You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
info <strong>Suomen</strong>elokuvasäätiön tiedotuslehti 1 | 2009Hanasaari A palkittiinvuoden 2009 Risto Jarva -palkinnollaTampereen elokuvajuhlilla
SisältöPääkirjoitusIrina Krohn: Pientä uudistusta ja suurta elvytystä 3<strong>Ajankohtaista</strong>Nikoa ylistettiin Lyonissa 4Elokuvissakäynnit varovaisessa kasvussaEuroopassa vuonna 2008 5Berlinale Talent Campus #7 edition 6Lyhytelokuvaseminaari Tampere 6.3.2009 8ArtikkelitSkavabölen pihat ja Berliinin syke 13Käsikirjoittajat ja ohjaajat kohtasivat Match Making -markkinoilla 19Korso kainalossa Italiaan – Kokemuksia Script & Pitchistä 20Parempia käsikirjoituksia vuorovaikutuksen kautta 22Media DeskHankekehittelytuki ja tuottajan strategiset valinnat 24Ajankohtaiset hakukierrokset 26<strong>Ajankohtaista</strong> MEDIA-koulutusta 30Tuotantotukipäätökset 37Yhteystiedot 47SESinfo | <strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tiedotuslehti 1/2009 | SESinfo internetissä: www.ses.fijulkaisija: <strong>Suomen</strong> elokuvasäätiö | Kanavakatu 12 | 00160 Helsinki | puh. 09 6220 300 | fax 09 6220 3050 | e-mail / osoitteenmuutokset: ses@ses.fitoimittaja: Reetta Hautamäki tiedotuskoordinaattori | puhelin 09 6220 3044 | e-mail: reetta.hautamaki@ses.fitaittaja: Maikki Rantala, Praxis Oy | painatus: Erikoispaino, Helsinki 2009 | ISSN 0359-4866
Pientä uudistusta ja suurta elvytystäSESinfo on uudistunut. Lehdestä ennen valtaosanvieneet tukipäätökset esitellään lehdessävain tuotantotukipäätösten osalta ja täydellinenpaketti on saatavilla netissä. Lehteen kannattaakerätä ajatuksia herättäviä kokonaisuuksia. Tästä numerostalähtien yritetään kerralla valottaa syvemminyhtä teemaa, tällä kertaa käsikirjoittamista.Kevään elokuva-alan uutinen oli ministeri Wallininosoittama elvytysraha, viisi miljoonaa euroa.Tuotantoon tarkoitetuista kolmesta miljoonasta jätimmejo hakemuksen opetusministeriölle. Elokuvateatterienkunnostukseen ja digitalisoimiseen tarkoitetuistarahoista opetusministeriö tiedottaa keväällätarkemmin.Elokuvasäätiö on pyytänyt järjestöiltä ja muiltaalan toimijoilta näkemyksiä siitä miten rahat tulisikäyttää. Pääviesti on se, että erillistä projektia ylimääräisinetuotantoneuvojineen ei haluta, vaan elvytysrahattulisi jakaa säätiön normaalien prosessienpuitteissa.Opetusministeriö edellyttää, että tuottaja esittääennakkoarvion ja loppuraportin hankkeen työllistä-misvaikutuksista. Kun EU-notifikaatio on antanuttiukat prosenttirajat elokuvatuelle, pääsääntö 50 %,erityistapauksissa maksimissaan 70 %, edellyttää elvytysrahantäysmääräinen hyödyntäminen, että markkinoiltalöytyy vastarahoitusta noin 30–50 %. Tämäon haaste tuottajille, kun taantuman vaikutuksestarahojen saanti on kiristynyt.On kuitenkin merkittävää, että elokuva-alalleannetaan aito mahdollisuus myös heikentyneessä taloustilanteessa.Uskon, että elvytysrahalla valmistuvatkuvat ja tarinat tuovat valoa ja tarpeellisia näkökulmiataloudellisen notkon varjoihin.Valoisaa kesän odotusta!23.3.2009I r i n a K r o h nToimitusjohtajaIloista pääsiäistäSESinfon lukijoille!Säätiö suljettu 10.–13.4.P Ä Ä K I R J O I T U S 3
<strong>Ajankohtaista</strong>Nikoa ylistettiin LyonissaNiko – lentäjän poika elokuvan ranskalainen levittäjäBAC Films sai parhaan eurooppalaisen levittäjän palkinnonCartoon Movie -tapahtumassa Lyonissa. Palkinnonvalitsijoina oli eurooppalaisen animaatioelokuva-alankerma, tuottajista, rahoittajista ja levittäjistäkoostuvat noin 700 ammattilaista, jotka osallistuivat11. kerran järjestettyyn eurooppalaisen animaationrahoitustapahtumaan.Niko – lentäjän poikaBAC Filmsin viime vuoden ohjelmistoon kuuluivatNikon lisäksi muun muassa Guillaume Ivernelinja Arthur Qwakin animaatio Dragon Hunters,Christian Mungiun 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää jaArnaud Desplechin Eräs joulutarina. ToimitusjohtajaRoch Lener totesi kiitospuheessaan palkinnonolevan ”Nikon ja <strong>Suomen</strong> ansiota.”Kiitosta ropisi myös koko tapahtuman avajaispuheessa,jossa CNC:n pääjohtaja Veronique Caylanosti Nikon esimerkiksi animaatiosta, joka on menestyneestiylittänyt rajoja Euroopassa. Elokuvan tuottajatolivat myös ehdolla vuoden tuottajiksi, muttatämän palkinnon sai irlantilaisen Secret of Kells -elokuvantiimi.Maaliskuun alkuun mennessä noin 1,3 miljoonaaelokuvateatterikatsojaa, joista Ranskassa noin 650 000,kerännyt Niko – lentäjän poika tulee tulevana joulunateattereihin vielä mm. Saksassa, Espanjassa, Portugalissa,Puolassa, Englannissa ja Australiassa.© V. de HalleuxNikon tuottajakaarti Emily Christians, Ralph Christians, Karsten Killerich ja Petteri Pasanen haastateltavana.4 A J A N K O H T A I S T A
Elokuvissakäynnitvarovaisessa kasvussa Euroopassavuonna 2008Euroopan audiovisuaalinen observatorio julkaisi Berliininelokuvajuhlien aikaan helmikuussa alustavatelokuvissakäyntitilastot viime vuodelta. Elokuvalippujamyytiin Euroopassa arviolta 920 miljoonaa vuoden2008 aikana, joka on noin 0,3 % enemmän kuin edellisenävuotena. Eniten elokuvissakäynnit lisääntyivätVenäjällä, jossa elokuvalippuja myytiin jopa 16 %enemmän kuin vuonna 2007. Venäjän 124 miljoonaaelokuvissakäyntiä nostivat sen maanosan neljänneksisuurimmaksi elokuvamarkkina-alueeksi.Muista suurista Euroopan maista elokuvissakäynnitlisääntyivät myös Ranskassa (+6,2 %), Turkissa(7,4 %) ja Saksassa (+3,4 %). Elokuvissakäynnitvähenivät mm. Italiassa, jossa 4,1 % pudotus edellisvuoteennähden selittyy vuoden 2007 poikkeuksellisenhyvällä tuloksella, kun taas Espanjassa (-7,6%) elokuvissakäynnit putosivat jo neljättä vuotta peräkkäin.Pohjoismaissa kasvua riitti tasaisesti kaikissa maissa.Norjassa elokuvalippuja myytiin noin 11,9 miljoonaa eli9,7 % enemmän kuin edellisvuonna. Myös kotimaistenelokuvien osuus katsojista nousi 5,3 prosenttiyksiköllä22,5 prosenttiin. Erittäin hyvä elokuvavuosi oli myösTanskassa, jossa käynnit kasvoivat 8,9 % 13,2 miljoonaan.Paikalliset elokuvat vetivät Tanskassa peräti 33 %kaikista katsojista (+6 %). Ruotsissa kasvu oli hiemanvarovaisempaa: 15,2 miljoonaa myytyä elokuvalippuaon vain 1,5 % enemmän kuin 2007 ja kotimainen katsojaosuusputosi 1,6 prosenttiyksikköä 20 prosenttiin.Suomessa elokuvissakäynnit ylsivät 7 miljoonaan ensimmäistäkertaa sitten vuoden 2003, kasvua edellisvuoteennähden oli noin 7,4 %. Kotimaiset elokuvat ovatSuomessa edelleen hyvin suosittuja; noin 23 % katsojistaosti lipun nimenomaan Suomalaiseen elokuvaan.Kotimaisten elokuvien suosio kasvoi muuallakinEuroopassa: kotimaisen tuotannon markkinaosuusnousi kaikkiaan 14 Euroopan Unionin maassa. Korkeinkatsojaosuus kotimaisilla elokuvilla oli Turkissa,jossa peräti 60 % katsojista valitsi kotimaisen elokuvanja kaikki kymmenen katsotuinta elokuvaa olivatkotimaisia tuotantoja. Ennätykselliseen kotimaiseenmarkkinaosuuteen yllettiin myös mm. Saksassa (26,6%), Puolassa (25,4 %) ja Alankomaissa (17,8 %).Observatorion lopulliset elokuvatilastot valmistuvattoukokuussa.Alustavat elokuvissakäyntiluvutEuroopassa 2008Lähde: Euroopan audiovisuaalinen observatorioKatsojia Muutos Kotimainen(milj.)markkinaosuus*Alankomaat 23,5 1,7 % 17,8 %Bulgaria 2,8 12,1 % 4,8 %Espanja 108 -7,6 % 14,2 %Irlanti 18,2 -0,7 % -Iso-Britannia 164,2 1,1 % 31,0 %Italia 111,6 -4,1 % 29,3 %Itävalta 15,5 -1,3 % 6,0 %Latvia 2,4 -2,7 % 6,8 %Liettua 3,3 -1,4 % 5,5 %Norja 11,9 9,7 % 22,5 %Portugali 15,9 -2,5 % 2,5 %Puola 33,8 3,4 % 25,4 %Ranska 188,8 6,2 % 45,7 %Ruotsi 15,2 1,5 % 20,0 %Saksa 129,4 3,2 % 26,6 %Slovakia 3,3 18,2 % –Suomi 7 7,4 % 22,6 %Sveitsi 14 1,5 % 3,0 %Tanska 13,2 8,9 % 33,0 %Tsekki 12,9 0,4 % 39,6 %Turkki 38,5 23,6 % 59,2 %Unkari 10,2 -8,5 % 10,2 %Venäjä 123,9 16,2 % 25,5 %Viro 1,6 0,2 % 7,3 %* Ison-Britannian, Portugalin ja Venäjän markkinaosuudet laskettulipputuloista, muut elokuvissakäynneistä.A J A N K O H T A I S T A 5
Melanie SevcenkoBerlinale Talent Campus #7 editionBerlinale Talent Campus on Berliinin elokuvajuhlien yhteydessä järjestettävä nuorten elokuvantekijöiden tapaaminen.Seitsemättä kertaa järjestetyssä viikon mittaisessa tapahtumassa 350 tulevaisuuden kykyä eli talenttia 106 eri maastatapasivat toisensa, tai ainakin yrittivät. Kokoontumisen teemana oli tänä vuonna ”Turning Points”, elokuvakerronnan jamahdollisen elokuvauran käännekohdat.Berlinale Talent Campusta rahoittaa Saksankulttuuri- ja mediakomissaari yhteistyössäEU:n MEDIA ohjelman, Medienboard Berlin-Brandenburgin,Skillsetin, UK Film Councilinsekä Volkswagenin kanssa. Talent Campuksen ohjelmakoostuu eri osista. Pääpaino on aloittelevien elokuvantekijöidenyhteen saattamisessa sekä sivistämisessäsuuren maailman elokuvakäytäntöihin. Ajallisesti tästäsuurimman osan muodostaa laajalle yleisölle tarkoitetutkeskustelut ja tekijätapaamiset. Tänä vuonna lavallapuhuivat mm. kuvaaja Janus Kaminski, ohjaajaWim Wenders sekä elokuvafestivaalin tuomaristonpuheenjohtaja toiminut näyttelijä Tilda Swinton.Campuksessa on myös erikseen haettavia workshopeja,joille täytyy hakea jo käynnissä olevalla projektilla.Tämän lisäksi on mahdollista osallistua säveltäjänäsävellyskilpailuun tai käsikirjoituksella elokuvakilpailuun,josta viisi käsikirjoitusta saa rahoituksen ja seuraavanavuonna ensi-iltansa elokuvajuhlilla.Suomesta oli tänä vuonna Campukseen valittuennätykselliset yhdeksän elokuvantekijää, joista tosinkolme työskentelee tai opiskelee tällä hetkellä Englannissa.Itseni lisäksi suomalaisia osallistujia olivat tuottajaJussi Rantamäki, ohjaajat Juho Kuosmanen,Jesse Jokela ja Salla Sorri, käsikirjoittajat VeeraIkonen, Eriikka Rahikainen ja Jenni Toivoniemi,leikkaajat Ilkka Hesse sekä lavastaja Niina Topp.Edellä mainittujen ammattikuntien lisäksi Campuksestalöytyi säveltäjiä, äänisuunnittelijoita sekä kourallinenkuvaajia ja näyttelijöitä. Jakauma eri ammattiryhmienkesken ei tosin mennyt tasaisesti, ohjaajienmuodostaessa enemmistön reilun 200 talentin voimin.Tämä synnytti huvittajan näyn ”ohjaajat tapaavat näyttelijät”speed-matching eli pikatreffi-tapaamisessa.Ohjaajat joutuivat juttelemaan keskenään.Workshopit, joille osa talenteista oli valittu, vaikuttiolevan tapa jolla Talent Campus kannattaa kokea. DocStation, Script Station ja Edit Station koostuivat kukin12 hakijasta ja perustuivat siihen että hakijat työstivätvireillä olevaa projektia Berliinissä ammattilaisten avus-6 A J A N K O H T A I S T A
Melanie Sevcenkotuksella. Suomesta mm. tuottaja Ulla Simonen olikonsultoimassa dokumenttikäsikirjoituksia.Ehdottomasti yksi Campuksen antoisimmistaluennoista oli viikon lopussa ne jossa workshopeilleosallistuneet esittelivät hioutuneen projektinsa. Vaikkayleiselle Talent Campukselle voi osallistua vainkerran, voi tulemalla valituksi yhteen Workshopeistapäästä uudelleen Berliiniin.Yksi Campuksen tärkeimmistä ja parhaimmistapuolista on sen internetsivut www.berlinale-talentcampus.de,joilta löytää kaikki tapahtumaan osallistuneetsen seitsemänvuotisen historia ajalta. Alumniaselatessa voi huomata osallistujien korkean tason. Lähesjokaisella on useampi projekti takana sekä palkintoellei useampia. Kuka vaan voi hakea tekijöitä maan,ammatin tai osallistumisvuoden perusteella, ja myösomaa sivuaan on mahdollisuus päivittää. Sivuilla haetaanmyös kansainvälisiä yhteistyökumppaneita sekäilmoitetaan festivaaleista ja kilpailuista.Toinen Campuksen eduista on ehdottomasti toistennuorten elokuvantekijöiden tapaaminen, vaikkaheitä tuli loppujen lopuksi tavattu odotettua vähemmän.Tutustumisesta olisi saanut ehdottomastienemmän irti jos olisi ollut jokin projekti, johon etsiitekijöitä. Kuvaaja Australiasta, säveltäjä Sveitsistä,tuottaja Nigeriasta? Välillä tuntui että keskustelua eisyntynyt jos ei ollut mitä tarjota, ja harvalla oli, silläuseammat meistä ovat samassa pisteessä eli alkutekijöissä.Tekijöitä tosin pääsi myös tapaamaan elokuvajuhlienelokuvamarkettiin. Niille jotka eivät olleetkäyneet aiemmin suurilla festivaaleilla tai marketeissaopastettu kierros avasi varmasti silmiä elokuvateollisuudenkaupalliseen maailmaan. Jo tottuneimmatfestivaalikävijät opettelivat metsästämään kutsuja illanjuhliin, joissa ammattilaiset kokoontuivat.Yleisesti Campus oli hyvin järjestetty, vaikkausein tuntui että meitä oli niin paljon että massaanhukkui. Jos löysi ohjelmasta itseään kiinnostavia tapahtumia,ohjelmaa kyllä riitti aamu yhdeksästä iltakahdeksaan, jonka jälkeen oli mahdollista käydä katsomassaelokuvia elokuvajuhlilla. Campuksessa kyseisenpäivän tapahtumiin piti käydä jonottamassa lippujajoka päivä aamuyhdeksältä ennen yhteistä aamiaista.Toiminta oli keskitetty Hau 1, 2 ja 3 teattereihinkävelymatkan päähän festivaalikeskus PotsdammerPlatzista. Tapahtuman areenojen koko vaihteli 100hengen teattereista 500 hengen teattereihin.Berliinin Talent Campuksella on kova maine.Sen on sanottu olevan hyvä merkintä ansioluettelossaainakin Saksassa ja Englannissa, joista Campuksenrahoitus on kotoisin. On myös sanottu että Berliininelokuvajuhlien pitchauksiin hakiessa on hyvä olla ollut”Talentti”. Tarjonnaltaan ainakaan yleinen Campusei kuitenkaan ollut niin järisyttävä. Vaikka lavallaoli usein mielenkiintoisia puhujia, ei sisältö vastannutotsikkoa. Master-classit jäivät usein hyvin yleisiksijutusteluiksi tai idolin palvonnaksi, kun esim. yhdenelokuvasävellyksen tai yhden kohtauksen valaisuunolisi hyvin voinut käyttää kaksituntisen luennon maailmanparhaimman ammattilaisen kanssa. Mahdollisestiasiaan vaikutti se että useimpiin tapahtumiinmyytiin myös yleisölle lippuja.Campus on viime vuosina kasvattanut huimastikokoaan, ja on ulkopäin yhä näyttävämpi. Se on ehdottomastisuurin nuorten elokuvantekijöiden tapaaminenja se järjestää nyt myös tapahtumia useammallamantereella. Vaikka campuksesta oli vaikea saadamitään konkreettista hyötyä, on Campus hyvä paikkaottaa ensiaskelia itsensä markkinoimiseen elokuvantekijänäja oppia käyntikorttimaailman saloja. Kontaktientekeminen ei ole yksinkertaista. Etsimällä voietsiä, mutta jälkikäteen huomaan, että ne joihin onfestivaalin jälkeen ollut kontaktissa ovat niitä joihintutustui sattumalta lippujonossa, eikä niitä joita olipäivän metsästänyt festivaalikansan joukosta.”Talentit” eli kyvyt Campukseen valitaan internetissätäytettävän hakemuksen ja työnäytteen perusteella.Tänä vuonna hakijoita oli vajaat 4000. ValituilleCampus tarjoaa matka-apurahan sekä majoituksenneljän hengen huoneissa. Voidakseen hakea täytyy ollatyöskennellyt palkitun elokuvan työryhmässä, olla tehnytelokuvan joka on esitetty kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla,olla työskennellyt vähintään tunnin pituisessaelokuvassa tai olla elokuvaopiskelija opintojensa lopussa.http://www.berlinale-talentcampus.deI r i s O l s s o nOhjaajaA J A N K O H T A I S T A 7
LyhytelokuvaseminaariTampere 6.3.2009”Heti romaanin ja muiden laveiden töidenjälkeen ovat runo, novelli ja essee joka useintoimittaa hautomon tehtävää; sen tehtävä onelvyttää kenttää ja tuoda uutta verenkiertoa.Lyhytelokuvalla on sama tehtävä. Sen kuolemaon myös elokuvan kuolema, sillä taide joka kiistäämuutoksen on kuollutta taidetta.”Chris Marker 1Tampereen elokuvajuhlat järjesti muun ohella lyhytelokuvaseminaarin,jossa keskusteltiin suomalaisen lyhytelokuvan tilastaja tulevaisuudesta. Arkisesta otsikostaan huolimatta tai ehkä juurisiksi julki tuotiin monia tulevaisuutta luotaavia näkökantoja.Tällä kertaa tarjolla ei ollut teknoelvistelyä, vaan äänessä olivatne, jotka juuri nyt tekevät, tuottavat, rahoittavat ja levittävätlyhytelokuvia. Panelisteja oli useita, yleisö runsaslukuinen, silläsuomalaisesta lyhytelokuvasta ei ole viime aikoina paljonkaankeskusteltu. Tilaisuuden myönteistä henkeä alleviivatakseenAVEK:n pääsihteeri Juha Samola kertoi juuri lukeneensaFilmihullusta Chris Markerin yllä olevan muistutuksen.Panu Heikkilän Luola voitti Tampereen lyhytelokuvajuhlien alle 30 minuuttisten kotimaisen sarjan 20098 A J A N K O H T A I S T A
Markus NikkiläVieraat katseetKeskusteluun oli kutsuttu myös Filmkontakt Nordinjohtaja Karin Johansson-Mex, lyhytelokuvia levittävätAxel Behrens KurzfilmAgentur Hamburgista jaSimon König Swiss Filmsistä. Alkuun oli kiinnostavakuulla, minkälaisena he näkevät suomalaisen lyhytelokuvantällä hetkellä, ja miten se vertautuu esimerkiksimuiden pohjoismaiden tuotantoon.Karin Johansson-Mex kertoi, että suomalaisettuottajat ja tekijät ilmoittavat Nordisk Panorama-festivaaleille noin 100 elokuvaa vuosittain dokumenttielokuvatmukaan luettuina. Merkille pantavaaon, että noin puolet tarjotuista suomalaisista on kokeellisiaelokuvia. Vertauksena hän totesi, että viimevuonna Tanskasta ilmoitettiin Nordisk Panoramaan27 lyhyttä fiktiota, viisi animaatioelokuvaa ja vain yksikokeellinen elokuva. Tämän pohjalta voisi ajatella,että Suomessa lyhytelokuvatuotanto on uskaliasta jayllättävää. Karin Johansson-Mex kertoi edelleen, ettäTanskassa lyhytelokuvakulttuuri on hyvin toisenlaistakuin muissa pohjoismaissa. Tanskan elokuvainstituuttiei oikeastaan lainkaan rahoita lyhytelokuvia. Siellälyhyt elokuvamuoto on ennen muuta uusien tekijöidenkasvualusta ei oma taidemuotonsa sinänsä.Ruotsissa lyhyiden fiktiivisten elokuvien tuotantoon muihin pohjoismaihin verrattuna laajaa. FilmkontaktNordin johtajan väitti, että se johtuu alueellistenelokuvakeskusten toimintapolitiikasta. Myös ne haluavatlyhytelokuvatuotantojen kautta tarjota nuorilletekijöille harjaantumismahdollisuuden. Norjassalyhytelokuvat ovat usein todella lyhyitä ja viihdyttäviä.Karin Johansson-Mexin mukaan norjalainenelokuvalevityksen malli näkyy ja tuntuu tässäkin.Norjassa elokuvateatterit ovat osa kuntien ylläpitämääkulttuuritarjontaa. Vaikka toiminta on samalla tavallakaupallista kuin muissakin pohjoismaissa, tiettyjäkulttuuripoliittisia tavoitteita niiden on toteutettava.Tästä syystä norjalaisia lyhytelokuvia esitetään pitkienelokuvien alkukuvina. – Koska Norjassakin ihmisetmenevät elokuvateattereihin ennen muuta viihtymään,pitää esitettävien lyhytelokuvien vastata näitäodotuksia, päätteli Karin Johansson-Mex.Swiss Filmsin Simon König kertoi, että Sveitsissäon kiinnostusta erityisesti ruotsalaiseen ja tanskalaiseenelokuvaan. Aki Kaurismäki on tietystitunnettu ja arvostettu. Se johtaa helposti siihen, ettäsveitsiläiset odottavat suomalaiselta elokuvalta AkiKaurismäki -tyylisyyttä. Suomalaisissa lyhytelokuvissasveitsiläiset arvostavat ennen muuta kokeellisuutta,trashia ja low budget -otetta. Simon Königinmielestä on hienoa, että <strong>Suomen</strong> ja Sveitsin kaltai-A J A N K O H T A I S T A 9
