Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

lehti.kuntatekniikka.fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

LIIKENNEuudistaanteen Antti Mäkinen,projektinjohtaja,VUOSA-projekti■■ Vuosaaren satamassa onkysymys kunnallisen liikelaitoksenHelsingin Sataman,valtion ja yksityisten toimijoidenlaajasta yhteishankkeesta.Kokonaisinvestoinnitovat yli miljardi euroa. Vuosaarensataman toiminnankäynnistyessä Etelä-Suomenlogistiset järjestelmät muuttuvat.Hankkeen seurauksenakäynnistyy historiallinenmuutos Helsingin kaupunkirakenteessa,kun tavarasatamatoiminnoiltavapautuvillaalueilla Jätkäsaaressa, Sörnäisissäja Keski-Pasilassa aloitetaanasuntojen ja toimitilojenrakentaminen.Vuosaareen rakennetaanlaaja aluekokonaisuus, jostakäytetään nimitystä Vuosaarensatamakeskus.Satamakeskus koostuusuljetusta satama-alueesta,sataman porttialueesta, satamaanliittyvästä yritysalueestasekä yleisemmästä yritysalueesta,jonne pyritäänensisijaisesti saamaan merellistäyritystoimintaa. Helsinginkaupunginvaltuusto tekisataman rakentamispäätöksen9.10.2002. Tällöin kaupunginvaltuustopäätti myöskoko alueen kehittämisperiaatteista.Tältä pohjalta pääosasatamakeskuksen alueesta,noin 200 ha luovutettiinHelsingin kaupungin sisäisellävuokrauksella HelsinginSataman kehittämisvastuulle.Satama-alueen ja asutuksen välissä on virkistyskäyttöalueistamuodostuva puskurivyöhyke.Kuntatekniikka 7/20087


VUOSAARENSATAMA Sataman peruskivi muurattiin7.1.2003. Tämän vuoden lopulla Vuosaarion suuryksiköissä kuljetettavantavaran Suomen pääsatama. Suljetun satama-alueen kokoon 150 ha, josta 90 ha on merestätäytettyä uutta aluetta. Konttilaituria satamassa on2 x 750 metriä ja ro-ro paikkoja15 kpl. Sataman kokonaiskustannuksetovat 380 milj. euroa. Meriväylän kustannuksetovat 11,7 milj. euroa. Satama yhdistyy päärataverkkoonnoin 19 km pitkälläsatamaradalla, joka kulkeepääosin tunnelissa. Radankokonaiskustannukset ovat190,8 milj. euroa. Satamatien kustannukset ovat89 milj. euroa, josta tietunnelinkustannukset 43 milj. euroa. Alueella toimivat satamaoperaattorit:Finnsteve Oy,Multi-Link Terminals Oy sekäSteveco Oy. Työpaikkoja satama tarjoaanoin 1 500. www.vuosaarensatama.fiMeriväylän pituus on 32 km jakulkusyvyys 11 m.Vuosaaren satamahankkeen kokonaisorganisaatioVuosaaren sataman rakennustyötaloitettiin tammikuussa2003. Kaupunginvaltuuston päätöksenmukaan satama tulee ottaakäyttöön 2008 loppuun mennessä.Tämä tulee toteutumaan.Liikenneyhteydettoteutettu uudella tavallaVuosaaren satamakeskukseen onrakennettu uudet liikenneyhteydet,joihin sisältyvät Kehä Ill:llejohtava satamatie, Keravan Saviollejohtava satamarata ja meriväylä.Valtio perusti Vuosaarensataman liikenneyhteyksientoteuttamista varten erityisenVUOLI-projektin, joka vastaakeskitetysti kaikista kolmestaväylästä.Valtion talousarviossa projektiavarten on oma erillinen momentti.Päätökset projektissa tekeeprojektinjohtaja. Koko rakentamisvaiheenajan projektinjohtajanaon toiminut dipl.ins.Pekka Kontiala Tiehallinnosta.Eduskunta teki päätöksen liikenneyhteyksienrahoittamisestajoulukuussa 2002. Liikenneväylähankkeenhoitaminen keskitetystion ollut koko hankkeen kannaltaerinomainen ratkaisu.Helsingin kaupungin ja valtionkesken allekirjoitettiin30.12.2002 sopimus liikenneyhteyksientoteuttamisesta. Sopimuksenmukaan Helsingin Satamamaksaa liikenneyhteyksientoteuttamiskustannuksistapuolet. Kysymyksessä on kertakorvaus.Sataman liikenneyhteydetovat normaaleja valtion julkisiaväyliä. Liikenneyhteyksienkokonaiskustannukset ovat noin300 milj.euroa. Kustannuksia onnostanut satamatien 1,5 km pitkätunneli ja 14,1 km pitkä ratatunneli,jotka ovat Suomessa vieläpoikkeusratkaisuja.Liikenneyhteyssopimuksellaon myös pyritty tiiviiseen yhteistyöhönVUOLI-projektin ja satamanrakentamisesta vastaavanVUOSA-projektin kesken. Sopimuson toteutunut tässä mielessäyli odotusten. Massansiirrot, ympäristöseurannat,työnaikaiset liikennejärjestelytja monipuolisetviestintätehtävät on hoidettu tiiviissäyhteistyössä. Näin on saatuprojektien hoitamiseen lisäarvoaja kustannuksia on säästynyt.Satamaprojekti on osalinjaorganisaatiotaHelsingin Satamassa perustettiinVuosaaren sataman suunnitteluaja rakentamista vartenmääräaikainen osastotasoinenyksikkö VUOSA-projekti. Yksikönjohtajana on toiminut projektinjohtaja,joka esittelee asiatsatamalautakunnalle. Ratkaisussaon yhdistetty projektiorganisaatiolinjaorganisaatioon. Kunnallisessademokraattisessa järjestelmässäon tärkeää, että projektinhoitaminen on organisoitu mahdollisimmanläpinäkyvästi osaksinormaalia kunnallista luottamusmiesohjaustaja -valvontaa. Vuosaarensatamahankkeessa on tässäsuhteessa onnistuttu hyvin.Sekä VUOSA- että VUOLIprojektiovat koko rakentamisajantoimineet Vuosaaressa työmaallasijaitsevassa projektitoimistossa.Tämä on omalta osaltaanedesauttanut projektin suotuisaaetenemistä. Projektihenkilöstöon tehnyt sitoutuneesti yhtähankekokonaisuutta.VUOSA-projektissa on toiminutkymmenkunta HelsinginSataman työntekijää. VUO-LI-projektissa on toiminut vainpuolenkymmentä TiehallinnonJuha Kuokkanen/Illusia.biz Juha Kuokkanen/Illusia.biz8 Kuntatekniikka 7/2008


LIIKENNEArkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka OyVuosaaren sataman valaistusratkaisunansiosta ympäristöön leviää hyvinvähän ei-toivottua hajavaloa.Pikkukuvassa sataman valaistuskilpailunvoittanut ehdotus ”Azur”.Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka OySataman itäreunaan onrakennettu kilometrinmittainen meluseinä.Gatehouse on 13-kerroksinentoimisto- japalvelurakennus, jonnesijoittuu Tullilaitos sekäsatamalaitoksen jaoperaattoreiden tiloja.Rakennuksesta on yhteysporttialueen ylittävällejalankulkusillalle.SatamaoperaattoriFinnsteve Oy Ab:nuusi konttinosturiVuosaaressa.työntekijää. Pääosa rakennuttamis-ja valvontahenkilöistä on ollutkonsultteja. Lisäksi projektitoimistossaon toiminut erikoisasiantuntijoitakuten ympäristöasiantuntija.Satamassa uusi konseptiHallinnollisesti Vuosaaren satamapoikkeaa vanhoista tavarasatamista.Helsingin Satama toimiiVuosaaressa ns. landlord-periaatteella.Helsingin Satama toteuttaaperusinfran, ja yksityiset toimijatvastaavat palveluntarjonnasta.Tavoitteena on, että Vuosaarensatamakeskuksessa on palveluidentarjonnassa kilpailua.Toisaalta on tärkeää, että satamakeskuksessatehdään myösyhteistyötä. Kaikkien etu on, ettäliikenne monipuolistuu ja kehittyysuotuisasti. Helsingin Satamatoimii Vuosaaren satamakeskuksessaeräänlaisena orkesterinjohtajana,joka tarjoaa yrityksillemahdollisimman hyvät toimintaedellytykset.Merkittävimpientoimijoiden kanssa on tehty räätälöidytsopimukset, joilla varmistetaanliikenteen ja palveluidensuotuisa kehittyminen.Helsingin Sataman kannaltataloudellista lisäarvoa haetaannimenomaan liikenteen kehittymisestäeikä maanvuokrauksesta.Merkittävimpiä toimijoitaovat satamaoperaattorit (ahtausliikkeet),konttioperaattorit ja logistiikka-alueentoimijat. Lisäksisataman ulkopuolelta on vuokrattutontteja raskaan liikenteenpalvelutoiminnoille.PerusinfrastruktuuriHelsingin Satama on rakentanutperusinfrastruktuurin satamaanja satamaan liittyvälle yritysalueelle.Perusinfrastruktuuri sisältäälaiturit, kenttäalueet ja kunnallisteknisetverkostot. Kunnallisteknisiinverkostoihin sisältyvätvesi-, viemäri- ja sadevesiverkostot,sähköverkko ja tietoliikenneverkko.Pääosa normaaleista laiturirakenteistaon ns. kulmatukimuurirakennetta.Pistolaituriton perustettu teräspaaluille.Keskeiset suunnittelijat ovatolleet Ramboll Finland Oy (aluesuunnittelu),InsinööritoimistoPitkälä Oy (laiturisuunnittelu) jaSito Oy (laitureiden vastuullinenpohjarakennesuunnittelu). Sähkösuunnittelustasekä -rakennuttamisestaja -valvonnasta on vastannutHelsingin Energia.Sataman rakentamisen alkuvaiheessatehtiin mittavat maansiirtotyöt.Merestä vallattiin uuttaaluetta noin 90 ha. Satamakenttienja -laitureiden alta ruopattiinsavea yhteensä noin 5,5 milj. kuutiota.Sataman täyttöihin käytettiinmaa-aineksia yhteensä noin12 milj. kuutiota. Täyttömateriaalejasaatiin tie- ja ratatunneleistasekä satama-alueen kallioesiintymistä.Puolet täyttömateriaalistaoli merihiekkaa, jota nostettiinmerenpohjasta 2004–06.Helsingin Satama on panostanutvoimakkaasti sataman valaistusjärjestelmänkehittämiseen.Satamakeskuksen valaistuksestajärjestettiin suunnittelukilpailu javaihtoehtoisia ratkaisuja selvitettiinmm. mallivalaisimen avulla.Perusinfrastruktuuriin sisältyymyös eräitä erityisrakenteita,kuten jalankulkusilta porttialueenyli, kallioväestönsuoja kokoaluetta varten, kaksoisramppirakenteitalaiturille ja meluseinä satamanitäreunaan.Helsingin Sataman vastuullaon suljetun satama-alueen kulunvalvonta.Suljetun satama-alueenporteilla on keskitetty tunnistusjaohjausjärjestelmä. Sen suunnittelustaja toteuttamisesta vastaaCorenet Oy. Satamaoperaattoreillaon oma lastien tunnistusjärjestelmä,joka on osa operaattorientuotannonohjausjärjestelmää.Joustava suunnittelu- jarakentamisprosessiVuosaaren satama on ollut suunnittelu-ja rakentamisprosessi, jo-Kuntatekniikka 7/20089


LIIKENNEka on kehittynyt ja muuttunut koko ajan. Hankkeelleon ollut luonteenomaista joustava ja ennakkoluulotonreagointi ympäristöstä ja markkinoiltatuleviin haasteisiin ja signaaleihin.Sataman suunnitelmia on muutettu ja kehitettyyhteistyössä sataman tulevien käyttäjienkanssa. Tavoitteena on ollut, että satama parhaallamahdollisella tavalla vastaa logistiikan muuttuviintarpeisiin. Tämä on edellyttänyt suunnittelijoiltaja rakentajilta joustavuutta. Suunnittelijatovat muuttaneet suunnitelmia joskus useitakinkertoja. Rakentaminen on hoidettu jakamallatyö moniin urakoihin ja käyttämällä laajastiyksikköhintaurakkamenettelyä. Tämä ontoisaalta edellyttänyt rakennuttajalta vahvaa työmaanohjausta ja valvontaa. Hankkeessa ei ole ollutkaanpääurakoitsijaa, vaan useat urakoitsijatovat toimineet rinnan ja limittäin ja rakennuttajaon vastannut työmaan yleisestä johtamisestaja myös yleisistä työsuojeluvelvoitteista. Satama-alueellarakennuttamis- ja valvontatehtävistäsekä työmaan johdosta on vastannut Ahmainsinöörit Oy.Samalla, kun satamasta ja siihen liittyvästäyritysalueesta on pyritty tekemään toiminnallisestimahdollisimman tehokas, Vuosaaren satamakeskuksessaon pyritty huoliteltuun ympäristöön.Tällä on tarkoitus omalta osaltaan lisätälogistiikka-alan houkuttelevuutta. Alan tärkeinmenestystekijä on viime kädessä osaavat ja työssäviihtyvät työntekijät. VUOSA-projektiin kiinnitettiinheti alussa arkkitehtitoimisto, joka on vastannutsatamakeskuksen arkkitehtonisesta yleissuunnittelustakoko suunnittelu- ja rakentamisprosessinajan. Tästä työstä on vastannut ArkkitehtityöhuoneArtto Palo Rossi Tikka Oy, jokaon suunnitellut myös eräitä näkyviä rakenteita.Näistä erikoisin on sataman itäreunaan suunniteltukilometrin mittainen meluseinä.Satama rakentamiskustannukset ovat yhteensä380 milj. euroa. Alkuperäiseen kustannuspuitteeseenon hyväksytty ns. ohjelmalisäyksiä,joiden avulla lisätään sataman tuottavuutta.Satamahan on tuotannollinen investointi, jonkakannattavuudesta on aktiivisesti huolehdittava.Satama rahoitetaan liikenteestä perittävillämaksuilla.Tiedottaminen ja avoimuusSuuressa infrahankkeessa on tärkeää huolehtiatiedottamisesta ja avoimuudesta. Vuosaaressa onaktiivista asukastoimintaa ja asukasyhteistyö onVuosaaressa erityisen tärkeää.Vuosaaressa on toiminut projektiorganisaationtärkeänä osana viestintäkonsultti (SpokesmanOy), joka on vastannut viestintätehtävistä laajasti.Tehtävä on sisältänyt mm. viestinnän suunnittelun,verkkosivujen ylläpidon, säännöllisesti ilmestyväntiedotuslehden julkaisemisen ja lukuisteninfo- ja esittelytilaisuuksien järjestämisen. Viestintäon keskeinen osa projektin hoitamista. ■Skylinefoto/Sami KurikkaNatura-alueen läheisyys aiheuttiVUOSAAREN SATAMAN ympäron vahvasti positiivinenPuhdistusruoppaus toteutettiin suojarakenteiden rajaamalla alueella. Kuva onotettu kesäkuussa 2005.Vuosaaren satamahankkeenympäristöratkaisut ovat herättäneetkiinnostusta kokoEU:ssa, onhan sataman sijaintikulutuksen ja kuljetusten painopisteessä.Sataman liikenneratkaisutympäristöä säästävinetunneleineen ja rakentamisratkaisutovat kestävän kehityksenperiaatteiden mukaisia. Mauri Heikkonen, DIKirjoittaja osallistui ympäristöministeriössäVuosaaren sataman liikenneyhteyksien suunnittelunja ympäristövaikutusten arvioinninohjaukseen ja kaavojen vahvistuspäätöstenvalmisteluun. Ari Piispanen, MMM, limnologiaKirjoittaja on toiminut Vuosaaren sataman rakentamisprojektinvesi- ja ympäristölupa-asioidenasiantuntijana. Hän työskentelee RambollFinland Oy:ssä.■■ Vuosaaren alue liitettiin Helsinkiin1966. Jo tällöin näköpiirissä oli satamatoiminnansijoittuminen riittävän kauas ruuhkautuvastakantakaupungista. Vuosaarensatamahanke sai kuitenkin hahmon vastaHelsingin yleiskaavan yhteydessä 1992.Satamahankkeen ympäristövaikutustenarviointi eli YVA-menettely käynnistyi hetiuuden ns. YVA-lain tultua voimaan 1994.YVA-menettelyä seurasivat sataman perustamissuunnitelmanhyväksyminen ja päätösalueen asemakaavan laatimisesta (1996).Samanaikaisesti laadittavana oli myös satamaaja sen liikenneyhteyksiä koskeva seutukaava.Satamahankkeen suunnittelu etenirinnan kaavoituksen kanssa. Suunnitelmienedettyä riittävän pitkälle tarvittavat vesi-ja ympäristölupahakemukset saatettiinvireille (1997–99).Satamahankkeen sijoittuminen Natura2000 -alueen läheisyyteen ja hankkeen valmistelunaikana tapahtunut ympäristölainsäädännönvoimakas kehitys johtivat siihen,että hankkeesta muodostui uusien säädöstentulkinnan ennakkotapaus. Edelleentämä johti siihen, että satamahankkeesta ontehty enemmän ympäristöselvityksiä kuinehkä mistään muusta rakennushankkeestaSuomessa. Tällä oli vaikutuksensa kaavoitus-ja lupaprosessien kestoon.Satamatoimintaa koskeva ympäristölupasai lainvoiman KHO:n päätöksellä 2004.Samana vuonna EU:n komissio ilmoitti lopettaneensaVuosaaren satamaa koskevienkantelujen käsittelyn.Lähtökohtana ympäristöhaittojenvähentäminenSatamahankkeen suunnittelussa ja rakentamisessaon ollut lähtökohtana ympäristövastuullisuusja ympäristöhaittojen vähentäminen.YVA-menettely vaikutti oleellisestihankkeen alkuvaiheen suunnitteluun, jasittemmin tehdyt ympäristöselvitykset ovatmerkittävällä tavalla vaikuttaneet hankkeenyksityiskohtaisempaan suunnitteluun ja rakentamiseen.Maaliikenneyhteyksien suunnittelunperustaksi valittiin jo seutukaavavaiheessaläheisen Natura 2000 -alueen kannaltavähiten haitalliset tunnelivaihtoehdot. LisäksiKeravan Saviolle johtavan ratatun-10 Kuntatekniikka 7/2008


Tavarasatamatoimintojenkeskittämisen ympäristövaikutuksetHelsingin tavarasatamatoimintojen keskittäselvitystenvyörynistötasenelin todettiin ehkäisevän tehokkaimmintavaraliikenteen häiriöt Vantaalla ja Keravalla.Satamaan johtavan meriväylän suunnittelunperustaksi valittiin liikennöitävyyden jaympäristön kannalta paras, mutta hintavinItä-Tontun linjausvaihtoehto. Jatkosuunnittelussapaneuduttiin erityisesti hankkeen sovittamiseenmaisemaan ja meluhaittojen vähentämiseen.Sataman koillisreunalle suunniteltiinnoin 1 km:n pituinen ja 13 m:n korkuinenmeluseinä.Rakentaminen oli myösympäristönkunnostushankeEnnen satama-alueen laajojen ruoppaustenkäynnistämistä entisen telakka-alueen edustaltaoli kuorittava pois 0,5 milj. m 3 tributyylitinapitoistasavea ja käsiteltävä se erillisen ympäristöluvanmukaisesti. TBT oli joutunut merenpohjaanalueella aikaisemmin harjoitetustatelakkatoiminnasta. Pilaantuneen sedimentinpuhdistusruoppaus toteutettiin suojarakenteidenrajaamalla alueella. Pilaantunut sedimenttisijoitettiin entisen Niinilahden alueelleja massastabiloitiin sementillä siten, että sevoitiin hyötykäyttää satamakentän pohjarakenteena.Tällä ratkaisulla TBT eristettiin pysyvästimeriympäristöstä ja Helsingin edustaltapoistui merkittävä TBT-päästölähde.Myös entisen telakka-alueen pilaantunutmaaperä oli puhdistettava ennen alueen rakentamista.Kohde oli ensimmäisiä laajamittaisiahankkeita Suomessa, jossa riskinarvioinninkautta haettiin terveydelle ja ympäristölle turvallisia,mutta samalla teknistaloudellisia maaperänkunnostustavoitteita. Kunnostustyön yhteydessätehtiin mm. periaatteellinen ratkaisu,että alueen luontaisesti korkeahkoja arseenipitoisuuksiasisältävä kiviaines voitiin hyötykäyttääpintamaiden alapuolisissa täytöissä.Entisen telakka-alueen varsinaisesti pilaantuneistamaa-aineksista valtaosa voitiinhyötykäyttää satama-alueen pohjoispuolisenmeluvallin (Porvarinmäki) rakentamisessa.Kunnostustyöhön liittyen toteutettiin myösyhteistutkimushanke, jonka lopputuloksenamm. TBT:lle esitettiin terveysperusteiset tavoitearvotmaaperässä. Nyt maaperä on kunnostettuasetetuissa aikatauluissa ja lupamääräystenmukaisesti.Ari PiispanenVuosaaren satamahankkeen kuva-arkistoAri PiispanenKasabergetLabbackaPorvarinlahtiBruksvikenKapellvikenTorpvikenSataman maaliikenneyhteydet alittavat läheisenNatura 2000 -alueen (Mustavuorenlehto ja Östersundomin lintuvedet, tummanvihreätalueet) tunneleissa.Suojaverhorakennetta asennetaan huhtikuussa2005 pilaantuneen sedimentin puhdistusruoppaustavarten.Pilaantuneen sedimentin massastabilointiakesällä 2006.Merihiekkaa tuotiin sataman täyttöihin2004–06 yhteensä yli 6 miljoonaa proomukuutiometriä.Kuvassa hiekkahopperi Uilenspiegelpurkaa lastiaan sataman itäosaanmarraskuussa 2005.misellä Vuosaareen saavutetaan monia ympäristöhyötyjä.Helsingin vanhojen tavarasatamiensijainti on ollut kuljetusten kannaltaerittäin huono, koska satamat ovat toimineetkeskusta-alueella hajautettuina. Vanhojen satamienkapasiteetti olisi ollut jatkossa riittämätönja satamatoimintojen edelleen hajauttaminenepätaloudellista ja ympäristön kannaltaepäsuotuisaa.Tavarasatamatoimintojen Vuosaareen keskittämisenseurauksena kuljetusten aiheuttamathaitat ja riskit ympäristölle pienenevät.Sataman ja sen liikenteen aiheuttama melukohdistuu alueille, joilla on vähemmän asukkaitakuin nykyisten satamien ja sinne johtavienliikenneyhteyksien varrella. Junien kilpailuasetelmatavaraliikenteessä paranee. Nykyisillesatama-alueille kantakaupunkiin voidaanrakentaa asuntoja sekä liike- ja toimistotiloja.Tämä tasapainottaa yhdyskuntarakennettaja vähentää siten liikennemääriä ja liikenteenaiheuttamia päästöjä, millä on suorailmaston muutosta ehkäisevä vaikutus.Satama on rakennettu pääasiassa entiselletelakka-alueelle ja meritäytöille, muttarakentamisen alle on jäänyt myös aiemminvirkistyskäytössä olleita alueita sekä paikallisialuontokohteita. Sataman lähialueidensuojelulla, kunnostuksella ja maisemoinnillakompensoidaan näitä aluemenetyksiä. Satama-alueellapuolestaan korkealaatuisella arkkitehtuurillaon aikaansaatu myönteistä kaupunkikuvaaja lisätty viihtyvyyttä.Mittavat seurannatHankkeessa toteutetaan kansainvälisestikintarkastellen huomattavan mittavaa ympäristövaikutustenseurantaa. Seurantoihin kuuluvatmm. linnuston ja kasvillisuuden seurannat,pohja- ja pintavesien seuranta sekä vesistö-ja kalatalousseuranta.Seurannat ovat osoittaneet, ettei satamanhankkeenrakennusvaiheesta ole aiheutunutennalta arvioimattomia, selkeitä tai pysyviäympäristöhaittoja. Tilanne on pikemminkinpäinvastainen, sillä seurannat osoittavat kiistattomasti,että hankkeen ympäristötase on jonyt vahvasti positiivinen. ■Syksyn aikana ilmestyy Vuosaaren satama ja ympäristö-kirja, jossa edellä lyhyesti sivuttuja asioita tarkastelaansyvällisemmin. Kirjan on toimittanut toinen tämänartikkelin kirjoittajista, Mauri Heikkonen.Kuntatekniikka 7/200811


Jyväskylä saanut paljon uusia valaistuskohteitaVALON KAUPUNKI vahvistaaKaupunkivalaistuksentärkein funktio on edelleenenergiatehokasturvallisuuden lisääminen.Sen rinnalle onnoussut myös estetiikka.Valo on väline, jollakaupungin yksilöllisiäpiirteitä ja imagoa tuodaanesiin ja ”brändätään”kaupunkikuvaahalutunlaiseksi.TEKSTI: Anne-Marjut RauhalaKUVAT: Juhana Konttinen■■ Valon kaupungiksi profiloituvaJyväskylä sai syys-lokakuussajärjestetyn Valo on Jyväskylässä-tapahtuman yhteydessäparikymmentä uutta, pysyväävalaistuskohdetta entisten 30 lisäksi.Yksittäisten rakennustenja rakennuskompleksien lisäksikaupungissa on valaistu puistoja,siltoja, aukioita ja katuosuuksia.Yksi uusista kohteista on viimekesänä valmistunut, eurooppalaishenkiseksiluonnehdittuLutakonpuisto.Valaistu Lutakonpuisto aukeaapimeällä kokonaistaide-teokseksi,joka muodostaa oman maailmansaJyväsjärven rantamaisemaan.Parihehtaarinen puisto”brändää” aluetta aktiiviseksi jaeläväksi ja täydentää viimeisten10 vuoden aikana tehdasalueestaasuinmiljööksi muuntuneenkaupunginosan dynaamista ilmettä.Alue palvelee Lutakon lähes2 500 asukasta.Viihtyisää kohtuukustannuksinMelko suuren Lutakonpuistonmittakaava on ihmisläheinen jasäilyy myös pimeällä: korkeidenvalopylväiden sijaan on käytettymatalaa, nurmiaaltojen harjanteitaja syvänteitä korostavaa pollarivalaistusta.Pollarit myös piirtävätkulkureiteille turvallisuudentunnetta lisääviä pehmeitä valopintoja.Valaistuksen tavoitteenaonkin yleisvalaistuksen sijaan olluterilaisten tilojen ja väylien jäsentäminen.– Halusimme tukea valaistuksellapuiston arkkitehtuuria ja korostaasen parhaita osia pimeäänaikaan. Se on hyvin haastavaa.Kun lähdetään liikkeelle valaistavantilan ja ihmisen havaintojeneikä teknisten laskelmien kautta,saadaan aikaan viihtyisä kokonaisuus,jossa energiaakin tarvitaanvain kolmasosa ”perinteiseen”puistoon verrattuna, Lutakonpuistonvalaistuksesta vastannutVALOA design Oy:n valaistussuunnittelijaRoope Siiroinenselvittää.Juuri valmistuneen Sokoksenparkkihallin näyttävästi valaistujulkisivu erottuu ympäristöstään.Valaistuksen suunnitteliJukka Korpihete.Jyväskylän tuorein ylpeys, Lutakonpuistoavattiin kesällä. Pollarivalaistusnostaa nurmiaallotesiin.12 Kuntatekniikka 7/2008


VALAISTUSimagoaanKuokkalan vesitorni sai näyttävän,pysyvän valaistuksen ja toimii nytyhtenä valon kaupunki -imagoa tukevanamaamerkkinä. Valaistuksensuunnittelivat Ari Piippo ja AnnukkaLarsen. Kuokkalan komea siltavalaistiin viisi vuotta sitten.Kuvanveistäjä Helena Hietanenkertoi Pimeän ajan kaupunkiympäristö-seminaarissa innovatiivisesta,valokuidusta virkatustateknopitsitekniikastaan.Taustalla Hietasen valoteos Venetsiassa.Myös rakentamiskustannuksetpysyivät kurissa.– Neliöhinta on puistorakentamisenkeskitasoa, 80–100 euronvälillä. Jonkin verran jouduimmealun suunnitelmien ideoita kustannussyistäkarsimaan, muttalopputulos on saanut hyvää palautetta,rakennuttajahortonomiLeena Rapo Jyväskylän kaupunginyhdyskuntatoimen katujapuisto-osastolta kertoo.Valokuitu sopii myöstaiteen materiaaliksiValo on Jyväskylässä -tapahtumanyhteydessä järjestetty Pimeänajan kaupunkiympäristö -seminaarikokosi lähes sata valaistusalanammattilaista kuulemaanja pohtimaan valaistusasioita.Kuulijoiden kiinnostusta herättivätkuvanveistäjä HelenaHietanen ja kuvataiteilija JaakkoNiemelä. Pariskunta on erikoistunuttaideteoksiin, joidenelementteinä ovat valo ja varjo.Helena Hietasen 1990-luvunlopulla kansainväliseen maineeseennostanut oivallus on teknopitsi:taiteilija näki messuilla valokuituaja keksi virkata sitä. Käsityösujui, ja teknopitsistä tuliHietasen ”hittibiisi”.– Otin pitsin mallin 1960-luvunvirkkausohjeesta ja varioinmukaan kukkia ynnä muuta käsityöhönperinteisesti kuuluvaa.Ideana oli, että kaksi eri maailmaa,romanttinen käsityö ja modernitekniikka yhdistyvät ja saavattukea toisistaan, Helena Hietanenkertoo.– Ensimmäiseen yhden projektorinpitsiteokseen ostin kahdeksankilometriä valokuitua.Myöhemmin olen tehnyt jopa20 kilometriä kuitua ja kahdeksanprojektoria vaatineita töitä.Nykyisin yhteistyökumppaneinanion suuria valaistusalan yrityksiä,eikä valokuidusta enää tulepula, Hietanen hymyilee.Taiteilijapariskunta tekeemyös yhteistyöprojekteja. Työnalla pääkaupunkiseudulla on esimerkiksikokonaisen kerrostalonjulkisivuvalaistus, joka rakentuuled-valoista ja toimii liiketunnistimilla.Uudesta kauppakeskuksestaenergiapihiJyväskylän kaupan eteläiseen keskukseen,Eteläporttiin, rakennettavastakauppakeskuksestaon tulossa ”vihreä”. Keskuksessakäytetään GreenBuilding- jaGreenShopping-konsepteja, joidentavoitteena on leikata energiankulutustajopa 25 prosenttiaverrattuna vastaavankokoiseenkiinteistöön.– Kiinteistö- ja rakennusalallaon ekokatastrofin torjumisessaiso vastuu, yksi seminaarin luennoitsijoistaNCC Oy:n kehitysjohtajaOlli Niemi kertoi. ■Kuntatekniikka 7/200813


