luovien alojen - Etelä-Pohjanmaan liitto

epliitto.fi

luovien alojen - Etelä-Pohjanmaan liitto

Etelä-Pohjanmaanluovien alojenyritystoiminnan kehittämissuunnitelma”Suuremmat kokonaisuudet vahvoilla aloilla– yhteistyöllä ja rajapintojaylittämällä”Etelä-Pohjanmaan liitto


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaKatariina HeikkiläOlli HietanenEtelä-Pohjanmaan luovien alojenyritystoiminnan kehittämissuunnitelma vuosille 2007-2013”Suuremmat kokonaisuudet vahvoilla aloilla – yhteistyöllä ja rajapintoja ylittämällä”


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaEtelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma vuosille 2007-2013Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan liitto, kulttuurilautakunta, Seinäjoki 2007Etukannen kuvat: Seppä Taina Uutela, Sturm und Drang Provinssirockissa 2007 kuva Juha Kaunisto,vauva Jussi-bodyssa Etelä-Pohjanmaan Käsi- ja taideteollisuus ry.Takakannen kuva: Tangomarkkinat 2007, kuva Esa-Matti Åkerberg.Sarja: A:25ISBN: 978-951-766-108-9ISSN: 1237-993XTaitto: Mainostoimisto Jukka Kaminen KyPaino: I-Print OyPainos: 500 kpl


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaSISÄLLYSLUETTELO1. ESIPUHE.........................................................................................................................72. TIIVISTELMÄ.................................................................................................................82.1. Lähivuodet 2007-2010 .....................................................................................................82.2. Seuraavat vuodet 2011-2013........................................................................................93. JOHDANTO................................................................................................................. 103.1. Kehittämissuunnitelmatyön tausta .......................................................................... 103.2. Luovien alojen määritelmä.......................................................................................... 123.3. Luovien alojen kansallinen kehittäminen ............................................................. 134. ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINOISTA.............................................................. 144.1. Luovat toimialat tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla.................................. 145. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMAVUOSILLE 2007-2013................................................................................................... 175.1. Asumisklusterin kehittäminen................................................................................... 175.2. Käsi- ja taideteollisuusklusterin kehittäminen.................................................... 215.3. Innovaatiofoorumien kehittäminen ......................................................................... 275.4. Luovien alojen kehittämisen koordinointi Etelä-Pohjanmaalla..................... 275.4.1. Rytmimusiikki ja tapahtumatuotanto....................................................305.4.2. Harrastusmatkailu........................................................................................305.4.3. Av-ala................................................................................................................ 325.4.4. Luovien alojen osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen(KIBS) kehittäminen ja kansainvälistäminen .................................... 355.5. Luovien alojen tutkimuksen, koulutuksen ja viestinnän kehittäminen......366. LOPUKSI..................................................................................................................... 38LÄHTEET ...................................................................................................................... 39LIITE 1. ...................................................................................................................... 41LIITE 2. ...................................................................................................................... 45LIITE 3. ...................................................................................................................... 46LIITE 4. ...................................................................................................................... 48MUISTIINPANOJA


6Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaEtelä-Pohjanmaalla on vahva tapahtumatuotannon osaamiskeskittymä. Kuvassa Provinssirock-vieraitaporttien avauduttua.Kuva: Juha Kaunisto.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma71. ESIPUHELuovien alojen yritystoiminnaksi kutsutun toimialan kehitys ja kasvu on voimakasta ympäri maailmaa.Suomessa alan ennustetaan kasvavan talouselämän indikaattoreilla mitattuna lähivuosinajopa 10 prosentin vuosivauhdilla. Luovien alojen yritystoiminnan kehittämisen haasteina ja tavoitteinaovat kynnyksen madaltaminen yritystoiminnan aloittamiseen, kasvuyrittäjyyden edistäminensekä kulttuurialan kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn tukeminen. Etelä-Pohjanmaanluovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelman avulla pyritään osaltaan tukemaan, edistämäänja tuomaan esiin toimialan mahdollisuuksia maakunnassa.Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen on yksi Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman jasen toteuttamissuunnitelman tavoitteista. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiassa vuosille2006 - 2013 keskeisenä tavoitteena on kulttuuriyrittäjyyden edistäminen.Luovien alojen kehittämissuunnitelmaprosessin käynnisti Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta.Yhteistyöhön haastettiin mukaan laajasti alan toimijoita, kehittäjäorganisaatioita jamuita viranomaisia. Kehittämissuunnitelmatyöhön sisältyi useita vaiheita: käynnistämisseminaari,haastattelut, osallistavat tulevaisuusverstaat sekä väliraportointi ja sen kommentointivaihe.Työprosessin vetäjien ja kehittämissuunnitelman laatijoiden tukena ovat toimineet ohjausryhmäja projektityöryhmä. Tämä kehittämissuunnitelma on yhteistyön ja vuorovaikutuksen tulos.Haluamme lämpimästi kiittää kaikkia kehittämissuunnitelmaprosessiin sen eri vaiheissa osallistuneita,sekä erityisesti suunnitelman laatijoita tutkija Katariina Heikkilää ja projektinjohtaja OlliHietasta Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Erityiskiitos kuuluumyös Etelä-Pohjanmaan liiton kunta-asiamies Marko Rossiselle, joka on koonnut kehittämissuunnitelmassahyödynnetyn tilastotiedon.Toivomme ja uskomme, että tämä kehittämissuunnitelma on mukana edesauttamassa luovankipinöinnin, ideoinnin ja yrittäjyyden kasvua Etelä-Pohjanmaalla.Antti Niemi-Aromaakuntaneuvosohjausryhmän pj.Asko PeltolamaakuntajohtajaMarjatta Eväsojakulttuurijohtaja


8Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma2. TIIVISTELMÄ2.1. Lähivuodet 2007-2010Luovien alojen yritystoiminnan kehittämisen tavoitteena on tehdäluovat toimialat tunnetuksi maakunnassa ja edistää niidentoimintaedellytyksiä ja kasvua. Tavoitteena on myös vahvistaayritysten verkostoitumista sekä horisontaalisesti että vertikaalisti.Horisontaalisesti verkottumalla luodaan seudullisia klustereita.Vertikaalisella verkostoitumisella puolestaan kehitetääntilaaja-tuottajamalleja sekä seudullista luovien alojen innovaatiojärjestelmää.Yhteistyön lisääminen nähtiin osallistavassa tulevaisuusverstastyöskentelyssämaakunnan suureksi haasteeksi ja mahdollisuudeksi.Etelä-Pohjanmaalla on totuttu tekemään ”kökkätyötä”ja tämä yhteistyön mentaliteetti on saatava ulotettua myöselinkeino- ja yritystoimintaan, jotta yritykset menestyisivät kansainvälistyvässätoimintaympäristössä ja yhä kiristyvässä kilpailussa.Erikoistuminen omalla alalla ei riitä, vaan toimintaan onhaettava lisävolyymia myös yhteistyöstä ja verkostoitumisestayli toimiala- ja klusterirajojen.Luovien alojen kehittämistoiminnassa on lähivuosina keskityttäväyritystoiminnan näkyvyyden lisäämiseen ja toimijoidenverkottamiseen. Siinä tärkeällä sijalla ovat näkyvyyttä lisääväthankkeet (esimerkiksi mediassa ja katukuvassa) sekä innovaatiofoorumienkaltaiset prosessit ja tilaisuudet, joissa eri alojentoimijat kohtaavat toisensa. Tavoitteena on lisätä luovaa pörinääja ymmärrystä eri toimialojen ja toimijoiden välillä.Yhteisproduktioiden synnyttäminen ja yhteistyön tiivistäminentapahtumatuotannossa muokkaavat maaperää yhä päämäärätietoisemmalleyhteistyölle, jonka avulla maakunnan kulttuuritarjontaavoidaan yhä paremmin markkinoida myös kansainvälisesti.Lähivuosien keskeisiin toimiin kuuluu luovien alojen ulottaminenalueen perinteisiin toimiviin (teollisiin) klustereihin sekäuuden asumis ja life style -klusterin perustaminen rakentamallatoimialarajoja ylittäviä klusterihyötyjä ja innovaatioprosessejamuun muassa asumisen, kulttuurin, liikunnan, hyvinvoinninsekä informaatio- ja viestintäteknologian (ICT) rajapintaan.Myös tässä kehittämistyössä vaaditaan toimijoiden saattamistayhteen erilaisten tapahtumien ja innovaatioprosessien kautta.Luovien alojen tutkimus- ja kehittämistoimintaa on jatkettavasuunnitelmallisesti. Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnankehittämissuunnitelmaa tehtäessä kävi selväksi, ettäluovien alojen määritteleminen on vaikeaa jos ei peräti mahdotonta.Luovuutta on ja pitää olla kaikessa – toisaalta joitakinkulttuurin ja taiteen toimialoja voidaan pitää luovien osaamisalojenytimenä. Määritelmät ovat tällä hetkellä sekavia sekäkansallisesti että kansainvälisesti. Tutkimuksen ja koulutuksenedistämiseksi on siksi tehtävä lähivuosina Etelä-Pohjanmaan tilannettatarkastelevia selvityksiä. Pienimuotoiset luovien alojenyritystoimintaan liittyvät tutkimukset, joita maakunnan opiskelijattekevät oppilaitoksissa, lisäävät paitsi tietoa myös tietoisuuttaluovista toimialoista. Saatua tietoa voidaan välittömästiLuovien alojen yritystoiminnankehittämissuunnitelmanlaatimiseen osallistui laajajoukko maakunnan toimijoita.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma9Osoitteessa www.trissa.tv voi tutustua eteläpohjalaiseen elämänmenoonnetti-TV:n kautta. Sähköisten markkinointi- ja viestintäkanavienyleistyttyä luovien alojen yrittäjyys on helppoa paikkakunnastariippumatta.hyödyntää koulutuksen suunnittelussa. Tutkimushankkeet, kutenisojen tapahtumien turvallisuuden ja ympäristövaikutustentutkiminen, herättävät aihepiirinsä puolesta kiinnostusta myösmaakunnan ulkopuolella ja nostavat maakunnan profiilia luovantoimialan tutkimuksessa. Koulutuksen saralla on panostettavamyös lasten ja nuorten taidekasvatukseen, jolla tuetaanluovuuden kehittymistä ja arvostusta ja lisätään mahdollisuuksiaalan yrittäjyyteen.2.2. Seuraavat vuodet 2011-2013Toimintakauden jälkipuoliskolla voidaan jo nähdä tuloksia alkuvuosientoimista. Luovien alojen tunnettuus on maakunnassalisääntynyt oleellisesti ja luovien toimialojen toimintatavatja arvoketjut ovat tuttuja myös perinteisillä toimialoilla. Luovienalojen yritystoiminnan osuus arvoketjujen rakentamisessatunnistetaan ja sitä kyetään hyödyntämään liiketoiminnassa.Etelä-Pohjanmaan luovien alojen näkyvyys on kasvanut myöskansallisesti ja sillä on positiivinen imago.Luovien alojen yritysten fyysinen näkyvyys maakunnassa onkasvanut. Esimerkiksi yrittäjien toimitilat näkyvät kuntakeskuksissaja kylänraiteilla nimikyltteinä ja mainoksina ja erilaisetmyyntitapahtumat ja yrityksiä esittelevät foorumit ovat lisääntyneet.Media on luonut pitkäjänteisiä konsepteja, joilla kulttuurinja luovien alojen ajankohtaiset prosessit ja teemat näkyvätjulkisuudelle ja avautuvat julkiselle keskustelulle.Etelä-Pohjanmaalle on syntynyt vahvoja osaamiskeskittymiäluovilla aloilla, jotka tuovat vaurautta, vireyttä ja hyvinvointiamaakuntaan. Tällaisiksi osaamiskeskittymiksi voidaan tämänselvityksen perusteella arvioida nousevan esimerkiksi asumisklusterinsekä kulttuuri- ja harrastematkailun. Muita vahvojaaloja ovat muun muassa käsi- ja taideteollisuus, rytmimusiikkija tapahtumatuotanto, joilla on yhtymäkohtia myös matkailuunsekä life style -klusteriin. Media-alan ja av-alan osaamisenkorkea taso on huomattu maakunnassa ja siitä on muodostumassaoma klusterinsa. Luovien alojen yritystoiminta on nopeatempoistaja alalle nousee mitä todennäköisimmin myösuusia toimijoita.Toimintakauden jälkipuolella ovat yritysten ja toimijoiden yhteistyöverkostotjo kattavia ja poikkisektoraalisuus nähdäänluontevaksi osaksi yhteistyötä. Jälkipuoliskolla lähtee liikkeellesuurempia yhteishankkeita, jotka liittyvät kansainväliseenvientiin ja markkinointiin (esimerkiksi Eteläpohjalainen asunto-hankkeen jatkohankkeena). Tätä tavoitetta kuvaa kehittämisselvityksenvisioksi noussut lause:”Suuremmat kokonaisuudetvahvoilla aloilla – yhteistyöllä ja rajapintoja ylittämällä”.Luovien alojen yritystoiminta on kyennyt lisäämään työllisyyttämaakunnassa sekä luovilla aloilla että laajemminkin elinkeinoelämässäja myös kädentaitojen arvostus on säilynyt. Sähköistenmarkkinointi- ja viestintäkanavien yleistymisen myötäluovien alojen yrittäjyys ei ole paikkakunnasta riippuvaista vaanse sopii sekä maaseudulle että taajamiin. Alueella koulutettavatnuoret työllistyvät entistä paremmin Etelä-Pohjanmaan maakuntaan– samalla kun luova imago on lisännyt maakunnanvetovoimaisuutta myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Tätätarvitaan muun muassa osaavan työvoiman saannin turvaamiseksijatkossakin.Koulutuksen ja tutkimuksen kentällä maakunnassa on saavutettuhyvä yhteistyön vire eri oppilaitosten yms. organisaatioidenja elinkeinoelämän välillä. Tämä näkyy mm. kasvaneenasoveltavien tilaustutkimusten määränä, innovatiivisen asiakaslähtöisentuotekehittelyn kasvuna ja yritysten t&k-toiminnanlisääntymisenä.


10Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma3. JOHDANTOEtelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaanvuosille 2007-2008 kuuluu yritystoiminnan edistäminenja kasvun alojen tunnistaminen ja tukeminen. Toteuttamissuunnitelmassaesitetään laadittavaksi luovien alojen kehittämissuunnitelma,joka keskittyy tarkastelemaan luovien alojenedistämiseksi vaadittavia käytännön toimia maakunnassa. 1Nyt käsillä oleva luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaon siten osa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmantäytäntöönpanoa. Kehittämissuunnitelma on laadittuEtelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan tilauksesta Turunkauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa.Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmanlaatimisen tavoitteena on luoda näkemys luovienalojen yritystoiminnan nykytilasta maakunnassa sekä tuottaaosallistavalla tulevaisuusverstasmenetelmällä strategiset suuntaviivatalan yritystoiminnan kehittämiseksi jatkossa (vuoteen2013 asti).Etelä-Pohjanmaan luovien alojen kehittämisen tarkastelullaon yhtymäkohtia erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin prosesseihin,joissa niin ikään on nähty tarpeelliseksi hahmottaatarkemmin juuri luovien alojen merkitystä sekä alueiden vetovoimaisuuden,elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn että yleisenhyvinvoinnin kannalta. Kehittämissuunnitelmaan sisältyy myöskonkreettisia hankeaihioita. Suunnitelmalla edistetään luovienalojen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä, sisällöllistä kehittämistäja kasvua. Osallistavan tulevaisuusverstasmenetelmänavulla on pyritty siihen, että kaikilla maakunnan toimijaryhmilläon mahdollisuus olla mukana luovien alojen yritystoiminnankehittämisessä.3.1. Kehittämissuunnitelmatyön taustaKevään 2007 aikana tuotettu luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmalähtee liikkeelle poikkeuksellisen hyvältäpohjalta. Etelä-Pohjanmaalla on tehty yli kymmenen vuodenajan määrätietoista työtä kulttuuriin liittyvän yritystoiminnankehittämiseksi. 2Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiassa vuosille 2005-2013 onmääritelty maakunnan kehittämisen painopistealueet kulttuurinnäkökulmasta. Kulttuuristrategian mukaan alueilla tehtävässäkehittämistyössä tulee pyrkiä tukemaan sellaisen toimintaympäristönsyntymistä, missä luovuudesta voi syntyä uusiainnovaatioita ja edelleen kannattavaa liiketoimintaa. Strategiantavoitteena on maakunnan hyvinvoinnin, työllisyyden ja vetovoimaisuudenlisääminen kulttuurin keinoin. 3Luovat alat nostetaan esille myös Etelä-Pohjanmaan maakunnanyhteistyöasiakirjassa vuosille 2007-2008, jonka mukaanluovien alojen tukeminen kuuluu EAKR-toimenpideohjelmanyritystoiminnan edistämisen toimintalinjaan. 4Luovien alojen kehittämissuunnitelman laatimisen haasteenaon se, että luovat toimialat kietoutuvat yhteen monien eri alojenkanssa. Kehittämissuunnitelmaa lukiessa onkin hyvä pitäämielessä myös esimerkiksi Eteläpohjalaisen kulttuurin kansainvälistymisohjelma,Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007,Etelä-Pohjanmaan klusteriohjelma, Etelä-Pohjanmaan korkeaasteentutkimuksen ja koulutuksen aluestrategia 2005-2008sekä maakunnassa vastikään valmistunut Etelä-Pohjanmaanmatkailustrategia ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2007-2013. 5Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmanivoutuu hyvin yhteen myös vastaavien kansallistenkehittämisstrategioiden kanssa. 6 Ajoitus on hyvä, sillä parhaillaanon kansallisen strategiatyöskentelyn tuloksena uuteenhallitusohjelmaan kirjattu luovien alojen kehittämisen vauhdittaminenerillisellä hankkeella. 7 Myös muissa maakunnissa luovattoimialat ovat nousseet kehittämisen kohteeksi, kun niidenliiketaloudellinen potentiaali on havaittu ja tunnustettu. 8 Luovatalat ja niiden yritystoiminta ovat saaneet viime aikoina huomiotamyös Euroopan unionissa, kuten luvusta 3.3. käy ilmi.Luovien alojen yritystoiminnan kasvu liittyy yleisempään ilmiööneli liiketoimintamalleissa nyt ja tulevaisuudessa tapahtuviinmuutoksiin ja haasteisiin. Eri alojen toiminnat tulevat tulevaisuudessakytkeytymään yhä enemmän toisiinsa ja myös kokonaanuusia toimialoja syntyy. Yritysten liiketoimintaosaaminen1Etelä-Pohjanmaan liitto 2006b, 10.2Eväsoja 2006.3Etelä-Pohjanmaan liitto 2004, 3.4Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK) 2007-2008, 3.5Etelä-Pohjanmaan liitto 2006c; Viljamaa ja Varamäki 2007; Etelä-Pohjanmaan klusteriohjelma; Etelä-Pohjanmaan korkea-asteen tutkimuksenja koulutuksen aluestrategia 2005-2008; Etelä-Pohjanmaanmatkailustrategia ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2007-2013.6Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007; Opetusministeriö 2006c.7Hallitusohjelma 19.4.2007, 49.8Luovien alojen yritystoiminnan kehittämiseen liittyviä strategiahankkeitaja selvityksiä on käynnissä mm. Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla,Uudellamaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma11Kuvio 1. Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelman liittyminenmuihin ohjelmiin ja strategia- ja kehittämisprosesseihin.


12Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmanäkyy siinä, miten ne kykenevät uudistumaan ja ennakoimaantoimintaympäristön ja kuluttajien tottumusten muutoksia. Tavoitteenaon, että maakunnan yritykset kykenevät kehittämääntuote- ja palvelukonsepteja, jotka eivät vain vastaa asiakkaidentämän hetkisiin tarpeisiin vaan ennakoivat mahdollisia tuleviatarpeita ja toiveita. Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnankehittäminen koskettaa maakunnan elinkeinoelämäälaajasti, sillä tavoitteena on saada yritykset verkostoitumaankeskenään entistä laajemmin. Yritysten kilpailukykyä lisäävätosaamisalueet muodostuvat tulevaisuudessa liiketoimintaosaamisesta,teknologisesta osaamisesta, luovuudesta ja innovatiivisuudesta,verkosto-osaamisesta, palveluosaamisesta,muotoiluosaamisesta, monikulttuurisuuden hallinnasta javastuullisesta liiketoiminnasta. 9 Maakunnassa jo olevan osaamisenhuomaaminen ja entistä parempi hyödyntäminen sekämonipuolisen osaamisen kehittäminen ovat osa luovien alojenyritystoiminnan kehittämistä.3.2. Luovien alojen määritelmäLuovia aloja on luokiteltu ja määritelty monin tavoin sitä mukaa,kun on saatu uutta tietoa alojen sisällöistä ja merkityksestä.Luovat alat ovat eräänlainen kattonimike monille hyvin erityyppisillesisältöjä tuottaville toimialoille. Esimerkiksi vuonna 2006valmistuneessa Varsinais-Suomen luovien toimialojen strategiassa10 korostettiin paitsi kulttuurin ja luovan toiminnan merkitystäelinkeinoelämän ja alueelli sen kilpailukyvyn näkökulmastamyös näiden toiminnan kenttien roolia laa jemmin taloutta jaihmisten hyvinvointia ruokki vana ilmiönä.Olennaista on, että:• Luovat toimialat voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta- ja tietyssä mielessä nämä kaikki näkökulmat ovatoi keita.• Erilaiset näkökulmat ovat voimavara. Siksi luovan taloudenkehittämisen ensimmäinen askel on näiden eri nä kökulmien jatoimijoiden yhteen saattaminen erilaisilla foorumeilla: luovan,poikkisektoraalisen vuoropuhelun synnyttäminen.• Tällä tavalla luodaan strategisesti tärkeätä ”kriittistä massaa”- luovan ta louden klusterin rakenteita - aluksi pikemminkinmahdollistaen kuin tiukasti rajaten. Tämän prosessin onkuitenkin johdettava fo kusointiin ja elinkeinoistamiseen.Tätä ajattelutapaa käytettiin tietoisesti ja harkiten Etelä-Pohjanmaantulevaisuusprosessin lähtökohtana. Luovien alojenyritystoiminnan kehittämisessä ei tavoitteena ollut rajautuatiukasti tietyille etukäteen päätetyille toimialoille vaan hakealiiketoimintamahdollisuuksia rajapinnoilta. Osittain opetusministeriönluovien toimialojen selvitystyöhön 11 pohjautuen Etelä-Pohjanmaanprosessissa lähdettiin kuitenkin liikkeelle siitä,että luoviin toimialoihin voidaan maakunnassa sisällyttää ainakinseuraavat toimialat:1. käsi- ja taideteollisuus2. muotoilu3. kulttuurimatkailu4. hyvinvointipalvelut5. tapahtumatuotanto6. graafisen alan toiminta7. elokuva- ja tv-tuotanto8. mainonta9. musiikki sekä musiikin ja äänitteiden tuotanto10. kirjojen tuotanto ja jakelu11. audiovisuaalinen sisältötuotanto12. arkkitehtipalvelut (erityisesti sisustussuunnittelu)Kehittämissuunnitelmaprosessin aikana väliraportin kommentoinnissaesille nousivat lisäksi liikunta ja tanssi ja matkailunmonet muodot. Kaikki listassa mainitut toimialat eivät näy kehittämissuunnitelmantoimenpide-ehdotuksissa tai hankeaihioissa,sillä painopiste on niissä teemoissa, jotka maakunnantoimijat itse nostivat esille osallistavan tulevaisuusverstastyöskentelynaikana. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö maakunnassa oleluoviin aloihin liittyen runsaasti muitakin kehittämisen mahdollisuuksia,joihin on syytä tarttua.Kehittämissuunnitelman ensisijainen tavoite on rohkaista näkemäänluovien alojen liiketoiminnan mahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla. Listaa ei siis ole syytä pitää tarkkana määritelmänäEtelä-Pohjanmaan luovista toimialoista vaan ennenkaikkea liikkeellelähdön pohjana. Kehittämissuunnitelmassaei myöskään kaikilta osin yksilöidä tarkkoja toimenpiteitä vaanpikemminkin osoitetaan suunta, johon jatkossa pitäisi edetä –esimerkiksi uusia yhteistyöhankkeita käynnistämällä. Lopullisettoimenpide-ehdotukset ja toimenpiteet syntyvät luovilta toimijoiltaalhaalta ylöspäin, jos tämä prosessi vain mahdollistetaanesimerkiksi tehokkailla yhteistyöfoorumeilla yms. kohtaamisenpaikoilla, sekä olemassa olevia rakenteita vahvistamalla.Kansallisessa luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassatodetaan, että luovien alojen liiketoiminnalla on tulevaisuudessayhä enemmän yhtymäkohtia moniin teollisuus- ja palvelutoimialoihin,kun ne myyvät tekijänoikeuksiin pohjautuvia tuote- japalvelukokonaisuuksia, joiden rakentamisessa hyödynnetäänluovien alojen liiketoimintaa. Tulevaisuudessa arvioidaan myösperinteisten luovien alojen osa-alueiden, kuten musiikin, kuvataiteenja teatterin kysynnän kasvavan mm. erilaisten uusienhyvinvoinnin ja matkailun palvelutuotteiden ja konseptienmyötä. 129Elinkeinoelämän keskusliitto 2006, 5.10Hietanen, Jokinen, Kirveennummi, Taalas ja Toivonen 2006.11Opetusministeriö 2006c, 10.12Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007, 20-21.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma13Ilmajoen Musiikkijuhlilla on monipuolista konserttijaoopperatarjontaa. Kuva Lakeuksien lukko -oopperasta.Kuva: Veli-Pekka Katajamäki.3.3. Luovien alojenkansallinen kehittäminenKulttuuriin ja luoviin aloihin liittyvää yritystoimintaa on Suomessakehitetty määrätietoisesti 1990-luvulta lähtien. Alaan liittyvätermistö on vaihdellut eikä yhtä vakiintunutta termiä ole löytynyt.1990-luvun loppupuolella puhuttiin kulttuuriteollisuudesta,mutta yhtä lailla on puhuttu vapaa-ajan teollisuudesta, informaatioteollisuudesta,mediateollisuudesta tai vaikkapa elämysteollisuudesta.13 Viime aikoina ovat kansainvälisessä keskustelussavakiintuneet käyttöön termit Creative Industry ja CreativeIndustries, jotka voidaan suomentaa luoviksi aloiksi. Yhdentermin vakiintuminen käyttöön olisi eduksi alan päämäärätietoisellekehittämiselle.Luovien alojen käsite on herättänyt myös kriittisiä kommentteja,sillä siihen on ajateltu sisältyvän ajatus, että näillä toimialoillaesiintyisi enemmän luovuutta kuin joillain muilla toimialoilla.Tähän ei käsitteellä kuitenkaan viitata. Esimerkiksi Wileniusnäkee luovuuden ilmiön luoviin toimialoihin lukeutuvan yritystoiminnanselkeänä lisääntymisenä nyky-yhteiskunnassa ja toisaaltahän korostaa luovuuden merkitystä elinkeinoelämän toimintaympäristöjenmuutosten kohtaamisessa. Luovuus kuuluuosana kaikkien organisaatioiden toimintaan. 14 Luovuus laajastimääriteltynä on uusien ideoiden kehittelyä ja vanhan yhdistelemistäuudella tavalla. Luovuus ei siten rajoitu vain uusiinyrityksiin ja ideoihin vaan yhtä keskeistä on tuoda luovuuttanykyiseen toimintaan ja toimiviin yrityksiin. Tätä laajaa tulkintaakuvataan muun muassa luovan talouden käsitteellä, jolla korostetaansitä, että luovuudesta ja innovatiivisuudesta on tullutentistä tärkeämpää koko talouselämälle ja kaikille toimialoille.15Suomessa on julkaistu muutaman viime vuoden aikana useitaluovien alojen yritystoiminnan kehittämiseen tähtääviä kansallisiaselvityksiä ja strategioita. Opetusministeriön toimestaon tehty pitkäaikaista työtä laajalla rintamalla ja työskentelyntuloksena ovat ilmestyneet julkaisut Luovien alojen yritystoiminnankehittäminen. Verkostomainen toimintamalli -selvitys(2006) ja luovuuden merkitystä koko yhteiskunnan hyvinvoinnilleja menestykselle tarkasteleva Yksitoista askelta luovaanSuomeen: luovuusstrategian loppuraportti (2006). Kauppa- jateollisuusministeriön toimeksiannosta on laadittu Luovien alojenyrittäjyyden kehittämisstrategia, joka ilmestyi keväällä 2007.Kansallisessa luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassakatsotaan, että luovilla aloilla on merkitystä ja annettavaakoko yrittäjyyden kentälle. Luovat alat parantavat kilpailukykyäerityisesti animaation, muotoilun, mainonnan ja viestintäalantuottamien palveluiden kautta. Tulevaisuudessa tuotteiden japalveluiden tuotemerkit ja brändit ovat yhä vahvemmassa asemassaja niihin liittyvä osaaminen on luovien alojen ydintä. Kuluttajienvarallisuuden kasvun ja elämyshakuisuuden ansiostakuluttajille suunnattujen vapaa-ajan palveluiden tarve tulee lisääntymäänja tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia myösluoville aloille. 16Kansallisissa kehittämisstrategioissa korostetaan verkostoitumisenmerkitystä, kansainvälistymisen edistämistä, luovienalojen verkostojen ja koulutuksen kehittämistä ja kuluttajillesuunnattujen uusien, monialaisten palveluinnovaatioiden ja-konseptien kehittämistä.Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen ei ole puuhailuaelinkeinoelämän marginaalissa, sillä luovien alojen tuottamataloudellinen arvo on jatkuvassa kasvussa. Kulttuurin ja luovienalojen taloudellinen arvo oli vuonna 2003 Euroopassa yli650 miljardia euroa, mikä oli enemmän kuin esimerkiksi Euroopankoko autonvalmistusteollisuuden. Liiketoiminta kasvaaluovilla aloilla nopeammin kuin monilla muilla aloilla. EsimerkiksiEconomy of Culture -selvityksen mukaan ala kasvoi 12,3prosenttia nopeammin kuin muu talous Euroopassa. 1713Kainulainen 2005.14Wilenius 2004.15Hietanen 2005.16Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007.17Economy of Culture in Europe 2006.


14Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma4. ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINOISTAEtelä-Pohjanmaalla oli tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterinmukaan vuoden 2006 alkupuolella 11 074 yritystä. 18Tärkeimmät klusterit ovat metalli, elintarvike ja puuala. Näidenlisäksi hyvinvointipalvelut on nostettu omaksi klusterikseen.Etelä-Pohjanmaan suurin toimiala on yritystoimipaikkojen määrällämitattuna tukku- ja vähittäiskauppa. Henkilöstömäärältäänsuurin toimiala on teollisuus, joka työllistää 15 000 henkeä.Myös liikevaihtoa kertyy eniten teollisuudesta. 19Maakunnan tavoitteena on lisätä palvelualojen yritysten lukumäärää,sillä palvelutoimiala työllistää maakuntavertailussa vähitenEtelä-Pohjanmaalla, missä työllisestä työvoimasta vain 58prosenttia toimii palvelutoimialoilla, kun koko maan keskiarvoon 68 prosenttia. 20Palveluliiketoiminnan kehittämisen rinnalla toinen suuri haasteon yrittäjien ikääntyminen. Tällä hetkellä yrittäjien suurimmanviisivuotisikäryhmän muodostavat sekä koko maassa että Etelä-Pohjanmaalla 50–54 -vuotiaat. Lähes puolet teollisuudessa toimivistayrittäjistä on yli 50-vuotiaita. Suurimpien teollisuusalojenosalta ikärakenne on Etelä-Pohjanmaalla vanhinta puutavarateollisuudessaja huonekalujen valmistuksessa. 21 Lähitulevaisuudessatarvitaan siis uusia yrittäjiä yrityksien vetovastuuseensukupolvenvaihdoksen tai yrityksen myynnin kautta. Samallaon pidettävä huoli siitä, että vanhemman polven ammattitaitosiirtyy uusille tekijöille, mutta myös siitä, että uudet yrittäjätkykenevät vastaamaan uusiin haasteisiin: verkostoitumaan ylitoimialarajojen, luomaan uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksiaja hyödyntämään luovien toimialojen, kuten muotoilun, kauttatuotteelle saatavan lisäarvon.Puu- ja huonekalualalta kymmenen vuoden sisällä eläkkeellesiirtyvien näkemyksiä oman yrityksensä jatkuvuudesta onvastikään tutkittu kyselytutkimuksen avulla. 22 Väestön ikääntymistävoidaan toisaalta tarkastella myös mahdollisuutenayritystoiminnan näkökulmasta: väestön ikääntyminen tarjoaalisää liiketoimintamahdollisuuksia mm. matkailupalveluissa,harrastuksiin liittyvissä palveluissa ja tuotteissa sekä kotiin jaasumiseen liittyvissä palveluissa, jotka kaikki liittyvät luoviintoimialoihin. 23 Ikääntymiseen liittyvien liiketoimintakonseptienkehittämisessä Suomi voi jopa toimia edelläkävijämaana Euroopassa,ja esimerkiksi INNOSUOMI-hanke on ottanut tätäkehittämistoimintaa vauhdittamaan Ikääntymisen ja innovaatiotvuoden 2007 teemaksi. 24 Ikääntyville tarkoitettujen palvelujen jatuotteiden suhteen Etelä-Pohjanmaalla on paljon liiketoimintamahdollisuuksiamm. matkailun, hyvinvointipalvelujen ja asumisensaralla.4.1. Luovat toimialat tilastojen mukaanEtelä-PohjanmaallaTilastojen avulla ei voida tyhjentävästi vastata kysymykseen luovientoimialojen sisällöstä, koska tilastojen pohjana käytetyissäluokitteluissa on eroja. Luovien alojen tilastoinnista keskustellaankintällä hetkellä paljon niin kansallisesti kuin kansainvälisesti25 ja valtakunnallista luovien alojen tilastointia kehitetäänparhaillaan. Seuraavassa luodaan kuitenkin lyhyt yleiskatsausluoviin toimialoihin Etelä-Pohjanmaalla tilastojen näkökulmasta.Kansallisella tasolla tarkasteltuna Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna2005 kulttuurialan toimipaikkoja tuhatta asukasta kohdenalle koko maan keskiarvon (Liite1/Tilasto1). Kulttuuriyrittäjyyttäon kuitenkin kehitetty maakunnassa tavoitteellisesti jo 1990-luvulta lähtien. Kulttuurialan yrittäjyys on maakunnassa vahvaamuun muassa tapahtumatuotannossa, musiikissa ja kulttuurimatkailussa.Sibelius-Akatemian vastavalmistuneen selvityksenmukaan maakunnassa on yli 60 musiikkialan toimijaa. Useimmatniistä ovat musiikkiyhtyeitä ja pieniä yrityksiä. Toimijoidensuuri lukumäärä kertoo, että alueella on potentiaalia kasvattaamusiikkialan liiketoimintaa. 26 Maakunnassa on runsaasti myöskäsi- ja taideteollisuusalan pieniä yrityksiä ja useita muotoilualanyrityksiä on syntynyt parin viime vuoden aikana yrityshautomonkautta.Opetusministeriön vuonna 2006 laatimassa Kulttuurin arvo?-muistiossa ehdotetaan luovat toimialat jaettavaksi seuraaviinalaryhmiin Tilastokeskuksen satelliittitilastointia varten: joukkoviestintä,muotoilu ja mainonta, taide ja kulttuuriperintö,18Etelä-Pohjanmaan talous 1/2007, 6.19Etelä-Pohjanmaan talous 1/2007, 9.20Etelä-Pohjanmaan talous 1/2007, 9.21Etelä-Pohjanmaan alueellinen ennakointiportaali / yritys- ja elinkeinotoiminta.22Lautamaja, Talvitie, Varamäki, Petäjä & Hopea 2007.23Etelä-Pohjanmaan talous 1/2007, 8.24http://www.innosuomi.fi.25Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007, 31; Opetusministeriö 2006a.26Sibelius-Akatemia 2007.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma15Kuvat: Pohjanmaan Nikkarikeskus.


16Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaviihde sekä käsityö. 27 Opetusministeriön asettama työryhmäon kansainvälisiä esimerkkejä (mm. Englanti) seuraten ottanutalustavasti käsityön mukaan jaotteluun, vaikkakin sen soveltuvuudestaon eri näkemyksiä. Myös urheilun mukaan ottamistaharkitaan. Seuraavissa tilastoissa tarkastellaan luovia toimialojaedellä mainittujen viiden toimialan mukaan. Tässä yhteydessäon syytä todeta vielä kerran, että luovien alojen tilastollinenluokittelu on tällä hetkellä erittäin hankalaa eikä yhtenäistä valtakunnallistakäytäntöä ole.Vuonna 2005 luovien alojen osuus prosentteina kaikkien yritystoimipaikkojenliikevaihdosta, henkilöstöstä ja määrästä oli Etelä-Pohjanmaallahivenen korkeampi kuin koko maassa (Liite 1/Tilasto 2.). Kun liikevaihtoa, henkilöstöä ja yritystoimipaikkojenmäärää tarkastellaan tarkemmin viiden eri toimialan mukaan,havaitaan, että luovien alojen sisällä erityisesti käsityön merkitysEtelä-Pohjanmaalla on merkittävä (Liite 1/Tilastot 3, 4 ja 5.).Tämän vuoksi seuraavaksi tarkasteltiin tarkemmin käsityöalaankuuluvia yrityksiä.Tarkasteltaessa käsityöalojen yritystoimipaikkoja toimialoittainkäy puolestaan ilmi, että vuonna 2005 suurin toimiala olihuonekalujen valmistus ja toiseksi suurin sahatavaran ja puutuotteidenvalmistus. Kolmanneksi nousi tekstiilien valmistus janeljäs oli metallituotteiden valmistus (Liite 1/Tilasto 6.) Enitenhenkilöstöä sekä liikevaihtoa oli sahatavaran valmistuksessa(Liite 1/Tilastot 7 ja 8.).Käsityön kohdalla törmätään jälleen kerran tilastoinnin ja määrittelynongelmiin. Käsityön toimialaan näet sisältyy Tilastokeskuksenluokituksissa alatoimialoja, kuten sahatavaran valmistus,joiden soveltuvuutta luovien alojen yritystoiminnan tilastoonvoidaan pohtia. Tässä yhteydessä on sovellettu Kulttuurin arvo-raportissa ollutta valmista vaihtoehtoa. Koska sahatavaratuotantoon mukana sekä koko maan että Etelä-Pohjanmaanluvuissa, ei käsitteellistä vääristymää pääse syntymään, vaantilasto osoittaa käsityön nostavan luovien alojen osuuden Etelä-Pohjanmaalla yli maan keskiarvon.Luovien alojen ollessa kyseessä on tärkeää löytää ne alat, joillajollain tietyllä maantieteellisellä alueella ollaan vahvoilla, jatoisaalta aktiivisesti etsittävä uusia poikkisektoraalisia yhteistyömahdollisuuksia.Esimerkiksi käsityön toimialaan lukeutuuEtelä-Pohjanmaalla alumiiniveneiden valmistus, joka muodostaaoman veneenrakennuksen klusterin. Toimialarajat ylittävälläyritysyhteistyöllä on mahdollista rakentaa laajempia tuote- japalvelukokonaisuuksia veneiden ja veneilyn ympärille maakunnassa.27Opetusministeriö 2006a.Asumisklusteri nousi yhdeksi luovienalojen yritystoiminnan kehittämisenpainopisteeksi. Kuvassa Kultavuorenasuinalue Seinäjoella.Kuva: Minna Hirvelä/Seinäjoen kaupunki.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma5. LUOVIEN ALOJENYRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMIS-SUUNNITELMA VUOSILLE 2007-201317Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämisenpainopistealueiksi nousi selvityksessä kolme suurta teemakokonaisuutta:1. Asumisklusteri2. Käsi- ja taideteollisuus3. Luovien alojen kehittämisyhtiö – tai luovien osaamisalojenkehittämisen koordinoinnin vahvistaminenmuilla tavoin.Neljäs kokonaisuus muodostuu käsi- ja taideteollisuuden sekäasumisklusterin rajapinnalle muodostuvasta innovaatiofoorumista(4.). Viidennen kokonaisuuden muodostavat tutkimus,koulutus ja viestintä (5.) (Kuvio 2.).Tutkimus, koulutus ja viestintä muodostavat kuvion taustan senvuoksi, että ne kuuluvat oleellisena osana jokaiseen osa-alueeseen.Asumisklusteriin sisältyy asumiseen ja hyvinvointiin liittyvänteollisuuden kehittäminen nk. life style sisältöjen avulla:esimerkiksi asuminen + liikunta, terveys, kulttuuri, vapaa-aika/harrastukset, älyteknologia jne. Käsi- ja taideteollisuuden kohdallakehittämissuunnitelmassa painotetaan substanssiosaamisenja yhteistyön kehittämistä. Tämä edellyttää muun muassajo olemassa olevien rakenteiden vahvistamista ja resursoimistasekä innovaatiofoorumeita, jotka toimivat taiteen, muotoilun,käsityön ja teollisuuden kohtaamispaikkana.Luovien alojen kehittämisyhtiön ydin on työkaluissa, joidenavulla voidaan edistää yrittäjyyttä ja yritystoimintaa eri luovienalojen osa-alueilla. Verstaiden jälkeen kehittämissuunnitelmanluonnos oli kommentoitavana laajalla toimijaryhmällä.Tällöin käytiin runsaasti keskustelua uuden kehittämisyhtiöntarpeellisuudesta tai/ja tarpeettomuudesta. Tässä yhteydessäon hyvä todeta, että kehittämisyhtiö ei ole itsetarkoitus vaansen avulla osoitetaan se, että Etelä-Pohjanmaalla on sellaisialuovia osaamisaloja, joilla jo on vahva klusterimainen rakenneja merkittävää yritystoimintaa. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaallaon osaamista, jota määrätietoisesti kehittämällä on mahdollisuusluoda kansallista ja kansainvälistä edelläkävijyyttäja uusia menestysklustereita. Maakunnan toimijoiden itsensäpäätettävissä on, kehitetäänkö menestyksen kynnyksellä olevialuovia osaamisaloja jo olemassa olevia hautomoita, osaamis-,edistämis- ja kehittämiskeskuksia ja -yhtiöitä vahvistamalla jasuuntaamalla vai perustamalla uusi kehittämisyhtiö. Olennaistaon, että saadaan aikaan osaamisen kehittämisen ja kansainvälistymisenprosesseja Etelä-Pohjanmaalle strategisilla luovillaosaamisalueilla.Tulevaisuusverstaissa ja keskusteluissa tällä hetkellä vireästikehittyviksi ja eteenpäin meneviksi, mutta samalla tukea tarvitseviksialoiksi nousivat mm. rytmimusiikki ja tapahtumatuotanto,av-ala ja harrastusmatkailu ja siksi tämän kehittämissuunnitelmanhankeaihiot liittyvät niihin. Muitakin aloja tokimaakunnasta löytyy. Kehittämisyhtiön oleellinen ominaisuus ontoimia luovan hulluuden idättämönä, jossa on tilaa uusien liiketoimintaideoidenideoinnille.Seuraavassa esitetään viisi toimenpidekokonaisuutta luovienalojen yritystoiminnan kehittämiseksi. Toimenpide-ehdotuksiinon liitetty myös hankeaihioita, jotka nousivat esille osallistavanverstastyöskentelymenetelmän aikana keskusteluissa ja väliraportinkommentoinneissa sekä maakunnassa jo toimivia hyviäesimerkkejä.5.1. Asumisklusterin kehittäminenAsumisklusterin ja siihen liittyvän life style -liiketoiminnan kehittäminenEtelä-Pohjanmaalla on luontevaa, sillä maakunnassaon tehty jo pitkään kehittämistyötä niin rakentamisen kuinmyös huonekalualan parissa. Maakunnassa on useita puutuote-ja huonekalualan kehitysorganisaatioita, kuten PohjanmaanNikkarikeskus, Pohjanmaan Huonekaluteollisuuden KehittämiskeskusOy, Ruralia-instituutti/Wincent, TEAK Oy ja Seinäjoenammattikorkeakoulu/Habitcentre.Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukaan maakunnassapainotetaan elintarviketalouden, metalli- ja teknologiateollisuuden,hyvinvointi- ja palvelualojen sekä puuklusterintoimintaa ja kehittämistä. 28 Puuklusterin kehittämisohjelmaanpuolestaan kuuluvat metsätalous, kotimainen energia, puutavaraja puutuotteet sekä huonekalut. 29 Monet asumiseen liittyvätyritykset voivat siten olla myös osa puuklusteria. Etelä-Pohjanmaanluovien alojen yritystoiminnan kehittämisen kannaltaon tärkeää verkostoitua ja tehdä yhteistyötä jo olemassa olevanpuualanklusterin kanssa.Asumiseen liittyvä klusteriajattelu on noussut esille myös kansallisestija se näkyy mm. siinä, että ohjelmakaudella 2007-2013valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan kuuluu asumisen28Etelä-Pohjanmaan liitto 2006a, 4-5.29Etelä-Pohjanmaan klusteriohjelma 2004, 8.


18Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaKuvio 2.Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma sisältää viisi kehittämisen painopistealuetta.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma19osaamisklusteri, jossa on mukana neljä toimialaa: asuminen,rakentaminen, kalustaminen ja sisustusrakentaminen sekäpuurakentaminen. 30 Seinäjoen ammattikorkeakoulu/Habitcentreon ollut luomassa yhteyksiä tähän suuntaan. 31 Tätä yhteyttäon jatkossa hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan luovienalojen yritystoiminnan kehittämisessä mm. sisustus-, muotoilujapuualanyritysten osalta.Life style -konseptin alle lukeutuu liiketoiminta, joka liittyy mm.harrastuksiin, liikuntaan, terveyteen ja hyvinvointiin. Palveluliiketoimintanäillä osa-alueilla on ollut viime vuosina nousussaEtelä-Pohjanmaalla. Life style -liiketoiminnalla on runsaastisovellusmahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalla ja jo tällä hetkelläse näkyy esimerkiksi sisustamisen merkityksen kasvussa jaälyteknologian uusissa käytöissä erilaisissa materiaaleissa. Joaiemmin mainittu erilaisten tuote- ja palvelukonseptien tuottaminenikääntyville ihmisille on myös suuri mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalla, missä on jo valmiiksi olemassa yrityksiä, jotkavoivat tuottaa palveluita ja jotka voivat verkostoitua keskenääntuotekokonaisuuksien luomiseksi. Ikääntyville voidaan luodaomia asumisratkaisuja, joissa huomioidaan heidän erityistarpeensa.Käyttämällä ns. Ambience Design -ajattelua, jossasuunnittelussa otetaan huomioon ihmisen kaikki aistit ja tarveyksilöllisyyden ilmaisemiseen, voidaan luoda tuotekokonaisuuksia,joita voidaan säätää usean eri kohderyhmän mukaanja näin lisätä markkinoita. 32misen ja viennin kasvua tavoiteltaessa on hyvä muistaa, ettämuotoilupainotteisten tuotteiden kauppa on noin neljännesSuomen koko viennistä. 33Luovien toimialojen kehittämissuunnitelman laatiminen osoittaa,miten toimialarajojen merkitys vähenee tulevaisuudessa jayhteisillä rajapinnoilla syntyy kannattavaa liiketoimintaa. Myösklusterien keskinäinen verkostoituminen on ajankohtaista.Esimerkiksi life style -liiketoiminta voi verkottua myös Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa mainitun hyvinvointi- japalvelualojen klusterin kanssa 34 (ks. kuvio 3.). Tällöin life style-ajattelu voi toimia yhteistyöhankkeiden kattoteemana.Life style -näkökulmaan sisältyy ymmärrys Etelä-Pohjanmaankulttuuriympäristöjen merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille.Ympäristösuunnittelu sopii asumisklusterin ja life style -liiketoiminnankonseptiin. Asumisklusterissa ideoitavien erilaistenasuinympäristöjen muodostaminen Etelä-Pohjanmaalle voi siksitapahtua yhteistyössä kuntien teknisen toimen ja kaavoituksenkanssa ja Länsi-Suomen ympäristöstrategian huomioiden.Asumisklusterin kehittämisessä on johdonmukaisesti panostettavakansainvälistymiseen ja vientiin. Maakunnassa on jovalmiiksi runsaasti asumisklusteriin sopivia yrityksiä, joilla onhyvät edellytykset viennin kasvattamiseen, kun vain yritystenverkostoituminen ja yhteismarkkinointi saadaan toimivaksi.Asumisklusteriin liittyvät muotoilualan yritykset, jotka tarjoavatasiakkailleen erilaisia muotoilu- ja suunnittelupalveluja. Yritystenmuotoiluosaaminen on pääomaa, jonka arvo tulisi tiedostaaentistä paremmin. Muotoiluosaamista on tehtävä tunnetuksimaakunnassa yli toimialarajojen ja näin edistettävä sen hyödyntämisenlisääntymistä yrityksissä. Korkeatasoisen muotoiluosaamisenavulla maakunnassa valmistettavat tuotteet ovatkilpailukykyisiä ja varmistavat yritystoiminnan kannattavuudenmyös jatkossa globaalissa kilpailutilanteessa. Kansainvälisty-Kuvio 3. Asumisklusterille löytyy rajapintoja ja verkostoitumishyötyjä Etelä-Pohjanmaan muista klustereista.30Asumisen osaamisklusteri.31Etelä-Pohjanmaan liitto 2006b, 9.32Esim. Koskinen 2006.33Muotoilualan vientistrategia 2007-2012, 10.34Etelä-Pohjanmaan liitto 2006a, 48-50.


20Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaSeinäjoen ammattikorkeakoulun Habitcentre tekee tutkimus- ja kehitystyötä kulttuurituotannon, muotoilun ja rakennuskonservoinninaloilla.Hyvä esimerkki 1: Yrityshautomo Faartissa on Pohjanmaan Nikkarikeskuksen toimipisteen kautta syntynytvuosina 2004-2007 jo 17 yritystä:http://www.suupohja.fi/yrityshautomo/1. Studio Haaralagraafinen suunittelu, 3D-mallinnus, design managementja yritysviestintä2. Muotoilutoimisto HIOMOtilasuunnittelu- ja kalustemuotoilupalvelut3. Design Inspirations Finlandkalusteiden ja sisustuskokonaisuuksien suunnittelu javalmistus4. Muotoilutoimisto Intokalustemuotoilu- ja tuotekehityspalvelut, graafinensuunnittelu5. T:mi Jarno Leppäniemikalustemuotoilu- ja tuotekehityspalvelut6. Jurva Composite Oylasikuituveneaihioiden valmistus, muut lasikuitutuotteet7. Psl Snikkarinen Kyhuonekalujen valmistus8. Young Skills osuuskuntasisustus- ja kalustamisprojektit9. T:mi Teija Koivuniemitietotekniikkapalvelut10. Habitpro Oymarkkinatutkimus- ja mielipidekyselyt11. Jurvan Kalustepuusepät Oyprojektikalustaminen, sohvan runkojen valmistus12. Arcinter Design Builduniikit puutuotteet13. Aistimo Designkalustemuotoilu14. INHOuse Designsisustus- ja tilasuunnittelu, graafinen ja värisuunnittelu15. Taitorakenne Heikkilätalonrakennustyöt16. Rakennuspalvelu Buildersrakentamis- ja sisustamispalvelut17. Studio Mäntyvalokuvauspalvelut


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma21Etelä-Pohjanmaan Rakennuskulttuurikeskus Herrala Ilmajoellaauttaa restaurointi- ja korjausrakentamisen ongelmissa.Kuva: Satu Kangas-HuittinenHyvä esimerkki 3: Etelä-Pohjanmaan RakennuskulttuurikeskusHerralahttp://www.rakennuskulttuurikeskusherrala.fi/Etelä-Pohjanmaan rakennuskulttuurikeskus Herrala tarjoaamonipuolisia restaurointi- ja korjausrakentamisenpalveluja. Keskus toimii vuonna 1887 valmistuneessakulttuurihistoriallisesti arvokkaassa, Kyrönjoen varressasijaitsevassa entisessä koulurakennuksessa.Pohjanmaan Nikkarikeskus Jurvassa.Hyvä esimerkki 2: Pohjanmaan Nikkarikeskushttp://www.nikkarikeskus.fiNikkarikeskus on huonekalualan valtakunnallinen tuotekehitys-,yrityskoulutus- ja promootiokeskus. Se tekeetunnetuksi pohjalaista huonekalunvalmistusta ja auttaayrittäjiä tiedonhankinnassa ja markkinoinnissa. Jurvassasijaitsevassa Pohjanmaan Nikkarikeskuksessa sijaitseeyrityshautomotiloja, yrityspalveluyrityksiä sekä Seamk:inkultturialan ja muotoilun yksikön käyttäjätutkimus- jakonseptilaboratoriot.Hyvä esimerkki 4: HabitPron Habit5xMakupeliwww.habit5xm.orgSeinäjoen ammattikorkeakoulun spin off –yrityksen HabitProntuottama Habit5xMakupeli on esimerkki uusistaliiketoimintamahdollisuuksista, joissa yhdistetään luoviaaloja perinteisiin teollisiin aloihin. Habit5xMakupelimenetelmällätuotetaan kuvallisia kuluttajaryhmien segmentointiinja tuotteiden muotoilullisten ominaisuuksienanalysointiin liittyviä muotoilu-, tuotekehitys- ja markkinatutkimuksia.Makupeli ottaa huomioon myös sen, ettätämän päivän ja tulevaisuuden kuluttajat haluavat yhäenemmän olla itse mukana vaikuttamassa ostamiensatuotteiden ominaisuuksiin.Hankeaihio 1: Asumisklusteriin ja siihen liittyvään lifestyle-liiketoimintaan kuuluvien yritysalojen ja kehittäjätahojenkokoaminen yhteen ja verkoston luominen tehokkaanyhteistyön pohjaksi• Toteuttaja: SeAMK? Pohjanmaan Nikkarikeskus? Etelä-Pohjanmaan liitto?• Rahoitus: x• Ajankohta: 2008Luovien alojen yritysten mahdollisuudet asumiseen ja life styleenliittyvässä liiketoiminnassa ovat suuret, sillä designin,mainonnan, käsityön jne. keinoin voidaan ilmentää erilaisiaelämäntapoja asumisessa ja siihen liittyvissä palveluissa ja ym-päristöissä. Life style -liiketoiminta sisältää kasvupotentiaaliamyös kansainväliselle puolelle ja vientiin. Puutuote- ja huonekalualanyritykset on maakunnassa kartoitettu hyvin ja niidenpotentiaali tunnetaan. Jotta life style -ajatteluun pohjautuvalaajempi yritysten verkottuminen onnistuisi, tarvitaan käsitysmyös muiden toimialojen yrityksistä, jotka sopivat tähän klusteriin.Kehittäjäpuolen kentän ja eri toimialojen yritykset yhteen kokoavanhankkeen myötä maakunnassa voidaan viedä tavoitteellisestieteenpäin kasvavaa ja kansainvälistä liiketoimintaalife style -konseptiin liittyen. Yhteistyö osaamiskeskusohjelmaankuuluvan asumisen osaamisklusterin kanssa linkittää hankkeenvaltakunnallisesti.


22Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaPerinteikästä ja nykyaikaista eteläpohjalaista muotoilua.Kuvat: Pohjanmaan Nikkarikeskus ja Amfora.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma23Hankeaihio 2: Eteläpohjalainen asunto - avaimet käteenpalvelua ammattitaidolla• Toteuttaja: Pohjanmaan Nikkarikeskus?, Suupohjan Kehittämisyhdistysry?• Rahoitus: x• Ajankohta: 2008-2010Eteläpohjalainen asunto -kehittämishanke toteutetaan yritysryhmähankkeenaja se sopisi edellisen hankeaihion jatkohankkeeksi.Hanke kokoaa yhteen maakunnan monet eri toimijatja klusterit ja edistää siten konkreettisella tavalla verkostoitumistaja yhteistyötä. Eteläpohjalainen asunto -teema tarkoittaasitä, että se pitää sisällään eteläpohjalaisen osaamisen ja paikallistenyritysten toteuttamaa sisustusta, kalustusta, ympäristösuunnittelua,rakennustaitoa, älyteknologiaa jne. Asunnonei tarvitse sijaita Etelä-Pohjanmaalla vaan olennaista on, ettäasunnon toteuttajana on eteläpohjalainen ammattitaito. Hankkeellevoidaan suunnitella vientihanke, joka ulottaa eteläpohjalaisenasunnon markkinoinnin ulkomaille.5.2. Käsi- ja taideteollisuusklusterinkehittäminenKäsi- ja taideteollisuus on vahva luovien alojen yritysala Etelä-Pohjanmaalla.Sen kehittämiseksi edetään usealla tasolla. Huomiotaon kiinnitettävä niin käsityö- ja kulttuu rikeskuksiin ja niissä tapahtuvaantoimintaan kuin myös yrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittämiseen,verkostoitumiseen sekä alan näkyvyyden lisäämiseenja kansainvälistymisen ja viennin vahvistamiseen. Käsi- ja taideteollisuusalanyrityksistä monet ovat pieniä mikro yrityksiä, joidentuotteet ovat usein uniikkeja ja ne valmistetaan käsityönä tai pieninäsarjoina koneita apuna käyttäen.Käsi- ja taideteollisuusalan yritysten näkyvyyttä on lisättävä.Käsityöyrittäjät ovat hyvin esillä maakunnassa vuosittain järjestettävilläKäsityöalan messuilla, mutta muutoin näkyvyys onvähäisempää. Myös kansallisen tason käsityöalan kehittämisstrategiassakiinnitetään huomiota siihen, että käsityöyritystenja niiden tuotteiden näkyvyyttä on parannettava. 35 Oman työnnäkyvyyden merkityksen oivaltaminen ja siihen pyrkiminen onhaaste myös yrittäjille itselleen. Kädentaitoihin perustuvassaluovien alojen yrittäjyydessä on vaarana ns. koteloituva luovuus,jossa asiakaskeskeisyyttä ja näkyvyyden merkitystä yritystoiminnankannattavuudelle ei oivalleta tai oteta vakavasti. 36Käsi- ja taideteollisuusalan yritysten keskinäinen verkostoituminennähdään kansallisessa käsityöalan yrittäjyyden kehittämisstrategiassatärkeänä, mutta samalla korostetaan myöspoikkisektoraalisen verkostoitumisen tärkeyttä. Kehittämisstrategianvisiossa vuoteen 2013 nähdäänkin, että alan yrityksetovat verkostoituneet paitsi keskenään myös matkailu-, kulttuuri-ja hyvinvointisektorin toimijoiden kanssa. 37 Tätä verkostoitumistaon Etelä-Pohjanmaalla tapahtunut koko 2000-luvun ajanja siihen on edelleen panostettava. 38Verkostoitumista tarvitaan paitsi seudullisesti ja kansallisesti,myös kansainvälisesti. Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusry kuuluu alan kansainväliseen verkostoon ja tämänverkoston toimintaa tulee hyödyntää vaikuttamalla aktiivisestiverkoston toimintaan sekä tiedottamalla yhdistyksen jäseniäverkoston tarjoamista mahdollisuuksista. Kansainvälistymisenosalta on syytä muistaa Eteläpohjalaisen kulttuurin kansainvälistymisohjelmantarjoamat mahdollisuudet esimerkiksi pientenkäsi- ja taideteollisuusyritysten viennin edistämiseksi ja myösInterreg-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia on syytä hyödyntääaktiivisesti.Käsi- ja taideteollisuusalan yrittäjien liiketoimintaosaamistaon lisättävä koulutuksen avulla, jotta yritysten edellytykset liiketoiminnankasvattamiseen, kansainvälistymiseen ja vientiinparanevat.Ruohonjuuritasolla on tärkeä kehittää maakunnassa sijaitseviakäsityökeskuksia ja edistää työtilojen saamista niin yrittäjillekuin alan harrastajille. Käsityökeskusten lisäksi on kiinnitettävähuomiota maakunnan kulttuurikeskuksiin ja ohjattava taloudellisiaresursseja niiden toimintaan. Käsityö- ja kulttuurikeskustenyhteistyötä on edistettävä. Käytännön toimia voivat ollayhteisten resurssien hyödyntäminen, kuten välineiden ja materiaalienhankinta, tilojen käyttö ja tiedotus.Kulttuurikeskukset tarjoavat luovien alojen yrittäjille mahdollisuudenesitellä omaa työtään, tutustua kulttuurin eri muotoihinja verkostoitua toisten yrittäjien kanssa. Käsityö- ja kulttuurikeskuksettarjoavat mahdollisuuden ”luovaan yhdessäoloon”eli kulttuurin ja luovuuden ilmaisemiseen niin harrastajan kuinammattilaisen näkökulmasta. Tällainen luovuudelle myönteinenilmapiiri voi synnyttää uusia liiketoimintaideoita ja edistää alueenluovien alojen yrittäjyyden kehittymistä.Maakunnan käsityö- ja kulttuurikeskusten merkityksen ja roolinesille saamiseksi niistä voidaan laatia verkostokartta samaantapaan kuin maakunnassa on laadittu innovaatioyksiköidenverkoston tilaa kuvaava kartta. 39 Verkostokarttaan voidaanmerkitä myös koulutusyksiköt ja muut käsityö- ja kulttuurialanvuorovaikutuskenttään luettavat tahot. Kulttuurielämän toimijoitaja tapahtumia on tarkasteltu useissa tutkimuksissa ja eriteltyseutukunnittain niiden vahvuuksia. 40 Kulttuurin toimijoidenvälisessä yhteistyössä on aiemmin todettu Etelä-Pohjan maallaolevan haasteita. 41 Verkostokartta tarjoaa eri seutukuntien35Kauppa- ja teollisuusministeriö 2006, 12.36Hoffrén 2003, 15.37Kauppa- ja teollisuusministeriö 2006, 10.38Katso esimerkiksi Käsityöreitti-hanke:http://www.taitoep.net/site?node_id=161 .39Etelä-Pohjanmaan liitto 2006a, 20.40Esim.Kainulainen 1999; Suutari ja Zimmerbauer 2003.41Esim. Kainulainen 1999, 103.


24Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaKuvat: Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma25käsityö- ja kulttuurialan toimijoille mahdollisuuden huomata,millaisen maakunnallisen verkoston ne yhdessä luovat ja sitenedistää hyvää yhteistyöhenkeä.Hankeaihio 1: Tutkimus, jossa selvitetään tarkemmin käsityötoimialansisältöä Etelä-Pohjanmaalla.• Toteuttaja: SeAMK• Rahoitus: Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto• Ajankohta: kevät 2008• Tutkimuksen valmistumisen jälkeen tavoitteena on hyödyntäätietoa yritysten verkostoitumisen edistämisessäKehittämissuunnitelmatyöskentelyn aikana kävi ilmi, että käsityötoimialaankuuluvista yrityksistä ei ole maakunnassa olemassayhtenäistä selvitystä. Koska käsityötoimialaan kuuluvatyritykset muodostavat tällä hetkellä merkittävän osan maakunnanluovien toimialojen toimipaikoista, liikevaihdosta jahenkilöstöstä, on syytä selvittää tarkemmin käsityön toimialansisältöä. Laadittava tutkimus voi pohjautua esim. tilastoselvitykseenja kyselyyn. Tavoitteena on, että tutkimuksen myötä syntyyselkeä käsitys siitä, mitä eri alatoimialoja käsityön toimialallamaakunnassa on, miten ne ovat sijoittuneet jne. Saadun tiedonpohjalta on mahdollista edistää käsityöalan yritysten verkostoitumistaja luoda uusia kontakteja sekä tomialan sisällä että ylitoimialarajojen.käsitettä ja esitellään maakunnan luovia toimialoja ja toimijoitamonista eri näkökulmista. Huomiota kiinnitetään myös siihen,miten luovien alojen yrittäjyys voi tarjota lisäarvoa maakunnanmuille toimialoille ja miten se toimii ns. rajapinnoilla. Tavoitteenaon tehdä luovien toimialojen käsitettä ja konkreettista sisältöätutuksi maakunnan asukkaille. Tärkeää on, ettei juttusarjaatoteuta vain lehden talousosasto tai kulttuuriosasto vaan aihepiiriälähestytään laajasti niin talouden kuin kulttuurin näkökulmasta.Juttusarjaan on hyvä liittää fyysinen kohtaaminen. Sevoi olla keskustelutilaisuus, yhteinen brunssi tms., jossa yleisö,toimittajat ja luovien alojen toimijat voivat yhdessä vaihtaaajatuksia siitä, mitä luovat toimialat Etelä-Pohjanmaalla ovatja millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat maakunnan liiketoiminnalleja kansainvälistymiselle. Luovat Lauantait -juttusarjavoi osaltaan tukea käsityöyritysten näkyvyyden lisääntymistämaakunnassa. Hankkeeseen on mahdollista yhdistää yhteistyötäkoulutussektorin kanssa esimerkiksi ottamalla mukaanmedia-alan opiskelijoita kirjoittamaan juttuja tai esittelemällälehtiartikkeleissa maakunnan luovien alojen koulutusta ja opiskelijoitamahdollisine yritysideoineen.Mikäli se sopii sanomalehdille, lehtiartikkelit voidaan liittääEtelä-Pohjanmaan maakuntaliiton Kulttuuriportaaliin, missäkiinnostuneet voivat jatkaa keskustelua lehtiartikkelien herättämistäajatuksista. Näin projektiluonteinen Luovat Lauantait-juttusarja linkittyisi pysyvään maakunnalliseen keskustelufoorumiin.Hankeaihio 2: Käsityöyritykset esiin maakunnassa!• Toteuttaja: Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry• Rahoitus: x• Ajankohta: Hanke alkaa lokakuussa 2008 käsityömessujenyhteydessä Seinäjoki Areenalla ja päättyy vuonna 2009Hankkeessa lisätään käsityöyritysten näkyvyyttä maakunnassajärjestämällä pienimuotoisia yrityksiä esitteleviä foorumeitayleisölle, tarjoamalla yrittäjille koulutusta markkinointiin liittyenja verkottamalla käsityöalan yrittäjiä mainos- ja graafisen alanyrittäjien kanssa. Hanke on mahdollista laajentaa kansalliseksitai kansainväliseksi promootiohankkeeksi ja ottaa huomioonEteläpohjalaisen kulttuurin kansainvälistymisohjelmassa esitetytlinjaukset ideoineen.Hankeaihio 3: Luovat Lauantait -juttusarja sanomalehdessä• Toteuttaja: Toimittajat ja luovien alojen toimijat, Etelä-Pohjanmaanvaltamediat• Rahoitus: x• Ajankohta: Syksy 2007 - kevät 2008, Juttusarja voidaanuusia samalla otsikolla uusin sisällöin vaikka esim. vuodenvälein.Luovat Lauantait – otsikolla voidaan rakentaa yhteistyössä Ilkanja/tai muun paikallisen sanomalehden talous- ja kulttuuritoimittajienkanssa juttusarja, jossa pohditaan luovien toimialojenHankeaihio 4: Perinteisiä puutuotteita uudella teknologiallatai Uutta puusta• Toteuttaja: TEAK Oy• Rahoitus: x• Ajankohta: 2008-2010Käsityötuotteet ovat tänä päivänä kysyttyjä, mutta niitä toivotaansaatavan edullisesti. Perinteisiä puutuotteita uudella teknologialla-hankkeessa kehitetään tuotantoteknologiaa siten,että vanha käsityötaito ”näkyy”, mutta tuotanto tapahtuu edullisemminuutta teknologiaa hyväksikäyttäen.Uutta puusta –hankkeessa tavoitteena on kehittää kokonaanuudentyyppisiä puutuotteita erilaisiin kuluttajien tarpeisiin.Hanke voidaan toteuttaa siten, että kuluttajat pääsevät esittämääntoiveitaan. Tämä vastaa voimistuvaan trendiin, jossakuluttajat haluavat olla osa tuotekehitysprosessia ja vaikuttaaostamiensa tuotteiden luonteeseen ja ominaisuuksiin. Hankkeessavoidaan myös toteuttaa tulevaisuustyöpaja, jossa niinyrittäjät kuin kuluttajat yhdessä ideoivat suomalaisten puutuotteidentulevaisuutta.Hankeaihio 5: Käsityötuotepaketit museoille ja tapahtumiin• Toteuttaja: EPKTY, yrittäjät, museot• Rahoitus: x• Ajankohta: x


26Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaHyvä esimerkki 2: Käsityöreitti-hankehttp://www.taitoep.net/site?node_id=161Vanhan Paukun kulttuurikeskuksessa toimii Lapuan Taidemuseo.Kuvassa musiikkitunti kuvataiteen keskellä.Kuva: Kirsi-Maria Tuomisto.Hyvä esimerkki 1: Kulttuurikeskus Vanha Paukkuhttp://www.lapua.fi/web/?c=25&nv=13&lang=fiLapualla sijaitsevaan Kulttuurikeskus Vanhaan Paukkuunon saatu koottua alueen luovaa pääomaa usealta eri sektorilta.Kulttuurikeskuksen ytimenä on laaja kirjo Lapuankaupungin kulttuuri- ja sivistyspalveluita: kaupunginkirjasto,kansalais- ja musiikkiopistot sekä kulttuuritoimi,joka järjestää alueella taide- ja museonäyttelyitä, tapahtumiaja muuta toimintaa. Itsenäisenä toimijana näyttelyitätarjoaa Pohjanmaan Valokuvakeskus. Kulttuuria javiihdettä tarjoavat harrastajateatteri ja elokuvateatteri.Kulttuurikeskuksen alue soveltuu myös verrattain suurientapahtumien ja kongressien järjestämiseen, kaikkientoimijoiden – niin keskuksessa toimivien kuin ulkopuolisten– käytössä on mm. Alajoki-sali lämpiöineen. LapuanTaidemuseon museokauppana toimii eteläpohjalaisiakäsi- ja taideteollisuustuotteita myyvä liike. Kulttuurikeskuksenalueella on myös neljä muuta käsi- ja taideteollisuus-sekä lahjatavaratuotteisiin keskittynyttä myymälää.Kulttuurikeskukseen on juuri avattu Lapuanliikkeenmuseo.Vuosina 2003-2006 toteutetun Käsityöreitti-hankkeentarkoituksena oli edistää käsityön ja matkailun verkottumistaEtelä-Pohjanmaalla. Hankkeen toimintaideana oli,että matkailu tarjoaa uusia markkinointimahdollisuuksiakäsityöyrittäjille ja yrittäjät tuovat uutta sisältöä maakunnanmatkailutarjontaan. Käsityöreitti-hanke vaikuttimaakunnan käsityömatkailun sisältöjen ja markkinoinninkehittämiseen ja oli osaltaan kehittämässä hyvinvointimatkailua.Hanke toimii hyvänä esimerkkinä poikkisektoraalisestayhteistyöstä.Hyvä esimerkki 3: Hyvinvointia kulttuurista -hankehttp://etelapohjanmaa.fi/kulttuuri/tarjotin/Vuosina 2005–2007 toteutettiin Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointiakulttuurista –hanke, jonka tavoitteena oli luodauusia yhteyksiä niin kulttuuri- ja sosiaali- ja terveyssektoreidenkuin kulttuurialan toimijoiden ja yrityselämänvälille. Hankkeessa luotiin hyvinvoinnin edistämiseentähtääviä kulttuuripaketteja eri kohderyhmille. Erityistähuomiota kiinnitettiin työhyvinvoinnin edistämiseen kulttuurinkeinoin. Hankkeen aikana syntyi 35 kulttuuripakettia,joita voi tilata esimerkiksi työpaikan tyky-päivänohjelmaksi. Pienissä ryhmissä toteutettavat kulttuuritykytedistävät yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia, sillä ne antavatuusia oivalluksia, kehittävät keskittymiskykyä, omaaloitteisuuttaja yhteistyökykyä. Kulttuuripaketit koottiinyhteen esitteeseen ja niistä laadittiin myös dvd, jonkakautta voi kurkistaa konkreettisesti kunkin paketin sisältöön.Hyvinvointia kulttuurista -hanke on osaltaan tuonutlisää näkyvyyttä maakunnan luovien alojen osaamiselle.Lisätietoja löytyy hankkeen julkaisusta: Hyvinvointia kulttuurista– mitä, miten ja kenelle? Hyvinvointia kulttuuristaEtelä-Pohjanmaalla -hanke. Etelä-Pohjanmaan liiton julkaisujaC:50.Käsityöalan yrittäjien omalla aktiivisuudella luodaan uudenlaisiakäsityötuotepakettikokonaisuuksia, joita voidaan myydäsekä alueen museoissa että tapahtumissa. Näin tuotteita voidaanvalmistaa suurempia sarjoja ja saavuttaa parempi taloudellinenkannattavuus käsityöyrityksille.Hankeaihio 6: Estradina museo• Toteuttaja: museot, oppilaitokset, yrittäjät• Rahoitus: x• Ajankohta: 2009Hanke tarjoaa maakunnan museoille, yrityksille ja oppilaitoksillemahdollisuuden yhteisen produktion toteuttamiseen. Esimerkiksivaatetussuunnittelua opiskelevat voivat järjestää museontiloissa pienimuotoisen elävän näyttelytapahtuman, jossaluodaan kontakteja yritysmaailman kanssa. Sisustussuunnitteluunliittyen jonkin museon tiloissa voivat esittäytyä niin alanopiskelijat kuin yritykset ja mahdollinen maakunnasta kerättyaihepiiriin liittyvä museoaineisto.Hanke voidaan yhdistää osaksi Luovan Vuoden 2009 tapahtumia.Hankeaihio 7: Creative Industries in the Baltic Sea Region• Toteuttaja: Itämeren alueen Interreg-ohjelman mukainenkehittämishanke, mukana suomalaisia ja ulkolaisia partnereita


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma27Innovaatiofoorumien tarkoituksena ei ole olla tiukan ohjelmallisiavaan pikemminkin toimia uusien verkostojen ja ideoiden syntymisenmahdollistajina maakunnassa. Globalisaatio ja kiristyväkilpailu luovat jatkuvasti paineita tuottavuuden ja tehokkuudenlisäämiselle ja erikoistumiselle. Innovaatiofoorumit voivat toimiayhtenä keinona yhdistää maakunnan yrittäjät yhteisiin tuotekehitys-,markkinointi- ja vientiponnistuksiin. Innovaatiofoorumitantavat mahdollisuuden luovien yritysalojen esittelylle ja uusienliiketoimintakonseptien syntymiselle. Innovaatiofoorumien tavoitteenaon koota väkeä maakunnan kaikilta kulmilta ja lisätäverkostoitumista yli seutukuntarajojen.Hankeaihio 1: Innovaatiofoorumin järjestäminenEteläpohjalainen taide ja Seinäjoen kaupunginorkesterin puhallinkvintettikohtaavat Budapestissa.• Rahoitus: Interreg-ohjelman hankerahoitus• Ajankohta: 2009-2011Hanke on Itämeren alueen Interregohjelman mukainen luovienalojen kehittämishanke yhteistyössä Schleswig-Holsteinin(Saksa), Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaanmaakuntien sekä muiden valittujen Itämeren alueen maidenkanssa. Hankkeessa kehitetään käsi- ja taideteollisuuteen sekämusiikkiin liittyvää liiketoimintaosaamista kohdealueella sekäluodaan verkostoja promovoinnin ja agentuuritoiminnan edistämiseksi.5.3. Innovaatiofoorumien kehittäminenLuovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelman laatimisprosessinaikana kävi ilmeiseksi, että verkostoituminen onkeskeisin haaste kaikkien toimialojen kohdalla. Verkostoitumistatulee lisätä niin horisontaalisesti kuin vertikaalisti. Horisontaalinenverkostoituminen toimialojen sisällä on välttämätöntä,jotta pienten yritysten kriittinen massa ja kilpailukyky kasvavat.Myös toimialarajat ylittävän yhteistyön merkitys ja tarve luovienalojen liiketoiminnan kasvulle Etelä-Pohjanmaalla on erittäinsuuri. Tarvitaan lisää vertikaalista verkostoitumista, jossa huomioidaantuotteiden ja palveluiden arvoketjut ja asiakaslähtöisyys.Verkosto-osaamisen vahvistaminen on yksi keino ylläpitääja lisätä maakunnan elinkeinoelämän kilpailukykyä myös tulevaisuudessa.42• Toteuttaja: TE-keskus?, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät?, SeinäjoenTeknologiakeskus?• Rahoitus: Olemassa olevien rahoitusinstrumenttien suuntaaminentoimialarajat ylittäviin yhteistyöhankkeisiin.• Ajankohta: 2007/2008Innovaatiofoorumitoiminta aloitetaan maakunnassa mahdollisimmanpian jo olemassa olevien toimijoiden kautta. Innovaatiofoorumiteivät vapaamuotoisuudestaan huolimatta ole sattumanvaraisiavaan ne suunnitellaan tavoitteelliseksi sarjaksikokoontumisia, joiden avulla maakunnan yrityselämän edustajattutustuvat toisiinsa yli toimialarajojen. Foorumeilla voi ollavaihtuvat teemat, mutta ne suunnataan laajasti yrittäjille, ei vainyhden tai kahden toimialan edustajille. Innovaatiofoorumientavoitteena on koota väkeä maakunnan kaikilta kulmilta ja lisätäverkostoitumista yli seutukuntarajojen.Hankeaihio 2: Luovan hulluuden idättämö• Toteuttaja: Eri koulutusorganisaatiot kuten SeAMK, Taiku,TEAK, Seinäjoen Teknologiakeskus• Rahoitus: x• Ajankohta: 2008 –Luovan hulluuden idättämö on innovaatiofoorumin epävirallisempimuoto, se on paikka, jossa on tilaa villeille ideoille. Idättämövoi olla prosessi, jossa kokeillaan esim. yrityspelin avulla,miten villit ideat muuntuvat liiketoimintasuunnitelmiksi ja yritystoiminnaksi.Idättämön tavoitteena on kutsua maakunnanyrittäjiä ja kehittäjiä yhteen hulluttelemaan ja luomaan uuttailman onnistumisen pakkoa.Luovan hulluuden idättämö voidaan ottaa mukaan Luovan Vuoden2009 ohjelmaan esimerkiksi siten, että idättämön hauskimpiaideoita esitellään vuoden aikana erilaisissa tapahtumissa taipienissä näyttelyissä julkisilla paikoilla, joissa myös suuri yleisövoi kommentoida niitä.42Vrt. Elinkeinoelämän keskusliitto 2006, 5.


28Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaEtelä-Pohjanmaan vahvasta tapahtumatuotannon osaamisesta kertovat monet suurettapahtumat. Kuvat Speleistä ja Ruokamessuilta.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma295.4. Luovien alojen kehittämisenkoordinointi Etelä-PohjanmaallaToisen tulevaisuusverstaan keskusteluissa kävi ilmi, että luovienalojen edustajat kaipasivat yritystoiminnalleen tukea erityisestimanageroinnissa ja verkottamisessa toisten yritysten kanssa.Yhtenä mahdollisuutena manageroinnin järjestämiseksi pidettiinkehittämisyhtiön perustamista.Kehittämisyhtiön tehtävänä on toiminta taiteen ja elinkeinoelämänrajapinnassa: olla lisäämässä liiketoimintaosaamistakulttuuriin ja luovuutta elinkeinoelämään. Sen tavoitteena onedistää luovien alojen yritystoiminnan kasvua itsenäisiksi klustereiksisekä innovoida ja kehittää uusia kokonaisuuksia. Kehittämisyhtiönsiipien suojaan voidaan kerätä ne luovat kasvualat,jotka eivät vielä ole riittävän vakiintuneita tai suuria pärjätäkseentäysin omillaan. Kehittämisyhtiöllä nähtiin tärkeä roolimaakunnassa myös ns. luovan hulluuden idättämönä – paikkana,jossa liiketoimintapotentiaalia etsitään hulluiltakin kuulostavistaideoista ja jossa radikaali-innovaatioista voi kehittyäelinkeinotoimintaa.Väliraportin kommentointikierroksella kävi kuitenkin ilmeiseksi,ettei uuden kehittämisyhtiön perustaminen maakuntaan välttämättäole paras ja toimivin ratkaisu. Sen sijaan useat maakunnaneri toimijat totesivat kommenteissaan, että tieto maakunnassajo toimivista yritysten kehittämistyötä tekevistä tahoistatulisi saada koottua yhteen ja tehokkaampaan käyttöön. Näidenkommenttien pohjalta kehittämissuunnitelmaan sisällytettiinkehittämisyhtiön perustamisen sijaan luovien alojen kehittämisenkoordinointi Etelä-Pohjanmaalla. Toiminnan tavoitteetovat samat: auttaa yrityksiä manageroinnissa, verkottumisessasekä kasvussa itsenäisiksi klustereiksi, mutta tähän tavoitteeseenpyritään käyttämällä jo olemassa olevia kehittäjätahoja.Tavoitteeseen pääseminen edellyttää taloudellista resurssointiakoordinointiin. Tärkeää on myös se, että ns. luovan hulluudenidättämö -ajatukselle löytyy konkreettisesti tilaa jossakin kehittäjäorganisaatiossa.Nykyisten kehittämistyötä tekevien tahojen koordinoimiseen jatehokkaaseen hyödyntämiseen liittyy myös haasteita. Nykyisillätoimijoilla voi olla jo runsaasti tehtäviä eikä ajallisia resurssejaluovien alojen haasteisiin paneutumiselle käytännössä ole helppoirrottaa. Toinen haaste liittyy substanssiosaamiseen: luovienalojen ja kulttuurin elinkeinoistamiseen, ansaintalogiikkaan jayrittäjyyteen liittyy piirteitä, jotka vaativat erityistä osaamista.Maakunnassa on selvitetty yrityshautomoiden nykytilaa, toimintaaja kehittämistarpeita. 43 Tavoitteena tulisi olla, että luovattoimialat pääsevät luontevasti osalliseksi maakunnan yrityshautomotoiminnasta.Hyvän esimerkin onnistuneesta hautomotoiminnastatarjoaa myös yrityshautomo Faartti, jonka toiminnankautta on maakunnassa syntynyt muutaman vuoden aikana jo17 uutta yritystä (ks. hyvät esimerkit).Kuten kehittämissuunnitelman alussa todetaan, luoviin aloihinlukeutuu hyvin monenlaista yritystoimintaa ja monet liiketoimintamahdollisuudetsijoittuvat erilaisille rajapinnoille. Kehittämisyhtiönetuna on pidettävä sitä, että sen on mahdollista ollatietoinen luovien alojen kentän laajuudesta ja kyetä vetämäänmukaansa ja verkottamaan uusia toimijoita maakunnasta jaedistämään liiketoiminnan kasvua ja vientiä. Etelä-Pohjanmaalleollaan tällä hetkellä perustamassa huonekalualalle kehittämisyhtiötä,jonka tehtävänä on valvoa huonekalualan kehittämisenja hankkeiden pitkäjänteistä toteuttamista ja yritystentarpeiden entistä parempaa huomioimista. Kehittämisyhtiö luoyhdessä huonekalualan yritysten kanssa kehittämisstrategianja pitää huolta siitä, että toteutettavat hankkeet muodostavatketjun, jossa seuraava hanke rakentuu edellisten jatkoksi. Kehittämisyhtiöntehtävä annetaan Pohjanmaan HuonekaluteollisuudenKehittämiskeskus Oy:lle, joka tähän asti on toiminutedunvalvojana eikä ole itse toteuttanut hankkeita. VastaavastiEtelä-Pohjanmaan matkailustrategiassa pidetään tärkeänä sitä,että hankkeet eivät ole erillisiä vaan muodostavat mielekkäänjatkumon. Tämä edellyttää sitä, että alalla ollaan tietoisia käynnissäolevista hankkeista.Luovien alojen kentällä haaste verrattuna esimerkiksi huonekalualaanon siinä, että luovien alojen termin alle mahtuu monenlaistayritystoimintaa. Mikäli käy ilmi, ettei pelkkä luovienalojen kehittämisen entistä tietoisempi koordinointi riittävästitue ja edistä luovien alojen yritystoimintaa maakunnassa, onsyytä uudestaan harkita kehittämisyhtiön perustamista.Hankeaihio 1: Maakunnallinen luovien alojen kehittäjienkoordinointihanke LUOVAT KOORDINAATIT• Toteuttaja: Useat eri tahot: Etelä-Pohjanmaan kaikki jo olemassaolevat osaamis- ja kehittämisyhtiöt ja -keskuksetyhdessä.• Rahoitus: Etelä-Pohjanmaan liitto? Etelä-Pohjanmaan yrittäjät?Seinäjoen Teknologiakeskus?• Ajankohta: 2008Etelä-Pohjanmaan maakunnassa toimii useita kehittämisorganisaatioita,viranomaistahoja ja keskuksia, jotka eri tavoin edistävätmaakunnassa harjoitettavaa yritystoimintaa. Näitä tahojaovat mm. Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari,Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, TE-keskus, Seinäjoen teknologiakeskus,SeAMK jne.Koordinaatiohankkeessa kootaan yhteen ne tahot, jotka tekevätkehittämistyötä luoviin toimialoihin liittyvän yritystoiminnanparissa. Tavoitteena on luoda verkosto, jonka kautta luovienalojen yritystoiminnan kehittämistoimenpiteitä voidaan edistäätehokkaasti ja samalla niin, että yrittäjät saavat asiantuntevaaapua oman alansa erityiskysymyksiin.43Petäjä, Tornikoski ja Varamäki 2004.


30Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaKoordinaatiovastuu pyritään antamaan keskitetysti yhdelle toimijalle,mutta koordinoitavien toimenpiteiden jakautumisestaeri toimijoille päätetään kaikkien kehittäjien yhteisissä kokoontumisissa.Hankkeelle luodaan omat Luovat Koordinaatit –internetsivut,mutta tärkeää on, ettei koordinaatio ole vain virtuaalinen prosessivaan sillä on myös fyysiset ulottuvuudet, esimerkiksi nimettytaho koordinaatiovastuuorganisaatiossa.5.4.1. Rytmimusiikki ja tapahtumatuotantoRytmimusiikilla tarkoitetaan jazz-, rock-, pop-, iskelmä-, tanssi-ja kansanmusiikeiksi miellettyjä musiikin tyylilajeja eri muodoissaan.44 Rytmimusiikki elää Etelä-Pohjanmaalla tällä hetkellävireää vaihetta. Se kiinnostaa niin ammattisoittajia kuin myösharrastajia ja kuuntelijoita. Musiikissa ja tapahtumatuotannossaon maakunnassa melko paljon toimijoita, sillä esimerkiksiSibelius-Akatemian tekemän selvityksen mukaan seudulta löytyyyli 60 musiikkialan yrittäjää. 45Rytmimusiikin saralla maakunnassa on tällä hetkellä aktiivistatoimintaa myös koulutuspuolella. Esimerkkeinä toiminnastavoidaan mainita Rytmi-instituutti, SeAMK:n musiikkipainotteinensosiokulttuurisen työn suuntautumisvaihtoehto, Sibelius-Akatemian rytmimusiikin tutkimusyksikkö ja vuonna 2008 alkavamaisterikoulutus sekä Louhimo eli Seinäjoen seutukunnanlasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto. Eri toimijoita yhdistäämyös Sibelius-Akatemian koordinoima rytmimusiikkiverkosto,joka kokoontuu pari kertaa vuodessa.Rytmimusiikkiin ja tapahtumatuotantoon liittyvä yritystoimintalaajenee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Esimerkiksi Seinäjoenelävän musiikin yhdistyksen eli Selmun yhteyteen onsyntynyt Profest–niminen yritys, joka tarjoaa osaamispalveluitatapahtumanjärjestämisessä.Seinäjoen seudun aluekeskusohjelmassa on myös yhtenä painopisteenärytmimusiikkiin ja tapahtumatuotantoon liittyväyritystoiminta. Ohjelman toimenpiteiden kautta pyritään vahvistamaanKulttuuriosuuskunta Raamin yrityskehitystoimintaasekä Rytmikorjaamo-tilan hyödyntämistä osana innovaatioympäristöä.Rytmimusiikin ja tapahtumatuotannon osalta haasteena onsaada toimijat työskentelemään päämäärätietoisemmin yhteistyössä,jolloin voidaan puhua jo musiikki- ja tapahtumatuotannonklusterista. Tähän pyritään lisäämällä yhteistyötä eri tapahtumienvälillä esimerkiksi yhdistämällä resursseja ja hankintoja.Myös poikkisektoraalisia yhteistuotantoja lisätään. Tällä hetkellätapahtumat toimivat suurelta osin erillään hyödyntämättäverkostoitumisen ja yhteistyön mahdollisuuksia.Hankeaihio 1: Maakunnassa annettavan musiikkialanopetuksen koordinointi• Toteuttaja: Kaikki alueen musiikkiopetusta antavat tahot• Rahoitus: Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto?, Maakunnankehittämisraha?• Ajankohta: 2007-2008Hankkeessa kerätään musiikkialan oppilaitokset saman pöydänääreen. Tavoitteena on, että musiikkioppilaitokset saadaanpuhaltamaan yhteen hiileen ja oppilaitokset sopivat keskenäänpainotusalueista ja muokkaavat opetussuunnitelmansayhteisesti sovitulla tavalla saattaakseen rytmimusiikin opetuksenmaakunnassa kuntoon. Tämä edellyttää yhteistä arvo- jaasennekeskustelua. Rytmimusiikin opetuksen lisääminen vaatiijoissakin oppilaitoksissa lisää opetustunteja ja niiden taloudellisestaresurssoinnista on huolehdittava, jotta opetussuunnitelmienkoordinointi voidaan toteuttaa käytännössä.Hankeaihio 2: Yhteisproduktiot• Toteuttaja: Useat eri tahot, yksi koordinaattori• Rahoitus: x• Ajankohta: xMusiikkialan oppilaitokset voivat tehdä yhdessä hakemuksenja hakea kansallista/kansainvälistä rahoitusta isoon yhteiseenhankkeeseen, jossa maakunnan rahoittajat vastaavat omarahoitusosuudesta.Tämä hanke on jotakin sellaista uutta jaerilaista, joka nostaa Etelä-Pohjanmaan musiikkielämän laajempaantietoisuuteen. Hanke voidaan toteuttaa myös yhteistyöhankkeenamaakunnan käsityöalan yrittäjien kanssa, jolloinsyntyisi luontevasti tiiviimpää verkostoitumista maakunnanvahvojen toimijoiden välille.Hankeaihio 3: Sponsorointipaketit• Toteuttaja: Alan toimijat, yksi koordinaattori• Rahoitus: x• Ajankohta: 2008 ja siitä eteenpäin jatkuva kehittäminenToisen tulevaisuusverstaan musiikkiryhmässä todettiin, ettätänä päivänä on vaikea saada tapahtumiin sponsoreita yhteistyökumppaneiksija sponsoreiden hankintaa toteutetaan hyvinepäammattimaisesti. Hankkeessa kootaan erilaisia vaihtoehtopaketteja,joita voidaan tarjota sponsoriyrityksille, ts. tuotteistetaansponsoripaketit. Sponsorointipakettien suunnittelussa onmahdollista toimia yli sektorirajojen.44Rytmimusiikki 2010-visio.45Sibelius-Akatemia 2007.46Etelä-Pohjanmaan liitto 2006a, 48-49.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma31Hyvä esimerkki 1: Rytmi-instituuttihttp://www.rytmi-instituutti.fi/Rytmi-instituutti on vuonna 1990 perustettu populaarimusiikinkoulutus- ja tutkimuslaitos. Instituutin tehtäviinkuuluu populaarimusiikin koulutus-, tutkimus-, julkaisu-ja tiedotustoiminta, sekä alan kansainvälisten ja kotimaistensuhteiden ylläpitäminen. Seinäjoella sijaitsevaaRytmi-instituuttia ylläpitää Rytmi-instituutin kannattajayhdistysry.Rytmi-instituutti tarjoaa lapsille ja nuorille instrumenttiopetustatyypillisesti rytmimusiikissa käytettävissä soittimissa.Opetusta ei ole sidottu ennalta määriteltyihinvaatimuksiin, vaan se toteutetaan oppilaan lähtökohdista,hänen luovuutensa ehdoilla. Tässä suhteessa Rytmiinstituutinopetus poikkeaa esim. musiikkiopistojen antamastakoulutuksesta. Rytmi-instituutti tarjoaa lapsille januorille mahdollisuuden nauttia omasta luovuudestaanja kasvattaa tulevia musiikin kuluttajia. Rytmi-instituuttijärjestää myös populaarimusiikkiin liittyvistä aihepiireistäerilaisia lyhytkursseja, musiikkileirejä ja seminaareja, jotkaovat herättäneet kiinnostusta valtakunnallisesti.Hyvä esimerkki 3: Koulutuksen ja yrityselämän yhteistyötämusiikissa ja tapahtumatuotannossaSeinäjoen ammattikorkeakoulun muotoilualan opiskelijatovat mm. sisustaneet tiloja, lavastaneet tapahtumatilojaja puvustaneet näytelmiä. Tätä yhteistyötä on vara tiivistääja systematisoida ja hyödyntää esimerkiksi isommanyhteisproduktion yhteydessä.SELMU ry järjestää mm. Provinssirockin, joka on yksiSuomen perinteikkäimmistä festareista.Kuva: Juha Kaunisto.Hyvä esimerkki 2: Seinäjoen elävän musiikin yhdistysSelmu ryhttp://www.provinssi.fi/selmu148.htmlSeinäjoen elävän musiikin yhdistys Selmu ry on koonnuttoiminnassaan yhteen eri toimijoita. Selmu järjestäävuosittain mittavan musiikkifestivaalin Provinssirockin,ja ympäri vuoden sillä on Suomen kärkiesiintyjiä sekänousevia kykyjä esittelevää klubitoimintaa. Selmun toiminnanmyötä on syntynyt ja sen yhteydessä toimii tapahtumatuotantoonkeskittyviä yrityksiä, levy-yhtiö sekääänitysstudio. Lisäksi sen Rytmikorjaamoksi nimetyissätiloissa tarjotaan harjoittelutiloja bändeille ja toimitilojamuille musiikki- tai viihdealan toimijoille. Monipuolisentoimintansa kautta Selmu käytännössä edistää luovienalojen yritystoimintaa maakunnassa.Soitinopetusta Rytmi-instituutissa.


325.4.2. HarrastusmatkailuEtelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaMatkailun kehittäminen liittyy Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmanhyvinvointi- ja palvelualojen klusterin kehittämisalaan.Suunnitelmassa nähdään matkailun nousevinatrendeinä Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointi-, kannuste- ja kulttuurimatkailusekä seniorimatkailu. 46 Kulttuurialan ja matkailusektorinverkostoitumista pidetään maakuntasuunnitelmassaerittäin tärkeänä. Yhteisen tuotekehitystyön avulla kulttuurialanja matkailusektorin yritykset voivat löytää uusia tulevaisuudenkulttuuriyrittäjyyden menestystarinoita. 47Tulevaisuusverstaan osallistujat kiinnittivät matkailun osaltaeniten huomiota ns. harrastusmatkailuun ja kulttuurimatkailuun.Harrastusmatkailu terminä liittyy teemamatkailuun ja silläon esitetyissä hankeaihioissa yhtymäkohtia myös kulttuuri- jaseniorimatkailuun. Yksinkertaisimmin määriteltynä harrastusmatkailuliittyy tavalla tai toisella harrastamiseen, aktiiviseentoimintaan joko niin, että matkakohde valitaan jo olemassaolevanharrastuksen pohjalta tai niin, että hakeudutaan oppimaanuusia kiinnostavia taitoja ja niiden kautta saamaan elämäänpositiivisia elämyksiä. Harrastusmatkailuun liittyy myös ajatussiitä, että ihmiset haluavat tulevaisuudessa viettää lomallaanyhä enenevässä määrin laatuaikaa perheensä ja etenkin harrastustensaparissa - esimerkiksi ”tuunaamalla” veneitä tai autoja,maalaamalla tauluja tai valokuvaamalla, ratsastamalla jne.Tämä trendi voidaan tuotteistaa esimerkiksi liittämällä ravitsemus-ja hotellipalveluihin käsityöalan palveluita (joita voivattuottaa niin ammattilaiset kuin harrastajatkin).Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpidesuunnitelmavuosille 2007-2013 on ilmestynyt kesäkuun alussa. 48 Luovienalojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaan sisältyviä hankeaihioitavoidaan sovittaa yhteen matkailustrategian tavoitteidenja toimenpide-ehdotusten kanssa ja siten käytännössätukea sitä, että maakunnassa toteutettavat hankkeet muodostavatpitkäjänteisen yhtenäisen kokonaisuuden eikä päällekkäisiähankkeita synny. Matkailun puolella voi olla mielekästärakentaa laajempia hankeryhmiä, joista maakunnassa on positiivisiakokemuksia esim. Käsityöreitti-hankkeen kohdalla. 49Yleisesti voidaan todeta, että kulttuurimatkailun kehittäminenja tuotteistaminen on maakunnassa vielä melko uutta. 50Hankeaihio 1: Harrastusmatkailun elämyspaketteja• Toteuttaja: Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy?, paikallisetmatkailualan yritykset?• Rahoitus: x• Ajankohta: xHyvä esimerkki: Hyvinvointimatkailu –hankehttp://www.hyvinvointimatkailu.fiPohjalaista hyvinvointimatkailua on lähdetty kehittämäänedellisen hankekauden lopulla. Vajaan vuoden kestäneenhankkeen aikana käynnistettiin maakunnan hyvinvointimatkailupalvelujatarjoavien kärkiyritysten yhteisverkosto,luotiin puitteita pohjalaisille hyvinvointimatkailutuotteilleja koottiin alan tarjontaa yhteisen internetsivuston alle.Hyvinvointipalvelutuotteille on ollut kysyntää ja hankettapyritään jatkamaan. Hanke nostetaan esille myös Etelä-Pohjanmaan matkailustrategiassa ja toimenpidesuunnitelmassavuosille 2007–2013. Hyvinvointimatkailu on osaluovien alojen yritystoimintaa ja jälleen osoitus siitä, mitenluovien toimialojen kohdalla yritystoiminta ulottuu ylisektorirajojen.Hankkeessa tuotteistetaan harrastusmatkailuelämyspakettejayhdessä paikallisten hotelli- ja ravitsemusalan yritysten ja kulttuurialan-ja harrastusmatkailualan yritysten kanssa. Hankkeessapyritään löytämään monipuolisia harrastusmahdollisuuksiaEtelä-Pohjanmaan maakunnan alueelta ja ennakoimaan asiakkaidentoiveita ja kiinnostuksenkohteita.Hankeaihio 2: Kisällistä mestariksi – kädentaitoja kulttuurimatkailijoilleEtelä-Pohjanmaalla• Toteuttaja: Etelä-Pohjanmaan matkailu Oy?, kansalaisopistot?,toimintaryhmät?• Rahoitus: x• Ajankohta:Kisällistä mestariksi –hankkeessa maakunnassa olevaa eri käsityöalojenammattitaitoa hyödynnetään matkailussa siten, ettätietystä käsityötaidosta kiinnostunut henkilö voi tulla ns. kisällikursseillehankkimaan oppia. Näitä ns. kisällikursseja voidaankoota yhteen valtakunnallisesti ja tällainen verkosto voidaanluoda esim. kansalaisopistojen kautta. Kisällistä mestariksi–ajattelu liittyy elinikäiseen oppimiseen. Nykypäivänä eläkkeellesiirtyvät ihmiset ovat entistä aktiivisempia ja halukkaitaoppimaan uutta ja toteuttamaan unelmiaan eläkevuosinaan.Eläkeläisille on mahdollista tulla useamman viikon kurssillepaikkakunnalle ja käyttää samalla alueen muita matkailupalveluja.Näin hankkeessa yhdistyvät harrastus- ja seniorimatkailuja miksei myös liikunta- ja kulttuurimatkailu kurssilaisen omastaaktiivisuudesta riippuen.47Etelä-Pohjanmaan liitto 2006a, 51-52.48Eelä-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpidesuunnitelma vuosille2007-2013.49Taito Innovaatiot 2001-2006 –projektin toiminta ja tulokset, 24.50Suutari ja Zimmerbauer 2007, 41.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma33AV-alalla on kasvupotentiaalia nuorempien ikäluokkienkäyttäessä erilaisia medioita ja viestintää tottuneesti. KuvaTrissa.TV:n järjestämästä mediapäivästä Toukolan ala-asteelta,Seinäjoelta.5.4.3. Av-alaAv-alan toimijat ovat Etelä-Pohjanmaalla pieniä yrityksiä. Yritystentarjoamat tuotteet ja palvelut ovat laadultaan korkeatasoisia,mutta yritykset tarvitsevat tukea voidakseen kasvaa,verkostoitua ja saada lisää näkyvyyttä maakunnassa. Av-alallaon kasvupotentiaalia, sillä nuoremmat ikäluokat ovat tottuneetkäyttämään arjessaan erilaisia medioita ja viestintää monintavoin. Sähköisen viestinnän määrä ja erilaiset muodot tulevatyhä lisääntymään.Jotta Etelä-Pohjanmaan av-alan toimintaedellytyksiä voidaanparantaa, on syytä perustaa alueellinen av-tuotannon edistämiskeskus,joka verkostoi toimialaa maakunnallisesti, kansallisestija kansainvälisesti. Lisäksi maakunnassa on panostettavakattavan laajakaistaverkoston luomiseen, jotta sähköisenviestinnän mahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla. Maakuntaportaaliinliitettävän mediaportaalin kautta Etelä-Pohjanmaanav-alan tarjonta saadaan paremmin laajan yleisön tietoon jakäyttöön ja samalla edistetään Etelä-Pohjanmaalla tuotettavienpalveluiden, kuten matkailun ja tapahtumien, markkinointia ylimaakunnan rajojen. Sähköisen viestinnän avulla myös maakunnanyritysten kansainvälinen markkinointi monipuolistuu.Hyvä esimerkki 1:Trissa tvhttp://www.trissa.tvTrissa.tv on nettivälitteinen kulttuurikanava. Ohjelmistoanettitelevisioon tuottavat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoenammattikorkeakoulu. Trissa tv välittää uutisia javälähdyksiä maakunnan kulttuuritapahtumista ja tarjoaakäytännön työharjoittelumahdollisuuden media-alanopiskelijoille. Omalla toiminnallaan Trissa tv edistää paitsitiedonvälitystä myös luoviin aloihin kuuluvan media-alanyritystoiminnassa tarvittavan ammattitaidon kehittämistä.Hyvä esimerkki 2:Kulttuurin kehittämiskeskusTrissahttp://www.trissa.fiEtelä-Pohjanmaan liiton kulttuuriportaalissa toimiva kulttuurinkehittämiskeskus Trissa on esimerkki virtuaalisestitoimivasta verkostomaisesta kehittämiskeskuksesta,jonka toiminnasta vastaa Etelä-Pohjanmaan liitto ja senkulttuurilautakunta.


34Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaHankeaihio 1: Av-tuotannon edistämiskeskuksen perustaminen• Toteuttaja: Alan yrittäjät, Etelä-Pohjanmaan liitto?• Rahoitus: esimerkiksi TEKES ja/tai SITRA• Ajankohta: 2008-2010, tämän jälkeen toiminnan tulisi ollakannattavaa ilman hankerahoitusta?Maakuntaan perustetaan alueellinen av-tuotannon edistämiskeskus.Sen tehtävänä on edistää av-alan yritysten toimintaaauttamalla mm. markkinoinnissa, tuotekehittelyssä ja rahoituksenhankkimisessa tuotekehitystä varten. Av-tuotannon edistämiskeskusverkostoi alan yritykset maakunnassa, käynnistääyhteistyöhankkeita sekä koordinoi av-alan osaamisverkostoa.Yhteistoimintamuotoja voivat olla muun muassa Av-alan maakunnallinenpalvelukatalogi/keltaiset sivut sekä erilaisten yhteistenresurssien (teknologia, tutkimus, koulutus ja työvoima)kehittäminen ja ylläpitäminen.Av-alan edistämiskeskus edistää av-alan yritysten näkyvyyttämaakunnassa ja auttaa av-alan yrityksiä luomaan asiakassuhteitamaakunnan muihin yrityksiin.Hankeaihio 2: Mediaportaali• Toteuttaja: Alan yrittäjät, Etelä-Pohjanmaan liitto• Rahoitus: x• Ajankohta: 2008-2010Perustetaan mediatuotantojen keskusportaali, joka kokoaa yhteenmaakunnan mediatoimijat samalle sivustolle. Eri toimijatvoivat keskittyä erilaisten ohjelmasisältöjen tuotantoon, muttakeskusportaalin kautta kuluttajan on helppo löytää Etelä-Pohjanmaatakoskeva tarjonta. Hankkeessa lisätään kansainvälistätuotantoa tuottamalla ohjelmia ja sisältöjä myös mm. englanniksi.Koska erilaisten verkossa katsottavien ja luettavien ohjelmienja sisältöjen suosio kasvaa jatkuvasti, mediaportaalin kansainvälisettuotannot tuovat Etelä-Pohjanmaalle lisää matkailijoita,jotka ovat löytäneet maakunnan tapahtumat ja kulttuurikohteetmediaportaalin kautta.Mediaportaali on yhteydessä laajakaistan ulottamiseen kokomaakunnan alueelle.Maakunnassa on huolehdittava lasten ja nuorten mahdollisuuksistasaada opetusta taide- ja taitoaineissa.Kuvassa Lapuan kansalaisopiston kuvataidekoululaisia.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma355.4.4. Luovien alojen osaamisintensiivistenliike-elämän palvelujen (KIBS)kehittäminen ja kansainvälistäminenEtelä-Pohjanmaalla on kiinnitetty jo 2000-luvun alkupuoleltalähtien huomiota osaamisintensiivisten yrityspalveluiden toimialanasemaan ja kehittämistarpeisiin maakunnassa. 51 Osaamisintensiivisiäliike-elämän palveluja (KIBS) (joita ovat mm.ohjelmistopalvelut, markkinointiviestintä, taloushallinnon jalainopilliset palvelut, konsulttipalvelut sekä yksityiset tutkimusja koulutuspalvelut) on edelleen kehitettävä. Viimeisimmänyrityskatsauksen mukaan alan kasvusta huolimatta Etelä-Pohjanmaallaon edelleen koko maahan verrattuna suhteessa vähänkibs-palvelujen tarjoajia. 52 Tavoitteena on, että maakunnanosaamisintensiivisiä liike-elämän palveluja tarjoavat yrityksetkykenevät palvelemaan asiantuntijuudellaan myös maakunnanisoja teollisia yrityksiä, jolloin palveluja ei tarvitse ostaa maakunnanulkopuolelta. Toisaalta huomiota on kiinnitettävä myössiihen, miten osaamisintensiiviset yrityspalvelut voivat osaltaanolla edistämässä maakunnan pienten luovien alojen yritysten,esimerkiksi media-alan yritysten liiketoiminnan ja viennin ulottumistakansainvälisille markkinoille.Hankeaihio 1: Käytännön tukea tilaajan ja tuottajan yhteistyöhön• Toteuttaja: SeAMK?, Seinäjoen Teknologiakeskus?, paikallisetyritykset.• Rahoitus: x• Ajankohta: 2008Monet luovien alojen pienet yritykset kaipaavat käytännöntukea toimivan sopimuksen laatimiseen yhteistyökumppaninkanssa. Yrittäjä tietää, mitä haluaa tilata ja keneltä, mutta käytännönyhteistyömallin luomisesta ei ole tietoa eikä kokemusta.Hankkeessa osaamisintensiivisiä palveluja tuottavat yrityksetauttavat esimerkiksi paikallisia musiikki- ja tapahtumatuotannonja käsi- ja taideteollisuusalan yrityksiä solmimaan alihankintasopimuksiatoisen yrityksen kanssa. Näin syntyy kokemustaja tietotaitoa alihankintaverkostojen luomisesta. Käytännönesimerkkinä tarpeista voidaan mainita, että ison yleisötapahtumanjärjestämisessä tarvitaan monenlaisia tuotteita, joidenvalmistaminen onnistuisi alueen yrityksissä, esimerkiksi esiintymisaluettaympäröivää aitaa voidaan valmistaa metallialanyrityksessä. Hankkeessa eri alojen yrittäjät tutustuvat samallatoisiinsa ja tästä voi syntyä myös uusia liikeideoita ja verkostoitumista.Alihankintaverkostojen syntyminen lisää myös yritystenkilpailukykyä ja tarjoaa mahdollisuuden lisätä vientitoimintaa.Hyvä esimerkki: Innovaatiosetelin pilottikokeiluAluekeskusohjelmaan kuuluvaa valtakunnallista Innovaatioympäristötja koulutusympäristöyhteistyö -teemaverkostoakoordinoidaan Seinäjoelta käsin. Sen toimintaankuuluu Innovaatioseteli-kokeilu, jonka tarkoituksena onkannustaa PK – yrityksiä kasvuun ja innovaatiopalvelujenkäyttöön, tukea uuden liiketoiminnan syntymistä alueillesekä tiivistää tutkimuslaitosten, KIBS -yritysten ja PK -yritystenvälistä yhteistyötä. Vastaanotto on ollut positiivinenja tähän mennessä innovaatioseteliä on hyödynnettyeri yrityksissä mm. tuotekehityshankkeisiin, patenttihakemuksenvalmisteluun sekä innovatiivisten tuotteidenmarkkinoinnin suunnitteluun. Innovaatioseteliä voisivatmyös luovien alojen yrittäjät hyödyntää liiketoimintansakehittämisessä.Hyvä kansallinen esimerkki: SILE-projektin Jalostamo-mallihttp://www.te-keskus.fi/Public/?nodeid=12903&area=7651Uudenmaan alueella toimiva sisältöalan kehittämisprojektiSILE tarjoaa luovien alojen yrityksille ilmaista neuvontapalveluaja subventoitua konsultointia. Projektissaon kehitetty toimivaksi havaittu Jalostamo-malli, jossayrittäjä saa luovan alan asiantuntijalta apua yrityksensäkehittämiseen. Jalostamo-palveluja saa myös muualleSuomeen ja Jalostamo-mallin edelleen kehittäminenkansalliseksi palvelumalliksi sisältyy luovien alojen yrittäjyydenkansallisen kehittämisstrategiaan.Innovaatioympäristöt ja koulutusyhteistyö -teemaverkosto.http://www.epohjanmaa.fi/innovaatioverkosto51Petäjä ja Varamäki 2003.52Viljamaa ja Varamäki 2007, 32.


36Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma5.5. Luovien alojen tutkimuksen koulutuksenja viestinnän kehittäminenTutkimusta ja koulutusta profiloidaan valittujen teemojen tutkimus& kehitys- ja työvoimatarpeisiin. Viestinnän tavoitteena onpuolestaan tehdä luovat alat tunnetuiksi ja näkyväksi.Jotta luovuudella on sijaa maakunnan yrityselämässä myös tulevaisuudessa,tulee luovuuteen ja sen tukemiseen kiinnittääenemmän huomiota jo lasten koulutuksessa ja kasvatuksessa.Maakunnassa on huolehdittava siitä, että lapsilla ja nuorilla onmahdollisuus saada opetusta ns. taide- ja taitoaineissa, silläsitä kautta heissä kasvaa ymmärrys eri taidemuotoja kohtaan.Kaikista lapsista ei tule ammattimuusikoita tai kuvataiteilijoitasen paremmin kuin ammattiurheilijoitakaan, mutta lapsena herännytinnostus rohkaisee kuluttamaan taidetta ja käyttämäänliikuntapalveluja myös aikuisena ja sitä kautta edistää luovienalojen yritystoimintaa.Luovan talouden tutkimusta ja ennakointia on kerättävä ja edistettäväpäätöksenteon ja kehittämisen tueksi, mikä on otettuesiin myös kansallisessa luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa.53 Maakunnassa on toimiva koulutusjärjestelmä,jonka puitteissa on tutkimustoimintaa niin ammattikorkeakoulu-kuin yliopistotasolla. Erillisen maininnan ansaitsee EPANETverkosto,joka vahvistaa maakunnan edellytyksiä innovatiiviseentutkimustoimintaan. Maakunnassa on myös mm. teknologiajainnovaatiokeskus Frami, joka toimintaympäristönä tarjoaamahdollisuuden useiden eri tahojen yhteistyönä toteutettaviintutkimushankkeisiin. 54Luovien alojen yrittäjyyden kenttä on monimuotoinen ja sitentutkimusta tarvitaan monesta eri näkökulmasta. Huomiota tuleekiinnittää myös kulttuurin perustutkimukseen, josta saatavaatietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kulttuuri- ja harrastematkailuyrittäjyydessä,hyvinvointipalveluyrittäjyydessä ja uusientuotekonseptien kehittämisessä teollisen alan yrityksissä, kutenhuonekalualalla ja tekstiilialan yrityksissä.Seinäjoen ammattikorkeakoulun eri yksiköiden välistä yhteistyötäkoulutuksen tarjoajana on vahvistettava. Kulttuurin jamuotoilun, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liiketalouden(jonka sisällä on myös matkailu ja ravitsemusala) yksiköidentavoitteellisemmalla yhteistyöllä saadaan aikaan mielenkiintoistatäydennyskoulutusta luovien alojen yrittäjille ja rajapinnoillatoimiville ja kenties myös perinteisille aloille siten, että luovuudenmerkitys avautuu kaikille osapuolille, yhteistyön tekemisenkynnys madaltuu ja kaikki tahot oppivat toisiltaan.EU:n komissio aikoo nimetä vuoden 2009 Luovuuden ja Innovaationvuodeksi. 55 Vuoden tavoitteena on edistää luovuutta,innovaatioita ja kulttuurien välisiä yhteyksiä ja taitoja Euroopanunionissa. Ensimmäisessä kulttuuripoliittisessa ohjelmassaankomissio korostaa luovien toimialojen taloudellista merkitystäEuroopassa. Eräs tapa kehittää näkyvyyttä on sijoittaa vuoteen2009 toimenpiteitä ja projekteja, jotka nostavat Etelä-Pohjanmaanluovat toimialat esille. Tässä on viestinnällä tärkeä rooli.Eri kehittäjätahot, joiden tehtäviin kuuluu yritystoiminnan tukeminenja edistäminen, voivat yhteistyössä yritysten kanssanostaa luovien alojen yrityksiä esille vuoden 2009 aikana viestinnänkeinoin.Hankeaihio 1: Tutkimushanke: isojen tapahtumien turvallisuusja ympäristövaikutukset• Toteuttaja: EPANET-verkosto, SeAMK• Rahoitus: Suomen Akatemia, Suomen Kulttuurirahasto,Länsi-Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö, EU• Ajankohta: 2009-2011Isojen tapahtumien turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia käsittelevättutkimusaiheet liittyvät kestävän kehityksen mukaiseenajatteluun ja Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman ympäristösuunnitelmaan.56Hankeaihio 2: Luova vuosi 2009• Toteuttaja: Useita toimijoita samaan tyyliin kuin Taiteidenyössä tai/ja Turun Euroopan Kulttuuripääkaupunki 2011-prosessissa.• Rahoitus: x• Ajankohta: 2008-2009Taiteilija Liisa Malkamon triptyykki Cool Run.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma37VM-Carpet Oy on eteläpohjalainen sisustuksellisia mattojavalmistava ja markkinoiva yritys.Euroopan Komissio suunnittelee nimeävänsä vuoden 2009Luovaksi vuodeksi. Tähän liittyen Etelä-Pohjanmaalla on hyvälähteä liikkeelle ja laatia vuoteen 2009 tapahtumia, jotka nostavatmaakunnan luovia toimialoja eri tavoin esiin. Luova vuosi2009 kokoaa yhteen eri alojen toimijat ja se voi siten toimiaoivallisella tavalla esimerkkinä poikkisektoraalisesta, yli toimialarajojentapahtuvasta yhteistyöstä. Kehittämissuunnitelmaansisältyy hankeaihioita, joita voidaan hyödyntää myös LuovanVuoden 2009 suunnittelussa.Hankeaihio 3: Tutkimushanke liittyen taiteeseen ja asumiseen• Toteuttaja: Tutkimuslaitos?• Rahoitus: Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto?• Ajankohta: xTutkimushankkeessa selvitetään ympäristötaiteen merkitystäpaikkakunnan imagolle ja vetovoimaisuudelle sekä paikkakunnanasukkaille itselleen. Samalla voidaan selvittää, onkoympäristötaidetta hyödynnetty tietoisesti asuinympäristöjenluomisessa maakunnassa ja voitaisiinko aihepiiriä kehittääesimerkiksi asumisklusterin yhteydessä. Myös äänimaisemienmerkitys yksilön hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle voidaan ottaamukaan tutkimukseen.Hyvä esimerkki: Lifestyle design pääaineeksiSeAMK:n muotoilun koulutusohjelmaanVuonna 2008 Seinäjoen ammattikorkeakoulun muotoilunkoulutusohjelmassa voi opiskelija valita pääaineekseenLifestyle designin (LSM). Uusi pääaine on osoitus siitä,miten oppiaineiden ja toimialojen tiukat raja-aidat ovatmurtumassa ja uutta osaamista syntyy monen alan rajapinnoilla.Lifestyle design on osa SeAMK:n päämäärätietoistamuotoiluosaamisen kehittämistä ja sillä on käytännönyhteydet maakunnan eri teollisuuden aloille.LSM:n sisältöinä ovat tuotannollisten mallistojen ja tuotteeseenliittyvien kokemusten muotoilu tarinoiksi, jotkasuunnataan eri lifestylesegmenteille. Lisäksi ohjelmaankuuluu käyttäjätiedon ja -kokemuksen hankintamenetelmätja niiden tuottaman tiedon hyödyntäminen muotoilussasekä trendi- ja skenaariotyöskentely.53Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007.54Suutari, Salo, Kurki 2005.55Communication on a European agenda for culture in a globalizingworld, sivu 6.56Etelä-Pohjanmaan liitto 2006a, 52.


38Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma6. LOPUKSIKehittämissuunnitelma sisältää näkemyksen luovien alojen nykytilastaEtelä-Pohjanmaalla ja toimenpide-ehdotuksia yritystoiminnanpainopistealueiksi ja kehittämiseksi tulevina vuosina.Ensisijainen tavoite on rohkaista näkemään luovien alojen liiketoiminnankehittämisen mahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla.Kehittämissuunnitelmaa ei tule ymmärtää tyhjentävänä listanaEtelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämistarpeistaja mahdollisuuksista - vaan sen tehtävänä on osoittaasuunta, johon jatkossa pitäisi edetä esimerkiksi uusia yhteistyöhankkeitakäynnistämällä. Parempia toimenpide-ehdotuksiasekä uusia kehittämisen painopistealueita syntyy matkan varrella,kunhan luovat toimijat vain saadaan puhaltamaan yhteenhiileen.Kehittämissuunnitelma osoittaa, että liiketoimintapotentiaalialöytyy maakunnassa runsaasti, kun lähdetään ennakkoluulottomastiverkostoitumaan yli toimialarajojen. Tulevien vuosienhaasteena on tehdä luovien alojen yritystoimintaa näkyväksimaakunnassa, rakentaa asumisklusteria ja lisätä asiakaslähtöisiätuotekehitysprosesseja ja alihankintaverkostoja niin käsi- jataideteollisuuteen kuin esim. av-alalle ja tapahtumatuotantoon.Maakunnassa kannattaa pyrkiä luomaan laajempia hankeryhmiä,jolloin verkostoitumista tapahtuu luonnostaan ja myös verkostoitumisenhyödyt käyvät ilmeisiksi yrittäjille.Eteläpohjalaisilla yrityksillä on edellytyksiä kansainvälistymiseenja viennin lisäämiseen ja tähän on pyrittävä päämäärätietoisestimm. lisäämällä managerointi-, promootio- ja agentuuripalveluja.Jo olemassa olevat maakunnan kansainvälisetkontaktit ja verkostot tulisi saada tehokkaampaan käyttöön.Luovien alojen yritysten tuotteet ja palvelut ovat usein vientikelpoisia,mutta yritykset itse pieniä kooltaan ja tarvitsevat siksitukea vientiponnisteluissa. Jotta yritykset löytävät kulloiseenkinkehitysvaiheeseensa soveltuvan tuen ja neuvontapalvelut, onkehittämisen koordinointi organisoitava ensi tilassa.Kehittämissuunnitelma sisältää runsaasti konkreettisia hankeaihioitaluovien alojen yritystoiminnan edistämiseksi Etelä-Pohjanmaalla. Luovien alojen yritystoiminnan kehittämisen eitarvitse olla pitkäpiimäistä puurtamista vaan tarjolla on myösaimo annos innostavia hankeideoita ja luovaa hulluutta. Maakunnantoimijoiden tehtävä on valita niistä keskeisimmät jaryhtyä tuumasta toimeen!Elina Försti, läpinäkyvä, 2002,130 cm x 140 cm, öljy kankaalle.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma39LÄHTEETEtelä-Pohjanmaan liitto 2004. Kulttuurisesti kilpailukykyinen jahyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa. Kulttuuristrategia vuosille 2005-2013. Julkaisu A:14. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan liitto.Etelä-Pohjanmaan liitto 2006a. Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma2030. Kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainenluova yrittäjyysmaakunta. Julkaisu A:17. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan liitto.Etelä-Pohjanmaan liitto 2006b. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmantoteuttamissuunnitelma 2007-2008. Kansallisesti jakansainvälisesti vetovoimainen luova yrittäjyysmaakunta. JulkaisuA:21. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan liitto.Etelä-Pohjanmaan liitto 2006c. Eteläpohjalaisen kulttuurin kansainvälistymisohjelma.Julkaisu A: 19. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaanliitto.Etelä-Pohjanmaan liitto 2006d. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma2007-2010. Julkaisu A:23. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaanliitto.Eväsoja, Marjatta 2006. Kulttuuritoiminnan kehittäminen Etelä-Pohjanmaan liitossa – osallistavaa kestävää kehitystä. KatriinaSiivonen (toim.), Kulttuurista kestävyyttä, Ethnos-toimite 12, 56-73. Helsinki: Ethnos ry.Hietanen, Olli 2005. Wanhasta taloudesta uuteen – ja uudestadigitaaliseen talouteen. Suomalaisen tietoyhteiskunnan kestävänkehityksen potentiaalit. Antti Kasvio, Tommi Inkinen jaHanna Liikala (toim.), Tietoyhteiskunta, myytit ja todellisuus,45-106. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy.Hietanen, Olli, Jokinen, Leena, Kirveennummi, Anna, Taalas,Saara L. ja Toivonen, Timo E. 2006. Luovista toimialoista luovaantalouteen? Varsinais-Suomen luovien toimialojen strategia2013. Turun kauppakorkeakoulu, Yritystoiminnan tutkimus- jakoulutuskeskuksen julkaisuja B4/2006. Turun kauppakorkeakoulu:Turku.Hoffrén, Jari 2003. On luovan toiminnan aika. Luovan toimialankehittäminen Keski-Suomeen – esiselvityksen loppuraportti.Keski-Suomen liiton julkaisuja B 127. Jyväskylä: Keski-Suomenliitto.Hyvinvointia kulttuurista – mitä, miten ja kenelle? Hyvinvointiakulttuurista Etelä-Pohjanmaalla –hanke. Etelä-Pohjanmaan liitonjulkaisuja C:50. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan liitto.Kainulainen, Kimmo 1999. Kulttuuripoliittiset arvostukset Etelä-Pohjanmaalla. Näköaloja ohjelmatyöhön. Etelä-Pohjanmaan liitonjulkaisuja B:13. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan liitto.Kainulainen, Kimmo 2005. Kunta ja kulttuurin talous. Tulkintojakulttuuripääoman ja festivaalien aluetaloudellisista merkityksistä.Tampere: Tampereen yliopisto.Kauppa- ja teollisuusministeriö 2006. Käsillä yrittäminen – käsityöalanyrittäjyyden kehittämisstrategia 2007-2013. Julkaisuja36/2006. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriö.Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007. Luovien alojen yrittäjyydenkehittämisstrategia 2015. Kauppa- ja teollisuusministeriönjulkaisuja 10/2007. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriö.Koskinen, Jari 2006. Ambience Design. Sam Inkinen, SannaKarkulehto, Marjo Mäenpää ja Eija Timonen (toim.), Minnematka, luova talous?, 257-270. Helsinki: Kustannus Oy Rajalla.Lautamaja, Marja, Talvitie, Pauliina, Varamäki, Elina, Petäjä, Marjatta& Hopea, Saija 2007. Puu- ja huonekalualan tulevaisuudennäkymiä. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu, liiketaloudenyksikkö. (Luettavissa internetissä: http://www.klusteri.org/docs/075-MzU- Raportti_puu_ja_huonekalualan_tulevaisuuden_nakymista.pdf)Opetusministeriö 2006a. Kulttuurin arvo? Kulttuurin kansantaloudellisiavaikutuksia selvittäneen työryhmän raportti. Opetusministeriöntyöryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:35. Helsinki:Opetusministeriö.Opetusministeriö 2006b. Yksitoista askelta luovaan Suomeen:luovuusstrategian loppuraportti. 2006. Opetusministeriön julkaisuja2006:43.Opetusministeriö 2006c. Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen.Verkostomainen toimintamalli –selvitys 2006. Opetusministeriönjulkaisuja 2006:47. Helsinki: Opetusministeriö.Petäjä, Erkki ja Varamäki, Elina 2003. Osaamisintensiiviset yrityspalvelutEtelä-Pohjanmaalla. Toimialan ja sen kehittämistarpeidenselvitys. Vaasan yliopiston julkaisuja.Petäjä, Erkki, Tornikoski, Erno ja Varamäki, Elina 2004. YrityshautomotoimintaEtelä-Pohjanmaalla. Nykytilan ja kehittämistarpeidenselvitys. Vaasan yliopiston julkaisuja, selvityksiä jaraportteja 113. Vaasa: Vaasan yliopisto.


40Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaSibelius-Akatemia 2007. Rytmimusiikin ammattitoimijoiden kehittämistarpeetja –valmiudet Etelä-Pohjanmaalla. Julkaisematonraportti on saatavissa Sibelius-Akatemian kansanmusiikinosastolta.Suutari, Timo ja Zimmerbauer, Kaj 2003. Etelä-Pohjanmaan kulttuurinkehittämisen toimintamallit. Helsingin yliopisto, Maaseuduntutkimus- ja koulutuskeskus, Seinäjoki. Etelä-Pohjanmaanliiton julkaisuja B: 24. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan liitto.Suutari, Timo, Salo, Kari, Kurki, Sami 2005. Seinäjoen teknologia-ja innovaatiokeskus Frami vuorovaikutusta ja innovatiivisuuttaedistävänä ympäristönä. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.Suutari, Timo ja Zimmerbauer, Kaj 2007. Palveluyrittäjyys, maankäyttöja asuminen Etelä-Seinäjoen alueella – Kuntaliitoksenvaikutusten ja tulevaisuuden kehitysnäkymien tarkastelua. Raportteja15. Seinäjoki: Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti.Viljamaa Anmari ja Elina Varamäki (toim.) 2007. Etelä-Pohjanmaanyrittäjyyskatsaus 2007. Seinäjoen ammattikorkeakoulunjulkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 30. Seinäjoki: Seinäjoenammattikorkeakoulu.Wilenius, Markku 2004. Luovaan talouteen: kulttuuriosaaminentulevaisuuden voimavarana. Helsinki: Edita.Sähköiset lähteetAsumisen osaamisklusteri – kehitystä käyttäjän ja kuluttajanlähtökohdista. http://www.oske.net/osaamisklusterit/asuminen/Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK) 2007-2008. http://www.epliitto.fi/upload/files/EP_MYAK_2007_2008_sanallinen_hyvaksytty_11042007.docEtelä-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpidesuunnitelmavuosille 2007-2013. http://www.epliitto.fi/upload/files/Matkailustrategia.pdfEtelä-Pohjanmaan talous 1/2007. http://www.epliitto.fi/upload/files/talousjulkaisu_1_2007.pdfHallitusohjelma 19.4.2007. Pääministeri Matti Vanhasen toisenhallituksen ohjelma. http://www.valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/INNOSUOMI-hanke. http://www.innosuomi.fiInnovaatioympäristöt ja koulutusyhteistyö -teemaverkosto.http://www.epohjanmaa.fi/innovaatioverkostoMuotoilualan vientistrategia 2007-2012. http://www.designfo-rum.fi/files/dff/pdf-tiedostot/Muotoilualanvientistrategia2007-2012.pdfRytmimusiikkivisio 2010 –visio. http://www.rytmimusiikki2010.fi.Taito Innovaatiot 2001-2006 –projektin toiminta ja tulokset.Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry 2006. http://www.taitogroup.fi/image.asp?uploadid=313Communication on a European agenda for culture in a globalizingworld. http://ec.europa.eu/culture/eac/communication/comm_en.html. Euroopan Unionin kulttuuripoliittinen ohjelma10.5.2007.Economy of Culture in Europe. 2006. http://ec.europa.eu/culture/eac/sources_info/studies/economy_en.htmlElinkeinoelämän keskusliitto 2006. Tulevaisuusluotain. Verkostoitumisestavoimaa osaamiseen. Loppuraportti. http://www.ek.fi/ek_suomeksi/ajankohtaista/tutkimukset_ja_julkaisut/ek_julkaisuarkisto/2006/18_10_06_Tulevaisuusluotain_final.pdfEtelä-Pohjanmaan alueellinen ennakointiportaali / yritys- jaelinkeinotoiminta.http://etelapohjanmaa.fi/ennakointi/Etelä-Pohjanmaan korkea-asteen tutkimuksen ja koulutuksenaluestrategia 2005-2008. Osaamisen ja yrittäjyyden luovaa kipinöintiä.http://www.epky.fi/docs/090-BsS-Aluestrategia3.pdfEtelä-Pohjanmaan klusteriohjelma 2004. http://www.klusteri.org/


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma41LIITE 1.TilastotTilasto 1.Tilasto 2.


42Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaTilasto 3.Tilasto 4.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma43Tilasto 5.Tilasto 6.


44Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaTilasto 7.Tilasto 8.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaLIITE 2.Kehittämispalveluja, neuvontaa ja koulutustatarjoavia tahoja liittyen luoviin toimialoihin45Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarihttp://www.southostro.chamber.fiEtelä-Pohjanmaan Käsi- ja taideteollisuus ryhttp://www.taitoep.netEtelä-Pohjanmaan liittowww.epliitto.fiEtelä-Pohjanmaan Matkailu Oyhttp://www.epmatkailu.fi/Etelä-Pohjanmaan Rakennuskulttuurikeskus Herralahttp://www.rakennuskulttuurikeskusherrala.fi/Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Neuvoa-antavahttp://www.uusyrityskeskus.fiSuomen Yrittäjäopistohttp://www.syo.fiTaidon ja kulttuurin oppilaitos TAIKU, Seinäjoen koulutuskeskushttp://www.sedu.fi/taiku/TE-keskuswww.te-keskus.fiTeknologian kehittämiskeskus Tekeswww.tekes.fiTeuvan aikuiskoulutuskeskus TEAK Oyhttp://www.teakoy.fivEtelä-Pohjanmaan Yrittäjäthttp://www.etelapohjanmaanyrittajat.fiJAKKhttp://www.jakk.fiKehitysaluerahasto Finnverahttp://www.finnvera.fiPohjanmaan Nikkarikeskus, Jurva. Samassa yhteydessä sijaitseePohjanmaan Huonekaluteollisuuden Kehittämiskeskus Oysekä yrityshautomo Faartti.http://www.nikkarikeskus.fi/Ruralia-instituutti/Wincenthttp://www.wincent.netSeinäjoen ammattikorkeakouluhttp://www.seamk.fiSeinäjoen ammattikorkeakoulu, kulttuurialan ja muotoilun yksikkö/Habitcentrehttp://www.habitcentre.fiSeinäjoen koulutuskeskushttp://www.sedu.fiSeinäjoen Tekonologiakeskus Oyhttp://frami.fi


46Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaLIITE 3.Kehittämissuunnitelman työvaiheetEtelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmanlaatiminen jakautui seuraaviin vaiheisiin:1. Haastattelut (tammi-helmikuu 2007)2. Käynnistämisseminaari (16.2.2007)3. Ensimmäinen tulevaisuusverstas (14.3.2007)4. Toinen tulevaisuusverstas (18.4.2007)5. Päätös/täytäntöönpano seminaari (10.10.2007)Kehittämissuunnitelman laatiminen on toteutettu käyttämälläosallistavaa tulevaisuusverstastyöskentelymenetelmää.Kehittämissuunnitelman ohjausryhmän jäseninä oli toimijoitamaakunnan eri organisaatioista (kehittäminen, koulutus,edunvalvonta?) sekä yritysmaailmasta. Ohjausryhmä kokoontuikaikkiaan kolme kertaa:14.3.2007, 18.4.2007 ja 29.8.2007. Ohjausryhmänkokoonpano on liitteessä 4.1. HaastattelutProsessin ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin maakunnantoimijoita. Tavoitteena oli saada yleiskuva aihepiiristä ja senhaasteista toimijoiden omasta näkökulmasta.Haastateltavat valittiin siten, että he edustivat eri tahoja: virkamiehiäja kehittäjiä, kouluttajia ja luovien alojen yrittäjiä. Haastattelujatehtiin yhteensä kaksitoista. Haastateltavaehdokkaitalähestyttiin ensin sähköpostiviestillä, jossa kerrottiin käynnissäolevasta kehittämissuunnitelmahankkeesta. Muutaman päivänpäästä haastateltavaehdokkaisiin otettiin yhteyttä puhelimitseja sovittiin haastatteluajasta. Yksi haastatteluista toteutettiinsähköpostitse, muut olivat puhelinhaastatteluja.Haastatteluissa nousi esille luovien alojen määrittelyn haasteet.Osa haastateltavista piti luovien alojen käsitettä kliseisenä,epämääräisenä ja liian avoimena. Jotkut pitivät luovien toimialojenkenttää liian laajana ja katsoivat, että käsitettä tulee rajata.Luovien alojen käsitettä moitittiin terävän fokuksen puuttumisesta.Toisille taas käsitteestä tuli positiivinen mielikuva,mutta toimialaa itsessään pidettiin epämääräisenä ja jäsentymättömänä.Luovat toimialat voitiin nähdä myös kaksijakoisenailmiönä: toisaalta ne voivat olla uusia toimijoita (kuten sähköinenviestintä ja media), jotka luovat asialle uuden ilmeen, muttasamaan aikaan sisältö perustuu yhä ihmisten hengentuotteisiineli perinteisiin luovan alan taitoihin. Kaikkein käytännönläheisimminluovien alojen käsitteeseen suhtautui osa yrittäjistä,eräänä esimerkkinä yrittäjä, jolle luova ala merkitsi uudistuvaa,uusia ratkaisumalleja hakevaa yritystä.Johdannossa jo kävi ilmi, että luovien alojen määrittely onhaaste myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhdenmukaistamääritelmää ei löydy vaan jokaisella alueella on haettava omaalueen luovan alan vahvuuksia kuvaava määritelmä ja myöskehittämisstrategiat on laadittava sen mukaan. Luovien alojenyritystoiminnan kehittämissuunnitelman laatimisprosessin tavoitteenaoli luoda käsitys siitä, mitä Etelä-Pohjanmaan luovienalojen ytimeen kuuluu. Se, että melko suuri osa haastateltavistapiti luovia aloja epämääräisenä käsitteenä, kuvannee sitä, etteitällaista käsitystä alueella vielä ole.Luovien alojen mahdollisuudet nähtiin Etelä-Pohjanmaalla kuitenkinhyvinä. Yritysten edustajat korostivat sitä, että nykyinenaika on otollinen uusille innovaatioille ja sellaisille tuotteilleon tällä hetkellä kysyntää, jotka ponnistavat traditiosta, muttatekevät sen uudella modernilla tavalla. Etelä-Pohjanmaallaon rikas perinne, josta ammentaa ideoita ja tätä hyödynnetäänalueen yrityksissä. Toisaalta yrittäjät nostivat esiin sen seikan,että luovat toimialat tulisi nähdä kuntasektorilla voimavarana,jonka varaan voi rakentaa hyvinvointia ja saada sitä kautta uusiaihmisiä muuttamaan alueelle. Tällöin luovat toimialat nähtiinlaajasti ja niihin liitettiin taidekasvatus ja kulttuuritarjonta.Tämä ei ole vähäpätöinen seikka ja alueen kulttuuri-ilmapiirilläon vaikutusta alueen imagoon.Kulttuurin kysynnän todettiin olevan kasvussa ja kulttuuria pidettiinsiitä hyvänä tuotteena, että se ei saastuta luontoa, muttaantaa sen sijaan elämälle sisältöä ja merkitystä. Yhtenä luovienalojen vahvuutena pidettiin sitä, että ne eivät välttämättä valmistatavaraa vaan osaamista. Tätä ajatusta voidaan kehittääedelleen siten, että luovien toimialojen edustajat, kuten esimerkiksidesignerit ja muotoilijat, voivat rakentaa teollisesti valmistettavalletuotteelle lisäarvoa oman osaamisensa avulla.Etelä-Pohjanmaan haasteena pidettiin mm. sitä, että alueenluovien alojen yrityskanta on polarisoitunutta. Alueella on paljonpieniä yrityksiä ja niiden kanssa on helppo toimia, mutta taloudellistavolyymia on vaikea lisätä. Tähän liittyen ongelmanapidetään sitä, että pienen yrityksen tuotantoa ei lähdetä tukemaan,ellei ole kokeneemman yrityksen mainetta ja uskottavuutta.Samaan aikaan uhkana pidetään sitä, että toiminta jääpienimuotoiseksi ja palaa pienellä liekillä. Jotkut haastateltavatkaipaavat ennen kaikkea isojen yritysten luovaa intoa, silläniissä piilee heidän mukaansa taloudellinen volyymi. Joidenkinmielestä tällä hetkellä luovien alojen pilottihankkeet ja verkostoituminenmenevät Etelä-Suomen suuntaan. Eri alueiden välilletarvittaisiin enemmän vuorovaikutusta. Toiset kokivat, ettätällä hetkellä innovaatiokykyisyys on liikaa yksittäisen yksilönvarassa.


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma47Eräs haastateltava esitti kysymyksen: voisivatko luovat toimialatujuttautua osaksi isompaa toimialaklusteria ja tehdä itsensäsiellä välttämättömäksi? Tähän kysymykseen kiteytyy jotakinsellaista, joka nousi myöhemmin myös tulevaisuusverstaissaesille: tarvitaan yhteistyötä ja isompia kokonaisuuksia, jottaluovat toimialat pääsevät maakunnassa esille ja menestyvät.Yllättävän yhtenevästi haastateltavat pohtivat yhteistyön merkitystäja osuutta maakunnan luovien alojen toimijakentässä.Haastateltavien kokemuksen mukaan yhteistyötä on melkovähän ja sitä kaivattiin lisää. Yhteistyötä arveltiin olevan epävirallisissaverkostoissa ja näkymättömissä, mutta nyt olisi aikasaada se näkyväksi ja ylittämään myös erilaiset rajalinjat.Haastateltavat olivat samoilla linjoilla hyvien toimintatapojensuhteen. Yritystreffejä kaivattiin lisää ja niitä pidettiin toimivanatapana tutustua toisiin toimijoihin ja verkostoitua niin pientenkuin suurempien yritysten, aloittavien ja pitempään toimineidenyritysten kohdalla. Julkisten organisaatioiden tekemään kehittämistyötäpidettiin tärkeänä. Samalla kaivattiin lisää Seinäjoenelävän musiikin yhdistys SELMU ry:n kaltaisia toimijoita, jotkavoivat verkottaa saman alan yrittäjiä keskenään.2. KäynnistämisseminaariKäynnistämisseminaari järjestettiin perjantaina 16.2.2007 SeinäjokiAreenalla ja siihen osallistui reilut 80 henkilöä. Seminaarinaikana osallistujia pyydettiin keskustelemaan pöydissä alustustenherättämistä ajatuksista ja kokoamaan paperille asioita,jotka heidän mielestään ovat tärkeitä Etelä-Pohjanmaan luoviintoimialoihin liittyen. Paperit kerättiin seminaarin jälkeen ja niistäsaatua materiaalia käytettiin haastattelujen ohella hyödyksiensimmäisen tulevaisuusverstaan suunnittelussa.Seminaarissa käsiteltiin luovia aloja monista eri näkökulmista.Puhujina olivat ylitarkastaja Petra Tarjanne kauppa- ja teollisuusministeriöstä,rehtori Tapio Varmola Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta,kehitysjohtaja Olli Hietanen Tulevaisuudentutkimuskeskuksesta, toimitusjohtaja Pirjo Pystykoski-SopanenLennol Oy:stä, johtaja Johanna Liinamaa Kylpylä Kivitipustasekä maakuntaneuvos Antti Niemi-Aro ja maakuntajohtajaAsko Peltola Etelä-Pohjanmaan liitosta.3. Ensimmäinen tulevaisuusverstasEnsimmäinen tulevaisuusverstas järjestettiin Seinäjoki Areenallakeskiviikkona 14.3.2007. Verstaaseen osallistui lähes 40henkilöä.osalta kysymyksiin: kuka, kenelle, mitä, arvot, esteet, resurssit.Ryhmätyöt kiinnitettiin seinälle ja purettiin ja samalla toisetsaivat kommentoida ryhmien näkemyksiä. Keskustelua käytiinerityisesti musiikkiteemasta, mikä perustui osittain siihen, ettäkaksi ryhmää oli valinnut musiikin tärkeimmäksi teemaksi. Muitavalittuja teemoja olivat metalli, managerointi, isommat kokonaisuudet,yhteistyö (2), kuvataide, tapahtumatuotanto, käsi- jataideteollisuus.4. Toinen tulevaisuusverstasHaastattelujen, käynnistämisseminaarin ja ensimmäisen tulevaisuusverstaanmateriaalin pohjalta täsmentyivät ns. luovienosaamisalojen korit eli teemat, joiden työstämiseen toisen tulevaisuusverstaanosallistujat tulisivat keskittymään. Teemaehdotuksetkäytiin läpi ja niitä tarkennettiin Seinäjoella 2.4.07järjestetyssä projektiryhmän palaverissa. Teemat täsmentyivätseuraaviksi:1. Osaaminen, luovuus ja innovaatiot2. Asumisklusterin kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla3. Käsi- ja taideteollisuus sekä muotoilu4. Av-ala (liittymäpinta mediaan ja viestintään)5. Musiikki ja tapahtumatuotanto6. Harrastusmatkailu ja elämykset7. Kulttuurikoti (kulttuurikeskukset)Toiseen tulevaisuusverstaaseen, joka järjestettiin keskiviikkona18.4.2007 Seinäjoki Areenalla, osallistui jälleen liki 40 henkilöä,jotka osittain olivat samoja henkilöitä kuin ensimmäisessäverstaassa. Osallistujat jaettiin jo etukäteen ryhmiksi siten,että kaikkiin seitsemään teemapöytään saatiin riittävä määräosallistujia. Ryhmien tehtävänä oli laatia etukäteen annetunteeman pohjalta konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Ryhmättyöskentelivät intensiivisesti ja keskustelu oli vilkasta. Jälleenfläppipapereille laaditut toimenpide-ehdotukset purettiin ryhmäkerrallaan ja niistä keskusteltiin. Mielenkiintoista oli, mitensamaan suuntaan jotkin toimenpiteet osoittivat, vaikka ryhmienteemat vaihtelivat.5. VäliraporttiKehittämissuunnitelman väliraportti valmistui kesäkuussa 2007.Väliraporttia oli mahdollista kommentoida Etelä-Pohjanmaanliiton internetsivuilla 2.7-17.8.2007 välisenä aikana.Ensimmäisessä tulevaisuusverstaassa osallistujat jakautuivatseitsemään ryhmään, joiden ensimmäisenä tehtävänä olipohtia luovien alojen haasteita Etelä-Pohjanmaalla ja kirjatakeskustelun tulokset tulevaisuuspyöräksi fläppipaperille. Seuraavassavaiheessa kukin ryhmäläinen sai äänestää ja valitahaasteista mielestään kolme tärkeintä. Kahvitauon jälkeenryhmien tuli valita, mihin haasteista keskittyvät ja vastata sen


48Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmaLIITE 4.Kehittämissuunnitelmatyöskentelyyn erivaiheissa osallistuneet tahotOhjausryhmän jäsenetAntti Niemi-Aro, maakuntahallituksen pj., Etelä-Pohjanmaanliitto, puheenjohtajaMarjatta Eväsoja, kulttuurijohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto, esittelijä/sihteeriRaimo Harjunen, johtaja, Etelä-Pohjanmaan TE-KeskusKatariina Heikkilä, tutkija, Tulevaisuuden tutkimuskeskusMauri Hietala, elinkeinotoimenjohtaja, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus,varajäsenenä Jukka PajunenOlli Hietanen, projektinjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskusJaana Jeminen, luovan alan yrittäjä, Konsti rySeppo Kari, luovan alan yrittäjä, Mainostoimisto Art-TimeAnne Katajamäki, toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan yrittäjätPertti Kinnunen, apulaisjohtaja, Etelä-Pohjanmaan kauppakamariJuha Koivisto, promoottori, Selmu ry/ProvinssirockMatti Korkiatupa, toimitusjohtaja, Ilkka OyAntti-Jussi Oikarinen, osastopäällikkö, Etelä-Pohjanmaan TE-Keskus/yritysosastoAsko Peltola, maakuntajohtaja, Etelä-Pohjanmaan liittoKirsti Potka, kulttuurilautakunnan pj., Etelä-Pohjanmaan liittoPirjo Pystykoski-Sopanen, toimitusjohtaja, Lennol OyKaija Uola, toiminnanjohtaja Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusTapio Varmola, rehtori, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, varajäsenenäIrmeli JussilaProjektityöryhmän jäsenet:Marjatta EväsojaVirpi Myllymäki, 14.5. lähtien Juhani HeikkiläIrmeli JussilaPekka PohjoispääAsko PeltolaKatariina HeikkiläOlli HietanenHaastateltavatEsa HonkimäkiJuha KoivistoPäivi RintaniemiEsa SavolaPirjo Pystykoski-SopanenJyrki TiainenPaula-Tarja Tuohisto-KokkoToni KurkimäkiAntti-Jussi OikarinenIrmeli JussilaMarjatta EväsojaElina VaramäkiHaastattelurunkoOSA A1. Henkilötiedot (nimi, työpaikka)2. Työtehtävät.3. Luovien toimialojen yrittäjyyttä halutaan Etelä-Pohjanmaallaedistää. Mitä ajattelet luovien toimialojen käsitteestä?Voit kommentoida asiaa myös haastattelun lopussa.4. Millaisia rajapintoja näet työsi ja kulttuurin ja/tai luovientoimialojen välillä?OSA B1. Mitkä ovat mielestäsi yleisimmät luovaan talouteen liittyvättoimialat Etelä-Pohjanmaalla tällä hetkellä?2. Millaista yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta Etelä-Pohjanmaallaon kulttuurin ja luovien toimialojen kentällä tällähetkellä?3. Millaisia vahvuuksia ja mahdollisuuksia luovien alojen jaluovan talouden kehitykselle löytyy Etelä-Pohjanmaalta?Luettele muutama keskeinen tekijä.4. Mitkä ovat mielestäsi luovien toimialojen kehittymisenheikkoudet Etelä-Pohjanmaalla?5. Millaisia uhkia näet luovien toimialojen ja luovan taloudentulevaisuudelle Etelä-Pohjanmaalla?6. Millaisia rajapintoja/vuorovaikutusta Etelä-Pohjanmaallaon luovien alojen ja perinteisen teollisuuden välillä?OSA C1. Miten edustamasi organisaatio osallistuu luovien alojenkehittämiseen tai mikä sen rooli on luovien alojen kehittämisessä?2. Mitkä ovat mielestäsi nykyisiä hyviä toimintatapoja, joillaedistetään luovien alojen kehittymistä ja kasvua?3. Miten eri toimijoiden verkottumista voisi mielestäsi edistää?4. Millä muilla tavoilla luovia toimialoja voisi mielestäsi kehittääEtelä-Pohjanmaalla?5. Mitkä organisaatiot, verkostot, veturi/toimijat/alustat tms.tahot ovat avaintoimijoita luovien alojen kehittämisessäEtelä-Pohjanmaalla seuraavien 10 vuoden aikana? Mainitseesimerkkejä eri toimialoilta.6. Millaisia uusia luovia yhteyksiä Etelä-Pohjanmaalla voisi


Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma49syntyä eri yritysalojen välille? Voisivatko perinteiset vahvatteollisuuden alat (esim. elintarvike-, metalli- ja puuteollisuus)ja luovat toimialat hyötyä toisistaan ja löytää synergiaetuja?7. Mikä on mielestäsi markkinavoimin toimivan kulttuurin jajulkisesti tuetun tai omaehtoisen kulttuurin kehittämisensuhde Etelä-Pohjanmaalla? Miten ne ovat mielestäsi yhteydessätoisiinsa?8. Vapaa sana! Mitä kommentteja haluaisit esittää aiheen tiimoilta?Käynnistämisseminaarin osallistujat1. Antti Niemi-Aro2. Petra Tarjanne3. Pirjo Pystykoski-Sopanen4. Olli Hietanen5. Tapio Varmola6. Johanna Liinamaa7. Asko Peltola8. Katariina Heikkilä9. Outi Nieminen10. Virpi Myllymäki11. Tuuliina Tuominen12. Marjatta Eväsoja13. Carita Laitala14. Timo Laurila15. Armi Ahovaara16. Seija Pihlajaviita17. Tuulikki Laine-Kangas18. Mauri Volama19. Jarmo Kallio20. Kari Salo21. Jaana Jeminen22. Jukka Pajunen23. Kirsi Karvonen24. Henna Mantere25. Hannele Halttunen26. Martti Niemi27. Heli Seppelvirta28. Maria Hanhisalo29. Tapani Tuohiniemi30. Marketta Kangas31. Tuija Ahola32. Ari Loukasmäki33. Marja Nukala34. Sari Janhunen35. Terhi Kortesmäki36. Kristiina Takaneva37. Seppo Potka38. Erkki Moisio39. Leea Keto40. Tuula Huhtamäki41. Mika Virkkala42. Timo Suutari43. Suoku Siren44. Mauno Rajala45. Hannu Niemelä46. Leena Kråknäs47. Jukka Haukkala48. Kirsti Karppinen49. Markku Viitasaari50. Pekka Pohjoispää51. Esa Assila52. Toni Kurkimäki53. Sami Pöntinen54. Antti Kanto55. Seppo J. Tanninen56. Inkeri Huhtala57. Anna-Maija Renko58. Eija Aro59. Heli Lähteenkorva60. Tarja Heikkilä61. Irmeli Jussila62. Anne Katajamäki63. Kaija Uola64. Sirkka-Liisa Lamminkoski65. Johanna Vaissalo66. Reijo Pitkäkoski67. Kirsti Potka68. Eila Koskinen69. Seppo Rinta-Hoiska70. Leena Foudila71. Leena Tuohiniemi72. Aino-Maija Siren73. Jaakko Hallivuori74. Jorma Hyytiä75. Arto Kuusisto76. Paula-Tarja Tuohisto-Kokko77. Jukka Pajula78. Ari Virkamäki79. Julio Vallejo80. Marja-Terttu Saari81. Anu Rantamäki82. Paula Sihto83. Sinikka Koivumäki84. Seppo KariEnsimmäisen tulevaisuusverstaanosallistujat1. Johanna Ikola2. Jaana Jeminen3. Pertti Kinnunen4. Antti Kanto5. Ritva Sorila6. Kari Salo7. Timo Suutari8. Reijo Kauppila9. Kristiina Takaneva10. Riitta Laurila11. Henna Mantere12. Mauno Rajala13. Jukka Pajunen14. Minna Rajalahti15. Kirsti Karppinen


50Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma16. Ari Loukasmäki17. Anu Rantamäki18. Tellervo Lahti19. Seppo Tanninen20. Mervi Junttanen21. Tapani Tuohiniemi22. Toni Kurkimäki23. Esa Assila24. Sami Pöntinen25. Kaija Uola26. Irmeli Jussila27. Ulla Akonniemi28. Jarmo Anttila29. Pirjo Pystykoski-Sopanen30. Tuija Ahola31. Markku Viitasaari32. Erkki Moisio33. Esa Honkimäki34. Eila Koskinen35. Pekka Leinonen36. Maria Kauppinen37. Michelle Appea-Mustola38. Susanna Kulmala39. Leena Kråknäs40. Marjatta Eväsoja41. Kirsti Potka42. Pekka Pohjoispää43. Virpi Myllymäki44. Carita Laitala18. Timo Vainio-Hynnilä19. Antti Kanto20. Ritva Sorila21. Jarmo Latva-Äijö22. Timo Suutari23. Jukka Kirmanen24. Johanna Ikola25. Tiina Rintamäki26. Rami Mattila27. Jorma Aro28. Sami Alho29. Hanna Keisala30. Irmeli Jussila31. Leena Kråknäs32. Kaija Uola33. Marjatta Eväsoja34. Virpi Myllymäki35. Paula Malinen36. Carita Laitala37. Kirsti PotkaToisen tulevaisuusverstaan osallistujat1. Anne Viitala2. Harri Pihlajamäki3. Antti Alasaari4. Markku Viitasaari5. Kristiina Takaneva6. Suoku Siren7. Pekka Pohjoispää8. Toni Kurkimäki9. Sami Pöntinen10. Esa Assila11. Jaana Jeminen12. Juhani Kauppi13. Jari Alanko14. Maria Kauppinen15. Noora Kumpulainen16. Kirsti Karppinen17. Tuija Nikkari


Etelä-Pohjanmaan liittoKampusranta 9 CPL 10960101 SEINÄJOKIPuhelin: 020 124 4100Faksi: 020 124 4150www.epliitto.fiwww.etelapohjanmaa.fi/kulttuuriwww.trissa.tv

More magazines by this user
Similar magazines