12.07.2015 Views

Sekahedelmä 3-2012 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10

Sekahedelmä 3-2012 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10

Sekahedelmä 3-2012 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

<strong>Sekahedelmä</strong>3 • <strong>2012</strong><strong>Helsingin</strong> <strong>Elintarviketyöntekijät</strong> <strong>ry</strong> • Osasto <strong>10</strong>


SisältöPääkirjoitus........................................... 3Paljonko on tarpeeksi vähän?............... 4Sihteeriltä............................................. 5Aluesihteeriltä; Päättäjät harhateillä...... 6Slangi-visa............................................ 8Kesäpäivistä Kajaanissaja risteilylle lokakuussa!........................ 9Pitkää pohdintaa eurokriisistä............. 15Tragikoominen juttu........................... 18syyskokous......................................... 20SekahelmäPäätoimittajaHeikki Vesantoheikki.vesanto @ luukku.comTaitto Anitta KainulainenPainopaikkaSuomen Graafiset Palvelut OyKuopioSeuraava <strong>Sekahedelmä</strong> -lehti ilmestyy joulukuussa.Aineistot 3.12 mennessä päätoimittajalle.<strong>Helsingin</strong> <strong>Elintarviketyöntekijät</strong> <strong>ry</strong> ao. Osasto <strong>10</strong>Siltasaarenkatu 4, 5 krs, 00530 Helsinki puh. 02077 40713 www.osasto<strong>10</strong>.comJohtokunta 2011Puheenjohtaja:Jukka NissinenGSM 040 5080 074jukka.nissinen @ sff.fiVarapuheenjohtaja:Juha Sulisalo, PauligSihteeri:Olli HallikasGSM 040 7586 196olli.hallikas @ meira.fiOsaston varasihteeri:Heikki VesantoGSM 050 5293 067heikki.vesanto @ luukku.com<strong>Sekahedelmä</strong> 3 | <strong>2012</strong>Pauli Paavola, MildolaJukka Mahlamäki, MeiraTarja Palmamäki, MeiraPekka Helin,KoffAntti Tervonen, KoffEija Högel, PauligMinna Ohvo, HalvaJaokset ja vastaavatTaloudenhoitaja:Pirjo Vainiopuh. 020 774 0616,GSM 040 729 5587etunimi.sukunimi @ sel<strong>ry</strong>.fiTalousjaos:Puheenjohtaja, vara-pj,sihteeri, taloudenhoitaja2Tiedotusjaos:Jukka Nissinen ja HeikkiVesanto, <strong>Sekahedelmä</strong>npäätoimittajanaOpinto-ja nuorisojaosto:Olli HallikasAntti TervonenUrheilujaos:- kesälajit Antti Tervonen- talvilajit Juha Sulisalo


PääkirjoitusMorjens toveritTaas on vaalit tulossa. Kaikkihan niistätietysti pamlaa. Nyt kuitenkin pääsemmeoikein kunnallisella tasolla päättämäänkuka määrää mihin meidän vero fyrkat duunataan.Olisiko se joku "hyvän näköinen" kokoomusgimma,jolle pätkä kallista moottoritietäon tärkeempi kuin kuntalaisten hyvin vointitai pahoin voinnin poistaminen.Vai olisko sekuitenkin joku joka haluaa samoja arvojapuolustaa kuin sinäkin.Meikäläinen on muutamaa vuotta vailleeläkkeellä, joten en tietenkään enää kaipaasamoja asioita, kuin nuoremmat, esimerkiksilapsiperheet. Nuorena kuitenkin tuli kasvatettuapuoli tusinaa skidiä. Eikä varmaanollu kymmenen kilometriä moottoritietäelämän tärkeimpiä asioita. Silloin funtsas, etvoi kun arv.. tarkoitan terveyskeskukset toimishyvin ja kouluissa mai -kat sais kunnonliksaa, et ne viihtyis hommissaan ja sais kakarathyvää opetusta. Sit oli kliffaa kans jossporat kulki ajallaan ja kirjastot ja muut kunnallisetpalvelut skulas niin kuin pitää. Verojamaksettiin niin paljon kuin piti, että kaikkitoimi. Stadi oli ainakin ennen varma ja kunnontyönantaja. Sieltä lähdettiin eläkkeellejos sinne päästiin. Nykyisin olen kuullutmuuta. Nykyinen ulkoministeri, entinen stadinapulaisjohtaja halus häätää duunarit javeronmaksajat aikoinaan stadista, on muutendemari. Sekin oli kunnallispolitiikkaa?Itsekin jouduin muuttamaan landelle kutenmoni muukin entinen stadilainen. Nyt myöstyöttömistä pitäis pi tää huolta, kun niitä onniin paljon ja tulee koko ajan lisää, ennenkunnat piti kiinni duunareistaan, nyt sosiaalihuoltojoutuu huolehtimaan monesta kunnanentisestä duunarista kun ne on "ulkoistettu"nykyisten kuntien päättäjien toimesta.Nää on sellasia yksinkertaisia asioitamistä kunnan päättäjät esimerkiksi ovatvastuussa. Hyvät päättäjät pystyvät korjaamaannämäkin asiat jos tahtovat. Huonotpäättäjät osaavat mokata nämäkin asiat,kuten on monessa kunnassa huomattu.Suomen kunnista suurimmalla osalla onkaiketi oikeistolaiset päättäjät enemmistönä,joten sopii kysyä halutaanko asioihin korjaustaja äänestää sen mukaan. Kyselyidenmukaan noin neljännes jengistä on sitä mieltä,ettei omalla äänellä ole merkitystä äänestystuloksenkannalta. Kuitenkin kaikki äänetlasketaan ja jokainen "goisaava" äänioikeutettuantaa suosiolla vallan muille. Sehäntiedetään kenen asioita nämä valmiiksi hyväosaisethoitaa ja miltä poliittiselta laidaltane löytyvät. He eivät tarvitse terveyskeskuksiatai muitakaan kunnallisia palveluita.Uurnilla tavataan, toivottavastiHessu.J.K. Kaikkihan kai muuten tietää mikä on Suomenäärioikeistolaisin puolue tällä hetkellä.<strong>Sekahedelmä</strong> 3 | <strong>2012</strong> 3