Juho Strömmer ja Antti Hiltunen loivat Jyväskylän kaupungintaloon kokonaisuuden, joka korosti rakennuksenvärikkyyttä ja muotoja. Normaalisti kaupungintalo nähdään kylmällä valkoisella valolla tasaisestivalaistuna. Kaupunginjohtajakin tuli ulos nähdäkseen valaistuksen ja piti näkemästään. Kaupungintaloonon pysyvän valaistuksen suunnitelma jo tehty, mutta toteutusta on lykätty remontin vuoksi.Guerrilla Lighting nosti helmet esiin pimeydestäVALOISKU Jyväskylään ja HelsinkiinJuomatehdas sai Guerrilla-yleisöltä raikuvimmat aplodit.Wivi Lönnin suunnittelemat rakennukset valmistuivat1909–11 ja ne saneerattiin 2001. Juomatehtaan valaistustoi esille vanhaa arkkitehtuuria lämpimin sävyinja uusia rakenteita sinisillä ja kylmillä valoilla.Lounaispuiston Olavi Kivimaan suunnittelema laululavarakennettiin 1954. Tempauksen aikana lava valaistiinkäyttäen väriä ja valoa mm. oksien läpi. Lavan edustanvalopisteet ovat pieniä LED-valaisimia.14 Kuntatekniikka 7/2008Guerrilla Lighting -tempausiski valoa Jyväskylässäja Helsingissä syys-lokakuunvaihteessa. Iskun kohteinaoli pääasiassa kaupunkienarkkitehtonisia helmiä.Tempauksella haluttiinkiinnittää huomio kaupunkiympäristönvalaistukseen.JYVÄSKYLÄ-KUVAT Juhana KonttinenHELSINKI-KUVAT Aino Huovio■■ Guerrilla Lighting on Englannistalähtöisin oleva urbaani tapa herättääkeskustelua valaistuksesta konkreettisinesimerkein. Tapahtumassa joukkokansalaisia ”valtaa” kadut tehokkaidenkäsivalaisinten kanssa ennalta tehdynsuunnitelman mukaisesti. GuerrillaLighting -valotempauksen tavoitteenaon herättää keskustelua kaupunkivalaistuksesta.Valo on Jyväskylässä -tapahtumatuotti syys-lokakuun vaihteessa GuerrillaLighting -tempauksen yhteistyössäJyväskylän kaupungin, englantilaisenBDP-konsulttitoimiston ja HelsinkiDesign Weekin kanssa. BDP on toteuttanuthankkeen mm. Birminghamissa,Glasgow´ssa ja Lontoossa.Kaksi nuorta valaistussuunnittelijaa,Juho Strömmer ja Antti Hiltunen valitsivatJyväskylästä ja Helsingistä molemmistaneljä valaistavaa kohdetta jatuottivat niihin suunnitelmat. Valaistuksettoteutettiin väliaikaisina suurillaladattavilla käsivalaisimilla. BDP:n valaistusosastonjohtaja Martin Luptonohjasi Suomen ensimmäistä GuerrillaLighting -tempausta.Tempaus eteni niin, että ennalta ilmoittautuneethenkilöt (noin 50) ohjeistettiintehtävään, jonka jälkeen kulkuelähti käsivalaisinten, värikalvojensekä tuikkujen kanssa ja valaisivat kohteetyksi kerrallaan. Äänimerkki soi, valotsytytetään ja hetken ajan kohde valaistuunäyttävään tapaan. Valokulkueeseenpääsivät mukaan kaikki halukkaat.Valo on Jyväskylässä -tapahtuma halusitempauksen avulla kiinnittää huomionkaupunkiympäristön valaistukseen.Samalla haluttiin näyttää kaupunginarkkitehtonisia helmiä uudessavalossa. Esimerkkien avulla haluttiinmuistuttaa, että laadukkaan valaistuksenavulla on mahdollista saavuttaa


VALAISTUSHelsingin Tuomiokirkon pääsisäänkäyntiin tehtiin kaksi eri versiotavalaistuksesta; leikittelevä väriversio (yllä), jossa käytettiin jopapeilipalloa efektinä, ja sille vastakohtana puhtaan valkoinen ja rauhallinenversio (alla).Tuomiokirkon nykyinen, kirkas valkoinen valaistus on tasainen,mutta ei Guerrillojen mielestä tuo rakennuksen kolmiuloitteisuuttaesille.Kansallisteatterilla Guerrillat suuntasivat lamppunsa julkisivuun jatoivat esiin sen jyhkeää graniittia tavalla, johon pysyvä valaistusei pysty.Katajanokan Pakka- ja Tullihuone on kaunis rakennus, joka silti katoaaniin päivä- kuin ilta-aikaankin. Guerrillat halusivat herättäärakennuksen eloon valon punaisella hehkulla. Helsingin ensimmäinenvalaistuskohde sai raikuvat aplodit runsaalta yleisöjoukolta.viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristöja toteutus voi samallaolla sekä näyttävä että energiatehokas.Valosissit iskivät ensinJyväskylään...Suomen ensimmäinen GuerrillaLighting -tempaus toteutettiin30.9. Jyväskylässä. Noin 50 Jyväskylänkaupungin yhdyskuntatoimentyöntekijää sekä Valo on Jyväskylässä-tapahtumaan liittyviähenkilöitä kokoontui näyttäväksikulkueeksi valaisemaan neljääeri kohdetta käsivalaisinten avulla.Jyväskylän tempauksen kohteetolivat kaupungintalo, Pappila,Lounaispuiston esiintymislavasekä Juomatehdas.Tapahtumaa seurasi yli 300kiinnostunutta, ja kohteet saivatlopuksi raikuvat suosionosoitukset.Yleisön joukossa ollut Anna-KaisaKoski kehui valaistustenparanevan kohde kohteelta.Myös valaisijat olivat tyytyväisiälopputulokseen....sitten HelsinkiinJyväskylästä tempaus siirtyi Helsinkiin.Keskiviikkoiltana 1.10.Guerrilla Lighting iski valoa Helsinginkeskustan kohteisiin, joitaolivat Katajanokan Tulli- ja Pakkahuone,Kolera-allas, Tuomiokirkkoja Kansallisteatteri.Helsingissä tapahtumaa olitullut sateesta huolimatta seuraamaanyli 500 katsojaa. EtenkinKatajanokan Tulli- ja Pakkahuoneenvalaistus oli onnistunutja toi uudella tavalla massiivisetkiinteistöt esiin pimeydestä.Tuuli Somma oli mukana valaisemassakohteita.– Meillä oli todella hyvä fiiliskoko ajan. Mielestäni Tuomiokirkkovaikutti hauskalta ja satumaiselta,kun valoa heijastettiinmyös diskopallon avulla, Sommakertoo. ■www.jyvaskyla.fi/valowww.guerrillalighting.netwww.helsinkidesignweek.fiKuntatekniikka 7/200815


Kehä kolmosella säästöä 41–45 prosenttiaMUUTTUVA TIE- JA KATUVALAISTUSsäästää energiaa ja hoitokustannuksiaMuuttuvan tie- ja katuvalaistuksenälykkäälläohjausjärjestelmälläsäästetään energiaa jahoitokustannuksia.Kehä kolmosella energiaaon säästynyt41–45 prosenttia. Pentti Hautaladipl.ins., osastopäällikköpentti.hautala@sito.fiSito Oy■■ Poliitikot ja virkamiehet ovatisojen sähkölaskujen pelästyttäminäryhtyneet sammuttelemaanulkovalaistuksia sattumanvaraisesti.Perinteisesti tie- ja katuvalaistusmitoitetaan ja suunnitellaankiinteillä valaistusteknillistenvaatimusten arvoilla. Ainoavaihtelu on valaistusluokan määräytyminenväylän toiminnallisenluokan, käytännössä liikennemääränmukaan.Tämän takia on käytetty erilaisiavalaistuksen ajoittaisen vähentämisenkeinoja – sellaisiakin,jotka huonontavat liikenneturvallisuutta.Koska tällaiset toimetnäyttävät jatkuvan, on asianhallinnassa pitämisen takia kehitettäväyhtenäiset ohjeet, menetelmätja ratkaisumallit.Lisäpontta antaa direktiivi32/2006/EY ”Energian loppukäytöntehokkuus ja palvelut”.Sen mukaan jäsenmaiden on tehtäväenergiansäästötoimia vuosina2008–16. Suositeltu säästöjenmäärä on 9 prosenttia. Työjaelinkeinoministeriö on jo tehnytvaltion ja kuntien välisiä sopimuksia.Valtion virastoja vartenvalmistellaan säädöksiä.Edellä mainitut seikat ovatjohtaneet muuttuvan tie- ja katuvalaistuksenkehittämiseen. Siinävalon määrä muuttuu liikennemäärän,sään, ajan tai muunparametrin funktiona.Perinteiset säästökeinotNykyisellä tie- ja katuverkolla onrunsaasti eri-ikäisiä ja -kuntoisiavalaistusasennuksia. Jos muut rakenteetja kalusteet ovat käyttökelpoisia,lamppujen ja liitäntälaitteidenvaihtaminen on yksinkertaisintoimi edellyttäen, ettäse on työkustannusten puolestakannattavaa.Jos se ei riitä, seuraava keinoon valaisimien vaihto, joka antaamahdollisuuden paremman optiikanja valotehokkaiden lamppujenkäyttämiselle. Kaikkensaantaneet ja täysin vanhentuneetasennukset kannattaa uusia kokonaan.Takaisinmaksuaika onlyhyt ja sisäinen korko suuri. Saneeraustuottaa 30-40 prosentinenergiansäästön.Uudet kohteetUusissa kohteissa on valittavaPetri Vainio, Kuntatekniikan Foorumin kuvapankkiOhjausjärjestelmän toiminnalliset vaatimukset ja periaate Monipuolinen yleisille teille jaliikenteen ehdoilla toteutettavillekatujaksoille sopiva järjestelmätoimii seuraavasti:1. Valaistusluokan edellyttämätvalaistustekniset perusominaisuudet(= täysi luminanssiarvo)mitoitetaan KVL:n(ajon/d) mukaan, alenemakerroin0,70–0,85.2. Käyttötilanteessa luminanssimuuttuu liikenteen automaattisenmittausaseman(LAM) keräämän liikennemääränfunktiona. Taulukossa onesimerkki ohjausarvoista moottoritieltä,jonka mitoittava KVLon 18 000 ajon/d. Tasaisuudetpysyvät alkuperäisinä.3. Sytytyksen jälkeen lamppujapoltetaan täydellä jännitteellätasaantumisajan, valmistajastariippuen, enintään 15min. Tämän jälkeen järjestel-Kehän III ohjausjärjestelmän periaateMoottoritien ohjausarvotLiikennemäärä(ajon/5 min)Luminanssi(cd/m 2 )≤ 50 0,5050–100 0,75≥ 100 1,00mä asettaa luminanssin liikennemääränedellyttämälle tasolle. Josliikennemäärä ei syttymishetkelläedellytä täyttä valaistusta, ohjelmasiirtää luminanssin välittömästi oikeaanportaaseen.Järjestelmä hienosäätää ja pitääluminanssin vakiona L 20-mittarinantaman arvon avulla. Mitattuarvo vaikuttaa, kun sen muutoson ± 10 %.4. Kun ajorata on märkä, luminanssipidetään edeltävänkuivan päällysteen arvossa. Automaattisettiesääasemat (ATS)antavat tiedon päällysteen olotilasta.5. Liikennemäärän romahtaminenotetaan huomioon LAMasemanantaman nopeustiedonavulla. Jos liikennevirran keskinopeuson ≤ 50 km/h, luminanssipidetään edeltävän tilanteenmukaisena.Kuvassa on esimerkki järjestelmänperiaatteesta, joka onkäytössä Kehällä III. Kohteessaon ranskalainen Edelcomin järjestelmä.16 Kuntatekniikka 7/2008


VALAISTUSoikea valaistusluokka, käytettävälaskentastandardin mukaan toimiviaohjelmia, etsittävä kohteeseensopivat valonjako-ominaisuudetja valotehokkaat lamput.Ylimitoitusta ei saa tapahtua. Liikenteenehdoilla toteutettavissakatuvalaistuksissa kannattaa hyödyntääkupuvalaisimilla saatavapitempi pylväsväli verrattuna tasolasivalaisimiin.Ohjausjärjestelmä tulee valitatien- tai kadunpitäjän valaistuspolitiikansekä alueen ominaisuuksistamääräytyvän tarpeenmukaan. Vertailut ja valinnaton tehtävä elinkaarikustannustenavulla.Tavoitteena älykäsohjausjärjestelmäPäätavoitteena on saada aikaanmuuttuvan valaistuksen älykäsohjausjärjestelmä, jonka avullasäästetään energiaa (30–50 %) jahoitokustannuksia (30 %) aiheuttamattaonnettomuuskustannustenja epämiellyttävyyden lisäystä.Valon käytön kannalta tämätarkoittaa muuttuvaa tarvettavastaavaa valaistusta, joka toimiimahdollisimman pienellä sähkönKehän III tiedonkulun periaateATS = tiesääasema, LAM = liikenteen automaattinen mittauspisteL 20= luminanssimittari, KI = keskuskulutuksella.Tavoitteiden asettelussa oletettiinrakennuskustannusten lisäystenolevan enintään 15 prosenttiaja takaisinmaksuajan olevanalle 12 vuotta.Kokemukset hyviäKotimaiset tulokset osoittavatenergiansäästön olleen Kehän IIIvälillä Lentoasemantie–Tikkurila41 prosenttia ja Helsingin–Porvoonmoottoritiellä välillä KehäIII–Porvoo 45 prosenttia. Näilläsäästöillä ja energianhinnalla0,09 €/kWh takaisinmaksuaikaon 7 vuotta.Göteborgin kaupungin asentamissamuuttuvan katuvalaistuksenkohteissa energiansäästöon ollut 59 prosenttia. Vastaavasäästö Oslossa on ollut 70 prosenttia,mutta lukuun vaikuttaasamassa yhteydessä tehty saneeraus.Nykyisiä järjestelmiäKaupunkialueen muuttuvan katuvalaistuksenohjaukseen tarkoitettujärjestelmä on esimerkiksihollantilainen Luminext.Vähemmän toimintoja sisältäväkatuvalaistuksen hallintajärjestelmäon esimerkiksi kotimainenComputec Oy:n tuote.Muita järjestelmiä ovat mm.Powel, IWT, MINOS, Powerone,Royce Thompson, SitecoLight Control, UMPI, Philips StarSense, Sonera, Telemic ja C2 InformationSystems.Laitteiden ja järjestelmienvalmistajat tekevät jatkuvaa kehitystyötä,joten uusia kalusteitaja monipuolisuudeltaan eritasoisiaohjelmistoja tulee vilkkaastimarkkinoille.JatkotoimetSamalla tiellä tapahtuvan luminanssinvaihtelun vaikutusta onnettomuusasteeseenei tunnetariittävästi. Tilastollisesti merkittäväennen-jälkeen -tutkimus tulisikäynnistää huolimatta pitkästäajan tarpeesta.Perinteisen ja muuttuvan tievalaistuksenhoito eroavat toisistaan.Ohjausjärjestelmän ja sentoiminnan, ohjelmistojen sekäluminanssimittarien seuranta jahoito vaativat erityistietämystä,laatuvaatimuksia sekä ohjeita. Samoinon täsmennettävä ohjaustiedonseurantaa ja sen tulostenhyödyntämistä hoidossa.Järjestelmän antama palautetietopitää ottaa huomioon lamppujenvaihdon optimoinnissa,toiminnansuunnittelussa, budjetoinnissaja raportoinneissa. Asiakkaidenja tilaajien palvelua voidaantehostaa. ■Kirjoitus perustuu ”Väylät & Liikenne”-tapahtumassa 9.10.2008 pidettyynesitelmään.Kuntatekniikka 7/200817


Vantaa taistelee vesakoita vastaan,Zürich esittelee hienostuneita yrityspuistojaanYRITYSALUEEN YMPÄRISTÖ– hoitamaton takapiha vai houkutteleva keidas?Vantaa on lähtenyt yhdessäyrittäjiensä kanssaparantamaan Aviapoliksenja Akselin yritysalueidenvesakoitunuttaulkoasua. Tavoitteenaon nostaa niinkaupungin kuin yritystenkinimagoa ja lisätäalueiden houkuttavuutta.Esimerkkinä onSveitsin Zürich, jonkahienostuneet yritysalueetovat matkailunähtävyyksiä.TEKSTI Ismo Häkkinen,maisema-arkkitehti,Vantaan kaupunkiKUVAT Ismo Häkkinen,Aura Nukari ja Mervi Hokkanen■■ Kaupunkien ja kuntien laidoillerakennettujen ohitusteidenvarsille on noussut viime vuosikymmenienaikana teollisuus- jayritysalueita hyvien liikenneyhteyksienhoukuttelemina. Ostoskeskuksetovat keskittyneet liittymientuntumaan samoista syistä.Niiden muodostamat yritysalueettoimivat sijaintinsa vuoksi julkisivuna,jonka perusteella vilkkaitaohitusteitä ja valtaväyliä pitkinkulkevat lähialueiden asukkaat,työssä käyvät ja satunaiset matkailijatmuodostavat käsityksensäympäristön laadusta.Yritysalueiden hoitamaton ilmeantaa negatiivisen vaikutuksensekä alueella toimivista yrityksistäettä kaupungista, ja tiealueidenhoitamattomuus yleensävain korostaa nukkavierua vaikutelmaa.Vantaalaiset Aviapolisryhmänyrittäjät tiedostivat tilanteenja tekivät aloitteen ympäristönsämaisemakuvallisesta parantamisestakeväällä 2007. Vantaankaupunki vastasi haasteeseen jakäynnisti yhdessä yrittäjäryhmänkanssa hankkeen Aviapoliksen jaVantaan Akselin yritysalueidenparantamisesta.Aviapolis on Suomen suurimmanlentokentän tuntumassa sijaitseva,nopeasti kasvava yritysalue.Aviapoliksen kantavia voimiaovat Vantaan kaupunki sekäalueen keskeiset yritykset, jotkamuodostavat ns. Aviapolis-ryhmän.Yritysten lisäksi Aviapoliksessaon 16 000 asukasta. Aviapoliksenkeskellä sijaitsee mm. Kartanonkoskenalue, joka palkittiinAsuntoliitto ry:n ympäristöpalkinnolla2006. Vantaan itäosassasijaitseva Vantaan Akselin yritysalueseurasi Aviapoliksen esimerkkiäympäristön parantamisessaja lähti mukaan hankkeeseen.Virkamiespaketit eivätkiinnosta yrityksiäLiike-, toimisto- ja teollisuustoimintojasisältävät alueet onperinteisesti jätetty ympäristönosalta viimeistelemättä ja senjälkeen hoitamatta. Vantaallayritysalueiden ongelmana on lisäksivanhoilla pelloilla sijaitsevientonttien sekä teiden varsienvesakoituminen. Umpeenkasvuantaa alueille laitakaupungin leiman,mikä on edelleenkin lisännytroskaamista ja ilkivaltaa.Monin paikoin varttuneempipuusto on myös hoitamatonta.Kalusteet ja varusteet ovat lisäksihuonokuntoisia eivätkä muodostayhtenäistä kokonaisuutta.Samojen alueiden halki kulkeekuitenkin vilkkaasti liikennöityjäkatuja ja teitä, joita pitkin aja-VANTAA Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritysalue edellyttäähoidettua ympäristöä pelkistettyjen toimistorakennusten ja teollisuushalliensekä voimajohtojen vastapainoksi.ZÜRICH Leutchenbachin yritysaluetta rakennetaan parhaillaanZürichin lentokentän kupeeseen. Ympäristörakentamisen rahoituksestavastaavat alueen maanomistajat ja yrittäjät.18 Kuntatekniikka 7/2008


YMPÄRISTÖVANTAA Tiealueiden ja tonttien välissä olevat rajapinnat ovatkunkin maanomistajan “takamaata” ja siten jääneet hoitamatta.Valitettavasti ne ovat kuitenkin usein hyvin näkyvillä paikoilla.ZÜRICH Yritysrakennusten välitiloihin oli tehty näyttäviä istutuksia.Viihtyisyyden ansiosta huvielämä ja kulttuuri ovat etsiytyneetZürich Westin vielä vapaana oleviin tiloihin.essaan asukkaat, työmatkalaisetja satunnaiset turistit muodostavatmielikuvan ympäristöstään.Aviapoliksen ja Vantaan Akselinyritysalueiden läpi kulkevat Lahdenja Tuusulan väylät sekä KehäIII ovatkin Suomen vilkkaimminliikennöityjä teitä. Niiltä tarkasteltaessaVantaa antaa itsestäänmelko ikävän vaikutelman.Ongelma on tiedostettu kaupunki-ja vihersuunnittelun tasollajo pitkään. Virkamiestyönäyksityisten yrittäjien omistuksessaoleville alueille tehtyihinparannusehdotuksiin on kuitenkinsuhtauduttu torjuvasti. Kaupunginsisälläkin eri hallintokunnatovat yleensä pyrkineet välttämäänhankalaksi koettua yhteistyötä.Tilannetta on lisäksi mutkistanutvisuaalisesti yhtenäistenalueiden hajanainen maanomistusesimerkiksi tonttien ja katujenrajoilla. Nehän ovat olleetkunkin omistajansa takamaita,eikä niiden hoitoon ole juuri käytettyresursseja.Loppujen lopuksi katuympäristöjenja tyhjien tonttien maisemanhoitoaon ollut mahdotontatoteuttaa yksinkertaisesti hoitomäärärahojenpuutteessa, mistäVantaalla on kärsitty viimevuosina muita suomalaisia suurkaupunkejaenemmän.Ongelmaan päästiin helpomminkäsiksi, kun aloite yritysalueidenkaupunki- ja maisemakuvallisestiparantamisesta tuli yrityksiltä,ja ne osallistuivat aktiivisestisuunnitteluun. Yrityksettotesivat oma-aloitteisesti, ettäviimeistelemättömällä ja hoitamattomallaympäristöllä voi ollahaitallinen vaikutus niiden julkisuuskuvaan,ja toivoivat jonkinlaistaratkaisua. Uudenmaan tiepiirion myös laiminlyönyt tiealueidenmaisemanhoidon moninpaikoin. Muutamaa poikkeustalukuunottamatta se on hoitanutvarsinaisen tierakenteen lisäksiainoastaan pientareiden luiskat.Yksinkertaisilla toimenpiteillänäkyviin tuloksiinSuunnitelmien keskeisenä sisältönäon ollut vesakoiden raivausja harventaminen siten, että tonteillaja viheralueilla olevat vanhatniityt ja pellot sekä katujenvarret hoidetaan avoimina, mikälise on kaupunkikuvan kannaltasuotavaa. Paikoin nuorestapuustosta pyritään harventamallakehittämään tuuhealatvaisiaja paksuoksaisia yksittäispuitaja puuryhmiä, ja olemassa olevatkomeat puut otetaan paremminesille poistamalla tai harventamallaniitä ympäröivä tiheä vesakko.Erityisen komeita yksittäispuitaja puuryhmiä voidaanmyös korostaa tonteille ja katualueelleasennettavilla kohdevalaisimilla.Paikoin tonteille sijoittuvattoiminnot edellyttävät puurivintai kookkaan pensasaidanteenistuttamista.Monet hoitopainotteiset toimenpiteeton toistettava vuosittain,joten hankkeesta tulee pitkäaikainenja se muuttuu vähitellenpysyväksi toiminnaksi. Lisäksipyritään valitsemaan asianmukainen,yleinen aitatyyppi, jo-VANTAA Ympäristörakentamisen taso vaikuttaa yhä enemmänyrityksen toimipaikan valintaan. Hoidettu ympäristö viestii yrityksenlaadusta ja sen kantamasta ympäristöllisestä vastuusta.ZÜRICH MFO Park rakennettiin vanhan teollisuushallin paikalle.Se on nykyisin Euroopan modernin maisema-arkkitehtuurin tunnetuimpiateoksia.Kuntatekniikka 7/200819


MULTI/JOINT ®UUDISTUU JÄLLEENMulti/Joint ® 3000 Pluskaikille putkimateriaaleilleVANTAA Katuympäristön hoitoon panostamalla kiinteistöjen arvokohoaa, samoin tuottavuus, kun työviihtyvyys parantuu.Plast/Joint oint ®muoviputkilleleMulti/Saddle lePluskovaputken ke satulawww.sgps.fita käyttämällä yritykset voivat kehittääalueelleen yhtenäisemmänilmeen. Yksinkertaisia ja melkoedullisia hoitotoimenpiteitä eienää lykätä maankäytön muutostaodoteltaessa, sillä siinä voijälleen vierähtää parikymmentävuotta.Paikoin yksittäisen osa-alueensaamiseksi asialliseen kuntoontarvitaan jatkosuunnitteluaja investointirakentamista. Kaupunginhankkeeseen vuosittainvaraama määräraha käytetään lähinnähoitopainotteiseen toteutukseen,kun taas yleissuunnitelmassaosoitetut viheralueet ja kadutviedään pikimmiten kaupunginsuunnittelu- ja rakentamisohjelmaan.Mikäli suunnittelu ja rakentaminenantavat odottaa itseäänesimerkiksi kustannussyistä, alueitahoidetaan tilapäistoimenpiteillä.Mitään ei jätetä kokonaanhoitamatta. Jatkosuunnittelua ontehty tänä vuonna myös opinnäytetyönä,joka on keskittynyt vaikeidenns. rajapintojen suunnitteluun.Siinä on haettu ratkaisuakatu- tai tiealueiden ja tonttienrajojen hoitamattomuuteen, sillänämä rajapinnat sijaitsevat useinnäkyvillä paikoilla.Yhteistyötä yli hallintorajojenAviapolis ja Vantaan Akseli -ryhmätvastaavat yhteyksistä yrityksiin,jotka huolehtivat tonteillaantehtävistä maisemanrakennus- jahoitotoimenpiteistä. Kaupunkivastaa hallinnoimistaan alueista,mutta kaupungin sisäisetkinhallintorajat ylittävä, onnistunutmaisemanhoito edellyttää tiivistäyhteistyötä. Yhteistyötä tehdäänmyös julkisen ja yksityisen sektorinvälillä, kun on kyse niidenomistamien maiden raja-alueensuunnittelusta, rakentamisesta jahoidosta.Aviapoliksen ja Vantaan Akselinhoito- ja kehittämissuunnitelmakustannusarvioineen valmistuivatsyksyllä 2007. Suunnittelustavastasivat Aviapoliksenosalta Maisema-arkkitehtitoimistoStudio Terra Oy ja VantaanAkselin osalta Maisema-arkkitehtitoimistoNäkymä Oy. Uudenmaantiepiiri osallistui suunnitteluun,mutta hoitotoimenpiteidenajankohtaistuessa se on ottanutetäisyyttä hankkeeseen.Huolitellulla ympäristölläpositiivisia vaikutuksiaToteutuessaan Aviapoliksen jaVantaan Akselin yritysalueidenkaupunki- ja maisemakuvallisellaparantamisella on erittäinpositiivinen vaikutus siihen, mitenko. alueilla asuvat, työssäkäyvätja ohikulkevat ihmiset kokevatVantaan maisemat. Huoliteltuympäristö vaikuttaa positiivisestimyös yritysten julkisuuskuvaan,sillä ympäristöstä huolehtiminenviestittää yrityksen laadustaja kantamasta vastuusta.Samalla huoliteltu ympäristöhoukuttelee alueelle uusia yrittäjiä,asiakkaita ja työntekijöitä,kun työviihtyvyyskin paranee.Kiinteistöjen ja tonttien arvo kohoaaja arvostuksen myötä alueenroskaantuminenkin yleensävähenee ja siten vähitellen hoitotyöhelpottuu. ■20 Kuntatekniikka 7/2008