sissa maissa elokuvantekijät voivat tehdä, mitä haluavat.Suurempien maiden kulttuureihin kohdistuuvoimakkaampia odotuksia, konventiot voivat myösolla rajaavampia.Hamburg KurzfilmAgenturin Axel Behrens onosallistunut myös Hampurin lyhytelokuvafestivaalinvalintoihin muutaman vuosikymmenen ajan. Nykyäänfestivaali saa 100–150 elokuvailmoittautumistaSuomesta. 20 vuotta sitten suomalaisten lyhytelokuvientarjontaa hallitsivat lyhyet näytelmäelokuvat.Nyt enemmistönä ovat kokeelliset elokuvat. Jokavuosi kilpailussa on kaksi, kolme suomalaista elokuvaa.Lyhytelokuvat –kokeelliset elokuvat – nykytaideLyhytelokuvakeskustelut jäävät usein junnaamaanmäärittelyjen ympärille. Tilaisuuden aluksi festivaalijohtajaJukka-Pekka Laakso ilmoitti, että täälläkeskustellaan vain elokuvista, jotka ovat alle 30 minuuttiapitkiä. Silti houkutukset määrittelyjen peräämiseenovat suuret. Mistä esimerkiksi puhumme, kunpuhumme kokeellisista elokuvista? Ovatko Eija-LiisaAhtilan elokuvat kokeellisia elokuvia? Kysymys onkiinnostava, kun lyhytelokuvaseminaarin ulkomaisetvieraat niinkin vahvasti näkevät suomalaisen lyhytelokuvannimenomaan kokeellisena elokuvana. Elokuvasäätiönlyhyt- ja dokumenttielokuvien tuotantoneuvojaMiia Haavisto totesi keskustelussa, että kokeellisetelokuvat ovat suurimmaksi osaksi muiden kuin elokuvasäätiönrahoittamia. Juha Samola kertoi AVEK:n roolista myös mediataiteen tukijana. Hän muistutti,että ilman Eija-Liisa Ahtilan tai Mika Taanilankaltaisia tekijöitä suomalaisen elokuvan kuva ulkomaillaolisi paljon kapeampi. On hienoa, että emmerajaa heidän ja monien muiden kiinnostavien taiteilijoidentöitä vain nykytaiteen alueelle.Tuotannon ehdotMiia Haavisto kertoi, että elokuvasäätiö rahoittaavuosittain noin 14 lyhytelokuvaa. Niistä vain kaksitai kolme on kokeellisia elokuvia. Esimerkiksi viimevuonna joukkoon mahtui muutama animaatio sekäneljä lyhyttä lastenelokuvaa, koska Skidisti-hanke onpoikkeus. Loput ovat lyhyitä fiktiivisiä elokuvia tailyhyitä dokumenttielokuvia. Miia Haaviston mukaanalle 15-minuuttisten lyhytelokuvaehdotusten määräei ole kovin suuri. Vuonna 2007 yhdessä YLE TV1:n kanssa käynnistetty novellielokuvahanke on suhteellisennopea tapa saada leffoja tuotantoon. Hankeon tarkoitettu erityisesti tukemaan tulevaisuuden tekijöidenpääsemistä alalle. Elokuvat esitetään TV1:nKotikatsomossa. Novellielokuvien rahoittamisella eiole tarkoitus sulkea pois lyhyempiä fiktioita.Kun suomalainen elokuva on nyt saanut lisäärahaa tuotantoon, nousuprosentit ovat olleet samansuuruisiapitkillä ja lyhyillä elokuvilla. Tällä hetkelläMiia Haaviston päätettävissä olevista lyhyt- jadokumenttielokuvien tuista noin 800 000 € meneelyhytelokuvatuotantoon. AVEK:n tuki lyhyt- ja animaatioelokuvilleoli kaudella 2007/2008 160 000 €.Yleensä tuki on liikkunut 270 000–680 000 € välillä.Mediataiteen tuki oli 290 000 €.YLE on harvinaisuuseurooppalaisessa tv-kentässäYLE:n Uusi Kino on eurooppalaisittain ainutlaatuinenohjelmapaikka. Uuden Kinon formaatti on vapaa,esitettävien elokuvien pituutta ei myöskään ole ennakoltalyöty lukkoon. Tällaisten open end -ohjelmapaikkojensijoittaminen television ohjelmakarttaanon vaikeaa. Tästä syystä Uuden Kinon esitysaika onmyöhäinen. Yleisradio etsii lyhytelokuville kuitenkinenemmän näkyvyyttä. YLE Yhteistuotantojenpäällikkö Erkki Astala kertoo, että YLE:n kulttuuripoliittisentehtävän lisäksi tärkeä syy lyhytelokuvientukemiseen on se, että niiden kautta YLE voi luodayhteyksiä ja rakentaa yhteistyötä uusien tekijöidenkanssa. Lyhytelokuvilla on toki myös yleisönsä. Se eiole kovin suuri, mutta se on uskollinen. Lyhytelokuvienyleisö koostuu nuorista aikuisista, joita YLE:n onmyös pystyttävä palvelemaan.YLE tekee sopimukset vuosittain 50–60 kotimaisestalyhytelokuvasta. Kansainväliset yhteistuotannotovat harvinaisuuksia lyhytelokuvissa, mutta niihinkinYLE osallistuu muutaman kerran vuodessa. Tuotannonmäärää voi Erkki Astalan mukaan pitää hyvänä<strong>Suomen</strong> kokoisessa maassa. – Tekijän ja tuottajan kannaltaYLE:n korvaus on varmasti alhainen, mutta talonsisäisestä näkökulmasta se on huomattava.YLE on panostanut lyhytelokuviin vuosittainnoin 300 000–400 000 €. Summa vaihtelee, sillä erikoisprojektitkuten esimerkiksi taannoinen Lyhyestivoivat kasvattaa budjettia. Lisäksi YLE TV1 sijoittaaKotikatsomossa esitettäviin novellielokuviin lähesvastaavan summan.10 A J A N K O H T A I S T A
Tuottajan silminElokuvaohjaaja ja Taideteollisen korkeakoulun ohjaustyönprofessori Jarmo Lampela on myös tuottanutlyhytelokuvia. Hänen mukaansa lyhytelokuva onkäsityöläisyyden harjoittelupaikka. Varttunutta tekijääsen sijaan askarruttavat taloudelliset kysymykset.Hän joutuu kysymään itseltään, tekeekö lyhärin vaiohjaako tv-sarjan, josta saa kuukausipalkkaa. JarmoLampela muisteli lämpimästi Lyhyesti-projektia jakysyi, voisiko joistakin projekteista tehdä pysyviä rakenteita.Jatkuvuus voisi suunnata tekijöiden kunnianhimoaenemmän lyhytelokuviin.Elokuvatuottaja Liisa Penttilälle lyhytelokuvatovat hieno, itsenäinen taidemuoto, vaikka niidentuottamiselle on heikko taloudellinen perusta. Hänhaluaa luoda pitkäjänteisiä suhteita tekijöiden kanssa,tällöin lyhäri on luonnollinen aloituspaikka. Näihinpuheenvuoroihin Miia Haavisto totesi, että SES:n rahoitusosuuslyhytelokuvissa on enintään tukiohjeidenmukainen eli 70 % tuotantobudjetista. Myös muissapohjoismaissa lyhytelokuvien tuotantobudjetit ovathyvin samantyyppiset.Tuottaja Jarkko Hentula kertoi, että Juonifilmiei ole pyynnöistä huolimatta tuottanut yhtäkäännovellielokuvaa, koska se on taloudellisesti kannattamatonta.Yhtiö on tuottanut yhden lyhyen fiktioneli Zaida Bergrothin Heavy Metalin (2006, 29 min).Tampereen elokuvajuhlien pääpalkinto, elokuvanlaatutuki ja SVT:n osto ovat yhdessä muodostaneetelokuvan 23 000 euron tuotot. Elokuvaa ei koskaanhyväksytty millekään kansainväliselle festivaalille. -Ennen muuta Heavy Metal tehtiinkin käyntikorttimielessä,totesi Jarkko Hentula.Keskustelutilaisuuden vetäjä Eila Ranta yrittisaada paikalla olevia tuottajia paljastamaan, onko vieläjoitakin muita syitä, miksi he eivät tuota enempäälyhytelokuvia. Tässä kohdassa Liisa Penttilä muistuttilyhytelokuvan tekijälähtöisyydestä. Silti hänkinihmetteli, miksi tekijät tarjoavat niin vähän lyhytelokuvaprojekteja.Liisalle tulevista ehdotuksista 80% koskee pitkää elokuvaa, tv-sarjoja ja tuntisia näytelmäelokuvia.Lopuista vain 1–2 % on live fiction-elokuvaa.Eila Ranta totesi myös, että Aki KaurismäenSputnik Oy edistää riskinotollaan kotimaisen lyhytelokuvanasiaa. Yhtiö on oma-aloitteisesti tukenutnuorten aloittelevien kykyjen hankkeita valmiiksi elokuviksiasti. Keskustelun puheenjohtaja heitti mallinprovosoivasti Jarkko Hentulalle, joka heti alkoikinvaatia tekijöiltä hyviä, lyhyitä käsikirjoituksiaHeavy MetalA J A N K O H T A I S T A 11
Lyhytelokuvat elokuvateattereissa –Saksassa ja SveitsissäVaikka Yleisradio on lyhytelokuvien suurin levittäjäSuomessa, merkittävää työtä tekee myös <strong>Suomen</strong>elokuvakontakti kotimaisten lyhyt- ja dokumenttielokuvienparissa. Tekijöiden lähes 40 vuotta sittenperustaman levitysjärjestön vuokrauksista 80 % onlastenelokuvia, toiseksi kysytyimpiä ovat dokumenttielokuvatja loppu jakautuu lyhyiden fiktioiden sekäanimaatioiden kesken. Lasten lyhytelokuvat ovattavoittaneet vuosittain yli 115 000 katsojaa. Viimevuonna katsojamäärät jäivät alle 100 000. Elokuvakontaktintoiminnanjohtaja Leena Närekangaspitää yhtenä syynä uusien lastenelokuvien puutetta.Toivottavaa on, että jo tänä vuonna tilanne helpottuu,kun AVEK:n, elokuvasäätiön ja elokuvakontaktinkäynnistämän Skidisti-hankkeen lyhyet lastenelokuvatalkavat valmistua.Leena Närekangas myös huomautti, että ei oleolemassa pelkästään lyhytelokuvayleisöä. Hänen mukaansapitkän ja lyhyen elokuvan levitykset on erotettutoisistaan keinotekoisesti. Siksi Leena Närekangastoivoikin, että digitaalisen levityksen kysymyksistäkeskusteltaisiin myös muun kuin pitkän elokuvankannalta.KurzfilmAgentur Hamburg on lähes 20 vuottalevittänyt lyhytelokuvia myös elokuvateattereihin.Agenturilla on sopimukset 70 elokuvateatterinkanssa. Sopimusteattereissa on vuosittain 200 000näytöstä vuosittain. Levityksessä on 350 nimikettä,joista 50 % on saksalaisia. Suomesta levityksessä onkuusi elokuvaa 2 , Norjasta 18, Ruotsista 16 ja Tanskastamyös kuusi. Elokuvateatterit maksavat levittäjälle1 000 euron vuosimaksun, jota vastaan he saavatjoka viikko yhden lyhytelokuvan esityksiinsä. Tuototjaetaan KurzfilmAgenturin, tuottajan tai myyntiagentinkanssa. KurzfilmAgenturin pitkäaikaistenponnistelujen tuloksena liittovaltio on alkanut vuoden2009 alusta maksaa elokuvateattereille 1 500 euronvuosimaksun, mikäli ne esittävät lyhytelokuvia ennenpitkää elokuvaa.Myös Sveitsissä valtio tukee lyhytelokuvia alkukuvinaesittäviä elokuvateattereita. Tuki on 1 Sveitsinfrangia katsojaa kohti. Tämä tuotto jaetaan teatterin,tuottajan, ohjaajan ja käsikirjoittajan kesken.M a r j a Pa l l a s s a l oLyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin päällikkö1 Filmihullu 1/09, s. 7. Peter von Bagh: Kairauksia aikaan.Omistettu Antti Peipon muistolle.2 Kurzfilmagentur Hamburgin levityksessä olevat suomalaisetlyhytelokuvat: Claes Olsson: M.A.Numminensingt Wittgenstein (1’50’’, 1993), Kari Paljakka: Nonstop(19’, 1987), Mika Taanila: Optical Sound (6’, 2005),Simojukka Ruippo, Jouni Hokkanen: Pyongyang Robogirl(2002, 3’47’’), Tuukka Hari: Telakka (11’37’’,2002), Heikki Ahola: Työttömän salkku (4’, 1996)Norja – lyhytelokuvien kultamaa?Norjalaiset elokuvateatterit ovat esittäneet lyhytelokuvia alkukuvina 90-luvun alkupuolelta alkaen.Lyhytelokuvien tilausjärjestelmä on ollut hyvin samanlainen kuin KurzfilmAgentur Hamburgin malliSaksassa. Toril Simonsen, joka vastaa Norjan elokuvainstituutissa lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennistäsekä myynnistä kertoo, että lyhytelokuvien rahoitus- ja levitystilanne on nyt muuttumassaNorjassa. Elokuvateatterit ovat vähentäneet lyhytelokuvaesityksiään, koska ne tienaavat enemmänmainoksia esittämällä. Myös elokuvan rahoittajat ovat tällä hetkellä kiinnostuneempia niin sanotuistatalent-elokuvista kuin lyhytleffoista. Talent-elokuvat ovat yli 25 minuuttia pitkiä, usein jopa 40-minuuttisiaja pidempiäkin. Kulttuuriviennin ja lyhytelokuvien myynnin kannalta nämä elokuvat ovat hankalia,sillä niille ei löydy festivaaleja, ei myöskään ohjelmapaikkoja muualla kuin kotimaan kanavilla. TorilSimonsen on kuitenkin optimistinen ja uskoo, että kun elokuvateatterit on digitalisoitu, lyhytelokuvatpalaavat uudelleen valkokankaille.M a r j a Pa l l a s s a l oLyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin päällikkö12 A J A N K O H T A I S T A
Skavabölen pihatja Berliinin sykeElokuvakäsikirjoitukseen paneutuva SESinfo päätti lähestyä aihetta myös adaptaation näkökulmasta.Vuoden 2009 kotimaisista elokuvista nousivat tässä valossa esiin Zaida Bergrothin Skavabölen pojat ja Lenka HellstedtinMaata meren alla – kaksi adaptaatiota, joskin toinen näytelmästä, toinen romaanista.Skavabölen pojatSuomessa, kuten kaikkialla muuallakin, tehdäänpaljon elokuvia kirjan pohjalta. Suurinosa kaikista maailman elokuvista perustuujohonkin jo olemassa olevaan romaaniin.Tämän vuoden kotimaisissa elokuvissa useimmissaon alkuperäiskäsikirjoitus, mutta adaptaatioitakinmahtuu joukkoon viiden elokuvan verran. Adaptaatioteemanpuitteissa tapasin Maata meren alla -elokuvanohjaajan ja käsikirjoittajan Lenka Hellstedtinja Skavabölen pojat -elokuvan ohjaajan ja käsikirjoittajanZaida Bergrothin teekupposen äärellä ja keskustelimmeadaptaatiokäsikirjoituksesta ja elokuvanteosta yleensä.Lenka Hellstedtin esikoisohjaus oli elokuva Minäja Morrison vuonna 2001 ja hänen toinen pitkä elokuvansaMaata meren alla sai ensi-iltansa 23. tammikuuta2009. Zaida Bergrothin esikoiselokuva sensijaan on tulossa valkokankaille vasta syksyllä 2009:Skavabölen poikien ensi-ilta on 4. syyskuuta. Vaikkamolemmissa on kyse adaptaatiokäsikirjoituksesta, niinS E S I N F O 13
erilaisista sellaisista, sillä Maata meren alla pohjautuuRiikka Ala-Harjan samannimiseen romaaniin, kuntaas Skavabölen poikien taustalla on Antti Raivion1991 ensi-iltansa saanut samanniminen näytelmä.Liikkeelle lähdettiin siitä, mikä sai Lenkan ja Zaidantekemään elokuvat juuri näistä aiheista.Henkilökohtaisuus keskeistäLenka Hellstedt kertoo lähtökohdistaan, että elettiinvuotta 2003 ja hänellä oli halu tehdä elokuva, jokasivuaa jollakin tavalla adoptiota, koska hän on itseadoptioäiti. Hänestä tuntui, että hän on pienten lastenäitinä vielä liian lähellä sitä prosessia, joten hän eihalunnut alkaa itse kirjoittaa käsikirjoitusta, vaan etsisopivaa aihetta muualta. Adoptiotuttavaltaan Lenkakuuli Riikka Ala-Harjan kirjasta, joka oli vasta tulossa.Pyynnöstä hän sai Maata meren alla -romaanikäsikirjoituksenGummerukselta luettavakseen jo ennensen julkaisua. Jonkin aikaa Lenka mietti, saako kirjastamuokattua elokuvan ja kun tuntui, että saa, niinsitten hankittiin tuottajien Mika ja Niko Ritalahdenkanssa optio kirjaan.Zaida Bergrothin tie Skavabölen poikien kanssaon ollut hivenen lyhyempi. Hän oli valmistunut keväällä2004 Taideteollisesta korkeakoulusta elokuvataiteenosastolta ohjaajalinjalta ja kirjoitti käsikirjoitustaensimmäiseen pitkään elokuvaansa. Samanakeväänä Zaida näki Masalan nuorisoteatterissa Skavabölenpojat ja vaikuttui näytelmästä. Suuri teatterielämyssai Zaidan hankkimaan näytelmän käsiinsä jaheräsi ajatus saattaa tämä loistava tarina elokuvaksi.Zaida sanoo suorastaan rakastuneensa Antti Raivionomintakeiseen maailmaan, näytelmän huumoriin,dialogiin, hahmoihin, absurdiuteen, railakkuuteen jaLenka HellstedtZaida Bergroth ohjaa Skavabölen poikien lapsinäyttelijöitämyös tarinan järkyttävyyteen. Mutta se ydinasia, jokahäneen eniten kolahti, oli tarinan veljessuhde. Zaidakertoo, että hänellä itsellään on sisko, jonka kanssaheillä on hyvin läheiset välit ja sitä kautta näytelmätuntui hirveän henkilökohtaiselta.Tekemästään näytelmälöydöstä innoissaan Zaidasoitti Antti Raiviolle ja kertoi haluavansa tehdäaiheesta elokuvan. Antti Raivio suhtautui aluksi ajatukseenmelko epäilevästi. Näytelmän kulttimainekinalkoi vasta vähitellen valjeta Zaidalle. Zaida saikuitenkin taivuteltua Antti Raivion tapaamiseen jasiitä alkoi prosessi, joka kesti nelisen vuotta, kunneskäsikirjoitus oli kuvausvalmis.Ohjaajan oma tulkintaKysyn Lenkalta ja Zaidalta, miksi he valitsivat elokuvansapohjamateriaaliksi jonkun toisen teoksen,eivätkä omaa käsikirjoitusta, kun kummallakin onmyös halu ohjata omiin teksteihin perustuvia elokuvia.Lenka sanoo syyn tässä tapauksessa olleen se,ettei hänellä ollut vielä tarpeeksi etäisyyttä adoptioonaiheena ja siksi hän halusi valmiin tekstin, jotatyöstää. Zaida puolestaan kertoo, ettei hän ymmärräajatusta, että miksi romaanista, näytelmästä, runosta14 S E S I N F O
tai laulusta ei voisi tai saisi tehdä elokuvaa siinä kuinalkuperäiskäsikirjoituksestakin. Hänen mukaansanäytelmätekstin ideakin on, että tehdään erilaisiatulkintoja, joissa näkökulmat vaihtelevat tekijästäriippuen. Tärkeintä adaptaatiossa Zaidan mielestä on,että tarttuessaan johonkin teokseen, tekijän on otettavase omakseen. Täytyy olla sellainen tarttumapintateokseen, että kokee sen läheiseksi. Hän itse antautuiSkavabölen poikien maailmaan niin täysin rinnoin,että lopulta tuntui kuin kertoisi omasta perheestään.Lenka ja Zaida ovat täysin samaa mieltä siitä,että elokuvan arvioinnissa ei heidän mielestään olemitään eroa sillä, pohjautuuko se alkuperäiskäsikirjoitukseenvai kirjaan. Kumpikaan ei ole millään laillatoista arvokkaampi. Lenka ja Zaida ovat molemmatohjanneet sekä omien tekstien pohjalta että muidentekstien pohjalta ja eroa on vain käsikirjoitusvaiheenongelmissa, ei itse lopputuloksessa. Lenkalla hänenoman käsikirjoituksen pohjalta ohjaamansa teoksetovat lyhytelokuvat Pelipäivä (1992), Paatti (1993), Myötäja vasta (1993), Sepelimurskaamon kauniin Jolantan ihmeellinenelämä (1996) ja tv-elokuva Kuka lohduttaisiViiviä? (2001) ja Zaidalla hänen lyhytelokuvansa Lasileuka(2004) ja Heavy Metal (2006). Lenkan edellinenelokuva Minä ja Morrison oli myös kirja-adaptaatio,joka pohjautui Kata Kärkkäisen samannimiseen romaaniin.Prosessi oli kuitenkin erilainen, koska silloinLenka ei itse tehnyt käsikirjoitusta, vaan ohjasi elokuvanMarko Leinon käsikirjoituksen pohjalta.Prosessi vie aikaaOn selvää, että lähtökohta elokuvakäsikirjoituksen tekemiseenon erilainen, jos sitä lähdetään kehittämäänkirjan tai näytelmän pohjalta kuin omasta ideasta.Mikä se suurin ero itse prosessissa sitten on? Lenkakertoo, että työskentelyn alkuvaiheessa lähtökohta onerilainen. Alkuperäisteos täytyy kasvattaa omakseen:sitä pitää kääntää ja vääntää riittävästi, että se tuntuuomalta joka solua myöten. Mutta sitten kun käsikirjoittaja-Hellstedtsiirtyy ohjaaja-Hellstedtiksi, niin onaivan sama miten teksti on syntynyt, ohjaustilanne onaivan sama.Zaida, jolle Skavabölen pojat on ensimmäinenpitkä elokuva, kokee, ettei hänellä ole oikein vertailukohtia.Pitkän elokuvan tekeminen on ollut niinmassiivinen prosessi lyhytelokuvien jälkeen. LyhytelokuvissaanZaida sanoo tienneensä jo alusta asti senmaailman, mistä kirjoittaa ja olleensa itse sen asiantuntija.Skavabölen poikia Zaida sen sijaan kirjoittihirveän pitkään, alkuun hitaasti ja pohdiskellen. Vaatiaikaa päästä siihen maailmaan sisään ja vasta sittensaattoi alkaa muokata sitä omemmaksi.Skavabölen pojatS E S I N F O 15
