Kulttuurituottaja - Humanistinen ammattikorkeakoulu

KULTTUURITUOTTAJANATYÖELÄMÄÄNHUMAKista valmistuneiden kulttuurituottajien(AMK) työelämään sijoittuminen,koulutuskokemukset jajatko-opintosuunnitelmatElina Nikoskinen

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULUElina Nikoskinen:KULTTUURITUOTTAJANA TYÖELÄMÄÄN.HUMAKista valmistuneiden kulttuurituottajien (AMK) työelämäänsijoittuminen, koulutuskokemukset ja jatko-opintosuunnitelmatSarja B. .Projektiraportit ja selvitykset 15, 2010© tekijä ja Humanistinen ammattikorkeakouluISBN 978-952-456-098-6ISSN 1799-179XHumanistinen ammattikorkeakoulu – HUMAKAnnankatu 12, 00120 Helsinkiwww.humak.fihumak@humak.fi

SISÄLLYSLUETTELOESIPUHE1 JOHDANTO2 KULTTUURI TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ2.1 Muuttuva toimiala2.2 Muuttuvan toimialan ja koulutuksen väliset yhteydet2.3 Muuttuva työ2.4 Ammattina kulttuurituottaja3 TUTKIMUSTEHTÄVÄT JA TUTKIMUKSENTOTEUTUS4 TUTKIMUKSEEN OSALLISTUNEIDENTAUSTATIETOJA5 KULTTUURITUOTTAJAT TYÖELÄMÄSSÄ5.1 Työssäkäynti ennen opintoja HUMAKissa5.2 Työssäkäynti HUMAKin opintojen aikana5.3 Työelämään sijoittuminen5.4 Työnhaku ja työllistymisen nopeus5.5 Ensimmäinen työsuhde heti valmistumisen jälkeen5.5.1 Ensimmäisen työsuhteen kesto ja valmistumisen jälkeistentyösuhteiden määrä5.5.2 Ensimmäisen työsuhteen ammattinimike jatyönkuva5.6 Työtilanne keväällä 20095.6.1 Kulttuurituottajien työnantajat5.6.2 Kulttuurituottajien kiinnostus eri työnantajasektoreita kohtaan5.6.3 Työsuhteet

5.6.4 Kulttuurituottajien työnkuva keväällä 20095.6.5 Palkkaus5.6.6 Kulttuurituottajien kokemuksia omasta työstä5.6.7 Tuottajien arvioita kulttuurituotannon alantulevaisuudesta5.6.8 Alan vaihto5.6.9 Kulttuurituottaja (AMK)-tutkintonimikkeentunnettuus5.7 Ammatillinen liikehdintä työuran aikana5.8 Näkemyksiä uralle kiinnittymisestä ja sen annista5.9 Työttömyys6 KOULUTUSKOKEMUKSET6.1 Koulutuksen antamat työelämävalmiudet6.2 Työoppimisen (nyk. harjoittelu), projektien ja opinnäytetyönmerkitys työllistymisessä7 JATKO-OPINTOSUUNNITELMAT7.1 Tutkintotavoitteinen koulutus valmistuneillakulttuurituottajilla7.2. Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus valmistuneillakulttuurituottajilla8 YHTEENVETOLÄHTEETLIITTEET

Esipuhe 5EsipuheHumanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK) on kouluttanut kulttuurituottajiavuodesta 1998 lähtien. Tässä tutkimuksessa selvitetään kulttuurituotannonkoulutusohjelmasta vuoden 2008 loppuun mennessä valmistuneidenkulttuurituottajien (AMK) työelämään sijoittumista, työurien kehittymistä,ammatillista profiilia ja kokemuksia koulutuksesta. HUMAKon suurin kulttuurituottajien kouluttaja Suomessa. Kulttuurituotannonkoulutusta tarjoavilta neljältä kampukselta: Jyväskylästä (ent. Korpilahti),Kauniaisista, Lappeenrannasta (ent. Joutseno) ja Turusta oli vuoden 2008loppuun mennessä valmistunut 493 opiskelijaa. Edellinen kulttuurituottajienurapolkuja valottanut selvitys ilmestyi vuonna 2006 ja koski vuosina2001–2004 valmistuneita opiskelijoita. Tässä tutkimuksessa aineisto oli johuomattavasti laajempi ja vastaajien työhistoria pidempi, joskin edelleenvarsin lyhyt ajatellen keskimääräistä työuran pituutta Suomessa.Varsinaisia yllätyksiä selvitys ei tuottanut, jos ei sellaisena pidetä kulttuurituottajiensuhteellisen hyvää työtilannetta keväällä 2009, jolloin maailmantaloudenlaman vaikutukset olivat jo selvästi nähtävissä.Tutkimus osoittaa, että kulttuurituottajat pääsevät nopeasti kiinni työelämään,mutta että työsuhteet ovat usein epätyypillisiä, mikä heijastaakulttuurin toimintaympäristöjen nopeaa muutosta ja työn muutosta yleisemminkin.Kuluneen kahdentoista vuoden aikana HUMAKin kulttuurituotannonkoulutusohjelman opetussuunnitelmaa on säännöllisesti uudistettu vastaamaanparemmin nopeasti muuttuvan työelämän tarpeita. Onpa koulutuksennimi ja laajuuskin jo kertaalleen muuttunut ajan hengen mukaisestikulttuuripalvelujen koulutusohjelmasta (210 op) kulttuurituotannon koulutusohjelmaksi(240 op). Viimeisin opetussuunnitelman uudistus toteutettiinsyksyllä 2009. Tämän tutkimuksen koulutuskokemuksia koskevattulokset osoittavat, että koulutusohjelman sisällön uudistukset ovat olleetoikean suuntaisia. Johtamis- ja liiketoimintaosaamiseen tähtääviä koulutussisältöjäon lisätty. Aiempaa enemmän huomiota on kiinnitetty myös

6 Esipuhemoniammatilliseen osaamiseen ja toimialarajat ylittävään tuottajatoimintaan.Keskustelu kulttuurin yhteiskunnallisesta ja kansantaloudellisesta merkityksestäon voimistunut viime aikoina. Kulttuuri ja luova ala nähdääntulevaisuuden talouden moottorina. Taiteen ja kulttuurin kokonaisvaikuttavuusaletaan uudella tavalla tiedostaa yhteiskuntapolitiikassa. Kulttuurinrooli hyvinvoinnin lisäämisessä monikulttuuristuvassa ja väestörakenteeltaanmuuttuvassa yhteiskunnassa korostuu. Tuottajaosaamiselle on tulevaisuudessakysyntää.Kiitän KM Elina Nikoskista paneutumisesta kulttuurituottajien koulutus-ja työurien kiemuroihin sekä monimuotoiseen ja muuttuvaan kulttuurintyökenttään. Lehtori Päivi Ruutiaiselle kiitokset tutkimuksen kommentoinnista.Kiitän myös kaikkia kyselyyn vastanneita kulttuurituottajiamme(AMK) arvokkaista vastauksista ja palautteista. Tämä tutkimusauttaa HUMAKia työelämäläheisen koulutuksen kehittämisessä, opiskelijoidenuraohjauksessa ja täydennys- ja jatkokoulutuksen suunnittelussa.Helsingissä 27.5.2010Katri KaalikoskiKoulutusjohtaja

Johdanto 71 JohdantoMinne tie vie? Näin kysyttiin vuonna 2006 julkaistussa selvityksessä, jokatarkasteli muun muassa Humanistisesta ammattikorkeakoulusta (HUMAK)vuosina 2001–2004 valmistuneiden kulttuurituottajien (AMK) työelämäänsijoittumista, koulutuskokemuksia ja jatko-opintosuunnitelmia (Kalhama2006). Kulttuurituottajien tie osoittautui monipolviseksi, monien mahdollisuuksienpoluksi, mutta samalla osin jäsentymättömäksi. Nyt kun edellisestätutkimuksesta on kulunut jo useampi vuosi, on tullut aika tarkastella valmistuneidenkulttuurituottajien työmarkkinatilannetta uudelleen.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää HUMAKin kulttuurituotannonkoulutusohjelmasta vuoden 2008 loppuun mennessä valmistuneidenkulttuurituottajien (AMK) työelämään sijoittumista, työurien kehittymistä,ammatillista profiilia ja kokemuksia koulutuksesta. Vuonna 2008HUMAKissa opiskeli tilastojen mukaan 1 292 perustutkinto-opiskelijaa,joista nuorten koulutuksessa 88 %. HUMAK on vahvasti naisvaltainen ammattikorkeakoulu;79 % opiskelijoista oli naisia vuonna 2008 kun kaikissaammattikorkeakouluissa naisia oli 56 %. Valtakunnallisesti kulttuurialallaopiskeli vuonna 2008 11 757 perustutkinto-opiskelijaa, joista nuorten koulutuksessa89 %. Naisten suhteellinen osuus oli 67 %. Humanistisessa ammattikorkeakoulussakulttuurituotannon koulutusohjelmassa opiskeli kaikkiaan403 opiskelijaa, joista nuoria 332. Nuorten koulutuksessa opiskelevistanaisia oli 79.5 %. (Opetusministeriö, AMKOTA.)TAULUKKO 1. Perustutkinto-opiskelijat vuonna 2008.HUMAK Kulttuuriala Kulttuurituotannonkoulutusohjelma,Kulttuurituotannonkoulutusohjelma,Kaikki ammattikorkeakoulutkulttuurituottaja(AMK)kulttuurituottaja(AMK), HUMAKf % f % f % f % f %NuoretAikuiset114415188.311.710456130188.911.167814982.018.03327182.417.61078571962284.615.4Kaikki 1292 100.0 11757 100.0 827 100.0 403 100.0 127479 100.0Lähde: Opetusministeriö, AMKOTA-tietokanta

8 JohdantoOppilaitosten tuottama tieto koulutusohjelmien sisällöistä, opiskelijoidenkoulutuskokemuksista ja koulutuksen sekä työelämään siirtymisen nivelvaiheestaon tärkeä monille tahoille. Koulutuksen ja työllistymisen suhdettatarkastelevat selvitykset mahdollistavat tulevaisuuden rakentamisen,jossa huomioidaan oppilaitoksen, ympäröivän maakunnan sekä työelämänväliset suhteet. Yhteistyö ja vuorovaikutus eri toimijoiden kanssa on suurihaaste erityisesti ammattikorkeakouluille, koska ammattikorkeakoulu onkaikkiaan nuori instituutio. Osaamisen profilointi edistää koulutusalojenja tutkintojen tunnettuutta paitsi koulutukseen hakeutuvien ja opiskelijoidenmyös työnantajien ja työvoimahallinnon piirissä. Jotta työvoimankohtaanto olisi mahdollisimman hyvä, on tiedettävä, millaisista tekijöistäosaaminen koostuu ja millaisissa tehtävissä kyseisen tutkinnon suorittaneettyöskentelevät. Kyse on samalla yhteiskunnallisesta vaikuttamisestaja toimialojen kehittämisestä yhdessä kouluttajien, opiskelijoiden, valmistuneidensekä työelämän edustajien kanssa. Työllistymisen seuranta antaakuvan myös työelämän ja eri toimialojen muutoksista sekä haasteista, joitatyöelämässä kohdataan.Koulutuksen laadun ja työllistymisen arviointivastuu kuuluu oppilaitoksille.Korkeakoulujen on oltava ajan tasalla siitä, miten valmistuneetovat koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheessa onnistuneet. Toimialojentarpeet muuttuvat ja siksi tarvitaan yksityiskohtaista tietoa valmistuneidenalueellisesta liikkuvuudesta, toimialoista, tehtäväsisällöistä, palkkauksestaja ammatillisen identiteetin eri puolista.

Kulttuuri toimintaympäristönä 92 Kulttuuri toimintaympäristönäMitä on kulttuuri, jonka parissa kulttuurituottajat työskentelevät? Käsitteenmäärittely on hankalaa, sillä laajimmassa merkityksessään kaikkea inhimillistätoimintaa voidaan luonnehtia kulttuuriksi. Kulttuurin käsite voilaajasti käsitettynä sisältää niin yksilöllisen kuin yhteisöllisenkin toiminnan,merkitysten tuottamisen, niiden työstämisen ja niistä viestimisen.Taide on siten vain yksi osa kulttuuria, joka pitää sisällään taiteellisen itseilmaisunja luovan asennoitumisen erilaisiin toimintaympäristöihin. Kulttuurisisältää taiteellisen toiminnan ja sitä välittömästi tukevat toiminnot,joista muodostuu kokonaisuudessaan taiteen ja kulttuurin toimiala. Tämänlisäksi kulttuuriin kuuluvat yhteisölliset luovan toiminnan muodot,kuten arvojen ja mielipiteiden muodostus sekä yhteiskunnallisen keskusteluneri muodot. (Taide on mahdollisuuksia. Ehdotus valtioneuvoston taide-ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi 2002, 9–11.) Kulttuurin globalisoituminen,arkielämän medioituminen, tavaraistuminen ja digitalisoituminenedistävät kulttuurin eri muotojen sekoittumista (Honkanen & Ahola2003, 15).Kun jo pelkän kulttuuri-käsitteen määrittely on hankalaa, on ymmärrettävää,että myös tämän käsitteen ympärille kietoutuneet toiminnot ovatvaikeasti hahmotettavissa. Esimerkiksi kulttuuritalous, kulttuuriteollisuusja kulttuurituotanto ovat käsitteitä, jotka ovat osin rinnakkaisia, päällekkäisiäja samaa tarkoittaviakin. Opetusministeriön kulttuuriteollisuustyöryhmän(Kulttuurin satelliittitilinpito 2008, 8) mukaan kulttuuriteollisuudenkäsite kattaa koko prosessin luovasta teosta jakeluun saakka taiteenja kulttuurin kentän eri aloilla. Yksityiskohtaisemmin eriteltynä tämä kattaataiteilijan luovan työn, sen kehittämisen ja tuotteistamisen teokseksi,esittämisen, jakelun ja vastaanoton. Kulttuuriin sisältyy siten luovien taiteidenlisäksi muun muassa tuotanto- ja jakelujärjestelmät. Kulttuurin arvoketjuavoidaan luonnehtia seuraavaan tapaan:

10 Kulttuuri toimintaympäristönä3.Tuotteistaminen7.Loppukäyttäjät1.Luominen6. Jakelu2.Kehittäminen5.Markkinointi4. PaketointiKUVIO 1. Kulttuurin arvoketju (Alkuperäisen kuvan F&L Management -services Oy:Sisältötuotannon kilpailukyvyn kehittäminen, osa 1, 1997 pohjalta Kulttuuriteollisuudenkehittäminen Suomessa: Kulttuuriteollisuustyöryhmän loppuraportti 1999, 19).Kuvio 1 kuvaa havainnollisesti sitä prosessia, joka syntyy yhteistyössä sisällöntuottajan(taiteilijat, näyttelijät, säveltäjät, muotoilijat yms.) ja kulttuurituottajankanssa. Tuottaja on prosessin ohjaaja, joka suunnittelee ja organisoi,hankkii rahoituksen ja muut yhteistyökumppanit sekä hoitaa tiedotuksenja markkinoinnin. Tällä tavalla ymmärrettynä kulttuuri ja senosatekijät laajentavat arkikäsityksiä tuotannollisempaan ja teollisempaansuuntaan.Kulttuurin kenttä on jatkuvassa muutoksessa. Osittain kyse on teknologiaperäisestäja osittain sosiaalisesta muutoksesta. Teknologinen kehitys

Kulttuuri toimintaympäristönä 11kasvattaa sisällöntuotannon merkitystä ja työvoimavaltaisena alana kulttuuriinliittyy paljon taloudellisia, työllisyyttä ja kilpailukykyä edistäviämahdollisuuksia. Toiseksi sosiokulttuurisen työn potentiaali demokratianedistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn, osallistamisen ja yhteisöllisyydenvahvistamisen näkökulmista on kiistaton. (Honkanen & Ahola 2003,16.) Suomen asemoiminen korkean koulutustason, osaamisen, innovatiivisuudenja tietoyhteiskuntamallin yhteisöksi tarkoittaa myös sitä, ettäkulttuurista pääomaa pyritään hyödyntämään järjestelmällisesti ja laajaalaisesti(Julkunen 2007, 28; Wilenius 2004, 30). Näin kulttuuripalvelut,luovat tuotteet ja verkostoitunut tuotanto sekä niihin liitetyt arvot, merkityksetja perinteet kohtaavat asiantuntijuuden, talousosaamisen ja tekniikanmaailman. Koulutuksen näkökulmasta tämä kehitys nostaa erityishaasteeksikulttuurialan näkyvyyden lisäämisen sekä henkilöihin sidotunhiljaisen tiedon hyödyntämisen. (Wilenius 2004, 30.)Kulttuurialan kehitystrendeinä vaikuttavat globalisaatio, väestömuutoksetsekä tieteen ja teknologian edistysaskeleet. Muutoksia seuraa myösosaamisen, kestävän kehityksen, työn ja ihmisten inhimillisen pääomansekä kulttuuriympäristön vaikutuksista. Globalisaation myötä avautuvatmarkkinat nähdään ensisijaisesti myönteisenä muutoksena, sillä työvoimavaltaisenaalana kulttuuritoimintaa ei yleensä viedä halvemman työvoimanmaihin. Kulttuuria voidaan hyödyntää kilpailutekijänä. Väestömuutostenmyötä, erityisesti väestön ikääntymisen takia ihmisten kulutustottumuksetmuuttuvat. Nykypäivän ikääntyvillä on varallisuutta ja halukkuutta kuluttamiseen.Samoin kulttuurin merkitys esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluidenyhteydessä korostuu. Hyvinvoinnin rakentamisessa kulttuurilla ontärkeä rooli.Tiedon ja teknologian kehittymisen ansiosta innovatiivisille palveluilleon kysyntää. Toisaalta ekologisuus ja ympäristövastuullisuus voivat siirtääkulutusrakenteita tavaroista palveluiden suuntaan. Ympäristön hyödyntäminenlinkittää kulttuurin, elämykset ja matkailun. Kaikkien edellä mainittujenmuutostrendien myötä työhön, ihmisiin, osaamiseen ja asiantuntijuuteenkohdistuu uusia vaatimuksia myös kulttuurialalla; harrastuneisuusei enää riitä luovien alojen toiminnan pyörittämiseksi. Työn muutoksetheijastuvat osin myös vapaa-aikaan ja kulttuurikulutukseen. Kulttuu-

12 Kulttuuri toimintaympäristönärin viihdekäyttö todennäköisesti lisääntyy samalla kun asiakasryhmät segmentoituvat.(Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 2007,25–27.)Jos edelliset trendit nähdään pääosin myönteisinä, taloudellisen tilanteenheikkeneminen ja taantuma muodostavat tämän hetken suurimmanuhan alalle. Tilanne vaikuttaa myös alalta valmistuneiden työllistymiseenja sitä kautta kulttuurin töiden sirpaloitumiseen, työolojen heikkenemiseenja kolmannen sektorin sekä vapaaehtoistyön merkityksen nousemiseen.Ihmisten taloudellisen tilanteen kiristyminen heijastuu myös kulutukseen.Suhdanteille alttiita kulutuksen muotoja ovat kestotavarat, palvelutja vapaa-ajan kulutus (Tulot ja kulutus, Tilastokeskus 2009). Kulttuuriinvoidaan laskea kuuluvaksi seuraavat toimialat, jotka on listattu taulukkoon2.TAULUKKO 2. Kulttuurin toimialat (Kulttuurin satelliittitilinpito 2008, 27–34).Taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoimintaKirjastot, arkistot ja museot yms.Taide- ja antiikkiliikkeetKirjojen kustantaminen ja kauppaSanoma-, aikakauslehdet ja uutistoimistotElokuvien ja videoiden tuotanto, jakelu ja esittäminenSoitinten valmistus ja kauppaÄänitteetRadio ja televisioMuu painaminen ja siihen liittyvä toimintaMainontaArkkitehti- ja taideteollisuussuunnitteluValokuvausHuvipuistot, pelit sekä muu viihde ja virkistysViihde-elektroniikan valmistus ja kauppa (osittain)Kulttuuritapahtumien järjestäminen ja siihen liittyvä toiminta (osittain)Koulutus ja kulttuurihallinto (osittain)Urheilu (osittain)

Kulttuuri toimintaympäristönä 13Toimialaluokituksen perusteella voidaan todeta, että kulttuuriala on laskennallisestisuurempi kuin, mitä sille annetut arkiset merkitykset voisivat olettaa.Näin ollen myös kulttuurituottajien työkenttä on moninainen ja toimialojenrajoja rikkova. Kulttuurituotannon koulutusohjelmasta valmistuneidenkulttuurituottajien tiukasti määritelty ”oma ala” voisi Opetusministeriön(Kulttuurin satelliittitilinpito 2008, 32) selvityksen mukaan olla kulttuuritapahtumienjärjestäminen ja siihen liittyvä toiminta. Tähän kuuluvistaaloista messujen ja kongressien järjestäminen, sekä muu liike-elämää palvelevatoiminta (esim. ohjelmatoimistot) ovat kulttuurin tilinpidossa mukanaosittain. Näin ollen kulttuurin ja viihteen tukipalvelut toiminevat sinä virallisenatoimialana, joka voidaan määritellä kulttuurituottajien omaksi alaksi.Tapahtumatuotannon lisäksi kulttuurituotanto käsittää siis kokonaisuuden,jossa kauppaa käydään kulttuurisilla sisällöillä, aineellisilla ja/tai aineettomillatuotteilla sekä palveluilla (Lundin 2000 Möttösen 2007, 20 mukaan).Kulttuuriteollisuudessa voidaan erottaa sisältö ja sen tuottaminen. Perinteisentyönjaon mukaan taiteilija vastaa sisällöstä, kulttuurituottaja tuotannosta(Ruuska 2000, 18). Tässä raportissa kulttuurialan työn käsitteellä viitataankulttuurialaan yleensä, mikä sisältää myös kulttuurituottajan työn. Erityisempääntuottajan työhön viitataan käsitteellä kulttuurituottajan työ.2.1 Muuttuva toimialaKulttuuripolitiikan tavoitteita ovat luovuuden, moninaisuuden ja osallisuudenedistäminen, jotta olemassa oleva luovuuspääoma saataisiin mahdollisimmantehokkaasti yhteiskunnan eri toimintojen käyttöön. Näitä tavoitteitapyritään edistämään vahvistamalla taiteilijoiden ja muiden luovantyön tekijöiden sekä kulttuuri- ja taidelaitosten toimintaedellytyksiä.Muita keinoja ovat kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymisen ja kehittymisen,kulttuurin tasa-arvoisen ja monipuolisen saatavuuden, saavutettavuudenja käytön, kulttuurituotannon, alan työllisyyden ja yrittäjyydensekä yhteiskunnan kulttuurisen perustan vahvistaminen. (Kulttuuripolitiikanstrategia 2020, 11–15.)Yleisenä lähtökohtana on, että luovuuden ja kulttuurin merkitys yhteiskunnassakasvaa edelleen, samoin kasvaa taiteen ja kulttuurin tekijöi-

14 Kulttuuri toimintaympäristönäden määrä. Kasvavan työllisyyden pääammattiryhmiä ovat rakennusalantyö, palvelutyö, sosiaali- ja terveysalan työ, opetus- ja kasvatustyö, kulttuuri-ja tiedotustyö sekä muu johto- ja asiantuntijatyö (Koulutus ja tutkimus2007–2012, 25). Vaikka kulttuurin toimialat kansainvälisesti kasvavatkinja niiden osuus palveluista kasvaa, käytettävissä olevan tilastotiedonvalossa kuva toimialojen maakohtaisesta kasvusta ei ole yksioikoinen.Tietyt kulttuurin toimialat, kuten elokuva ja audiovisuaalinen tuotanto jajakelu, musiikki sekä tietokonepelit, ovat kasvaneet useissa maissa, muttamuilla kulttuurin toimialoilla kasvu on ollut hitaampaa tai sitä ei oletapahtunut lainkaan. Tiettyjen kulttuurin toimialojen bruttokansantuoteosuudetovat itse asiassa eräissä maissa jopa pienentyneet. Tämä on tietystiseurausta siitä, että kulttuurin tuotanto ja jakelu ovat kansainvälisesti hyvinkeskittyneitä varsinkin taloudellisesti merkittävimmillä sektoreilla kutenelokuvassa, musiikissa ja peleissä. (Kulttuurin arvo 2006, 9; Kulttuurinsatelliittitilinpito 2008, alkusanat.) Mitään kovin suurta kasvua ei olehavaittu, pikemminkin osuus on hieman pienentynyt. Kulttuurin toimialoillakasvu ei siis ole varsinaisesti ollut muiden alojen keskimääräistä kasvuanopeampaa (Kulttuurin satelliittitilinpito 2008, 50).Toisaalta kulttuurin toimialojen arvonlisäys oli vuonna 2006 suurempaakuin esimerkiksi sellaisten perinteisten alku- ja jalostustuotannon toimialojenkuin sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen, maa- ja riistatalouden,metsätalouden tai massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen.Kulttuuri päihittää myös matkailun ja majoitus- sekä ravitsemustoiminnan.Kulttuurin arvonlisäyksestä merkittävä osuus syntyy joukkoviestinnänalueella. Vuonna 2006 sanoma- ja aikakauslehtien kustantaminenja painaminen, uutistoimistot sekä radio- ja televisiotoiminta kattoivatmiltei kolmanneksen kulttuurin tuottamasta arvonlisäyksestä. Kunmukaan lasketaan vielä kirjat, elokuvat ja muu painaminen, joukkoviestinnänosuus nousee jo selvästi yli puoleen (53,5 %) kulttuurin arvonlisäyksestä.Tällä tavoin rajatun joukkoviestinnän BKT-osuus oli 1,7 prosenttia.Taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminnan osuus oli 6,2 prosenttia kulttuurintuottamasta arvonlisäyksestä ja 0,2 prosenttia koko kansantaloudenarvonlisäyksestä. (Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2009.) Kulttuurinosuus työllisistä on suurempi kuin osuus tuotoksesta ja arvonlisäyksestä:

Kulttuuri toimintaympäristönä 15kulttuurin aloilla on siis varsin paljon työvoimavaltaista tuotantoa, kutenpalveluissa muutenkin (Kulttuurin satelliittitilinpito 2008, 50). Työllistenosuutta pienemmästä arvonlisäysosuudesta voi päätellä, että joko palkat taiylijäämä – tai molemmat – ovat kulttuurin toimialoilla keskimääräistä alhaisempia.Esimerkiksi sivutoiminen yrittäjyys voi vaikuttaa alhaisiksi jääviinpalkkoihin ja voittoihin (Emt 50.)Kulttuurin ala on kaiken kaikkiaan varsin pirstaleinen. Tyypillistä alalleon myös se, että yritystoiminnan pääasiallinen toimintasektori voi ollajokin muu kuin kulttuuri, vaikka toiminta sinänsä olisikin kulttuurista(Ruutiainen 2008, 3). Samoin esimerkiksi ulkoistamisen seurauksenatoimialojen välillä tapahtuu siirtymiä, ja osa kulttuuritoimialoilla tehdystätoiminnasta saattaa siirtyä myös kulttuuritoimialojen ulkopuolelle, ei vainkulttuuritoimialojen sisällä toimialalta toiselle. (Kulttuurin satelliittitilinpito2008, 37.)Kulttuuripalveluja tuottavat taide- ja kulttuurilaitokset (teatterit, orkesterit,museot), taiteen ja kulttuurin aluekeskukset sekä muut kulttuuritoimijat,joista osaa tuetaan valtionavustuksin. Kunnat ovat valtiota suurempiakulttuurin rahoittajia, joten niiden toimilla on suuri merkitys kulttuurinja kulttuuripalveluiden kehittymisessä. (Paltila 2009, 11.) Kuntasektorillavaikuttaa 1990-luvulla voimistunut kehityssuunta, jossa liiketoiminnallinentulosohjaus nousee keskeiseen asemaan ja palveluita ostetaanyhä enemmän ulkopuolisilta tahoilta oman tuotannon sijasta (Halonen2005, 13). Tulevaisuutta luotaavassa selvityksessä kuntien roolin nähtiinpienenevän edelleen kulttuurituotannon saralla. Kulttuurialan toimijoidenmukaan kuntalaisten hyvinvointia tukeva toiminta olisi kuitenkin merkityksellistä.Kunnallinen demokratia olisi tällöin toiminnan ytimenä. (Halonen2005, 38–39.) Toisaalta maakunnat saavat täten aluekehittämisessäaiempaa vahvemman roolin, joten niiden vastuu kasvaa. Kulttuurin tuleesisältyä niiden ja muiden aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden strategioihinja -ohjelmiin. (Paltila 2009, 11.)Maakunnat eroavat huomattavasti toisistaan väestörakenteen, etäisyyksienja kulttuurin toimijoiden määrän suhteen. Kolmannen sektorin toimijoidenmäärä vaihtelee alueittain; Pohjois- ja Itä-Suomessa kulttuurinparissa toimivat järjestöt ja yhdistykset ovat vähentyneet ja siirtäneet näin

16 Kulttuuri toimintaympäristönäjulkisen sektorin puolelle painetta korvata toimintoja. Kyseessä on hankalayhtälö, sillä useat kunnat ovat samalla vähentäneet kulttuurialan henkilöstönminimiin. Paltilan (2009, 11) mukaan tämä tarkoittaa käytännössäsitä, ettei näillä alueilla välttämättä ole sellaista toimivaa verkostoa tai edeshenkilöä, joka voisi tilata ja tuottaa taidepalveluja yhteistyössä alueellistentaidelaitosten kanssa. Hankeperusteinen toiminta korjaa tilannetta jonkinverran, mutta samalla se tekee kulttuuritoiminnasta hajanaisen ja epävarman.Tilanne Keski-, Länsi- ja Etelä-Suomessa on sikäli erilainen, että kolmannensektorin toimijoita on näillä alueilla paljon. Ongelmaksi sen sijaanmuodostuu niukat henkilöstö- ja taloudelliset resurssit ja sen myötäyhteistyön puute. Yhteistyö on yleensäkin taiteen edistämisen alueellaenemmän poikkeus kuin sääntö. Kulttuurisektorin toimijoiden on todettuverkottuvan huonosti, vaikka yhdistämällä hallinnollisia toimintoja jayleiskustannuksia voitaisiin saada huomattaviakin toimimisen etuja (Wilenius2004, 149). Luovilla aloilla verkostoitumisen ja yhteistyön kehittämisentarpeita on olemassa paljon. Verkostoitumisen tarvetta esiintyy erilaistenkehittäjätahojen (esimerkiksi rahoittajat) ja alan toimijoiden välilläsekä luovien alojen ja perinteisten teollisuus- ja palvelutoimialojen välillä.(Parkkola 2008, 110.)Uusien toimintamuotojen on usein ajateltu vaativan myös uuden organisaationtaakseen. Tästä seuraa kilpailua resursseista yhteistyön sijaan.(Paltila 2009, 10–11.) Vahvoilla kolmannen sektorin alueilla toiminta kuitenkinammattimaistunee tulevaisuudessa ja alkaa muistuttaa enemmänyksityisen sektorin toimintaa (Halonen 2005, 42). Kaiken kaikkiaan kulttuurituottajatoimii työssään usein kaikkien edellä mainittujen toimintaympäristöjenristeyskohdissa ja liikkuu niiden välillä joustavasti (emt. 6).Tuottajien työllisyys on usein projektien varaan rakentuva, jolloin toimeksiantajatsaattavat jakaantua julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille(Halonen 2004, 67). Tuottaja tai tuottajayhteisö voi olla myös aktiivinenlähialueen verkostoitumisen edistäjä, välittäjä eri toimijatahojen kohtaamisissa(Parkkola 2008, 111).Rajapintatoiminnan käsite kuvaa tilannetta sisällöllisesti. Tuottajientoimenkuvat ovat kolmikantaisia kulttuurin, liiketoiminnan ja jonkin kolmannentoimialan risteyskohtia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kulttuurin ja

Kulttuuri toimintaympäristönä 17esimerkiksi matkailun, elämysteollisuuden, terveyden, hyvinvoinnin sekätyökyvyn edistämisen välisiä yhteyksiä (Ruutiainen 2008, 23–25; Halonen2004, 50). Eri toimialojen rajapintoja ylitettäessä korostuu tuottajan rooliuusien ideoiden ja eri kenttien toimintatapojen yhteen sovittajana. Uudettoimialat synnyttävät parhaimmillaan tuottajuuden oheen risteävääntoimialaan erikoistumista. Kulttuuriset arvot mukanaan tuova tuottaja voimyös rikastuttaa yhteistyötoimialan perinteitä. (Halonen 2004, 50–51.)Yhä tärkeämmäksi luovuuden toteuttamisen alueeksi on muodostunuttuotteistaminen, markkinointi ja tuotteiden ja palveluiden kehittäminen.Esimerkiksi mediataiteessa tuottajia käytetään yhä enemmän, jottataiteilija pääsee keskittymään laadukkaan teoksen tekemiseen (Mäkelä2009, 34). Keskittyminen luovaan työhön edellyttää, että rahoitusta tuotannolliseentyöhön hankitaan. Tuottajan tehtävänä on koota projektin rahoitusja huolehtia sen käytön selvityksestä rahoittajille. Ammattimainentuottajuus on kehittyvä ala, josta tarvitaan koko ajan lisää tietoa. (Emt.35.) Kulttuurin aloilla tilaaja-tuottaja -mallien ja ostopalvelujen yleistymisenmyötä yritysperusteinen ja kolmannen sektorin toiminta lisääntyy, jotentarvetta näiden toimijoiden osaamisen vahvistamiseen ja tukimuotojenkehittämiseen on koko ajan enemmän. Kulttuurialalla liiketoimintaosaamisenvahvistaminen on tärkeää erityisesti alan pienten yritysten kannalta.(Kulttuuripolitiikan strategia 2020, 17; Yksitoista askelta luovaan Suomeen.Luovuusstrategian loppuraportti 2006, 11.) Ammattimaistuminenon kulttuurialalla voimakkaassa kasvussa, mutta sitä toivotaan alalle vielälisää. Monien toimijoiden, myös vapaaehtois- ja harrastuspohjalta toimivienkirjo näkyy ammatillisuudessa. (Ruutiainen 2008, 19.)Muuttuvan toimialan sisällä keskeisen jännitteen luo myös tasapainoilutaiteen ja viihteen välimaastossa. Viihteeseen liitetään usein taloudellinenmenestymispotentiaali ja rahoittajien näkökulmasta suurempi houkuttelevuus.Samalla viihteeseen liitetään usein suuremman yleisömäärän tavoittaminen.Kuitenkin useat alan ammattilaiset kokevat toimivansa ensisijaisestikulttuuriammatissa, päämääränään rikastuttaa ja kehittää kulttuuriataidesisältöjen avulla. (Halonen 2005, 33.)