YMPÄRISTÖZürich West ja Oerlikon matkailunähtävyyksiäUPEAT YRITYSALUEET HOUKUTTAVAT– ympäristörakentaminen hoituu yksityisrahallaYritysalueiden ympäristörakentamisessaZürichon reilut kymmenkuntavuotta edelläVantaata. Helmiä ovatZürich West ja Oerlikoninyritysalue lentokentänlähellä.TEKSTI Ismo Häkkinen,maisema-arkkitehti,Vantaan kaupunkiKUVAT Ismo Häkkinen jaMervi Hokkanen■■ Zürich on vajaan 400 000asukkaan kaupunki, mutta sensuurkaupunkialueella asuu ylimiljoonaa ihmistä. Zürich onSveitsin suurin kaupunki, maantaloudellinen keskus ja hyvin monikansallinen:vain 70 prosenttiaväestöstä on Sveitsin kansalaisia.Keskiaikaisten kirkkojen, vanhankaupungin ja Zürich-järvenohella kansainväliset matkaoppaatmainitsevat nykyisin ZürichWestin ja Oerlikonin yritysalueetkaupungin keskeisimpinänähtävyyksinä.Kaupunki käynnisti hankkeenZürich Westin teollisuusalueenmaankäytön monipuolistamisestaja kaupunkikuvallisestaparantamisesta 1990-luvun puolivälissä.Joitakin vuosia aiemminkäynnistyi Oerlikonin uuden yritysalueensuunnittelu lähellä Zürichinlentokenttää.Alueiden kehittämiseen onkinsatsattu viime vuosina paljonvoimavaroja. Kaupungin puolestainvestoinnit on olleet pikemminkinhenkisiä, sillä se on integroinuthankkeisiin suunnittelijatja teettänyt suunnitelmat. Rakennuskustannuksistasekä julkisillaettä yksityisillä alueilla sen sijaanovat vastanneet suurelta osin alueidenmaanomistajat ja yrittäjät.Rahoitusmalli oli alunperinkarvas pala yrityselämän edustajiennieltäväksi, mutta lopultatonttien arvo, kiinteistöjen hinnatja vuokrien tuotot kasvoivat niin,ettei kaupungilla ole tällä haavaamitään vaikeuksia hankkia yksityistärahoitusta kolmannen yritysalueen,Leutschenbachin ympäristörakentamiseen(ks. kuvas. 18).Huvielämää teollisuudenja toimistojen keskelläZürich Westin yritysalue on kokenutradikaalin muodonmuutoksenviimeisen vuosikymmenenaikana. Entisestä teollisuusalueestaon tullut trendikäs,maankäytöllisesti monipuolinenalue, jonka vanhat teollisuuskiinteistöton hiljalleen peruskorjatturavintoloiksi, toimistoiksi jaZÜRICH Zürich Westin välitiloja on käsitelty yksinkertaisilla,mutta esteettisesti korkeatasoisillatavoilla. Leikatut pensasaidat ohjaavat kulkua, eivätkäyksinkertaiset istuimet ja roska-astiat haittaanäkymää.asunnoiksi.Zürich Westin yritysalueenkehittämissuunnitelman tavoitteitaovat houkutteleva julkistenkaupunkitilojen ja -toimintojensarja, joka muodostuu olemassaolevasta ja osittain uudesta kaupunkirakenteesta.Keskeisiä tavoitteitaovat myös julkisten kaupunkitilojenmuodostama yhtenäinenverkosto ja niiden lävitsepäästävyyden hallinta, ympäristönhoidon korkea laatutaso sekäkaupunkibiodiversiteetin säilyttäminenja kehittäminen.Erityistä huomiota suunnittelussaon kiinnitetty uuden, kaupunkimaisenjulkisen tilan kehittämiseen,keskenään erilaistenjulkisten kaupunkitilojen kehittämiseen,vertikaaleihin elementteihinkuten korkeisiin akveduktisiltoihin,välitiloihin kutenavoinna oleviin sisäpihoihinsekä äänimaisemaan.ZürichWestin yritysalueensydämessäolevaTurbi-nenplatz-au-kio valmistui2003. Suorakulmainenaukio pinnoitettiinsuureltaosin betonilla,jota rytmittävätupotetutrautatiekiskotikään kuinmuistumanamenneisyydestä.Postindustrialististaromantiikkaaedustavan aukionankaraamuotokieltäpehmentävätmelko vapaamuotoisestiistutetut, koristevalaistutkoivut, joiden välissä onmassiivisia tammi-istuimia. Liikennettäon ohjattu suorakaiteenmuotoisilla pikku niityillä, joidenvälistä kuljetaan aukiolle.Aluksi karhealta vaikuttavaaukio herää eloon, kun ympäröivissäliikerakennuksissa työskentelevätaloittavat lounastuntinsa.Iltapäivällä aukion valtaavatrullalautailevat pojat, ja illallase toimii kohtaamispaikkana ennensiirtymistä alueen iltaravintoihin.Aukio on valaistu korkeistavalaisinmastoista, joiden kohdevalotpyyhkivät aukiota siniselläja keltaisella valolla.Oerlikon – houkuttelevalentokenttäkaupunkiOerlikonin teollisuusalue sijaitseeZürichin pohjoisosassa, vanhastakeskustasta katsottuna “kukkuloidentakana”. Kyseessä on 55hehtaarin uudis- ja täydennysrakennusaluekeskellä vanhaa,huvilamaista työläiskaupunginosaa.Se sijaitsee erinomaisten yhteyksienäärellä aivan Oerlikoninrautatieaseman vieressä ja lähelläZürichin lentoasemaa, jonne onmyös suora paikallisjunayhteys.Yritysalueen suunnittelu aloitettiin1988, neljä vuotta myöhemminsiitä järjestettiin suunnittelukilpailuja rakentamaanpäästiin 1990-luvun lopulla. Kaupunginja aluerakentajien välisiinsopimuksiin sisältyi korkealaatuisenkatuympäristön sekä puistojenrakentaminen lähinnä maanomistajienkustannuksella.Oerlikonin puistot, OerlikerPark, MFO Park, Louis HäfigerPark, Wahlenpark ja Gustav AmmannPark ovat valmistuneet vähitellen2000-luvun aikana. Osanakaupunginosan julkisia tilojane antavat yritysalueelle hienostuneenkuvan, mikä on selkeäs-Kuntatekniikka 7/200821


ti vaikuttanut alueen houkuttelevuuteentoiminta- ja asuinympäristönä.Palkittu MFO ParkPuistoista kuuluisin lienee vajaanhehtaarin suuruinen MFO Park(ks. kuva s. 19). Kyseessä on varsinerikoinen suunnitelma, jonkapääaiheena on vanhan varastorakennuksenpaikalle rakennettu,suurin piirtein vastaavankokoinen,valaistu teräsristikkorakenne.Rakenne on ehkä noin kolmikerroksinen,ja sen sisään onsuunniteltu reitti portaikkoineen,jota pitkin pääsee rakenteen päälläolevalle näköalatasanteelle.Istutuksina on ainoastaanköynnöksiä. Osa niistä kasvaarakenteen yläosassa olevissaistutusaltaissa, joita varten onasennettu automaattinen kastelujärjestelmä.Rakenteen sisälläon melko suuri, avoin tila, jonkapohja on pinnoitettu singelillä.Siellä voi järjestää konserttejaja elokuvanäytäntöjä sekä esittäänäytelmiä.MFO Park on herättänyt suurtahuomiota modernin maisemaarkkitehtuurinsaralla, ja sille onmyönnetty viisi erilaista suunnittelu-,ympäristörakentamisjamuotoilupalkintoa.Oerlikonin naapurissa olevanLeutschenbachin alueelle onlaadittu vastaavanlainen, korkeatasoistenjulkisten ulkotilojensuunnitelma, jonka toteutuson parhaillaan käynnissä. ■Artikkeli perustuu Zürichin yritysalueidenympäristörakentamiseen kohdistuneeseenopintomatkaan, jonka ryhmävantaalaisia suunnittelijoita, konsulttejaja yrityselämän edustajia teki viimetoukokuussa. Matka liittyi Vantaanyritysalueiden, Aviapoliksen ja Akselinmaisemakuvalliseen parantamiseen.Liikunnan olosuhdeseminaariLiikunta osaksiyhdyskuntasuunnitteluaSuomen Urheiluopistolla Vierumäellä 10.–11.12.2008Tule mukaan vuoden merkittävimpään olosuhdeseminaariin!Liikunta osaksi yhdyskuntasuunnittelua tuo esille haasteet jamahdollisuudet nykypäivän suunnittelussa, rakentamisessa jahoidossa.Kohderyhmänä ovat liikuntatoimen johtavat viranhaltijat, kunnossapidontyönjohtajat ja työntekijät, teknisen toimen suunnittelijat,liikunta-alan yksityisyrittäjät sekä kunnan lautakuntienjäsenet.Seminaarimaksu 250 €, sis. seminaariohjelman, majoittumisen2 hengen huoneessa (1 hh lisämaksu 35 € ), ohjelman mukaisetruokailut ja kahvit. SLA:n jäsenille hinnasta -20 €.Ilmoittautumiset 28.11.2008 mennessä:Koulutusassistentti Jaana Halla, jaana.halla@vierumaki.fi,puh. (03) 8424 1302Lisätietoja:Seminaarin puheenjohtaja Manu Varho, manu.varho@vierumaki.fi,puh. (03) 8424 1008www.vierumaki.fiMaatilat hoitavat maisematZÜRICH Kaupungin vuokratilalliset huolehtivat kulttuurimaisemanhoidosta.He ansaitsevat elantonsa maatilataloudesta,ja maisemanhoito varmistetaan tilan laatujärjestelmän avulla. Vantaalaisia opintomatkalaisiakiinnostivat yritysalueiden lisäksiZürichin kaupunkimetsänhoitosekä kaupungin omistamienmaatilojen kulttuurimaisemanhoito.Zürichin kaupungin alueellaon noin 2 300 hehtaaria metsää.Niitä varten kaupunki onlaatinut metsien hoito- ja kehittämissuunnitelman,johon sisältyyvirkistykseen, maisemanhoitoon,luonnonsuojeluun japuuntuotantoon liittyviä tavoitteita.Metsän hoito- ja kehittämissuunnitelmaon osa kokonaissuunnitelmaa,johon kuuluvatlisäksi kulttuurimaisemanhoitosuunnitelma sekä viheraluesuunnitelma.Noin 12 prosenttia Zürichinmetsistä on luonnonsuojelualueita.Suojeluperusteina ovatmonet harvinaistuneet tai uhanalaisetkasvi- ja eläinlajit sekäpohjaveden muodostuminen.Zürichin kaupunki saa juomavetensäpohjavedestä, joka muodostuupääosin kaupungin metsäalueilla.Topografialtaan erittäinvaihteleva maasto on lisäksieroosioherkkää. Puiden juuristopitää jyrkimmätkin kukkulatpaikallaan niin kauan kuinpuusto uudistuu ja voi hyvin.Maatilat huolehtivatkulttuurimaisemastaKymmenesosa eli noin 890hehtaaria kaupungin pinta-alastaon maatalouskäytössä. Maatilatalouttaharjoittaa kaupunkialueella35 pää- tai sivutoimistamaatilaa sekä 15 vapaa-ajanharrastuksen pohjalta toimivaamaatilaa. Suurin osa on luomutiloja.Kaksitoista tilaa on kaupunginomistuksessa, niistä yksitoistaon vuokratilallisen hallussa.Heiltä edellytetään ekologistalaatujärjestelmää, jonkaavulla voidaan seurata luomutuotannontoteutumista.Kaupungin hoitama tila,Juchhof on kokonaan kaupungintyöntekijöiden johtama jahoitama maatila, jossa viljan viljelynja maisemanhoitoon liittyvänkarjatalouden lisäksi harjoitetaanviinin viljelyä. Maatalousalueettoimivat virkistysalueina,sillä niihin on rakennettu kattavareitistö. Maatalouden harjoittaminenja sen ohella maisemanhoitoon perinteiseen viheralueidenhoitoon verrattunahuomattavasti edullisempaa.Zürichin kulttuurimaisemanhoitoonliittyy muitakin julkisuushankkeita.Kaupungin alueellatuotetusta raaka-aineesta valmistetaan“lähiruokaa”, josta kaupunkion tehnyt sopimuksia useidenkauppojen, leipurien ja ravintoloidenkanssa. Kaupunginnettisivuilta löytyy luettelo tiloistaja suoramyyntituotteista. Elintarvikeraaka-aineidenlisäksi tilatmyyvät halkoja, kukkia ja heinääsekä tarjoavat tallipaikoja lemmikkihevosille.Maisemanhoitokohteidenläpi kulkee maaseutupolku,opiskelijaryhmillä on mahdollisuustutustua maatilojen toimintaan,ja joillakin tiloilla järjestetäänmaa- ja metsätalouteensekä puutarhanhoitoon liittyvääkansalaisopetusta.22 Kuntatekniikka 7/2008


YMPÄRISTÖMarkku AxelssonPukkilan Hyvinvointikeskus Onnissayksi pihoista on japanilaisen maisemaarkkitehdinsuunnittelema ja japanilaistenpuutarhurien rakentama.Kilpailulla huomio erityisasumisen viherympäristöihinPUKKILAN ONNI säteilee hyvinvointiaErityisasumisen viherympäristöt-kilpailussakunniamaininnan saivatkohteet Pukkilasta,Oulusta ja Helsingistä. Markku Axelsson, arkkitehtiKuntaliitto■■ Vihervuoden 2008 toiminnassaon haluttu muistuttaa vihreänympäristön vaikutuksestahyvinvointiin ja viihtyisyyteensekä esitellä virikkeellisiä ja innostavialähiympäristöjä. Tänävuonna haluttiin kiinnittäähuomiota erityisasumisen viherympäristöihin.Erityisasumisellatarkoitetaan erityisryhmien– ikääntyvien, asunnottomien,nuorien ja liikuntarajoitteisten– asumista.Mukana kilpailun järjestelyissäolivat Kuntalehti, ympäristöministeriö,Viherympäristöliitto,Kaupunginpuutarhurien seura jaSuomen maisema-arkkitehtiliitto.Kilpailuaika oli 1.3.–1.8. Kilpailuntarkoituksena oli innostaaerityisasumisen asukkaita jatyöntekijöitä sekä erityisasumisympäristöjensuunnittelijoita, toteuttajiaja ylläpitäjiä toimivien javiihtyisien viherympäristöjen arvostamiseen.Kilpailuun saatiin lukumääräisestipieni ehdokasjoukko,joka ehkä kertoo tarpeesta tuodaasiaa enemmän julkisuuteen.Palkintolautakunta arvioi kilpailuehdokkaatansiokkaiksi ja päätti,ettei mikään yksittäinen ehdotusnouse selvästi yli muiden.Lautakunta jakoi kolme kunniamainintaa,jotka kohdistettiin rakennuttajille,mutta ansiot kohteidenlaadusta ulottuvat myösmm. suunnittelijoille.Pukkilan Onni onhyvinvointia ikä-ihmisilleHyvinvointikeskus Onnin rakentamisentaustalla ovat Pukkilankunta ja Onni Nurmen säätiö.Arkkitehtikilpailulla oli luotuikäihmisten palvelukeskus, jossaosana on vanhusten asumispalveluja.Viherympäristökilpailun pal-Markku AxelssonHelsingin palveluasunnot Oy:n viherpiha Töölössä.Tommi PekkalaOulun Perhehoitokoti Pekkalassa saa puutarhaterapiaa ympäri vuoden.Kuntatekniikka 7/200823


YMPÄRISTÖkintolautakunta arvioi, että kohdeympäristöineen muodostaakorkeatasoisen, omaleimaisen japienimittakaavaisen kyläkeskuksen,jossa otetaan huomioon alueenympäristöarvot. Kohde tarjoaavanhuksille monipuoliset palvelutsekä esteettömän ja kodinomaisenympäristön.Avoimet ja suljetut pihat onsuunniteltu erilaisiksi ja heikoimmanehdoilla. Toimintojen ja pihojenvuorottelulla, eri pintarakenteitaja erilaisia kasveja sekä värejä jakontrasteja käyttäen on saavutettuesimerkillinen lopputulos.Rakennuksen sisääntulokahviostaavautuu näkymä japanilaisenmaisema-arkkitehdin suunnittelemaanja japanilaisten puutarhurienrakentamaan puutarhaan,joka toimii taide-elämyksenä.Toisessa suojaisassa terapiapihassaasukkaat voivat kävellä jatehdä liikuntaharjoituksia. Kasvillisuuspehmentää piha-aluetta.Ryhmäkotien sisäpiha puolestaanmahdollistaa sään ja vuodenaikojenvaihtelujen havainnoinnin.Siellä asukkaat voivat itse istuttaaja hoitaa kasveja. Lautakunnanmukaan on haaste, että kohteeseenluotuja kaikkia mahdollisuuksiaja pihoja myös käytetäänaktiivisesti ja ylläpidetään.Kohteen suunnittelusta vastasivatarkkitehtitoimisto L&M SievänenOy, Liisa ja Markku Sievänen,arkkitehdit SAFA, Anna-Kaisa Kaukola, hortonomi, ja HirokoKivirinta, maisema-arkkitehti(japanilainen puutarha).PuutarhaterapiaaperhehoitokodissaPerhehoitokoti Pekkala on vuodesta1993 harjoittanut perhehoitokotitoimintaaOulussa. Kohdeon liikunta- ja kehitysvammaistenasumispalveluyksikkö, jokaon suunniteltu kodinomaiseksija ympäristöönsä sopivaksi. Kohteentilat ja piha-alueet on suunniteltuja toteutettu ympärivuotiseenpuutarhaterapeuttiseen toimintaan.Palkintolautakunnan mukaankohteessa viherympäristö on toteutettuja tuotu lähelle asukkaitaja se mahdollistaa puutarhaterapiansekä ihmisten ja kasvienvälisen vuorovaikutuksen. Kohteessakasvit ja niiden hoitaminenovat työvälineitä, joilla asukkaitaautetaan.Kohde on suunniteltu ja rakennettuesteettömäksi niin, ettäpiha-alueen rakenteet mahdollistavatpyörätuoli- ja sänkypotilaidenkinosallistumisen lähiympäristö-ja puutarhatoimintaan.Kohde innostaa hoitokodin asukkaitaja työntekijöitä viherympäristönarvostamiseen esimerkillisellätavalla.Kohteen suunnittelijoita ovatarkkitehtitoimisto VauhtiviivaOy, Juha Pasanen, arkkitehti,Kaisa Keskikorpela, hortonomija Eeva Pekkala, puutarhuri.Helsingin palveluasunnoissahienot piharemontitKiinteistö Oy Helsingin palveluasunnotrakennuttaa ja hallinnoiuseita vanhusten palveluasumistatarjoavaa eri-ikäistä kiinteistöä jarakennusta Helsingissä. Palkintolautakuntamukaan rakennuttajankohteissa on ennakkoluulottomastija laajasti analysoitupihojen toiminnallisuus- ja viihtyisyysongelmia,etsitty korjausjaperusparannussuunnitteluratkaisutja korjattu useiden eri kiinteistöjenpihoja ja ympäristöjä.Kohteissa on esimerkillisesti panostettupihojen merkitykseen vanhustenpalveluasumisessa ja kohotettuerityisasumisen viherympäristöjenmonipuolisuutta, tasoa ja turvallisuutta.Kohteiden suunnittelija onRamboll Finland, Aino-Kaisa Nuotio,yleis- ja maisemasuunnittelu. ■> 24/7 lupa rakentaa> Tekla Xcityn rakennusvalvonnan sähköinen asiointi pitää toimiston avoinna 24/7.24 Kuntatekniikka 7/2008


Garden CityAlkusyksyn 2008 yhdyskuntakeskusteluSuomessa pyöri puutarhakaupunginympärillä. Tässä esittelemmemuutamia välipäätelmiä.Lyhyt referaattisyyskeskustelustaPääministeri Matti Vanhanen piirsipuutarhakaupunkeja ympäri Uuttamaata.Tietokirjailija Osmo Soininvaarakertoi, että ne tarvitsevat raideliikennettä.Nurmijärven kunnanjohtajaKimmo Behm ei halua rataa,koska sitä pitkin tulevat huumeet veljestenraittiiseen pitäjään. Pysyköönkaukana Nurmijärveltä kavalamaailma.Professori Eero Paloheimo kannattiHelsingin Sanomissa 2.10.2008Vanhasta ja kutsui 5 000 asukkaanja 10 neliökilometrin pientalolänttejätäpliksi. Eko-Eero antoi pienen myönnytyksenbetonisteille: ”Rautateidenvarsille rakentaminen on tietenkin viisasta.”Eero kirjoitti myös, että noinmiljoona suomalaista asuu vastentahtoisestikerrostalossa. Näitä 1950–60 lukujen elementtitaloja kutsutaanmuuten Venäjällä silloisen pomomiehennimellä ”hrustsheva”. Ne ovatkinpurkuiässä, rakennettu vain 40vuodeksi.Howardin vastaiskuteollisuuskaupungilleGarden City on sikäli selvä konsepti,että sen keksijä tunnetaan. EbenezerHowad julkaisi 1898 perusteoksensaGarden Cities of Tomorrow.Kolmen magneetin kuvassaanhän esitti, miten puutarhakaupunkitoteuttaa sekä kaupungin että maaseudunyhteistä hyvää, jota kansakintoivoo. Howardin puutarhakaupungitolivat 32 000 asukkaan kokoisia,sijaitsivat kehätien takana, janiihin johti keskuskaupungista rautatieyhteys.Puutarhakaupunki syntyi pyrkimyksenäparantaa työväestön elinoloja.Viemällä asuminen omiin itsellisiinpuutarhakaupunkeihin saadaanasukkaat pois teollisuuslaitosten vierestäasumaan puhtaan luonnonkeskelle. Howardin erityisideoihinkuului erottaa teollisuusalueetmuutenkin asuinympäristöistä, jokaoli siihen aikaa uutta, nykyäänitsestäänselvyys.Taloudellisesti kantavana aatteenaHoward piti sitä, että yleishyödyllinenyhtymä ostaa tarpeellisenmaan, noin 2 400 ha eli 24neliökilometriä, ja vuokraa senasutus- ja viljelytarkoituksiin. Kunpelto- ja metsämaa kaupunginperustamisen johdosta kohoaa arvossaan,riittää tuotosta korkojenja kuoletuksen suorittamisen jälkeenvielä varoja kaupungin katuverkonja muiden yhteisten laitostentoteuttamiseen.Letchworthin perusmalliEnsimmäinen puutarhakaupunkiLetchworth sijaitsee Hertfordshirenpiirikunnassa noin 60 kilometriäLontoon keskustasta pohjoiseen.1903 perustettiin yhtiö FirstGarden City, joka osti 16 neliökilometriämaata ja pestasi arkkitehdeiksiBarry Parkerin ja RaymondUnwinin.Toiminta alkoi 1905–07 siten,että järjestettiin halpojen talojennäyttelyitä, jotka vetivät hyvin väkeä.Siitä voisivat Suomen asuntomessutkinottaa oppia. Ensimmäisiäkiinnostuneita oli kveekarienkirkkokunta, mutta kveekaritpettyivät maanlaadun heikkoihinviljelyominaisuuksiin. Lieneeköheidän vaikutustaan, että Letchworthsaavutti mainetta perustamalla1907 Englannissa poikkeuksellisenpubin ilman olutta?Kun Letchworth täytti satavuotta 2003, siellä asui 33 600henkeä, joten Howardin mitoitusmeni nappiin. Juhlavuoden kunniaksilaitettiin kaupungin ympärille22 kilometrin pituinen kävely- japyörätie, Greenway.Ensimmäinen puutarhakaupunkisai monia nimekkäitä seuraajiaEnglantiin ja muihinkin maihin,kuten Hellerau Saksissa Dresdeninpohjoispuolella ja Canberra, perätiAustralian pääkaupunki.Suomen puutarhakaupungit?Suomeen puutarhakaupungit tulivatheti, kun ne keksittiin. Pääkaupunkiseudullesyntyivät 1900-luvun alussa mm. Haaga, Kauniainenja Puistola sekä ulommas Järvenpää.Maayhtiöt tai omistajatkaavoittivat suuria alueita ja myivättontteja rakentajille. Lähimpänäalkuperäistä työläisten asuttamisideaaoli Konrad Zilliacuksenperustama Puistola. Garden Citytähdeksinousi myöhemmin SuomessaEspoon Tapiola 1950-luvultaalkaen (ks. kolumni Tapiola tänään,Kuntatekniikka 4/2007).Syntyykö Suomeen uusia puutarhakaupunkeja?Kyllä kaiketi,vaikka sata kaupunkiamme ovatkinhyvin vihreitä, myös Helsinki,Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku.Mutta omat puutarhat puuttuvatmonilta, eivätkä ryhmäpuutarhatriitä ratkaisuksi. Ei mikään oleniin tärkeätä kuin puutarhanhoito.Letchworth-mallissa on kapeatmutta syvät tontit, joilla on hyväpitää viljelyksiä takapihalla.Oma nosteensa syntyy siitäkin,että taiteilijat ja muut luovat ihmisetnäyttävät viihtyvän puutarhakaupungeissaja niiden liepeillä(Sibelius-Järvenpää-ilmiö). Pekka Rytilä on70-vuotias tekniikanlisensiaatti, joka toimiiLiikennesuunnittelunSeuran puheenjohtajanaja Pöyry Infranerityisasiantuntijana.Kartanonkosken täplä Backaksen kartanon mailla Vantaallaon saavuttanut mainetta uutena Garden Citynä. Seon jo ikuistettu Risto Räppääjä -lastenelokuvassa.Kuntatekniikka 7/200825


Saksan mallikaupunki torjuu automFREIBURG kasvaaSaksan Freiburg onnoussut jäntevälläsuunnittelustrategiallamallikaupungiksi ilmastonsuojelussa.MoniSuomessa mahdottomanapidetty asia onarkista todellisuutta:automarketit on torjuttuja lähipalvelut kukoistavat.Pyöräilyä jaraideliikennettä suosivatiukka kaavoitusote luoviihtyisyyttä.TEKSTIT: Hannu TaavitsainenKUVAT: Päivi Kapiainen-HeiskanenFreiburgin toisessa maailmansodassatuhoutunut keskusta on rakennettuvanhan keskiaikaisenkaavan mukaan. Liikkuminen perustuupyöräilyyn ja jalankulkuunsekä raitioteihin. Kaduilla virtaasadevesi kanaaleissa.■■ Ranskan ja Sveitsin rajan tuntumassasijaitseva Freiburg kärsivuosisatoja sodista ja 1944 kaupunkituhoutui tyystin, vain katedraalisäilyi kuin ihmeen ansiosta.Ankara historia ei ole kuitenkaanlannistanut kaupunginjohtoa, vaan Freiburg on nostettumoderniksi mallikaupungiksi,joka tunnettaan kautta maailman.1970-luvulla seudun asukkaatalkoivat viininviljelijöiden aloitteestavastustaa suunnitelmiarakentaa raskasta teollisuutta jaydinvoimala. Kuulu Kaiserstuhlinviinialue on aivan kaupungin kupeessaja asukkailla oli huoli alueenmaineesta.Liikehdintä johti siihen, ettäFreiburg omaksui uudenlaisenkaupunkistrategian. Kaupunkiryhtyi luomaan vaihtoehtoistaenergialinjaa ja perustaa asukkaidenviihtyvyydelle. Tällä strategiallaFreiburg (205 000 asukasta)on noussut Saksan suo-26 Kuntatekniikka 7/2008


ILMASTONMUUTOSarketit ja suosii tiukkaa kaavoituslinjaaraitiotielinjojen ympärillePikaratikoiden melua vaimennetaan muuntamalla kiskojen välitkinruohomatoksi. Ratikoilla on etuajo-oikeus, joka takaa nopean matkanteon.Mallilähiöissä autoilua on rajoitettu. Autot tulee jättää alueen laidoillasijaitseviin pysäköintitaloihin, joiden katoilla on aurinkopaneeleja.situimpien ja vauraimpien kaupunkieneturiviin.Johtaja Wulf Daseking Freiburginkaupunkisuunnitteluvirastostasanoo, että uudenlaiseenstrategiaotteeseen ei päästyhelposti. Aluksi tiukkuus herättivastustusta.Uusi strategia luotiin demaripormestarinjohdolla, nykyisintiukkaa linjaa soveltaa vihreidenriveistä valittu pormestari. Ensiaskeleita olivat pyöräteitä koskevasuunnitelma (1970) ja päätöspyhittää ydinkeskusta jalankulkijoille(1973). Kaupunginvaltuustossa1986 yksimielisesti hyväksyttyenergialinjaus täydensi strategiaa.- Suunnittelu on jatkuvuutta jalaatua, Daseking korostaa.Seutukunta torjuiautomarketit yhdessäTiukka suunnitteluote tarkoittaaFreiburgin seudulla lukuisiaratkaisuja, jotka poikkeavat suomalaistodellisuudestaällistyttävänpaljon. Pyörillä, jalkaisin jaraitiovaunuilla tai junalla liikkuvatihmiset on asetettu etusijalle,asunnot kaavoitetaan korkeintaan500 metrin etäisyydelle raitiotielinjoistaja autoilun osuuttaon onnistuttu supistamaan selkeästisamaan aikaan, kun Suomessayksityisautoilu on kasvanutholtittomasti ja asutusrakenneon hajonnut.Suurin hämmästyksen aiheFreiburgissa syyskuussa vierailleellesuomalaisten toimittajienryhmälle oli tiukkuus, jolla seudunkunnat ovat torjuneet yhdessäuusien suurmyymälöiden rakentamisen.Tätä linjaa on noudatettuFreiburgin seudulla kuntienkesken horjumatta jo 1980-luvun lopulta, sitä edeltävältäajalta kaupungin laidoilla on kolmekauppakeskusta.Freiburgin yhdessä naapuriensakanssa 20 vuotta sitten tekemällepäätökselle lopettaa automarkettienkaavoittaminen naureskeltiinaluksi. Se leimattiinParkkitalo tuhannelle pyörälle pääaseman kupeessa Freiburgin liikennejärjestelmän olennainenosa on päärautatieaseman nurkalla sijaitsevapolkupyöräparkki, jossa on tilat tuhannellepyörälle ja palveluja.Energiapihi Freiburg on keskittänyt joukkoliikenteenyhteen pisteeseen, päärautatieasemalle.Sen kautta kulkee päärataHampuriin ja Amsterdamiin saakka. Frankfurtinsuurlentokentälle on parin tunnin junamatkaja Sveitsin Basel, jossa moni freiburgilainenkäy työssä, on 58 km:n päässä.Pääaseman kupeella on myös karun tehokaspyöräparkki tuhannelle pyörälle.Pyöräparkissa ajokit lepäävät kahdessa kerroksessa.Keltaisiin kaappeihin saa vaihtovaatteet.Asemalla voi vaihtaa vaatteet ja siirtyä kävelemääntai muihin joukkoliikennevälineisiin.Pyöräparkissa on lokeroita vaatesäilytykseenja yläkerrassa palvelee kahvio. Muinapalveluina ovat pyöräkorjaamo ja -vuokraamo.Lisäksi parkista pääsee pyörillä tehtävillekaupunkikiertoajeluille. Pyöräpaikan vuodeksisaa 75 eurolla, VIP-vakiopaikan 150eurolla. Katolla on tietenkin pyöreä aurinkopaneeli.Kuntatekniikka 7/200827