PuheenjohtajaltaPaljonko ontarpeeksi vähän?Pääministeri Kataisen pelisilmä märkii.”Työväen puolueen” johtajan todellisenkarvansa näyttäminen toivottavastisäilyy uurnille saakka vaalikarjan mielissä.Ehdotus oppisopimuksella työtätekevänpalkan pudottamisesta alle TES-tasonon pöyristyttävä jopa konservatiivinkinsuusta kuultuna. Toivottavasti kyseessäei ollut totisella mielellä tehty avaus vaanjonkinlainen profiilin nosto ja irtiotto samoistaäänistä kilpaileviin sisarpuolueisiin.Gallupluisu pitäisi saada taittumaan.Tänä päivänä meidän elintarviketyöläistenykköspalkka<strong>ry</strong>hmän palkka on yhdeksäneuron kantturoissa. Puolisentoistatonnia kuukaudessa miinus verot. Kokoomuksenmielestä ammattia työskentelynohessa oppivan tulee pärjätä pienemmälläpalkalla. Ei toimi. Tuolla summalla eiSuomessa pysy leuka pinnalla. Tähän onhelppo tarjota lääkkeeksi sosiaalitoimenasiakkuutta, mutta kun samaan aikaankokoomuksen joka toinen lausuma vaatiiverotuksen keventämistä, tarkoittaa semyös rahan vähenemistä sosiaalitoimesta.Ristiriita palkansaajia kosiskelevien vaalipuheidenja reaalielämän toimien välinenon räikeä. Berlusconin veljespuolueenlinjaukset tarkoittaisivat toteutuessaanhyvinvointivaltion loppua.Meille työläisille hyvät ja mieluisat asiaton saatu vasemmistopuolueiden myötä-vaikutuksella taantumusvoimien vastustuksestahuolimatta. Kahdeksantuntinentyöpäivä, mielipiteen ilmaisun vapaus,oikeus lomaan, oikeus järjestäytyä, pekkaset,oikeus hoitaa sairasta lasta kotona,ylityökorvaukset, jne., jne., lista on loputon.Työväenliike ja vasemmisto ovat netaistelleet. Pitkässä juoksussa koko kansakunnanelämisen laatu on kohentunutja samalla Suomi kulkee voitosta voittoonmitattaessa parasta yritysten toimintaympäristöä.En ottanut edellä mainittua esille käynnistääksenityöpaikoilla eri puoluetahojenkilpalaulannan. Joskus vain ”puolueettomanja sitoutumattoman” median hivenenpinnallista viestintää seuratessa tuleeNyt vaan ei voi olla hiljaa-fiilis.Kympin puheenjohtajaJukka Nissinen<strong>Sekahedelmä</strong> 3 | <strong>2012</strong>4


Sihteerin terveisetTervehdys toveritKesä meni ja syksy saapuu. Mullesyksy on yleensä ollut hyvää aikaa,en tiedä miksi mut syksy on aina sujunut.Tämä syksy on alkanut YT neuvotteluilla.Väkeä ei ole vähennetty mutta “muuttunutmarkkinatilanne”, niin kuin työnantajasanoo aiheuttaa muutoksia toiminnassa.Taas piti todeta, että jos luottamusmieheteivät ole hereillä muutokset menevätilmoitusasioina läpi. Neuvottelu kulttuuriei aina ole sopimista vaan kuulemistailman vastaan sanomista.Nyt syksyn mittaan valitaan taas uudetluottamusmiehet työpaikoilla. Ite oon jouseamman vuoden saanu hoitaa kyseistäpalvelutehtävää. Nimenomaan palvelutehtävänäolen sen aina kokenut, tasantarkkaan. Mun edeltäjäni oli pitkän linjantekijä, jo valtiomies sarjaa joten bootsit oliisot mihin piti omia klabbeja sovitella. Veiaikaa ennen kuin tuntu et oma linja löytyja työnantajakin rupes ottaan vakavasti.Mielestäni luottamusmiehen homma onhyvin persoonasidonnainen: luottiksenoma, kutsutaan sitä vaikka karismaksipainaa aika paljon, se tai sen puute.Ilman porukan tukea se ei onnistu ja seoikeastaan on vain hyvä, että se on todellistapätkä duunia, kaks vuotta ja silleen.Jengi varmaan parissa vuodessa näkeetuleeko mitään, niinkö luottiskin. Ja jos itsekritiikkiriittää, voi tehdä tarvittavat johtopäätökset.Mä oon joka kauden jälkeenvarautunu siihen, et tää ei oo mikäändynastia ts. oon ollu halukas jatkamaanmut valmis luopumaan. Se siitä.Kunnallisvaalitkin on edessä. Ja taas sesama saarna et menkää äänestämään.Hyvää syksyn jatkoa kaikille!Smile!Olli<strong>Sekahedelmä</strong> 3 | <strong>2012</strong> 5


