Jalostuksen tavoiteohjelma - Suomen Kennelliitto

SISÄLLYSLUETTELO1. YHTEENVETO .......................................................................................... 22. TAUSTA ..................................................................................................... 22.1. Rodun synty ja kehittyminen .................................................................. 22.2. Rodun kehitys Suomessa .................................................................. 33. JÄRJESTÖORGANISAATIO .................................................................. 33.1. Jalostustoimikunnan organisaatio ...................................................... 34. NYKYTILANNE ......................................................................................... 44.1. Populaation koko ja rakenne ................................................................. 44.2. Nykyinen käyttötarkoitus ................................................................. 114.3. Luonne …………………………………………………………….......... 114.3.1. MH-luonnekuvaus ja luonnetesti jalostuksen apuvälineiksi ................... 124.3.2. Tanskandoggi harrastuskoirana ..................................................... 204.4. Terveys .................................................................................................... 234.4.1.Suomessa rodulla yleisesti todetut sairaudet ......................................... 244.4.2. Rodulla muissa maissa ja kirjallisuudessa kuvatut sairaudet .................. 334.5. Ulkomuoto ........................................................................................ 335. YHTEENVETO AIEMMANJALOSTUKSENTAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA .................. 355.1. Käytetyimpien jalostuskoirien taso ..................................................... 355.2. Aiemman jalostusohjelman toteutuminen ......................................... 386. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT ......................................... 406.1. Pevisaan liittyminen ............................................................................ 406.2. Rotujärjestön päämäärät ............................................................................ 406.3. Rotujärjestön strategiat ............................................................................ 406.3.1. SKL määräykset ............................................................................ 416.3.2. Kasvattajan vastuu ........................................................................... 416.3.3. Lyhyen aikavälin strategiat ................................................................ 426.3.4. Pitkän aikavälin strategiat ................................................................ 426.3.5. Pentuvälitys ....................................................................................... 436.4. Mahdollisuudet ja uhat ........................................................................... 436.5. Toimintasuunnitelma jalostuksen tavoiteohjelman toteuttamiseksi …. 447. LÄHTEET ................................................................................................... 458. LIITTEET .................................................................................................... 45Rotumääritelmä ....................................................................................... 46Tanskandogin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelmaHyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 20.03.2010SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 22.06.2010SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt korjatun ohjelman 31.5.2011JTO * 2

1. YHTEENVETODoggityyppinen koira on kulkenut vuosisatojen saatossa pitkänmatkan Tiibetin vuoristoylängöiltä aina Alppien yli Eurooppaan,tullakseen tanskandogiksi, jonka me tunnemme tänäpäivänä. Villisian metsästäjästä ja sotakoirasta on muotoutunutnykyään monessa eri harrastelajissa taitonsa näyttävä ihmisenparas ystävä.Vielä 1800–luvun alkupuolellakin jalostus oli ns. näkemyksellistäjalostusta vailla yhteisiä pelisääntöjä. Rotumääritelmästäsopiminen vuonna 1878 antoi perustan, jolle rodun tulevaisuussaatettiin rakentaa. Virallisen alkuperämaansa Saksan mukaanrotu sai nimensä Deutsche Dogge vuonna 1880. Suomessa tanskandoggejaoli kuusi kpl Kennelliiton kantakirjojen mukaanvuonna 1894. Eniten rekisteröintejä on tehty vuonna 2008, jolloinpentuja, mukaan lukien tuontikoirat, rekisteröitiin yhteensä443 kpl. Muotirotua ei tanskandogista toivottavasti koskaantule, sillä suurten rekisteröintimäärien myötä kasvavat myösmuut ongelmat.Jalostuksen tavoitteena on käyttöominaisuuksiltaan ja ulkomuodoltaanrodunomainen, fyysisesti ja psyykkisesti terve koira.Tanskandoggi on ensisijaisesti seurakoira, jonka kanssa voitoki harrastaa melkein mitä vain, kunhan sekä koiralla ettäomistajalla on hauskaa yhdessä. Tämänhetkinen ulkomuotovastaa ulkomuototuomarin silmin katsottuna kohtuullisen hyvinrotumääritelmää, mutta parannettavaa kuitenkin löytyy. Esimerkiksihyvin jyrkät lantiot ja erittäin avoimet etukulmaukset,epätyypilliset päät ja niiden myötä muuttuneet ilmeet ovat asioita,joihin kasvattajien tulisi kiinnittää huomiota. Yleisvaikutelmantulisi olla seuraava: voimakas olemus, jossa yhdistyvät jalous,tasapainoisuus, sopusuhtaiset linjat ja erityisen ilmeikäspää.Tanskandogeilla yleisimmin esiintyviä vakavia sairauksia ovatsydänsairaudet, erilaiset syövät ja kasvaimet sekä mahalaukunkiertymä.Koska kyseessä on jättirotu, kasvuhäiriöitä esiintyymyös jonkin verran. Muista sairauksista mainittakoon silmä- jaluomisairaudet, allergiat, epilepsia ja kilpirauhasen vajaatoiminta.Kasvattajien tulisi kiinnittää erityistä huomiota perinnöllisiksitodettuihin vikoihin ja sairauksiin. Sairaat yksilöt tulisi sulkeapois jalostuksesta. Rotumme liittyi Perinnöllisten vikojen jasairauksien vastustamisohjelmaan (PEVISA) 1.1.2007 alkaen.Rotukohtaisena vastustamisohjelmana on vanhempien lonkkaniveltentutkimuspakko ennen astutusta.Terveyden ja ulkomuodon lisäksi luonteisiin olisi syytä kiinnittääenemmän huomiota, sillä sekä useamman kasvattajanettä myös omistajan mielestä ongelmaluonteita esiintyy aiempaaenemmän. Tanskandoggin tulee olla ystävällinen, lempeä jaomistajiinsa, erityisesti lapsiin kiintyvä sekä pidättyväinen vieraitakohtaan.Tanskandogille rotuna laadittiin ensimmäistä kertaa Jalostuksentavoiteohjelma (JTO) vuonna 2006. Kaikkien rotujärjestöjenoli laadittava ja toimitettava Suomen Kennelliitolle edustamiensarotujen JTO 31.12.2006 mennessä. Tavoiteohjelman avullavoimme viedä rotuamme eteenpäin määrätietoisesti ja pitkäjänteisestitulevillekin sukupolville. Suomen Tanskandoggi Ry:njalostustoimikunta on ensisijaisesti vastuussa jalostuksen tavoiteohjelmannoudattamisesta ja sen toteutumisesta. Jalostustoimikuntapyrkii seuraamaan rodun kehittymistä säännöllisin terveys-,ulkomuoto- ja luonnekyselyin, jotka suunnataan sekä kasvattajilleettä koirien omistajille. Rotujärjestö on myös velvollinenhuomioimaan JTO:n tavoitteet toimintasuunnitelmaa laatiessaan.Mutta ennen kaikkea jokaisen kasvattajan pitäisi miettiäomaa osuuttaan ja vastuutaan rodun jalostuksessa. Tulevaisuudenjalostuspohja luodaan nyt. Terve, hyväluonteinen ja kaunistanskandoggi on yhdistyksemme ja sen jalostustoimikunnanpäätavoite!2. TAUSTA2.1. Rodun synty ja kehittyminenKuva vanhimmasta doggityyppisestä koirasta on ikuistettureliefiin 12. vuosisadalla eKr. Reliefi löydettiin babylonialaisestatemppelistä. Siinä esiintyy doggityyppinen koira, jota assyrialainenohjaa punotulla taluttimella. Näyttää varsin todennäköiseltä,että Tiibetin vuoristoylänkö on kaikkien tämän tyyppisten koirienalkuperäpaikka. Aleksanteri Suuri toi Intian matkoiltaan doggityyppisiäkoiria lahjaksi ystävilleen. Ajanlaskumme alussa alkoimolossikoirien siirtyminen Alppien yli Keski-ja Länsi-Eurooppaan.Raskaiden taistelukoirien rinnalle alkoi kehittyä kevyempiädoggityyppisiä metsästyskoiria. Ne olivat ajokoiraa paljonsuurempia ja jykevämpiä, ja niillä oli raskas, leveä pää sekäneliömäinen kuono. Nämä koirat tunnettiin erityisesti siitä, ettäne kävivät rohkeasti ja raivokkaasti villisikojen sekä muun suurriistankimppuun. Kreikkalaiset tunsivat ne jo 600 eKr. Lisäksioli selvästi havaittavissa molossien ja assyrialaisten mastiffiensukulaisuussuhde, sillä mastiffeja on Niniven palatsin seinämaalauksenmukaan käytetty leijonanmetsästykseen ja sotakoirinajo vuonna 625 eKr. Aristoteleen aikana molosseja käytettiinmyös paimenkoirina ja osa koirista levisikin Eurooppaan alaanien,Attilan hunnien ahdisteleman paimentolaiskansan, mukana(vrt. rodun italiankielinen nimi Alano).Molossia pidetään mastiffi-ja doggi-tyyppisten koirien alkuperäisenäkantamuotona eikä tarkkaan tiedetä milloin niitäsaapui mm. Englantiin. Todennäköisesti foinikialaiset kauppiaattoivat niitä mukanaan käydessään tinakauppaa brittien kanssa.Niihin aikoihin, kun roomalaiset valloittivat Britannian, olienglantilainen mastiffi jo niin vaikuttava, että koiria lähetettiinRoomaan villieläinten taistelunäytöksiin. Lisäksi gallialaiset, kutenmuutkin, käyttivät näitä koiria sodassa.Keskiajan koirien historia on kytketty sen ajan metsästyskulttuuriin.Aateliset metsästäjät käyttivät suuria koiralaumoja villisianja karhun metsästykseen. Keskiajan ajavan doggityyppisenkoiran alkumuodoista voidaan mainita, että kaikki nykyisendogin värit ja väriyhdistelmät olivat jo silloin havaittavissa. 1400-luvulla alettiin tuoda Englannista mantereelle metsästyskoiria;raskaita doggeja sekä suuria vinttikoiria. Näitä risteytettiin raskaisiinmannermaisiin mastiffeihin, jotta saataisiin enemmännopeutta ja ketteryyttä villisian ja karhun jahtiin. Suurin osa Euroopastaoli tuohon aikaan pirstoutuneena moniin pieniin ruhtinaskuntiinja varsinkin nykyisen Saksan alueen ruhtinaskunnatalkoivat jokainen kehittää “omaa” rotutyyppiään päämääränäsuuri, voimakas, peloton ja kesyttämätön metsästyskoira, jokaolisi aina parempi kuin naapurikunnan koira. 1500-luvulla ruhtinaskunnissakasvatettiin koiria mahtavia määriä ja mm. vuonna1592 Braunschweigin herttua osallistui vuosittaiseen metsästystapahtumaan600 koiransa kanssa.1800-luvulla Saksassa kasvatettiin doggeja eri nimillä, Etelä-Saksassa, ennen kaikkea Wurtenburgissa, kasvatettiin valko /mustia doggeja (Ulmerindoggi). Pohjois-Saksassa kasvattajatsuosivat sinistä ja keltaista väriä (Tanskandoggi). Ensimmäinenkoiranäyttely järjestettiin vuonna 1863 Hamburg-Altonassa.Tähän näyttelyyn osallistui koiria seuraavasti: 8 Tanskandoggiaja 7 Ulmerindoggia. Seuraavissakin näyttelyissä vuosina 1869-1878 koirat arvosteltiin tämän jaon mukaan. Arvostelutuomarienmielestä jako ei ollut tarkoituksenmukainen, koska kyseessäoli yksi ja sama rotu. Siksi he ehdottivat, että kaikki eri väritkuuluisivat samaan rotuun. 1800-luvun puoliväliin saakka doginjalostus oli ns. näkemyksellistä jalostusta. Vuonna 1878 pidet-3 * JTO

tiin ensimmäinen rodun kasvattajien yhteiskokous ja rotumääritelmästäsovittiin.Berliinissä vuonna 1880 pidetyssä tuomarikokouksessa rodutyhdistettiin, Deutsche Dogge – Saksan Doggi oli saanut virallisennimensä. Ensimmäinen Tanskandoggiyhdistys Deutsche DoggenClub perustettiin Saksaan v. 1888 rodun jalostus- ja kasvatustyönedistämiseksi. Vuonna 1879 ilmestyneessä rotukirjassa oli538 rekisteröintiä. Rekisteröintien myötä saatiin perusta, jollerodun jalostustyö saatettiin rakentaa. 1880-1890 -luvuilla saksalaisetkeskittyivät jalostamaan rotua ja tuloksia alkoi näkyä. Berliininkoiranäyttelyssä v. 1880 pohjoissaksalainen Herra Messteresitti 32 tanskandoggiaan. Vuosina 1881, sekä 1883-84 hän veikoiransa Lontooseen ja vuonna 1887 hän esitti Venäjällä Pietarinkoiranäyttelyssä 22 doggia. Tietoisuus rodusta alkoi levitä. Rotunautti suurta arvostusta myös kaukaisemmilla mailla, esim. Matabelemaankuningas tarjosi yhdestä tanskandogista kaksi vaunulastillistaneekeriorjia ja niin paljon naisorjia kuin myyjä vainhalusi. Taru ei kerro, syntyivätkö kaupat. Rotu jatkoi nousuaanja 1900-luvun alussa olivat varsinaiset kultaiset vuodet. Saksastavietiin loistavia verilinjoja mm. Englantiin ja USA:han, joissarodun jalostus pääsi hyvään alkuun. USA:ssa perustettiin TheGreat Dane Club of America v. 1889 ja aluksi kasvatustyö perustuipuhtaasti saksalaisille verilinjoille. 1930-luvulta muistetaanmm. Saksan tuontinarttu Efta v d Saalburg, joka tuotti useitaerinomaisia jälkeläisiä ollen myös itse mitä voittoisin doggi. Saksalaistenjohtava asema kasvatustyössä päättyi toiseen maailmansotaan,jolloin suurin osa jalostusmateriaalista tuhoutui. NykyisinSaksa on taas voimakkaasti mukana kasvatustyössä.2.2. Rodun kehitys SuomessaSuomessa vietiin kuusi tanskandoggia Suomen Kennelliitonkantakirjoihin vuonna 1894. Koiramäärä kasvoi tasaisestija 1920-luvun lopulla doggeja rekisteröitiin jo 70 kappaletta.Vuonna 1934 rekisteröintien määrä oli jo 103 koiraa. Vuosisadanalussa koirat olivat väriltään pääasiassa mustia ja harlekiineja.1920-luvulla tunnetuin doggi oli Saksasta tuotu harlekiiniurosPrinz von Binder, jota käytettiin paljon jalostukseen. 1930-luvullasyntyi luultavasti maamme ensimmäinen valiodoggi, mustauros Tips av Tipps-Toppstam. Samalla vuosikymmenellä aloittitoimintansa Siri Sunellin De Morny-kennel, joka erikoistui keltaisiinja tiikerijuovaisiin tanskandoggeihin. Tämä kennel vaikuttiaina 1940-luvulle asti kasvattaen monia muotovalioita.Tuon ajan kaksi tunnetuinta kasvattajaa olivat Siri Sunell,kennel de Morny ja Augustinus Serenius, kennel von Hippo.Molemmat kennelit kasvattivat keltaisia ja tiikerijuovaisia tanskandoggeja.Suomalaiset tanskandogit olivat tuohon aikaan pohjoismaidenparhaita. 1930-luvulla Maria Åkerblom aloitti kaikkienvärien kasvatuksen Hän hankki koiria Saksasta ja astuttinarttujaan Ruotsissa. Sota hiljensi myös tanskandoggien kasvatuksen,mutta 1950-luvulla se elpyi vähitellen. Aluksi Åkerblomkasvatti mustia ja harlekiineja siirtyen myöhemmin sinisiinsekä keltaisiin ja tiikerijuovaisiin tanskandoggeihin. Hänenkasvatustyönsä oli todella tuloksellista, eikä siis ole ihme, ettävaliokasvatteja on kaikissa väreissä. 1960-luvulla aloitti EiniValaste, kennel Sivord´s. Hän teki yhteistyötä maailmankuulunruotsalaisen Airways kennelin kanssa. Hän toi Suomeen mm.nartun Airways Bossanovan ja keltaisen uroksen Harmony HillFjord of Airwaysin. 1960-luku oli Ros-Loge kennelin kulta-aikaaja kennelistä syntyi upeita doggeja, jotka voittivat näyttelyissäympäri pohjoismaita. 1970-luvun rekisteröinnit olivat vuosittainjo yli sadan, paria vuotta lukuun ottamatta. 1980-luku lisäsidoggiharrastajien ja -kasvattajien määrää huomattavasti. Niinpävuosikymmenen lopulla rekisteröinnit olivat jo 250 koiran molemminpuolin. 1990-luku toi mukanaan uusia rekisteröintiennätyksiä.2000 –luvulla on rekisteröintejä tehty eniten vuonna2008, jolloin pentuja, mukaan lukien tuontikoirat, rekisteröitiinyhteensä 443 kpl (Taulukko 1.).Taulukko 1. Rekisteröinnit Suomessa vv. 2004 – 2009.2009 2008 2007 2006 2005 2004Pennut (kotimaiset) 300 398 301 277 288 278Tuonnit 46 45 31 25 25 21Rekisteröinnit yht. 346 443 332 302 313 2993. JÄRJESTÖORGANISAATIOSuomen Tanskandoggi ry (STD ry) on perustettu vuonna1972. Siitä lähtien sen aktiiviset toimihenkilöt ja jäsenet ovattehneet työtä tanskandoggien hyväksi. STD ry toimi aluksi ns.rotua harrastavana yhdistyksenä kuuluen Suomen Seura- ja Kääpiökoirayhdistykseenja sitä kautta Suomen Kennelliittoon. Yhdistyksenkotipaikka on perustamisesta lähtien ollut Helsinki.Kun toiminta oli kasvanut ja rekisteröintimäärät nousseet rotujärjestöjenvaatimustasolle, haettiin Suomen Tanskandoggi ry rotujärjestöksi.Tällä hetkellä (v. 2009) varsinaisia jäseniä on 789kpl. Ulkomaalaisia jäseniä on 21 kpl ja neljä kunniajäsentä.Yhdistyksen ja sen jalostustoimikunnan päätavoite on saadatanskandoggirotu säilymään rotumääritelmän mukaisena niinluonteellisesti kuin ulkonäöllisesti unohtamatta ja vähättelemättäyhtä tärkeintä ominaisuutta - terveyttä.Yhdistyksen alaisena toimii monia toimikuntia mm. jalostuslehti-,rescue- sekä näyttelytoimikunnat. Jokaisella toimikunnallaon tärkeä tehtävä tanskandoggirodun parissa. Yksittäisetihmiset tekevät itseään säästämättä työtä rakastamansa rodunpuolesta. Näin syntyy toimiva ja hyvin organisoitu rotujärjestö,jolla on paljon työtä ja kehitettävää.Yhdistys julkaisee omaa jäsenlehteä nimeltä Tanskandoggi4 kertaa vuodessa. Lehdessä tiedotetaan mm. tulevista tapahtumista,julkaistaan näyttely- ja kilpailutuloksia sekä terveys- jatutkimustuloksia. Yhdistyksen nettisivuilta www.greatdane.filöytyy mm. aina ajan tasalla oleva pentulista, josta löytyy jalostustoimikunnanhyväksymät pentueet.Toimintaa elävöittämään on perustettu paikallisia aluejaostoja,joiden tehtävänä on koota harrastajat yhteen ja tarjotatoimintaa lähialueella. Aluejaostoilla onkin siten suuri rooli yhdistyksemmesisällä.3.1. Jalostustoimikunnan organisaatioJalostustoimikunnan valitsee rotujärjestön johtokunta, jollointyöskentely tapahtuu johtokunnan valvonnan alaisena.Päämääränä on rotumääritelmän mukainen fyysisesti ja psyykkisestiterve koira. Toimikunta noudattaa työssään mm. SKL:n antamia työohjeita sekä yhdistyksen vuosikokouksen hyväksymääjalostusohjesääntöä. Jalostusohjesääntö ei ole käsky, vaansuositus.Jalostustoimikunnan työtehtäviin kuuluu mm.:- jalostusneuvonta ja tiedon jakaminen- jalostusohjesäännön ja jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) seuranta/ päivittäminen- jalostus- ja jälkeläistarkastukset- jalostustarkastajien ja -neuvojien koulutus- kasvattajapäivät yms. informaation tuottaminen- ulkomuototuomareiden koulutus- ja neuvottelutilaisuuksieninformaation tuottaminen- ulkomaiset yhteydet jalostusasioissa- pentulista ja sen pääsyvaatimukset / päivittäminenJTO * 4

Jalostusneuvoja opastaa ja neuvoo kasvattajaa tarvittaessa.Kasvattaja voi itse suunnitella yhdistelmän ja ilmoittaa siitä jalostusneuvojalle.Mikäli yhdistelmä täyttää jalostusohjesäännönvaatimukset kaikilta osin, kasvattajan tarvitsee vain ilmoittaatulevasta astutuksesta kirjallisesti oman väriryhmänsä jalostusneuvojalle.Mikäli siitosparissa on jotain huomautettavaa tai yhdistelmäei täytä jalostusohjesäännön vaatimuksia, ilmoitetaansiitä kasvattajalle. Kaikki siitosparit, jotka eivät täytä vaatimuksiakaikilta osin, käsitellään aina jalostustoimikunnassa. Jalostustoimikunnanpäätöksestä voi valittaa rotujärjestön johtokunnalle.Jalostustoimikuntana työskentelevän työryhmän koko onkuusi (6) jäsentä. Toimikunnassa tulee olla ainakin kaksi (2)asiantuntijajäsentä, joista yksi toimii ryhmän puheenjohtajana.Toimikunnan muilta jäseniltä edellytetään vankkaa tietoutta genetiikastaja koirien jalostuksen tuntemuksesta. Jalostustoimikuntaanon saatu asiantuntijajäseneksi mukaan myös eläinlääkäri.Jalostustoimikunnan jäsenistä korkeintaan kaksi (2) voi ollasamanaikaisesti jäseninä rotujärjestön hallituksessa.4. NYKYTILANNE4.1. Populaation koko ja rakenneTaulukko 2. Vuosiyhteenveto 2004 – 2009 kaikki värit.2009 2008 2007 2006 2005 2004Pennut (kotimaiset) 300 398 301 277 288 278Tuonnit 46 45 31 25 25 21Rekisteröinnit yht. 346 443 332 302 313 299Pentueet 50 61 53 48 50 47Kasvattajat 37 38 33 35 32 31Jalostukseen käytetyteri urokset- kaikki 46 53 45 41 39 43- kotimaiset 27 32 24 17 21 21- tuonnit 10 12 16 17 12 13- ulkomaiset 9 9 5 7 6 9- keskimääräinenjalostuskäytön ikä 3 v 4 kk 3 v 5 kk 3 v 3 kk 3 v 6 kk 3 v 2 kk 3 v 8 kkJalostukseen käytetyteri nartut- kaikki 49 60 53 48 50 47- kotimaiset 38 49 48 39 41 42- tuonnit 11 11 5 9 9 5- keskimääräinenjalostuskäytön ikä 3 v 4 kk 3 v 4 kk 3 v 3 kk 3 v 8 kk 3 v 9 kk 3 v 7 kkTehollinenpopulaatio/vuosi 95 (95%) 113 (93%) 97 (92%) 88 (92%) 88 (88%) 90 (96%)Sukusiitosprosentti 1,11% 1,89% 0,89% 2,29% 1,51% 2,56%* Luvut ovat Koiranetin lukuja ja Koiranetin ohjeista on luettavissa, että ne on laskettu kaavalla 4*Nm*Nf/(Nm+Nf).5 * JTO

Taulukosta 2. nähdään, että Suomessa on rekisteröity pentujatilastointikaudella 2004 – 2009 yhteensä 1842 kpl.Vuonna 2008 pentuja syntyi eniten, kasvua sitä edeltävästä vuodesta(2007) oli peräti 97 pennun verran. Alimmillaan pentujaon rekisteröity v. 2006 (277 pentua).Tuontien määrä on kasvanut kuluneella kuusivuotiskaudella.Tuontikoiria on FI –rekisterissä 147 kpl.Alimmillaan tuontien määrä oli v. 2004, jolloin Suomeen tuotiin21 koiraa. Vuonna 2009 tuontien määrä oli 46 koiraa. Vuonna2008 tuontien ja rekisteröityjen pentujen yhteenlaskettu lukumääränousi yli 400 kpl:een. Aiempina vuosina luku on vaihdellut300 kpl:een molemmin puolin.Käytettyjen urosten määrä on vaihdellut 39 – 53 uroksen välillä,joista vuosittain noin puolet ovat kotimaisia. Urokset ovatolleet jalostuskäytön osuessa kohdalle 3 – 4 vuoden ikäisiä. Nartuissavastaavat luvut ovat varsin samansuuntaiset. Jalostukseenkäytettyjen narttujen määrä on vaihdellut 48 – 60 yksilön välilläja suurin osa heistä on ollut kotimaisia. Tuontinarttuja synnyttäjistäon vuosittain ollut 5 – 11 kpl. Pentuja nartut ovat saaneetkeskimäärin 3 – 4 vuoden ikäisinä. Mediaani on 3 v ja 5 kk.Nuorin ensisynnyttäjä on ollut iältään 15 kk (Catapha´s Zaviera)ja vanhin narttu on saanut neljännet pentunsa 7 v ja 6 kk:nikäisenä (Catapha´s Juliette).Tehollinen populaatio on ollut vuosina 2004 – 2009 alle100 yksilöä. Se on kuitenkin kasvanut 2000 –luvun alusta, ollenvuonna 2008 suurimmillaan 113. Tehollinen populaatio tarkoittaasitä määrää yksilöitä, jotka todellisuudessa siirtävät geenejäeteenpäin seuraavaan sukupolveen. Nyrkkisääntönä voidaanpitää, että tehollisen populaation koon on oltava vähintään n.100 yksilöä, eli 50 jalostuseläintä molemmista sukupuolista sattumanvaraisessaparituksessa, joka sukupolvessa (http://www.koiranjalostus.fi/sundgren.pdf). Yllä olevalla kaavalla laskettutehollinen populaatiokoko on optimistinen arvio, sillä tämä menetelmäantaa realistisen kuvan vain ideaalin populaation tehollisestakoosta. Ideaalissa populaatiossa mm. paritukset ovatsattumanvaraisia, koirat eivät ole sukua keskenään ja jälkeläismäärätovat samat. Koska todellisuudessa käytetään koiria, jotkaovat läheistä sukua keskenään ja koirilla on erilaiset määrätjälkeläisiä, on tehollinen populaatiokoko todellisuudessa pienempikuin kaava antaa olettaa (http://www.saunalahti.fi/~sspk/pinseri/suomi/kannankokojarakenne.htm). Tanskandoggien tehollinenpopulaatio ei ole hälyttävän pieni, mutta todellinen kokoon siis laskukaavalla saatua arviota pienempi.Suomessa on rotuja, joiden tulevaisuus lepää vain muutamanyksilön harteilla. Tällaista pullonkaulatilannetta emme rodullemmetietenkään toivo, joten kasvattajien on syytä muistaa yhdistelmiätehdessään, etteivät ne ainakaan pienentäisi tehollisenpopulaation kokoa. Jalostuskelpoista materiaalia tulisi käyttäätasaisesti. Ja tuontien ollessa kyseessä tai ulkomaisia astutuksiasuunniteltaessa olisi syytä katsoa, etteivät ne olisi liiaksi sukuatoisilleen tai jo olemassa olevalle populaatiolle. Mikäli näinon, tuonnit ja / tai ko. ulkomaiset astutukset eivät tuo rotuunmitään uutta. Lisäksi jalostuspohjan laajuuteen vaikuttaa suuresti,ettei eri värejä saa risteyttää keskenään ilman poikkeuslupaa.Poikkeusluvan saamisen edellytyksenä kasvattajalla tuleeolla vankka kokemus kasvatustyöstä ja riittävä koiramateriaalihyödyntääkseen poikkeuslupapentueen jälkeläisiä kasvatustyössään.Sukusiitosprosentti on luku, joka ilmoittaa minkä verraneläimellä keskimäärin on alkuperältään samoja, homotsygoottisiaalleeleja (http://incat.fi/jalostuspohjankapeus.asp). Sukusiitosprosentinsuuruus riippuu siitä monellako sukupolvella sepystytään laskemaan, tyypillisesti pitkillä sukutauluilla saadaankorkeita lukuja, mikäli koirat menevät samoihin kantalinjoihin.KoiraNetin käytettävissä olevalla sukupolvimäärällä sukusiitosprosenttion ollut tanskandoggipopulaatiossa alhainen kuluneenakuusivuotiskautena. Korkeimmillaan se on ollut v. 2006(2,29 %) ja alhaisimmillaan v. 2009 (1,11 %). Kuitenkin yksittäistenkasvattajien tekemissä yhdistelmissä sukusiitosprosentitovat saattaneet olla melko suuriakin ylittäen jalostustoimikunnansuositteleman serkusparituksen rajan eli 6,25 %. Korkeimmassayksittäisen kasvattajan tekemissä yhdistelmissä sukusiitosasteko. ajanjaksolla oli 25 % (vuosina 2004 ja 2009). Populaationsukusiitosprosentti saisi kasvaa korkeintaan yhden prosentin,tämä koskee neljän vuoden jaksoja eli sukupolvea.Taulukko 3. Vuosiyhteenveto 2004 – 2009 keltaiset ja tiikerijuovaiset.2009 2008 2007 2006 2005 2004Pennut (kotimaiset) 124 110 118 100 101 131Tuonnit 19 13 8 7 12 5Rekisteröinnit yht. 143 123 126 107 113 136Pentueet 20 19 19 17 14 21Kasvattajat 17 14 14 13 10 14Jalostukseen käytetyt eri urokset- kaikki 18 17 15 14 11 19- kotimaiset 10 13 9 8 9 14- tuonnit 3 1 4 4 1 4- ulkomaiset 5 3 2 2 1 1- keskimääräinen jalostuskäytön ikä 2 v 10 kk 3 v 9 kk 3 v 7 kk 4 v 3 v 9 kk 3 v 7 kkJalostukseen käytetyt eri nartut- kaikki 19 19 18 18 14 21- kotimaiset 12 15 15 15 13 20- tuonnit 7 4 3 3 1 1- keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 5 kk 3 v 4 kk 3 v 3 v 10 kk 4 v 3 v 7 kkTehollinen populaatio/vuosi* 37 (92%) 36 (86%) 33 (87%) 32 (84%) 25 (74%) 40 (87%)Sukusiitosprosentti 1,23 % 2,76% 0,88% 2,29% 3,74% 3,99%* Luvut ovat Koiranetin lukuja ja Koiranetin ohjeista on luettavissa, että ne on laskettu kaavalla 4*Nm*Nf/(Nm+Nf).JTO * 6

Taulukosta 3. nähdään, että keltainen - tiikerijuovainen väriryhmänrekisteröintimäärät ovat pysyneet vuosina 2004 -2009melko tasaisina (keskimäärin 114 Suomessa syntynyttä pentua/ vuosi), mitään suurta rekisteröintihuippua tai rekisteröintienlaskua ei ole havaittavissa. Vuonna 2009 pentuja rekisteröitiineniten 143 kpl (mukana myös tuonnit), alhaisin lukema on vuodelta2006 (107 kpl, mukana myös tuonnit). Rekisteröidyistä ontuontikoiria vuosittain reilut 13 %. Vv. 2004 -2009 on tuontejaollut yhteensä 45 kpl (narttuja 23 ja uroksia 22). Eniten tuontejaoli vuonna 2009 19 kpl, joka on noin 27 % rekisteröidyistä.Tuontikoiria rekisteröitiin vähiten v. 2004 yhteensä, 5 kpl elinoin 7 % kaikista rekisteröidyistä ko. vuonna.Vuonna 2004 koiria tuotiin 3 kpl Yhdysvalloista ja 2 kpl Ruotsista.Seuraavana vuonna (2005) tuontimaiden kirjo oli selvästisuurempi, Ruotsista ja Norjasta tuotiin molemmista 3 kpl,Tanskasta 2 kpl sekä Yhdysvalloista, Kanadasta, Japanista ja Unkarista,jokaisesta 1 kpl eli yhteensä 12 tuontikoiraa. Vuonna2006 tuonnit tulivat pääosin Ruotsista, yhteensä 5 kpl, lisäksiYhdysvalloista ja Hollannista tuli molemmista yksi tuontikoira.Vuosi 2007 toi Suomeen jälleen 8 uutta tuontikoiraa, joista suurinosa (3 kpl) tuli Yhdysvalloista, Norjasta tuli 2 koiraa. Ruotsista,Unkarista ja Kreikasta tuli jokaisesta 1 koira. Vuonna 2008Norjasta tuli peräti 5 koiraa ja Ruotsista 4, kaksi tuli Yhdysvalloistasekä Tanskasta ja Unkarista molemmista 1 koira. Vuonna2009 tuontikoiria tuli Norjasta 2 kpl, Tanskasta 4 kpl, Unkarista,Ranskasta, Liettuasta ja Italiasta kaikista 1 kpl, Yhdysvalloista 4kpl, Puolasta 2 kpl, ja Ruotsista 3 kpl. Keltainen-tiikerijuovainenväriryhmän tuonnit ovat pääosin Pohjoismaista tai Yhdysvalloista.Itäblokin maiden tuontibuumia ei tässä väriryhmässä juurikaanole.Pentueiden lukumäärä on pysynyt myös tasaisena, mitäänselvää trendiä ei ole nähtävissä (keskimäärin 18 ke-ti pentuetta /vuosi). Vähiten pentueita syntyi vuonna 2005, yhteensä 14 pentuetta.Edellisenä vuonna (2004) pentueita syntyi eniten, yhteensä21 kpl. Kasvattajia, jotka pentueita rekisteröivät, on vuosittainnoin 13. Joillakin kasvattajilla on täten 2-3 pentuetta/vuosi.Taulukon pentueista on vähennetty väriryhmän ulkopuolisetpentueet, joissa on ollut keltaisia tai tiikerijuovaisia pentuja.Yleisin väriryhmän ulkopuolinen yhdistelmä, josta keltaisia taitiikerijuovaisia pentuja on syntynyt, on musta-musta yhdistelmä.Mutta ko. ajanjaksolla on ollut myös harlekiini-harlekiiniyhdistelmä, josta on syntynyt keltainen pentu. Väriryhmän ulkopuolisetpennut tulisi rekisteröidä EJ-rekisteriin, tämä suosituslöytyy rotujärjestön jalostusohjesäännöstä.Jalostukseen käytetään vuosittain keskimäärin 15 urosta ja18 narttua. Näistä suurin osa on Suomessa syntyneitä koiria.Tuontikoirien osuus jalostusnartuista ja -uroksista on kuitenkinkasvanut tarkastelujakson loppupuoliskolla.Jalostukseen käytettävien koirien keskimääräinen jalostuskäytönikä on 3-4 vuotta. Sukupuolten välillä ei ole eroa. Muutostaei ole tapahtunut verrattuna vv. 2000-2004. Tehollinenpopulaatio on viisivuotiskaudella 2004 -2009 vaihdellut 25-40välillä. Se on varsin alhainen lukema, eikä poikkea edelliseltäviisivuotiskaudelta juurikaan (26 -44). Sukusiitosprosentti laskivuodesta 2004 (3,99 %) vuoteen 2007, jolloin se oli vain 0,88%. Vuosi 2008 toi sukusiitosprosenttiin taas hieman kasvua. Tarkastelujaksonkeskimääräinen sukusiitosprosentti on ollut 2,73%.Taulukko 4. Vuosiyhteenveto 2004 – 2009 mustat ja harlekiinit.2009 2008 2007 2006 2005 2004Pennut (kotimaiset) 122 233 140 133 152 105Tuonnit 21 25 16 15 10 10Rekisteröinnit yht. 143 258 156 148 162 115Pentueet 22 36 27 23 29 21Kasvattajat 17 23 17 18 20 15Jalostukseen käytetyt eri urokset- kaikki 21 31 23 20 22 19- kotimaiset 13 17 11 8 11 6- tuonnit 5 9 9 10 9 7- ulkomaiset 3 5 3 2 2 6- keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 5 kk 3 v 2 kk 3 v 6 kk 3 v 2 kk 2 v 9 kk 3 v 5 kkJalostukseen käytetyt eri nartut- kaikki 21 35 27 22 28 19- kotimaiset 17 30 25 18 21 16- tuonnit 4 5 2 4 7 3- keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 5 kk 3 v 2 kk 3 v 6 kk 3 v 8 kk 3 v 6 kk 3 v 8 kkTehollinen populaatio/vuosi 42 (95%) 66 (92%) 50 (93%) 42 (91%) 49 (84%) 38 (90%)Sukusiitosprosentti 0,29% 1,79% 1,02% 1,93% 0,36% 1,38%* Luvut ovat Koiranetin lukuja ja Koiranetin ohjeista on luettavissa, että ne on laskettu kaavalla 4*Nm*Nf/(Nm+Nf).7 * JTO