Maata meren allaKun samaa asiaa pyöritellään eri puolilta, niinkysyn molemmilta, onko adaptaatiokäsikirjoituksentyöstäminen vaikeampaa kuin puhtaalta pöydältä aloittaminen?Lenkan mukaan romaanin muokkaaminenelokuvaksi on tietyllä tapaa vaikeaa, mutta samalla siinäsaa tiettyjä asioita ikään kuin kaupan päälle. Häntunnustaa, että projektin alussa hänellä oli ehkä vähänlapsellinen asenne, että ”No, tässähän mulla on juonivalmiina.” Tässä kohtaa Zaida huokaisee ja tuumaa,että hänellä oli aavistuksen sama harha… Molemmatovat yhtä mieltä siitä, että kolme–neljä vuotta ja kymmenenversiota myöhemmin on helppo todeta, ettei seadaptaatio ihan niin simppeli homma ollutkaan. MuttaZaida uskoo, ettei se sen helpompaa ole alkuperäiskäsikirjoituksenkaankanssa. Siinä lähtötilanne on valkoinenpaperi ja edessä on vähän eri vaikeudet.Kaksi tapaa kirjoittaaKäsikirjoittajan työ on perinteisesti hyvin yksinäistähommaa. Oliko näissä projekteissa toista käsikirjoittajaa?Zaida kertoo Antti Raivion olleen vahvastikinmukana elokuvakäsikirjoituksen teossa. Neljä vuottakestänyt kirjoitusprosessi eteni niin, että kahden vuodenajan tekstiä kehittelivät Zaida ja Antti Raivio ja sittenmukaan tuli kolmas käsikirjoittaja Jan Forsström.Zaida kertoo, että siinä vaiheessa dramaturgia alkoinapsahdella kohdilleen. Apua oli siitäkin, että juurisilloin Zaida ohjasi Heavy Metal -lyhytelokuvaansa jaoli hetken vähän sivummassa tästä projektista.Kirjoitusprosessin hitauteen vaikutti se, että koskaSkavabölen pojat on suuresti rakastettu kulttinäytelmäja vaikka Zaida halusi tehdä siitä oman tulkintansa,niin hän halusi myös näytelmän kirjoittajan Antti Raivionpystyvän allekirjoittamaan elokuvan käsikirjoituksen.Lisäksi Antti Raivio pyynnöstä kirjoitti uusiakohtauksia, jotka ovat teoksen maailman henkisiä. Vaikeintakäsikirjoituksen tekemisessä oli Zaidan mukaansaada laaja tarina puristettua kahteen tuntiin. Lisäksihaasteena oli se olennainen ero näytelmään verrattuna,että siinä samat näyttelijät näyttelivät poikia pieninä jaisoina, mutta elokuvassa näin ei voi tehdä. Lapsinäyttelijöidenmyötä elokuvan perusvire muuttui näytelmäähivenen vakavammaksi, koska pienet pojat joutuvat todistamaankaikenlaisia hurjia tilanteita. Kaiken kaikkiaanZaida kuvaa käsikirjoitusvaihetta kiintoisaksi japitkäksi tieksi. Tuottaja Jarkko Hentula tuli projektiinmukaan vuonna 2006.Lenka kertoo, että hän teki Maata meren alla -käsikirjoituksen alusta loppuun yksin, mutta sai kommenttejascript editor Clare Downsilta. Lenkantapa lähteä työstämään Riikka Ala-Harjan kirjastaelokuvakäsikirjoitusta oli hyvin erilainen kuin Zai-16 S E S I N F O
dan. Hän luki kirjan kerran läpi ja päätti, ettei käytämitään materiaalia kirjasta suoraan. Muutamankuukauden ajattelun jälkeen Lenka kirjoitti ensimmäisenversion niiden mielikuvien, muistikuvien jatunnelmien pohjalta, mitä hänelle oli jäänyt kirjastakertalukemalla mieleen. Hän kertoo Riikka Ala-Harjanolleen koko prosessin ajan kauhean kannustava jasuhtautuneen hankkeeseen avoimin mieli. Kirjailijaluki ensimmäisen käsikirjoitusversion, mutta ei senjälkeen lainkaan kaikkia versioita. Viimeisiä versioitahän ei edes halunnut lukea, koska luotti Lenkaan,eikä halunnut kontrolloida hanketta millään lailla.Lenka arvelee sen johtuneen hänen asenteestaan, ettätäytyy pysyä uskollisena teoksen hengelle, pitää henkilöttunnistettavina ja olla käyttämättä kirjan teemojaomiin tarkoitusperiinsä.Teemojen karsimistaLenka kertoo, että olennaista työn alussa oli teemojenvalitseminen ja karsiminen. Maata meren alla -romaanipohjautuu paljolti päähenkilön Idan vapaaseen assosiaatioon,jossa ajatus lentää villisti, mutta koska elokuvassakaiken pitää liittyä kaikkeen, niin teemoja ei voiolla liikaa. Tämän vuoksi hän jätti esimerkiksi kaikkiuskontoon viittaavat kohdat pois. Sukellusteema, johonteoksen nimikin viittaa, merkitsee Lenkan mukaanIdan halua eristäytyä muista ihmisistä. Elokuvassa tuoIdan luonteenpiirre tuodaan esiin ihmisten välisten tilanteiden,eikä niinkään sukellusharrastuksen kautta.Lenka pyrki siis löytämään samoille asioille toisenlaisenilmenemismuodon. Yhtenä esimerkkinä hän kertoo,että Saksan televisio, joka mietti elokuvan rahoitukseenosallistumista, ilmoitti tulevansa mukaan, joskäsikirjoituksessa nostettaisiin enemmän esiin IdanBerliinissä idullaan olevaa rakkaustarinaa. Lenka kokikuitenkin, että siinä tuli hänelle selkeä raja vastaan.Hän ei voinut muuttaa elokuvaa miehenetsimistarinaksi,kun se oli alun perin ytimeltään tyttären ja äidinvälinen irrottautumistarina.Ihmettelemme Zaidan kanssa molemmat, että Lenkatodella aloitti käsikirjoituksen luettuaan kirjan vainkerran. Lenka toteaa vain tyynesti, että niin se vainon ja että kirja on tuijottanut häntä työhuoneen hyllystäviimeiset viisi vuotta, mutta vieläkään hän ei olelukenut sitä uudelleen läpi, vaikka ajatus on mielessäkäväissyt. Lenka kertoo, ettei hän enää tiedä, mitä onottanut kirjasta ja mitä on keksinyt itse. Senpä takiaoli jännittävää kuulla, miten Riikka Ala-Harja kokilopputuloksen. Onneksi hän piti elokuvasta kovasti,eikä kokenut, että Lenkan omannäköisekseen tekemätulkinta olisi ollut alkuperäisteosta vastaan.Adoptioteemasta on vielä pakko kysyä, sillä Lenkamainitsi sen alkusysäykseksi koko hankkeessa,mutta Maata meren alla -elokuvassa se on kuitenkinvain pienessä sivuosassa. Lenka toteaa, että elokuva eikäsittele adoptiota, mutta sivuaa sitä ja se riitti hänelle.Hän halusi tehdä elokuvan, joka sivuaa adoptiotaja tässä tarinassahan Ida on adoptiolapsi ja maailmaakatsotaan hänen silmiensä kautta. Elokuva ei tuo esiinIdan juuria tai adoptiota edeltäneitä tapahtumia ja seoli Lenkan mukaan uusi tapa sivuta aihetta.Teksti muuttuu kuviksiKun elokuvan visuaalista maailmaa suunnitellaan,mitä siihen tulee mukaan alkuperäisteoksesta, jos seon romaani tai näytelmä? Zaida kertoo, että hän eiole nähnyt Q-teatterin alkuperäistä teatteritulkintaaSkavabölen pojista 1991, joten se ”alkuperäinen”visuaalinen maailma ei ollut vaikuttamassa häneen.Hänellä oli visuaalisuuden suhteen tavallaan vapaatkädet, vaikka elokuvan miljöötä toki määrittää vahvastisen sijoittuminen 1970- ja 80-luvuille. Zaidanmukaan hänelle elokuvassa tärkeintä on sisältö, jokalopulta itse asettaa muotonsa ja niin kävi Skavabölenpojissakin ihan vain työstämällä kuvakäsikirjoitustavaihe vaiheelta ja yksityiskohta kerrallaan eteenpäin.Nyt kun elokuva on jo valmis, Zaida toteaa, että 70-ja 80-lukujen miljöiden rakentaminen oli hauskaa,mutta erittäin työlästä. Kaikki täytyy epookkia tehdessäsuunnitella todella tarkkaan etukäteen.Lenkan mukaan Maata meren alla -elokuvan visuaalinenmaailma valkeni hänelle pikku hiljaa. Tosinjo kirja herätti mielikuvan, että Suomessa kaikkion pientä ja jotenkin haaleaa, mutta kun mennäänmuutama sata kilometriä etelämmäs Berliiniin niinvuodenaika, värit ja äänen taso ovat vaihtuneet. Näitä<strong>Suomen</strong> ja Saksan kontrasteja pyrittiin saamaanvalkokankaalle. Lenka sanoo, että Maata meren alla-kirjassa hänelle nuoruutensa pienellä paikkakunnallaasuneelle tuttuutta herätti myös tunne, että elämäon jossain toisaalla. Hän muistaa Idan tavoin sen turhautumisentunteen, kun lähtee ulos kävelylle halutennähdä jonkun ja ei näe yhtään ihmistä.Lenka kertoo, että vaikka hän ei ottanut kirjastadialogia suoraan elokuvaan, niin hän pyrki säilyttämäänmielikuvan Idan töksähtelevästä puhetavasta.S E S I N F O 17
omaa käsialaa, johon ei voi kovin tietoisesti vaikuttaa.Lenka toteaa omissa teksteissään ja ohjauksissaanolevan aina eriasteisesti huumoria tai komediallisiaelementtejä, vaikka käsikirjoituksista ei lopulta ainatulekaan sitä, mitä alun perin ajatteli. Sekä Lenkaettä Zaida sanovat myös jatkossa haluavansa tehdäelokuvia, joissa huumorilla on tärkeä sija, mutta vastapainonatulee olla myös draamaa.Missä menee Suomi-filmi?Maata meren alla: Amira Khalifa elokuvan IdanaHän muutti töksähtelevyyden enemmän suorapuheisuudeksija pyrki tuomaan sen myös visuaalisellepuolelle. Se näkyy elokuvassa siten, että selkeää, suoraaja vähän töksähtelevää Idaa ympäröivässä visuaalisessamaailmassa ei ole mitään sulavaa ja kauniistikuorrutettua.Huumorin voimaSkavabölen pojat ja Maata meren alla ovat molemmatelokuvia, joissa on huumoria. Mikä on ohjaajiensuhde huumoriin, kuinka olennaisena he sen kokevat?Zaida kertoo, että hänelle huumorin osuus Skavabölenpojissa on hyvin tärkeä. Itse tarina Rupert jaEvert Kalliosta, jotka kokevat vanhempiensa avioeronnuoruuden herkkinä vuosina, on todella järkyttävä,joten huumori on välttämätöntä. Huumoria elokuvaantuokin poikien värikäs dialogi ja mielikuvitus,jonka avulla he luovat oman maailmansa.Zaida kertoo, että huumorin kanssa jännää on se,että kuvauspaikalla kuvittelee itse tietävänsä, mitkä ovatne elokuvan hauskimmat kohtaukset ja mitkä puhtaammindraamaa, mutta leikkaamossa kaikki voi kääntyäaivan päälaelleen. Leikkauksen tuloksena saadaan asiatkorostumaan eri tavalla, näyttelijöiden rytmi voi muuttuaja hauskat kohtaukset muuttavat muotoaan. MuttaZaidalle olennaista on, että mitä traagisempi tarina, sitätärkeämpää on myös voida nauraa.Lenka yhtyy Zaidan kokemukseen leikkauksenvoimasta ja kertoo, että on itsekin leikkaamossa leikannutjoskus pois tosi hauskoja kohtauksia, kun nekokonaisuudessa sattuivat väärään kohtaan viedenpois kohtauksen herkkyyttä. Lenkan mielestä omaahuumorintajuaan on vaikea määritellä. Käsikirjoitustatehdessä jotkut jutut ovat toki itsestä hauskoja, muttase teksti mikä syntyy huumorineen päivineen on osaElokuvien käsikirjoitusten ja huumorin jälkeen päädyimmepohtimaan suomalaisen elokuvan tilaa nyt jatulevaisuudessa. Lenka kertoo hieman huvittuneenaseuranneensa suurmieselokuvien virtaa, joka Suomessaon ollut vahva viime vuosina. Senpä takia sekähän että Zaida toivottavat ilolla tervetulleeksi ensimmäisensuurnaiselokuvan Hella W:n, jota Juha Wuolijokiparhaillaan valmistelee. Lenkalle ja Zaidalleon molemmille tärkeää olla ohjaaja ohjaajien joukossailman mitään nais-etuliitettä, mutta totta kai molemmatovat panneet tyytyväisenä merkille, että tämänvuoden kotimaisten pitkien elokuvien ohjaajistaperäti neljä on naisia. Se antaa toiveen siitä, että tuleekenties enemmän elokuvia, joista löytyy samastumispintaanaiskatsojalle. Toteamme yksimielisesti, ettäkotimaisten elokuvien katsojaosuus on ilahduttavankorkea 23 % ja noissa luvuissa pysyäkseen kassamenestyksiätutuista aiheista tarvitaan. Julkista tukeaon kuitenkin riitettävä myös niiden vastapainoksipienimuotoisempiin, taiteellisesti kunnianhimoisiinelokuviin. Lenka ja Zaida peräänkuuluttavat myösmonipuolisuutta – tarvitaan tarinoita vaihtelevista aiheistakaikenlaisille kohderyhmille.Omissa tulevaisuuden toiveissaan Lenka ja Zaidaovat hyvin samoilla linjoilla. Molemmille käsikirjoittaminenon tärkeää ja kummallakin on uusi teksti jotyön alla. He toivovat saavansa ohjata elokuvia omistatai ainakin itselleen tärkeistä ja henkilökohtaisistaaiheista riittävän tiuhaan tahtiin. Alan liikakoulutusja rajallinen julkinen tuki vetävät Lenkan välillä vakavaksi,sillä uhkana on se, että elokuvia pääsee tekemäänvain harvakseltaan. Lenkalle tv-työtkin ovatmieluisia, mutta pitkä elokuva on kyllä haaveissa ensisijalla.Lenkan tavoin Zaida painottaa, että elokuvienon oltava tekijänsä näköisiä. Prosessit ideasta valmiiksielokuvaksi ovat niin pitkiä, että voimaa saa vain siitä,että voi allekirjoittaa tarinassa joka tavun.I n k e r i L u n d g r e n18 S E S I N F O
Käsikirjoittajat ja ohjaajat kohtasivatMatch Making -markkinoillaTammikuun 2009 lopussa 22 ohjaajaa ja 22 käsikirjoittajaakokoontuivat <strong>Suomen</strong> Näytelmäkirjailijaliiton,<strong>Suomen</strong> elokuvaohjaajienliiton, Käsikirjoittajien Killan ja <strong>Suomen</strong> elokuvasäätiönyhdessä järjestämään Match Making -tapahtumaan,jonka tavoitteena oli tutustuttaa audiovisuaalisenalan käsikirjoittajia ja ohjaajia toisiinsa.Tapaamisaikaa oli paria kohden varattu viisi minuuttia.Tuona aikana ehti pikaisesti esittäytyä, kertoatyöhistoriastaan ja hankkeistaan sekä vaihtaa yhteystietoja.Tapahtuman tirehtöörinä toimi elokuvasäätiöntuotantoneuvoja Jukka Asikainen.Tässä kävijöiden kokemuksia ja palautetta tapahtumasta:”Oli todella sellainen olo että näinkin ammattimaisestiduunia voidaan tehdä. Itselleni poiki moniauusia tuttavuuksia ja luultavasti jotain ihan konkreettistakin.Oli todella hyvä tilaisuus ja uskon ettäerityisesti aloitteleville käsikirjoittajille elintärkeä tilaisuus.”(Ohjaaja)”Olisiko mahdollista yhyttää vähemmän porukkaaensi kerraksi? Juttelin sekä ohjaajien että kirjoittajienkanssa jälkeenpäin, niin voimat alkoi kaikiltaloppua tuossa vähän puolen välin jälkeen eli 11. ihmisenkohdalla. Hedelmällisin määrä kohtaamisia onvarmaan 10 ja 15 ihmisen välillä.” (Käsikirjoittaja)”Mietin olisiko hyvä jakaa osallistujat ryhmiinkiinnostuksen kohteiden mukaan: esimerkiksi fantasia,sci-fi, trilleri ja action ovat aika spesifejä alueita, joistakiinnostuneet voisivat hyötyä siitä että heidät saatetaanyhteen oikeiden ihmisten kanssa.” (Ohjaaja)”Voisiko niitä tapaamisia siis olla useammin, vaikkapa3–4 kertaa vuodessa, jotta kaikkien halukkaidenei tarvitse hötkyillä 1–2 tapaamiseen? Vaikka ala onpieni, niin tarve kontakteihin on jatkuva ja ympärivuotinen.Ja uusia tulijoita on koko ajan. Tarpeet, työtilanteetja ideat elävät koko ajan.” (Käsikirjoittaja)Match Making -markkinat järjestettiin nyt ensimmäistäkertaa ja jo ensimmäinen kerta osoitti, ettätapahtuma on tarpeellinen ja haluttu. Kiinnostuneitaoli paljon enemmän kuin tapahtumaan oli mahdollistaottaa mukaan. Osin pilottitapahtuman osanottajiltasaadun palautteen perusteella tullaan Match Making-markkinat jatkossa järjestämään hieman pienemmälläosanottajamäärällä ja tapahtuma pyritään toteuttamaanuseammin kuin kerran vuodessa. Palautteessa toistuimyös toive eri lajityyppeihin keskittyvistä tapaamisista,joten niiden toteutusta ryhdytään myös pohtimaan.Seuraavat Match Making -markkinat järjestetääntodennäköisesti syksyllä 2009.M i r j a V i n b e r g - M ä k i n e n<strong>Suomen</strong> NäytelmäkirjailijaliittoM e l l i M a i k k u l aKäsikirjoittajien KiltaS E S I N F O 19
Script & Pitch -workshop 2007Korso kainalossa Italiaan –Kokemuksia Script & PitchistäKäsikirjoitusta myllättiin lähes vuosi Script & Pitch -workshopissa.Silti sen jälkeen tuntui, että aikaa ja vaivaa oli säästynyt vaikkakuinka, kun monta turhaa versiota oli jäänyt kirjoittamatta.Joskus tuntuu siltä, että itsekusetus on käsikirjoittajantyön edellytys. Jokaisen version kohdalla täytyyuskoa, että nyt kirjoitetaan jotain aivan timanttista.Jos myöntäisi, että tämän jälkeen tuleevielä kymmenen versiota, urakan alle lyyhistyisi joetukäteen.Kun lähdimme kirjoittajaparini Jenni Toivoniemenkanssa ensimmäiseen Script & Pitch -tapaamiseenAlbaan Italiaan, meillä oli Korso-elokuvanensimmäinen treatment kasassa. Ihmettelimme ääneen,että eihän tarinassa ole enää kovinkaan paljonduunia.Olimme kyllä hakeneet Script & Pitchiin siksiettä halusimme, että tarina myllättäisiin. Oikeastitaisimme haluta, että se myllättäisiin – ja todettaisiinhyväksi.Toisin kävi.Heti alkuun tutorimme, script editor Gino Ventrigliasanoi, että hän uskoi kaikkiin projekteihinvankasti – mutta paljon työtä ne vaatisivat.Vilkaisimme toisiamme. Höh.Script & Pitchin perusajatus on kehittää eurooppalaistenkäsikirjoittajien ammattitaitoa ja luoda pysyväammattilaisten verkosto. Kurssille valitaan jokavuosi noin 16 ammattikirjoittajaa ja -ohjaajaa eri Euroopanmaista, lisäksi vasta perustetun Torino Filmlabinkautta tulee nykyään neljä kirjoittajaa muualtamaailmasta. Hakijoita on 60–70 vuodessa. Kurssi20 S E S I N F O