18 Kulttuuri toimintaympäristönä2.2 Muuttuvan toimialan ja koulutuksen välisetyhteydetKulttuurialan koulutustarjonta ei vastaa kaikilta osin työvoimatarpeita.Alan koulutustarpeiden ennakoinnin mukaan vähennystarvetta kulttuurialankoulutuksen piirissä on. Suurimmaksi osaksi tämä kohdistuu ammatilliseenperuskoulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen. Tämä johtuupääasiassa siitä, että alalla työskentelevät ovat suhteellisen nuoria ja työllistenikäpoistuma on pientä. Alan yliopistokoulutuksen vähennystarveon pienempää kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa.Ammatillisessa peruskoulutuksessa supistustarve kohdistuumäärällisesti eniten suurimpiin opintoaloihin, toisin sanoen käsi- ja taideteollisuusalansekä viestintä- ja informaatiotieteen koulutukseen. Vähennystarvepainottuu prosentuaalisesti eniten kulttuurin ja taiteiden tutkimuksenyliopistokoulutukseen. Musiikkialan ammatillista peruskoulutustaja ammattikorkeakoulutusta on tarpeen vähentää huomattavasti. (Hanhijoki,Katajisto, Kimari & Savioja 2009, 9.) Muu kulttuurialan ammattikorkeakoulutus,toisin sanoen kulttuurituottajan koulutus, on melko uusikoulutus, jonka opiskelijamäärä on pieni. Kulttuurituottajakoulutuksentarkastelu ennakoinnin näkökulmasta on siten vielä melko vaikeaa (emt.147).Kulttuuriala on kuitenkin vetovoimainen koulutusala, ja sen ammatillisenperuskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen tarjonta on useistatoisensuuntaisista ennakointituloksista huolimatta kasvanut huomattavasti1990-luvulta lähtien (Hanhijoki ym. 2009). Osittain alalla toimivien näkemyksetkertovat halusta ammatillistaa ja järkeistää toimintaa, jonka piirissätoimitaan paljon myös vapaaehtoisten työpanoksen varassa. Kulttuurialanpuutteeksi nähdään se, ettei Suomessa ole juurikaan kansainvälisentason tuottaja- ja manageriosaamista koulutuksesta huolimatta. Luovienalojen näkökulmasta, samoin kuin koko kulttuurituottajuuden näkökulmastakoulutusta pitäisi kohdentaa enemmän. Tämä tarkoittaisi erikoistumistaja koulutuksen painopisteen siirtämistä julkisen sektorin organisaatioidennäkökulmasta yritystoiminnan tuotanto-osaamiseen. Kansainvälisyyteenpanostaminen nähdään myös erittäin tärkeänä luovien alojen

Kulttuuri toimintaympäristönä 19kehittämiseksi verkostoitumisen, toimialojen rajapintojen häilyvyyden japoikkitieteellisyyden lisäksi. (Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia2015 2007, 35–50.)Työllisyyden ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa. Virkistys-, kulttuuri-ja urheilutoiminnan sekä kustannustoiminnan toimialalla oli vuonna2004 työllisiä kaikkiaan 75 800, mikä oli 3,4 % kaikista työllisistä.Työllisten määrän on arvioitu kasvavan 7–10 % vuosina 2005–2020. Enitentyöllistämisvaikutuksia on kustantamisen, painamisen ja tallenteidenjäljentämisen toimialan (41 %) lisäksi elokuva-, radio-, televisio-, näyttämö-ja taiteilijatoiminnassa sekä uutistoimistoissa (23 %). Kirjastojen, arkistojen,museoiden ja muiden kulttuurilaitosten työllisten osuus oli 13 %sekä muiden urheilu-, huvi- ja virkistyspalveluiden työllisten osuus 24 %koko toimialan työllisistä (Hanhijoki ym. 2009, 63). Virkistys- ja kulttuuripalveluidenkysynnän oletetaan lisääntyvän, sillä sekä koulutustaso ettäelintaso nousevat, vapaa-aika lisääntyy ja osalla väestöstä monipuolistuu.Kulutustottumusten arvioidaan muuttuvan, ja virkistys- ja kulttuuripalveluidenkäytön odotetaan liittyvän aiempaa enemmän luontoon, liikuntaan,terveyteen ja ravitsemukseen. Palveluiden käyttö on usein vuorovaikutuksessamatkailun kehittymisen kanssa. Virkistys- ja kulttuuritoiminnantoimialaa muovaa välineiden kehitys, mihin tietoteknologia tarjoaakasvavia mahdollisuuksia. Painopiste on siirtymässä esimerkiksi painoviestinnästäsähköisen, audiovisuaalisen ja digitaalisen viestinnän suuntaan,jolloin sisällöntuotanto korostuu. Palveluiden käyttö myös eriytyy sen mukaan,mistä väestöryhmästä ja ikäluokasta on kyse. (Työvoima 2025 2007,134–135.)Työvoiman ennakointiselvityksissä tietointensiivisten alojen kuten opetus-,kulttuuri- ja eräiden asiantuntija-ammattien (luonnontieteet, taloustieteet,oikeustieteet, yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet) työpaikkamääräkasvaa edelleen nopeasti. Kasvu on asiantuntijuuteen ja kulttuuri-ja tiedotustyöhön painottuvaa. (Hanhijoki ym. 2009, 70.) Työllistenmäärän kasvua ennakoidaan eniten virkistys- ja kulttuuritoiminnan, liikeelämänkaupallis-hallinnollisten palveluiden ja järjestötoiminnan toimialoille(emt. 91). Taiteilijoiden ja taidealan muiden asiantuntijoiden sekätaide- ja kulttuurialan johtajien ja tuottajien ryhmien työllisten määrän

20 Kulttuuri toimintaympäristönäon arvioitu myös kasvavan. Alan tehtävät muodostuvat kuitenkin yhä useamminlyhyt-, osa- ja määräaikaisista tai sivutoimisista työsuhteista. (Emt92.) (Taulukko 3).TAULUKKO 3. Kulttuuri- ja tiedotustyön ammattiryhmät ja niiden ennakoitu muutos.Kulttuuri- ja tiedotustyö Työlliset 2000-2004 Ennakoitu vuotuinen muutos 2005-20202000 2004 Vuotuinen keskimääräinenmuutosPeruskehitysTavoitekehityslkm lkm % lkm % lkm %Käsi- ja taideteollisuudentyöntekijät 1930 1370 -8.3 2 0.2 39 2.4Taiteilijat ja taidealanasiantuntijat 11500 11110 -0.9 53 0.5 192 1.5Taide- ja kulttuurialanjohtajat ja tuottajat 3740 6450 14.6 114 1.6 117 1.6Kirjasto-, arkisto- jamuseoalan asiantuntijat 4470 3770 -4.1 20 0.5 66 1.5Tiedottajat ja toimittajat 16450 16400 -0.1 73 0.4 305 1.6Yhteensä 38090 39100 0.7 262 0.6 719 1.6(LÄHDE: Hanhijoki ym. 2009, 92)Kulttuuri- ja tiedotustyön työllisyyden muutos on taulukon tietojen mukaansuhteellisen positiivinen kulttuurituottajien osalta. Määrällisesti taide-ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat -ammattiryhmä kasvaa peruskehityksenmukaan jopa eniten. Tämä kuvastaa osaltaan asiantuntijuuden jaammattimaisen tuottajuuden merkityksen kasvua toimialalla.Taide- ja kulttuuriammateissa toimivien koulutustaso on suhteellisenkorkea. Alalla työskentelevät ovat paremmin koulutettuja kuin työllisetkeskimäärin (Mitchell & Kanerva 2004, 40). Möttösen (2007, 31-32)

Kulttuuri toimintaympäristönä 21kulttuurituottajia käsittelevässä opinnäytetyössä ammattikorkeakoulu- taiyliopistotutkinnon suorittaneita oli enemmistö. Osittain ilmiö johtuu siitä,että kulttuuriammateissa on perinteisesti ollut ryhmiä, joiden virkaanpääsyn edellytyksenä on jo pidempään ollut korkeakoulututkinto.2.3 Muuttuva työTyön muutoksesta on puhuttu jo pitkään. Jälkimodernin yhteiskunnantyöelämää kuvataan useimmiten joustavuutta ja liikkuvuutta vaativana rakenteena,joka on entistä vähemmän säädelty ja suojeltu. Uuden työn kulmakivenäon erityisesti palvelusektori ja sen piirissä tapahtuva työllisyydenkasvu. (Julkunen 2008, 114.) Palvelusektori muodostuu hyvin erilaisistatoimialoista, töistä ja tekijöistä. Sektorin laajuus näkyy henkilöstön kirjavuudessa;väkeä tarvitaan kouluttamattomasta duunarista korkeasti koulutettuihin,tietointensiivistä työtä tekeviin asiantuntijoihin. (Emt. 113.)Tieto- ja palveluyhteiskunnan työ on luonteeltaan henkilökohtaista jasubjektiivista. Näin ollen myös ammattiroolit ja työmääritykset ovat väljiäja alati uudelleen neuvoteltavia. Työntekijät työskentelevät, osallistuvatja ottavat kantaa erinäisiin asioihin yhä enemmän yksilöinä. Uuden työntekijän on tunnettava itsensä ja uskallettava laittaa itsensä likoon. Kulttuurityöntekijöillä voi esimerkiksi olla hyvin vahva käsitys siitä, millaistaheidän työnsä pitäisi olla ja he myös pyrkivät toimimaan vakaumuksensasuuntaisesti. (Julkunen 2008, 116.) Ammatillinen identiteetti rakentuuentistä vahvemmin yksittäisen työn varaan, ei niinkään ammattikunnantai yleisemmän profession pohjalle. Asiantuntijatyössä tämä tarkoittaa jatkuvaavastuuta omasta kehittymisestä, verkostojen luomisesta, menestyksestäja epäonnistumisesta työmarkkinoilla. (Emt. 115.)Työidentiteetin muodostamiseen vaikuttaa suuresti se, onko ala säädeltyvai säätelemätön ja muutosvauhdiltaan dynaaminen vai stabiili. Muodollisetrakenteet ja pysyvyys sekä jatkuvuus tukevat vahvojen ammattiidentiteettiensyntymistä. Pysyvä työsuhde ja luottamuksen tunteet edistävätsitoutumista ja suunnitelmallisuutta. Kulttuurialan työolot sen sijaanovat melko muuttuvia ja osittain myös epävakaita. Tämä johtaa siihen,että työntekijän on aktiivisesti etsittävä työn samaistumisen kohdet-

22 Kulttuuri toimintaympäristönätaan. Ammatillisuus ja tiettyyn ammattiryhmään identifioituminen ei oleitsestäänselvyys. Henkilökohtaisesta työn hallinnan tunteesta tulee epätyypillisissätyöoloissa hyvin tärkeä. Kun työtä ja sen muutosta hallitaan, työidentiteettisaa rakentua vahvaksi ja työhön voidaan suhtautua aktiivisestija ennakoivasti. Muussa tapauksessa työssä jaksaminen on vaakalaudalla jatyöhön voidaan suhtautua passiivisesti, työn välinearvoa korostavasti. (Eteläpelto2007, 111–112.)Termillä affektiivinen työ voidaan kuvata kulttuurituottajien työtä. Käsiteyhdistää toisiinsa tunnetilan, vuorovaikutuksen ja kommunikaation.Affektiivisella työllä kuvataan ennen kaikkea asiakas- ja palvelutyötä, muttaesimerkiksi kulttuurin tuottamisessa (myös kuluttamisessa) affekteillaon keskeinen rooli työn varsinaisena sisältönä ja sen esille tuomisena.Kulttuurialan työ ja tuottajuus voi siten olla elämäntapa, jossa affektiivisuuden,henkilökohtaisuuden ja itsensä toteuttamisen ulottuvuudet ovatsidoksissa toisiinsa. (Julkunen 2008, 117; Ruutiainen 2008, 19.) Kulttuurituotanto,taide-elämysten tarjoaminen ja ihmisten kohtaaminen liittyvätyhteen. Kulttuurituottajat kohtaavat työssään omien tunteiden lisäksiesimerkiksi taiteilijan ja myös yleisön tunteita, odotuksia sekä näidenvälisiä ristiriitoja. Erilaisissa kulttuuriammateissa tunnetaidot ovat keskeisiäja luovat samalla pohjan vuorovaikutustaitojen kehittymiselle. Kyse onmyös oman maun ja yleisön odotusten ristiriidoista, kompromisseistakin,joita työssä joutuu tekemään. (Rautiainen 2009, 4.) Yhtäältä voidaan puhualuovasta luokasta (Florida 2002 Wileniuksen 2004, 46 mukaan), jonkamerkitys yhteiskunnallisessa kehityksessä on koko ajan kasvava. Käsiteyhdistää ammattiryhmät, joiden työtä kuvaa ongelmanratkaisu, uudenluominen ja innovoiminen sekä työn suuri autonomia. Kulttuurituottajienlisäksi luovaan luokkaan kuuluvat muun muassa taiteilijat, muusikot,opettajat, tutkijat ja insinöörit.Luovan luokan työn piirteisiin voidaan laskea myös Julkusen (2008,123) mainitsema käsite työn prekarisoitumisesta, jolla viitataan yleisestipalkkatyön muuttumisesta normaalityösuhteista poikkeaviin työnteonmuotoihin. Kulttuurituottajat työskentelevät usein juuri määrä- ja osa-aikaisesti,freelancereina, yrittäjinä tai muuten tavalla, joka edellyttää omantyöpaikan luomista ja sille rahoitusten hankkimista. Yrittäjyys on kulttuu-

Kulttuuri toimintaympäristönä 23rialalla yleistä, mutta osa toimijoista työskentelee niin sanotulla harmaallavyöhykkeellä, jossa ei oikein olla työsuhteessa mutta ei yrittäjiäkään. Freelancerinatoimiminen nähdään usein koulutuksen ja valmistumisen sekätyöelämään siirtymisen nivelvaiheeseen kuuluvana elämänvaiheena, jolloinhankitaan nimeä ja etsitään ”oikeaa” työtä. Freelance-toiminta saattaakuitenkin jäädä pysyvämmäksi tuottamisen tavaksi, jota leimaa alityöllisyysja oman elämänhallinnan ja -suunnittelun hankaloituminen (Halonen2005, 59). Freelance-tuottajien tyytyväisyys tulotason lisäksi työn sisältöihin,omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja tehtävien kiinnostavuuteenon osoittautunut heikommaksi kuin pysyvämmin työskentelevillä kollegoilla(Halonen 2005, 20–21). Epävarmuus ja sen kokeminen on yleistä.Vaikka tällä hetkellä iso osa eri selvityksiin vastanneista kulttuurituottajistaolikin palkkatyössä (Kalhama 2006, 83; Halonen 2005, 17) töiden lisääntyväpätkäluonteisuus ja lisääntyvä kilpailu työtilaisuuksien saamiseksi kuvastavattoimialaa hyvin (ks. myös Ruutiainen 2008, 18). Kyse on rajattomastatyöstä (Eteläpelto 2007, 138).2.4 Ammattina kulttuurituottajaKulttuurituottaja on ammattina nuori. Myös kulttuurituottaja (AMK)-tutkintonimike on nuori, se on vahvistettu opetusministeriössä vastavuonna 2003. Osin tästä uutuudesta johtuu, että ammatti on melko tuntematonja nämä vaikutukset heijastuvat kulttuurituottajien ammatilliseenasemaan työmarkkinoilla. Työllistyminen, palkkaus ja työolot ovat vakiintumattomia.(Ruutiainen 2008, 3.) Tuottaja-nimike on melko yleinenmuissakin kuin kulttuurituotannon piirissä ja toisaalta tuottajana työskentelevännimike voi olla jokin muu kuin kulttuurituottaja, esimerkiksi sihteeri-,koordinaattori-, ohjaaja- tai päällikköloppuinen nimike.Eräillä kulttuurituotannon alueilla, erityisesti elokuvatuotannossa,tuottajien ammattinimike on ollut jo pitkään vakiintunut ja ilmentänytjuuri sitä organisatorista toimintaa, jossa kulttuurituotannon materiaalisetehdot yhdistetään sisältöjä luovaan toimintaan (Lageström & Mitchell2005, 93). Tuottaminen voi kohdistua myös muuhun kulttuuriteollisuuteen(esim. kirjankustannus, äänitteet), ohjelmanvirtateollisuuteen (esim.

24 Kulttuuri toimintaympäristönäradio, televisio), kirjoitetun informaation tuottamiseen (esim. lehdet), sähköiseenviestintäteollisuuteen (esim. uusmedia) ja esittävään taiteeseen jatapahtumatuotantoon (esim. teatteri, tanssi, musiikki, näyttelyt) (Halonen2004, 7).Kulttuurituottajien työllistyminen on vähän tutkittu alue ja tehdyissäkintutkimuksissa aineistot ovat olleet usein pieniä tai muuten rajattuja.Muutamien tehtyjen selvitysten valossa voidaan kuitenkin todeta, ettäkultttuurituottajien toimialue on laaja. Tuottajat sijoittuvat usein kolmannellesektorille ja kuntiin. Yrittäjyys on ollut vähäistä, mikä toimialan jasiellä tehtävän työn luonteen näkökulmasta on mielenkiintoista. Samoinfreelancerina toimiminen on valmistumisen jälkeen ollut vähäistä (Kalhama2006, 83-85; Ruutiainen 2008, 6), vaikka erimuotoisissa keikkatöissäolevien suhteellinen osuus on kuitenkin melko suuri, jopa 16 prosenttia.Vaikka suurin osa kulttuurialan koulutuksen saaneista työllistyykin omalleosaamisalalleen palkkatyöhön, keskimääräistä suurempi osa valmistuneistapäätyy kuitenkin toimimaan muussa kuin perinteisessä palkkatyössä(Honkanen & Ahola 2003, 21). Toimijat työskentelevät melko tasaisestieri työnantajasektoreilla (yksityinen sektori 31%, julkinen sektori 22%,kolmas sektori 22 % freelancer 16%), joskin kulttuurialalle on tyypillistä,että toimijat saattavat työskennellä useissa eri produktioissa päällekkäin, limittäintai peräkkäin. Toimintasektorijaottelu ei siten ole täysin totuudenmukainen.(Halonen 2005 14-16.)Kulttuurituottajat ovat omalla kentällään moniosaajia, joiden toimenkuviaei ole määritelty täsmällisesti. Kulttuurisihteerit hoitavat hallinnollisentyön lisäksi suunnittelut, organisoinnit ja ovat tiiviissä vuorovaikutuksessaasiakkaiden eli kuntalaisten kanssa (Ruutiainen 2008, 18). Kulttuurituottajantyönkuvaa taas leimaa monipuolisuuden lisäksi usein monientuotantojen päällekkäisyys (Ruutiainen 2008, 18). Näin ollen sama työvoi sisältää niin suoritustason ja asiantuntijatason tehtäviä kuin myös johtamisvaatimuksia.Työn tekeminen nivoutuu tiukasti tietoon, informaatioon,asiantuntemukseen ja osaamiseen. Joissakin asiantuntijatöissä kokotyön sisältö on luotava. (Julkunen 2007, 35; Ruutiainen 2008, 7.) Tämäon yleinen piirre asiantuntijatyössä, joka ei tunne ammattirajoja. Ammatillisuuslevittyy taidoiksi, jotka ovat samoja useissa eri ammateissa. Kult-

Kulttuuri toimintaympäristönä 25tuurituottajan ammatillinen identiteetti on epäselvä, kuten usein uusissaammateissa. Mitä tuottaminen oikein on? Taide- ja kulttuurisisällöt, asiakkaidentunteminen ja liiketoimintaan liittyvä monipuolinen osaaminen(taloudenhoito, markkinointi, tiedotus ja koordinointi) voisivat moniammatillistentaitojen lisäksi kuvata kulttuurituottajan osaamissalkkua (Halonen2005, 22; Ruutiainen 2008, 8). Tuottajien keskeisiä tehtäviä ovatproduktion kokonaisvaltainen prosessihallinta ja lankojen käsissä pitäminen.Näiden vaatimusten taakse kätkeytyviä osaamisalueita ovat esimerkiksitaiteellinen sisältö, taloushallinto, tuotantologistiikka, tiimityö jamarkkinointiviestintä. (Halonen 2005, 22.) Myös toimivien yhteistyöfoorumeidenja verkostojen merkitys on kulttuurituottajan työssä tärkeä, kutentaidealoillakin (ks. esim. Karhunen & Rensujeff 2006, 120).Tuottajat toimivat muun muassa taiteilijan ja yleisön kohtaamisten välittäjinä,tapahtumien järjestäjinä, kulttuurin eri muotojen näkyvyydenedistäjinä, vuoropuhelun käynnistäjinä sekä hallinnoinnin ja johtamisenmoottoreina (Ruutiainen 2008, 9). Oman alan hahmottaminen voi kuitenkinolla vaikeaa, koska kulttuurituottajat työskentelevät töissä, joissaeri ammattiasemat nivoutuvat yhteen ja joissa tieto ja sen käsittely erimuodoissaan kuvaavat työn sisältöjä. Humanistinen ammattikorkeakoulu(HUMAK) toimii kouluttajana tällaisten uusien ”professioiden” parissa.Yhteisöpedagogien, kulttuurituottajien ja viittomakielentulkkien osaamisenprofilointi on välttämätöntä, jotta osaamispääoma kohdentuu sinne,minne on tarkoitettukin. Tämän selvityksen yhtenä tarkoituksena on tehdänäkyväksi se, mitä kulttuurituottaja tekee ja millaisista aineksista tuottajanammatillinen identiteetti muodostuu.Kulttuurituottajien tarve on tuotu esille useissa eri kulttuurin toimialojenja -sektorien selvityksissä. Tuottajan osaaminen on sidoksissa myöstaiteellisen tai kulttuurisen sisällöntuotannon tehokkuuteen. Tuottajastaonkin tullut ammattinimike, johon liitetään mm. kulttuuriproduktioidenammatillinen hallinto, taloudellinen menestyminen ja vastaus moninaisiintoimialan kehityksen kompastuskiviin. Tuottajuus on usein produktikeskeistäja siten tuottajan työtehtävien ja roolin määrittely on riippuvaistameneillään olevasta toimeksiannosta. Yhteistä kaikille tuottajille on liiketoiminnallisenosaamisen, tuotantomenetelmien ja -teknologioiden sekä

26 Kulttuuri toimintaympäristönäyhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärrys ja hallinta. (Halonen 2005, esipuhe;Ruuska 2000, 18–19.) Tuottaja toimii sisällön tuottajan työparina,jolloin rooliksi muodostuu juuri talouden- ja yleisten tuotannon järjestelyasioidenhoitaminen, jotta taiteilija saa tilaa tehdä omaa työtään vapaananäistä huolista. Kulttuurituottajan työtä leimaa siis paitsi ymmärrys taidejakulttuurisisällöistä, myös yhä useammin vahva liiketoiminnallinen osaaminen(emt. 25–26, 60). Toinen näkökulma kulttuurituottajan työhön onyhteisöllisyys ja sosiokulttuurisuus, jolloin työtä määrittävät erilaiset asiakaskunnat(emt. 56).Tuottajan toimenkuva sisältää usein mahdollisuuksia toteuttaa omiaideoitaan ja sitä kautta työssä omataan vaikutusmahdollisuuksia työsisältöihin.Osuuskuntamuotoisten tuotantotalojen perustamisen on nähtyolevan tulevaisuuden trendi. Prekarisoituneen alan ammattilaisten toiminnanmahdollisuus ja osittain myös pakko on ideoida uusia tapoja työllistyä.Tällä tavalla osaamisen on arvioitu kehittyvän ja muuttuvan spesifimmäksi,yleisestä tuottajuudesta erottautuvammaksi. Tuottajuus voi keskittyämarkkinointiin, tapahtumalogistiikkaan, tekijänoikeuksiin tai verkkoviestintään.(Halonen 2004, 67–68.)

Tutkimustehtävät ja tutkimuksen toteutus 273 Tutkimustehtävät jatutkimuksen toteutusTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Humanistisesta ammattikorkeakoulusta(HUMAK) vuoteen 2008 mennessä valmistuneiden kulttuurituottajien(AMK) työmarkkinatilannetta. Tutkimuskysymykset olivat:1. Miten HUMAKin kulttuurituotannon koulutusohjelmasta valmistuneetovat sijoittuneet työelämään ja miltä työurat näyttävät?a. Onko työelämään sijoittuminen ollut koulutusta vastaavaa?b. Millä sektoreilla valmistuneet työskentelevät ja haluaisivattyöskennellä?c. Mitä ovat valmistuneiden työtehtävät?d. Miltä valmistuneiden työurat näyttävät?2. Miten valmistuneet arvioivat koulutusta ja saamiaan työelämävalmiuksia?3. Millaisia jatko-opintosuunnitelmia valmistuneilla on?HUMAKista valmistuneiden kulttuurituottajien työelämään sijoittumistaon selvitetty myös aiemmin. Muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa(Kalhama 2006) kulttuurituottajien työmarkkinatilannetta koulutuksenja työelämän nivelvaiheessa tarkasteltiin jokseenkin samojen tutkimuskysymystenvalossa kuin nyt. Selvitystä käytettiin uuden seurantatutkimuksenaineiston analyysissa vertailukohtana soveltuvin osin. Nyt käsillä olevaatutkimusta varten taustalla olevia tutkimuskysymyksiä ja kyselylomaketta(liite 1) muokattiin tämän hetken tarpeisiin soveltuviksi.Tutkimus toteutettiin postikyselynä, jonka kohdejoukon muodostivatvuoden 2008 loppuun mennessä Humanistisen ammattikorkeakoulunkulttuurituotannon koulutusohjelmasta valmistuneet kulttuurituot-

28 Tutkimustehtävät ja tutkimuksen toteutustajat (AMK). Edellä mainittu Kalhaman (2006) tutkimus koski vuosina2001–2004 valmistuneita kulttuurituottajia, joten tuo sama valmistuneidenjoukko oli mukana myös tässä selvityksessä. Heidän myötään oli mahdollistatarkastella jonkin verran myös valmistuneiden urakehitystä.HUMAKin opiskelijarekisterin mukaan vuosina 2001–2008 kulttuurituotannonkoulutusohjelmasta oli valmistunut kaikkiaan 493 opiskelijaa.Määrään lisättiin vielä ne 18 aikuiskoulutuksen puolelta valmistunutta,jotka olivat valmistuneet 1998–2001 välisenä aikana. Tutkimuksen kohdejoukonmuodosti siis 511 valmistunutta, joista tavoitettiin 458 kulttuurituottajaa.Näille valmistuneille lähetettiin kyselylomake postitse toukokuussa2009. Vastauksia palautui kaiken kaikkiaan kahden karhukierroksenjälkeen 224 eli 49 %. Vastausprosentti on alhainen, mutta ei epätavallinentämänkaltaisissa kyselytutkimuksissa.Kyselylomakkeen ja mittariston laadinnassa pohjana käytettiin vuoden2004 kyselylomaketta (Kalhama 2006). Kysymyspatteristoa muokattiinmuun muassa Koulutuksen tutkimuslaitoksen lomakepohjien jaHUMAKista valmistuneiden yhteisöpedagogien (AMK) työmarkkinajauratilanteita tarkastelevien selvitysten lomakkeiden perusteella. Valmislomake sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Koulutuksen tutkimuslaitoksenlomakepohjista käytettiin mittareita 18, 27, 29, 30, 31ja 48. Kysymyksiä muokattiin kulttuurialan näkökulmiin sopiviksi kuitenkinniin, että vertailumahdollisuus esimerkiksi Vuorisen ja Valkosen(2007) tutkimuksessa tarkasteltuihin koulutusaloihin säilyi.Selvityksen aineisto käsiteltiin SPSS Statistics 17.0-ohjelmalla. Aineistoakuvattiin frekvenssijakaumilla ja keskiluvuista keskiarvon sekä keskihajonnanavulla. Raportissa keskiarvosta käytetään lyhennettä ka ja keskihajonnastakh. Aineiston kuvailussa hyödynnettiin havainnollistavia kuvioitaja taulukointa. Kuviot on luotu Microsoft Excel 2007- ja SPSS-ohjelmilla.Tilastollisten testien avulla tarkasteltiin muuttujien välisiä yhteyksiä jaryhmien välisiä eroja. Käytettyjä menetelmiä olivat kahden luokittelevanmuuttujan tapauksissa ristiintaulukointi ja khiin neliö-testi sekä luokittelevienja vähintään välimatka-asteikollisten muuttujien tapauksessa riippumattomienotosten t-testi. Ryhmien välisten erojen tarkastelussa aineistonkoko (n= 110) rajoitti joissakin kohdin tulosten tarkastelua. Esimerkik-

Tutkimustehtävät ja tutkimuksen toteutus 29si khiin neliö-testin käyttöehdot edellyttävät, että ristiintaulukon soluissapitää olla riittävä määrä odotettuja havaintoja (teoreettinen ja tilastotieteenkäsite, joka kuvaa havaintojen määrää silloin, kun ryhmien välillä eiole ollenkaan eroa). Ristiintaulukon soluissa saa odotettujen havaintojenmäärä olla alle 5 korkeintaan 20 %:ssa soluista. (Heikkilä 2005, 212.) Raportoinninyhteydessä mainitaan käyttämällä ilmaisua ”khiin neliö-testinkäyttöehdot ylittyivät”, mikäli havaintojen pienuus rajoittaa tulosten tulkintaa.Erojen ja muutosten suuruuden toteamisessa käytetään tilastollistamerkitsevyyttä (p). Taulukossa 4 on kuvattu tilastollisen merkitsevyydenraja-arvot.TAULUKKO 4. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvot.Tilastollisesti erittäin merkitsevä p ≤ 0.001Tilastollisesti merkitsevä 0.001 < p ≤ 0.01Tilastollisesti melkein merkitsevä 0.01 < p ≤ 0.05Tilastollisesti suuntaa antava 0.05 < p ≤ 0.1Tämän selvityksen raportoinnissa käytetään erojen tulkitsemisessa merkitsevyystasoa0.05 (5 %), joka on oletuksena SPSS-ohjelmassa. Jos tilastollinenmerkitsevyys (p) on alle 0.05, ryhmien välisiä eroja voidaan aineistossatulkita olevan (Heikkilä 2005, 194–195). Päähuomio tässä selvityksessäkiinnittyi nuorten koulutuksesta valmistuneiden ja aikuiskoulutuksestavalmistuneiden työelämään sijoittumiseen liittyvien erojen tarkasteluun.Nuorten ja aikuisten välisten erojen esiin tuominen työmarkkinoihin taikoulutuskokemuksiin liittyen voi olla merkityksellistä kouluttajan kannalta.Nuorten ja aikuisten koulutuksen erojen selvittäminen noudattaa tässäselvityksessä linjaa, joka on nähtävissä HUMAKin aiemmissa seurantatutkimuksissa(Arresto & Määttä 2006; Kalhama 2006; Nikoskinen 2008a;Nikoskinen 2008b). Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin pääasiassa nuortenkoulutuksesta ja aikuiskoulutuksesta valmistuneiden osalta, mutta muitakintaustamuuttujia (esimerkiksi sukupuoli, kampus, työpaikan sijainti)käytettiin vertailun pohjana joissakin tarkasteluissa.

30 Tutkimukseen osallistuneiden taustatietojaKulttuurituottajien työmarkkinatilanteen asemoimiseksi HUMAKistavalmistuneita tuottajia koskevia tuloksia vertailtiin muun muassa muidenammattikorkeakoulujen työllistymisselvityksiin, yleisiin korkeakoulututkimuksiin,ajankohtaisiin työllisyystietoihin ja kulttuurialan selvityksiin sekätutkimuksiin.

Tutkimukseen osallistuneiden taustatietoja 314 Tutkimukseen osallistuneidentaustatietojaKyselyyn vastanneista naisia oli 87 % (194) ja miehiä 13 % (30). Vuoden2008 loppuun mennessä HUMAKin kulttuurituotannon koulutusohjelmastavalmistuneita on AMKOTA -tietojen mukaan ollut kaikkiaan511, joista naisia 86 % (437) ja miehiä 15 % (74). Vastanneiden sukupuolijakaumavastaa siten myös tilannetta kaikkien valmistuneiden suhteen.Nuorten koulutuksesta valmistuneita vastaajien joukossa oli 75 % (167),aikuisten koulutuksesta valmistuneita 25 % (55). Kaikista tutkinnon suorittaneistanuorten koulutuksessa on opiskellut 68 % (349) ja aikuistenkoulutuksessa 32 % (162). Nuorten koulutuksesta valmistuneet vastaajatovat näin ollen jonkin verran yliedustettuina tässä aineistossa.Nuorten koulutuksesta valmistuneista naisia oli 85 % (142), miehiä15 % (25). Aikuiskoulutuksen läpikäyneistä naisia oli suurin osa 93 %(51) ja miehiä vain 7 % (4). Naisten osuus vastaajista on huomattavastisuurempi kuin miesten. Tämä selittynee osittain sillä, että kulttuuriala ontunnetusti naisvaltainen ala. Vuonna 2008 kulttuurialan ammattikorkeakouluopiskelijoista68 % oli naisia (Opetusministeriö, AMKOTA-tietokanta2009). Samana vuonna kulttuurialan tutkinnon suorittaneista jopa72 % oli naisia.Suurin osa vastanneista oli aloittanut opiskelun HUMAKissa vuosina2000-2004. Vastaajat olivat siten opiskelleet pääsääntöisesti kulttuuripalvelujenkoulutusohjelmassa. Koulutusohjelman nimi muuttui kulttuurituotannonkoulutusohjelmaksi lukuvuodesta 2005-2006 alkaen (taulukko5). Kulttuuripalvelujen koulutusohjelmassa ilmoitti opiskelleensa 91 %(nuorten koulutus 71 %, aikuiskoulutus 20 %) ja kulttuurituotannonkoulutusohjelmassa 9 % (nuorten koulutus 4 %, aikuiskoulutus 5 %) vastaajista.

32 Tutkimukseen osallistuneiden taustatietojaTAULUKKO 5. Milloin aloitit opiskelun HUMAKissa?N %1998 16 7,41999 17 7,82000 41 18,92001 33 15,22002 30 13,82003 31 14,32004 34 15,72005 9 4,12006 3 1,42007 3 1,4Yhteensä 217 100,0Vastaajista eniten oli Kauniaisten kampukselta valmistuneita. Lappeenrannan(ent. Joutseno) kampukselta valmistuneita oli vähiten (kuvio 2).KUVIO 2. Vastanneiden osuus kampuksittain.

Tutkimukseen osallistuneiden taustatietoja 33Jokaiselta kampukselta kyselyyn saatiin mukaan yli 40 % kaikista valmistuneista.Lappeenrannan kampukselta valmistuneista kyselyyn osallistui41 %. Muilta kampuksilta valmistuneista kyselyllä tavoitettiin vastaajiaseuraavasti: Kauniainen 43 %, Jyväskylä (ent. Korpilahti) 45 %, Turku45 %. Nuorten koulutuksesta ja aikuiskoulutuksesta valmistuneiden osuudetovat näkyvissä taulukossa 6.TAULUKKO 6. Nuorten ja aikuisten osuudet kampuksittain.Lappeenranta Kauniainen Jyväskylä Turku(Joutseno)(Korpilahti)N % N % N % N %Nuoret 33 82.5 50 64.1 46 90.2 36 70.6Aikuiset 7 17.5 28 35.9 5 9.8 15 29.4Yhteensä 40 100.0 78 100.0 51 100.0 51 100.0Vastaajien keski-ikä oli 33 vuotta. Nuorten keski-ikä oli 29 vuotta ja aikuisten42 vuotta. Valmistuessaan vastanneet olivat iältään keskimäärin29-vuotiaita, nuoret 26- ja aikuiset 37-vuotiaita. Pohjakoulutuksista yleisinoli lukio tai ylioppilastutkinto 65 % osuudella. Lisäksi 9 % vastanneistaoli lukion tai ylioppilastutkinnon ohella jokin muu tutkinto taustallaennen opintojen aloittamista HUMAKissa. Nuorten keskuudessa lukio oliyleisin (86 %), kun aikuiskoulutukseen hakeutuneet tulevat HUMAKiinyleisemmin opistoasteen tutkinnon siivittäminä (62 %). Pelkän ammatillisenkoulutuksen kautta tulleita oli vain 5 %, joskin saman verran oli niitä,joilla ammatillinen koulutus oli pohjana jonkin muun koulutuksen lisäksi.Opistotason koulutuksen käyneitä oli 17 % sekä lisäksi 5 %:lla oli jokinmuu pohjakoulutus opistoasteen tutkinnon lisäksi. Pohjakoulutusjakaumanoudattelee lukion ja opistoasteen koulutuksen osalta HUMAKin yleistäopiskelijarakennetta (Opetusministeriö, AMKOTA-tietokanta 2009).Ammatillisen koulutuksen kautta HUMAKiin hakeutuneet ovat kuitenkinaliedustettuina tässä aineistossa. Erilaisia ammatillisia tutkintoja oli lähesyhtä paljon kuin tähän kysymykseen vastanneita; vaatturista artesaaniin,matkailupalvelujen tuottajasta balettitanssijaan ja nuoriso- ja vapaaajanohjaajasta lähihoitajaan. Opistotutkinnon suorittaneiden taustat oli-

34 Tutkimukseen osallistuneiden taustatietojavat selkeämmin kulttuurialaan painottuneita, johtuen ymmärrettävästi aikuisopiskelijoidenpohjakoulutuksessa yleisestä kulttuurisihteerin (17)koulutuksesta.