Musta-harlekiiniväriryhmän pentumäärä on jatkanut edelleenkasvuaan vuosina 2004 -2009 (taulukko 4). Pentuja on syntynytkuluneella tarkastelujaksolla keskimäärin noin 147 kpl /vuosi,edellisen tarkasteluajanjakson aikana (1999 -2003) pentujasyntyi vuodessa keskimäärin 88 kpl. Jos pentumääriä verrataantuohon edelliseen tarkasteluajanjaksoon, jolloin pentumäärä olialimmillaan 72 (2001) ja korkeimmillaan 105 (2003), on jaksolla2004 -2009 pentujen lukumäärä kasvanut 67 %. Vuonna2008 syntyi huimat 233 pentua. Vuoden 2008 aikana mukaantuli vain kaksi uutta kasvattajaa, kuusi pentuetta syntyi ilmankennelnimeä, näissä yhteensä 61 pentua. Sininen-musta väriristeytyksiäei vuonna 2008 tehty yhtään.Lisääntyneeseen pentutuotantoon syitä on varmaankin monia.Tarkastelujakson aikana väriryhmään on tullut 9 uutta ensiaskeliaanottavaa kasvattajaa. Joukossa on myös vanhoja kasvattajia,jotka ovat aktivoituneet uudelleen.Väriryhmän sisällä syntyy myös pentuja, jotka kuuluvat toiseenväriryhmään. Nämä pennut näkyvät pentueluvussa pentujenväriryhmän mukaisesti. Pentueita, joissa oli eri väriryhmiinkuuluvia pentuja, oli tarkastelujaksolla 19 kpl, näissä pentujayhteensä 43 kpl. Värit jakaantuivat siten, että sinisiä pentuja oli21 kpl, tiikerijuovaisia pentuja 4 kpl ja keltaisia pentuja 18 kpl.Edellisten lisäksi tehtiin kolme sininen-musta-väriristeytyspentuetta,joista syntyi 12 pentua. Lisäksi yksi sininen-keltainenpoikkeuslupaväriristeytyspentue, jossa oli 11 mustaa pentua sekäyksi musta-keltainen poikkeuslupaväriristeytyspentue, jossakolme mustaa ja kolme keltaista pentua.Tuontikoirien määrä vaihteli 10-24 koiran välillä /vuosi. Yhteensäkoko tarkastelujakson aikana on tuotu 96 koiraa. Enitentuonteja oli vuonna 2008. Uroksia on tuotu narttuja enemmän.Aikaisemmalla tarkasteluajanjaksolla uroksien keskimääräinenjalostukseen käyttöikä oli 3 vuotta 6 kuukautta, ja narttujen 3vuotta 8 kuukautta. Vuosina 2000 -2004 vastaavat luvut olivaturoksille 3 vuotta 2 kuukautta ja nartuille 3 vuotta 5 kuukautta.Täten jalostukseen käytettyjen koirien iässä ei ollut kuluneellatarkastelujaksolla tapahtunut suurta muutosta vertailujaksoonnähden. Nuorin jalostukseen käytetty narttu tarkastelujaksollaon 1v 3kk, nuorin käytetty uros oli 1v 2kk.Tehollinen populaatiokoko vuotta kohti kuluneella ajanjaksollaon vaihdellut välillä 38 -66, edellisen tarkastelujakson aikanatehollinen populaatiokoko vaihteli välillä 23-44. Tehollisessapopulaatiokoossa on siis tapahtunut myönteistä kehitystä.Sukusiitosprosentti on vaihdellut tarkastelujakson aikana välillä0,29–1,93, keskiarvon ollessa 1,14 %. Edellisellä tarkasteluajanjaksollasukusiitosaste oli keskimäärin 1,30 %, joten myöstässä suhteessa on tapahtunut hieman myönteistä kehitystä.Taulukko 5. Vuosiyhteenveto 2004 – 2009 siniset.2009 2008 2007 2006 2005 2004Pennut (kotimaiset) 54 55 43 45 35 42Tuonnit 6 8 7 3 3 6Rekisteröinnit yht. 60 63 50 48 38 48Pentueet 10 8 10 6 8 6Kasvattajat 8 7 7 6 5 6Jalostukseen käytetyt eri urokset- kaikki 7 5 7 7 6 5- kotimaiset 4 2 4 1 1 1- tuonnit 2 2 3 3 2 2- ulkomaiset 1 1 0 3 3 2- keskimääräinen jalostuskäytön ikä 4 v 9 kk 3 v 7 kk 2 v 1 kk 3 v 4 kk 3 v 8 kk 4 v 6 kkJalostukseen käytetyt eri nartut- kaikki 9 6 8 8 8 7- kotimaiset 9 4 8 6 7 6- tuonnit 2 2 1 1- keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 1 kk 4 v 3 v 4 kk 3 v 3 kk 4 v 1 kk 3 v 4 kkTehollinen populaatio/vuosi 51 (69%) 49 (68%) 54 (77%) 48 (80%) 48 (86%) 39 (81%)Sukusiitosprosentti 2,64% 0,46% 0,47% 3,43% 0,02% 1,01%* Luvut ovat Koiranetin lukuja ja Koiranetin ohjeista on luettavissa, että ne on laskettu kaavalla 4*Nm*Nf/(Nm+Nf).JTO * 8

Kuten taulukosta 5. nähdään, sinisten tanskandoggien väriryhmäon edelleen väriryhmistä pienin. Vuonna 2004 sinisiärekisteröitiin yhteensä 48 kpl, joista 6 kpl oli tuontia: 3 kplVenäjältä, 1 Saksasta, 1 Puolasta sekä 1 Ruotsista. Ruotsin tuonnillaoli kuitenkin isänä suomalainen tuontiuros Wysiwyg LukeSkywalker Longo. Rekisteröinnit olivat alimmillaan vuonna2005. Silloin rekisteröitiin yhteensä 38 sinistä, joista 3 kpl olituonteja: Yksi Kanadasta sekä kaksi muuta Ruotsista. Ruotsintuonneissa isänä oli kuitenkin suomalainen uros Sajonne PeterPan. Vuonna 2006 rekisteröitiin sinisiä tanskandoggeja 48 kpl,joista 3 kpl tuontikoiria: Saksasta, Hollannista ja Australiasta.Vuonna 2007 rekisteröintimäärä oli yhteensä 50 kpl, joista tuontikoiriaoli 7 kpl: 3 kpl Puolasta, 2 kpl Virosta, sekä yksi Italiastaja yksi Unkarista. Virosta tuotujen koirien isänä oli suomalainentuontiuros Tavernier’s Barret`s Privateer ja Italiasta tuodunkoiran isänä oli Suomeen jo aiemmin pakastespermana tuotuTerminetor Del Castello Gamenario. Vuonna 2008 rekisteröitiineniten sinisiä, yhteensä 63 kpl. Näistä tuontikoiria oli 8 kpl: 2kpl Saksasta ja yhdet seuraavista maista: Alankomaat, Latvia,Puola, Ruotsi, Viro ja Yhdysvallat. Vuonna 2009 rekisteröitiinyhteensä 60 kpl sinisiä, joista tuontikoiria oli 6 kpl: 2 kpl Puolastasekä yhdet Venäjältä, Saksasta, Liettuasta ja Alankomaista.Tuontikoirien sukupuolet jakaantuivat siten että tuonneista 18kpl oli uroksia ja 15 kpl narttuja. Tuontien määrät vaihtelevatvuosittain 3 – 8 koiran välillä. Eniten sinisiä doggeja oli tuotuPuolasta (7 kpl), Saksasta (5 kpl) ja Ruotsista (4 kpl). Virostatuonteja oli 3 kpl ja Venäjältä 4 kpl. Näiden lisäksi Alankomaistaoli tuotu 3 koiraa.Taulukko sisältää sininen-musta–väriristeytykset, muttaesim. musta-musta–yhdistelmistä syntyneet pentueet, joissa syntynytsinisiä pentuja, on kirjattu musta-harlekiini–väriryhmänalle. Yksittäiset siniset pennut noista yhdistelmistä on kirjattukuitenkin sinisten tilastoon. Vuonna 2004 toteutettiin yksi väriristeytys,musta-sininen, josta syntyi yksi sininen pentu. Vuonna2005 sininen-musta–väriristeytyksiä toteutettiin 3 kpl, joistasyntyi yhteensä 5 sinistä pentua. Myös vuonna 2006 toteutettiinyksi väriristeytys sininen-musta, tästä yhdistelmästä syntyiyksi sininen pentu. Vuosina 2007 ja 2008 ei toteutettu yhtäänväriristeytystä. Vuonna 2009 toteutettiin yksi sininen-keltainenpentue, jonka kaikki syntyneet pennut (11 kpl) olivat mustia.Nämä on kirjattu mu-ha–tilastoon. Lisäksi vuonna 2009 syntyiharlekiini-musta –yhdistelmästä yksi sininen pentu.Sinisten tanskandoggien tehollinen populaatio on kuusivuotisjaksollavuosina 2004 – 2009 vaihdellut 39 – 54 välillä.Tehollinen populaatio on edelleen alhainen, mutta aiempaanviisivuotisjaksoon (v. 2000 – 2004) verrattuna tehollinen populaatiokokoon noussut. Edellisellä viisivuotisjaksolla se vaihteli9 – 14 välillä. Tilastointiaikana sukusiitosaste vaihteli 0,02 %- 3,43 % välillä. Sininen-musta–väriristeytysten helpottamisellatoivotaan apua sinisten populaation laajentamiseen, uutta vertatodella kaivataan. Jalostuspohjan laajenemista helpottaa se, ettäsininen – musta ( jonka 3:n polven sukutaulussa vain mustaa ja/tai sinistä) väriristeytys hyväksytään jalos-tustoimikunnassa ”automaattisesti”,kunhan ko. yhdistelmä täyttää jalostusohjesäännönvähimmäisvaatimukset. Muiden väriristeytysten osaltapoikkeuslupakäytäntö on ennallaan.Taulukot 6 - 11. Käytetyimmät urokset ja nartut vv. 2004 – 2009 väriryhmittäin.Matador-käytön raja on 2006-2009 rekisteröintimäärien perusteella keltaisille ja tiikereille 25, mustille ja harlekiineille 35 jasinisille 11. Täytyy huomata, että monen taulukossa mainitun uroksen suurin jalostuskäyttö on kohdistunut eri vuosille kun mitälaskennassa käytetty aikaväli 2006 - 2009. Näin ollen suositettu raja, 5% neljän vuoden oman väriryhmän rekisteröinneistä, ylittyisimonen muunkin uroksen kohdalla mikäli laskennassa olisi käytetty toista aikaväliä.Taulukot 6 ja 7. Keltaiset ja tiikerijuovaiset urokset ja nartut.Uros/lonkat/pentueet/pennut 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Yht. %-osuus1 Gluckskind Brylant, D 2/12. 2/15. 2/11. 6/38. 5,562 C'mon Hot Choice, B 1/8. 3/22. 1/1. 5/31. 4,393 Great Master Lord Graystoke, A 1/9. 2/8. 1/10. 4/27. 3,954 Love-Dane's Top Guy, A 2/15. 2/9. 4/24. 3,515 Diplomatic's Val Kilmer, B 1/7. 1/5. 1/10. 1/2. 6/24. 3,366 Creeksides Time Bandit, A 3/12. 1/3. 1/9. 5/24. 3,367 Budoar Jayson, B/C 1/7. 3/16. 4/23. 3,368 Pindogin Aikakone, C/A 1/8. 1/4. 2/8. 4/20. 2,929 Great-Golden's Iberian Kuu, C/B 1/9. 1/8. 2/17. 2,4910 Euro Power Boy Toy, C 2/16. 2/16. 2,34Yllä olevasta taulukosta nähdään, että vuosina 2004-2009kymmenen käytetyimmän keltaisten ja tiikerijuovaisten urostenjoukossa on kaksi (2) tuontikoiraa: Diplomatic`s Val Kilmer (6pentuetta /24 pentua) Ruotsista ja Creekside`s Time Bandit (5pentuetta /24 pentua) USA:sta. Sijalla 10 oleva Euro Power BoyToy (2 pentuetta /16 pentua) on Diplomatic`s Val Kilmerin poika.Suomessa kasvatetuista käytetyimmistä uroksista toisilleenläheistä sukua ovat Pindogin Aikakone (4 pentuetta /20 pentua)ja Great-Golden`s Iberian Kuu (2 pentuetta /17 pentua).Pindogin Aikakone on Great-Golden`s Iberian Kuun isä. Love-Dane´s Top Guy (4 pentuetta /24 pentua) ja Pindogin Aikakoneovat serkuksia. USA:n tuontiuros Pyramids Reann Romeo DelLago, jota tällä tarkastelujaksolla ei ole käytetty jalostukseenesiintyy kuitenkin useiden urosten sukutaulussa toisessa polvessa:C`mon Hot Choice (4 pentuetta /30 pentua), Great MasterLord Graystoke (3 pentuetta /17 pentua) sekä jo aiemmin mainitutPindogin Aikakone ja Love-Dane´s Top Guy. Eniten pentueitatilastointijaksolla on tuottanut keltainen uros Glückskind Brylant(6 pentuetta /38 pentua), joka polveutuu Keski-Eurooppalaisistatuontikoirista.Vuosina 2004-2009 lisäksi ke/ti urosten taulukosta puuttuvatseuraavat väriristeytykset sinisiin narttuihin:9 * JTO

- C`mon Hot Choice 1 pentue /6 mustaa pentua- Diplomatic`s Val Kilmer 1 pentue /6 mustaa pentuaMatadorijalostusta ajatellen, taulukon ensimmäisellä uroksellajälkeläismäärät ylittävät suositetun 5% rajan neljän vuodenYllä olevasta taulukosta nähdään, että vuosina 2004-2009keltaisten ja tiikerijuovaisten käytetyimpien narttujen joukossaon vain yksi tuontikoira Maxidan`s Georgia (Tanska), 3 pentuetta/23 pentua. Toiseksi eniten käytetty narttu Helisain Dominica(2 pentuetta /20 pentua) ja Helisain Daniela (2 pentuetta/16 pentua) ovat sisarukset. Sijalla 10 oleva Alder Glade`s Dearie(2 pentuetta /14 pentua) on Helisain Dominican tytär. Läheistärekisteröintimääristä omassa väriryhmässä. Tästä 5% osuus laskettunavuosien 2006 - 2009 rekisteröintimäärien perusteella on23 pentua. Gluckskind Brylantilla on tilastointiaikana syntynytyhteensä 38 pentua.Narttu/lonkat/pentueet/pennut 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Yht. %-osuus1 Maxidan's Georgia, A 1/9. 1/8. 1/6. 3/23. 3,36 %2 Great-Golden's Harmony Sister, B 1/6. 1/8. 1/6. 3/20. 2,92 %3 Helisain Dominica,B 1/8. 1/12. 2/20. 2,92 %4 Helisain Scarlet, B 1/9. 1/10. 2/19. 2,78 %5 Love-Dane's Roseanne Barr, C 1/10. 1/8. 2/18. 2,63 %6 C'mon Sweetheart, B/A 1/9. 1/8. 2/17. 2,49 %7 Helisain Daniela, C 1/6. 1/10. 2/16. 2,34 %8 C'mon Just For You, A 1/7. 1/8. 2/15. 2,19 %9 CitnaltaNStriders Promise Kept, A 1/7. 1/8. 2/15. 2,19 %10 Alder Glade's Dearie, A 1/4. 1/10. 2/14. 2,05 %sukua toisilleen ovat myös C`mon Sweetheart (2 pentuetta /17pentua) ja C`mon Just For You (2 pentuetta /15 pentua) ensiksimainitun ollessa jälkimmäisen tytär. Kymmenen käytetyimmännartun taustalla peräti viidellä nartulla on USA:n tuontiuros PyramidsReann Romeo Del Lago joko ensimmäisessä, toisessa taikolmannessa polvessa.Taulukot 8 ja 9. Mustat ja harlekiinit urokset ja nartut.Uros/lonkat/pentueet/pennut 2004 2005 2006 2007 2008 2009 yht. %-osuus1 Megappon Tintiddii, A 2/16. 1/8. 2/11. 5/35. 3,28 %2 Genedda Star Of Bemu's, A 2/6. 1/7. 1/10. 1/8. 5/31. 3,50 %3 Borduas Monsieur Pico, A 2/12. 2/9. 1/7. 5/28. 2,94 %4Lee's Tigerland From Ravendane, A 1/4. 1/5. 2/9. 1/6. 5/24. 2,71 %5Danemanian Hilarious Hippo, B 2/16. 1/6. 1/7. 4/36. 2,82 %6Ozaenas Lovejoy, B 1/9. 1/5. 2/17. 4/31. 3,50 %7Ramacs Blackngold Catasaurus, C 2/5. 2/12. 1/7. 5/24. 2,37 %8 Rockydane Dj's Nordic Giant, B/C 2/8. 1/5. 1/3. 4/16. 1,36 %9 Blockbuster Von Schöntal, A 3/11. 1/5. 4/16. 1,81 %10 Sirentus Black-Body, B/A 1/4. 1/7. 1/6. 3/17. 1,92 %11 Pekka On Nimeni V.'T Buitengebeuren, D/C 1/5. 1/2. 1/5. 3/12. 1,24 %12 Blackstrap's Whole Lot'a Love, A 3/8. 3/8. 0,90 %Uroksista: DanemanianHilarius Hippo jolla on 7 kpl sinisiäpentuja (v. 2005 2 kpl, v. 2006 2 kpl ja v. 2007 3 kpl.) RamacsBlackngold Catasaurus jolla on 8 kpl keltaista pentua (v. 2004 6kpl, v. 2005 1 kpl.ja v.2006 1 kpl)Rockydane Dj’s Nordic Giant jolla on 1 keltainen pentu v. 2005Taulukkoon 8 valikoituneesta 12 uroksesta 7 kpl (58 %),oli ulkomaalaisia tuontiuroksia: Kanadasta tuodut harlekiiniuros Borduas Monsieur Pico ja musta uros Blackstrap´s WholeLot´a Love, Amerikasta tuodut musta uros Ramac´s BackN-Gold Catasaurus ja harlekiini uros Rockydane DJ`S Nordic Giant,Alankomaista tuotu harlekiini uros Pekka on Nimeni V.´tBuitengebeuren, Iso-Britanniasta tuotu harlekiini uros Lee`sTigerlad From Ravendane, sekä Saksasta tuotu harlekiini urosBlockbuster Von Shöntal. Tuontiurokset eivät ole kovin läheisiäsukulaisia keskenään ja edustavat melko hyvin eri maanosienkoirasukuja.Musta-harlekiini väriryhmän käytetyin uros vuosina 2004-2009 oli Suomessa syntynyt harlekiini uros Megappon Tintidii,jolla oli viidessä pentueessa yhteensä 35 pentua. Uroksen isä AlmostaMidnight Express oli edellisellä tarkastelujaksolla viidenneksikäytetyin uros ja isoisä Machado Hyperion oli toiseksikäytetyin. Megappon Tintidii on syntynyt puolisisarparituksesta,jossa molempien vanhempien emänä on Ozaenas Apple Pie.Edellisen tarkastelujakson aikana tämä narttu oli seitsemänneksikäytetyin (2 pentuetta /12 pentua) ja sen tämän nartun täysveliOzaenas Ain No Reason seitsemänneksi käytetyin uros (3 pentuetta/17 pentua).Kotimaisista uroksista toiseksi käytetyin uros Genedda StarOf Bemu`s, kuudenneksi eniten käytetty uros Ozaenas Lovejoyja kymmenenneksi eniten käytetty uros Sirentus Black-Body ovatsukua keskenään. Näissä kaikissa uroksissa sukulinjat yhdistyvätvahvasti Genedda:n G –pentueeseen, siten että Genedda GetTuff, Genedda Going Gets Tuff ja Genedda Gun Smoke ovat näidenurosten sukutauluissa joko toisessa tai kolmannessa polvessa.Edellisen tarkastelujakson aikana Genedda Going Gets Tuffon ollut eniten käytetty narttu (3 pentuetta /18 pentua), ja sentäysveli Genedda Gun Smoke oli kolmanneksi käytetyin uros (4pentuetta /28 pentua).Kolmanneksi käytetyin uros, jolle oli rekisteröity viisi pentuetta(28 pentua), oli Borduas Monsieur Pico. Tämä kokonaanuutta sukua edustava uros ei ollut vielä käytössä edellisen tarkastelujaksonaikana. Tällä hetkellä tämän uroksen jälkeläisillä onjo 7 pentuetta, ja 54 pentua.Neljänneksi käytetyin uros Lee`s Tigerland From RavendaneJTO * 10

on myös tuottanut 5 pentuetta ja yhteensä 24 pentua. Tälläkääntuontiuroksella ei aikaisemman tarkastelujakson aikana ollutvielä jälkeläisiä. Uroksen jälkeläisillä on tällä hetkellä 3 pentuettaja niissä 12 pentua.Viidenneksi käytetyin uros on Danemanian Hilarious Hippo.Uroksen emä Danemanian Can´t Beat Me on täyssisar edellisentarkastelujakson käytetyimmän uroksen Danemanian Challengerinkanssa. Näiden koirien isä on Stonehenges Doc Holiday,joka esiintyy myös Jättiläisen Gladioluksen ja Hekate nimistenkäytetyimpien narttujen sukutauluissa. Tarkasteluajanjaksollakaikki urokset olivat jo lonkkakuvattuja.Tässä matadorijalostuksen raja, eli 5% jälkeläisistä laskettunavuosien 2006 - 2009 väriryhmän rekisteröinneistä on 31 pentua.Taulukossa mainituista uroksista kahdella; Genedda Star OfBemu’s ja Ozaenas Lovejoy on näiden vuosien aikana syntynyt31 pentua.Narttu/lonkat/pentueet/pennut 2004 2005 2006 2007 2008 2009 yht. %-osuus1 Catapha's Juliette , B 1 / 8. 1/3. 1/7. 3/18. 2,03 %2 Ancohuma Thidalium, A 1/6. 1/7. 1/7. 3/20. 1,92 %3Ozaenas Haddie, B 1/6. 1/4. 1/5. 3/15. 1,69 %4C'mon Qiana V Chanoz, D 1/4. 1/5. 1/2. 3/11. 1,81 %5 Jättiläisen Gladiolus, B 1/4. 1/3. 1/4. 3/11. 1,24 %6 Bonel Nancy Dream, B 1/3. 1/4. 3/7. 0,79 %7Catapha's Nordic Nymphea, - 1/4. 1/9. 2/13. 1,47 %8Danemanian La Joconde GS, B 1/11. 1/7. 2/18. 2,03 %9Catapha's Perfect Julia, A 1/10. 1/8. 2/18. 2,03 %10 Hekate, A 1/11. 1/7. 2/18. 2,03 %11 Hexenmeister Athene, C/B 1/9. 1/8. 2/17. 1,92 %12 Billy Jean Quincy ETC, C/B 1/6. 1/9. 2/15. 1,58 %Nartuista: Catapha’s Juliette jolla on 3 kpl sinisiä syntynytv.2004, 2kpl keltaisia (v. 2005 ja v.2006) Bonel Nancy Dreamjolla on 8 kpl sinisiä pentuja (v.2005 1kpl, v.2006 6 kpl ja v.20081kpl.) Catapha’s Nordic Nymphea jolla on 5 kpl keltaisia syntynytv. 2004 ja 4 kpl tiikerijuovaisia syntynyt v. 2006 DanemanianLa Joconde jolla on 1 sininen syntynyt v. 2009.Taulukosta 9 nähdään, että toisin kuin uroksissa suurin osanartuista oli Suomessa syntyneitä, tuontikoiria oli vain kolmekappaletta. Nämä olivat Virosta tuotu musta narttu Hekate jaPuolasta tuotu harlekiininarttu Anchohuma Thidalium, sekäTsekkoslovakiasta tuotu Billy Jean Quincy ETC. Näistä nartuistaHekaten vanhemmat olivat suomalaisia koiria, mutta kaksimuuta narttua olivat sukutaulultaan vieraampia.Väriryhmän suurin pentuemäärä oli mustalla nartulla Catapha`sJuliette (3 pentuetta /18 pentua). Nartulla oli myös kaksikeltaista ja kolme sinistä pentua. Lisäksi nartulla on aiemmantarkastelujakson aikana rekisteröity yksi pentue eli yhteensäneljä pentuetta. Nartun emä Pinza`s Black Is Black oli edellisentarkastelujakson kahdeksanneksi käytetyin narttu (2 pentuetta/12 pentua). Pinza’s Black Is Blackin isä on sininen uros SirbluJamie Of Bluebak, joka oli edellisen tarkastelujakson käytetyimpiensinisten narttujen isoisä. Tämän tarkastelujakson aikanatämä Pinza-linja löytyy mm. seuraavien paljon käytettyjen narttujensuvusta: kuudenneksi käytetyin Bonel Nancy Dream(3/7), yhdeksänneksi käytetyin Catapha`s Perfect Julia (2/18).Catapha´s Julieten isoisä Sajc´s Captain Black Jack oli 90-luvunkäytetyin musta tuontiuros. Tämä uros on myös Catapha´s NordicNymhean ja Catapha´s Perfect Julian sukutauluissa.Toiseksi eniten pentueita on tehnyt Puolasta tuotu harlekiininarttu Ancohuma Thidalium (3 pentuetta /20 pentua). AncohumaThidaliumin sukutaulussa esiintyvä Marcelina Hyperionon täyssisar Catapha´s Nordic Nyphean (2 pentuetta /22 pentua)emän Marita Hyperionin ja edellisellä tarkastelujakson toiseksikäytetyimmän uroksen Machado Hyperionin kanssa. Kolmanneksieniten pentuja on tehnyt mantteli narttu Ozaenas Haddie(3 pentuetta /15 pentua), jonka isä on Genedda Never SayNever. Tämä uros on sukua jo urostilastossa kolmen käytetyimmänuroksen yhteydessä mainittuun Geneddan G-pentueeseen.Yhdeksänneksi eniten pentuja tehneen Catapha´s Perfect Julian(2/18) isä Genedda No More Tears on Genedda Never Say Neverintäysveli.Taulukot 10 ja 11. Siniset urokset ja nartut.Uros/lonkat/pentueet/pennut 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Yht. %-osuus1Thunderbird Thom v. Rosherta, A 1/9. 1/5. 2/20. 4/34. 11,31 %2Wysiwyg Luke Skywalker Longo, A 2/11. 1/5. 2/8. 5/24. 8,39 %3 Travernier's Barret's Privateer, B 1/7. 1/2. 2/15. 4/24. 8,03 %4 Saradane's Dude Of Dreams, A 2/20. 2/20. 7,30 %5Ludwig-Herdolf Von Gigantic Blau, B 2/9. 2/11. 4/20. 7,30 %6 Bonel Roland, B 1/9. 1/10. 2/19. 6,93 %7Famous Von Der Schlehhecke,HD 0 1/8. 1/3. 1/5. 3/16. 5,84 %8Nobel Herzensbrecher Elrond V Hearts, A 1/2. 1/12. 2/14. 5,11 %9Coleridge's Obi-Wan Kenobi, C/B 1/11. 1/11. 4,01 %10 Kozmic Blue's Gunther, D 1/11. 1/11. 4,01 %11 Houston's Black Market Liquid Asset,- 1/1. 1/6. 2/7. 2,55 %Yllä olevan taulukon sinisten tanskandoggien käytetyimmäturokset vuosina 2004 – 2009 rajattiin siten että taulukkoon otettiinmukaan urokset, joilla vähintään 2 pentuetta tai vähintään 10pentua tilastointiajanjaksolla. Käytetyimmistä sinisistä uroksistaläheistä sukua toisilleen ovat Wysiwyg Luke Skywalker Longo,jonka poikia ovat Saradane’s Dude of Dreams ja Nobel HerzensbrecherElrond v Hearts. Lisäksi Thunderbird Thom v. Roshertanisoisänä on Luke Skywalkerin veli. Kozmic Blue’s Gunter taas11 * JTO

on Famous von der Schlehhecken poika. Muut urokset eivät oleerityisen läheistä sukua toisilleen. Kymmenestä käytetyimmästäuroksesta seitsemän on tuontikoiria, tuontimaat: Usa, Kanada,Hollanti, Saksa ja Unkari. Suomessa syntyneet urokset (3 kpl)ovat taulukossa olevien tuontikoirien jälkeläisiä, lukuun ottamattaBonel Rolandia, joka on Terminetor Del Castello Gamenarionpoika. Ko. uros oli edellisellä tilastointikaudella neljänneksikäytetyin uros.Taulukossa mainittujen sinisten pentujen lisäksi Tavernier’sBarret’s Privaaterille syntyi tilastointiaikana 5 mustaa pentua, sekäThunderbird Thom v. Roshertalle 3 mustaa pentua. Taulukko eisisällä urosten ulkomaisia pentueita, mutta sisältää Tavernier’sBarret’s Privateer yhden Virosta tuodun sinisen jälkeläisen sekäWysiwyg Luke Skywalkerin kaksi Ruotsista tuotua jälkeläistä.Sinisten käytetyimpien urosten lisäksi Thunderfire Going Turbolle(musta uros) syntyi kahdesta pentueesta yhteensä 4 sinistäpentua.Suuremmalla osalla taulukossa olevista uroksista ylittyy suositeltavienjälkeläisten määrän 5% matadorijalostukseen viittaavaraja. Laskettuna vuosien 2006-2009 väriryhmän rekisteröintimääristä5% raja on 10 pentua.Narttu/lonkat/pentueet/pennut 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Yht. %-osuus1Genedda Ab Imo Pectore, B/A 1/9. 1/12. 2/21. 7,66 %2Granneman's Jedi Princess Amilda, A 1/11. 1/7. 2/18. 6,57 %3Herdolf Padme Naberrie, B 1/7. 1/7. 1/4. 3/18. 6,57 %4 Bonel Oona, C 1/6. 1/8. 2/14. 5,11 %5 Bonel Poems Of Passion, C/B 1/2. 1/12. 2/14. 5,11 %6 Bonel Patricia, B 1/5. 1/8. 2/13. 4,74 %7Thunderfire Tolitespeed, A/B 1/1. 1/11. 2/12. 4,38 %8 Kozmic Blue's Elizabeth, B 1/8. 1/3. 2/11. 4,01 %9 Saradane's Domina Of Mind, A 1/11. 1/11. 4,01 %10 Bonel Xara, C 1/10. 1/10. 3,65 %11 Saradane's Andalucian Love, C/D 1/10. 1/10. 3,65 %12 Kozmic Blue's Evening Star, B 1/6. 1/3. 2/9. 3,28 %12 Kozmic Blue's Funky Girl, A 1/5. 1/4. 2/9. 3,28 %Yllä olevan taulukon sinisten tanskandoggien käytetyimmätnartut vuosina 2004 – 2008 rajattiin siten, että taulukkoon otettiinmukaan nartut, joilla vähintään 2 pentuetta tai vähintään 10pentua tilastointiajanjaksolla. Käytetyimmistä sinisistä nartuistatuontikoiria ovat Granneman’s Jedi Princess Amidala (Ruotsi)sekä Thunderfire Tolitespeed (Australia). Granneman’s Jedi PrincessAmidala on kuitenkin suomalaisen tuontiuroksen WysiwygLuke Skywalkeri Longon tytär. Tämä uros oli toiseksi käytetyinsininen uros Suomessa tilastointiaikana. Herdolf Padme Naberrieon Granneman’s Jedi Princess Amidalan tytär. Bonel Patriciaja Bonel Poems Of Passion ovat sisaruksia ja Bonel Oonalla onsama isä, Terminetor Del Castello Gamenario, kuin heillä. KozmicBlue’s Elizabeth ja Kozmic Blue’s Evening Star ovat myössisaruksia. Saradane’s Domina of Mind on Saradane’s Andaluciantytär, isänään Wysiwyg Luke Skywalker. Australiantuonti ThunderfireTolitespeed on tuonut Suomen sinisten kantaan uuttaverta.Taulukossa mainittujen käytetyimpien narttujen lisäksi sinisiäpentuja on syntynyt tilastointiaikana (vähintään 2 pentuettatai vähintään 10 pentua) Bonel Nancy Dreamille (sinitaustainenmusta) kahdesta pentueesta yhteensä 8 sinistä pentua.4.2. Nykyinen käyttötarkoitusNykyinen tanskandoggi on seurakoira, jonka voi ottaa mukaansaniin lenkille kuin harrastamaan. Koiranäyttelyt ovat yleisinharrastusmuoto, mutta tanskandoggeja näkyy myös agility-,TOKO- ja VEPE-treeneissä kuin myös juoksuradoillakin.4.3. LuonneTanskandogin tulee olla rotumääritelmän mukaan ystävällinen,lempeä ja omistajaansa, erityisesti lapsiin kiintyvä, pidättyväinenvieraita kohtaan. Vaatimuksena on itsevarma pelotonhelposti käsiteltävä ja oppivainen seura- ja perhekoira, jolla onkorkea ärsytyskynnys; ei käytökseltään hyökkäävä.Ulkomuototuomarin näkökulmasta tämän päivän tanskandoggienluonne on yleisesti katsottuna hyvä. Kehissä koirien käyttäytyminenon pääsääntöisesti hyvää ja koirat myös pääsääntöisestihelposti lähestyttävissä. Väriryhmien välillä on selkeästi havaittavissakäyttäytymisessä ja luonteenpiirteissä eroavuuksia, jotkatulevat esille erittäinkin selvästi nuorten koirien luokissa. Musta/ harlekiiniryhmän koirat ovat selkeästi vilkkaampia ja energisempiäkuin kahdessa muussa väriryhmässä. Yksilöitä löytyyluonnollisesti kaikista väriryhmistä. Luonteiden eroavaisuus onosittain tietysti selitettävissä sillä että tanskandoggien rotukirjatovat eri väriryhmien välillä suljettu ja jalostuskäyttö näinkin erilläänon jättänyt väriperimän lisäksi jälkensä myös luonteisiin.Valitettavasti myös epätoivottuja luonteenpiirteitä on nähtävissäkäyttäytymisen kautta niin näyttelykehän sisä- kuin ulkopuolella.Arkoja, käsittelyä väistäviä koiria ja jopa lievää aggressiivisuuttalähestyttäessä on valitettavasti esiintynyt muutamiatapauksia viime vuosina, varsinkin musta / harlekiini väriryhmässä.Aggressiivisuus toisia koiria kohtaan on myös selkeästihavaittavissa näyttelypaikalla. Nämä käytöshäiriöt voivat satunnaisestijohtua myös pääosin kokemattomista / taitamattomistaomistajista, mutta perusluonteessa ei tanskandogilla tulisi esiintyäminkäänlaista hyökkääväisyyttä tai suoraa arkuutta, jotensekään ei siis riitä perusteluksi näille ei-toivotuille käytöksille.Näyttelyarvostelussa nämä kaikki käytöshäiriöt luonnollisestidokumentoidaan arvosteluun ja sitä kautta saatetaan rotujärjestöilletiedoksi. Koiran käyttäytymisen arviointi näyttelytilanteessaon vain yksi arvio koiran luonteenpiirteistä ja se saattaavaihdella suuresti näyttelyittäin. Jotta näistä voitaisiin tehdä johtopäätöskoiran luonteesta, tulee näyttelykäyntejä olla riittävänsuuri otos ja niissä kaikissa tulisi olla maininta koiran käytöksestänäyttelytilanteessa. Tanskandoggirodun erikoiskoulutuk-JTO * 12