maksaa osallistujille 2 000 euroa. Taustatahot ovatMEDIA, italialaiset Scuola Holden, MG Lab, TorinoFilmLab, eurooppalainen Nisi Masa -verkosto sekäranskalainen Groupe Ouest.Vaikeita kysymyksiäMe tapasimme keväällä Albassa ja Tukholmassa, syksylläTorinossa. Workshopeissa tarinaa kehitelläänkuukausia oman script editorin johdolla ennen kuinensimmäistäkään versiota kirjoitetaan auki. Koulutuksenvahvuus ovat järjettömän taitavat, paneutuvatja innostuneet script editorit. Franz Rodenkirchen,Marietta von Hausswolff von Baumgarten, AntoineLe Bos, Anita Voorham ja Gino Ventrigiliatyöskentelevät jokainen oman pienryhmänsä kanssakoko vuoden.Script editorilta vaaditaan eri taitoja kuin kirjoittajalta.Siksi Script & Pitch myös kouluttaa ammattieditoreita:sinne valitaan joka vuosi neljä harjoittelijaa,jotka osallistuvat ryhmien työskentelyyn.Gino Ventriglian metodi oli kysyminen. Hän kysyikysymästä päästyään: henkilöistä, teemasta, maailmasta,tarinan ratkaisemattomista kohdista. Ihmettelimmeusein, miten hän onnistui samaan aikaan sekäkyseenalaistamaan kaiken mitä olimme kirjoittaneetettä auttamaan ja innostamaan meitä etsimään itseuusia vastauksia. Mutta juuri siitä kai hyvän scripteditorin tunnistaakin.Joskus kansainvälisyys kävi hermoillekin – esimerkiksikun väittelimme ryhmässä loputtomiin siitä,mitä ”miehinen kunnia” tarkoittaa elokuvamme päähenkilölle.Kävi selväksi, että suomalaiselle se on eriasia kuin italialaiselle.Workshopissa työskenneltiin niin intensiivisesti,että kaupunkien keskustat jäivät näkemättä. Joskusvielä yhteisen päivällisen jälkeen yöllä kirjoitettiinseuraavaa päivää varten.Myydään utuinen näkyKun ensimmäinen workshop läheni loppuaan, aloimmeharjoitella pitchaamista. Kun tuli meidän vuoromme,aloitimme pontevasti – ja siihen se tyssäsi. Meillä ei ollutenää aavistustakaan, mistä elokuvamme kertoi.Neljä päivää aiemmin olimme tienneet, että Korsokertoo lähiöissä kytevästä rasismista. Tarinaa muuttuijokaisessa workshopissa ja niiden välillä. Toisessatapaamisessa olimme varmoja, että Korso oli elokuvapakkomielteestä. Ja kolmannessa tapaamisessa alkoiPitchaamisessa ei olekyse myymisestä vaankommunikaatiostanäyttää siltä, että Korso on elokuva siitä, että naurettavakinunelma voi olla parempi kuin se, ettei haaveilemistään. Meistä tuntui, että tarina alkoi viimeinmuistuttaa sellaista elokuvaa jonka olimme halunneetalun perinkin kirjoittaa.Viimeisen tapaamisen aikana tarinaa pitchattiinTorinon elokuvafestivaalien yhteydessä paikalle kutsutuilleeurooppalaisille tuottajille.Pitchausta kurssilla opettivat amsterdamilaisenBinger FilmLabin Ido Abram ja Marten Rabarts.He kertoivat myös festivaaleista ja marketeista.Käsikirjoittajat vierastavat usein pitchaamista - niinteimme mekin. Tuntui, ettei ulkopuolisille voi kuvaillasellaista, mikä on itsellekin epäselvää. Miten myydäutuinen visio eräästä työttömästä nuoresta miehestäkulkemassa maaliskuun loskassa ohi Alepan?Epäilykset karisivat Script & Pitchin aikana. Siellätoisteltiin, ettei pitchaamisessa ole niinkään kysemyymisestä kuin kommunikaatiosta, jonka tarkoituson löytää oikeat ihmiset. Elokuvaa ei voi tehdäyksin, joten ajatuksistaantäytyy pystyä kertomaanmuille. Ainakinalkuvaiheessa kirjoittajajoutuu usein myös tuottamaanelokuvaa: hänvaikuttaa ydinryhmänvalintaan ja etsii yhteistyökumppaneita, usein muualtakinkuin kotimaasta.Ehkä paras oppi oli se, että pitchatessa tärkeintäon innostus. Jos innostus ei välity, kun puhuu rakkaimmastaideastaan, miksi kukaan muukaan kiinnostuisisiitä?Rahaa tuotantoonMeidän kurssimme jälkeen Script & Pitch on kehittynyt:se toimii myös valmennuskurssina Torino Film-Labiin. Pitchausten perusteella projekteista kuusi valitaanjatkokehittelyyn ja ne voivat saada rahaa tuotantoon50 000–200 000 euroa. Edellytyksenä on, ettäkyseessä on ohjaajan ensimmäinen tai toinen elokuva.Kasvava Script & Pitch -porukka kokoontuu kerranvuodessa alumni-tapaamiseen, viimeksi PremierPlans -festivaalille. On hauskaa seurata elokuvien etenemistäeri maissa: ensimmäinen meidän kurssimmeelokuva kuvataan tänä keväänä Saksassa.K i r s i k k a S a a r iKäsikirjoittajaS E S I N F O 21
Aku Louhimiehen ja Jari Olavi Rantalan pienryhmä Sources 2 -käsikirjoitusworkshopissaParempia käsikirjoituksiavuorovaikutuksen kauttaRakentava palaute on käsikirjoittajalle ensiarvoisen tärkeää. Kunnollinen panostaminen käsikirjoituksen kehitykseenja tehokas uudelleenkirjoittaminen antavat hyvät eväät myös onnistuneeseen lopulliseen elokuvaan. Nämä asiat ovatmyös Sources2 -projektityöpajojen kulmakiviä.Osallistuin yhdessä ohjaaja Aku Louhimiehenkanssa Dublinin lähellä Irlannissapidetylle viikon mittaiselle Sources2-kurssille viime vuonna. Kolmenkuukauden kirjoitustauon jälkeen kurssi jatkui vieläneljän päivän jatkoseminaarilla, joka pidettiin Riikassa,Latviassa.Kurssilla työskenneltiin kolmessa neljän projektinryhmässä, joissa kaikissa oli oma tutorinsa. Hakuvaiheenaikana kaikki projektitekstit oli käännettäväenglanniksi, joka ymmärrettävästi oli myös kurssintyökieli.Projektien lähtötekstien ei välttämättä tarvinnutolla käsikirjoitusmuodossa olevia. Omassa ryhmässämmeoli kaksi käsikirjoitusversiota, yksi treatmentsekä oman ryhmämme step outline/treatment, jokaoli kuin käsikirjoitusversio kohtauksineen, mutta ilmandialogia.Opetuksen runkona olivat tiiviit ryhmätapaamiset,joissa perehdyttiin mahdollisimman tarkasti teks-22 S E S I N F O
teihin projekti kerrallaan ja annettiin palautetta jamietittiin kehityssuuntia. Ryhmätyön lisäksi kurssiinkuului luentoja, elokuvakatseluja, keskusteluja niidenpohjalta sekä ryhmätapaamisissa tutorin lisäopetusta.Viikko alkoi toteamisella, mitä projekteille oli tapahtunuttyöpajaan hakemisen ja sen alkamisen välillä.Oma projektimme oli kehittynyt varsin paljon,joten ensimmäinen projektiamme käsittelevä sessiokeskittyi muutosten selvittämiseen. Ryhmän ja tutorinmielestä suomeksi kirjoittamamme muutoksetolivat sen verran merkittäviä, että päätimme kirjoittaane ulos myös ryhmälle, joten muokkasin treatmentistammeensimmäisten päivien aikana uuden englanninkielisenversion.Kurssilla henkilöt kehittyvätProjektielokuvamme Tattooed Angel on kansainvälinenjännitysdraama, jota muokkasimme kurssilla entistäenemmän henkilövetoiseksi lisäämällä hahmojennäkökulmia ja häivyttämällä hallitsevaksi kasvanuttajännärijuonta. Kurssi oli nimenomaan työpaja, jonkaaikana annettiin mahdollisuus ja myös edellytettiintiivistahtista kirjoittamista.Uusi versio sai hyvän vastaanoton ja tiesimmeliikkuneemme oikeaan suuntaan. Kurssin loppuvaiheessakirjoitin vielä projektistamme ulos kolme sekvenssiä(yht. 12 sivua) käsikirjoitusmuodossa, jotkaluimme ääneen ja käsittelimme ryhmässä. Arvokastapalautetta tuli paljon etenkin henkilöhahmojen kehityksestä.Tutorien suuri merkitysKoulutuksen taso kulminoitui mielestäni ryhmien tutoreihin,joista omaan, David Wingateen olin erittäintyytyväinen. David Wingate on Ruotsissa työskenteleväbritti, jolla on vahva näkemys ja tietopohjaniin eurooppalaisesta kuin amerikkalaisesta elokuvasta,dokumentista ja fiktiosta. Hänen ehdotuksensa jahuomionsa ovat teräviä ja rakentavia. Hän tietää, mitenelokuvat toimivat, myös perinteisten formuloidenulkopuolella.Muuten taso ryhmässä oli mielestäni tyydyttävä.Joukossa oli kaksi irlantilaista työryhmää, joista toisessaoli mukana kirjoittajan lisäksi tuottaja, toisessaohjaaja. Ryhmämme neljäs projekti tuli Latviasta,mukana kurssilla oli kaksi kirjoittajaa ja tuottaja.Olimme ryhmän ja ehkä koko kurssinkin kokeneimpiaelokuvantekijöitä nimenomaan pitkän elokuvansaralla. Uskon, että pystyimme antamaan paljonkokemuksistamme myös muulle porukalle, ja saimmemyös uusia ajatuksia takaisin.Ryhmän jäsenten eri-ikäisyys ja erilaiset kokemustasotvaikuttivat joskus tietenkin myös ryhmändynamiikkaan. Keskustelu rönsyili välillä tekemisensijasta tekstien vahvaan tulkintaan, joka kesken olevissaprojekteissa on mielestäni vieraannuttavaa ja varsinaistakirjoitustyötä hämärryttävää. Kaiken kaikkiaanryhmän toiminnasta ja projektien kehityksestä jäiminulle kuitenkin myönteiset kokemukset.Seuranta jatkuuKurssi on työpaja, jonkaaikana edellytettiin tiivistahtistakirjoittamistaKolmisen kuukautta varsinaisen kurssin jälkeen pidettiinryhmäkohtaisesti eri puolilla Eurooppaa kokoontunutjatkoseminaari. Sitä ennen olin kirjoittanutjo kaksi käsikirjoitusversiota. Neljän päivän Riikassatyöskentelyn jälkeen projekteilla oli jälleen tuoreeteväät jatkoon. Kirjoitin kurssin päätteeksi vielä yhdenkäsikirjoitusversion. Kurssilaiset saivat viimeisistäversioistaan tutorin kommentit, ikään kuin loppulausumat.Itse olin tyytyväinen, että olimme kurssin tuellasaaneet kehitettyä omaa projektiamme mielestämmehyvään suuntaan. Kehitys kolmen käsikirjoitusversionaikana oli looginen jainspiroiva prosessi, jossakurssin palaute olihyvä rakennusaine.Koen tällaisen koulutuksenhyvinkin tarpeelliseksi.Olen varma,että työpajat kehittävät projekteja ja samallaeurooppalaista elokuvaa yhä monipuolisempaan japarempaan suuntaan. Kirjoittajat ja osallistujat oppivatottamaan vastaan, hallitsemaan ja käsittelemäänkritiikkiä ja palautetta sekä käyttämään sitä hyväkseenkirjoitusprosessissaan.Kursseille hakiessa on syytä ottaa huomioon varsinkorkeat kustannukset, joita on kurssimaksun lisäksimatka- ja muun muassa mahdolliset käännöskulut.Koulutuskustannuksiin on mahdollista hakea koulutusapurahaaAVEK:ilta. Kuluissa on myös muistettavajatkoseminaari, jonka kustannukset tulevat vielävarsinaisen kurssin päälle.J a r i O l a v i R a n t a l aKäsikirjoittajaS E S I N F O 23
Hankekehittelytuki jatuottajan strategiset valinnatMedia-ohjelman pohjoismaisten hankekehittelyhakemustenkäsittelijä VirveIndrén piti Berliinin elokuvajuhlien yhteydessä9. helmikuuta luennon noin kolmesatapäiselletuottajayleisölle aiheenaan hankekehittelyhakemuksenhyvät ja huonot strategiat. Olen poiminut Virven esitelmästäpääkohdat, mutta samat asiat löytyvät myöshankekehittelyn hakuohjeista (Development guidelines).Kiristynyt kilpailu kehittelyrahoistaLähtökohta hakemuksen teolle tänä vuonna on, ettäkilpailu on entisestään kiristynyt. Suomalaiset hakijatovat pärjänneet viime vuosina todella hyvin, muttaparannettavaa löytyy aina.Kaikkien maiden hakemukset kilpailevat keskenään,ja kun hakemuksia on enemmän kuin edellisenävuonna, samantasoisella hakemuksella ei enää pärjää.Viime vuonna sanottiin, että pitää kuulua top 25prosentin ryhmään – menestyksekkään hakemuksenpisteraja oli tuolloin 75 pistettä sadasta. Tänä keväänänäyttää siltä, että raja tulee asettumaan noin 80 pisteentuntumaan.Hakemuksen pisteytyksen tekee edelleen kaksilukijaa kahdesta eri maasta, paitsi peliyhtiöiden InteractiveWorks -hakemusten kohdalla. Pelihakemuksialukee isompi ryhmä asiantuntijoita. Hakemuksenpisteytykseen vaikuttaa tietenkin eniten hyvä projekti,mutta projektin laadusta puhtaasti käsikirjoituksenpohjalta voi enimmilläänkin saada vain 40 pistettäsadasta. Loput 20 projektille annettavaa pistettä ovatsidoksissa hankkeen toteutumiskelpoisuuteen ja kv-levitykseen.Arviointiin vaikuttaa myös yhtiön ja tekijöidenaikaisemmat näytöt. Lisäksi arvioidaan:1) Kehittämissuunnitelman hyvyyttä: Onko seoikeanlainen ko. projektille ja millainen aikaisempikokemus on sen tekijöillä? Onko suunnitelma tarpeeksiyksityiskohtainen? Käsitelläänkö suunnitelmassa käsikirjoitusta;mitä sille vielä aiotaan tehdä ja kuka sentekee? Millä tavalla edetään kehittämissuunnitelmassa,aika-akselilla vai muulla tavoin? Muista kertoa myössellaisista työtehtävistä kuten rahoituksen etsinnästä jakuvauspaikkojen etsintään ja näyttelijöiden castingiinja harjoituksiin liittyvistä vaiheista.2) Kehittämissuunnitelmaa suhteessa hankekehittelybudjettiin:Onko budjetti oikeankokoinenprojektille? Ovatko kehittämissuunnitelma jabudjetti yhteneväisiä? Muista seikkaperäiset perustelutmyös budjetin eri summien osalta.3) Levityssuunnitelmaa: Onko hakijalla markkinatuntemusta,onko elokuvan kansainvälisyydestänäkemys, onko kohdeyleisö tiedossa, onko perustelujatehtyihin valintoihin esimerkiksi vientimaiden suhteen?Kerro myös kotimaisesta ensi-ilta-lanseerauksesta,mahdollisesta TV-levityksestä, dvd-myynnistä,festivaalisuunnitelmista tai myyntiagentista.4) Rahoitussuunnitelmaa: Onko se oikeansuuruinensuhteessa projektiin, onko se realistinen ja riittävänyksityiskohtainen? Onko jo vahvistettua rahoitusta olemassa?Onko vaihtoehtoinen suunnitelma olemassa, joskaikki ei menekään niin kuin toivottiin? On vaihtoehtoisiatapoja rahoituksen perkaamiseen: kehittämisbudjettija tuotantobudjetti, kansallinen rahoitus, eurooppalainenrahoitus ja kansainvälinen rahoitus tai alueellinenraha ja erityyppiset rahoitukset kuten tv-kanavat eriteltyinä:Valitse yksi tapa ja ole johdonmukainen.Muista myös tehdä kierros kotimaisilla rahoittajillahyvissä ajoin ennen deadlinea; liian monet viime24 M E D I A D E S K
hetken pyynnöt voivat ärsyttää pitkämielisimpiäkinpäättäjiä. Seuraavassa <strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön lyhyt- jadokumenttielokuvan tuotantoneuvoja Miia Haavistonterveiset Media-tuen hakijoille:Pyyntö tuotantoneuvojalta”Vahvistus kotimaisten rahoittajien kiinnostuksestatai toteutuneesta tuesta on hakemuksen kannaltaoleellinen tieto. Tuenhakijan kannattaa lähestyä kotimaisiarahoittajia hyvissä ajoin ennen hakemuksenjättämisen määräpäivää. Hakijan on syytä valmistautuaesittelemään hankkeet, jos ne ovat uusia.Kiinnostuksen osoitusta vahvistavat kotimaistenrahoittajien kirjeet ovat parempia ja yksilöllisempiä,jos ne on mahdollista kirjoittaa hyvissä ajoin ennenjättöpäivää. Kirjettä on syytä pyytää viimeistään noinkaksi viikkoa ennen määräpäivää. Jos hakija jättääkirjeen pyytämisen aivan viime hetkeen, mikä valitettavanusein on ollut tilanne, niin hän ottaa riskin, ettäkirje jää saamatta esim. poissaolon vuoksi. Haittanavoi olla myös se, että kirje on kiireessä kirjoitettunatavanomainen, virheellinen tai muuten sellainen, etteise ole sisällöltään hakemuksen kannalta vakuuttavinmahdollinen.Pyyntöön on aina suositeltavaa laittaa yhtiön täydellinennimi, hakemuksessa johdonmukaisesti tuotannostakäytettävä nimi suomeksi ja englanniksi,tiedot elokuvan lajista ja kestosta, ohjaajan koko nimija esimerkiksi mahdollisen yhteistuottajan nimi. Ontietenkin toivottavaa, ettei kirjeen laatijan tarvitse etsiäkirjeen kirjoittamiseen liittyviä tietoja erilaisistatietokannoista, vaan että tuenhakija antaa tiedot hänellesuoraan sähköisessä muodossa. Tuenhakijan onsyytä aina erikseen kertoa, mihin osoitteeseen kirjepitää toimittaa vai noudetaanko se. Tuotantoneuvojanon syytä tietää, koska viimeistään kirje tarvitaanja kuinka monena kappaleena. Nämä tiedot kannattaalähettää yhdessä ainoassa sähköpostissa.Mahdollisia skannaamisia, Medialle faksaamisiatai muita viime tipassa tehtävien hakemusten mahdollisiaerityistoimenpiteitä ei ole kohtuullista tai edesriskitöntä jättää kirjeen laatijan tehtäväksi, vaan tuenhakijanon syytä vastata niistä itse.”Ajoitus on ratkaisevaKevään hankekehittelyn viimeinen jättöpäivä 17.4. lähestyykovaa vauhtia. Tarkastele hakemuksesi kriittisestiennen lähettämistä; onko kaikille hakemukseenkirjoitetuille väittämille perusteluja, antaako hakemusammattimaisen vaikutelman myös markkinoinnin jalevityssuunnitelman osalta? Onko nyt oikea hetki hakeaeli onko tarpeeksi arvioitavaa materiaalia käsikirjoituksen,tekijöiden ja rahoituksen suhteen? Älä jätähakemista viime päiville, vaan aloita ajoissa, kirjoitamahdollisimman konkreettista ja mukaansatempaavaatekstiä ja tule mielellään näyttämään hakemustasi meilleMedia Deskiin ennen kuin lähetät sen Brysseliin!K e r s t i n D e g e r m a nBaader-Meinhof Komplex oli yksi seitsemästä Media -tukea saaneesta Oscar-ehdokaselokuvastaM E D I A D E S K 25
AjankohtaisethakukierroksetHankekehittelytuki(Call 24/2008 ja 25/2008)Tuki on suunnattu itsenäisille eurooppalaisille tuotantoyhtiöille.Tuki on suoraa tukea, jota ei tarvitse maksaatakaisin. Tämän hakukierroksen toinen ja viimeinendeadline on 17.4.2009.Interaktiiviset teokset on erotettu omaksi hakukierroksekseen(Call 25/2008) joka on nimeltään InteractiveWorks. Single projects ja Slate funding (Call24/08) -tukiin kuuluvat siis fiktiot, dokumentit jaanimaatiot. Slate funding- tuessa on kaksi muotoa:Slate funding ja Slate funding 2nd stage.Budjetti Single Projects, Slate funding ja Slatefunding 2nd stage -tuille on 17 miljoonaa euroa. Tästäsummasta 4 miljoonaa on varattu Slate funding 2 ndstage-tukeen.Yksittäiselle hankkeelle voi hakea tukea 10 000–60 000 euroa ja pitkille animaatioille maksimisummaon 80 000 euroa.Hakukelpoisen yhtiön ehto on, että tulee ollatuottanut päätuottajana elokuva/tv-ohjelma, joka onsaanut levityksen 1.1.2006 jälkeen. Tuotetun elokuvangenre on vapaa, se voi olla fiktio, animaatio tai dokumentti.Pelkkä kansallinen levitys riittää! Sales agent-sopimus riittää todistukseksi levityksestä, sales reportei ole välttämätön. Jos yhtiö ei ole tuottanut aiemminmitään, voidaan ottaa huomioon yhtiössä vähintäänvuoden työskennelleen tuottajan aiempi kokemus.25 000 euroa ja sitä pienempää tukea hakevien eitarvitse liittää yhtiön tilinpäätöstä hakemukseen.Yksittäisten hankkeiden pisteet:Jos hanke, jolle tukea haetaan, on ollut jossain Mediantukemassa Workshopissa, siitä saa 2 lisäpistettä.Myös alhaisen tuotantokapasiteetin maat (kuten Suomi)saavat 1 lisäpisteen. Yhden lisäpisteen saa myös,jos on aiemmin saanut Media-tukea hankkeelle, jokaon mennyt tuotantoon.Hakemuksille annetaan enintään 100 pistettä. Yksittäistenhankkeiden kohdalla pisteet jakautuvat seuraavasti:hakijayhtiö voi saada enimmillään 40 pistettäja projektin pisteet voivat olla korkeintaan 60 pistettä.Slate fundingissa tämä on toisin päin, yhtiö painottuu60 pisteen verran ja projektit 40 pisteen verran.Slate fundingSlate funding on 3–6 projektille ja haettava summavoi olla mitä vain väliltä 70 000–190 000 euroa. Kullekinprojektille on mahdollista hakea tukea vapaastiväliltä 10 000–60 000 euroa. Samat ehdot koskevatniin fiktioita, dokumentteja kuin animaatioitakin.Raportointiin vaaditaan enää yksi ”final global report”.Slaten hakijoilta vaaditaan, että ovat edellisten5 vuoden aikana tuottaneet vähintään yhden kansainväliseenlevitykseen päässeen elokuvan päätuottajana.Slate-hakemuksessa ei enää kysytä kolmen vuodensuunnitelmaa, vaan arviointiin vaikuttavat yhtiön taustatja projektit painotuksen ollessa yhtiössä. Pisteitähakemus voi saada maksimissaan 100 ja niistä 60 painottuuyhtiöön ja 40 projekteihin. Lisäpisteitä alhaisentuotantokapasiteetin maat, kuten Suomi, saavatslatessa kaksi. Aiemmasta Media-tuesta hankkeelle,joka on mennyt tuotantoon, tulee yksi lisäpiste.Slate funding 2nd stageTämä tuki on yhtiöille, jotka ovat jo aiemmin (vuosina2005, 2006, 2007 tai 2008) saaneet slate-tukea jatoimii muuten kuten toinenkin slate funding, ainoastaanpisteytyksessä on hieman eroa. Yhtiö voi hakea2nd stage Slaten heti kun yksikin Slate funding -projektion siirtynyt tuotantovaiheeseen.Interactive Works(Call 25/2008)Tämä tuki on yksittäisille hankkeille, slate funding-vaihtoehtoa ei ole. Samalla hakukierroksella voi26 M E D I A D E S K