FREIBURGIN NOUSU 1944 kaupunki tuhoutui lähestäysin, jälleenrakentamisessa noudatettiinvanhaa kaupunkikaavaa,raitiotielinjat säilytettiin. 1970-luvulla asukkaat torjuivatteollistamis- ja ydinvoimalasuunnitelmat. Vastarinnasta kasvoi uusi kaupunkistrategia,ensi askeleina1970 pyörätiesuunnitelma ja1973 päätös rauhoittaa vanhakeskusta jalankululle. 1986 kaupunginvaltuusto päättiyksimielisesti energiastrategiasta,jolla alettiin suuntautua uudistuviinenergialähteisiin ja ohjattiinniille rahoitusta. 1991 omaksuttiin asukkaita palkitsevakierrätysmalli, jonka tueksisaatiin mm. jalkapallojoukkue SCFreiburg. 1992 Freiburg valittiin Saksanliittohallituksen kilpailussa kansalliseksiympäristöpääkaupungiksi,ansiona mm. tehokas joukkoliikenne. 1996 kaupunginvaltuusto päättihiilidioksidipäästöjen vähentämisestä25 prosentilla 2010 mennessä,tavoite ei ilmeisesti täysintoteudu. 2003 kaupunki-ilman laatuanalyysi,jonka pohjalta rakennuskorkeudeton rajattu 12 metriin,jotta vuorilta tuleva raikas ilmapääsee katutasolle. 2005 valmistui uuden kierrätysjajätepolitiikan osana 20 km kaupungineteläpuolelle Breisgaunjätteidenkäsittelykeskus, jokatuottaa ei-kierrätettävistä jätteistäenergiaa 25 000 kotitaloudelle. 2006 Freiburgin aluehallinto(Regierungspräsidium) laati paikallisenilmansuojeluohjelman, saastuttavatautot kielletään 2010mennessä. 2006 maankäyttösuunnitelmavuoteen 2020 tiukentaa maankäyttöäaiemmasta, rakennusmaaksitarjotaan 30 hehtaariasuunniteltua vähemmän. 2008 uudella jätepolitiikalla onsuuntauduttu jätteiden syntymisenehkäisyyn ennen kierrätystä jakäsittelyä.haihatteluksi.Daseking kertoo,että Freiburgissaomaksuttu torjuvamalli alkoi kuitenkinpian voittaaalaa muuallakinSaksan kehittyneissäosissa. Freiburginlinjaa seuratenläntisen Saksan monetseudut ovat torjuneethypermarketit.Kommunismista1989 vapautuneillaentisen DDR:n alueillaon sen sijaantoimittu suomalaiskuntienlailla ja annettuvaltaa automarketeille.Lähipalveluttärkeimpiä– Uudenlaiseen strategiaotteeseen ei päästy helposti,tiukkuus herätti aluksi vastustusta, kertooWulf Daseking Freiburgin kaupunkisuunnittelusta.Uusi linja luotiin demaripormestarin johdolla 1970-luvulla, ja nykyisin sitä soveltaa vihreiden riveistävalittu pormestari.Automarkettien torjumistaperustellaanFreiburgissa asukkaidenoikeuksilla. Suomessa asetetaanusein vastakkain keskustankehittäminen ja automarketit,mutta Freiburgissa tämäkinasia nähdään toisin: tärkeintäon taata lähiöissä ja kylissäasuville oikeus päivittäispalveluihinlähietäisyydellä.Saksassa on oivallettu, ettäautomarketti tuhoaa nimenomaanmaaseudun ja lähiöidenpalveluja. Suomalaisessa supermyymäläkeskustelussatämäusein unohtuu.Freiburg on tiukalla suunnitteluotteellaanasettunut asukkaittensaoikeuksien ja lähipalvelujenpuolelle. Erikoispalvelutpuolestaan saa, kun nousee raitiovaunuuntai lähijunaan.Sujuva joukkoliikenne onosa tiukkaa strategiaa. Freiburgiaympäröivä laaja alue sai seutulippujärjestelmänjo 1991, janykyisin seutulippu kattaa3 000 km raitiotie-, juna- ja bussilinjoja.44 euroa kuukaudessatai 440 euroa vuodessa maksavallalipulla pääsee Ranskan jaSveitsin rajalle sekä Schwarzwaldinvuorille saakka. Perheetunaon se, että sunnuntaisinseutulipulla voi matkustaa aikuinenyhdessä kolmen lapsenkanssa.Kasvukaupunki tiivistyyraitiotielinjojen ympärilleFreiburg on noussut suureensuosioon asuinpaikkana, ja kaupunkion kasvanut vauhdilla.Suomalaisista seuduista poiketenkasvu on kuitenkin erittäintarkoin säänneltyä.– Kasvukaupunki tiivistyyraitiotielinjojen ympärille, WulfDaseking korostaa.Kaupunkisuunnittelussa jakaikessa päätöksenteossa selkeinäjohtoajatuksina ovatasukkaiden viihtyvyyden ohellaenergiaa ja ilmastoa säästävätratkaisut.Freiburg on väkiluvultaanja kaupunkiseutuna Suomenkeskisuurten kaupunkien kaltainen.Suunnitteluotteessa onkuitenkin suunnaton ero. Suomessaon vieläkin vallalla seutujahajottava toimintamalli.Meillä kestävät ratkaisut ovatjääneet kuntien epäterveen kilpailunjalkoihin.Freiburgin suunnitteluotteentiukkuudestakertoo se, ettäkaavoitus estää hajaasutuksentäysin. Rajatrakennettujen alueidenja virkistys- jaluontokohteiden välilläpidetään selkeinä.Lisäksi rakennustenkorkeutta säädellääntarkoin: 12 metriäkorkeampia talojaei saa rakentaa, jottavuorilta puhaltavatuuli pääsee pyyhkimäänasumisen ja liikenteenaiheuttamatilmansaasteet pois.Säännöstä on sallittupari poikkeusta asemannurkalla, jossaon tornitaloja maamerkkinä.Mallilähiöt raitioteidenvarassaTiukimmillaan uutta suunnitteluotettaon sovellettu mallilähiöissä.Vaubanissa vallallaon boheemi tunnelma, aluevapautui 1992 Ranskan armeijalta.Vanhat kasarmit on muutettuopiskelija-asuntoloiksi, jauusi rakennuskanta on hyvinmonimuotoista. Mukana myösallergiataloja, joissa ei ole lainkaanmuovia.Autoilua on rajoitettu, Vaubanissaautot on jätettävä lähiönlaidoilla sijaitseviin autoparkkeihin.Liikenne sujuu pikaratikalla,jonka melua viherrakenteetvaimentavat.Vaubanissa ja toisessa modernissamallilähiössä Rieselfeldissäsallitaan kaavamääräyksillävain matalaenergiatalottai passiivitalot, jotka lämpiävätkodinkoneiden ja asukkaidentuottamalla lämmöllä. Uusimmatplusenergiatalot tuottavatomilla aurinkopaneeleillaanenergiaa yli oman tarpeenmyyntiin. ■28 Kuntatekniikka 7/2008


Suomen kuntatekniikanyhdistysPL 51,00131 Helsinki,puh. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiFinlands kommuntekniskaföreningBox 51,00131 Helsingfors,tel. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiTOIMIHENKILÖTToiminnanjohtaja/VerksamhetsledareJyrki MeronenJärvenpään kaupunki, tekninen toimiPL 41, 04401 Järvenpääpuh. 050 550 2146jyrki.meronen@kuntatekniikka.fiTalouspäällikkö/EkonomichefKyösti OasmaaHelsingin kaupunki, TasKe,PL 20, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 376 7414kyosti.oasmaa@hel.fiYhteyspäällikkö/RelationschefDan-Henrik ”Danne” LångströmHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 432 7300dan-henrik.langstrom@hel.fiKokousmestari/KonferensmästareJyrki VättöHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 559 1435jyrki.vatto@hel.fiSKTY:n julkaisujen myyntiYliopistokirjakaupanOtaniemen myymäläOtakaari 1 F, 02150 Espoo(TKK:n päärakennuksen aula)puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321TiedekirjaKirkkokatu 14, 00170 Helsinki(Säätytalon vieressä)puh. (09) 635 177SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaaKari Haapaniemipuh. 050 380 1022kari.haapaniemi@hel.fiSKTY:n väki kokoontui syyskuussa Maarianhaminassa ja pääsi ihailemaan auringonlaskuaKobbaklintarin luotsiasemalla.Kuntateknisiä terveisiäMAARIANHAMINASTA JA TAMPEREELTA■ Syyskuussa SKTY:n hallitus ja toimihenkilöt pitivätkokouksensa Maarianhaminassa, jossa käsiteltiinyhdistyksen hallinnollisten asioiden lisäksimyös tulevaa toimikautta ja sen tapahtumia.Keskustelun aiheina oli mm. Kuntatekniikan Foorumin(KunFo) hyödyllisyys ja sen tehokkaampikäyttö yhteisenä tiedonvälityskanavana.Kokouksessa hyväksyttiin yhdistykseen myösyksitoista uutta jäsentä: Jarkko Koskipalo ja MikaRäsänen Hollolasta, Heikki Lukkari ja AnttiTiensuu Espoosta, Ilkka Ruutu Nurmijärveltä,Toni Venäläinen Turusta sekä Ville Alatyppö,Markku Björn, Ifa Kytösaho, Mirjami Lehtovaaraja Petra Rantalainen Helsingistä. Toivotammeuudet jäsenet tervetulleiksi yhdistykseen!Kokouksen lomassa SKTY:n hallituksen vierailuaisännöi Maarianhaminan tekninen johtajaKai Söderlund, joka ansioituneesti esitteli mm.rakenteilla olevaa kulttuurikeskusta ja Lotsbergetinasuinaluetta sekä kaupungin ilmaista bussiliikennettä,maakuntapäivien itsehallintoa ja rajavartiostonvalvonta-asemaa. Pääsipä hallitus ihailemaanauringonlaskuakin vanhalle Kobbaklintarinluotsiasemalle, joka sijaitsee Maarianhaminanedustalla, aivan Marhällanin majakan vieressä.Ensi vuoden suurtapahtumanvalmistelut hyvässä vauhdissaTämän lisäksi kokousmestari vieraili myös Tampereella,jossa jatkettiin ensi kevään Kuntatekniikanpäivien suunnittelua rakennuttamispäällikkö MilkoTietäväisen kokoaman tiimin kanssa. Ensikeväänähän Tampereella toteutetaan samanaikaisestisekä Yhdyskuntatekniikka-näyttely että Kuntatekniikanpäivät.Tapahtumapaikkana tulee olemaan Tampereenmessu- ja urheilukeskus (entinen Pirkkahalli),ja ajankohta on 27.–30.5.2009. KolmipäiväinenYT09-näyttely on Suomen suurin alan tapahtumaja Kuntatekniikan päivät puolestaan varmasti yksiodotetuimmista kuntateknikoiden tapaamisistaensi vuonna. Messukeskuksen uusittuihin tiloihinodotetaankin taas ennätysmäärää kuntatekniikanammattilaisia.Yhteistyössä tamperelaisten kanssa on saatujo paljon aikaiseksi, mutta paljon on vielä tekemistäjäljellä. Tässä kohdin lienee viisasta vielä ollavaiti tulevista järjestelyistä. Sen verran voi jo todeta,että isäntäkaupunki on pormestarinsa päätökselläluvannut tarjota Kuntatekniikan päivilleosallistuville lounaan Tampereen Raatihuoneella.Lisää paljastuksia sitten ehkä jo seuraavassa numerossa...Syysterveisin, Jyrki VättökokousmestariKuntatekniikka 7/2008 31


Näin sen koin – Matti Karhulan pohdintoja hallituskauden päätteeksiSKTY:llä on paljon annettavaa muillekinSuomen kuntatekniikanyhdistyksellä menee tasaisenhyvin. Kolmenvuoden työskentelyniSKTY:n hallituksen jäsenenäsiitä minut vakuutti.Suomen kuntatekniikanyhdistys on tärkeä sidealan ammattilaisten välillä.Tieto ja taito välittyvätsekä henkilöt kohtaavat.Syntyy vertailua, kilpailuaja – kehitystä.■ SKTY:n jäsenet ovat ammattilaisia.Suomessa kuntateknisen alantieto ja taito ovat keskittyneet yhdistykseenja yhdistyksen jäseniin. Kunnossapito,uusien kaupunkirakenteidenja yhteisöjen rakentaminen onmeidän asiamme: Vanhaa ja uutta,tekniikkaa ja taidetta. Meillä onhaastava ja palkitseva tehtävä.JulkisuusKuntatekniikan päivät ovat näkyvinja tärkein tapahtuma yhdistyksenvuosikierrossa. Alkukesän tilaisuusrankan työputken päätteeksivahvistaa uskoa omaan asiaamme.He, jotka tietävät, sanovat, ettäparhaat ammatilliset kokoukset järjestääSKTY. Se tarkoittaa: ammattilaisetpuhuvat ammattiasioista vakavastiteekkarihengessä.Ammatilliseenkehitykseenja kehittymiseenei riitäse, että tietäämiltä asiat näyttävät.On välttämätöntätietää,mitä kuoren allatapahtui, syyt jaseuraukset. Mitentemppu tehtiin.Tätä kysymyksenasetteluaarvioimmejokaisen vuosikokouksenohjelmaakootessammeja laatiessammealustuksia.Tuloksetovat vakuuttavia.Toki voidaan pohtia, onko yhdistyksenedun mukaista vuosikokouksensisäänlämpiävyys, keskenäänpohdiskelu. Vastaus lienee: yhdistykselläon paljon annettavaa julkiseenkeskusteluun ja päätöksentekoon.Vuosikokouksen yhteydessälaadimme lehdistötiedotteen, jossayhdistys kertoo, mitä tänään pidämmetärkeänä.Yleinen havainto on, etteivätTekn. tri Matti Karhula onOulun kaupungin asemakaavapäällikkö.Hän on toiminutSKTY:n hallituksen jäsenenäkolmivuotiskauden, joka päättyyvuoden vaihteessa.meille oleellisetkysymyksetjuuri ketäänkiinnosta.Vika eiole sisällössävaan taidossatiedottaa.Olisi toivottavaa,että pelkänjulkilausumansijaanammattilainen,tiedottajatoimittaisiesitelmistätiiviin, monipuolisenpaketinlehdistöävarten, jolloinpäivistä syntyisitiedotteidenrypäs houkuttelevassapaketissamaailmalle levitettäväksi. Siistarvitaan panostuksia.ArkkitehditSKTY:n vahvuus on jäsenistön moniammatillisuus.Arkkitehtien osuusyhdistyksessä on pieni, noin sata jäsentä.Olen ymmärtänyt, että arkkitehtikuntayhdyskuntasuunnittelijoinaja ympäristösuunnittelijoina pitääyhdistystä hyödyllisenä järjestönä,koska yhteinen toimiala eri ammattiryhmienkesken avartaa ja monipuolistaamyös omaa työnkuvaa.Kuntatekniikan alalla työskentelevilläarkkitehdeillä ei ole ollut yhteistäfoorumia vaihtaa mielipiteitä,kokemuksia, tietoja ja taitoja nimenomaanyhdyskuntasuunnittelun jarakentamisen prosesseista ja menettelytavoista.Arkkitehti-lehti, joka onarvokas julkaisu, on keskittynyt pääasiassarakennustaiteen kuvaamiseen.Sen sijaan taustojen ja prosessienesittelyyn ei tilaa ole. MielestäniKunFo on oiva väline korjata tämäpuute, ottaa KunFo myös kaupunkisuunnittelijoidenkäyttöön SKTY:ntiedonvälittäjänä, keskustelukanavanaja oppimisen välineenä.Arkkitehdit totesivat Turussa2006, että tarve yhteistoimintaanon ilmeinen. Päätimme perustaaSKTY:n yhteyteen arkkitehtiklubin.Klubi on kuluvana vuonna aloittanuttoimintansa. Kokousten ja kokemustenperusteella voidaan päätellä,että arkkitehtiklubi on tarpeellinen,sillä on sijansa, sillä on haastetta,mutta sillä on myös erittäin hyviämahdollisuuksia vastata huutoon.SKTY kehittyy moniammatillisenayhdistyksenä ja työskenteleeSuomen kuntien ja meidän kaikkienhyväksi. Matti KarhulaSKTY ja VYL –hedelmällistäyhteistyötä■ Suomen kuntatekniikan yhdistysja Viherympäristöliitto ovat tehneetvuosia rakentavaa yhteistyötä. Näkyvintätyö on ollut julkaisupuolella.Infran vihreämpäään osa-alueeseenliittyvää ammattikirjallisuutta on tullutmarkkinoille useitakin opuksia.Mm. Katuympäristön suunnitteluopasja Katuvihreä ovat esimerkkejähyvistä yhteistyön hedelmistä.Kuntatekniikka-lehti ja Viherympäristö-lehtiovat vaihtaneet keskenäänartikkeileita, ja koko infra-alanasiantuntijat ovat saaneet näkyvyyttäniin Kuntatekniikan päivillä kuinviheralan helmikuisessa päätapahtumassaTampereen Viherpäivillä.Tänä vuonna vietetään viheralanomaa teemavuotta. Vihervuosi2008 tarjoaa kolmisensataa tapahtumaaeri puolilla maata. Tänävuonna järjestöjemme yhteistyö onkeskittynyt Vuoden kiertoliittymänetsintään. Kilpailun tulokset julkistetaanVihervuoden päätöstilaisuudessaHelsingin Viikissä 14.11.Kansainvälisyystyöllä on tärkeärooli järjestöissämme. Viherympäristöliittoon mukana järjestämässäIFPRAn Euroopan kongressia Mikkeliin2009. IFPRA on maailmanlaajuinenjulkisen sektorin viherpäälliköidenorganisaatio. Mikkeliin odotetaannoin 400 osallistujaa. Osallistujattulevat kaikista maanosista. Kuntatekniikankinosalta seminaareihinliittyy useita korkeatasoisia esitelmiä.Seminaarin Pre Tour järjestetäänHelsingissä ja Kotkassa. Retkellä onesillä runsaasti suomalaisen kaupunkirakentamisenhelmiä ja osaamisenhuippua. Pre Tour järjestetään12.6.–14.6.2009, ja heti sen jälkeen15.6. käynnistyy kolmipäiväinen seminaarikymmenin erikoisalustuksinryyditettynä. Juhannus 2009 on siisjo nyt syytä varata kansainvälisyydelle.Juhannuskokkoa poltetaan PostTourissa Rantasalmella Valamossavietetyn slaavilaisen illan jälkeen!SKTY oli keskeinen järjestäjä tänävuonna käynnistetyssä Itämerenmaiden viherjohtajien seminaarissa(Greenery Meeting). Helsingin kaupunginrakennusvirasto isännöi tätäensimmäistä tapaamista. Paikalleoli kutsuttu edustajia ympäri Itämeren.Syyskuisessa tapaamisessa olivatmukana edustajat Helsingin lisäksiKotkasta, Vantaalta, Porvoosta,Turusta, Tukholmasta, Tallinnasta,Pärnusta, Vilnasta, Kööpenhaminastaja Oslosta. Viherympäristöliittooli omalta osaltaan myös tuomassatietoa ja viestiä Suomen viherasioista.(Esitykset löytyvät osoitteestawww.kuntatekniikka.fi > vihersektorinsivut.)Tällaiset tilaisuudet ovat ensiar-32 Kuntatekniikka 7/2008


Örebrossa 2006 valmistunut Naturens hus sijaitseeRynningevikenin luonnonsuojelualueella Hjälmaren-järvenrannalla.Örebro on Ruotsin seitsemänneksi suurin kunta.Asukkaita kaupungissa on noin 130 500. Kuva onÖrebron keskustasta.Örebrossa kokoonnuttiin Möten med vatten -teeman merkeissäRUOTSISSA VETTÄ KOHTAAMASSA■ Sain olla edustamassa Suomea upeassaÖrebron kaupungissa 10.–11.9. pidetyssäRuotsin kunnallisteknisen yhdistyksen vuosikongressissa.Kokoavana teemana oli vesi. Luennoissakäsiteltiin vettä monella tavalla. Esityksiäoli hulevesien vaikutuksista, ilmastonmuutoksesta,puhtaan käyttöveden hankkimisesta,lumien poiskuljetuksesta, vesiasioidenvaikutuksista kunnallistekniikan suunnitteluunja ihmisen tarpeesta päästä veden lähelle.Vedestä hyvässä ja pahassa siis. Mötenmed vatten -teemalla. Kokouskaupunki antoihyvät puitteet teemaan, koska kaupunkion Hjälmaren-järven rannalla ja kaupunginläpi virtaa vuolas joki. Keskellä kaupunkia joenrannalla on myös upea linna, jossa nautittiinhieno juhlaillallinen keskiaikaisine ohjelmineen.Kaupunki panostanutvirkistysalueisiinÖrebron kaupunki on viime vuosina panostanuttodella merkittävästi rahaa ja resurssejapäästäkseen uudelleen rantakaupungiksi jasaadakseen järven puhdistettua virkistyskäyttöönsopivaksi raskaan teollisuuden aiheuttamaltasaastumiselta ja rehevöitymiseltä. Kaupunkion rakentanut hienoja virkistysalueita japuistoja entiselle teollisuusalueelle ja vanhaanöljysatamaan. Kuntalaiset näyttivät ottaneenlaajat ulkoilualueet hyvin käyttöön. Hienossasyyssäässä oli paljon perheitä ja lenkkeilijöitäpaikalla, kun kävimme opintokäynnillä uusillavirkistysalueilla.Meitä vieraita kohdeltiin mahdottoman ystävällisestija oli hienoa vaihtaa kokemuksia jaajatuksia, koska ammatilliset asiat kulkevat hyvinsamaa rataa kaikissa Pohjoismaissa ja ongelmatovat yhteisiä. Suurinta osaa meistä yhdistäämyös EU:n lainsäädäntö ja direktiivit.Tuo vesiteemakin tuntuu olevan pinnalla kaikissapohjoismaissa. Hieno kokemus pohjoismaisestayhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Jorma Vaskelainenyhdistyksen tuleva puheenjohtajaSuomenlinnan Greenery MeetingissäRaimo K. Saarinen, Matti-PekkaRasilainen HKR:stä ja Kristiina Kupper(Pärnu).voisen tärkeitä viheralan tietotaidonvaihtamisessa ja ammattilaistentutustuttamisessa toisiinsa.Tämä laatuaan ensimmäinentapaaminen saa jatkoa2010 Kööpenhaminassa. Vuonna2009 kansainvälisyys näkyyIFPRA-kongressissa Mikkelissä.Viherasiat ovat yksi tärkeäosa SKTY:n toimintaa. Järjestöjemmeyhteistyön edelleen kehittymiselleon siis selkeä tilaus.Yhteistyö jatkuu julkaisupuolella,mutta uusia yhteistyömuotojanäkisin ehdottomasti olevanmeidän omissa kongresseissamme.Kuntatekniikan päivätja toisaalta Viherpäivät ovat mitäparhaita paikkoja yhteisesiintymisilleja eri ammattikuntientapaamisille.Viherpäivät kokoavat näyttelynja monipuolisten seminaarien(vuonna 2008 noin 30 alustusta)ympärillle vuosittain kahdenpäivän aikana yli 700 ammattilaista.Kuntatekniikan päiväton omalla osa-alueellaantärkeä vaikuttaja. Näkisin tositärkeäksi yhteistyön lisäämisennimenomaan näiden kahdentapahtuman välillä. Tutkimuspuolion myös oma osaalueensa,jonka osalta lisääntyvääkeskusteluyhteyttä ja todellistatoimintaa olisi kehitettävänopeasti.Viheralan ja muun infran välilleon kehitettävä lisää käytännöntason yhteistyötä ja myösyhteistä vaikuttamista päättäjiintärkeiksi katsomissamme asioissa.Suhteet yhdistystemme välilläovat kunnossa. Kyse on siisvain ajasta, jolloin teemme päätöksiäseuraavista yhteisistä askeleista.Työtä riittää, ja yhteistyöeri osaajien ja ammattikuntienvälillä on rikkaus ja mahdollisuus,jota on käytettävä entistämonipuolisemmin hyväksi. Siitähyötyvät kaikki! Pekka LeskinentoimitusjohtajaViherympäristöliitto ryKuntatekniikka 7/2008 33


KunFoonuusi teema:YLLÄPITOKAAVOITUK-SESSASyksyn myötä KunFoportaalion aktivoitunutuudelle tasolle. Lokakuunvaihteessa RekryFoorumissatehtiin avointentyöpaikkojen määräennätys.Myös Teema-toiminnassatapahtuu.■ Uutena teemana KunFoon ontuotu ”Ylläpidon huomioonottaminenkaavoituksessa ja suunnittelussa.Sen keskeisiä kysymyksiä ovat:Miten katu- ja viheralueiden ylläpitotulisi huomioida kaavoituksessa jasuunnittelussa? Mitä toimintavaatimuksiaylläpidon suhteen tulisi asettaainvestoinneillle ja suunnittelulle?Helsingin kaupungin rakennusvirastonylläpitotoimisto järjesti syksylläYlläpito 2008 -seminaarin kaupungineri virastojen asiantuntijoilleja päättäjille. Tavoitteena on nostaaylläpidon merkitystä kaupunkikuvassaja keskustella kehityshankkeistaja -ideoista. Jatkossa on tarkoitusjärjestää avoin kansallinen ylläpitoakoskeva tilaisuus. Seminaariraporttija esitykset löytyvät Ylläpito 2008- seminaarisivulta.– Seminaarin jatkot vietetäänKunFon peruskäyttäjille tarkoitetullakeskustelupalstalla. Toivomme kiivastakeskustelua ylläpidon merkityksestäkaupunkikuvassa sekä kehityshankkeistaja -ideoista, Jussi Nykänensanoo.KunFon Teemat ovat usein sektorirajatylittäviä ajankohtaisia asiakokonaisuuksia,jotka foorumi on halunnutnostaa esiin. Teemasivustollekerätään teemoihin liittyvää hyödyllistäaineistoa ja linkkejä. Osa aineistostaon jaossa vain rekisteröityneilletarkoitetussa KunFon sisäisessä osiossa.Käynnissä olevia ajankohtaisiateemoja ovat “Ylläpidon huomioonottamisen”lisäksi “Teknisen toimentoimintajärjestelmätyö”, jossa etsitäänesimerkkejä ja kokemuksia teknisentoimen toiminta-ja laatujärjestelmätyöstä– Teemaehdotuksia, materiaaliaja linkkivinkkejä voi esittää fooruminkeskustelupalstoilla tai portaalistalöytyvän linkin kautta. Toivommelinkkivinkkejä, kokemuksia ja näkökantojasekä isommista kaupungeistaettä pienemmistä kunnista. Tärkeätja ajankohtaiset teemat voivathyvinkin olla erilaisia erikokoisissakunnissa ja eri puolilla maata. Myössuuri kaupunki hyötyy pienemmänkunnan kokemuksista, joten rohkeastiteemoja vain esille, Jussi Nykänenkehottaa.Vastauksia aluetasonenergiakyselyyn tarvitaanVain pari minuuttia kallista työaikaavie vastaaminen arkkitehti RaunoYli-Koveron organisoimaan energiatehokkuuskyselyyn,johon löytyylinkki KunFo:n etusivulta.Selvitys liittyy Rakennustiedonmyöntämän apurahan turvin tehtäväänpohjatyöhön. Tarkoituksenaon tuoda esille kuntasektorin nykyisetvalmiudet tehdä ilmastonmuutoksenhillintään liittyviä toimenpiteitäja ohjata omalla esimerkilläänkunnassa tapahtuvaa rakentamistaja muita energiatehokkuutta parantaviatoimia.Vastausten määrästä riippuentulosten perusteella voidaan tehdämyös johtopäätöksiä, joilla voisiolla laajempaakin merkitystä kunkinkunnan päätöksenteossa. Vilkasosallistuminen kyselyyn auttaa selvittämäänkuntasektorin valmiudetilmastonmuutoksen hallintaan. Tuloksetjulkaistaan sekä KunFossa ettäKuntatekniikka-lehdessä.Kysely kohdistuu usealle eri sektorilleja siksi kaikkiin kysymyksiin eitarvitsekaan jokaisen antaa vastatauksia.Jokainen voi keskittyä nimenomaanoman alansa näkemyksiin.Omia kysymyksiä on 2–10.Työpaikka tiedossa?Lokakuun vaihteessa kuntatekniikantyöpaikkoja löytyi RekryFoorumistaniin paljon, että oikein piti hieraistasilmiään. Siellä etsittiin teknisenja ympäristötoimen projektijohtajaaEspooseen, yleiskaava-arkkitehtiaLahden kaupungin maankäyttöön jakunnossapitopäällikköä Oulun kaupungintekniseen keskukseen. Kaikenkaikkiaan työtä oli tarjolla yli tusinallekuntatekniikan ammattilaiselle.Se on hyvä, sillä mitä enemmäntyöpaikkoja RekryFoorumissa ilmoitetaan,sitä enemmän se herättäämyös työpaikan vaihtoa harkitsevienja jopa ensimmäistä kuntatekniikantyöpaikkaa etsivien kiinnostusta.– Olemme kehittäneet ilmoittelua.Jatkossa ilmoituksen lisääjä voisaamansa yksilöllisen linkin kauttaylläpitää ilmoitustaan. Näin sinnevoi helposti lisätä tietoa tai vaikkatarvittaessa jatkaa hakuaikaa. Toi-Petri VainioKunFon projektiryhmävieraili Vaasan asuntomessuillatutustumassaedistyksellisiin energiaratkaisuihin.minto on jo käytössä, Jussi Nykänensanoo.Mallia VaasanenergiaratkaisuistaVaasan asuntomessujen energiaratkaisutovat saaneet mukavasti huomiotaniin mediassa (mm. Kuntatekniikka-lehti4/2008) kuin messuvieraidenkinkeskuudessa. KunFon projektiryhmätutustui projektikokouksenyhteydessä Vaasan asuntomessualueenenergiaratkaisuihin. Niitäesittelivät Vaasan Veden toimitusjohtajaPertti Reinikainen ja RistoLejon polttokennoyksikön toimittaneestaWärtsilästä.Polttokenno ja mikroturbiinithyödyntävät maisemoidulta kaatopaikaltasaatavaa biokaasua. Energialaitostuottaa sekä sähköä ettälämpöä Vaasan Sähkön sähkö-ja kaukolämpöverkostoon, jonkakautta yli 40 messupientaloa saasaamaan sähköenergiansa ja kolmekerrostaloa lämpöenergiansa.Messualeen pientalot puolestaansaavat lämpö- sekä viilennysenergiansamerenpohjasta matala-Kai Söderlund, teknisk chef i Mariehamn.Styrelsemöte i MariehamnStyrelsen höll möte i september i Mariehamn.På mötet gick man igenom administrativaärenden samt kommandetider, med byte av ordförande etc. Mandiskuterade KunFo’s roll och hur mankunde få forumet effektivare använt.Föreningen godkände också11 nya medlemmar – de finnsuppräknade i den finskspråkigatexten.Styrets före detta medlem,Kai Söderlund (satt i två periodermed i styrelsen) hade ordnatett program åt oss, där vifick bekanta oss med kulturcentretsbygge, gratis bussarnai Mariehamn, Lotsbergets nyabostadsområde mm. På kvällen hadevi middag på Kobbaklintar, som är enf.d. lotsstation, som har kvar den endafunktionerande mistluren i Finland.NordisktsamarbeteEtt nordiskt samarbetsmöte hölls iOdense i samband med de danska årsdagarna,och nedanom följer två avpunkterna från protokollet av Lars-Åke Holmkvist.Två uppdrag gavs till Per Naess vidmötet i Bodö, dels att lämna förslag tilländringar i gällande vedtäkter genom34 Kuntatekniikka 7/2008


