KUNNAKSEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA - Lahti

lahti.fi
  • No tags were found...

KUNNAKSEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA - Lahti

KUNNAKSEN PÄIVÄKODINESIOPETUSSUUNNITELMA


SUURI AAPINENVoi ihmeaapista meidän lasten!Ei oota, ei koota, ei hootakaan,ei kirjaimen kirjainta ollenkaan.Mutta kuu on ja purojen juoksu,pihapuu ja apilan tuoksu,kyynnahka on, pilvi ja haukka,suorahka ja jäniksen laukka,kesän hymy on ja metsän seinä,pedon lymy ja heiluva heinä,suruperho ja erämaan koski,sadeverho ja mansikan poskija tuhannen muuta ihmettäon ihmisen lapsen etsiä.Sinäkin pilpero,tiedät sen:koko maailma on suuri aapinen.Kaija Pakkanen2


Sisällysluettelo:1. KUNNAKSEN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS..……………………. 52. ESIOPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS ………………...63. TAVOITTEET………...………………………………………………………64. SISÄLTÖALUEET…………………………………………………...……..…74.1 KIELI JA VUOROVAIKUTUS ………………….……………………74.2 MATEMATIIKKA ..……………………………………………….….84.3 LUONTO JA YMPÄRISTÖ ..……………………………….………..104.4 LIIKUNTA ……..………………………………………….……….…104.4.1 PERUSLIIKUNTA …..……………………………………….…..114.4.2 ULKOLIIKUNTA…..……………………………….…………....114.4.3 VÄLINEVOIMISTELU…………………………….………….…114.4.4 MUSIIKKILIIKUNTA……………………………….…………...114.5 TERVEYS……………………………………………………………...114.5.1 OMATOIMISUUS ……………………………………….……....114.5.2 HYVÄT TAVAT ………………………………………….……..114.5.3 LIIKKUMINEN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ ……………..………..124.5.4 HYVINVOINTI ………………………………………..………...124.5.5 PÄIHDEKASVATUS …………………………….………….….124.6 USKONTO JA ETIIKKA ……………………………………………124.6.1 MINÄ JA MUUT ..………………………………………….……124.6.2 USKONTO...………………………………………..….…………124.7 MUSIIKKI …..………………………………………..………………134.7.1 RYTMI……………………………………………….……..……..134.7.2 LAULAMINEN………………………………………...…………134.7.3 SOITTAMINEN ..……………………………….………..………134.7.4 KUUNTELEMINEN ………………………………..…..….…….134.8 KUVATAIDE .……………………………………..…………….…...144.8.1 HAVAINNOT .…………………………………………….……...144.8.2 ELÄMYKSET …..…………………..……………………….…...144.8.3 MIELIKUVITUS .……………………...…………………….…..144.8.4 LAPSI TUTUSTUU ERI PERUSTEKNIIKOIHIN .…...….…….144.9 LEIKKI ..………………………………………………………..…….145. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA ..………………..…155.1 KASVUN JA OPPIMISEN TUEN TASOT ..……………………………155.1.1 ESIOPETUKSEN YLEINEN TUKI ..……………………………155.1.2 ESIOPETUKSEN TEHOSTETTU TUKI ………………………..153


5.1.3 ESIOPETUKSEN ERITYINEN TUKI …………………………..165.2 LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA ………………………….155.3 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVASUUNNITELMA (HOJKS) ………………………………………………….166. KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT …………………………..……166.1 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO …………………………….……166.2 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS …………………………….…..177. ERI KIELI- JA KULTTURITAUSTAISET LAPSET …………………………..168. YHTEISTYÖTAHOT……………………………………………………………179. ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ……………………………………..………189.1 LAPSEN ARVIOINTI …………..…………………………..…….…….189.2 KASVUNKANSIO ……………………….…………………….………..189.3 OPETUKSEN ARVIOINTI …………………………………..………….189.4 ESIOPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI ………….………………184


1. KUNNAKSEN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUSPäiväkotimme ilmapiiri on myönteinen, aktiivinen ja ennakkoluuloton.Henkilökunnan välinen yhteistyö ja vuorovaikutus välittyvätlapsiin myönteisellä tavalla.Pidämme tärkeänä hyviä tapoja ja käytöstä niin lapsia, kuin aikuisiakinkohtaan.Suunnitelmamme ovat joustavia, lapsilähtöisiä ja lapsen leikkiä tukevia.Vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä painotamme vanhempienkasvatusvastuuta, ja muistamme oman ammatillisen roolimme.5


2. ESIOPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUSKunnaksen päiväkodissa toimii tällä hetkellä yksi esikouluryhmä (13).Päiväkodin sijainti antaa hyvät mahdollisuudet metsäretkiin ja luonnon kokemiseen.Päiväkotimme painottaakin luonto- ja ympäristökasvatusta monipuolisestitoiminnassaan. Vastuu lähiympäristöstä ja luonnon arvostaminen kaikkea elämää kunnioittaenovat meidän toimintamme eräs peruspilareista.Luomme positiivisen, rohkaisevan oppimisympäristön, jossa lapsi luo, kokeilee, etsii ja valikoitietoa leikin ja vuorovaikutuksen avulla sekä yksin että ryhmän jäsenenä.3. TAVOITTEETToimintamme on lapsilähtöistä ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioonottavaa. Lapsi oppiiparhaiten silloin, kun hän tuntee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi.Tavoitteenamme lasten kanssa työskentelyssä on:- Hyvän olon tuottaminen turvallisen, rauhallisen ja myönteisen ilmapiirin kautta- Lapsen vahvistaminen aktiiviseen oppimistapahtumaan, jossa tärkeää on olla oma itsensä,olla reilu kaveri ja kertoa ajatuksistaan- Aikuisen aito läsnäolo ja lapsen kuuleminen- Lapsen ilo olemisen ja tekemisen kautta6


4. SISÄLTÖALUEET4.1 KIELI JA VUOROVAIKUTUSKieli on keskeisessä asemassa kaikessa oppimisessa. Kieli on sekä oppimisen kohde, ettäoppimisen ja opetuksen väline ja muun oppimisen lähtökohta. Tavoitteena on lisätäkielellistä tietoisuutta kartuttamalla lapsen sanavarastoa ja antamalla aineksia luku- jakirjoitustaitojen oppimisvalmiuksien kehittämiseen. Lapsi oppii ilmaisemaan itseäänsuullisesti ja draaman avulla. Lapsen luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat.Tavoitteenamme on myös lapsen omien kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojenkehittyminen erilaisissa tilanteissa eri ihmisten kanssa.Satujen, tarinoiden, tietotekstien, lorujen, runojen ja riimien lukeminen ja kertominen.- Kuunteleminen- Kuullun ymmärtäminen- Vuoron odottaminen- Saduttaminen eli lapsen tarinoiden ylöskirjaaminenAistiharjoitukset ja kokeilut- Nähdyn ja koetun kertominen- Rytmi ja melodia kuuntelun ja liikunnan keinoin- Tunneilmaisun harjoituksetItseilmaisun harjoitukset- Omien mielipiteiden, tunteiden ja asioiden kertominen, kysyminen, vastaaminen,väitteleminen, keskusteleminen yhdessä ryhmä jäsenenä muiden lasten ja aikuistenkanssa.- Draama- ja leikkiharjoitukset- NukketeatteriLuku- ja kirjoitustaidon valmiuksien harjaannuttaminen- Lapsi näkee kirjoitettua tekstiä ja näkee kuinka puhe muutetaan kirjoitukseksi ja päinvastoin- Kielen merkityksen ja rakenteen pohtiminen- Oikea kynäoteSanat, tavut, kirjaimet, äänteet- Tavutukset taputtamalla- Kirjain-äännevastaavuus- Suuraakkosiin tutustuminenViestintävälineisiin tutustuminen- Tietokone- Sanoma- ja aikakauslehdet, kuvien tutkiminen7


