat 1970-luvun jälkeen rakentuneet omakotitalot. Vaikkakin Knivsund sijaitsee 13kilometriä Kokkolan keskustasta, on kylälle hakeutunut jo hyvin varhainomakotitalorakentamista. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee hyvin taajamamainen tiheäomakotitalo-alue. Kyläkeskusta sijoittuu maantien 749 (seitsemän sillan tien) molemmillepuolille. Tässä ytimessä sijaitsee päiväkoti, kauppa ja vanhusten palvelutalo. Kylärakenteenvälittömään yhteyteen on sijoittunut myös joitakin vene- ja puuverstaita, jotka hieman rikkovatkyläraittia.2. Rödsö, Korpilahti, Vitikka:Rödsö on suunnittelualueista tyypillisin lähiöluonteinen alue Kokkolan maaseudulla.Suunnittelualue rajoittuu etelässä Perhonjokeen mutta itse kylä jatkuu vielä noin 0,5 kilometriäetelään, jossa se rajoittuu Rytimäen omakotitalo-alueeseen. Rödsössä sijaitsee joitakinperinteisiä pohjalaistaloja mutta valtaosa kylän rakennuskannasta on 1960 ja 1970-luvulta.Rödsön vetovoimaisuus asuinalueena nousee esille myös siinä että alueelle on rakentunutuseita omakotitaloja 1990-luvulta eteenpäin.Perhonjokialue eli Alikorpilahti ja Ylikorpilahti ovat olleet ponnistavan pienteollisuudenleimaamia maaseutualueita. Vaikka kantaväestö onkin saanut elantonsa maataloudesta, onvoimakas pienteollisuusperinne tuonut alueelle omaperäisen ja monivivahteisemman kulttuurin.Rautatien ja Perhonjoen varrella Rimmissä sijaitsee erityisluonteen omaava kylärakenne. Tälläsijaitsee pari käytöstä poistunutta isoa teollisuusrakennusta sekä näiden toimintaan liittyneitätyöväen ja johtajien asunrakennuksia. Alueen ytimessä sijaitsee asuinrakennukseksi muutettujuna-asema.3. Lahnakoski, Hassinen:Lahnakoski ja Hassinen ovat suunnittelualueista kaikista väljimmin rakennettua aluetta. Kyläteivät ole niin vahvoja maatalousalueita ja sijaitsevat noin 15 km:ä Kokkolan keskustasta. Kylilläei ole yhtä vahvaa erityispiirrettä kuin Knivsundissä, Långössä ja Öjassa oleva meren läheisyyson, joten alue ei ole muotoutunut kiinnostavaksi asuinalueeksi kylän ulkopuolisille. Alueella onsäilynyt hyvin vähän vanhaa rakennuskantaa ja pääosa rakennuskannasta on sodan jälkeensyntynyttä.KOKKOLAN KAUPUNKI 19 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.20044. Sokoja, Oivua:Sokojan alue on ollut perinteisemmin maatalousaluetta, ja se on rajautunut suoraan kaupunginkeskustaan. Sokojalta on jo varhain kuljettu työssä kaupungissa erilaisissa palveluammateissaja muualla. Kylä on pinta-alaltaan varsin iso kylä ja alueella on sekä perinteistä kumpare jaraittiasutusta sekä uudempaa sodanjälkeistä alavammalle alueelle rakentunutta kylätienvarteensijoittuvaa asutusta. Koiviston kylä on Kokkolan ainut sodanjälkeinen asutuskylä. Kylällä onsäilynyt parisen kymmentä perinteistä pohjalaistaloa ja vanhin rakennuskanta on 1800-luvulta.Kylällä on aika vähän päärakennuksia 1960 – 1980 luvulta. 1990-luvun lopulta lähtien kylälle onrakentunut useampia uusia omakotitaloja.Sokoja on Kokkolan elinvoimaisin maatalouskylä, joka tulee vahvasti esille myöskylärakenteessa, sillä kylällä sijaitsee useita isoja navettarakennuksia tuotantorakennuksineen.5. Öja, Långö:Öjassa on elanto maatalouden ohella otettu mereltä. Kalastus ja pienimuotoinen venerakennusovat tuoneet lisäansiota öjalaisille. Myös työssäkäynti Ykspihlajan satamassa on ollutluonnollinen lisäansio. Lisäksi yhteydet Luodon kuntaan ja Pietarsaaren suuntaan ovatluontevat.6. Kvikant:Kvikantin kylä on säilyttänyt maatalousmaisen ilmeen erittäin hyvin huolimatta sijainnistaankaupungin välittömässä läheisyydessä. Kylä rajoittuu pohjoisessa Koivuhaan kaupunginosaan.Alueella on monta tekijää, mikä erottaa sen muista kyläalueista. Ensinnäkin kylällä on säilynytkylän kokoon verrattuna erittäin runsas määrä vanhaa rakennuskantaa 1800- ja 1900 luvuntaipeelta, toisena kylän perinteinen pienimuotoisuus on säilynyt hyvin johon luultavimmin onpääosin vaikuttanut kylän kolmas erityistekijä, hevostilojen runsas määrä.Kylärakenne on esitetty liitteessä MAA1.Lähde: Kokkolan kaupunki, Visiot Kokkolan maaseudun