Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus

1VisioGeologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia.Toiminta-ajatusGeologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänäon tuottaa ja levittää geologista tietoa, jollaedistetään maankamaran hallittua ja kestävääkäyttöä. GTK kartoittaa ja tutkii maankamaraaja sen luonnonvaroja, vastaa alansa kansallisestatietopalvelusta sekä tuottaa asiakkaidentarvitsemia palveluja ja toimii aktiivisestikansainvälisissä projekteissa.GTK on kauppa- ja teollisuusministeriön alainenasiantuntijaorganisaatio, joka perustettiin 1885.Arvot■ Tutkimuksellinen ote■ Luottamus■ Vastuullisuus■ YhteistyöSisällys1 GTK lyhyesti2 Johtokunnan tervehdys2 Pääjohtajan katsaus4 Toimintavuosi 20064 Geologinen kartoitus6 Tutkimus ja kehittäminen8 Luonnonvarojen etsintä ja arviointi10 Tiedonhallinta12 Kansainvälinen toiminta14 Maksulliset palvelut16 Verksamhetsåret 200618 Voimavarat ja resurssit18 Talouskatsaus21 Henkilöstökatsaus22 Organisaatio ja johto24 Julkaisutoiminta24 Julkaisuluettelot32 Kartoitukset 2006YhteystiedotGTK numeroin2006 2005Bruttomenot, M€ 55,3 54,7Kokonaistulot, M€ 16,0 13,4Maksullisen toiminnan myyntituotot, M€ 12,4 9,7Henkilöstö, henkilötyövuodet 796 818Akateemisen koulutuksen saaneet, % 44,2 % 44,1 %▲Etukansi: Maaperäkartoitusta maastotallenninta käyttäen.Kuva: Jari Väätäinen, GTKEtusisäkansi: Maaperäkartoitusta taajamassa kaavoitusta varten.Kuva: Jari Väätäinen, GTK

2 J OHTOKUNNAN TERVEHDYSHyvien tuloksienja muutosten vuosi 2006Muutoksiatoimintaympäristössä■ GTK:n toimintaedellytykset jatkuivatkertomusvuonna, jo kolmattavuotta peräkkäin, varsin hyvinä, mikänäkyi organisaation korkeana kapasiteetinkäyttönä sekä ennätyksellisenhyvänä taloudellisena tuloksena.Monia muutoksia tapahtui toimintaympäristössävuoden aikana.Nämä toivat uudistumishaasteitatutkimuslaitokselle. GTK:n asemakeskeisenä geoalan yhteiskunnallisenatoimijana on lujittunut. Toiminnanvaikuttavuus on lisääntynyt myöskansainvälisillä kentillä.GTK:n roolina on tuottaa perustietoamaankamaran geologisistaluonnonvaroista, mikä mahdollistaataloudellisten esiintymien löytymisen.Malmien sekä teollisuusmineraalienja -kivien kokonaislouhinta Suomessaon kääntynyt kasvuun. GTK:n löytämänSuurikuusikon kultaesiintymänhyödyntäminen alkaa vuonna 2008.Kehitteillä on myös muita merkittäviäkaivoshankkeita Itä- ja Pohjois-Suomessa.Toivottavasti suunnitteillaolevat kaivoshankkeet käynnistyvätluoden lisäarvoa omistajilleen, henkilöstölleenja yhteiskunnalle. Kiviaines-,energia- ja kasvuturvetuotantoperustuvat myös suurelta osin GTK:nkartoitus- ja inventointituloksiin.GTK:n aineistojen ja palveluidenKuva: Jari Väätäinen, GTKsuuri kysyntä sekä GTK:n tutkimienja raportoimien esiintymien jatkotutkiminenkaivannais- ja energiateollisuudentoimesta osoittavat, ettäGTK:n toiminnalla on erittäin suurimerkitys teollisuuden kilpailukyvynkannalta. GTK on selvittänyt, ettämaamme turvevarat ovat uusiutuneetja kasvaneet huolimatta laajasta käytöstämaa- ja metsätaloudessa sekäenergian tuotannossa. Tuotannossaolleita alueita voitaisiinkin uudelleensoistamalla ja metsittämällä käyttäähiilinieluina, mikä vähentäisi energiantuotantoon liittyviä ilmastovaikutuksia.Kehitystyö ja vuorovaikutteisuuskansallisesti ja kansainvälisesti ovattutkimuslaitokselle ensisijaisen tärkeää.Kestävä kehitys luonnonvarojenkäytössä ja energiatuotannon vähäpäästöisyysovat aiheita, jotka nykyäänovat kaikkien mielessä. GTK:ntutkimustoiminta ja uudet teknologiatluovat pohjaa luonnonvarojenkestävälle käytölle. Kestävä kehitysmerkitsee riittävää tietoa, jotta osaisimmetehdä oikeita päätöksiä yhteiskuntammehyvinvoinnin eteen.Johtokunta haluaa lausua parhaimmatkiitoksensa GTK:n operatiivisellejohdolle ja henkilöstölle erityisenhyvästä ja vaikuttavasta tuloksestavuonna 2006.Tom O. Niemipuheenjohtaja■ Toimintaympäristössämme tapahtuivuonna 2006 voimakkaita muutoksia.Hallituksen tuottavuusohjelmaon GTK:lle suuri haaste. Henkilöstönvähentyessä meidän on edelleenkyettävä kehittämään toimintaamme,uudistumaan ja vahvistamaan osaamistamme.Osana tuottavuusohjelmaaGTK esitti kemian laboratoriopalveluidensayhtiöittämistä. Tämähanke on edennyt nopealla aikataulullasiten, että uusi yhtiö aloittaatoimintansa jo vuoden 2007 aikana.GTK vastasi myös hallituksenalueellistamisohjelmaan perustamallauuden alueyksikön Länsi-SuomeenKokkolaan. Geotieteen alan arviointijohti Geonet-yhteistyöverkostonperustamiseen. Loppuvuodestavalmistuneessa sektoritutkimustyöryhmänmietinnössä esitettiin uusiaohjausmekanismeja valtakunnallisensektoritutkimuksen kehittämiseksi.Hallinnonaloittain tarkasteltiintoimintavuonna myös yhteistenpalvelukeskusten perustamistapääkaupunkiseudun ulkopuolelle.Panostimme strategiseen suunnitteluun,tulevaisuuden ja uusien haasteidenarviointiin. Muutosvirtauksistahuolimatta olemme yhteistyössähenkilöstön kanssa kyenneet hallitustikohtaamaan muutokset, kehittämäänorganisaatiorakennettamme ja vieläpätekemään ennätyksellisen hyväntuloksen. Henkilöstö ansaitseekinerityiset kiitokset menestyksellisestätoiminnasta alati muuttuvassatoimintaympäristössä.Geotiedon kysyntä oli vilkastaKaivannais-, energia- ja ympäristöalanvilkastunut toiminta ja kasvutoivat lisää tarpeita ja kysyntää geoalantiedolle ja palveluille, mikä lisäsi

4 G EOLOGINEN KARTOITUSToimintavuosi 2006Karttalehdistä paikkatietoon –perinteinen kartoitus muutosvaiheessaGeologinen kartoitus tuottaaperustietoa ja sovelluksia kaivannaisteollisuuden,maankäytönsuunnittelun, rakentamisenja ympäristösuojelun tarpeisiin.Geologisessa kartoituksessa onmeneillään muutosvaihe, jossaperinteinen karttalehtisidonnainenkartoitus korvataan nykyaikaisellapaikkatietojen keruulla, hallinnallaja jakelulla. Kehittämistyö saatiinhyvään vauhtiin. Kartoituksenerilaiset tulostavoitteet saavutettiinpääosin hyvin.Osana kartoituksen uudistamistaaloitettiin kallioperän valtakunnallisten1:1milj. ja 1:200 000-mittakaavaistenkarttatietokantojen laadintatyö.Perinteisessä 1:100 000 kartoitusohjelmassasaatiin kaikki keskeneräisetkarttalehtityöt valmiiksi ja pääosajulkaistua vuoden aikana. Vaasan seudullavalmistui 1:200 000 maastokartoitus.Kittilän–Sodankylän alueellajatkettiin malmipotentiaalisen liuskevyöhykkeenaineistojen muokkaustamalminetsintää tukevaksi tietopaketiksi.Se valmistuu jakelukuntoon alkuvuonna2007. Tietopaketissa hyö-dynnetään mm. Outokumpu Oy:ltäGTK:lle siirtyvää runsasta materiaalia.Maaperäkartoituksen painopisteoli perinteisessä peruskartoituksessa(1:20 000/50 000) sekä valtakunnallisenyleiskartoitusaineiston(1:200 000) tuottamisessa. Peruskartoituskohdistui maankäytöllisiin tarpeisiinHanko–Tammisaaren seudullasekä Pyhä–Luoston matkailualueella.Maaperän yleiskartoitus toteutetaanGTK:n, MTT:n ja METLA:n yhteishankkeessa.Maaperän ja sen muuttunuttapintaosaa koskeva valtakunnallinendigitaalinen maaperäaineistosaadaan valmiiksi koko maastav. 2008. Hanketta rahoittaa myösympäristöministeriö. Maaperäkartoituksessaotettiin käyttöön maastotietokoneet,joista ensimmäisenä maastokautenasaatiin hyviä kokemuksia.Työ tehostuu ja laatu paranee automaattisenpaikannusjärjestelmän(GPS) ja maastotietokoneelle tallennettujentausta-aineistojen hyödyntämisenansiosta.Merenpohjaa kartoitettiin sekäyhteisrahoitteisina että maksullisinahankkeina. Kartoitusalueet sijaitsivatPerämerellä, Saaristomerellä ja itäiselläSuomenlahdella. Perämerellä kohteenaolivat merenpohjan maa-ainesvarat.Saaristomerellä osallistuttiinusean ministeriön yhteistyönä toteutettavaanvedenalaisen meriluonnoninventointiohjelmaan (VELMU).Ohjelmaan liittyvässä kansainvälisessäBALANCE-hankkeessa kehitettiinmenetelmä inventointityötä tukevienmerenpohjan ”maisemakarttojen”(marine landscape map) tuottamiseksija koko Itämerta koskevat 1:1milj. mittakaavaiset ”maisemakartat”valmistuvat vuoden 2007 loppuunmennessä. Itäisellä Suomenlahdellajatkettiin yhteistyötä pietarilaisen tutkimusorganisaation(VSEGEI) kanssamerenpohjan sedimenttien metallipitoisuuksistaaiheutuvien ympäristöriskienselvittämiseksi.Aerogeofysiikan kotimaan kartoitusohjelmanvuositavoitteesta toteutuivain kaksi kolmasosaa poikkeuksellisenrunsaiden tilaustöiden vuoksi.Mittausohjelma saadaan kuitenkinvalmiiksi tavoitteen mukaisesti kokoSuomesta v. 2008. Alueellinen painovoimakartoituskärsi puolestaan laiteongelmistasekä ennakoimattomastamiehistöpulasta. Kaksi kolmasosaavuoden mittaustavoitteesta kyettiintoteuttamaan.Kuva: Anu Reijonen, GTKGTK on osallistunut merenpohjanmaisemien (marine landscape) määrittämiseenINTERREG III B -rahoitteisessaBALANCE-projektissa. Tulosten mukaanmm. Suomenlahdella on runsaasti erimaisematyyppejä. Kartassa vihreät alueetovat joko karkea- tai pehmeäpohjaisiaaltaita näkösyvyydellä, sen alapuolella taiyli 60 m:n syvyydessä. Vastaavastiruskeat alueet ovat tasaisia alueita.Keltaiset ja punertavat alueet ovat erisedimenteistä koostuvia kohoumia.

G EOLOGINENKARTOITUS5Kuva: Jari Öhberg, GTK Kuva: Jari Väätäinen, GTKGeologinen tietämys hyödyttääinfrastruktuurin kehitystä monellatapaa. Kartoittamalla ja tutkimallamaa- ja kallioperää voidaan tarjotatodellista tietoa päätöksenteontueksi ja saavuttaa merkittäviäkustannussäästöjä yhdyskuntarakentamisessa.GeoTIETO-järjestelmätarjoaa geotietoa Internetinvälityksellä.Yhteiskuntamme kasvavat toiminnot,kuten liikenneväylien suunnittelu,kaavoitustehtävät, kalliovarojen hyödyntäminen,rakentamisen tarvitse-Geotietoa Internetistä yhdyskuntasuunnitteluunmat kiviainekset, pohjaveden käyttöja suojelu nykyhetkeä sekä mahdollisiakriisiaikoja varten, kaatopaikkojensuunnittelu, ongelma-aineiden kulkeutumisennusteetja ympäristövaikutustenarvioinnit vaativat taustakseenvankkaa geologista tietoa.GTK on kehittänyt yhdessä pääkaupunkiseudunkuntien ja muidenosallistujien kanssa tietojärjestelmää,jonka kautta saatava maa- ja kallioperängeologinen tieto helpottaa yhdyskunta-ja ympäristösuunnittelua,rakentamista ja geologisten luonnonvarojenkestävää käyttöä. GeoTIETOjärjestelmäon nyt toiminnassa hankkeeseenosallistuneiden kuntien alueelta.Käyttäjä saa järjestelmästä tarvitsemansageologisen tiedon suoraanInternetin kautta.GeoTIETO-järjestelmässä tiedontarvitsija voi valita haluamansa tiedotyhdistelmäkarttoina haluamassaanmittakaavassa. Tiedot ovat koordinaatistoonsidottuja. Kuvaruudulla olevannäkymän voi tulostaa tai kopioidasuuremmalla tarkkuudellajatkotyöskentelyä varten. Järjestelmässäon myös haku- ja matkanmittausmahdollisuudet.GeoTIETO-järjestelmässä olevatgeomallit sisältävät tietoja maa- jakallioperän rakennettavuudesta.Kallioperän geomallissa kallioperänheikkousvyöhykkeet on luokiteltusuuruusluokkiin ja kalliolohkotrakennettavuusluokkiin. Maaperängeomalli perustuu GTK:n kartoitusaineistonuudelleenluokitteluun.Maaperä on jaettu maalajien ominaisuuksienperusteella rakennettavuusluokkiin.Rakennettavuusmalleihin voidaanyhdistää myös muiden kuin GTK:ntuottamia kaavoitus- ja lupamenettelyynsekä infrastruktuuriin liittyviäelementtejä.Rakennettavuusmalli kattaa tällähetkellä lähes koko Helsingin seudunalueen. Järjestelmää kehitetään edelleenja sen kattavuutta laajennetaanmaamme keskeisiin kasvukeskuksiinyhdessä alan toimijoiden kanssa.Kallioperän rakennettavuusmallissa geologian ja geofysiikan tutkimustulokset kallioperänkehityksestä on saatettu muotoon, joka palvelee yhdyskuntasuunnittelun ja -rakentamisentarpeita. GeoTIETO-projekti valmistui 2006.GeoTIETO-käyttöliittymän osoite on:http://geotieto.gtk.fi

