Arvo Jäppinen: Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys ja ... - Edu.fi

Arvo JäppinenLIIKETOIMINTAOSAAMINEN,YRITTÄJYYS JA YRITTÄJYYSKASVATUSJohdantoLiiketoiminta-osaamisen kehittäminen on pitkään ollut opetusministeriönohjelmissa. Se on ollut tärkeä osa alan korkeakoulujen kehittämistä.Kauppakorkeakoulut ja kauppatieteelliset tiedekunnat ovat vanhastaan kantaneetpäävastuun kansallisesta liiketoiminta-osaamisesta. Niiden tehtävänäon ollut kouluttaa huippuosaajia ja vastata myös alan tutkimuksesta. Viimeistenrunsaan kymmenen vuoden aikana perustettu ammattikorkeakouluverkkotoi alan koulutukseen uuden merkittävän toimijan.Yrittäjyys tuli voimakkaasti kuvaan mukaan lamavuosina, jolloinyrittäjyys alettiin nähdä suurena kansallisena haasteena maan talouden, työllisyydenja tulevaisuuden turvaajana. Tuolloin ensimmäistä kertaa alettiin vakavastipainottaa, että yrittäjyysvalmiuksiin kouluttaminen tulee sisällyttäämyös muiden kuin kauppatieteiden alojen tutkintokoulutukseen. Vähitellenyrittäjyyden edistäminen laajeni koko koulutussektorin tehtäväksi jayrittäjyyskasvatus osaksi koulujen opetussuunnitelmia aina perusopetuksestaalkaen.YliopistotOpetusministeriö on yhdessä korkeakoulujen kanssa vuosien varrellalisännyt kauppatieteellistä koulutusta. Samoin on erityisesti kiinnitetty huomiotakauppatieteellisen tutkimukseen ja sen laadun parantamiseen. Arviointienjohtopäätöksissä on toistuvasti korostettu, että kauppakorkeakoulujensisäinen rakenne on liian pirstaleinen ja oppiainesidonnainen. Tästä syystäon ollut vaikeuksia saada aikaan koulutusohjelmia tai tutkimushankkeita, jotkaolisivat laaja-alaisempia ja vaikuttavampia kuin olemassa olevat. Myös tohtorikoulutuson ollut liian vähäistä. Kauppakorkeakoulujen traditio on painottanutekonomikoulutusta, joka on ollut hyvätasoista, mutta korkeatasoisentutkimuksen ja tutkijakoulutuksen juurtuminen on ollut hidasta.Aikaisempien ohjelmien lisäksi on vuosina 2004-2006 toteutettu yliopistojenliiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden kansallista kehittämisohjelmaa.Ministeriö on pyytänyt yliopistoja esittämään kehittämishankkeitaja tukenut niitä taloudellisesti 5 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on ollut saadabottom-up -periatteella yliopistoilta innovaatioita ja sitoutumista niihin.283

Liiketoiminta- ja yrittäjyysosaaminen pitäisi saada hyvien käytänteiden kauttapysyväksi osaksi yliopistojen normaalia toimintaa. Yrittäjyys ei kuulu vainkauppatieteilijöille vaan koko yliopistoyhteisölle. Se on koulutus- ja tutkimustoimintaa,mutta myös merkittävä osa yliopistojen kolmatta tehtävää.Hankkeiden määrä ja laatu on ollut lupaava ja mukana on ollut myös moniayrittäjyyttä tukevia hankkeita. Positiivista on myös, että monien tutkijakoulujenohjelmiin on liitetty yrittäjyysvalmiuksiin tähtäävää koulutusta.Turun Kauppakorkeakoulussa tehdyssä selvityksessä “Yrittäjyys yliopistojentehtävänä” (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä2005:10) todettiin, etteivät yliopistot ole erityisen hyvin valmistautuneet yritysyhteiskuntaansiirtymiseen. Kaikissa yliopistoissa ei koeta vielä yrittäjyyttätai yrittäjyyskoulutustakaan itselle kuuluvaksi. Katsotaan, ettei yrittäjyydenopetusta ole helppoa yhdistää