mahdollisista kehityspoluista, 1998.PalvelutSuunnittelualueen palvelurakenne on muuttunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikanamerkittävästi. Vielä 1980-luvun lopulla suurimmissa kyläkeskuksissa sijaitsi kauppa ja pankki.Nykyisin suurin osa palveluista haetaan Kokkolan ydinkeskustasta. Öjan – Långön jaKnivsundin alueelta jonkin verran palveluja haetaan myös Luodon kunnasta ja Pietarsaarenkaupungista. Kyläkauppa on säilynyt ainoastaan Knivsundissä.Kyläkoulu on sijainnut melkein jokaisessa kylässä mutta Lahnakosken ala-aste (jossa on ollutluokat 1-4) sekä Knifsundin ala-aste (jossa on ollut luokat 1-6) on lakkautettu.Suunnittelualueella kyläkoulut ovat ruotsinkielisiä ala-asteita ja näin ollen äidinkieleltäänsuomenkieliset koululaiset käyvät joko ruotsinkielistä koulua tai hakeutuvat Isokylän, Koivuhaantai Jokilaakson ala-asteille. Yläaste- ja lukio sijaitsevat Kokkolan keskustassa.1. KNIVSUNDKouluPäiväkotiKauppaVuokra-asunnot/ErityisasuminenMuuAla-aste lakkautettu 1990-luvulla. Ruotsinkieliset lapset käyvät Öjankoulussa ja suomenkieliset lapset käyvät ala-asteen Kokkolan keskustassa.14 kokopäivä hoitopaikkaa, esikouluOnÖjbohemmet, vanhusten palvelutaloNuorisotalo, FramnäsKOKKOLAN KAUPUNKI 20 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.20042. RÖDSÖ, KORILAHTI, VITIKKAKouluPäiväkotiKauppa/PankkiVuokra-asunnot/ErityisasuminenMuuRödsö lågstadium lukuvuonna 2004 - 2005 42 oppilasta, Vitsar lågstadium2004 – 2005 60 oppilasta. Suomenkieliset lapset käyvät ala-asteenKokkolan keskustassa.EiEiKaupungin pari- ja rivitalot, joissa 10 asuntoa3. LAHNAKOSKI, HASSINENKouluPäiväkotiKauppa/PankkiVuokra-asunnot/ErityisasuminenMuuLakkautettu 1990-luvulla. Ruotsinkieliset lapset käyvät Sokojan koulussa jasuomenkieliset lapset käyvät ala-asteen Kokkolan keskustassa.EiKauppa/kioski lakkautettu 1990-luvun alussaKaupungin pari- rivitalot, joissa 9 asuntoaEntinen koulu, jossa 1 asuntoEntinen koulu toimii kylätalona4. SOKOJA, OIVUAKouluPäiväkotiKauppa/PankkiVuokra-asunnot/ErityisasuminenMuuSåka lågstadium, lukuvuonna 2004 - 2005 59 oppilasta. Suomenkielisetlapset käyvät ala-asteen Kokkolan keskustassa.32 koko- ja puolipäivä hoitopaikkaa.Molemmat lakkautettu 1980-luvun lopullaSåka pensionärsföreningen, eläkeläisten rivitalot, joissa 8 asuntoaKaupungin paritalot, joissa 4 asuntoaNuorisotalo, FackelheimKylätalo5. ÖJA, LÅNGÖKouluPäiväkotiKauppa/PankkiVuokra-asunnot/ErityisasuminenMuuÖja lågstadium, lukuvuonna 2004 - 2005 56 oppilasta. Suomenkielisetlapset käyvät ala-asteen Kokkolan keskustassa.EiKauppa lakkautettu 1990-luvullaKaupungin paritalot, joissa 8 asuntoaHiihtomaja, Kalastajakylä, jossa kesäisin kahvila, RukoushuoneKOKKOLAN KAUPUNKI 21 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.20046. KVIKANTKouluPäiväkotiKauppa/PostiVuokra-asunnot/ErityisasuminenMuuKylällä ei koulua, lapset käyvät joko Kirkonkylän (ruotsinkielinen) taiKoivuhaan ala-astetta (suomenkielinen).EiEiEiEiJulkiset palvelut on esitetty liitteessä MAA1.Työpaikat, elinkeinotoimintaSuunnittelualueen kylillä on elinkeinotoiminta muuttunut viimeisen viidentoista vuoden aikanaerittäin paljon. Kylät ovat olleet ennen hyvin maatalousvaltaisia ja pääelinkeinona on ollutkarjanpito sekä 70-luvulta lähtien turkistarhaus on ollut yksi tärkeä elinkeinomuoto.Merenläheisten kylien elinkeinoon on liittynyt myös olennaisesti kalastus, varsinkin Öjan,Långön ja Knivsundin. Maataloudesta on vieläkin jäljellä kaupunkiseudulle yllättävänelinvoimainen tilamäärä. Suunnittelualueella on (vuosi 2004) 98 maatilaa, joista valtaosa (62kpl) on maitotiloja. Kaupungin läheisyys näkyy työssäkäyntinä kaupungissa sekä myöserikoisviljelyn ja esimerkiksi hevostilojen (12 kpl) määrässä. Kylille on pääasiallisenelinkeinotoiminnan rinnalle noussut myös pienimuotoista pienteollisuus-/verstas toimintaa. Öjan,Långön ja Knivsundin alueella sijaitsee vahvaan kalastusperinteeseen liittyen useitaveneverstaita.Maatilat ja turkistarhat on esitetty liitteessä HÄI1. Alla mainittuihin maatiloihin liittyvät