6 T UTKIMUS JA KEHITTÄMINENTutkimustoiminta vahvistui ja kansainvälistyiKuva: Jukka Ojalainen, GTKKallioperäkartoitusta Merenkurkun saaristossa, joka on Suomen ensimmäinen maailmanluonnonperintökohde. Merenkurkun saaristo otettiinmukaan UNESCO:n maailmanperintöluetteloon vuonna 2006.Tutkimus ja kehittäminen tuottaaluotettavaa perustietoa yhteiskunnankestävälle kehitykselle.GTK on määrätietoisesti tiivistänytverkottumistaan eurooppalaiseen jakotimaiseen tiedeyhteisöön, mikänäkyy yhteisrahoitteisen toiminnankasvuna. Yhteistoiminnan muotojaja työnjakoa yliopistojen ja muidensektoritutkimuslaitosten kanssa onedelleen kehitetty kohti tiiviimpääyhteenliittymää.Kertomusvuoden merkittävimpiätutkimuksellisia saavutuksia olieurooppalaisen geokemian atlaksen,Geochemical Atlas of Europe, toisenosan ja koko hankkeen valmistuminen.Osat 1 ja 2 esiteltiin eri yhteyksissäaina EU:n komissiota myöten.Myös Merenkurkun saariston nimeäminenSuomen ensimmäiseksi maailmanluonnonperintöalueeksioli saavutusgeologialle, joka oli valinnassakeskeinen kriteeri.GTK julkaisi laajan yhteenvedonheijastusseismisistä tutkimuksista,jotka kattavat kallioperämme tärkeimmätgeologiset muodostumat(FIRE-hanke). Mittauslinjoja onyhteensä 2 100 km. Tutkimus onavannut uusia näkymiä Suomenkallioperän tutkimukseen antamallayksityiskohtaista tietoa kallioperämmerakenteesta jopa 60 kilometrinsyvyyteen.GTK:n mineraaliteknisissätutkimuksissa kehitettiin innovatiivisia,uusia sovelluksia mm. SodankylänKevitsan suuren, monimetallisenesiintymän hyödyntämiseksi. Bioshale-hankkeessakehitettiin biohydrometallurgisiahyödyntämismenetelmiämetallipitoisille mustaliuskemalmeille.Tässä EU-hankkeessa GTK:npäärooli on Sotkamon mustaliuskeenbioliuotus, josta saadut hyvät tuloksetluovat pohjaa Sotkamon Talvivaaraantehtäville teollisuuden investoinneille.GTK:n, Kuopion yliopiston,KTL:n ja SYKE:n yhteishankeIntegrated Risk Assessment of Metalsin Finland alkoi. Tekesin rahoittamahanke jatkuu vuonna 2007 ERACverkostontiivistämisellä ja ERACkoulutuksenjatkumisena.Merkittäviä ja huomiota herättäneitäEU-rahoitteisia geoympäristöönja siinä esiintyviin luonnollisiinriskeihin liittyviä tutkimuksia olivatmm. ja Seareg- ja ASTRA-hankkeetsekä matkailualueiden ympäristövaikutuksiaja geologisia resurssejakartoittava Landscape Lab -hanke,joka toteutettiin Ylläs–Levi-alueellaLapissa.GTK järjesti yhdessä SuomenGeologisen Seuran kanssa energiaseminaarinMaankamaran energiavarat:geologia, riittävyys ja ympäristönäkökohdat,joka toimi keskustelun jainnovoinnin herättäjänä laajemminkin.

T UTKIMUS JA KEHITTÄMINEN7Kuva: Kuvakori.com/Juha TuomiMerenpinnan vaihtelu Itämeren rannikoillaKuva: Samuli LehtonenGlobaalimuutoksen ennustamamerenpinnan vaihtelu on todellinenriski myös Itämeren reunavaltioissa.Rannikkoseudut ja -kaupungitkärsivät tulvista, ja joitakinalueita voi jäädä pysyvästi vedenalle. GTK:n vetämä Interreg III BSeareg -projekti tarjoaa merenpinnanmuutoksiin liittyvää tutkimustietoayhteiskunnallisen päätöksenteontueksi.Päättyneen Interreg III B Seareg-hankkeen ja sen seuraajan ASTRAhankkeentavoitteena on kartoittaailmastonmuutoksesta ja geologisestamuutoksesta johtuvan merenpinnannousun vaikutuksia alue- ja yhdyskuntasuunnitteluunItämeren alueella.Tutkimukseen osallistui asian-tuntijoita 15:sta eri organisaatiostaSuomesta, Ruotsista, Saksasta, Puolastaja Virosta. Hanke oli osittainEuroopan unionin rahoittama.Yksi merkittävimmistä merenpinnanpysyvään nousuun vaikuttavistatekijöistä Itämerellä on maapallonkeskilämpötilan nousu. Lämpö vaikuttaameriveteen, jonka tiheys pienenee,eli vesi laajenee ja tarvitsee lisäätilaa. Ilmaston lämpeneminen muuttaamyös vallitsevia sääoloja ja yksittäisetsääilmiöt kasvavat rajuiksi.Pohjois-Euroopassa myös sataa aiempaaenemmän, mikä lisää Itämereenlaskevien vesistöjen virtaaman määrää.Maankuoren pieni vajoaminenItämeren etelärannikoilla vaikuttaamyös tulvimiseen ja rannikkoeroosioon.Ennustamisen epävarmuudenvuoksi Interreg III B Seareg -hankeesittelee kolme vaihtoehtoa merenpinnannousulle. Vaihtoehdoissa onpyritty huomioimaan globaali ilmastonmuutosja kasvihuonepäästöjenvaikutukset, yleinen meriveden korkeudenmuutos, alueelliset erityistekijätsekä meriveden keskikorkeudenvaihteluväli. Hankkeen tulokset tiivistettiinpäätöksentekoa tukevan nelikentänmuotoon, jonka avulla onhelpompi rakentaa vuorovaikutustatutkimuksen ja käytännön välille.Yhteenveto tarjoaa myös käytännönesimerkkejä ja suosituksia alue- jayhdyskuntasuunnittelua varten.Interreg III B Seareg -hanke saiAmber Tree Award -palkinnon Conferenceon Setting Regions in Motion-kongressin yhteydessä toukokuussaMalmössä, Ruotsissa. Hanke palkittiinsen ansioista suuntautua tulevaisuuteenja koota yhteen eri alojen asiantuntijoita.Hankkeen vetäjä MF, FTPhilipp Schmidt-Thomé puolustijoulukuussa väitöskirjaansa aiheestaIntegration of natural hazards, riskand climate change into spatial planningpractices.Tammikuun 2005 talvimyrskyssä veden tulvimista Helsingin kauppatorilla yritettiin torjuajätepaperipaalein.

8 L UONNONVAROJEN ETSINTÄ JA ARVIOINTIMalminetsintä ennätystasollaKuva: Jari Väätäinen, GTKGTK:n keskeisenä tehtävänä onkallio- ja maaperämme luonnonvarojenkartoittaminen ja arviointi.Tutkimuskeskus varmistaa yhteiskunnanpitkän aikavälin raakaainevarojensaatavuutta kehittämälläluonnonvarojen tilinpitoa jakestävän käytön tutkimusta.Malminetsintä jatkui Suomessa vilkkaana,mikä heijastui myös GTK:naineistojen ja palveluiden kysyntään.Tämä johtuu maailmanlaajuisestametallien kysynnän ja myös hintojenkasvusta. Kokonaispanostus malminetsintäänoli n. 35 milj. euroa.Tutkimuskeskuksen tuottamaMalminetsintä jatkui Suomessa vilkkaana jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kuvassa kairauskone.geotieto on malminetsinnän perustana,minkä lisäksi monet yhtiöt käyttävättutkimuskeskuksen asiantuntijajalaboratoriopalveluita. GTK edistiaktiivisesti kaivannaisteollisuudentoimintaedellytyksiä tuottamallauutta tietoa ja tulkintoja erityisestikallioperän raaka-ainepotentiaalinkannalta keskeisiltä alueilta sekäparantamalla geologisen tiedon saatavuutta.GTK julkaisi selityskirjan,jossa kuvataan seikkaperäisesti Suomen59 tärkeitä metallipotentiaalistavyöhykettä. Lisäksi julkistettiin Itä-Suomen alueellisen raskasmineraalitutkimuksentulokset, jotka osoittavatalueen olevan aiemmin luultua laajemminpotentiaalinen timanttimalmeille.Useat yhtiöt ovat jo aloittaneetalueen jatkotutkimukset.Kertomusvuonna kauppa- jateollisuusministeriölle raportoitiinHimangan Hirsikankaan kultaesiintymä,ja useita muita mielenkiintoisiaaiheita oli tutkimusten kohteena.Suomessa on vireillä toistakymmentäkaivoshanketta, joista suurin osa onalun perin GTK:n löytämiä. Merkittävimpiänäistä ovat Kittilän Suurikuusikko,jossa kanadalainen AgnicoEagle aloitti kaivoksen rakentamisen,sekä Sodankylän Kevitsan ja SotkamonTalvivaaran merkittävät nikkeliesiintymät.Toteutuessaan nämähankkeet tuovat useita satojateollisia työpaikkoja Itä- ja Pohjois-Suomeen.Kiviainesten huollon kannaltakeskeisiä tuotantoalueita tutkittiin jamuodostumia arvioitiin yhteisrahoitteisissahankkeissa Päijät-Hämeessä,Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.Länsi-Suomessa alkoi Keskipohjanmaallayhtiörahoitteinen hanke,jonka rahoitukseen maakuntaliittoja alueen kunnat osallistuivat.Pohjavesitutkimushankkeitatoteutettiin Pirkanmaalla, Riihimäen–Hausjärven ja Porvoon alueilla sekäSuomen lähialueilla. Nämä hankkeetovat EU:n rahoittamia. Varkaudenseudulla Tervaruukinsalon pohjavesitutkimuksissakäytettiin pohjavedenvirtausmallinnusteknologiaa hyvällämenestyksellä pohjavesipotentiaalinja suojelusuunnitelmien tarkentamiseksi.GTK:n turvemaiden kartoitus jaarviointi toteutui tavoitteen mukaisestijoskin raportoitu turvemäärä jäihieman edellisiä vuosia pienemmäksijohtuen resurssien kohdentamisestaalan tilaustöihin.

L UONNONVAROJEN ETSINTÄJA ARVIOINTI9Kuva: Ilkka Härkönen, GTKSuurikuusikossa avataan kultakaivosKuva: Antti Sallinen, Lapin KansaGTK:n pitkäjänteinen etsintätyö,junioriyhtiön määrätietoinen kehittämispanostusja kaivosyhtiönmukaantulo oikealla hetkellä ovatjohtaneet maailmanlaajuisestimerkittävän kultakaivoshankkeenkäynnistämiseen Kittilässä.Kittilän Suurikuusikosta kasvaa muutamassavuodessa Euroopan suurinkultakaivos, joka tuottaa vuodessa5 000 kiloa puhdasta kultaa. Nykytiedonvalossa malmia louhitaan ainakin20 miljoonaa tonnia. Kultapitoisuusvaihtelee 4,5 g/t ja 5,8 g/t välillä, jotenmalmin kokonaiskultasisältö ylittää115 tonnia.Suurikuusikon kaivoshankkeenhistoria ulottuu vuoteen 1986, jolloinGTK paikansi malmiaiheen monivuotisenalueellisen etsinnän tuloksena.Ensimmäiset kairaukset eivät vielätuottaneet taloudellisesti mielenkiintoisiatuloksia, mutta geofysikaalisiamittauksia ja geokemian näytteenottoajatkettiin lupaavien malmiviitteidenvuoksi. Vuonna 1995 aloitettusyväkairausvaihe johti lopulta Suurikuusikonpääesiintymän löytymiseen.Kaksi vuotta jatkuneiden tutkimustenperusteella selvisi, että kyseessä olisuuruusluokaltaan varteenotettavakultaesiintymä.GTK:n raportti luovutettiin vuonna1997 kauppa- ja teollisuusministeriöllekansainvälistä tarjouskilpailuavarten, ja esiintymän oikeudet myytiinruotsalaiselle malminetsintäyhtiölleRiddarhyttan Resources Ab:lle.Kaivokselle myönnettiin ympäristölupakolme vuotta myöhemmin, jalupa kaivostoimintaan saatiin vuonna2003. Kanadalainen kaivosyhtiöAgnico-Eagle Mines Ltd hankki aluksiomistusosuuden Riddarhyttanista, jatuli vuonna 2005 koko yhtiön omistajaksisaaden samalla haltuunsa Suurikuusikonesiintymän.Kaivoshanke työllistää enimmilläännoin 200 henkeä, minkä lisäksiurakoitsijoiden lisääntyvä työvoimantarve ja kaivoksen synnyttämät kerrannaisvaikutuksetlasketaan sadoissatyöpaikoissa. Agnico-Eaglen palkkaamatkaivosmiehet ryhtyvät töihinvuonna 2007. Silloin aloitetaan myösprosessimiesten rekrytoinnit. Kaivostoimintaalkaa kesällä 2008 ja kaivoksentoiminta-ajaksi on suunniteltuvähintään 16 vuotta.Malmin rikastusprosessi toteutetaansulfidivaahdotuksen, painehapetuksenja syanidiliuotuksen avulla.Syanidin kierto on suljettu, ja tarvittavatmäärät alittavat kaivoksenympäristöluvan määrittelemät rajat.Rikastuksen päätteeksi kullasta valetaannoin kymmenen kilon harkkojajatkojalostusta varten.Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksen rikastamorakennuksen runko, lokakuussa 2006.