yliopistojen muihin tehtäviin. Asenteet ovatjoissakin tapauksessa jopa kielteiset. Akateemisen tutkimuksen ja yrityselämänkuilu on liian suuri. Akateeminen yrittäjä syntyykin yleensä vasta muutamienvuosien työkokemuksen jälkeen. On siis selvää, että työtä on vieläpaljon edessä ennenkuin voidaan todeta, että liiketoiminta- ja yrittäjyysosaaminenon laajalti vakiinnuttanut asemansa koko yliopistoyhteisössä.Kehityksen ja muutoksen tulee ensisijassa lähteä yliopistojen sisältä. Opetusministeriöntehtävänä on kannustaa ja tukea tätä työtä.Osaamisen syventämiseksi ja vakiinnuttamiseksi opetusministeriö jatkaayliopistojen liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden kehittämisohjelmaavuosina 2007-2009. Opetusministeriö katsoo, että yliopistot tarvitsevat omatyrittäjyysstrategiansa. Tässä tarkoituksessa on pyydetty Jyväskylän yliopistoa,Helsingin kauppakorkeakoulua, Turun kauppakorkeakoulua, Vaasan yliopistoaja Lappeenrannan teknillistä yliopistoa valmistelemaan pilottiluonteisestiomat yrittäjyysstrategiansa. Näistä voisivat muut yliopistot hyötyäomassa kehittämistyössään.AmmattikorkeakoulutAmmattikorkeakoulujen perustamisessa lähdettiin alusta pitäen siitä,että niiden tehtävänä on yritysyhteistyö ja siihen liittyvä osaaminen. Ammattikorkeakoulujentulee lainsäädännönkin perusteella palvella pientä ja keskisuurtayritystoimintaa, kohdistaa koulutuksensa ja tutkimus- ja kehitysosaamisensasille alueelle. Tämän lisäksi erityisenä vastuualueena on yhteiskunnanhyvinvointipalvelujen kehittäminen. Ammattikorkeakoulujen tuleemyös vahvistaa yrittäjien sukupolvenvaihdoksissa tarvittavaa osaamista.Opetusministeriön vuonna 2003 yrittäjyyttä koskevan kyselyn mukaanammattikorkeakoulut ovat ottaneet niille kuuluvan tehtävän vakavasti. Neovat tehneet paljon toimia yrittäjyyden edistämiseksi. Meneillään on moniayrittäjyyskoulutushankkeita ja yrityshautomotoiminta lisääntyy. Harjoitusyrityksiäon syntynyt kiitettävästi. Vuosina 2004-2006 opetusministeriö rahoittaanoin kymmentä yrittäjyyshanketta, joilla tuetaan opetusministeriön284

yrittäjyyskasvatuksen linjauksia. Ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojenkehittämistyössä on mukana yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma,joka on käynnissä 11 ammattikorkeakoulussa.Opetusministeriö tukee valtakunnallista, kaikkien ammattikorkeakoulujenyhteistä yrittäjyysverkostoa, jonka vetovastuu on Lahden ammattikorkeakoululla.Verkosto lisää ammattikorkeakoulujen yhteistyötä sekäosaamis- ja kehittämisvoimavaroja yrittäjyyden edistämiseksi. Verkosto valmisteleeammattikorkeakoulujen yhteisen yrittäjyysstrategian, joka valmistuuvuoden 2006 keväällä. Jokaisen ammattikorkeakoulun tehtävänä on tämänjälkeen viedä strategia oman toimintansa käytäntöön. Tavoitteeksi asetetaan,että noin joka viides tutkinnon suorittaneista ryhtyy yrittäjäksi jossainvaiheessa työuraansa.Ammattikorkeakouluilla ei ole toiminnan kehittämistä haittaavaa traditiota,kuten ainakin osalla yliopistoista. Siksi ne ovat päässeet suhteellisennopeasti eteenpäin. Itse asiassa monilla ammattikorkeakouluilla on positiivinenlähtökohta, koska niiden pohjana on entinen opistoaste, jolla oli jo hyvätyhteydet teollisuuteen ja elinkeinoelämään. Ammattikorkeakouluja