4.2 MATEMATIIKKAEsiopetuksessa matematiikka on pääosiltaan arkielämän matematiikkaa, jota lapsi kohtaapäivittäin luonnollisissa tilanteissa leikkiessään ja toimiessaan yksin tai ryhmässä.Tavoitteena on myönteisen asenteen synnyttäminen matematiikkaa kohtaan.Herättelemme matemaattisen ajattelun; luovan ajattelun ja ongelmaratkaisutaitojenkehittämisen, ei mekaanisen laskemisen. Erilaiset leikit, pelit, laulut, keskustelut jaliikuntatuokiot tarjoavat hyviä mahdollisuuksia lasten matemaattisten tietojen ja taitojenkehittämiseen.Luokittelu- Muodon, koon, värin perusteellaVertailu- Erikokoiset, samankokoiset, yhtä suuri- Suurin – pienin- Enemmän – vähemmän – yhtä paljon- Eniten – vähiten- Painava – kevytLooginen järjestys- Sarjojen jatkaminenGeometriset peruskäsitteet- Ympyrä, neliö, kolmio, nelikulmio- Tunnista, nimeä, piirrä- Muotosommitelmia- Jatka samanlaiseksiAvaruudellinen hahmottaminenSuuntaharjoituksia:- Edessä, takana, ylhäällä, alhaalla, vieressä, keskellä jne.- Oikea – vasenSuunnistusKartta, pohjapiirrosLukukäsite- Erilaiset diagrammit- Mikä luku tulee… jälkeen, mikä on ennen- Mikä luku piilossaAikaan liittyvät käsitteet- Kalenteriin tutustuminen- Vuosi, vuodenaika, kuukausi, viikko, päivä- Eilen, tänään, huomenna- Kelloon tutustuminen8


Tunnit, puolet tunnit, vuorokausi- Kellon liittäminen päivän toimintoihin- Aamu, päivä, ilta, yöMittauksen perusteet- Viivoittimeen tutustuminen- Käsitteet senttimetri ja metri- Ei – standardit mittayksiköt ( esim. mittatikut)- Pystysuora, vaakasuoraPeruslaskutoiminnon alkeet- Lisääminen- Vähentäminen- JakaminenRahoihin tutustuminen- Leikkien ja pelien avulla9


4.3 LUONTO JA YMPÄRISTÖTavoitteenamme on oppia arvostamaan luonnon ainutkertaisuutta, siitä saataviakokemuksia ja havaitsemaan sen lainalaisuuksia ja tapahtumia.Osa jokapäiväistä luontokasvatustamme ovat retket, tutkimukset,välittömät kokemukset ja kokeet.Tärkeitä ovat kokemuksellisuus sekä lasten omat havainnot.Lapsi on luontaisesti kiinnostunut kaikesta, mitä hänen ympärillään tapahtuu.Ympäristökasvatuksen kohteena on luontoympäristö ja rakennettu ympäristö, jolloinlapsen omilla kokemuksilla ja elämyksillä on oma tärkeä merkityksensä. Lapsi oppiiliikkumaan luonnossa ja havainnoimaan luonnon tapahtumia, oppii nauttimaan luonnostaja käyttämään hyödyksi luonnon antimia ja etsimään perustietoa.Luonnontieto ja tutkiminenYmpäristökasvatuksen toimintatapoina ovat asioiden ja ilmiöiden tutkiminen, havainnointi,havainnollistaminen, kysymysten tekeminen, pohdinta ja johtopäätösten tekeminen.Lähtökohtana ovat lapsen kokemukset, erilaiset kokeet ja raportointi.Tuemme lasten kasvua kestävään elämäntapaan. Lapsista kehittyy ympäristöstä ja kanssa –ihmisistä vastuuta kantavia kansalaisia, jotka osaavat ottaa kestävän kehityksen huomioonarjen valinnoissaan ja työssään.• Erilaiset työtehtävät• Ympäristön siivoaminen• Ruuan valmistaminen• Kasvien kasvattaminen ja hoitaminen• Jätteiden lajittelu ja kierrätys• Retket lähiympäristöön• Elämysten saaminen kaikilla aisteilla• Tavoitteelliset luontoretket samaan paikkaan• Rakennettuun ympäristöön tutustuminen esim. kouluun• Seikkailu, liikunta ja leikki10