Aluesihteerin palstaPäättäjätharhateilläKesän ja syksyn aikana on voinutseurata huvittuneena miten ministeritja heidän avustajansa availevatpuheissaan talouskriisiä, vaativat vastuunkantoaja kaikki yhdessä puolustavat hyvinvointisuomea.Keskustelua ohjataanKreikan ja muitten Etelä-Euroopan maidentalousongelmiin ja sillä varjolla puuhaillaanentistä vankempaa talousliittoaEU:n sisälle. Kokonaan varjoon keskusteluissaovat jääneet kotimaan asiat: MitäSuomessa tapahtuu? Kuinka päätöksetvaikuttavat kansalaisten elämään? Mitenostovoima kehittyy? Miltä näyttäätulevaisuus tavallisen kansa laisen silminkatsottuna?Vasemmisto lähti hallitukseen parantamaanperusturvaa ja luomaan oikeudenmukaistaSuomea. Tuloksiksi näyttääjäävän, että kaikki kallistuu, kaikesta leikataan,rahaa kansalaisille jää käyttöön entistävähemmän. Eikä kansalaisia lohdutase, että muutama ministeri ja avustaja saalainansa maksettua ja siitä hyvästä päästelevätsuustaan sammakoita. Tähän tyyliin:pääkaupunkiseudulla ei tarvitse autoa,nuorille taataan opiskelu tai harjoittelupaikka,syrjäytymistä vähennetään. Totuuson kuitenkin toisenlainen. Opiskelupaikkojavähennetään rajusti, määrärahojavähennetään miljoonilla, samoin palkkatukiaja työllistämisrahoja. Polttoaineenhinta nousee koko ajan, lämmityskustannuksetkohoavat, kunnat nostavatkiinteistö veroja, kunnallisveroja, jätemaksuja,vesimaksuja ja muita pakollisiakuluja, jotka on pakko maksaa. Tuntuu,että tavallinen kansalainen on jäämässäjalkoihin, eikä kukaan puolusta häntä.Tulevissa kunnallisvaaleissa protestiäänetkerää varmasti puolue, joka on kaikestaerimieltä, mutta ei esitä mitäänvaihtoehtoa tilalle. Pelkällä arvostelulla eipärjää. Ei ainakaan pitkälle. Tarvitsemmeedustajiksi tavallisia kansalaisia, jotka eivättavoittele omaa etuaan tai aja yritystenetuja, vaan ajattelevat, mikä on oikeudenmukaista,mihin rahaa käytetään, jossitä oikeasti on vähemmän käytössä kuinennen. Käytetäänkö se kansalaisten hyväksivai ei?Työn ja työsuhteiden pirstaloituminen,vuokratyö, ns. nollasopimukset, joissakutsutaan kotoa töihin, mutta sairasajanpalkkaaei makseta, yt-lakia ei noudatetaeikä työttömyysturvaa ker<strong>ry</strong>, uhkaavatkoko sopimusyhteiskuntaa ja tulevaisuutta.Meidän on vaadittava kokoaikaistatyötä työehtosopimusten mukaisilla palkoillaja kiellettävä lainsäätäjien toimestatyösuhteet, joita viranomaiset eivät pysty<strong>Sekahedelmä</strong> 3 | <strong>2012</strong>6


valvomaan ja joissa duunari on lähes orjanasemessa.Syksy tuo tullessaan luottamusmiesvalinnattyöpaikoilla. On aika valita henkilöitä,jotka ovat valmiita puolustamaanheikompia ja kehittämään työyhteisöähyvinvoivaan suuntaan. Heidän on uskallettavavastustaa työnantajan mielivaltaa,oltava läsnä työpaikalla ja huolehdittavasiitä, että jokainen kokee olevansa työyhteisöntäysivaltainen jäsen. Ammattiliittoon niin vahva kuin ihmiset työpaikoillahaluavat ja ovat valmiita asioitaan edistämään.Siksi on tärkeää, että jokainenmiettisi, kuka on se henkilö työpaikalla,jonka haluaisi puolustavan itseään kunhankaluuksia tulee.Leppoista syksyä ja tehkää hyviä valintojaniin kunnallis- kuin luottamusmiesvaaleissakin.Jouni Konttila, aluesihteeri040 544 5<strong>10</strong>1 jouni.konttila@sel<strong>ry</strong>.fiSELLILÄINEN, ASTU LAIVAAN! STIG OMBORD!SEL:N SUURI JÄSENRISTEILY6.- 7.<strong>10</strong>.201 2HELSINKI - TALLINNA - HELSINKITallinkSiljan Itämeren vauhdikas risteilijäBaltic Princess on varattu 6.- 7.<strong>10</strong>.<strong>2012</strong> selliläisille.• Lähtö lauantaina 6.<strong>10</strong>.<strong>2012</strong> klo 18.30 Länsiterminaali, HelsinkiMaihinnousu sunnuntaina 7.<strong>10</strong>.<strong>2012</strong> klo 8.30 - 12.40• Lähtö Tallinnasta takaisin Helsinkiin klo 13.00Paluu 7.<strong>10</strong>.<strong>2012</strong> klo 16.30 Länsiterminaali, HelsinkiVaraa aika kalenteristasi jo nyt! Vielä ehtii mukaan.Hinta per henkilö risteilylle:Hyttiluokka: A1 192 € / hlö A2 129 € / hlö A3 <strong>10</strong>9 € / hlö A4 89 € / hlöB1 172 € / hlö B2 <strong>10</strong>9 € / hlö B3 89 € / hlö B4 69 € / hlöRisteilyn hinta sisältää majoituksen valitussa hyttiluokassa, lauantain buffet-päivällisenruokajuomineen, sunnuntain runsaan aamiaisen, SEL:n oman ohjelmankuten terve tulotilaisuuden, karaoke-kilpailun, perinteikkään pubtietovisan sekälaivan oman ohjelman tanssimusiikin kera. Ohjelma tarkentuu myöhemmin.Ammattiosaston tuki on 30 € per osasto <strong>10</strong>:n jäsen.<strong>Sekahedelmä</strong> 3 | <strong>2012</strong> 7


Slangi-visa1. ”Mä tsiigasin ku brankkarit treenas”on jotakuinki:1) Tarkkailin palomiesten harjoituksia.x) Katsoin kun rangaistuspotkuja harjoiteltiin.2) Seurasin tekniikan ylioppilaidenvappupilailuja.(Erkki Johannes Kauhanen, Pakinakniiga,tulossa)2. ”Mitä kandeis slumppaa, jos käysnadi blosis ja on f<strong>ry</strong>sis ja tekis mieliskruudaa?”Nii, mieti sitä ja vastaa:1) Snagarilta hodari.x) Hodlasta skabari.2) Kotsasta flatari.3. ”Anu on lumppu … mut parempi kutumppu”.Mihin TUMPPU tässä liittyy?1) Siivoamiseen.x) Pukemiseen.2) Onanointiin.4. Stadin puistois duunataa kaikenlaista,mut mitä Diana (tai oikeammin: Tellervo)duunaa?1) Tarjoo milkkii skloddille.x) Stikkaa jotai tsebaa.2) Tvettaa pyykkii likkasa kans.5. PUDEKA on sit kans viime vuosienslangisatoo, eli:1) Ostoskeskus.x) Puisto.2) Poliisin säilytysselli.6. "... nähny yhtäkään flaidinkia , mut ...bulsan lössin ... kundeja baarissa."Mitä on FLAIDINKI?1) Juomasekoitusx) Prostituoitu.2) Tappelu.7. Mitä skidit tarkottaa, ku sanoo, et”Joku oli ihan ERKKINÄ”?1) Ovelana.x) Tietämätön.2) Rahaton, taskut tyhjinä.8. ”Pikkubroidilla on aina giloja … mätrokaan sille fritshareja fimtshikalla ...mut älä viiti näyttää munnaria sille”skrivataan gamlas kniigas, mitä onGILOJA?1) Kepposia.X) Leikkirahaa.2) Rahaa.(Olli Malmberg: Katupoikia, Otava 1915)OIKEA RIVI: 112 xx2 x2