10 T IEDONHALLINTAVerkkoviestinnän kehittämiseen panostettiinStrategiansa mukaisesti GTKpyrkii edelleen vahvistamaanrooliaan kansallisena Geotietokeskuksena.Tiedonhallinnan perustavoitteenaon geotiedon pitkänaikavälin käytettävyyden turvaaminen,sidosryhmien tietotarpeisiinvastaaminen ja tiedon saatavuudenjatkuva parantaminen.Vuonna 2006 verkkopalvelujen(www.gtk.fi) uudistaminen keskittyienglannin- ja ruotsinkielisten sivustojenviimeistelyyn, karttapalvelujenyhtenäistämiseen ja sisäiseen verkkoviestintään.Raaka-aineiden etsintä onjatkunut Suomessa vilkkaana, ja malminetsintäyrityksillesuunnattujenpalvelujen parantamiseen panostettiinmm. keskittymällä arkistoaineistonnumeeristamisessa raaka-aineraportteihinja niiden liiteaineistoihin.Tämä mittava tietoaineisto on nytpääosin saatu asiakkaille suunnattujenmaksuttomien verkkopalvelujenpiiriin. Oman laajan kokonaisuutensamuodostaa Outokummun aluettakoskeva, Geomex-projektin tuottamaaineistopalvelu (www.gtk.fi/tutkimus/index.htm). GTK:n verkkopalvelujensaama positiivinen palaute tuleejatkossakin näkymään vahvana asiakastarpeidenohjaamana kehittämistoimintana.Tietoaineistojen kunnostaminenja kuvaustietojen (metadata) laatiminenon olennainen osa aineistopalvelujenkehittämistä ja valmistautumistaINSPIRE-direktiivin vaatimuksiin.Vuonna 2006 tehtiin mittava työpanosaineistojen hallinnan saralla.Aineistoluokitteluja yhtenäistettiin,vanhoja tietoaineistoja kunnostettiin,aluetoimipaikkojen väliarkistointitoimintayhtenäistettiin ja hajanainenposteriaineisto koottiin yhteen. OutokumpuOyj:n malminetsintäaineistojensiirtäminen GTK:n hallintaan jatkuiprojektiaikataulun mukaisesti, jamyös muita yhtiöiden luovuttamiaaineistoja käsiteltiin GTK:n tietorakenteisiinsopivaan muotoon.Oman toiminnan tietoprosessienjatkuva kehittäminen edellyttää tietojärjestelmiensekä ohjelmisto- ja laitekannansuunnitelmallista uusimista.Kertomusvuonna geologisen paikkatiedonhallintajärjestelmän kehitystyössäkeskityttiin maaperätiedonkeruunkäyttöliittymien viimeistelyynosana laajaa tiedonkeruun kehittämishanketta.Tietojen siirto vanhoistatietorakenteista uuteen keskitettyynjärjestelmään jatkui. Uusi kirjastojärjestelmäsaatiin käyttöön suunnitellusti.Tietoturvaohjeistuksen kokonaisrakenteenuudistus käynnistettiinalkuvuonna toteutetun ulkoisen tietoturvatarkastuksenedellyttämiensuuntaviivojen mukaisesti. KTM:nhallinnonalan yhteistyö tiivistyi tietoturvatoiminnan,tuottavuusohjelmantietohallintoa koskevan osan ja valtionhallinnonIT-toiminnan kehittämisohjelmantiimoilta.Näkymä malminetsintäyhtiöille suunnatusta Active Map Explorer -karttapalvelustaenglanninkielisillä verkkosivuilla.

T IEDONHALLINTA11Kuva: Luis Alonso Ocana, LehtikuvaSuunta kohti hajautettuja, yhteiskäyttöisiä paikkatietojärjestelmiäPaikkatieto (Geographic Information,Spatial Data) on tunnettuunkoordinaatistoon sidottua tietoa.Käytännössä paikkatietoa havainnollistetaankarttoina ja käsitelläänpaikkatietojärjestelmillä (GIS). ValtaosaGTK:n tuottamasta primäärisestäinformaatiosta on paikkatietoa,ja sen käsittelyyn liittyvät menetelmätovat osa ydinosaamistamme.Paikkatietojärjestelmien vahvuus onhelpossa yhdisteltävyydessä: sijaintitiedon(koordinaattien) avulla voidaanaineistot liittää toisiinsa ilmanetukäteen tehtäviä yhteensopivuusmäärittelyjä.GTK:n aineistoja voidaanyhdistää vaikkapa Maanmittauslaitoksenperuskartta-aineistoihinja ympäristöviranomaisten suojeluaineistoihinilman teknisiä ongelmia.Paikkatietoasiain neuvottelukunnanlaatimassa kansallisessa paikkatieto-Tavoitteena on järjestelmä, joka mahdollistaa maailmanlaajuiset tietohaut suoraan tietokannoista.strategiassa todetaan:’Päämääränä on saada aikaan toimiva,tehokas ja laajasti yhteiskunnantoimintoja tukeva paikkatietoinfrastruktuuri,joka varmistaa keskeistenpaikkatietojen saatavuuden ja mahdollistaaniiden monipuolisen käytönkoko yhteiskunnan hyväksi.’ Geologisetaineistot ovat osa tätä kansallistakokonaisuutta.Keväällä 2007 voimaan astuvaINSPIRE-direktiivi nostaa vaatimuksenyhtenäisen paikkatietoinfrastruktuurinluomisesta eurooppalaiselletasolle. Direktiivi edellyttää jäsenmaitaluomaan kansallisen järjestelmän,jolla julkisin varoin tuotetun paikkatietoaineistonsaatavuus varmistetaan.Direktiivin vaatimukset kohdistuvataineistojen kuvaustietojen (metadata)saatavuuteen, aineistojen ja palvelujenyhtenäisyyteen sekä verkkopalvelujenjärjestämiseen.Direktiivin valmistelu on nostanutajankohtaiseksi uusia paikkatietojenyhdisteltävyyteen liittyviä haasteita.Esimerkiksi geologiset karttaaineistoton tuotettu eri maissa kansallistakartoitustapaa noudattaen,ja eri maiden luokittelujärjestelmätpoikkeavat toisistaan. Aineistojen sisällöllinenyhtenäistäminen (harmonisation)on geologisten aineistojenosalta työlästä, ja ratkaisua haetaanensisijaisesti yhteentoimivuudesta(interoperability).Teknisesti yhteentoimivuudenedellytykset on olemassa. Aineistonkuvauskielien (esim. XML ja GML) jatietorajapintateknologioiden kehittyminenmahdollistaa tiedon kuvaamisenniin, että tiedonsiirto hajautetuissatietojärjestelmissä on mahdollista.Laajassa kansainvälisessä yhteistyöhankkeessaon kehitetty erityisestigeologisen informaation kuvaamiseentarkoitettu GeoSciML (GeoscienceMark-up Language) kuvauskieli, jostatullee sekä eurooppalaisen että maailmanlaajuisenyhteiskäyttöratkaisuntekninen ydin.Tämän hetken suurimmat haasteetgeologisten tietojen yhteiskäyttöisyydenedistämisessä liittyvät geologianosalta yhtenäisten käsitemallien(conceptual data models), luokittelujärjestelmien(classification systems)ja geologisen terminologian (vocabularies,semantics) määrittelyyn jakäyttöönottoon. Olemme siis tavallaanpalaamassa teknologiasta tiedonvälittymisen käsitteellisiin peruskysymyksiin,joiden ratkaiseminenon välttämätön työvaihe pyrittäessätietojärjestelmien kansainväliseenyhteentoimivuuteen.

12 K ANSAINVÄLINEN TOIMINTAKansainvälinen toiminta vireääGTK:lla on pitkät perinteet kansainvälisessäyhteistyössä. OsaGTK:n kansainvälisistä hankkeistaon puhtaasti tutkimushankkeita,mutta GTK:lla on myös mittaviakaupallisia projekteja, joissa geoosaamistaviedään ulkomaille.Kertomusvuoden aikana GTK osallistuiuseaan Euroopan unionin rahoittamaantutkimushankkeeseen, joista11 päättyi ja raportoitiin. Vuodenhttp://www.gtk.fi/publ/foregsatlas/ForegsPhotos.htmlopussa oli edelleen käynnissä 22EU:n rahoittamaa hanketta. EU-tasontutkimus- ja teknologiarahoitus onkasvu-uralla ja laajenee EU:n seitsemännenpuiteohjelman myötä. GTKosallistui eurooppalaisen kaivosteollisuudenaloitteesta muodostettavan,laajan teknologiaohjelman SustainableMineral Resources kehittämiseen.Ohjelman tarkoituksena ontutkimuksen keinoin parantaa eurooppalaisenkaivannaisteollisuudentoimintaedellytyksiä.GTK vahvisti sidosryhmäyhteistyötäLuoteis-Venäjällä toimivien,mineraalisia raaka-ainevaroja sekämaankäyttöä hallinnoivien ja tutkivienorganisaatioiden kanssa. GTKtoteutti yhteistyössä Rantasalmenympäristökasvatusinstituutin kanssaLuoteis-Venäjän geoalan kehittämistarpeidenkartoituksen Raaka-aineidenja maankäytön kestävä kehittäminenlähialueilla. GTK toteuttilähialueilla myös useita EU-rahoitteisiayhteistyöprojekteja ja tarjosi yrityksillelähialueelle suuntautuvia asiantuntijapalveluita.GTK ja Institute of Geology ofthe Komi Science Centre allekirjoittivatlaitosten välisen yhteistyösopimuksen.Tutkimusyhteistyö konkretisoituuvuonna 2007, jolloin laitoksetyhteistyössä tutkivat geofysikaalisinmenetelmin ikiroudan sulamista.geofysikaalinen ja geokemiallinen tietoparantaa maiden mineraalipotentiaalienhoukuttelevuutta ulkomaisteninvestointien kohteina. Instituutioidenvahvistaminen ja yhteistyönkautta oppiminen ovat keskeiselläsijalla kehityshankkeissa. Sekä Mosambikinvuonna 2002 alkanut MineralResources Management CapacityBuilding Project että Tansanian vuonna2003 alkanut Mineral Sector DevelopmentTechnical Assistance Projectvalmistuvat vuoden 2007 aikana.GTK toteutti yhteistyössä BritishGeological Surveyn kanssa puoletKosovon aerogeofysiikan mittausohjelmasta.Ohjelma jatkuu ja valmistuuvuonna 2007. Kertomusvuonna valmistuiniin ikään BGS:n kanssa toteutettuPohjois-Irlannin aerogeofysikaalinenkartoitus osana laajempaaTELLUS-hanketta. Puolan geologiantutkimuskeskuksen kanssa testattiinaerogeofysiikan menetelmien soveltuvuuttapohjavesivarojen kartoitukseen.Maailmanpankkiryhmän aloitteestaExtractive Industries TransparencyInitiative GTK kehitti uuttavientituotetta Mineraalisektorin hyvähallinto. Tuote esiteltiin ulkoministeriössätoukokuussa järjestetyssä seminaarissa.Euroopan geokemian atlaksen toinen osa,Geochemical Atlas of Europe, Part 2 valmistuija kirjasarja esiteltiin EU:n komissiolle.GTK koordinoi hanketta, jota toteuttamassaoli 24 muuta kansallista geologiantutkimuskeskusta sekä joukko eurooppalaisiayliopistoja.Osaamisen vientiKertomusvuonna GTK toimi tutkimuskonsortionjohtavana konsulttinaMaailmanpankin, Afrikan kehityspankinja Pohjoismaisen kehitysrahastonNDF:n rahoittamissa monivuotisissakehityshankkeissaMosambikissa ja Tansaniassa. Suurtenkehityshankkeiden tarkoituksena onpäivittämällä maiden geologinen,

K ANSAINVÄLINENTOIMINTA13Kuva: Reijo Salminen, GTKGeologisen osaamisen vientiä TansaniaanKuva: Aimo Ruotsalainen, GTKGTK:sta on viimeisen kymmenenvuoden aikana tullut merkittäväkehitysyhteistyön toteuttaja Maailmanpankin,Nordic DevelopmentFundin, Afrikan kehityspankin jaEuropeAidin rahoittamissa hankkeissa.GTK on yksi kolmesta suurestamineraalisektorin kehityshankkeidentoteuttajista yhdessäBritish Geological Surveyn jaRanskan BRGM:n kanssa.Vuonna 2003 allekirjoitettiin GTK:nja Tansanian energia ja mineraaliministeriön(Ministry of Energy andGeofysikaalista maastomittausta Mpandan lähistöllä Katumban pakolaisleirillä Tansaniassa.Minerals) kanssa sopimus geotieteellisestäkartoituksesta valikoiduilla alueillaLänsi-Tansaniassa. Hanke onNordic Development Fundin rahoittamaja päättyy 2007.Tutkimusalueiden koko vaihteleetehtävän mukaan. 15 000 km 2 :nalueelta laaditaan geologisia ja geokemiallisiakarttoja 1:100 000 mittakaavassaja geofysikaalisia tulkintakarttojatuotetaan 21 000 km 2 :n alueelta.Mittakaavassa 1:500 000 tuotetaangeologisia karttoja 111 000 km 2 :nalueelta sekä aerogeofysikaalisia karttoja186 000 km 2 :n alueelta.Tutkimusmenetelmiin kuuluvatgeologiset maastotutkimukset, geokemiallinennäytteenotto ja analysointi,geofysikaaliset maastomittauksetsekä käytettävissä olevan muungeodatan hyödyntäminen. Tutkimustyöndata jalostetaan geologisiksi jageokemiallisiksi karttatietokannoiksi,jotka mahdollistavat datan jatkojalostuksentulevaisuudessakin. Tavoitteenaon, että tansanialaiset jatkavatmaan kartoitusta omin voiminGTK:n projektin päätyttyä uusiamenetelmiä hyödyntäen.Projektin tehtäviin kuuluu myösIT-infrastruktuurin ja laboratoriotoimintojenkehittäminen sekä nykyaikaistengeologisten tutkimusmenetelmienopettaminen. Laatukäsitteidenmäärittämiseen sekä toimintakäsikirjojenlaatimiseen kenttätöiden, laboratorionja karttatuotannon osalta onkiinnitetty erityistä huomiota.Hankkeen paikallisina yhteistyökumppaneinatoimivat Dar es Salaaminyliopiston geologian laitos sekäSouthern and Eastern African MineralCentre (SEAMIC), joilta on tilattumm. analyysi- sekä asiantuntijapalveluitakenttätöihin.GTK:n oma osaaminen kasvaakansainvälisten projektien myötä.Näiden projektien kautta GTK:n asiantuntijatsaavat arvokasta kansainvälistäkokemusta, jota hyödynnetääntulevissa sekä kotimaan että ulkomaanhankkeissa samalla kun GTK:nkansainvälinen vaikuttavuus kasvaa.Parhaassa tapauksessa projektit antavatmahdollisuuden nuorille tutkijoilleoppia käytännön toimintamallejamonikansallisessa ympäristössä javieraissa kulttuureissa.

14 M AKSULLISET PALVELUTGeolaboratoriopalveluidenkysyntä kasvoi kotimaassaMaksullisen toiminnan tavoitteenaon täydentää alan palvelutarjontaa,lisätä GTK:n vaikuttavuuttaja tukea elinkeinoelämän kilpailukykyä.Kuva: Jari Väätäinen, GTKMaksullisen palvelutoiminnan tulostavoitteetylittyivät kertomusvuonna.Tavoitetta parempi tulos selittyy kaivosteollisuudelta,vientiprojekteista jalentogeofysiikan palveluista saaduistasuunniteltua suuremmista tuloista.Raaka-ainevarojen hyvästä suhdannekehityksestäjohtuen GTK:n laboratoriopalveluidenhyvä ulkoinenkysyntä jatkui kotimaassa. Myöskaivannaisteollisuuden kiinnostusGTK:n tutkimusaineistoon säilyiKuva: Jari Väätäinen, GTKGTK:n mineraalitekniikan laboratorio Outokummussa. Malmimineraalien erottaminenflotaatiolla.hyvällä tasolla. Elinkeinoelämä kotimaassasäilytti asemansa suurimpanaasiakasryhmänä.GTK:n mineraalitekniikan laboratorioOutokummussa on ollut mukana kehittämässäympäristöystävällistä bioliuotukseenperustuvaa rikastusmenetelmää.Bioliuotus perustuu luonnossa esiintyvienbakteerien kykyyn hapettaa epäorgaanisiarauta- ja rikkiyhdisteitä. Bakteereina käytetäänmuun muassa Acidithiobacillussukuun kuuluvia, malmiesiintymien yhteydessäeläviä bakteereita. SotkamonTalvivaaran mustaliuskemalmin rikastamiseksibiokasaliuotusta on sovellettuerinomaisin tuloksin. Päätöstä Talvivaarannikkelikaivoksen avaamisesta odotetaanvuoden 2007 aikana. Kuvassa bioliuotustorni.Kemian analyysipalvelutyhtiöitetäänKertomusvuonna kauppa- ja teollisuusministeriöaloitti yhteistyössäGTK:n kanssa GTK:n kemian analyysipalvelujenyhtiöittämisen. Yhtiöitettäväliiketoimintakokonaisuus käsittääGTK:n kolmen laboratorion –erikois-, maaperä- ja malmianalytiikanlaboratorioiden – liiketoiminnanja henkilöstön, n. 90 henkilöä. Näidenlaboratorioiden toiminnasta huomattavaosa on ulkopuolisille myytäviägeologisen analytiikan ja ympäristöanalytiikanpalveluja. Yhtiöittäminentoteutunee eduskunnan päätöksellävuoden 2007 aikana. Yhtiöittämishankeon osa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa.