■ Pohjoismaiden yhteistyökomiteankokous pidettiin 26.syyskuuta Tanskan yhdistyksenvuosikokouksen yhteydessäOdensessa. Siihen osallistuivatSuomesta puheenjohtaja Matti-PekkaRasilainen sekä yhteyspäällikköDan-Henrik Långström.Puheenjohtajana toimiitänä ja ensi vuonna Ruotsi,ja läsnä oli edustajia Norjasta jatietenkin isäntämaasta.Edellisessä kokouksessa päätettiin,että Norjan yhdistyksenpääsihteeri selvittäisi mihin kaikkeenViron mukanaolo johtaa(esimerkiksi kokouskielen vaihtuminenskandinaviskasta englanniksi).Viron yhdistys ei kuitenkaanole osallistunut kokouksiin,ja Danne Långströmiäpyydettiin keskustelemaan heidänkanssaan jatkosta – ja lokakuussasiihen on mainio tilaisuus,kun Tartossa järjestetäänEKÜ:n vuosikokous.Keskusteltiin myös mahdollisuudestavähentää pohjoismaisiayhteistyökokouksia kahdestayhteen. Allekirjoittanut tekialoitteen, koska kaikki ovat nykyäänmyös IFME:n jäseniä, jatapaamme niissä yhteyksissä jokaksi kertaa vuodessa. Niissä tapaamisissavoimme myös käydäläpi lähialueyhteistyötämme.Asia otetaan käsittelyyn ja siitäpäätetään seuraavassa NKS-kokouksessa.Tanskan päivillä pääteemaoli ”Ilmastonmuutos ja politiikenergiaverkostonavulla. VaasalaisetPertti Reinikainen ja Mauri Lieskoskihavaitsivat, että messualueenedustan merenpohjan sedimentinkeskilämpötila on keskitalvellakinkuivan maan lämpötilaa puolet korkeampi.Mateve Oy:ssä syntyi idea koaksiaaliputkesta,jossa lämpöenergiaakeräävä alkoholineste kulkee putkenulkoisessa kennorakenteessa runkoverkkoon,josta se välittyy talojenlämpöpumpuille. Verkon rakennutajaja ylläpitäjä on Vaasan EkolämpöOy, jonka kaupungin lisäksi omistavatVaasan Sähkö ja KWH Pipe.Vaasalaisten energiaosaajien kehittämätinnovaatiot ovat herättäneetmielenkiintoa myös maailmalla.Washingtonissa julkaistussa State ofthe World 2007 -teoksessa viitataanVaasan edistykselliseen malliin tuottaapaikallisen kaatopaikan biokaasustaenergiaa. State of the World –Maailman tila on Worldwatch-instituutinvuosikirja. Dakota LaventoPohjoismaidenyhteistyökomiteankokous OdensessaMP ja patsas sadusta Pienimerenneito (H.C. Andersenoli kotoisin Odensesta).ka”. Seuraava NKS-kokous tuleemyös käsittelemään näitäasioita. Päätettiin, että kukin jäsenjärjestölähettää puolen sivunpituisen ehdotuksen, mitenaihetta pitäisi käsitellä. Ehdotustulisi lähettää sihteerille ennenjoulua osoitteeseen lars.akeh@hotmail.com.Keskusteltiin myös mahdollisuudestalaatia englanti–skandinaviska–suomi-sanakirja alanteknisistä sanoista ja termeistä.Tähän palataan seuraavassakokouksessa, jota SKTY isännöiTampereella Kuntatekniikanpäivien yhteydessä toukokuussa2009. Tähän kokoukseen ontarkoitus kutsua mukaan jäsenyhdistystenlehtien päätoimittajat. Danne LångströmyhteyspäällikköSKTY:N HALLITUSPuheenjohtaja/OrdförandeMatti-Pekka RasilainenHKR, PL 1500, 00099 Helsingin kaupunkipuh. (09) 3103 8801, 0500 439595matti-pekka.rasilainen@hel.fi1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeAnu NäätänenJoensuun kaupunki, Tekninen virastoMuuntamotie 5, 80100 Joensuupuh. (013) 267 3500, 050 5505490anu.naatanen@jns.fi2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeJouko VehkakoskiEspoon kaupungin tekninen keskusPL 41, 02070 Espoopuh. (09) 8162 5222, 050 5666030jouko.vehkakoski@espoo.fiMuut jäsenetMatti Karhula, Oulun kaupungintekninen keskusPL 32, 90015 Oulun kaupunkipuh. (08) 5584 2410, 044 7032410matti.karhula@ouka.fiJussi Kauppi, Suomen KuntaliittoToinen linja 14, 00530 Helsinki.puh. (09) 771 2560, 050 367 5840jussi.kauppi@kuntaliitto.fiJouko Lehtonen, Vantaan kaupunki,Kuntatekniikan keskusKielotie 13, 01300 Vantaapuh. (09) 8392 2699, 0400 417436jouko.lehtonen@vantaa.fiMikko Leppänen, Ramboll Finland OyPiispanmäentie 5, 02241 Espoopuh. (020) 755 6300, 0400 425 914mikko.leppanen@ramboll.fiTero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,InsinöörirakentaminenPL 114, 00101 Helsinkipuh. 020 719 2898, 040 842 4804tero.pyssysalo@skanska.fiJussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,tekninen toimialaPL 38, 53100 Lappeenrantapuh. (05) 616 2433, 040 5215503jussi.salo@lappeenranta.fiTypisk gatubild av den på 900-talet grundade staden Odense.att Estland antogs som medlemi NKS vid mötet i Tallinn och delsom det går att samordna mötenmellan NKS och IFME.Frågan om Estlands intressefinns kvar diskuterades. Om representanterfrån Estland deltar iNKS kräver det bland annat attNKS-mötena måste ske på engelska.Dan-Henrik Långströmkommer att närvara vid den estniskaföreningens årskongressoch kommer då att förhöra sigom hur de estniska vännerna serpå NKS-samarbetet. Uppdragetom ändringar i gällande vedtäkterstår därmed kvar.Möjligheterna att samordnaNKS- och IFME möten är en frågasom deltagarna endes om böranstå.Deltagarna enades efter diskussionom att respektive föreningskall fundera på ett lämpligtgemensamt projekt inomklimatområdet. Förslaget skalllämnas till Lars-Åke Holmkvist(lars-akeh@hotmail.com) förejul. Förslaget skall presenteraspå ½–1 A4-sida. Dessutom föreslogs,att den gamla ordlistanpå begrepp inom kommunalteknikenbör letas upp och förnyas.Om den inte hittas, så är en gemensamnordisk ordlista ett projektsom bör genomföras. Danne LångströmKommunikationschefFKTFKuntatekniikka 7/2008 35


ENERGIATEHOKKUUSon iso haaste myösuimahalleille ja kylpylöilleUimahalli- ja kylpylätekninenyhdistys Ukty Yhdistyksen tarkoituksena onkehittää ja ylläpitää Suomenuimaloiden, uimahallien jakylpylöiden toiminnallista jateknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.Yhdistyksentärkeimpiä toimintamuotojaovat vuosittaisen koulutus- jakeskustelutilaisuuden (Uimahalli-ja kylpyläpäivät) järjestäminen,jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-ja koulutustilaisuudet,sekä hallituksen työskentely.Yhdistyksessä on jäseniä noin100. Uktyn jäseneksi voi liittyäuimahalli- ja kylpylätekniikkaantyönsä tai harrastuksensa perusteellaperehtynyt henkilö.Alalla toimivat oikeuskelpoisetyhteisöt voivat liittyäyhdistyksen kannatusjäseniksi.YhteystiedotInternet: www.ukty.nets-posti: info@ukty.netYhdistyksen puheenjohtajaPertti Kärpänens-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fipuh. 0400 205 296Yhdistyksen varapuheenjohtajaKalle Kallios-posti: kalle.kallio@pp.inet.fipuh. 0400 577 569■ Syksy on aina aikaa, jolloin lomien jälkeen toimintakäynnistyy ja kiihtyy eri elinkeinojen alalla.Näin on myös tapahtunut uimahallien ja kylpylöidenalueella. Parhaillaan on suunnitteilla jarakenteilla uusia tai laajennettavia, perusparannettaviahalleja tai kylpylöitä kymmenkunta. Kunottaa huomioon halli- ja kylpyläkantamme, onlukumäärä suhteellisen oikea kokonaismääräännähden. Onhan erilaisissa laskentamalleissa ja rakennuskannankunnossapitolaskelmissa oletettunoin 10–15 hallin saneerausta/vuosi. Näin saadaanarvokas kiinteistökanta pidettyä sille kuuluvassakunnossa.Jatkuvasti on kehitetty myös suunnittelu-, rakentamis-ja rakennuttamisohjeita. Tälläkin hetkelläon työn alla mm. lattioiden liukkaustutkimussekä uimahallien ja kylpylöiden rakentamisenvastaanotto-ohjeet. Uimahallien ja kylpylöidenLVI-suunnitteluohjeet ovat myös työn alla.Painoon on juuri tätä kirjoittaessa menossa uimahallienja kylpylöiden kunnonhallinta ja rakenteidensuunnitteluohje, joka on Rakennusinsinööriliitontoimittama ja opetusministeriön rahoittamaopus. Em. oppaassa on myös yhdistyksemmepanos ollut voimakkaasti mukana. Julkaisu tuleeantamaan vastauksia moniin kiperiin rakenneteknisiinkysymyksiin uimahalleja ja kylpylöitä rakennettaessa.Näitä asioita ei ole aikaisemmin kokonaisvaltaisestikäsitelty missään.Energiatehokas rakentaminen puhuttaaTämän päivän rakentamisen suuria kysymyksiäon energiatehokas rakentaminen. Siitä käydäänjulkisuudessa paljon keskustelua. Tärkeinjohtotähti on – kun keskustellaan energiatehokkuudestauimahalleissa ja kylpylöissä– muistaa ketä varten niitä rakennetaan. Onmuistettava, että ihmisen (käyttäjän) tuleeviihtyä ko. laitoksessa ja nauttia olostaanniin, että haluaa tulla sinne uudestaan. Tämämerkitsee sitä, että ympäristöolosuhteiden tuleeolla miellyttävät. Onhan käyttäjä maksavaasiakas, ja näin myös hoidetaan taloutta jajopa energiataloutta.Uimahalli ja kylpylä ovat kaikkein haastavimpiaja vaativimpia rakennuskohteita. Otan tähänmuutamia argumentteja. Hallin tulee olla rakennusteknisestikorkealuokkainen, toiminnallinen,viihtyisä, hyvin ilmastoitu (ei kuitenkaan saa tullavedon tunnetta), miellyttävä lämpötila (uimarillaei ole paljoa päällä), hygieeninen niin pintojenkuin vedenlaadun suhteen sekä oikeat vedenlämpötilat eri käyttäjäryhmille.Kun näitä elementtejä ryhdytään kokoamaanyhteen kohteeseen, joutuu kaikkien eri suunnittelijoiden– pääsuunnittelijan, arkkitehdin, rakennesuunnittelijan,LVI-suunnittelijan, vedenpuhdistussuunnittelijan,sähkö- ja automatiikkasuunnitelijan– erikoisammattitaito kovalle koetukselle.Lopputuloshan on niin hyvä kuin ketjun heikoinlenkki on. Kun siihen lisätään rakentajat ja rakennuttajat(rakennuttajakonsultit), onkin yhtälö sellainen,että sen kunnollinen ratkaiseminen onkuin pienoinen lottovoitto.Mielestäni energiatehokkuutta voidaan ilmaistasiten, että käyttäjillä on miellyttävät olosuhteet,jotta he voivat nauttia olostaan uimahalleissaja kylpylöissä. Silloin olemme lähellä optimitavoitetta.Olen tässä tarkastellut niitä tekijöitä, millä hyvääenergiatehokasta uimahallia tai kylpylää voidaantehdä. Näillä kaikilla suunnittelun osa-alueillaon oma erikoinen tekninen maailmansa, jokatulee saada toimimaan. Ja vielä muistutan:jos toteutuksessa lähdetään jostakin muusta liikkeellekuin käyttäjän näkökulmasta, ollaan väärilläjäljillä.Energiatehokkuus esillä myöshelmikuun päivilläValtakunnallisilla uimahalli- ja kylpyläpäivillä4.–6.2.2009 tullaan tarkastelemaanmonipuolisesti edellä mainittuja asioita, jotenkannattaa tulla kuuntelemaan ja toteamaan,missä ollaan menossa.Niille jäsenille, jotka ehkä eivät ole vielä maksaneetyhdistyksemme jäsenmaksua, huomautan,että yhdistyksen hallituksen päätöksellä poistetaanvuoden lopussa jäsenmaksunsa laiminlyöneidennimet jäsenrekisteristä eivätkä he pääseenää nauttimaan jäseneduista – ethän haluakuulua heihin.Nauttikaamme syksyn pimeydestä sekä uimahallienja kylpylöiden miellyttävistä olosuhteista.Hyvää syksyä kaikille! Pertti Kärpänenpuheenjohtaja36 Kuntatekniikka 7/2008


Hulevesistä yritetty päästä eroon puheella, pakollaONGELMA PILVISSÄSade maksaa, jos se loriseejätevesiviemäriin.Kunnat ovat painineetongelman kanssa jovuosia: miten kiinteistöjenomistajat saataisiinhuolehtimaan hulevesistäänlainsäädännönedellyttämällä tavalla?Turussa ukaasinaon tuplattu jätevesimaksu,Vaasassa kiinteistötjaettiin eri maksuluokkiin.Helsingissäasiaan paneuduttiinstrategialla.TEKSTI Sari JärvinenKUVA Lennart Holmberg■■ Etenkin vanhojen kaupunkienriesana ovat kuntalaisten tonteiltavaluvat hulevedet, jotka onjohdettu suoraan jätevesiviemäriin.Rajulla sateella jätevedenpumppaamoylikuormittuu, jajäte- ja huleveden sekoitusta valuupuhdistamatta vesistöön. Kylmäsadevesi heikentää biologistajätevedenpuhdistusta.Turun seudun uusi jätevedenpuhdistamokohisee täydellä tehollavuoden alussa, ja samallahuleveden käsittelykustannuksienpelätään nousevan miljoonastakahteen miljoonaan euroon.Joka tapauksessa hulevesien käsittelymaksaa lähes yhtä paljonkuin jätevesien käsittely.Lasku päätyy Turun vesilaitokselle.Puhdistamo laskuttaa jätevesiviemäristävirtaavien kuutioidenmukaan, olipa vesi likaistatai ei.Vesilaitoslautakunta päättivuonna 2004, että kiinteistöltäjätevesiverkostoon johdettu hulevesituplaa kiinteistöltä peritynjätevesimaksun 1.1.2007 alkaen.Toisena vaihtoehtona omistajilleesitettiin kiinteistön liittämistähulevesijärjestelmään, mikälisellainen oli alueelle rakennettuja liittyminen oli teknisesti järkevää.– Lähdimme käsittelemäänasiaa nätisti puhumalla. EsimerkiksiVantaalla liittyminen on ollutehdotonta, vesijohtoverkostontyöpäällikkö Reijo Rosengrénkertoo.Kuntalainen ei tunnesalaojiaUseissa kunnissa päätöksentekoon vielä kesken, sillä parhaaksion katsottu seurata, mihin hulevesikeskusteluvaltakunnallisestiajautuu. Turussa vastassa olipärskeitä.– Postitimme 4 600 kirjettäkiinteistöjen omistajille, joiltapyydettiin selvitystä hulevesijärjestelmästä.Lähes kaikkien näidenkiinteistöjen on mahdollistaliittyä hulevesiverkostoon, verkostomestariIlkka Laitinen sanoo.Vesilaitoksen puhelin alkoipiristä. Laitinen kollegoineen saivastata satoihin kyselyihin. Ihmisilleoli epäselvää, mitä hulevesijärjestelmällätarkoitettiin, olikoomalla kiinteistöllä salaojia ja josoli, missä ne sijaitsivat.– Puolet soittajista luuli, ettäyksityisellä tontilla olevat putketovat kaupungin hoidettavia.Ei ymmärretty, että kiinteistönomistajaon selvitysvelvollinen.Ihmisten mielestä kylpyhuoneremonttisaa maksaa 10 000 euroa,mutta välttämättömiin salaojiinsamaa summaa ei sijoitettaisi,Rosengrén toteaa.Hulehurrikaani toi mukanaankuitenkin myös positiivisia vaikutuksia.Useat kiinteistönomistajatovat parantaneet sadevesienkäsittelyjärjestelmiä viimeisenneljän vuoden aikana, ja tietokiinteistöjen vesijärjestelmienoikeaoppisesta hoidosta on lisääntynyt.– Kannattaa miettiä kirjeen sisältöä.Miten asia pitäisi esittää,jotta ihmiset ymmärtäisivät, mistäon kyse, vesihuoltomestari AndersÖström vihjaa kuntia, joissapohditaan tiedottamista.Porkkanaakin Turussa käytettiin.Vesilaitos lupasi olla perimättähulevesiviemäriin liittymisestämaksua. Samalla kertaa,kun maa kerran kaivettiin auki,kannustettiin kuntalaisia tarkistamaanputkien kunto.Vaalit vesittivätaikataulunVesilaitoslautakunta lykkäsi sekaviemäröintimaksunkäyttöönotonensin heinäkuulle 2007, sittenseuraavalle vuodelle. Syksyllä2008 Turun maksu tyssäsikunnallisvaaleihin. Kaupunginhallitusjätti pöydälle jo kertaalleenpäätetyn asian, ja sekaviemäröintimaksustaluovuttiin toistaiseksi,kunnes lisäselvitykset valmistuvat.– Se lykkää päätöksen toteutustaainakin vuodella. Korotettumaksu tulisi voimaan aikaisintaan2010, Rosengrén toteaa.Rahat on kuitenkin saatavajostain, sillä vesilaitoksen onmaksettava jätevedenpuhdistamonlasku. Yksi vaihtoehto onkorottaa kaikkien kuntalaistenjätevesimaksua.– Se ei tunnu reilulta niitäkohtaan, jotka ovat jo saneeranneetputkia oma-aloitteisesti. Hemaksaisivat ikään kuin toiseenkertaan, Rosengrén sanoo.Turun vesilaitoksen tavoitteenaoli kohdistaa korotettu hulevesimaksuaiheuttajille, jottaasiakkaita kohdeltaisiin tasapuolisesti.Tuplamaksu on edullinenkuntalaiselleViime vuonna käsittelemätöntäsekavettä norui Turussa mereennoin 600 miljoonaa litraa. Kaikkihulevesi ei kuitenkaan virtaa asiakkaidenkiinteistöistä, sillä osakaupungin omista putkista vuotaaja sadevettä tihkuu sitä kauttajäteveden joukkoon.Kuitenkin 4 600 kiinteistönsadevedet muodostavat merkittävänosan koko kaupungin jätevesiviemäreidenhulevedestä.– Emme ole laskeneet, paljonkosadevettä valuu tonteilta jätevesiviemäriin.Se on hankalaa,sillä toisella alueella vesimäärävoi olla moninkertainen toiseenverrattuna, Laitinen kertoo.– Kiinteistökohtainen hulevesienlaskeminen edellyttäisi mm.kattojen pinta-alojen ja kaltevuuskulmiensekä tontin pintaalanlaskemista. Se olisi hirvittäväniso työ. Saksassa nämä lasketaan,ja esimerkiksi uuden autotallinkatto vaikuttaa hulevesilaskunsuuruuteen, Rosengrénlisää.Turussa vesilaitos päätti tuplatajätevesimaksun, sillä samallase kannustaa hillitsemään vedenkäyttöä.– Se on myös vesihuoltolainhengen mukainen ratkaisu,Öström toteaa.38 Kuntatekniikka 7/2008


VESIHUOLTOja sakollaAnders Öström (vas.), Ilkka Laitinen ja Reijo Rosengrén tähyävät huolestuneina taivaalle, sillä ensi vuonna sade maksaa Turun vesilaitoksellekaksi kertaa niin paljon kuin nyt.Mikäli asiakas kuitenkin haluaaveden määrään perustuvanlaskutuksen, hän voi hyväksytettyäänsuunnitelmat ja teknisetratkaisut vesilaitoksella mittauttaatontilta tulevan veden. Vesilaskuunperustuva maksu on kuitenkintodennäköisesti kuntalaisenkannalta edullisempi kuinmittaukseen perustuva.Vaasan Vesi kartoitti itsekuntalaisten putketVaasassa hulabaloo hulevesistäon jo tyyntynyt, sillä asia käsiteltiinkaksi vuotta sitten. SilloinVaasan Vesi kartoitti jokaisenkiinteistön, joka sijaitsi vanhallasekaviemäröintialueella.– Kartoitusprojekti oli työläs.Emme pyytäneet kiinteistönomistajiaselvittämään asiaa,sillä heillä ei välttämättä ole tarvittaviatietoja. Vanhoista kiinteistöistäei aina ole edes piirustuksiatallella, Vaasan Veden toimitusjohtajaPertti Reinikainensanoo.Kiinteistönomistajille postitettiinkirje, jossa todettiin selvityksentulos. Mikäli hulevedet olijohdettu jätevesiviemäriin, kiinteistönomistajajoutui maksamaankiinteistöluokkansa mukaisenlaskun. Maksu poistuisi, mikälitontilta tulevat sadevedet saneerattaisiinjohtamaan hulevesiviemäriin,ellei muu asianmukainentapa ollut mahdollista.Myös Vaasassa puhelin alkoisoida.– Rutinoita siitä tuli, kun alettiintiedottaa asiasta. Ei tämäkäänole missään tapauksessa ihanne-Kuntatekniikka 7/200839


järjestely. En sen puoleen tiedä,onko sellaista olemassakaan,Reinikainen toteaa.Sekaviemäröintimaksumäärättiin eri perustein kuinTurussa. Vaasan Vesi laski ilmakuvienavulla, kuinka paljontonttien pinta-aloista olipäällystettyä. Tosin kattojenkulmia ei Pohjanmaallakaanselvitetty.Kiinteistöt porrastettiinkovan pinta-alan mukaan viiteenmaksuluokkaan. Vähemmänasfalttia tontilleen levittänytselviää veron sisältävällä244 eurolla laskulla; enimmilläänjoutuu maksamaan1 220 euroa. Toisin kuin Turussaomakotitalot vapautettiinmaksusta.– Maksu on sama kaupunginomille kiinteistöille, jotkaovat talotoimen hallussa. Tosinne ovat esimerkillisessä kunnossa:kaupungin ei tarvinnutkorjata kuin vain parin koulunliittymä kuntoon. ■Suomen ensimmäinen hulevesistrategia Pääkaupungissa pilvien suoltamatsateet päätettiin ottaa hallintaaneri virastojen välisellä yhteistyöllä,huolellisella suunnittelullaja uusilla ajatuksilla.Suomen ensimmäistä hulevesistrategiaakokoamaan ryhtynyttyöryhmä totesi sadevesien johtamisensuoraan hulevesiviemäriinvanhanaikaiseksi. Tavoitteeksinostettiin vesien käsittely ja hyödyntäminenensi sijassa paikallisesti.Niiden valumista pois tontiltapyritään hidastamaan eri järjestelmillä.Vasta sitten hulevedet liitetäänerillisviemäriin. Silloinkin ne pyritäänohjaamaan yleisillä alueillasijaitseville hidastus- ja viivytysalueilleennen vesistöön pääsyä.– Tavoitteemme on parantaahulevesien hallintaa yleisesti jaehkäistä tulvia. Koska hulevesiäkäsitellään monella taholla kutenkaavoituksessa, ympäristössä,rakentamisessa, teknisessä toimessaja vesihuollossa, on tärkeää,että kaikilla on sama linja. Samallaeri hallintokuntien tietämyshulevesistä lisääntyy. Suosittelenstrategian tekoa kaikille kunnille:suunnittelusta se kaikki lähtee,Helsingin ympäristökeskuksenympäristötarkastaja Paula Nurmisanoo.Helsingin strategia valmistuivuoden vaihteessa ja on ollut syksylläpäättäjien hyväksyttävänä.Nurmi odottaa, että pian edessäon uusien toimenpiteiden ja ohjeidentarkempi suunnittelu.– Pidän tärkeänä vanhojenasuinalueiden ojien nostamistakunniaan. Niistä on haluttu päästäeroon, mutta ne ovat hyviä tulvareittejä,jos putkiviemärit eivätvedä.Strategiassa linjataan hulevesiensuunnitteluketju kaavoituksestalähtien. Tarkastelu pitäisi aloittaajo maankäytön ja rakentamisensuunnittelun alkuvaiheessa.– Hulevesien hyödyntämismahdollisuuksiavoitaisiin lisätä. Kaavoituksessaon mahdollista kehittäävesiaiheita, joissa taivaalta tulevavesi voitaisiin hyödyntää.Myös jätevesiviemäriin tihkuvaahulevettä pyritään vähentämään.Se on ongelma etenkinHelsingin vanhassa ydinkeskustassa,josta puuttuu erillisviemäri.Vanhoilla, tiiviisti päällystetyilläalueilla imeytys on vaikea toteuttaaja monin paikoin maa on sitäpaitsi siihen liian savista.– Ruotsissa lähes joka kunnassaon hulevesistrategia. Siellä saamonin paikoin alennusta hulevesimaksusta,jos imeytys on tehtynä.Tällaisesta meillä ei ollut puhetta,mutta strategiassa on kohta,joka mahdollistaa sen, ettäHelsingin Vesi voi kehittää maksupolitiikkaatähän suuntaan,Nurmi kertoo.Strategiassa linjataan tavoitteeksi,että pohjaveden pinta pysyisiennallaan. Vedenhankinnankannalta tärkeillä pohjavesialueillapuhtaita hulevesiä pyritäänimeyttämään mahdollisimmanpaljon.