sessa, rotuumme laajentaville tuomareille, on painotettu koirienkäytöksen arviointia arvostelun yhteydessä sekä painotettu sitäettei poikkeavat luonteenpiirteet mm arkuus, hyökkääväisyysole missään tapauksessa hyväksyttäviä ominaisuuksia tässä jättiläisrodussamme.Lopuksi voidaan kuitenkin todeta että näyttelykehissätänä päivänä suurin osa koirista käyttäytyy rotumääritelmänmäärittelemällä luonteella niin kehässä kuin sen ulkopuolella,edustaen koiramaailman Apollon arvonimeä kunniakkaasti.Se, että tämä harmonia säilyisi tulevissa sukupolvissa,vaatii rodun kasvattajilta ja rotujärjestöltä jatkuvaa valppautta jarodun ominaisuuksien vaalimista.Jäsenistölle 2009 lähetettyyn kyselyyn saimme vastauksia131 koirasta, kaikissa vastauksissa luonnetta ei oltu kommentoitu,olettamukseksi jää, ettei näissä tapauksissa luonteen suhteenole ongelmaa. Kyselykaavakkeessa kysymyksillä kartoitettiin erityyppisiäluonneongelmia, kenties tästä kysymysten asettelustajohtuen, ei vastauksissa kovinkaan usein mainittu hyvää luonnetta.Väreittäin eriteltynä vastaukset olivat seuraavanlaisia:Mustat: vastauksia tuli 34 kpl, näissä vastauksissa arkuusmainittiin 8 kertaa, yhdesti sekä ääniarkuus että paukkuarkuus.Aggressiivisuus mainittiin 7 kertaa, näistä koirista 5 oli sekä arkojaettä aggressiivisia. Muun luonneongelman kohdalla mainittiinepävarmuus yhdesti. Vain yhdessä vastauksessa mainittiin hyväluonne, ”koira on ihana perheenjäsen”.Harlekiinit: vastauksia tuli 31 koirasta, aggressiivisuus mainittiinkolme kertaa, yksi koira sai luonnehdinnan: liian vilkasja viettinen luonne, ei palaudu helposti. Hyvä luonne sai kuusimainintaa: Koira on luonteeltaan täysi kymppi, 5 vastaajaa kertoikoiralla olevan erinomainen luonne.Sinisten vastauksia tuli 23 kpl, näissä vastauksissa luonneongelmatsaivat vain kaksi mainintaa, yksi arka narttu ja toinenstressiherkkä ”hösöttäjä”. Hyvä luonne mainittiin kerran.Tiikerijuovaisten vastauksia tuli 14 kpl, vastauksista neljässämainittiin jonkinasteinen paukkuarkuus ja kaksi tapausta, joillaääniarkuutta. Kerran mainittiin eroahdistus ja kova vahtimisvietti.Keltaiset: vastauksia tuli 29 kpl, näistä yhdessä mainittiinkoiran olevan voimakkaasti aggressiivinen toisia koiria kohtaan,yksi maininta koirasta, joka hermostuu ympärillä ”hösäävästä”lapsilaumasta. Hyvästä luonteesta seuraavanlaisia mainintoja: aivanihana koira, kiva koirakansalainen, aivan huippuluontoinendoggi sekä koiramme on parasta A-luokkaa.Yhteenvetona kyselyssä esiintyneistä luonneongelmien laadustavoimme todeta seuraavaa: koirissa on aggressiivisuuttatoisia koiria kohtaan, nartuissa mainintoja aggressiivisuudenilmenemisestä valeraskauden aikaan, varautuneisuutta vieraitaihmisiä kohtaan, varautuneisuutta, joka ilmenee murinalla jahaukkumisena. Paukku- ja ääniarkuutta, sekä arkuutta jota eiollut määritelty tarkemmin. Arkuutta esiintyi nartuissa enemmänkuin uroksissa.Myös eroahdistusta ilmenee jonkin verran, mutta nämä ovat olleetkyselyn mukaan kuitenkin yksittäistapauksia.4.3.1. MH-luonnekuvaus ja luonnetesti jalostuksenapuvälineiksiJalostustoimikunta toivoo että jalostusvalinnoissa kiinnitettäisiinluonteisiin entistä enemmän huomiota. 2009 tehdyn terveyskyselynvastauksissa ilmeni huolestuttava määrä luonteissaei- rodunomaisista piirteitä; arkuus, aggressiivisuus, epävarmuusOn myös muistettava että pennun luonteen kehitys alkaa jo emäntiineyden viimeisellä kolmanneksella. Emällä tulisi olla mahdollisimmanstressitön ja rauhaisa paikka tiineenä olonsa ajaksi.Kasvavilla pennuilla tulisi olla mahdollisuus tutustua elämään jaihmisiin pentulaatikon ulkopuolellakin. Pennunostajia tulisi valistaakoulutuksen tärkeydestä, kuin myös kaiken muun koirankanssa mahdollisen harrastustoiminnan merkityksestä. Luonteenongelmat eivät suinkaan aina johdu omistajasta.Arvailtavaksi jää, onko pentutuotannon valtava kasvu tuonutmukanaan myös lisääntyvät luonneongelmat. Luonnetestin rinnallejalostustoimikunta pyrkii yhä tehokkaammin ”nostamaan”MH- luonnekuvauksen. Jalostustoimikunta toivookin, että mahdollisimmanmoni jalostukseen käytettävä koira luonnetestattaisiin,käytettäisiin MH- luonnekuvauksessa tai jalostustarkastettaisiinluonteen osalta. Tulevaisuudessa tuloksia voitaisiin hyödyntäämm. jalostusvalinnoissa. Vuodelle 2010 on tanskandogeilleanottu kaksi MH- luonnekuvausta, kuvauksiin mahtuuyhteensä 26 koiraa.MH- luonnekuvaus on Ruotsissa jo 1980 luvulla kehitetty tapa,jossa nuoren koiran reagointia ja toimintatapaa kartoitetaanerilaisissa tilanteissa. Kuvaus on kehitetty ruotsalaisten luonnetestienpohjalta. Ruotsissa MH luonnekuvaus on käytetyin koirienluonteen arviointiin käytettävä menetelmä.MH- kuvaus ei ole testi, koe tai kilpailumuoto, sen tarkoituson antaa tietoa koiran käyttäytymisreaktioista yksilönä, sekä vertailtaessasitä rodunomaiseen tapaan toimia ja reagoida eri osioissa.Kuvaus suoritetaan jokaiselle koiralle yhdenmukaisesti.Kun rodulle on kertynyt riittävästi tuloksia, voidaan kuvattujenkeskiarvoa tarkastella rodun ihanteeseen nähden. Näin tuloksiavoi käyttää hyväksi mahdollisesti myös jalostusvalintojen tukena.Mielenkiintoista olisi saada kartutettua tietoa kokonaisistapentueista, jotka ovat käyneet luonnekuvauksessa ja /tai luonnetestissä.Tanskandogille pyritään luomaan kuluvan vuoden aikanaoma ihannerotuprofiili.Luonnekuvauksessa on 10 eri osiota:Osio 1: Kontaktin ottoOsiossa kuvataan koiran valmiutta ottaa kontaktia ja vastatasiihen vieraan ihmisen kanssa.Testinohjaaja tervehtii koirakon ääneen, kättelee ohjaajaa sekäpuhuttelee koiraa nimeltä. Samalla testinohjaaja ottaa koiran taluttimen,kulkee koiran kanssa 10 m päähän ja takaisin, koirantulee seurata aktiivisesti. Tämän jälkeen testinjohtaja koskettaakoiraa kaksin käsin alkaen suupielistä jatkuen rintakehän ja vartalonyli lanteille ja takaraajoihin. Lopuksi koiralta tarkastetaanhampaat.Osio 2: Leikki 1Osiossa kuvataan koiran reaktioita esineellä leikittäessä, sekäkykyä taisteluun testinohjaajan kanssa.Leikkiväline on noin 50 cm pitkä ja 5 cm paksu lelu, jossa onsolmut n. 5 cm päässä kummastakin päästä. Koiran ohjaaja jatestinjohtaja seisovat noin 4 metrin päässä toisistaan. Koira irrotetaantaluttimesta. Ohjaaja houkuttelee koiraa vetämällä leikkivälinettämaata pitkin. Ohjaaja heittää leikkivälineen testinohjaajalle,joka heittää sen takaisin. Ohjaaja heittää lelun vielä kerrantestinohjaajalle, joka heittää leikkivälineen nopeasti noin 10metrin päähän, jotta kuvaajat näkevät kunnolla koiran puruotteen.Koiranohjaaja juoksee muutaman askeleen koirasta poispäinja samalla houkuttelee koiraa luokseen, jos koira ei tule,antaa testinohjaaja koiranohjaajalle varaesineen jolla koiraa voihoukutella. Nämä leikin osiot suoritetaan kaksi kertaa.Taisteluleikissä koiranohjaaja antaa testinohjaajalle leikkivälineen.Testinohjaaja pitää leikkivälinettä kiinni molemmistapäistä, liikuttaa sitä lyhyin nykivin liikkein maata kohden tarjotenkoiralle mahdollisuuden tarttua siihen. Testinohjaaja leikkiiensin koiran kanssa aktiivisesti 30 s ajan. Tämän jälkeen hän on5 s passiivisena vetämättä leikkivälineestä, jonka jälkeen leik-ki13 * JTO

jatkuu taas aktiivisesti. Lopuksi testinohjaaja irrottaa leikkivälineestä.Osio 3: Takaa-ajo ja tarttuminenOsiossa kuvataan koiran halua ajaa takaa liikkuvaa esinettä(saalista) ja tarttua siihen.Saalis on pituudeltaan n. 40 - 50 cm pitkä ja n. 5 cm leveämaastosta erottuva vahva räsy, joka on kiinnitetty vetoliinaan.Vetoliinaa vedetään siksakkia maastossa maahan sijoitettujen8-10 rullan avulla. Koira ja ohjaaja saapuvat lähtöviivalle, tässäkohtaa talutin irrotetaan, koira kuljetetaan kaulapannasta taluttamallavielä 10m matkan aloituspisteeseen, saalis lähtee liikkeelle.Koiran ohjaaja ottaa vielä yhden askeleen ja vapauttaakoiran. Tällöin saalis on viidennen rullan kohdalla. Lähtöviivaon 20 m päässä ensimmäisestä rullasta. Kun saalis on ohittanutviimeisen rullan, se pysähtyy ja sitä nykäistään lyhyesti 2 kertaa3 sekunnin välein. Ellei koira juokse saalille asti, koira kytketäänja koira ja ohjaaja käyvät yhdessä katsomassa saalista. Sama toteutetaanvielä toisen kerran.Osio 4: AktiviteettiOsiossa kuvataan koiran reaktioita tilanteessa, jossa ei tapahduyhtään mitään.Koira ja ohjaaja kävelevät noin 10 m päähän yleisöstä. Koirallaon mahdollisuus liikkua taluttimen pituuden verran osionaikana, ohjaaja on täysin passiivinen. Testinohjaaja ilmoittaa kun3 minuuttia on kulunut, ja osio on päättynyt.Osio 5: EtäleikkiOsiossa kuvataan koiran kykyä yhteistyöhön vieraan henkilönkanssa välimatkan päässä ohjaajasta.Ohjaaja kävelee koiran kanssa lähetysviivalle, joka sijaitseenoin 40 m päässä etäleikkialueesta. Testinohjaajan merkistä viittaanpukeutunut avustaja koputtaa puuhun tai taputtaa neljäkertaa. Avustaja lähtee etenemään kumarassa, koiraan nähdensivuttain lyhyin askelin piilosta toista piiloa kohti, 3 metrin etenemisenjälkeen avustaja kääntyy koirakkoa kohti, levittää ylävartaloaanja tekee korostetun niiauksen. Eteneminen ja niiaustoistetaan kolme kertaa. Viimeisen niiauksen jälkeen avustaja ottaahupun pois päästä, ja heittää aiemmin viitan alla piilossa olluttaleikkivälinettä korkealle ilmaan kolme kertaa. Avustaja juokseenopeasti toisen piilon taakse kyykkyyn, riisuen samalla viitanpois päältään, ottaa leikkivälineestä kiinni molemmista päistä jajää odottamaan koiraa. Ohjaaja päästää koiran irti testinohjaajanmerkistä. Kun koira saapuu avustajan luo, avustaja tarjoaakoiralle mahdollisuuden lyhyeen leikkiin piilojen välisen linjansuunnassa, jotta kuvaajat näkevät koiran puruotteen lelusta. Aktiivinenleikki kestää 10 s, jonka jälkeen seuraa 10 s passiivinenvaihe, jota seuraa taas 10 s aktiivista leikkiä, jota seuraa taas 10s passiivinen vaihe. Toisen passiivisen vaiheen lopuksi leikitäänvielä aktiivisesti 10 s ja sen jälkeen osio loppuu. Ellei koira saavuheti piilolle, avustaja odottaa piilossa 10 s hiljaa, sitten puhuukuuluvasti 10 s, tulee piilosta esiin ja aloittaa aktiivisen leikin 10s. Ellei koira saavu vieläkään, osio loppuu tähän.Osio 6: YllätysOsiossa kuvataan koiran valmiutta toimia yllättävässä tilanteessa.Ohjaaja kävelee koiran kanssa talutin löysällä kahden puunväliin rakennettua telinettä kohti. Koiran ollessa 3 m päässä telineestäja katsoessa menosuuntaan päin, avustaja vetää narustanopeasti maahan kätketyn haalarin ylös. Ohjaaja opastetaan pysähtymäänheti kun haalari vetäistään ylös ja vapauttamaan koirataluttimesta. Ohjaaja jää seisomaan passiivisena paikalleen, katsoensuoraan haalariin. Kun koira menee katsomaan haalaria,sitä kehutaan. Lopuksi koirakko kulkee haalarin ohitse edestakaisinkaksi kertaa, jotta voidaan kuvata jäikö koiralle pelkoa taiuteliaisuutta haalaria kohtaan.Osio 7: ÄäniherkkyysOsiossa kuvataan koiran reaktioita yllättävän äänen yhteydessä.Ohjaaja kävelee koiran kanssa talutin lyhennettynä räminälaitteenohi noin 1,5 metrin päästä, koira ei saa kääntyä poikittain,äänen on tultava täysin yllättäen ja odottamatta, koiralla onkuitenkin oltava mahdollisuus turvalliseen väistämiseen. Koiranollessa laitteen puolessa välissä ja katsoessa menosuuntaan,avustaja vetää laitteessa olevaa rämistintä 3 s ajan. Kun räminäalkaa, ohjaaja pysähtyy, päästää taluttimen kädestään ja kääntyyseisomaan äänen suuntaan. Koira voi vapaasti selvittää äänenaiheuttajan. Kun koira menee katsomaan laitetta sitä kehutaan.Lopuksi koiran kanssa kävellään räminälaitteen ohitse kahteenkertaan, jotta voidaan kuvata jäikö koiralle pelkoa tai uteliaisuuttaräminälaitetta kohtaan.Osio 8: AaveetOsiossa kuvataan koiran käyttäytymistä, kun uhkaavat kohteetlähestyvät hitaasti edestäpäin kohti koiraa.Koirakko opastetaan seisomaan aavealueella olevaan ympyrään,rintamasuunta aaveisiin päin. Testinohjaajan merkistä aaveetastuvat esiin piiloistaan, asettuvat seisomaan ympyrää kohti.Testinohjaajan antamilla käsimerkeillä aaveet liikkuvat yksikerrallaan hitaasti, lipuvin askelin ympyrää kohti, n. 3 m kerrallaan.Testinohjaaja pysäyttää aaveet 4 m päähän koirasta, käsimerkilläaaveet kääntyvät selin koiraan, laskevat kätensä viitanalta sivuille, aaveet seisovat passiivisina, koiralle annetaan mahdollisuusottaa kontaktia. Kun koira ottaa kontaktia jompaankumpaanaaveeseen, sitä kehutaan. Ellei koira mene oma-aloitteisestitutkimaan aaveita, testinohjaaja pyytää koiranohjaajaamenemään aaveen luo, hänen tulee puhua aaveelle, kutsua koiraatutustumaan ja samalla riisua aaveen huppu.Kun koira ottaakontaktin aaveeseen tulee aaveen puhua koiralle.Osio 9: Leikki 2Osiossa kuvataan koiran kykyä leikkiä esineellä ja verrataanovatko reaktiot muuttuneet ensimmäisten leikkien jälkeen.Koiranohjaaja ja testinohjaaja seisovat n. 10m päässä yleisöstäja n.4 metrin päässä toisistaan. Koira irrotetaan taluttimesta jase saa olla vapaana koko osion ajan. Ohjaaja houkuttelee koiraaleikkiin vetämällä leikkiesinettä maata pitkin kaksi lyhyttä nykäiseväävetoa. Koiranohjaaja heittää leikkiesineen testinohjaajalle,joka heittää sen takaisin. Ohjaaja heittää esineen vielä kerrantestinohjaajalle, joka heittää leikkivälineen nopeasti noin 10metrin päähän, jotta kuvaajilla on mahdollisuus nähdä koirantarttumisote. Kun koira on tarttunut esineeseen, kääntyy ohjaajajuoksemaan muutaman askeleen koirasta poispäin houkutellenkoiraa luokseen Lopuksi ohjaaja aloittaa koiran kanssa taisteluleikin.Osio 10: AmpuminenOsiossa kuvataan koiran reaktioita laukausten yhteydessä.Reaktioita tarkastellaan sekä aktiivisena (leikin aikana) että passiivisena.Osiossa voidaan käyttää koiran omaa lelua.Koiranohjaaja leikkii vapaana olevan koiran kanssa, jos koiraei suostu leikkiin sitä voi aktivoida esimerkiksi juoksemalla kehää.Aktiviteetti alkaa n. 10 sekuntia ennen ensimäistä laukausta.Toinen laukaus ammutaan 10 sekunnin kuluttua.Passiivisuudessa koiranohjaaja seisoo koiran kanssa, talutinJTO * 14

löysällä. Ensimmäinen laukaus ammutaan noin 10 s kuluttuapassiivisuuden alkamisesta ja toinen 10 s kuluttua ensimmäisestälaukauksesta. Osion lopuksi koiran kanssa leikitään. Ohjaajavoi halutessaan kieltäytyä laukauksista ennen kuvauksen aloittamista.Osiot päätetään siten, ettei niistä koidu koiralle uutta ärsytystilannetta.Eri osioiden välillä tulee olla vähintään kahden minuutinmittainen palautumis- ja siirtymisvaihe.Koiraa ei hyväksytä tai hylätä. Eri osioissa kuvaillaan koiranreaktioita havainnoiden sen käyttäytymisen osa-alueita mahdollisimmanobjektiivisesti ja tarkkaan.Teksti Raija NykänenLähteet: Riitta Liimatainen, Luentomateriaali 15.01.2010 Luonneominaisuuksienperiytyminen, testaaminen ja arviointi.Suomen Kennelliitto MH- luonnekuvaus Järjestämisohje.Lisää tietoa MH- kuvauksesta löytyy Kennelliiton sivuilta :http://www.kennelliitto.fi/FI/toiminta/kokeet/MHluonnekuvaus/mh_luonnekuvaus.htmRuotsissa on jo olemassa olevaa tietoa doggien kuvauksista:http://www.genetica.se/_mh_data/grand%20danois.pdfEnsimmäiset tanskandoggit kävivät MH-luonnekuvauksessavuonna 2009, molemmat olivat sinisiä narttuja. Heistä toisensuoritus keskeytettiin. Ensimmäinen MH-luonnekuvauksensuorittanut tanskandoggi oli Saradane’s Iron Dream. Vuonna2010 MH-kuvattuja oli 13 kpl joista 2 keskeytti.Kaavio, Juuso Vitikainen9b101a1b1c9a52a4,58e42b8d3,532,52c8c21,53a28b13b28a0,504OsasuoritusTanskandoggi FITanskandoggi SEKeskiarv o kaikki SE7d5a7c5b7b5c7a5d6e5e6d6c6b6aYllä olevassa kaaviossa on kaikkien Ruotsissa testattujen koirienkeskiarvo, sekä ruotsalaisten ja suomalaisten tanskandoggienkeskiarvo. Ruotsalaisten doggien tulokset merkittynä keltaisella,Suomalaisten sinisellä. Ruotsin kaikkien rotujen tulokset mustalla.Ruotsissa 40936 kuvattua koiraa kaiken kaikkiaan joista 75tanskandoggia. Suomessa testattuja doggeja 15, joista 3 keskeytettyä.Suomalaisten doggien arvioinneista ei voi vielä kovinkaansuuria johtopäätöksiä tehdä, sillä otanta on pieni (15).Kuitenkin nyt voi jo huomata että suurimmalta osalta ”samoillalinjoilla mennään” Ruotsalaisten lajitovereiden kanssa. Toivommekinettä seuraavassa JTO päivityksessä voimme katsella jopaljon suurempaa otantaa Suomen dogeista. Rotuyhdistys pyrkiijärjestämään rodulle suunnattuja MH- kuvauksia ja tukee sekäkuvauksia että kuvaukseen osallistuneita koiria rahallisesti.Myös luonnetestissä käyntejä suositellaan, ja tuetaan. Rotukohtaisenrotuprofiilin valmisteluun on nimetty työryhmä johonkuuluu MH- luonnekuvaaja Riitta Liimatainen, rotuyhdistyksenpuheenjohtaja Teija Salmi- Aalto sekä MH- luonnekuvaus toimihenkilötJuuso Vitikainen ja Raija Nykänen.Jotta ymmärtäisimme mitä kaavio tahtoo kertoa, otamme esimerkiksialueen 8a – 8e jotka kertovat kuinka doggi toimii aaveetnähdessään ja niiden lähestyessä sekä aaveiden pysähtyessä jamuuttuessa passiivisiksi. Viereisellä sivulla olevassa arvioin-15 * JTO

tikaavakkeessa on vaihtoehdot koiran reaktioille. Seuraammesiis suomalaisen otannan tulosta. Kohdassa 8a (Puolustus /aggressio)reaktion keskiarvo on kohdassa 1,5 eli koira ei osoitauhkauseleitä tai osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä, 8b (tarkkaavaisuus)keskiarvo on kohdassa 2,5 eli koira katselee aaveita sillointällöin tai tarkkailee aaveita, pitkiä taukoja, kumpaakin puoletajasta tai koko ajan toista. Kohdassa 8c (pelko) keskiarvo on n.2, koira on enimmäkseen ohjaajan edessä tai sivulla, pientä välimatkanottoa.Kohdassa 8d (uteliaisuus) keskiarvo on lähellä kolmosta,eli koira menee katsomaan kun omistaja puhuu aaveenkanssa ja kutsuu koiraa tai menee katsomaan kun ohjaaja seisooaaveen vieressä. Kohdassa 8e (kontaktinotto aaveeseen) keskiarvoon lähes 3,5 jolloin koira vastaa aaveen tarjoamaan kontaktiintai ottaa itse kontaktia aaveeseen.Katsokaamme sama osio Ruotsissa kuvattujen koirien kohdalta.Ja edelleen huomioitava että Ruotsissa kuvattujen koirienmäärä on huomattavasti suurempi.Kohdassa 8 a reaktion keskiarvo on 2 -2,5 eli koira osoittaayksittäisiä uhkauselkeitä tai osoittaa useita uhkauselkeitä. Kohdassa8 b keskiarvo on n 3,5 koira tarkkailee aaveita pitäen pitkiätaukoja, kumpaakin puolet ajasta tai koko ajan toista tai tarkkaileeaaveita pitäen lyhyitä taukoja.Kohdassa 8c reaktioiden keskiarvo on yli 3 eli koira on enimmäkseenohjaajan edessä tai sivulla, vaihtelee paon ja kontrollinvälillä tai on enimmäkseen ohjaajan takana vaihtelee paonja kontrollin välillä. Kohdassa 8e keskiarvo on n. 3 koira vastaaaaveen tarjoamaan kontaktiin.JTO * 16

17 * JTO

Tanskandoggien luonnetestit vuosilta 2004 – 2009 löytyvätnetissä olevasta tietokannasta osoitteesta: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTulostilastot.aspx?R=235Tanskandoggeja luonnetestattiin ko. ajanjaksolla yht. 95 kpl,joista positiivisen tuloksen (LTEP) sai 89 kpl, negatiivisen tuloksen(LTEM) sai 5 kpl ja 1 tanskandoggi keskeytti luonnetestin(LTE0). Eniten luonnetestejä on suoritettu vuonna 2008, jolloinyht. 23 tanskandoggia testattiin. Alin pistemäärä ko. ajanjaksollaoli -22 pist. ja korkeimmat pisteet olivat 224 pist. Eniten luonnetestatuistatanskandoggeista oli Bonelin (8 kpl) ja Geneddan(8 kpl) kasvatteja. Kennel Dogiwogin ja Love-Dane’sin kasvattejatestattiin seuraavaksi eniten, molempia 7 kpl.Nartut v2005 v2006 v2007 v2008 v2009Keltainen 1 1 2 1 1Tiikeri 1 Harlekiini 1 3 1 5 1Musta 3 3 1 3 4Sininen1 2 3 2Urokset v2005 v2006 v2007 v2008 v2009Keltainen 2 2 3 2 3Tiikeri 1 1 Harlekiini 2 5 2 1Musta 2 2 1 1 2Sininen 3 1JTO * 18

TavoitteetLuonnetestituloksen tavoitteiden luomisessa on tunnettavaarvostelun periaatteet ja toisaalta koirarodun alkuperä sekätarkoitus. Rotumääritelmä puuttuu tanskandoggin luonteeseenainoastaan pääpiirteiltään:Käyttäytyminen/luonne: Ystävällinen, lempeä ja omistajiinsa, erityisestilapsiin kiintyvä; pidättyväinen vieraita kohtaan. Vaatimuksenaon itsevarma, peloton, helposti käsiteltävä ja oppivainen seura-ja perhekoira, jolla on korkea ärsytyskynnys; ei käytökseltäänhyökkäävä.Ja toisaalta määrittelee myös virheet luonteessa:Virheet: Puutteellinen itsevarmuus. Hermostuneisuus. Matala ärsytyskynnys.Vakavat virheet: ArkuusNäistä saamme jo perusteita siitä millainen tanskandoggin luonteenpitäisi olla.Pidättyväinen vieraita kohtaan: Sallitaan luoksepäästävyydessäarvosana +2Itsevarma, peloton: Toimintakyky vähintäänkin kohtuullinen.(+1)Helposti käsiteltävä ja oppivainen: Lievä pehmeys sallitaanKorkea ärsytyskynnys: Temperamentti matalahkoEi käytökseltään hyökkäävä: Terävyys korkeintaan kohtuullinen.Virheitä rotumääritelmän mukaan ovat ennen kaikkea arkuus,sekä liiallinen temperamentti.Tavoitteet osasuorituksittainTässä kuvattu tavoitetaso ei tarkoita sitä, että jokaisen koiran tulisisiihen päästä. Mikäli koira ei tavoitteeseen yllä, on sen käyttöjalostuksessa suunniteltava niin, ettei yhdistelmän toinen osapuoliomaa samoja heikkouksia.TOIMINTAKYKYTavoitteena +2 SuuriHyväksytään myös +1 KohtuullinenTERÄVYYSTavoitteena +3, kohtuullinenHyväksytään myös +1, pieniPUOLUSTUSHALUTavoitteena +3, kohtuullinenHyväksytään myös +1, pieni ja +2 suuri19 * JTO

TAISTELUHALUTavoitteena +2, kohtuullinenHyväksytään myös +3, suuri ja +1 Erittäin suuriHERMORAKENNEHyväksytään positiiviset arvosanatTEMPERAMENTTITavoitteena +2, Kohtuullisen vilkasHyväksytään myös +3, vilkasKOVUUSTavoitteena +3, kohtuullisen kovaHyväksytään myös +1, hieman pehmeäLUOKSEPÄÄSTÄVYYSTavoitteena +3 Luoksepäästävä, avoin, ystävällinen tai +2 luoksepäästävä,hieman pidättyväinen.Huomiota tulee kiinnittää etenkin temperamenttiin, kovuuteensekä taisteluhaluun. Näissä puutteita ilmentäviä yksilöitä ei tulisiyhdistää jalostuksessa.Seuraavassa artikkelissa LT – tuomari /MH kuvaaja JormaKerkkä valottaa luonnetestin ja luonnekuvauksen eroja /yhdenmukaisuuksia.Artikkeli on aiemmin julkaistu Palveluskoiralehdessä2/2009.Luonnetesti vai MH-luonnekuvausLuonnetestituomari ja MH-kuvaaja Jorma KerkkäViime vuosina koiraharrastajien mielenkiinto koirien luonteisiinon koko ajan lisääntynyt ja samanaikaisesti kiinnostuserilaisiin luonteenarviointi menetelmiin on myös kasvanut.Suomessa on testattu koiria jo hieman yli kolmekymmentä vuottasamalla testausmenetelmällä ja jokseenkin samoilla arviointiperusteilla.Luonnetesti on alun perin lähtöisin Ruotsista, missäsitä on käytetty apuna mm armeijan työkoirien valintamenettelyssä.Testiä on jonkin verran muokattu paremmin siviilikäyttöävastaavaksi. Sen käyttöönotto on vahvistettu Suomessa virallisesti1.6.1976. Tälle testausmenetelmälle ei ole suoranaista kansainvälistävertailupohjaa. Testin suosio on ollut kuitenkin viimevuosina voimakkaassa kasvussa. Nykyisellä tuomarimäärälläei enää pystytä testaamaan juurikaan suurempia koiramääriä.Vuonna 2008 testattiin yhteensä 2128 koiraa.Luonnetestin rinnalle meille on tulossa vielä tämän vuodenkuluessa viralliseksi koirien luonteen arviointimenetelmäksiMH-luonnekuvaus, joka on kehitetty ruotsalaisen luonnetestinpohjalta 1980 luvulla. Ruotsissa tämä luonnekuvaus on käytetyinkoirien luonteen arvioinnin menetelmä.Lähtökohtaisesti luonnetestiä ja MH-luonnekuvausta ei voiverrata suoraan toisiinsa koska niiden toteutukset ovat erilaiset,joskin osasta kummankin osioista löytyy vastaavuutta.Luonnetestin tarkoituksena on arvioida ja kirjata koiran käyttäytymistätilanteissa, joissa koiran hermosto joutuu rasitetuksi.Testitulosta voidaan hyödyntää koiran luonnekuvan määrittämiseenja koulutuskelpoisuuden arviointiin. Se antaa myös viitteitäkoiran jalostuskelpoisuuteen. Koiraa kuormitetaan henkisestikoko testin ajan. Kaikki osiot toteutetaan koiran ehdoilla siten,että sitä mukaa kun koira antaa vastetta sille annettuun ärsykkeeseen,ärsykkeen voimaa lisätään tai ärsykettä tarvittaessa lievennetään,jos koiran antama vaste on heikompi.Luonnetestissä kahdessa osiossa uhka aiheutetaan ihmisentaholta, puolustushalu- ja terävyysosioissa. Luonnetestin arviointisuoritetaan yhdeksässä eri osiossa kuusiportaisella asteikolla+3 - -3 siten, että paras arvosana on +3 ja heikoin (ei toivotuin)-3. Eri osioiden kertoimet ovat eri suuruisia vaihdellen 1:stä35:een painottuen perinnöllisten /opittujen ominaisuuksien mukaan.Poikkeuksena edellisestä on laukauspelottomuus, joka arvioidaansanallisesti viisiportaisella asteikolla.Luonnetestissä koiran saama lopputulos muodostuu +300ja -300 pisteen välille. Jos pistemäärä on alle +75 pistettä (ei olehylätty tulos) koiralla on mahdollisuus osallistua kerran uusintatestiin.Joillekin roduille rotujärjestöt ovat anoneet testin viralliseksi,jolloin hyväksyttyyn tulokseen edellytetään vähintään+75 pistettä sekä vähintään +1 arvosana terävyydestä, hermorakenteesta,luoksepäästävyydestä sekä + arvosana laukauspelottomuudesta.Koiran saama kokonaisarvio muodostuu kahdentuomarin yhteisen arvioinnin perusteella.Ruotsissa MH-luonnekuvaus (Mentalbeskrivning Hund) onmyös kehitetty luonnetestien pohjalta. Se on käytetyin menetelmäkoirien luonteiden arvioinnissa. Koiran käyttökokeeseen osallistumisenedellytyksenä on yli 18 kk:n ikä ja suoritettu MHluonnekuvaustai läpäistäkseen virkakoirakoulutuksen sen pitäämyös olla käynyt MH-luonnekuvauksessa.Ruotsissa MH-luonnekuvaukseen osallistumisikäraja on 12kk, meillä Suomessa ikärajaksi on esitetty 18 kk:n ikää.Merkittävimpänä erona luonnetestiin MH-luonnekuvauksessaon, että kaikki osiot toteutetaan jokaiselle koirille täsmälleensamalla tavalla sekä samalla voimakkuudella riippumatta siitäkuinka koira reagoi sille aiheutettuun ärsykkeeseen. Luonnekuvauksessakoira päästetään taluttimesta vapaaksi lähes kaikissaosioissa. MH-luonnekuvauksen läpiviennistä vastaa testinohjaaja.Luonnekuvaajat kuvaavat ainoastaan koiran käyttäytymistä.Luonnekuvauksessa on kymmenen eri osia, joissa kuvataan 31eri käyttäytymisreaktiota voimakkuusasteikolla 1-5. Asteikossa1 kuvastaa pienintä ja 5 suurinta reaktiota. Joissakin osioissasuurempi reaktio on toivottavampaa, kun taas toisissa pienempireaktio on parempi. Esim. pienempi reaktio on toivottua laukauksissaja suurempi rohkeudessa. Koiran ohjaajalla on mahdollisuuskeskeyttää kuvaus missä tahansa osiossa kunhan häntekee sen ennen 9:nnen osion aloittamista, jolloin hänellä onuusintamahdollisuus. Mikäli luonnekuvaajat keskeyttävät kuvauksenesim. koira kuormittuu liikaa, ei uusintamahdollisuuttaole. Luonnekuvauksessa koiraa ei hyväksytä tai hylätä. Kuvauksensuorittaa kaksi luonnekuvaajaa yhdessä.MH-luonnekuvauksessa ja luonnetestissä itse asiassa kuvataan/arvioidaan useita samoja ominaisuuksia vaikkakin ne käytännössätoteutetaan toisistaan poikkeavilla menettelyillä ja erilaisillaosioiden nimillä.Seuraavassa olen pääpiirteittäin vertaillut eri osioidenyhtäläisyyksiä /vastaavuuksia toisiinsa.MH:n osio1. KontaktiKuvaa koiran valmiutta ottaa kontaktia ja vastata siihen vieraanihmisen kanssaLuonnetestin osioLuoksepäästävyysKoiran suhtautuminen vieraisiin henkilöihinMH2. LeikkiKuvaa koiran reaktioita esineillä leikittäessä ja kykyä taisteluunvieraan ihmisen kanssaLTETaisteluhaluKoiran synnynnäinen taipumus nauttia taistelusta itsestäänilman, että se perustuisi aggressioon. Käytöstä voidaan kutsuaJTO * 20