Kesäpäivistä Kajaanissaja risteilylle lokakuussa!Tänä vuonna SEL:n kesäpäivät pidettiinKajaanissa. Järjestävän ammattiosastonjäsenet olivat nähneet paljonvaivaa mikä palkittiin mukavalla tunnelmalla.Väkeä riitti kilpailuihin, vaikka eiihan kesäpäivien ennätyksiä hiponutkaan.Päivät onnistuivat erinomaisesti myös säidenosalta. Koko kesänä ei tainnut ollaniin lämmintä ja aurinkoista kuin mitä tuoelokuinen lauantai oli. Tosin jo illalla alkoisade, mutta sekään ei tahtia haitannut,päinvastoin taivaalle piirtyi niin kaunissateenkaari. Sen nähtyään ja ihasteltuaaniltajuhlien väki toivoi vaikka mitä. Pidetäänpeukkuja, että niistä toiveista monitoteutuu.Kajaani on pitkän matkan päässä Helsingistä,joten osastolaisia siellä ei tälläkertaa kilpailemassa nähty. Liha vitosen ja<strong>Helsingin</strong> leipureiden edustajat sen sijaanpärjäsivät yleisurheilussa ihan mukavasti,vaikka yö oli tultu bussin kyydissä ja nukkuminenjäänyt vähiin.Harrastetaankohan enää juoksua, kuulantyöntöä tai pituushyppyä muutoinkuin kesäpäivien aikana? Harjoitellaankomissään työpaikalla yhdessä näitä lajejaetukäteen? Miten kesäpäiviä pitäisi parantaatai muuttaa? Näitä jäin miettimään,kun kuulin, että esim. Talent-kisaan olivain muutama osanottaja. No, tietenkinon kestosuosikkilajeja, kuten onginta. Setäytti Kajaanin rannat ja siihen osallistuilähemmäs sata selliläistä. Niin ja tietystipäivätanssit sekä iltajuhla keräsi paljonväkeä. Kun mieli on iloinen, voi keho paremmin,ehkä ei aina tarvitsekaan kisata.Tanssiminen on hyvää liikuntaa, jos siitäpitää.Mielestäni päivillä parasta on se, kuniloinen puheensorina täyttää tienoon.Väki oppii tuntemaan muiden alueidentyöpaikkojen ihmisiä. Voidaan vaihtaakuulumisia tai pohtia syntyjä syviä. Rehtimeininki täyttää tienoon. Se on morotaas, sanoi tamperelainen leipuri, kunkotia kohti lähti ja lahtelainen siihen, ettämissä seuraavaksi tavataan? No, varmahanSeinäjoeel talvipäivill, jotta sinne,vastasi Nurmon Atrian kaveri. Totta tosiaanseuraavat talvipäivät pidetään helmikuussaSeinäjoella ja kesäpäivät elokuussaTampereella.Mutta sitä odotellessa lähdetään kaikkiristeilemään heti nyt 6. päivä lokakuuta.Silloin lähtee <strong>Helsingin</strong> Länsi-SatamastaSEL:n jäsenristeily. Astutaan laivaan, silläsinne mahtuu vielä. Tunnelma on varmastiyhtälailla katossa kuin oli Kajaanissakin.Meiltä stadista on niin lyhyt matka satamaanja <strong>Helsingin</strong> Elintarviketyöläisetammattiosastona tukee risteilylle lähteviäosaston jäseniä 30 eurolla per jäsen. Tukimaksetaan risteilyn jälkeen tilille, joteneiköhän tässä päätös ole tehty ja siitä vainsoittamaan hyttivarauksia.Hyvää risteilyn, talvi- jakesäpäivien odotusta kaikille!Pirjo Vainioosasto <strong>10</strong>:n taloudenhoitaja<strong>Sekahedelmä</strong> 3 | <strong>2012</strong> 9