Kulttuurituottajat työelämässä 355 Kulttuurituottajat työelämässä5.1 Työssäkäynti ennen opintoja HUMAKissaTyökokemuksen merkitys on suuri koulutuksen päättymisen ja työelämäänsiirtymisen nivelvaiheessa. HUMAKista valmistuneet kulttuurituottajatolivat tehneet paljon töitä jo ennen opintojen aloittamistaHUMAKissa. Yli 90 prosenttia (94 %) vastaajista ilmoitti tehneensä jotakintyötä ennen opintoja. Nuorista työkokemusta oli 92 prosentilla jaaikuisista 98 prosentilla. Vastaajia pyydettiin erittelemään työn luonnettakolmesta näkökulmasta: alan työkokemus (kulttuuriala), läheisesti alaanliittyvä työ ja muu työ. Alan työtä ennen opintoja katsoi tehneensä 36 %vastaajista ja läheisesti alaan liittyvää työtä oli tehnyt 29 % vastanneista.Muun työn osuus oli kuitenkin kaikkein suurin, melkein 73 % vastaajistailmoitti työskennelleensä muulla kuin kulttuurialalla ennen opintojenaloittamista. Luvut ovat vastaavanlaiset kuin aikaisemmin (Kalhama2006, 74–75). Tulokset viittaavat siihen, että opiskelemaan tullessaan tulevillatuottajilla on jo varsin monipuolista kokemusta työelämästä. Nuorillaalan tai siihen läheisesti liittyviä töitä oli vajaalla 40 prosentilla vastaajista,aikuiskoulutuksen suorittaneista sen sijaan kulttuuriin liittyvää työtäoli pohjalla 89 prosentilla. Nuorten ja aikuisten väliset erot olivat tilastollisestimerkitseviä (χ 2 = 40.285, df= 4, p= .000); nuorten joukossa oli enemmänniitä, joilla oli muun alan työkokemusta ja niitä, joilla ei ollut työkokemustalainkaan ennen opintojen aloitusta.Ennen opintojen aloittamista kulttuurituotannon koulutusohjelmassa,vastaajat olivat tehneet kulttuurialan töitä keskimäärin hiukan yli 3 vuotta(nuoret 1.5 vuotta; aikuiset 5 vuotta 3 kuukautta), samoin alaan läheisestiliittyviä töitä oli kertynyt vastaajille hiukan yli 3 vuotta (nuoret 1 vuosi;aikuiset 6 vuotta 3 kuukautta). Myös kokonaan muiden alojen töitä olitehty yli 3 vuotta (nuoret 2 vuotta 3 kuukautta; aikuiset 6 vuotta). Erot aikuistenja nuorten välillä olivat tilastollisesti merkitseviä. Aikuiskoulutuksessaopiskelleet nostavat keskimääräisiä työkokemusvuosia, koska heillä

36 Kulttuurituottajat työelämässäsaattaa olla vuosikymmenten työelämäkokemus ennen HUMAKin opintoihinhakeutumista. Joka tapauksessa myös nuoret omaavat työkokemustaeri aloilta ammattikorkeakouluun tullessaan.5.2 Työssäkäynti HUMAKin opintojen aikanaVastaajat olivat tehneet myös opintojensa aikana paljon töitä, melkein 90prosentilla oli työkokemusta opintojen ajalta (nuoret 89 %, aikuiset 89%). Tässä työkokemuksena tarkasteltiin vain opintojen ohessa työskentelyä,ei opintoihin kuuluvaa työoppimista (harjoittelua). Alan työtehtäviäoli tehnyt 45 % (nuoret 44 %, aikuiset 46 %) vastaajista. Alaan liittyviätyötehtäviä oli opintojen ohessa tehnyt kaikkiaan 23 % (nuoret 19 %, aikuiset39 %) ja muiden alojen töitä 51 % (nuoret 61 %, aikuiset 22 %)vastanneista. Nämä luvut ovat pienempiä kuin vuoden 2006 tulokset kulttuurituottajienosalta (vrt. Kalhama 2006, 75–76), tosin nyt käsillä olevassaaineistossa opintojen aikaiseksi työssäkäynniksi ei laskettu työoppimista.Opintojen aikainen työssäkäynti on yleistä ja suuntaus näyttää olevannousemaan päin (vrt. esim. Stenström ym. 2005, 51; Vuorinen & Valkonen2007, 37).Nuorten koulutuksessa opiskelleista alan töitä opintojen aikana tekiprosentuaalisesti lähes yhtä moni kuin aikuiskoulutuksessa opiskelleista.Näin ollen työnimu nimenomaan alan työkentällä vaikuttaisi olevannuorten kohdalla erityisen suurta. Toisaalta kyse voi olla siitä, että opintojenollessa kesken on helpompi vastaanottaa lyhytaikaisia, matalapalkkaisiakintöitä kuin valmistumisen jälkeen. Oman alan työkokemuksen kerryttäminennähdään tärkeänä ja tarjottuihin mahdollisuuksiin ollaan valmiitatarttumaan. Opiskeluaikainen työnteko on positiivinen asia työelämäänsiirtymisen näkökulmasta, erityisesti oman alan työkokemuksen ontodettu olevan yksi tärkeimmistä valmistumisen jälkeiseen työllistymiseenvaikuttavista tekijöistä (Kanervo 2006, 192). Alan työkokemus mahdollistaausein työelämään siirtymisen ilman nivelvaiheeseen liittyviä katkoksia.HUMAKista valmistuneiden kulttuurituottajien osalta opintojen aikainentyössäkäynti näyttäisi vaikuttavan siihen, kuinka nopeasti valmistumisenjälkeen työllistytään (χ 2 = 29.321, df= 8, p= .000). Oman alan töitä ja

Kulttuurituottajat työelämässä 37läheisesti alaan liittyviä töitä opiskelun ohessa tehneet työllistyivät muunalan töitä tehneitä ja kokonaan töitä tekemättömiä nopeammin.Verrattaessa aikuisia ja nuoria toisiinsa havaitaan, että aikuisten ja nuortenopintojen aikana tehdyt työt eroavat kuitenkin toisistaan (χ 2 = 39.598,df= 4, p= .000). Aikuiset tekivät enemmän oman ja lähialojen töitä samallakun nuorten koulutuksessa opiskelleet tekivät selvästi enemmän muita töitä.Opiskelijoilla työssäkäynti liittynee aikuisia useammin opintojen ja elämisenrahoittamiseen, mutta sillä voi olla myös pidempiaikaisia vaikutuksia. Pitkäopiskeluaikainen työkokemus muulta kuin omalta koulutusalalta nostaatodennäköisyyttä työllistymiseen muun alan asiantuntija-ammattiin (Kanervo2006, 194.) Aikuiskoulutuksessa opiskelleiden tilanne on sikäli erilainen,että heillä pysyviä, opintojen aikaisia ja jo alaan liittyviä työsuhteita on oletettavastienemmän kuin nuorilla. Niitä, jotka eivät tehneet töitä opintojenaikana, oli yllättäen lähes yhtä paljon nuorten ja aikuisten ryhmissä.Määrällisesti nuoret ja aikuiset tekivät töitä opintojen aikana yhtäpaljon. Keskiarvoja verrattaessa ei tilastollisia eroja ollut havaittavissa(t= -.497, df= 91, p= .621; t= -.643, df= 43, p= .524; t= 1.174, df= 105,p= .243). Oman koulutusalan työtehtäviä oli koko aineistossa tehty noin15 kuukautta (nuoret 14 kuukautta, aikuiset 17 kuukautta), läheisestikulttuurialaan liittyviä töitä 19 kuukautta (nuoret 1.5 vuotta, aikuiset 1vuosi 10 kuukautta) ja muun alan töitä vuosi ja 8 kuukautta (nuoret 1vuosi 8 kuukautta, aikuiset 1 vuosi 3 kuukautta). Tulokset antavat syytäolettaa, että kulttuurituotannon koulutuksessa opiskelevilla on kysyntäätyömarkkinoilla.5.3 Työelämään sijoittuminenKeväällä 2009, kun valmistumisesta on kulunut aikaa vaihtelevasti 5 kuukautta–9vuotta, kulttuurituottajista 75 % ilmoitti olevansa palkkatyössä(kuvio 3). Kysymyksessä oli mahdollista valita useampia vaihtoehtoja, jotenluvussa on mukana myös niitä, jotka tekivät palkkatyön ohessa myösjotain muuta, esimerkiksi opiskelivat tai olivat perhevapaalla. Pelkästäänpalkkatyössä ilmoitti olevansa 62 % vastaajista. Tämän kysymyksen yhteydessäei tarkemmin eritelty sitä, minkä luontoisissa työsuhteissa valmis-

38 Kulttuurituottajat työelämässätuneet työskentelivät, joten luku pitää sisällään myös kausiluontoisestityötä tekevät. Palkkatyön osuus on pysynyt samansuuruisena viiden vuodentakaiseen selvitykseen verrattuna. Tuolloin palkkatyön osuus oli noin65 % (Kalhama 2006, 83). Myös muissa tutkimuksissa kulttuurituotannonpalkkatyön osuus on ollut samaa luokkaa (vrt. Honkanen & Ahola2003, 80).Palkkatyöhön työllistymisen moniulotteisuus luonnehtii kuitenkinkulttuurituottajien ammattialaa. Noin 13 % vastaajista ilmoitti tekevänsäpalkkatyötä jonkin muun toimintaluokan ohessa; 9 % vastanneista toimiyhtä aikaa opiskelijana sekä palkkatyössä. Opiskelijana tavalla tai toisellaoli kaikkiaan 16 % vastanneista, joista päätoimisia opiskelijoita oli 6 %.Perhevapaalla vastaajista oli yhteensä 8 %. Työttömänä oli 5 % vastaajista.Lisäksi 5 vastaajaa (1.7 %) oli valinnut kysymysvaihtoehdoista työtön–vaihtoehdon lisäksi jonkin muun vaihtoehdon. Työttömyysprosentti ontässä aineistossa selvästi pienempi kuin aikaisemmassa kulttuurituottajaselvityksessä(Kalhama 2006), tuolloin jopa 13 % ilmoitti olevansa työttömänä.Luokkaan muu oli itsensä sijoittanut kaikkiaan 10.5 % kaikista vastaajista.KUVIO 3. Pääasiallinen toiminta vuoteen 2008 mennessä valmistuneilla.

Kulttuurituottajat työelämässä 39Luokassa muu omaa toimintaansa oli tarkentanut 19 vastaajaa. Heistä seitsemän(7) toimi yrittäjinä, ja neljä (4) freelancerina. Yksittäisiä mainintojaannettiin koskien muun muassa useamman hankkeen tuottajana toimimisesta,työelämävalmennuksessa olemista, virkavapautta ja lomautuksia.Aikuiset olivat nuoria useammin palkkatyössä, eikä heistä työttömänäollut yhtään. Nuorten koulutuksesta valmistuneista työttömänä oli 10 %ja opiskelijana 10 % vastanneista. Tässä vertailussa ei ole mukana vastaajia,jotka olivat valinneet useamman vaihtoehdon. Mielenkiintoinen havaintoon, että työttömät, jotka olivat siis kaikki nuoria, olivat myös naisia.Kulttuuriala on naisten ala ja aineistossa naiset ovat selvänä enemmistönä.Nämä asiat voivat osaltaan selittää työttömyyden näkymistä naistenongelmana, mutta työelämän epätyypillisyydet korostuvat usein nimenomaannaisvaltaisilla aloilla ja se on laajemmassakin mittakaavassa selvästitunnistettu ilmiö (ks. esim. Julkunen 2007, 32). Kaiken kaikkiaan kulttuurituottajientyöttömyysprosentti on melko pieni. Tuottajia koskevassaaineistossa työttömyysaste 8 % on pieni verrattuna HUMAKin aikaisempaanselvitykseen (Kalhama 2006, 84), jonka aikana (aineiston keräämisenajankohta kevät 2004) elettiin noususuhdannetta. Seinäjoen ammattikorkeakouluntyöllistymisselvityksen (Varamäki ym. 2007, 26) mukaan kulttuurialanvalmistuneista työttöminä oli noin 11 %. Honkasen ja Aholan(2003, 81) tutkimuksessakin kulttuurituottajien työttömyysaste oli noin20 prosenttia. Samoin verrattuna koko maan tuoreeseen työttömyystietoon(9 %), kulttuurituottajien työttömyys vaikuttaa pieneltä (Tilastokeskus,työvoimatutkimus 2009).Kulttuurituottajien työllistymisen ensimmäinen vuosi voi olla vaikeaa,minkä jälkeen työllistyminen muuttuu jatkuvaksi, mutta on projektiperusteisistapätkätöistä koostuvaa. Ammattikunnalle on luonteenomaista,että työllisyys vaihtelee voimakkaasti suhdanteiden mukaan (Lageström& Mitchell 2005, 94). Palkkatyön ja työttömyyden suhdetta tarkasteltiinvielä niin, että vastaajat jaettiin valmistumisvuoden mukaan kahteen luokkaan:vuosina 2000–2004 valmistuneiden ja vuosina 2005–2008 valmistuneidentilannetta verrattiin toisiinsa. Oletuksena oli, että kauemmintyöelämässä olleet olisivat useimmin palkkatyössä kuin nuoremmat tuottajat.Vertailussa ei kuitenkaan ollut havaittavissa tilastollista eroa ryhmi-

40 Kulttuurituottajat työelämässäen välillä (χ 2 = 1.756, df= 1, p= .185). Prosenttiosuuksien mukaan pientähajontaa oli kuitenkin niin, että aikaisemmin valmistuneet olivat hiukanuseammin palkkatyössä (95 %) kuin myöhemmin valmistuneet (89 %).Samoin työttömyyttä oli prosentuaalisesti enemmän vuosina 2005–2008(11 %) kuin vuosina 2000–2004 (5 %) valmistuneilla. Kulttuurialalletyöllistymisen kitka näyttäytyy siten yleisempänä kuin vain valmistumisvaiheeseenliittyvänä ilmiönä. Kulttuurituottajien työttömyyttä tarkastellaanvielä tarkemmin luvussa 5.9.5.4 Työnhaku ja työllistymisen nopeusHeti valmistumisen ajankohtaan sijoittunut työnhaku oli kulttuurituottajillasujunut suotuisissa merkeissä. Yli puolet eivät olleet kohdanneet varsinaistatyönhakuvaihetta lainkaan, vaan valmistumisen aikaan on jo oltutöissä. Työnhaun välittömästi valmistumisen jälkeen oli aloittanut 34 %vastanneista. Vajaa kymmenesosa (9 %) oli ajoittanut työnhaun myöhempäänajankohtaan. Noin 3 % ilmoitti, ettei ole hakenut töitä lainkaan.Työn saamiseen vaikuttivat monet erilaiset rekrytointikanavat (kuvio 4).Kulttuurituotannon koulutusohjelmasta valmistuneet olivat työllistyneetensimmäiseen työpaikkaansa useimmiten tuntemiensa ihmisten kautta.Myös vastaaminen työnantajan ilmoitukseen oli yleinen tapa päästäkiinni ensimmäiseen työpaikkaan. HUMAKissa suoritettujen opintojenmerkitys on myös melko suuri ja osaltaan niissäkin on kyse verkostoitumisestaomalla alalla. Työoppimisten avulla oli työllistynyt 24 % vastaajista.Opinnäytetyö oli edistänyt 12 prosentin työllistymistä, samoin projektit jaerilaiset harjoitustyöt olivat vaikuttaneet työn saantiin vajaan kymmenesosankohdalla. Mielenkiintoista oli, ettei yksin opinnäytetyön avulla olluttyöllistynyt kukaan, vaan opinnäytetyö mainittiin aina jonkin muun rekrytointiväylänyhteydessä. Omaa aktiivisuutta oli kaiken kaikkiaan hyödyntänyt16 % tuottajista. Suoraan työnantajaan oli nuorista ollut yhteydessä17 %, kun taas aikuisista vajaa 7 % oli toiminut työllistymisvaiheessanäin.

Kulttuurituottajat työelämässä 41KUVIO 4. Rekrytointiväylät ensimmäiseen työpaikkaan valmistumisen jälkeen (vastaajienoli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto).Korkeakoulutettujen työnhaun perusongelmaksi on aikaisemmin todettuvanhentuneet ja passiiviset työnhakutavat ja erilaisten vaihtoehtojentunnistamisen vaikeus (Manninen & Luukannel 2006, 38 Vuorisen &Valkosen 2007, 54 mukaan). HUMAKista valmistuneita tuottajia koskevassaaineistossa tämäntapaista työllistymisongelmaa ei mielestäni ole havaittavissa.Vaikka perinteisenä työnhakukeinona pidetty työnantajan ilmoitukseenvastaaminen on myös kulttuurituottajilla yleinen, näkyy rekrytoitumiskanavinavahvasti myös suhdeverkostojen ja opiskelun aikaistentyöelämäyhteyksien hyödyntäminen. Lisäksi oma aktiivisuus suorien yhteydenottojen muodossa kertoo siitä, että kulttuurituottajat käyttävät työllistyäkseenmelko tuoreita menetelmiä. Suorien yhteydenottojen merkitystyön saamiselle näyttäisi puhuvan myös sen puolesta, että ammattikor-

42 Kulttuurituottajat työelämässäkeakoulusta valmistuneiden kulttuurituottajien työpaikoista monet voivatolla piiloisia tai sellaisia, joita rakennetaan, jos mahdollisuus sattuu kohdalle.(vrt. Vuorinen & Valkonen 2007, 54–55.) Tämä ajatus saa tukeaSeinäjoen ammattikorkeakoulun selvityksestä, jonka mukaan Kulttuurinja muotoilun yksiköstä valmistuneet olivat useimmiten työllistyneet juurioma-aloitteisen yhteydenoton kautta (Varamäki ym. 2007, 38).Vähiten työllistymiseen oli vaikuttanut oman yrityksen perustaminen(2 %), HUMAKin työpaikkafoorumit (3 %) ja työvoimatoimiston palvelujenkäyttö (5 %). Kulttuurialan yksi erityispiirre on se, että vapaisiintyöpaikkoihin etsitään useimmiten ”hyviä tyyppejä”. Työllistymiseen vaikuttavatsiis ammattitaidon lisäksi esimerkiksi henkilökohtaiset tekijät jasuhdeverkosto. Persoonallisuus korostuu työvälineenä. (Ruutiainen 2008,9.) Rekrytoituminen on usein tapahtunut opiskeluaikaisten harjoittelujentai muiden oppimistehtävien välityksellä. Opiskelujen kautta monet kulttuurituottajatovat saaneet tilaisuuksia näyttää kykyjen ja osaamisen potentiaalin.Myös opiskelijaverkostot voivat olla merkittäviä tekijöitä työllistymisessä.(Ruutiainen 2008, 12–13.) Verkostot ja oman osaamisen sekätaitojen näyttäminen opintojen välityksellä on tyypillinen työllistymiskeinotuottajille (vrt. Ruutiainen 2008, 12). HUMAKin opinnoista työoppiminenedistää ensisijaisesti nuorten työllistymistä, sen sijaan harjoitustöillätai projekteilla ei ole kovin suurta merkitystä työelämään siirtymisessä(7 %; aikuiset 7 %).Vuonna 2004 (Kalhama 2006, 77) 67 % vastanneista ilmoitti työllistyneensävälittömästi valmistumisen jälkeen ja muillakin työelämään sijoittuminenoli sujunut melko hyvin; 16 % vastaajista ei ollut saanut töitävalmistumisen jälkeen. Vuonna 2009 tilanne näyttää vieläkin positiivisemmalta;valmistumisen aikaan jo työssä olleita oli 56 % ja välittömästi työnsaannissaonnistui 11.8 % vastaajista. Puolen vuoden sisällä työtä oli löytänyt19 %. Vain 3 % vastaajista ilmoitti, ettei aineiston keruuhetkeen mennessäollut saanut töitä (taulukko 7).

Kulttuurituottajat työelämässä 43TAULUKKO 7. Työllistymisen nopeus valmistumisen jälkeen.NuoretfNuoret%AikuisetfAikuiset%Olin jo töissä 78 47.3 43 79.6Välittömästi 23 13.9 3 5.6Puolen vuoden sisällä 37 22.2 5 9.3Vuoden sisällä 10 6.1 1 1.9Yli vuoden kuluttua 10 6.1 2 3.7En ole saanut töitä 7 4.2Yhteensä 167 100.0 54 100.0Aikuisten työllistyminen oli selvästi nopeampaa, sillä melkein 80 % oli jotöissä valmistumisen aikaan. Nuorista työelämässä valmiiksi oli 47 %. Eroon myös tilastollisesti merkitsevä (χ 2 = 17.756, df= 4, p= .001).5.5 Ensimmäinen työsuhde heti valmistumisen jälkeen5.5.1 Ensimmäisen työsuhteen kesto ja valmistumisenjälkeisten työsuhteiden määräEnsimmäisen työsuhteen kesto valmistumisen jälkeen oli ollut keskimäärinnoin kaksi vuotta. Alle vuoden tai vuoden kestäneitä työsuhteita oli49 %:lla vastaajista. Kun vastaajilta kysyttiin, montako työsuhdetta heilläoli valmistumisen jälkeen ollut, vastaukset vaihtelivat yhdestä 28:an.Keskimäärin työsuhteita oli ollut kolme. Vain yhdessä työsuhteessa oli ollut28 % vastaajista. Kahdessa työsuhteessa oli ollut 23 % ja kolmessa taiuseammassa 50 %. Aikuisten ensimmäiset valmistumisen aikaiset työsuhteetovat olleet pidempikestoisia kuin nuorten (t= -3.448, df= 32.088,p= .002). Aikuiskoulutuksesta valmistuneiden työsuhteet kestivät keskimäärin3 vuotta ja 9 kuukautta kun aika nuorilla oli 1.5 vuotta. Työsuhteidenmäärän suhteen tilastollista eroa ei ollut (t= 1.875, df= 207,p= .062).Vastaajista vain vajaa kolmasosa (31 %) ilmoitti työskentelevänsä vieläsamassa työsuhteessa kuin heti HUMAKista valmistumisen jälkeen. Suurinosa oli sen sijaan vaihtanut työtä (69 %). Aikuiset työskentelivät nuo-

44 Kulttuurituottajat työelämässäria useammin samassa työssä vielä kyselyn toteutusajankohtana tai aineistonkeruunaikaan, keväällä 2009 (χ 2 = 8.007, df= 1, p= .005). Nuorista samassatyöpaikassa oli 26 % ja aikuisista 47 %. Työuran katkonaisuus yleisestikinottaen on juuri nuorten työelämään liittyvä haaste (ks. esim. Julkunen2007), mutta tässä kyse lienee kuitenkin enemmän HUMAKin aikuiskoulutukseenhakeutuneiden usein jo vakiintuneista työurista. Näissätyöpaikoissa on oltu ennen HUMAKia, opintojen aikana ja työskentelyäjatketaan myös valmistumisen jälkeen. Tästä huolimatta myös aikuisistayli puolet oli vaihtanut työtä valmistumisen jälkeen.5.5.2 Ensimmäisen työsuhteen ammattinimike ja työnkuvaKulttuurituottajilta kysyttiin ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työsuhteen”laatua” vastausvaihtoehdoilla täysin koulutusta vastaava, läheisestialaan liittyvä ja muun alan työ. Tässä yhteydessä haluttiin nostaa esillevastaajien oma subjektiivinen kokemus ensimmäisen työsuhteen koulutusvastaavuudesta.Lisäksi ensimmäistä työsuhdetta kartoitettiin tehtävänimikkeenja työtehtäväkuvauksen muodossa.Suurin osa kyselyyn vastanneista työskenteli oman kokemuksensa mukaankoulutusalaa täysin vastaavissa työtehtävissä (43 %) (kuvio 5). Vajaa30 % ilmoitti työskennelleensä läheisesti kulttuurituotannon alaanliittyvissä tehtävissä ja 30 % kokonaan muun alan työtehtävissä. Tilanneon hiukan muuttunut viisi vuotta sitten kerättyyn aineistoon verrattuna(Kalhama 2006, 77). Tuolloin vastaavat luvut olivat 38 %, 41 % ja 21 %.Vuoden 2009 aineistossa on prosentuaalisesti siis jonkun verran enemmänniitä, jotka olivat saaneet oman alan töitä. Läheisesti alaan liittyvien töidenosuus on pudonnut melko paljon, samalla kun kokonaan muiden alojentyötehtävät näyttäisivät vetävän valmistuneita enemmän.Koska keväällä 2009 kerätty aineisto (kaikki vuoden 2008 loppuunmennessä valmistuneet) sisältää samoja vastaajia kuin vuoden 2004 aineisto(2001–2004 valmistuneet), verrattiin vastaajia vielä opintojen päätösvuodenmukaan tällä mittarilla. χ 2 -testin mukaan eroja ei ollut havaittavissa;sekä ensimmäisten HUMAKin kulttuurialan koulutusohjelmasta valmistuneidenettä vuosina 2005–2008 valmistuneiden työelämään sijoittuminenon ensimmäisen työsuhteen laadun valossa sujunut samansuuntai-

Kulttuurituottajat työelämässä 45KUVIO 5. Ensimmäinen työsuhde valmistumisen jälkeen.sesti (χ 2 = 293, df= 2, p= .864). Yli 40 % pääsi heti valmistumisen jälkeentäysin koulutusta vastaavaan työhön.Positiivinen tulos on se, ettei nuorten koulutuksesta ja aikuiskoulutuksestavalmistuneiden tuottajien välillä näyttäisi tämän aineiston perusteellaolevan eroa ensimmäisen työsuhteen laadun suhteen (χ 2 = 4.393, df= 2,p= .111). Siten myös nuoret ovat valmistumishetkellä yhtä lailla kiinnitäysin koulutusta vastaavissa töissä. Prosenttiosuuksia tarkasteltaessa pientähajontaa toki löytyy. Nuorista suurin osa (46 %) työskenteli heti valmistumisenjälkeen koulutusta vastaavissa töissä, kun aikuisten osuus oli vainreilu kolmannes (34 %). Aikuisista enemmistö (38 %) työskenteli valmistumisenjälkeen läheisesti alaan liittyvissä töissä, nuorten vastaava luku oli23 %. Muiden alojen töitä tehneitä oli nuorten joukossa 31 % ja aikuisissa28 %. Näissä eroissa voi olla kyse vastaajien erilaisista subjektiivisista arvioista;nuoret saattavat herkemmin tulkita ensimmäisen työnsä täysin koulutustavastaavaksi, kun taas aikuiset arvioivat työn luonnetta pidemmäntyöelämäkokemuksen valossa ehkä kriittisemmin. Tulkinnallisten erojentaustalla voi olla viitteitä myös ammatillisen identiteetin rakentumiseenja sen eri vaiheisiin. Nuorten koulutuksesta valmistuneella, kronologiseltaiältäänkin usein melko nuorella tuottajalla ammatillisuus ei välttämät-

46 Kulttuurituottajat työelämässätä ole vielä rakentunut kovin vakaalle pohjalle. Tässä yhteydessä ensimmäinenvalmistumisen jälkeinen työ voi olla merkityksellinen ammatillisenidentiteetin työstämisessä. Kyse on siitä, miten ihmiset esittävät itsensäammattiin liittyvässä sosiaalisessa ympäristössä tietyn ammatin edustajana,johon halutaan samaistua ja kuulua ja johon halutaan myös muidensilmissä kuulua. (Eteläpelto 2007, 122.) Näin ollen tulkinta siitä, että valmistunuton sijoittunut koulutuksen jälkeen täysin omalle alalle, on merkittävähenkilökohtainen kokemus ja sinällään ammatillista identiteettiävahvistava.Opintojen aikainen työssäkäynti näyttäisi vaikuttavan tuottajien ensimmäisentyösuhteen laatuun (χ 2 = 61.570, df= 8, p= .000).KUVIO 6. Opintojen aikaisen työssäkäynnin ja ensimmäisen työsuhteen laadun yhteys.Kuten kuviosta 6 nähdään, kulttuurialan töitä opintojen aikana tehneistänoin 71 % sijoittui valmistumisen jälkeen ensimmäiseksi täysin koulutustavastaavaan työhön. Läheisesti alaan liittyvää työkokemusta omaavatsen sijaan sijoittuivat ensimmäisessä työsuhteessaan useimmin läheisestialaan liittyviin työtehtäviin. Alan ja läheisesti alaan liittyvää työkokemustakerryttäneet työllistyivät muita vähemmän muiden alojen tehtä-

Kulttuurituottajat työelämässä 47viin. Muiden alojen töitä tehneet pääsivät työmarkkinoille nimenomaanmuiden alojen töiden kautta. Niistä, jotka työoppimisten lisäksi eivät työskennelleetopintojen aikana, iso osa kuitenkin työllistyi täysin omalle alalle.Useita eri töitä tehneiden luokassa ovat mukana kaikki ne, jotka olivatvalinneet vähintään kaksi vastausvaihtoehtoa. Heidän opintojen aikainentyökokemuksensa sisältää siis vähintään läheisesti alaan liittyvää työkokemusta,joten työllistyminen pääsääntöisesti omalle alalle on siten ymmärrettävää.Näiden tulosten valossa kulttuurituottajaopiskelijoiden opintojenaikainen työssäkäynti tuottaa myös tulosta valmistumisen aikaan. Tähänaiheeseen palataan vielä tuonnempana, kun tarkastellaan työelämäänsijoittumista muiden mittareiden kautta.Vastaajilta tiedusteltiin myös ensimmäisen työsuhteen ammattinimikettä.Nimikkeiden kirjo oli suuri, sillä aineistosta löytyi kaikkiaan 132erilaisella työnimikkeellä töitä tekevää kulttuurituottajaa. Liitteeseen 2 onkoottu listaus ja karkea luokittelu nimikkeistä. Nimikkeiden kirjo kuvastaapirstaleista ja monien mahdollisuuksien työkenttää. Nimikkeiden lisäksivastaajia pyydettiin kirjoittamaan lyhyt kuvaus ensimmäisen työsuhteentyötehtävistä. Yhteensä 193 vastaajaa avasi tarkemmin työn sisältöjä.Alustavan lukemisen jälkeen vastaukset teemoiteltiin tehtäväkuvauksenmukaan työn sisältöjä kuvaaviin luokkiin. Joidenkin vastaajien kohdallatehtäväkuvaus sijoitettiin kahteen luokkaan esimerkiksi kahden yhtäaikaisentyön vuoksi. On syytä muistaa, että tehdyt luokittelut ovat vahvastitulkinnallisia. Kulttuurituottajan työkenttänä on koko kulttuurin kenttä,joten tässä esitetyt luokat ovat vain yksi esitys kulttuurituottajien työtehtävienjakautumisesta. Luokkien tarkoituksena on pääasiassa nostaa esillekulttuurituottajien työnkuvien monipuolisia sisältöjä, ei niinkään tehdäerotteluja siitä, mikä on ”oikeaa kulttuurituottajan työtä” ja mikä ei.Tuottajan työn -luokkaan sijoitettiin kaikki tehtäväkuvaukset, joissatyön pääpainoksi tulkittiin tapahtumien tai kulttuurin tuottaminen taisitä avustavat työt. Kulttuurituottajan työ näkyi 63:ssa vastauksessa. Näidenkuvausten osalta vastaajien ensimmäiset tuottajan työt vaativat monialaistaosaamista rahoituksen, talouden, markkinoinnin, viestinnän ja tiedotuksennäkökulmista. Työtä kuvattiin monin paikoin suunnittelu-, valmistelu-,organisointi- ja kehittämistaitoja vaativaksi:

48 Kulttuurituottajat työelämässä”Teatterifestivaalin tuotanto: tiedotus, rahoitus, ohjelman laatiminen,yhteydenpito sidosryhmiin ja koko hela hoito.” (nainen,nuorten koulutus)”Festivaalin vierailuesitysten tuottaminen (matka- ja rahtijärjestelyt,tuotantojen tekninen selvitys yhteistyössä vierailijan japaikallisen tekniikan kanssa, festivaalivierailijoiden emännöintija käytäntöjen järjestely, yhteistyö festivaalin tiedotuksen jamuiden osa-alueiden kanssa).” (nainen, nuorten koulutus)”Kunnan 140-vuotisjuhlallisuuksien järjestelyt, tapahtumakesänkoordinointi, lasten tapahtuman tuottaminen, vanhustenkulttuuripalvelujen tuottaminen, kunnan taidehankintojenkäytännön asiat.” (nainen, nuorten koulutus)”Markkinointi, tiedottaminen, ”taiteilijoiden” ja heidän tarpeistaanhuolehtiminen, järjestäjä, ”yleisnainenjantunen”.”(nainen, nuorten koulutus)”Dokumenttielokuvien tekoon liittyvän koulutusprojektin tiedotuksestahuolehtiminen sekä projektissa tehdyn ison dokumenttiproduktiontuotantoassistentin tehtävät: kuvausten käytännönjärjestelyt, tiedotus sekä aikataulutus.” (nainen, nuorten koulutus)”Tapahtumatuotannoissa avustaminen sekä tuottaminen, yhteydenpitokulttuuritoimijoihin, kokonaisuuksien ja suunnitelmienhallinta, internet -sivujen päivitys, roudausta jne. Työt olivatlaidasta laitaan projektitiimissä yhteistyössä.” (nainen, nuortenkoulutus)”Työtehtäviini kuului taidelaitoksen EU-rahoitteisen kiertonäyttelyntuotannolliset tehtävät sekä vuosien 2009-2010 taide-

Kulttuurituottajat työelämässä 49näyttelykiertueen järjestely. Tuottajan tehtävät painottuivat toiminnanrahoitukseen ja yhteistyökumppanuuksien luomiseen.”(nainen, nuorten koulutus)Tuottajan työ näyttäytyi kaikissa vastauksissa hyvin samantapaisia elementtejäsisältäväksi. Kulttuurituottajien koulutusta vastaaviksi töiksi tässäluokittelussa laskettiin tuottajan työn lisäksi myös kulttuurialan organisointi-ja kehittämistyö. Kyseessä olivat työtehtävät, joiden puitteissa vastaajatolivat työskennelleet kunnallisina kulttuurisihteereinä tai esimerkiksierilaisissa kulttuurihankkeissa kehittämistehtävissä. Mukaan laskettiinmyös muutaman maininnan saaneina kirjastotyö- ja museotyö kokonaisuudessaan.Useimmissa maininnoissa korostui kehittämisen lisäksi koordinointija hallinnointi sekä tietyntyyppinen kulttuurin ”yleistyö” tai toiminnanylläpitäjän tehtävät. Rajanveto tuotannolliseen työhön on häilyvä,mutta erottavana tekijänä tässä pidettiin kehittäjän ja toiminnan pyörittäjännäkökulmaa. Kaikkiaan kulttuurialan organisointi- ja kehittämistehtäviinpainottuneita mainintoja annettiin 25. Edelleen maininnat nostavattärkeiksi osaamisalueiksi viestinnän, rahoituksen, asiakaspalvelun sekä organisointi-ja hallinnointitaidot:”(…) kunnan lastenkulttuuripalveluista vastaaminen; suunnittelu,tiedotus ja markkinointi sekä toteutus. (…) -tapahtumantiedotus. Toiminnan kehittäminen.” (nainen, nuorten koulutus)”Kulttuuriyhdistyksen tapahtumien ja koulutusten suunnitteluja toteutus, taloudesta vastaaminen ja yhdistyksen yleinen ”pyörittäminen”.”(nainen, nuorten koulutus)”(…) -hankkeen yleiskoordinointi, hankkeen kerhotoiminnankäynnistäminen, yhteydenpito hankkeen paikallisiin toimijoihinja harrasteryhmien ohjaajiin, hankkeen kesäleirien suunnitteluja organisointi, tiedotus, maksatushakemusten ja raporttienlaatiminen.” (nainen, nuorten koulutus)