numerot jakirjaimet viittaavat liitekartan sijoittumismerkintöihin.MaatilatRödsö, Korpilahti4. Lypsykarjatila 86 ey 29. Lypsykarjatila 37 ey 59. Lypsykarjatila 28 ey13. Lypsykarjatila 32 ey 41. Hevostila 4 ey 80. Lihakarjatila 65 ey28. Lypsykarjatila 16 ey 55. Lypsykarjatila 36 eyKorpilahti, Vitikka10. Lypsykarjatila 40 ey 30. Lypsykarjatila 23 ey12. Lypsykarjatila 60 ey 74. Hevostila 4 eyVitsari, Rimmi, Kirilahti3.Sikala 1510 ey 17. Lypsykarjatila 33 ey 47. Lypsykarjatila 35 ey4. Lypsykarjatila 86 ey 27. Lypsykarjatila 111 ey 55. Lypsykarjatila 31 ey5. Lypsykarjatila 85 ey 33. Lypsykarjatila 30 ey 96. Lypsykarjatila 30 eyVitikka10. Lypsykarjatila 40 ey 51. Lypsykarjatila 36 ey 83. Lypsykarjatila 63 ey30. Lypsykarjatila 23 ey 67. Hevostila 19 ey 84. Lypsykarjatila 43 eyKotkamaa1. Hevostila 4 ey 25. Lypsykarjatila 101 ey 48. Lypsykarjatila 48 eyLahnakoski, Hassinen26. Lypsykarjatila 16 ey 78. Lypsykarjatila 45 eySokoja2. Lypsykarjatila 29 ey 35. Lypsykarjatila 72 ey 61. Lypsykarjatila 28 ey6. Lypsykarjatila 35 ey 36. Lypsykarjatila 27 ey 65. Lypsykarjatila 23 eyKOKKOLAN KAUPUNKI 22 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan7. Lypsykarjatila 34 ey 37. Lypsykarjatila 96 ey 72. Lypsykarjatila 46 ey8. Lypsykarjatila 35 ey 38. Lypsykarjatila 33 ey 73. Lypsykarjatila 39 ey11. Hevostila 19 ey 42. Lypsykarjatila 23 ey 77. Lihakarjatila 63 ey14. Lypsykarjatila 40 ey 43. Lypsykarjatila 26 ey 89. Lypsykarjatila 85 ey15. Lihakarjatila 45 ey 44. Hevostila 3 ey 90. Hevostila 5 ey16. Hevostila 1 ey 46. Lypsykarjatila 30 ey 92. Lypsykarjatila 44 ey20. Lypsykarjatila 61 ey 49. Lypsykarjatila 56 ey 93. Hevostila 7 ey21. Lypsykarjatila 65 ey 52. Lypsykarjatila 95 ey 94. Lypsykarjatila 14 ey22. Lypsykarjatila 41 ey 53. Hevostila 3 ey 95. ? Karjatila 21ey?24. Lypsykarjatila 51 ey 56. Lihakarjatila 23 ey 97. Lypsykarjatila 65 ey34. Lypsykarjatila 43 ey 58. Lypsykarjatila 57 ey 98. Lypsykarjatila 93 eyÖja45. Lypsykarjatila 20 ey 79. Lihakarjatila 28 ey 91. Hevostila 10 ey62. Lypsykarjatila 20 ey 85. Lypsykarjatila 30 ey63. Lypsykarjatila 23 ey 86. Lypsykarjatila 25 eyKvikant39.Lihakarjatila 5 ey 71. Hevostila 5 ey 82. Lypsykarjatila 47 ey40. Lypsykarjatila 35 ey 76. Lihakarjatila 63 ey57. Lihakarjatila 24 ey 81. Lihakarjatila 17 eyTaulukko 3. Maatilat kaava-alueella.31.8.2004Pienteollisuuden toimintapisteet on esitetty liitteessä MAA1. Alla mainittuihin pienteollisuuksiinliittyvät numerot ja kirjaimet viittaavat liitekartan sijoittumismerkintöihin.YrityksetRödsö, Korpilahti4. Shell, Sale5. Forsen Puutavaramyynti/träförsälning6. Oy Käsine/ Handske Ab7. Kokkolan HK Automyynti8. Oy Birger Biskop Ab9. Nahka myynti MC10. Kastisen Auto OyjKorpilahti, Vitikka11. Neste, Koti Pizza, Kampaamo12. Oy Polar Leather Ab13. Thai HierontaVitsari, Rimmi, Kirilahti4. Shell, Sale8. Oy Birger Biskop Ab14. Automaalaamo15. Ab Kentso OyVitikka13. Thai Hieronta16. AutopurkaamoKotkamaa17. Lahnakosken Nahka OyLahnakoski, Hassinen18. Oy Lahnakoski Ab19. Lindell puutarha/trädgårdSokoja20. Linja-autoyritys/Bussbolag Dahl21. Hiltop OyÖjaKOKKOLAN KAUPUNKI 23 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.200422. Öja Alu-Tank23. Öja Mekaniska verkstad24. Maestro BoatsKvikant25. Tallqvist26. Witting saha/såg27. JääkalaTaulukko 4. Yritykset kaava-alueella.Virkistys1. Knivsund:Koulun läheisyydessä sijaitsee urheilukenttä, valaistu hiihtolatu ja uimapaikka. Kylän halkikulkee Tjäruspåret hiihtolatu sekä vaellusreitti. Kylän länsipuolitse pääosin merenjäällä kulkeemoottorikelkkareitti.2. Rödsö, Korpilahti, Vitikka:Rödsön koulun pihassa on hiekkakenttä, joka toimii talvisin luistelukenttänä.3. Lahnakoski, Hassinen:Lahnakosken kylätalon pihalla sijaitsee hiekkakenttä. Kylän keskustassa on kyläläisten toimestaperustettu uimapaikka, jossa on myös grillauspaikka.4. Sokoja, Oivua:Koulun läheisyydessä sijaitsee urheilukenttä, jolta lähtee myös osittain suunnittelualueenitäosan halki kulkevat hiihto- ja vaellusreitti. Nuorisotalo Fackelheimin ympäristössä on valaistuhiihtolatu. Kylätalon