kuitenkin hakea tukea kahdelle hankkeelle. Tämänhakukierroksen budjetti on 2,5 miljoonaa euroa. Tukisummaper projekti voi olla 10 000–60 000 euroaja 100 000 euroa konsoli-, tietokone- ja kannettavienpeliprototyyppien kehittelyyn. Deadline 17.4.2009.Tuki on suunnattu interaktiivisille projekteille,jotka tehdään joko tietokoneelle, internetiin, matkapuhelimeentai pelikonsoliin. Hankkeissa tulee ollahyvä käsikirjoitus ja niiden tulee olla vahvasti interaktiivisiaja innovatiivisia. Tukea myönnetään myösuusille formaattisisällöille digitelevisioon, internetiintai matkapuhelimeen. Näissä hankkeissa painotetaaninteraktiivisuutta ja sisällön kerronnallisia elementtejä.Kaikkien hankkeiden tulee olla suunnattu eurooppalaisillemarkkinoille.Tukea hakevan yhtiön tulee olla aiemmin tuottanutjoko interaktiivinen teos tai animaatio, jonkakesto on vähintään 24 minuuttia ja teoksen on täytynytsaada levitystä 1.1.2006 jälkeen. Jos yhtiö ei oleaiemmin tuottanut mitään, voidaan ottaa huomioonesim. tuottajan, käsikirjoittajan, ohjaajan tai projektipäällikönaiempi kokemus.Pisteytyksestä:Hankkeet pisteytetään siten, että yhtiö voi saadaenintään 40 pistettä ja projekti 60 pistettä.Jos hanke, jolle tukea haetaan, on ollut jossain Mediantukemassa Workshopissa, siitä saa 2 lisäpistettä.Myös alhaisen tuotantokapasiteetin maat (kuten Suomi)saavat 1 lisäpisteen. Yhden lisäpisteen saa myös,jos on aiemmin saanut Media-tukea hankkeelle, jokaon mennyt tuotantoon.Televisiolevitystuki(Call 20/2008)Uusi televisiolevitystuen hakukierros julkaistiin 23.8.2008. Tuen hakukriteerit ovat pääosin kuten viimehakukierroksellakin, vain joitakuita pienehköjä muutoksiasääntöihin on tehty.Tuen hakijana toimii itsenäinen tuotantoyhtiö.Hakukelpoisella televisio-ohjelmalla on vähintäänkolme ennakko-ostoon tai yhteistuotantoon sitoutunuttatv-yhtiötä kolmesta erikielisestä maasta. Ohjelmanpitää olla vähintään joko 50 minuutin pituinen(fiktiot), 25 minuutin pituinen (dokumenttielokuvat)tai 24 minuutin pituinen (animaatiot). Komissio onvarannut noin 11,4 miljoonaa euroa tv-levitystuentälle hakukierrokselle.Hakemuksia arvioidaan pisteytyksen avulla. Pisteytyksenperusteissa painotetaan jatkossa ennakkoostojenlisäksi projektin alkuperämaata, rahoituksenrakennetta, projektin laatua ja myyntiagentin sitoutumistaprojektiin sekä yhtiön aikaisempia kansainvälisiämyyntejä edellisen viiden vuoden ajalta. Pisteitäsaa myös eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja kulttuurinmonimuotoisuuden edistämisestä. Pisteytykseenon tehty joitakin muutoksia verrattuna edelliseenhakukierrokseen.Käytännössä pisteitä jaetaan seuraavasti (0–100):- Eurooppalainen ulottuvuus ja hankkeenrahoitus – enintään 45 pistettä.(= kanavien ennakko-ostot )- Kansainvälisen myyntiagentin sitoutuminenhankkeeseen – enintään 10 pistettä- Hankkeen kansainvälinen potentiaali –enintään 25 pistettä- Eurooppalaisen kielellisen ja kulttuurisenmonimuotoisuuden edistäminen –enintään 7 pistettä (= kieliversiot)- Eurooppalaisen kulttuuriperinnön edistäminen– enintään 3 pistettä- Yhtiön aikaisemmat kv-myynnit edellisen viidenvuoden aikana – enintään 10 pistettäTuki on suunnattu tv-tuotannoille, joten elokuvateatterilevitystäei hyväksytä, paitsi jos kyseessä on pienihakijamaa ja kotimainen teatterilevitys ja ohjelmanensilähetys tapahtuu televisiossa. Dokumenttielokuvienkohdalla hyväksytään myös elokuvateatterilevitystä.Hakijayhtiö voi hakea tuotannolleen Media 2007-ohjelman TV-levitystukea aikaisintaan kuusi kuukauttaennen varsinaisia kuvauksia ja viimeistään ensimmäisenäkuvauspäivänä. Tuotanto on hakukelpoinenkun yllämainittujen ehtojen lisäksi vähintään 50% rahoituksesta on olemassa. Tuen suuruus on enintään12,5 % tuotantobudjetista fiktioille ja animaatioilleja enintään 20 % dokumenttielokuville. Tuenmäärä on enintään 300 000 dokumentille ja 500 000euroa fiktiolle ja animaatiolle. Tuen maksuaikataulu:Ensimmäinen kuvauspäivä oikeuttaa 40 % tuesta,väliraportti 20 % ja loppuselvitystä vastaan saa loput40 % tuesta.Jos tuen määrä ylittää 25 000 euroa, hakijan pitääliittää hakemukseen kopio viimeisestä valmiistatilinpäätöksestä. TV-levitystuen seuraava hakuaika on26. kesäkuuta 2009.M E D I A D E S K 27
i2i Audiovisual(Call 28/2008)Uusin i2i Audiovisual -tuki julkaistiin 15. marraskuuta2008. Tuen tavoitteena on helpottaa tuotantoyhtiönrahoituksen saantia pankeilta ja muilta rahoittajilta.i2i-tuki on suunnattu itsenäisille eurooppalaisilletuotantoyhtiölle. Tukea voi hakea fiktioille (kesto vähintään50 minuuttia), dokumenteille (kesto 25 minuuttia)ja animaatioille (kesto 24 minuuttia).Tuki on enintään 50 000 euroa per projekti tai 50% rahoituskuluista (enintään 60 % alhaisen tuotantokapasiteetinmaille, joihin Suomi kuuluu). Tuki onvähintään 5000 euroa. i2i Audiovisual -tukea on jaossatällä hakukierroksella noin 3 miljoonaa euroa.Tukea voi hakea jokoModuuli 1: vakuutusmaksuihin taiModuuli 2: valmistumisvakuutukseen(Completion Guarantee) taiModuuli 3: rahoituskuluihinHuom! Tuotannoille, joille on myönnettyTV-levitystukea, ei voida myöntää i2i-tukea.i2i-pisteytysProjektit pisteytetään seuraavasti:10 pistettä Median hankekehittelytuesta(single tai slate funding)10 pistettä pankkiluotosta (credit agreement)10 pistettä alhaisen tuotantokapasiteetinmaan hakijalle5 pistettä uusille jäsenmaille3 pistettä yhteistuotannoistaAikatauluTuotantoyhtiö voi hakea tukea enintään kahdelle projektille.Yhdelle tuotantoyhtiölle voidaan myöntääenintään 100 000 euroa i2i-tukea.Tuen deadlinet ovat 2. helmikuuta 2009 hankkeille,jotka käynnistyvät 1.7.2008–2.2.2009 (ts. kuvauksetaloitettiin edellä mainittuna aikana) ja 7.heinäkuuta 2009 hankkeille, jotka käynnistyvät 1.1.–7.7.2009.Tuki maksetaan kahdessa erässä: 70 % kun sopimuson allekirjoitettu ja 30 % kun loppuselvityson tehty. Hakemusten käsittely kestää enintään viisikuukautta.Harkinnanvarainen levitystuki(Call 22/08)Rahaa tällä harkinnanvaraisen levitystuen hakukierroksellaon jaossa 12 250 000 euroa. Tuosta summastanoin 40 % kohdistetaan pienen budjetin elokuville(budjetti alle 3 milj. €) ja noin 60 % budjetiltaan keskiluokkaaedustaville elokuville (budjetti 3–15 milj.€). Elokuvat, joiden budjetti on yli 15 miljoonaa euroa,eivät kuulu tuen piiriin. Tukea voi saada myösdigitaalisten kopioiden levitykseen.Tärkein ehto harkinnanvaraisen tuen hakemisessaon ”grouping”, jossa vähintään viisi levittäjää eri Media2007 -ohjelman jäsenmaista on sopinut saman elokuvanlevityksestä. Tuki kohdistuu elokuvan levitys- jamarkkinointikuluihin. Median tuki voi olla enintään50 % koko kampanjan kustannuksista tai korkeintaan150 000 euroa levittäjää ja elokuvaa kohti.Harkinnanvaraisen levitystuen seuraavat hakuajatovat 1.4.2009 ja 1.7.2009.Festivaalituki(Call 18/2008)Festivaalituki 18/2008 julkaistiin 11. syyskuuta 2008.Tuen enimmäismäärää on tuntuvasti nostettu, ja seon nyt 75 000 euroa. Festivaaleilla on nyt myös mahdollisuussopia neljän vuoden sopimus komissionkanssa.Festivaalitukea voivat hakea kansainväliset elokuvafestivaalit,jotka keskittyvät joko fiktio-, dokumentti-,animaatio- tai lyhytelokuviin ja joiden ohjelmistosta70 prosenttia on eurooppalaista tuotantoa.Myös multimediaan, uusiin animaatiotekniikoihin jatietokonegrafiikkaan erikoistuneet festivaalit kuuluvattuen piiriin. Hakuehtojen mukaan festivaalin ohjelmistossatulee olla elokuvia kymmenestä Media 2007-ohjelmaan kuuluvasta maasta.Jatkossa festivaalituki suunnataan vain eurooppalaisilleelokuville. Tuki kohdistetaan seuraaviinkuluihin: esityskorvaukset, kopioliikenne ja tekstitys-ja käännöskulut, festivaalin eurooppalaistenelokuvien kutsuvieraiden matka- ja majoituskulut,katalogin suunnittelu-, käännös- ja painamiskulut.Median festivaalituki on enintään 50 % hyväksyttävistäkuluista.Tuen hakuehtoihin kuuluu myös, että festivaalillatulee olla yhteistyötä muiden eurooppalaisten festivaalienkanssa.28 M E D I A D E S K
Festivaalituen deadline oli 31.10.2008 festivaaleille,jotka järjestetään 1.5.2009 ja 31.10.2009 välisenäaikana ja seuraava deadline on 30.4.2009 festivaaleillejotka pidetään 1.11.2009 ja 30.4.2010 välisenäaikana.Koulutustukielokuvakoulujen yhteishankkeille(Initial Training, call 36/08)Uusi hakukierros (Call 36/08) julkaistiin 7.2.2009ja hakuehdot ovat pääpiirteissään samat kuin viimevuonnakin. Hakukierros on suunnattu eurooppalaistenelokuvakoulujen verkostoitumista ja opiskelijoidenja opettajien liikkuvuutta edistäville hankkeille.Hakukierroksen tavoitteena on- parantaa eurooppalaisen audiovisuaalisen alankoulutusta ylipäätään- rohkaista yhteistyö- ja vaihtohankkeisiin tukemallaeurooppalaisten koulutustahojen verkostoitumista- lisätä opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta Euroopassa.Hankkeet, jotka voivat hakea tukea,voivat edustaa kolmea eri tematiikkaa:- käsikirjoitustekniikat: tavoitteena, että käsikirjoittajatvoivat parantaa taitojaan perinteisten jainteraktiivisten käsikirjoitusmetodien alueella- management: tuottajien ammattitaidon vahvistaminen,business skills, tuotanto, levitys, laki- jasopimusasiat, kansainvälisten markkinoiden tuntemus- uudet teknologiat: digitaalisuus tuotannoissa, 3Danimaatio, HDTV, jälkituotanto, erikoistehosteet,uudet jakelukanavat, uusmedia markkinoinnissa,restauraatio- ja konservointitekniikatHakukelpoisia hakemuksia varten hakijoiden tuleekoota eri maiden elokuvakouluista tai muista koulutustahoistakoostuva ryhmä, joka hakee tukea. Yksikoulu toimii hankkeen koordinaattorina. Hankkeidenosallistujat voivat olla eurooppalaisten elokuvakoulujenopiskelijoita ja opettajia tai muiden koulujenopiskelijoita, kunhan koulutus tähtää toimimiseenaudiovisuaalisella alalla.Hankkeessa tulee olla mukana vähintään kolmeeri koulua/organisaatiota vähintään kolmesta eriMedia-ohjelman jäsenmaasta. Media-tuki voi olla 50% hankkeen kustannuksista tai jopa 75 % jos mukanaon organisaatio jostakin seuraavista maista (uudetjäsenmaat): Bulgaria, Kypros, Tsekin tasavalta, Viro,Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania,Slovakia ja Slovenia. Osallistuvista kouluista koordinaattorinja yhteensä vähintään kolmen tulee olla”higher education institution” eli Suomessa kyseeseentulevat lähinnä yliopisto-tason koulutus ja ammattikorkeakoulut.Hanke voi olla pituudeltaan enintään vuodenmittainen ja sen tulee alkaa aikaisintaan 1.9.2009 japäättyä viimeistään 30.6.2011. Nyt julkaistun hakukierroksenhakuaika päättyy 27.3.2009. Tulokset ovatodotettavissa lokakuussa ja sopimukset allekirjoitetaanviimeistään joulukuussa 2009. Tämän hakukierroksenbudjetti on noin 1,9 miljoonaa euroa.Media InternationalKeväällä 2008 julkaistiin ensimmäinen Media International-hakukierros ja 7.2.2009 julkaistiin uusi hakuvuodelle 2009. Tukiohjelman ideana on tukea audiovisuaalisenalan yhteistyöhankkeita, joissa on mukanaeurooppalaisia ja sen ulkopuolisia maita. MediaInternational -tukea voi hakea erilaisiin hankkeisiinseuraavilta alueilta: jatkokoulutus, elokuvien levitys,elokuvien mainostus, elokuvateatteriverkostojen kehittäminen,elokuvien kysynnän lisääminen. Hakukierroksenbudjetti vuonna 2009 on noin 5 miljoonaaeuroa. Hakemusten deadline on 2.6.2009. Hakuohjeetja hakulomake osoitteessa: http://ec.europa.eu/information_society/media/prep_action/index_en.htm.Eurimagesin hakuajat vuonna 2009Eurimages on päättänyt siirtyä neljän päätöskokouksenrytmiin vuonna 2009. Tuotanto- ja jakelutukienhakuajat päättyvät 5.1, 23.3, 8.6. ja 5.10.2009.Päätöskokoukset ovat vastaavasti 17.3, 2.6, 22.9. ja16.12. Eurimages on Euroopan neuvoston alainenrahasto, joka tukee yhteistuotantoja, eurooppalaisenelokuvan jakelua ja digitaalisten kopioiden valmistamista.Eurimagesissa on 33 jäsenmaata ja tukibudjettivuonna 2009 on noin 20 miljoonaa euroa. Tarkattukiohjeet ja lisätietoja osoitteesta http://www.coe.int/T/DG4/Eurimages/Default_en.asp tai <strong>Suomen</strong>Eurimages-jäseneltä Petri Kemppiseltä, petri.kemppinen@ses.fi.M E D I A D E S K 29
<strong>Ajankohtaista</strong> MEDIA-koulutustaKäsikirjoituskurssitLes Ateliers Jeanne MoreauKohderyhmä: Nuoret eurooppalaiset elokuvantekijätKurssiohjelma: Les Ateliers Jeanne Moreaun tarkoituksenaon tukea nuoria elokuvantekijöitä, jotka ovataiemmin ohjanneet lyhytelokuvia ja ovat nyt valmistelemassaensimmäistä pitkää fiktiotaan. Kymmenenpäivän workshopiin kuuluu mm. päivittäisiä elokuvanäytöksiätekijöiden esitteleminä, Masterclass-luentojaja Lab-osuus, jossa osallistujilla mahdollisuus kahdenkeskisiinkeskusteluihin omista projekteistaan kurssintutoreiden kanssa. Yhtenä kurssin teemana on myösdigitaalinen teknologia, joka vaikuttaa kuvaan ja ääneenkoko prosessin ajan tuotannosta levitykseen. Lisäksiosallistujat kuvaavat ja leikkaavat kurssin aikanalyhyen harjoitustyön annetusta aiheesta ja valmiit työtesitetään workshopin lopussa. Kurssi pidetään AngersissaRanskassa 17.–25.8.2009.Hinta: Kurssi on ilmainen. Kurssinjärjestäjä maksaamyös osallistujien matka- ja majoituskulut.Hakeminen: Kurssille tulee hakea 15.5.2009 mennessä.Kurssille otetaan 8 osallistujaa.Yhteystiedot:xavier.masse@premiersplans.orgwww.premiersplans.orgEquinoxe Screenwriters´ WorkshopsKohderyhmä: Käsikirjoittajat, jotka haluavat kehittääpitkän elokuvan käsikirjoitustaanKoulutuksen sisältö: Käsikirjoittaja-workshopientavoitteena on antaa kirjoittajille mahdollisuus tavatahenkilökohtaisesti alan kokeneita ammattilaisia,saada konkreettista palautetta projektistaan ja luodakansainvälistä verkostoa. Kurssille otetaan 10–12 käsikirjoittajaa,jotka saavat henkilökohtaista opetusta8-10 tutorilta. Kurssin aikana ei kirjoiteta käsikirjoituksiauudestaan, vaan keskustellaan käsikirjoituksenvahvuuksista, heikkouksista ja kirjoitusprosessista.Workshopin jälkeen osallistujilla on hyvät valmiudetjatkaa käsikirjoituksen uudelleenkirjoitusta. Projektientuottajat kutsutaan mukaan workshopin viimeiseenpäivään.Kurssiohjelma: Koulutus on viikonmittainen intensiiviworkshop,jossa keskitytään käytännön työhönprojektien parissa asiantuntijoiden henkilökohtaisessaohjauksessa. Koulutukseen valitut saavat konsultaatiotakäsikirjoituksestaan workshopin lisäksi myössitä ennen ja sen jälkeen. Seuraava kurssi järjestetäänsyksyllä Saksassa.Hakeminen: Kurssille voi hakea 8.5.2009 mennessä.Hakemuksen tulee sisältää hakulomake, käsikirjoitus,pitkä ja lyhyt synopsis ja käsikirjoittajan (ja tuottajan)CV. Kurssille valitaan 10–12 käsikirjoittajaa, jotkaovat kirjoittaneet aiemminkin pitkän elokuvan käsikirjoituksen.Haettavan projektin käsikirjoituksentulee olla kolmas versio käsikirjoituksesta.Hinta: Kurssi on täysin ilmainen.Yhteystiedot:info@equinoxegermany.dewww.equinoxegermany.dePygmalion PlusKohderyhmä: Pygmalion Plus -kurssi on tarkoitettukokeneille käsikirjoittajille ja/tai käsikirjoittajaohjaaja-tiimeille, jotka työstävät lapsille ja perheillesuunnatun pitkän elokuvan (näytelty tai animaatio),tv-sarjan tai interaktiivisen median käsikirjoitusta.Myös opiskelijat voivat hakea kurssille tarkkailijoiksiilman projektia.Kurssiohjelma: Koulutuksen opetus koostuu kahdesta7 ja 3 päivän mittaisesta lähiopetusjaksosta javerkon kautta tapahtuvasta konsultoinnista. Lähiopetuspäivienaikana opiskelijat tapaavat henkilökohtaisiatutoreitaan, työskentelevät pienissä ryhmissä jakuuntelevat luentoja käsikirjoittamisesta nimenomaanlapsille. Ensimmäinen lähiopetusjakso pidetään kesäkuussa2009 Bad Sultzburgissa Saksassa ja toinenlähiopetusjakso on lokakuussa Amsterdamissa HollannissaCinekid-festivaalin aikaan.Hinta: Kurssin hinta on 1500 euroa/osallistuja. Hintakattaa kurssimateriaalin ja majoituksen. Muutamia apurahojaon jaossa ja niitä voi hakea kurssinjärjestäjältä.Hakeminen: Hakuaika kurssille päättyy huhtikuun30 M E D I A D E S K