Vaikutusaika, sivuvaikutukset, pitoisuudet...JUOMAVEDEN DESINFIOINTIINotsonia, klooria vai klooridioksidia?Otsonia, klooria vaiklooridioksidia juomavedendesinfi ointiin –vaihtoehtoja puntaroidaanseuraavassa. Dr. Matthias RotheDirector of Product ManagementProMinent ProMaqua GmbH■■ Juomaveden desinfioinnissakäytetään useita eri fysikaalisiamenetelmiä. Suodatuksessamikrobiologisesti puhdas pohjavesisyntyy siten, että vesi kulkeeuseiden maa- ja hiekkakerrostenläpi. Vesilaitoksilla tätä luonnollistapuhdistusmenetelmää jäljitelläänhiekkasuodattimilla.Steriilisuodatuksessa hyödynnetäänerityisiä synteettisiä kalvoja,joiden huokoskoko on niinpieni, etteivät edes virukset läpäisekalvoa. UV-säteilyllä saadaanluotettavasti tuhottua myös mikrobit,kuten hankalasti tuhottavatgiardia ja kryptosporidium. Kaikillefysikaalisille desinfiointimenetelmilleon yhteistä se, etteiniillä ole pitkäkestoista jälkivaikutusta.Siten ne soveltuvat vainpaikalliseen desinfointiin, eikäniiden desinfiointivaikutus ulotuputkistoihin.Kemiallisten desinfiointimenetelmienteho perustuu siihen,että veteen lisätään kemiallisestitoimivia biosidejä. Juomavesisovelluksissahyväksytään käytettäväksivain kemikaaleja, joidenkonsentraatio on seurattavissa jajoiden terveysvaikutukset ihmiselleovat tunnettuja ja ennakoitavissa.Koska nämä desinfiointiaineetovat myös erittäin tehokkaitahapettimia, ne reagoivat veden sisältämienmuiden aineiden kanssatai synnyttävät myös erilaisiaepätoivottuja sivutuotteita.Otsoni on tehokkainOtsoni on tehokkain tunnettu ve-Desinfiointiteho (%)kloorihapokeHOCIKloorin desinfiointitehon riippuvuus käsiteltävän veden pH-arvostadenkäsittelyssä käytetty hapetusjadesinfiointiaine. Lyhyen puolittumisaikansatakia sillä on vedenkäsittelyssäkäyttöä lähinnäjuoma-, kosmetiikka- ja farmaseuttisessateollisuudessa. Juomavedenkäsittelyssäotsonia käytetetäänhapettimena. Otsonin etunaon, että se hajoaa hapeksi eikäse siten synnytä mitään haitallisiasivutuotteita veteen.pH-arvohypokloriittiOCIVESIHUOLTOKlooria käytetään enitenMaailmalla vedenkäsittelyssä enitenkäytetty desinfiointiaine onepäilemättä kloori. Se on edullista,sen sovellusmahdollisuudetovat laajat ja sen käyttö onyleisesti hyväksyttyä. Riippumattasiitä, mitä kemikaalia lähtötilanteessakäytetään, on vaikuttavaaine vedessä kloorihapoke.Vahvasti emäksisessä natriumhypokloriittiliuoksessakloori ondesinfiointiin soveltumattomassamuodossa hypokloriitti-anioineina.Vain laskemalla pH-arvoa alleyhdeksän syntyy kloorihapokettaja kloori saa desinfioivan ominaisuutensa.Tästä kloorikaasun,kloorihapokkeen ja hypokloriitintasapainosta johtuen on desinfiointitehovahvasti riippuvainenpH-arvosta.Ongelmana on, että korkeillapH-arvoilla kloorin desinfiointivaikutusjää helposti puutteelliseksi,vaikka vedessä onkinhavaittavissa riittäviä klooripitoisuuksia.Koska kloori reagoiherkästi muiden aineiden kanssa,syntyy desinfioinnissa helpostilukuisia sivutuotteita.Myös monet orgaaniset aineetreagoivat kloorin kanssa ja muodostavatyhdisteitä, jotka ovatterveydelle haitallisia tai vaikuttavatveden makuun. Näihin yhdisteisiinkuuluvat muun muassakarsinogeeniseksi epäilty trihalometaani(THM), jota esiintyy erityisestihumuspitoisessa vedessä,sekä juomateollisuudessa pelättykloorifenoli.Etuna puolestaan on, että redox-reaktionsaseurauksenakloorista tulee harmitonta kloridia.Tämä mahdollistaa moninkertaisenjälkikloorauksen ilmanpelkoa epätoivottujen sivutuotteidenrikastamisesta. Natriumhypokloriittiliuostenkäytön myötäveteen pääsee merkittäviä määriäkloriittia, joka myös rikastuu.WHO:n uusissa juomavesisuosituksissakiinnitettiin asiaan huomiotaensimmäistä kertaa ja ehdotettiinraja-arvoksi 0,7 ppm,joten nykyisin myös kloriitti tuleeottaa huomioon juomavedenkäsittelyssä.Klooripitoisuuden onlinemittauson yksinkertaista. Amperometristenanturien ominaisuuksiinkuuluvat selektiivisyysja hyvä mittaustarkkuus. Niillävoidaan lisäksi mitata erikseenvapaan kloorin ja sitoutuneenkloorin pitoisuudet. Muiden tavanomaistendesinfioinnin sivutuotteiden,kuten trihalometaanin,kloorifenolin tai kloraatinonline-mittaus ja -seuranta eikuitenkaan ole mahdollista. Näidensivutuotteiden mittaus ontehtävä muilla menetelmillä.Klooridioksidi sopivin?Klooridioksidi eroaa kemiallisestihuomattavasti kloorista. Se eihajoa vaan liukenee kaasuna veteen.Näin sen desinfiointiteho eiriipu pH-arvosta. Vaikka klooridioksidion korkeina pitoisuuksinaepävakaata, on sen jälkivaikutusaikahuomattavasti pidempikuin kloorilla. Niinpä klooridioksidivaikuttaa putkistoissa useitapäiviä, kun taas kloorin vaikutusaikaon muutamia tunteja.Kloorista poiketen klooridioksidimyös aktiivisesti hajottaabiofilmejä putkistoissa ja säiliöissä.Myös tämä ominaisuus tarjoaaparempaa suojaa järjestelmille.Klooridioksidi ei reagoi ammoniuminkanssa eikä synnytä klooripitoisiasivutuotteita, kuten kloramiinia,trihalometaania, kloorifenoliatai muita veden AOX-arvoaheikentäviä yhdisteitä. Klooridioksidion ainoa juomavedenkäsittelyssäkäytettävä desinfiointiaine,jota käytettäessä on mahdollistaseurata paitsi itse desinfiointiaineen,myös sen sivutuotteidenpitoisuutta. ■Teksti on lyhennelmä saksankielisestäasiantuntija-artikkelista. Dr. MatthiasRothe vieraili luennoimassa ProMinentFinland Oy:n desinfi ointiseminaarissa7.10. tiedekeskus Heurekassa.Kuntatekniikka 7/200841


Espoon Vesi tutki kunnon ja poisti lietettä merenROBOTTI sukelsi jätevesituLoxus Explorer ROV -laite lasketaan mereen. Laitteen alle on kiinnitetty lietteen poistossakäytetty imuputki.Sukellusrobottia viedään puhdistetun jätevedentunneliin Lilla Bodön ajotunnelin kautta.Espoon Veden toimitusjohtaja Osmo Seppälä (vas.),Petteri Jokinen ja Pasi Eerola seuraavat monitoreistatunnelitarkastusta.Kallioon rakennetut vesitunnelit kaipaavatsäännöllistä seurantaa ja huoltoa sekä rakenteellistenmuutosten että veden mukanaantuomien epäpuhtauksien takia. Espoonpuhdistetun jäteveden purkutunnelinviimeisin kuntokartoitus tehtiin kauko-ohjatunsukellusrobotin eli ROV-laitteen avulla,jota käytettiin myös lietteen poistossa.TEKSTI: Arja KangasniemiKUVAT: Arja Kangasniemi,Loxus Technologies OyPIIRROKSET: Pöyry Infra Oy■■ Nykyinen Espoon jätevedenpuhdistamo Suomenojalla valmistui1969. Aluksi puhdistettu jätevesipurettiin biologiseen lammikkopuhdistamoonja siitä edelleen purkuputkienkautta mereen. 1974 otettiinkäyttöön merenalainen purkutunneli,joka johtaa puhdistetut jätevedetavomerelle.Tunnelin kuntoa on vuosien varrellakartoitettu useampaan kertaan,mutta vasta kuluneena kesänä se pystyttiintarkastamaan kokonaan. Vedentäyttämään tunneliin kertyy lietettäja lisäksi vesi rapauttaa kalliota,huuhtoo kallion rakotäytteitä ja aktivoimahdolliset paisuvat savimateriaalit.Nämä voivat aiheuttaa kivienputoamisia, lujitusrakenteiden vaurioitumistaja jopa sortumia.Kunnon varmistaminen on tärkeää,koska jäteveden puhdistusprosessitovat muuttuneet, ja tunnelinkautta kulkevan puhdistetunjäteveden määrä on rakentamisenjälkeen kasvanut kolminkertaiseksija tulee edelleen kasvamaan. Nykyisintunnelin kautta kulkee päivittäinkeskimäärin 90 000 kuutiometriäSuomenojan jätevedenpuhdistamollapuhdistettua vettä ja25 000 kuutiometriä Fortumin Suomenojanvoimalaitoksen jäähdytysvettä.Fortumin uuden voimalaitosyksikönvalmistumisen jälkeen myösjäähdytysvesien määrä lisääntyy.Robotti mukaankuntokartoitukseenEspoon puhdistetun jäteveden tunnelinkuntoa kartoitettiin 1980 sukeltajienavulla. Turvallisuussyistähe pystyivät tutkimaan sen vain purkuaukonalueelta ja 110 metriä alkupäästä.Sukeltajien avulla tehtävästäpuhdistuksesta luovuttiin kokonaan,koska etäisyydet olivat pitkiä ja syvyydestäjohtuen työskentelyjaksotolisivat olleet lyhyitä. Tunnelin liettymistäja virtausvastusta on selvitettymyös vedenpinnan korkeusmittauksienja virtausvastusanalyysienavulla.Tarkastus ja puhdistus voidaan tehdämyös tyhjentämällä tunneli, muttaEspoon tunneli ei ole tyhjennettävissä.Vuonna 2003 tunnelin kuntoa ryhdyttiinkartoittamaan ROV-laitteella42 Kuntatekniikka 7/2008


allanneliinESPOON TUNNELI Espoon puhdistetun jätevedenpurkutunneli on vettä täynnä olevakalliotunneli, joka on ollut yhtäjaksoisestikäytössä vuodesta 1974. Sijaitsee noin 30 metrin syvyydessä. Pituus 7 540 m, leveys 3,4 m,korkeus 3,3 m, poikkipinta-ala10 m 2 . Louhittu kiskokalustoa käyttäenneljän ajotunnelin kautta, jotka sijaitsevatSuomenojan puhdistamolla,Skatanilla, Lilla Bodöllä ja Gåsgrundilla. Pääasiassa kalliopintainen tunneli,jonka pituudesta noin 10 % onlujitettu ruiskubetonoimalla.eli videokameroilla ja kaikuluotaimillavarustetulla kauko-ohjatullasukellusrobotilla.– Tunnelin alkupäästä tarkastettiinnoin 700 metriä ja Viipurinkivenlähellä sijaitsevasta purkuaukostanoin 100 metriä. Lisäksitutkimusta tehtiin Lilla Bodönajotunnelista käsin. Tunnelinalkupäässä ja Lilla Bödön ajotunnelinalapäässä oli kuitenkinniin paljon lietettä, ettei ROVlaitepäässyt pitemmälle tunneliin.Purkuaukon läheisyydessäoli puolestaan vanhoja rakennustelineitä,jotka tukkivat sukellusrobotintien, kertoo ROVoperaattoriMikko Simola LoxusTechnologies Oy:stä.Lietteen kertyminennormaaliaLietteen määrää tutkittiin myöstunnelin keskikohdassa olevan ilmareiänja Skatanin ajotunneliinporattujen tutkimusreikien kautta.Skatanin ajotunnelin alapäässähavaittiin runsaasti lietettä.– Lietteen kertyminen vesitunneleihinon normaalia. Espoonpuhdistetun jätevedentunnelissa se koostuu pääasiassahiekasta, kalsiumista ja raudasta.Hiekkaa tulee veden mukanaja tunnelin rakenteista. Kalkkija rauta ovat pääosin peräisinjäteveden puhdistuksessa käytetystäkemiallisesta saostamisesta,jota Espoon jäteveden puhdistamokäytti 1975–80. Vuonna1980 otettiin käyttöön biologinenprosessi, ja 1997 alkoi typenpoisto,valaisee Espoon Veden käyttöpäällikköPetteri Jokinen.Vesitunneleissa voi tapahtuamyös sortumia, jotka pahimmassatapauksessa tukkivat tunnelinkokonaan, kuten esimerkiksiHelsingin puhdistetun jätevedenpurkutunnelissa1995. Päijänne-tunnelissahavaittiin yksiisompi ja joitakin pienempiäsortumia 1998–99 tehdyissä sukellusrobottitutkimuksissa.Uusin tarkastuskolmessa osassaKoska 2003 tehty kuntokartoitusonnistui vain osittain, työhönryhdyttiin uudelleen ROVlaitteistollakeväällä 2008. Tunnelitarkastettiin kolmesta pisteestä:tunnelin alkupäästä Suomenojalta,Lilla Bodön ajotunnelin kauttaja Viipurinkiven lähellä olevanpurkuaukon kautta. Seitsemän japuoli kilometriä pitkää tunneliaei voitu tarkastaa kokonaan Suomenojaltakäsin, koska tarkastuksessakäytetyn ROV-laitteenkaapelin pituus on kolme kilometriä.Tunneli oli pääosin melko hyvässäkunnossa. Sortumia ei ollutja lietteen määrä oli vähäinen.Ennen tarkastuksen viimeistäosaa tunnelin purkuaukon suultatäytyi poistaa sinne rakennusvaiheessajääneet rakennustelineet,mutta raivaustyön jälkeentarkastus saatiin suoritettua loppuuntoivotusti.Liete poistettiinrobotin avullaLietekertymiä esiintyi lähinnätunnelin alkupäässä sekä ajotunneleidenristeysalueilla, joissa vedenvirtausnopeus on pienempikuin tunnelin muissa osissa. Videokameroidenja kaikuluotaimienkuvista havaittiin esimerkiksi,että noin kilometrin etäisyydelläSuomenojalta tunnelinkatosta roikkui lähes puolet tunnelinpoikkipinta-alasta täyttäväeste. Kun sen lujuutta kokeiltiinROV-laitteella työntämällä, esteromahti alas ja levisi pitkin tunnelinpohjaa.– Tällä alueella tehtiin rakennusaikanainjektointeja tunnelintiivistämiseksi. Tarkastelunperusteella este oli tunneliin jätettyyninjektointiputkeen tarttunuttakalkkia, rautaa, levää jalietettä. Putkeen kertyvän painonjohdosta putki oli taipunut ja saostumakasvanut, selittää tutkimuksenohjelmoinnista ja työnohjaamisesta vastannut ArtoWegelius Pöyry Infra Oy:stä.Lilla Bodön ajotunnelin alapäässäoli lietekertymä, joka estirobotin etenemisen päätunneliin.Lietteen poistamiseksi Mikko Simola,Arto Wegelius ja lokapalve-Kuntatekniikka 7/200843


VESIHUOLTOPituusleikkaus purkutunnelistaluyrittäjä Pasi Eerola kehittivätitse puhdistusmenetelmän.– Sukellusrobottiin kiinnitettiin300 metriä pitkä imuputki,joka johdettiin robotin avullatunneliin. Sieltä liete imuroitiinsuoraan autoon. Puhdistus kestinoin kaksi viikkoa ja sen aikanakuljetettiin lähes 400 kuormallistalietettä käsiteltäväksi Suomenojanjätevedenpuhdistamolle.Näin saimme yhteydenpäätunneliin auki ja tarkastuksentehtyä, kertoo Pasi EerolaEerola-Yhtiöistä. ■ROV-laite eli kauko-ohjattava sukellusrobotti ROV-tekniikka kehitettiin 1960-luvulla USA:n merivoimien käyttöön.Laitteistoa kehitettiin edelleenöljy- ja kaasuteollisuudenpalvelukseen ja sen käyttö yleistyi1980-luvulla. ROV:ia on käytettymyös muun muassa pelastustöihin,tutkimustyöhön sekä laivojenja lentokoneiden hylkyjenpaikantamiseen.ROV-laitetta on aikaisemminkäytetty Suomessa esimerkiksi120 kilometriä pitkän Päijännetunnelintarkastuksessa. Laitteitaon useita eri tyyppejä ja kokojakäyttötarkoituksen mukaan.ROV-laite toimii sähköllä, jokajohdetaan laitteeseen kaapelinkautta. Kaapelin välityksellä toimivatmyös robotin ohjaus ja tiedonsiirtomaan pinnalla olevallevalvonta- ja ohjausasemalle. Tietokameroista ja kaikuluotaimistatallennetaan myöhempiä tarkastelujavarten. Robotti liikkuuja sitä ohjataan vedessä potkurienavulla.Espoon tunnelitutkimuksessakäytettiin Loxus Explorer ROV-laitetta. Siinä on neljä kameraaja kaksi kaikuluotainta, joiden välittämistäkuvista asiantuntijat sekäohjaavat laitetta että havaitsevatmahdolliset sortumat, katostaja seinistä pudonneet kivet jamuut esteet. Kameroista kolmeon suunnattu eteenpäin ja yksitaaksepäin. Kaikuluotaimista toinenon suunnattu eteenpäin jatoinen pyörii ympäri kartoittaenprofiilia. Robotissa on myös kauko-ohjattavakäsivarsi, ja tarvittaessalaite voidaan varustaa telaketjuillatai erilaisilla työkaluilla,esimerkiksi leikkurilla.44 Kuntatekniikka 7/2008


Usko meni, Toivo jäiTänä syksynä poliitikkojenedesottamuksia on täytynyttaas seurata kunnallisvaalilasienlävitse. Äänestäjien kalastelullaselitettiin myös pääministerin jul-Vanhanen ei ole yksin. Monettuntuvat kuvittelevan olevansaliikenteen asiantuntijoita, koskaviettävät liikenteessä päivittäinpaljon aikaa. Valitettavasti se, et-kohdatessaan vastarintaa kokoomuslaisenpoliitikon puolelta. Vapaavuoriepäilemättä yllätti monetmuutkin, joskin useat huomattavastimyönteisemmin kuin Mette Granbergon 32-vuotias liikennetekniikanDI, jokatoimii projektipäällikkönäWSP Finland Oy:ssä.kisesti ja lujaa alasammuttua ha-tä ihminen asuu jossain ja liikkuuSukarin.ja-asutusunelmaa, jossa liikkumi-jollain, ei tee hänestä liikenteenAsuntoministeri perusteli Idea-nen keskusten välillä hoidettaisiintai maankäytön asiantuntijaa senpark-kielteisyyttään sen yhdys-ekologisilla sähköautoilla. Mattienempää kuin aivojen käyttämi-kuntarakennetta hajottavalla vai-Vanhasen ideointi herättää kiel-nen tekee hänestä aivokirurgia.kutuksella. Lisäksi Vapaavuori pititämättä kysymyksiä. Kuinka mo-Ei tarvitse olla suurikaan nerohanketta ilmastopoliittisesti kes-nessa perheessä molempien van-ymmärtääkseen, että mitä tiiviim-tämättömänä, sillä kauppakes-hempien työmatka suuntautuumin palvelut alueella ovat, sitäkukseen pääsisi vain autolla. Sensamaan paikkaan, ja kuinka mo-vähemmän niiden saavuttamisek-sijaan Sukarin logiikan mukaannella näistä pariskunnista työ-si kuluu kilometrejä ja aikaa. Jaiso kauppakeskus edistää ympä-paikka sijaitsee samassa korttelis-vastaavasti mitä hajanaisempi yh-ristötavoitteita: “Mitä suurempisa kuin asunto?dyskuntarakenne on, sitä enem-liikekeskus on, sitä ympäristöys-Kasvihuonekaasut eivät ole ai-män liikkumista tarvitaan palve-tävällisempi se on, koska siellä onnoa haitta, jota henkilöautoilu ai-luiden saavuttamiseksi.kaikki kaupat saman katon alla.”heuttaa. Nykyisin lähes 60 pro-Viihtyisyyden turvaaminen tii-Ideaparkin vuosittaisiksi kävijä-senttia yleisten teiden liikenne-viillä asuinalueilla on herättänytmääriksi oli arvioitu 10 miljoonaasuoritteesta kulkee viidellä pro-paljon keskustelua. Karu totuusihmistä, toisin sanoen kymmenensentilla teistä. Suomessa on joon, että Suomessa on varsin vä-miljoonaa autoilijaa.nyt valtava liikenteen infrastruk-hän tiivistä ja viehättävää pienta-Jos Ideapark ei Vihdissä me-tuuri, jonka ylläpitäminen tuleeloasutusta, jota Keski-Euroopastane läpi, Sukari voisi kokeilla uraakalliiksi ja pirstoo luontoa. Siislöytyy useista kaupungeista. Siltiaivokirurgina. Siihen hänellä onjuuri ympäristöä, jota niin monitoivoisi, että Vanhasen visiosta jaepäilemättä yhtä erinomaisetkovasti tuntuu kaipaavan. Infransen vasta-argumenteista voitaisiinedellytykset kuin liikenteen tailisäksi useiden pienten alueidenkeskustella ilman turhaa maaseu-maankäytön suunnittelijaksi.välisten joukkoliikenneyhteyksientarjoaminen on kallista, hankalaatu vai kaupungit -vastakkainasettelua.Se muistuttaa lähinnä lap-● ● ●ja hidasta. Suurista henkilöauto-sellista ”meidän isä on parempimääristä aiheutuu ruuhkia, liiken-kuin teidän isä” -kinaamista hiek-Suutari pysyköön lestissäännekuolemia, katupölyhaittoja jne.kalaatikolla.-sanonta on käynyt mielessänisyksyn aikana. Haluan silti heittää● ● ●● ● ●mokoman sanonnan romukoppaan.Näkökulman vaihtaminenUskon, että pääministeri tar-Maankäytöstä puhuttaessa eivoi nimittäin tuoda esille jotainkoitti hyvää. Toki kaikki haluavatvoi olla mainitsematta Toivoa.uutta ja innovatiivista. Parempiviihtyisää asuinympäristöä, vaik-Keskustelu Ideaparkin rakenta-siis antaa kaikkien kukkien kuk-ka eri ihmisille viihtyisyyden muo-misesta Vihtiin nosti maankäytönkia. Niitä ruusuja voi sitten vaa-dostavatkin eri tekijät. Se päämi-kysymyksiä lööppeihin. Monienlia ja lannoittaa, kun taas rikka-nisterillä epäilemättä oli mielessä.yllätykseksi – ehkä eniten yrittä-ruohojen voi antaa maatua, asuiEhkä hän kuvitteli keksineensäjä Toivo Sukarin – asuntominis-sitten maalla tai kaupungissa.idean, joka ratkaisee kaikki liik-teri Jan Vapaavuori vastusti 15kumisen ongelmat. Idean, jotahehtaarin kokoiseksi suunnitel-kukaan ei ollut ennen tullut aja-lun liikekaupungin rakentamis-telleeksi.ta. Sukari oli erityisen pöyristynytKuntatekniikka 7/200845


Tavoitteena valtakunnallinen ajantasa-aineistoLIIKUNNAN JA VIRKISTYSKÄYTÖNrekistereihin yhteinen oteWild Taiga rySuomessa on julkisinvaroin ylläpidettynäkolme toisiaan täydentävääliikunnan ja virkistyskäytöntietojärjestelmää.Tiedon kerääjienyhteistyöllä voidaankoota vertailukelpoistaja ajantasaista valtakunnallistaaineistoa. Kirsi VehkakoskiLipas-projektipäällikkö,Jyväskylän yliopistokirsi.vehkakoski@sport.jyu.fi Petri J. Shemeikkatutkija, Suomen ympäristökeskuspetri.j.shemeikka@ymparisto.fi■■ Suomen liikunnan ja virkistyskäytöntietojärjestelmät ovatkehittyneet vauhdilla. Valtakunnallistentietoaineiston kokoajinaon useita julkisia toimijoita:Metsähallitus ylläpitää tietoja valtionvirkistysalueista ja kohteista,kunnat taas ylläpitävät tietoaoman alueensa liikuntapaikkatarjonnastavaltakunnalliseen Lipasrekisteriin.Jopa alueelliset ympäristökeskuksetovat olleet mukanakeräämässä tietoja omien alueittensaliikunta- ja virkistysmahdollisuuksista.Suomen ympäristökeskus (SY-KE) puolestaan yhdistelee näistäja muista tiedoista kattavaa luonnonvirkistyskäyttöaineistoa (Virgis)(kuva 1). Lisäksi kaupallisettoimijat keräävät tietoja omiineri tavoin ylläpidettyihin palveluhakemistoihinsa,joista useimmatkeskittyvät yksityissektorintarjoamiin palveluihin.Monien toimijoiden viidakossaon jopa vaarana, että tieto eriytyyomiin, joko alueellisesti tai aihepiiriltäänrajautuneisiin kokonaisuuksiin.Ilman laajaa muttakoordinoitua tiedon kerääjien välistäyhteistyötä voi olla hankalaakoota vertailukelpoista, ajan tasallapysyvää valtakunnallista aineistoa.Tiedot kerätäänvaltakunnallisestiJyväskylän yliopisto hallinnoivaltakunnallista liikunnan paikkatietojärjestelmääLipasta opetusministeriönohjauksessa. Lipas-järjestelmäkokoaa Suomenkuntien liikuntapaikat yhteen rekisteriinja tarjoaa tietoja kuntienliikuntapaikkatarjonnasta ja liikuntatoimentaloudesta.Paikkatietojärjestelmästä löytyvätliikuntapaikkojen sijaintitiedotpisteinä, alueina tai reitteinäsekä kuhunkin liikuntapaikkaanliittyvät ominaisuustiedot.Kunnat vastaavat oman alueensaliikuntapaikkatietojen ylläpidostaLipaksessa, päivitys onnistuu Metsähallituksenpalvelut MuidenpalvelutKuva 2. Virkistyspalveluidentarjoaja vaihtelee maan eriosissa.46 Kuntatekniikka 7/2008


TIETOTEKNIIKKAKuva 1. Tiedon kulku Virgisin, Lipaksen jaReiskan välillä.LIPAS: Kuntien ylläpitämät liikuntapaikat jatietoja liikuntatoimen taloudesta (painotus liikunnanpalveluissa.Reiska: Valtion ylläpitämät reitit ja rakenteet(kohteiden ylläpitoon ja hallintaan tehty järjestelmä).VIRGIS: Koko maan virkistyspalvelut (painotusluonnon virkistyskäytön kohteissa, hyödyntäämuiden järjestelmien tietoja).web-käyttöliittymän kautta reaaliaikaisesti.Liikuntapaikkoja on nykyiselläänLipaksessa lähes 30 000.Osa liikuntapaikoista on myösluonnon virkistyskäytön kohteita(virkistysalueita, ulkoilureittejätai erilaisia virkistyspalveluita).Näiden tietojen kohdalla on viimevuosina tehty paljon yhteistyötäJyväskylän yliopiston, Suomenympäristökeskuksen ja Metsähallituksenvälillä. Eri järjestelmiintallennettuja tietoja on hyödynnetty,niitä on pyritty yhdenmukaistamaanja tietosisältöä onparannettu.Lipas-järjestelmän tietoja voidaanmyös antaa hyödynnettäviksimuiden palveluntarjoajien palveluihin.Lähtökohtana kuitenkinon, että Lipas säilyy perusrekisterinä,josta muut palvelut hakevattarvitsemansa tiedot. Tietojen lisäysja päivitys hoidetaan keskitetystiLipakseen, mistä muuttuneettiedot välittyvät muihin järjestelmiinja aineistoihin.Näin esimerkiksi seudullisennettikarttapalvelun ei tarvitseitse keskittyä aineistojen ylläpitoon,eikä kunnissa tarvitsetuottaa muuttuvia tietoja useaanpaikkaan. Lipaksentietoja voi selata SitoOy:n tuottamankarttakäyttöliittymänavulla osoitteessawww.liikuntapaikat.fi.Metsähallitus ylläpitääja kerää tietoavaltion virkistysalueistaja kohteistaomaan paikkatietojärjestelmäänsä,Reiskaan. Kansalaisetvoivat selataja hakea tietoa esimerkiksikalastusalueista,metsästyskohteistaja vaellusreiteistäosoitteessawww.retkikartta.fi.Kunnissa ei tarvitsetallentaa valtionylläpitämiä kohteitaLipas-järjestelmään,sillä niidentiedot välittyvät sinneMetsähallituksenjärjestelmistä.Virgis keskittyy luonnonvirkistyskäyttöönSYKEn kokoaman Virgis-paikkatietoaineistontietosisältö keskittyyluonnon virkistyskäyttökohteisiin.Se on yhtenäistetty jakoottu Metsähallituksen tuottamistavaltion alueita koskevistatiedoista (esimerkiksi luonnonsuojelualueetkuten kansallispuistot,valtion retkeilyalueet jaretkeilyreitit) sekä sellaisista Lipas-aineistonsisältämistä kuntienliikuntapaikoista, joiden voidaankatsoa olevan myös luonnonvirkistyskäyttökohteita.Tietosisältöä on täydennettymm. alueellisten ympäristökeskustenja virkistysalueyhdistystentiedoilla. Virgisiin on otettu mukaankohteita, joita ei ole rakennettupelkästään liikuntaa tai urheiluavarten – vaikkapa hyppyrimäkiätai urheilukenttiä ei siisVirgisistä löydy. Tietoja voidaanhyödyntää luontomatkailun lisäksiesimerkiksi alueidenkäytönsuunnittelussa ja seurannassa.Virgis-aineiston käyttö onmaksutonta, ja aineisto on tulevaisuudessaladattavissa netistäympäristöhallinnon muiden vapaastikäytettävien paikkatietoaineistojentapaan.JÄTE- JAPYYKKI-KUILUTMeiltä myös• Jätepuristimet jasiirtokuormausasemat• Paalaimet• Murskaimet• Kompostointi-laitteistot• Ozoni -hajunpoisto• KanaalipaalaimetJätteet järjestykseen ammattitaidollaja kokemuksella!TEKNISTÄ JÄTEHUOLTOAKapasity OyVanha Yhdystie 5, 04430 JärvenpääPuh. (09) 279 8110, Fax (09) 2798 1121Aineistojen arvosyntyy käytöstäMaassamme on siis julkisin varoinylläpidettynä kolme toisiaantäydentävää liikunnan ja virkistyskäytönaineistoa. Kukin aineistoon koottu kerääjätahon omienintressien ja tarpeiden mukaisesti,kunkin omilla tietoluokituksilla.Silti nykyisen Lipas-aineistonsisältämät paikkatiedot ja virkistysaluekohteidentiedot on pyrittytoteuttamaan SYKEn Virgisaineistontietomalli huomioiden,yhteistyötä on tehty myös Reiskanja Virgisin välillä. Virgis eikuitenkaan kokoavan luonteensatakia voi täysin poiketa lähtöaineistojentuomista rajoitteista.Aineistoja yhtenäistettäessäniiden kattavuus ja laatu on jokatapauksessa jatkuvasti parantunut,ja parannetut tiedot välittyvätjatkossa aineistojen mukanamyös tiedon tuottajille ja välittäjille.Maantieteellisesti eri aineistotkuitenkin kattavat samanalueen – koko Suomen. Valtionvirkistysalueet ja kuntien tarjontapainottuvat eri alueille (kuva 2).Olisikin hienoa, jos tulevaisuudessasaisimme kaikkien näidenaineistojen tiedot hyödynnettäviksiyhtä aikaa vaikkapa yhdyskuntasuunnittelussatai kaavoituksessatai yhdessä käyttäjien nähtävilleverkkopalveluihin. Aineistojensaatavuus ja niiden käytettävyys onsaatava sille tasolle, että esimerkiksikuntien tai seudullisten karttapalveluidenkannattaa käyttää palveluidensapohjana mieluumminvaltakunnallista aineistoa kuin kerätäerikseen tiedot omia sovelluksiaanvarten, jolloin niistä ei saadairti täyttä hyötyä valtakunnallisesti.Samoin olisi toivottavaa, ettäkäyttötavat ja käyttäjäkunta laajenisivat.Yhteistyöllä ja avoimuudellatähän voidaan päästä. Tietoaineistojenvaikuttavuus vain kasvaakäytön kasvaessa! ■Kuntatekniikka 7/200847