50 Kulttuurituottajat työelämässä”Kulttuurisihteerin toimenkuvaan liittyvät tehtävät (hallinto,lautakuntatyöskentely, tapahtumatuotanto, viestintä ym.).”(nainen, nuorten koulutus)”Tapahtumatilojen vuokraus, hallinnointi ja kulttuurikeskuksentapahtumien käytännön toimintojen hoitaminen.” (mies,nuorten koulutus)Kulttuurin ja muun toimialan rajapintatyöksi (15 mainintaa) määriteltiinne vastaukset, joiden puitteissa kulttuurituottajan osaaminen ja asiantuntijuuson käytössä, mutta jota tehdään lähtökohtaisesti toisen toimialansisällä. Osassa näissä maininnoissa kulttuurinen osuus työssä on selkeästihahmotettavissa, mutta joissakin kyse ei ole niinkään kulttuuristavaan nimenomaan vastaajan tuotannollisten taitojen hyödyntämisestä toisellaalalla:”Opastaminen museossa, lasten museokerhon ohjaaminen ja sisällönsuunnittelu, työpajojen ja syntymäpäivien ohjaaminen.”(nainen, nuorten koulutus)”17-24-vuotiaille tarkoitetun draamapajan viiden kuukaudenmittaisten työharjoittelujaksojen suunnittelu, ohjaaminen ja raportointiyhdessä työparin kanssa. Draamapajassa tutustutaantaiteen ja kulttuurin tekemiseen, tehdään kulttuurialaan liittyviätilaustöitä ja ryhmän omia projekteja. Ryhmässä on kymmenennuorta 5kk 6h/päivä.” (nainen, nuorten koulutus)”Vastaan te-hankkeiden tallentamisesta. Toimin osana tiimiä jasen jokapäiväisiä rutiineja. Esim. suuren koulutustapahtumansuunnittelu ja toteutus.” (nainen, nuorten koulutus)”Yrityksen markkinointimateriaalin tuottaminen ja suunnittelu.Tiedotuksen hoitaminen. Ohjeiden ja koulutusmateriaalintuottaminen.”(nainen, aikuiskoulutus)

Kulttuurituottajat työelämässä 51”Matkailijoiden opastus ja neuvonta, esitteiden ym. materiaaliensaatavuudesta huolehtiminen, käännöstehtävät, tapahtumakalenterinpäivittäminen.” (nainen, nuorten koulutus)”Tiedotteiden laatiminen, verkkosivujen ylläpito, johtoryhmänjäsen, mediayhteyksien ylläpito, toimintakertomukset toimittaminen,markkinoinnin ja tiedottamisen suunnittelu sekä lukuisiamuita tiedottajan päivittäisiä työtehtäviä.” (nainen, nuortenkoulutus)Kahdessa ensimmäisessä vastauksessa kulttuurinen työ nivoutuu osaksihumanistista ja kasvatusalaa. Molemmat keskittyvät kulttuurikasvatukseenja sinällään vastaavat kyllä vahvasti myös kulttuurituottajien ominta alaa.Tässä luokittelussa lasten ja nuorten ohjaamisen elementti vaikutti luokittelemaannämä vastaukset toimialojen rajapinnoilla liikkuviksi. On todettu,että tuottajat, joiden työtä on kuvattu tuottajan työ -luokan alla, mahdollisestivähenevät tulevaisuudessa (Halonen 2004, 50). Sen sijaan nimenomaaneri alojen rajapinnoilla työskentelevien tuottajien osuus nähdäänkasvavaksi. Tämä trendi tuo mukanaan risteäviin toimialoihin liittyvääerikoisosaamista. Kulttuurikasvatus tai lasten kulttuurin tuottaminenon tästä hyvä esimerkki samoin kuin matkailu- tai elämyspalveluiden tuottaminen.Tähän kyselyyn vastanneiden edellä esitetyistä esimerkeistä kolmeviimeistä ovat kuvauksia siitä, kuinka kulttuurituottajakoulutus tuottaamonipuolista viestinnän ja markkinoinnin sekä tapahtumien tuottamiseen,järjestämiseen ja koordinointiin liittyvää osaamista, jota voidaanhyödyntää työnantajan toimialasta riippumatta. Nämä työt ovat myösmainioita esimerkkejä siitä, kuinka tuottajien työpanos ei välttämättä kanavoidupelkästään kulttuurialalle.Rajapinnoilla liikkuvien töiden lisäksi läheisesti alaan liittyviksi töiksiluokiteltiin myynti- ja markkinointityö (9 mainintaa), mediatyö (6 mainintaa)sekä taiteellinen työ (4 mainintaa). Näistä ensin mainittu luokkasisälsi tehtäväkuvauksia, jotka painottavat kulttuurialan sisällä tapahtuvaamyynti- ja markkinointityötä. Vaikka viestintä sinänsä on hyvin keskeinenkulttuurituottajien osaamisalue, tässä myynnin ja tiedotuksen painotus

52 Kulttuurituottajat työelämässänähtiin omana kokonaisuutenaan. Toisaalta erot ovat taas hyvin tulkinnallisia;näissäkin työtehtäväkuvauksissa suurin osa vastaajista teki myynti-,markkinointi- ja/tai tiedotustyötä nimenomaan jossakin kulttuurialan organisaatiossa:”Huolehdin pienen kirjallisuus- ja musiikkitapahtuman tiedotuksestayhdessä työparini kanssa.” (nainen, nuorten koulutus)”Kulttuurialan lipunmyynti eri varausjärjestelmiä käyttäen,asiakassuhteiden hoito, myyntiin ja markkinointiin liittyviätehtäviä.” (nainen, aikuiskoulutus)Mediatyö (6 mainintaa) sisälsi muun muassa toimittajan, toimitussihteerintai tiedottajan työnkuvia. Tähän luokkaan kuului myös markkinointitehtäviä,mutta ne eivät liittyneet kulttuurialan markkinointiin vaan yleisestiesimerkiksi graafisen suunnittelijan työhön tai mainonnan suunnitteluun.Nämä työnkuvat sivuavat myös rajapintatyötä:”Mediatiedotus, kotisivujen ylläpito, lehden toimitussihteerintehtävät, kansainvälisyyskasvatus- ja tiedotusmateriaalin tuottaminen.”(nainen, nuorten koulutus)”Mainonnan suunnittelu, strateginen suunnittelu, tekstisuunnittelu.”(nainen, aikuiskoulutus)Taiteellisen työn luokkaan sijoitettiin neljä (4) mainintaa. Kokonaanmuun alan työtehtäväkuvauksia oli tässä aineistossa 74. Nämä työt luokiteltiinvielä kuvausten mukaan viiteen (5) luonnollisesti aineistosta nousevaanryhmään. Alaryhmistä suurin oli asiakaspalvelu- ja myyntityö (22mainintaa) ja järjestyksessä seuraavana tulivat lasten ja nuorten ohjaus- jaopetustyö sekä siihen liittyvät työt (17 mainintaa), toimistotyö (15 mainintaa),muu suorittava työ (12 mainintaa) ja järjestötyö (8 mainintaa).

Kulttuurituottajat työelämässä 53KUVIO 7. Ensimmäisen työsuhteen tehtäväkuvaukset luokiteltuina työn luonteen mukaan.Kuten kuviosta 7 nähdään HUMAKista valmistuneet kulttuurituottajatovat hyvin sijoittuneet ensimmäisissä töissään omalle alalleen. Tässä tarkastelussasekä tuottajan työ että kulttuurialan organisointi- ja kehittämistyönähtiin täysin omaa alaa vastaaviksi töiksi. Näitä oli yhteensä 46 %maininnoista. Läheisesti alaan liittyviksi töiksi sijoittettiin rajapinnoillatehtävä työ, kulttuurialan myynti- ja markkinointityö, mediatyö sekätaiteellinen työ. Läheisesti alaan liittyviä tehtäväkuvauksia oli yhteensä17 %. Muuta työtä kuvaavia luonnehdintoja oli kaikkiaan 37 % maininnoista.Kaikkiaan yli 60 % vastaajista teki valmistumishetkellä kuitenkintöitä kulttuurin parissa. Kuten edellä mainittiin, muun työn luokka jaettiinvielä viiteen alaryhmään. Näistä asiakaspalvelu- ja myyntityössä, lastenja nuorten parissa tehtävässä työssä, järjestötyössä sekä toimistotyössäon eittämättä hyötyä niistä sisällöistä, joista kulttuurituottajan tutkintokoostuu. Muun työn suuri osuus kertoo siitä, että tällaisten töiden parissatuottajille on kysyntää ja näihin töihin ollaan työkokemuksen kerryttämisensekä työelämään sisään pääsemisen vuoksi valmiita tarttumaan. Työntekeminen on pääasia.

54 Kulttuurituottajat työelämässäKun tehtäväkuvauksia pyrittiin vielä arvioimaan tason mukaan, havaittiinongelmia toimenkuvien luokittelussa asiantuntija- ja esimies- sekäsuoritustason tehtäviksi. Monet työtehtäväkuvaukset pitivät sisällään monenlaisiatehtäviä tavaroiden ”roudaamisesta” taloushallintoon, joten niidensijoittaminen yksiselitteisesti asiantuntija- tai suorittavan tason lokeroonei ollut mielekästä:”Teatterin toiminnan pyörittäminen, talouden hoito, budjetointi,tiedotus, markkinointi, produktioiden tuotanto, lipunmyynti,tilastoinnit, siivous, baarinpito....” (nainen, nuorten koulutus)Vastausten lukemisen perusteella omalle koulutusalalle sijoittuneiden kulttuurituottajientyötehtävät voisi luokitella asiantuntijatöiksi, samoin kuinmediatyön työtehtävät. Sen sijaan esimerkiksi kulttuurialan myyntityön jarajapintatyön kuvauksissa oli helpommin rajattavissa eritasoiset työt, tosinrajaukset ovat tässäkin hyvin tulkinnallisia. Myynti- ja markkinointityönluokassa tiedotuksesta vastaavat työnkuvat ajateltiin asiantuntijatöiksi;siten asiantuntijatyön kuvauksia tässä kategoriassa oli viisi (5) ja suorittavantason, lähinnä konkreettista myyntityötä kuvaavia mainintoja neljä(4). Kulttuurialan ja muiden alojen välimaastossa työskentelevien työt olivatmyös luokiteltavissa melko tasan sekä asiantuntijatyöksi että suorittavantason työksi luokiteltavissa. Suunnittelu- ja koordinointitehtävät sekähallinnointi kuvasivat asiantuntijatyötä tässä luokassa:”(…) Nimike asiakasneuvoja on vaihtumassa, sillä teen useanlaistatoimenkuvaa työssäni – vastaan, valvon, hallinnoinja tutkin eu-maiden sisällä olevista asioista tietoa ja vertailua(mies, nuorten koulutus)”Tiedotteiden laatiminen, verkkosivujen ylläpito, johtoryhmänjäsen, mediayhteyksien ylläpito, toimintakertomukset toimittaminen,markkinoinnin ja tiedottamisen suunnittelu sekä lukui-

Kulttuurituottajat työelämässä 55sia muita tiedottajan päivittäisiä työtehtäviä.” (nainen, nuortenkoulutus)Muun työn luokassa asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä olevien työnkuvienperusteella kaksi (2) toimi asiantuntijatehtävässä, 20:n työnkuvat olivatsuorittavia, konkreettisia myyjän tai asiakaspalvelijan tehtäviä. Muissa alaryhmissäsuorittavia töitä oli vähemmän, esimerkiksi kaikki järjestötyönparissa työskentelevät vastaajat toimivat johto- ja/tai asiantuntijatyössä:”Yhdistyksen taloudesta ja hallinnosta vastaaminen, esimiestehtävät,tiedotus, markkinointi, yhteistyö, kerhojen, leirien, retkiensuunnittelu ja ohjaaminen.” (nainen, nuorten koulutus)”Järjestön johto -> taloushallinto, kehittäminen ja esimiestyö.”(nainen, aikuiskoulutus)Asiantuntija-asema tulkittiin tässä ammatilliseksi asiantuntijuudeksi, jonkapuitteissa työskennellään itsenäisessä roolissa, mutta samalla yhteydessäverkostoihin, tiimeihin ja yhteistyöryhmiin. Monet työt koulutusalastariippumatta sisältävät elementtejä liiketoimintaosaamisesta, projektienhallinastasekä monipuolisista yhteistyö- ja viestintätaidoista. Nämä työn jaosaamisen piirteet korostuvat kulttuurituottajilla. Työministeriön raportin(Osaamisen ja täystyöllisyyden Suomi 2003, 92) mukaan tietoalaksi voidaanmääritellä muun muassa kulttuuripalvelut. Asiantuntijuuden määritteleminenon kuitenkin hyvin monisyistä. Toisaalta voidaan ajatella, ettäasiantuntijat paitsi tietävät ja taitavat muita enemmän, he myös osaavathyödyntää tätä tietämystä omassa ympäristössään sekä pystyvät siirtämääntätä pääomaa ympäristöstä toiseen (Palonen, Lehtinen & Gruber 2007,291). Asiantuntijuus on yksilöominaisuuksien lisäksi sosiaalista vuorovaikutusta.Asiantuntijan mandaattia on selvitetty esimerkiksi neuvonantoluvunperusteella. Tämä indikaattori kertoo niiden työntekijöiden lukumäärän,jotka ovat pyytäneet apua oman työnsä toteuttamiseen ja ongelmienratkaisemiseen kyseisiltä asiantuntijoilta. (Emt. 292.) Mikäli kulttuurituottajienensimmäisten töiden asiantuntijastatusta mitattaisiin tätä aja-

56 Kulttuurituottajat työelämässätusmallia hyödyntäen, voi olla, ettei asiantuntijoita ainakaan ensimmäisentyösuhteen mukaan joukossa montaa olisi. Kulttuurituottaja-aineistonanalyysissa painotettiin kuitenkin työnkuvan eikä yksilön ominaisuuksiatässä määrittelyssä. Näin päästään lähelle Tynjälän (2008, 124–125) avaamaatyön määritelmää, joka korostaa asiantuntijatyössä työn elementteinäsuunnittelua, koordinointia, hallinnointia, neuvotteluja, raportointia jamuita tapoja, joilla kerätään ja kootaan, suodatetaan sekä rakennetaan tietoatyön tekemisen pohjaksi. Työ muodostuu siten luonteeltaan tietointensiiviseksi.Tuottajan työ voidaan kiteyttää produktion prosessinhallinnaksi.Osaamista vaaditaan esimerkiksi taiteellisen sisällön, taloushallinnon,tuotantologistiikan, tiimityön ja markkinointiviestinnän alueilta.(Halonen 2005, 22.)Tietotyöläisen asema on mielenkiintoinen. Millainen työ voidaan luokitellatietotyöksi? Työn määrittely tietotyöksi saattaa nostattaa perinteisestiReichin (1995) määrittelemän symbolianalyyttisen työn piirissä toimivienosalta halua rajata sitä joukkoa, joka tietotyöläisen mandaatilla voija saa toimia. Pyöriä (2002, 60) on kuitenkin määritellyt tietotyön tekijäksipalkkatyöntekijöitä kolmen kriteerin pohjalta. Tietotyöläistä kuvaa se,että työssä käytetään tietotekniikkaa, työntekijä on suorittanut vähintäänylemmän keskiasteen tutkinnon ja työ pitää sisällään suunnittelua ja ideointia.Kun työnkuvia luettiin tästä näkökulmasta, oletettiin, että kulttuurituottajienkoulutusta vastaavassa työssä ja läheisesti alaan liittyvissä töissätietotekniikka on käytössä, vaikka sitä ei suoraan kuvauksissa mainittukaan.Suoranaisesti kaikki kolme kriteeriä täytti tuottajan työn tekijöistä41 %. Lopuissakin työnkuvissa suunnittelu ja ideointi ovat varmasti tavallatai toisella mukana, niitä ei vain työnkuvissa erikseen tuotu esille. Kulttuurialanorganisointi- ja kehittämistyön työnkuvista 64 % täytti kaikkitietotyön kriteerit. Rajapintatyössä osuus oli 60 %. Myynti-, markkinointi-ja tiedotustyön kuvauksista ei missään suunnittelua ja ideointia tuotuesille. On kuitenkin oletettavaa, että suunnittelu on töissä sisään kirjoitettuina.

Kulttuurituottajat työelämässä 575.6 Työtilanne keväällä 20095.6.1 Kulttuurituottajien työnantajatSuurin osa valmistuneista kulttuurituottajista ilmoitti työnantajakseenjärjestön tai muun kolmannen sektorin toimijan (30 %). Toiseksi enitentyöskenneltiin yksityisen sektorin palveluksessa, 26 % vastaajista ilmoittityöskentelevänsä joko pienessä tai keskisuuressa tai suuressa yksityisessäyrityksessä. Kunnan palveluksessa töitä teki 25 %. Kuviosta 8 nähdäänvastaajien jakautuminen työnantajasektoreittain.KUVIO 8. Vastaajien työnantajat.Järjestöjen suuri osuus on mielenkiintoinen. Tämä voisi tuottaja-aineistossakuvastaa suuntausta, jonka myötä kuntasektorin rooli kulttuurituotannonalalla on vähentymässä ja palveluita ostetaan enemmän ulkopuolisiltatahoilta (Halonen 2005, 13). Usein nämä tahot ovat nimenomaankolmannen sektorin toimijoita. Järjestösektorin laajuus vaihtelee Paltilan(2009, 11) mukaan alueittain, mutta Keski-, Länsi- ja Etelä-Suomessatoimijoita on paljon. Kun HUMAKin kampukset vaikuttavat vahvastinäillä alueilla ja myös valmistuneet työllistyvät samoille alueille, voisi tä-

58 Kulttuurituottajat työelämässämän työnantajasektoriosuuden suuruus olla siten ymmärrettävä. Järjestöjenja kolmannen sektorin osuus työllistäjänä on kuitenkin hieman pudonnutedelliseen HUMAKin selvitykseen verrattuna, jossa kolmas sektorioli myös suurin työllistäjä (Kalhama 2006, 85). Kuntatyönantajienkinosuus on pudonnut 32 prosentista vajaaseen 25 prosenttiin. Sen sijaan yrityssektorion noussut melko paljon viiden vuoden takaiseen tarkasteluhetkeenverrattuna. Vuonna 2004 yksityisen sektorin palveluksessa työskenteli12 % vastaajista, kun nyt keväällä 2009 yrityssektorin osuus oli 26 %.Tuottajien on todettu työskentelevän melko tasaisesti eri työnantajasektoreillaja kolmen suurimman sektorin (kunnat, järjestöt, yritykset) tasaisuuson olemassa myös tässä (Halonen 2005 14–16). Kulttuurialalle on kuitenkintyypillistä, että valmistuneet työskentelevät usean työnantajan palveluksessayhtä aikaa tai limittäin. Tässä aineistossa noin 7 % vastaajista ilmoittityönantajakseen kaksi tahoa.Freelancerius ei näytä houkuttelevan kulttuurituottajia suuremmassamittakaavassa. Kulttuurialan ja erityisesti tuottajien työnkuvien on ajateltuolevan vahvasti määräaikaisiin produktioihin sidottuja ja siten freelancer-toimijuuteenkannustavia. Tämä aineisto ei kuitenkaan näyttäisi tukevannäkemystä. Freelancereiden määrä on jonkin verran jopa pienentynytvuoden 2004 (Kalhama 2006, 83) selvityksestä, jossa freelancereitatuottajista oli 7 %. Vain viisi (5, 3 %) vastaajaa ilmoitti työskentelevänsäpelkästään freelancerina. Muilla freelancerina työskentely tapahtui jonkinmuun työnantajan palveluksessa toimimisen ohessa. Yrittäjyyden valintaanvaikuttaa monet seikat (ks. esim. Kanervo 2006, 198). Pääsääntöisestiihmiset toimivat aina eteen tulleiden tilanteiden valossa yrittäen löytääkyseiseen tilanteeseen sopivimmat tavat toimia. Yrittäjyys valitaan Kanervon(2006, 198) mukaan silloin kun halutaan 1) työllistää itsensä, 2)tuoda julki omaa osaamista tai 3) hankkia parempi tuotto koulutuksellekuin mitä palkkatyöstä olisi voinut saada. Humanistiselta alalta valmistuneetovat esimerkiksi yrittäjäsuuntautuneita, koska työttömyys, pätkätyötja kehnot alkupalkat koetaan isoina ongelmina alalla. Samat piirteet näkyvätmyös kulttuurialalla ja pikkuhiljaa kulttuurituottajan koulutusohjelmanyrittäjyyspanostus saattaa tuottaa tulosta. Vuonna 2004 tehtyyn selvitykseenverrattuna yrittäjyys ja freelancer-toiminta yhteensä ovat kasvaneet

Kulttuurituottajat työelämässä 59noin kuusi prosenttiyksikköä (Kalhama 2006, 85). Vertailun tekeminenon hankalaa, mutta voi olla niin, että freelancereiden määrän putoaminennäkyy itsenäisen ammatinharjoittajan tai yrittäjien roolin korostumisenatässä tuottajia koskevassa aineistossa. Kulttuuriyrittäjyys on ajankohtainenilmiö ja siihen myös opintojen aikana kannustetaan. Luovien alojen yritystoimintanähdään kasvavana alueena (Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia2015 2007, 18).Yrittäjiksi ryhtyneiden määrä (6 % ilman freelancereita) ei ole vieläkäänkovin merkittävä. Yrittäjyys ei ole tuottajien keskuudessa yleistä, koskatuottajan ammatti on taloudellisesti epävarmaa ja riskinottoa pyritäänvälttämään (Lageström & Mitchell 2004, 94). Tuottajat pyrkivät mieluummintoimimaan kolmannen sektorin organisaatioissa: järjestöissä jasäätiöjärjestelmissä, mikä havaintojeni mukaan näkyy myös tässä selvityksessä.Toisaalta työ on tällöin osin voimakkaasti sidoksissa näiden organisaatioidensaamaan julkiseen rahoitukseen. Toiminnan laajentaminen jasen merkitys koko kulttuurisektorin kannalta heikkenee, jos toimintamahdollisuuksiamarkkinaperusteisen kulttuurituotannon suuntaan ei kyetälaajemmin ja intensiivisemmin hyödyntämään. (Emt. 94) Luovien alojenyritystoiminta saatetaan kokea erityisen vaivalloiseksi tai riskialttiiksi.Kulttuuritoiminta nähdään usein suhdanneherkäksi ja kausiluonteiseksi,jonka vuoksi yrittäjyys nostattaa kysymyksiä siitä, miten töiden väliinjäävien jaksojen aikana pärjätään (Halonen 2004, 48). Kyse voi siten ollayleisistä luovien alojen yrittäjyyteen liittyvistä haasteista (ks. esim. Luovienalojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 2007), eikä niinkään yrittäjyydestäsinänsä. Myös kaupallisuus saattaa vähentää halukkuutta ruvetayrittäjäksi. Toisaalta kulttuurialan yleinen työtilanne ja valmiiden paikkojenvähyyden voisi ajatella pienentävän kynnystä lähteä yrittäjäksi. (Luovienalojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 2007, 51).Itsenäisten ammatinharjoittajien ja muita työllistävää yritystoimintaapyörittävien vastaajien toimialat olivat pääasiassa kulttuurialaan liittyviä,esimerkiksi kulttuuri ja matkailu, kulttuurituotanto, tapahtumatuotanto,taide ja musiikki. Kymmenestä vastaajasta vain kaksi työskenteli muullatoimialalla, kuten päiväkodissa ja lastensuojelussa. Kohtaan ”Muu” itsensä

60 Kulttuurituottajat työelämässäoli sijoittanut vastaajat, joiden työnantajina toimivat esimerkiksi kuntienomistamat itsenäiset osakeyhtiöt, yksityiset säätiöt tai erilaiset yhdistykset.Kulttuurialan työnantajat olivat kulttuurituottajia koskevassa aineistossaehdottomasti suurin työnantajaryhmä (72 + 4 liikunta-alan työnantajaa).Koulutuksen alalla toimivia työnantajia oli 23 ja terveys- ja sosiaalipalvelu-aloillatoimivia 22. Muuhun palvelutoimintaan sisältyviä järjestötoimijoitaoli työnantajina 9.5.6.2 Kulttuurituottajien kiinnostus eri työnantajasektoreitakohtaanTulevaisuudessa HUMAKista valmistuneita kulttuurituottajia kiinnostaatyönantajina erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, järjestösektori sekäkunnat. Muutkin työnantajat saivat osakseen melko paljon kiinnostusta.Osittain tämän voi selittää se, ettei valintojen määrää tämän kysymyksenkohdalla rajoitettu. Niinpä valituksi on voinut hyvinkin tulla myös vähemmänkiinnostavia vaihtoehtoja (kuvio 9).KUVIO 9. Eri työnantajien kiinnostavuus.

Kulttuurituottajat työelämässä 61Vaikka kulttuurituottajia koskevassa aineistossa freelancer-toiminta ja yrittäjyysolivat tutkimushetkellä 2009 melko vähäistä, on kiinnostus näitäkohtaan kuitenkin kohtuullisen suurta. Voi olla, että epävarmalla alallayrittäjyyttä yhtenä itsensä työllistämisen mahdollisuutena joudutaanjatkuvasti pohtimaan ja siten sen merkitys tulevaisuuden urana tuodaanmyös esille (vrt. Kanervo 2006). Kulttuurituottajien vastausten mukaanjärjestöt ja kolmas sektori nähdään houkuttelevana työnantajana; tuottajattyöskentelivät paljon järjestöissä tutkimushetkellä ja järjestöjen palveluksessatyöskentelyä kohtaan osoitettiin myös kiinnostusta. Myös kuntaja pienet yritykset vahvistavat merkitystään kulttuurituottajien työnantajinakiinnostuksen suuntautumisen osalta.5.6.3 TyösuhteetKulttuurituottajilta tiedusteltiin sitä, miten he työskentelevät työsuhteessaantutkimushetkellä, keväällä 2009. Suurin osa työssäkäyvistä tuottajistatyöskenteli kokopäiväisesti (kuvio 10). Osa-aikatyötä teki noin 17 prosenttiavastaajista ja viisi prosenttia ilmoitti työskentelevänsä satunnaisestisilloin tällöin. Kokopäiväisesti työskentelevien osuus vaikuttaa hyvin positiiviseltaottaen huomioon kulttuurialan luonteen.KUVIO 10. Miten työskentelet?

62 Kulttuurituottajat työelämässäAikuiskoulutuksesta valmistuneet työskentelivät useammin kokopäiväisestikun taas osa-aikaisen työn osuus oli nuorten joukossa huomattavastisuurempi kuin aikuisilla (21 %, aikuiset 6 %). Erot olivat myös tilastollisestimerkitseviä (χ 2 = 8.088, df= 2, p= .018). Sukupuolten välisiä erojaaineistossa ei ollut havaittavissa. Tulos vastaa korkeakoulututkimustentuloksia, joiden mukaan korkeakoulutetut ovat kattavasti kokopäivätyössä(Vuorinen & Valkonen 2007, 63). Toisaalta kokopäivätyön suhteellinenosuus on melko paljon pienempi kuin muissa tutkimuksissa (ks. esim.Vuorinen & Valkonen 2007, 63; Varamäki ym. 2007, 31) ja osa-aikaisentyön osuus suuri verrattuna verrattuna esimerkiksi tradenomeihin (9 %).Kulttuurialan sisällä luvut näyttäytyvät kuitenkin melko myönteisessä valossa:kokopäiväisten osuus on suurempi ja osa-aikatyön osuus pienempiverrattuna Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurin ja muotoilun yksiköstävalmistuneisiin. Heistä 71 % työskenteli kokopäiväisesti ja jopa läheskolmannes (29 %) työskenteli osa-aikaisesti (Varamäki ym. 2007, 31).Kuviossa 11 on kuvattu kulttuurituottajien työsuhteiden pysyvyyttä.Keväällä 2009 kyselyyn osallistuneista tuottajista 59 % työskenteli vakituisessatyösuhteessa ja 33 % määräaikaisessa työsuhteessa. Jotain muuta-luokassa vastaajat olivat tarkemmin määritelleet töidensä luonnetta.Näissä oli mainittuina muun muassa keikkatyö ja tarpeen mukaantyöskentely, useiden sivutoimisten työsuhteiden tekeminen, osuuskunnanperustaminen sekä tuuraaminen. Vakituisten työsuhteiden osuus on kasvanut16 prosenttiyksikköä vuoden 2004 tilanteeseen verrattuna (ks. Kalhama2006, 83).Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviltä kysyttiin lisäksi, mikä ontärkein peruste työsi määräaikaisuuteen. Taulukosta 8 nähdään, että työnluonne on selvästi suurin syy määräaikaisille työsuhteille. Kulttuurituottajillatämä viitannee työn projektiluonteisuuteen. Erilaisten sijaisuuksienhoitaminen on myös määräaikaisissa työsuhteissa tavallista. Kaksi (3 %)vastaajaa ilmoitti määräaikaisuuden perusteeksi työn luonteen ja sen, ettätyö on määräaikainen heidän omasta aloitteestaan. Jokin muu, mikä -kohdassasyinä mainittiin muun muassa rahoitus (4), kesätyö, opiskelujen

Kulttuurituottajat työelämässä 63KUVIO 11. Työsuhteiden pysyvyys.ohessa tehtävä työ, muodollisen pätevyyden puuttuminen, tuntityö, määräaikainentoimintasopimus.TAULUKKO 8. Määräaikaisuuden peruste.f %Työn luonne 31 44.3Sijaisuus 20 28.6Tehtävää ei ole haluttu vakinaistaa 4 5.7Työ on määräaikainen omasta aloitteestani 1 1.4En tiedä määräaikaisuuteni perustetta 1 1.4Jokin muu syy 11 15.75.6.4 Kulttuurituottajien työnkuva keväällä 2009Kulttuurituottajilla ensimmäisen työsuhteen ammattinimikkeitä oli 132erilaista. Keväällä 2009 eli vastaajien aineiston keruuhetken työsuhteidentyönimikkeitä oli kaikkiaan 135 (Liite 3). Valmistuneet työskentelivät erilaisissatuottaja-, sihteeri- ja ohjaajapäätteisissä ammateissa.

64 Kulttuurituottajat työelämässäKyselyssä haluttiin selvittää vastaajien kokemusta siitä, millaista työtähe kokevat tekevänsä. Valmiit vastausvaihtoehdot rakennettiin vastaamaankulttuurituottajan tyypillisiä työnkuvia. Vaihtoehdot olivat kulttuurituotannonliiketoiminta, kulttuuripalvelujen tuottaminen kansalaisryhmilleja kulttuurikasvatus. Avoimeen kohtaan Jotain muuta, mitä, vastaajat saivatomin sanoin määritellä työnsä kannalta olennaisia elementtejä. Kutenkuviosta (12) voidaan nähdä, valmiit vastausvaihtoehdot eivät kovin hyvinpystyneet kattamaan vastaajien kokemuksia työstänsä. Suurin osa vastaajistakoki tekevänsä jotakin muuta työtä kuin mitä valmiit vaihtoehdottarjosivat. Kulttuurituotannon liiketoimintaa koki tekevänsä 12 % vastaajistaja kulttuuripalveluja katsoi tuottavansa vajaa kolmannes (30 %) kulttuurituottajista.Kulttuurikasvatuksen parissa työtä teki kymmenesosa kaikistavastanneista.KUVIO 12. Mitä työtä koet tekeväsi?Jotain muuta, mitä -vastausluokan sisältöä lähdettiin purkamaan kulttuurialallatyöskentelevien näkökulmasta. Tässä yhteydessä mielenkiinnonkohteena oli se, kuinka alalla pysyneet kulttuurituottajat jakaantuivat erilaisiinkulttuurialan työn lokeroihin. Kaikkiaan 89 vastaajaa oli tarkentanuttämän vaihtoehdon kohdalla työnsä luonnetta ja näistä 19 vastaa-

Kulttuurituottajat työelämässä 65jan voi sanoa työskentelevän kulttuurialan piirissä. Loput vastaajat kuvasivattyötään siten, että kulttuurinen näkökulma ei niissä korostunut. Näistävastaajista 20 kuvasi työtään ohjaus-, kasvatus- ja koulutusalan työksi,viisi (5) vastaajaa sosiaali- ja terveysalan työksi, viisi sosiaali- ja terveysalantöiksi, viisi järjestötöiksi ja loput 40 muiden alojen työksi (esimerkiksikaupallinen työ, toimistotyö, asiakaspalvelu, myynti- ja markkinointityö).Tältä pohjalta mitä työtä koet tekeväsi -muuttuja luokiteltiin uudelleenniin, että valmiiden vaihtoehtojen lisäksi muuta kulttuurialan työtätekevät otettiin muuttujaan mukaan (kuvio 13).KUVIO 13. Kulttuurituottajat kulttuurin kentällä.Kaikista vastanneista 101 toimii kulttuurin parissa. Näiden vastaajien jakautumineneri kulttuurilohkoihin näkyy kuviosta 13. Kulttuurituotannonliiketoiminnassa työskenteli 18 %, kulttuurikasvatuksen 10 % jamuun kulttuurialaan liittyvän työn, esimerkiksi kulttuuripolitiikan, kulttuuriviennin,kulttuuriperinnön, oman taiteen ja musiikin, kulttuurimarkkinoinninja erilaisten kulttuurialan kehitystyön parissa 24 % vastaajista.Suurin osa kulttuurituottajien työstä liittyi kuitenkin kulttuuripalvelujentuottamiseen (49 %).