2009 alussa. Kurssille otetaan 16 projektia ja maksimissaan20 osallistujaa.Yhteystiedot:jennythompson@pallabs.orgwww.pygmalionplus.orgSOURCES 2 –Script Development WorkshopKohderyhmä: Pitkien elokuvien käsikirjoittajat, käsikirjoitustiimit,tuottajat, script editorit ja ohjaajat. Omaryhmä myös luovien dokumenttien käsikirjoittajille (sekäteatteri- että tv-levitykseen tarkoitetut). Käsikirjoittajillesuositellaan osallistumista tuottajiensa kanssa.Koulutuksen sisältö: Ohjelman puitteissa keskitytäänerityisesti käsikirjoituksiin, jotka pohjautuvatkirjoittajien kulttuuriseen ja sosiaaliseen taustaan,mutta jotka ovat kansainvälisesti kiinnostavia. Koulutuksenpainopisteitä ovat kirjoitusmetodit, tekstianalyysitja tekstin työstäminen ja uudelleen kirjoittaminen.Kurssiohjelma: Koulutus koostuu viikon workshopista,jossa käsikirjoituksia työstetään eteenpäin.Workshopin aikana kaksi ryhmää työskentelee pitkänelokuvakäsikirjoituksen ja yksi ryhmä luovan dokumenttielokuvankäsikirjoituksen parissa. Workshopinjälkeen osallistujat työstävät käsikirjoituksiaan noin12 viikon ajan, jolloin heillä on mahdollisuus konsultoidaSources-ohjaajansa kanssa ja lopuksi on vieläyhden päivän seurantatapaaminen ryhmän kesken.Seuraava workshop pidetään marraskuussa 2009.Hinta: Ilmoittautumismaksu 100 euroa/projekti/kirjoittaja ja osallistumismaksu 1 800 euroa/projekti/kirjoittaja,saman projektin muut henkilöt 900 euroa/henkilö.Hakeminen: Hakuaika marraskuun workshopiinpäättyy 1.7.2009.Yhteystiedot:info@sources2.dewww.sources2.deTuotantokurssitACEKohderyhmä: ACE järjestää koulutusta vähintäänyhden pitkän elokuvan tuottaneille itsenäisille tuottajille,jotka työskentelevät aktiivisesti kansainvälisillemarkkinoille suunnatun tuotantoprojektin parissa.Kurssiohjelma: ACE on ennen kaikkea eurooppalaistentuottajien verkosto, johon pääsee mukaankäytyään 14 kuukautta kestävän ACE-koulutuksen.ACE-vuosi alkaa marraskuussa 2009, jolloin on yksiworkshop Saksassa ja joulukuussa 2009 toinen workshopRanskassa. Workshopeissa keskitytään pitkienelokuvien kehittämiseen ja eurooppalaisten tuottajienverkoston syventämiseen. Workshopit koostuvat tapaustutkimustenesittelyistä, kansainvälisten markkinoidenja elokuvien rahoituslähteiden analysoinnista.ACE:n asiantuntijat seuraavat tuottajien projektienkehittymistä. Seuranta sisältää kaikki avainalueet kutenkäsikirjoituksen, editoinnin, rahoituksen, levityksenja markkinoinnin. ACE-vuosi jatkuu maaliskuussa2010 workshopilla Tsekin tasavallassa ja Cannesinelokuvajuhlilla on myös vuosittainen ACE-tuottajientapaaminen.Reilun vuoden koulutusjakson jälkeen on mahdollistaliittyä ACE Networkiin, jossa on nykyään joyli 100 eurooppalaista tuottajaa ja yhteydenpitoa onverkon välityksellä ja suurimmilla festivaaleilla, kutenCannesissa vuosittain. Koulutuksen jälkeen ACENetworkin jäsenmaksu on 700 euroa vuodessa.Hinta: Koulutuksen hinta on 5 500 euroa. Hinta pitääsisällään kaikkien workshopien osallistumiskulutja majoitukset. Matkat osallistujat maksavat itse.Hakeminen: ACE-tuottajakoulukseen on vain yksihakuaika vuodessa ja se päättyy aina heinäkuun alussa.Seuraava hakuaika alkaa toukokuun alussa ja päättyy2.7.2009. Hakukaavakkeita ja -ohjeita saa ACE -toimistosta.Hakijat haastatellaan lokakuun alkupuolella 2009Pariisissa. Kurssille otetaan 12–15 tuottajaa. ACE-tiimion tavattavissa Cannesin festivaaleilla toukokuussa.Yhteystiedot:info@ace-producers.comwww.ace-producers.comL’Atelier / MasterclassKohderyhmä: nuoret alle 30-vuotiaat elokuvatuottajat,joilla on elokuva-alan peruskoulutusKurssiohjelma: Koulutus kestää yhteensä 11 kuukautta.Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää osallistujatEuroopan elokuvateollisuuteen keskittymälläkäsikirjoituksen ja projektin kehittelyyn, rahoitukseen,tuotantoon, levitykseen ja markkinointiin. Koulutustatarjoaa sekä Filmakademie Baden-Württem-M E D I A D E S K 31
erg Ludwigsbergissa Saksassa että La Fémis -kouluPariisissa Ranskassa. Koulutus pitää sisällään opetusjaksojaLudwigsburgissa, Strasbourgissa, Pariisissa,Lontoossa, Angersissa, Cannesissa ja Berliinissä,harjoittelun jossakin levitysyhtiössä ja lyhytelokuvantuottamisen. Koulutus alkaa 1. lokakuuta 2009 ja päättyy31. elokuuta 2010.Hinta: Kurssi maksaa 1500 euroa. Kurssille otetaan18 osallistujaa.Hakeminen: Hakuaika kurssille päättyy 31.5.2009.Hakulomake osoitteessa http://www.cinemasterclass.org.Kieli: Hakijoiden tulee osata joko ranskaa tai saksaa,koska osa opetuksesta on ranskaksi tai saksaksi, osaenglanniksi.Yhteystiedot:Filmakademie Baden-Württembergkatrin.weitzel@filmakademie.dewww.filmakademie.deLa Fémisc.ghazarian@femis.frwww.femis.frwww.cinemasterclass.orgFOCAL: Digital Production ChallengeKohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu tuottajille, linjatuottajilleja tuotantopäälliköille, joilla on kokemustakeskibudjetin (1,5-5 milj. euroa) elokuvien tuottamisestaKurssiohjelma: Digital Production Challenge -kurssijakaantuu kahteen osaan. Ensin tuotantoprosessiakäydään läpi esimerkkielokuvien avulla ja sitten erilaisiavaihtoehtoisia malleja digitaaliselle tuotannollekäsitellään osallistujien omien projektien kautta.Kolmipäiväinen kurssi järjestetään kesäkuussa 2009Zürichissa Sveitsissä. Tarkempi ohjelma kurssinjärjestäjännettisivuilla.Hinta: Kurssin hinta on 400 euroa ja se sisältää ruoanja majoituksen, ei matkoja.Hakeminen: Hakuaika kurssille päättyy 1.5.2009.Hakulomakkeen oheen tulee liittää CV ja synopsisja tiedot projektista, jota haluaa käsiteltävän kurssille.Kurssille otetaan 45 osallistujaa.Yhteystiedot:info@focal.chwww.productionvalue.netwww.focal.chErich Pommer Institute:The Art of Negotiating Agreementsfor Film and TelevisionKohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu kaikille audiovisuaalisenalan ammattilaisille, joiden tehtäviin kuuluuprojektin sopimuksien ja oikeuksien hoitamista.Kurssiohjelma: Kurssin tavoite on parantaa tuottajienja muiden alan ammattilaisten taitoja neuvotellaedullisia sopimuksia. Sopimuksia ja bisnessuhteitaanalysoidaan juridiikan ja talouden näkökulmista,painopisteen ollessa siinä, mitä molemmat osapuoletminkäkinlaisista sopimuksista hyötyvät. Workshopinantia ovat laadukkaat ja asiantuntevat luento-osuudet,mutta myös käytännön harjoitukset, joissa osallistujillaon mahdollisuus testata oppimiaan taitoja. Kurssinpuhujina on useita eurooppalaisen elokuva-alankeskeisiä henkilöitä, jotka jakavat omaa tietotaitoaanja kokemuksiaan. Kurssi antaa myös hyvän mahdollisuudenluoda verkostoa moniin eurooppalaisiin kollegoihin.Kurssi pidetään 22.–26.4.2009 MallorcallaEspanjassa.Hinta: Kurssi maksaa 1250 euroa sisältäen kurssimateriaalin,majoituksen ja täysihoidon.Hakeminen: Kurssille voi hakea niin kauan, kun tilaaon. Osallistujapaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.Suositeltavaa on kuitenkin hakea viimeistäännoin kuukautta ennen kurssia. Vapaita paikkojavoi kuitenkin kysyä vielä viime tingassakin. Kurssilleotetaan 30 osallistujaa. Hakemuslomake osoitteessahttp://www.epi-media.euYhteystiedot:radojevic@epi-medieninstitut.dewww.epi-media.euMarketing and DistributionKohderyhmä: elokuvatuotannon, -markkinoinnin ja-levityksen ammattilaiset, joilla on vähintään kahdenvuoden työkokemus tai vastaavissa tehtävissä toimineet,jotka haluavat siirtyä elokuva-alalle.Kurssiohjelma: Vuodesta 2000 saakka järjestetynMarketing & Distribution -koulutuksen painopisteenäon teatterilevitykseen tarkoitettujen elokuvienmarkkinointi ja jakelu. Tarkoituksena on antaa osallistujilletilaisuus tutustua henkilökohtaisesti elokuvateollisuudenkansainväliseen toimintaan ja ammattilaisiin.Workshopin aikana opiskelumuotoihinkuuluu mm. luentoja, case studyja, elokuvanäytöksiä32 M E D I A D E S K
ja henkilökohtaista tutorointia koko koulutuksen ajan.Kurssi pidetään heinäkuussa 2009 Rondassa Espanjassa.Tarkemmat päivät näet kevään aikana kurssinjärjestäjännettisivuilta.Projekti: Kurssin päätteeksi osallistujat esittävätasiantuntijapaneelille kurssin kuluessa valmistelemansaprojektin, josta he saavat henkilökohtaisenpalautteen.Hinta: 1200 euroa, hinta sisältää majoituksen ja ateriat.Hakeminen: Hakuaika kurssille päättyy 1.6.2009.Kurssille otetaan 25 osallistujaa.Yhteystiedot:garasino@mediaschool.orgwww.mediaschool.orgMEGA PlusKohderyhmä: MEGA plus on tarkoitettu jatkokoulutukseksielokuva-alan koulutuksen saaneille hiljattainvalmistuneille ja/tai jonkin aikaa alalla toimineillenuorille.Koulutuksen sisältö: MEGA Plus -koulutus kestääyhteensä yhdeksän kuukautta. Ensimmäisten kolmenkuukauden aikana on workshop-opetusta, senjälkeen on kuuden kuukauden pituinen harjoittelujossakin eurooppalaisessa tuotanto- tai levitysyhtiössäja puolessa välissä harjoittelua pidetään viikon pituinenloppuarviointi.MEGA Plus -koulutuksen tavoitteena on lisätänuorten alan ammattilaisten tietoja ja taitoja audiovisuaaliseltaalalta. Kurssin aikana paneudutaan mm.projektien kehittelyyn, tuottamiseen ja levittämiseenEuroopan mittakaavassa. Työharjoittelujakson aikanasaadaan myös käytännön kokemusta alalla työskentelystä:projektien hallinnasta, yhtiön johtamisesta jne.Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille kyky toimiaalalla yhtiön johtotehtävissä. Kurssin keskeistä antiaon myös eurooppalainen verkosto, jonka opiskelijatluovat keskenään ja kyky toimia kansainvälisesti, eivain paikallisesti.Kurssin opetus tapahtuu Rondassa Espanjassatouko-syyskuussa 2009 ja syyskuusta 2009 maaliskuuhun2010 on työharjoittelu. Final Evaluation Weekon joulukuussa 2009 Rondassa.Hinta: Kurssi maksaa 7000 euroa sisältäen asumisenja ruoan Final Evaluation -viikon aikana.Hakeminen: Kurssille tulee hakea 1.4.2009 mennessä.Kurssille otetaan 25 osallistujaa. Tarkemmat ohjeet jahakulomake osoitteessa www.mediaschool.org.Yhteystiedot:garasino@mediaschool.orgwww.mediaschool.orgMulti Platforms Business SchoolKohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu hyvin monenlaisilleaudiovisuaalisen alan toimijoille, kuten elokuvajatv-tuotantoyhtiön tuottajille, pelialan yritysten johdolle,mobiili- ja internetpalvelujen sisältötuottajille.Kurssiohjelma: Multi Platforms Business Schoolon Media Business Schoolin uusi kurssiformaatti.MPBS kestää viisi päivää ja workshopin tarkoituksenaon paneutua useisiin eri jakelukanaviin, joilla audiovisuaalistasisältöä nykyään jaellaan ja antaa osallistujillelisää tietoa eri jakelukanavien luonteesta javaatimuksista projektisuunnittelun kannalta. Kurssillevoi tuoda oman projektin ja saada apua siihen, mitensaada hanke näkymään eri medioissa. Kurssi pidetään4.–8.8.2009 Rondassa Espanjassa.Hinta: Kurssi maksaa 1000 euroa sisältäen kurssimateriaalin,majoituksen, ateriat ja lentokenttäkuljetukset.Hakeminen: Kurssille tulee hakea9.6.2009 mennes sä.Yhteystiedot:garasino@mediaschool.orgwww.mediaschool.orgPRIMEPACKAGINGKohderyhmä: Kurssi on suunnattu elokuvatuottajilleja tuottaja-käsikirjoitta-tiimeille, joilla on kansainvälisillemarkkinoille tähtäävä projekti.Kurssiohjelma: Kurssin tavoitteena on kehittää osallistujientaitoja elokuvan kehittelyn suhteen. Kurssinaiheena ovat käsikirjoituksen kehittely, packaging,markkinointi ja kehittelyvaiheessa tapahtuva rahoituksenkasaaminen. Kurssille haetaan projektin kanssaja sen aikana saa henkilökohtaista konsultaatiotamm. seuraavista aiheista: käsikirjoituksen kehittely,levitys, markkinointi, rahoitus ja pelit. Vuoden 2009kurssi pitää sisällään kolme erillistä workshopia, joistaensimmäinen on heinäkuussa Berliinissä, toinen lokakuussaVarsovassa ja kolmas joulukuussa RondassaEspanjassa. Lisäksi ohjelmaan kuuluu vielä koulutuk-M E D I A D E S K 33
sen aikana kehiteltyjen hankkeiden esittely EuropeanFilm Marketissa Berliinissä helmikuussa 2010.Hinta: Kurssi maksaa 7500 euroa.Hakeminen: Hakuaika kurssille päättyy kesäkuunlopussa 2009. Hakuohjeet osoitteessa www.primehouse.deYhteystiedot:info@prime-house.dewww.prime-house.deLevittäjille suunnattu koulutusArt Cinema = Action + ManagementKohderyhmä: Arthouse -elokuvateattereiden omistajat,johtajat ja muu henkilökunta. Osallistujilta edellytetäänvähintään vuoden työkokemusta elokuvateatteritoiminnasta.Kurssiohjelma: Kurssi tarjoaa tuhdin paketin tietoaelokuvista, ohjelmoinnista ja johtamisesta alan johtavienhenkilöiden opastuksella. Kurssin tutoreina toimiimenesttyneitä alan ammattilaisia, niin elokuvateatteripuolelta,tuottajia, levittäjiä sekä eri instituuttienedustajia. Kurssiohjelma pitää sisällään mm. casestudyja, luentoja johtamisesta, ohjelmoinnista, lastenkanssa työskentelystä, klassikoiden markkinoinnista,verkostoitumisesta ja digitaaliteknologiasta. Kurssijärjestetään 23.8.–1.9.2009 San Servolon saarella Venetsiassasamaan aikaan Venetsian elokuvafestivaalinkanssa. Kurssi tarjoaa loistavan mahdollisuuden verkostoituanoin 100 elokuvateatteritoimijan kanssa eripuolilta Eurooppaa. Iltaisin on mahdollisuus osallistuaVenetsian elokuvafestivaalin elokuvanäytöksiin.Kieli: Kurssin viralliset kielet ovat englanti, ranska,saksa ja italia, joille puheet tulkataan. Pienryhmiinjakaudutaan kielten mukaan.Hinta: Kurssi maksaa 1850 euroa sisältäen kurssimateriaalin,majoituksen ja aterioita. Kurssi- ja matkakuluihinvoi hakea kaikki tai osan kuluista kattavaastipendiä.Hakeminen: Hakemusten on oltava kurssinjärjestäjälläviimeistään 31.5.2009. Kurssille otetaan 50 osallistujaa.Yhteystiedot:cicae@art-et-essai.orgwww.cicae.orgUusmediakurssitTOSMIKohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu audiovisuaalisenalan ammattilaisille: jälkituotannon parissa työskenteleville,kouluttajille, uusmedian sisällöntuottajille,interaktiivisen ja internettuotannon ammattilaisilleKurssiohjelma: TOSMI eli Trainings on OpenSource Multimedia Instruments tarjoaa koulutustaopen source-ohjelmista, joita tarvitaan kuvan, äänenja 3D:n jälkikäsittelyssä.Kurssilla käsiteltävät aiheet ovat seuraavat:1) Computer 3D animation (using Blender3D; Polygonand NURBS; GIMP; IPO Curve Editor andNLA (Non Linear Animation) Editor in Blender;Render Engines: Yafray, POVray, Renderman)2) Post-production (using Blender, Cinepaint,Cinelerra, Jahshaka)3) Audio4) Technological infrastructure andProject ManagementKurssin tavoitteena on parantaa osallistujien taitojenohjelmien käytössä, mikä parantaa myös organisaatiotaitoja.Kurssi on myös hyvä paikka tavata kollegoitaja mahdollisia yhteistyökumppaneita tulevaisuudenhankkeissa. Kurssi järjestetään Sofiassa Bulgariassa25.–30.5.2009.Hinta: Kurssi maksaa 1000 euroa.Hakeminen: Kurssille tulee hakea 20.4.2009 mennessälähettämällä kurssinjärjestäjälle vapaamuotoinenhakemus (miksi haluaa kurssille), ansioluettelo janäytteitä aiemmista töistä. Kurssille otetaan 14 osallistujaa.Lisätietoja saa kurssinjärjestäjältä.Yhteystiedot:info@tosmi.orgwww.tosmi.orgTransISTor –Distributed post-productiontechniques in the field of visual and special effectsKohderyhmä: uusmedian parissa työskentelevät tuottajat,sisällöntuottajat ja kouluttajat sekä jälkituotannonja animaation ammattilaisetKurssiohjelma: TransISTor kurssi keskittyy kehittyneisiinmultimediatekniikoihin ja uusiin tapoihintuottaa niihin sisältöä. TransISTor-kurssi kestää viisipäivää ja sinä aikana opetusta on luentomuodossa,34 M E D I A D E S K
käytännönläheisinä harjoituksina, one-to-one-keskusteluinaja arviointipalautteen muodossa. Kurssi pidetäänTel?issä Tšekin tasavallassa 18.–21.6.2009.Hinta: Kurssi maksaa 400 euroa freelancereille ja800 euroa yrityksen edustajille. Hinta sisältää majoituksenja ateriat.Hakeminen: Hakuaika kursseille päättyy 15.4.2009.Kurssille otetaan 18 osallistujaa.Yhteystiedot:transistor2009@ciant.czwww.transistor.ciant.czTransISTor – Preservation andmethodologies for digital audiovisual worksKohderyhmä: uusmedian parissa työskentelevät tuottajatja kouluttajatKurssiohjelma: TransISTor kurssi keskittyy kehittyneisiinmultimediatekniikoihin ja uusiin tapoihintuottaa niihin sisältöä. TransISTor-kurssi kestää viisipäivää ja sinä aikana opetusta on luentomuodossa,käytännönläheisinä harjoituksina, one-to-one-keskusteluinaja arviointipalautteen muodossa. Kurssi pidetäänPrahassa Tšekin tasavallassa 11.–14.6.2009.Hinta: Kurssi maksaa 400 euroa freelancereille ja800 euroa yrityksen edustajille. Hinta sisältää majoituksenja ateriat.Hakeminen: Hakuaika kursseille päättyy 15.4.2009.Kurssille otetaan 18 osallistujaa.Yhteystiedot:transistor2009@ciant.czwww.transistor.ciant.czpidetään 24.–25.6.2009 Münchenissä Saksassa.Hinta: Kurssin hinta on 400 euroa/osallistuja. Hintasisältään kurssimateriaalin ja ateriat, ei matkoja ja majoitusta,joiden järjestelyt Cartoon kyllä hoitaa.Hakeminen: Hakuaika kurssille päättyy 15.6.2009.Yhteystiedot:masters@cartoon.skynet.be taiyolanda.alonso@cartoon.skynet.bewww.cartoon-media.beCARTOON: Master DigitalKohderyhmä: animaatioalan ammattilaisetKurssin sisältö: Kolmipäiväinen seminaari pohtiiteknologian ja sisällön yhdistämistä aikana, jolloinkuluttajien katsomistottumukset saavat yhä enemmänuusia muotoja. Millaisia uusia mahdollisuuksia digitalisoituvaympäristö tarjoaa animaatioalalle? Mitenolla kehityksessä mukana ja ottaa huomioon VOD,mobiili-tv, iPod, internet-tv ja muut uudet väylät?Cartoon: Master Digital -seminaari järjestetään MurciassaEspanjassa 21.–23.4.2009.Hinta: Kurssin hinta on 400 euroa per osallistuja.Hinta sisältää kurssimateriaalin ja ateriat. Majoitus jamatkat eivät sisälly hintaan, mutta Cartoon järjestäämajoituksen osallistujille.Hakeminen: Hakuaika kurssille päättyy 14.4.2009.Hakulomake osoitteessa www.cartoon-media.be.Yhteystiedot:masters@cartoon.skynet.be taiyolanda.alonso@cartoon.skynet.bewww.cartoon-media.beAnimaatiokurssitDokumenttikurssitCARTOON: Master FinanceKohderyhmä: tuottajat, levittäjät, tv-yhtiöiden rahoittajatja ostajat, animaatiostudioiden johtajat jaohjaajatKurssiohjelma: Master Finance -seminaarissa käydäänläpi julkisia ja yksityisiä animaatioalan eurooppalaisiarahoituslähteitä sekä eurooppalaisella, kansallisellaettä alueellisella tasolla. Fokuksessa ovat niintv-kanavat kuin lukuisat uudet jakelutiet. Käydäänläpi uusia kasvavia markkina-alueita, digitaalisia oikeuksiaja levityssopimuksiin liittyviä asioita. KurssiDiscovery Campus: Secrets of SuccessKohderyhmä: dokumenttituottajat, -ohjaajat, alanopiskelijat ja kaikki dokumenttielokuvan parissa työskentelevätKurssiohjelma: Discovery Campusin seuraavankaksipäiväisen viikonloppuseminaarin otsikko on”Documentaries: Secrets of Success”. Seminaari pitääsisällään kahdeksan case study -esitystä, joiden kauttakuullaan, millainen työ menestyneiden dokumenttielokuvientakana on. Case-elokuvien kautta seminaarissakeskustellaan dokumenttielokuvien kaikistaM E D I A D E S K 35