tietynlaiseksi leikkihaluksi – leikiksi, jonka olennainen osa ontaisteluMH3. Takaa-ajoKuvaa koiran halua ajaa takaa liikkuvaa esinettä eli saalista jatarttua siihenLTEEi vastaavuuttaMH4. AktiviteettitasoTarkoituksena on kuvata koiran reaktioita tilanteessa, jossaodotettu toiminta jääkin tapahtumattaLTEHermorakenne/TemperamenttiTarkoitetaan koiran synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuuttasen joutuessa voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin.Saadaan viitteitä hermorakenteesta ja temperamentistäMH5. EtäleikkiKuvataan koiran kykyä yhteistyöhön vieraan henkilön kanssapienen välimatkan päässä ohjaajasta.LTEToimintakykyLuonteen ominaisuus, joka saa koiran ilman ulkopuolistapakotetta pitämään puolensa todellista tai kuviteltua vaaraa vastaan.On monen ominaisuuden yhdessä muodostama reaktio,lähin vastaava inhimillinen vastine on rohkeus. Vastaavuutta toimintakykyynja taisteluhaluunMH6. Yllätys (haalari)Tarkoituksena on selvittää koiran valmiutta toimia yllättävässätilanteessaLTEKovuus(Haalari tai sateenvarjo) tarkoitetaan koiran taipumusta muistaatai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksiaMH7.ÄäniherkkyysKuvataan koiran reaktioita yllättävään ääneen.LTETemperamenttiTarkoitetaan käyttäytymisen vilkkautta, huomiokyvynnopeutta(tarkkaavaisuutta) sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin jaympäristöön (kun aiheutetaan yllättävä takaapäin tuleva ääniärsyke)MH8.AaveetKuvataan koiran reaktioita uhkaavien liikkuvien kohteidenedessä, jotka hitaasti lähestyvät koiraaLTEToimintakyky, puolustushalu, kovuus kuten edellä esitetty.Terävyys: Ominaisuus, joka saa koiran reagoimaan aggressiivisestisen tuntiessa itsensä uhatuksiMH9. Leikki 2Tarkkaillaan esineellä leikin yhteydessä ovatko koiran reaktiotensimmäisen leikin jälkeen muuttuneetLTEVastaavuus, viitteitä hermorakenteesta (tuomareilla mahdollisuussuorittaa lisäkokeita esim.leikkimistä)MH10. AmpuminenKuvataan koiran reaktioita sen kuullessa laukauksia. Koiraatestataan sen ollessa aktiivisena, eli leikkiessään ohjaajansa kanssa,sekä myös passiivisenaLTEVastaavuus laukauspelottomuusLopuksi yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka MH-luonnekuvauksestaja luonnetestistä löytyy yhtäläisyyksiä ja ne arvioivatosittain samoja ominaisuuksia, niin ne EIVÄT ole keskenäänvertailukelpoisia. Saadaksemme mahdollisimman kattavan kuvankoirasta kannattaa koira käyttää molemmissa.4.3.2 Tanskandoggi harrastuskoiranaTässä yhteydessä voitaneen kertoa tanskandogeista harrastuskoirana,sillä dogista on moneen menoon. Seuraavassa tottelevaisuuskoulutustaharrastavan doginomistajan yhteenveto rodustaTOKO –kentillä:Tanskandoggien tottelevaisuuskoekäynnit ja -tulokset2005-2009Tanskandoggia ei suuren yleisön keskuudessa ole perinteisestipidetty harrastuskoirana. Doggeja on kuitenkin nähty enenemissämäärin myös virallisilla kisakentillä, joten käsitykset dogistaainoastaan letkeänä sohvaperunana taikka näyttelymenestyjänäovat syystäkin muuttumassa. Seuraavassa katsaus siitä,mitä tulokset kertovat rodusta kisakoirana. Lähteenä on käytettyKennelliiton KoiraNet-jalostustietokantaa. Järjestelmässä esiintyyajoittain puutteita ja virheitä, joten aivan absoluuttisesta totuudestaei voida puhua, mutta tulokset ovat ainakin vahvastisuuntaa-antavia. Tarkastelujaksoksi on valittu vuodet 2005-2009. Selvyyden ja lukujen vertailtavuuden vuoksi analyysissäon huomioitu jokaiselta koiralta vain tarkastelujakson aikanasaavutetut tulokset.Narttujen laji?Vuosina 2005-2009 virallisiin tottelevaisuuskokeisiin on osallistunut17 eri tanskandoggia, 13 narttua ja 4 urosta. Osallistujistamustia on ollut 5 kappaletta. Keltaisia on osallistunut 4 kpl,harlekiineja ja sinisiä molempia 3 ja tiikerijuovaisia 2. Pelkästäänosallistujamääriä tarkastellen värien välillä ei näytä olevan suuriakaaneroja, mutta vaikuttaisi siltä, että narttu on urosta tyypillisempitoko-kilpailija rodussamme. Tarkemmassa katsauksessakäy myös ilmi, että nartut ovat saavuttaneet ykköstuloksia, urokseteivät. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö uroksella voisi menestyä,dogin kanssa menestys on hyvin pitkälti yksilökysymys,eikä osallistujamäärien ollessa näin pieniä voida vetää pitkällemeneviä johtopäätöksiä soveltuvuudesta sukupuolen taikka värinperusteella. Narttujen helpompi koulutettavuus ja kuuliai-21 * JTO

suus on todennäköisesti syynä narttujen suurempaan osallistujamäärääntottelevaisuuskokeissa.Kasvattajittain tarkasteltuna huomataan, että tokoilijat ovatlähinnä yksilöitä, 17:sta osallistujasta 12 tulee eri kasvattajilta.Eniten koekäyntejä on merkitty kennel Dogiwogin koirille, 4 virallisiinkokeisiin osallistunutta koiraa. Seuraavina ovat kennelBonel ja kennel Jättiläisen, kullakin 2 kasvattia. Yksilötasolla 9dogille on merkitty kolme tai useampi koekäynti. Näistä enitenkenttiä on kuluttanut Jättiläisen Esikko 15 kirjatulla kokeellaan.Kunnioitettavasti rotuamme esillä ovat pitäneet myös DogiwoginPrince, 12 koekäyntiä, sekä Nobel Herzensbrecher Undómiel vHearts ja Bonel S’aidee Dogiwogi, molemmilla 11 koemerkintää.Seuraavaksi eniten kokeita on kertynyt Jättiläisen Myrnalle (6) jaDogiwogin Laodicealle (5). Kolmen kokeen doggeja ovat DanemanianSpecial One, Dogiwogin Ruler ja C´mon Moment OfLuck. Koiria, joille tarkastelujakson aikana on merkitty kaksikoekäyntiä, löytyi yhteensä 5 kappaletta ja vain kerran kokeissakäyneitä 3.Ykkönen, kakkonen…Kuinka kokeisiin osallistuneet tanskandogit ovat sitten menestyneet?Saavutettujen tulosten lukumäärät ja prosenttiosuudetkaikista kyseisen luokan tuloksista vuosittain eriteltyinä käyvätilmi oheisesta taulukosta 12. Tähän mennessä yksikään doggi eiole osallistunut erikoisvoittajaluokkaan, joten EVL:n nollarivi onnäin ollen jätetty taulukosta pois.Taulukko 12. Tanskandoggien tottelevaisuuskoetulokset 2005-20092009 2008 2007 2006 2005VOI1 20% (1 tulosta)VOI2VOI3 80% (4 tulosta)VOI0 100% (2 tulosta) 100% (3 tulosta) 100% (2 tulosta)VOI-Yhteensä 2 tulosta 3 tulosta 2 tulosta 0 tulosta 5 tulosta2009 2008 2007 2006 2005AVO1 60% (3 tulosta) 14% (2 tulosta)AVO2 20% (1 tulosta) 17% (1 tulosta)AVO3 20% (1 tulosta) 64% (9 tulosta) 17% (1 tulosta)AVO0 14% (2 tulosta) 67% (4 tulosta)AVO- 7% (1 tulosta)Yhteensä 0 tulosta 5 tulosta 14 tulosta 6 tulosta 0 tulosta2009 2008 2007 2006 2005ALO1 33% (3 tulosta) 31% (4 tulosta) 40% (2 tulosta) 38% (3 tulosta)ALO2 33% (3 tulosta) 20% (2 tulosta) 15% (2 tulosta) 12% (1 tulosta)ALO3 22% (2 tulosta) 30% (3 tulosta) 46% (6 tulosta) 20% (1 tulosta) 38% (3 tulosta)ALO0 40% (4 tulosta) 8% (1 tulosta) 40% (2 tulosta) 12% (1 tulosta)ALO- 11% (1 tulosta) 10% (1 tulosta)Yhteensä 9 tulosta 10 tulosta 13 tulosta 5 tulosta 8 tulostaYhteensä 11 tulosta 18 tulosta 29 tulosta 11 tulosta 13 tulostaJTO * 22

Vuosien 2005-2009 aikana tanskandogeille koekäyntejä onmerkitty yhteensä 82 kappaletta, näistä 45 alokasluokassa, 25avoimessa ja 12 voittajaluokassa. Tulosjakauma luokittain onkoottu taulukkoon 13. (alla). Alokasluokassa lähes kolmannes(27 %) koesuorituksista on päätynyt tavoiteltuun ykköstulokseen,III-tulosten osuus on tasan kolmanneksen (33 %). Kakkos-ja 0-tulosten osuudet ovat huomattavasti pienemmät (molemmat18 %). Kärjistäen voidaankin sanoa, että osallistuessaanalokasluokkaan doggi saa yleensä joko hienon ykkösen tai jääreilusti kolmoseen. Todellisuus ei tietenkään ole näin mustavalkoinen.Avoimessa ja etenkin voittajaluokassa korkeimpien tulostensaavuttaminen käy harvinaisemmaksi, III- ja 0-tulos onkinyleisin kotiin vieminen. Ylemmissä luokissa vaatimustasokasvaa ja tasaisen suorituksen merkitys korostuu. Tanskandoggion ennemmin persoonallinen, ajatteleva tapaus kuin pomminvarmasuorittaja ja tulosautomaatti. Joten hyvästäkin harjoittelustahuolimatta saattaa sattua ”kauneusvirheitä” jotka muutointasaisesta sarjasta riippumatta tiputtavat kokonaispistemääränkolmostuloksen tasolle. Mutta kun kaikki menee nappiin, doggivoi yltää ykköseen siinä missä mikä tahansa muukin rotu, kisaluokastariippumatta. Kaikki luokat yhteenlaskettuna dogit ovatyltäneet ykköstulokseen 18 kertaa, mikä on 22 % koekäynneistä.Huima enemmistö I-tuloksista on alokasluokasta, 12 kpl,avoimesta ykkösiä kertyi tarkastelujakson aikana viisi (6 %) javoittajaluokasta yksi (1 %).Taulukko 13. Tulokset yhteensä luokittain.ALO AVO VOI YHT.I-tulos 12 5 1 18II-tulos 8 2 0 10III-tulos 15 11 4 300-tulos 8 6 7 21Kesk. 2 1 0 3Huomionarvoinen piirre tanskandoggien tuloksissa on keskeytystenvähyys, 82 kirjattua koekäyntiä ja vain kolme keskeytettyäsuoritusta. Kaksi näistä on alokasluokasta ja yksi avoimestaluokasta, mutta ei yhtään voittajaluokassa. Dogin kanssa kisaaviatuntuukin leimaavan tietty periksi antamattomuus sekä hyvä urheiluhenki.Vaikka aina ei menisikään aivan suunnitelmien mukaan,saatetaan oma suoritus kaikesta huolimatta kunnialla loppuunsaakka, riitti se tulokseen tai ei. Niiden lajin huipulle tähtäävien,joille vain ykköstulos kelpaa, rotuvalinta suuntautuu toisaalle.Toki rodustamme löytyy tavoitteellisia ja menestyksellisiäkilpailijoita, mutta yleisesti ottaen doggi hankitaan parhaaksiystäväksi ja menestys tokokentillä tulee siihen päälle jos on tullakseen.Ilahduttavana ja rohkaisevana havaintona voidaan pitää myössitä, että melkein puolet virallisiin kokeisiin osallistuneista dogeistaon saavuttanut ykköstuloksen. 17:sta tarkastelujakson aikanakilpailleesta koirasta 7 on yltänyt ykköseen, kaikki narttuja.Harlekiini dogit ovat napsineet ykkösiä vakuuttavalla varmuudella;kolmesta kokeisiin osallistuneesta koirasta kaikillaon ykköstulos. Määrä on toki hyvin pieni, mutta tulokset rohkaisevia.Kappalemääräisesti toiseksi eniten ykköstuloksia onmustilla, mutta prosentuaalisesti osuus ei ole puoltakaan (2 kpl5 osallistujasta). Kolmesta sinisestä ja neljästä keltaisesta yksikummastakin väristä on kerännyt I-tulokseen oikeuttavan pistemäärän.Valitettavasti kahdesta tiikerijuovaisista osallistujistakumpikaan ei ole yltänyt ykköstulokseen.Perinteisen valionarvon lisäksi vuodesta 2004 alkaen tottelevaisuuskokeissaon ollut käytössä palveluskoirapuolelta tututkoulutustunnukset. Tunnukset jaetaan jokaisessa luokassa koiransaavuttaessa kolmannen I-tuloksen kyseisessä luokassa. Allaon listattuna tanskandogit, jotka ovat tarkastelujakson aikanasaavuttaneet yhden tai useamman ykköstuloksen (suluissa värija sukupuoli).Jättiläisen Esikko (ha/n)TK2, TK1, Nobel Herzensbrecher Undómiel v Hearts (sin/n)TK1, Bonel S’aidee Dogiwogi (mu/n)Jättiläisen Myrna (ha/n)Dogiwogin Laodicea (ke/n)TK1, Danemanian Special One (mu/n)Saradane´s Candy For World (ha/n)Summa summarumViimeisen viiden vuoden tokotilastot tanskandoggien kohdaltaovat toisaalta rohkaisevia – doggi voi menestyä muuallakinkuin näyttelykehissä – toisaalta petrattavaakin löytyy – etenkinalokasluokassa saavutetaan joko hienoja ykkösiä tai sitten kisasaalisjää valitettavan laihaksi ja mitä ylempään luokkaan edetäänsitä heikommaksi tulostaso laskee. Ihailtavaa on kuitenkinomistajien periksi antamattomuus, heikommastakin tuloksestahuolimatta yritetään uudestaan. Positiivisena löytönä voidaanpitää myös koekäyntien määrän kasvua verrattuna edelliseentokotilastoon (1995-2005). Tarkemmassa vertailussa käy kuitenkinilmi, että kokeisiin osallistuvien yksilöiden määrä on vähentynyt.Edistysaskelista huolimatta tokoharrastus näyttää yhä lepäävänmuutamien yksilöiden harteilla. Omaksi ilokseen ja möllitasollatokoilevia doggeja löytyy todennäköisesti moninkertainenmäärä aktiivisesti kilpaileviin verrattuna. Olisikin tärkeääsaada nämäkin rotumme edustajat esille ja tilastoihin virallistenkoesuoritusten muodossa. Osaamista ja tasoa koirista varmastilöytyy, kyse tuntuukin olevan lähinnä omistajien korkeasta kynnyksestäosallistua virallisiin kokeisiin. Vaikka harrastajamäärätovat pieniä varsinkin näyttelyihin verrattuna ja tanskandoggiedelleen jonkinasteinen harvinaisuus tottelevaisuuskokeissa niintilanne ei missään nimessä ole synkkä, päinvastoin kuten tulostilastostanäemme. Parempaankin on varmasti mahdollista päästäsekä määrällisesti että laadullisesti, siinäpä haastetta tulevaisuudessa.Käyttäytymiskoe, koulutustunnus BHKäyttäytymiskokeessa, sisältää sekä tottelevaisuus- että kaupunkiosuuden,omistaja voi mitata koiransa yhteiskuntakelpoisuuden.Kokeen ajan tuomari tarkkailee koiraa eri tilanteissa jajoko hyväksyy tai hylkää sen suorituksen, koetta ei siis arvostellapistein. Vuosina 2005-2009 käyttäytymiskokeeseen on osallistunut6 eri tanskandoggia ja koekäyntejä on merkitty yhteensä 9kappaletta. Alla on listattuna tanskandogit jotka ovat tarkastelujaksonaikana saavuttaneet hyväksytyn tuloksen.BH Jättiläisen Esikko (ha/n)BH Dogiwogin Prince (ke/u)BH Nobel Herzensbrecher Undómiel v Hearts (sin/n)BH Bonel S’aidee Dogiwogi (mu/n)Lisäksi ainakin seuraavissa lajeissa tanskandoggit ovat osallistuneetvirallisiin kilpailuihin: agility, Mejä, Vepe.23 * JTO

4.4. TerveysVuoden 2009 TerveyskyselyKasvattajien tulisi jalostustyössään suosia mahdollisimmanterveitä ja nk. vanhoiksi eläviä linjoja.Seuraavaksi vertaamme vuoden 2004 terveyskyselyn tuloksiavuoden 2009 terveyskyselyn tuloksiin. Vuonna 2004 lähetetystäkyselystä saimme tietoa 338 tanskandoggista, kun taas vuoden2009 kyselyssä tietoa saimme vain 131 doggista. Tämä on harmittavanpieni määrä, kyseessä on kuitenkin tärkeä kartoitus rodunsairauksista / hyvinvoinnista. Vastauksien osuus jakaantuiväreittäin seuraavasti: siniset 18 %, mustat 26 %, harlekiinit 24%, keltaiset 22 % ja tiikerit 10 % vastauksista.Molemmissa kyselyissä sydänperäiset vaivat saivat eniten mainintoja.Vuoden 2004 kyselyn mukaan sydänperäisten vaivojenkanssa yhtä monta mainintaa sai syöpä, seuraavaksi vanhuus jasitten mahalaukun kiertymä. Vuonna 2009 tehdyssä kyselyssäsydänperäiset syyt saivat myös eniten mainintoja, toiseksi enitenmainintoja sai mahalaukun kiertymä ja kolmannelle sijalle nousispondyloosi.Vuoden 2004 kyselyn vastauksista sydänperäisten sairauksienosuus oli 7,4 %, vuoden 2009 kyselyssä sydänperäistensairauksien osuus 12,2 % vastauksista. Molemmissa kyselyissäsydänperäisissä sairauksissa mainittiin Kardiomyopatia, DilatoivaKardiomyopatia, sydänvika, sydämen vajaatoiminta, sivuääni,laajentuma ja läppävika. Suurin osa sydänvioista olivat jokojohtaneet kuolemaan tai vaativat lääkityksen. Sydänperäistensairauksien osuus on noussut vuosien 2004 – 2009 ajalla. Tämäon erittäin huolestuttavaa ja rotujärjestön tuleekin kiinnittää siihenentistä enemmän huomiota, tämä on huomioitu kohdassa5.3.4 Pitkän aikavälin strategioissa, sekä mainittu myös kohdassa5.3.3 lyhyen aikavälin strategioissa.Myös spondyloosin osuus ko. aikavälillä on noussut huomattavasti:vuoden 2004 kyselyn vastauksissa spondyloosin osuusoli 1,5 %, kun taas vuoden 2009 kyselyssä spondyloosin osuudeksituli 9,9 % vastauksista. Nuorin jolla spondyloosi oli diagnosoitu,oli n.1v, kaksivuotiaana spondyloosi oli todettu neljällä,viisivuotiaana kahdella, kerran mainittiin 7- ja 8 -vuoden iässätodettu, neljällä mainituista ikää ei oltu mainittu.Vuoden 2004 kyselyssä ei tullut yhtään mainintaa atopiasta,vuonna 2009 tehdyssä kyselyssä atopia mainittiin yht. 6 kertaa,eli 4,5 %. Atopiaa sairastavat koirat olivat kaikki musta-harlekiini-väriryhmästä. Atoopikoista kahdella oli myös toistuvia korvatulehduksiaja furunkuloosia, kahdella toistuvia korvatulehduksia.Vuoden 2009 kyselyn vastauksissa luonneongelmien osuuskaikissa väreissä oli 23,6 %, tämä prosentti sisältää kaikki maininnatluonneongelmista, osalla koirista oli sekä arkuutta, aggressiivisuuttatai muuta toivomista luonteen suhteen. Vuonna2004 tehdyssä kyselyssä aggressiivisuus oli lopetuksen syynä4,8 % vastauksista. Seuraavaksi vuoden 2009 tehdyn kyselynluonnemainintojen erittelyä väreittäin: sinisissä koirissa arkuussai vain yhden maininnan, muu luonneongelma mainittiin myöskerran, ko koira oli ”stressiherkkä hössöttäjä”. Mustissa arkuusmainittiin 8 kertaa, aggressiivisuus 7 kertaa (näistä koirista 5 kploli sekä arkoja että aggressiivisia ), 3 arkaa koiraa ja 2 ”vain” aggressiivistakoiraa. Muu luonneongelma kohdassa oli yksi mainintaepävarmasta koirasta. Arkuus -kohdassa oli mainintojaseuraavasti: 6 kpl arka, 1 kpl ääniarka, 1 kpl koira haukkuu jamurisee vieraille ihmisille ja on kova vahtimaan sekä arvaamaton.Aggressiivisuus kohdassa vastauksia tuli seuraavasti: 4 kplaggressiivinen muille koirille, yksi koirista aggressiivinen myöslapsia kohtaan, 2 kpl aggressiivinen koira ilman erillistä ”kohdetta”,yksi maininta pelkopurijasta. Muu luonneongelma kohdassaoli kaksi mainintaa: toinen paukkuarka ja toinen epävarmamiehiä ja toisia koiria kohtaan.Harlekiineissa aggressiivisuus sai 3 mainintaa ja muu luonneongelmayhden maininnan liian vilkkaasta ja vietikkäästäluonteesta joka ei palaudu helposti. Aggressiivisuus ilmeni kahdellatoisia koiria kohtaan ja yksi oli aggressiivinen etenkin valeraskauksienaikaan. Keltaisissa aggressiivisuus sai yhden maininnan,ko. koira oli voimakkaasti aggressiivinen toisia koiriakohtaan. Muu ongelma sai myös yhden maininnan, koira oli hermostunut”liiasta lasten hössötyksestä”. Tiikerijuovaisissa arkuusmainittiin 5 kertaa, näistä maininnoista 4 oli paukkuarkoja, lisäksiyksi, joka oli sekä paukku- että ääniarka. Lisäksi 1 mainintaoli pelkästä ääniarkuudesta. Muu ongelma kohdassa oli kaksimainintaa: toinen vahtii paljon ja toinen potee eroahdistusta.Alla läpikäydään muut 2009 kyselyn vastauksissa ilmi tulleetsairausmaininnat:Luuston ja lihaksiston sairauksista syöpä erimuodoissa saiosuudekseen 8,3 %, osteokondroosi 4,5 %, panosteiitti 3,8 %.HOD, Wobblerin sydrooma, ja polven ristiside- /nivelside vammasai jokainen osuudekseen 2,2 %. Niveldysplasia mainittiinkahdesti. Kerran mainittiin selkäydinkalvon luumetaplasia jossakoko selkäydinkalvo täynnä jopa n.3 cm pitkiä ja 3 mm paksujaluupaloja.Silmä- ja luomisairauksista Entropiumin osuus oli 2,2 %,cherry eye ja harmaakaihi mainittiin molemmat kahdesti. Ektropium,claukoma, makroblepharon, distichiasis ja kolmannensilmäluomen eversio mainittiin kukin yhdesti.Muut periytyvät sairaudet: jonkinasteinen hypotyreoosi sai2,2 % osuuden vastauksista, Addisonintauti ja epilepsia mainittiinmolemmat kahdesti.Ihosairaudet ja yliherkkyys kohdassa toistuvat krooniset korvatulehduksetsaivat 8,3 % osuuden vastauksista, kasvaintenosuus oli 6,8 %, rokote / lääkeainereaktiot saivat osuudekseen5,3 %, urtikaria ja furunkuloosi ilmeni 3,8 prosentilla.Nielun ja ruokatorven sairauksista refluksia ja toistuvat nielurisatulehduksetsaivat molemmat kaksi mainintaa.Muut yleiset sairaudet kohdassa mahalaukun kaasuuntuman/kiertymän osuus oli 9,1%, kohtutulehduksen / pyometran o-suus oli 8,3 %. Eturauhasvaivat 7,6 % vastauksista. Toistuvatvirtsatieinfektiot ja purentavika saivat osuudekseen 3 %.Edellisessä JTO:ssa tavoitteeksi asetettiin selvittää tanskandoggienmahdollisia lisääntymisongelmia. Lisääntymisongelmiakartoitettiin Kasvattajakyselyssä vuonna 2009, seuraavassayhteenvetoa vastauksista:Kyselyyn vastanneista kasvattajista 69 %:lla ei ole ollut narttujenlisääntymisongelmia. Jonkinlaista tiinehtyvyysongelmaa oli ollut31 %:lla vastanneista kasvattajista. Kasvattajat ketkä olivat käyttäneetkeinosiemennystä, kertoivat keinosiemennykseen päätymisensyistä seuraavaa: suurin osa kasvattajista kertoi käyttäneensäulkomaista urosta/pakaste- tai jäähdytettyä tuorespermaa,vain yksi kasvattaja kertoi syyksi uroksen astumisongelmat.Tämän kyselyn otoksella näyttää siltä, että tanskandoggiuroksillaei juuri ole ongelmia astumisen suhteen: 69 % vastanneistakasvattajista kertoi, ettei heidän uroksillaan ole ollutongelmia astumisissa ja vain 8 % oli ollut vaikeuksia. Näidenlisäksi 23 % kasvattajista ei kommentoinut ko. kysymystä. Kyselyntulos näyttäisi narttujen tiinehtymisongelmien suhteen, että69 % vastanneista kasvattajista kertoi, ettei heidän nartuillaanole ollut tiinehtyvyysongelmia ja 31 %:lla oli ollut jonkinlaistatiinehtyvyysongelmaa. Suurin osa kyselyyn vastanneista kasvattajistakäyttää oikean astutusajankohdan määrittämiseksi pro-JTO * 24

gesteronitestiä. Täytyy kuitenkin muistaa että kyselyn otos, palautuneidenvastausten määrä oli pieni, eikä tällä vastausmäärällävoi vielä enemmälti yleistää tuloksia.Synnytys, emo ja pennutKyselyn mukaan kasvattajat kertoivat että usein pienet pentueet(1 – 4 pentua) tai hyvin suuret pentueet (väh. 15 pentua)joudutaan keisarinleikkaamaan. Muita syitä nartun synnytysvaikeuksilleja sektiolle mainittiin: polttojen heikkous, yliaikainentiineys, pentu virheasennossa tai pentu jo kuollut. Kyselyn mukaantanskandoggi narttu synnyttää ja huolehtii hyvin tai erinomaisestipennuistaan. Kasvattajat ovat lisäruokkineet pentuja(emon maidon lisäksi) vain harvoin, tällöin kyseessä on ollutpieni pentue, jolloin maitoa ei ole erittynyt tarpeeksi tai ison pentueenollessa kyseessä. Kiinteään lisäruokaan kasvattajat ovatsiirtyneet pentujen ollessa 2,5 – 4 viikon ikäisiä, pentueen koostariippuen.Joskus pentuja syntyy kuolleena. Mahdolliseksi pääasialliseksisyyksi kasvattajat kertoivat synnytyksen hitaan etenemisen,lisäksi yksi kasvattaja mainitsi pennun kaasupöhöttymän. Kaikkiinkuolleina syntyneisiin pentuihin kasvattajat eivät pystyneetnimeämään syytä. Suurin osa vastanneista kasvattajista kertoi,ettei pentueiden kehityksessä ole ilmennyt myöhemminkäänhäiriöitä tai vaikeuksia. Mikäli häiriöitä tai vaikeuksia kehityksessäoli, syitä mainittiin: ruokatorven laajentuma, täydellinenimmuniteettisuojan puutos, epäilty suolihaavauma ja lihavahkonpennun tärinä kävelemään opeteltaessa (ongelma hävisi kunpentu laihtui).4.4.1. Suomessa tanskandogilla yleisesti esiintyvätsairaudetSuomessa tanskandogeilla yleisimmin esiintyviä vakaviasairauksia ovat sydänsairaudet, mahalaukunkiertymä sekä erilaisetsyövät ja kasvaimet. Näiden yhteenlaskettu osuus kuolinsyistäon terveyskyselyiden perusteella huomattava. Jättirotunatanskandogeilla esiintyy myös kasvuhäiriöitä, joskin ne ovatvähentyneet ruokintatapojen ja – tottumusten muuttuessa rodullesopivammiksi. Kasvattajat ovat entistä paremmin perehtyneitäpentujen ruokintaan ja he jakavat tietoa myös uusille pentujenomistajille.MAHALAUKUNKIERTYMÄMahalaukun täydellinen tai osittainen kiertyminen sulkeemahansuun ja mahanportin niin, ettei mahalaukun sisältö pääsekulkemaan mihinkään suuntaan. Kaasut laajentavat mahalaukunnopeasti ja voimakkaasti. Koiralle tulee vakavia hengitys- ja verenkiertovaikeuksiaja se joutuu sokkiin. Jos koiraa ei saada nopeastieläinlääkärin hoitoon, se menehtyy kiertymään tai useinhoidosta huolimattakin leikkauskomplikaatioihin. Mahalaukkusijaitsee vatsaontelossa välittömästi maksan ja pallean takana.Pallea on kaareva rintaonteloon päin. Vatsaontelon elimet työntyvätsen mukana osaksi rintakehän sisälle. Koiran mahalaukkuon huonosti kiinnittynyt ja pääsee suhteellisen vapaasti liikkumaanja laajenemaan ruokailun jälkeen. Suurikokoisilla ja kapearintakehäisilläkoirilla mahalaukku joutuu ruokailun jälkeenpuristukseen. Se ei pääse laajenemaan sivusuuntaan. Tällöinsaattaa tavallista täyttyneempi ja laajempi mahalaukku joutuaepänormaaliin asentoon vatsaontelossa. Varsinainen kiertymä tapahtuueriasteisen laajentuman ja asennonmuutoksen jälkeen.Katsottaessa koiraa takaapäin poikkileikkauksena voidaan sanoamahalaukun kiertyneen myötäpäivään koiran pituusakseliinnähden. Ruokatorvi on kiinnittynyt niin, että syntyy kierre mahalaukunsuulle. Sitä voidaan verrata kierteeseen, joka syntyypyykkiä käsissä kuivaksi väännettäessä. Ruokatorvenkierre estääkoiraa nielemästä jopa vettä (Maria Väänänen / Kirurgian laitos /Eläinlääketieteellinen korkeakoulu).SYDÄNSAIRAUDETKardiomyopatiaa, sairautta johon liittyvä sydänlihaksenväsy-minen ja hajoaminen ei ole infektion aiheuttamaa, tavataankoirilla monessa muodossa: sydänlihaksen ohentumisena jaonteloiden laajentumisena, dilatoivana kardiomyopatiana, taisydänlihasten paksuuntumisena, hypertroofisena kardiomyopatiana,sekä erityisenä boxereilla tavattavana sairautena, arytmisenäkardiomyopatian, johon liittyy hyvin epäsäännöllinensydämentoiminta.Yhtä muotoa voidaan sanoa traumaattiseksi kardiomyopatiaksi.Sitä todetaan muun muassa vakavien, esimerkiksi liikenneonnettomuuksissasyntyneiden, ruumiinvammojen jälkeen, äkillisissävatsavaivoissa, suurten leikkausten jälkeen ja kiputiloissa,ja sitä voi esiintyä millä rodulla tahansa. Dilatoivaa kardiomyopatiaasanotaan myös kongestiiviseksi kardiomyopatiaksi. Sydän onlaajentunut, dilatoitunut, ja sen lihasseinämät ovat ohentuneet.Kongestiivinen sydänlihassairaus syntyy myös vasemman eteisenja kammion välisen mitraali- eli hiippaläpän tai oikeaneteisen ja kammion välisen trikuspidaali- eli kolmiliuskaläpäntoimintahäiriön yhteydessä. Sydänläppä voi olla synnynnäisestiviallinen tai muuttua usein infektiota seuranneen tulehduksenvuoksi epänormaalin paksuksi ja myöhemmässä vaiheessa taaskutistua, niin että muodostaa ensin pahenevan esteen eteenpäinvirtaavalle verelle, mutta ei sulkeudu myöhemmin tiiviisti, vaanpäästää veren vuotamaan taaksepäin takaisin eteiseen. Kaikissanäissä tapauksissa sydämen toiminta tulee tehottomaksi, mikävasemmanpuoleisessa toiminnanvajauksessa aiheuttaa kongestion,verentungoksen, eli veren liiallisen kerääntymisen pieneenverenkiertoon, toisin sanoen keuhkoihin. Keuhkojen hiussuonetlaajenevat, ja niistä vuotaa nestettä keuhkokudokseen niin nopeasti,etteivät imusuonet pysty ottamaan sitä vastaan. Keuhkoihinmuodostuu nestettä eli keuhkoödeema, joka heikentää koiranhengitystehoa ja aiheuttaa yskää. Oikeanpuoleisesta toiminnanvajauksestaseuraa vastaavasti veren kerääntyminen vatsaontelonsuoniin, maksan laajeneminen ja askites, nesteen kerääntyminenvatsaonteloon. Joskus harvoin esiintyy turvotusta ihossa ja ihonalla pitkin rungon alapintaa ja raajoja (Birgitta Wikström: KoiranSairaudet).Sydänsairauksien kartoituksessa Kennelliitto kirjaa tällä hetkellävain kuuntelutuloksen, joka sinällään ei kerro kovin paljonmm. dilatoivasta kardiomyopatiasta. Jalostustoimikunnalle tuleekuitenkin tieto kuuntelukaavakkeen mukana, mikäli tehty myösesim. sydänultra. Lisäksi jalostustoimikunnalla on käytössä omasydänultrakaavake, joita esim. jalostustoimikunann järjestämienjoukkosydänultrien yhteydessä toimitetaan eläinlääkäriasemilleja joista ne palautuu täytettyinä takaisin jalostustoimikunnalleVuosina 1999 - 2003 sydänkuunteluita tehtiin yhteensä 16kpl, joista 2 kpl esiintyi sivuääni. Seuraavassa vuodet 2004 -2009 luvut sydänkuunteluiden osalta:25 * JTO

