Näkökulmista käytäntöön

toimisait.com

Näkökulmista käytäntöön

Näkökulmista käytäntöönHoitosuhteen perusteidentarkasteluaLars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri


Hoitosuhteen rakenneAsiantuntijuusTyön ilo?EmpatiaKohtaaminenIlman näitä ei voi olla ”hoitoa”.Seuraavat seikat määrittävät ”suhdetta”Tieto-taitoPotilaanautonomiaHoitojärjestelmänmahdollisuudet


HyötyVastaanotosta pitää olla potilaalle hyötyä.− Vrt. hyöty kuulijoille tästä esityksestä.→ Ellei kuulijoille jää tästä mitään käteen, niin esitys onollut hyödytön.Hyöty = kohti tarkoituksen ja/tai tavoitteentoteutumista− Vrt. hyödytön vastaanotto turhauttava molemmille.Potilaalle vastaanotto on (lähes) aina ”tapahtuma”,joka muistetaan.− Vastaanotolle ei tulla, ellei ole jokin tarve, syy, johontarvitaan apua.


Hyöty, jatkuuMistä tiedän tai miten voin varmistaa, ettävastaanotosta on hyötyä potilaalle?→ Kysy vast.oton alussa: ”Mitä toivot tältä vastaanotolta?”tai ”Miten voin olla sinulle hyödyksi?”Hoitavan henkilön ja potilaan näkemys hyödystävoivat olla erilaiset. Vasta, kun potilas on saanuttilaa omalle tavoitteelleen, hän paremmin avautuukuulemaan työntekijän tärkeiksi näkemiä tavoitteita(vrt. seuraavan dian animaatio).→ Vasta sitten potilaan ja työntekijät tavoitteet pääsevätlähentymään toisiaan, jos ne eivät heti ole yhtenevät.


Hyöty, jatkuu


Kolme näkökulmaaEmpatia→ Onko empatia vain ominaisuus vai voiko senosoittamista oppia?→ Kuulluksi tulemisen tarveKumppanuusAutonomian tukeminen


EmpatiaTärkein!Oleellista on potilaan kokemus.Empatian osoittamisen taito – ei itsestäänselvyys.− Hoitavan henkilön empatian tunne ei välttämättä johdasiihen, että potilas kokee saaneensa empatiaa osakseen!Käyttäytyminen – hyvät tavat, kohteliaisuusOmien tunteiden hallintaOman toiminnan reflektointi/tarkastelu1. Oman toiminnan hiljainen itsearviointi2. Avoimesti potilaan kanssa → kokemus osallisuudestaEmpatian osoittamista voi oppia!


Kuulluksi tulemisen tarveIhmisen sosiaalisia perustarpeita on kuulluksitulemisen tarve.Kuulluksi tuleminen vahvistaa itsearvostusta,autonomiaa, vastuunottamista, empatiankokemista.Mitä on kuulluksi tuleminen?Miten me voimme tarjota sitä potilaillemme?


KohtaaminenHyväksyntä – sekä asia- että tunnetasollaUteliaisuus – enemmän kuin yleinen kiinnostus− Tuo kokemuksen, että asia on tärkeä− Ei oleteta, mitä potilas tarkoittaa, vaan pyydetääntarkentamaan, kunnes asia on varmasti selvä.− Kiinnitetään huomiota sivuhuomautuksiin ym.Käytetään samoja sanoja ja lauseita kuinpotilaskin. Niistä rakennetaan uusia kysymyksiä(”Sanoit, että ...Voitko tarkentaa? Onko…hyvä vaihuono asia? Miksi…on hyvä/huono asia?”)→Vahvistaa kokemusta, että tulee kuulluksi


Autonomian tukeminenTasavertaisuus− Asia säilyy potilaan ”omistuksessa”.Palvelukseen asettautuminen− Vrt. esim. taitava vaatemyyjä (tulet kuulluksi ja saatsopivan vaatteen – siihen kauppaan menet toistekin!)Vastaaoton aloitus on kriittinen, esim. ”mitä toivottältä vastaanotolta?”→ Osataan vastata siihen, mikä on potilaalle tärkeää.→ Potilas avautuu ottamaan vastaan myös hoitavan tahontärkeiksi näkemiä seikkoja.Vastuun palauttaminen potilaalle siltä osin, kuinhän kykenee sen kantamaan.


Autonomian tukeminen, jatkuuEi-tietämisen asenne− Ihmiset itse ”tietävät” paljon omista asioitaan, kunhanheille annetaan tilaa tuoda tietonsa esille.− Diagnoosista usein jopa 90 % perustuu esitietoihin.Asiantuntijan tiedon alue ↔ potilaan tiedon alue− Ei ”tiedetä” potilaan puolesta hänen asioitaan.− Kunnioitetaan potilaan omaa tietoa ja liitetäänasiantuntijan tieto potilaan omaan tietoon.− Kipu ja kärsimys ovat aina kokemuksellisesti totta.Käsitys ja/tai tieto syistä voi olla oikea tai väärä – taivaikeasti saavutettavissa.− Jos potilaan tieto on ”väärää tietoa”, sitä pyritäänkorjaamaan hienovaraisesti.


Mitä pitäisi sitten tapahtua?Potilas on tyytyväisempi− Hänen mielipidettään kuultiin ja sitä kunnioitettiin.− Hänen itsenäisyytensä sai vahvistusta.Hoitavan henkilön stressitaso laskee− Enemmän vastuuta jää potilaalle.− Potilas itse tuottaa aiempaa enemmän tietoa jamahdollisuuksia.− Päästään aiempaa nopeammin asian ytimeen.− Aikaa ei kulu välttämättä yhtään enempää.Enemmän ”tehoja”, vähemmän stressiä?Onko tämä vain haave vai voisiko se toimia?


LähteetTrisha Greenhalgh and John Launer 2002: Narrative-basedPrimary Care: A Practical Guide. London: RadgliffeMedical Press.Scot Cooper: Yhden kerran konsultaatio.Ratkes-seminaari12.–13.11.2007, Helsinki.. Luentomoniste.John Henden: Umpisolmuista avaumiin asiakas- jaterapiatyössä. Ratkes-seminaari14.–15.4.2008. Helsinki.Luentomoniste.Sirpa Lindroos: Vuorovaikutustaidot yleislääkärin työssä,Ähtäri 24.10. ja Kauhajoki 16.11.2007.Koulutusmuistiinpanot

More magazines by this user
Similar magazines