▲▲T OIMINTAVUOSINUMEROIN15Geologinen kartoitus 2006SuoritteetTavoite ToteutumaKallioperäkartoitus– julkaistut 1:100 000 kartat, kpl 2 3– kartan selitykset 4 3– alueellisen kartoituksen kattavuus % 75 75Maaperäkartoitus– peruskartoitus 1:20 000/50 000 km 2 1 200 1 220– valtakunnallinen yleiskartoitus, kattavuus % 55 50Merigeologinen kartoitus– kartoitettu pinta-ala, km 2 500 600– luotaukset, linjakm 1 000 1 270Aerogeofysikaalinen kartoitus– kartoitusohjelma, linjakm 36 000 26 400– kartoitusohjelman kattavuus, % 93 91– malminetsintää tukevat tihennysmittaukset, linjakm 10 000 10 500Alueellinen painovoimakartoitus– mittauspisteet, lukumäärä 7 000 4 607– mitattu pinta-ala, km 2 2 000 1 775Maaperäkartoitusta maastotallenninta käyttäen.Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 2006SuoritteetTavoite ToteumaKTM:lle raportoidut valtaukset, lkm 13 34KTM:lle raportoidut myyntikelpoiset esiintymäaiheet, lkm 2-5 1Turvevarojen inventointi– inventoitu suoala, km 2 300 327– raportoitu tuotantokelpoinen turvemäärä, Mm 3 100 90Kuva: Jari Väätäinen, GTK▲Kuva: Jari Väätäinen, GTK Kuva: Jari Väätäinen, GTKTutkimus ja kehittäminen 2006SuoritteetTavoite ToteutumaKansainvälisesti ja kansallisestireferoidut tieteelliset julkaisut 60 86Muut julkaisut 160 320Maatutkamittausta turvetuotantoalueellaSuonenjoella.Pohjavesinäytteenottoa entisen pylväskyllästämöalueenviereisestä sorakuopasta Siilinjärvellä.Kuva: Henry Vallius, GTKMaksullinen ja muu toiminta 2006SuoritteetMittaus, testaus, näytteenottoTavoite ToteumaKemiallisesti analysoidut näytteet, lkm 120 000 13 1574Maaperänäytteenotto, m 15 000 17 600Kallioperänäytteenotto, m 23 000 22 020Kallioperänäytteenotto ostopalveluina, m 24 000 19 001▲Mäntäluotainnäytteenottoa tutkimusalusArandalla Selkämerellä.

16 V ERKSAMHETSÅRET 2006ResuméEtt händelse- och resultatrikt årStora omvälvningar skedde underverksamhetsåret i GTK:s omvärld.Verksamheten var produktiv och målsättningarnai resultatavtalet uppnåddes.Den ökade aktiviteten inom internationellmalmletning i Finlandsamt tillväxten inom mineral-, energi-och miljöbranschen ledde till ökadefterfrågan på geologiska data ochtjänster. I sektorn för markanvändningoch miljö betonades den hållbaraanvändningen av naturresurser,bedömningen av geologiska miljöriskeroch frågor som gällde förutseendetav globala förändringar. I dessafrågor samarbetade GTK aktivt i vetenskapliganätverk både på nationelloch på EU-nivå.Forskningscentralen stärkte sinforskning om inhemska energikällorsom kunde ersätta importenergi. Produktionenav torv, övervägande påområden som undersökts av GTK,steg till nya rekordsiffror. Likaså fortgickstenmaterialproduktionen, stimuleradav boomen i byggbranschen,på områden som GTK undersökt.Enligt principen med hållbar utvecklinginriktas produktionen i allt högregrad på krossad sten och återvunnamaterial.GTK fortsatte att utveckla sitt regionalanätverk och de olika enheternasprofil utgående från regionalabehov. En regional enhet för västraFinland grundades i Karleby. Enhetenhade vid årets slut ca 20 anställda.Målet är att personalen år 2011 växertill 60-70 anställda.Arbetsfördelningen mellan universitetenoch forskningscentralenutvecklades, med sikte på ett omfattandesamarbetsavtal. Datahanteringspelar en allt viktigare roll som en delav alla kärnfunktioner.Som en lösning, med anledning avstatens produktivitetsprogram, beslötGTK bilda ett bolag av sina kemiskalaboratorietjänster. Ärendet har avanceratenligt planerna och koordinerasav handels- och industriministeriet(HIM), i samråd med personalorganisationerna.GTK i siffrorBetydelsen av positionsbundengeologisk information betonasi geologisk kartläggningMålsättningarna för den geologiskakartläggningen nåddes på det helataget väl. Ersättandet av den konventionella,kartbladsbundna karteringenmed modern datainsamling, hanteringoch distribution av positionsbundengeografisk information har kommitväl igång.Utvecklingen av riksomfattandekartdatabaser över berggrunden iskala 1:1 miljon och 1:200 000 inleddes.I karteringsprogrammet i skala1:100 000 färdigställdes alla halvfärdigakartblad. Tyngdpunkten för jordartskarteringenlades vid grundkartor avkonventionell typ (1:20 000 /50 000)samt produktionen av allmänt kartmaterialöver hela riket (1:200 000).I jordartskarteringen togs nya fältdatoreri bruk. Erfarenheterna var goda redanunder den första terrängperioden.Havsbottnen kartlades i Bottenviken,Skärgårdshavet och östra FinskaViken. Bland de viktigaste projektenkan nämnas det inventeringsprogramav den submarina naturen i Skärgårdshavet(VELMU) som styrs av flera ministerier,samt produktionen av kartor iskala 1:1 miljon över havsbottnen i delarav Östersjön (BALANCE). I detinhemska aerogeofysiska kartläggningsarbetetoch i den regionala uppmätningenav tyngdkraften målenuppnåddes till största delen.Forskningsverksamheten harstärkts och internationaliseratsDen andra delen av en geokemisk atlasför Europa, Geochemical Atlas ofEurope, blev klar och projektet slutfördes.Skärgården i Kvarken togsmed på UNESCOs lista över världsnaturarv,med hänvisning till geologiskaomständigheter. Det är Finlandsförsta världsnaturarv.GTK publicerade ett sammandragav ett antal reflektionsseismiska undersökningar(projektet FIRE). Inomden mineraltekniska forskningen utveckladesinnovativa nya tillämpningarbl.a. med tanke på exploateringenav de stora fyndigheterna innehållandeflera metaller i Kevitsa, Sodankylä.I projektet Bioshale utvecklades biohydrometallurgiskametoder för utvinnandetav metaller ur svartskiffer.Ett samprojekt som drevs av GTK,Kuopio universitet, Folkhälsoinstitutetoch Finlands miljöcentral, IntegratedRisk Assessment of Metals in Finland,kom igång under året. BlandEU-finansierade undersökningar omgeomiljön och de naturliga riskernadär kan nämnas projekten Seareg ochASTRA samt ett projekt för utredningav miljökonsekvenserna av turistregioneroch geologiska resurser, LandscapeLab.2006 2005Bruttokostnader, M€ 55,3 54,7Intäkter totalt, M€ 16,0 13,4Intäkter av den avgiftsbelagda verksamheten, M€ 12,4 9,7Antal anställda, årsverken 796 818Andelen akademiskt utbildade, % 44,2 % 44,1 %

V ERKSAMHETSÅRET 200617Kuva Jari Väätäinen, GTKStrandhällar i Skarvkyrkan nära Ekenäs. Rantakallioita Tammisaaren lähellä Skarvkyrkanissa.GTK publicerade GeoTIETO, ettnytt informationssystem för markanvändningsplaneringoch byggande itätorter. Detta system erbjuder sinaanvändare uppdaterat datamaterialoch bakgrundsmaterial i valfri skalavia internet.Malmletningen på rekordnivåTill följd av den ökade globala efterfråganpå metaller var det livligt påmalmletningsfronten i Finland, någotsom ledde till god efterfrågan på dataoch tjänster från GTK. Under året fickHIM in en rapport om en guldfyndigheti Hirsikangas i Himango; fleraandra intressanta fyndigheter undersöktes.Ett drygt tiotal gruvprojekt haranhängiggjorts i Finland, de flesta avdem sådana som GTK ursprungligenhar lokaliserat. Om dessa projekt förverkligasleder de till flera hundratalindustriarbetsplatser i östra och norraFinland.Områden som är viktiga för produktionenav stenmaterial undersöktesi Päijänne-Tavastland, SödraKarelen och Norra Savolax. Grundvattenprojektgenomfördes iBirkaland, i trakten kring Riihimäki-Hausjärvi och i Borgåtrakten samti Finlands närområden. GTK:s kartläggningoch bedömning av torvmarkfortgick enligt planerna.Satsningar på utvecklingav nättjänsterFörnyelsearbetet som gällde nättjänsterna(www.gtk.fi) inriktades år 2006i huvudsak på färdigställande avwebbsidorna på svenska och engelska,förenhetligande av karttjänster samtintern webbkommunikation. Det satsadesockså på förbättring av de tjänstersom riktas till malmletningsföretag,bl.a. så att arkivmaterialet indelasnumeriskt i råämnesrapporter.År 2006 gjordes en hel del arbeteför hantering av data, och förberedelsergjordes med tanke på kraven i direktivetINSPIRE. Överförandet avOutokumpu Oyj:s malmletningsmaterialtill GTK:s förvaltning fortgickenligt projekttidtabellen. Även annatmaterial som företagen överlåtit bearbetadestill en form som passar GTK:sdatastrukturer. Det nya bibliotekssystemettogs i bruk planenligt.En reform av dataskyddsinstruktionernasövergripande struktur komigång. Samarbetet med HIMs förvaltningsområdeintensifierades särskiltinom dataskyddet, produktivitetsprogrammetför datahanteringen samtutvecklingsprogrammet som gälldestatsförvaltningens ICT-verksamhet.Aktivt internationelltsamarbeteUnder året slutfördes och avrapporterades11 EU-projekt. Vid årets utgångpågick 22 EU-finansierade projekt.Samarbetet med närregionerna varlivligt och GTK stärkte samarbetetmed intressegrupper som i nordvästraRyssland undersöker mineraltillgångarsamt administrerar och undersökermarkanvändningsfrågor. GTK ingickett samarbetsavtal med Institute ofGeology of the Komi Science Centre.GTK är en viktig exportör avmångsidig geologisk expertis. Underdet gångna året avancerade det år2002 igångsatta projektet i Moçambique,Mineral Resources ManagementCapacity Building Project, och detsedan år 2003 pågående projektet iTanzania, Mineral Sector DevelopmentTechnical Assistance Project,båda helt enligt planerna.I samarbete med British GeologicalSurvey genomfördes ett aerogeofysisktmätningsprogram i Kosovooch en aerogeofysisk kartläggning avNordirland, som en del av TELLUS,ett mera omfattande program. I samarbetetmed det polska geologiskaforskningscentret testades den tillgängligageofysikaliska responsenslämplighet för letning av grundvattenreserver.GTK utvecklade en ny exportprodukt,God förvaltning i mineralsektorn,som presenterades på utrikesministerietunder ett seminarium i maj.Ökad efterfråganpå geolaboratorietjänsterResultatmålen för de avgiftsbelagdatjänsterna överskreds under året. Förklaringentill att resultatet blev bättreän väntat är de större intäkterna frångruvindustrin, exportprojekten ochde aerogeofysiska tjänsterna. En följdav den goda konjunkturutvecklingennär det gäller råämnesresurser var, attden externa efterfrågan på GTK:slaboratorietjänster förblev god inomlandet. Näringslivet i Finland var somtidigare den största klientgruppen.

18 V OIMAVARAT JA RESURSSITTalouskatsaus 2006RAHOITUSRAKENNE, TULOT JA MENOTToimintavuonna GTK:n käytettävissä oleva kokonaisrahoitus mukaanlukien ulkopuolinen rahoitus ja edelliseltä vuodelta siirtynyt määrärahaoli 44,8 miljoonaa euroa. Tästä summasta talousarviomäärärahan osuusoli 40,3 milj. euroa ja edelliseltä vuodelta siirtyneen määrärahan osuus3,7 milj. euroa. Vuodelle 2007 siirtyi määrärahaa 5,3 milj. euroa.Tutkimuskeskuksen rahoitusrakenteessa tulorahoituksen osuuskasvoi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Tulorahoituksella katettiin29 % bruttomenoista. Ulkopuolisen rahoituksen osuus sen sijaanväheni. Tulot nousivat 16,0 milj. euroon, mikä oli 2,6 milj. euroaenemmän kuin vuonna 2005. Maksullisen toiminnan tulot kasvoivat12,4 milj. euroon (9,7 milj. euroa vuonna 2005). Suuri tulokertymäselittyy kaivosteollisuudelta ja -yhtiöiltä, vientiprojekteista sekälentogeofysiikan palveluista saaduista poikkeuksellisen suurista tuloista.Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot olivat samalla tasolla kuin vuonna2005. Sekä maksullisen toiminnan tulotavoite että kokonaistulotavoiteylitettiin selvästi.Bruttomenot olivat 55,3 milj. euroa, 0,6 milj. euroa enemmän kuinedellisenä vuonna. Menoista 54,7 milj. euroa kirjattiin GTK:n omaantalousarviokirjanpitoon ja ulkopuolisella rahoituksella katettiin0,6 milj. euroa. Palkkausten osuus bruttomenoista oli 32,8 milj. euroa,muiden kulutusmenojen osuus oli 21,0 milj. euroa ja investointienmäärä oli 1,4 milj. euroa. Lisäksi oli pieni määrä siirtotalouden menoja.KUSTANNUKSET PÄÄTULOSALUEITTAINToiminnan kokonaiskustannukset sisältäen pääomakustannuksetja lomapalkkavelan muutokset olivat 56,7 milj. euroa, mikäoli 1,5 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2005. Kustannuksetlisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna geologisen kartoituksensekä tutkimuksen ja kehittämisen tulosalueilla. Luonnonvarojenetsinnän ja arvioinnin sekä tiedonhallinnan tulosalueilla kustannuksetvähenivät hieman. Luonnonvarojen etsinnän ja arvioinnin kustannustenosuus kokonaiskustannuksista vuonna 2006 oli 40 %, tutkimuksenja kehittämisen osuus 30 %, geologisen kartoituksen osuus 18 % sekätiedonhallinnan osuus 12 %.18 00016 00014 00012 00010 0008 0006 0004 0002 000ElinkeinoelämäValtionhallintoVientiprojektitTutkimushankkeidenEU-rahoitusKuntasektoriMuutasiakkaat0Tulojen kehitys 2002 – 2006(1 000 €)8 6712002 2003 2004 2005 2006Tulot asiakasryhmittäin 2005 – 2006(1 000 €)416597763864200620051 4051 33311 0192 8542 0091 7361 64612 99013 3876 93815 9758 8000 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000