66 Kulttuurituottajat työelämässäTuottajien kevään 2009 työtilanteen mukaisia työtehtäviä kartoitettiinavoimella kysymyksellä Mitä ovat tämänhetkisen työsi työtehtävät (toimenkuvasi)täsmällisesti? Vastauksia, jotka kuvasivat tuottajien työtehtäviä,saatiin yhteensä 183 kappaletta. Avoimet vastaukset teemoiteltiin samanperiaatteen mukaan kuin ensimmäisen työsuhteen osalta (ks. s. 47).Kuviossa 14 on esitetty työnkuvien osuudet ja vertailu valmistumisen jälkeisiintyönkuviin.KUVIO 14. Kulttuurituottajien työnkuvat heti valmistumisen jälkeen ja keväällä 2009.Keväällä 2009 41 % vastaajista kuvasi työtään kulttuurituottajan koulutustavastaavaksi. Läheisesti alaan liittyviä kulttuurin ja muun toimialanrajapintatyötä, myynti- ja markkinointityötä sekä mediatyötä teki yhteensä20 % vastanneista. Muuta työtä, joksi laskettiin asiakaspalvelu- jamyyntityö, toimistotyö, järjestötyö sekä ohjaus- ja opetustyö ja siihen liittyvätyö, teki kaikkiaan 40 % vastaajista. HUMAKista valmistuneet kulttuurituottajattekevät vahvasti oman alansa töitä, vaikka pientä muutostavalmistumishetken tilanteeseen verrattuna onkin tapahtunut. Tuottajanja kulttuurialan organisointi- ja kehittämistyön osuuksien hiukan pienentyessäovat rajapintatyö, myynti- ja markkinointityö sekä muu työ kasvaneet.Vaikka muutokset eivät ole suuria, näkyy aineistossa kulttuurialan

Kulttuurituottajat työelämässä 67työolosuhteiden haasteellisuus. Opiskelijastatuksella tai vastavalmistuneenavoi hyvinkin lyhyiden, epäsäännöllisten kulttuurituotannon töiden vastaanottamisenkynnys olla matalampi kuin myöhemmin työuralla. Kulttuurituottajatsaattavat näin ollen tarttua töihin, jotka eivät täysin vastaaomaa koulutusalaa, mutta joiden hoitamisessa kulttuurituottajan osaaminenon eduksi. Erityisesti muu työ -luokan alla olevat työnkuvat erilaisinehallinto- ja toimistotyöhön, järjestötyöhön, asiakaspalvelutyöhön sekä ohjaus-,opetus- ja koulutustyöhön liittyvine tehtävineen kertovat tästä trendistä.Tuottajan työstä ollaan valmiita tinkimään, jos muuta haasteellistatyötä on tarjolla. Vain 12 vastaajaa kuvasi työtään kokonaan muun alansuorittavaksi työksi (esim. myyjä, siivous, tehdastyö).Tuottajan työtä vastaajista teki työnkuvien perusteella 49. Työ oliluonteeltaan kokonaisvaltaista tuotannoista vastaamista, suunnittelua jakehittämistä:”(…) tuotantoihin liittyvät suunnittelutehtävät, informaationvälittäminen eri osastojen välillä ja lukuisat erilaiset tuotannollisetyksityiskohdat.”(nainen, nuorten koulutus)”Tanssiryhmän esityksen ja kiertueen tuottaminen (keikkaneuvottelut,palkanmaksu keikkatyöläisille, budjetin laadinta jaseuranta, kiertueiden matkajärjestelyt, yhteydenpito ryhmän sisälläja yhteistyökumppaneihin, tiedottaminen, nettisivujen päivitysjne).” (nainen, nuorten koulutus)”Toimin tapahtumien tuottajana. Osallistun tilaisuuksiensuunnitteluun, tarjousten tekoon ja itse käytännön tuottamiseen.”(nainen nuorten koulutus)Tuottajan työnkuvista 37 % täytti kaikki tietotyön kriteerit (ks. Pyöriä2002, 60) ja ovat näin suoraan laskettaviksi asiantuntijatyöksi. Loputkintyönkuvat olivat luonteeltaan sellaisia, että tietotyötä leimaavat suunnittelu,ideointi ja koordinointi kuuluivat jollakin tavalla kaikkiin tuotannontyötehtäviin. Perustellusti voidaan puhua ammatillisesta asiantunti-

68 Kulttuurituottajat työelämässäjuudesta, johon kulttuuri- ja taidetehtävissä ammattikorkeakoulutus antaatarpeellisen pohjan. Kulttuurialan organisointi- ja kehittämistyötä(18 mainintaa) kuvattiin useimmiten kunnan, yhdistyksen, hankkeen tailaitoksen kulttuuritoiminnasta huolehtimiseksi sekä toiminnan kehittämiseksi.Erään kulttuurisihteerin avaus omasta työstään kuvaa organisointijakehittämistyötä kattavasti:”Vastaaminen yleisten kulttuuripalveluiden prosessikokonaisuuteenliittyvistä tuotekokonaisuuksista sovitulla tavalla. Tuotekokonaisuudentoimintatapojen ja tehokkuuden kehittäminen tavoitteidenmukaisesti. (…) Verkostotyöskentely ja yhteydenpitosidosryhmiin (kulttuurijärjestöt, muut kaupungin tuotantoyksikötja kolmas sektori sekä monikulttuurisuustyö), osallistuminenkunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Kulttuuri- ja taidetapahtumiensuunnittelu, organisointi ja kokonaisvastuu tapahtumientuottamisesta ja tiedotuksesta koko kunnan alueellapalvelusopimuksien ja talousarvion puitteissa; kaupungin juhlatilaisuuksienjärjestelytehtävät kulttuurituotannon osalta sekäkaupungin kesätapahtumat ja niiden organisointi. Kulttuurikasvatuksensuunnittelu ja organisointi kulttuurituotteidenosalta. Lastenkulttuurin kehittämistehtävät (…) sekä yhteistyöopetusministeriön taikalamppu lastenkulttuurikeskusten jäsentenverkostossa ja (…) lastenkulttuurikeskuksen kanssa.” (nainen,aikuiskoulutus)Kulttuurialan organisointi- ja kehittämistyö oli kuvausten perusteellamyös vahvasti asiantuntijatyöksi luokiteltavaa. Työnkuvat korostivat suunnitteluaja koordinointia sekä itsenäistä työotetta. Erilaisissa yhteistyöverkostoissatyöskentely on osa työtä. Tietotyön kuvauksia kaikista annetuistaoli tässä luokassa 50 %.Kulttuuriin liittyvää rajapintatyötä (19 mainintaa) tehtiin muunmuassa oppilaitoksissa, yhdistyksissä ja hankkeissa. Työnkuvissa mainittiinusein erilaisten tapahtumien tai koulutusten järjestäminen. Kulttuuri oli

Kulttuurituottajat työelämässä 69yhteydessä työnkuvissa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalaan, nuorisoalaan,opetukseen ja ohjaukseen, matkailuun sekä liikuntaan ja urheiluun:”Yhdistyksen kulttuuritoiminnan suunnittelu ja toteuttaminenyhdessä näkövammaisten luottamushenkilöiden kanssa.” (nainen,aikuiskoulutus)”Toimin (…) kylämatkailuhankkeen projektipäällikkönä mm.ideoin ja avustan matkailu- ja kulttuurituotteiden ja tapahtumienalullepanossa. Hanke on eu-rahoitteinen.” (nainen, nuortenkoulutus)”Neljän urheilu/kuntoilutapahtuman järjestäminen, toimistotyöt,markkinointi, talous.” (nainen, aikuiskoulutus)”Käsityöneuvonta, näyttelyiden ja tapahtumien järjestäminen,myyntityö. Toimin (…) markkinoiden järjestäjänä, hoidanhankkeen paperitöitä tällä hetkellä.” (nainen, aikuiskoulutus)”17-24-vuotiaille tarkoitetun draamapajan viiden kuukaudenmittaisten työharjoittelujaksojen suunnittelu, ohjaaminen ja raportointiyhdessä työparin kanssa. Draamapajassa tutustutaantaiteen ja kulttuurin tekemiseen, tehdään kulttuurialaan liittyviätilaustöitä ja ryhmän omia projekteja. Ryhmässä on kymmenennuorta 5kk 6h/päivä.” (nainen, nuorten koulutus)”Luovan kirjoittamisen koulutuksen organisointi ja hallinnointi(esimiestehtävät, rahoitussuunnittelu, varainhankinta, muutjohtotehtävät); kirjallisuuslehden päätoimittaminen: rahoitussuunnittelu,varainhankinta, muut johtotehtävät, toimitustyöt.”(mies, koulutus tuntematon)Näistä työnkuvista 47 % täytti tietotyölle määritellyt kriteerit. Muun alantyö (yhteensä 89 mainintaa) jaoteltiin vielä asiakaspalvelu- ja myyntityö-

70 Kulttuurituottajat työelämässähön (11 mainintaa; muu kuin kulttuurialaan liittyvä myyntityö), toimisto-ja hallintotyöhön (24 mainintaa), järjestötyöhön (10 mainintaa), ohjaus-,opetus- ja koulutustyö ja niihin liittyvään työhön (29 mainintaa)sekä muuhun työhön (15 mainintaa). Muu työ piti sisällään esimerkiksityötehtäviä kaupan, teollisuuden, puhtaanapidon ja sosiaali- ja terveysalanpiirissä. Työtehtävien kuvaamia ammattiasemia arvioitaessa käytettiintässäkin yhteydessä tietotyön kriteeristöä. Tällä perusteella asiakaspalvelujamyyntityöstä 36 % piti sisällään ideointia, suunnittelua tai toimintojenkoordinointia. Vastaavat osuudet olivat toimisto- ja hallintotyössä 33 %,järjestötyössä 50 % ja ohjaus-, opetus- ja koulutustyössä sekä niihin liittyvissätöissä 52 %.Kulttuurituottajien työkenttä näyttäytyy ammattinimikkeiden ja työnkuvienmyötä toisaalta hyvin laajana, hahmottumattomana ja epäselvänäja toisaalta monia mahdollisuuksia tarjoavana. Töiden ”tason” määrittelykorkeakoulutusta edellyttäväksi on vaikeaa. Kulttuurialalla saattaa moninpaikoin olla vallalla trendi, jossa korkeakoulutettujen osaamiselle on alallakysyntää, mutta jossa perinteisesti on tehty työtä paljon myös vapaaehtoisvoimintai ”työ tekijäänsä opettaa” -periaatteella. Kun tällaisiin tehtäviinesimerkiksi kulttuurituotannon työtehtäviä tulee hoitamaan korkeakoulututkinnonsuorittanut, muuttuvat tehtävänkuvat usein sisäisesti koulutustaedellyttäviksi. Toisaalta tällöin on myös riski, että tehtävä jää sisällöltäänjokseenkin matalammaksi kuin koulutus mahdollistaisi. Samalla palkkatasousein jää koulutustason yleisestä. (Suutari 2003, 30.)5.6.5 PalkkausKulttuurituottajat saivat palkkaa keskimäärin 24 911 € vuodessa (nuoret22 812 €, aikuiset 30 908 €). Vuotuisen bruttopalkan pohjalta laskettiinmyös kuukausikohtainen tulo. Arvion mukaan kulttuurituottajien bruttopalkkaoli siten keskimäärin 2 084 € kuukaudessa (nuoret 1 913 €, aikuiset2 576 €). Keväällä 2009 kerättyä aineistoa verrattiin keväällä 2004 kerättyynaineistoon palkan osalta (taulukko 9).

Kulttuurituottajat työelämässä 71TAULUKKO 9. Kulttuurituottajien palkat HUMAKin selvityksissä.Kevät 2004 Kevät 2009Nuoret % Aikuiset % Nuoret % Aikuiset %0-999 € 10 5 10 01000-1499 € 30 14 12 81500-1999 € 50 43 26 102000-2499 € 10 27 32 332500 €- 0 10 21 50(Lähde: Kalhama 2006, 87)Kuten taulukosta voidaan nähdä, on kulttuurituottajien kuukausittainenpalkkataso hiukan kohentunut viidessä vuodessa. Kun keväällä 2004 yleisinpalkkaluokka oli 1 500–1 999 €, oli se keväällä 2009 nuorilla 2 000-2 499 € ja aikuisilla yli 2 500 €. Havaittu ero sulautuu kuitenkin yleiseenansiotason nousuun. Vuonna 2004 vuoden viimeisellä neljänneksellä kaikkienkokoaikaisten palkansaajien keskiansio oli 2 459 €, joten palkkatasoon yleisesti noussut vajaa 500 € tällä aikavälillä.Kulttuurituottajat jäävät paljon Tilastokeskuksen määrittelemästä kokoaikaistenpalkansaajien keskimääräisestä kuukausiansiosta, joka oli vuoden2009 huhti-kesäkuussa 2 940 €/kk (Ansiotasoindeksi 2. neljännes2009, Tilastokeskus). Työuran vaihe tosin vaikuttaa eroon; aikuiskoulutuksestavalmistuneet kulttuurituottajat pääsevät ansiotasollaan jo lähellepalkansaajien keskimääräistä. Ero aikuisten ja nuorten välillä oli selkeä(t= -5.205, df= 150, p= .000). Aikuiskoulutuksesta valmistuneet tienasivatvuodessa noin 8 100 € enemmän kuin nuoret. Kuukausitasolla tämä tarkoittaanoin 660 € palkkaetua aikuisten hyväksi. Sukupuolten välillä tilastollistaeroa ei sen sijaan ollut (t= 1.056, df= 152, p= .293), vaikka muissavalmistuneita koskevissa selvityksissä sukupuolet eroavat palkan suhteentoisistaan (ks. esim. Varamäki 2007, 41; Vuorinen & Valkonen 2007,104). Euromääriä tutkittaessa huomataan, että miesten keskipalkka onkuitenkin noin 2 400 € vuodessa enemmän kuin naisilla. Sukupuolen vaikutustapalkkaan selvitettiin vielä kaksisuuntaisella varianssianalyysilla yh-

72 Kulttuurituottajat työelämässädessä työuran vaiheen kanssa (aikuiskoulutus, nuorten koulutus). Kuviosta15 voidaan havaita muuttujien välisiä eroja.KUVIO 15. Kulttuurituottajien sukupuoli ja työuran vaihe suhteessa palkkaan.Sukupuolella ja työuran vaiheella ei ollut yhdysvaikutusta palkkaan (F=1.841, df= 1, p= .177), mutta tämän testin mukaan työuran vaiheen (F=14.941, df= 1, p= .000) lisäksi myös sukupuolella olisi omavaikutustapalkkaan (F= 6.822, df0 1, p= .010). Kuten kuviosta 15 nähdään havainnollisesti,aikuiskoulutuksesta valmistuneilla on sukupuolesta riippumattakorkeampi palkkataso kuin nuorten koulutuksesta valmistuneilla. Molemmissaryhmissä miesten palkat ovat korkeammat kuin naisten, joskinnuorten koulutuksessa sukupuolivaikutus on melko vähäinen. Suomessasukupuolivaikutukset palkassa ovat yleisesti ottaen huomattavia. Viidenvuoden kuluttua valmistumisesta korkeakoulutetut suomalaismiehet ansaitsevatkeskimäärin viidenneksen enemmän kuin naiset. Kivisen ja Nurmen(2009, 154) mukaan on tosiasia, että miehet nauttivat palkassaan yli

Kulttuurituottajat työelämässä 73kymmenen prosentin sukupuolilisää silloinkin, kun muiden tekijöidenvaikutus palkkaan on kontrolloitu.Työpaikan sijainti näyttäisi vaikuttavan palkkaan (F= 3.199, df= 10,p= .001). On tosin huomioitava, että aineiston pienuus ja Uudenmaanosuuden suuruus voivat vaikuttaa asiaan. Toisaalta tuloksia tässäkin aineistossatukee tieto siitä, että eteläisessä Suomessa palkat ovat valtakunnallisestisuurimmat. Maakunnista vain Uusimaa yltää keskiansioillaan palkansaajienkeskimääräiseen ansiotasoon (Palkkarakenne 2007, Tilastokeskus).Työnantajasektoreiden välillä ei palkkatasossa näyttäisi kulttuurituottajienpiirissä olevan eroja (F= 1.213, df= 2, p= .301). Julkisen sektoreiden palkoista(26 291€/v) jäädään yksityisellä (24 965 €/v) ja kolmannella sektorilla(23 331 €/v) vain vähän. Kevään 2009 työsuhteen ”laatu” (oman alantyö, läheisesti alaan liittyvä työ, muu työ) ei vaikuta tuottajien palkkaan(F= .665, df= 2, p= .516). Tuottajien aineistossa käytettyä oman alan työnjaottelua tuottajan työhön ja kulttuurialan organisointi- ja kehittämistyöhönhyödynnettiin tarkasteltaessa valmistuneiden tuottajien palkkarakennettaalan sisällä. Ennakko-oletusten mukaisesti kulttuurialan organisointi-ja kehittämistehtävissä työskentelevät tuottajat saivat suurempaa vuotuistapalkkaa kuin tuottajan työtä tekevät (t= -2.355, df= 50,p= .022).Palkkaero koulutusalaa vastaavien töiden sisällä johtuu osittain myös vastaajienammattiasemaeroista; oletettavasti organisointi- ja kehittämistyö sisältääenemmän johto- ja asiantuntijatason elementtejä kuin laaja-alainentuottajan työ. Tästä erosta antaa vihjettä myös luokitellun tietotyön määränäissä ammattiryhmissä: noin 37 prosenttia tuottajan työn ja 50 prosenttiakulttuurialan organisointi- ja kehittämistyön piirissä.5.6.6 Kulttuurituottajien kokemuksia omasta työstäKulttuurituottajien työtyytyväisyyttä mitattiin väittämillä, joita vastaajatarvioivat asteikolla 1–5 (erittäin vähän-erittäin paljon). Kulttuurituottajatolivat suhteellisen tyytyväisiä työsuhteisiinsa näillä mittareilla mitattuna.Ainoastaan tulojen vastaavuutta työpanokseen (ka= 2.86, kh= 1.19, n=189) ja työtehtävien vaativuuteen (ka= 2.97, kh= 1.18, n= 186) kritisoitiinenemmän. Suurin osa vastaajista koki työskentelevänsä koulutusta vastaa-

74 Kulttuurituottajat työelämässävalla alalla (65.3 %; ka= 3.53, kh= 1.48, n= 187) ja koulutuksen edellyttämällätasolla (65.6 %; ka= 3.54, kh= 1.37, n= 189). Kulttuurituottajatuskovat myös, että heidän työnsä vaatii korkeakoulututkintoa; noin 57 %vastaajista oli tätä mieltä. Nykyisen työsuhteen vaikutuksia urakehitykseenpiti positiivisena noin 65 % vastaajista (kuvio 16).KUVIO 16. Vastaajien työtyytyväisyys.Aikuisten ja nuorten välillä ei keskiarvojen vertailussa esiintynyt tilastollisiaeroja. Sukupuolet erosivat toisistaan vain yhdellä mittarilla; miehet uskoivatnaisia enemmän, että työ, jossa he toimivat keväällä 2009 edistääheidän urakehitystään (t= 2.156, df= 44.210, p= .037). Tähän eroon voivaikuttaa myös se, että työn sisältöjen luokittelun mukaan miehet työskentelevätnaisia enemmän koulutusalaa vastaavissa töissä. Jos kulttuurituottajiksivalmistuneet naiset ovat aikoneet pysyä kulttuurituotannon parissamyöhemminkin uran aikana, voi työ jollakin muulla sisältöalueellatuntua tuottajan uraa edistämättömältä.5.6.7 Tuottajien arvioita kulttuurituotannon alan tulevaisuudestaValmistuneilta tiedusteltiin lisäksi, miltä kulttuurituotannon ala heidän mielestäännäyttää tulevaisuudessa. Arvioitavina väittäminä esitettiin seuraavatkehitystrendit: 1) työtehtävien vaatimustaso nousee tulevaisuudessa, 2)

Kulttuurituottajat työelämässä 75työnantajat kilpailevat toimialan osaajista, 3) palkkaus kehittyy positiivisestitulevaisuudessa, 4) toimialan (kulttuuriala) työllisyys kasvaa. HUMAKistavalmistuneet kulttuurituottajat suhtautuvat melko kriittisesti koulutusalansatulevaisuuden kehitykseen. Työtehtävien vaatimustason nähtiin kyllä nousevan(75 %; ka= 3.92, kh= .799, n= 218), mutta samanaikaisesta suhtautuminentyöllisyyden ja palkkauksen positiiviseen kehitykseen oli melko vähäistä(ka= 2.64, kh= 1.037, n= 219; ka= 2.58, kh= .902, n= 219). Luottamustoimialaan vaikuttaa epäilevältä. Vastaajien joukossa oli kuitenkin myösniitä, joiden mielestä näkymät ovat positiivisemmat; yli 20 % uskoo työllisyydenkasvavan ja 18 % palkkojen kehittyvän ylöspäin (kuvio 17).KUVIO 17. Luottamus toimialaan.Aikuisten ja nuorten välisiä eroja ei muuten esiintynyt, mutta palkkauksenkehittymisen näkemyksissä aikuiset olivat nuoria kriittisempiä (t= 2.307,df= 106.348, p= .023). Voi olla, että pidempään työelämässä olleet suhtautuvatepäilevämmin alan palkkarakenteen positiiviseen kehitykseenkuin vasta työelämään saapuneet. Naisten ja miesten välisiä eroja näilläasenneväittämillä ei tilastollisesti ollut. Suuntaa-antavia eroja voidaan kuitenkinhavaita työtehtävien vaatimustason nousun ja toimialan työllisyydenkehitysnäkemyksissä. Naiset odottavat työtehtävien vaativuuden nou-

76 Kulttuurituottajat työelämässäsua aavistuksen enemmän kuin miehet, kun miehet puolestaan näkevätalan työllisyyden kehityksen valoisammin kuin naiset (t= -1.862, df= 216,p= .064; t= 1.872, df= 217, p= .063).HUMAKista valmistuneiden tuottajien tulevaisuuden odotukset työllisyydenkehitykseen liittyen ovat jokseenkin ristiriitaisia siinä mielessä, ettäkulttuuri- ja tiedotustyön työllisyyden on nähty kasvavan tulevaisuudessa(Hanhijoki ym. 2009, 92). Kulttuurituottajien asiantuntijuutta ja ammattimaistatoimijuutta on arvostettu sekä niiden merkityksen kasvua toimialallaon odotettu. HUMAKista valmistuneet kulttuurituottajat ovattoisaalta hyvin omaksuneet tuottajakouluttajien näkemykset alan pirstaleisestakehityksestä, mitkä ovat linjanneet alalle pätkätöiden yleistymistäja ikään kuin työelämän reunoille reserviksi joutumista (Halonen 2004,67). Toimialalle valmistuneiden tuottajien melko vahva näkemys työtehtävienvaatimustason noususta on perusteltu. Alalla työskentelevät tuottajatovat olleet melkoisen yksimielisiä siitä, että asiakaskunnan vaatimustasonousee tulevaisuudessa. Myös asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisenon nähty vaikuttavan tuottajien työnkuviin. (Halonen 2005,33.) Taiteen, viihteen ja elämyksellisyyden välimaastossa tasapainoilu, asiakaskunnanmonimuotoistuminen sekä vaatimukset asiantuntijuuden eriyttämisestäedellyttävät monimuotoista osaamista ja jatkuvaa kehittymistä.Kulttuurin toimialoilla ajatellaan olevan myös sellaisia epäsuoria ja aineettomiakasvun edellytyksiä, jotka realisoituvat esimerkiksi kulttuurin jajonkin toisen alan yhteistyön myötä. Rajapinnoilla työskentely johtaa uusiininnovaatioihin ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja edellyttää näin toimiakseenkulttuurialan osaajilta kykyä uudenlaiseen ajatteluun ja osaamisen soveltamiseenennakkoluulottomasti. Monitieteisyys ja moniammatillisuusmuovaavat työtä myös kulttuurialalla. (Kanerva & Lehikoinen 2007, 10.)5.6.8 Alan vaihtoHUMAKista valmistuneet tuottajat suhtautuvat koulutusalansa kehitykseensiis melko epäilevästi. Työtehtävien vaatimustason nähdään nousevansamalla, kun palkka- ja työllisyyskehitykseen suhtaudutaan negatiivisemmin.Ristiriitaiset kehitystrendit piirtävät kulttuurialan työolosuhteistaepäsuotuisaa kuvaa. Ehkä tämä on yksi syy, jonka vuoksi iso osa

Kulttuurituottajat työelämässä 77HUMAKista valmistuneista kulttuurituottajista on vaihtanut ammattialaavalmistumisen jälkeen. Vastaajista 32 % ilmoitti vaihtaneensa kulttuurituotannonalalta jollekin muulle alalle. Alat olivat vaihtelevia, eikä yksittäisiäaloja noussut erityisesti esille. Kasvatus- ja opetusalan tehtäviin olivaihtanut kuitenkin eniten, noin 20 prosenttia alaa vaihtaneista. Muita,enemmän kuin yksittäisiä mainintoja saaneita aloja olivat talous, kauppasekä toimisto- ja asiakaspalvelutyö, viestintä sekä sosiaali- ja terveysalantyöt. Muutama vastaaja oli tässä kysymyksessä ilmoittanut vaihtaneensaammattialaa, mutta uudeksi alaksi oli kuitenkin määritelty jokin kulttuurintoimiala kuten taide, kirjastoala, museoala, teatteri tai kirjallisuus.Syitä alan vaihtamiseen annettiin runsaasti. Vastaukset luokiteltiin viiteenluokkaan, joista neljä oli selvästi aineistosta nousevia. Viidenteen luokkaansijoittuivat yksittäiset vastaukset, jotka eivät mielekkäästi sijoittuneet mihinkäänedellisistä. Kulttuurituottajien henkilökohtaisen kiinnostuksensuuntautuminen muulle alalle tuotiin esille 25 maininnassa. Kiinnostuksenkohteet olivat saattaneet muuttua opintojen aikana tai valmistumisenjälkeen työelämässä, kun tuottajan työtä oli vähän aikaa kokeiltu. Eräs vastaajaoli alkujaankin ajautunut kulttuurituotannon alalle:”En alunperinkään tiennyt mitä haluan. 18-vuotiaana harvoinpystyy tekemään elämän mittaisia päätöksiä. Sitä menee sinnemihin yhteishaussa pääsee.” (nainen, nuorten koulutus)”Olin jo ravintola-alalla ennen kuin aloitin Humakin opinnot.Opintojen loppupuolella palasin takaisin ravintola-alalle.”(nainen, nuorten koulutus)”En kokenut kulttuurituottajan alaa omakseni. Lisäksi halusinalalle, jossa kykenen suoraan vaikuttamaan varhaiskasvatuksenlaatuun ja tasoon. En halunnut olla pelkästään palveluiden tuottajavaan niiden toteuttaja.” (nainen, nuorten koulutus)Vastaukset, jotka painottivat kiinnostuksesta johtuvaa alan vaihtamista, sisälsivätusein myös viittauksia kulttuurialan heikkoon työllisyystilantee-

78 Kulttuurituottajat työelämässäseen. Kaikkiaan kulttuurialan työllisyystilanne arvioitiin alan vaihdonsyyksi joko kokonaan tai osittain 22 maininnassa. Vastaajien kokemuksissakorostuivat pääsääntöisesti työpaikkojen vähyys tai työllistymisen vaikeusavoimiin paikkoihin:”Tavallaan vaihdoin alaa, nykyään enemmän matkailua kuinkulttuuria; kulttuurialan töitä ei ollut tarjolla. Nykyinen työkyllä yhdistää molempien tutkintojeni aloja.” (nainen, nuortenkoulutus)”Koska koin, että kulttuurialalla ei ole tarjolla tarpeeksi töitä.Palaan kyllä kulttuurialalle, jos eteen tulee jokin hyvä työtilaisuus.”(nainen, nuorten koulutus)”Koska kultuurialalta en saanut työtä.” (nainen, nuorten koulutus)Ne vastaukset, jotka toivat esille kulttuurialan työolosuhteita (14 mainintaa),luokiteltiin erikseen. Näissä vastauksissa pohdittiin muun muassapalkkauksen, määräaikaisten työsuhteiden, epäsäännöllisten työaikojen taihenkilöstöresurssien vähyyden aiheuttamaa työntöä pois kulttuurialalta:”Kulttuurialan työsuhteiden määräaikaisuus ja epävarmuus,stressaavuus, olisi täytynyt koko ajan jaksaa kehittää ja luodauutta. Koin etten olekaan oikealla alalla.” (nainen, nuortenkoulutus)”Kulttuurituottajan työ ei tuntunut minulle sopivalta eikä alallaole tarjolla erityisemmin työtäkään. Pienipalkkaisista töistäon paljon kilpailua ja työ on usein kuormittavaa vähäisten henkilöstöresurssienvuoksi.” (nainen, nuorten koulutus)

Kulttuurituottajat työelämässä 79”Kulttuurialalla töitä paljon, mutta niistä ei saa kunnon palkkaa(kulttuurialan töitä teen tälläkin hetkellä, mutta vapaaehtoisena,ilman palkkaa).” (mies, nuorten koulutus)Toiselle alalle oli saatettu myös ajautua puolivahingossa (12 mainintaa).Toisaalta näissä vastauksissa tuotiin esille myös se, että työllistymisen kannaltatoisen alan työn vastaanottaminen oli voinut olla pakon sanelemaasia:”Päädyin töihin matkailualalle kun en saanut oman alan töitä.”(nainen, nuorten koulutus)”Kiinnostava työtehtävä ilmaantui sopivasti hoitovapaani loppuvaiheessa.En pitänyt pahana sitä, ettei työ ole kulttuurialalta.”(nainen, nuorten koulutus)”Tilapäisesti kaupallisella alalla: yliopisto-opintojeni graduvaiheessaoli haettava töitä ja niitä löytyi kaupalliselta alalta kulttuurialaavaivattomammin.” (nainen, nuorten koulutus)5.6.9 Kulttuurituottaja (AMK)-tutkintonimikkeen tunnettuusVastaajilta kysyttiin avoimen kysymyksen muodossa, millaisena kulttuurituottaja(AMK) -tutkintonimikkeen arvostus ja tunnettuus työelämässänähdään. Vastauksia annettiin yhteensä 207. Vastauksista muodostuiluontevasti kolme teemaa, joiden mukaan nimike nähtiin joko positiivisessavalossa hyvin tunnettuna ja arvostettuna (37 mainintaa), tuntemattomanaja heikosti arvostettuna (108 mainintaa) tai kohtuullisen,muttei riittävän tunnettuna (57 mainintaa). Neljässä (4) vastauksessa eiotettu varsinaisesti kantaa kysymyksessä esitettyyn asiaan. Kun tutkintonimikeon vakiintuneemmin otettu käyttöön vasta vuonna 2003, on selvää,että nimikkeen arvostus ja tunnettuus työelämässä on vielä vaatimatonta.Ammattikorkeakouluinstituution ollessa kaikkiaankin vielä melkonuori ovat ammattikorkeakoulunimikkeet yleensä työelämässä vähemmän

80 Kulttuurituottajat työelämässätunnettuja. On siten ymmärrettävää, että nimike ei itsessään välttämättäselkeytä rakenteita kulttuurialalla. Yksittäisen kulttuurituottajan näkökulmastatien raivaaminen ja koulutuksen ja tutkinnon sisällön avaaminenuudestaan ja uudestaan voi tuntua raskaalta:”Ei kovin tunnettu eikä arvostettu.” (nainen, nuorten koulutus)”Ei ole kovin tunnettu eikä mielestäni kovin arvostettukaan.Hirveän vaikeata hakea alan töitä. Lisäksi tuntuu, että vapaaehtoistyötäilmaiseksi olisi enemmän tarjolla.” (nainen, nuortenkoulutus)”Kulttuurituottaja on potentiaalistenkin työllistäjäyritysten silmissälähes tuntematon tutkintonimike ja näin myös arvostuson vähäistä.”(nainen, nuorten koulutus)”Hyvin tuntematon ala!!! En koe myöskään arvostuksen olevansuurta. Tällä hetkellä koen jopa, että kyseinen ala/tutkintonimikeon turha, sillä arvostus on niin huonoa, että suurin osa alantöistä hoidetaan vapaaehtoistyön tai muun työn kautta.” (nainen,nuorten koulutus)Nimikkeen työelämätunnettuuteen negatiivisesti suhtautuvat toivat useinesille sen, että nimikkeen lisäksi myös koulutus ja sen sisällöt ovat heikostitunnettuja. Monelle vastaajalle oli työelämäkokemuksen karttuessa tulluttunne, että kulttuuriala suosii ylempiä korkeakoulututkintoja ammattikorkeakoulututkinnonsijasta. Kokemuksen perusteella kulttuurituottaja(AMK) -nimikkeen tunnettuus nähtiin heikkona:

Kulttuurituottajat työelämässä 81”Kulttuuriala nähdään liian erillisenä muihin aloihin nähden.Sitä ei osata hyödyntää, eikä ala saa ansaitsemaansa arvostusta.Kulttuurialalta valmistuneiden ei tiedetä hallitsevan esim. talous-tai markkinointitehtäviä.” (nainen, aikuiskoulutus)”Surkea. Olen törmännyt yhteen työnantajaan jolle HUMAKja kulttuurituottajat olivat tuttuja. Hän myös arvosti, mutta samassapaikassa oli myös FM mediatuottajia (Oulun yliopisto),joita valmistunut muutama ja töitä saanut helposti.” (nainen,nuorten koulutus)”Nimikettä ei tunneta paitsi niillä seuduin missä on alan koulutusta.Sitä ei myöskään arvosteta sillä usein työnantaja palkkaamieluummin yliopistotutkinnon suorittaneen, vaikkei tälläole samaa käytännön osaamista.” (nainen, nuorten koulutus)Joissakin vastauksissa tuotiin esille mielipiteitä siitä, että kulttuurialalla jatuotannon työtehtävissä koulutus ja tutkinto eivät välttämättä merkitsepaljon silloin, kun työelämätoimijat kiinnittävät enemmän huomioita erilaisistatöistä hankittuihin referensseihin ja näyttöihin osaamisesta.”Tutkintonimikettä ei juuri tunneta työkentällä saati mitä koulutuspitää sisällään, arvostus pienempi kuin luulin, ehkä siksiettä omalla alalla arvostetaan ennemminkin työkokemusta kuinkoulutusta.” (nainen, nuorten koulutus)”Tunnettuus vielä aika vähäistä. Oman kokemuksen mukaanarvostus tulee alalla pikemminkin osaamisen perusteella eikätutkinnon perusteella.” (mies, nuorten koulutus)Koulutuksen myötä saatu tutkintonimike koetaan helposti ammattinimikkeeksi.Kulttuurituottajan ammattinimike on toki olemassa, mutta jostyötä haetaan kulttuurituottajan ammattinimikkeen mukaan, voi edessäolla tilanne, ettei avoimia työpaikkoja kyseisellä nimikkeellä ole juurikaan

82 Kulttuurituottajat työelämässätarjolla. Näin mielikuva huonosti tunnetusta nimikkeestä voi syntyä helposti:”Ammattinimikettä ei juuri tunneta, eikä suoraan tuolla nimikkeelläikinä haeta työntekijää. Arvostus on kohdallaan,mutta yleensä työssä vaaditaan tietyn asian perusteellisempaaosaamista, jolloin muu ammatti ajaa helposti ohi.” (nainen,nuorten koulutus)Vastaajista 57 piti kulttuurituottaja (AMK) -nimikkeen tunnettuutta jokohtuullisena. Näissä vastauksissa nähtiin tilanteen parantuneen aikaisemmasta,esimerkiksi opintojen aikaisesta tilanteesta. Useat näkivät tunnettuudenja arvostuksen paljon muun muassa ihmisistä, alueista ja toimialoistariippuvaisina. Tähän luokkaan sijoitettiin myös vastaukset, joidenmukaan nimike on kyllä tunnettu, mutta arvostus ei ole niin hyvä. Vastaustenperusteella voidaan sanoa, että paljon on vielä tehtävää nimikkeen jamyös koulutuksen sisältöjen tunnettuuden parantamisen eteen:”Kulttuurialan järjestöissä tutkinto tunnetaan ja sitä arvostetaankin.Muiden alojen ihmiset, jotka tekevät kuitenkin kulttuurityötäeivät tunne ja arvosta tutkintoa samalla lailla esim.arkkitehdit ja muotoilijat, joiden parissa itse työskentelen.”(nainen, nuorten koulutus)”Nimike tunnetaan, mutta koulutuksen eroavaisuudet ammattikorkeakoulujenvälillä sekoittaa, etenkin tällä seudulla(…),jossa sama nimike käytössä (…), mutta koulutus paljolti erilainen.”(nainen, nuorten koulutus)”Riippuu paljon missä päin Suomea, kaupunki, millaiset verkostotja millä kulttuurin osa-alueella. Tunnettuus parempi teatteripuolella(ja festaripuolella).” (nainen, nuorten koulutus)

Kulttuurituottajat työelämässä 83”Arvostus on viimeisen 2 vuoden aikana noussut hieman, muttapaljon on vielä tekemistä. Jokainen tuottaja vähentää tunnettuutta[tuntemattomuutta] omalla sarallaan, sen verran pienestäsarasta on kyse.” (mies, nuorten koulutus)Vaikka edellä mainittujen kommenttien perusteella kuva kulttuurituottaja-nimikkeentunnettuudesta muodostuu varsin epäileväiseksi, noin 18 %vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että tutkintonimike on hyvin tunnettuja arvostettu. Yhteensä 37 vastausta toi esille, että työ, jota niin kouluttajakuin valmistuneet kulttuurituottajatkin ovat kentällä tehneet, on tuottanuttulosta. Eräs vastaaja näki tilanteen kääntyneen jopa päälaelleen:”Alaa ja titteliä hypetetään tällä hetkellä mielestäni ihan liikaakin.Tuottajia valmistuu joka kolosta, mutta alan työpaikat jaetenkään rahat eivät lisäänny.” (nainen, nuorten koulutus)Muutamissa yksittäisissä vastauksissa tuotiin esille nimikkeen tunnettuuteentai yleisesti kulttuurialaan liittyviä ongelmia, mutta siitä huolimattasuhtautuminen tutkintonimikkeen tilanteeseen oli kuitenkin selvästi positiivinen.Näin ollen nämä vastaukset luokiteltiin tähän luokkaan:”Suurin osa ihmisistä ei tiedä siitä mitään eivätkä he myöskäänosaa päätellä, mitä se tarkoittaa. Kun työn sisällön kertoo,kommentti on kuitenkin useimmiten hyvin positiivinen, kutenmuutamia kertoja kuultu ”wow”!” (nainen, nuorten koulutus)”Nimike tunnetaan hyvin kentällä ja esim. museoalallakin ymmärretäänjo tuottajien tärkeä tehtävä. Kulttuurituottajien työtäarvostetaan hurjasti, mutta palkkoja ei ole varaa maksaa.Alan ulkopuolella olevat ihmiset eivät tiedä kulttuurituottajistajuuri mitään.” (nainen, nuorten koulutus)”Tunnetaan nykyään paremmin, ei mielletä enää pelkäksi huuhaaksi,kuten alussa kohdallani.” (nainen, nuorten koulutus)