tullaanedelleen kannustamaan yrittäjyyden edistämisessä siten, että yrittäjyystulee olemaan yksi tuloksellisuuden mitta kaudella 2007-2009.Koulut ja opettajatOn tärkeää, että yrittäjyyskasvatus sisältyy jo varhain lasten ja nuortenkoulutukseen. Perusopetuksen kansallisissa opetussuunnitelman perusteissaon omana aihekokonaisuutenaan osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Sentulee toteutua eri oppiaineissa sille luonteenomaisesta näkökulmasta oppilaankehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Tarkoituksena ei ole opettaaperuskoululaisille yrittäjän ammattia vaan niitä perustaitoja, joita aktiivinenkansalainen tarvitsee, työskenteleepä hän myöhemmin yrittäjänä tai muissatehtävissä. Tällaisia ovat vastuun ottaminen itsestään ja omista asioistaan,tunnollisuus, itsenäisyys, oma-aloitteisuus jne. Myös lukion opetussuunnitelmanperusteissa on vastaava siihen ikäkauteen liittyvä aihekokonaisuus.Yrittäjyyskasvatuksen aihekokonaisuus integroidaan paikallisessa opetussuunnitelmassaoppiaineisiin ja koulun toimintakulttuuriin. Paikalliselle tasollekohdistuva haaste on, miten hyvin yrittäjyys saadaan sisältymään osaksi kouluelämää.On myös tärkeää, että jo peruskouluvaiheessa oppilaat voivat tutustuayrityksiin. Tämä edellyttää, että koulu ja yritykset toimivat yhdessäyrittäjyyskasvatuksen edistämisessä.Laissa ammatillisista oppilaitoksista määritellään yhdeksi tavoitteeksiyrittäjyyteen ja yritystoimintaan perehdyttäminen. Yrittäjyyteen kasvaminenon mukana eri alojen opintojen tavoitteissa. Sisäisen yrittäjyyden lisäksi tavoitteenaon, että opiskelija oppii perustiedot yritystoiminnasta ja pystyyhahmottamaan yritystoimintaa ja että hän saa realistisen kuvan omistamahdollisuuksistaan oman alansa yrittäjänä. Kaupan ja hallinnon alalla yri-285

tystoiminta on keskeinen osa opintoja ja muilla aloilla integroitu osa. Kaikkiinammatillisiin perustutkintoihin on sisällytetty yrittäjänä toimimisen valmiudet.Tavoitteena on, että opiskelijasta kehittyy oma-aloitteinen, tunnollinen,rohkea, kekseliäs, työtään arvostava työntekijä ja yrittäjä.Jo 1990-luvulla perustettiin yrittäjän ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.Yrittäjän ammattitutkinto on tarkoitettu yrittäjäksi aikoville henkilöille,joilla on jo ennestään jokin ammatti. Tutkinnossa määritellään ne vaatimukset,joita yritystoiminnan käynnistämisessä tarvitaan. Erikoisammattitutkintoon syventävä, yrittäjän ammattitaitoa kehittävä tutkinto.Vuonna 1999 tulisi mahdolliseksi, että yrittäjänä toimiva voi kouluttaaitseään oppisopimuskoulutuksella omassa yrityksessään Lisäksi virtuaalisestivoi hankkia yrittäjyysosaamista yrittäjän ammattitutkintoon tai yleensäkouluttautumiseen yrittäjäksi.Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteutumisessa käytännössä avainasemassaovat opettajat, heidän asenteensa ja osaamisensa. Opettajankoulutuksenkehittäminen yrittäjyyskasvatusta tukevaksi on suuri haaste yliopistojenopettajankoulutuslaitoksille, jotka eivät aina ole kovin joustavia jaripeitä muutosten edessä. Opettajankoulutuksen kehittäminen onkin ollutopetusministeriön yrittäjyyskasvatushankkeen yksi tärkeimmistä osa-alueista.Opettajankoulutusta on kehitetty siihen suuntaan, että jokainen opettaja,oli hän sitten