V OIMAVARAT JA RESURSSIT19TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1. – 31.12.2006GTK:n tuotto- ja kululaskelman tuotot kasvoivat kuluja enemmänjo toisena peräkkäisenä vuotena. Tilikauden kulujäämä oli42,6 milj. euroa. Toiminnan tuotot olivat 15,6 milj. euroa, jostamaksullisen toiminnan osuus oli 12,4 milj. euroa. Maksullisentoiminnan tuotot olivat 2,7 milj. euroa suuremmat kuin vuonna2005, muun toiminnan tuotot sen sijaan vähenivät 0,4 milj. euroaedelliseen vuoteen verrattuna.Toiminnan kulut olivat 56,4 milj. euroa. Henkilöstökuluja kertyi33,0 milj. euroa ja se oli suurin kuluryhmä, 58 % toiminnan kuluista(32,5 milj. euroa ja 58 % vuonna 2005). Henkilöstökulujen määräoli suurempi kuin vuonna 2005, vaikka tehtyjen henkilötyövuosienmäärä pieneni 22 henkilötyövuodella edellisvuoteen verrattuna.Muita suuria kuluryhmiä olivat palvelujen ostot 8,2 milj. euroa javuokrat 5,4 milj. euroa. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoihinkäytettiin 3,7 milj. euroa, muihin kuluihin (pääasiassa matkakuluihin)3,4 milj. euroa ja poistoja tehtiin 2,3 milj. eurolla.Satunnaisia tuottoja ja kuluja oli vuonna 2006 vähän edelliseen vuoteenverrattuna. Vuonna 2005 tuottoihin kirjattiin Outokummun syväreiänvelkakonversiota vastaavia tuottoja 1,6 milj. euroa.TASE 31.12.2006Taseen loppusumma oli 15,9 milj. euroa, mikä oli 0,5 milj. euroapienempi kuin vuoden 2005 tilinpäätöksessä.VASTAAVAAKäyttöomaisuuden arvo on vähentynyt 0,6 milj. euroa edelliseen tilinpäätökseenverrattuna. Koneiden ja laitteiden tasearvo oli 6,2 milj. euroa(6,9 milj. euroa vuonna 2005). Lyhytaikaisten saamisten määrää kasvattimyyntisaamisten suuri määrä, 4,6 milj. euroa. Myyntisaamisista 1,8 milj.euroa oli yhteisrahoitteisten hankkeiden maksatushakemussaatavia ja2,8 milj. euroa muita myyntisaamisia.56 00054 00052 00050 00048 00046 00044 00042 00025 00020 00015 00010 0005 0000Menojen kehitys 2002 – 2006(1 000 €)47 1782002 2003 2004 2005 2006Kustannukset 2002 – 2006(1 000 €)10 339Geologinenkartoitus200620058 99650 96917 23516 107Tutkimus jakehittäminen55 08522 51854 69422 858Luonnonvarojenetsintäja arviointi55 2646 602 7 210TiedonhallintaVASTATTAVAAValtion pääoma pieneni 0,8 milj. eurolla 5,3 milj. euroon. Lyhytaikainenvieras pääoma kasvoi 0,9 milj. eurolla. Kasvu johtui saatujen ennakoiden,ostovelkojen ja siirtovelkojen kasvusta. Muut lyhytaikaiset velatvähenivät. Pitkäaikainen vieras pääoma on lähes hävinnyt. Pitkäaikaisiinvelkoihin vuoden 2005 tilinpäätöksessä luetut osakohdennettujenhankkeiden ennakot on vuoden 2006 tilinpäätöksessä kirjattu saatuihinennakoihin eli lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan, koska ko. hankkeetpäättyvät vuonna 2007.

20 V OIMAVARAT JA RESURSSITTilinpäätöslaskelmatTUOTTO- JA KULULASKELMA (1 000 €)1.1. - 31.12. 2006 1.1. - 31.12. 2005Toiminnan tuotot 15 636 13 277Toiminnan kulut -56 351 -55 866Jäämä I -40 715 -42 589Rahoitustuotot ja -kulut 1 0Satunnaiset tuotot ja kulut 6 1 574Jäämä II -40 708 -41 015Siirtotalouden tuotot ja kulut 224 84Jäämä III -40 484 -40 931Tuotot veroista ja pakollisista maksuista -2 117 -2 055Tilikauden kulujäämä -42 601 -42 986TASE (1 000 €)VASTAAVAA31.12.2006 31.12.2005Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoituksetAineettomat hyödykkeet 474 493Aineelliset hyödykkeet 6 668 7 292Käyttöomaisuusarvopaperit 4 47 146 7 789Vaihto- ja rahoitusomaisuusVaihto-omaisuus 3 577 3 932Lyhytaikaiset saamiset 5 142 4 597Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 0 38 719 8 532Vastaavaa yhteensä 15 865 16 321VASTATTAVAAOma pääomaValtion pääoma 5 283 6 073Vieras pääomaPitkäaikainen 4 520Lyhytaikainen 10 578 9 72810 582 10 248Vastattavaa yhteensä 15 865 16 321

V OIMAVARAT JA RESURSSIT21Kuva: Jari Väätäinen, GTKHenkilöstökatsausGTK:n strategisissa tavoitteissavuoteen 2015 korostuvat henkilöstönosaamisen kehittäminen, innovatiivisenja hyvän työyhteisönmerkitys sekä kansainvälinen verkostoituminen.Tulosprisman mukainenhenkisten voimavarojenhallinta ja kehittäminen on tulevaisuudessaentistä haasteellisempaaja tärkeämpää valtionhallinnontuottavuusohjelman tavoitteidensaavuttamiseksi.Strategisena kehittämishankkeenaaloitettiin vuonna 2006 osaamisenjohtamisen ja kehittämisen suunnitteluja työkalujen laatiminen. Osaamisenkehittäminen on koko GTK:takoskeva, pitkäjänteistä työtä vaativakokonaisuus, jossa tärkeimpänätavoitteena on kehittää ja kohdentaahenkilöstön nykyistä osaamista siten,että kyetään vastaamaan tulevaisuudenhaasteisiin.Johtamis- ja esimiestoiminnankehittämistä jatkettiin aloittamallaJohtamisen erikoistutkinto (JET) –koulutus, johon aloitusvaiheessa osallistuiyhteensä 22 henkilöä GTK:n eritoimipaikoista ja yksiköistä. Koulutuksensisältö on räätälöity vastaamaanniitä tarpeita ja vaatimuksia,joita GTK:n esimiestoiminnassa onpidetty tärkeinä. Näistä mm. organisaationstrategioiden ja visioiden ohjaavuustyössä sekä oman johtajuudenarviointi ja kehittäminen ovat koulutuksessatärkeitä painopistealueita.Palkkausjärjestelmän toimivuudenkehittäminen jatkui erillisen arviointityöryhmäntoimesta.Kertomusvuoden aikana panostusesimiesviestinnän ja sisäisen viestinnänkehittämiseen jatkui. Uusi intranet-uutiskanavaotettiin käyttöönvuodenvaihteessa. Sen odotetaanparantavan ja nopeuttavan sisäistätiedonkulkua. Loppuvuodesta 2005lanseerattu Geofoorumi-sidosryhmälehtivakiinnutti asemansa hankkeistakertovana uutiskanavana myös sisäisenkohderyhmän keskuudessa. Rekrytointi-ilmoitustenulkoasua uudistettiinosana GTK:n kokonaisilmeenuudistusta.Työhyvinvoinnin kehittäminenjatkui työterveyshuollon toiminnankohdentamisen ja ennaltaehkäisevänterveydenhuollon painottamisen sekäerilaisten työyhteisön kehittämisprojektienkautta. Työterveyshuoltopalvelujenyhdenmukaisuutta ja saatavuuttaparannettiin edelleen.Tutkimuslaitoksen strategistenpainopistealueiden tukemiseksi perustettiinkaksi uutta tutkimusprofessorintointa: sovellettuun geofysiikkaanja geologiseen mallinnukseen.Kesäharjoittelijoita palkattiin eri puolilleGTK:ta yhteensä 64.Virkistystoiminnan painopistealueitaja toimintaperiaatteita yhdenmukaistettiinja linjattiin. Virkistystoimintaajatketaan aktiivisesti eritoimipaikoissa henkilöstökerhojenkautta.Henkilöstö tulosalueittain 2006Henkilöstön koulutusjakauma 2006Tiedonhallinta93,4 htv12 %Geologinen kartoitus135,8 htv17 %Lisensiaatit 5 %Tohtorit 9 %Peruskoulu taivastaava 23 %Tutkimus jakehittäminen242,7 htv30 %Luonnonvarojenetsintä ja arviointi323,9 htv41 %Muu korkeakoulututkinto31 %Keskiasteenkoulutus 32 %htv=henkilötyövuotta

22 O RGANISAATIO JA JOHTOOrganisaatio 2007KTMJohtokuntaEsikunta Pääjohtaja JohtoryhmäEtelä-SuomenyksikköLänsi-SuomenyksikköKansainvälinenprojektivientiItä-SuomenyksikköPohjois-SuomenyksikköMaankäyttöja ympäristöKallioperä jaraaka-aineetMerigeologiaja geofysiikkaTutkimuslaboratorioMaankäyttöja ympäristöKallioperä jaraaka-aineetKonsernipalvelutHallinto- ja IT-palvelutTekniset palvelutKemianlaboratorioKallioperä jaraaka-aineetMaankäyttöja ympäristöMineraalitekniikanlaboratorioTietopalvelutKallioperä jaraaka-aineetMaankäyttöja ympäristöTietopalvelutTietopalvelutGTK:n johtoPääjohtajaElias EkdahlHallintojohtajaJorma JärvinenStrategiajohtoTutkimusjohtajaKeijo NenonenMaankäyttö ja ympäristöTutkimusjohtajaPekka NurmiKallioperä ja raaka-aineetOhjelmajohtajaHannu IdmanGeologinen kartoitusTietohallintojohtajaJarmo KohonenViestintäjohtajaMarie-Louise WiklundYksiköiden johtajatEtelä-Suomen yksikköKarita ÅkerItä-Suomen yksikköKari PääkkönenLänsi-Suomen yksikköRunar BlomqvistPohjois-Suomen yksikköRisto PietiläKansainvälinen projektivientiMarkku MäkeläKonsernipalvelutMona Harva

O RGANISAATIO JA JOHTO23JohtokuntaToimikausi 1.3.2004–29.2.2008Kuva: Jari Väätäinen, GTKJohtokunta kokoontui kertomusvuonna 10 kertaa. Kuvassa vasemmalta: Jukka Noponen, Eija Hyvönen, Elias Ekdahl, Tom Niemi,Pirkko Selin, Helena Korhonen, Alpo Kuparinen ja Jorma Järvinen.Tom NiemiPuheenjohtajaVaratoimitusjohtajaBoliden ABJukka NoponenOhjelmajohtajaSuomen itsenäisyyden juhlarahastoSitraEija HyvönenHenkilöstön edustajaGeofyysikkoGeologian tutkimuskeskus (GTK)Alpo KuparinenVarapuheenjohtajaTeollisuusneuvosKauppa- ja teollisuusministeriöHelena KorhonenHallitusneuvosYmpäristöministeriöPirkko SelinYmpäristöjohtajaVapo OyElias EkdahlPääjohtajaGeologian tutkimuskeskus (GTK)Jorma JärvinenJohtokunnan sihteeriHallintojohtajaGeologian tutkimuskeskus (GTK)

