Voit tutustua alueen luonnosta kertovaan esitteeseen pdf-muodossa ...

****Janakkalan ympäristöyhdistys on hoitanut Laurinmäen ketoa järjestämällä paikalla talkoita, joiden avullaketoa pidetään avoimena. Kedon laidoilla kasvaa vanhojen mäntyjen ja kuusten lisäksi vaahteroita,tuomia ja pihlajia. Pensaista paikalla kasvaa orapihlajaa ja punalehtiruusua, jotka molemmat ovatvanhoja koristekasveja. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. ahomansikka, keltamatara, aholeinikki,keltamo ja pölkkyruoho.Keltamatara on harvinaistunut, joten se on listattu uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi. Aikoinaansuosittu lääke- ja värikasvia uhkaa sille sopivien avoimien kasvupaikkojen väheneminen ja risteytyminenpaimenmataran kanssa. Keltamataran tunnistaa sen kirkkaan keltaisista kukista ja neulasmaisistalehdistä.Keltamo ja pölkkyruoho ovat arkeofyyttejä eli muinaistulokkaita. Ne ovat kulkeutuneet Suomeen jaasettuneet kasvupaikoilleen ihmisen toiminnan ansioista jo hyvin varhain, yleensä ennen 1600-luvunalkupuolta. Unikkokasveihin kuuluva keltamo on vanha lääkekasvi, ja se kasvaa aina asutuksen liepeillä.Sitä on käytetty monenlaisten vaivojen lääkitsemiseen jo antiikin ajoista lähtien. Keltamolla on rehevä,sinivihreä lehdistö ja parilehdykkäiset lehdet. Kukat ovat keltaisia, noin 2 cm leveitä. Kun kasvinkatkaisee, katkaisupinnasta valuu punakeltaista maitiaisnestettä, joka on myrkyllistä ja ihoa ärsyttävää.Myös pölkkyruoho on tyypillinen vanhan asutuksen indikaattorikasvi. Pölkkyruohon aiempaa käyttöä eitarkoin tunneta, mutta se on saattanut olla lääkekasvi tai mausteyrtti. Pölkkyruoholla on pysty jahaaraton, yli puoli metriä korkea varsi, jonka päässä on pitkän kapea kukinto. Pölkkyruohon kukat ovatvalkoiset.KeltamoKetoneilikkaVanhat kuusimetsätLaurinmäellä kasvaa enimmäkseen lehtomaista käenkaali-mustikkatyypin kangasmetsää, jossa kuusi onvaltapuuna. Kuusien joukossa kasvaa sekapuina mäntyä ja eri lehtipuulajeja. Metsää on useimmillapaikoilla harvennettu. Pensaskerroksen yleisin laji on taikinanmarja. Kenttäkerroksen tavallisia lajejapuolestaan ovat mm. oravanmarja, mustikka, valkovuokko,käenkaali, metsäalvejuuri, lillukka, metsäimarre,metsäkastikka, sinivuokko ja nuokkuhelmikkä. Sammalistauseimmiten tapaat seinäsammalen.Määkynmäen lounaisrinteellä kuusimetsä poikkeaa muistakuusikoista luonnontilaisuudellaan, rehevyydellään jamonipuolisella kasvillisuudellaan. Paikoitellen kuustenoksissa kasvaa naavoja tai luppoja, partamaisesti roikkuviajäkäliä jotka viihtyvät parhaiten alueilla, joilla ilma onpuhdasta.Kurkilähteen ympäristössä on myös muutamia korpilaikkujaeli puita kasvavia soita.2009 4