84 Kulttuurituottajat työelämässä”Arvioisin, että nimike aletaan jo tuntea, vuosien aikana on tapahtunutselkeää parantumista. Nimike herättää positiivisiamielikuvia ja kiinnostusta, mutta HUMAKia oppilaitoksena eitunneta vielä yhtä hyvin.” (nainen, nuorten koulutus)Näkyvyys ja toiminnan avaaminen on tärkeää paitsi tuottajien työkentällämyös suhteessa työvoimahallintoon; kyselyyn osallistuneiden kulttuurituottajienpiirissä oli myös niitä, joiden kokemuksen mukaan työvoimatoimistoissanimikettä ei juuri tunneta.5.7 Ammatillinen liikehdintä työuran aikanaKulttuurituottajien ammattipolkuja ja urakehitystä pyrittiin mallintamaansiten, että vastaajia pyydettiin kirjaamaan taulukkoon kaikki tehtävänimikkeetHUMAKista valmistumisen jälkeen. Kysymyksen muotoiluosoittautui ongelmalliseksi, sillä osa vastaajista oli taulukoinut kaikki tehtävänimikkeet,myös ajalta ennen opintoja HUMAKissa. Nämä muutamatvastaukset pyrittiin ottamaan huomioon analyysissa ja tarkastelemaanvastauksia vain siltä osin kuin oli mahdollista paikallistaa tiettyä tehtävänimikettäHUMAKista valmistumisen aikaan. Useamman kuin yhden työsuhteenpäällekkäisyyttä ei myöskään tällä kysymyksen asettelulla pystyttykontrolloimaan. Siispä tehtävänimikkeitä on voitu listata kronologisestietenevästi, vaikka osa nimikkeistä on voinutkin olla vastaajalla käytössäyhtä aikaa. Tämä saattaa siten jonkin verran vaikuttaa siirtymiä koskeviintuloksiin.Vastaajien ammatillinen liikehdintä osoittautui hyvin aktiiviseksi. Siirtymiätehtävästä toiseen tai työelämän ulkopuolelle tapahtui yleisesti ottaenrunsaasti aina niin, että kolmannen ja neljännen työn vaihteessa noinpuolet oli sijoittunut siihen työhön, jossa oli tarkasteluhetkellä keväällä2009. Liikehdintää jatkoi vielä puolet vastanneista ja vasta kahdeksannenja yhdeksännen työn vaihteessa yli 90 prosenttia vastaajista oli löytänyttyön, jossa oltiin tutkimushetkellä (kuvio 18). Ammatillisia siirtymiätarkasteltiin kulttuurituottajien osalta työn alan näkökulmasta, jotta usei-

Kulttuurituottajat työelämässä 85ta kymmeniä ammattinimikkeitä saatiin mielekkäästi ryhmiteltyä. Ammattinimikkeetolivat melko informatiivisia työn sisällön suhteen, ainoastaanerilaisten projekti-alkuisten nimikkeiden työn sisältöä ei tässä lähdettyarvailemaan. Projektityö luokiteltiin omaksi työnkuvaksi edellä jo mainituiksitulleiden tuottajan työn, kulttuurialan organisointi- ja kehittämistyön,rajapintatyön, myynti- ja markkinointityön, taiteellisen työn, mediatyönsekä muun työn ohella.KUVIO 18. Kulttuurituottajien siirtymät ammatillisella polulla HUMAKista valmistumisenjälkeen.Kuten kuviosta nähdään, valmistumisen jälkeinen ammatillinen liikkuminenon kulttuurituottajien keskuudessa hyvin yleistä. Siirtymiä oli ammattinimikkeidenvaihdosten valossa keskimäärin neljä (ka= 3.78, kh= 3.11,n= 197). Vain 11 prosenttia vastaajista ilmoitti työskentelevänsä samassatyötehtävässä tutkimushetkellä kuin jossa he olivat aloittaneet työuransavalmistumisen aikaan. Yhteensä siis 89 % vastanneista koki jonkinlaisensiirtymän ensimmäisen työsuhteen jälkeen. Näistä suurin osa suuntautuimuulle kuin tässä määritellylle kulttuurin toimialalle ja noin 22 prosenttiakulttuurituotannon koulutusalaa vastanneisiin ammatteihin. Ammattinimikkeidenkautta tarkasteltuna ammatillista liikkumista tapahtuu valmistuneidenuralla hyvin paljon kaikissa vaiheissa koulutusalan ulkopuolelle.Täytyy kuitenkin muistaa, että osa näistä muun alan töiksi luokitelluistaammateista on ehkä koulutusalaa vastaamattomia, mutta ne vastaavat hyvinkoulutustasoa. Kulttuurituotannon koulutusohjelmasta valmistuneettuottajat ovat ammatillisia generalisteja, joiden koulutustaustalla voi hy-

86 Kulttuurituottajat työelämässävin suoriutua esimerkiksi järjestöalalla johtotehtävissä kuten toimenkuvakirjoituksistakinhuomattiin.Kuviossa 18 projektityön määrittelemättömyys vaikuttaa varmasti osaltaanoman alan töiden määrään jonkin verran; osa näistä projektitöistäkohdentuu omalle koulutusalalle. Vajaa kolme prosenttia siirtyi ensimmäisentyösuhteen jälkeen työmarkkinoiden ulkopuolelle opiskelun, perhevapaantai työttömyyden muodossa. Nuorten koulutuksesta ja aikuiskoulutuksestavalmistuneiden välillä ei näyttänyt olevan eroa suhteessa tehtävänimikkeidenvaihdosta pääteltyyn ammatillisten siirtymien määrään (t=-.347, df= 180, p= .729). Ristiintaulukoinnin antaman kuvan mukaannuoret ja aikuiset eroavat viitteellisesti ensimmäisen siirtymän luonnettatarkasteltaessa (χ 2 = 9.015, df= 4, p= .0.61).TAULUKKO 10. Vastanneiden ammattillisen liikehdinnän kohdentuminen ensimmäisentyösuhteen jälkeen.Nuoret % Aikuiset %Toiseen tehtävään, oma ala 24.1 23.4Toiseen tehtävään, lähiala 16.3 14.9Toiseen tehtävään, muu ala 46.8 38.3Työmarkkinoiden ulkopuolelle 4.3 0Ei siirtymää 8.5 23.4Taulukon 10 tietojen perusteella voidaan todeta, että nuorten siirtymät kohdentuivatjonkin verran enemmän muun kuin koulutusalan työtehtäviinkuin aikuisilla. Yleisestikin ottaen suuri suuntautuminen muiden alojen tehtäviinvoi johtua kulttuurituotannon koulutuksen luonteesta, kuten aikaisemminkintodettiin. Erityisesti nuorten koulutuksesta valmistuneet tekevätammatinvalintansa tilanteessa, jossa tiedot ammatin ja työelämän vaatimuksistavoivat olla hyvinkin puutteelliset. Valmistumisen jälkeen, kun on saatujo jonkin verran työelämäkokemusta, tämä asetelma voi konkretisoituahaluna perua ammatin ja koulutusväylän valinta. Koska kulttuurituottajienkoulutuksen tuottama inhimillinen pääoma on melko helposti alalta toisellesiirrettävissä, ammatin- ja alan vaihto voi olla todennäköistä ja lisäksi vaihtaminenvoi tuntua myös mielekkäältä. (Borghans & Golstey 2006 Ahon,

Kulttuurituottajat työelämässä 87Virjon & Koposen 2009, 22 mukaan). Kaikki työmarkkinoiden ulkopuolelle(opiskelija, työtön, perhevapaa) siirtyneet olivat nuorten koulutuksestavalmistuneita. Aikuisissa oli selvästi enemmän niitä, jotka eivät kokeneeturallaan lainkaan siirtymiä. Ammatinvaihtaminen on yleisestikin yhteydessäikään; nuoret liikkuvat ammatista toiseen moninkertaisesti ikääntyviin työntekijöidenverrattuna (Aho ym. 2009, 65).Tuottajien ammatillista polkua tarkasteltiin myös ensimmäisen ja nykyisentyön pohjalta. Taulukossa 11 kuvataan tuottajien ammatilliset muutoksetHUMAKista valmistumisen jälkeisen työsuhteen ja kevään 2009 työsuhteenvälillä. Oman alan töihin kiinnittyminen on hyvin vakaata. Ne valmistuneet,jotka heti valmistumisen jälkeen olivat työllistyneet täysin omallealalle (tässä siis tuottajan työ ja kulttuurialan organisoimis- ja kehittämistyö),olivat useammin samantyyppisissä oman alan töissä myös keväällä 2009. Pysyvyyttäilmenee myös lähialoille ja muille aloille työllistyneiden urakehityksessä;mikäli valmistumisen jälkeen työllistytään koulutusalan lähialueille taikokonaan muuhun työhön, näiden töiden parissa ollaan myös myöhemminmelko todennäköisesti (χ 2 = 41.950, df= 4, p= .000). Malli kertoo osaltaanammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen prosessista, joka helposti kiinnittäätyöntekijät tietyn tyyppisen työkokemuksen kertymisen seurauksenatietylle alalle (vrt. esim. Kanervo 2006, 194).TAULUKKO 11. Siirtymät valmistumisen jälkeisen ensimmäisen työn ja kevään 2009työsuhteen välillä.Ensimmäinen työToinen työOman alan työ(n= 75)Läheisesti alaan liittyvä työ(n=23)Muu työ(n=44)→ n= 47 (63 %)→ n= 12 (16 %)→ n= 16 (21 %)→ n= 5 (22 %)→ n= 9 (39 %)→ n= 9 (39 %)→ n= 8 (18 %)→ n= 4 (9 %)→ n= 32 (73 %)Oman alan työLäheisesti alaan liittyvä työMuu työOman alan työLäheisesti alaan liittyvä työMuu työOman alan työLäheisesti alaan liittyvä työMuu työ

88 Kulttuurituottajat työelämässäOman alan töitä ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työsuhteessatehneet olivat suurimmaksi osaksi oman alan töissä myös keväällä 2009.Siirtymiäkin tapahtui sekä lähialoille että myöskin muille aloille. Läheisestialaan liittyvästä työstä, jolla tässä tarkastelussa viitataan rajapintatyöhön,myynti- ja markkinointityöhön sekä mediatyöhön, siirryttiin melkopaljon muiden alojen työtehtäviin. Toisaalta pysymistä lähialoilla on myösnähtävissä. Sen sijaan ensimmäisessä työssään muuta työtä tehneet tekivätmuun alan työtä myös keväällä 2009. Läheisesti alaan liittyvästä tai muunalan työstä siirtymiä oman alan työhön (tuotannollinen työ, kulttuurialanorganisointi- ja kehittämistyö) myöhemmässä työuran vaiheessa tapahtuivähemmän.Opintojen aikaisen työssäkäynnin ”laatu” vaikuttaa ainakin ristiintaulukoinninvalossa siihen työhön, jossa työskenneltiin keväällä 2009 (χ 2 =22.878, df= 8, p= .004). Opintojen aikana oman alan töitä tehneistä melkein60 % työskenteli oman alan töissä keväällä 2009. Lähialoille heistä sijoittuinoin 19 % ja muihin töihin 22 %. Lähialojen työkokemusta opintojenaikana kerryttäneet työskentelivät enimmäkseen aineiston keruunajankohtana muissa töissä (42 %), samoin kuin kokonaan muuta työkokemustaopintojen aikana keränneet (51 %). Ne, jotka eivät tehneet työoppimistenlisäksi töitä opintojen aikana, työskentelivät keväällä 2009 tasaisestiniin oman alan, alaan liittyvien kuin muiden töidenkin parissa. Näidentulosten valossa kertyneen työkokemuksen merkitys niin opintojen aikaisessatyönteossa kuin ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työssäkinon suuri. Läheisesti alaan liittyvä työkokemus siirtää valmistuneita melkopaljon pois kulttuurialalta muiden töiden pariin. Tulosten mukaan omanalan työkokemus kiinnittää valmistuneet parhaiten omalle koulutusalalle.5.8 Näkemyksiä uralle kiinnittymisestä ja sen annistaVastaajilta kysyttiin avoimen kysymyksen muodossa arviota siitä, mitkäasiat ovat edistäneet heidän työelämään sijoittumistaan. Vastauksia annettiinyhteensä 188 kappaletta. Näiden perusteella aineistosta nousi esilleviisi teemaa, joista suurimmaksi nousi henkilökohtaisten piirteiden (93mainintaa) kuten esimerkiksi aktiivisuuden, persoonallisuuden, omatoi-

Kulttuurituottajat työelämässä 89misuuden ja omien valintojen merkitys työllistymisessä. Näissä vastauksissatuotiin myös esille, että työuran alkuvaiheessa ei ole varaa ”nirsoilla”työtehtävien suhteen. Kaikki mahdollisuudet hyödynnetään tulevaa työelämäävarten. Maininnat luovat kuvaa kovan kilpailun tilanteesta, jossapärjää vain avoimuudella ja hyvillä sosiaalisilla taidoilla. Monet toivat esillemyös sen, että ”hyvän tyypin” referenssit tuottavat tulosta työllistymisessämyöhemminkin:”Omat hyvät kontaktit, nöyrä asenne, ahkera toimeen tarttuminen,ennalta perehtyminen kohteen toimintaan, energinen sinnikkyys.”(mies, nuorten koulutus)”Aktiivisuus työnhaussa sekä se, että olen hakenut töitä laajaalaisesti,en vain kulttuurialalta.” (nainen, nuorten koulutus)”Motiivi tehdä töitä, halu tienata välillä rahaakin, oma-aloitteisuus,ahkeruus. Lisäksi en ole ollut nirso/turhan valikoivatyöpaikan suhteen.” (nainen, nuorten koulutus)”Ilmeisesti se, että olen tehnyt työni hyvin ja minusta pidetään.”(nainen, nuorten koulutus)Toiseksi suurimpana työllistymiseen vaikuttavana tekijänä nähtiin verkostotja henkilökohtaiset suhteet työelämän toimijoihin (81 mainintaa).Useimmiten vastauksissa tuotiin esille suhteiden syntyminen jonkintoisen mekanismin välityksellä; pitkä työkokemus tai koulutuksen kauttahankitut opit työoppimisten kautta kerryttävät aina myös sosiaalista pääomaa.Verkostojen merkitys korostuu melko pienellä koulutusalalla. Hyvientyyppien maine kiirii suusta suuhun:”Suhteet, verkostot, se että on tehnyt työnsä ja työharjoittelunsahyvin.” (nainen, nuorten koulutus)

90 Kulttuurituottajat työelämässäSuhteet! Ensimmäisen työn jälkeen minut kutsuttiin/ suositeltiinseuraavaan työhön.” (nainen, nuorten koulutus)Työkokemuksen, asiantuntemuksen ja osaamisen merkitys on myössuuri. Nämä mainittiin kaikkiaan 58 vastauksessa. Työllistymisen prosessissaeri tekijät ovat toki yhteydessä toisiinsa, kuten edellä suhteiden luomisenosalta jo todettiin, mutta tämän teemoittelun tarkoitus on eritelläsyitä vastaajien kokemusten perusteella. Työkokemus on voinut syntyäpitkän työhistorian tai koulutuksen aikana tehtyjen työoppimisten tai harjoittelujenmyötä:”Olin ko. paikassa työharjoittelussa opintojeni aikana. Työssävaadittiin laajaa kokemusta eri asioista, joita minulle oli ehtinytkarttua mm. muissa työharjoitteluissa sekä kolmannen sektorinvapaaehtoistyöstä sekä aiemmasta työkokemuksestani sekäopinnoista.”(nainen, nuorten koulutus)”Työskentelin saman työnantajan palveluksessa lukuisissa erityötehtävissä lähes koko opiskeluajan tutustuen sekä ihmisiinettä työtehtäviin” (nainen, nuorten koulutus)Koulutuksen merkitykseen viitattiin 50 maininnassa. Näistä 22 mainintaakorosti HUMAKissa tehtyjen opintojen vaikutusta, erityisesti työoppimisia.Myös aikaisempi koulutustausta (4 mainintaa) tai HUMAKin jälkeinenjatkokoulutus (5 mainintaa) mainittiin muutaman kerran. Muinasyinä (8 mainintaa) nostettiin esille esimerkiksi muutto pääkaupunkiseudulletai hyvä tuuri ja sattuma.Kun valmistumisesta oli kulunut aikaa viidestä kuukaudesta yhdeksäänvuoteen, ovat kokemukset työurien annista hyvin vaihtelevat. Vastaajiensubjektiivista kokemusta oman työuran kokonaisuudesta kartoitettiin kysymyksellä” Kun ajattelet työuraasi taaksepäin, miten arvioisit sitä kokonaisuudessaan?”.Melkein 86 % vastaajista kommentoi työuransa vaiheita.Luokittelun perusteena pidettiin lähtökohtaisesti aineistoa ja sieltä esillenousevia, luonnollisia teemoja, jotka yhdistivät kulttuurituottajien ko-

Kulttuurituottajat työelämässä 91kemuksia uristaan. Teemat nimettiin seuraavasti: 1) tyytyväiset (122), 2)odotushuoneessa olijat (31), 3) kaikkensa antaneet (34). Vaikka kulttuurituottajantyöura käynnistyy usein vaikeasti, on pätkätöiden värittämä jahuonosti palkattu, ovat kokemukset työurista kuitenkin vastaajilla suurimmaksiosaksi positiivisia. Työssä on koettu onnistumisia, onnea, mielekkyyttä,haastavia työtehtäviä, opettavaisia hetkiä, monipuolisuutta ja ylenemisiä:”Kaikesta mitä olen tehnyt, on ollut hyötyä kokonaisuuksienhahmottamisessa. Laaja näkemys antaa rohkeutta hakeutua uusiinja haasteellisiin tehtäviin.” (nainen, aikuiskoulutus)”Toimistotehtävistä eteneminen pikkuhiljaa itsenäiseksi viranhaltijaksion ollut hieno kokemus. Aikalailla kantapään kauttaon tullut kulttuurityöt alun alkaen opittua, joten kehitys siitäalusta on ollut aika huikee!” (nainen, nuorten koulutus)”Olen saanut toimia hyvin itsenäisesti ja itseohjautuvasti työtehtävissänija saanut hyödyntää luontaisia vahvuuksiani. Kentiesolisi tarpeen syventää myös niitä heikompia osaamisalueita,kuten taloushallintoa ym. Paljon onnistumisen ja pätevyydenkokemuksia. Arvostan nimenomaan työssäni itsenäisyyttä ja vapauttasuunnitella itse työtehtäviä ja työaikoja.” (nainen, nuortenkoulutus)Osassa näistä tyytyväisten vastauksista tuotiin esille alan epäkohtia, kutenhuonoa palkkausta ja määräaikaisten työsuhteiden paljoutta, mutta näistähuolimatta työn anti on ollut hyvä kokemus. Eräs vastaaja kiteyttää hyvinliikkuvan uran tyypilliset piirteet. Määräaikaiset työsuhteet ja niiden suurimäärä eivät itsessään tee työurasta huonoa, sillä kaikkein tärkeintä on kuitenkintyötilanteen vakaus:

92 Kulttuurituottajat työelämässä”Koostuu lyhyistä pätkistä, mutta kokonaisuutena muodostaaportaat joista jokaisella askelmalla on merkitys.” (nainen, nuortenkoulutus)Kun työtilanteet olivat olleet vaihtelevia ja osin monipuolisiakin, mutta ilmassaleijui ajatus odotusten täyttymättömyydestä, nimettiin nämä vastaajatodotushuoneessa olijoiksi. He kertoivat, että kaikenlaista työelämässäon tehty, mutta tulevaisuudelta odotetaan vielä paljon enemmän. Kyseessäon vastaajia, joiden työurat ovat tähän asti olleet vasta hyvin lyhyitäja joiden työmarkkinatilannetta kuvaa oman paikan etsimisen ja löytämisenhaaste.”Hajanainen ja hapuileva yritys löytää jokin ura (…).” (nainen,nuorten koulutus)”Valmistumiseni jälkeen olen työllistynyt koulutustani vastaaviintehtäviin. Koulutus olisi antanut valmiudet myös haastavampiintehtäviin, mutta toivottavasti työllistyn niihin lähitulevaisuudessa.Palkka ei ole ollut koulutustani vastaavaa, eikäaina myöskään työnkuvaa vastaavaa. ” (nainen, nuorten koulutus)”Olisin voinut tehdä enemmänkin vastuullisia kokonaisuuksiakoulutuksen tuomalla valmiudella.” (nainen, aikuiskoulutus)”Olisin voinut/halunnut tehdä/antaa enemmän ”oikeata” kulttuurityötäesim. kunnassa/kaupungissa.” (nainen, aikuiskoulutus)Vaikka omia odotuksia vastaavan työn etsimistä kuvaavat vastaukset useinpiirtävät kuvaa raskaasta uran vaiheesta, erilaisen ja monipuolisen työkokemuksenkerryttäminen voidaan nähdä myös positiivisesti:

Kulttuurituottajat työelämässä 93”Levotonta oman paikan etsimistä, mutta paljon hyödyllisiä kokemuksia.”(nainen, nuorten koulutus)Kaikkensa antaneet ovat joukkoa, joiden mukaan työelämä vaatii jatkuvastiuhrauksia; sen eteen joudutaan tekemään paljon työtä. Samalla onkuitenkin ajauduttu tilanteeseen, jossa omat panostukset eivät tuota sellaistahedelmää kuin olisi kohtuullista toivoa. Kurjat työolosuhteet nousivatesille monissa vastauksissa. Vastaajat olivat todellisia työn raskaan raatajia.Osa toi esille halunsa vaihtaa tästä syystä alaa, toiset puolestaan todennäköisestijatkavat omalta tuntuvalla alalla, vaikka he ovat antaneetkintyölle usein enemmän kuin mitä siltä ovat saaneet. Vastaajat kuvasivat uriaanpirstaleisiksi, sopeutuvuutta vaativiksi, väsyttäviksi. Työssä on kaiketijaksettu työyhteisöjen sekä mielenkiintoisten ja haastavien työtehtävienansiosta.”Erittäin paljon erilaisia projektitöitä. Todella epävarmaa. Välilläjatko-opintoja, välillä töitä. Suurimmaksi osaksi haastavia”alan” töitä, mutta välillä työttömyyden takia olen ollut”pakotettu” menemään asennustöihin, jotka eivät millään laillavastaa koulutustasoani (mies, nuorten koulutus)”Määräaikaisia työsuhteita kulttuuripuolella, välillä työttömyyttäeli hyvin epävakaata ja epävarmaa aikaa, taloudellisestihankalaa.” (nainen, nuorten koulutus)”Työurani on edennyt melko loogisesti, tosin etenkin tanssiteatterissatehtävien sisältö pysyi lähestulkoon samana, vaikka nimikkeetvaihtuivatkin. Palkka on ollut täysin naurettava läpi työurani.Lisäksi olen ollut kaikissa toimissani osa-aikaisesti, koskatäysipäiväiseen ei ole ollut varaa (työaika max. 25 h/vko).”(nainen, nuorten koulutus)”Mielenkiintoinen, opettava, painava, stressaava, väsyttävä,päällimmäisenä mielessä edellisen kulttuurialan työpaikan ne-

94 Kulttuurituottajat työelämässägatiiviset asiat liittyen siellä olleisiin ihmisiin ja ilmapiiriin,mutta sitä ennen kulttuurialan työpaikat olivat ihania. Arvostanalalla jaksavia.” (nainen, nuorten koulutus)Muutamassa vastauksessa tarkasteluhetken tilanteeseen oltiin tyytyväisiä,mutta vastaajat toivat esille, että se on vaatinut heiltä paljonsopeutumista. Joskus uhraukset kannattavat:”Olen tehnyt 15-vuotiaasta asti hyvin erilaisia töitä. Se, ettäolen tällä hetkellä näinkin ”hyvässä” työssä, johtuu siitä, ettäolin opiskeluaikana äärimmäisen aktiivinen ja luonnollisestisosiaalinen tyyppi. Loin paljon kontakteja. Työura on kokonaisuudessaanollut hyvin hajanainen. Olen siivonnut vessoja,myynyt silmälaseja, istunut kassalla ja välillä piipahdin omanalan töissä. Oman alan projektitöiden välissä oli kamalaa palatakaupan kassalle. Kaikesta on kuitenkin ollut hyötyä ja työhaastatteluissaon arvostettu sitä, että olen tehnyt kaikkea mahdollista.”(nainen, nuorten koulutus)”Työpaikkojen saanti on vaatinut muuttoa eri paikkakunnilletyön perässä. Tällä hetkellä olen toiveitani vastaavassa työpaikassa– se on ollut pitkän taipaleen takana.” (nainen, aikuiskoulutus)Ulkoisen uran näkökulmasta kaikkien kolmen luokan vastaukset vahvistavatajatusta kulttuurituottajien urien aaltomaisuudesta, katkonaisuudestaja myös tasaisuudesta, mitkä yhteisesti määrittävät pitkälle myös nykyistätyöelämää määräaikaisen ja tilapäisen henkilöstön yleistyneen hyödyntämisenmyötä. (Suikkanen ym. 2001, 85). Vain muutamassa yksittäisessätyytyväisten kommentissa oli maininta uran nousujohteisuudesta. Toisaaltasisäinen urakäsite nostaa pintaan urien yksilöllisen kokemisen; erilaisetvalinnat näyttäytyvät eri ihmisille eri tavoin. Siten ulkoisesti tasaiselta taipirstaleiseltakin vaikuttava ura voi subjektiivisesti koettuna olla kehittyvä,etenevä, monipuolinen ja myös vakiintunut. Erityisesti tyytyväiset näki-

Kulttuurituottajat työelämässä 95vät uransa tästä näkökulmasta. Ulkoisista haasteista huolimatta uralla jatyössä on voitu kehittyä horisontaalisesti saavuttaen ammatillista erikoistumistatai laaja-alaistumista. Siten taitojen ja tietojen karttuminen sekätyöelämässä kehittyminen kohtaa kaikkia, joskin kokemusten mittasuhteetvoivat olla erilaiset. (Varila & Kallio 1992, 57–59.) Sekä odotushuoneessaolijat että kaikkensa antaneet toivat esille sen, että niistäkin kokemuksista,joita he eivät uran etenemisen kannalta pitäneet kovin ihanteellisina,oli kuitenkin ollut hyötyä. Työura rakentuu hitaasti. Kulttuurituottajinatässä tutkimuksessa tarkastellut ihmiset ovat kuitenkin suurimmaksi osaksivastavalmistuneita; yhdeksänkään vuotta työelämässä ei vielä ole pitkäaika oman paikan löytämisen prosessissa. Kaikkensa antaneiden joukossaoli myös vastaajia, joille työura on tähän asti näyttäytynyt koetinkivinä koetinkivienperään. Kaikesta huolimatta HUMAKista valmistuneiden kulttuurituottajienomat kokemukset työurista ovat positiivia työllistymisenhaasteisiin nähden.5.9 TyöttömyysTyöttömyyttä käsiteltiin lyhyesti osana kulttuurituottajien työelämään sijoittumistajo aiemmin tässä raportissa. Tässä luvussa tarkastellaan työttömyydenrakennetta ja kulttuurituottajien henkilökohtaisia kokemuksiatyöttömyydestä.Työttömänä kulttuurituottajien joukosta oli 5 %. Lisäksi tässä yhteydessähuomioitiin myös ne viisi vastaajaa, joiden pääasiallinen toimintakattoi työttömyyden lisäksi jonkun muun vaihtoehdon. Tämä prosenttiosuus8 % on yli 5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2004 aineistossa(vrt. Kalhama 2006, 84). Työttömyyttä on kuitenkin kohdannutmoni HUMAKista valmistunut tuottaja; vastaajista melkein 53 % ilmoittiolleensa työttömänä työnhakijana jossakin vaiheessa valmistumisensa jälkeen.Työttömänä on oltu keskimäärin kaksi kertaa ja työttömyysjaksojenkeskipituus oli noin 7.5 kuukautta. Nuorten koulutuksesta ja aikuiskoulutuksestavalmistuneiden kulttuurituottajien välillä ei ollut tilastollistaeroa työttömyysjaksojen lukumäärän ja pituuden mukaan (t= -.831,df= 14.128, p= .420; t= -1.018, df= 107, p= .311). Myöskään sukupuol-

96 Kulttuurituottajat työelämässäten välillä ei eroa ollut havaittavissa (t= -.689, df= 106, p= .492; t= .039,df= 108, p= .969), vaikka Suomessa korkeakoulusta valmistuneiden riskikokea uransa alkuvuosina työttömyyttä on naisilla miehiin verrattunayli kaksinkertainen. Riski on suurempi kuin esimerkiksi Norjassa, Alankomaissaja Ranskassa. Työttömyyden uhka on suuri erityisesti ammattikorkeakoulustavalmistuneilla suomalaisnaisilla, joista puolet kohtaa työttömyyttätyöurallaan. Suomessa, Saksassa ja Norjassa aktiivityövoiman ulkopuolellaolo on vahvasti sidoksissa sukupuoleen. Perhesyyt ovat syistäyleisin; naiset jäävät kotiin huolehtimaan lapsista jopa 4–5 kertaa useamminkuin miehet. (Kivinen & Nurmi 2009, 152-153.) Suomessa työvoimanulkopuolella on 13 prosenttia naisista, mikä on tuoreen eurooppalaisenvertailututkimuksen korkein prosenttiluku, Norjassa vastaava luku onneljä prosenttia. Siinä missä suomalaisnaiset ovat kokonaan poissa työelämästä,norjalaiset onnistuvat yhdistämään työn ja perheen. Selitys ei löydyjoustavista työajoista, sillä naisten osa-aikatyö on yhtä yleistä tai pikemminkinvähäistä kummassakin maassa.KUVIO 19. Työttömyysjaksot kulttuurituottajilla.Valmistumisen jälkeistä työttömyyttä kohdanneista suurin osa on olluttyöttömänä vain yhden kerran, mutta kaksi tai kolme jaksoa kohdanneitaon suhteellisen paljon. Neljä työttömyysjaksoa tai enemmän oli kohdan-

Kulttuurituottajat työelämässä 97nut vajaa kymmenesosa (kuvio 19). Kuva kulttuurituottajien työttömyydestätarkentuu, kun tilannetta tarkastellaan työttömyyden pituuden suhteen(kuvio 20). Kyseessä on vastaajien yhteenlaskettu työttömyysjaksojenpituus, ei välttämättä yhtäjaksoinen työttömyys.KUVIO 20. Työttömyyden pituus kulttuurituottajilla.Kuten yllä olevasta kuviosta 20 nähdään, suurimmalla osalla työttömyyttäkohdanneista tuottajista työttömyys on ollut suhteellisen lyhytkestoista.Vajaa 60 % on ollut työttömänä korkeintaan puoli vuotta. Puolesta vuodestavuoteen työttömänä on ollut 28 % vastanneista ja vuodesta kahteenvuoteen vajaa 14 % vastaajista valmistumisen jälkeisen uran jossain vaiheessa.Vain vajaalla kahdella prosentilla työttömyyttä kohdanneista, työurastaon kulunut yli kaksi vuotta työttömyyteen. Luvut ovat vastaavanlaisiakuin aikaisemmissa tutkimuksissa (ks. esim. Honkanen & Ahola 2003,98). Osaltaan kulttuurituottajien työttömyydessä on varmasti kysymyskoulutuksen päättymiseen ja työelämään siirtymiseen liittyvästä nivelvaiheesta,oman paikan etsimisen ja löytämisen ajasta. Toisaalta työttömyydenlaajuus eli se, että työttömyyttä kohtaa enemmän kuin joka toinenHUMAKista valmistuneista tuottajista, saattaa johtua yleisemmin kult-

98 Kulttuurituottajat työelämässätuurialalle työllistymisen vaikeudesta. Oli työttömyyden selitys mikä tahansa,on selvää, että korkeasti koulutetulle valmistuneelle työttömyydenkohtaaminen voi olla vaikea kokemus.Työelämään kiinni pääsemisen nopeus näyttäisi olevan yhteydessä siihen,kuinka paljon työttömyyskuukausia työuran aikana koetaan (χ 2 =8.614, df= 2, p= .013). Ne valmistuneet tuottajat, jotka olivat olleet valmistumishetkelläjo töissä tai olivat työllistyneet välittömästi, olivat kokeneetlyhyempikestoista työttömyyttä enemmän kuin myöhemmin koulutuksestatyöllistyneet. Sen sijaan ne kulttuurituottajat, joilla työllistymiseenoli kulunut aikaa useampia kuukausia (työllistynyt puolenvuoden sisällä,vuoden sisällä tai yli vuoden kuluttua), olivat työuransa aikana olleetuseimmin yli puoli vuotta työttömänä. Voidaan siis varovasti tulkita, ettämitä pikemmin työelämään pääsee valmistumisen jälkeen sisään, sitä vähemmänon odotettavissa työttömyyttä. Toisaalta, jos työura alkaa työttömyydellä,on todennäköistä, että ura myöhemminkin sisältää työttömyydestäjohtuvia katkoksia. (Vrt. Nikoskinen 2008b, 74.) Vaikka yksittäinentyöttömyysjakso kesti kulttuurituottajilla keskimäärin 7.5 kuukautta, voivatsuhteellisen lyhyetkin työttömyysjaksot heikentää yksilön työkykyä jatyöuraa.Opintojen aikainen työssäkäynti näyttäisi jonkin verran ennakoivantyöttömyyttä valmistumisen jälkeen. Kun alan töitä tehneiden työttömyyskeskiarvojaverrattiin niiden keskiarvoihin, jotka eivät tehneet töitäopintojen aikana, pientä tilastollista eroa t-testin mukaan on työttömyydenpituuden suhteen. Sen sijaan työttömyysjaksojen määrään opintojenaikaisella työssäkäynnillä ei näyttäisi olevan vaikutusta (t= -2. 358, df= 39,p= .023; t= .291, df= 37, p= .772). Kulttuurialan töissä opintojen aikanaolleiden työttömyys uran aikana oli kestänyt keskimäärin puoli vuotta,kun sama luku kokonaan töitä tekemättömien kohdalla oli lähes 12 kuukautta.Kun vertailuun otettiin kulttuurialan töitä tehneet ja muun alantöitä tehneet, eroja ei ollut (t= .014, df= 57, p= .989; t= -.422, df= 61,p= .674). Toisin sanoen oman alan töitä opintojen aikana tehneiden valmistuneidentyöttömyysjaksojen määrä ja pituus eivät poikenneet niidenvalmistuneiden työttömyydestä, jotka tekivät opintojen aikana vain muunalan töitä. Näyttäisi siltä, että opintojen aikainen työssäkäynti yleensä, töi-