24 J ULKAISULUETTELOTGTK:n julkaisut jaraportit vuonna 2006Julkaisut ovat saatavissa myöskokoteksteinä (pdf) GTK:n tietopalveluidenverkkosivuilla,http://www.gtk.fi/palvelut/info/Geological Survey of Finland,Special Paper35 Saltikoff, Boris; Puustinen, Kauko &Tontti, Mikko 2006. Metallogenic zonesand metallic mineral deposits in Finland:Explanation to the Metallogenic Map ofFinland. 66 s. (22 €)41 Schmidt-Thomé, Philipp (ed.) 2006.Sea Level Change Affecting the SpatialDevelopment of the Baltic Sea Region.154 s. (40 €)42 Schmidt-Thomé, Philipp (ed.) 2006.Natural and Technological Hazards andRisks Affecting the Spatial Developmentof European Regions. 167 s. (40€)43 Kukkonen, Ilmo T. & Lahtinen, Raimo(eds.) 2006. Finnish Reflection ExperimentFIRE 2001-2005. 247 s., 15 liitettä.(45 €)Tutkimusraportti – Reportof Investigation161 Sarala, Pertti & Rossi, Seppo 2006.Rovaniemen-Tervolan alueen glasiaalimorfologisetja -stratigrafiset tutkimuksetja niiden soveltaminen geokemialliseenmalminetsintään. Summary: Glacial geologicaland stratigraphical studies with appliedgeochemical exploration in the areaof Rovaniemi and Tervola, southern FinnishLapland. 115 s. (42 €)162 Ruotoistenmäki, Tapio & Tervo, Timo2006. Geophysical characteristics of theOutokumpu area, SE Finland. 37 s. (15 €)163 Tarvainen, Timo (toim.); Eklund, Mikael;Haavisto-Hyvärinen, Maija; Hatakka,Tarja; Jarva, Jaana; Karttunen, Virpi; Kuusisto,Erna; Ojalainen, Jukka & Teräsvuori,Eeva 2006. Alkuaineiden taustapitoisuudetpääkaupunkiseudun kehyskuntien maa-perässä. Summary: Geochemical baselinesaround the Helsinki metropolitan area.40 s. (12 €)Turvetutkimusraportti – Reportof Peat Investigation364 Toivonen, Tapio & Suomi, Timo 2005.Merikarvialla tutkitut suot ja niidenturvevarat. Abstract: The peatlands andpeat reserves of Merikarvia, western Finland.48 s., 5 liitettä. (27 €)365 Kallinen, Riitta-Liisa 2005: Lestijärvellätutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2.Abstract: The peatlands and peat reservesin Lestijärvi. Part 2. 34 s., 1 taulukko, 4liitettä. (18 €)366 Pajunen, Hannu 2006. Ylikiimingissätutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 10.Abstract: The mires and peat reserves ofYlikiiminki, Central Finland. Part 10. 39 s.,3 liitettä. (21 €)367 Turunen, Jukka 2006. Kalajoella tutkitutsuot ja niiden turvevarat. Osa 1.Abstract: The peatlands and peat resourcesof Kalajoki, western Finland, part 1. 67 s.,4 liitettä. (35 €)Vuosikertomus – Annual ReportGeologian tutkimuskeskus GTK. Vuosikertomus2005. 38 s.Geological Survey of Finland GTK. Annualreport 2005. 38 s.Erikoisjulkaisut – MiscellaneouspublicationsBackman, Birgitta; Luoma, Samrit; Ruskeeniemi,Timo; Karttunen, Virpi; Talikka,Matti & Kaija, Juha 2006. Natural Occurrenceof Arsenic in the Pirkanmaa Regionin Finland. Espoo: Geological Survey ofFinland. 82 s. (Maksuton)De Vos, W. & Tarvainen, T. (Chief-editors);Salminen, R.; Reeder, S.; De Vivo, B.;Demetriades, A.; Pirc, S.; Batista, M. J.;Marsina, K.; Ottesen, R.T.; O’Connor, P.J.;Bidovec, M.; Lima, A.; Siewers, U.; Smith,B.; Taylor, H.; Shaw, R.; Salpeteur, I.; Gregorauskiene,V.; Halamic, J.; Slaninka, I.;Lax, K.; Gravesen, P.; Birke, M.; Breward,N.; Ander E.L.; Jordan, G.; Duris, M.;Klein, P.; Locutura, J.; Bel-lan, A.; Pasieczna,A.; Lis, J.; Mazreku, A.; Gilucis, A.;Heitzmann, P.; Klaver, G. & Petersell, V.2006. Geochemical Atlas of Europe. Part 2:Interpretation of Geochemical Maps, AdditionalTables, Figures, Maps and RelatedPublications. Espoo: Geological Survey ofFinland. 690 s. (63 €)Grönholm, Sari (toim.); Alviola, Reijo;Kinnunen, Kari A.; Kojonen, Kari; Kärkkäinen,Niilo & Mäkitie, Hannu 2006.Retkeilijän kiviopas. 2. korj. painos. Espoo:Geologian tutkimuskeskus. 88 s. (Maksuton)Johansson, Peter; Lunkka, Juha-Pekka &Sarala, Pertti (eds.) 2006. Late Pleistoceneglacigenic deposits in the central part ofthe Scandinavian ice sheet: the INQUAPeribaltic Group Field Symposium inFinland, September 11.-15.2006. abstract.Rovaniemi: Geological Survey of Finland.56 s. [Elektroninen julkaisu]Parviainen, Annika; Vaajasaari, Kati; Loukola-Ruskeeniemi,Kirsti; Kauppila, Tommi;Bilaletdin, Ämer; Kaipainen, Heikki;Tammenmaa, Jalle & Hokkanen, Tero2006. Anthropogenic Arsenic Sources inthe Pirkanmaa Region in Finland. Espoo:Geological Survey of Finland. 72 s. (Maksuton)Sarala, Pertti; Johansson, Peter & Lunkka,Juha-Pekka (eds.) 2006. Late Pleistoceneglacigenic deposits in the central part ofthe Scandinavian ice sheet: the INQUAPeribaltic Group Field Symposium inFinland, September 11.-15.2006: excursionguide. Rovaniemi: Geological Surveyof Finland. 62 s. [Elektroninen julkaisu]Schmidt-Thomé, Philipp 2006. Integrationof natural hazards, risk and climatechange into spatial planning practices.Espoo: Geological Survey of Finland. 31[93] s. (Väitöskirja) (Maksuton)

J ULKAISULUETTELOT25Suomen geologinen kartta – Geological map of Finland, 1:100 000– Kallioperäkarttojen selitykset – Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks (8 €)Luukkonen, Erkki J. 2005. Nurmeksen kartta-alueen kallioperä.Summary: Pre-Quaternary rocks of the Nurmes map-sheet area.Lehti 4321. 65 s., 4 liitekarttaa.Paavola, Jorma 2006. Ylä-Luostan kartta-alueen kallioperä. Summary:Pre-Quaternary rocks of the Ylä-Luosta map-sheet area.Lehti 4312. 60 s., 3 liitettä. [Elektroninen julkaisu].Pekkarinen, Lauri J.; Kohonen, Jarmo; Vuollo, Jouni & Äikäs, Olli2006. Kolin kartta-alueen kallioperä. Summary: Pre-Quaternaryrocks of the Koli map-sheet area. Lehti 4313. 116 s., 3 liitekarttaa.Perttunen, Vesa 2006. Ylitornion kartta-alueen kallioperä. Summary:Pre-Quaternary rocks of the Ylitornio map-sheet area.Lehti 2613. 36 s. [Elektroninen julkaisu]Suominen, Veli; Fagerström, Pia & Torssonen, Markus 2006.Uudenkaupungin kartta-alueen kallioperä. Summary: Pre-Quaternaryrocks of the Uusikaupunki map-sheet area. Lehti 1131.59 s., 5 liitettä.–Kallioperäkartat – Pre-Quaternary rocks (8 €)3441 Puokiovaara Laajoki, Kauko[Elektroninen julkaisu]Erikoiskartat – Miscellaneous mapsTarvainen, T.; Backman, B.; Hatakka, T.; Loukola-Ruskeeniemi, K.;Salminen, R. & Savolainen, H. 2005. Geokemiallinen ympäristövaikutuskartta= Geokemisk miljökonsekvenskarta 1:1 000 000.Espoo: Geologian tutkimuskeskus. [Elektroninen julkaisu]Maaperäkartta 1:20 000/1:50 000, selitykset –Explanation to the maps ofQuaternary Deposits 1:20 000/1:50 0002431 08 Niemelänkylä J. Saarelainen & J. Turunen2524 12 Rautionpää P. Johansson, V. Perttunen,J. Räisänen & U. Väisänen2542 03 Kaakamavaara P. Johansson, V. Perttunen,J. Räisänen & U. Väisänen3212 07 Oravasaari J. Saarelainen3332 06 Nerkoo A. Kejonen3332 09 Kiukonmäki A. Kejonen3421 09 Ylipää P. Johansson, J. Räisänen & U. Väisänen3421 12 Hyrkäs P. Johansson, J. Räisänen & U. Väisänen3423 03 Murronkylä P. Johansson, J. Räisänen & U. Väisänen3424 02 Vepsä J. Nenonen, J. Räisänen & U. Väisänen4211 04 Aholahti T. Huttunen4211 07 Savonlinna T. Huttunen & J. Leino4211 10 Toroppala T. Huttunen & J. Leino4321 07 Savikylä A. Kejonen4321 08 Karhunpää A. Kejonen4321 10 Nurmes A. Kejonen4321 11 Porokylä A. Kejonen4321 12 Saramojoki A. KejonenSuositusta Retkeilijän kivioppaasta otettiin 2. painos. Kiviharrastajasaa oppaasta vinkkejä harrastukseensa ja monipuolista tietoakivien maailmasta sekä tukea kivien tunnistamiseen.

26 J ULKAISULUETTELOTVuonna 2006 valmistuneet numeeristetut maaperäkartat1:20 000/1:50 000 (suluissa vastaava geologi):1242 03 Halsön (S. Kielosto) 1332 08 Replotfjärden (J. Ojalainen)1242 06 Molpe (S. Kielosto) 1332 09 Ritgrund (J. Ojalainen)1313 07 Bergö Gaddarna (J. Ojalainen) 1332 10 Petsmo (J. Ojalainen)1313 08 Storsanden (J. Ojalainen) 1332 11 Värlax (J. Ojalainen)1313 09 Ljusan (J. Ojalainen) 1332 12 Mickelsörarna (J. Ojalainen)1313 10 Bergö Gaddarna (J. Ojalainen) 1334 01 Västerhankmo (J. Ojalainen)1313 11 Rönnskären (J. Ojalainen) 1334 02 Pudimo (J. Ojalainen)1313 12 Skötrund (J. Ojalainen) 1334 03 Östra Gloppet (J. Ojalainen)1314 07 Östra Norrskär (J. Ojalainen) 1334 05 Särkimo (J. Ojalainen)1314 08 Utgrynnan (J. Ojalainen) 1334 06 Jöusan (J. Ojalainen)1314 11 Utgrynnan (J. Ojalainen) 1341 10 Mickelsörarna (J. Ojalainen)1314 12 Valsörarna (J. Ojalainen) 1334 01 Stubben (J. Ojalainen)1331 02 Malaxkallan (J. Ojalainen) 1334 04 Stubben (J. Ojalainen)1331 03 Korsören (J. Ojalainen) 2444 08 Oulunsalo (K. Mäkinen)1331 05 Yttre Torgrund (S. Kielosto) 2524 12 Rautionpää (P. Johansson)1331 06 Södra Vallgrund (J. Ojalainen) 2542 03 Kaakamavaara (P. Johansson)1331 08 Vaskiluoto (S. Kielosto) 3042 01 Summa (S. Kielosto)1331 09 Västervik (J. Ojalainen) 3042 02 Reitkalli (S. Kielosto)1331 11 Vaasa (N. Putkinen) 3042 09 Lapjärvi (S. Kielosto)1331 12 Karpelö (N. Putkinen) 3042 12 Suur-Miehikkälä (S. Kielosto)1332 01 Brändövik (J. Ojalainen) 3141 06 Ristiina (T. Huttunen)1332 02 Panike (J. Ojalainen) 3212 07 Oravasaari (J. Saarelainen)1332 03 Valsörarna (J. Ojalainen) 3212 11 Lievestuore (A. Kejonen)1332 04 Norra Vallgrund (J. Ojalainen) 3421 09 Ylipää (P. Johansson)1332 05 Björköby (J. Ojalainen) 3421 12 Hyrkäs (P. Johansson)1332 06 Lappörarna (J. Ojalainen) 3423 03 Murronkylä (P. Johansson)1332 07 Replot (J. Ojalainen) 3424 02 Vepsä (J. Räisänen)GTK:n päätearkistoon saapuneet raportitGTK julkistaa tutkimustensa tuloksia myös arkistoraporttisarjoissaan. Vuonna 2006 saapui GTK:n päätearkistoonraportteja yhteensä 124 kpl, jotka jakaantuvat eri aihealueisiin (sarjoihin) seuraavasti:Malmitutkimukset (M-sarja): 72 kplGeokemialliset tutkimukset (S-sarja): 13 kplKallioperätutkimukset (K-sarja): 5 kplYdinjätteiden sijoitustutkimukset (Y-sarja): 3 kplKiviainestutkimukset (KA-sarja): 2 kplKaukokartoitus(RS-sarja): 2 kplMaaperätutkimukset (P-sarja): 9 kplKansainvälinen toiminta (UT-sarja): 1 kplGeofysikaaliset tutkimukset (Q-sarja): 17 kplTiedot GTK:n päätearkistoon saapuneista raporteista ovat RAPGEO-tietokannassa, verkko-osoite: http://info.gtk.fi/.Raportit ovat saatavissa kokoteksteinä, pdf-muodossa.

J ULKAISULUETTELOT27GTK:n henkilökunnanjulkaisut vuonna 2006Luettelossa on 9.2.2007 mennessäFINGEO-tietokantaan rekisteröidyt,referoidut julkaisut ja artikkelit,joiden tekijöistä vähintäänyksi on kuulunut GTK:n henkilökuntaan.Edellisen vuosikertomuksenilmestymisen jälkeen rekisteröidytjulkaisut vuodelta 2006löytyvät FINGEO-tietokannasta.Kansainväliset referoidutjulkaisut:Alenius, Teija; Haggrén, Georg; Jansson,Henrik; Miettinen, Arto 2006. Maritimeactivities on the southern coast of Finland500-1550 AD. Settlement history from theviewpoint of archaeology, history, biologyand geology. In: Pieters, M., Verhaeghe, F.& Gevaert, G. (eds.) Fishery, trade and piracy:fishermen and fishermen’s settlementsin and around the North Sea area inthe Middle Ages and later. I. Papers fromthe colloquium at Oostende-Raversijde,Belgium, 21-23 November 2003. Archeologiein Vlaanderen. Monografie 6. Brussel:Vlaams Instituut voor het Onroerend Erfgoed(VIOE), 207-213.Alenius, Teija; Laakso, Ville 2006. Palaeoecologyand archaeology of the village ofUukuniemi, eastern Finland. Acta Borealia23 (2), 145-165.Aunola, Tuomo A.; Goi, Anna; Palmroth,Marja R. T.; Langwaldt, Jörg H.; Tuhkanen,Tuula A. 2006. Removal of PAHs from creosoteoil contaminated soil by addition ofconcentrated H2O2 and biodegradation.In: Pichat, P., Oliveros, E. & Esplugas, S.(eds.) The 2nd European Conference onOxidation and Reduction Technologies forEx-Situ and In-Situ Treatment of Water,Air and Soil (ECOR-2), Göttingen, Germany,June 12-15, 2005. Journal of AdvancedOxidation Technologies 9 (1), 11-19.Bleuten, Wladimir; Borren, Wiebe; Glaser,Paul H.; Tsuchihara, Takeo; Lapshina, ElenaD.; Mäkilä, Markku; Siegel, Don; Joosten,Hans; Wassen, Martin J. 2006. Hydrologicalprocesses, nutrient flows andpatterns of fens and bogs. In: Verhoeven, J.T. A. ... [et al.] (eds.) Wetlands and naturalresource management. Ecological studies190. Berlin: Springer, 183-204.Kuva: Jari Väätäinen, GTKeffect of micro-grinding and micro-graphiteflotation to upgrade the quality of calciteconcentrate, with reference to Kurikkacalcite marble deposit, Finland. MineralsEngineering 19 (4), 372-375.De Vivo, B.; Ander, E. L.; Bidovec, M.;Lima, A.; Pirc, S.; Reeder, S.; Siewers, U.;Smith, B.; Albanese, S.; Batista, M.; Bellan,A.; Birke, M.; Breward, N.; Demetriades,A.; De Vos, W.; Duris, M.; Gravesen, P.;Gregorauskiene, V.; Halamic, J.; Jordan, G.;Lax, K.; Locutura, J.; O’Connor, P. J.;Pasieczna, A.; Slaninka, I.; Tarvainen, T.2006. Distribution of elements in streamwater. In: De Vos, W. & Tarvainen, T. (eds.)Geochemical atlas of Europe. Part 2: Interpretationof geochemical maps, additionaltables, figures, maps, and related publications.Espoo: Geological Survey of Finland,33-35.De Vos, W.; Batista, M. J.; Pirc, S.;O’Connor, P. J.; Demetriades, A.; Tarvainen,T.; Salminen, R.; Reeder, S.; Salpeteur,I.; Gregorauskiene, V.; Lax, K.; Halamic, J.;Pasieczna, A.; Slaninka, I.; Mazreku, A.;Siewers, U.; Birke, M.; Breward, N.; Bidovec,M.; De Vivo, B.; Lima, A.; Duris, M.;Locutura, J.; Bel-lan, A. 2006. Distributionof elements in stream sediment. In: DeVos, W. & Tarvainen, T. (eds.) Geochemicalatlas of Europe. Part 2: Interpretation ofgeochemical maps, additional tables, figures,maps, and related publications. Espoo:Geological Survey of Finland, 37-39.De Vos, W.; Demetriades, A.; Marsina, K.;Ottesen, R. T.; Reeder, S.; Pirc, S.; Salminen,R.; Tarvainen, T. 2006. Comparison ofelements in all sample media, general commentsand conclusions. In: De Vos, W. &Tarvainen, T. (eds.) Geochemical atlas ofEurope. Part 2: Interpretation of geochemicalmaps, additional tables, figures, maps,and related publications. Espoo: GeologicalSurvey of Finland, 45-47.De Vos, W.; Gregorauskiene, V.; Marsina,K.; Salminen, R.; Salpeteur, I.; Tarvainen,T.; O’Connor, P. J.; Demetriades, A.; Pirc,S.; Batista, M. J.; Bidovec, M.; Bel-lan, A.;Birke, M.; Breward, N.; De Vivo, B.; Duris,M.; Halamic, J.; Klein, P.; Lima, A.; Locutura,J.; Lis, J.; Mazreku, A.; Ottesen, R. T.;Pasieczna, A.; Petersell, V.; Reeder, S.; Siewers,U.; Slaninka, I. 2006. Distribution ofelements in subsoil and topsoil. In: De Vos,W. & Tarvainen, T. (eds.) GeochemicalChernet, Tegist; Wiik, Mervi; Lehto, Harri;Reinikainen, Jukka; Vuori, Janne 2006. TheFOREGS EuroGeoSurveys Geochemical Baseline Mapping, osat 1 ja 2.