aspekteista, kuten käsikirjoituksesta, dramatisoinnista,huumorista, pitchauksesta, levityksestä jne. Seminaaripidetään Kreetan saarella Haniassa Kreikassa4.–5.7.2009.Hinta: Discovery Campusin Open Training Sessioninhinta on 230 euroa per osallistuja. Hinta sisältääkurssimateriaalin ja ateriat. Opiskelijoille hinta on110 euroa.Hakeminen: Hakuaika Discovery Campusin OpenTraining Sessioneihin päättyy viisi päivää ennen seminaaria.Yhteystiedot:info@discovery-campus.dewww.discovery-campus.deApurahaohjelmatNipkow Programm 2009Kohderyhmä: nuoret elokuva-alanammattilaiset, joilla on muutaman vuodenkokemus alaltaKoulutuksen sisältö: NIPKOW on apurahaohjelma,jonka tarkoituksena on antaa nuorille elokuvaalanammattilaisille mahdollisuus syventää osaamistaanja laajentaa kontaktejaan. Kansainvälinen juryvalitsee vuosittain 24 apurahan saajaa, jotka itse ehdottavatne osa-alueet tai aiheet, joihin haluavat apurahanturvin perehtyä. Osallistujia valitaan seuraaviltaaloilta: management (tuotanto, markkinointi, rahoi-tus), uudet teknologiat (multimedia, interaktiivisuus,digitaalinen editointi), tietokoneanimaatio ja -designsekä käsikirjoitus.Projekti: Hakijat tekevät ehdotuksen projektista,jonka he haluavat apurahan turvin toteuttaa. Projektiehdotuksenlaatu ja luonne on yksi valintakriteeri.Ohjelma: Ohjelman puitteissa on mahdollisuus osallistuakursseille, tehdä yhteistyötä alan instituutioidenkanssa ja saada käytännön ohjausta asiantuntijoilta.Apurahaharjoitteluohjelma suoritetaan Berliinin alueella.Apurahan suuruus on 1 500 euroa kuukaudessa,ja sen tarkoitus on mahdollistaa valittujen osallistujientäysipainoinen työskentely projektinsa parissa. Apurahakaudenpituus riippuu projektin luonteesta, muttayleensä se myönnetään 2–6 kuukaudelle.Hinta: Apurahan lisäksi NIPKOWista voi hakeaavustusta materiaali- ja matkakuluihin. Osallistujilleei ole tarjolla majoitusta.Kurssin kielet: Englanti ja saksa. Koska Nipkowapurahaon tarkoitus käyttää Berliinin seudulla, saksankielen taidosta on apua, mutta se ei ole apurahansaannin edellytys.Hakeminen: Vuoden aikana on kaksi hakuaikaa: 15.4.2009 ja 15.11.2009. Hakukaavakkeita ja lisätietoja saaNIPKOWin toimistosta.Muuta: Nipkow-aiheinen artikkeli luettavissa SESinfossa1/2007 sivuilla 20–23. SES-infot luettavissa<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön sivuilla www.ses.fi.Yhteystiedot:nipkow-programm@t-online.dewww.nipkow.deTukea kurssimaksuun!AVEK (Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus) tukee av-alan ammattilaisten jatko- ja täydennyskoulutusta.Hakiessasi jollekin Media -ohjelman tukemalle kurssille, voit tiedustella mahdollisuutta koulutusapurahaanAVEKista Juha Samolalta, puh. 09 4315 2350, juha.samola@avek.kopiosto.fi.Ota yhteyttä Media Deskiin!Pidämme tilastoa suomalaisista Median tukemille kursseille osallistuneista, joten toivomme, että kerrot kurssilleosallistumisestasi meille. Toivomme myös kuulevamme kokemuksiasi kurssista, jotta voimme jakaa tietoaeteenpäin. Media Deskistä löytyy myös esitteitä ja muuta apua, joten kurssiasioissa ota yhteyttä Inkeri Lundgreniin,inkeri.lundgren@ses.fi, puh. 09 6220 3024.Lisää kursseja kurssikatalogissa osoitteessa: www.mediadesk.fi36 M E D I A D E S K
Tuotantotukipäätöksethelmikuu 2009Jukka Asikainen:Pitkät näytelmäelokuvatMannerheimElokuva miehestä, joka äskettäin valittiin suurimmaksisuomalaiseksi kautta aikojen. Se on läpi pitkänja vaiheikkaan elämän kulkeva tarina suurestasotilasjohtajasta, pelottomasta tutkimusmatkailijastaja kaukokatseisesta valtiomiehestä, jonka kunnianjavelvollisuudentunto, valtava ahkeruus ja rakkausisänmaahan nostivat hänen saavutuksensa lähes yliinhimilliselletasolle. Elokuva seuraa Mannerheiminkohtaloa lapsuudesta asti, jolloin aristokraattinen isähylkää perheensä ja äiti kuolee varhain.Elokuvan lopussa jo ajan ja vanhuuden haurastamaMannerheim vastavalittuna presidenttinä onnistuujohtamaan maansa kunniakkaaseen mutta raskaaseenrauhaan.Mannerheim kertoo tarinan ihmisestä, joka eiollut virheetön. Elokuva näyttää myös ikonin kääntöpuolenvikoineen, vihastumisineen ja naissuhteineen.Kyseessä on hengen voitto materiasta. Uskomatontarina läpi kuohuvan historian, joka ansaitsee ja vaatiitulla kerrotuksi elokuvan keinoin.Ohjaus: Renny HarlinKäsikirjoitus: Heikki Vihinen, Marko LeinoKuvaus: Roman OsinÄäni: Jyrki RahkonenLavastus: Streven LawrencePuvustus: Marjatta NissinenMaskeeraus: Greg Cannom, Riikka VirtanenLeikkaus: Brian BerdanKuvaukset: 06-12/2009Suunniteltu ensi-ilta: syksy 2010Levittäjä: Nordisk FilmRahoittava TV-yhtiö: MTV3Elokuvan kokonaiskustannukset: 10 000 000 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 470 000 €Keskeiset näyttelijät: Mikko Nousiainen, Sara Paavolainen,Peter Franzén, Irina Björklund, Ilkka Heiskanen, Kari Heiskanen,Pamela Tola, Laura Birn, Esko Salminen, Jani Volanen, Kari Väänänen,Peter Kanerva, Ville VirtanenTuotanto: Markus Selin, Jukka Helle / Solar Films Inc. Oy,p. (09) 417 447 00,jukka.helle@solarfilms.com, markus selin@solarfilms.comSisko Tahtoisin Jäädä15-vuotias Emilia on perheensä vastuunkantaja ja pikkuäiti,joka yksinhuoltajaisänsä mukaan ”pärjää aina”.Kesäloman viimeisenä päivänä Emilia tapaa Siirin, jokavaikuttaa olevan kaikkea sitä mitä Emilia tahtoisiolla: rohkea, itsenäinen ja vapaa. Nopeasti leimahtavaystävyys korvaa pian kaiken Emilian elämässä. Muttaonko symbioottinen suhde Siiriin kuitenkaan vapautta?Emilian on uskallettava irrottautua myös Siiristätullakseen kokonaiseksi, löytääkseen oman tiensä.Sisko tahtoisin jäädä on elokuva nuoruuden kauneudestaja kipeydestä.Ohjaus: Marja PyykköKäsikirjoitus: Laura Suhonen, Marja PyykköKuvaus: Konsta SohlbergÄäni: Panu RiikonenLavastus: Antti NikkinenPuvustus: Tiina KaukanenLeikkaus: Mikko SippolaMusiikki: Antti LehtinenKuvaukset: 4.8.–25.9.2009Suunniteltu ensi-ilta: syksy 2010Levittäjä: Nordisk Film DistributionRahoittava TV-yhtiö: NelonenElokuvan kokonaiskustannukset: 1 552 334 €Mannerheim<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 630 000 €T U O T A N T O T U K I P Ä Ä T Ö K S E T 37
RalliraitaTuotanto: Markus Selin, Jukka Helle, Piia Nokelainen /Solar Films Oy, p. (09) 417 44 700, jukka.helle@solarfilms.comPaha PerheKaksi sisarusta on kasvanut riitaisan avioeron seurauksena16 vuoden ajan erillään. Äidin kuoleman jälkeennuoret tapaavat jälleen ja viihtyvät toistensa seurassa.Isä yrittää sekaantua nuorten elämään traagisin seurauksin.Ohjaus: Aleksi SalmenperäKäsikirjoitus: Aleksi SalmenperäKuvaus: Tuomo HutriÄäni: Tero MalmbergLavastus: Markku PätiläPuvustus: Ella BrigattiMaskeeraus: Marjut SamulinLeikkaus: Samu HeikkiläMusiikki: Ville A. TanttuKuvaukset: 31.3–25.5.2009Suunniteltu ensi-ilta: 29.1.2010Levittäjä: Sandrew MetronomeRahoittava TV-yhtiö: YLE TV1Elokuvan kokonaiskustannukset: 1 600 000 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 750 000 €Keskeiset näyttelijät: Ville Virtanen, Lauri TilkanenTuotanto: Aki Kaurismäki / Sputnik Oy, p. (09) 687 7100,sputnik@sputnik.fiRalliraitaSeppo ”Sladi” Pesonen (Heikki Silvennoinen) on entinenhuippukartturi, nykyinen leipääntynyt autokouluopettajaja Pekkarisen varikon ”Team Susan” kantavavoima. Varikon elämään saapuu Sladin helsinkiläinenveljenpoika ”Luumu” (Olavi Uusivirta), joka on lähetettymaaseudun rauhaan, pois kaupungin houkutuksista.Luumu on autohullu ja solahtaa mukavasti TeamSusaan mekaanikko Sukon (Peter Franzen) avulla.Pekkarisen varikko sijaitsee pahimman vastustajansaautokauppias Torpon mailla ja Torppo Junior aikoohäätää Pekkarisen vuokrankorotuksilla tiluksilta juuriennen suuren Rallitriathlonin alkua. Mutta Sladi saahoukuteltua Torppo Juniorin ralliteamin vedonlyöntiinTriathlonin voitosta. Voittaja saa kaiken. Kyseessäon Team Susan elämästä ja kuolemasta.Ohjaus: Markku PölönenKäsikirjoitus: Arttu Käyhkö, Heikki Silvennoinen,Markku PölönenKuvaus: Kari SohlbergÄäni: Kyösti VäntänenLavastus: Pete NeuvonenPuvustus: Anna SinkkonenMaskeeraus: Rikka VirtanenLeikkaus: Jari InnanenMusiikki: Vesa Mäkinen ja KotiteollisuusKuvaukset: 05–09/200838 T U O T A N T O T U K I P Ä Ä T Ö K S E T
Suunniteltu ensi-ilta: 27.2.2009Levittäjä: Walt Disney Studios Motion Pictures FinlandRahoittava TV-yhtiö: MTV3Elokuvan kokonaiskustannukset: 1 200 000 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 190 000 €Keskeiset näyttelijät: Heikki Silvennoinen, Satu Silvo, Olavi Uusivirta,Laura Birn, Peter Franzen, Tom Petäjä, Mika Nuojua, KaiHyttinen, Eeva Litmanen, Antti Virmavirta, Heikki Nousiainen,Sakari Kuosmanen, Aake Kalliala, Janne Reinikainen, Ismo Apell,Hans Stigzelius, Olli-Kalle Heimo, Marja-Leena Gröhn, HannuVirolainen, Jouko Rummukainen, Janne KinnunenTuotanto: Jukka Karttunen, Satu Sadinkangas / <strong>Suomen</strong> FilmiteollisuusSF Oy, p. 040 8644 804, toimisto@suomenfilmiteollisuus.fiPitkät lastenelokuvatRisto Räppääjä ja polkupyörävarasRisto Räppääjä ja polkupyörävaras on vauhdikas jakoskettava musiikkikomedia, joka kertoo täysin uudentarinan Riston seikkailuista. Rauha Räppääjä jaLennart Lindberg päättävät lähteä lomalle ja Pakastaja-Elvitulee hoitamaan Ristoa ja Nelli Nuudelipäätä.Risto saa lohduksi uuden valtavan hienon polkupyörän.Valitettavasti pyörä salaperäisesti katoaa. Tästäalkaa huikea seikkailu, jossa kaikkien päähenkilöidemmetiet risteävät mitä kummallisimmin tavoin.Ja mitä tekemistä tässä kaikessa on Bertil ja RobertRosenbögelillä ja hoitolaitoksella, jota johtavat omituisestikäyttäytyvät lääkärit?Ohjaus: Mari RantasilaKäsikirjoitus: Sinikka ja Tiina NopolaKuvaus: Timo HeinänenÄäni: Risto IissaloLavastus: Minna SantakariPuvustus: Niina PasanenMaskeeraus: Leila MäkynenLeikkaus: Tuuli KuittinenMusiikki: Iiro RantalaKuvaukset: 7–8/2009Suunniteltu ensi-ilta: 2010Levittäjä: Nordisk FilmRahoittava TV-yhtiö: YleElokuvan kokonaiskustannukset: 1 700 000 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 600 000 €Keskeiset näyttelijät: Martti Suosalo, Ulla Tapaninen,Annu ValonenTuotanto: Lasse Saarinen, Risto Salomaa / Kinotar Oy, p. (09) 1351864, kinotar@kinotar.fi, lasse@kinotar.fi, risto@kinotar.fiTv-sarjatKuulustelu (2x50min)Lähikuva naisesta, joka toisen maailmansodan Suomessajoutuu mahdottoman valinnan eteen; omatunto,vapaus tai kuolema.Ohjaus: Jörn DonnerKäsikirjoitus: Olli SoinioKuvaus: Pirjo HonkasaloÄäni: Joonas JyräläLavastus: Pentti ValkeasuoPuvustus: Auli TurtiainenMaskeeraus: Mila NiemiLeikkaus: Klaus GrabberMusiikki: Pedro HietanenKuvaukset: 04/2009Suunniteltu ensi-ilta: syksy 2010Rahoittava TV-yhtiö: YLE YhteistuotannotElokuvan kokonaiskustannukset: 522 600 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 160 000 €Keskeiset näyttelijät: Minna Haapkylä,Hannu-Pekka Björkman, Lauri NurkseTuotanto: Jörn Donner / Jörn Donner Productions Oy,p. 045 674 0272, misha@bufo.fiKaisu Isto:Pitkät näytelmäelokuvatVera – Sukunsa viimeinen (työnimi)Pieni nenetsityttö Neko viedään vasten tahtoaan kotikodastaansisäoppilaitokseen venäläiskylään. Ensimmäistäkertaa vieraaseen kulttuuriin ja kieleen joutunutNeko kapinoi venäläistämistä vastaan ja joutuukoulutovereidensa kiusan kohteeksi ja opettajien silmätikuksi.Yhdessä samaa koulua käyvän nenetsipojanParasin kanssa Neko pakenee päästäkseen takaisinoman perheensä ja tuttujen tapojensa suojiin. Lastenpako talvisella tundralla kuitenkin päättyy kiinnijäämiseen.Paluu kouluun ja uuteen venäläiseen elämäänon vääjäämätön.Elokuvan tarina kerrotaan vanhan Nekon muistona.Elämä ja koulu aloittivat uuden venäläisen elämän.Mutta jotain tärkeää on muuttunut lopullisesti;sukunsa viimeinen edustajasta Nekosta tuli Nadja jahän on kadottanut yhteyden omaan kulttuuriinsa..Ohjaus: Markku Lehmuskallio, Anastasia LapsuiT U O T A N T O T U K I P Ä Ä T Ö K S E T 39
Käsikirjoitus: Markku Lehmuskallio, Anastasia LapsuiKuvaus: Johannes LehmuskallioÄäni: Sergei ZabeninLeikkaus: Juho GarzKuvaukset: kevät-kesä 2009Suunniteltu ensi-ilta: 26.2.2010Levittäjä: Pirkanmaan elokuvakeskusRahoittava TV-yhtiö: Yle TV1Elokuvan kokonaiskustannukset: 554 828 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 350 000 €Tuotanto: Pertti Veijalainen, Jouko Aaltonen / Illume Oy,p. (09) 148 1489, illume@illume.fiJos rakastatMusiikkielokuva, joka kertoo ministerin tyttären jamaahanmuuttajien pojan rosoisen rakkaustarinan.Ada on 19-vuotias pilalle hemmoteltu nuori nainen,joka on tottunut saamaan haluamansa. Eräänä kesäyönäAda aiheuttaa auto-onnettomuuden jonka traagisenaseurauksena hän joutuu aloittamaan elämänsänollasta. Pienistä palasista Ada yrittää koota itselleenuuden minän. Elämään uutta sisältöä tuovat siivoojantyö sairaalassa, uusi uskottu ystävä sekä Toni, johonAda rakastuu. Kesäisen auringon ja onnen edessä onkuitenkin synkkä pilvi – salaisuus, joka paljastuessaansaattaa tuhota kaiken.Ohjaus: Neil HardwickKäsikirjoitus: Katja KallioKuvaus: Pini HellstedtLavastus: Kaisa MäkinenMusiikki: Leri LeskinenKuvaukset: 4.6.–30.7.2009Suunniteltu ensi-ilta: 01-02/2010Levittäjä: FS Film OyRahoittava TV-yhtiö: YLE TV2Elokuvan kokonaiskustannukset: 1 583 017 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 700 000 €Tuotanto: Jarkko Hentula / Juonifilmi Oy, p. 020 7300 451,etunimi.sukunimi@juonifilmi.fiHella WVihdoinkin suomalaisessa elokuvassa on sankarinavahva nainen, joka ottaa paikkansa, ellei sitä hänelleanneta. Kaikki tuntevat Niskavuori-näytelmien henkilöt,mutta näytelmien kirjoittaja Hella Wuolijoenmyrskyisä elämäntarina on monille tuntemattomampi.Hän neuvotteli rauhasta talvisodassa, tuomittiinjatkosodan aikana maanpetoksesta elinkautiseen,mutta armahdettiin välirauhan solmimisen jälkeen. Joseuraavana vuonna vapauttamisensa jälkeen hän nousiYleisradion pääjohtajaksi ja edelleen eduskuntaan.Käsikirjoittaja Outi Nyytäjän ja ohjaaja Juha Wuolijoenyhteinen tutkimusmatka Hella Wuolijoen menneisyyteentekee kuuluisan näytelmäkirjailijan, poliitikonja liikenaisen tarinan tutuksi kaikille.Ohjaus: Juha WuolijokiKäsikirjoitus: Outi Nyytäjän alkuperäiskäsikirjoituksen pohjaltasovittanut Juha WuolijokiKuvaus: Mika OrasmaaPuvustus: Anu PiriläLeikkaus: Harri YlönenMusiikki: Leri LeskinenKuvaukset: 05–07/2009 ja talvi 2009–2010Suunniteltu ensi-ilta: syksy 2010Levittäjä: Sandrew Metronome Distribution Finland OyRahoittava TV-yhtiö: YLEElokuvan kokonaiskustannukset: 1 730 000 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 800 000 €Tuotanto: Juha Wuolijoki / Snapper Films Oy,p. (09) 6969 3560, snapper@snapperfilms.comRööperiRööperi kertoo paitsi päähenkilöidensä Tompan ja Krisun,myös Mustalais-Karin, Arskan, Korpun, Ukin jamonen muun sekalaiseen konnajoukkoon kuuluvan kovanaamanvaiherikkaasta ja keinoja kaihtamattomastamatkasta, joka päätyy köyhyydestä rikosten kauttakunnialliseksi kansalaiseksi, linnaan – tai ennenaikaiseenhautaan. Lain kaitaa puolta valotetaan kaupunginosanoman poliisin, Koistisen, näkökulmasta.Yhtäläistä kaikilla rikoksiin hairahtuneilla kaveruksillaon se, että he lähtevät liikkeelle pirtukaupastaja ovat varmoja, että raha on ratkaisu kaikkiin heidänongelmiinsa. Raha on tie surkeasta elämästä onneen,omiin alussa vaatimattomiin unelmiin. Rikollisen bisneksenvoi lopettaa heti, kun rahaa on tarpeeksi.Rööperi40 T U O T A N T O T U K I P Ä Ä T Ö K S E T