Miten lapsuutta elettiinennen hyvinvointivaltiotaMuutamia muistelmia Koivikkorannaneläkeläistapaamisista vuodelta20071930 s. Sodankylä, lihanleikkaajaSota-aikana met pojat komennettiin Petsamontien laajennustyömaalle (saksalaisetrahoitti), palkkaa ei kysytty, kunsaatiin kirjekuori, se vietiin äitille. Isä olirintamalla. Saatto olla noin 25-30% aikuisenpalkasta. Kun töistä kotiin, pititehdä kotityöt, oli kahdeksan lasta, oli3-4 lehmää.1935 s. Längelmäki, teurastajaOlin neljän vanha, viranomaiset määräspakkotyön 39, äidille määrättiin kunnantalolletyö. Äiti määrättiin jouluaattonakunnantalolle. Ei voi ottaa lapsen kanssa,sano virkailija, mutta myöhemmintuli haaste. Veti pulkalla mua jään yli,eivät ottamaan töihin. Köyhä, 2 lasta,veli taloissa töissä, ei elukoita, perunaa,juurikkaita. Äiti oli taloissa töissä, sai palkakseenjauhoja ja särvintä, niistä hän tekiruokaa. Äidin veli asu naapurissa, heiltäsai suolakalaa, jota veti verkoilla. Toisellakymmenellä vuodella taloissa paimenessa,15-vuoden vanhasta tukkitöissä, tililuontaistuotteena taloista, tukkitöistä japaimenesta annettiin kotiin.1939 s. Koski tl., teurastaja TurussaIsä kuoli sodassa. Mää joutusin harventamaaja tekemään kymmenen vanhastamaatöitä joitain pennejä sai rahaa jakaikki annettiin kotiin, että sai kouluvaatteet.Jouduin paikatuissa olemaan paljon,pilkattiinkin, kun oli paikatut vaatteetja saappaat. Oli ruoan kanssa hankalaa,niin sen ymmärsi. Isäpuolen kanssa tuliriitaa, kun aina hakkas, vaikken pahaatehnyt, niin sain niskalleni, äiti tuli väliinniin sai selkää. Löin karmistuolilla päähäntuli tajuttomaksi, luulin että nitistää mun,mutta parin viikon kuluttua sano. ”Me eisovita samaan taloon", eikä äitillä ollutsanomista, lähdin 14 - ikäisenä, Turkuunleipomon juoksupojaksi ajoin leipomontuotteita. Mun mielestä hänellä ei ollutrakkautta koko elämään kohtaan, kunsorasta kotiin tuli. Ne miehet oli ihan hajalla.Koko elämän katkeruus, ja opinetten omia lapsia kurita, niistä tullut ihankunnollisia lapsia.1945 s. Keitele. koneenhoitajaLahdessa, leipuri LahdessaOli pientila, neljä lehmää, isä metsätöissä.Pestiin lähteellä aina pyykkiä, pestiinnaapurillekin, samoin marjoja kauppaan,kahdeksan lasta, kaikki pienet tilit kotiin,käpyjä. Vanhemmat veljet osti niillä rahoillapuvut itselleen, oltiin vähä katkeria.1945 s. Viitasaari, Unilever HelsinkiPientila. Määrättiin viemään lehmä astutettavaksikuusivuotiaana. Matkaa olikolme kilometriä, tultiin, onnistuttiin, haettiinisäntä käsiin ja kerrottiin asia, oli syvennysja sonni hoiteli homman, oli lyhyttoimitus, isäntä määräs hinnan ja sano,uusinta ilmaseksi ja mä häpesin tehtävääja toivoin ettei uusiintaa vaan tarvittaisi.Kaupan ohi piti kävellä, pelkäsi että näkikömoni.<strong>Sekahedelmä</strong> 3 | <strong>2012</strong><strong>10</strong>


kea. Olin nuorin, karhitin peltoa hevosellayhdentoista vanhana, peltosarka oli puolikilometriä,ja takaisin yhteensä kilometri.Ja se tehtiin päivässä varmaan viistoistakertaa. Rahaa jos piti hankkia, piti mennäpuolukkametsään, ite hankin niillä kaikkitalven vaatteet. Isän mielestä piti ite hankkiavaatteet ja puolukkarahoilla hankin.1943 s. Hankasalmi, koneenhoitajanaJyväshyvällä keksitehtaalla.Pienviljeystila, 31 ha osa kivistä joutomaata,isä oli invalidi, kivet raivattiin, kakaratmukana kääntelemässä kangella. Viisivuotias,kun isän kone meni puimakoneessa,myöhän jouduttiin kakarat hirveestitekemään töitä. Alle kouluikäisenä, sitäennen joutu tekkeen ja juokseen, ei semmostalapsuutta ollut ikänä. Oli velvollisuudentunneja pakko, ei ikinä kavereita,ei leikkiä. Joka talossa oli lapsilla paljonhommia, mutta ajattelin, että meillä olivielä enemmän töitä. Ne ei tykännyt, ettänaapurin lapset olisi ollut meillä ja. Pitikäydä talkoissa ruokapalkoissa kaikissataloissa. Ei sähköjä. Radiosta saatiinkuunnelle uutiset, lasten tunti, työmiehentunti, metsäradio, maanantai-illan kuunnelma.Sunnuntaina kuunneltiin Motalanradioo. Radioon ei saanut koskea. Sormellakaanei saanut koskea, radio niinkorkealla, ei saanut äitikään koskea. Muitaleikkiä ei ollut mittään, mutta kissojenja koirien hautajaisia, laulettiin kanalletai kissalle tai rotalle, minä vaivainen oonmatkamies maan. Niille haudoille sittenvietiin pieniä kukkasepeleitä sunnuntaina.Näissä hautajaisissa ei menny kovin pitkään,mutta heti tuli sanomisia lyhyistäkinhautajaisista, että olis pitänyt sekin aikatöitä tehdä.1936 s. Iisalmen maalaiskunta, LapinlahdenjuustolassaPientilalta, yhdeksän elossa yksi kuolivauvana. 3 lehmää. Tavallisia, tiskasin,lakaisin, lehmiä harjasin, pienestä pitäentoisella kymmentä olin. En ollut vieraallalapsena. 17-vuotiaana Iisalmen meijerille.Onnellista, hyvä koti, vanhemmat ystävällisiä,jos vitsaa tarvittiin, se pit itse hakkee.Vitsaa sai. En muista pahalla, tarpeeseentuli.1930 s. Lapinlahdella, juustolan työntekijänäOli pieni tila, kaheksan lasta, vanhemmatlähti piikomaan taloihin, myö kolme tyttöä,me sitten oltiin niitä paimentyttöjä,isä ei laittanut aitoja, kun kerkee tytöt paimenessaolemaan, kerättiin lehtiä, heinää,semmosissa paikoista missä ei lehmiä eiollut. Oli kova työ ruokkia ne. Oli maantienvarsia, riimut lehmillä kaulassa ja mepienet tytöt kuletettiin lehmiä tienvarsilla.Kaikkea me tehtiin, se oli luonnollista,ei ollenkaan omaa rahaa, jos jotakin saijoskus, se annettiin yhteiseen käyttöön.Kerättiin pajun parkkia, vietiin yksityiselleparkkarille, isä otti rahat ja se oli sotaaika.Sianliha oli parasta, soossi, lihakeittoja perunalaatikko. Kerran viikossa pullataikina,se meni nopeasti.1937 s. Kurikka Varastomiehenä,Vaasan Höy<strong>ry</strong>myllylläMökki, jossa yksi huone, puoli ha peltoa,ulkorakennus jossa navetta, heinälato,puulato. HyysiOli lehmä, joskus kaksikin, kanoja ja yritettiinlampaita. Pikku mökissä oli kolmelasta. Viikate kävi, menestyi päivän väleinalle kouluikäisinä kaksi. Vielä on viisi elossa,muuttivat isompiin tiloihin, isä lunastikotitilansa. Lapsenvahtina piti olla, kesälläpaimenessa, se oli vastenmieleistä, olisitovaa paikallaoloa, kun ei ollut aitoja.Joskus lehmät livahti heinäpeltoon, sittensain selkään. Tuli korville tai kintuille koivunoksasta.Varttuessa kotitehtävät tulivat<strong>Sekahedelmä</strong> 3 | <strong>2012</strong> 13