luokanopettaja tai aineenopettaja, saisi perusvalmiudet opetussuunnitelmanmukaisen yrittäjyyskasvatuksen opettamiseen. Toivottavastiyhtään opettajaa ei voi valmistua ammattiinsa saamatta näitä valmiuksia jamyös tarvittavia myönteisiä asenteita. Tätä tavoitetta ollaan lähestymässä.Lisäksi lähes kaikki opettajankoulutuslaitokset tarjoavat perusteellisempaa15 opintoviikon koulutusta niille opettajiksi koulutettaville, jotka haluavatsyvempää osaamista.Suuri haaste on myös täydennyskoulutuksen antaminen jo opettajanammatissa toimiville. Heitä ei saa jättää yksin, koska yrittäjyyskasvatus onheille uusi asia ja osa opettajista vieroksuu sitä. He tarvitsevat sekä oppimateriaaliaettä oman osaamisensa kehittämistä. Tämä on opetusministeriönsuunnitelmissa yksi opettajien täydennyskoulutuksen painopistealue.TulevaisuusLiiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden edistäminen on tulevina vuosinaedelleen kansakunnan agendalla keskeisessä asemassa. Globalisaatio jamaamme väestön kehitys lisäävät yhä vaatimuksia ja edellyttävät merkittäväähenkistä ja taloudellista investointia tälle alueelle. Tämä ei ole yhden sektorinasia, vaan kaikkien. Opetusministeriön toimialalle kohdistuu kuitenkinerityisiä odotuksia osaamispohjan laajentamiseksi ja syventämiseksi. Tässäesityksessä ei ole käsitelty tutkimuksen roolia, mutta myös sen merkitys tuleevarmuudella kasvamaan, kun haetaan syvempää tietopohjaa ja osaamistaymmärtämiselle ja kehitystyölle.286

Koulutuksessa on tärkeää, että edetään koko rintamalla. Ei voida sanoa,että kysymys on vain korkeakoulujen liiketoimintaosaamisesta. Huippuosaaminenon tietysti hyvin tärkeää, mutta yhä enemmän on kysymys myössiitä, että liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden perustaa luodaan jolastentarhasta ja esiopetuksesta alkaen. Ellei siellä saada perusvalmiuksia,myönteisiä arvoja ja asenteita, on niitä vaikea myöhemmin muuttaa. Sieltäne huippuosaajat ja yrittäjät tulevat, jos ovat tullakseen.Opetusministeriön lähtökohtana on ollut eteneminen laajalla rintamalla,perusopetuksesta yliopistoihin, kullekin tasolle ominaisella tavalla. Kuntämä otetaan lähtökohdaksi, tarvitaan erittäin laajapohjaista yhteistyötä. Tätävarten opetusministeriössä on edustava yrittäjyyshankkeen johtoryhmä, jossaovat edustettuina kaikki keskeiset toimijat: ministeriöt, teollisuuden, kaupanja yrittäjien järjestöt, ammattijärjestöt, keskushallinto, aluehallinto, paikallisettoimijat eli kaikki ne, joilla on rooli yrittäjyyden ja siihen liittyvänosaamisen kehittämisessä. Tämä yhteistyö on toiminut hyvin ja useat niistäasioista, joista edellä mainitaan, ovat tämän ryhmän ja sen jäsenten ideoimiatai heidän taustayhteisöjensä toimeenpanemia. Laajan rintaman politiikkaedellyttää vastakin tällaista yhteistyötä ja sitoutumista onnistuakseen. Kokemuksetovat niin hyvät, että on syytä olla optimisti.Arvo Jäppinen on valtiotieteen maisteri. Hän on opetusministeriön koulutus- jatiedepolitiikan osaston ylijohtaja yrittäjyyshankkeen johtoryhmän puheenjohtaja.Arvo Jäppisellä on pitkä ura opetusministeriössä koulutus- ja tiedepolitiikan eritehtävissä. Hän toimi koulutus- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntijana OECD-edustustossaPariisissa vuosina 1990-93.287