28 J ULKAISULUETTELOTatlas of Europe. Part 2: Interpretationof geochemical maps, additional tables,figures, maps, and related publications.Espoo: Geological Survey of Finland,21-29.De Vos, W.; Gregorauskiene, V.; Salpeteur,I.; Tarvainen, T.; Pasieczna, A.; Siewers, U.;Breward, N.; Duris, M. 2006. Distributionof elements in humus. In: De Vos, W. &Tarvainen, T. (eds.) Geochemical atlas ofEurope. Part 2: Interpretation of geochemicalmaps, additional tables, figures,maps, and related publications. Espoo:Geological Survey of Finland, 31-32.De Vos, W. (ed.); Tarvainen, T. (ed.);Salminen, R.; Reeder, S.; De Vivo, B.;Demetriades, A.; Pirc, S.; Batista, M. J.;Marsina, K.; Ottesen, R. T.; O’Connor, P.J.; Bidovec, M.; Lima, A.; Siewers, U.;Smith, B.; Taylor, H.; Shaw, R.; Salpeteur,I.; Gregorauskiene, V.; Halamic, J.; Slaninka,I.; Lax, K.; Gravesen, P.; Birke, M.;Breward, N.; Ander, E. L.; Jordan, G.;Duris, M.; Klein, P.; Locutura, J.; Bel-lan,A.; Pasieczna, A.; Lis, J.; Mazreku, A.; Gilucis,A.; Heitzmann, P.; Klaver, G.; Petersell,V. 2006. Geochemical atlas of Europe. Part2: Interpretation of geochemical maps, additionaltables, figures, maps, and relatedpublications. Espoo: Geological Survey ofFinland. 690 p.Demetriades, A.; Pirc, S.; De Vos, W.;Ottesen, R. T.; Reeder, S.; O’Connor, P. J.;Bidovec, M.; De Vivo, B.; Tarvainen, T.;Batista, M. J.; Lax, K.; Halamic, J.; Pasieczna,A.; Slaninka, I.; Birke, M.; Siewers, U.;Breward, N.; Lima, A.; Duris, M.; Locutura,J.; Bel-lan, A.; Salpeteur, I.; Klein, P.;Jordan, G.; Mazreku, A.; Petersell, V. 2006.Distribution of elements in floodplainsediment. In: De Vos, W. & Tarvainen, T.(eds.) Geochemical atlas of Europe. Part 2:Interpretation of geochemical maps, additionaltables, figures, maps, and relatedpublications. Espoo: Geological Survey ofFinland, 41-44.Hanski, E. (ed.); Mertanen, S. (ed.); Rämö,T. (ed.); Vuollo, J. (ed.) 2006. Dyke swarms– time markers of crustal evolution: proceedingsof the Fifth International Conference,IDC-5, Rovaniemi, Finland, 31 July-3 August 2005. London: Taylor & Francis.273 p.Hjelt, S.-E.; Korja, T.; Kozlovskaya, E.;Lahti, I.; Yliniemi, J. 2006. Electrical conductivityand seismic velocity structuresof the lithosphere beneath the FennoscandianShield. In: Gee, D. G. & Stephenson,R. A. (eds.) European lithosphere dynamics.Geological Society of London. Memoir32. London: The Geological Society ofLondon, 541-559.Jarva, Jaana; Virkki, Heidi 2006. Dealingwith natural hazards: practice in the Finnishspatial planning system. In: Fleischhauer,M., Greiving, S. & Wanczura, S.(eds.) Natural hazards and spatial planningin Europe. Dortmund: DortmunderVertrieb für Bau- und Planungsliteratur,19-36.Kauppila, T. 2006. Sediment-based studyof the effects of decreasing mine waterpollution on a heavily modified, nutrientenriched lake. Journal of Paleolimnology35 (1), 25-37.Kauppila, Tommi; Kihlman, Susanna;Mäkinen, Jari 2006. Distribution ofarcellaceans (testate amoebae) in the sedimentsof a mine water impacted bay ofLake Retunen, Finland. Water, Air, & SoilPollution 172 (1-4), 337-358.Korja, Annakaisa; Lahtinen, Raimo; Nironen,Mikko 2006. The Svecofennian orogen:a collage of microcontinents and islandarcs. In: Gee, D. G. & Stephenson, R.A. (eds.) European lithosphere dynamics.Geological Society of London. Memoir 32.London: The Geological Society of London,561-578.Kortelainen, Nina M.; Karhu, Juha A. 2006.Tracing the decomposition of dissolvedorganic carbon in artificial groundwaterrecharge using carbon isotope ratios.Applied Geochemistry 21 (4), 547-562.Kousa, Anne; Havulinna, Aki S.; Moltchanova,Elena; Taskinen, Olli; Nikkarinen,Maria; Eriksson, Johan; Karvonen, Marjatta2006. Calcium:magnesium ratio in localgroundwater and incidence of acute myocardialinfarction among males in ruralFinland. Environmental Health Perspectives114 (5), 730-734.Kuusisto, M.; Kukkonen, I. T.; Heikkinen,P.; Pesonen, L. J. 2006. Lithological interpretationof crustal composition in theFennoscandian Shield with seismic velocitydata. In: Snyder, D. B., Eaton, D. W. &Hurich, C. A. (eds.) Seismic probing ofcontinents and their margins. Tectonophysics420 (1-2), 283-299.Käpyaho, Asko 2006. Whole-rock geochemistryof some tonalite and high Mg/Fe gabbro, diorite and granodiorite plutons(sanukitoid suites) in the Kuhmo district,eastern Finland. Bulletin of the GeologicalSociety of Finland 78 (2), 121-141.Käpyaho, Asko; Mänttäri, Irmeli; Huhma,Hannu 2006. Growth of Archaean crust inthe Kuhmo district, eastern Finland: U-Pband Sm-Nd isotope constraints on plutonicrocks. Precambrian Research 146 (3-4),95-119.Laajoki, Kauko; Huhma, Hannu 2006. Detritalzircon dating of the PalaeoproterozoicHimmerkinlahti Member, Posio,northern Finland ; lithostratigraphic implications.Bulletin of the Geological Societyof Finland 78 (2), 177-182.Lauri, L. S.; Rämö, O. T.; Huhma, H.;Mänttäri, I.; Räsänen, J. 2006. Petrogenesisof silicic magmatism related to the 2.44Ga rifting of Archean crust in Koillismaa,eastern Finland. Lithos 86 (1-2), 137-166.Lehtinen, K.; Sarala, P. 2006. Geologicalfactors in monitoring and planning naturetrails at tourist centres in northern Finland.In: Martín-Duque, J. F. ... [et al.](eds.) Geoenvironment and landscapeevolution II: evolution, monitoring, simulation,management and remediation ofthe geological environment and landscape.WIT transactions on ecology and the environment89. Southampton: WIT Press,25-32.Lipponen, Annukka; Airo, Meri-Liisa2006. Linking regional-scale lineaments tolocal-scale fracturing and groundwater inflowinto the Päijänne water-conveyancetunnel, Finland. Near Surface Geophysics4 (5), 97-111.Luttinen, A. V.; Vuori, S. K. 2006. Geochemicalcorrelations between Jurassicgabbros and basaltic rocks in Vestfjella,Dronning Maud Land, Antarctica. In:Hanski, E. ... [et al.] (eds.) Dyke swarms –time markers of crustal evolution: proceedingsof the Fifth International Conference,IDC-5, Rovaniemi, Finland, 31 July-3 August 2005. London: Taylor & Francis,201-212.Mertanen, S.; Eklund, O.; Shebanov, A.;Frank-Kamenetsky, D.; Vasilieva, T. 2006.Palaeo- and Mesoproterozoic dyke swarmsin the Lake Ladoga area, NW Russia – pal-

J ULKAISULUETTELOT29aeomagnetic studies. In: Hanski, E. ... [etal.] (eds.) Dyke swarms – time markers ofcrustal evolution: proceedings of the FifthInternational Conference, IDC-5, Rovaniemi,Finland, 31 July-3 August 2005.London: Taylor & Francis, 63-74.Mertanen, S.; Hölttä, P.; Pesonen, L. J.;Paavola, J. 2006. Palaeomagnetism of Palaeoproterozoicdolerite dykes in centralFinland. In: Hanski, E. ... [et al.] (eds.)Dyke swarms – time markers of crustalevolution: proceedings of the Fifth InternationalConference, IDC-5, Rovaniemi,Finland, 31 July-3 August 2005. London:Taylor & Francis, 243-256.Mertanen, S.; Vuollo, J. I.; Huhma, H.;Arestova, N. A.; Kovalenko, A. 2006. EarlyPaleoproterozoic-Archean dykes andgneisses in Russian Karelia of the FennoscandianShield – new paleomagnetic, isotopeage and geochemical investigations.Precambrian Research 144 (3-4), 239-260.Miller, Bill; Hooker, Paul; Smellie, John;Dalton, John; Degnan, Paul; Knight, Les;Nosek, Ulrich; Ahonen, Lasse; Laciok,Ales; Trotignon, Laurent; Wouters, Laurent;Hernán, Pedro; Vela, Antonio 2006.Network to review natural analogue studiesand their applications to repositorysafety assessment and public communication(NAnet). Luxembourg: Office for OfficialPublications of the European Communities.70 p.Mäkilä, Markku 2006. A lot of under 300-year-old peat layers in Finland. PeatlandsInternational (1), 7-8.Peltonen, Petri; Brügmann, Gerhard 2006.Origin of layered continental mantle(Karelian craton, Finland): geochemicaland Re-Os isotope constraints. Lithos 89(3-4), 405-423.Peltonen, Petri; Mänttäri, Irmeli; Huhma,Hannu; Whitehouse, Martin J. 2006.Multistage origin of the lower crust of theKarelian craton from 3.5 to 1.7 Ga basedon isotopic ages of kimberlite-derived maficgranulite xenoliths. Precambrian Research147 (1-2), 107-123.Reimann, Clemens; Niskavaara, Heikki2006. Regional distribution of Pd, Pt andAu-emissions from the nickel industry onthe Kola Peninsula, NW-Russia, as seen inmoss and humus samples. In: Zereini, F. &Alt, F. (eds.) Palladium emissions in theenvironment: analytical methods, environmentalassessment and health effects.Heidelberg: Springer, 53-70.Räsänen, Johanna; Kauppila, Tommi; Salonen,Veli-Pekka 2006. Sediment-basedinvestigation of naturally or historicallyeutrophic lakes – implications for lakemanagement. Journal of EnvironmentalManagement 79 (3), 253-265.Räsänen, Johanna; Kauppila, Tommi; Vuorio,Kristiina 2006. Sediment and phytoplanktonrecords of the cyanobacterial genusAnabaena in boreal Lake Pyhäjärvi.Hydrobiologia 568 (1), 455-465.Salminen, Jani M.; Hänninen, Pekka J.;Leveinen, Jussi; Lintinen, Petri T. J.; Jørgensen,Kirsten S. 2006. Occurrence andrates of terminal electron-accepting processesand recharge processes in petroleumhydrocarbon-contaminated subsurface.Journal of Environmental Quality 35(6), 2273-2282.Sarala, Pertti 2006. Ribbed morainestratigraphy and formation in southernFinnish Lapland. Journal of QuaternaryScience 21 (4), 387-398.Schmidt-Thomé, Philipp 2006. Typologiesof hazards and risks in Europe supportingpolicy development. In: European territorialresearch in progress: conference proceedingsof the 1st ESPON Scientific Conference,13-14 October 2005, Luxembourg.Luxembourg: ESPON, 55-66.Schmidt-Thomé, Philipp; Greiving,Stefan; Kallio, Hilkka; Fleischhauer, Mark;Jarva, Jaana 2006. Economic risk mapsof floods and earthquakes for Europeanregions. In: Leroy, S. A. G., Jousse, H. &Cremaschi, M. (eds.) Impact of rapid environmentalchanges on humans and ecosystems.Quaternary International 150, 103-112.Schmidt-Thomé, Philipp; Jarva, Jaana;Haanpää, Simo; Lehtonen, Samuli; Peltonen,Lasse 2006. A country without hazards?In: Eskelinen, H. & Hirvonen, T.(eds.) Positioning Finland in a Europeanspace. Helsinki: Ministry of the Environment:Ministry of the Interior, 121-135.Schmidt-Thomé, Philipp; Viehhauser,Michael; Staudt, Michael 2006. A decisionsupport frame for climate change impactson sea level and river runoff: case studiesof the Stockholm and Gdansk areas in theBaltic Sea region. In: Yim, W. W.-S. ... [etal.] (eds.) Quaternary sea-level changes:contributions from the 32nd IGC. QuaternaryInternational 145-146, 135-144.Selonen, Olavi; Luodes, Hannu 2006.Finnland und seine Messe Nordic Stone:Naturstein aus dem Norden. Naturstein 61(2), 56-59.Skyttä, Pietari; Väisänen, Markku; Mänttäri,Irmeli 2006. Preservation of Palaeoproterozoicearly Svecofennian structuresin the Orijärvi area, SW Finland – evidencefor polyphase strain partitioning.Precambrian Research 150 (3-4), 153-172.Slabunov, A. I.; Lobach-Zhuchenko, S. B.;Bibikova, E. V.; Sorjonen-Ward, P.; Balagansky,V. V.; Volodichev, O. I.; Shchipansky,A. A.; Svetov, S. A.; Chekulaev, V. P.;Arestova, N. A.; Stepanov, V. S. 2006. TheArchaean nucleus of the Fennoscandian(Baltic) Shield. In: Gee, D. G. & Stephenson,R. A. (eds.) European lithospheredynamics. Geological Society of London.Memoir 32. London: The Geological Societyof London, 627-644.Sutinen, Raimo; Pänttäjä, Markku; Teirilä,Ari; Sutinen, Marja-Liisa 2006. Effect ofmechanical site preparation on soil qualityin former Norway spruce sites. Geoderma136 (1-2), 411-422.Säntti, Jaakko; Kontinen, Asko; Sorjonen-Ward, Peter; Johanson, Bo; Pakkanen, Lassi2006. Metamorphism and chromite inserpentinized and carbonate-silica-alteredperidotites of the Paleoproterozoic Outokumpu-Jormuaophiolite belt, easternFinland. International Geology Review 48(6), 494-546.Tiljander, Mia; Karhu, Juha A.; Kauppila,Tommi 2006. Holocene records of carbonand hydrogen isotope ratios of organicmatter in annually laminated sediments ofLake Korttajärvi, central Finland. Journalof Paleolimnology 36 (3), 233-243.Tuisku, Pekka; Huhma, Hannu 2006. Evolutionof migmatitic granulite complexes:implications from Lapland Granulite Belt,Part II: Isotopic dating. Bulletin of theGeological Society of Finland 78 (2),143-175.Tuisku, Pekka; Mikkola, Perttu; Huhma,Hannu 2006. Evolution of migmatiticgranulite complexes: implications from