Taulukko 14. Sydänkuuntelut vuosina 2004 – 2009Vuosi Tutkittu 0 1 2 Yhteensä2004 5 5 0 0 52005 61 60 0 1 612006 49 48 1 0 492007 63 61 2 0 632008 70 67 3 0 702009 115 110 4 1 115Yhteensä 363 351 10 2 363*0 = ei sivuääniä**1 = sivuääni kuuluu***2 = epävarmaSydänultrakaavakkeita on palautunut rotujärjestölle seuraavasti:v. 2006 yht. 22 kpl, joista 4 kpl muuta kuin puhdasta lausuntoa(sis. läppävuoto, sivuääni, rajatapaus / alkava / oireeton DCM /DCM)v. 2007 yht. 43 kpl, joista 6 kpl muuta kuin puhdasta lausuntoav. 2008 yht. 28 kpl, joista 3 kpl muuta kuin puhdasta lausuntoav. 2009 yht. 50 kpl. joista 12 kpl muuta kuin puhdasta lausuntoa.Jalostustoimikunta on vuodesta 2005 saakka kerännyt kaik-kirotujärjestölle palautuneet sydänultratutkimuskaavakkeet jatilastoinut ne. Listat on julkaistu Tanskandoggi -lehdessä ja vuoden2010 alusta alkaen myös rotujärjestön internetsivuilla, jalostustoimikunnanosiossa. Vuoden 2009 loppuun mennessäsydänultrakaavakkeita on rotujärjestölle palautunut 145 kpl janäistä 25 kpl:ssa (17,4 %) on ollut “jotain huomautettavaa taiepävarmuutta” (kts. yllä).Sydänsairauksien osalta tanskandoggien terveydentilaa voidaanpitää vakavana. Useilta eläinlääkäreiltä on rotujärjestölletullut viestiä, että sydänultria tehdään huomattavasti enemmänja sydänoireiden vuoksi tanskandoggeja käy vastaanotoilla lähesviikoittain, tutkittavilla dogeilla diagnosoidaan usein myösDCM. Valitettavasti tämä tieto ei tule rotujärjestölle saakka, elleiomistaja sitä itse lähetä. Näin ollen todellinen sydänongelma/DCM -tilanne on toinen kuin mistä jalostustoimikunnalle tuleetietoa. Jalostustoimikunta panostaa jatkossa tiedottamiseen sekämiettii keinoja, kuinka rodun todellinen sydänongelmatilannesaadaan tilastoitua. Tiedon saanti rotujärjestölle on erittäin tärkeää,avainasemassa ovat koiranomistajat / kasvattajat. Kaivattaisiinavoimempaa keskustelua ja tiedottamista sairastuneistakoirista, jotta todellinen tilanne saataisiin paremmin kartoitettuaja sen kautta jalostettua terveempiä tanskandoggeja.SYÖPÄ JA KASVAIMETYleisin tanskandogeilla esiintyvä syöpä on luusyöpä. Myöserilaiset ihokasvaimet ja rasvapatit ovat yleisiä, joskin eivätyleensä yhtä kohtalokkaita kuin luusyöpä. Nartuilla nisäkasvaimetovat yleisiä ja saattavat muuttua pahanlaatuisiksi ellei niitäpoisteta. Myös luissa todetaan kasvaimia. Kasvavan tai juuri kasvunsapäättäneen koiran luusyöpä on usein suurijärkytys koiranomistajalle. Se kehittyy usein värttinä-kyynärluun alaosaan elipaikkaan, jossa on totuttu toteamaan kasvuhäiriöt. Koiran voimakasontuminen ja kasvaimen nopea kasvu käännyttävät eläinlääkärinpuoleen. Kasvaimet voidaan helposti diagnosoida röntgentutkimuksella. Tämä nuoruuden luusyöpä on yleisin bernhardinkoiralla,rottweilerilla, tanskandogilla ja eräillä muillasuurikokoisilla roduilla. Luusyövän hoitomahdollisuudet ovathuonot (Saki Paatsama, Terve ja sairas koira, 1995).Nisissä olevat kasvaimet ovat yksinarttukoirien yleisimmistäkasvaimista, jotka voivat myös olla pahanlaatuisia. Pahanlaatuisillanisäkasvaimilla on taipumus lähettää etäpesäkkeitä, ja levitäetenkin keuhkoihin. Kasvaimia kehittyy ensimmäiseksi takimmaisiinnisiin. Joskus havaitaan pieniä kasvaimia samanaikaisestiuseissa maitorauhasissa. Toiset kasvaimet saattavat pysyä pitkänaikaa samankokoisina, toiset kasvaa nopeasti suuriksi.Kasvaimet, joiden peittämän iho muuttuu tai alkavat vuotaaeritteitä, ovat yleensä pahanlaatuisia. Niiden kirurginenhoito on yleensä menestyksellistä (Saki Paatsama, Terve ja sairaskoira, 1995). Leikatut kasvaimet voidaan, etenkin jos ne näyttävätepäilyttäviltä, määrittää patologisella tutkimuksella, jostasaadaan varmuus onko kyseessä hyvän- tai pahanlaatuinen kasvain.Useat tutkimukset ovat selvästi osoittaneet syy-yhteydennisäkasvainten ja narttujen sterilisaation välillä: steriloimallanarttu ennen ensimmäistä juoksuaikaa nisäkasvainten muodostuminenmyöhemmällä iällä voidaan eliminoida lähes tulkoonkokonaan. Ensimmäisten juoksuaikojen jälkeen mahdollisuudetnisäkasvainten muodostumiseen lisääntyvät, joskin kasvaintenmuodostuminen on verraten harvinaista alle kaksivuotiailla nartuilla.Tämän jälkeen todennäköisyys kasvaa, ja on jo varsin suurivanhoilla nartuilla. Nisäkasvaimen muodostumisen estäminenvoisikin olla yksi merkittävimmistä syistä steriloida narttu, jotaei aiota käyttää siitoksessa (http://www.korpikuu.fi/briardharrastajat/arkisto/2002/4_1.html).LUUSTOSAIRAUDETYksi yleisimmistä suurilla roduilla esiintyvistä nivelsairauksistaon lonkkanivelen dysplasia (HD), joka on lonkkanivelenkasvuhäiriö. Se esiintyy eriasteisena lievistä lonkkanivelen muutoksistaselviin nivelrikkoihin tai lonkkamaljan täydelliseen kehittymättömyyteen.Oireet vaihtelevat taudin asteen mukaan.Oireena voi olla esim. ajoittainen ontuminen, raskaan liikunnanjälkeinen kiputila tai takapään voimattomuus. Vaikeimman asteenHD voi olla koiralle erittäin tuskallinen ja usein päädytään eläimenlopettamiseen. Lievä HD ei yleensä vaikuta koiran elämäänmillään tavalla. Suomessa miltei kaikki jalostukseen käytettävätlonkkavikaan taipuvaisten rotujen yksilöt röntgenkuvataan noinkahden vuoden iässä ja jalostuksessa suositaan terveitä yksilöitä.Lonkkavika periytyy polygeenisesti, eli useampi kuin yksi geeniJTO * 26

vaikuttaa tämän vian syntyyn, mutta itse lonkkavika on myösruokinnallinen ja liikunnallinen ongelma. Tarkkaan harkittu jalostaminensekä huomion kiinnittäminen ruokintaan jo nartunkantoaikana sekä pentujen kasvuaikana on paras tapa ehkäistädysplasiaa.Hypertroofinen osteodystrofia, HOD on kasvuajan luustosairaus.HOD ilmenee verenvuotona ja kalkkiutumina aivan luukalvojenalla, varsinkin ranteiden yläpuolella. Ulospäin sairausnäkyy lämpimänä turvotuksena kyynärluiden ja värttinäluidenalaosassa eli ranteiden yläpuolella. Koira aristaa usein jalkojaan,ontuu ja pahimmassa tapauksessa koira ei pysty edes seisomaan.Sairauteen liittyy useasti kuume ja yleiskunnon heikkeneminen.Tämä sairaus on tyypillinen nimenomaan suurille, nopeakasvuisilleroduille. Yleinen esiintymisikä on 3-6 kk. Muutoksetnäkyvät röntgenkuvissa selvästi. Hoitona on ruokinnan tarkistaminensopivammaksi sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden annonrajoittaminen.Osteokondroosi on luusairaus, jossa nivelrustot eivät kypsyja kasva normaalisti. Vamma aiheuttaa kipua ja ontumista. Osteokondroosion kasvavalla eläimellä esiintyvä häiriö nivelpinnoissa.Sairaus voidaan todeta röntgenkuvasta, jossa se ilmeneenivelessä näkyvinä rustovaurioina. Sairaus ilmenee yleisimminolkanivelessä, kyynärnivelessä sekä polvi- ja kinnernivelessä.Sitä voi esiintyä myös selkä tai kaularangassa, jolloin nikamienvälinen yhteys huononee. Kaulanikamien kasvuhäiriöön liittyyhelposti hermo-ongelma, ns. Wobbler-ilmiö, josta seuraa lähinnäliikehäiriöitä, huojuntaa, kompastelua ja suuntavakaudenkadottamista ensin takaraajoissa. Oireet koiranomistaja huomaausein pennun liikkeistä, se ei tasapainota raajojaan tasaisesti.Huomattava osa olkanivelessä esiintyvistä muutoksista kasvuaikanaparanee ilman leikkausta. Tähän sairauteen luetaan useinmyös kyynärnivelen kasvuhäiriö eli kyynärnivelen dysplasia,joka voidaan todeta jo puolivuotiailla pennuilla. Nivel alkaa aristaa,se turpoaa ja koira ontuu. Varhaisessa vaiheessa vika voidaanvielä leikata melko hyvin tuloksin.SpondyloosiSpondyloosilla tarkoitetaan selkänikamien välistä silloitusta,joka johtaa rangan jäykistymiseen ja nikamavälien ahtautumiseen.Spondyloosi voi olla seurausta useista selkärangansairauksista. Taustalla voi olla nikamien välinen ylilikkuvuus,instabiliteetti, nikamien epätäydellinen kehittyminen ja tulehdukset.Itsenäisenä sairautena esiintyessään käytetään nimitystäspondylosis deformans. Tälle sairaudelle ovat tyypillisiä nikamanalapuolelle ja sivulle kehittyvät luupiikit. Tauti voi olla täysinoireeton huolimatta laajoista röntgenkuvauksessa havaittavistamuutoksista. Joskus luupiikit ahtauttavat juurikanavia aiheuttaenkipua ja halvausoireita. Leikkaushoito voi olla ainoa mahdollinennäissä tapauksissa. Selkäydinkanavan ahtautuminen onharvinaista (Lahden Eläinlääkäriasema, Seppo Lamberg).Wobblerin syndroomaWobblerin syndroomalla tarkoitetaan kaularangan selkäydinkompressiota,joka johtuu kaularangan kehityshäiriöstä.Häiriö on tavallisimmin kaularangan alaosassa. Basseteilla tautiatodetaan ylempänä kaularangassa. Kaulanikamien välisen huononniveltymisen seurauksena nikaman etuosa pääsee nousemaan,jolloin ydinkanava ahtautuu. Nikamien keskinäinen liikeaiheuttaa myöhemmin muutoksia välilevyyn, joko tyrän taianulus fibrosuksen paksuuntumista. Myös selkärankaa tukevatligamentit saattavat reagoida. Nikamien välisiin niveltymisiin voimyös kehittyä luupiikkejä. Taudin syy on osin tuntematon. Seesiintyy yleensä suurikokoisilla roduilla ja nopeakasvuisuus jaliiallinen ruokinta altistavat muutoksille.Tauti esiintyy tavallisimmin dobermannilla ja tanskandogilla,mutta sitä tavataan muillakin roduilla. Tanskandogilla oireetilmaantuvat yleensä 3-18 kk iässä, dobermannilla useinmyöhemmin, vasta 5-9 vuoden iässä. Sairauden alkuvaiheessaesiintyy yleensä lievää takajalkojen liikehäiriötä, joka tyypillisestion luonteeltaan paheneva. Sairauden edetessä oireet ilmaantuvatmyös etujalkoihin. Sairaus voi akutisoitua nopeasti välilevytyränseurauksena.Taudinmääritys tapahtuu oireiden ja esitietojen ohella neurologisentutkimuksen ja röntgenkuvauksen avulla. Konservatiivisellahoidolla saavutettu hoitotulos on usein tilapäinen ja heikko.Vaikeammat tapaukset vaativat leikkaushoitoa. Ennuste onkohtalaisesta varaukselliseen muutosten laajuudesta riippuen(Seppo Lamberg, http://www.laelas.com ).Panosteitis eli kansankielellä kasvukivut on näistä esitellyistäluustosairauksista vaarattomin. Se on erittäin yleinen suurtenrotujen, 5-12 kk ikäisten pentujen keskuudessa. Panosteitinoireina ovat kova, jalasta toiseen kiertävä nivelkipu, liikkeidenvoimattomuus ja koira on haluton liikkumaan. Hoitokeinonakäytetään kipulääkitystä ja lepoa. Oireet kestävät normaalistikuukaudesta puoleen vuoteen, mutta vaativat lisätutkimuksia joslepo ja lääkitys eivät tunnu auttavan. Panosteitin aiheuttajaksi onepäilty tutkimusten perusteella ruokintaa, rokotuksista aiheutuviareaktioita ja ehkä myös geneettisiä siirtymiä. Ehkäiseminenon kuitenkin vaikeaa sen epävarmoista aiheuttajista johtuen.Taulukko 15. Lonkkakuvaustulokset vuosina 2004 – 2009.VuosiA B C D E Yhteensä2004 28 13 30 4 0 752005 33 32 25 4 0 942006 46 32 25 9 0 1122007 33 36 32 9 0 1102008 34 36 33 12 0 1152009 38 57 37 6 1 139Yhteensä 212 206 182 44 1 64527 * JTO

Lonkkanivelen virallinen röntgentutkimuksen arvosteluasteikko:A = terve, ei muutoksia, B = lähes normaali/rajatapaus, C = Lievä, D = keskivaikea, E = vaikeaTaulukko 16. Kyynärniveltulokset 2004 – 2009.Vuosi 0 1 2 3 Yhteensä2004 62 8 0 1 712005 80 4 1 0 852006 97 7 4 1 1092007 92 9 0 0 1012008 102 8 5 0 1152009 116 12 2 1 131Yhteensä 549 48 12 3 612Kyynärnivelen virallinen röntgentutkimuksen arvosteluasteikko:0 = ei muutoksia, 1 = lievät muutokset, 2 = kohtalaiset muutokset, 3 = voimakkaat muutoksetERILAISET IHOSAIRAUDET JA ALLERGIATAllergiat voidaan jakaa kahteen ryhmään: ruoka-aineyliherkkyydetja atopiat. Sairastuneella yksilöllä on taipumus tuottaaliiallisesti vasta-aineita (immunoglobuliineja) tavallisissaolosuhteissa harmittomia proteiineja (allergeeneja) vastaan. Tyypillistämolemmille on, että koiran oireet alkavat kutinana, useinilman muita nähtäviä ihomuutoksia. Raapimisen ja ihon nuolemisenmyötä ihoon kehittyy sekundaarinen tulehdus. Ruokaaineyliherkkyyssaattaa alkaa oireilla jo hyvin nuorena eli jopentuiässä. Kutinaan ei liity vuodenaikaisvaihtelua. Ns. eliminaatiodieettion paras tapa testata ruoka-aineyliherkkyydestäepäiltyä potilasta. Laboratoriotestit ovat epäluotettavia ja antavatrunsaasti virhepositiivisia tuloksia. Atoopikot sairastavat jokoympärivuotisesti, mikäli allergeeni on sisätiloissa, tai esimerkiksivain kesäaikaan, jolloin voidaan epäillä, että allergeeni on esimerkiksiulkona esiintyvää siitepölyä. Testaus voidaan suorittaaiho- tai veritestein.Pääasiallisena oireita helpottavana lääkityksenä käytetään kutinaahelpottavia kortikosteroideja. Ruoka-aineallergikoille etsitäänsopiva ruokavalio, joka yksinään eliminoi kortikosteroidienkäyttötarpeen. Siedätyshoito (hyposensibilisaatio) on hyvävaihtoehto kortisonien käytölle atopian hoidossa. Lisäksi yliherkkyysoireidenlievittämiseksi käytetään kutinaa hillitseviäshampoopesuja, ravintolisiä, rasvahappovalmisteita sekä antihistamiineja.Koirien ihosairauksien diagnosoiminen on aikaaja rahaa vievää ja vaatii usein monia tutkimuksia diagnoosiinpääsemiseksi. Krooniset ihosairaudet vaativat usein koko elämänkestävää lääkitystä tai erikoisruokavaliota.Yllämainittujen ihosairauksien lisäksi tanskandogella esiintyyfurunkuloosia eli tassunvälitulehdusta, ulkokorvan tulehduksiaja märkäisiä ihotulehduksia. Ihotulehduksia ei esiinnykaikilla, ja niiden esiintymiseen vaikuttaakin yksilön omanihon vastustuskyky, joka on osittain perinnöllistä. Perinnöllisiäihosairauksia ovat atopia- ja allergiataipumus sekä alttius saadaerilaisia tulehduksia.AtopiaAtopia on koiran yleisin ihosairaus – 10 - 20 % kaikistakoirista on atoopikkoja. Atopia on geneettisestä taipumuksestaaiheutuva tulehduksellinen ja kutiseva allerginen ihosairaus.Atopian synnylle on useita altistavia tekijöitä, joista perimä onyksi merkittävimmistä. Atopia on elinikäinen vaiva, joka onkontrolloitavissa, muttei parannettavissa. Tanskandoggien omistajillesuunnatussa vuoden 2004 kyselyssä ei vielä tullut yhtäänmainintaa atopiasta, kun taas vuoden 2009 kyselyssä vastauksiatuli jo useita, kaikki atopiaa sairastavat olivat musta harlekiiniväriryhmästä. Atoopikoista kahdella oli myös toistuvia korvatulehduksiaja furunkuloosia, kahdella toistuvia korvatulehduksia.Atopiaa esiintyy tiettyjen lähteiden mukaan enemmän uroksillakuin nartuilla, kun taas joidenkin mukaan esiintymisessäei ole havaittavissa selkeää sukupuolijakaumaa. Atopia on tyypillisestinuoren aikuisen koiran sairaus ja oireet alkavat 75% atoopikoista 6 kk – 3 vuoden iässä. Sairauden esiintulo onharvinaista enää 7 ikävuoden jälkeen. Joskus kuitenkin törmääpotilaisiin, jotka ovat ylittäneet 7 – vuoden iän, mutta eläneetongelmansa kanssa jo vuosia ennen hoitoon tuomista.Koiran atopian (taipumus tuottaa korkeita IgE-tyypin vastaainetasojaympäristön allergeeneja vastaan) periytymismalliksion esitetty muun muassa dominanttia periytymistä (de Weck etal., 1997). Labradorinnoutajilla ja kultaisillanoutajilla todettukorkea periytymisaste tukee löydöstä. Ominaisuuksiin, joidenperiytymisaste ylittää 0,40 (40 %), on kohtuullisen helppoa vaikuttaajalostukseen käytettävien koirien valinnalla. Jättämällä jalostuksestapois ne yksilöt, jota oireilevat itse, saadaan jo aikaanselkeää parannusta. Sairauden kliiniseen esiintymiseen vaikuttavatmyös eläimen elinympäristö ja olosuhteet.Atooppinen iho kutisee, jonka seurauksena koira raapii ihonsarikki. Turkki on hilseilevä ja huonokuntoinen sekä ohut tai jopapaikoin kalju. Niiltä alueilta, joissa kutina on voimakkainta,iho paksunee jatkuvan raapimisen ja kalvamisen seurauksenasekä hyperpigmentoituu (tummuu). Muutokset paikallistuvatnaamaan (huulet ja silmien ympärys), korviin, tassuihin, jalkoihin,leukaan ja vatsan alle (kainalot ja nivuset). JoillakinJTO * 28

koirilla jatkuva kutina aiheuttaa myös käyttäytymisen muutoksiaesim. ärtyisyyttä.Atopian hoitoon käytetään monia eri hoitomuotoja. Kaikkeintärkein on allergeenialtistuksen vähentäminen, lisäksi ympäristönsaneeraus, pesut, siedätys ja sekundaaritulehdusten hallinta,sekä lääkitys ovat tärkeitä hoitokeinoja. Atooppisen koiran hoitovaatii omistajalta koiran eliniän kestävää sitoutumista. Omistajatoppivat ajan myötä lukemaan koiransa oireita ja toimimaan niidenmukaan, mutta kärsivällisyyttä ja huolellista paneutumistavaaditaan. Hyvä hoitosuhde omistajan, eläinlääkärin ja hoidettavankoiran välillä on niin ikään tärkeää. Koiran on sopeuduttavajatkuviin pesuihin ja lääkityksiin. Jollei koiran oireita saadahallintaan riittävän hyvin, atopian aiheuttama jatkuva kutina jatoistuvat tulehdukset heikentävät merkittävästi koiran elämänlaatua.Koiran oireiden huolellinen hoito vaatii lisäksi omistajaltasekä merkittäviä taloudellisia että henkisiä resursseja.Lähteet:de Weck et al., Dog allergy, a model for allergy genetics, Int. ArchAllergy Immunol. 113, 55–7, 1997.Halliwell & Rosenkranzt, ESAVS training programme of VeterinaryDermatology, 2006.Sousa et al., The ACVD task force on canine atopic dermatitis(II): genetic factors, Veterinary Immunology and Immunopathology81, 153-7, 2001.Willemse, Atopic skin disease: a review and reconsideration ofdiagnostic criteria, Journal of Small Animal Practice, 27, 771-78,1986.FurunkuloosiFurunkuloosi on syvällinen tulehdus tassujen ja polkuanturoidenvälissä ja koirilla verrattain yleinen sairaus. Useimmitensitä esiintyy nuorilla lyhytkarvaisilla koirilla, mutta sitä voi e-siintyä myös muilla koirilla. Sairauden aiheuttaa mm. ulkoinenärsyke tai yliherkkyys, hiiva- ja sieni –infektiot sekä psyykkisethäiriöt, jotka aiheuttavat tassujen nuolemista. Ihomuutoksistaeristetään usein bakteereita, esim. stafylokokki, mutta bakteerienkatsotaan olevan toissijaisia taudin aiheuttajia. Taudin hoitovaatii aikaa ja kärsivällisyyttä ja vaikka potilas paranisikin, tautisaattaa helposti uusia.Taudille tyypillisiä ovat rakkulamaiset muodostelmat tassuissavarpaiden ja polkuanturoiden välissä. Näitä rakkuloita voi ollavain muutama, mutta melkein aina niitä on paljon. Ajan myötärakkulat puhkeavat ja paranevat, mutta uusia saattaa ilmaantua.Iho varpaiden ja polkuanturoiden välissä on punoittava ja arka.Tauti on kivulias, ja koiralla saattaa esiintyä ontumista.(Huittisten Ammatti- ja yrittäjäopiston Pieneläinhoitajalinjanoppimateriaali).SILMÄ- JA LUOMISAIRAUDETSilmän ja pään rakenne voivat altistaa luomenkiertymille jakyynelrauhasen esiinluiskahdukselle (SKL Ry, Jalostustieteellinentoimikunta). Yleisin tanskandoggien luomisairaus on entropiumeli luomenreunan sisäänpäinkääntymä, joka ärsyttää silmää javahingoittaa usein sarveiskalvoa. Myös kolmannen silmäluomeneversiota esiintyy. Eversiossa vilkkuluomen epämuodostunutrusto aiheuttaa vilkkuluomen reunan kääntymisen ulospäin,ja vilkkuluomi tulee punaiseksi ja turpoaa. Tanskandogeilla todettuluomisairaus on myös ektropium eli luomenreunan ulospäinkääntymä.Myös tätä aiheuttaa ärsytystä silmien limakalvoilleja sarveiskalvoille. Entropiumissa luomi kiertyy silmänsarveiskalvoa vasten, ektropiumissa luomi on löysä ja roikkuvatai liian suuri (makroblepharon) – myös näiden yhdistelmiä e-siintyy (ns. diamond eye) (http://www.koiranjalostus.fi/Viralliset_tutk.htm).Nuorilla koirilla esiintyy myös joskus vilkkuluomensisäpuolen kyynelrauhasen esiinpullistuma, ns. cherryeye, joka näyttää punaiselta lihamuhkuralta silmänurkassa.Kaikki nämä luomisairaudet voidaan hoitaa leikkauksella. Nekuitenkin katsotaan perinnöllisiksi vioiksi, eikä leikattua koiraasiten tulisi käyttää jalostukseen. Silmäsairauksista tanskandogeillaesiintyy myös harmaakaihia.Taulukko 17. - 18. Silmätarkastuslausunnot 2004 – 2009.Vuosi Tutkittu *Terveitä*2004 19 172005 20 182006 34 252007 21 182008 34 232009 59 3429 * JTO

*Diagnoosi**Esiintymiä*Distichiasis, todettu 2Ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia 129Glaukooma, kohonnut silmänpaine 1Gonioskopiatutkimus, occlusio todettu 4Kaihin laajuus, kohtalainen 2Katarakta, jonka sijaintia ei ole määritelty, todettu 2Keratiitti, epäilyttävä 1Kortikaalinen katarakta, todettu 3Kyynelaukon puutos, todettu 1Makroblepharon, todettu 8Määrittelemättömiä ylimääräisiä ripsiä/karvoja, todettu 1Nukleaarinen katarakta, todettu 1PHTVL/PHPV, diagnoosi avoin 2Posterior polaarinen katarakta, todettu 3PPM, iris-kornea, todettu 1PPM, iris-linssi, todettu 2RD, geograafinen, todettu 1Silmäluomen sisäänpäin kiertyminen, todettu 13Silmäluomen ulospäin kiertyminen, epäilyttävä 1Silmäluomen ulospäin kiertyminen, todettu 8Trichiasis, todettu 2JTO * 30

MUUT SAIRAUDETAddisonin tauti l. lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoimintaLisämunuaisen kuorikerros tuottaa elimistön omia kortikosteroideja.Mineralokortikoideja tarvitaan mm. elektrolyyttitasapainoon,glukokortikoideja erityisesti stressitilanteissa. Lisämunuaiskuorentuhoutuminen tai toimimattomuus aiheuttaa vajaatoiminnanoireita eli Addisonin-taudin. Taudin syy on useimmitentuntematon: syynä voi olla autoimmuunitauti, infarkti taiamyloidoosi, se voi tulla Cushingin-taudin hoidossa käytetynmitotaani-lääkityksen seurauksena, tai syynä voi olla aivolisäkkeentuottaman ACTH hormoni puute. Joskus pitkäaikaisen kortisonilääkityksenlopettamisen jälkeen koiran lisämunuaiskuoriei enää toimikaan.Tautia todetaan nuorilla ja keski-ikäisillä (2-4 vuotiailla) koirilla,nartuilla uroksia enemmän. Koirilla tauti on harvinainen,kissoilla erittäin harvinainen. Aluksi oireita voi esiintyä vainstressitilanteissa (trauma, infektio, leikkaus ), ja koiran vointi onvälillä parempi. Yleisiä oireita ovat oksentelu, ripuli, ruokahaluttomuus,vatsakipu ja painon menetys. Koira on väsynyt ja haluton.Tärinää, lihasheikkoutta ja lihaskipuja voi esiintyä. Joskustauti voi puhjeta kriisiksi: verenpaine laskee, koira on heikko,jopa tajuton, alilämpöinen ja kuivunut (Koira-Kissaklinikka Oy:n verkkosivut).AutoimmuunisairaudetKaikki elävät olennot, koirat, ihmiset tai mikrobit, sairastavatjossakin elämänvaiheessaan. Syynä voi olla virus tai bakteeri,loukkaantuminen tai vaikkapa ikääntyminen. Mutta se,että koirasi oma elimistö voi hyökätä itseään vastaan ja aiheuttaavakavan sairauden, tuntuu oudolta ja epäuskottavalta. Näinkuitenkin tapahtuu autoimmuunisairauksissa.Huono MHC-kompleksiyhdistelmä voi altistaa yksilön autoimmuuniperäisellesairaudelle. Tietyt MHC-geenit vaikuttavatjokaiseen yli kolmeen tusinaan tunnettuun autoimmuunisairauteen.Autoimmuunisairaudessa immuunijärjestelmä ei kykeneerottamaan omaa ja vierasta alkuperää olevia asioita toisistaan jaalkaa hyökätä elimistön omia kudoksia vastaan.Immuunijärjestelmä on kehittynyt etsimään ja tuhoamaanmikroskooppisia taudinaiheuttajia ja vieraita organismeja. Immuunijärjestelmänerikoistuneet solut kiertävät verenkierronmukana metsästäen ja tuhoten viruksia ja bakteereja, jotka netunnistavat niiden pinnalla olevien vieraiden proteiinien avulla.Immuunijärjestelmän solut on geneettisesti koodattu tunnistamaanmyös elimistön omat proteiinit sekä elimistölle hyödyllisetproteiinit ja organismit, jotka saavat elää omaa elämäänsä immuunijärjestelmänniistä häiriintymättä. Immuunijärjestelmäntoiminnan häiriintyessä syntyy soluja, jotka hyökkäävät elimistönomien kudosten tai elimistölle tarpeellisten ja hyödyllistenvierasaineiden kimppuun.Aiemmin läpikäydyt ympäristötekijät voivat saada autoimmuunisairaudenpuhkeamaan, mutta koiran genetiikalla on myösoma osansa. On elintärkeää, että kasvattajat ottavat selvää koirienperinnöllisistä autoimmuunisairauksista, siitä kuinka ne diagnosoidaanja miten ne periytyvät. Autoimmuunisairaus ei puhkeaitsestään, jonkin täytyy laukaista taudin eteneminen. Syynä voiolla jonkinlainen stressitekijä – toinen sairaus, loukkaantuminen,ylirasittuminen, altistuminen, henkinen stressi, myrkytys,tai jokin niin pieni asia, että sitä ei koskaan saada selville.Jossain tapauksissa autoimmuunireaktio voi olla väliaikainenongelma, joka vähenee sitä mukaa kun elimistö paranee. Esimerkiksisopii paikallinen demodikoosi. Sikaripunkki, joka aiheuttaademodikoosin, elää useimpien, ellei jopa kaikkien koirienkarvatupissa. Normaalisti ne ovat harmittomia vieraita, joistaei ole mitään haittaa eikä hyötyä koiralle. Jotkut pennuistareagoivat sikaripunkkiin ja niille kehittyy demodikoosin oireita.Oireina ovat pieni kolikon kokoinen, kalju läiskä koiran kasvoissatai etujaloissa. Useimmat eläinlääkärit määräävät hoidoksipunkkilääkitystä, mutta tämä demodikoosin muoto häviääyleensä myös itsestään, vaikkei sitä hoidettaisikaan. Tauti siisvoi puhjeta nuorelle koiralle väliaikaisesti, kunnes immuunisysteemialkaa toimia oikein ja täydellä teholla, jolloin taudin oireetsaattavat hävitä. Joissakin tapauksissa koiran elimistö ei kestänormaaliflooraansa kuuluvia sikaripunkkeja ja se alkaa reagoidaniiden läsnäoloon karvattomilla alueilla ruumiissaan. Hoitamattominatällaiset karvattomat alueet saattavat levitä koko ruumiinalueelle ja tulehtua vakavasti, jopa kohtalokkaasti sekundaaristenbakteeritulehdusten vuoksi. Diagnoosi tehdään taudin oireidenmukaisesti, demodikoosille ei ole olemassa spesifiä testiä.Suurimmassa osassa tällaisista nuoruusiän tapauksista koiraselviää jatkosta ilman taudin uusimista, mutta kirjoittajan tietoonon tullut ainakin yksi koira, joka sairasti pentuaikana demodikoosinja aikuisiällä sairastui systeemiseen lupukseen. Varhaisetautoimmuunireaktiot voivat koirilla olla merkkinä autoimmuunipuolustuksenperinnöllisistä ongelmista. Koira, jolla ondemodikoosi ja demodikoosin sairastaneita sukulaisia tai muitasukulaisia, joilla on autoimmuunisairauksia, on riskiryhmässäsairastua vakavampaan autoimmuunisairauteen.Suurimpina huolenaiheina, varsinkin kasvattajille, ovat krooniset,geneettisesti periytyvät muodot autoimmuunisairauksista.Sairaudet, jotka kerran puhjettuaan vaivaavat koiraa läpi senelämän. Kroonisiin autoimmuunisairauksiin vaikuttavat monettekijät, joiden pitää ”loksahtaa kohdalleen” ennen taudinpuhkeamista. Ensinnäkin koiralla pitää olla geneettinen alttiusja tietynlaiset MHC-geenit, jotta se voi sairastua. Lisäksi sen pitääaltistua jollekin sairauden laukaisevalle tekijälle. Jos koira eikohtaa sairautta laukaisevaa tekijää, se ei sairastu, vaikka sillä onsiihen geneettiset edellytykset.Sairastuneet koirat voivat olla melko oireettomia aikoina,jolloin tauti on inaktiivisessa tilassa. Mutta tällaisissakin tapauksissatauti hulmahtaa silloin tällöin esille ja aktiiviseksi lääkityksistähuolimatta. Osa autoimmuunisairauksista on helposti tunnistettavissa,mutta toisia on erittäin vaikea diagnosoida, sillä nemuistuttavat hyvin paljon muita sairauksia. Testausmenetelmiäon olemassa osalle autoimmuunisairauksista, mutta ei suinkaankaikille. Autoimmuunisairauksia ei voida parantaa ja ne vaativatläpi elämän jatkuvaa hoitoa. Jotkin autoimmuunisairaudet johtavatkuolemaan.Steroidit ovat tavallinen hoitomuoto useisiin autoimmuunisairauksiin.Tämän tyyppisellä lääkityksellä voi olla vakaviakinsivuvaikutuksia, mikäli niitä käytetään suurina annoksinatai pitkinä hoitojaksoina. Osaan taudeista ei ole tarjolla muitakuin steroidipohjaista ja monesti tullaan tilanteeseen, jossa koiraei enää vastaa lääkitykseen oikealla tavalla, eikä sitä ole enäätarkoituksenmukaista jatkaa. Suurimmalla osalla koirista lääkityskuitenkin auttaa ja koira voi elää elämisen arvoista elämäätaudistaan huolimatta.Autoimmuunisairaudet eivät yleensä puhkea ennen kuinkoira on aikuisiässä ja joskus ne puhkeavat vasta myöhemmälläiällä, jolloin on hyvin todennäköistä, että koiraa on jo kerittykäyttää jalostukseen tietämättä mitään sen sairastamasta taudista.Teoriassa kaikki elimistön osat ja kudokset voivat joutua autoimmuunipuolustuksenuhriksi. Käytännössä on olemassamuutamia sairauksia, jotka esiintyvät useammin kuin muut.Joissakin geenipareissa samanlaisuus on toivottavaa, erikoisestiesimerkiksi niissä geenissä, jotka vaikuttavat rotutyypilliseenulkomuotoon tai tyyppiin. Samankaltaisuus ei kuitenkaan31 * JTO