4.4 LIIKUNTALiikkuminen on lapselle luontainen tapa hahmottaa ympäristöään ja kehittää omaakehontuntemustaan. Päivittäinen liikunta nähdään välttämättömänä lapsen monipuolisellekehittymiselle, lapsen hyvälle ololle. Lapsella on halu kokeilla omia kykyjään javoimiaan. Liikunnan tulee olla hauskaa ja iloista toimintaa, jota tapahtuu jokospontaanisti lapsesta lähtevänä toimintana tai ohjattuna toimintana. Liikunnasta tuleevoida nauttia ilman suorituspaineita. Liikunnan avulla voidaan kehittää lapsen myönteistäminäkuvaa, lapsi kokee liikunnan kokonaisvaltaisesti, fyysisesti ja psyykkisesti.4.4.1 PERUSLIIKUNTA• Kävely, juoksu ja hyppely suuntaa, tasoa, aikaa ja voimaa muunnellen.• Palloilu, vieritys, kiinniotto, heitto ja kuljetus esim. polttopallo, sähly, jalkapallo.• Yhteisiä leikkejä, kuten mustamies, hippaleikit.4.4.2 ULKOLIIKUNTA• Retket ja seikkailut• ”Kartta” – ja valokuvasuunnistus.• Yleisurheilulajeihin tutustuminen.• Hiihto, sivuttais- ja haaranousu, mäenlasku ja käännökset• Luistelu, liukuminen yhdellä ja kahdella jalalla, jarrutus ja luisteluleikit4.4.3 VÄLINEVOIMISTELU• Riippuminen, kuperkeikat, kiipeäminen, tasapainoilu jne.• Välineinä puolapuut, matot, penkit, trampoliini, tunneli, leikkivarjo, narut, hernepussit,vanteet ja pallot• Telineratoja4.4.4 MUSIIKKILIIKUNTA• Mielikuvaliikuntaa musiikin tahdissa. Liikutaan rytmissä ja/tai eläytyen laulujen ja lorujenmukaan.• Liikuntaleikit• Tanssit, tanhut11


4.5 TERVEYSTavoitteena on, että lapsi oppii huolehtimaan pukeutumisestaan, hygieniastaan,terveydestään ja turvallisuudestaan. Terveyskasvatuksemme tavoitteena on edistää lapsenfyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä.4.5.1 OMATOIMISUUS• Pukeutuminen; säänmukaisen pukeutumisen harjoitteleminen• Ruokailu; terveellisten ruokatottumusten ja - tapojen omaksuminen• Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen4.5.2 HYVÄT TAVAT• Myönteiset ihmissuhteet• Ristiriitojen selvittäminen puhumalla• Yhteisten sääntöjen sopiminen ja noudattaminen4.5.3 LIIKKUMINEN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ• Tutustuminen liikennesääntöihin• Turvallisen liikkumisen opetteleminen• Erilaisista vaaratekijöistä keskusteleminen (esim. huumeruiskut leikkipaikoilla)4.5.4 HYVINVOINTI• Uni• Lepo• Rentoutuminen4.5.5 PÄIHDEKASVATUSNoudatamme päihdekasvatuksen ikäluokka ohjeistusta, joka sisältää ennaltaehkäisevänpäihdetyön menetelmän. Apuna käytämme erilaisia pelejä ja muita materiaaleja.4.6 USKONTO JA ETIIKKAUskontokasvatuksen tavoitteena on antaa lapsille mahdollisuus kohdata uskontoonliittyviä asioita, tutustua uskonnollisiin juhliin ja siihen, miten ja miksi niitä vietetään.Pohdimme käyttäytymistämme, vastuutamme, suhdettamme muihin ihmisiin jaympäristöömme. Eettisyys on läpäisevänä kasvatusteemana koko lukuvuoden ajan. Seliittyy läheisesti jokaiseen päivään ja lasten vuorovaikutukseen. Painotamme hyvientapojen tärkeyttä kanssakäymisessämme.12