pihalla sijaitsee luistelukaukalo.5. Öja, Långö:Koulun yhteydessä sijaitsee hiekkakenttä, joka talvisin toimii luistelukenttänä. Pari sataa metriäkoululta sijaitsee Gäddnäs, jossa on uimaranta sekä valaistu hiihtolatu. Suunnittelualueen halkikulkee Tjäruspåret hiihtolatu.6. Kvikant:Kylällä sijaitsee jalkapallokenttä.7. Perhonjoki:Perhonjoella on suoritettu virtavesien kunnostustoimia, jonka päätavoite on ollutkalataloudellinen, mutta kunnostuksia on lisäksi tehty vesistön virkistyskäyttöarvon jamaisemallisten arvojen parantamiseksi.Virkistyskäytön kannalta merkittäviä virkistys- ja ulkoilumetsäalueita voidaan hyödyntää luonnonmonimuotoisuuden säilyttämisessä ja lisäämisessä. Parhaimmillaan ulkoilualueet tukevatsuojelualueverkostoa ja toimivat ekologisina käytävinä rakennetussa ympäristössä.Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen kuntaliitto ja metsähallitusedistävät monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä tukemallahankkeita yhteensä 0,5 milj. eurolla vuosina 2004–2007. Perhonjoen ulkoilureitti onympärivuotinen ja palvelee patikointia, hiihtoa, melontaa, kalastusta ja retkeilyä.Kokkolan ympäristötoimi on kartoittanut vuonna 2000 maasto-opetuskohteitaympäristökasvatuksen tukemista silmällä pitäen. Kouluille ja päiväkodeille lähetetyn kyselynkautta saatiin tietoon yhteensä 95 kohdetta Kokkolan kaupungin alueella. Kohteet eivät kaikkisijoitu vain koulujen ja päiväkotien läheisyyteen, vaan niitä on kattavasti ympäri kaupunkialuetta.Suunnittelualueella sijaitsevat maasto-opetuskohteet on esitetty liitteessä PAL1.KOKKOLAN KAUPUNKI 24 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004Virkistysalueet on esitetty liitteessä MAA1.LiikenneLiikenneverkko pohjautuu nykyiseen tieverkkoon sekä 1990 - luvulla laadittuihinliikennesuunnitelmiin ja – selvityksiin.1. Nykyinen liikenneverkkoNykyinen liikenneverkko on esitetty liitekartoilla 1, jakautuen eri alueiden kesken. Kartoilla onesitetty sekä teiden hallinnollinen että toiminnallinen luokitus. Pääväyliä alueilla ovat valtatiet 8ja 13. Suunnittelualueen läpi kulkee myös rautatie. Tieverkko on jaettu valta-, seutu-, yleisiin jayksityisiin yhdysteihin sekä liityntäväyliin. Lisäksi alueella on ns. peltoteitä yms.pienempiluokkaisia polkuja jotka näkyvät kartoilla pohjakarttatasoisesti.2. Liikennemäärät ja liikennemeluLiikennemäärät ja liikennemelu on esitetty liitekartoilla 1, jakautuen eri alueiden kesken.Liikennemäärien tiedot on koottu Tiehallinnon julkaisusta Vaasan tiepiirin liikennemäärät 2001ja ne on merkitty alueiden korkeampiluokkaisille teille. Liikennemelutiedot ovat tiehallinnonpäivämelualueen rajat 55 db, laskettu tierekisteritiedoista 1.1.2001 ja ne on merkitty kaikillelaskentatiedoissa oleville teille.3. LiikennesuunnitelmatLiikennesuunnitelmat on esitetty liitekartalla 2. Alueelle on laadittu yleissuunnitelma vuonna1998, Valtatie 8 Kokkolan ohikulkutie. Valtatie 8 on Pohjanlahden rannikon tärkein pääväylä.Kokkolan seudulla vt:n 8 varrella on runsaasti asutusta ja yritystoimintaa, jotka tukeutuvatvaltatiehen. Suunnitelmassa on tutkittu ohikulkutien ja siihen liittyvän tieverkon toiminnalliset jaympäristölliset periaateratkaisut sekä sijainti niin, että kaavoihin voidaan tehdä tarvittavatvaraukset ohikulkutietä varten. Lisäksi suunnitelmassa on selvitetty kehittämistoimenpiteet, joillaturvataan nykyisen valtatien sekä siihen liittyvän maankäytön toimintaedellytykset ohikulkutientoteuttamiseen saakka.Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistotMuseoviraston luetteloidut Kokkolan II ja III luokan kohteet ovat kivikautisia asuinpaikkoja jakiviröykkiöitä. Luetteloituja kohteita Kokkolasta on löydetty yhteensä 17 kohdetta.Muinaismuistot on esitetty liitteessä LUO2.Tekninen huoltoKokkolassa vedenhankinnasta ja jakelusta vastaa yksinomaan kaupungin vesilaitos.Käytännössä kaikki vakituisesti asutut kiinteistöt ovat jo liittyneet tai niillä olisi mahdollisuusliittyä vesilaitokseen. Vesilaitokselle on määrätty toiminta-alue, joka käsittää kaavoitettujenalueiden lisäksi haja-asutusalueilla rakennettujen vesijohtojen varsien alueet 100 mrakennetusta vesijohdosta.Kokkolan alueella on merkittävin pohjavesialue harjujakso Saarikankaalta Hopeakivenlahteen,jolla sijaitsevat nykyiset Saarikankaan ja Patamäen pohjavedenottamot. Näiden välillä on lisäksientisen Kaarlelan Vesiosuuskunnan Galgåsenin pohjavedenottamo, joka on poistettu käytöstä.Ottamoita käytetään rinnakkain eikä kummankaan ottamon antoisuus yksinään riitävedentarpeeseen. Yhteenlaskettu kapasiteetti on hyvin riittävä.Suunnittelualueella ei ole jätevesiviemäröintiä sillä Kokkolan jätevesiverkosto käsittä vainvarsinaisen kaupunkialueen. Viemäröinnin ulkopuolella on vielä noin 4500 asukasta, joistapääosa asuu suunnittelualueella. Suunnittelualueen kiinteistöillä on käsittelymenetelmänäyleisesti saostuskaivot, joiden käsittelytulos vastaa lähinnä vain mekaanista puhdistusta (20 –30 %). Vain aivan uusimmissa kiinteistöissä on tehokkaampia puhdistamoita (maasuodattamottai vast.).Lähde: Pohjanmaan VH, Kokkolan kaupunki, Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2003 (luonnos)KOKKOLAN KAUPUNKI 25 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004Teknisen huollon kehittämisnäkymätVesijohtoverkoston oleelliseen laajentamiseen ei ole tarvetta. Suunnittelussa varaudutaankuitenkin veden toimittamiseen kaikille, myös huvilakiinteistöille.Jätevesiviemäröintiä laajennetaan vähitellen myös haja-asutusalueille. Alustavasti, tehtyjenkustannusvertailujen perusteella, on katsottu tarkoituksenmukaiseksi viemäriverkonlaajentaminen nykyisen verkoston lievealueille ja muualle taajaan asutuille alueille, missätalojen keskimääräinen etäisyys toisistaan on alle 200m.Jätevesiviemäröintiä koskevassa selvityksessä on todettu uudet tarvealueet, joille ontarkoituksenmukaista laajentaa viemäriverkostoa haja-asutusalueille nykyisen viemäriverkostonlievealueille. Laajentaminen tehdään vaiheitain vv. 2005 – 2014 ja uudet viemäröintialueet ovat:• Isokylä• Linnusperä• Vitsari - Vessi• Kvikant (perusteena myös pohjaveden suojelu)• Rödsö• Korpilahti – Vitikka• PuntusMuualla haja-asutusalueilla on tyydyttävä kiinteistökohtaisiin järjestelmiin tai taloryhmienyhteisiin puhdistusratkaisuihin. Ympäristölain ja sen pohjalta annetun haja-asutuksen jätevesienkäsittelyvaatimuksia koskevan asetuksen perusteella vaaditaan myös haja-asutusalueidenkiinteistöjen jätevesien puhdistukselle lähes samantasoiset vaatimukset kuinkeskuspuhdistamosta johdettavalle vedelle. Nykyisin yleisesti käytössä olevasaostuskaivokäsittely ei enää tulevaisuudessa riitä missään oloissa. Vaatimukset koskevatmyös vapaa-ajan asuntoja.Lähde: Pohjanmaan VH, Kokkolan kaupunki, Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2003 (luonnos)Ympäristönsuojelu ja ympäristö- ja maisemahäiriötKokkolassa on toimivia turkistarhoja 29 kpl ja lähiaikoina aloittaa lisäksi yksi (1) uusi yrittäjä.Suurin osa turkistarhoista sijoittuu kaavan ulkopuolelle Palmajärven turkistarha-alueelle, jonkamaanomistajana on kaupunki. Lisäksi Vaasantien varressa sijaitsee kaupungin vuokraamallaseurakunnan maalla kaksi (2) tarhaa, joissa tarhaus ilmeisesti päättyy nykyisten tarhaajienlopettaessa. Kaava-alueelle kaikista turkistarhoista sijoittuu 11 (Sokoja 3, Rödsö 7, Lahnakoski1). Nämä tarhat sijaitsevat tarhaajien omilla mailla. Kaupunki on lisäksi tutkinut mahdollisuuttauudelle tarhausalueelle Hanhinevan alueella ja siitä on lähetetty mielipidekysely tarhaajille.Tarhaajat eivät pitäneet vaihtoehdosta.Epäkohtana suunnittelualueella voidaan pitää luonnonmaiseman rakenteesta poikkeavaarakentamista, milloin tilalle ei ole luotu uutta selkeää kokonaisuutta. Tällainen tilanne esiintyymelkein jokaisessa kylässä, jossa osilla alueilla asutus on ”valunut” perinteisiltä kumpareiltaansattumanvaraisesti ja epämääräisesti avarille peltoaukeille. Erityisesti Kokkolan loivapiirteisessämaisemassa olisi luonnonmuotojen korostaminen tärkeää.Kyliä halkovat Voimalinjat muistuttavat maisemallisesti tiealueita. Ne