ole missään nimessä toivottavaa kun puhutaan MHC-kompleksista.Rotutyypilliset piirteet on useimmissa roduissa jo vakiinnutettu.Tämä mielessä pitäen kasvattajien tulisi korostaa immuunipuolustuksenmonimuotoisuutta ja ehkäistä siihen liittyviensairauksien leviämistä varjelemalla MHC-kompleksin monimuotoisuuttavähentämällä sisäsiitoksen käyttämistä jalostuksessa.Koiran DLA-alleelit voidaan nykyisin testata eli voidaan tutkiamillainen MHC-kompleksikoostumusjalostuspopulaaliolla on.Lisäksi olemassa useita muita keinoja, joilla voidaan pienentääriskiä tuottaa immuunipuolustukseltaan viallisia koiria.Ensinnäkin yhtäkään koiraa, jolla on autoimmuunisairauksiatai allergioita ei tulisi käyttää jalostukseen. Vaikka eläin tulisitoimeen lääkityksellä ja näyttäisi päällisin puolin kunnossa olevalta,kasvattajan tulee muistaa, että se ei ole perimältään terve.Sairastelevat ja heikot yksilöt pitäisi karsia pois jalostuksesta.Kasvattajan tulisi millä hinnalla hyvänsä välttää käyttämästä liikaajotakin tiettyä yksilöä, vaikka se olisi kuinka hyvä yksilö itsessäänja vaikka se olisi jättänyt kuinka hyvää jälkeä pentuihinsa.Jalostuspäätöksiä tehdessään kasvattajan tulisi aina välttääyhdistelmiä, jotka nostavat pentueen sisäsiitosastetta korkeammaksikuin vanhempien sisäsiitosaste, mielellään tulisi pyrkiäyhdistelmiin, joissa sisäsiitosaste laskee sukupolvelta toisellesiirryttäessä. Kasvattajien tulisi olla selvillä yhdistelmiensä sisäsiitosasteesta.Sisäsiitosastetta tulisi etsiä myös kauempaa kuinmuutaman sukupolven takaa. Se kuinka monen sukupolven taaon syytä mennä, riippuu rodun geneettisestä historiasta ja useimmillaroduilla, on syytä laskea sukusiitosaste ainakin kymmenensukupolven takaa. Jos sukusiitosaste on korkea (12,5 % tai e-nemmän) tulisi yhdistelmä valita siten, että syntyvillä pennuillasukusiitosaste on pienempi kuin vanhemmilla ja erikoisesti näintulee toimia, jos vanhempien suvussa on esiintynyt autoimmuunisairauksia.Jos suvussa on tavattu autoimmuunisairauksia, tulisijokaisessa yhdistelmässä pyrkiä välttämään toiseen autoimmuunisukuunyhdistämistä, vähintään toisen suvun pitäisi ollatäysin puhdas autoimmuunisairauksista.Sairastuneen yksilön vanhempia, sisaruksia eikä jälkeläisiä eitulisi enää takaisin risteyttää samoihin taustoihin. Sairastuneenyksilön kaikkien sukulaisten jalostuspäätöksissä tulee ottaa huomioontautiriskiä kantavien linjojen välttäminen. Yhdistelmättulee valita siten, että niillä on pienempi sukusiitosaste kuinsairautta kantavasta suvusta olevalla vanhemmallaan. Näillä toimenpiteillävoidaan nostaa MHC-kompleksin monimuotoisuudentodennäköisyyttä. Mitä lähempänä sairastunut sukulainenon jalostukseen käytettävää yksilöä, sitä tarkemmin tulisi nämäseikat ottaa huomioon.Jos koira on tuottanut useita autoimmuunisairauksista tai allergiastakärsiviä jälkeläisiä, useista eri yhdistelmistä, on sen jalostuskäyttöäharkittava vakavasti. Sellaista yhdistelmää, joka ontuottanut allergiaa tai autoimmuunisairauksia ei tulisi koskaanuusia. Jos on olemassa riski, että koiralle voi kehittyä autoimmuunisairauksiatai allergiaa (sisarukset tai jälkeläiset sairastuneet),on viisasta pitää koira pois jalostuksesta kunnes se on 3– 4-vuotias ja voidaan olla melko varmoja, ettei sille enää puhkeaautoimmuunisairauksia tai allergiaa.Aivan kuten kaikissa muissakin periytyvissä sairauksissa, kasvattajientulisi pitää kirjaa kaikista autoimmuunisairauksiin jaallergioihin sairastuneista yksilöistä ja ottaa ne huomioon jalostuspäätöksiätehdessään. Näihin tarkkailtaviin koiriin kuuluvatsisarusten ja vanhempien lisäksi myös ”serkut ja tädit”, eli koirat,joita ei näy suoraan koiran sukutaulussa. Mitä enemmän koirallaon sairastuneita sukulaisia, sitä todennäköisemmin se sairastuuallergiaan tai tuottaa jälkeläisiä, jotka sairastuvat. Jos jollekinsairauden muodoista on olemassa testausmenetelmä, sitä tulisikäyttää, jos koiran suvussa on kyseistä sairautta tavattu esim.kilpirauhasen vajaatoiminta.Myrsky on nousemassa ja se ei itsestään tule katoamaan.Immuunipuolustuksen ja sen sairauksien monimuotoisuudenvuoksi niistä eroon pääseminen ei ole helppoa, eikä se tule tapahtumaanlähitulevaisuudessa. Kuitenkin näiden sairauksienvaikutus rotujen terveyteen on merkittävä ja koska emmepääse sairauksista kokonaan eroon, tulee ne ottaa vakavasti janiiden välttämiseksi on tehtävä kaikki tehtävissä olevat keinot.Kasvattajien tulee työskennellä yhteistyössä suojatakseen rotuatulevaisuutta varten ja turvatakseen sille terveemmät näkymät.Kukaan kasvattaja ei voi luvata, ettei koskaan kasvata yhtäänautoimmuunisairauksista kärsivää koiraa, mutta jokainen voiottaa asian vakavasti ja pyrkiä olemaan avoin, kaukokatseinensekä tarkka omissa yhdistelmissään, jolloin riski näiden kalliiden,hankalien ja jopa kohtalokkaiden sairauksien esiintymisellevoidaan saada osittain kuriin.(http://www.ashgi.org/articles/immune_rising_storm_finnish.htm)Terveyskyselyissä on ilmennyt joitakin yksittäistapauksia autoimmuunisairauksista.Näistä eniten mainintoja sai atopinen ihottuma.Jalostustoimikunnan tietoon on tullut myös yksittäistapauksiaautoimmuunisairauuksista suoraan koirien omistajiltaja/tai kasvattajilta.Seuraavassa Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri SariGranholmin artikkeli kilpirauhasen vajaatoiminnasta:Kilpirauhasen vajaatoimintaKilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyroidismi on sisäeritys-eli endokrinologinen häiriötila, jossa kilpirauhashormoniaeli tyroksiinia erittyy puutteellisesti. Kyseessä voi olla kilpirauhasen(primaarinen), aivolisäkkeen (sekundaarinen) tai hypotalamuksen(tertiäärinen) toiminnan häiriötila. Koirilla yli95% tapauksista on primaarisia eli kilpirauhasperäisiä. Näidentaustalla voi olla lymfosyyttinen tyroidiitti (immunologinentulehdustila)(tavallisin taustasyy), idiopaattinen atrofia (solutuho,jonka syy jää avoimeksi), kasvainmuutos tai muu solutasonmuutos. Synnynnäinen vajaatoiminta, kretinismi, on harvinainen.Kilpirauhashormonin eritystä kilpirauhasesta säätelee aivolisäkkeestäerittyvä hormoni, TSH, tyrotropiini. Sen tuotantoapuolestaan säätelee tyrotropiinin vapauttajahormoni, TRH, jotaerittyy hypotalamuksesta. Kilpirauhashormoni vaikuttaa energiaaineenvaihduntaan,valkuaisainesynteesiin, sokeritasapainoon,rasva-aineenvaihduntaan, luukudoksen aineenvaihduntaan, punasolutuotantoon,lisääntymiseen, lämpötilan säätelyyn ja moniinmuihin seikkoihin.Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ilmenevät tyypillisestikeski-ikäisillä tai vanhemmilla koirilla. Rotualttiutta esiintyymm dobermanneilla, settereillä, mäyräkoirilla, snautsereilla, villakoirillaja tanskandoggeilla. Oireina voi ilmetä ylipainoa, ihosairauksia,hermostosairauksia, lisääntymishäiriöitä, sydämentoiminnan muutoksia, muutoksia silmissä /näköaistissa. Pahimmillaantila voi johtaa myksödemaattiseen koomaan, joka onhengenvaarallinen tila.Rotualttiuden vuoksi on useissa roduissa Euroopassa ja USA:ssa alettu kiinnittämään huomiota jalostuksessa kilpirauhasenvajaatoiminnan esiintymiseen.Kilpirauhasen toiminnan testaaminen käsittää verinäytteetkilpirauhashormonin T4, tyrotropiinin TSH ja lisäksi kilpirauhasvasta-aineidenTGA osalta. Viime mainittu yhdistetään lymfosyyttisentyroidiitin esiintymiseen. Itse tyroidiitti on oireeton,mutta se on myöhemmin ilmenevän vajaatoiminnan taus-JTO * 32

talla. Valitettavasti nämä vasta-aineet saattavat poistua elimistöstäsairastetun tyroidiitin jälkeen, ennen vajaatoiminnankehittymistä, joten testi ei ole (kuten harvat testit ovat) 100 %herkkyydeltään. Niinpä testien yhdistelmää ja tarvittaessa myösns vapaan kilpirauhashormonin (fT4) testaamista kannattaa käyttää,varsinkin ristiriitaisissa tuloksissa. Kokeita joudutaan useinmyös ottamaan toistetusti, esim. 0,5 – 1 -2 v välein. Tulkinnassatulee ottaa huomioon samanaikaiset muut sairaudet ja esim. tietytlääkeaineet, samoin muu hormonitoiminta testaushetkellä.Yhteenvetona voidaan todeta: Kyseessä on sairaus, joka aiheuttaamonia erilaisia oireita ja sairaustiloja ja vaatii elinikäistä lääkkeellistäkorvaushoitoa, joten jalostuksellisesta näkökulmastaoireyhtymä on merkittävä. Koska itse sairaus puhkeaa vastakeski-iällä, jolloin koiralla on jo usein jälkeläisiä, on TGA-testausnuorella iällä tällöin yksi vaihtoehto. Keski-iällä tehty testausvaikuttaa luonnollisesti puolestaan jälkeläisten seurantaan,mikäli yksilöllä diagnostisoidaan kilpirauhasen vajaatoimintasen jo saatua jälkeläisiä.EpilepsiaEpilepsialla tarkoitetaan aivojen toiminnan häiriötä, joka ilmeneesäännöllisesti toistuvina kouristuskohtauksina. Epilepsiaaon todettu yleensä nuorilla tanskandogeilla. Joissakin roduissakinepilepsia katsotaan autosomaalisti resessiivisesti periytyväksi.Idiopaattinen epilepsia katsotaan selvästi periytyväksi. Epileptikoitaei tulisi käyttää jalostukseen, vaikkei periytymistapaatiedettäisikään (SKL Ry, Jalostustieteellinen toimikunta).Kohtutulehdus ja märkäkohtuMetritis on kohdun tulehdus, pyometritis puolestaan ns. märkiväkohtutulehdus, jossa hormonitoiminnan epätasapaino saakohdun limakalvon tuottamaan liikaa mykoottista eritettä, jokapuolestaan usein johtaa bakteeri-infektioon. Tavallinen kohtutulehduson yleensä nartuilla, jotka ovat vastikään saaneet pentuja.Synnytyksen jälkeen kohdun kanavan vielä ollessa avoin,on kohtu melko altis tulehduksen aiheuttajille. Kohtuun jääneetistukat voivat myös aiheuttaa tulehduksen. Kohtutulehduksenoireisiin kuuluvat kuumeilu, velttous, ruokahaluttomuus ja pahanhajuiseteritteet. Vuoto on melko yleistä synnyttäneillä nartuilla,mutta jos vuoto on pahanhajuista tai tummaa, voidaanepäillä tulehdusta. Tulehdukset ilmenevät usein 24-48 tunninkuluttua synnytyksestä. Kohtutulehdus hoidetaan antibiooteilla.Jos joudutaan käyttämään vahvaa lääkitystä, voidaan pentujajoutua ruokkimaan keinoruokinnalla, jotta antibiootit eivätvaikuttaisi pentuihin.Märkivä kohtutulehdus on tavallista kohtutulehdusta huomattavastivakavampi tila. Se on varsin yleinen vanhenevilla nartuilla,yleensä kuuden ikävuoden jälkeen. Märkivä kohtutulehdusesiintyy usein nartun juoksukierron ns. diestrus -vaiheessa, jokaon noin 70 päivää juoksuajan ovulaation jälkeen. Tällöin kohtuvoi alkaa täyttyä paksusta, maitomaisesta eritteestä. Narttu voinäyttää jopa kantavalta, koska sen vatsa turpoaa lähes samoihinaikoihin, kun jos se olisi tullut juoksuaikana kantavaksi. Joskohdunkaula on auki, voi maitomaisen eritteen nähdä helposti,mutta yleensä tällaisella nartulla, joka ei ole kantava ja valmistaudusynnytykseen, kohdunkaula on kiinni. Tällöin erite jääkohtuun, koira muuttuu vähitellen sairaaksi, sen ruokahaluhäviää ja siitä tulee veltto. Yleisimpiä oireita on myös vedenrunsas juominen. Märkivä kohtutulehdus hoidetaan leikkauksella,jossa kohtu poistetaan. Tämä siksi, että antibioottihoitoon märkivässä kohtutulehduksessa yleensä tehoton. Märkiväkohtutulehdus on aina hengenvaarallinen tila, joka vaatii nopeitatoimenpiteitä. Narttu, joka on sopivassa hormonikierronvaiheessa ja osoittaa selviä märkivään kohtutulehdukseen liittyviäoireita, pitäisikin tarkistuttaa eläinlääkärillä.Kirsi Sainiolta (Suomen Kennelliiton Jalostustieteellinen toimikunta)tulossa ajan tasalla olevaa tietoa valkoisesta väristä jakuuroudesta sekä harlekiinimutaatiosta.KuurousKuurous voi olla perinnöllistä tai hankittua, synnynnäistätai myöhemmin ilmenevää, aistinsoluista tai johtumishäiriöistäjohtuvaa. Tavallisimmin tavattava kuurous koirissa on jotakinseuraavasta kolmesta: 1) perinnöllistä, synnynnäistä ja aistisoluistajohtuvaa tai 2) hankittua, myöhemmin ilmenevää, aistisoluistajohtuvaa, 3) hankittua, myöhemmin ilmenevää johtumishäiriöidenaiheuttamaa (krooninen ulko- tai välikorva tulehdus).Perinnöllinen, synnynnäinen, aistisoluista johtuva kuurouson tavallisimmin, mutta ei aina, yhdistyneenä karvan valkoiseenväriin. Hankittu, myöhemmin ilmenevä aistisoluista johtuvakuurous voi aiheutua korvaa vahingoittavien yhdisteiden (mm.eräät antibiootit, diureetit, vahaa liuottavat aineet yms.) käytöstätai vanhenemisesta, mutta se saattaa aiheutua myös kovasta melustatai sisäkorvan pahasta tulehduksesta. Hankittu, myöhemminilmenevä johtumishäiriön aiheuttama kuurous aiheutuukroonisesta ulko- tai välikorvan tulehduksesta tai liiallisesta vaikunkertymisestä.Koiran kuuroutumisen riskiin liittyy merkittävästi kaksigeeniä: merlegeeni (collie, shetlanninlammaskoira, harlekiinitanskandoggi,vanhaenglanninlammaskoira) tai piebaldismi elivalkolaikkuisuusgeeni (bullterrieri, samojedinkoira, greyhound,pyreneitteinkoira, sealyhaminterrieri, beagle, bulldoggi, dalmatialainenja englanninsetteri). Kuitenkaan kaikissa näissä em. roduissaei ole tavattu kuuroutta.Merle-geeni ja sen vaikutuksetVuonna 1975 FCI:n yleiskokous hyväksyi yksimielisesti tieteellisentoimikuntansa esityksen jonka mukaan ns. ”Merle”-geenin suhteen homotsygoottiset koirat tulisi sulkea pois näyttelyistä.Saman esityksen mukaan tulisi myös niitä kasvattajia, joidenkoirissa kyseistä geeniä todennäköisesti esiintyy, kehottaamahdollisuuksien mukaan karttamaan yhdistelmiä, joissa molemmatosapuolet ovat heterotsygootteja tai joissa toinen tai molemmatovat homotsygootteja ”Merle”-geenin suhteen. Tanskandogeissaharlekiinit, tiikerijuovaiset ja eritavoin marmoroidutkoirat ovat geneettisesti heterotsygootteja Merle-geenin suhteents. niiden perintötekijöiden joukossa on yksi Merle-geeni.Standardin mukaisissa mustissa, keltaisissa, tiikerijuovaisissa,mantteleissa,plattenhundeissa ja sinisissä ei esiinny väriin liittyviäterveysongelmia merle-geenin suhteen. Ne ovat aina liitoksissaharlekiiniväriin ja sen muunnoksiin. Merle-geenin aiheuttamatongelmat liittyvät lähinnä kuulo- ja näköaisteihin. Homotsygootitmerlet ovat usein kuuroja ja niiden silmissä on todettuuseita erilaisia kehityshäiriöitä, jotka voivat johtaa sokeuteen taisilmien epämuodostumiin. Niiden on todettu kärsivän erilaisistaiho-ongelmista, allergioista ja hedelmättömyydestä useamminkuin muut. Myös harlekiinit ja merlen väriset koirat, joiden pigmentinosuus on vähemmän kuin 15% ja pigmentin puutos sijaitseeerityisesti pään alueella, voivat myös kärsiä ylläkuvatuistakuulo- ja näköaistiongelmista.Sinisen koiran syndrooma”Blue dog syndrome”, ”color dilution alopecia” ja CDA ovattermejä, jotka tarkoittavat siniseen väriin liittyvää haitallista ihoongelmaa.Tätä sairautta esiintyy sinisillä tanskandogeilla, kutennimikin jo kertoo. Sininen koira näyttää siniharmaalta, koskamustat pigmenttihituset sen karvoissa eivät ole tasaisesti jakautuneetvaan klimppeinä, ja nämä klimpit jostain syystä toisinaanhaittaavat karvan kasvua. Osa sinisistä koirista on aivan nor-33 * JTO

maaliturkkisia, osalla karva on hieman tavallista ohuempaa tailyhyempää ja osalla on peräti täysin kaljuja laikkuja ihollaan(http://www.kolumbus.fi/sarakontu/koirat/sininen.html). CDAsyndroomaanei ole olemassa mitään parannuskeinoa, eikä ko.syndroomaan sairastuneita koiria tulisi käyttää jalostukseen.4.4.2 Rodulla muissa maissa kuvatut sairaudetRUOTSIRuotsin Tanskandoggiyhdistys (Svenska Grand Danois Klubben)lähetti v. 2002 kyselyn (http://www.sgdk.org/RAS.pdf)kasvattajille ja tanskandoggin omistajille, jossa kysyttiin tanskandoggiensairauksista ja luonteista (400 lähetettyyn kyselyyntuli 361 vastausta). Vakuutusyhtiöiden tiedot ovat Agriasta, Svelandistaja Folksam:sta.Terveystilastojen ja vakuutusyhtiön tilastojen mukaan tanskandoggienyleisimmät terveysongelmat ovat sydänongelmat,mahalaukunkiertyminen ja nielurisatulehdus. Tavallisin sydänsairauson dilatoiva kardiomyopatia. Yleisin syöpä on nisäkasvaimet,niitä on yli kaikista syöpä kasvaimista 20 %, luustosyöpä yli10 % kaikista syöpäkasvaimista. Tanskandoggit ovatkin ruotsalaistenvakuutusyhtiöiden korkeimmassa hintaryhmässä.Tavallisimmat diagnoosit vakuutusyhtiön listalla / koiramääräakuutti nielurisa tulehdus 166mahalaukun kiertymä 112pyometra (kohtutulehdus) 91krooninen nielurisa tulehdus 84puremahaava 63ihomuutokset 43ontuminen 43keisarinleikkaus 32Kyselyyn vastanneet / koiramääränielurisat 141dilatoiva kardiomyopatia 114ontuminen 83iho-ongelmat 61mahalaukunkiertymä 51korva ongelmat 46lonkkavika (dysplasia) 38pyometra (kohtutulehdus) 37ontuminen 34sydänongelmat 32syöpä 27ektropiomUSAAmerikan Tanskandoggiyhdistys (GDCA = Great Dane ClubOf America) suoritti laajamittaisen tanskandoggien terveys- jaelintapakyselyn vuosina 2000-2001. Kyselyä tehtiin yhteensä3600 kappaletta, osin paikallisten yhdistysten toimesta, osin sattumanvaraisestivalituille AKC:n rekisterissä oleville tanskandoggienomistajille. Vastauksia saatiin yhteensä 1565:stä yksilöstä.Tulokset julkaistiin tammikuussa 2004.Suurimmiksi terveysongelmiksi rodussamme koettiin sydänongelmat(erityisesti dilatoiva kardiomyopatia), mahalaukunkiertymäja syövät. Myös niveltulehdukset, allergiat, kilpirauhasenvajaatoiminta, autoimmunologiset ongelmat sekä silmä- jasilmäluomiongelmat olivat sairauksien listassa korkealla. 10 pahimmanterveysongelman joukkoon mahtui myös lonkkavika,lyhyt elinikä ja wobblers. Kuolinsyiden kolmen kärki oli myösdilatoiva kardiomyopatia, syövät ja mahalaukunkiertymä.Yksi tutkimuksen yllättävistä löydöksistä oli huomattavanuseat tanskandoggien kuolemat leikkausten jälkeisiin komplikaatioihin.Jopa 4 % kaikkien narttujen kuolemista oli aiheutunutleikkausten jälkikomplikaatioista, uroksilla vastaava luku oli1 %. Tämän tutkimuslöydöksen perusteella GDCA on ottanutohjelmaansa yhteistyön eläinlääkäreiden ja klinikoiden kanssakehittääkseen turvallisempia anestesiatapoja ja jälkihoitoja jättiroduille.Myös HOD ja Addisonin tauti kaipaavat GDCA:n mukaanerityistä huomiota tulevaisuudessa. Tutkimuksen mukaan jopa15 % pennuista kärsii kasvuhäiriöistä, kuten HOD:sta. Addisontautioli diagnosoitu 1 % koirista.GREATDANE CLUB OF AMERICANATIONAL HEALTH SURVEYBy Margaret R. Slater, DVM, PhDWith assistance from:Jackue Harbison, MS & Norma de Andahttp://www.gdca.org4.5. UlkomuotoNykyisen tanskandogin esivanhempina pidetään vanhoja“Bullenbeissereita” kuten myös ajavia vinttikoiria ja villisikakoiria,jotka olivat englantilaistyyppisen vahvan mastiffin sekänopean ja ketterän vinttikoiran välimuotoja.Nykyinen tanskandoggi on suuri, voimakas ja tasapainoinenkoira, jossa yhdistyy ylväys, voima ja tyylikkyys. Rodussa ei oleliioiteltuja yksityiskohtia, jollei suurta kokoa lasketa sellaiseksi.Voimakkaassa ja jäntevän atleettisessa olemuksessa yhdistyy jalous,yleisvaikutelman tasapainoisuus, sopusointuiset linjat jaerityisen ilmeikäs pää. Tanskandoggi antaa katsojalle vaikutelmanjalosta patsaasta. Voiman ja tyylin tulee ilmentyä koossa,liikuntatavassa, luustossa ja lihaksistossa. Tanskandoggi on rakenteeltaanlähes neliömäinen koira, raajojen ja rungon mittasuhteidentulee olla 50/50 ja koiran tulee ylittää minimikorkeus,ylärajaa ei ole, kunhan koira on sopusointuinen. Tanskandogillaon kokonaisuuteensa nähden pitkänomainen ja kapea pää, jokaon selväpiirteinen ja ilmeikäs, oikea ystävällinen tai rauhallinenilme on dogille tärkeä.Tämän hetkinen ulkomuoto vastaa kohtuullisen hyvin rotumääritelmää,parannettavaa kuitenkin löytyy. Rodun ulkomuotoonon voimakkaasti vaikuttanut myös 90-luvulla tapahtunutrodun arvostelun eriäminen värien mukaan kolmeen eri “rotuun”.Aluksi näytti voimakkaasti sille, että kyseessä on todellakinkolme eri rotua, niin voimakkaasti värien mukaiset rotutyypitpoikkesivat toisistaan. 2000-luvulle tultaessa on kuitenkinnähtävissä jalostuksen tuloksena rotutyyppien yhdenmukaistuminenvastaamaan rotumääritelmää.Rodun suurimpia ongelmia tällä hetkellä ovat epätyypillisetpäät ja ilmeet sekä epätyypilliset liikkeet. 90-luvun alussa yleisiäliian pitkiä runkoja ei enää näy, mutta oikeat mittasuhteet onsaavutettu rakenneominaisuuksien kustannuksella, joka näkyyhyvin jyrkkinä lantioina ja erittäin avoimina etukulmauksina.Tämä rakenteellinen virhe on tuonut rotuun myös epätyypillisetliikkeet, askel on lyhyt ja tehoton eikä ravaajalle sopiva. Jonkinverran esiintyy myös yleistä keveyttä ja ilmavuutta, harlekiineissaolisi oikeaan väriin kiinnitettävä enemmän huomiota.Tanskandogin rotuominaisuuksiin kuuluu ilmeikäs pää, jotenliian vaaleat silmät muuttavat ilmeen pistäväksi ja liian avoimet/ roikkuvat luomet antavat vieraan ilmeen. Liian tiiviit luometja vinot silmät muuttavat ilmeen helposti itämaiseksi. Kuononselässäon oltava riittävästi leveyttä ja voimaa ja sen on oltavasopusoinnussa kallon leveyteen. Liian kevyet kuonot ja niukatJTO * 34

huulet antavat kuonolle kettumaisen vaikutelman. Hyvän huulikulmanomaavat huulet ovat runsaat, mutta eivät roikkuvat.Liialliset huulipussit antavat päälle raskaan ja mastiffimaisenvaikutelman. Tanskandogin kallon ja kuonon pituuden tulisi ollamahdollisimman sama ja ylälinjojen yhdensuuntaiset. Raskaitaja karkeita kalloja esiintyy kuitenkin luvattoman paljon. Kallojenpyöreydestä on päästy eroon, mutta kallon ja kuonon tasapainoon kadoksissa ja otsapenkereet voisivat olla selvempiä.Tanskandogille koko on tärkeä, mutta sitä tuskin ihannoidaanterveen rakenteen kustannuksella, koska rotumääritelmä korostaaerityisen voimakkaasti yleisvaikutelman tasapainoa ja sopusointuisuutta.Rotumääritelmässä mainitaan myös tanskandoginsilmät, joiden kuuluu olla keskisuuret, mantelinmuotoiset jamahdollisimman tiiviit. Tämä määritelmä on omiaan pikemminkinjohdattamaan ulkomuotojalostusta terveempään suuntaan.Erikoisnäyttelyn yhteydessä 7.6.2008 mitattiin 48 eri-ikäistätanskandoggia. Vastaavanlaiset tilaisuudet on järjestetty aiemminErikoisnäyttelyn yhteydessä v. 2004 (yht.156 kpl), sekä v. 1992Värinäyttelyn yhteydessä Porvoossa. Alla olevassa taulukossa onkesän 2008 Erikoisnäyttelyn mittaustulosten keskiarvot.Kaikissa mittaustulostaulukoissa on keskiarvotuloksia laskettaessaotettu huomioon vain yhdeksän kuukauden ikäiset ja sitävanhemmat koirat. Vuonna 2008 ei yhtään alamittaista yli 9 kk:n ikäistä koiraa löytynyt, yksi harlekiini narttu oli 74 cm. Korkeinkoira oli sininen uros 93 cm. Urosten keskiarvoksi vuonna2008 tuli 87,7 cm ja narttujen keskiarvoksi 80,8 cm.VäriUrokset (cm) Nartut (cm)Sininen 87,6 80,2Tiikerijuovainen 88,3 78,8Harlekiini 88,3 81Keltainen 87,2 82,8Musta 87 81Vuosi 1992Vuosi 2004VÄRI UROKSET NARTUTcm kg cm kgsininen 84,3 63,6 80,2 60,2tiikerijuovainen 85,9 64,1 78,3 51,8harlekiini 83,5 67,8 79,9 56,6keltainen 85,0 62,7 79,1 52,9musta 85,6 64,6 79,2 50,3VÄRI UROKSET NARTUTcm kg cm kgsininen 86,8 68,7 80,2 58,6tiikerijuovainen 85,0 63,6 78,8 56,9harlekiini 85,1 65,0 79,0 56,9keltainen 86,6 69,9 81,2 56,4musta 85,8 65,1 80,6 56,2Vuosina 2004 ja 1992 ei yhtään alamittaista koiraa löytynyt.Vuonna 2004 yksi musta narttu oli 72 cm ja korkein oli sininenuros, 92 cm. Vuonna 1992 yksi tiikerijuovainen narttu oli 72 cmja korkein koira oli musta uros, 93 cm. Vuonna 2004 uroskoirienkeskiarvo oli 85,9 cm (84,9 cm) ja narttujen korkeuden keskiarvooli 80 cm (79,3 cm). Suluissa vuoden 1992 vastaavat luvut.Vuodesta 1992 vuoteen 2008 (16 vuotta) urosten keskiarvokorkeuson kasvanut 2,8 cm ja narttujen keskiarvokorkeus onkasvanut 1,5 cm.Tanskandoggi tiedetään nopeakasvuiseksi roduksi, jonka parissaesiintyy erilaisia kasvuhäiriöitä. Koon kasvu entisestään tuomukanaan lisää ongelmia. Varsinkin massan kasvu hyvin nuorellaiällä altistaa mm. tukirangan ongelmille. Doginpentu tainuori koira ei saisi olla ylipainoinen. Jalostustoimikunta kartoittaakoirien kokoa vastaavalla tavalla noin viiden vuoden välein,seuraavan kerran vuonna 2012 – 2013.35 * JTO

5. YHTEENVETO AIEMMAN JALOSTUKSENTA-VOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA5.1. Käytetyimpien jalostuskoirien tasoAlla oleviin taulukoihin (KoiraNet –jalostustietojärjestelmä,Jalostustilastot) on otettu mukaan 20 käytetyintä narttua ja 20käytetyintä urosta. Taulukosta löytyvät näiden koirien synty-mävuosi,pentueiden ja pentujen lukumäärät (kpl) yhteensä, Koiranet–jalostustietojärjestelmässä näkyvät tehdyt terveystutkimuksetsekä lonkkaindeksi (tammikuulta 2011).Tanskandoggien lonkkaindeksitSuomen Kennelliitto laskee indeksit lonkkatiedostoistaan BLUP(= Best Linear Unbiased Prediction) eläinmalli-menetelmällä.Indeksit päivitetään Suomen Kennelliiton jalostustietokantaankaksi kertaa vuodessa.Lonkkaindeksi antaa ennusteen koiran lonkkien jalostusarvosta,indeksi kuvaa mitä koiran lonkkien geneettinen perimäolisi. Indeksilaskennassa huomioidaan koiran oma tulos ja senkaikkien sukulaisten tulokset. Laskenta ottaa huomioon myösympäristötekijöitä.Koska indeksit lasketaan fenotyypin tuloksista, ei tämä tarkoitasuoraan sitä että aina erittäin hyvillä indekseillä paritetutkoirat saisivat aina A-lonkkaisia jälkeläisiä. Aina olemassa olevatympäristötekijät voivat aiheuttaa myös pienen herkkyydenomaavalle jälkeläiselle heikennystä lonkkatulokseen. Indeksiennustaa periytyvää jalostuarvoa, se ei pysty suoraan sanomaanmikä jälkeläisen fenotyyppi tulisi olemaan. Sitä varmemmaksiindeksi muodostuu, mitä enemmän sukulaiskoiria ja erityisestijälkeläisiä on kuvattuina. Jalostustietokannasta lonkkaindeksienjälkeen ilmoitetaan arvosteluvarmuus %. Tämä luku vaihtelee0-100% välillä. Varmuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat kuvattujenkoirien sukulaisten määrä ja niiden periytymisaste. Mitä suurempitämä luku on, sitä varmempi lonkkaindeksi on.Indeksi kuvaa koiran genotyyppiä lonkkien osalta seuraavasti:Suurempi kuin 100 indeksi pistettä: Sitä parempi mitäisompi lukuKeskiarvo 100Pienempi kuin 100 indeksi pistettä: Koira on alle keskiarvonTanskandogeilla lonkkaindeksi liikkuu nyt noin 54-135 indeksinvälillä. Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntösuosittelee kasvattajia seuraamaan lonkkaindeksien keskiarvojasiten, että parituskumppaneiden keskiarvoksi (KA) muodostuisiminimissään 100 (isän ja emän yhteenlaskettu tulos jaettunakahdella).Ulkomaalaisilla koirilla ei ole välttämättä alussa lonkkaindeksejä,ennekuin niiden sukulaisia tai jälkeläisiä on saanut tuloksiaja tallentuneet Suomen Kennelliiton jalostustietokantaan. Tällöinlaskenta lähtee aina arviosta 100.Lisätietoa lonkkaindekseistä:http:/katariinamaki.com/artikkelit/BLUP.htmlJälkeläisten osalta mukaan on otettu kyynär- ja lonkkakuvaustutkimukset.Tutkittu –sarakkeessa on tutkittujen jälkeläisten lukumäärä(kpl) ja Tutkittu % -sarakkeessa tutkittujen lukumääräprosentteina suhteutettuna kaikkiin jälkeläisiin. Sairas –sarake(lonkkatulos C tai huonompi) kertoo sairaaksi katsottujenjälkeläisten lukumäärän (kpl). Sairas % -sarake ilmoittaa tutkittujenlukumäärän prosentteina suhteutettuna kaikkiin jälkeläisiin.Sama kyynärnivelten osalta sillä erotuksella, että sairas onkyynärtulos 1 tai huonompi.# Uros Synt.PentueetPentujayhteensäLonkatTerveystulokset Lonkkaindeksi Tutkittu Sairas Tutkittu%Sairas%KyynärniveletTutkittu Sairas Tutkittu%Sairas%12GLÜCKSKINDBRYLANTTHUNDERBIRDTHOM V.ROSHERTA2005 6 38 D/D 78 0 0 0% * 0 0 0% *2004 4 34 A, 0/0, sydän ok 102 10 5 29% 50% 10 0 29% 0%3C.I.B FIN, DK, LV,EE, LT, BALT MVAOZAENASLOVEJOY2004 4 31B/B, 0/0, sydänok82 10 7 32% 70% 10 1 32% 10%4FIN MVANICKEL'SMOONLIGHTTO PIISTAR2006 3 30B/B, 0/0, sydänok101 8 1 27% 12% 7 0 23% 0%5C.I.B FIN MVATAVERNIER'SBARRET'SPRIVATEER2004 5 29 B, 0/0 83 12 6 41% 50% 12 1 41% 8%6FIN MVA LEE'STIGERLAD FROMRAVENDANE2003 5 24A/A, 0/0, sydänok114 7 2 29% 29% 7 0 29% 0%7C.I.B FI, SE, LV,EE, LT MVAEURO POWERBOY TOY2007 4 21C/C, 0/0, sydänok, silmät ok98 1 0 5% * 1 0 5% *8APOLLODANEASTRAEUS2007 2 21B/C, 0/0, sydänok79 0 0 0% * 0 0 0% *9LUDWIG-HERDOLF VONGIGANTICBLAU2006 4 20B, 0/0 937 2 35% 29% 7 0 35% 0%10AM CHSTONEHENGESDOC HOLIDAY3 18ulkomainenlonkkakuvaustulos24G97 8 4 44% 50% 8 0 44% 0%JTO * 36