Päätöksenteko nopeutuu, tarjollavaihtoehtoisia tulevaisuuksiaMIKKELIN KESKUSTAuudistuu virtuaalisestiVirtuaalimallia Mikkelinkeskustasta on esiteltylaajasti eri yleisötilaisuuksissa.Malli on antanutkaupunkilaisille japäätöksentekijöille selkeänkäsityksen toteutettavankeskustauudistuksentavoitteista. Jukka NiiranenArnora Oy■■ – Osin virtuaalimallienansiosta eri hallintoelimienpäätökset ovat syntyneetlähes yksimielisesti, kertooMikkelin kaupunkikeskustankehittämisyhdistys Mikkery:n toiminnanjohtajaJanne Viitamies kuvaillessaanmallinnuksesta Mikkelissäsaatuja hyötyjä.Virtuaalimallin MikkelinKaupunkikeskustan KehittämisyhdistysMikke ry:lle onrakentanut GISdim 3 Oy, jokatoi alkusyksystä markkinoilleuuden elinympäristön mallintamispalvelun.Yrityksentuottamien virtuaalimallienavulla on tulevaisuus mahdollistanäyttää ja kokea jo tänään.Ei vain yhtä mahdollistatulevaisuutta, vaan useidenvaihtoehtoistenkin tulevaisuuksienesittely ja vertailuonnistuu helposti.Mallien avulla on kunnissaaikaisempaa helpompaahahmottaa monimutkaisiakokonaisuuksia ja nopeuttaasuunnitelmien esittelyäja päätöksentekoa.– Olemme erikoistuneettodellisiin mittoihin ja karttatietoonperustuvaan ympäristönmallintamiseen, eli toteutusten todellistatoimivuutta ja mitoitusten riittävyyttä päästääntestaamaan etukäteen, GISdim 3 :n toimitusjohtajaTimo Torvela kertoo.– Toisin sanoen se, minkä virtuaalimallissanäkee, on todellista eikä vain graafikonunelmaa, täydentää Juhani Heiskanen, jokatoimii tänä vuonna perustetun yrityksen operatiivisenajohtajana.Monipuoliset desinointiratkaisut -ProMinentiltaExperts in Chem-Feed and Water TreatmentAsiakastilauskohtaiset sovellukset suunnittelustakäyttöönottoon maailmanlaajuisestiDesinfi ointi on oleellinen osa nykyaikaistavedenkäsittelyäShokkikloorauspaketit ovat oikea ratkaisu, kuntarvitaan nopeita toimenpiteitä (kuva)UV-laitteet ovat ratkaisu jatkuvaan desinfi ointiinMuita desinfi ointimenetelmiä ovat otsonin jaklooridioksidin käyttöProMinentilla on pitkäaikainen kokemus eridesinfi ointimenetelmistäwww.prominent.fi/desinfiointiProMinent Finland Oy : www.prominent.Orapihlajatie 39 : 00320 HelsinkiPuhelin (09) 4777 890 : Faksi (09) 4777 894748 Kuntatekniikka 7/2008


TIETOTEKNIIKKAMikkelin keskustan virtuaalimallitoimii apuna havainnollistettaessaja markkinoitaessakaupungissa käynnistyvää 100miljoonan euron keskustauudistusta.Kävelykeskusta laajenee,ja autojen pysäköinti keskitetääntorin alle. Uudistuksetovat tarpeen, koska ydinkeskustaanrakennetaan mm. kaksiuutta kauppakeskusta.GISdim 3Tämän lisäksi malleista luodutanimaatiot ja valokuvat tuovataivan uusia mahdollisuuksiamyynnin, markkinoinnin javiestinnän tehokkaaseen toteuttamiseen.Virtuaalimallikuin elokuvaGISdim 3 :n luoma virtuaalimallion tietokoneella rakennettu karttatietoonpohjautuva mittatarkkakolmiulotteinen kuvaus jostakintodellisesta ympäristöstä, kutenkaupungista tai maastosta.– Virtuaalimalli voi olla kuinelokuva kaupungin keskustastavuonna 2025, mutta tässä elokuvassajokainen katsoja saa kulkeaja katsella ympärilleen vapaasti,eikä hänen tarvitse tyytyävain perinteiseen kameran tarjoamaankuvaan, Timo Torvelahehkuttaa.Virtuaalimalli perustuu olemassaolevaan tietoon nykyisestätai menneestä todellisuudesta.Tämän ohella malli voidaan perustaamyös suunnitelmaan taivaihtoehtoisiin suunnitelmiintulevaisuudesta.Ennen GISdim 3 :n perustamistaniin Torvela kuin Heiskanenkinolivat mukana useissa mallinnusprojekteissamm. Mikkelinammattikorkeakoulun kautta.– Virtuaalimallia voidaan katsellaja se voidaan kokea reaaliaikaisesti.Virtuaalimallin katsojavoi liikkua mallin esittämässäympäristössä täysin vapaasti jakatsoa asioita juuri haluamastaansuunnasta ja haluamaltaan etäisyydeltä,Heiskanen kertoo.Katsoja voi myös valita, minkävaihtoehtoisen tulevaisuussuunnitelmanmukaista virtuaalistatodellisuutta hän haluaa tarkastella.Malleista voidaan ottaa ulosmyös animaatioita, multimediaesityksiä,valokuvia ja karttojakäytettäväksi esimerkiksi esitteissä,mainoksissa, lehdissä jatelevisiossa.Päätöksenteko nopeutuuVirtuaalimallit nopeuttavat jahavainnollistavat asioiden esittelyä,auttavat erityisesti maallikoitaymmärtämään monimutkaisiasuunnitelmia ja helpottavatnäin päätöksentekoa. Mallienavulla voidaan tarkastella ja vertaillavaihtoehtoisia toteutuksiaja testata todellisten mitoitustentoimivuutta ennen niiden toteuttamista.– Mallit vähentävät väärinkäsitystensyntymistä ja tukevatnäin viestintää ja organisaatioidenoman brändin ylläpitoa, Torvelakiteyttää.Virtuaalimallien hyödyntäjiäovat kaupungit ja kunnat, suuriajulkisia kohteita kuten kauppakeskuksiatai liikennejärjestelyjärakentavat yritykset sekä insinööri-ja arkkitehtitoimistot. ■AVANT - juuri oikean kokoinen !Täysin uusi700-sarja• Moottorina Kubota 49 hv• Pystyy käsittelemään 1400 kg:nkuormalavan• Työntövoima peräti 2000 kp• 4 eri ohjaamovaihtoehtoa• Ulkopuolinen hydrauliikka 70 l/min• Erittäin tarkka ja täsmällinen ajo• Ajonopeus jopa 26 km/h• Kurottajatyyppinen puomi, jokatakaa erinomaisen näkyvyydentyölaitteelle ja työhön• Markkinoiden laajin työlaitevalikoimaAVANT TECNO OYYlötie 1, 33470 YLÖJÄRVIPuh. (03) 347 8800Fax (03) 348 5511e-mail: sales@avanttecno.comwww.avanttecno.comKuntatekniikka 7/200849


Kunnat kritisoivat jätelain osittaisuudistustaJÄTEVIRTOJEN HALLINTAja valvonta ovat vaikeutuneetKunnat kritisoivat viimevuonna tehtyä jätelainosittaisuudistusta, jonkapyrkityksenä oli selkiyttääjätehuollon vastuitaja työnjakoa. Kaksikolmesta kunnasta jakunnallisesta jätelaitoksestakatsoi uudistuksentuoneen uusia ongelmia.Tämä käy ilmiKuntaliiton kyselystä. Seija Paajanenympäristöinsinööri, Kuntaliitto■■ Kuntaliiton 2008 jätehuoltokyselylläkartoitettiin tietoa jätemaksuistaja jätteenkuljetusjärjestelmistä,päivitettiin jätehuoltoyhteistyöntilannetta ja kyseltiinjätelain osittaisuudistuksenvaikutuksia. Kyselyyn saatiin tietoja380 kunnasta, joissa asuu 97prosenttia väestöstä.Jätemaksut kaksinkertaistuneet10 vuodessaJätemaksuissa on erittäin suuriaalueellisia eroja, mutta keskimääräinenyhdyskuntajätteen käsittelymaksuon noussut edellisestävuodesta 4 prosenttia ja biojätteenkäsittelymaksu 14 prosenttia.Biojätemaksun suuri nousujohtuu osaksi siitä, että muistajätteistä perittävillä maksuilla eienää subventoida biojätteen käsittelykustannuksiasamassa määrinkuin aiemmin.Jätteiden käsittelymaksut ovatyli kaksinkertaistuneet 1998–2008 eli nousseet 50 eurosta/t(=300 mk/t) 106 euroon/t. Tarkastelujaksollamyös jäteveronsuuruus on noussut kaksinkertai-Jätemaksut 1.1.2008 (keskimäärin, sis.alv)Käsittelymaksut€/t– yhdyskuntajäte 106– biojäte 78– energiajäte 79– sakokaivoliete 94Ekomaksu€/v– omakotikiinteistö 30– lomakiinteistö 13Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut€/v– vakituisilta kompostoivilta asukkailta 95– vakituisilta ei-kompostoivilta 102– kompostoivilta lomakiinteistöiltä 42– kompostoimattomilta lomakiinteistöiltä 48Vuotuinen omakotitalon jätemaksu€/v– tyhjennys 1 krt/2vko 164Jäteastian tyhjennysmaksu €/tyhj.– 240 l (kunnan järj. kuljetus/sop. per.) 5,53/6,05– 600 l (kunnan järj. kuljetus/sop.per.) 9,27/10,92seksi eli 15 eurosta/t 30 euroon/t. Nykyisin keskimääräisessä käsittelymaksussaon valtiolle maksettavienjäteveron ja arvonlisäveronosuutta 46 prosenttia.Jätemaksuissa ja taksarakenteissasuuria erojaJätetaksa muodostuu yleensäuseista eri maksuista. Osa jätehuollonkustannuksista saatetaankattaa esimerkiksi ekomaksulla,alueellisten keräyspisteidenkäyttömaksuilla tai kuormakohtaisillapunnitusmaksuilla. Joissakinkunnissa suurin osa jätehuollonkustannuksista katetaan kaatopaikallaperittävällä käsittelymaksulla.Maksuja vertailtaessaon syytä ottaa huomioon erilaisettaksarakenteet ja jätehuoltojärjestelmätsekä paikalliset olosuhteetja palvelutaso.Käsittelymaksujen ja polttoaineenhinnan nousu eivät näkyneetvielä asiakkailta perittävissäjäteastioiden tyhjennysmaksuissa.Ne olivat 2008 alussa lähessamansuuruiset kuin edellisenävuonna. Keskimääräinen 240 lastian tyhjennysmaksu oli noin6 euroa ja 600 astian tyhjennysmaksunoin 10 euroa.Jäteastioiden tyhjennysmaksuon useimmiten jaettu kuljetusjakäsittelymaksuosuuteen, muttajoillakin alueilla tyhjennysmaksussaei erittelyä ole tehty. Kuljetuksenosuus pienemmän astiantyhjennysmaksussa on hiukanyli puolet ja suuremman maksussahiukan alle puolet. Jäteastiantyhjennysmaksuja vertailtaessaon syytä huomioida myös,että ne saattavat sisältää esimerkiksiastian vuokran, pesun, sisäsäkintms. Kyselyllä kartoitettiintyhjennysmaksut, jotka eivät sisältäneetmuuta kuin käsittelynja kuljetuksen.Omakotikiinteistö, jolla onkäytössään kerran kahdessa viikossatyhjennettävä 240 l jäteastiaja joka toimittaa keräyspaperinsaaluekeräyspisteeseen, maksaajätemaksuja keskimäärin 164 euroavuodessa. Näiden maksujenlisäksi tulevat erillisistä omatoimisestikäsittelypaikoille toimitetuistajätteistä perittävät maksut.Sopimusperusteisessa kuljetuksessajäteastian tyhjennysmaksustasopivat kuljetusyrittäjäja kiinteistö keskenään. Kunnanjärjestämässä jätteenkuljetuksessamaksu perustuu kunnantaksaan.Kunnan järjestämäjätteenkuljetus yleisempääKyselyyn vastanneiden kuntienasukkaista 51 prosenttia asuukunnissa, joissa kuljetukset onjärjestetty kokonaan kunnan järjestämänä(kuntien lukumäärästä34 %) ja 27 prosenttia kunnissa,joissa on kokonaan sopimusperusteinenjätteenkuljetus (kuntienlukumäärästä 34 %). Kunnissa,joissa osa kuljetuksista on järjestettykunnan järjestämänä jaosa sopimusperusteisena, asuu8 prosenttia kyselyyn vastanneidenkuntien asukkaista. Kunnissa(99), jotka eivät vastanneet kyselyyntai tähän kysymykseen, asuu13 prosenttia väestöstä.Kuntien välinen jätehuoltoyhteistyöyleistäKuntien välistä jätehuoltoyhteistyötätoteutetaan yleisimmin alueellistenjätehuoltoyhtiöiden toimesta.Kuntien omistamia alueellisiajätehuoltoyhtiöitä on 29ja niiden alueella asuu 3 370 000ihmistä. Yhtiöiden tilanne eläävielä mm. kuntaliitosten myötä.Muutamia yhtiöitä on ajettu alasja eräitä yhtiöiden fuusioitumishankkeitaon ollut vireillä ja yksion toteutunutkin.Pääkaupunkiseudulla huolehtiiPääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskuntaYTV 5 kunnan ja50 Kuntatekniikka 7/2008


JÄTEHUOLTOnoin 1 miljoonan asukkaan jätehuollosta.Myös jätehuollon kuntayhtymillä(3) ja liikelaitoksilla(4) on yhteistyökumppaneita (28kuntaa ja 400 000 asukasta). Sopimuksenvaraistajätehuoltoyhteistyötätehdään mm. Varkauden,Kankaanpään, Uudenkaupunginja Raahen seuduilla.Yhteistyö on pääasiassa kaatopaikkayhteistyötä.Nykyisinyhdyskuntajätteiden kaatopaikkojenmäärä on valtakunnallisentavoitteen mukainen eli 50.Näistä kaatopaikoista on kunnallistenjätehuoltoyhtiöiden ylläpitämiä35 ja yli 50 000 asukkaankaatopaikkoja 30. Viime vuonnayhdyskuntajätteen kaatopaikkojasuljettiin noin 30.Viranomaistehtävien hoitamistavarten on perustettu useitayhteislautakuntia, liikelaitostenjohtokuntia yms. yhteiselimiä.Niissä on mukana lähes100 kuntaa. Muutaman uudenyhteislautakunnan perustaminenon vireillä.Kunnat kritisoivat jätelainosittaisuudistustaKesällä 2007 voimaan tullut jätelainosittaisuudistus, jolla pyrittiinselkiinnyttämään eri toimijoidenvastuita ja työnjakoa, ontuonut mukanaan enemmän ongelmiakuin tilanteen selkiintymistä.Kaksi kolmesta asiaa kommentoineestakunnasta tai kunnallisestajätelaitoksesta katsoiuudistuksen tuoneen mukanaanongelmia, joka kolmas vastaajakatsoi tilanteen selkiintyneen.Kunnan vastuulla on muutoksenjälkeen asumisen jätteidenlisäksi niihin rinnastettavatjulkisen toiminnan jätteet elinoin 60 prosenttia yhdyskuntajätteistä.On syntynyt ongelmiamm. tulkittaessa sitä, milloin julkisentoiminnan jätteet ovat asumisenjätteisiin rinnastettavia jamilloin esimerkiksi loma-asuminen(mökkikylät) katsotaan kunnanvastuulta pois rajatuksi yritystoiminnaksi.Jos kiinteistöillä syntyy sekäasumisen jätteisiin rinnastettaviaettä muita jätteitä, pidetään kahteeneri järjestelmään kuulumistaepätarkoituksenmukaisena. Esimerkiksivaruskunnissa, sairaaloissaja seurakunnissa syntyymuitakin kuin asumisen jätteisiinrinnastettavia jätteitä. Lisäksi yrityspuolion kyseenalaistanut kuntienjätelaitosten oikeuden tarjotajätteiden kuljetus- ja käsittelypalvelujaelinkeinoelämälle.Käytännön ongelmiaJätevirtojen hallinta ja valvontaovat vaikeutuneet. Ei saada varmuuttasiitä, mihin jätteet päätyvät.Kuljetusyritykset keräävätasumisen jätteitä (erityisesti energiajätettä)myös omiin järjestelmiinsäja tarjoavat edelleen palvelujaanasuinkiinteistöille niissäkinkunnissa, missä kuljetukseton päätetty järjestää kunnan järjestäminä.Myös hyödyntämistavoitteensaavuttamisen on todettuvaikeutuneen. Edelleen kuntienon ollut hankalaa saada tietojajätteenkuljetusyrittäjiltä.Vielä on tarvetta selkiinnyttäävastuita eri toimijoiden kesken.Kuntien on jatkossa voitava ongelmittapalvella myös yrityksiä.On kuntia, joissa yritysten tarvitsemiajätehuoltopalveluja ei yksityisiltämarkkinoilta löydy, vaanyritykset käyttävät kunnan jätehuoltopalveluja.Yleisimminyritykset joutuvat turvautumaanainakin kunnan kaatopaikkapalveluihin.Myös jäteverolain epäkohtienkorjaamista ja jäteveronkertymän tulouttamista jätteensynnynehkäisyn edistämiseen janeuvontaan esitettiin.Evästyksenä jätelain kokonaisuudistustyöllekunnista esitettiin,että olisi parasta palata jätelainosittaisuudistusta edeltäneeseentilanteeseen. Sopimusperusteisenjätteenkuljetuksen säilyttämisenpuolesta ja sen poistamisesta esitettiinmielipiteitä. ■Yhteenveto kyselyn vastauksista :www.kunnat.net/yty > jätehuoltoRakenna viisaasti jaeristä Finnfoamilla!Routaeriste, johon voit luottaaRoutaeristeen tulee toimia luotettavasti vuosikymmeniä. Jo varsin pieni määrä kosteuttaroutaeristeessä puolittaa sen eristyskyvyn. Vaadi routaeristeeltä luotettavuutta!Upotus- ja jäädytyskoe (jäädytyksiä 4 kpl)Voittamaton solurakenne4,00 %3,50 %3,00 %2,50 %2,00 %1,50 %1,00 %0,50 %Finnfoam0,00 %2kk 4kk 6kk 8kk 10kkPitkäaikainen upotus- ja jäädytyskoe (4kpl jäädytyksiä). Lähde: TTY/TalonrakennustekniikkaPitkäaikainen upotuskoe, jossa näytemyös aika ajoin jäädytetään, paljastaatodelliset erot routaeristeidenvesitiiviydessä. Finnfoamin kosteusteknisetominaisuudet eivät muutupitkänkään ajan kuluessa. Finnfoamon routaeriste, johon voit luottaa.Routaeriste 22 kg/m³(28 vrk< 2 t%)Routaeriste 33 kg/m³(28 vrk< 1 t%)Routaeriste 42 kg/m³(28 vrk< 1 t%)Finnfoam 32-42 kg/m³(28 vrk< 0,7 t%)FINNFOAMF-300EPSRouta-120Finnfoamin solurakenneon täysin yhtenäinen,toisin kuin EPS:n. Finnfoaminsuljetun solurakenteensisälle eivätpääse pitkänkään ajankuluessa vesi, maaaineseivätkä puunjuuret.FINNFOAM OYSatamakatu puh: (02) 777 30024100 Salo fax: (02) 777 3020www.finnfoam.fiKuntatekniikka 7/200851


Pimeys ja sade nostivat Simo Mikkosen öisen kaupunkimaisemanPohjoismaiden suurimman luontokuvakilpailunvoittajaksi.Vuoden luontokuvavalittu Vuoden luontokuvaksi2008 on valittu helsinkiläisenSimo Mikkosen kuva”Etelä-Suomen talvi”. Ihminenja luonto -sarjasta noussutvoittaja esittää öistä kulkijaasateisessa kaupunkilähiössä.Luontokuvauksen suosionkasvu heijastui voimakkaastiSuomen Luonnonvalokuvaajatry:n järjestämän kilpailunlukuihin: voitosta tavoitteli6 560 kuvaa 694 kuvaajalta.www.luontokuva.orgAnjalankoskelleteollisuusjätekeskus Ekokem-Palvelu Oy:n uusiteollisuusjätteen käsittelykeskusaloitti lokakuussa Anjalankoskella.Keskus tarjoaaKymenlaakson teollisuudelleasianmukaiset jätteenkäsittelymahdollisuudet,parantaapilaantuneiden maaainestenkäsittelymahdollisuuksiaja lisää jätteiden jateollisuuden sivutuotteidenhyötykäyttöä. Anjalankoskenkeskuksen yhteydessäon mm. uusi öljyisten vesienkäsittelylinja.Ekokem-Palvelulla on vastaaviakäsittelykeskuksia Porissa, Hausjärvelläja Kuopiossa sekä suunnitteillaKokkolaan.Tampere yksityistääkunnossapitoa Tampereella Peltolammin, Multisillan,Sarankulman, Lakalaivan,Lahdesjärven, Rantaperkiön ja Härmälänkatujen ja puistojen kesä- jatalvikunnossapito on annettu yksityisenurakoitsijan hoitoon.Peltolammi-Härmälä on toinenkilpailutettu alue Tampereella. Kaupunginoma katu- ja vihertuotantoei ollut mukana tarjouskilpailussa.Ensimmäinen kilpailutettu alue oliTasanne, jonka alueurakka käynnistyivuosi sitten. Kaupunki on saanutalueurakasta pääsääntöisesti positiivistapalautetta.Kuntalaisettyytyväisiäjuomaveteen Enemmistö kuntalaisista on tyytyväisiäkuntapalveluiden laatuun.Tyytyväisimpiä kuntien asukkaatovat kirjastoihin, juomaveden laatuunja kansalaisopistoihin.Tämä käy ilmi FCG Efeko Oy:nselvityksestä, johon vastasi toukokesäkuussarunsaat 8 000 henkilöä19 kaupungista ja kunnasta.Raportti löytyy osoitteestawww.efeko.fi/fin/tutkimus/kapa_2008/Petäjävesi rakentaauuden kunnantalon Petäjävedellä aloitetaan uudenkunnanviraston rakentaminen.Kuntalakartanosta tulee kolmentalon kokonaisuus, jonka toteuttamiseksikilpailutetaan talotehtaatja muut rakennusyritykset. Hanketoteutetaan ns. osaurakkaratkaisuna.Projektin johto ja hankkeenvastuullinen toteutus on Petäjävedenkunnalla.– Rakennamme oman näköisemmevirastokokonaisuuden, jossavoidaan hyödyntää uusimmattalotekniset ratkaisut ja joka voidaantoteuttaa laadusta tinkimättä,hinnaltaan edullisesti ja jonkakäyttötarkoitusta voidaan kätevästimuuttaa, kunnanjohtaja TeppoSirniö kertoo.– Ellei hallituksen ensivuoden budjettiesitykseentule korjausta, rahaaperustienpitoon onkäytettävissä jälleenentistä vähemmän, sillätienpidon kustannuksetovat nousseet,Tieyhdistyksen toimitusjohtajaJaakkoRahja sanoo.Väylät ja liikenne2008 päivitti alankehitysnäkymät Väylät ja liikenne 2008 -tapahtumakokosi 8.–9.10. Tampere-taloon900 alan asiantuntijaa. SuomenTieyhdistyksen tapahtumassaoli tarjolla yli sata luentoa älykkäästäliikkumisesta aina maaseudunliikenteen kipupisteisiin.Tampereen teknillisen yliopistonerikoistutkija Hanna Kalenoja selvittiympäristöministeriön, liikennejaviestintäministeriön sekä Tiehallinnonmatkatuotoshanketta. Liikennetarvettakuvaavia matkatuotostietojavoidaan hyödyntää kaupunkiseuduillamaankäytön ja liikenteensuunnittelun tukena.Kalenojan mukaan kaupansuuryksiköt tulisi sijoittaa joukkoliikenteenvarteen alueille, joissaolisi riittävästi myös omavaraistaväestöpohjaa.– Ehkä liiaksikin painotetaanliikenteen solmukohtia kaupansuuryksiköiden sijoittumispaikkoinaja vältellään turhaan niiden sijoittamistajo olemassa oleviin alakeskuksiin,Kalenoja sanoi.Ruuhka-Suomen ulkopuolistanäkökulmaa valotti YTM JaanaMartikainen ja kertoi talvenvaikutuksesta ikääntyneen liikkumiseenmaaseudulla. Esitelmä perustuiMartikaisen pro graduun,joka on osa Joensuun yliopistonja Tiehallinnon Savo-Karjalan tiepiirintutkimusohjelmaa.Tutkimus vahvistaa tutun väittämän:maaseudun ikääntyneistä vainharva pystyy hyödyntämään joukkoliikennettäomissa matkoissaan.– Palveluliikenteeseen oikeutetutovat paremmassa asemassa,koska heille järjestetään omiakuljetuksia. Huonoimmassa asemassaovat hyväkuntoiset autottomat,jotka ovat kevyen liikenteenja naapuriavun varassa, Martikainenkertoi.Tienpidosta puuttuu rahaaSuomen Tieyhdistyksen toimitusjohtajanJaakko Rahjan mukaanvaltakunnan perustienpito alkaaolla vakavasti haastettuna.– Tarvitaan yksinkertaisesti lisäärahaa. Valtion ensi vuoden budjettiinesitetään perustienpitoon kaikkiaan511 miljoonaa euroa. Tänävuonna käytettävissä on 564 miljoonaaeuroa lisätalousarvio mukaanlukien, Rahja kertoi.Edessä on jatkuva karsinta:yhä vähemmän päällystettäviä teitä,yhä vähemmän toimenpiteitäalemman tieverkon kohdalla jne.– Jo nyt liukkaudentorjunnassaalkaa olla ongelmia, ja moniahuoltotoimia laiminlyödään. Kuivatus,ojien perkuu ja rumpujenvaihto eivät ole akuutteja toimia,eikä autoilija huomaa toimienpuuttumista välittömästi. Laiminlyönninjatkuessa tiestön rakenteetkuitenkin rapautuvat.Vaje optimaaliseen perustienpitoonkasvaa vuositasolla 100–15052 Kuntatekniikka 7/2008


UUSITTUHANKINTAOPAS Kone- ja kuljetuspalvelujen hankinta2008 on uusittu ohje kuntienkäyttöön kone- ja kuljetuspalvelujenhankkimiseksi. Se on helpostisovellettavissa muidenkin näitäpalveluja hankkivien käyttöön.Ohjeessa on esitetty tarjouskilpailunjärjestämisessä ja sopimustentekemisessä tarvittavatasiakirjamallit sekä tiiviit ohjeetniiden käyttämisestä. Johdanto-osassaon lyhyt katsaus alankeskeisimpään lainsäädäntöön.Työkohteille tarvittavien ”keikkakoneiden”hankkimiseen jatoisaalta talvi- tai kesäkaudeksihankittavien ”kausikoneiden”hankkimiseen on laadittu rinnakkaisetasiakirjamallit. Vastaavatmallit on laadittu kuljetuspalvelujenhankkimiseen.Ohje laadittiin yhteistyössäkahdeksan kaupungin,Kuntaliiton, Infra ry:n, Koneyrittäjienliiton ja SuomenKuljetus ja Logistiikka SKALry:n kesken. Kirjoittamisestahuolehti Tmi Erkki Nevala.Ohje on saatavissa painettunajulkaisuna ja cd-rom levykkeenäKuntaliiton julkaisumyynnistä.Pdf-julkaisuna ohje on vapaastisaatavissa Kuntaliiton e-kirjakaupasta www.kunnat.net/verkkokauppa.YMPÄRISTÖATLASNYT SUOMEKSI Eurooppalainen menestysteos,Le Monde diplomatiquenympäristökartasto julkistetaanensimmäistä kertaa suomeksi.Kartasto sisältää tiiviitä tekstejäympäristön tilasta viimeisimmäntutkimustiedon valossa,noin 150 karttaa ja kuvallistaesitystä selkeinä aukeamankokoisina kartta- ja tekstikokonaisuuksina.Into Kustannuslahjoittaa yhteistyössäSuomen ympäristökeskuksenkanssa kartaston kaikilleSuomen abiturienteille.Kartasto analysoi aikammepolttavia ympäristökysymyksiäja esittää ratkaisuehdotuksia ilmastonlämpenemiselle ja luonnonvarojentuhlaukselle. Mukanaon toteutettuja vaihtoehtojamaailman eri puolilta.Suomenkielisen laitoksenovat toimittaneet Kaarina Järventausja Mika Rönkkö.Suomenkielisen Atlaksen on tuottanutInto Kustannus ja kustantanutLike. 112 s. Ovh. 19 euroa.miljoonalla eurolla. Kuvaavaa on, ettäkaupungit Oulun ja Espoon tapaan saattavatlainoittaa väylähankkeita kiirehdyttääkseenniiden toteutumista.– Teiden valmistumisen kannalta asiaon ok, mutta kun valtio joutuu maksamaanosuutensa joka tapauksessa myöhemmin,jonossa alkaa kohta olla vuosiksieteenpäin maksusitoumuksia.Vaikka tienpidon tarpeet tunnustetaan,verorahoja hankkeisiin ei olla valmiitakäyttämään nykyistä enempää.– Jos keskustellaan vanhustenhuollostaja tienpidosta, ei ole vaikeaa arvata,kumpi voittaa. Tiet ja väylät ovat kuitenkinperuspalvelua, jonka tulee toimia,jotta ambulanssit ja paloautot pääsisivätkohteisiinsa. Paikoin tienpidossa on mentyjo niin alas, että kansainväliset öljy-yhtiöteivät lähetä enää autojaan riskitieosuuksille.Jos jotakin tapahtuu, yhtiölläsaattaa olla edessään jättilasku maaperänja pohjavesien pilaamisesta, JaakkoRahja sanoi. Eeva-Liisa HynynenYlöjärvellä on ”ratkaisu kohdallaan”...... ja Ylikiimingissä ”tie paikallaan”.Tieympäristöjäpalkittiin Väylät ja Liikenne 2008 -tapahtumassapalkittiin jo neljännenkerran järjestetyn Tie paikallaan– Katu kohdallaan -kilpailunvoittajat. Kilpailuun saapuikaikkiaan 15 ehdotusta. Kilpailunjärjestävät Suomen Tieyhdistys,Tiehallinto ja Kuntaliitto.Palkinto myönnetään tielletai kadulle, joka on tienpitäjäntoimesta hiljattain saatettuluontevaksi osaksi ympäristöä.Arvostelulautakunta päätyitunnustamaan kaksi hanketta:liikennejärjestelyt Ylikiimingintaajamassa ja Ylöjärven keskustantiejärjestelyt. Kummassakinhankkeessa taajamateidenja ympäristön parantaminenon toteutettu tiepiirin, kunnanja kiinteistönomistajien yhteistyönä.Arvostelulautakunnan mukaanYlikiimingin ratkaisu ontunnustuksen mukaisesti ”tiepaikallaan” ja Ylöjärven kaupunkimainenjärjestely vastaavasti”ratkaisu kohdallaan”.Näissä kahdessa ratkaisussa taajamienerityispiirteet ja kokoluokanerot ilmenevät selvästi.Seuraavan kerran kilpailu järjestetäänvuonna 2011.Kuntatekniikka 7/2008 53