vaativammiksi ja raskaiksi, heinäpellolla,viljanleikkuussa, rukiit leikattiin sirpillä…Perunannostossa kierrettiin isännillä samoinviljanleikkuussa. Sain rahan itse,mutta se oli valvonnassa, miten se käytettiin.Murrosvaiheessa oli kapinahenkeä,kun piti alistua siihen kurinalaisuuteen,myöhemmin ajatteli, että se oli hyvää kasvatusta.Lampaista, yksi kulki aina perässäpienestä karitsasta alkaen. Tuli kouluunkinpari kertaa mukana. Päättyi surullisesti,hukkui. Oli lemmikkilammas.Eka luokalla mentiin luokkaretkelle Ristiinankaupunkiin, en ollut ikinä nähnytjäätelöä (8), Isä antoi matkarahaksi 20markkaa rahaa, menin ostamaan kokorahalla 18 jäätelöä, jouduin heittämäänpois. Joku meni kertomaan isälle, mitä mätein ja tuli tupenrapinat. Raha oli ongelma,oli muutama kana, Vein kananmuniakauppaan, ja sain tuoda niillä rahoilla, jäijoskus kaks tai kolme penniä. Niistä sittenkeräsin omaa rahaa.Haastattelija Päivi UljasIsännän hieno hevonen.<strong>Sekahedelmä</strong> 3 | <strong>2012</strong>14


Pitkää pohdintaa EUROKRIISISTÄKun Suomessa seuraa eurokriisikeskustelua,jää helposti sellainen mielikuva,että auringon veltostuttamat laiskatkreikkalaiset ym. etelän viininlitkijät olisivateläneet ylellistä elämää velaksi ja nytahkeran kylmän pohjolan ihmiset joutuvatvielä heidän velkojensa maksajiksi. Joskatsellaan asiaa toisesta näkökulmasta,voimme muistella, että yhtynyt Saksa olimiltei konkurssin partaalla rahoitettuaanSaksojen jälleenyhdistymisen ja alkoi kuinihmeen kaupalla vaurastumaan. ”Tilastojenvalossa kriisimaiden julkiset taloudetolivat kohtuukunnossa ennen eurokriisiä.Saksan säästämisen ylijäämä virtasi euronansiosta esimerkiksi Irlantiin ja Espanjaan,joissa tuloksena oli kiinteistöbuumi, hintakuplaja yksityinen velkaantuminen. Velatsosialisoitiin veronmaksajien rahoilla, kunIrlannin ja Espanjan pankit joutuivat vaikeuksiin.Ennen vuoden 2008 kriisiä Irlanninja Espanjan budjetit olivat ylijäämäisiä,mutta Saksan budjetti oli alijäämäinen”,toteaa Tampereen yliopiston kansantaloustieteenprofessori Matti TuomalaAikalaisessa.Prosessi rikastutti pankkiireja ja muutatalouseliittiä ja velkaraha antoi sikäläisillehallituksille mahdollisuuden hankkia itselleenääniä ja jatkaa rikkaiden verojenalentamista ja muutenkin purkaa omaavaltion taloudellista omavaraisuutta. Nytetenkin Saksan ja Ranskan pankit ovatlirissä ja kukapa muu maksaa lystiä, kuinkaikkien Euroopan maiden veronmaksajat.Hyötyjiä eivät ole onnettomat tavallisetkreikkalaiset tai espanjalaiset tai irlantilaisetvaan suuret sijoittajat ja huippurikkaat.Kriisi kestänee niin kauan kunnes kaikkihöttölainat on siirretty veronmaksajienkontolle ja huippurikkaat ovat kyöränneetomaisuutensa veroparatiiseihin, jolleitilanteeseen saada jotain vaihtoehtoistaratkaisua.Atlantin takaa katsottuna voi saada laajemmanyleiskuvan EU:n kriisiin. Esimerkiksimaailman tunnetuin toisinajattelijaNoam Chomsky pitää eurokriisin ylläpitämistätietoisena luokkasotana. Kriisinaikaansaajien tarkoituksena on heikentäähyvinvointiyhteiskuntaa ja työläisten asemaa.Tässä pari lainausta Chomskyn Counterpunchilleantamasta haastattelusta:”Euroopan reaktio on itsemurha, luokkapohjainenitsemurha. On vaikea tulkitaSaksan tukeman Troikan politiikkaamuuksi kuin luokkasodaksi. Euroopankeskuspankin pääjohtaja Mario Draghiarvioi, että olemme pian vapautumassasosiaalisista sopimuksistamme. - Euroopallaolisi paljon mahdollisuuksia lisätäkysyntää, mutta valittu supisten linja onresepti itsemurhaan. Vieläpä Maailmankauppajärjestö IMF on julkaissut tutkimuksia,jotka osoittavat, että näin on.Troikan ilmeisen tarkoituksellisena pyrkimyksenäon purkaa hyvinvointivaltio jasosiaaliset sopimukset.- Katsot vain niitä henkilöitä, jotka ovatsuunnitelleet tämän politiikan. He eivätkoskaan pitäneet hyvinvointivaltiosta, heeivät koskaan pitäneet työtätekevien voimasta.Eurooppa oli suhteellisen sivilisoitunutpaikka verrattuna moniin muihinyhteisöihin. Mutta mikä auttoi ihmisiä, ei<strong>Sekahedelmä</strong> 3 | <strong>2012</strong> 15