halkovat usein arvokkaitamaisemakokonaisuuksia. Ja puuston poistaminen linjan alta aiheuttaa maisemanrikkoontumisen.KOKKOLAN KAUPUNKI 26 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004Ympäristöhäiriöt on esitetty liitteessä HÄI1.2.2.4 RakennusinventointiKokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaava työn yhteydessä on laadittu koko kaava-alueenkattava rakennusinventointi. Rakennusinventoinnilla on kartoitettu rakennustaiteelliselta,historialliselta ja ympäristölliseltä kannalta arvokkaat rakennetut yksittäiset rakennukset sekäkokonaisuudet. Kohteita valittaessa on käytetty seuraavia kriteerejä: alkuperäisyys,harvinaisuus, edustavuus, symbolikohde, rakennuskannan kerroksisuus ja liittyminenympäristöön. Nämä kohteet muodostavat rikkaan kulttuuriperinnön perustan ja muovaavatkyläalueiden kulttuuriympäristön identiteettiä.Rakennusinventoinnin tavoitteena on kartoittaa kaava-alueen rakennuskanta niin, ettämaankäytön suunnittelussa osataan ottaa huomioon eri alueiden olemassa olevarakennuskanta määriteltäessä maankäytön aluevarauksia ja alueiden kaavamääräyksiä.Kulttuuriympäristöä olisi myös yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa käsiteltävähuolellisemmin, ja uudet rakennukset olisi sopeutettava siihen hienovaraisesti.Kulttuuriympäristöä olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä suojelemaan, sillä osaltaanturvataan koko ympäristön rikkaus ja monipuolisuus, yhdyskuntien omaleimaisuus sekäasukkaiden viihtyisyys ja valinnanmahdollisuudet.Rakennusperinnön hyvään hoitoon kuuluu kohteiden pitäminen kunnossa, niiden oikeakorjaaminen ja jatkuva kunnossapito sekä rakennusperintöä kunnioittavatäydennysrakentaminen ja muu ympäristön muuttaminen. Jos joku näistä osatekijöistä pettää,lopputuloksena saattaa olla rakennetun kulttuuriympäristön häviäminen tai arvojentuhoutuminen muulla tavalla.Rakennusinventointi on esitetty liitteessä RAK1.2.2.4.1 RakennusinventointimenetelmätRakennusinventoinnin on laatinut insinööri (AMK) Petri Rintala ja tekninen avustaja MarkoLuokkala Sigma Konsultit Oy, syksyllä 2003. Inventointi lähti liikkeelle keräämällä jatutustumalla jo olemassa olevaan materiaaliin. Lähdekirjallisuudessa keskeisiä teoksia olivatSeutukaavaliiton, Museoviraston, Ympäristöministeriön, Keski-Pohjanmaan liiton ja kaupunginlaatimat kulttuurihistorialliset selvitykset ja inventoinnit.Suunnittelualueen rakennuskanta on inventoitu maasto-, valokuva- ja karttatyönä.Suunnittelualue on jaettu osa-alueisiin, jotka on esitelty erillisillä liitekartoilla. Näihinliitekarttoihin on merkitty numeroin kaikki suunnittelualueen päärakennukset sekä niidenkäyttötarkoitus, sijainti, kerrosluku, kunto ja rakennusajankohtaKulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet on inventointi erillisillekohdekuvauslomakkeille. Näihin lukeutuvat kohteet ovat pääosin lueteltu Ahmaksen Kokkolankaupungille laatimassa Kokkolan rakennuskulttuuria selvityksessä, Vaasan LääninSeutukaavaliiton vuonna 1978 tekemän rakennusinventoinnin perusteella maakunnallisestiarvokkaaksi osoitettuja kohteita tai Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueetselvityksessä. Sigma konsulttien maastoinventointien yhteydessä (2003) todettiin myös uusiakulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaita kohteita, joita ei ole aiemmissa selvityksissä.Rakennusinventoinnin yhteydessä tarkistettiin kaikissa aiemmin tehdyissä inventoinneissaarvokkaiksi merkittyjen kohteiden nykyinen kunto ja arvo. Osa aikaisemmissa selvityksissäarvokkaiksi luetellut kohteet ovat olleet jo useiden vuosikymmenien aikana asumattomina eikäniiden kuntoa ole ylläpidetty.Kohdeinventointi on laadittu Sigma Konsulttien omalle inventointikortille, joka perustuuMuseoviraston inventointikorttiin. Kohteista on kirjattu ylös omistaja ja sijaintitiedot, alkuperäinenKOKKOLAN KAUPUNKI 27 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004ja nykyinen käyttö, rakennusaika, kerrosluku, kate, vuoraus, kunto ja kerrosala. Kohteista onmyös valokuvat sekä