Tarja NurmiKotkan kaupungin viimeisimpänälippulaivana loistaa arkkitehtuurikilpailuntuloksenasyntynyt Merikeskus Vellamo.SAFA-PALKINTOKOTKALLE Kotkan kaupunki on saanutSuomen Arkkitehtiliiton Safa-palkinnonpitkäjänteisestä työstä korkealaatuisenelinympäristön hyväksi.Kotkan kaupunki arvostaahistoriaansa, mutta luo rohkeastimyös uutta kaupunkiympäristöä.Korkeat arkkitehtoniset tavoitteetnäkyvät sekä laadukkaassa julkisessarakentamisessa että kokonaisvaltaisessakaupunkikuvan kehittämisessä.Pitkäjänteinen ja tuloksellinentyö koostuu taitavastastrategisen suunnittelun, kaavoituksen,arkkitehtuurikilpailujen,rakennuttamisen ja yksittäistenhankkeiden yhdistämisestä.Kotkan kaupungin viimeisimpänälippulaivana loistaa arkkitehtuurikilpailuntuloksena syntynytMerikeskus Vellamo. Rakennus eikuitenkaan olisi yksistään riittänytpalkinnon perusteeksi. Kaupungissaon tehty pitkäjänteistäja laaja-alaista työtä, joka on synnyttänytpoikkeuksellisen korkeatasoistaelinympäristöä: mm. keskustorinuudistamistyö sekä laadukkaatpuistoympäristöt kutenSapokka, Sibeliuspuisto, Veistospuisto,Yrttipuisto sekä Katariinanmeripuistoalue.Ympäristötaiteen hyödyntäminenosana kaupunkikuvaa ontuottanut esimerkillisiä kaupunkitiloja.Vuoden 2002 asuntomessualueen,Hirssaaren suunnittelussahyödynnettiin niin ikään arkkitehtuurikilpailua.Kotkan rakennushistoriallisestimerkittävät aluekokonaisuudet,kuten Sunila, Kolmikulma,Tiutinen ja Huruksela, ovatsäilyttäneet arvonsa.54 Kuntatekniikka 7/2008FUTURES – TULEVAISUUDET! Viime vuoden Safa-palkinto meni Hämeenlinnaan,joka on kovasti kunnostautunut sekäasuntokaupunki-teemallaan että arkkitehtuurimyönteisenäkaupunkina. Kun Verkatehdaskinon valmistunut ruutukaupungin ytimeen, ei tämänvuoden Safa-päivien pitopaikan valinta ollutongelma: siis sinne! Tapaaminen 3.–4.10. oliosallistujamenestys.Tähtenä loisti tanskalainen Bjarke IngelsBIG-toimiston töiden taitavalla ja vauhdikkaallaesittelyllä. Vaikka kaikkea komeetan tavoin julkisuuteenja menestykseen nousseen BIG:n tuotantoaen todellakaan halua nähdä yksi yhteen-mittakaavassa, on myönnettävä, että ote on todellaraikas. Tapa panna lähtökohdiltaan haastavienja ristiriitaisten hankkeiden palikat mullinmallin, ja näin tehdä tappiosta voitto on esimerkillinen.Kööpenhaminalainen talopari VM japaikoitushallin päälle nostettu vuorimainen terassiasuntoparatiision sekin kuin suora tokaisusuuntaan Vanhanen ja puutarhakaupunki – betonislummiajatteluntakapajuisuus.Myös Singaporen tulevan maailmannäyttelynTanskan paviljonki sisältää riemastuttaviaideoita: sinne viedään mm.15 000 kööpenhaminalaista citypyörää näyt-Safa-päivien tähtenä loisti tanskalainenBjarke Ingels BIG-toimistojen vauhdikkaallaesittelyllä.tämään, miten kaupungeissa järkevimmin voiliikkua!Aleksi Neuvosen ja Roope Mokan puheenvuoro– englanniksi – tutkiskeli tulevaisuudenekologioita todeten, että ekologisemmat yhteisötja ekologisempi elämäntapa syntyy vainyhdessä, ei egosentrisesti tai ylhäältä alas, kaupunkienjohdolta kansalaisille -asenteella. Tässäon kaupunkiemme ja kuntiemme hallinnoille japoliitikoille mietintämyssyn päähänpanon paikka– ja peilin oston: uudenlainen, urbaani tai maaseutumainenelämäntapa saadaan ympäristöämuuttavampaan suuntaan vain ottamalla ihmisetmukaan tähän prosessiin. Jotta onnistumme,alkaa ollakin aika toimia yhdessä.Missä naiset?Päivien ohjelmaan sisällytettyjen projektiesittelyjenkimara oli tänä vuonna kiintoisa, mutta tekijöidenpuolesta kummallisen miesvoittoinen.Työryhmälle on käynyt suuri kömmähdys, kuntulevaisuusteemaisessa ohjelmassa oli arkkitehtuuriprojektienpuitteissa lähes kokonaan unohdettutaitavat ja lahjakkaat suomalaiset naiset:ekologisesti ja eettis-esteettisesti rakennettava


kestävä tulevaisuus vaatii käyttöönsävähintään kaksi aivolohkoa!Ohjelman lopun Dubai- ja Peking-keskeisyysoli sinänsä kiinnostavaveto. Suomalainen arkkitehtiAnu Leinonen työskentelee maailmankuulussaRem Koolhaasin arkkitehtitoimistossa.Hän esitteli tulevaamediarakennusta ja sen suunnittelua. Tarja NurmiOikaisu Kuntatekniikassa 6/2008olleen vesijohtoverkostojenvaurioherkkyyttä koskevanartikkelin taulukossa lehdensivulla 28 oli painovirhe. Taulukon1 ensimmäisen rivin,joka koskee pH-arvoja, viidennensarakkeen (Vesi-instituutinselvitys) oikea merkintäon ≥7,5. Toimitus pahoitteleevirhettä.Kiviaineksilletilinpitopalvelu Kiviaineksia käytetään maassammeyli 100 miljoonaa tonnia vuosittain.Väestökeskittymissä on kiviaineksistapulaa. Geologian tutkimuskeskus(GTK) on yhdessä ympäristöministeriön,Suomen ympäristökeskuksen,Uudenmaan jaLänsi-Suomen ympäristökeskusten,Hyvinkään kaupungin, Kuntaliitonja Infra ry:n kanssa kehittänyt kiviainestentilinpitopalvelun helpottamaankiviainestiedon löytyvyyttä.Ensi vaiheessa mukana on pääkaupunkiseutu,mutta varanto-, lupa-ja seurantatietoja löytyy kokomaasta. Kaikki keskeiset kulutusalueetovat tilinpidon piirissä viidenvuoden kuluessa. Järjestelmään ontarkoitus kytkeä myös rakentamisessasyntyvien ylijäämämaamassojen,louhosten ja kaivosten sivukivienja jätteiden seuranta.Kiviainestilinpitopalvelu löytyyGTK:n ylläpitämästä www.geo.fi-verkkopalvelusta.Hajarakentaminenraskasta kunnantaloudelle Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne-selvityksen mukaan uudisrakentamisensäätelyllä on kunnalle suuritaloudellinen merkitys. Kalleimmaksitulee antaa hajarakentamisenkasvaa taajaman ulkopuolelleilman ohjausta. Kustannukset näkyvätkunnan kukkarolla vasta pitkänajan päästä, mutta hyvin pitkäaikaisina.Kun haja-asutusalue vuosiensaatossa kasvaa, siellä tarvitaankunnallistekniikkaa, kunnossapitoaja palveluja.Hajarakentaminen aiheuttaaselvityksen mukaan kunnalle 30vuoden aikana vajaan 4 000 euronnettokustannukset asukasta kohti.Täydentävän rakentamisen taloudellinenvaikutus on sen sijaan positiivinen,eli jokainen kuntalainentuo kunnan kassaan 1 000–1 500euroa. Ero hajarakentamisen ja täydentävänrakentamisen välillä voiolla jopa yli 5 000 €/asukas.Selvityksen pohjalla on 30 aluettaHyvinkäällä, Kuopiossa, Nurmijärvellä,Siilinjärvellä ja Vantaalla.Kohteet olivat joko viime vuosienkuluessa valmistuneita tai rakenteillaolevia, 100–1 500 asukkaan alueita.Selvityksen teki FM KimmoKoski FCG Planeko Oy:stä.www.ymparisto.fiUusi biokaasulaitosJokioisille Hämeen ympäristökeskus on antanutympäristöluvan Kiipun BiovoimaOy:lle Jokioisten Jänhijoenkylään rakennettavalle uudelle biokaasulaitokselle.Laitoksessa tuotetaanosakastilojen sian ja naudanlannasta ja nurmirehusta biokaasuasekä nestemäistä ja kiinteää lannoitetta.Laitos ei aiheuta hajuhaittoja,koska laitoksen prosessit toimivatsuljetussa tilassa.Laitoksessa tuotettava biokaasujalostetaan lähirakennusten lämmöksisekä sähköksi, jota on tarkoitusmyydä valtakunnan verkkoon.Elisa Kujala/PPOPPO hankki ensimmäiset RC Pegasus vapaajäähdytyskoneensaviitisen vuotta sitten,kiinteistöpäällikkö Kimmo Autiola kertoo.VAPAAJÄÄHDYTYSpuolitti telelaitetilojenjäähdytysenergian tarpeen Viileää ulkoilmaa hyödyntävä vapaajäähdytysvaltaa ympäristöystävällisenä ja energiaa säästävänäratkaisuna alaa liike- ja toimitilojen sekäteollisuuden prosessien jäähdytyksessä. PohjanmaanPuhelin Oy on säästänyt suurimpien teletilojensajäähdytyksessä jopa puolet verrattuna ai-empaan. Etuna on ollut myös helppo käytettävyys,sillä huoltoa ei tarvita kuin nimeksi.Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Länsi-Lapissaja pohjoisessa Keski-Suomessa toimivallaPohjanmaan Puhelin Oy:llä on yhteensäpari-kolme sataa jäähdytettävää telelaitetilaa,joista kymmenkuntaa suurinta viilennetäänvapaajäähdytyksellä.– Vapaajäähdytys sopii pääsääntöisesti yli15 kilowatin lämpökuorman kohteisiin, sillälaitteiston hankintakulut ovat suhteellisensuuret. Kulut kuitenkin kuolettuvat suunnilleen3-4 vuodessa, kiinteistöpäällikkö KimmoAutiola PPO:lta sanoo.– Puolet vuodesta pärjätään täysin vapaajäähdytyksellä.Toisella puoliskolla mennäänosittaisella vapaajäähdytyksellä, jota täydennetäänkompressorin avulla, Autiola kertoo.PPO säästää kymmeniä tuhansia eurojavuosittain, koska vapaajäähdytyksen avullaenergiaa kuluu vain noin puolet siitä, mitäperinteinen jäähdytysratkaisu kuluttaisi.Vapaajäähdytyksessä jäähdytysvesi viilennetäänensisijaisesti kylmällä ulkoilmalla. Vastatoisessa vaiheessa jäähdytystä täydennetäänkompressorin avulla.www.kylma.onninen.fiEspoo vuokraaseitsemän uuttapäiväkotia Espoon kaupunki on vuokrannut Cramoltaseitsemän uutta Viikari-päiväkotirakennusta.Päiväkodit otetaan käyttöönsyyskuuhun 2009 mennessä. Espoon kaupungillaon entuudestaan yhdeksän Cramoltavuokrattua päiväkotirakennusta.Viikari-rakennukset ovat päiväkotikäyttöönsuunniteltuja ja Cramon talotehtaassavalmiiksi rakennettuja kaksi-, kolme- neljä-tai viisiryhmäisiä päiväkoteja, jotka onrakennettu moduuleista.Espoon kaupungin nyt vuokraamistapäiväkotirakennuksista kuusi on kolmeryhmäistä535 neliön rakennusta ja yksi kaksiryhmäinen376 neliön rakennus. Rakennusteneristykset ja lämmön talteenottoylittävät voimassa olevat määräykset noin40 prosentilla. Talot ovat vesikiertolämmitteisiäja niissä on lattialämmitys.Rakennukset on vuokrattu kymmeneksivuodeksi.www.cramo.fiKuntatekniikka 7/2008 55


InsinööritoimistoA-Insinöörit OyPk-seudun yksikkö• Dipl.ins. Yrjö Lietzenon nimitetty suunnittelupäälliköksiuudisrakennushankkeisiinkotimaassa.• Insinööri Arto Rauskuon nimitetty projektipäälliköksikorjaussuunnitteluhankkeisiin.• Katja Heikkinen onnimitetty suunnittelijaksiuudisrakennushankkeisiin.Infra-yksikkö• Arkkitehti SAFA MinnaSeppänen on nimitettymaankäyttöpäälliköksi.• Maankäytön suunnittelijanaon aloittanut arkkitehtiSAFA Mikko Siitonen.Tekla OyjTekla Oyj:n palvelukseenon nimitetty seuraavathenkilöt:Building &Construction• Sales Administratorintehtävään Jari Lindevall• Software Specialistintehtävään Jyrki Vanamoja Sascha Hamanke• Dokumentoijaksi JaanaRantala ja Sari LouhisolaInfra & Energy• Software Engineerintehtävään Antti Seppälä• Tekla Xpipe -konsultiksiTeemu Heusala• Dokumentoijaksi MarjuRajaniemi-KorhonenRamboll FinlandOy• DI Jukka Jalovaara onnimitetty projektipäälliköksiEnergia-yksikköönEspooseen.• Ins. AMK Aatu Kettunenon nimitetty suunnitteluinsinööriksiEnergia-yksikköönEspooseen.• Arkkitehti Hanna Tiiraon nimitetty yhdyskuntasuunnittelunja kaavoituksenvanhemmaksisuunnittelijaksi Maisemasuunnittelu-yksikköönEspooseen.• M.Sc. Timo Stapelfeldton nimitetty DesignEngineeriksi Espoon Geosuunnittelu-yksikköön.• RI Jari Tuominen onnimitetty projektipäälliköksiHelsingin Talo-yksikköön.• M.Sc. Martin Kriz onnimitetty suunnittelijaksiHelsingin Infra-yksikköön.• DI Outi Lehti-Miikkulainenon nimitetty yksikönpäälliköksi Infran hallinta -yksikköönTampereelle.• DI Mervi Harju on nimitettyprojektipäälliköksiInfran hallinta -yksikköönTampereelle.• DI Juho Suolahti onnimitetty suunnittelijaksiLiikenneväylät-yksikköönTampereelle.• Tekn. yo Kaisa Kärkkäinenon nimitettysuunnittelijaksi HollolanGeo-, TKA- ja jätehuoltoyksikköönHollolaan.• FM, aluemaantieteilijä,kauppatieteiden yo DennisSöderholm on nimitettysuunnittelijaksiKaavoitus-yksikköön Hollolaan.• FM, luonnonmaantieteilijäKirsi Lehtinen onnimitetty ympäristötutkijaksiKaavoitus-yksikköönHollollaan.• Ins. AMK Jetro Matilainenon nimitettyinfran sekä tie-, katu- jaaluetekniikan suunnittelijaksiLappeenrannan toimistoon.• DI Pasi Pirtala on nimitettyRambollin Kuopiontoimiston päälliköksi.• FT Kai Sormunen onnimitetty projektipäälliköksiYmpäristökonsultointi-yksikkööntoimipaikkanaanJyväskylä.• FM, ins. PenttiKalliolahti on nimitettysuunnittelijaksi Automaatioja sähkö -yksikköönVarkauteen.Ramboll GroupRamboll Group on perustanutneljä palvelualuettakokoamaan yhteen globaalillatasolla konserninosaamista.• Ramboll FinlandissaTeollisuus ja energia -toimialanjohtajana toiminutHans Weckman on nimitettyEnergy & Climate-palvelualueen johtajaksi.• Konsultointi -yksikönpäällikkönä toiminut PeterMolin on nimitettyInfrastructure & Transport-palvelualueen johtajaksi.• Buildings & Design -palvelualueenjohtoon onvalittu Lars O. RiemannRamboll Denmarkista.• Environment & Nature-palvelualueen johtoonon nimitetty Stein B. OlsenRamboll Norwaystä.TampereenkaupunkiPormestari Timo P. Nieminenon valinnut Tampereenkaupungin liiketoiminnankehitysjohtajanvirkaan 1.1.2009 alkaendiplomi-insinööri, MBAJussi Laitisen, 42. Laitinenon hoitanut vastaaviatehtäviä kaupungin omistajaohjaus-ja maapolitiikkaryhmässä.56Kuntatekniikka 7/2008


Liiketoiminnan kehitysjohtajantehtävänä onvastata mm. kaupungintytäryhteisöjen omistajaohjaukseenliittyvistä asioista.johtajaksi vahvistamaanyhtiön asiantuntemustabiolaitosprojekteissa sekämuussa tuotekehityksessä.mäki on määrätty liikenne-ja viestintäministeriönliikennepalveluyksikönpäällikön tehtävään kolmenvuoden määräajaksi1.9. lukien.Hyxo Oy• Heidi Mikkonen onnimitetty HACH LANGEnlaboratoriotuotteidentuotepäälliköksi.Lassila & Tikanoja• Reijo Sormunen onnimitetty kiinteistönhoidonyhteyspäälliköksi Joensuuntoimipisteeseen.• Mike Takkinen on nimitettyLänsi-Suomen ongelmajätepalvelujentuotantopäälliköksi.• Mikko Salmela on nimitettyEtelä-Suomen ongelmajätepalvelujentuotantopäälliköksi.• Ejvind Elvilä on nimitettymyyntipäälliköksiKiinteistö- ja käyttäjäpalvelujenRuotsin myyntiorganisaatioon.• Ilona Kukkonen onnimitetty kansainvälistentoimintojen FinancialControlleriksi vastuualueenaanL&T:n Venäjän yksiköt.SWECO CMU OySWECO CMU Oy:n organisaatiouudistuksessaonperustettu kolme liiketoiminta-aluetta:infra, taloja teollisuus.• Infrarakentamisen liiketoimintajohtajaksion nimitettyDI, ekonomi KariAuranen. Hän on toiminutviimeksi SWECOCMU:ssa projektijohtajana.• Talonrakentamisen liiketoimintajohtajaksionnimitetty RI Jorma Teelahti.• Teollisuusrakentamisenliiketoimintajohtajaksi onnimitetty DI Kai Karlén.• Talonrakentamisen aluejohtajaksion nimitetty RIJanne Ketola.Molok Oy• Tekniseksi johtajaksi onnimitetty Hannu Jokinen.• Asennuspäälliköksi onnimitetty rakennusinsinööriTomi Kuusinen.Vapor Finland Oy• Filosofian tohtori HeikkiOllila on nimitetty tutkimus-ja tuotekehitys-• Jukka Sarja on siirtynytNivalan konepajanpäällikön tehtävistä kehityspäälliköksi.• Insinööri AMK JariBlomberg on siirtynytNivalan konepajan päälliköksi.• Sähkövoimatekniikaninsinööri AMK KaarloKärkkäinen on nimitettyprojekti-insinööriksi.• Diplomi-insinööri HannuMyllylä on nimitettytuotepäälliköksi Ouluun.Myllylän tehtäviinkuuluvat tarjouslaskentaja projektitehtävät.• Insinööri AMK PetteriKumpulainen on nimitettysuunnitteluinsinööriksiNivalan toimipisteeseen.• Energiatekniikan diplomi-insinööriMattiKorpela on nimitettysuunnitteluinsinööriksiLappeenrannan toimipisteeseen.Neapo Oy• Pertti Rantanen on nimitettyNeapo rakennuspäälliköksivastuullaanNeapon avainasiakkaat,suuret rakennushankkeetsekä Keski-Suomen liiketoiminta-alue.Rantasenasemapaikka on Viiala.• Kari Moisalo on nimitettytuotantopäälliköksivastuullaan Neapon tehdastuotanto.Moisalonasemapaikka on Uusikaupunki.• Veikko Savolainen onnimitetty projektipäälliköksivastuullaan Itä-Suomenliiketoiminta-alue.Savolaisen asemapaikkaon Joensuu.• Ville Koski on nimitettyprojektipäälliköksivastuualueenaanTubetower® hissi- ja porrastornityömaatsekäsuunnittelu. Kosken asemapaikkaon Uusikaupunki.YIT Oyj• DI Tero Kiviniemi (37)on nimitetty YIT:n Suomenrakentamispalvelut-toimialan johtajaksi.Nykyinen toimialajohtajaIlpo Jalasjoki siirtyy2009 alusta osa-aikaeläkkeelle.Liikenne- javiestintäministeriö• Kansainvälisten asioidenneuvos OTK Minna Kivi-Finnsementti Oy• DI Kalervo Matikainen(53) on nimitettyFinnsementti Oy:n toimitusjohtajaksi1.11.2008alkaen.Kalervo Matikainenon toiminut 2007 alustaRudus-konsernin ja senemoyhtiön RudusOy:n toimitusjohtajana.Finnsementti on osa irlantilaistaCRH plc -konsernia.Rudus Oy• Toimialajohtaja, DI LauriKivekäs (52) on nimitettyRudus-konserninja sen emoyhtiön RudusOy:n toimitusjohtajaksi1.11.2008 alkaen.Lauri Kivekäs tuliRuduksen palvelukseen1985. Hänet nimitettiin2007 nykyiseentehtäväänsä Ruduksenvalmisbetoni- ja kiviainestoimialojenliiketoimintajohtajaksi.Rudus on osa irlantilaistaCRH plc -konsernia.Kuntatekniikka 7/2008 57


Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitälähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia2008 ja 2009 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.tapahtumakalenteri2008EnergiaForum 0827.–30.10.2008 Tamperewww.energiaforum.comRakennusvalvontapäivät5.–7.11.2008 Lahtiwww.efeko.fiWater Expo China10.-12.11.2008 Beijinginfo@china.messefrankfurt.comKuntien teknisen hallinnonpäivät12.–14.11.2008 Kuopiowww.efeko.fiJulkisen kiinteistöomaisuudenja yhdyskuntainfrastruktuurinhallinta18.11.2008 Helsinkiwww.rakli.fi/tapahtumatKaavoitusprosessinperuskoulutus, 1. jakso19.–21.11.2008 Helsinkiwww.efeko.fiJätehuollon energiapäivät25.–26.11.2008 Espoowww.jly.fiMittaustekniikankoulutuspäivät25.–27.11.2008 Helsinki-Tukholma-Helsinkiwww.efeko.fi2009Teknisen toimialanvarautumissuunnitelmat26.–27.1.2009 Helsinkiwww.efeko.fiKatujen ja yleistenalueiden ylläpidontoimintatavat3.2.2009 Helsinkiwww.efeko.fiUimahalli- ja kylpyläpäivät4.–6.2.2009 m/s MariellaHelsinki-Tukholma-Helsinkiwww.ukty.netALANSA YKKÖNENVuosaaren satamauudistaa logistiikanja kaupunkirakenteensivu 6Vantaa siistiiyritysalueidensaympäristöjäsivu 18Viherpäivät10.–11.2.2009 Tamperewww.vyl.fiRakentaminen ja Talotekniikka6.–8.3.2009 Jyväskyläwww.jklmessut.fiSportec 200926.–27.3.2009 Tamperewww.sportec.fiWasser Berlin 200930.3.–3.4.2009 Berlinwww.wasser-berlin.comJäähallipäivät14.–16.4.2009 Helsinki-Tukholma-Helsinkiwww.finnhockey.fiStone+tec 200920.–23.5.2009 Nürnbergwww.stone-tec.comYhdyskuntatekniikka YT 0927.–29.5.2009 Tamperewww.yhdyskuntatekniikka.fiAsuntomessut10.7.–9.8.2009 Valkeakoskiwww.asuntomessut.fi16th IFME World Congress onMunicipal Engineering6.–10.9.2009 Melbournewww.ipwea.org.au/melb2009Kuntamarkkinat9.–10.9.2009 Helsinkiwww.kuntamarkkinat.fi7/ 2008Vesistölämpöon Freiburgilla urheiluopistolletiukka linja hyvä ilmas-onratkaisu, tonmuutokseen, MarkoRuti Wulf sanoo. Dasekingkertoo. sivu 26sivulla 36Turun vesilaitoksentaistelu hulevesiävastaan sivu 38Espoossa robottisukelsi jätevesi-tunneliin sivu 42Kohteina Jyväskylä ja Helsinkisivu 14VALOSISSIT ISKIVÄTVesiopasKANSI2008.indd 1 20 11 216.10.2008 13:27:24LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENNE-TURVALLISUUS • JOUKKOLIIKENNELIIKENTEEN HALLINTA • LOGISTIIKKAI N S I NÖÖR I T O I M I S T OLIIDEA OYwww.liidea.fi08-8810300Kirkkokatu 2, Franzenin talo, 90100 OULUMarjaniementie 29a, 00930 HELSINKILAADUKASTA OSAAMISTAYHTEISTYÖKYKYISESTIKunFo tietää!www.kuntatekniikka.fion yhteinen verkostomme,josta löydät mm. tuoreimmatuutiset ja tapahtumat, rekryfoorumin,matkapalveluja jakuvapankin.Tilaa Kuntatekniikka!Tilaa Kuntatekniikan vuosikertajatkuvana kestotilauksena67 euroa. Saat kaupan päälletoukokuussa ilmestyneenVesihuollon osto-oppaan.Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus(8 numeroa) maksaa76 euroa, irtonumero 8,50 euroa.Tilauksen ja osoitteenmuutoksenvoi hoitaa kätevimmin os.http://lehti.kuntatekniikka.fitai puh. (09) 77 11/Tuula Vesa.58Kuntatekniikka 7/2008


Tarkatlaitos ja kuntasääasemat,ukkostutkaimet,tuulimittarit.SITO on liikenteen, ympäristön jainfran suunnittelu- ja asiantuntijapalvelujatuottava moniosaaja.Palvelutarjontamme kattaakonsultoinnin, suunnittelun,rakennuttamisen ja tietotekniikan.ESPOO • KOUVOLA • KUOPIO • TAMPERE • TURKU • ROVANIEMI• Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri• Geotekniikka ja kenttätutkimukset• Geotieteellinen konsultointi• Kalliorakennus-, rakenne- jatunnelisuunnittelu• Kaukokartoitus ja GIS-konsultointi• Liikenteen konsultointi• Maisema- ja vihersuunnittelu• Paikkatietopalvelut• Siltasuunnittelu• Tie-, katu- ja ratasuunnittelu• Vesi- ja ympäristötekniikka• YmpäristökonsultointiPöyry Environment OyPöyry Infra OyJaakonkatu 3, 01620 VantaaPuh. 010 33 11www.environment.poyry.fiwww.infra.poyry.fiGEOPALVELU OYRistimäenkatu 2G33310 TamperePPuh (03) 2767 200Faksi (03) 2767 222geopalvelu@geopalvelu.fiYMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJAGolder Associates OyHelsinki · Oulu · Tampere · Turkupuh. (09) 5617 210 www.golder.fi• Pilaantuneen maaperän ja pohjavedentutkiminen ja kunnostus• Jäteluokitukset• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit• Hyötykäyttöarvioinnitmaanrakentamisessa• Vesistöjen ja ranta-alueidensedimenttitutkimukset ja kunnostus• Ympäristöriskien arvioinnit• Vanhojen kaatopaikkojenkunnostussuunnitteluKotimaiset, energiaa säästävätAIRIT-ilmastimetMIXIT-sekoittimet• Kunnallisen ja teollisen jäteveden käsittelyyn• Luonnonvesien hapetukseenWaterixilta kokonaispalveluna järjestelmiensuunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta jatarvittaessa vuokraus.WWW.WATERIX.COMHitsaajankatu 4 c00810 Helsinkipuh. 044 091 77 77info@veela.fiwww.veela.fiVESIHUOLTOPALVELUA•osaamistestaus•vesihuollon projektinhoito•suunnittelun valvonta•palveluhankintojen kilpailutus•osuuskuntien isännöintiKuntatekniikka 7/200859


Varma ja kestäväWeholite-säiliöWeholite-säiliötkokonaistoimituksinaEsimerkkisovelluksia:• Alavesisäiliöt• Tasausaltaat• Alkalointisäiliöt • Ylivuotosäiliöt• Kemikaalisäiliöt • Tulvavesien keräilyaltaat• SaostussäiliötWehoPutspienpuhdistamot• Laaja mallisto: kiinteistö- ja kyläkohtaiset puhdistamot• Tutkitusti parhaat puhdistustulokset• Vähäinen huollontarveAlla Konginkankaan kylän alavesisäiliö. Weholite-säiliö on sisämitaltaan2400 mm, pituudeltaan 25 m ja tilavuudeltaan 100 m 3 . Sisähalkaisijaltaan2200 mm:n pumppuhuone on liitetty säiliön päähän.www.kwhpipe.fi

More magazines by this user
Similar magazines