Kun rahaa alkaa pimeästä viinasta kertyä, nälkäkasvaa ja unelmat siinä ohessa. Onnistuuko kumpikaan,Tomppa tai Krisu, lopulta yrityksessään tullarehelliseksi ja omillaan toimeentulevaksi kansalaiseksi?Ja löytävätkö he sen, mitä kumpikin alunperinlähtivät tavoittelemaan – onnen? Minkä hinnan hejoutuvat matkalla maksamaan? Onko lopputulos tehtyjenvalintojen arvoinen?Ohjaus: Aleksi MäkeläKäsikirjoitus: Marko LeinoKuvaus: Pini HellstedtLavastus: Pirjo RossiPuvustus: Tiina KaukanenMaskeeraus: Riikka VirtanenÄäni: Jyrki RahkonenMusiikki: Kalle ChydeniusLeikkaus: Kimmo TaavilaKuvaukset: 03, 06–07/2008Ensi-ilta: 9.1.2009Levitys: Nordisk FilmRahoittava tv-yhtiö: MTV3Elokuvan kokonaiskustannukset:<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 650 000 €Keskeiset näyttelijät: Samuli Edelmann, Peter Franzén, Pihla Viitala,Kari Hietalahti, Juha Veijonen, Jasper Pääkkönen, Pekka Valkeejärvi,Hiski Grönstrand, Tommi Rantamäki, Kristo Salminen, KalleHolmberg, Pirkko MannolaTuotanto: Markus Selin, Jukka Helle / Solar Films Oy,p. (09) 417 44 700, markus.selin@solarfilms.comYhteistuotannotCircus Fantasticus (Slovenia, Irlanti)Sodan melskeen laantuessa, näemme Stevon juoksevanpeloissaan tuhoutuneen talonsa raunioille. Hänenvaimonsa on kuollut talon saamaan kranaatin osumaanja hän jää yksin tyttärensä Dunjan ja poikansaSmall’in kanssa. Stavo luule pahimman jo tapahtuneen,kun kaukaisuudesta alkaa lähestyä pahaenteistäkuminaa. Stavon yllätykseksi talon eteen pysähtyväjyminä ei olekaan tankki ,vaan Sircus Fantasticuksenepätavallinen kulkuneuvo.Tutustuminen omalaatuiseen sirkusväkeen muuttaaStavon ja hänen lastensa elämän. He liittyvät lopultasirkus karavaanin mukaan sen lähtiessä uudellematkalle.Ohjaus: Janez BurgerKäsikirjoitus: Janez BurgerKuvaus: Divis MarekÄäni: Rob FlannaganLavastus: Vasja Kokelj, Andraz TrkmanPuvustus: Alan HraniteljMaskeeraus: Alenka NahtigalKuvaukset: 2.3.2009– 30.4.2009Suunniteltu ensi-ilta: 1.9.2010Rahoittava TV-yhtiö (myös ulkomaiset):Elokuvan kokonaiskustannukset: 2 000 000 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 29 000 €Keskeiset näyttelijät: Leon Lucev, Rene Bazinet, Daniel Roavai,Pauliina Räsänen, Slava Volkov, David Boelee, Martens Yannick,Ravil Sultanov, Natasa Sultanova, Luna Mijovic, Devi Trost, MarjutaSlamic, Enej Grom, Zhang Xiaoxue, Urs JackleTuotanto: Petri Rossi / Cine Works, p. 050 3861266,petri.rossi@cineworks.fiBorowskin tango (Saksa)Saksalainen rikosetsivä Klaus Borowski päätyy Ilomantsiinhakemaan siellä murhasta vangittua nuortasaksalaista poikaa todetakseen, että hän mahdollisestionkin syytön todellisen murhaajan löytyessä Kalevalanmyyttien pimeimmästä paikasta.Ohjaus: Hannu SalonenKäsikirjoitus: Clemens Murath, Hannu SalonenKuvaus: Andreas DoubLavastus: Pete NeuvonenKuvaukset: 30.6–31.7.2009Suunniteltu ensi-ilta: 12/2009Rahoittava TV-yhtiö: YLE, NDRElokuvan kokonaiskustannukset: 1 392 000 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 94 000 €Keskeiset näyttelijät: Axel Millberg,Tuotanto: Klaus Heydemann, Jenni Lähteenmäki /Tuotantotalo Talvi Oy, p. 010 820 1400, info@talvi.com,Klaus@talvi.com, jenni@talvi.comMiia Haavisto:Lyhyet näytelmäelokuvatEi kenenkään maaMarko ja Asko ovat parikymppisiä nuoria miehiä Helsinginitäisissä kaupunginosissa. Heidän elämäänsäleimaa joutilaisuus, alkoholi, väkivalta, rasismi ja veljeys.Markolla on kuitenkin salaisuus, josta hän ei olevoinut kertoa Askolle. Hän seurustelee tummaihoisentytön kanssa. Kun Marko tulee eräänä iltana hakat-T U O T A N T O T U K I P Ä Ä T Ö K S E T 41
tuna ja verisenä Askon luo, käynnistyy tapahtumiensarja, jota ei voi pysäyttää.Ohjaus: Oskari SipolaKäsikirjoitus: Oskari Sipola perustuen Harri Paanasen jaTeemu Immosen näytelmäänKuvaus: Jarkko VirtanenÄäni: Karri NiinivaaraLavastus: Iina-Maija KoskinenPuvustus: Jenni RousuMaskeeraus: Anet RilantoLeikkaus: Maria PalavamäkiMusiikki: Tapsa Kuusiniemi, Teemu RimpinenKuvaukset: 08–09/2008Suunniteltu ensi-ilta: 03/2009Rahoittava TV-yhtiö: Yleisradio YhteistuotannotElokuvan kokonaiskustannukset: 50 000 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 10 000 €Keskeiset näyttelijät: Jose Viitala, Lauri Tilkanen,Antti Holma ja Sophia WekesaTuotanto: Pauli Pentti / First Floor Productions,firstfloor@firstfloor.fiLyhyet dokumenttielokuvatTaikavoimaTaikavoima on dokumenttielokuva, jossa seurataanerityistä tukea tarvitsevia lapsia kolmen vuoden ajan.Taikavoima-hanke on osa varhaiskasvatukseen liittyvääkolmevuotista taidekasvatus pilottiprojektia, jonkatarkoituksena on tukea lapsia taiteen keinoilla. Dokumenttielokuvassatarkastellaan miten lapset kehittyvättanssin, musiikin ja kuvataiteen avulla tänä aikana.Ohjaus: Jean BitarKäsikirjoitus: Jean BitarKuvaus: Jean BitarÄäni: Aleksi SafarovLeikkaus: Jean Bitar, Vesa PaksunenSuunniteltu ensi-ilta: 09/2009Rahoittava TV-yhtiö: TV1Elokuvan kokonaiskustannukset: 113 925 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 27 500 €Tuotanto: Jean Bitar / Bitar Films Oy,p. 040 557 0507, bitar@saunalahti.fiSallan strategiaDokumenttielokuva siitä, miten Itä-Lapissa voi selvitä.Elokuva tarkastelee valinnan paikkoja kolmessa keskiössä,kolmessa naapurikunnassa. Yhden sallalaisenyrittäjäperheen muistot kantavat tarinaa taloudellisenkasvun ja sitä seuraavan laman tiellä.Ohjaus: Markku TuurnaKäsikirjoitus: Markku Tuurna, Tarja KylmäKuvaus: Jarkko T. LaineLeikkaus: Anne LakanenKuvaukset: 11/2008–05/2009Suunniteltu ensi-ilta: 2010Rahoittava TV-yhtiö: Yle, ArteElokuvan kokonaiskustannukset: 295 000 €Elokuvasäätiön tuki: 90 000 €Tuotanto: Markku Tuurna / Filmimaa Oy, p. 050 5666 596,markku.tuurna@sci.fiKongon akseliViime vuosisadan alussa nuori suomalainen laivakonemestariAkseli Leppänen lähtee Belgian Kongoon.Siellä sadat pohjoismaista tulleet miehet palvelevatBelgian siirtomaahallintoa jokilaivoilla. Aluksi kristillisenvakaumuksen omaava Akseli kauhistuu paikallisenväestön kohtelua. Vuosien kuluessa hänomaksuu huomaamattaan vallitsevan järjestelmän jatarttuu itsekin ruoskaan. Akselin kirjeiden ja päiväkirjojenkautta piirtyy kuva tavallisesta pohjolan merimiehestä,josta vuosien kuluessa tulee kunniamerkilläkinpalkittu siirtomaahallinnon palvelija.Ohjaus: Jouko AaltonenKäsikirjoitus: Jouko AaltonenKuvaus: Timo PeltonenÄäni: Martti TurunenLeikkaus: Samu HeikkiläKuvaukset: kesäkuu 2008, kevät 2009Suunniteltu ensi-ilta: syksy 2009Rahoittava TV-yhtiö: Yle TV2, RTBF BelgiaElokuvan kokonaiskustannukset: 158 000 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 45 000 €Tuotanto: Pertti Veijalainen / Illume Oy,p. (09) 148 1489, illume@illume.fiRiemuruhtinaatTivolien ja iltamakiertueiden mukana esiintyneetkansantaiteilijat olivat kotikutoisia tähtiä, joiden ujonoloinenglamour vetosi yleisöön. Taikureiden, kahlekuninkaiden,akrobaattien ja surmanajajien saapuminenkylään merkitsi hetken pakoa raskaasta arjesta.Iltamien hurmoksessa taiteilijat kokivat työnsä mielekkääksi,vaikka elämäntyyli ja uhkarohkeat temputvaativat lunnaansa.42 T U O T A N T O T U K I P Ä Ä T Ö K S E T
RiemuruhtinaatOnni Suuronen ajoi surmanajoa lähes 50 vuotta.Suurosen tivoli kiertää edelleen pienillä paikkakunnilla,kuitenkin ilman elävää ohjelmaa. Onni onperiaatteessa eläkkeellä, mutta kulkee silti kiertueellaOnnenveto-kojunsa kanssa. Nykyisin tivolia johtaaOnnin poika Kalevi Suuronen. Surmanajopytty seisootivolin varikolla edelleen. Kalevi haluaa kokeillaajoa vielä kerran.Riemuruhtinaissa surmanajajat Onni ja Kalevi,hanuristiakrobaatti ja lapsitaiteilijanakin aikanaantunnettu Esa Karttunen sekä kahlekuningas TimoTuomivaaran tytär Niina kertovat tarinan iltamakulttuurista,kiertävästä elämäntavasta, legendaarisistaesiintyjistä ja uskalluksesta.Ohjaus: Jaakko KilpiäinenKäsikirjoitus: Jaakko KilpiäinenKuvaus: Arttu PeltomaaÄäni: Mikko Mäkelä, Tuomas KlaavoLeikkaus: Matti NäränenMusiikki: Janne HaavistoKuvaukset: kevät 2009Suunniteltu ensi-ilta: syksy 2009Rahoittava TV-yhtiö: TV2 DokumenttiprojektiElokuvan kokonaiskustannukset: 128 180 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 40 000 €Tuotanto: Ari Matikainen / Kinocompany Oy,p. 050 551 22 35, ari@kinocompany.fiRudolf Koivun (1890–1946) satukuvissa voi aistia päivänpaistettaja syvää ahdistusta. Suomalainen metsäon kodikas ja turvallinen iloisine tonttuineen ja ystävällisinemenninkäisineen, ja toisinaan se on pelottavaja synkkä ilkeine noitineen ja julmine peikkoineen.Eksoottisten satujen sankarit sädehtivät salaperäisyyttä,ja maisemat tulvivat ihmeellisten kukkien jakasvien väriloistoa. Rudolf Koivu oli suomalaisen sadunkuvituksenklassikko ja rikkaan perinteen luoja.Hänen oma elämänsäkin oli joskus satua, enimmäkseense ei sitä ollut.Ohjaus: Juho GartzKäsikirjoitus: Juho GartzKuvaus: Jan-Eric NyströmLeikkaus: Juho GartzKuvaukset: kevät–kesä 2009Suunniteltu ensi-ilta: 01/2010Rahoittava TV-yhtiö: YLEElokuvan kokonaiskustannukset: 64 000 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 20 000 €Tuotanto: J-E Nyström / Muutama Metri Ky,p.(09) 532 744, animato@saunalahti.fiLyhyet animaatioelokuvatEdithEdith elää omassa maailmassaan, joka jää arvoitukseksimuille. Voiko muka höperö ihminen olla onnellinenja mitä hän oikein näkee?Ohjaus: Taru AnttilaKäsikirjoitus: Taru AnttilaLay out: Taru Anttila,Samppa KukkonenÄäni: Salla HämäläinenAnimointi, kompositiointi:Samppa Kukkonen, Sara WahlLeikkaus: Taru AnttilaMusiikki: Esko MäkinenKuvaukset: 03–12/2009Suunniteltu ensi-ilta: 01/2010Rahoittava TV-yhtiö:TV1, Uusi KinoElokuvan kokonaiskustannukset:96 300 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki:Rudolf Koivu (työnimi)39 000 €Tuotanto: Jyrki Kaipainen /Camera Cagliostro,p. 041 434 4399,jyrki@cameracagliosto.fiEdithT U O T A N T O T U K I P Ä Ä T Ö K S E T 43
Lyhyet lastenelokuvatPäivänsankari (Skidisti elokuva*)Päivänsankari-elokuvan päähenkilö Mimmi on kuusivuotiasesikoululainen, jolla on paljon harrastuksiaja huikea mielikuvitus. Reippaudestaan huolimattaMimmillä on myös huolia. Hänellä on välillä ollutvaikeuksia ystävystyä ikätovereidensa kanssa.Pian Mimmi täyttää seitsemän ja syntymäpäiväjuhliinkutsutaan ensi kertaa myös kavereita. Juhlienjärjestelyjen kautta seurataan pienen tytön tarinaa hyväksytyksitulemisen kaipuusta. Päivänsankari-dokumenttielokuvaon osittain animoitu.Ohjaus: Marika VäisänenKäsikirjoitus: Marika VäisänenKuvaus: Sari AaltonenÄäni: Olli HuhtanenLeikkaus: Joona LouhivuoriMusiikki: Panu AaltioKuvaukset: 3–4/2009Suunniteltu ensi-ilta: Syksy 2009Levittäjä: <strong>Suomen</strong> elokuvakontaktiElokuvan kokonaiskustannukset: 65 000 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 50 000 €Tuotanto: Liisa Juntunen / Kinocompany Oy,p. 050 551 2235, liisa@kinocompany.fiGorilla (Skidisti elokuva*)Gorilla on tarina Allista, 6, joka yrittää päästä keinollamillä hyvänsä isosiskon huoneeseen leikkimäänElinan, 9, ja tämän kaverin Iinan, 9, kanssa. Elokuvatyttöjen rooleista ja sisaruudesta: siitä kuinka kaikistaei ole samanlaisiksi prinsessoiksi, mutta gorillanakinvoi olla hauskaa.Ohjaus: Hanna BergholmKäsikirjoitus: Kirsikka Saari, Jenni ToivoniemiKuvaus: Arttu PeltomaaÄäni: Tuomas Klaavo, Mikko MäkeläLavastus: Tiina PaavilainenPuvustus: Sanja KangasMaskeeraus: Sanja KangasLeikkaus: Tiina AarnialaKuvaukset: 27.2.–1.3.2009Suunniteltu ensi-ilta: 05/2009Levittäjä: <strong>Suomen</strong> elokuvakontaktiElokuvan kokonaiskustannukset: 59 578 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 50 000 €Tuotanto: Outi Rousu / Periferia Productions Oy,p. 040 541 2922, outi.rousu@periferiaproductions.fi*Elokuva on osa <strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön, AVEKin ja <strong>Suomen</strong> elokuvakontaktinSkidisti-lasten lyhytelokuvaprojektia.Tuotantotukipäätöksetjoulukuu 2008Jukka Asikainen:Tv-draamaHansJouluaattona taksikuski Samu saa kyytiinsä palkkasoturiHansin, joka on palannut Helsinkiin etsimäänkuolleen aseveljensä tytärtä. Etsinnät vievät miehetseikkailuun eri puolille kaupunkia. Matkalla Hanstekee tiliä menneisyytensä kanssa; Samu puolestaanjoutuu elämänsä vaikeimman päätöksen eteen. Illanaikana miesten välille syntyy ystävyys, joka muuttaamolempien elämän.Ohjaus: Alli HaapasaloKäsikirjoitus: Alli HaapasaloKuvaus: Hannu-Pekka VitikainenÄäni: Anne TolkkinenLavastus: Kaisa MäkinenPuvustus: Susse RoosMaskeeraus: Laura RantaniemiLeikkaus: Annukka LiljaMusiikki: Glenn H PatschaKuvaukset: 9.–28.2.2009Suunniteltu ensi-ilta: syksy 2009Rahoittava TV-yhtiö: YLE TV 1Elokuvan kokonaiskustannukset: 382 241 €Gorilla<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 175 000 €44 T U O T A N T O T U K I P Ä Ä T Ö K S E T
Late FragmentsKeskeiset näyttelijät: Jani Volanen, Jussi NikkiläTuotanto: Piia Nokelainen / Juonifilmi Oy,p. 020 7300 451, piia@juonifilmi.fiTv-sarjatLopun alkuMinisarja televisiolle (2 x 55 min) Lapin ”metsäsodasta”.Nella, Brysseliin kotiutunut kolmekymppinenvirkanainen lähetetään kotiseudulleen <strong>Suomen</strong> Lappiintekemään raporttia Euroopan viimeisiä ikimetsiäkoskevasta konfliktista. Valtion omistama metsäyhtiöhakkaa ikimetsiä tarjoten näin töitä paikallisillemetsureille. Greenpeace on liittoutunut saamelaistenporomiesten kanssa ja pysäyttänyt hakkuut. Metsuritovat raivoissaan. Konflikti ei ole pelkästään kahdenelinkeinon välinen. Se vetää rintamalinjat alkuperäiskansanja suomalaisten välille – puhumattakaan luonnonsuojelustaversus vanhakantainen teollisuus.Tai näin ainakin Nella näkee tilanteen kunnestajuaa, että yksinkertaisia totuuksia ei ole olemassa– varsinkaan kun kaikki osapuolet valehtelevat. Ensimmäiseksisodassa häviää totuus – sitten luonto.Ohjaus: Heikki KujanpääKäsikirjoitus: Veli-Pekka HänninenKuvaukset: huhtikuu 2009Suunniteltu ensi-ilta: 10/2009Rahoittava TV-yhtiö: YLE1, SVTElokuvan kokonaiskustannukset: 795 000 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 135 000 €Tuotanto: Kai Nordberg, Kaarle Aho/ Making Movies Oy,p. (09) 682 9540, mamo@mamo.fiMiia Haavisto:Lyhyet näytelmäelokuvatLate FragmentsRooma ei ole ikuinen. Mikään ei ole ikuista. RaymondCarverin runon innoittama tarina. Kohtaaminen.Kaksi yksinäistä suuressa kaupungissa.Ohjaus: Aku LouhimiesKäsikirjoitus: Aku LouhimiesKuvaus: Jean-Noel MustonenÄäni: Tuomas Seppänen ja Timo AnttilaPuvustus: Eleonoora FrattaliMaskeeraus: Andrea MarchiLeikkaus:Benjamin MercerMusiikki: GjallarhornKuvaukset: Kesäkuu 2008Suunniteltu ensi-ilta: 2009Rahoittava TV-yhtiö: Yle TV1Elokuvan kokonaiskustannukset: 50 010 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 12 000 €Keskeiset näyttelijät: Laura Malmivaara ja Ilkka HeiskanenTuotanto: Aku Louhimies / Coop Ultravioletti oy,p. 040 554 7282, aku.louhimies@iki.fiT U O T A N T O T U K I P Ä Ä T Ö K S E T 45
Lyhyet dokumenttielokuvatRakkaani, kurdi (työnimi)Clarisse Hahnin elokuva on henkilökohtainen matkakohti kurdiyhteisön ydintä. Kolmeakymmentämiljoonaa kurdia yhdistää yhteinen kieli, kulttuuri jahistoria. Kotimaata tai omaa valtiota kurdeilla ei ole.Hahn matkaa Turkkiin, perheenjäseneksi kurdiperheeseen,josta osa asuu Kurdistanin vuoristossa Turkissa,osa Ranskassa ja osa Saksassa. Hänestä tuleekurdien kompleksisen todellisuuden todistaja, muttamyös tarkkailija, joka pohtii, mitkä tekijät yhdistävätja tuovat ihmisiä yhteen.Ohjaus: Clarisse HahnKäsikirjoitus: Clarisse HahnKuvaus: Samuel DravetLeikkaus: Michèle HubinonKuvaukset: 01–03/2008Suunniteltu ensi-ilta: 02/2010Rahoittava TV-yhtiö: YLEElokuvan kokonaiskustannukset: 524 742 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 20 000 €Tuotanto: Sonja Lindén / Avanton Productions,p. 050 567 1895, info@avanton.fiCubatonRuotsalainen musiikkituottaja Michel yrittää kaupallistaaKuuban suurimman Reggaeton tähden ElMedicon, joka on lääkäri ja uskollinen kommunisti.Michelin toimet johtavat konfliktiin El Medicon,hänen perheensä, Kuuban terveysviranomaisten jalopulta itsensä Fidel Castron kanssa.Ohjaus: Daniell FridellKäsikirjoitus: Daniell FridellKuvaus: Michel MiglisÄäni: Bosse Persson, Gabor PasztorLeikkaus: Darek HodorMusiikki: Timo HietalaSuunniteltu ensi-ilta: toukokuu 2009Rahoittava TV-yhtiö: YLE, SVT, NRK, Estonian TV, Canal+Elokuvan kokonaiskustannukset: 1 070 000 €<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön tuki: 20 000 €Tuotanto: Petri Rossi / Cine Works,p. 050 386 1266, petri.rossi@cineworks.fiKaikki säätiön tukipäätökset löytyvät osoitteestawww.ses.fi/fi/tukipaatokset.aspRakkaani, kurdi46 T U O T A N T O T U K I P Ä Ä T Ö K S E T
<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön yhteystiedotIrina Krohn toimitusjohtaja 6220 3023 irina.krohn@ses.fiPirkko Kari toim.johtajan / hallituksen sihteeri 6220 3017 pirkko.kari@ses.fiTuotantoKaisu Isto tuotantoneuvoja 6220 3012 kaisu.isto@ses.fiJukka Asikainen tuotantoneuvoja 6220 3029 jukka.asikainen@ses.fiMiia Haavisto tuotantoneuvoja 6220 3025 miia.haavisto@ses.fiPetri Kemppinen kansainvälistymis- ja kehittämispäällikkö 6220 3030 petri.kemppinen@ses.fiPirjo Koskelo tuotanto- ja festivaalitukikoordinaattori 6220 3031 pirjo.koskelo@ses.fiLevitysHarri Ahokas kotimaan levityspäällikkö 6220 3035 harri.ahokas@ses.fiPirkko Kari assistentti/kotimaan levitys 6220 3017 pirkko.kari@ses.fiJaana Puskala kulttuuriviennin päällikkö/pitkät elokuvat 6220 3026 jaana.puskala@ses.fiMarja Pallassalo kulttuuriviennin päällikkö/lyhyt- ja dokumenttielokuvat 6220 3021 marja.pallassalo@ses.fiJenni Siitonen kansainvälisen toiminnan assistentti 6220 3032 jenni.siitonen@ses.fiOtto Suuronen kulttuuriviennin assistentti/lyhyt- ja dokumenttielokuvat 6220 3019 otto.suuronen@ses.fiSatu Elo tiedottaja/kulttuurivienti 6220 3020 satu.elo@ses.fiOlli Hake elokuvakopioiden kuljetus 6220 3015 olli.hake@ses.fiHallintoNiina Otva hallintopäällikkö 6220 3028 niina.otva@ses.fiReetta Hautamäki tiedotuskoordinaattori 6220 3044 reetta.hautamaki@ses.fiRauha Petäjäniemi toimistonhoitaja 6220 3010 ses@ses.fiJussi-Pekka Isoviita atk-järjestelmänvalvoja 6220 3052 jussi-pekka.isoviita@ses.fiOlli Hake isännöinti 6220 3015 olli.hake@ses.fiAuditoriopalvelut, Kino K 13 | SES Auditorio OyRiitta Haapiainen toim.joht /auditorion hoitaja 6220 3027 riitta.haapiainen@ses.fiMedia DeskKerstin Degerman toiminnanjohtaja 6220 3013 kerstin.degerman@ses.fiInkeri Lundgren assistentti 6220 3024 inkeri.lundgren@ses.fiFaksi 6220 3070<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiö | Kanavakatu 12 | 00160 Helsinki | puh. (09) 6220 300 | faksi (09) 6220 3050 | e-mail: ses@ses.fi
SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖKanavakatu 12, 00160 HelsinkiPuh. (09) 6220 300Fax (09) 6220 3050E-Mail ses@ses.fiEllei vastaanottajaa tavoiteta,palautetaan <strong>Suomen</strong> elokuvasäätiöön:<strong>Suomen</strong> elokuvasäätiöKanavakatu 12 | 00160 Helsinki