auttanut yritysten superrikkaita, niinpähaluttiin purkaa sellaiset systeemit. Mitäänmuista järjellisiä syitä tälle troikanpolitiikalle on vaikea löytää.”1*Kun muistelemme suomalaista EU troikanasiamiestä, Olli Rehniä, varsinkin vanhemmanpolven ay-aktiivin on helppouskoa Noam Chomskyn arviota. 1990-luvun alkuvuosina Kepun uusi nuorekasjohto Esko Aho, Olli Rehn ja kumppanitlanseerasivat meille työreformin, jonkatarkoituksena oli purkaa työehtosopimusjärjestelmämme.He eivät silloinonnistuneet tavoitteissaan mitenkään kovinhyvin Suomessa. Nyt Olli poikamme1 http://www.zcommunications.org/on-politicsoccupy-the-tea-party-and-the-global-financialcrisis-by-noam-chomskyon mukana suuren mittaluokan projektissa,jolla on suuret suunnitelmat: tehtävänäon alentaa palkkoja, heikentääeläkkeitä, vähentää sosiaaliturvaa, laskearikkaiden veroja, myydä valtioiden omaisuusja yksityistää julkiset palvelut kokoEuroopassa ja totisen vakavana Olli Rehntoteuttaa nuoruuspäiviensä suurta missiota.Katastrofaaliset seuraukset eivät näytähirvittävän suomalaista komissaaria, niinvahva on hänen uskonsa.Kansalliset ja kansainväliset kokemuksetovat osoittaneet kerta toisensa jälkeen,että budjettisupistukset ja suuret leikkaukseteivät ole tie kriisistä ylös. Kreikantalous on taantumassa jo viidettä vuotta.Tänä vuonna maan talouden uskotaansupistuvan 6,9 prosenttia. Kreikan tilastoviranomaistenmukaan maan työttömyysnousi kesäkuussa 7,2 prosenttiyksikköävuotta aiempaan verrattuna, Maan työttömyysprosenttikohosi 24,4 prosenttiin.Englannin talous yskii, kun supistuksiatoteutetaan ennen näkemättömällä voimalla,ja jos suomalaiset yrittäjät siirtyvätkinViroon veroja pakoon, virolaiset joutuvatsiirtymään Suomeen työttömyyttäja köyhyyttä pakoon. Ne maat, joissa eisuostuttu IMF:n tai Euroopan keskuspankinehtoihin ovat selvinneet paremmin,esimerkiksi Islanti tai Argentiina.Monensuuntaisia ennustuksiaTunnettu eurokriitikko ja entinen meppiEsko Seppänen ja yllättäen myös Suomenpresidentti Sauli Niinistö näyttävät olevansamaa mieltä siitä, miten kriisi tullaanratkaisemaan: rahaa painetaan lisää jainflaatio heikentää euron arvoa ja mitätöivelkaa. Tätä juttua kirjoitettaessa EKP onjuuri päättänyt jälleen uusista toimenpiteistä,jotka näyttävät vahvistavan Seppäsenja Niinistön arviota. Eli yksi varmaltanäyttävä kehityssuunta olisi inflaatio jamatala lainakorko.<strong>Sekahedelmä</strong> 3 | <strong>2012</strong>16


Euron troikka on kerta toisensa jälkeensekä toimenpiteidensä yhteydessä ettäniiden avulla kertonut ainoaksi mahdollisuudeksiliittovaltiokehityksen ja sellaisenpuolesta mm. Alexander Stubb näyttääliputtavan, tosin melko yksinäisenä Suomessa.Kysymys demokratiasta nouseekinyhä polttavammaksi, kun EU troikka yrittääottaa valtaa ja kieltää jopa keskustelunkinvalitusta linjasta.Samanaikaisia ennakoimattomia kysymyksiäon paljon, etenkin se miten tavallisetihmiset ajattelevat ja toimivat.Kahdensuuntainen kehitys on menossa;kansallismieliset osin liki äärioikeistolaisetajattelutavat näyttävät vahvistuvan ympäriEurooppaa, samoin vasemmistolainenradikalismi. Eurokriitikot voimistavatotettaan ja politiikkojen on otettava sehuomioon. Tänään 7.9.<strong>2012</strong> EKP:n ilmoitettujenostojen jälkeen Der Spiegel, vahvasaksalainen lehti vaati jäsenäänestystäeurosta.Mitä siis suomalaisen ay-liikkeen tulisitehdä.Jopa Palkansaajien tutkimuslaitoksenjohtaja Seija Ilmakunnas on ihmetellytay-liikkeen hiljaisuutta, kun eurokriisinratkaisuna edistetään työehtojen huononnustaympäri Eurooppaan. Ammattiosastojenkannattaisikin mielestäni käsitellätätä teemaa ja lähettää sekä ay-liikkeenjohtoportaalle, että etenkin vasemmistopuolueilleviestiä siitä, etteivät sosiaaliturvasupistukset ja palkkojen ole ratkaisuSuomessa sen paremmin kuin muuallaEuroopassakaan, eivätkä suomalaiset saaolla vaatimassa muissa maissa tavallistenihmisten elintason laskemista. Useimpienkansainvälisten vertailujen mukaan pohjoismaisethyvinvointivaltiomallit voittavatkirkkaasti muut systeemit, uskokaammesiihen mallin ja pyrkikäämme vieläkin parempaantulokseen Suomessa taloudellisentasa-arvon toteuttamiseksi.Hyvä syksyn toivotus<strong>Sekahedelmä</strong>n lukijoillePäiviz Uljaswww.osasto<strong>10</strong>.com<strong>Sekahedelmä</strong> 3 | <strong>2012</strong> 17