4.6.1 MINÄ JA MUUT• Toisten kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyminen• Oikeudenmukaisuus ja reiluus• Rohkeus ja oma identiteetti• Huolenpito itsestä ja toisesta• Auttamistehtävät• Syntymäpäivien vietto, isän- ja äitienpäivien vietto• Rehellisyys• Hiljentyminen4.6.2 USKONTO• Kirkolliset toimitukset: kaste, häät, hautajaiset, rukous• Hengelliset lastenlaulut, lasten Raamattu• Kirkolliset juhlapyhät• Lasten kysymyksiin vastaaminen4.7 MUSIIKKIMusiikkikasvatus tukee lapsen kokonaispersoonallisuuden kehittymistä ja edistääsosiaalista kasvua. Musiikki antaa sykettä lasten elämään ja kuuluu jokaiseen päiväänjossain muodossa! Tavoitteena on herättää kiinnostusta kaikenlaista musiikkia kohtaan jarohkaista lasta luovaan ilmaisuun, jolloin tunne-elämä vahvistuu.4.7.1 RYTMI• Oman rytmin toteuttaminen• Kaikurytmi• Sanarytmi• Perusrytmi• Tauko4.7.2 LAULAMINEN• Opetellaan lauluja ja laululeikkejä• Lapsi erottaa korkeat ja matalat sävelet• Lauletaan lauluja eri äänenvoimakkuudella – voimakas/hiljainen• Lapsi harjoittelee yhdessä ja yksin laulamista ja esiintymistä• Oikean äänenkäytön oppiminen4.7.3 SOITTAMINEN• Kehosoittimet – lapsen kehokaava vahvistuu taputtaen, tömistäen13


• Rytmisoittimet – lapset opettelevat soittimien oikeaa soittotapaa (Kapulat, marakassi,kehärumpu, triangeli)• Melodiasoittimet – kantele, piano, kellopeli; lapset tutustuvat näihin soittimiin• Harjoitellaan soittamaan voimakkaasti/hiljaa, nopeasti/hitaasti ja yhdessä/yksin• Lapset valmistavat halutessaan soittimia4.7.4 KUUNTELEMINEN• Lapsi kuuntelee ympäristön ääniä ja erottelee niitä• Kuunnellaan elävää musiikkia ja monipuolisesti erilaisia äänitteitä• Musiikkia yhdistetään liikuntaan, kuvataiteisiin ja teatteriin• Hiljaisuuden kuunteleminen4.8 KUVATAIDETaide ja tunteet kuuluvat yhteen. Teet taidetta tunteesta, taiteesta saat tunteita ja tunne luotaidetta. Taiteen kautta tiedostat, hyväksyt, hallitset tunteitasi. Lasten luovuuden jaennakkoluulottomuuden avulla syntyy erilaisia tapoja tehdä ja tuottaa taidetta. Tuotoksetovat yksilöllisiä ja niissä näkyy lapsen omat valinnat. Tuemme lapsen luovuutta antamallatilaa lapsen omalle suunnittelulle ja kokeilulle. Hyödynnämme taiteellista näkemystämmemyös muiden oppiaineiden sisältöalueiden puolella.4.8.1 HAVAINNOTLapsi tutkii kaikilla aisteillaan ympäristöään ja kertoo näkemästään ja tunteistaan. Lapsenoma kokemus on tärkeä. Lapsi säilyttää uteliaisuutensa ja rohkeutensa.4.8.2 ELÄMYKSETTehdään retkiä, seikkaillaan metsässä, juhlitaan ja osallistutaan erilaisiin tapahtumiin.Lapsen tunnemaailma ja kauneudentaju vahvistuvat4.8.3 MIELIKUVITUSItsetuntemus ja suhde ympäristöön vahvistuvat leikin ja mielikuvitusten avulla.Lapsi käyttää mielikuvitustaan leikeissä, saduissa ja muussa toiminnassaan,Mielikuvituksen avulla asioita yhdistellään uudella tavalla.4.8.4 LAPSI TUTUSTUU ERI PERUSTEKNIIKOIHIN• Piirtäminen: lyijykynä, hiili, väriliidut, puukynät, taululiidut, tussit, nestetussit• Maalaaminen: vesi- ja sormivärit, öljyvärit, peitevärit• Muotoilu: savi, muovailuvaha, massat, selluvilla, kipsi, rautalanka14