karttaote pihapiiristä, johon merkitty rakennusten sijainti.2.2.4.2 Kohteiden valintaperusteetPerusselvityksessä on arvokkaille kohteille ehdotettu eri rakennussuojelumerkintöjä, jotka onjaettu kolmeen eri arvoluokkaan;srs: rakennussuojelulailla suojellut kohteetsr: suojeltava rakennuss: säilytettävä rakennusPerusselvityksessä suojeltaviksi osoitetut rakennukset on jaettu yllä mainittuihin arvoluokkiinseuraavin perustein.Rakennussuojelulailla suojeltuja rakennuksia (srs) on suunnittelualueella yksi, Rasmuksenkivinavetta Sokojalla.Suojeltaviksi rakennuksiksi merkityt kohteet ovat pääosin Vaasan Läänin Seutukaavaliitonvuonna 1978 tekemän rakennusinventoinnin perusteella maakunnallisesti arvokkaaksiosoitettuja kohteita, kohteita mainittuna Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- jakulttuurialueet selvityksessä sekä/tai Ahmaksen Kokkolan kaupungille laatimassa Kokkolanrakennuskulttuuria selvityksessä.Säilytettäviksi rakennuksiksi on osoitettu kohteita, jotka on todettu kulttuurihistoriallisesti sekämaisemallisesti arvokkaiksi kohteiksi joko Ahmaksen Kokkolan kaupungille laatimassa Kokkolanrakennuskulttuuria selvityksessä tai Sigma konsulttien kyläasutuksen vaiheyleiskaavanlaadintaa liittyvässä rakennusinventoinnissa (2003).Rakennusinventoinnin yhteydessä tarkistettiin kaikissa aiemmin tehdyissä inventoinneissaarvokkaiksi merkittyjen kohteiden nykyinen kunto ja arvo. Osa aikaisemmissa selvityksissäarvokkaiksi luetellut kohteet ovat olleet jo useiden vuosikymmenien aikana asumattomina eikäniiden kuntoa ole ylläpidetty. Osa kohteista onkin erittäin huonossa kunnossa. Mikäli nämäkohteet halutaan kunnostaa asuinkelpoisiksi, olisivat rakennustoimenpiteet niin laajoja ettärakennuksen alkuperäinen arvo kadotetaan. Näistä rakennuksista osa on jätetty kokonaansuojelumerkintöjen ulkopuolelle (kaikkein huonokuntoisimmat) ja osa osoitettu lievemmälläsuojelumerkinnällä; säilytettävä rakennus.Perusselvityksessä suojelumerkinnällä osoitettaviksi kohteiksi on ehdotettu yksittäisiärakennuksia. Mikäli laajemman kokonaisuuden säilyminen on suojeltavaksi merkitynrakennuksen kannalta tärkeää, on tämä huomioitava kaavaa laadittaessa merkinnälläkyläkuvallisesti arvokas alue.Perusselvityksessä suojeltaviksi kohteiksi ehdotetut kohteet on esitetty liitteessä RAK1.2.2.4.3 Rakennusten suojelumerkintöjen vaikutuksetPerusselvityksen pohjalta ehdotetaan seuraavia merkintöjä ja niihin liitettäviä määräyksiä:srssrRakennussuojelulailla suojeltu rakennusSuojeltava rakennusKulttuurihistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokas rakennusjonka suojelu tulee määritellä ensisijaisesti maankäyttö- jarakennuslain 57§:n perusteella asemakaavassa.KOKKOLAN KAUPUNKI 28 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004Maankäyttö- ja rakennuslain 127§:n nojalla määrätään kuitenkin, ettärakennusta ei saa purkaa ilman purkamislupaa jonka myöntämisenedellytyksenä tulee olla pakottava syy.Rakennusvalvontaviranomaisen on lisäksi ennen purkamisluvanmyöntämistä annettava museoviranomaiselle mahdollisuuslausunnon antamiseen.Rakennusta korjattaessa ja muutettaessa tulee lähtökohtana ollarakennuksen arvokkaan luonteen säilyttäminen.sSäilytettävä rakennusKulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja/tai maisemakuvankannalta arvokas rakennus jonka säilyttäminen on suositeltavaa.Maankäyttö- ja rakennuslain 127§:n nojalla määrätään, ettärakennusta ei saa purkaa ilman purkamislupaa.Rakennusvalvontaviranomaisen on ennen purkamisluvanmyöntämistä annettava museoviranomaiselle mahdollisuuslausunnon antamiseen.Rakennusta korjattaessa ja muutettaessa tulee lähtökohtana ollarakennuksen arvokkaan luonteen säilyttäminen.Yleiskaavalla ei suoraan suojella kohteita mutta kaavalla määritellään periaatteita kohteidensäilyttämiseksi ja suojelemiseksi. Suojelu määritellään ensisijaisesti asemakaavalla silloin kuinasemakaava tulee syystä tai toisesta alueella vireille. Yleiskaava-alueella edellytetään kuitenkinpurkamisluvan hakemista, jonka yhteydessä