Kulttuurituottajat työelämässä 99den luonteesta riippumatta, ehkäisee työttömyyttä ainakin jossain määrin.Myös muun alan töitä opintojen aikana tehneet kokivat lyhyempää työttömyyttäkuin töitä tekemättömät (t= -2.228, df= 18.966, p= .038).Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan työttömyyden pääasiallisinta syytäavoimen kysymyksen muodossa. Kaikkiaan 117 vastaajaa kirjoitti omannäkemyksensä työttömyyteen vaikuttaneista tekijöistä. Monissa vastauksissaoli etsitty useampia syitä. Vastaukset luokiteltiin karkeasti kolmeenluokkaan: 1) työmarkkinoihin liittyvät syyt, 2) koulutukseen liittyvät syytja 3) henkilökohtaiset syyt. Työmarkkinoihin ja vastaajien omaan elämäntilanteeseen,työnhakutaitoihin sekä muihin vastaaviin tekijöihin liittyvätsyyt nousivat selkeiksi kokonaisuuksiksi. Työmarkkinoiden toimimattomuustyöttömyyden syynä mainittiin 81 kertaa ja henkilökohtaisempiasyitä pohdittiin kaikkiaan 56 vastauksessa. Suoranaisesti koulutukseen taitutkintoon viitattiin vain neljässä (4) vastauksessa.Työmarkkinoista johtuvien syiden joukossa oli suurimpana syynätöiden epätyypillisyys esimerkiksi määräaikaisten tai projektiluonteistentyösuhteiden tai freelancerina toimimisen muodossa. HUMAKista valmistuneistatuottajista kokonaisuudessaan noin 14 % on kohdannut valmistumisenjälkeen työuran, jota leimaa työ- ja työttömyysjaksojen vuorottelu.Vaikka tämäntyyppistä työllistymiskaarta voitaisiin kuvata epävakaaksija pirstaleiseksi (ks. esim. Honkanen & Ahola 2003, 98) tai hetkelliseksi(Kivinen ym. 2002, 43–44), kulttuurialalla tällaiseen työtilanteeseen onehkä sosiaalistuttu ja totuttu jo ennen valmistumista. Alan töiden luonneon tiedossa, joten katkokset uralla eivät välttämättä tule yllätyksenä. Aineistonlukijalle syntyi vaikutelma, että määräaikaisuudet työttömyydensyynä on tosiasia, joka vain yksinkertaisesti todetaan ja ehkä myös hyväksytään:”Festivaali-/produktio-/projekti-työt määräaikaisia. Näiden väliinjää työttömyysjaksoja.” (nainen, nuorten koulutus)”Projektien välinen tyhjä väli eli ns. loma.” (nainen, nuortenkoulutus)

100 Kulttuurituottajat työelämässä”Freelancer-työntekotapa. En kutsuisi jaksoja työttömyysjaksoiksi.Harvoin sai sovittua keikkoja perä perään. Freelancer-kausienvälissä voi hakea liiton rahaa.” (nainen, nuorten koulutus)”Työpaikkojen välissä oli ”tyhjää tilaa”, joten ilmoittauduin,vaikka seuraava sijaisuus oli jo tiedossa.”(nainen, nuorten koulutus)Kulttuurialalla voi myös olla etua siitä, että on päässyt kiinni hetkelliseenuraan, vaikkakin työttömyysjaksoja väliin saattaa tulla. Monipuolisen työkokemuksenkartuttaminen ja ammatillinen liikkuvuus voi hyödyntää yksilöätyömarkkinoilla ja johtaa vakituisen työsuhteen löytymiseen (Jolkkonen& Kilpeläinen 2002, 116). HUMAKista valmistuneita yhteisöpedagogejakoskevassa selvityksessä oli viitteitä tällaisesta työmarkkinamekanismistaja myös siitä, että työelämän ulkopuolelta osallistuttiin työelämäännimenomaan määräaikaisten työsuhteiden kautta (Nikoskinen 2008b,87). Työelämän ulkopuolelta palkataan vain harvoin työntekijöitä suoraanvakituiseen työsuhteeseen (Suikkanen & Linnakangas & Martti & Karjalainen2001, 86).Toisena suurena työttömyyttä aiheuttavana tekijänä nostettiin esillekulttuuriala itsessään, lähinnä se, ettei alan töitä ole juurikaan tarjolla taiettä kilpailu avoimista paikoista on suurta. Kaikkiaan 32 vastaajaa ilmoittitämän yhdeksi työttömyyden syyksi:”Vähäiset avoimet työpaikat kulttuurialalla ja suuri hakijamääräniihin. Sopivien tai edes kohtuullisesti sopivien avointentyöpaikkojen pieni määrä.” (nainen, nuorten koulutus)”Lähes 200 työhakemuksen, työvoimatoimiston ja työvoimatoimistonkautta alan harjoittelunkaan jälkeen työtä ei vain löytynyt.Liian paljon hakijoita samoihin työpaikkoihin.”(nainen,nuorten koulutus)

Kulttuurituottajat työelämässä 101”Varmaankin liian vähän kulttuurialan työpaikkoja valmistuvienmäärään nähden ja liian vähän työkokemusta alalta.”(nainen,nuorten koulutus)Näiden syiden lisäksi mainittiin erilaisia työnantajista johtuvia syitä kutenesimerkiksi lomautukset tai rahoitusongelmat sekä moitittiin paikallisiahuonoja työllistymismahdollisuuksia. Kaksi vastaajaa (2) toi esille sen,että vuorotteluvapaan sijaisuuden vastaanottamiseksi heidän oli oltava yksipäivä työttömänä työnhakijana.Henkilökohtaisiin syihin luettiin mukaan työkokemuksen ja verkostojenpuute (4 mainintaa), uuden opiskelun aloittaminen (6 mainintaa),oma tahto (7 mainintaa), muutto uudelle paikkakunnalle (6 mainintaa),ammatillinen liike työn tai alan vaihtamisen näkökulmasta (6 mainintaa)sekä elämäntilanteeseen liittyvät syyt (6 mainintaa). Kaikkein suurimpanaluokkana henkilökohtaisten syiden alla oli kuitenkin maininnat, joissatuotiin esille, ettei töitä vain saatu (17 mainintaa). Osassa vastauksistakorostettiin, että oma aktiivisuus ei voinut olla esteenä koetulle epäonnistumiselletyönhaussa. Vastaukset olivat luonteeltaan ihmetteleviä: töitä eisaatu, eikä syytäkään oikein tiedetty:”Olin valmistumisen jälkeen työttömänä 11 kuukautta. Hainkoko ajan aktiivisesti niin oman alan kuin muitakin töitä,mutta mistään ei tärpännyt.” (nainen, nuorten koulutus)”No kun ei oteta töihin. Harvoin edes haastatteluun. Nykyisinolen keski-ikäinen mies. Kuka haluaa töihin minut? (mies, aikuistenkoulutus)”Sain valmistumiseni jälkeen vain osa-aikaisen työn (n. 6h/vko). Työttömyyden syy oli se, että minua ei valittu alan työpaikkoihin,vaikka hainkin erittäin aktiivisesti.”(nainen, nuortenkoulutus)

102 Kulttuurituottajat työelämässä”Yrittänyt etsiä työtä, jota oikeasti tykkäisikin tehdä, muttaei ole löytynyt... tai on löytynyt, mutta ei ole otettu.” (nainen,nuorten koulutus)”En löytänyt työtä kulttuurialalta enkä aluksi ollut valmis tekemäänmuun alan työtä, koska halusin keskittyä työnhakuun.En osaa sanoa, miksi en tullut valituksi tehtäviin, joitahain.”(nainen, nuorten koulutus)Muissakin selvityksissä suurin syy työttömyydelle on ollut yksinkertaisestise, ettei oman alan töitä ole löytynyt (Varamäki ym. 2007, 45). Muutosyhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa Suomessa vaikuttanee nopeastiluovien alojen työmarkkinatilanteeseen. Mielenkiintoinen ilmiö lähinnätaidealoilta valmistuneiden piirissä on se, että mikäli työelämään sijoittuminenei onnistu, alan asiantuntijuutta hyödynnetään vapaa-ajan jaharrastusten puitteissa (Karhunen & Rensujeff 2006, 120). On todennäköistä,että kulttuurituottajien kohdalla tilanne on samankaltainen; työllistyminenmuulle kuin omalle alalle siirtää kulttuuriosaamisen harrastukseksiesimerkiksi vapaaehtoistyöksi kolmannen sektorin piirissä.

Koulutuskokemukset 1036 KoulutuskokemuksetValmistuneiden koulutuskokemuksia ja koulutuksen antamien työelämävalmiuksienmerkitystä selvitettiin erilaisilla kysymyksillä. Työelämävalmiuksientasoa mitattiin mittaristolla, joka on Jyväskylän koulutuksen tutkimuslaitoksenkehittämä. Siinä vastaaja arvioi asteikolla 1–5 (ei lainkaanmerkittävä – erittäin merkittävä) 18 erilaisen valmiuden merkitystä sekäomassa työssään että opintojen merkitystä kyseisten valmiuksien kehittäjänä.Mittaristoon lisättiin kulttuurituottajien näkökulmasta tärkeitä osioita:projektinhallintataidot, talouden ja rahoituksen osaaminen, kulttuurinja taiteen tuntemus sekä tiedotus- ja markkinointivalmiudet. Lisäksivalmistuneilta tuottajilta tiedusteltiin työoppimisen, projektioppimisen jaopinnäytetyön merkitystä työelämään sijoittumisessa sekä HUMAKin antamienvalmiuksien tärkeyttä työuran alussa ja myöhemmissä vaiheissa.Aikuiskoulutuksen läpikäyneiltä kulttuurituottajilta kysyttiin vielä koulutuksenantamien valmiuksien merkitystä työuralla etenemiseen tai työssäkehittymiseen.6.1 Koulutuksen antamat työelämävalmiudetKoulutuksen työelämävastaavuutta tutkittiin siis 22 osioisella mittaristolla.Vastaajat arvioivat viisiportaisella asteikolla erilaisten valmiuksien merkitystäomassa työssä ja koulutuksen merkitystä valmiuden kehittäjänä.Arvioinneista laskettiin erotukset. Näin saatiin esille työelämävalmiuksienmerkitys suhteessa opiskelun tuottamiin valmiuksiin. Mikäli erotus olipositiivinen, opiskelu on tuottanut riittävästi valmiuksia suhteessa työelämässätarvittuun. Jos taas erotus on negatiivinen, vastaajat ovat mielestäänsaaneet koulutuksesta vähemmän valmiuksia kuin mitä työelämä heiltävaatii. Taulukosta 12 ja kuviosta 21 ilmenevät erotusten keskiarvot havainnollisesti.

104 KoulutuskokemuksetTAULUKKO 12. Korkeakouluopintojen merkitys työelämävalmiuksien kehittäjänä javalmiuden merkitys työelämässä menestymisen kannalta: arviointien keskiarvojen erotus.Nuoret Aikuiset Kaikki Tilastollinen eroKansainvälisyyteen liittyvät valmiudet -0.70 -0.59 -0.70Omatoimisuus -1.00 -1.12 -1.03Yrittäjyysvalmiudet -0.06 -0.54 -0.21Käytännön ammattitaito -1.04 -1.46 -1.16 *Oman alan tietojen ja taitojen hallinta -0.81 -0.96 -0.86Sosiaaliset taidot -1.31 -1.14 -1.28Johtamis- ja organisointivalmiudet -1.19 -1.37 -1.24Kyky teoreettiseen ajatteluun -0.37 -0.19 -0.33Valmiudet arvioida ja kehittää omaa työtä -0.78 -0.58 -0.74Suulliset kommunikaatiotaidot -1.27 -1.10 -1.22Kirjalliset viestintätaidot -0.55 -0.69 -0.58Kriittinen ajattelu -0.69 -0.78 -0.71Halu oppia uutta -0.82 -0.71 -0.79Luovuus/ innovatiivisuus -0.94 -0.86 -0.92Kyky toimia muuttuvissa tilanteissa -1.36 -1.37 -1.36Ajankäytön hallinta -1.36 -1.18 -1.32Kyky hahmottaa ja hallita kokonaisuuksia -1.19 -1.00 -1.14Tietotekniset taidot -1.04 -1.10 -1.05Projektinhallintataidot -0.42 -0.73 -0.51Talouden ja rahoituksen osaaminen -0.81 -0.90 -0.84Kulttuurin ja taiteen tuntemus 0.50 0.49 0.49Tiedotus- ja markkinointivalmiudet -0.36 -0.60 -0.42Kuten taulukosta 14 nähdään, vastaajat suhtautuivat varauksellisesti koulutuksentuottamien valmiuksien riittävyyteen työelämässä. Vain yhdelläosiolla erotuksen keskiarvo jäi positiiviseksi. Kulttuurituotannon koulutusohjelmanäyttäisi tarjoavan opiskelijoille riittävästi osaamista kulttuurinja taiteen tuntemuksen osa-alueella. Kaikki muut osiot olivat negatiivisiasekä aikuisilla että nuorilla. Kaikista heikoimmin vastaajat näkivät opintojenedistäneen muuttuvien tilanteiden ja ajankäytön hallintaan, sosiaalisiintaitoihin, johtamiseen ja organisointiin, suullisiin kommunikaatiotaitoi-

Koulutuskokemukset 105hin, käytännön ammattitaitoon sekä omatoimisuuteen liittyviä valmiuksia.Aikuiset ja nuoret arvioivat näitä valmiuksia hyvin samansuuntaisesti,vain käytännön ammattitaito-osiossa nuorten ja aikuisten välinen ero olihavaittavissa. Aikuiset suhtautuivat kriittisemmin koulutuksen tuottamiinkäytännön ammattitaidon valmiuksiin. Samoin ero yrittäjyysvalmiuksiensuhteen oli melko suuri; ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti kuin suuntaa-antava(t= 1.869, df= 205, p= .063). Tutkintoon johtava koulutus onerityyppinen nuorille ja aikuisille suunnattuina. Aikuiskoulutukseen osallistuneidenusein pitkäkin työkokemus saa koulutuksen annin ehkä tuntumaanvanhan kertaukselta. Aikuisten mielestä käytännön ammattitaidonlisäksi myös seuraavat valmiudet ovat sellaisia, joita työelämässä vaaditaanenemmän kuin mitä koulutus niitä tarjoaa (erotus -1 tai enemmän): omatoimisuus,sosiaaliset taidot, johtamis- ja organisointivalmiudet, suullisetkommunikaatiotaidot, kyky toimia muuttuvissa tilanteissa, kyky hahmottaaja hallita kokonaisuuksia sekä tietotekniset taidot. Myönteisimmät arviotaikuiset antoivat kulttuurin ja taiteen tuntemuksen sekä teoreettisenajattelun valmiuksien kehittymisestä. Nuoret kritisoivat samoja osioita.Monet vastaajien puutteellisiksi näkemät osaamisen alueet ovat sellaisia,jotka liittyvät henkilökohtaisiin valmiuksiin ja joihin usein harjaannutaantyöelämän käytännöissä. Näihin valmiuksiin ei koulutuksella välttämättävoida kovin täsmällisesti vaikuttaa (esimerkiksi kyky toimia muuttuvissatilanteissa, ajankäytön hallinta, omatoimisuus). Myönteisimmin nuoretsuhtautuivat kulttuurin ja taiteen tuntemuksen ohessa yrittäjyysvalmiuksia,tiedotus- ja markkinointivalmiuksia, teoreettisen ajattelun valmiuksiaja projektinhallintataitoja korostaviin valmiuksiin (ks. kuvio 21).Liiketoimintaosaaminen ja taloushallinto ovat tuottajan osaamisessakeskeisiä: avustusten hakeminen, jakopäätösten valmistelu, projektin taloudellinenkokonaisvastuu, monipuolinen varainhankinta ja budjetointi,rahoituksen ja verotuksen kokonaissuunnittelu, mainonta ja markkinointi,vuorovaikutustaidot sekä verkottuminen nostetaan alojen asiantuntijaarvioinneissakeskeiseen asemaan. Tämä tarkoittaisi tämän selvityksen tulostenvalossa sitä, että kulttuurituotannon koulutuksessa tulisi panostaaenemmän johtamisen, organisoinnin ja liiketoimintaosaamisen sisältöihin.Näiden osaamisvaateiden keskellä on kuitenkin syytä pohtia, miten alan

106 KoulutuskokemuksetKUVIO 21. Korkeakouluopintojen merkitys työelämävalmiuksien kehittäjänä ja valmiudenmerkitys työelämässä menestymisen kannalta: arviointien erotuksen keskiarvo (positiivinen:koulutus tuottaa riittävästi valmiuksia työelämässä toimimisen kannalta; negatiivinen:työelämässä vaaditaan valmiuksia enemmän kuin mitä koulutus tuottaa).varsinainen sisältötuotanto ja taiteelliset arvot pidetään koulutuksen avullatasa-arvoisina ja kilpailukykyisinä taloudellisen harkinnan ja liiketoiminnallisenosaamisen sanelemien kaupallisten intressien kanssa. (Lageström& Mitchell 2005, 200.)Myös sosiaaliset taidot koettiin tuottajien vastausten perusteella tärkeäksiosaksi työelämävalmiuksia. Työelämän sosiaalisuudessa on kysymysammatillisesta vuorovaikutuksesta, sosiaalisen ympäristön ja verkoston rakentamisestasekä siinä liikkumisesta. Asiantuntijuus on taitoja ja tietoja,jotka tulevat esiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Siten sosiaaliset tai-

Koulutuskokemukset 107dot ovat kiinteästi osa käytännön ammattitaitoa. Sosiaalisten taitojen sekävuorovaikutus- ja viestintätaitojen valmiuksien kehittymistä ei siten voikoulutuksen aikana jättää huomiotta. (Tynjälä, Slotte, Nieminen, Lonka& Olkinuora 2004, 105; Palonen, Lehtinen & Gruber 2007, 295.)Vaikka koulutuksen anti nähdäänkin HUMAKista valmistuneiden keskuudessamonin paikoin riittämättömäksi suhteessa työelämän vaatimuksiin,ovat monet tuottajat arvioineet opintojen tuottavan osaamista vähintäänkinjossain määrin merkittävästi. Tällaisia mittaristossa mukana olleitaasioita olivat muun muassa kirjalliset viestintätaidot (73 %), omatoimisuus(72 %), kulttuurin ja taiteen tuntemus (72 %), tiedotus- ja markkinointivalmiudet(68 %), projektinhallintataidot (66 %), valmiudet arvioidaja kehittää omaa työtä (63 %), halu oppia uutta (62 %), suulliset kommunikaatiotaidot(60 %) (kuvio 22).KUVIO 22. Koulutuksen tuottamat valmiudet. Niiden vastaajien osuus, joiden mukaankoulutus on tuottanut valmiuksia vähintään jossain määrin merkittävästi.

108 KoulutuskokemuksetYrittäjyysvalmiudet (26 %), johtamis- ja organisointivalmiudet (33 %),kansainvälisyyteen liittyvät valmiudet (35 %), talouden ja rahoituksenosaaminen (41 %), kyky teoreettiseen ajatteluun (43 %), kriittinen ajattelu(46 %) ja tietotekniset taidot (46 %) olivat puolestaan asioita, joita pienempiosa vastaajista katsoi saaneensa koulutuksesta merkittävässä määrin.Samoja asioita on kritisoitu myös muissa selvityksissä (esim. Varamäki2007, 51-54).Vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–5 (ei lainkaan tärkeitä–erittäin tärkeitä), kuinka tärkeinä he näkivät HUMAKin antamat työelämävalmiudettyöuran alussa ja vastaavasti työuran myöhäisemmässä vaiheessa(kuvio 23):KUVIO 23. HUMAKin antamien työelämävalmiuksien merkitys työuran alussa ja myöhemmintyöuran aikana.Vastaajien mielestä HUMAKin antamat työelämävalmiudet olivat tärkeimpiätyöuran alkuvaiheessa valmistumisen jälkeen. Yli puolet (54 %)piti niitä vähintään melko tärkeinä. Aikuisista 43 % oli sitä mieltä, etteivätvalmiudet olleet merkityksellisiä työuran alussa. Usein aikuisten työuraoli alkanut jo ennen HUMAKin opintoja. Nuorista tätä mieltä oli hiukanvajaa kolmannes (32 %). Nuorten kokemuksissa koulutuksen työelämävalmiuksienroolista voi näkyä kulttuurialan vaikea työmarkkinatilanne.

Koulutuskokemukset 109Hankaluudet oman alan töihin työllistymisessä voivat saada aikaan epäilyksenomasta koulutuksen kautta hankitusta osaamisesta.Myöhemmässä vaiheessa valmiuksia piti tärkeänä vajaa 40 prosenttiavastaajista ja valmiuksia ei tärkeinä pitävien määrä oli vain vähän tätä suurempi.Aikuisista 40 % koki, etteivät valmiudet olleet tärkeitä myöhemminkääntyöuran aikana, nuorista tätä mieltä oli 45 %. Keskiarvoilla mitattunavalmistuneiden arviot saatujen valmiuksien tärkeydestä työuranalussa olivat neutraaleja (ka= 3.22, n= 215, kh= 1.267). Arvioinnit valmiuksientärkeydestä uran myöhemmässä vaiheessa olivat vähän negatiivisempia,joskaan niitä ei pidetty vähän tärkeinäkään (ka= 2.94, n= 217,kh= 1.145). Tulokset vahvistavat ennakko-oletusta, jonka mukaan koulutusvalmiudetkoetaan valmistuneiden piirissä usein merkityksellisinä työelämäänsisään pääsemisen kannalta, kun taas myöhemmin työuralla kertynyttyökokemus noussee suuremmaksi. Koulutuksen tuottamien valmiuksienmerkityksen arvioi tällä tavalla myös 54 valmistunutta kulttuurituottajaa:”Opiskelujen jälkeen lähdetään työelämään ja ollaan omillaan.Opiskeluista sain ne pohjatiedot ja taidot, joilla pystyin toimiaitsenäisesti. Myöhemmässä työelämänvaiheessa tietysti on oppinutuutta, mutta kyllä se alkusysäys löytyy aina sieltä työelämänalkutaipaleelta.” (nainen, nuorten koulutus)Monet vastaajat korostivat työelämään siirtymisen vaiheessa ammattikorkeakoulututkinnonmerkitystä työllistymisessä.”Että tutkinto on suoritettu loppuun on monen työnantajanmielestä tärkeää, vaikka se ei suoraan liittyisikään ko. työhön/työ tekijäänsä neuvoo parhaiten. Mihinkään työpaikkaan ei voi”opiskella” koulussa vaan työssä.”(nainen, nuorten koulutus)Tutkintotodistuksen arvoa voidaan pitää suhteellisen pysyvänä; työkokemusja tutkintodokumentit ovat yleensä ”työmarkkinavaluuttana” toisistaan riippuvaisiariippumatta työuran vaiheesta (ks. esim. Kanervo 2006, 193).

110 KoulutuskokemuksetMonet vastaajat näkivät opintojen tuottaman osaamisen merkityksellisenämyös työuran myöhäisemmässäkin vaiheessa. Lähes 40 % vastaajistakoki HUMAKin antamat valmiudet vähintään melko tärkeiksi myös myöhemmintyöuran aikana. Avoimissa perusteluissa osaamisvalmiuksien vaikutuksettyöuralla arvioitiin pysyviksi 36 maininnassa:”Humakin opintojen aikana opin ensinnäkin opiskelemaan elihankkimaan ja soveltamaan tietoa monenlaisiin tarkoituksiinsekä sopeutumaan monenlaisiin tilanteisiin ja tehtäviin.” (nainen,nuorten koulutus)”Arvostan todella korkealle HUMAKin kulttuurituottajakoulutusta.Se on monipuolinen ja antaa substanssiosaamista. Palkkaisinitse työnantajana HUMAKista valmistuneen tuottajanhyvillä mielin.”(nainen, nuorten koulutus)”Humakista sain hyvän perusosaamisen pohjan työelämään.Työelämässä on hyvin pystynyt käytännössä toteuttamaan ja kehittämäänkoulussa opittua. Pitemmällä työuralla on koulussasaamaa perusosaamista [pystynyt] kehittämään niin pitkälle,että sitä voisi kutsua jo omaksi ammattitaidokseen.” (nainen,aikuiskoulutus)”Koulutus oli monella tapaa yleissivistävä, se tähtäsi itsenäistenja muuttumiskykyisten ammattilaisten kouluttamiseen. Esimerkkejä:Työssäoppiminen opetti monenlaisia taitoja työelämässätoimivista lainalaisuuksista. Markkinointiopinnot ja kirjallisettehtävät ovat antaneet minulle valmiuksia toimia omaaloitteisenaja luovana tuottajana.” (nainen, nuorten koulutus)Osaaminen ei ole pelkästään työssä opittua vaan koulutuskin tuottaa kvalifikaatioita,joilla on merkitystä työelämässä toimimisen kannalta. Vaikkasuuri osa työelämätaidoista opitaankin työssä, (ks. esim. Tynjälä ym. 2004,100–101), on korkeakoulututkintokoulutuksella myös oma tärkeä ase-

Koulutuskokemukset 111mansa osaamisen kehittymisessä. Formaalin koulutuksen tärkeys osaamisenkehittymisessä tulee usein esille niillä, jotka kouluttautuvat aikuisiällä(21 mainintaa). Muutamat vastaajat kertoivat, että koulutuksessa opittujentietojen ja taitojen merkitys nousee joskus esiin vasta työkokemuksenkertymisen myötä, jolloin niitä voi myös olla helpompi toteuttaa käytännöntyössä. Oppimisen oivallus voi tapahtua pidemmällä aikajänteellämyös nuorten koulutuksessa opiskelleilla:”Vasta jälkikäteen ymmärtää oppineensa jotain.” (mies, nuortenkoulutus)”Valmistumisen jälkeen tiedot ja taidot ovat syventyneet jakonkretisoituneet. Joitakin oppeja on osannut ja huomannut arvostaatyössä vasta ajan myötä. On tullut palattua vanhoihinoppimateriaaleihin myöhemmin.” (nainen, aikuiskoulutus)”Alku oli hyppy tuntemattomaan – opin työni sitä tehdessä. Nythyödynnän enemmän koulussa opittua ja opin samalla uutta.”(nainen, nuorten koulutus)Koulutuksen merkitystä oman osaamisen rakentumisessa on vaikea eritellä.Tämä näkyi en osaa sanoa -vastausten suuressa määrässä, sillä yli 10% vastanneista ei osannut arvioida valmiuksien tärkeyttä työuran alku- taimyöhemmässä vaiheessa. Valmiuksien tärkeyttä tarkasteltiin vielä t-testeillä.Nuorten koulutuksesta valmistuneet pitivät valmiuksia tärkeämpinätyöuran alussa kuin aikuiset (t= 2.541, df= 211, p= .012). Työuran alunjälkeen ajatukset koulutuksen merkityksestä kuitenkin tasoittuvat. Koulutuksentuottaman osaamisen tärkeys nähtiin sekä nuorten koulutuksensuorittaneiden että aikuiskoulutuksen suorittaneiden joukossa samansuuntaisesti(t= -1.146, df= 76.897, p= .255).Välittömästi valmistumisen jälkeen koulutuksen tuottamat valmiudetja tutkintotodistus ovat nuorilla niitä työn hakemisen välineitä, joilla työhönpyritään. Kun työkokemusta ei vielä juurikaan ole, on koulutus avainasemassa:

112 Koulutuskokemukset”Alussa ilman alan työkokemusta valmiudet ja tutkinto ovattärkeitä mutta ammattitaito hankitaan jokaiseen työtehtäväänaina uudestaan käytännön kautta.” (nainen, nuorten koulutus)”Opinnot ja työoppimiset ovat olleet lähtökohta työelämäänalalla sijoittumiseen, mutta työuralla etenemistä ovat edistäneetjatkokoulutus sekä itse työnkautta hankittu työkokemus ja ammattitaito.”(nainen, nuorten koulutus)Aikuisilla tilanne on usein toisenlainen. Työura on alkanut vuosia ennenkuin HUMAKin kulttuurituotannon koulutusohjelmaan on edes hakeuduttu,joten koko kysymyksenasettelu oli monen aikuiskoulutuksesta valmistuneenvastaajien mielestä hankala. Monipuolinen työkokemus ja olemassaoleva työpaikka tekevät aikuisten valmistumisen aikaisista lähtökohdistahuomattavan erilaiset suhteessa nuorten koulutuksesta valmistuneisiin.Koulutuksen anti saattaa aikuisilla liittyä enemmänkin jo olemassaolevan osaamisen jäsentämiseen ja motivaation lisäämiseen:”Ammatillinen itsetunto on opintojen myötä vahvistunut ja sitämukaa motivaatio noussut (työurani alussa minulla ei ollut tutkintoa).”(nainen, aikuiskoulutus)”Humakin aikuisopinnot olivat keino jäsentää omaa osaamista.Uuuttaen niinkään oppinut, mutta löysin ammatti-identiteetinja innon tehdä tuottajan työtä jälleen.” (nainen, aikuiskoulutus)”Minulla oli jo pitkä ja monipuolinen työkokemus ennenkin,mutta amk-tutkinto selkeytti sekä omaa että muiden ajattelua:osaan!” (nainen, aikuiskoulutus)Arvioita koulutuksen antamien valmiuksien merkityksestä verrattiin vieläsuhteessa ensimmäisen ja nykyisen – keväällä 2009 olevan – työsuhteen

Koulutuskokemukset 113työnkuviin. Näyttäisi siltä, että arviot koulutuksen merkityksestä eroavathieman riippuen siitä, millaiseen työhön vastaaja oli työllistynyt heti valmistumisenjälkeen (F= 2.985, df= 6, p= .008). Kaikkein negatiivisimpiaarvioita koulutuksen tuottamista valmiuksista antoivat ne vastaajat, jotkaheti valmistumisen jälkeen olivat työllistyneet jonkun muun toimialantyötehtäviin. Sen sijaan positiivisimmin koulutuksen annin näkivät tuottajantyötä ensimmäisessä työsuhteessaan tehneet vastaajat. Ero näiden ääripäidenvälillä oli tilastollisesti merkitsevä (p= .011). Onnistuminen työllistymisessävaikuttanee siten myös koulutustyytyväisyyteen. Myöhempääuranvaihetta koskevien arvioiden suhteen eroja ei esiintynyt ryhmien välillä(F= 1.304, df= 6, p= .258). Osaamiseen liittyviin arviointeihin näyttäisitämän aineiston perusteella vaikuttavan myös se, millaisissa tehtävissä vastaajatyöskenteli keväällä 2009 arvioidessaan koulutuksen tuottamien valmiuksienmerkitystä työuralla. Eroja oli havaittavissa sekä työuran alkuaettä työuran myöhäisempiä vaiheita koskeneissa arvioissa (F= 2.533, df=5, p= .031; F= 3.475, df= 5, p= .005).KUVIO 24. Koulutuksen tuottamien työelämävalmiuksien merkitys uralla suhteessakevään 2009 työnkuvaan.Kuten kuviosta 24 voidaan nähdä, mielipiteet valmiuksien merkityksestätyöuran alussa vaihtelivat tuottajan työtä tekevien melko positiivisesta arviostamyynti-, markkinointi- ja mediatyöntekijöiden kriittiseen arvioon.Jos kulttuurituotannon koulutusohjelmasta valmistuneen omaksi alaksilasketaan tässä luokittelussa tuottajan työ ja kulttuurialan organisoin-

114 Koulutuskokemuksetti- ja kehittämistyö, ovat arviot koulutuksen tuottamista valmiuksista positiiviset.Myös ne, jotka vastaushetkellä työskentelivät kulttuurin ja jonkinmuun toimialan rajapinnoilla arvioivat koulutuksen annin tärkeäksi työuranalussa. Sekä kulttuurialan organisointi- ja kehittämistehtävissä työskentelevätettä rajapintatyötä tekevät näkivät koulutuksen merkityksenmyös vähän suurempana työuran myöhäisemmässä vaiheessa. Kun koulutustyytyväisyyttätarkasteltiin ensimmäisten työnkuvien mukaan, muutatyötä tekevät suhtautuivat antiin varauksellisesti. Kevään 2009 työtehtävissäänmuulla alalla toimivat arvioivat koulutuksen antamia valmiuksiakuitenkin melko positiivisesti. On mahdollista, että koulutuksen rooligeneralististen työelämävalmiuksien antajana on työkokemuksen kertyessäkonkretisoitunut. Sen sijaan myynti- ja markkinointityössä koulutuksenanti nähdään vähäisempänä, koska mahdollisuudet käyttää koulutuksenaikana opittua voi olla rajallisempi tämän tyyppisessä työssä.Kaikkiaan 45 vastaajaa koki, ettei HUMAKin opinnoilla juurikaan ollutmerkitystä heidän työurillaan. Osittain näissä vastauksissa tuotiin esillepettymys työnsaantiin liittyen, osittain vastaajat korostivat työkokemuksenpainoarvoa työpaikkojen saamisessa ja urakehityksessä. Muutamat vastaajatolivat tehneet tähänastisen työuransa kokonaan muulla alalla, tehtävissä,joissa tuottajaopintojen sisällöt eivät tuntuneet niin relevanteilta.Näistä 18 mainintaa kritisoi koulutuksen laatua tai sisältöjä. Vastauksetkorostavat sitä, kuinka suuri merkitys opintojen ohjauksella on. Opinnottarjoavat ja mahdollistavat paljon, mutta niiden hyödyntäminen onkorkeakouluissa yleensäkin opiskelijan omalla vastuulla. Ilman asiantuntevaaohjausta, erilaisten oppimisympäristöjen antia voi olla vaikea konkretisoida.Ammattikorkeakoululakiin (351/2003) kirjattu velvoite kouluttaatyöelämän ammatillisia asiantuntijoita, asettaa koulutukseen hakeutuvilleopiskelijoille korkeat odotukset koulutuksen annille ja tutkintotodistuksenmerkitykselle. Asiantuntijuus kehittyy edelleen koulutuksen päättymisenjälkeen työelämässä, mutta osaamisen keskeneräisyyden tunnistaminenja tunnustaminen voi olla korkeakoulutetuille vaikeaa. Samoin työttömyydenkohtaaminen voi subjektiivisena kokemuksena olla korkeakoulututkinnonomaavalle valmistuneelle vaikea hyväksyä huolimatta siitä, ettätyöttömyysjaksot määrittävät 2000-luvun työuria hyvin laajasti koulutus-

Koulutuskokemukset 115aloista riippumatta. Vastaajien tyytyväisyys koulutukseen on joka tapauksessatärkeä mittari silloin, kun tähtäimessä on entistä laadukkaamman javaikuttavamman koulutuksen rakentaminen.Aikuiskoulutusmuotoiseen kulttuurituotannon koulutukseen osallistuneilleesitettiin vielä kysymys siitä, miten koulutus HUMAKissa vaikuttityöuralla etenemiseen tai työssä kehittymiseen. Vastaajista 32 korosti työssäkehittymistä opintojen suurimpana antina. Pitkien työurien näkökulmastaaikuiskoulutus tuo tullessaan mahdollisuuden laajentaa, päivittää jasyventää osaamista, saada uusia näkökulmia työhön ja verkostoitua. Koulutusantaa usein myös eväitä oman työn suunnittelun ja arvioinnin kehittymiseen.Myös rohkeus, itseluottamus ja usko omaan tekemiseen saattavatvahvistua opintojen myötä:”Aika vähäiseksi työuralla etenemisen suhteen. Työssä kehittymisessäpaljon enemmän, ajattelutapa on kehittynyt.””Humakin aikuisopinnot olivat keino jäsentää omaa osaamista.Uutta en niinkään oppinut, mutta löysin ammatti-identiteetinja innon tehdä tuottajan työtä jälleen.””Opiskelu antaa ”lisäpotkua työelämään”, opiskelu päivittäätietoa ja tuo uusia näkökulmia työhön.””Omalla kohdallani ei ole ollut vaikutusta uralla etenemiseen.Ehkä kuitenkin vahvisti omaa asemaa kuntaliitoksessa, että onsamalla lähtöviivalla kolleekojen kanssa. Olisi ikävää, jos nytolisi vain opistotutkinto takana. Ehkä teoreettiseen ajatteluunon ollut hyötyä vaikkei sitä kovin paljon ole tarvinnut.” (nainen,aikuiskoulutus)Kuten edellä olevistakin lainauksista käy ilmi, opintojen merkitys työurallaetenemisessä ei ole ollut kovin suuri. Muodollinen pätevyys on kuitenkinmuutaman vastaajan (7) mielestä ollut selkeä etu uskottavuuden ja työnhakutilanteidennäkökulmasta:

116 Koulutuskokemukset”Itselleni amk-tutkinto on antanut varmuuden esiintyä ammattilaisena,vaikka jo ennenkin tein jotain samantyylisiä projekteja.””Humak on ainakin täällä (…) suhteellisen hyvin tunnettu jasuht. arvostettukin koulu. AMK-tutkinnon suorittaminen ylipäänsälisäsi selkeästi arvostusta, esim. haastatteluihin oli helpompipäästä.””En olisi päässyt kaikkiin työpaikkoihini ilman Humakin koulutusta.”6.2 Työoppimisen (nyk. harjoittelu), projektien jaopinnäytetyön merkitys työllistymisessäKaikkein eniten työllistymistä oli vastaajien mukaan edistänyt työoppiminen(ka= 3.65, n= 215, kh= 1.373). Vähän vajaa 30 prosenttia vastaajistanäki työoppimisen edistäneen työelämään sijoittumista melko paljon,yli kolmannes (36 %) oli kuitenkin sitä mieltä, että työoppiminen oli vaikuttanuttyöllistymiseen erittäin paljon. Noin 25 % oli sitä mieltä, etteityöoppiminen juurikaan ollut vaikuttamassa työelämään siirtymiseen. Toiseksihyödyllisempänä oppimisympäristönä nähtiin projektit (ka= 2.93,n= 215, kh= 1.345), jotka auttoivat työllistymisessä melko paljon 27.9prosenttia vastanneista. Erittäin paljon projekteista oli hyötynyt 13.5 %.Kaikkein vähiten työelämään sijoittumista oli vastaajien mielestä edistänytopinnäytetyö (ka= 2.44, n= 216, kh= 1.356); yli puolet (59.3 %) vastaajistapiti opinnäytetyön merkitystä erittäin tai melko vähäisenä. Opinnäytetyötäpiti merkityksellisenä neljännes kyselyyn osallistuneista kulttuurituottajista.Näiden oppimisympäristöjen suhteen tulos on samansuuntainenkuin muidenkin ammattikorkeakoulujen vastaavissa selvityksissä (ks.esim. Varamäki 2007, 60; Djupsjöbacka 2006. 62). Arviot erilaisten ym-

Koulutuskokemukset 117päristöjen vaikutuksesta työllistymiseen korreloivat keskenään positiivisesti.Nuoret vastaajat pitivät odotetusti työoppimista tärkeämpänä työllistymisennäkökulmasta kuin aikuiskoulutuksesta valmistuneet vastaajat(t= 5.940, df= 211, p= .000). Sen sijaan aikuiset korostivat opinnäytetyönmerkitystä enemmän (t= -3.322, df= 212, p= .001). Projektien suhteeneroa ei esiintynyt (t= .069, df= 211, p= .945). Valmistuneet olivatkoulutukseen osallistumisen aikana erilaisissa työuran vaiheissa. Vastavalmistuneentyöllistymistä auttaa, jos opintojen aikana voi kerätä työkokemustaomalta koulutusalalta. Työoppimiset (nyk. työharjoittelu) on mainio,opintoihin sisäänrakennettu mahdollisuus opiskella työssä, kerätä arvokastatyökokemusta ja rakentaa alalle työllistymistä edistäviä verkostoja.Työoppiminen tarkoittaa alan työpaikoissa tapahtuvaa työn tekemistäja samalla työn tutkimista ja kehittämistä. HUMAKin oppimisympäristönätyöoppiminen eroaa perinteisestä työharjoittelusta siten, että työoppiminenei ole jo opitun harjoittelua vaan ennen kaikkea uuden taitotiedonomaksumista, oppimista, osaamista ja vähitellen kehittyvää asiantuntemusta,joka syntyy teoreettisen tiedon ja käytännön työkokemuksen yhdistämisenmyötä. (Opinto-opas 2009–2010, 163.) Työkokemus edistääSuomessa erityisesti työmarkkinoille pääsyä (Kanervo 2006, 193). Aikuistennäkökulmasta opiskelujen hyöty linkittyy usein jo olemassa olevaantyöhön, sen kehittämiseen ja tutkimiseen. Työkokemuksen kerryttämisenmerkitys voi olla paljonkin pienempi. Erilaiset projektit ja opinnäytetyömahdollistavat tämäntyyppisten tavoitteiden toteutumisen.