11FIN MVATHUNDERFIREGOING TURBO2003 4 18B/B, 0/0, silmätok107 5 1 28% 20% 5 0 28% 0%12FIN MVALOVE-DANE'SÖKY-VIP2006 3 18A/A, 0/0, sydänok 108 0 0 0% * 0 0 0% *13C.I.B DE, VDH,LUX, NL CHFAMOUS VONDERSCHLEHHECKE2002 4 17 86 4 2 24% 50% 4 0 24% 0%14FI, EE MVAMI'HAVANABODOMMINNAS2006 3 17C/D, 0/0, sydänok84 4 1 24% 25% 4 1 24% 25%15C.I.B FI, LV, EE,SI, RU, BY MVAMOHKOFANTTIDJ'S ARMADA2006 2 17B/B, 0/0, sydänok101 2 0 12% 0% 2 0 12% 0%1617181920C.I.BDEKAMERONMYSTIC GLOBETROTER VVICSONOZAENASNAVIGATORFIN MVAHERITAGEHILLS'TEXASTYCOONGENEDDAZORRO'S SON2007 4 17 A, 0/0, sydän ok 112 0 0 0% * 0 0 0% *2005 2 16 C/A, 0/0 90 3 2 19% 67% 3 0 19% 0%2006 2 16 C/A, 0/0 99 1 0 6% * 1 0 6% *2004 2 15 A/A, 1/1 105 3 2 20% 67% 3 0 20% 0%2005 2 15 B/B, 1/0 102 2 2 13% 100% 2 0 13% 0%Sinisissä kaikki käytetyimmät urokset ovat tuontikoiria. Näistäkolme on valioita. Yhdeltä urokselta (Famous von der Schelehhecke)puuttuvat terveystutkimustulokset kokonaan.Muut urokset on tutkittu terveiksi kyynärien ja lonkkien osalta.Kahdella uroksella on myös terve sydänlausunto. Vain kahdellakäytetyimmistä uroksista (Thunderbird Thom v. Roshertaja Dekameron) lonkkaindeksi ylittää arvon 100. Dekameroninjälkeläisiä ei ole vielä tutkittu. Thunderbird Thom v. Roshertanjälkeläisistä kymmenen on tutkittu ja näistä viidellä (50 %) onlonkkatutkimustulos huonompi kuin A-B. Jälkeläisten kyynärniveletovat terveet. Tavernier’s Barret’s Privateerin jälkeläisistäon kuvattu 12 koiraa (41 % kaikista jälkeläisistä). Näistä puolellaon lonkkakuvaustulos huonompi kuin A-B. Yhden jälkeläisenkyynärnivelet ovat huonommat kuin 0. Ludwig-Herdolf Von GiganticBlaun jälkeläisistä on kuvattu 7 kpl (35 %) ja näistä kahdella(29 %) on lonkkatulos huonompi kuin A-B. Kyynärniveleton jälkeläisillä terveet. Myös Famous von der Schelehheckenjälkeläisillä on terveet kyynärnivelet, mutta neljästä kuvatustakahdella on lonkkalausunto huonompi kuin A-B.Keltainen-tiikerijuovainen väriryhmän käytetyimmistä uroksistakolme on valiokoiria ja näistä yksi on myös tuonti. Kahdellaon terveet lonkat (A-B). Yhdeltä on tutkittu myös silmät ja kahdeltaurokselta löytyy terve sydänlausunto. Yhdeltä urokselta,joka on myös väriryhmän käytetyin, puuttuvat kyynärniveltulokset.Tämän uroksen jälkeläisiä ei ole tutkittu ollenkaan. Kahdenkoiran lonkkaindeksi ylittää 100.Euro Power Boy Toyn jälkeläisistä on tutkittu yksi ja tälläon terveet lonkka- ja kyynärlausunnot. Heritage Hills´Texas Tycooninjälkeläisiä on tutkittu kolme (20 % kaikista jälkeläisistä)ja näillä tutkituilla on terveet kyynärnivelet, mutta lonkkalausuntoon kahdella jälkeläisellä huonompi kuin A-B.Musta-harlekiini väriryhmän käytetyimmistä uroksista 7 ontuontikoiria, joista kaikki on valioita. Kuudella uroksella onterveet lonkat, kolmella kuvaustulos on C ja yhdellä D. Yhdelläuroksista on ulkomaalainen kuvaustulos. Yhden uroksen kyynärtulos1/0. Sydämen kuuntelutulos löytyy kuudelta urokselta jase on ok. Silmätutkimus löytyy yhdeltä, ja se on ok. Yli puolellaväriryhmän käytetyimmistä uroksista (6 kpl) lonkkaindeksi onalle 100.37 * JTO

# Narttu Synt.PentueetPentujayhteensäLonkatTerveystulokset Lonkkaindeksi Tutkittu Sairas Tutkittu%Sairas%KyynärniveletTutkittu Sairas Tutkittu%Sairas%123456EE, FIN, LV MVAMAXIDAN'S GEORGIADANEMANIANOOLALAAGENEDDA AB IMOPECTORENORTHWINDNORTHERN LIGHTDANEMANIAN LAJOCONDE GSFIN MVACITNALTANSTRIDERSPROMISE KEPT2004 4 31A/A, 0/0,silmät jasydän ok116 1 0 3% * 1 0 3% *2005 3 24 C/C, 0/0 85 5 0 21% 0% 5 0 21% 0%2005 2 21 B/A, 0/0 110 5 0 24% 0% 5 0 24% 0%2007 2 21 B/B, 0/0 98 0 0 0% * 0 0 0% *2005 2 19 B/B, 0/0 111 5 0 26% 0% 4 0 21% 0%2005 3 197 ANGELIKA 2006 2 188 HEKATE 2005 2 1891011C'MONSWEETHEARTHFI, EE MVAOZAENAS NOMPARELDENIM DANESGLOWING CARATSA/A, 0/0,silmät jasydän okA/A, 0/0,sydän okA/A, 0/0,sydän ok112 0 0 0% * 0 0 0% *119 6 0 33% 0% 6 0 33% 0%103 1 1 6% * 1 0 6% *2005 2 17 B/A, 0/0, 108 1 0 6% * 1 0 6% *2006 2 17B/B, 1/1,sydän ok98 2 1 12% 50% 2 1 12% 50%2006 2 15 B/C, 1/1 97 2 0 13% 0% 2 0 13% 0%12C.I.B FIN, NO, LT MVABILLY JEAN QUINCYETC2005 2 15C/B, 1/1,sydän ok91 2 0 13% 0% 2 0 13% 0%13FIN MVAWILHELLMIINANÖLTZIN-ÖRTZY2005 2 14 A/A, 0/0 116 1 0 7% * 1 0 7% *14C.I.B FIN, SE, EE MVAALDER GLADE'SDEARIE2005 2 14A/A, 0/0,silmät jasydän ok114 1 1 7% * 1 0 7% *15C.I.B FIN, SE, EE, LT MVAGENEDDAZYMPHATIC ALIEN2005 2 14A/A, 0/0,sydän ok118 0 0 0% * 0 0 0% *16FIN MVASARADANE'S FORACT ABLE2005 1 12A, 0/0,sydän ok 113 0 0 0% * 0 0 0% *17FI MVARAVENWOOD'SGLORIA2006 2 12B/B, 0/0,sydän ok105 0 0 0% * 0 0 0% *18MEGAPPON KOSTYAKARNILLA2007 2 12C/C, 0/0,sydän ok91 0 0 0% * 0 0 0% *19GOLD GIRL GRACE V.SMALL TO BIG2002 2 12ulkomainenlonkkatulosB1 1 8% * 1 0 8% *20FIN MVATHUNDERFIRETOLITESPEED2003 2 12A/B, 0/0,sydän ok108 3 0 25% 0% 3 0 25% 0%Sinisistä nartuista kaksi on valioita ja heidät on tutkittu terveiksikyynärien, lonkkien ja sydämen osalta. Thunderfire ToliteSpeed on tuontikoira. Tämän nartun jälkeläisistä on kolme(25 % kaikista jälkeläisistä) tutkittu kyynärien ja lonkkien osaltaterveiksi. Genedda Ab Imo Pectoren jälkeläisistä 5 (24 % kaikistajälkeläisistä) on tutkittu ja ne ovat kyynär- ja lonkkaniveliltäänterveitä. Saradane´s nartun jälkeläisiä ei ole vielä tutkittu.Kaikkien narttujen lonkkaindeksi on yli 100.Keltainen-tiikerijuovainen väriryhmän seitsemästä nartustaneljä on tuontikoiria. Kaikki tuonnit ovat myös yhtä lukuun ottamattavalioita. Tältä yhdeltä tuontikoiralta puuttuu lonkkaindeksiilmeisesti ulkomaisesta lonkkakuvaustuloksesta johtuen.Kotimaisista käytetyimmistä nartuista kaksi on valiokoiria. Kaikkiväriryhmän nartut ovat myös kyynär- ja lonkkaniveliltäänterveitä. Kolmelta nartulta on tutkittu myös sydän ja silmät terveiksi.Vain yhdellä koiralla (Northwind Northern Light) on lonkkaindeksialle 100. Ke-ti väriryhmän narttujen jälkeläisiä ei olevielä juurikaan kuvattu, viideltä nartulta löytyy yksi kuvattu jälkeläinenper pentue, mikä vastaa noin 3-8 % jälkeläisistä. Näistäkahdella nartulla (Alder Glade’s Dearie ja Gold Girl Grace V.Small To Big) on jälkeläisellä lonkkanivelet huonommat kuin A-B, joka on rajana terveelle ko. taulukossa.Musta –harlekiini väriryhmän kymmenestä nartusta kolme ontuontikoiria. Tuonneista kaksi on valioita. Myös kotimaisista nartuistakaksi on valioita. Nartuista neljällä on lonkkakuvaustulosC, kuudella lonkkakuvaustulos on terve (A-B). Kyynärtutkimustuloksissakahdeksalla nartulla on terveet kyynärät, kahdellatulos on 1/1. Seitsemällä nartulla on ok sydänkuuntelu tulos,kolmelta tämä tutkimus puuttuu. Nartuista viidellä on lonkkaindeksialle 100.JTO * 38

5.2. Aiemman jalostusohjelman toteutuminenTAVOITE TOIMENPIDE TULOSSaada rotu säilymään rotumääritelmänmukaisena luonteen osaltaLuonnetestien osalta hyväksytysti suoritetuistaluonnetesteistä rotujärjestö maksaapuolet osallistumismaksuista takaisinkuittia ja luonnetestipöytäkirjan kopiotavastaanRotujärjestö on maksanut luonnetestienja MH-kuvausten osallistumismaksuista10 € takaisin kuittia vastaanSaada rotu säilymään rotumääritelmänmukaisena terveyden osaltaLuonteiden kehityksen seuranta: kyselykoiranomistajille ja kasvattajillePevisa-ohjelman saaminen tanskandoggeilleTerveyskyselyn tekeminenJalostustoimikunta suosittaa virallista silmä-ja etenkin silmäluomitarkastusta jalostukseenkäytettäville koirilleKasvattajia kehoitetaan välttämään harlekiini– harlekiini –yhdistelmiäJalostustoimikunta pyrkii kartoittamaanrodussa esiintyvät sydänongelmat järjestämälläjoukkotarkastuksiaJalostustoimikunta ei suosita yhdistettäväksivanhempia, joilla kummallakin onC-lonkat tai vähintään toisella vanhemmistaD-lonkatJalostustoimikunta ei suosita yhdistettäväksivanhempia joilla kummallakin on1-kyynärnivelet ja jalostustoimikunta eisuosita käytettäväksi jalostukseen koiraamillä kyynärnivelet ovat huonommatkuin 1/1Rotujärjestön nettisivujen uudistus jalostusasioidenosaltaKysely toteutettiin v. 2009, vastauksetsaatiin yht. 131 doggista. Kyselyn tarkempierittely sivulla 11 – 12Tanskandoggit liittyivät Pevisa-ohjelmaan1.1.2007 alkaenTerveyskysely tehtiin v. 2009, siitä koosteja vertailua edelliseen terveyskyselyyn sivulta23 alkaen.Vuosina 2005 – 2009 virallisessa silmätarkastuksessakävi yht. 168 doggia, joistajonkinlaista huomauttamista oli noin 30%:lla tutkituista ( 50 kpl).Suomen Kennelliitto kielsi ha-ha –yhdistelmät1.1.2010 alkaen, aiemmin näitäyhdistelmiä rekisteröitiin runsaasti, esim.v. 2008 rekisteröitiin yht. 14 kpl ha–ha-yhdistelmistä syntyneitä pentueita. Tämäoli lähes kolmannes koko vuonna mu-ha–väriryhmästä rekisteröidyistä pentueista(rek.yhteensä 36 pentuetta).Jalostustoimikunta on järjestänyt vuosittainjoukkotarkastuksia eri puolilla Suomea,esim. v. 2010 sydänultrassa kävi 45doggia ja heistä jotain huomauttamista(sivuääni, rajatapaus, ei DCM/rajatapaus,DCM) oli 6 kpl:lla joka on 13,33 %:a. Tarkempi erittely sydänultratuloksistasivulla 25.Vuosina 2005 – 2009 kahden C-lonkkaisenvanhemman yhdistelmiä tai yhdistelmiäjoissa D-lonkkainen/lonkkaiset vanhemmatrekisteröitiin yht. 32 kpl (keskiarvon. 6,4 yhdistelmää per vuosi). Tässäon vielä tavoiteltavaa, tulisiko pohtia esim.raja-arvoja seuraavan Pevisa-päivityksenyhteydessä?Tarkasteluvuosina 2005 – 2009 kyynärnivelkuvattiinyhteensä 541 doggia, joista15 kpl:lla oli kyynärnivelet astetta 2 – 3.Tämä on alle 3 % kaikista tutkituistaNettisivuille jalostus –osioon päivitetäänterveystutkimustulokset jotka eivät näykennelliiton jalostustietokannassa: kilpirauhaskokeet,sydänultrat ja selkä- ym.39 * JTO

luustokuvaukset. Omistajat lähettävät tuloksetitse suoraan jalostustoimikunnallerotujärjestön lehteä, nettisivuja ja arkistointiavarten. Tästä on tiedotettu jakannustettu ko. terveystutkimuksia tekemäänJalostustoimikuntaa käyttäneet kasvattajatovat saaneet pennuilleen Rotuinfon ilmaiseksi.Sitä on voinut myös ostaa. Rotuinfonkehittäminen/päivittäminen vuoden2006 aikanaMahdollisimman moni kasvattaja käyttäisijalostustoimikuntaaPyritään järjestämään väintään 2 jalostustaijälkeläistarkastusta/vuosiLisääntymisongelmien selvittäminen kyselynavullaJalostusneuvojien kouluttautuminenPitkäikäisyys, keski-iän nostaminenRiitävän laajan populaation ylläpitäminenRotumääritelmän hylkäävät värit sekä väriryhmienulkopuoliset värit rekisteröidäänEJ-rekisteriinRotuinfo on päivitetty viimeksi vuonna2010.Kysely v. 2006 jalostustoimikunnan työstä,kehitysideoista ja toiveista: Suurin osavastanneista piti jalostustoimikunnan työtätärkeänä ja jalostustoimikunta sai myöshienoja kehitysideoita.Jalostustoimikunta on tarjonnut vuosittainjalostus- ja jälkeläistarkastuksia jajärjestänyt niitä mikäli on tullut ilmoittautuneitakoiriaJalostustoimikunta järjesti kyselyn kasvattajillev. 2009 jossa kartoitettiin rodussaesiintyviä lisääntymisongelmia. Kyselynmukaan tanskandoggeilla ei ole erityisiäongelmia lisääntymisen suhteen. Täytyykuitenkin muistaa että kyselystä saatujenvastausten määrä oli pieni ja tästä johtuenkovin suurta yleistystä ei voida sen suhteentehdäJalostustoimikunnan jäseniä on osallistunutSuomen Kennelliiton järjestämille jalostustakäsitteleville kursseille mahdollisuuksienmukaanSuositus pitkäikäisten linjojen suosimisesta.Jalostustoimikunta kerää listaa pitkäikäisistädoggeista, lista julkaistaan päivitettynäyhdistyksen nettisivuilla ja lehdessäJalostustoimikunta suosittelee pidättäytymistäliiallisista sukusiitosyhdistelmistä,raja 6,25 %. Tarkasteluvuosina 2005 –2009 sukusiitosprosentti on pienentynyt,vuonna 2009 se oli 1,11 % ja vuonna2005 se oli 1,51 %. Korkeimmillaan sukusiitosprosenttitällä tarkastelujaksollaoli vuonna 2006, sen ollessa 2,29 %. Tarkastelujaksonkorkein yksittäinen sukusiitosasteon ollut 25 % (sininen yhdistelmäv. 2009)Vuosina 2005 – 2009 EJ-rekisteriin merkittiinyht. 61 kpl doggeja, joista suurinosa värityksen vuoksi väriryhmästä musta-harlekiini.Kaikenkaikkiaan kasvattajatovat oppineet varsin hyvin käyttämäänEJ-rekisteröintiä: v. 2005 EJ-rekisteriinmerkittiin 5 kpl ja v. 2009 jo yht. 18 kpldoggeja.JTO * 40

6. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT6.1. Pevisaan liittyminenTanskandoggit ovat liittyneet Perinnöllisten vikojen ja sairauksienvastustamisohjelmaan 1.1.2007. Jalostukseen käytettävientanskandoggien tulee olla virallisesti lonkkakuvattuja viimeistäänsiinä vaiheessa kun pentuja rekisteröidään. Uuden,1.1.2009 Kennelliiton hyväksymän PEVISA-ohjeen mukaan rotukohtaiseenPEVISA-ohjelmaan kuuluvien tutkimustulostentulee aina olla voimassa astutushetkellä riippumatta siitä, vaikuttaakotulos pentujen rekisteröintiin vai ei. Siirtymäaika oli siten,että 1.7.2009 alkaen lonkkakuvaustulos tulee olla jo astutushetkellä,riippumatta siitä vaikuttaako kuvaustulos rekisteröintiintai ei.Tanskandoggien PEVISA-ohjelma on voimassa 31.12.2011saakka. Tämä merkitsee sitä, että vuoden 2010 Tanskandoggiry:n syysvuosikokouksessa tulee uusi PEVISA-ohjelma olla käsiteltävänä.Tämän jälkeen ohjelma menee kennelliiton käsittelyynkeväällä 2011. Uusi PEVISA-ohjelma astuisi voimaan 1.1.2012.6.2. Rotujärjestön päämäärätSuomen Tanskandoggi Ry:n päämääränä on säilyttää tanskandoggirotumääritelmän mukaisena niin luonteen kuin ulkonäönkinosalta, unohtamatta ja mitenkään vähättelemättä yhtätärkeää ominaisuutta - terveyttä.6.3. Rotujärjestön strategiatSitoumuskasvattajasopimusSTD ry:n sitoumuskasvattajakäytäntö astui voimaan 1.4.2008.Sitoumuskasvattajat noudattavat omassa kasvatustyössään jalostusohjesääntöäja tanskandogeille laadittua jalostuksen tavoiteohjelmaa(JTO). He allekirjoittavat sitoumuskasvattajasopimuksenja sitoutuvat noudattamaan niitä ehtoja, jotka sopimuksessamainitaan. Tämän käytännön tavoitteena on avoin ja rehellinentiedonkulku sekä entistä terveempi ja hyvinvoivampi tanskandoggi.Sitoumuskasvattajat saavat:• 10 % alennuksen TD –lehden ilmoitushinnoista• kuvallisen kennellaatikon rotujärjestön nettisivuille• nimensä sitoumuskasvattajalistalle jokaiseen TD –lehden• nimensä pentuvälittäjille, olipa hänellä sillä hetkellä pentueitatai eiJalostustoimikuntaJalostustoimikunnan työ on luonteeltaan tukevaa ja auttavaaeli se jakaa tietoa ja antaa neuvoja. Toiminta perustuu suureltaosin kasvattajan antamiin tietoihin ja toivomuksiin. Päätös javastuu tehtävistä yhdistelmistä on edelleen kasvattajalle. Tavoitteenaja jalostustoimikunnan toiveena on, että mahdollisimmanmoni kasvattaja käyttäisi jalostustoimikuntaa. Toimikunta ontehnyt v. 2007 kasvattajille suunnatun kyselyn, jossa kysyttiinjalostustoimikunnan toiminnasta, kehitysideoista ja toiveista.Seuraavassa kyselyn tuloksia:JALOSTUSTOIMIKUNNAN TEKEMÄ KASVATTAJAKYSELYJOULUKUU 2007Kasvattajakysely lähetettiin yhteensä 60 kasvattajalle sähköpostitsejoulukuun 2007 lopussa. Valitettavasti vastausprosenttijäi pieneksi, ollen vain 21,67 %. Kasvattajien joukossa oli myösmonia ei-aktiivisia kasvattajia eli kasvattajia joilla ei ole olluttanskandoggikasvatusta useisiin vuosiin. Kasvattajilta kysyttiinmielipiteitä ja ajatuksia jalostustoimikunnan työstä, käytöstä jakehittämisestä, lisääntymisongelmista sekä synnytyksestä, emostaja pennuista.Jalostustoimikunnan työ, käyttö ja kehittäminenKyselyyn vastanneista kasvattajista noin 70 % oli käyttänyt jalostustoimikuntaa.Jalostustoimikuntaa käyttämättömät kertoivatsyiksi, miksi eivät olleet käyttäneet / olleet yhteydessä jalostustoimikuntaan:nartun juoksut olivat tulleet yllättäen (kasvattajaollut liian myöhässä), kasvattaja ei ole nähnyt tarvettakäyttää (osaa itse tehdä jalostusvalinnat) ja kasvattaja ei haluayhdistelmäänsä ”levikkiin liian aikaisin”. Jalostustoimikuntaakäyttäneet taas vastasivat syiksi, minkä vuoksi ovat käyttäneetjalostustoimikuntaa:• jalostustoimikunta edistää rodun jalostusta, erityisesti terveyttäja hyvää kasvatustapaa• moni kasvattaja koki, ettei ”ole ollut syytä olla käyttämättä jalostustoimikuntaa”,jalostustoimikunnan käyttö on luonnollista• saa pennut pentulistalle• pystyy sanomaan että pentujen vanhemmat täyttävät jalostukseenvaadittavat kriteerit• jalostusohjesäännön ja JTO:n noudattaminen luonnollista, niidenvaatimukset eivät ole ylitsepääsemättömiä• väriristeytysanomus• saa mainosta pentueelleenJalostustoimikunta sai kyselystä paljon hyviä ajatuksia ja kehittämisenkohteita, joista osa on jo viety eteenpäin, mm. ns. 8– 10 pennun –suositus on poistettu. Suurin osa vastanneista kasvattajistakoki pentulistakäytännön hyväksi, heidän mielestäänpennunostajilla tulee olla paikka, mistä he voivat pentunsahankkia ja jossa he voivat luottaa mm. terveystietoihin. Kasvattajatkokivat, että jalostustoimikunnan työ on tärkeää, heidänmielestään työskentelyssä oli hyvää mm.• perusperiaatteet, tavoitteet, pyrkimys toimia rodun parhaaksi• keskustelu rodun tärkeistä asioista• tmk:n jäsenten puolueettomuus, oltava kaikkien suhteen samanarvoisia• tiedon jakaminen jäsenille; tilastointi, tutkimustieto• työ puhtaamman (sairauksista) rodun puolesta• periaate, jolla voidaan taata tietyt lähtökohdat listalle olevienyhdistelmien osalta• jalostusuroslista ja mahdollinen tietämys ulkomaisista uroksista• tiedon anto kokemattomille / aloitteleville kasvattajille, jotkatarvitsevat apua kasvatuksen suunnittelussa• apua sitä haluaville ja tarvitseville• tilastot lehdessä• terveystilastoinnitJalostustoimikunnan työtä kasvattajat kehittäisivät mm. siten,ettei jalostustoimikunnan työ olisi ”pelkkää leimasimenaoloa”, työ olisi enemmän neuvontaa ja opastusta aloittelevillekasvattajille, jalostustoimikunnan työstä toivottiin avoimempaa,jalostustoimikunnan jäsenten toivottiin olevan esimerkkinämuille kasvattajille jalostusohjesäännön noudattamisessa ja jalostustoimikunnanjäsenillä toivottiin olevan paljon kokemusta.Lisäksi tuotiin esille se, että terveystutkimusten tulisi olla tasapuolisia;kasvattajat, jotka tutkituttavat koiriaan (mm. sydänultra,kilpirauhanen), kokivat puutteena sen, etteivät kaikki kasvattajattee ”ylimääräisiä tutkimuksia”, koska tutkimattomat koiratvoivat sairastaa / kantaa vakavaakin sairautta.Vuodesta 2005 alkaen jalostustoimikunnan hyväksymienyhdistelmien kasvattajat ovat saaneet pentueilleen Rotuinfonilmaiseksi. Rotuinfoa voivat ostaa kaikki kasvattajat ja yh-41 * JTO

distyksen jäsenet 3 €:n kappalehintaan (10 kpl /25 €). Rotuinfoon päivitetty viimeksi v. 2008.Pyritään järjestämään 1 – 2 jalostus- ja / tai jälkeläistarkastusta/ vuosi. Jo edellisen jalostuksen tavoiteohjelman aikana doggienomistajille tehdyissä terveyskyselyissä nousi huoli rodun luonteenheikkemisestä, sama huoli luonteista jatkuu myös vuonna2009 jalostustoimikunnan tekemän kyselyn mukaan. Rotujärjestötukee MH-kuvauksen ja luonnetestin osallistumismaksussamaksamalla siitä 10 € koiran omistajalle takaisin kuittia jaMH-kuvauksen / luonntestipöytäkirjaa vastaan. Rotujärjestö suosittaaerityisesti MH-kuvauksen käyttöä ja kehoittaa aluejaostojakouluttamaan MH-kuvauksen toimihenkilöitä, jotta rotukohtaisiakuvauksia voitaisiin järjestää mahdollisimman pian.Ensimmäinen tanskandoggien oma rotukohtainen MH-kuvausjärjestetään vuonna 2010.6.3.1. SKL määräyksetMolempien vanhempien tulee olla rekisteröityjä. Emän onoltava Kennelliiton rekisterissä ja myös isän, mikäli se on tuontikoiratai jalostusoikeuden luovutussopimuksella jalostukseenkäytettävä uros. 31.5.2008 jälkeen astutettujen pentueiden vanhempientulee olla tunnistusmerkittyjä. Rekisteröitävien pentujentunnistusmerkintäpakko tuli voimaan 1.1.2009.Ulkomaisen isän on oltava FCI:n tunnustamassa rekisterissäja kasvattajan tulee lähettää pentueilmoituksen yhteydessä rekisteröintiintarvittavat asiakirjat. Pentueen isän tulee olla tervekiveksinen.Ensimmäistä kertaa uroksen jälkeläisiä rekisteröitäessäon pentueilmoituksen mukaan liitettävä eläinlääkärin antamakivestodistus. Jos uros on palkittu virallisessa näyttelyssä, erillistäkivestodistusta ei tarvita.Nartulla voi olla enintään viisi pentuetta siten, että edellisestäpenikoimisesta pentueen syntyessä on kulunut vähintään 10kuukautta. Tätä tiheämpi pennutus sallitaan nartulle yhden kerran.Koko pentue on ilmoitettava rekisteriin samanaikaisesti.Kennelliiton jäsenen on rekisteröitävä pentueen kaikki elossaolevat pennut.Merleväriä koskevat rajoitukset:Kahden merlevärisen koiran parittaminen keskenään sekäkahden töpöhäntäisen (T-Box-mutaatio) koiran parittaminenkeskenään on kielletty 1.1.2009 alkaen. Merleväriä koskevankiellon kohdalla pitää huomioida, että myös harlekiinin väriselläkoiralla on merletekijä, joten seuraavat väriyhdistelmät ovatkiellettyjä kaikilla roduilla:merle – merleharlekiini – harlekiiniharlekiini – merleVäriristeytyksetFCI ja siten SKL on sulkenut rotukirjat, jonka mukaan eriväriryhmien koiria ei saa yhdistää ilman poikkeuslupamenettelyä.Mahdollisuus tehdä kahden eri väriryhmän risteytystä onainoastaan poikkeusluvalla.Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on päättänyt14.12.2004 (144 §), että jalostusosasto voi rotujärjestön puoltaessakäsitellä rutiiniluonteisesti anomukset, jotka koskevat sinisenja sinitaustaisen mustan tanskandoggin yhdistämistä. Rotujärjestönon tuotava puoltavassa lausunnossaan esille, että kyseessäon em. kaltainen rutiinianomus ja viittaamaan tähän jalostustieteellisentoimikunnan päätökseen.Väriristeytysten tarkoituksena on mm. laajentaa vähemmistöväriengeenipoolia, tuoda uutta verta sinisten määrältään pieneenpopulaatioon. Rotujärjestö puoltaa automaattisesti em.anomuksia kun sinitaustaisuuden kriteerit täyttyvät ja koirienlonkka-, kyynär- ja näyttelytulokset täyttävät rotujärjestön vaatimukset.Tällä rotujärjestön ja kennelliiton päätöksellä väriristeytystenluvan saaminen nopeutuu ja helpottuu huomattavasti.Vähimmäisvaatimuksena on jalostusohjesäännön minimivaatimukset.Muiden kuin sininen – musta (sinitaustainen) -väriristeytystenpoikkeuslupaa haettaessa tulee siitosparin molempien vanhempientäyttää jalostusohjesäännön vaatimukset. Poikkeusluvansaamisen edellytyksenä kasvattajalla tulee olla vankka kokemuskasvatustyöstä ja riittävä koiramateriaali hyödyntääkseenpoikkeuslupapentueen jälkeläisiä kasvatustyössään. Poikkeuslupa-anomuskäsitellään jalostustoimikunnassa kun kasvattajaesittää erittäin hyvin perustellun anomuksen, jonka liitteenä onselkeä jatkojalostussuunnitelma tuleville jälkeläisille. Anomuksenliitteenä tulee olla myös siitosparin sukutaulut väri- ja terveystietoineensekä tarkka selvitys siitä, minkä väristen koirien jalostukseenko. väriyhdistelmästä syntyneitä jälkeläisiä käytetään.Perusteluista tulee käydä ilmi kasvattajan sitoutuminen pentujensijoittamiseen /pentujen jalostuskäytön valvontaan ja niiden tulevansiitoskäytön jatkovalvonnan suunnitelma.Sininen-musta -väriristeytyksiä vuonna 2004 oli 1 kpl, vuonna2005 yht. 5 kpl ja vuonna 2006 oli 1 kpl, vuonna 2007 olimyös 1 kpl, vuonna 2008 ei toteutunut yhtään sininen-musta-väriristeytystä. Muita väriristeytyksiä vuosina 2004 - 2009 oliyhteensä 4 kpl, joista 3 kpl oli sininen-keltainen-yhdistelmiä ja1 kpl musta-keltainen -yhdistelmä.6.3.2 Kasvattajan vastuuJokaisen kasvattajan pitäisi miettiä omaa osuuttaan ja vastuutaanrodun jalostuksessa. Rotu ja roduntulevaisuus = sitä kasvattavatihmiset, millaisia yksilöitä jalostukseen käytetään jamillaisiin yhdistelmiin / pentueisiin päädytään. Vastuu omastarodusta - ei mikään pikkujuttu.Vastuu rodussa esiintyvistä sairauksistaAlla yhteenvetoa kasvattajille lähetettyjen kyselyiden vastauksista,joissa kysyttiin omissa koirissa / kasvateissa esiintyvistä sairauksista.Luuston ja lihaksiston sairaudet tulisi ottaa erittäin vakavasti,koska kyseessä on raskasrakenteinen ja nopeasti kasvava rotu.Sairaat yksilöt pitäisi sulkea pois jalostuksesta. Sydän- ja verisuonisairaudetovat kasvattajien mielestä hyvin vakava ongelma,varsinkin, jos ko. sairauksia esiintyy nuorilla koirilla, esimerkkinädilatoiva kardiomyopatia. Moni kasvattaja on sitä mieltä,että koiran suvun sydänsairaudet tulisi huomioida jalostuksessa.Sydäntutkimuksia tulisi lisätä, ja jopa asettaa pakollisiksi jalostukseenkäytettävien koirien osalta. Sydänsairaita ei saisi missäännimessä käyttää jalostukseen.Silmä- ja luomisairaudet tulisi myös ottaa vakavasti. Kaikki jalostukseenkäytettävät koirat olisi syytä tutkia. Erityisesti entropiumiinja ektropiumiin tulisi kiinnittää suurempaa huomiota,eikä sairaita / operoituja koiria saisi käyttää jalostukseen.Muista periytyvistä sairauksista epilepsia ja kilpirauhasen vajaatoimintaovat sellaisia, jotka halutaan nostaa esille ja sairaatyksilöt tulisi sulkea pois jalostuksesta.Muista sairauksista erilaiset allergiat ja yliherkkyydet ansaitsevatvielä oman mainintansa ja tällaisten ongelmien kanssa painivatkoirat olisi myös syytä jättää jalostuksen ulkopuolelle.Vastuu rodun luonteestaAlla yhteenvetoa kasvattajille lähetettyjen kyselyiden vastauksista,joissa kysyttiin omissa koirissa / kasvateissa esiintyvistäluonteista. Moni kasvattaja on huolissaan luonneongelmien lisääntymisestärodun parissa. Luonne on jättirodulla kaunistaJTO * 42