• Askartelu: repiminen, leikkaaminen, liimaaminen, värittäminen, rakentelu• Puutyöt: lapset tutustuvat naulaamiseen, sahaamiseen, poraamiseen, vuolemiseen,talttaamiseen ja hiomiseen aikuisen opastuksella• Tekstiilityöt: kankaanpainanta, ompeleminen, kanava- ja lankatyöt• Painanta: grafiikan menetelmät, lino, pressprint, monotypiat• Pihataide: luonnonmateriaalien hyödyntäminen / erilaisten sekatekniikoidenkokeilu4.9 LEIKKILeikki on lapsen tyypillisin toimintamuoto.Lapsi oppii pääsääntöisesti leikkien ja toimintaa tulisi ohjata juuri leikin kautta.Lapsen on saatava itse ratkaista leikissä ilmeneviä ongelmia, aikuisten tehtävänä onhavainnoida ja olla tarvittaessa lapsen tukena, ja esim. dokumentoida lastenleikkiä. Leikin merkitys sosiaalisten taitojen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistajanaon merkittävä. Leikki vahvistaa lapsen identiteettiä ja itsetuntoa ja leikin avulla lapsioppii hallitsemaan oppimiaan asioita. Leikki antaa lapselle iloa!MONENAKO PÄIVÄNÄ LAPSI TAHTOO LEIKKIÄ?LAUANTAINA, SUNNUNTAINATIISTAINA JA MAANANTAINATORSTAINA JA PERJANTAINAKESKIVIIKKONA JA AINA!HUISKIS HOIS! HYPPÄÄ POIS!LAPSI TAHTOO LEIKKIÄ JOKAISENA PÄIVÄNÄ.(engl. kansanruno)15


lapsen minäkuvan kehittymistä. Suunnitelma toimii opetusta ja toimintaa tukevanatyövälineenä. Suunnitelmalla turvataan lapselle parhaat edellytykset oppia ja kasvaa.5.3 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVASUUNNITELMAErityistä tukea tarvitseville lapsille laaditaan lapsen esiopetuksen suunnitelma yhdessähuoltajien ja mahdollisesti muiden tahojen kanssa. Jos lapselle on perusopetuslain17 a §:n mukaisesti tehty erityisen tuen päätös, on hänelle laadittava henkilökohtainenopetusta koskeva suunnitelma HOJKS.6. KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT6.1 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTOEsiopetusryhmän lapset käydään läpi vuosittain oppilashuoltoryhmässä. Pohjana ovatvanhemmilta saadut tiedot ja esiopettajan havainnot lapsesta. Paikalla ovat päiväkodinjohtaja,esiopettaja, kelto ja päivähoidon psykologi.Päiväkodin oppilashuollosta vastaa päiväkodin johtaja, joka kutsuu oppilashuoltoryhmänkoolle esim. yksittäisen lapsen asiaa käsiteltäessä. Ryhmässä ovat mukana vanhemmat,esiopettaja, keltoja mahdollisesti päiväkodinjohtaja, päivähoidon psykologi ja tarvittaessayhteistyötahojen edustajat.Esiopetuksen oppilashuollolla tarkoitetaan sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea.Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muidenongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimmanvarhain.6.2 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUSOpetus – ja kasvatusjohtaja päättää lapsen ottamisesta pidennettyyn oppivelvollisuuteenhänelle toimitettujen asiakirjojen perusteella ( huoltajan hakemus – ja asiantuntijalausunto ).Pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevat lapset suorittavat esiopetuksen pääasiassapäiväkodin esiopetusryhmässä. Ennen koulun alkamista arvioidaan kuuluuko lapsi edelleenpidennetyn oppivelvollisuuden piiriin.17


7. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSETToimintamme tavoitteena on eri kieli – ja kulttuuritaustaisen lapsen integroituminensuomalaiseen päivähoitoon, kouluvalmiuksien saavuttaminen ajallaan sekä äidinkielen jasuomenkielen kehityksen tukeminen.Ennen hoitosuhteen alkua keskustelemme vanhempien kanssa arkikäytännöistä sekä selvitämmelapsen kulttuuriin – ja uskontoon liittyvät asiat, jotka kirjaamme palvelusopimukseen.Käytämme tarvittaessa tulkkipalveluita.Korostamme vanhemmille heidän ensisijaista vastuutaan äidinkielen tukemisessa jaopettamisessa, sillä se on tunteiden ja ajattelun kieli ja pohjana toisen kielen (suomen)oppimiselle. Monikielisten lasten suomen kielen kehitystä tuemme suomi toisena - kielenä,S2- opetuksella. S2 – opetuksemme on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Se pohjautuu lapsenomaan S2 – suunnitelmaan. Huomioimme suunnitelmassamme tilanteet, joissa lapsi suomenkieltä tarvitsee. Kielen kehittymistä havainnoimme, arvioimme ja dokumentoimmesäännöllisesti.8. YHTEISTYÖTAHOTYhteistyötä kehitetään yhdessä kotien ja lasten kanssa työskentelevien tahojen kanssarakentavaksi, avoimeksi, lapsen kasvua ka kehitystä tukevaksi. Yhteistyössä pyritääntekemään yhteistyökumppanien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mm.lastenneuvolat, perheneuvolat, päivähoito, perusopetus sekä suunnittelun ettätoteuttamisen tasolla. Kodin ja esikoulun välinen yhteistyö on kiinteä osa toimintaa.Henkilökohtaiset yhteydenotot, kaikille yhteiset tilaisuudet, erilaiset retket ja juhlat ovatluontevia yhteistyömuotoja.Esiopetuksessa tehdään yhteistyötä ensisijaisesti ryhmien toiminnasta vastaavienhenkilöiden kanssa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä puheterapeutin,fysioterapeutin, erityisopettajien sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa.Yhteistyötä pyritään kehittämään myös lähiympäristön ja yhteisöjen kanssatutustumiskäynnein esim. poliisi, museot ja seurakunta.18


ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN9.1 LAPSEN ARVIOINTIEsiopetuksessa arviointi perustuu toiminnan havainnointiin, jossa lapsi nähdäänaktiivisena oppijana ja toimijana. Arvioinnissa otetaan huomioon lapsen kasvuympäristösekä aikaisempi kasvu ja kehitys. Arvioinnin tarkoituksena on löytää lapsenhenkilökohtaiset vahvuudet ja kehitystä tukevat mielenkiinnon kohteet. Arviointi auttaamyös tunnistamaan lapsen kehityksessä ja käyttäytymisessä tuettavia alueita sekälöytämään ratkaisuja näiden selvittämiseksi ja tukemiseksi. Esiopetuksessa arviointiperustuu esiopetuksen yleisten tavoitteiden ja kunkin lapsen esiopetuksen suunnitelmantoteutumiseen. Palautetta annetaan, tavoitteita tarkistetaan ja mahdollisia uusia tavoitteitaasetetaan opettajan ja huoltajien kanssa käytävissä keskusteluissa, joihin lapsi voiosallistua. Lapsi harjoittelee itsearviointia yhdessä aikuisen kanssa keskustellen jaarviointilomaketta käyttäen.9.2 KASVUNKANSIOKasvunkansiolla tarkoitetaan lapsen portfoliota eli kansiota, joka kertoo lapsen kasvusta,kehityksestä ja oppimisesta. Kasvunkansio on ennen kaikkea väline, jonka kautta voidaankertoa tapahtumista, toiminnasta, opituista ja koetuista tapahtumista. Kansioon liittyymyös olennaisesti itsestä kertominen toisille lapsille, opettajille ja vanhemmille. Lapsellaon kasvunkansio, mihin hän kerää piirustuksiaan, satujaan, valokuvia, haastatteluja,raportteja – eli kansiossa näkyy lapsen kehittyminen ja oppiminen.9.3 OPETUKSEN ARVIOINTIEsiopetuksen alkuvaiheessa sovimme vanhempien kanssa yhdessä lapsen kehitys- jaoppimistavoitteet. Nämä tavoitteet määrittelevät toimintaa ja näin pyrimme turvaamaanlapsille parhaat edellytykset kasvaa ja oppia. Asetettuja tavoitteita seurataan jatkuvasti,niitä tarkistetaan ja mahdollisia uusia tavoitteita asetetaan yhdessä vanhempien kanssaopetusvuoden aikana. Sisäinen arviointi on jatkuvaa päivittäistä arviointia.9.4 ESIOPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINTIEsiopetuksen opetussuunnitelmaa arvioidaan jatkuvana prosessina. Opetussuunnitelmanarvioinnissa kiinnitetään huomio opetukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen käytännössä.Arvioinnin tavoitteena on edistää opetussuunnitelman uudistamista ja kehittämistä.Esiopetussuunnitelman muokkaamiseen osallistuvat päiväkotimme lastentarhanopettajat.19

More magazines by this user
Similar magazines