30 J ULKAISULUETTELOTLapland Granulite Belt, Part 1: Metamorphicgeology. Bulletin of the GeologicalSociety of Finland 78 (1), 71-105.Uski, Marja; Tiira, Timo; Korja, Annakaisa;Elo, Seppo 2006. The 2003 earthquakeswarm in Anjalankoski, south-eastern Finland.Tectonophysics 422 (1-4), 55-69.Vajda, Andrea; Venäläinen, Ari; Hänninen,Pekka; Sutinen, Raimo 2006. Effect of vegetationon snow cover at the northerntimberline: a case study in Finnish Lapland.Silva Fennica 40 (2), 195-207.Vallius, Henry 2006. Permanent seaflooranoxia in coastal basins of the northwesternGulf of Finland, Baltic Sea. Ambio 35(3), 105-108.Valpola, Samu E.; Ojala, Antti E. K. 2006.Post-glacial sedimentation rate and patternsin six lakes of the Kokemäenjoki upperwatercourse, Finland. Boreal EnvironmentResearch 11 (3), 195-211.Valpola, Samu E.; Salonen, Veli-Pekka2006. The paleolimnological developmentof the twin lakes Etujärvi and Takajärvi inAskola, southern Finland – implicationsfor lake management. Bulletin of the GeologicalSociety of Finland 78 (1), 19-39 .Virtasalo, Joonas J.; Kotilainen, Aarno T.;Gingras, Murray K. 2006. Trace fossils asindicators of environmental change inHolocene sediments of the ArchipelagoSea, northern Baltic Sea. Palaeogeography,Palaeoclimatology, Palaeoecology 240(3-4), 453-467.Kansalliset referoidut julkaisutBackman, Birgitta 2006. Pohjavesi. In: Valste,J. (ed.) Suomen luontotieto. 3: Man-Rih. Helsinki: Weilin+Göös, 248-249.Elo, Seppo 2006. Modelling the gravityanomaly of the Lapland Granulite Belt togetherwith the results from the FinnishReflection Experiment. In: Kukkonen, I. T.& Lahtinen, R. (eds.) Finnish ReflectionExperiment FIRE 2001-2005. GeologicalSurvey of Finland. Special Paper 43. Espoo:Geological Survey of Finland, 241-246.Kallio, Hilkka 2006. The evolution of theBaltic Sea – changing shorelines andunique coasts. In: Schmidt-Thomé, P.(ed.) Sea level change affecting the spatialdevelopment of the Baltic Sea Region.Geological Survey of Finland. SpecialPaper 41. Espoo: Geological Survey ofFinland, 17-21.Klein, Johannes; Schmidt-Thomé, Philipp2006. Impacts and coping capacity as keyelements in a vulnerability assessment onsea level change scenarios. In: Schmidt-Thomé, P. (ed.) Sea level change affectingthe spatial development of the Baltic SeaRegion. Geological Survey of Finland.Special Paper 41. Espoo: Geological Surveyof Finland, 45-50.Klein, Johannes; Staudt, Michael 2006.Evaluation of future sea level rise impactsin Pärnu / Estonia. In: Schmidt-Thomé, P.(ed.) Sea level change affecting the spatialdevelopment of the Baltic Sea Region. GeologicalSurvey of Finland. Special Paper 41.Espoo: Geological Survey of Finland, 71-81.Kontinen, Asko; Paavola, Jorma 2006. Apreliminary model of the crustal structureof the eastern Finland Archaean complexbetween Vartius and Vieremä, basedon constraints from surface geology andFIRE 1 seismic survey. In: Kukkonen, I. T.& Lahtinen, R. (eds.) Finnish ReflectionExperiment FIRE 2001-2005. GeologicalSurvey of Finland. Special Paper 43. Espoo:Geological Survey of Finland, 223-240.Korja, Annakaisa; Lahtinen, Raimo; Heikkinen,Pekka; Kukkonen, Ilmo T. 2006. Ageological interpretation of the uppercrust along FIRE 1. In: Kukkonen, I. T. &Lahtinen, R. (eds.) Finnish Reflection ExperimentFIRE 2001-2005. GeologicalSurvey of Finland. Special Paper 43. Espoo:Geological Survey of Finland, 45-76.Kukkonen, Ilmo T.; Heikkinen, Pekka; Ekdahl,Elias; Hjelt, Sven-Erik; Yliniemi, Jukka;Jalkanen, Erkki 2006. Acquisition andgeophysical characteristics of reflectionseismic data on FIRE transects, FennoscandianShield. In: Kukkonen, I. T. &Lahtinen, R. (eds.) Finnish Reflection ExperimentFIRE 2001-2005. GeologicalSurvey of Finland. Special Paper 43. Espoo:Geological Survey of Finland, 13-43.Kukkonen, Ilmo T. (ed.); Lahtinen, Raimo(ed.) 2006. Finnish Reflection ExperimentFIRE 2001-2005. Geological Survey ofFinland. Special Paper 43. Espoo: GeologicalSurvey of Finland. 247 p. + 15 app.+ CD-ROM.Lehtonen, Samuli; Luoma, Samrit 2006.Incorporating sea level rise scenarios inHelsinki city planning. In: Schmidt-Thomé, P. (ed.) Sea level change affectingthe spatial development of the Baltic SeaRegion. Geological Survey of Finland.Special Paper 41. Espoo: Geological Surveyof Finland, 83-94.Meier, H. E. Markus; Broman, Barry;Kallio, Hilkka; Kjellström, Erik 2006. Projectionsof future surface winds, sea levels,and wind waves in the late 21st centuryand their application for impact studies offlood prone areas in the Baltic Sea Region.In: Schmidt-Thomé, P. (ed.) Sea levelchange affecting the spatial developmentof the Baltic Sea Region. Geological Surveyof Finland. Special Paper 41. Espoo:Geological Survey of Finland, 23-43.Mäkilä, Markku; Moisanen, Markku;Kauppila, Tommi; Rainio, Heikki; Grundström,Ale 2006. Onko Suomen vanhinviime jääkauden jälkeinen turve Ilomantsissa?Summary: Is the oldest postglacialpeat of Finland in Ilomantsi? Suo 57 (1),11-20.Mäkinen, Jari; Hammar, Taina; Kanninen,Antti 2006. Moreenin geokemiallinen koostumussuhteessa vedenlaatuun Pohjois-Savossa.Abstract (p. 49): Geochemical compositionof till in relation to water qualityin northern Savo. Vesitalous 47 (6), 30-32.Nironen, Mikko; Korja, Annakaisa; Heikkinen,Pekka 2006. A geological interpretationof the upper crust along FIRE 2 andFIRE 2A. In: Kukkonen, I. T. & Lahtinen,R. (eds.) Finnish Reflection ExperimentFIRE 2001-2005. Geological Survey ofFinland. Special Paper 43. Espoo: GeologicalSurvey of Finland, 77-103.Pajunen, Hannu 2006. Juojärven jääkaudenjälkeinen kehitys. Summary: Post-glacialhistory of Lake Juojärvi. Terra 118 (2), 81-90.Patison, Nicole L.; Korja, Annakaisa;Lahtinen, Raimo; Ojala, V. Juhani 2006.FIRE seismic reflection profiles 4, 4A and4B: insights into the crustal structure ofnorthern Finland from Ranua toNäätämö. In: Kukkonen, I. T. & Lahtinen,R. (eds.) Finnish Reflection ExperimentFIRE 2001-2005. Geological Survey ofFinland. Special Paper 43. Espoo: GeologicalSurvey of Finland, 161-222.Peltonen, Petri (ed.); Pasanen, Antti (ed.)2006. The 27th Nordic Geological WinterMeeting, January 9-12, 2006, Oulu, Fin-

J ULKAISULUETTELOT31land: abstract volume. Bulletin of the GeologicalSociety of Finland. Special issue(1), 1-183.Saltikoff, Boris; Puustinen, Kauko; Tontti,Mikko 2006. Metallogenic zones and metallicmineral deposits in Finland: explanationto the Metallogenic map of Finland.Geological Survey of Finland.Special Paper 35. Espoo: Geological Surveyof Finland. 66 p.Kuva Jari Väätäinen, GTKSchmidt-Thomé, Philipp 2006. Integrationof natural hazards, risk and climate changeinto spatial planning practices. Espoo:Geological Survey of Finland. 31, [93] p.Schmidt-Thomé, Philipp; Kallio, Hilkka2006. Natural and technological hazardmaps of Europe. In: Schmidt-Thomé, P.(ed.) Natural and technological hazardsand risks affecting the spatial developmentof European regions. Geological Survey ofFinland. Special Paper 42. Espoo: GeologicalSurvey of Finland, 17-63.Schmidt-Thomé, Philipp; Peltonen, Lasse2006. Sea level change assessment in theBaltic Sea Region and spatial planning responses.In: Schmidt-Thomé, P. (ed.) Sealevel change affecting the spatial developmentof the Baltic Sea Region. GeologicalSurvey of Finland. Special Paper 41.Espoo: Geological Survey of Finland, 7-16.Schmidt-Thomé, Philipp (ed.) 2006. Sealevel change affecting the spatial developmentof the Baltic Sea Region. GeologicalSurvey of Finland. Special Paper 41. Espoo:Geological Survey of Finland. 154 p.Schmidt-Thomé, Philipp (ed.) 2006. Naturaland technological hazards and risksaffecting the spatial development of Europeanregions. Geological Survey of Finland.Special Paper 42. Espoo: GeologicalSurvey of Finland. 167 p.Sorjonen-Ward, Peter 2006. Geologicaland structural framework and preliminaryinterpretation of the FIRE 3 and FIRE 3Areflection seismic profiles, central Finland.In: Kukkonen, I. T. & Lahtinen, R. (eds.)Finnish Reflection Experiment FIRE 2001-2005. Geological Survey of Finland. SpecialPaper 43. Espoo: Geological Survey ofFinland, 105-159.Staudt, Michael; Kordalski, Zbigniew;Zmuda, Jakub 2006. Assessment of modelledsea level rise impacts in the GdanskMatkailijoita Rantasalmen geologisella luontopolulla.region, Poland. In: Schmidt-Thomé, P.(ed.) Sea level change affecting the spatialdevelopment in the Baltic Sea Region.Geological Survey of Finland. SpecialPaper 41. Espoo: Geological Survey ofFinland, 121-130.Tarvainen, Timo; Jarva, Jaana; Greiving,Stefan 2006. Spatial pattern of hazards andhazard interactions in Europe. In:Schmidt-Thomé, P. (ed.) Natural andtechnological hazards and risks affectingthe spatial development of European regions.Geological Survey of Finland. SpecialPaper 42. Espoo: Geological Survey ofFinland, 83-91.Valpola, Samu 2006. Lake sediment researchas a part of lake management – casestudies and implications from southernFinland. Publications of the Departmentof Geology D007. Helsinki: University ofHelsinki. 33, [86] p.Virkki, Heidi; Kallio, Hilkka; Orenius, Oskari2006. Sea level rise and flood risk assessmentin Itä-Uusimaa. In: Schmidt-Thomé, P. (ed.) Sea level change affectingthe spatial development of the Baltic SeaRegion. Geological Survey of Finland.Special Paper 41. Espoo: Geological Surveyof Finland, 95-106.

▲32 J ULKAISUTOIMINTAMaa- ja kallioperäkartoitukset 2006Indeksikartta näyttää alueet, joissaGTK teki kartoituksia vuonna 2006.Värit kuvaavat kartoitettuja alueita jamissä muodossa tulokset ovatsaatavana.Maaperäkartoitus 1:20 000JordartskarteringMapping of Quaternary DepositsKartta saatavissa painettuna ja/tai numeerisena 2006Kartan publicerad och/eller tillgänglig i digital form 2006Sheet published and/or data released in digital form 2006Kartoitettavana 2006Kartläggning pågår 2006Mapping in progress 2006KallioperäkartoitusBerggrundskarteringMapping of PreQuaternary RocksKartta 1:100 000 julkaistu 2006Kartan 1:100 000 publicerad 2006Sheet 1:100 000 published 2006Kartoitus 1:100 000 käynnissä 2006Kartläggning 1:100 000 pågår 2006Mapping 1:100 000 in progress 2006Kartoitus 1:200 000 käynnissä 2006Kartläggning 1:200 000 pågår 2006Mapping 1:200 000 in progress 2006Näytteenottoa kallioperän siirrosrakenteiden tutkimusta vartenHyvinkäällä, Helsingin seudun taajamakartoitus -hankkeessa.Kuva: Tuomo Turunen, GTK

Geologian tutkimuskeskus GTKPUH. 020 550 11 gtk@gtk.fi www.gtk.fiSodankyläPohjois-SuomenyksikköRovaniemiLänsi-SuomenyksikköKokkolaKuopioOutokumpuItä-SuomenyksikköLoppiEspooEtelä-SuomenyksikköEtelä-Suomen yksikköPL 96(Betonimiehenkuja 4)02151 EspooFaksi 020 550 12Itä-Suomen yksikköPL 1237(Neulaniementie 5)70211 KuopioFaksi 020 550 13Länsi-Suomen yksikköPL 97(Vaasantie 6)67101 KokkolaFaksi 020 550 5209Pohjois-Suomen yksikköPL 77(Lähteentie 2)96101 RovaniemiFaksi 020 550 14LoppiMustinsuontie 15912600 LäyliäinenFaksi (019) 445 069OutokumpuTutkijankatu 183500 OutokumpuFaksi (013) 557 557SodankyläPoikajuntintie 3499600 SodankyläFaksi 020 550 4909