ulkomuotoa ja näyttelymenestystä huomattavasti tärkeämpi asiaja siihen tulisi kiinnittää nykyistä paljon enemmän huomiota.Luonnetestausta tulisi lisätä. Arkoja / ujoja, voimakkaasti pidättyväisiäja / tai aggressiivisia koiria ei saisi käyttää jalostukseen.Kasvattajien tulisi myöntää omissa koirissaan / kasvateissaanesiintyvät ei-toivotut luonteenpiirteet, eikä peitellä tai vähätelläniitä. Sanonta ”rehellisyys maan perii” (sekä itseään että muitakohtaan) pätee tässäkin asiassa.Vastuu rodun ulkonäöstäKasvattajan tulee sisäistää tanskandogin rotumääritelmä niinhyvin, että hän jalostustyössään valitsee sellaiset yksilöt, jotkaovat ulkonäöllisesti (rakenteellisesti) mahdollisimman lähellärotumääritelmää. Mutta ulkonäköä ei tule suosia luonteen taiterveyden kustannuksella.Vastuu pennunostajasta ja hänen opastamisestaanKasvattaja, joka on SKL-FKK:n jäsen, on velvollinen noudattamaanSKL – FKK:n koiran kauppaa koskevia määräyksiä. Pennunkaupasta on syytä tehdä kirjallinen sopimus Kennelliitonkaavakkeella.Pentu lähtee maailmalle uuteen kotiin. Onko uudelle omistajallekerrottu riittävästi tanskandogista rotuna, siinä esiintyvistäsairauksista ja vioista? Ymmärtääkö uusi omistaja todella, mitätarkoittaa lonkkaniveldysplasia tai kardiomyopatia? Entä luonne?Onko pentueen vilkkain ja itsepäisin pentu päässyt kotiin, jossasitä osataan käsitellä, ettei eteen tulisi johtajuusongelmia ja kodinvaihto? Rotujärjestön julkaisema Rotuinfo on varmasti tervetulluttainformaatiota jokaiselle pennunostajalle. Lisäksi kasvattajaltasaatavat perusteelliset, kirjalliset pennun ruokinta- ja hoitoohjeetovat ehdoton edellytys! Uutta omistajaa tulisi kannustaapentunsa kouluttamiseen esimerkiksi paikallisten koirakerhojenja aluejaostojen kursseilla. Säännölliset pentutapaamiset ovathyvä tapa seurata kasvattien kehitystä ja opastaa uutta omistajaavalitsemallaan tiellä.6.3.3. Lyhyen aikavälin strategiatJalostusohjesäännössä annetaan minimivaatimukset hyväksyttävilleyhdistelmille. Näiden avulla pyritään ohjaamaan jalostustaja varmistamaan käytettävien vanhempien terveys, luonne jaulkomuoto. Astutusilmoitukset tulee olla jalostustoimikunnallaennen suunniteltua astutusta. Jalostukseen käytettävän nartuntulee olla vähintään 24 kk astutushetkellä, ei yli 7 -vuotias. Ensisynnyttäjäei saa olla yli 5 -vuotias astutushetkellä. Jalostukseenkäytettävän uroksen tulee olla vähintään 18 kk astutushetkellä.Molemmilta vanhemmilta vaaditaan lonkkakuvaustulos A–C,ei kuitenkaan siten että kummallakin vanhemmalla on C jakyynärniveltulos 0 – 1. Sukusiitosaste ei saisi ylittää 6,25 %(serkusparitus). Molemmilla vanhemmilla tulee olla vähintään3 x erittäin hyvä näyttelyistä tai hyväksytty jalostustarkastus.Edellä mainittuja näyttelytuloksia ei ole mahdoton saavuttaa jamikäli jalostustarkastus ei mene läpi, on sanomattakin selvää,ettei koira ole jalostukseen sopiva.Mikäli koira on saanut näyttelyistä kaksi kertaa 0 – tai EVA -palkinnon luonteen vuoksi, varsinkin jos koira on ollut aggressiivinentai osoittanut pelkopuremisen oireita. Jalostustoimikuntapyytää tällaiselta koiralta hyväksytyn jalostustarkastuksen, jossaon otetu kantaa ko. koiran luonteeseen tai virallisen hyväksytystisuoritetun luonntestituloksen tai MH-kuvauksen. Luonnetestion suoritettu hyväksytysti kun loppupistemäärä on vähintään+ 75 ja lisäksi seuraavat osa-alueet on oltava plussalla: hermorakenne,luoksepäästävyys, terävyys ja laukauspelottomuus. Jalostustoimikunnallaon mahdollisuus pyytää ylläolevia lisäselvityksiäjalostukseen käytettävän koiran luonteen osalta myös,mikäli ko. koiran useissa näyttelyarvosteluissa on negatiivisiamainintoja luonteesta. Pentu- ja junioriluokan näyttelyarvostelujaei huomioida. Saman uroksen käyttöä useille eri nartuilleei suositella (matadorjalostus), koska se kaventaa geenipohjaa.Mikäli siitokseen käytettävällä uroksella on Suomessa jo 3 pentuetta(kaikki värit), suositellaan uroksen jälkeläistarkastusta jamikäli siitokseen käytettävällä uroksella on Suomessa jo 5 pentuetta(kaikki värit), uros on jälkeläistarkastettava jotta yhdistelmähyväksytään pentulistalle.Jalostustoimikunta suosittaa virallista silmä- ja silmäluomitarkastustajalostukseen käytettäville koirille. Jalostustoimikuntatoivoo enemmän huomiota kiinnitettävän tanskandogeilla esiintyviinsilmä- ja luomisairauksiin siitosparia valittaessa. Mikäli koirallaon todettu jokin periytyvä silmä- tai silmäluomisairaus, sitäei tulisi käyttää jalostukseen. Mikäli vanhemmilla, sisaruksilla ja/tai jälkeläisillä on silmä- /tai silmäluomisairauksia useammallakuin yhdellä, tarvitaan paritettavalle koiralle puhdas silmälausuntosilmäeläinlääkäriltä. Mikäli lähisuvussa esiintyy kataraktaatai glaukoomaa yhdelläkin koiralla, tulee jalostuskäyttöön suunnitellullakoiralla olla puhdas silmäeläinlääkärin lausunto.Jalostustoimikunta liittää kasvattajille lähteviin vastauksiinns. fraasitekstit, jossa suositellaan sydänultran ja kilpirauhaskokeentekemistä, ellei niitä ole jalostukseen käytettävälle koirallevielä tehty.Spondyloosin osalta jalostustoimikunta on esittänyt toiveenettä esim. lonkkakuvausten yhteydessä, koiralta kuvattaisiinmyös selkä. Jalostustoimikunta julkaisee reaaliaikaista listaa selkäkuvatuistaja wobbler -sairaista rotujärjestön nettisivuilla. Tällätavoin kartoitamme spondyloosin ja wobblerin esiintyvyyttä rodussamme.6.3.4. Pitkän aikavälin strategiatJalostustarkastuksetJalostustoimikunta järjestää vähintään yhden jalostus /jälkeläistarkastuksenper vuosi. Tarkastukseen käytetään rotujärjestönomaa jalostustarkastuslomaketta.Koulutus/kouluttautuminenJalostustoimikunnan jäsenet osallistuvat SKL:n järjestämillejalostusta käsitteleville kursseille ja koulutuksiin. Tuomareillejärjestetään rotukohtaista erityiskoulutusta tarpeen mukaan.Kasvattaja /jalostuspäivät pyritään järjestämään vuosittain, seuraavakasvattaja /jalostuspäivä on huhtikuussa 2010. Luennoitsijatkertovat ajankohtaisista ja rodulle tärkeistä aiheista, mm.sydän- ja luonneongelmista (DCM). MH-kuvauksen toimihenkilöitäkoulutetaan mahdollisesti aluejaostojen taholta, tavoitteenasaada vuosittain rotukohtainen MH-kuvaustilaisuus omientoimihenkilöiden voimin, eri puolilla Suomea.Rodussa esiintyvien sydänsairauksien selvittäminen ja ehkäiseminenSydänsairauksien kartoittamista ja ehkäisemistä varten järjestetääneri puolilla Suomea sydänultrajoukkotarkastuksia. Rotujärjestölläon käytössään eläinlääkäreiden Sari Granholmin jaSeppo Lambergin tekemä sydänultralomake. Sydänultratuloksettilastoidaan ja julkaistaan rotujärjestön lehdessä. Kaikki sydänultratuloksettullaan julkaisemaan myös internetissä rotujärjestönsivuilla jalostustoimikunnan palstalla. Sydänkuunteluitajalostustoimikunta pyrkii järjestämään ainakin kerran vuodessa,esimerkiksi erikois- tai värinäyttelyn yhteyteen. Kasvattajien jaomistajien toivotaan ilmoittavan jalostustoimikunnalle kaikkisydänongelmiin kuolleet tanskandoggit. Yhdistys tukee taloudellisesti(mahdollisuuksien mukaan) äkillisesti kuolleiden tanskandoggienruumiinavauksia.43 * JTO

Jalostustoimikunta tekee sydänyhteistyötä eläinlääkäreidenSeppo Lambergin ja Sari Granholmin kanssa. Seppo Lamberg oneurooppalaisessa ESAVS-koulutuksessa joka on vaativan sydäntutkimuksentutkimuskoulutus. Koulutuksen tarkoituksena onmm. saada rotukohtaiset FS % arvot ja sydäntutkimusten yhdemukaistaminen.Sydänultratarkastukaavake oli ensimmäisenkerran käytössä v. 2006 Laukaan joukkosydänultrassa. Rotujärjestöntavoitteena on saada Pevisaan sydänkuuntelu.Pitkäikäisten linjojen suosiminen jalostuksessaRotujärjestö ylläpitää listaa rodun vanhimmista koiristaJalostustoimikunta kannustaa kasvattajia terveystutkimustenteettämiseen.Jalostustoimikunnalla on oma Terveydeksi! -kasvattajakilpailu,jossa palkitaan terveystutkimusten teettämisestä (sisältää kaikkiviralliset terveystutkimustulokset, myös viralliset sydänultra- jakilpirauhastutkimukset, joita SKL ei kirjaa, mutta joista meilletulee mustaa valkoisella koiranomistajilta /kasvattajilta, lasketaanmukaan). Voittaja palkitaan.6.3.5. PentuvälitysSuomen Tanskandoggi ry:llä on pentuvälityspalvelu jalostustoimikunnanhyväksymille yhdistelmille. Yhdistelmät tulevatpentulistalle kun kasvattaja ilmoittaa yhdistelmän pentulistanpäivittäjälle. Pentueilmoitus voidaan laittaa yhdistyksen sivuille /pentuvälittäjälle yksi (1) kuukausi ennen astutusta. Kasvattajallaei saa olla samanaikaisesti jalostustoimikunnan hylkäämiä /ulkopuolisiapentueita, mikäli hän haluaa hyväksytyn yhdistelmänsäpentulistalle.Kasvattajan tulee päivittää pentueensa tiedot yhden (1) kuukaudenvälein pentulistan yhteyshenkilölle pysyäkseen pentulistalla.Jalostustoimikunnan hyväksymä yhdistelmä pysyy pentulistallasiihen saakka, kunnes pennut täyttävät kolme (3) kuukautta.Kasvattaja on velvollinen ilmoittamaan yhteyshenkilölle,mikäli kaikki pennut ovat löytäneet jo kodin ennen kolmenkuukauden ikää.6.4. Mahdollisuudet ja uhatAiempien kasvattajille suunnattujen kyselyiden (v. 2004 jav. 2007), sekä kaikille jäsenille suunnatun tuoreimman (v. 2009terveyskysely) kyselyn mukaan:Mahdollisuudet:On paljon kauniita ja hyväluonteisia koiria. Suurin osa kasvattajistaon rotuun perehtyneitä ja kantavat vastuunsa. Kasvattajienmielestä populaatio on riittävä tällä hetkellä ja nykymaailmaon pieni eli esimerkiksi keinosiemennysten avulla saadaan aikaajoin uutta verta. Kasvuhäiriöisiä koiria on vähemmän kuin ennen.Elinikä on kasvattajien mielestä pidentynyt. Tästä ei olekuitenkaan tehty tutkimusta, joten väitettä ei voida pitää täytenätotuutena. Suuren yleisön keskuudessa rodullamme on hyvämaine. Rotujärjestö ja jalostustoimikunta ovat ajan tasalla jaasiantuntevia. Myös aluejaostojen toiminta saa kiitosta.Uhat:Seuraavassa kappaleessa on tiivistetty sekä kasvattajille vuosina2004 ja 2007 että kaikille jäsenille vuonna 2009 lähetettyjenkyselyiden vastauksia jaettuna viiteen osa-alueeseen.Populaatio:Kasvattajille lähetetyn kyselyn vastauksista kävi ilmi, että suurimmatuhat, jotka liittyvät populaatioon ovat liiallinen sukusiitosja tuontikoirat, joiden taustoja ei ole tarpeeksi tutkittu ja joitakäytetään liikaa jalostukseen. Samojen yhdistelmien tekeminenesimerkiksi näyttelymenestyksen takaamiseksi kaventaa geenipoolia.Joillakin uroksilla on liian monta pentuetta ja kohta ollaankinyhtä suurta perhettä. Tuontikoiria tuodaan vain tuomisenilosta tai halpatuontimaista edulliseen jalostuskäyttöön. Ko.koirien sukutauluista ei välttämättä löydy yhtäkään valiota,terveystuloksista puhumattakaan. Tai sitten eri kasvattajat tuovatsamoista kenneleistä / linjoista pentuja tai spermaa, kun kateusestää yhteistyön ja kaikki pidetään vain itsellä.Luonne:Jo edellisessä Jalostuksen tavoiteohjelmassa oltiin huolestuneitatanskandoggien luonteista. Huoli on vain korostunut entisestäänja luonteisiin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Eitoivottujentilanteiden vähättely ja peittely ei palvele ketään. Arkoja/ujoja /voimakkaasti pidättyväisiä tai aggressiivisia koiria EItulisi edelleenkään käyttää jalostukseen lainkaan. Tanskandoggitarvitsee myös koulutusta siinä missä perinteinen palveluskoirarotukin.Uusimmassa terveyskyselyssä (v. 2009) kysyimme luonneongelmista.Arkuus, aggressiivisuus ja muut luonneongelmatnousivat esille vahvasti, erityisesti ongelmaa nähtiin musta-harlekiini-väriryhmässä.Terveys:Edellisessäkin Jalostuksen tavoiteohjelmassa sydänsairaudetnousivat kasvattajien mielestä hälyttävästi esille ja ongelmienkartoitus nähtiin tärkeänä. Uusimmassa kaikille jäsenille suunnatussaterveyskyselyssä (v.2009) sydänongelmat nousivat myösvahvasti esille. Muita esille nousseita terveysongelmia olivaterilaiset syövät ja luuston ja lihaksiston sairauksista eniten esillenousi spondyloosi. Myös panosteiitti, osteokondroosi, HOD jaWobblerin syndrooma nousivat terveysongelmista esille. Erilaisetsilmä- ja silmäluomisairaudet, ihosairaudet, yliherkkyys ja mahalaukunkaasuuntuma /kiertymä puhuttivat myös runsaasti.Asioista ei kuitenkaan uskalleta puhua leimautumisen pelossa.Kasvattajien välistä rehellisyyttä ja avoimuutta terveydellisissäasioissa pidetään kuitenkin erittäin tärkeänä. Jokaiselle kasvattajallatulisi olla korkea moraali valitessaan ja käyttäessään koiriajalostukseen.Rakenne:Edelliseen Jalostuksen tavoiteohjelmaan tehtyjen kyselyidenmukaan liiallinen heterogeenisyys rodun sisällä on ongelma. Useampikasvattaja on sitä mieltä, että ollaan menossa liian kevyeentyyppiin, vaikka kyse on molossirodusta. Kapearunkoisia, kevyitäja puikulapäisiä ”jenkkityyppejä” näkee kehissä liikaa. Toinenääripää ovat ns. saksalaistyyppiset raskaat ja matalat koirat, joiltapuuttuu tanskandogille tyypillinen jalous. Luusto ja koko ovathävinneet kauniin tasapainoisen pohjoismaisen tyypin katoamisenmyötä. Osa rakenteellisista virheistä katsotaan lähes rotuunkuuluviksi, esimerkiksi suorat olkavarret ja etuasentoiset lavat.Sukupuolileimat saisivat olla myös selvemmät. Muotivirtauksiaovat osaltaan luomassa myös tuomarit omilla arvosteluillaan, e-simerkiksi tuontikoira pärjää, vaikka omaisi roppakaupalla virheitäkotimaisiin verrattuna.Rodun markkinapotentiaali:Yhä edelleen musta-harlekiiniväriryhmän rekisteröintimäärätovat kasvaneet ja määriä pidetään turhan suurina, määrä ei voikorvata laatua. Vuonna 2008 rikottiin ensimmäisen kerran kahdensadanpennun raja. Vuosien 2004–2009 välillä on 41 kennelnimellätoimivaa kasvattajaa rekisteröinyt pentueita tähänväriryhmään, lisäksi joka vuosi on rekisteröity muutama pentuekasvattajilta, joilla ei ole kasvattajanimeä (esim. vuonna 2009JTO * 44

2 kpl). Tähän väriryhmään kuuluvia pentuja on markkinoillapaljon myös ilman rekisteröintiä, mikä on eniten huolestuttavaa.Väriryhmän suosion kasvulla on sekä hyvät että huonotpuolensa, uusien innokkaiden kasvattajien joukosta löytyy ainamyös vastuullisia kasvattajia, jotka tulevat jatkamaan kasvattajauraansapitkään ja joilla on näkemystä. Rodun tulevaisuus onjuuri tällaisten kasvattajien varassa. Huonona puolena voi olla,että kasvattajan ura aloitetaan hyvin varhaisessa vaiheessa, jolloinkoirien taustoihin ja rotuun ei ole vielä ehditty kunnollaperehtyä, eikä oma kokemus riitä uusien pennunomistajienopastamiseen. Kennelnimiä on haettu viimeisen kuuden vuodenaikana runsaasti. Uusien kasvattajien suuri määrä on haastemyös rotuyhdistykselle, jonka yhtenä tehtävänä on perehdyttääuudet kasvattajat rotuun ja tarjota heille oikeaa tietoa. Huonoihinpuoliin voisi lisätä vielä sen, että jos pentuja on tarjollapaljon, osa niistä voi ajautua koteihin, jotka eivät täysin ymmärrämihin sitoutuvat, eivätkä he kykene peruskouluttamaan koiraa.Oikean kodin löytäminen kullekin koiralle on muutenkin erittäinmerkittävä vaihe, niin että koirat päätyvät oikeisiin koteihineivätkä päädy vaihtamaan koteja esim. puutteellisesta koulutuksestajohtuvien hallintaongelmien vuoksi.Viimeisen kuuden vuoden aikana on ollut lisäksi huomattavissaettä kaikki kasvattajat eivät tunnu osaavan rekisteröidäpentujaan sen väriseksi kuin ne oikeasti ovat. Tämä voi osittainselittyä sillä, että Kennelliiton värien rekisteröinti on muuttunut,ja vaikka niin sanotuille harmaaharlekiineille on käytössä merle,niin tätä ei ole jostain syystä aina käytetty. Merlejä on voitu rekisteröityesim. harlekiineiksi yms. Uusien kasvattajien on myösoltava tietoisia siitä, minkä värisiä koiria erilaisista parituksistaon mahdollista syntyä, ja miten syntyneiden pentujen kanssamenetellään (esim. ei- hyväksytyt näyttelyvärit ja koirat joilla eiole päässä paljon pigmenttiä).6.5. Toimintasuunnitelma jalostuksen tavoiteohjelmantoteuttamiseksiJalostustoimikunta on ensisijaisesti vastuussa tavoiteohjelmannoudattamisesta ja sen toteutumisesta. Rotujärjestö on myös velvollinenhuomioimaan JTO:n tavoitteet toimintasuunnitelmaalaatiessaan.Yleiset keinot- jalostusohjesääntö- PEVISA- yhteistyö läheisten sidosryhmien kanssa: Kennelliitto, rotujärjestö,kasvattajat, kasvattajatuomarit, pennun ostajat- tietopaketti uusille kasvattajille kennelnimihakemuksen yhteydessäannettavaksi, valmistuminen v. 2010- Rotuinfon päivitys tarvittaessa (ainakin rekisteröintimäärien jalonkka- ym. tilastojen suhteen)- rotujärjestön nettisivujen päivityksen saaminen reaaliaikaan:rotujärjestön lehdessä olleiden terveys- ym. artikkeleiden arkistointi,sydänultratulokset, selkätutkimukset (wobbler, spondyloosi)ja kilpirauhastulosten julkaisu sekä internetissä että rotujärjestönlehdessä- tarvittavat jalostusohjesäännön uudistukset esim. PEVISA:npäivityksen yhteydessäLuonneRotumääritelmän mukaisen luonteen säilyttäminen- jalostustoimikunta suosittelee arkojen ja /tai vihaisten koirienehdotonta poissulkemista jalostuksesta- luonteiden kehityksen seuranta, erityisesti arkuus ja aggressiivisuus:kysely koiranomistajille ja kasvattajille v. 2011- jalostustoimikunta suosittelee koirien luonnetestausta /MH-kuvausta:rotujärjestö maksaa ilmoittautumismaksusta 10 € / koiratakaisin koe /kuvauspöytäkirjaa vastaan sekä toivoo jäsenistönkouluttautumista MH-kuvaustoimihenkilöiksi. Tavoitteenajärjestää vuosittain tanskandoggeille tarkoitettu MH-kuvaus rotujärjestöntoimesta, ensimmäinen oma MH-kuvaus v. 2010- jalostustarkastukset 1 – 2 kertaa /vuosi, luonne yhtenä tarkastelunkohteena, jolle laitetaan suurempi painoarvo tulevaisuudessaTerveysTanskandoggien terveystilanteen kartoittaminen, sydänsairauksienvähentäminen, pitkäikäisyys ja keski-iän nostaminen- jalostustoimikunta suosittelee sairaiden koirien ehdotontapoissulkemista jalostuskäytöstä, mahdollisesta näyttelymenestyksestähuolimatta- jalostusyhdistelmistä pyritään selvittämään tarkoin terveyteenliittyvät tiedot- jalostustoimikunta kokoaa tietoa tanskandoggien perinnöllisistäsairauksista ja terveydentilasta: tietoa kerätään erityisestisydänongelmista (järjestetään joukkosydänultria jalostustoimikunnantaholta, rotujärjestö tukee näitä joukkotarkastuksia10 € /koira, sekä jatketaan edelleen yhteistyötä sydänlääkäreidenkanssa ja tilastoidaan yksittäisistä sydänultratuloksista tarkemminmm. FS %), spondyloosi ja wobbler: suositellaan ottamaanselkäröntgenkuvat samalla kun lonkat ja kyynärät kuvataan jalähettämään tulokset suoraan jalostustoimikunnalle, joka tilastoija julkaisee tulokset rotujärjestön lehdessä sekä internetissärotujärjestön internetsivuilla jalostustoimikunnan palstalla, internetjulkaisualoitetaan v. 2010. Terveystilastoja julkaistaan rotujärjestönlehdessä ja SKL:n Koiranet jalostustietojärjestelmästäon saatavilla tieto, jonka SKL tilastoi, mm. lonkat, kyynärät,silmät. Lisäksi tietoa kerätään kilpirauhastuloksista, yhteistyötäeläinlääkärin kanssa tehdään myös kilpirauhasasiassa, mm. suosituksettutkimisesta.- jalostustoimikunta koostaa tulleista terveystiedoista (sydänultrat,kilpirauhastulokset ja selkäkuvaustulokset) uusimmat jokaiseenrotujärjestön lehteen ja yhdistyksen internetsivuille, sekätekee koosteen tulleista tuloksista kahden vuoden välein, seuraavayhteenveto v. 2010- rotujärjestö julkaisee Vuosikirjaa, jossa on kootusti tietoa koiriennäyttely- ja muista kilpailutuloksista, terveys- ja luonnestesti-sekä MH-kuvauksien tilastoista, rekisteröinneistä sekä tuonneista/vienneistä- jalostustoimikunta järjestää joukkosydänultria vuosittain, sekäjoukkosydänkuuntelu pyritään järjestämään erikois- tai värinäyttelynyhteyteen vuosittain- suositellaan erityisesti ns. äkkikuolemien sattuessa ruumiinavausta,EVIRA:n virastojen yhteystiedot ja ohjeet kuolemantapauksenyhteydessä löytyvät yhdistyksen internetsivuilta- rotujärjestön lehdessä sekä yhdistyksen internetsivuilla onvalmis kaavake sydänultratutkimuksiin sekä sydän- ja terveyskysely(jalostustoimikunnan tietojen keräys). Terveyskyselykaavakepyritään uudistamaan v. 2011- suositellaan kasvattajia käyttämään pitkäikäisiä linjoja- PEVISA-ohjelman noudattaminen ja uuden PEVISA:n päivittäminenv. 2010 – 2011 aikana jolloin uusi PEVISA-ohjelma voisiastua voimaan 1.1.2012- sitoumuskasvattajasopimuksen valvonta ja kehittäminen erityisestiterveyden osalta- kasvattajien kannustaminen terveystutkimusten teettämiseenoman Terveydeksi –kilpailun avulla45 * JTO

POPULAATIORiittävän laajan populaation ylläpitäminen- jalostustoimikunta suosittelee pidättäytymistä liiallisista sukusiitosyhdistelmistä(raja 6,25 %) viidellä sukupolvella laskettuna,joista 5. sukupolvi syntyvä pentue- populaation rakenteen / laajuuden seuraaminen väriryhmittäinvuosittain- rekisteröintien ja tuontien seuranta ja tilastointi, julkaiseminenmm. TD –lehdessä vuosittain- tuontien olisi hyvä olla ns. uutta verta, ei sukuja, joita Suomessajo on.ULKOMUOTORotumääritelmän mukaisen ulkonäön ja rakenteen ylläpitäminen- jalostustoimikunnan urosehdotuksissa suositetaan rotumääritelmänmukaista ulkomuotoa, samaa toivotaan myös nartulta- kokoon liittyvä tilastointi (mittaus) viiden vuoden välein,seuraavan kerran Erikoisnäyttelyssä 2013.7. LÄHTEETwww.greatdane.fiBirgitta Wickström, Koiran sairaudethttp://www.koiranjalostus.fi/sundgren.pdfhttp://www.saunalahti.fi/~sspk/pinseri/suomi/kannankokojarakenne.htmGreat Dane Club Of Americahttp://www.gdca.org http://www.dogsports-online.com/CGI_BIN/lte/db_manager.plLahden Eläinlääkäriasema, Seppo Lamberg, http://www.laelas.comHuittisten Ammatti- ja yrittäjäopiston Pieneläinhoitajalinjan oppimateriaali SKL RyJalostustieteellinen toimikunta Maria Väänänen / Kirurgian laitos / Eläinlääketieteellinen korkeakouluhttp://www.clinivet.fi/artikkelit/koira_artikkelit/artikkeli_6.htmlKoira-Kissaklinikka Oy:n verkkosivuthttp://www.ashgi.org/articles/immune_rising_storm_finnish.htmSKL RyJalostustieteellinen toimikuntahttp://www.kolumbus.fi/sarakontu/koirat/sininen.html http://www.sgdk.org/RAS.pdfGREATDANE CLUB OF AMERICA NATIONAL HEALTH SURVEY By Margaret R. Slater, DVM, PhD With assistance from: JackueHarbison, MS & Norma de Andahttp://www.gdca.orghttp://www.koiranjalostus.fi/Viralliset_tutk.htmKoiramme 3/-76The genetics of the dog 2001 – D.P. Sponenberg & Max F. RothschildThe journal of hereditary 1985 – Philip SponenbergWhites: Is it worth the risks 1999 - JP YoushaColor and pattern associated disordes in the Great Dane – JP YoushaEll Sari Granholm, Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, Vettori Turku/Raisiohttp://www.korpikuu.fi/briardharrastajat/arkisto/2002/4_1.htm lSaki Paatsama, Terve ja sairas koira, 1995de Weck et al., Dog allergy, a model for allergy genetics, Int. Arch Allergy Immunol. 113, 55–7, 1997.Halliwell & Rosenkranzt, ESAVS training programme of Veterinary Dermatology, 2006.Sousa et al., The ACVD task force on canine atopic dermatitis (II): genetic factors, Veterinary Immunology and Immunopathology81, 153-7, 2001.8. LIITTEETRotumääritelmäJTO * 46

ROTUMÄÄRITELMÄAlkuperämaa: SaksaRyhmä 2, FCI:n numero: 235Hyväksytty: FCI 10.4.2002 SKL-FKK 1.8.2002Käyttötarkoitus: Seura-, vahti- ja suojelukoira.Lyhyt historiaosuus:Nykyisen tanskandogin esi-isinä pidetään vanhoja“Bullenbeissereita” kuten myös ajavia vinttikoiria ja villisikakoiria,jotka olivat englantialaistyyppisen vahvan mastiffin sekä nopean jaketterän vinttikoiran välimuotoja. Ensisijaisesti doggi-nimitystäkäyttettiin suuresta ja voimakkaasta koirasta, jonka ei tarvinnut ollamitään tiettyä rotua. Myöhemmät nimet kuten ulmindoggi,englannindoggi, tanskandoggi, ajava vinttikoira, villisikakoira jasuuri doggi kuvasivat näiden koirien eri tyyppejä värin ja koonmukaan.Berliinissä vuonna 1878 tri Bodinusin johdolla kokoontuneet seitsemänasiaan vihkiytynyttä kasvattajaa ja ulkomuototuomaria päättivät,että kaikkia edellämainittuja muunnoksia aletaan kutsua nimellä“Deutsche Dogge”. Näin luotiin perusta itsenäisen saksalaisen koirarodunkasvatukselle. Vuoden 1880 Berliinin näyttelyn perusteellatanskandogille vahvistettiin ensimmäinen rotumääritelmä, jota“Deutsche Doggen-Club 1888 e.V.” on vuodesta1888 valvonut javuosien varrella useasti muuttanut. Nykyinen rotumääritelmä onlaadittu FCI:n mallin mukaiseksi.PÄÄ:Kallo-osa:Suhteessa kokonaisuuteen, pitkänomainen, kapea, selväpiirteinen,ilmeikäs, hyvin meislautunut (erityisesti silmien alta); kulmakaaretovat hyvin kehittyneet, eivät kuitenkaan liiaksi korostuneet. Etäisyydenkirsusta otsapenkereeseen tulee olla mahdollisimman sama kuinotsapenkereestä vain hieman erottuvaan niskakyhmyyn. Kuonon jakallon ylälinjojen tulee olla yhdensuuntaiset. Edestä katsottuna pääntulee näyttää kapealta, jolloin kuononselkä on mahdollisimman leveäja posket vain hieman erottuvat, eivät missään tapauksessa voimakkaastikorostuneet.Otsapenger: Selvästi erottuvaKirsu:Hyvin kehittynyt, pikemminkin leveä kuin pyöreä; sieraimet ovatsuuret. Kirsun tulee olla musta, poikkeuksena musta-valkokirjavatkoirat (harlekiinit). Niilläkin musta kirsu on toivottava, mustaläiskäinentai lihanvärinen kirsu on kuitenkin sallittu. Sinisilläkoirilla kirsu on antrasiitinvärinen (haalistunut musta).Kuono-osa:Syvä ja mahdollisimman suorakulmainen. Selvä huulikulma jatummapigmenttiset huulet. Musta-valkokirjavilla koirilla sallitaanpuutteellisesti pigmentoituneet tai lihanväriset huulet.Leuat/hampaat/purenta:Hyvin kehittyneet leveät leuat. Vahva, terve ja täydellinen leikkaavapurenta (42 hammasta hammaskaavion mukaisesti).Silmät:Keskisuuret, mantelinmuotoiset ja mahdollisimman tummat; ilmeeloisa, älykäs ja ystävällinen. Sinisillä koirilla hyväksytään hiemanvaaleammat silmät, musta-valkokirjavilla koirilla sallitaan vaaleat taikeskenään eriväriset silmät.Yleisvaikutelma: Tanskandogin jalossa yleisvaikutelmassa suureen,voimakkaaseen ja tasapainoiseen rakenteeseen yhdistyvät ylväys,voima ja tyylikkyys. Voimakas olemus, jossa yhdistyvät jalous,yleisvaikutelman tasapainoisuus, sopusuhtaiset linjat ja erityisenilmeikäs pää, antaa katsojalle vaikutelman jalosta patsaasta.Tanskandoggi on koiramaailman Apollo.Tärkeitä mittasuhteita: Rakenne vaikuttaa lähes neliömäiseltä,erityisesti uroksilla. Rungon pituus (rintalastasta istuinluihin) saauroksilla olla korkeintaan 5 % ja nartuilla korkeintaan 10 %säkäkokeutta suurempi.Oikeanmallinen silmä Roikkuva luomi Kireä luomiKorvat:Luonnostaan riippuvat, ylös kiinnittyneet, keskikokoiset ja etureunastaanposkenmyötäiset.Kaula:Pitkä, kuiva,lihaksikas ja pystyasentoinen, hieman eteenpäin viisto,lapoihin hyvin liittyvä ja hieman päätä kohti kapeneva. Niskalinjaon kaareva.Käyttäytyminen/luonne: Ystävällinen, lempeä ja omistajiinsa,erityisesti lapsiin kiintyvä; pidättyväinen vieraita kohtaan. Vaatimuksenaon itsevarma, peloton, helposti käsiteltävä ja oppivainen seurajaperhekoira, jolla on korkea ärsytyskynnys; ei käytökseltään hyökkäävä.47 * JTO

JTO * 48

VIRHEET:Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksisuhteutettuna virheen vakavuuteen.Yleisvaikutelma:Puutteellinen sukupuolileima, tasapainoton rakenne, liiallinen keveys,liiallinen karkeus.Luonne:Puutteellinen itsevarmuus, hermostuneisuus, matala ärsytyskynnys.Pää:Eri suuntaiset pään linjat: omenapää, kiilamainen pää; liian vähäinenotsapenger; voimkkaasti korostuneet poskilihakset.Kuono:Suippo, liian niukat tai liian roikkuvat (lepattavat) huulet; kovera,kyömy tai laskeva kuononselkä.Purenta/hampaat:Kaikki poikkeamat täydellisestä purennasta (kuitenkin yhden P1:npuuttuminen alaleuasta hyväksytään), yksittäisten etuhampaidenepäsäännöllinen asento, mikäli purenta pääosin pysyy muuttumattomana,liian pienet hampaat.Silmät:Löysät silmäluomet; liian voimakkaasti punoittavat sidekalvot; vaaleat,pistäväilmeiset tai meripihkan keltaiset silmät; kaikilla yksivärisilläveden siniset tai keskenään eri väriset silmät. Liian kaukanatoisistaan olevat, vinot tai liian syvällä sijaitsevat silmät.Korvat:Liian ylös tai liian alas kiinnittyneet, sivuttain nousevat tai litteästipäänmyötäiset korvat.Kaula:Lyhyt, paksu kaula, ns. hirven kaula, liiaksi kaula- taikurkunalusnahkaa.Selkä: Notko- tai karpinselkä; liian pitkä selkä; takakorkeus.Lantio: Voimakkaasti luisu tai vaakasuora.Häntä:Liian paksu, liian pitkä tai liian lyhyt, liian alas kiinnittynyt, liiankorkealla selkälinjan yläpuolella, koukkumainen tai kierukalla olevasekä sivulle kääntyvä häntä. Rikkihakkautunut, kärjestäänpaksuuntunut tai typistetty häntä.Rintakehä:Litteä tai tynnyrimäinen; puutteellinen leveys tai syvyys; liian voimakkaastiesiintyöntyvä rintalasta.Alalinja:Liian vähän ylösvetäytynyt vatsalinja; puutteellisesti palautuneetnisät.Eturaajat:Eivät tarpeeksi kulmautuneet; kevyt luusto, heikot lihakset; muukuin pystysuora seisonta.Lavat: Löysät tai liian raskaat; jyrkkäasentoiset lapaluut.Kyynärpäät:Löysät, ulos- tai sisäänpäin kiertyneet.Kyynärvarret: Kaarevat tai välikämmenen yläpuolelta taipuneet.Ranteet: Paisuneet tai huomattavasti taakse- tai eteenpäin taipuneet.Välikämmenet: Liian viistot tai jyrkkäasentoiset.Takaraajat: Liian avoimet tai liian voimakkaat kulmaukset,pihtikinttuisuus, kinnerahtaus tai länkisäärisyys.Kintereet:Paisuneet tai epävakaat.Käpälät:Litteät, hajavarpaiset tai pitkät; takakannuksetLiikkeet:Liian lyhyet tai jäykät. Toistuva tai jatkuva peitsaminen. Keskenäänepäsuhtaiset etu- ja takaraajojen liikkeet.Karvapeite:Kaksinkertainen karvapeite, kiilloton karva.VÄRITKeltainen:Kellanharmaa, kellansininen, isabellanvärinen tai likaisen keltainenväri.Juovikas:Hopeansininen tai isabellanvärinen pohjaväri; haalistuneet juovat.Musta-valkokirjava (harlekiini):Siniharmaan sävyinen pohjaväri, suuret kellanharmaat tai siniharmaatläiskät.Musta:keltainen, ruskea tai sinimusta väri.Sininen:Keltainen tai mustansininen väri.VAKAVAT VIRHEET:Luonne: ArkuusPurenta/hampaat: Tasapurenta.Silmät:Ulos- tai sisäänkiertyneet silmäluomet (ektropium tai entropium).Häntä: KoukkuhäntäHYLKÄÄVÄT VIRHEET:Vihaisuus tai sairaalloiset piirteet.Luonne: Aggressiivisuus tai pelkopureminen.Kirsu: Lihanvärinen tai halkinainen kirsu.Purenta/hampaat: Ylä, ala- tai ristipurentaVäriKeltaiset ja juovikkaat:valkoinen otsapiirto, valkoinen kaulus, valkoiset käpälät tai sukat javalkoinen hännänpää.Siniset:Valkoinen otsapiirto, valkoinen kaulus, valkoiset sukat tai valkoinenhännänpää.Musta-valkokirjavat:Valkoiset, joissa ei ole lainkaan mustaa väriä (albiinot) sekä kuurotkoirat; ns. porsliiniharlekiinit (joissa on pääasiassa sinisiä, harmaita,keltaisia tai myös juovikkaita läiskiä), ns. harmaaharlekiinit (joillaon mustien läiskien ohella harmaa pohjaväri).Koko:Rotumääritelmän antaman säkäkorkeuden alitus.HUOM! Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestätäysin laskeutuneina kivespusseihin.49 * JTO

JTO * 50

51 * JTO