museoviranomainen voi tarkemmin ottaa kantaakohteen arvoon ja esittää tarpeen mukaan suojelua esim. rakennussuojelulain perusteella. Onhuomioitava että purkamislupa tulee ilman yleiskaavamääräystäkin hakea asemakaava-alueellaja rakennusvalvontaviranomainen joutuu aina lain mukaan selvittää purkamisluvan edellytykset(mm. perinne-, kauneus- ja muut arvot).Yleiskaavassa suojeltavaksi tai säilytettäväksi tarkoitetun rakennuksen omistaja voi rakennustakorjatessaan saada erityyppisiä avustuksia. Pääsääntöisesti kohteen säilyttämiseen riippuvattekijät tulisi kuitenkin nähdä muina kuin rahassa mitattavina arvoina; haluna säilyttää sekä omaaettä yhteistä kulttuuriperintöämme tuleville sukupolville. Yleiskaavakin on tässä vain yksi välinejolla verrataan ja luokitellaan laajan alueen hyvin erilaisia kohteita yhteisen kokonaiskuvanmuodostamiseksi ja arvokkaimpien kohteiden huomioimiseksi.2.2.5 MaanomistusSuunnittelualueesta suurin osa on yksityisessä omistuksessa.Maanomistusolosuhteet on esitetty liitteessä PAL2.2.2.6 RakennettavuusKokkolan kyläalueet ovat rakentuneet pääosin moreenikumpareille. Kylillä on sekä yksittäisiäpihapiirejä sekä raittiasutusta. 50-luvun rintamamies rakentamisen edustajana on syntynytalavammalle alueelle yhtenäinen kyläalue ainoastaan Sokojan Koivistoon, muutenrintamamiesrakentaminen on sijoittunut vanhaan kylärakenteeseen. 70-luvulta eteenpäinrakentaminen on lähtenyt erkanemaan perinteisestä rakennusten sijoittamisperiaatteista. Osatästä uudemmasta rakennuskannasta sijoittuu perinteiseen kylärakenteeseen mutta osarakennuskannasta on sijoitettu avoimille peltoalueille.KOKKOLAN KAUPUNKI 29 SIGMA KONSULTIT


KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004Kylien rakentaminen tulisi ohjata nykyisten kyläraittien sekä yksittäisten pihapiirienmuodostamien keskittymien läheisyyteen. Rakentamista voidaan osoittaa myösrakentamattomille peitteisille kumparealueille muodostamaan uusia taloryhmäkeskittymiä.Näiden uusien talorykelmien sijoittuminen on riippuvainen taloudellisen viemäröintijärjestelmäntoteuttamismahdollisuuksista.Avoimille alueille tulisi osoittaa täydentämisrakentamista ainoastaan siinä tapauksessa mikälinäin voidaan sitoa jo avoimille alueille sijoittuneet yksittäiset rakennukset kylä- jamaisemarakenteeseen. Peltojen maaperä on pääosin hiekka- tai savimaata, joten näissätapauksissa tulee maaperän soveltuvuus rakentamiselle tutkia tarkoin.2.2.7 Maanomistajien rakentamistavoitteetKokkolan maaseutualueiden kaavatalousselvitys on laadittu vuonna 2003 osana Kokkolankyläasutuksen yleiskaavallista suunnittelua. Selvityksen ovat laatineet Kokkolan kaupungintoimeksiannosta insinööri- ja arkkitehtitoimisto Plan-Ark Oy ja VTT Rakennus- jayhdyskuntatekniikka. Kokkolan maaseutualueiden kehittämisvaihtoehdot vuosille 1998 – 2015on laadittu yhteistyössä Kokkolan kaupungin ja maaseutualueiden asukkaiden kanssa.Työ aloitettiin vuonna 1996 maaseutualueiden kehittämisvaihtoehtojen määrittelyllä, kaupungineri hallintokuntien tekemillä perusselvityksillä, kylätapaamisilla sekä kylätoimikunnille ja kylienasukkaille tehdyillä kyselyillä. Asukaskysely tehtiin porrastetusti niin että viimeiset vastauksetsaatiin marraskuussa 1997. Kyläkyselyiden tulokset ovat olleet yhtenä keskeisenä pohjanakyliin laadituille maankäytön kehittämisvaihtoehdoille.Tutkimuksessa on arvioitu Kokkolan maaseutualueiden kolmen kehittämisvaihtoehdontoteuttamisesta vuosina 1998 – 2015 aiheutuvat yhdyskuntakustannukset.Kehittämisvaihtoehtona 1 on ”maaseudun ohjaamaton kehitys” 2 ”niukkenevien voimavarojenmaaseutu” ja vaihtoehtona 3 ”kylien suunnitelmallinen kehitys”.Rakentamistavoitteiden kartoittamiseksi on käytetty kaavatalousselvityksen tietoja,maanomistajien osoittamista mahdollisista rakennuspaikoista sekä Kokkolan kaupungiltasaamia tietoja vuosina 1990 – 2003 käsitellyistä poikkeuslupahakemuksista (myönteiset sekäkielteiset).Rakentamistavoitteet on esitetty liitteessä TAV1.KOKKOLAN KAUPUNKI 30 SIGMA KONSULTIT

More magazines by this user
Similar magazines