|::| Huru-Ukon muistelmiaTragikoominen juttuK un me vanhat ammattiyhdistystoimitsijataikoinaan kokousten jälkeenistuimme hotellin baarissa <strong>ry</strong>ypisk… - anteeksirupattelemassa, oli meillä usein tapanakertoa toisillemme hupaisia tarinoitapieleen menneistä asioista. Kun nauruhiljeni joku aina sanoi:- Niinpä niin, kun paljon tekee niin ainasitä joskus mokaa.Alkukesän hellepäivänä mokasin vanhallaHondallani oikein viimeisen päälle.Kun olin saanut pyörän puhdistettuavarastorasvasta, uuden akun paikalleenja tarkistettua, että kaikki toimii avasinbensahanan, kytkin virran ja aloin polkaistakonetta käyntiin. Koska en viimekesänä ohitusleikkaukseni takia ollut ajanutpätkääkään ajattelin, että joutuisinpolkemaan pitkään, mutta kone käynnistyikinyllättäen kolmannella polkaisulla.Annoin sen lämmetä tyhjäkäynnillä, vedinkypärän päähäni, sanoin vaimolle käyvänihuoltoasemalla tarkistamassa rengaspaineet,potkaisin vaihteen ykköselle, nostinkytkintä ja jyristelin matkaan.Päästessäni isolle tielle huomasin metsäisenharjun takana lymyilleen Ukkospilvenolevan lähämpänä kuin luulin japäätin kastumiselta välttyäkseni oikaistametsätietä kotiin.Mummovainaalla oli tapana sanoa, etteiaina käy niin kuin ajatellaan ja niinkävi nytkin. Juuri kun kurvasin metsätielletaivas repesi, salamat välähteli ja sade<strong>ry</strong>öppysi niin, ettei eteensä tahtonut nähdä.Nyt on pistettävä vauhtia, ettei aivanläpimäräksi kastu ajattelin, avasin visiirinlipaksi, jonka alta näin tien paremmin,nousin seisomaan jalkatapeilla niin kuinsilloin ennen ja väänsin kaasua. Olin kuitenkinyliarvioinnut kykyni, pyörä lipsahtialtani ja löysin itseni makaamassa vetises -sä ojassa. Kömmin pystyyn, totesin kaikkienliikuntaelinten vielä pelaavan ja ajattelin,että refleksit ovat nekin pelanneet,muuten makaisin itsekin tiellä nurin olevanpyörän alla. Tartuuin sarviin nostaaksenipyörän pystyyn, mutta sydän hakkasi kuinniittivasara entisajan telakalla ja hengityspuuskutti kuin vanha höy<strong>ry</strong>veturi ylämäessä.Nyt on saatava kierrokset alas, jos tässävielä ponistelen on hengenmeno lähellä,täytyy istua hetki huilimaan, ajattelin.Ongelmana oli vain mihin? Ison kuusenalla olisi kuiva, mutta vain itsemurhakandidaattiistuu ukonilmalla korkean puunalla. Ainoaksi kuivaksi vaihtoehdoksi jäi<strong>Sekahedelmä</strong> 3 | <strong>2012</strong>18


lämmin moottori, jonka päällä istuen tosinkastuin, mutta ajattelin että, asiat on pantavatärkeysjärjestykseen. Kun sydämemnkierrokset olivat normaalit ja hengityskintasaantunut nousi pyörä kevyeesti. Tietystihengästyin ponnistuksesta, mutta semeni pian ohi ja moottorikin käynnistyinöyrästi. Nyt kun en enää voinut tämänpahemmin kastua oli tilanne toinen. Istuintukevasti jalat levällään satulassa ja jurrasinhiljaa ykkösellä kotiin.Kun riisuin märkiä vaatteita kuistillavaimo ihmetteli miten minä tässä kelissäolin ajanut.- Luulin, että olit jäänyt jonnekin sateensuojaan,hän sanoi.Lupasin kertoa kun ensin olisin ottanutsaunassa lämpimän suihkun.Kun myöhemmin kylpytakkiini kietoutuneenakahvipöydässä kerroin koko surkeantarinani hän arveli, että minun olisikorkea aika luopua Hondasta ja siirtyämoposkootteriin, jota tällaisen vanhuudenheikkouttapotevan ukonrahjuksenolisi kevyempi käsitellä.- Ei helkkarissa, vastasin. Skootteripyöräon lälläripyörä ja sen aika tulee ehkä muutenkinensi vuonnna ellen kahdeksankymmentätäyttäessäni läpäise lääkärintarkastustaja menetän ajokorttini.Kun luin tämän tekstin läpi ja mietinmitä laittaisin otsikoksi tulin siihen tulokseen,että tarina oli paitsi koominen myöstraaginen. On traagista kun ei vanhanapysty entisenlaisiin suorituksiin ja kunhän vielä yrittää syntyy usein koomisiatilanteita.Jos nyt joku ihmettelee miksi tämänikäinen äijä vielä ajaa prätkää, hän ei varmaanitse ole koskaan ajanut. Ei tiedämiltä tuntuu vauhtituulen raju hyväily,lämpötilan vaihtelut, maiseman tuoksut,vauhdin, voiman ja tasapainon hallinta…No niin, nyt taisin jo heittäytyä runolliseksi,mutta olkoon. Parhaiten olenkinehkä kuvannut asian tässä kirjoittamassanirunossa.Moottoripyöräilyn ylistysVanhalla Hondalla maantietä kiidänharjanteiden yli melkeinpä liidänkurveissa rajusti kallistankun keskipakoisvoimaa lannistankahvaa käännän, vauhti kiihtyynäissä hommissa vanha viihtyykun neljäkymmentä japanin koniapakoputkeen lykkäävät jylhää foniakun maisemaa halkova asfalttitieaina seuraavan mutkan taakse vieeikä väliä missä on määränpääkunhan vaan matkaa taakse jääLimppu<strong>Sekahedelmä</strong> 3 | <strong>2012</strong> 19


Osasto <strong>10</strong>Syyskokous7.11.<strong>2012</strong> klo 17.00Etelän aluetoimistolla.Käsitellään sääntöjenmääräämät syyskokousasiat.• • • • • •Johtokunta kokoontuusamana päivänä klo 16.00Kahvitarjoilu.TERVETULOA

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!