****Määkynmäen kasvillisuusMääkynmäellä kasvillisuus on huomattavasti niukempaa kuin sitä ympäröivissä metsissä. Määkynmäenalarinteillä metsä on tavanomaista mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää. Ylhäällä mäellä kuivuuttakestävä mänty korvaa kuusen yleisimpänä puulajina ja metsä muuttuu kuivahkoksi puolukkatyypinkankaaksi.Jääkauden jälkeen Määkynmäki peittyikorkealle nousseen meren alle ja kalliotpaljastuivat irralliseen maanhuuhtoutuessa veden mukana. Tuulisellekalliolle uutta maata kasautuu hyvinhitaasti.Vain harvat kasvit pärjäävät kallioidenkuivissa ja vähäravinteisissa olosuhteissa.Kallioilla kasvaa paljon jäkäliä, etenkinporonjäkälää, ja myös sammaleet ovattavallisia. Jäkälät ja sammaleet pystyvätkasvamaan kovallakin alustalla, koskaniillä ei ole juuria.Putkilokasveista mäellä kasvaa eri heinälajeja, puolukkaa, kanervaa ja sianpuolukkaa. Vanhoissakaivannoissa näkyy siellä täällä kallioimarretta ja sinivuokkoja. Aikaisemmin Määkynmäki on ollutläheisten maatilojen karjan laidunmaana. Esimerkiksi seljaa karja ei mielellään syönyt, joten sitä kasvaaedelleen runsaasti Määkynmäellä.PoronjäkälääPuolukkaRäikälänjokiLaurinmäen lähellä kulkeva Räikälänjoki yhdistää Kuotolanjärven ja Kernaalanjärven. Joki mutkitteleehiljakseen vehmaiden viljelymaisemien keskellä, rehevät rannat ovat lintujen ja monien muiden eläimiensuosimia paikkoja.Räikälänjokea pitkin voi kulkea veneellä tai rauhallisesti meloen. Kivisen maantiesillan pohjoispuolella onrantautumispaikka, josta on lyhyt matka Laurinlähteelle ja Laurinmäelle. Räikälänjokea pitkin ovataikoinaan kulkeneet myös esi-isämme matkoillaan. Lähellä oleva Hakoisten linnavuori on ollut paikka,josta vesitietä pitkin kulkijat ovat saaneet turvan. Ei ole sattumaa, että linnavuoret ovat usein vesistöjenvarsilla. Niistä on ollut hyvä tarkkailla vesireittiä pitkin kulkijoita, ystäviä tai vihollisia.2009 7

****Räikälänjoki ja sen läheiset järvet ovat nykyisin hyvin ravinteikkaita ja rantojen kasvillisuus on runsasta.Vesistöjen rehevöityminen on nähtävissä täällä, niin kuin monilla muillakin vesistöalueilla Etelä-Suomessa. Räikälänjoen rantoja kiertävättiheät järviruoko- ja isosorsimokasvustot,molemmat ovat lajeja jotka viihtyvätrehevissä vesissä. Molemmat myösmuodostavat juurakoillaan lisää turvetta, javähitellen vesialue kapenee kasvillisuudenlevitessä.Alueen vesistöt on luokiteltu tilaltaantyydyttäviksi tai välttäviksi. Laatuaheikentävät juuri ravinteet ja vedessäkulkeva kiintoaines. Vesistöt soveltuvatkuitenkin hyvin mm. virkistyskäyttöön;souteluun, kalastukseen tai luonnon ihailuun.Erityisesti alkukesän yöt, kun satakieletkonsertoivat rannoilla, ovat mieleenpainuvia.Kalastajille Räikälänjoki ja lähi järvet tarjoavat saaliskohteiksi mm. kuhaa ja haukea. Suomen kalastonhistoriaa tuntevat pyyntimiehet saattavat saada lisäjännitystä siitä, että Suomen viimeinen monni onpyydystetty Kernaalanjärvestä. ”Josko niitä vielä olisi…” saattaa toiveikas kalastaja haaveilla.Tavallisimmin onkeen kuitenkin tärppää ahven, särki tai lahna.Lintuja etsivä löytää joen varrelta monenlaisia siivekkäitä. Keväällä vesilinnut kerääntyvät muutoltasaavuttuaan joen ja järvien sulapaikkoihin. Kapealla jokiosuudella telkkä on tavanomaisin vesilintu.Järvien ruovikoissa asustaa mm. kaulushaikara, jonka kumea puhallus kuuluu Räikälänjoellekin. Rantojenruovikoissa tavallisimpia pikkulintuja ovat pajusirkku ja ruokokerttunen.Rantapensaikoissa asustavat mm. punavarpunen ja pensaskerttu. Lisäksi alkukesän hämärässä yössäpensaikoissa lurittelee taitavia yölaulajia, kuten satakieli ja viitakerttunen. Satakielen laulu on voimakasja sen näppäilyt kuuluvat kauas. Viitakerttunen puolestaan toistelee huilumaisia ääniään verkkaisenhienostuneesti.Yöllä joella voi havaita myös veden pintaa viistäviä lepakoita, vesisiippoja. Taukoamatta ne lentävätaivan vedenpinnan yllä ja poimivat saaliikseen hyönteisiä, joita parveilee jokiuomassa tai kuoriutuu juurivedestä. Valoisassa keskikesän yössä lepakot voi havaita paljain silminkin.Päivällä samalla paikalla lentelee lukuisia sudenkorentolajeja. Nämä kauniit ja sirot olennot istuvat välillälepäämään kasvien päälle, mutta pian jatkavat taas pienempien lentävien hyönteisten saalistusta.Aikuiset sudenkorennot elävät vain sen yhden kesän, mutta toukkana ne ovat voineet elää Räikälänjoenpohjalla jo parikin vuotta.SatakieliPajusirkku2009 8