118 Jatko-opintosuunnitelmat7 Jatko-opintosuunnitelmatKoulutuksen vaikuttavuuden mittarina työelämäselvitysten on tarkasteltavamyös valmistuneiden koulutusuraa osana työuraa. Työikäiset aikuisetosallistuvat yleisesti paljon korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen.Korkeakoulututkintotavoitteinen koulutus ei kuitenkaan ole seaikuiskoulutuksen muoto, johon kannustetaan. Maksuton tutkinto-opiskelumahdollistaa myös kahden korkeakoulututkinnon suorittamisen samanaikaisestitai peräkkäin. Tutkintokoulutukseen osallistuminen onusein pitkäkestoista täydennyskoulutusta edullisempi vaihtoehto opiskelijalle,mutta toisaalta se ei ole tarkoituksenmukaista yhteiskunnan tai yksilöntaloudellisten ja inhimillisten resurssien käyttöä. Tutkintoon johtavaakoulutusta ei yleensä ole suunniteltu työn ohella suoritettavaksi muutoinkuin ammattikorkeakoulujen aikuisille suunnatuissa tutkintokoulutuksissa.Tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuminen edellyttää usein yhteiskunnaltaja työpaikoilta työn uudelleenjärjestelyä. (Korkeakoulujen aikuiskoulutuksennykytila ja kehittämiskohteet 2008, 31.) Kulttuurialallaesimerkiksi taiteilijoiden koulutuksessa eräs keskeinen piirre on ollut tällainenmoninkertainen koulutus. Toisen asteen ja ammattikorkeakoulututkinnonsuorittaneiden jatko-opintohalukkuus on ollut suurempaa kuinmuilla koulutusaloilla keskimäärin. Näin ollen on todennäköistä, että osavalmistuneista ei tutkinnon suorittamisen jälkeen siirrykään työelämäänvaan jatkaa koulutusuraansa. (Karhunen & Rensujeff 2006, 115–116.)Kouluttautumisen trendi on kaiken kaikkiaan työelämässä pärjäämisen eetostakuvaava, mutta se kertonee jotakin paitsi kulttuurialan työllistymistilanteestamyös vallitsevasta kansantaloudellisesta tilanteesta. Kouluttautuminenon keino hallita marginalisaatiota myös työvoimapolitiikan näkökulmasta.Ongelmana ei niinkään ole kouluttautuminen sinänsä; sensijaan moninkertainen, samantasoinen kouluttautuminen voidaan nähdäresurssien tuhlaamisena. Poikkeuksina korkeakoulututkintoina aikuiskoulutuksennäkökulmasta voidaan kuitenkin pitää ammattikorkeakoulutut-

Jatko-opintosuunnitelmat 119kintoja, joiden kautta vanhoja opistoasteisia tutkintoja päivitetään ammattikorkeakoulututkinnoiksija ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.7.1 Tutkintotavoitteinen koulutus valmistuneillakulttuurituottajillaValmistuneilta kysyttiin, ovatko he suorittaneet jonkin toisen tutkinnonHUMAKista valmistumisen jälkeen. Noin 68 % vastanneista ei ollutaloittanut tutkintoon johtavaa opiskelua valmistumisen jälkeen (nuoret64 %, aikuiset 78 %). Noin 20 % suoritti tutkintoa parhaillaan (nuoret24 %, aikuiset 8 %) ja 13 prosenttia vastaajista oli saanut jo jonkinmuun tutkinnon valmiiksikin (nuoret 13 %, aikuiset 14 %) (kuvio 25).Selvityksen kohderyhmään kuuluvien tuottajien valmistumisesta oli kulunutvastaushetkeen mennessä vaihdellen viidestä kuukaudesta yhdeksäänvuoteen, joten tutkinnon suorittaneiden tai aloittaneiden määrää voidaanpitää melko suurena. Aikuisten ja nuorten välillä ei tässä tutkintoon johtavankoulutuksen suorittamisaktiivisuudessa näyttäisi olevan juurikaaneroa (χ 2 = 5.931, df= 2, p= .052). Nuoret opiskelivat tutkintoon johtavassakoulutuksessa vastaushetkellä kuitenkin jonkin verran enemmän kuin aikuiset.Kaksi vastaajaa olivat jo suorittaneet yhden tutkinnon ja suorittivatparhaillaan toista tutkintoa.Suoritetut tutkinnot olivat pääasiassa yhteiskuntatieteiden, liiketaloudenja hallinnon alalta (9) sekä kulttuurin alalta (8). Lisäksi tutkintojaoli suoritettu humanistiselta ja kasvatusalalta (4), luonnonvara- ja ympäristöalalta(1), sosiaali-, terveys-, ja liikunta-alalta (1) sekä matkailu-, ravitsemus-ja talousalalta (1). Näistä selvästi yli puolet oli yliopistotutkintoja(15), ammattikorkeakoulututkintoja oli neljä (4). Valmistuneilta tiedusteltiinmyös mielenkiintoa tutkintojen suorittamiseen tulevaisuudessa.Melkein puolet (48 %) valmistuneista kulttuurituottajista aikoo tulevaisuudessasuorittaa jonkin toisen tutkinnon kulttuurituottaja (AMK)-tutkinnon lisäksi (nuoret 48 %, aikuiset 46 %). Nuorten ja aikuistenvälillä ei ollut eroa tutkinto-opiskeluaikeiden suhteen (χ 2 = 3.409, df= 2,p= .182). Tutkintoaikeet tulevaisuudessa suuntautuvat vahvimmin kulttuurialalle(60 % n= 62). Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon

120 Jatko-opintosuunnitelmatKUVIO 25. HUMAKista valmistumisen jälkeinen tutkintojen suorittaminen kulttuurituottajilla.alalta tutkinnon aikoo tulevaisuudessa suorittaa 16.1 prosenttia vastaajista.Humanistinen ja kasvatusala kiinnostaa tutkintotavoitteisen koulutuksenmuodossa 19 prosenttia vastaajista ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 11prosenttia vastaajista. Tulevaisuudessa suoritettavia tutkintoja on suunniteltusuoritettavaksi eniten ylempinä korkeakoulututkintoina. Vähän vajaapuolet vastaajista (49 % n= 85) suunnitteli ylempää ammattikorkeakoulututkintoa,52 prosenttia yliopistotutkintoa.Tähän kyselyyn osallistuneet kulttuurituottajat kokivat tutkintotavoitteisenkoulutuksen tärkeäksi työssä kehittymisen, oman kiinnostuneisuudenja kulttuurialan työmarkkinatilanteen näkökulmasta. Tuottajilta pyydettiinvastausta kysymykseen, mitkä asiat ovat vaikuttaneet siihen, ettäolet suorittanut tai aiot suorittaa jonkin tutkinnon HUMAKin jälkeen.Vastauksia annettiin runsaasti ja niissä tuotiin esille monia eri asioita, jotkaolivat yhteydessä haluun suorittaa jokin muu tutkinto HUMAKin jälkeen.Näin ollen yksi vastaus saattoi sijoittua syiden luokittelussa useampaankuin yhteen luokkaan. Yhteensä 78 vastauksessa nostettiin esille tutkintojensuorittamisen tärkeys muun muassa oman ammatillisen osaamisenpäivittämisen ja työssä kehittymisen näkökulmista. Näiden vastaus-

Jatko-opintosuunnitelmat 121ten joukossa oli myös mainintoja omasta henkilökohtaisesta halusta oppiauutta ja toive ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Myös työssä eteneminenmotivoi tutkintojen suorittamiseen:”Halusin työhöni ja ammatillisen identiteetin kehittämiseen lähinnäteoreettisia työkaluja, joita humak ei tarjonnut. Lisäksihalusin suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon ja saada kansainvälistäkokemusta.” (nainen, nuorten koulutus)”Halu kehittää itseä ja toteuttaa unelmia.” (nainen, nuortenkoulutus)”Haluan laajentaa ammatillista identiteettiäni; ollakseni moniosaaja,joka osaa yhdistää matkailun ja kulttuurin tarpeet tapahtumatuotannossa.”(nainen, nuorten koulutus)”Olen kiinnostunut kehittämään itseäni. Pohjakoulutus (amk)antoi valmiudet, yhdessä henkilökohtaisen kiinnostuksen kanssa,jatkokouluttaa itseä. Haluan tietää lisää luovien alojen kehittämisestäsekä mahd. EU-alueiden kulttuuripäätöksentekijöidenprosesseista EU:n sisällä. jatkokoulutus avaa mahdollisuuksiahakea haastavampia tehtäviä.” (mies, nuorten koulutus)”Uusia eväitä työelämään, ylempi koulutus.” (nainen, aikuiskoulutus)”Teoriatiedon lisääminen. Urakehityksen tukeminen.” (nainen,aikuiskoulutus)Toisena suurena syykokonaisuutena korostettiin kulttuurialan työmarkkinoihinliittyviä syitä (79 mainintaa). Osaltaan kyse oli työolosuhteista,joiden koettiin pitävän sisällään paljon epäkohtia kuten esimerkiksi matalapalkkaisuus,töiden epätyypillisyys ja vaikeudet työllistyä, mutta osaltaan

122 Jatko-opintosuunnitelmatvastaajat kokivat, että ammattikorkeakoulun perustutkinto ei riitä työelämänkovassa kilpailussa kulttuurialan akateemisia tutkintoja vastaan. Yliopistotutkinnonomaavien koettiin ohittavan kulttuurituottajat työnhakutilanteissa.Samoin työmarkkinoiden ajatellaan arvostavan yliopistotutkintojaenemmän, joten uusien tutkintojen suorittamisen kautta pyrittiinmyös nostamaan omaa statusarvoa työmarkkinoilla. Ylemmät korkeakoulututkinnotovat myös alalla usein pätevyysvaatimuksina joihinkin ammatteihinerityisesti kuntien ja valtion hallinnossa.”Olen mahdollisesti kiinnostunut suorittamaan saman alanylemmän amk-tutkinnon, jotta minun olisi mahdollista hakeamyös työpaikkoihin, joissa vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa.”(nainen, nuorten koulutus)”Koska työpaikkoja kulttuurialalla on niin vähän ja aikaisempikoulutus ei mielestäni ollut riittävä. Kulttuurituottajia on valmistunut/valmistuuenemmän kuin on töitä.” (nainen, nuortenkoulutus)”Yliopistotutkinnon arvostus tuntuu edelleen olevan korkeampikuin amk-tutkinnon. Lisäksi halusin ylemmän korkeakoulututkinnontiettyjen virkojen tms. vaatimusten mukaisesti.” (nainen,nuorten koulutus)”Kulttuurituottajatutkinnon ollessa epämääräinen, työpaikkojenvähyys, työnhaun vaikeus, tuottajan työn projektimainen jaepävarma työnkuva/luonne.” (nainen, nuorten koulutus)”Työllistyminen pelkästään kulttuurituottajan tittelillä näyttäähyvin epävarmalta ja koen, etten omaa vahvaa ammattitaitoatuottajana. Toisin sanoen koulutuksen kautta saadut eväät eivätmielestäni riitä työelämään.” (nainen, nuorten koulutus)

Jatko-opintosuunnitelmat 123”Työllistyminen on todella vaikeaa kulttuurituottajan tutkinnolla.Ehkä siksi on pakko suorittaa lisätutkinto.” (nainen,nuorten koulutus)Usko akateemisen tutkinnon tai muun ylemmän korkeakoulututkinnonvaikutuksiin työmarkkinoilla on vahva, vaikka työttömyys on lisääntynytmyös tässä koulutettujen ryhmässä koko ajan. Korkea koulutustaso ei takaavarmaa työtä, maisterityöttömyys on nyt 1990-luvun alkuun verrattunajopa kymmenkertaisella tasolla. Lomautukset ja irtisanomiset koettelevatlaajemmin myös korkeasti koulutettuja. (Akavalaiset työmarkkinat2009, 5.) Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden näkemykset yliopistotutkintojenmerkityksestä saattavat pohjautua ennen kaikkea käytännönläheisenammattikorkeakoulututkinnon ja tieteellisen tutkinnonsynergiaetuihin. Tätä ajatusta tukee se havainto, että jo suoritetut tutkinnotja tulevaisuuden tutkintoaikeet kohdistuvat usein omaa ammattikorkeakoulualaavastaavalle kulttuurialalle. Siten jatkokouluttautumisen merkityssekä laajentaa tai syventää osaamista kulttuurialan piirissä että nostaakoulutustasoa vertikaalisesti. Sen sijaan varsinaiset alan vaihdokset eivätole suurin syy hakeutua tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Alan vaihdoksentai omien intressien täsmentyminen jatko-opintoihin ajavina tekijöinämainittiin 32 vastauksessa. Näissäkin vastauksissa kulttuuriala saattoimuodostaa kontekstin, jonka sisällä toiseen ammattiin opiskeltiin. Uudellealalle oli myös saatettu työllistyä tai muuten ajautua, joten uuden alantutkinnon ja muodollisen pätevyyden hankkiminen nähtiin tarpeelliseksi:”Monet. Esimerkiksi se ettei minusta ole kulttuurituottajaksi.”(nainen, nuorten koulutus)”Haluan laajentaa osaamistani nuoriso työn saralla. Tavoitteenaon hankkia pätevyys nuoriso-ohjaajan työhön. Sillä alallaon kuitenkin paljon hyötyä aiemmista koulutuksistani. Nuorisoalalla pääsee kuitenkin tekemään luovaa työtä ja on mahdollisuussaada normaalia palkkaa.” (nainen, aikuiskoulutus)

124 Jatko-opintosuunnitelmat”En ole aivan varma onko kulttuurituottajan työ sitä, mitä haluantehdä lopun elämääni.” (nainen, nuorten koulutus)”Ala ei tuntunut minulle sopivalta. Nykyiset opinnot tuntuvatparemmin itselleni sopivilta ja uskon myös että löydän itsellenisoveltuvaa työtä niiden avulla.” (nainen, nuorten koulutus)”Työllistyminen ja työn kiinnostavuus. Halusin alalle, jossa työsuhteetovat usein vakinaisia eikä tarvitse stressata jatkuvasti raha-asioista.työskentelin yhdistyksessä, jonka talous tuotti jatkuvaahuolta. halusin myös työskennellä lasten parissa.” (nainen,nuorten koulutus)Kokonaisuudessaan tuottajia motivoi uusien tutkintojen suorittamiseentyömarkkinat ja ammatillinen kehittyminen. Työmarkkinatilanteen vaikutuksetolivat yllättävän suuressa mittakaavassa esillä. On mahdollista,että epäonnistuminen työnhaussa, oman tutkintotason tai tutkinnon sisältöjenriittävyyden epäileminen, saattavat ohjata kulttuurituottajia myösalan vaihtoon liittyvään koulutukseen. Kouluttajan näkökulmasta ammattikorkeakoulututkinnonja koulutussisältöjen tunnettavuuden parantaminen,sisältöjen työelämälähtöisyys sekä opintojen aikaisten verkostoitumismahdollisuuksienluominen voisivat olla niitä tekijöitä, joiden avulla koettuatyömarkkinatilannetta voitaisiin työllistymisen näkökulmasta kehittää.7.2. Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutusvalmistuneilla kulttuurituottajillaAmmatillinen lisä- ja täydennyskoulutus vaikuttaisi kulttuurituottajienkeskuudessa olevan suhteellisen yleistä (kuvio 26). Vajaa kolmannes olisuorittanut jotain täydennysopintoja, 10 % suoritti parhaillaan ja yli 7% aikoi suorittaa täydennysopintoja. Todellinen ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksenmäärä on todennäköisesti vielä tätäkin suurempi. Tässäkysymyksenasettelu korosti lisä- ja täydennyskoulutusopintoja ja jättinäin huomioimatta esimerkiksi työnantajan järjestämät koulutustilai-

Jatko-opintosuunnitelmat 125suudet, kehittämishankkeet tai muiden tahojen (esim. lääninhallitukset,yhteistyökumppanit) järjestämät lyhyet koulutukset, seminaarit tai muutvastaavat kiinteästi työhön liittyvät toimintaympäristöt, joiden kuitenkinvoidaan ajatella olevan lisä- ja täydennyskoulutusta. Tällainen luonteeltaanhorisontaalinen, erityisesti lisä- ja täydennyskoulutukseen painottuvaopiskelu vaalii elinikäisen oppimisen ideaa ja samalla tuottaa työelämäntarpeisiin jatkuvasti ammattitaitoaan kehittävää ja osaavaa työvoimaa.Osaamisen ja asiantuntijuuden vaatimuksina korostuvat kyky joustavuuteen,laaja-alaisuuteen ja jatkuvaan oppimiseen. Itsereflektointi ja -arviointion uusi työelämän pakko, jotta työntekijän olisi mahdollista itse aktiivisestitoimia ja huolehtia itsensä kehittämisestä. Aikuisten oppiminen auttaaluomaan uudenlaisia merkityksiä, muokkaamaan käsitystä itsestä sekäorientoitumaan uuteen. (Eteläpelto 2007, 137–139.)KUVIO 26. Ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen suorittaminen kulttuurituottajilla.Aikuiskoulutukseen osallistuminen on tutkimusten mukaan yleistä. Työnantajanmaksamaan koulutukseen osallistuu Suomessa yli puolet palkansaajista,naisten kohdalla koulutukseen osallistuminen on kasvanut voi-

126 Jatko-opintosuunnitelmatmakkaasti (Ylöstalo & Jukka 2009, 117). Naiset osallistuvat aikuiskoulutukseenyleisesti aktiivisemmin kuin miehet. Yleisintä aikuiskoulutus on25–44-vuotiaiden ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa.Henkilöstökoulutukseen osallistumisen määrää selittävät eniten sosioekonominenasema, koulutusaste, yrityksen koko ja työnantajasektori. (Korkeakoulujenaikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet 2008, 25.)Perinteisen aikuiskoulutuksen sijasta kysynnän kasvu näyttäisi suuntautuvantyössä ja työn ohella tapahtuvaan sekä muuhun informaaliin oppimiseen.Kulttuurialalla henkilöstökoulutukseen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseenon osallistuttu vähän verrattuna kulttuuri- ja taidealalle valmistuneidenmäärään, mutta myös aikuiskoulutuksen tarjonta on todettu vähäiseksitaide- ja kulttuurialalla (emt. 28–31.) Tässä selvityksessä lisä- jatäydennyskoulutukseen osallistuminen ei vaikuttanut erityisen vähäiseltäkysymyksen asettelu huomioon ottaen.Vastaajilta kysyttiin myös sitä, millaiset sisällöt lisä- ja täydennyskoulutuksessaolisivat tarpeellisia oman työn kannalta. Kysymykseen oli annettuvalmiit vastausvaihtoehdot.Kuten kuviosta 27 nähdään, kaikki teemat koettiin tärkeiksi. Mediaosaaminennäyttäisi kuitenkin olevan ajankohtainen kulttuurituottajientyön näkökulmasta, sillä useampi kuin joka toinen oli valinnut mediaosaamisentarpeelliseksi koulutuskokonaisuudeksi. Vähiten koulutustarpeitanäyttäisi olevan monikulttuurisuuteen liittyen. Tekninen ja kaupallinentuotanto, kulttuuri ja hyvinvointi, luova toimiala ja yrittäjyys sekä kansainvälisyysolivat aiheita, joiden osalta täydennyskoulutuksen kokisi tarpeellisenayli kolmannes vastaajista.

Jatko-opintosuunnitelmat 127KUVIO 27. Lisä- ja täydennyskoulutustarpeet sisällöittäin (vastaajien oli mahdollista valitauseampi vaihtoehto).

128 Yhteenveto8 YhteenvetoHumanistisessa ammattikorkeakoulussa (HUMAK) on selvitetty ammattikorkeakoulustavalmistuneiden kulttuurituottajien (AMK) työelämäänsijoittumista kahdessa selvityksessä. Nyt käsillä oleva selvitys tarkasteleekulttuurituottajien työmarkkinatilannetta kevään 2009 mukaisena. Selvitysosoittaa, että valmistuneiden tuottajien työllistyminen sujuu joustavastija nopeasti. Myös koulutusalaa vastaaviin töihin työllistytään hyvin.Kulttuurialan työmarkkinat osoittautuvat kuitenkin pidemmän aikajänteensuhteen monilta osin haasteellisiksi niin työuran käynnistämisen,uran vakiinnuttamisen kuin alalla pysymisenkin näkökulmasta. Alan haasteetkärjistyvät usein nuorten koulutuksesta valmistuneiden kohdalla.Kulttuurituottajat pääsevät nopeasti kiinni työelämään,työttömyys vähäistä mutta yleistäHUMAKista valmistuneiden tuottajien työurat alkavat usein jo opiskeluaikana,eikä varsinaista työnhakuvaihetta heti valmistumisen jälkeen välttämättäkohdata lainkaan. Ne, joilla valmistumishetkellä ei ollut vielä työtä,olivat työllistyneet yleisimmin tuntemiensa ihmisten kautta. Suhteidenja verkostojen merkitys oli työllistymisessä suuri, vaikka monet olivat käyttäneetmyös perinteisempää työnhaun keinoa, työnantajan ilmoitukseenvastaamista. Tuottajat siirtyvät työelämään nopeasti; vain pieni osa joutuuodottelemaan töiden alkua enemmän kuin puoli vuotta.Suurin osa vastaajista oli palkkatyössä, yli 60 prosenttia ilmoitti palkkatyönpääasiallisen toiminnan muodoksi. Kulttuurialalla tehdään palkkatyötämyös toissijaisesti esimerkiksi perhevapaan tai opintojen ohessa; osaaikatyötäteki yhteensä 17 % vastanneista. Palkkatyötä tuottajat tekivät tasaisestikaikkien kolmen suurimman työnantajasektorin palveluksessa. Järjestöjenja kuntien rooli näyttäisi kuitenkin hieman pienentyneen yksityisensektorin kustannuksella. Yrittäjyys ei ole kovin suosittua valmistuneidenkulttuurituottajien piirissä. Freelancer-toimintaa ei myöskään tämän

Yhteenveto 129aineiston perusteella ollut havaittavissa, ainakaan pääasiallisena toiminnanmuotona. Vaikka sekä yrittäjyys että freelancer-toiminta oli vähäistä, niitäkohtaan osoitettiin kuitenkin paljon kiinnostusta tulevaisuuden työnantajasektorina.Yrittäjyys ei ole tuottajien keskuudessa yleistä, mikä voi johtuasiitä, että tuottajan ammatti on taloudellisesti epävarma ja riskinottoapyritään välttämään (Lageström & Mitchell 2004, 94). Voi olla, että tästähuolimatta yrittäjyyttä yhtenä itsensä työllistämisen mahdollisuutena,joudutaan jatkuvasti pohtimaan ja siten sen merkitys tulevaisuuden uranatuodaan myös esille (vrt. Kanervo 2006). Tuottajat pyrkivät mieluimmintoimimaan kolmannen sektorin organisaatioissa: järjestöissä ja säätiöjärjestelmissä,mikä oli havaittavissa myös tässä selvityksessä. Työsuhteissaankulttuurituottajat työskentelivät pääasiassa kokopäiväisesti ja vakituisesti.Määräaikaisten työsuhteiden osuus oli noin kolmannes. Kulttuurituottajienkeskimääräinen kuukausitulo oli 2084 euroa kuukaudessa. Palkkaanvaikuttavat työuranvaihe, sukupuoli, työpaikan sijainti ja jossain määrinmyös työtehtävien sisältö.Kulttuurituottajien työmarkkinatilanne vaikuttaa hyvältä työttömyystietojenvalossa. Tässä selvityksessä työttömiä vastaajia oli vain 8 %. Työttömyysvaikuttaa kuitenkin kulttuurituottajien uriin paljon. Valmistumisenjälkeisellä uralla työttömyyttä oli kohdannut enemmän kuin jokatoinen valmistunut kulttuurituottaja. Työttömyysjaksot ovat siten tavanomaisiakulttuurialalla, mutta työttömyys on silti suhteellisen vähäistä niinkestoltaan kuin määrältäänkin. Osaltaan kulttuurituottajien työttömyydessäon varmasti kysymys koulutuksen päättymiseen ja työelämään siirtymiseenliittyvästä nivelvaiheesta, oman paikan etsimisen ja löytämisenajasta. Tulosten mukaan työttömyys on kuitenkin selvemmin työmarkkinoihinja epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvä ongelma. Rakenteellisena ilmiönätyöttömyyden mahdollisuus on sama kaikille, työuran vaiheesta taisukupuolesta riippumatta.Työtä tehdään koulutusalan ohella paljon myös muilla aloillaKulttuurituottajien ammatit työelämässä olivat useimmiten sekä ensimmäisissävalmistumisen jälkeisissä työsuhteissa että myöhemminkin työ-

130 Yhteenvetouralla omaa koulutusalaa vastaavia. Ammattien kirjo, johon tuottajat valmistumisenjälkeen työllistyvät on kuitenkin suuri. Erilaisia ammattinimikkeitäoli pitkälti toista sataa. Oman alan työtä tehtiin konkreettisestituottajana (tapahtumien tai kulttuurin tuottaminen, avustavat työt, rahoituksesta,taloudesta, markkinoinnista, viestinnästä ja tiedotuksesta huolehtiminen,suunnittelu, valmistelu, organisointi ja kehittäminen) tai kunnissaja erilaisissa hankkeissa koordinoijan tai kehittäjän tehtävissä. Kulttuurituotannonlähialan töitäkin tehtiin (kulttuurityö toisella toimialalla,myynti- ja markkinointi, tiedotus, mediatyö, taiteellinen työ), muttakoulutusalan töiden suurimmaksi haastajaksi nousivat kuitenkin kokonaanmuiden alojen työt. Muun työn suuri osuus kertoo siitä, että tällaistentöiden parissa tuottajille on kysyntää ja näihin töihin ollaan työkokemuksenkerryttämisen sekä työelämään sisään pääsemisen vuoksi valmiitatarttumaan. Työn tekeminen on pääasia. Työurien edetessä muiden alojentöiden osuus kasvoi. Opiskelijastatuksella tai vastavalmistuneena voi hyvinkinlyhyiden, epäsäännöllisten kulttuurituotannon töiden vastaanottamisenkynnys olla matalampi kuin myöhemmin työuralla. Tässä vaiheessatyöelämän vakautta toivotaan ja työhön liittyvien valintojen edessä punnitaanerilaisia vaihtoehtoja ehkä perusteellisemmin. Kulttuurituottajat saattavatnäin ollen tarttua töihin, jotka eivät täysin vastaa omaa koulutusalaa,mutta joiden hoitamisessa kulttuurituottajan osaaminen on eduksi. Erityisestimuu työ -luokan alla olevat työnkuvat erilaisine hallinto- ja toimistotyöhön,järjestötyöhön, asiakaspalvelutyöhön sekä ohjaus-, opetusjakoulutustyöhön liittyvine tehtävineen kertovat tästä trendistä. Tuottajantyöstä ollaan valmiita tinkimään, jos muuta haasteellista työtä on tarjolla.Työelämässä alan vaihdoksia tehdään eniten henkilökohtaisiin syihinvedoten, mutta kulttuurialan työtilanne ja työolosuhteet ovat myös vaikuttamassaalan vaihtoihin.Kulttuurialan monimuotoisuus on asia, jonka jokainen valmistunutkulttuurituottaja työkentällä kohtaa. Aikaisempien selvitysten mukaantuottajien toimenkuva on laaja, eikä se läheskään aina rajoitu vain toimintoihin,joissa kulttuurituottaja työskentelee linkkinä taiteentekijän ja yleisönvälissä (Kalhama 2006; Vartiainen 2006, 118). Oman osansa työelämänhaasteellisuuteen tuovat epätyypillisille työsuhteille ominaiset tekijät

Yhteenveto 131kuten määräaikaisuus, projektiluonteisuus, epäsäännölliset työajat ja ammattinimikkeidenkirjo. Tutkintonimikkeen ja erityisesti sen osoittamanammattitaidon tunnettuus ovat tärkeitä työllistämistä edistäviä tekijöitä.Valmistuneiden ammatillisen osaamisen profilointi ja sen tunnetuksi tekeminenniin, että työvoiman tarjonta ja kysyntä kohtaavat, on erityisen tärkeääniin sanottujen ”uusien professioiden” kohdalla, joksi kulttuurituottajantyön voi perustellusti nimittää. Kulttuurituottaja (AMK) -tutkintonimikeon vahvistettu vasta vuonna 2003 (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista15.5.2003/352, 3§), joten tunnettuus ei vielä ole vakiintunutta.Ammattinimikkeet, joiden takana HUMAKista valmistuneettuottajat työelämässä toimivat, luovat osaltaan epäselvyyttä alan rakenteisiin.Sirpaleinen ammattiala edellyttää kulttuurituottajiksi valmistuneiltakykyä muutokseen sekä työsuhteen että työn sisällön mukaan kehittyvääntyöidentiteettiin. Ammatillisen identiteetin rakentumisessa tuottajiltavaaditaan pitkäjänteisyyttä ja joustavuutta. Kaiken kaikkiaan nykypäiväntyömarkkinoilla on tultu tilanteeseen, jossa työidentiteetit ovat yksilöllistyneet(Eteläpelto 2007, 114). Tämä tarkoittaa käytännössä yrittäjämäistäasennetta, monitaitoisuutta ja joustavuutta. Kulttuurialan työmarkkinoillanämä piirteet saattavat vielä tulla korostetusti esille. Tässä kulttuurituottajiakoskevassa aineistossa työnkuvat levittäytyivät laajalle ja siten työ, jotatuottajat tekevät työuransa aikana edellyttänee muuttuviin työympäristöihinsopeutumista. Tällaisilla työmarkkinoilla ei tarvita välttämättä kapeaalaisia,rajatusti ammattialaan kiinnittyviä identiteettejä, vaan ennen kaikkealuonteeltaan generalistisia perustaitoja ja oppimaan oppimisen taitoja.(Emt., 115.) Kulttuurituottajien sopeutuminen monenlaisiin toimenkuviinkertoo ehkä osaltaan tuottajien osaamispankin monipuolisuudestaja sen käyttökelpoisuudesta laajasti työelämässä. Koulutuksessa tuottajientyömarkkinoiden ominaispiirteet on huomioitava ja ohjattava opiskelijoitatyöstämään omaa ammattikehystään jo opiskeluaikana.

132 YhteenvetoKulttuurituottajien ammatillinen liikkuvuusAmmatillinen liikehdintä osoittautui kulttuurituottajien työurilla aktiiviseksi.Ammattinimikkeet vaihtuivat keskimäärin neljä kertaa. Suurin osaammatillisesta liikkumisesta suuntautui muille kuin omalle koulutusalalle.Siirtymien suuri määrä ei yllätä, sillä nykyisillä työmarkkinoilla pysyväja jatkuva ammatillinen kiinnittyminen ei tapahdu kerralla vaan seon pidempiaikainen prosessi. Ammatillinen liikkuvuus ja työmarkkinaasemienvaihtelu on tavallista ja se värittää urapolkuja työuran alusta loppuunsaakka. (Suikkanen ym. 2001, 94.) Ammatillisessa liikkuvuudessaoli kuitenkin havaittavissa urille kiinnittymisen tendenssi, jonka mukaanensimmäisen työsuhteen koulutusalavastaavuus ennakoi oman koulutusalantöissä pysymistä. Sama linjaus oli nähtävissä myös lähialojen jamuiden alojen kohdalla; tietyn tyyppinen työkokemus kiinnittää työntekijänhelposti tietylle alalle (vrt. Kanervo 2006, 194). Työelämään sijoittumisenkitkavaiheen aikana valmistuneet voivat olla halukkaita ottamaanvastaan mitä tahansa työtä. Vaikka yksilön näkökulmasta tämä on ehkähetkellisesti parempi vaihtoehto kuin jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle,voidaan tällaisia ratkaisuja pitää koulutuksen näkökulmasta hankalina(Suutari 2003, 29). Kysymys on koulutuksen vaikuttavuudesta. Sijoittuminenkoulutuksen kannalta epätarkoituksenmukaisiin työtehtäviin hukkaakoulutusinvestointia paitsi hetkellisesti myös pidemmällä aikavälilläkuten kulttuurituottajiakin koskevassa tarkastelussa kävi ilmi. Kulttuurituottajienosalta tulokset poikkeavat Suutarin (2003, 30) tutkimuksesta,jonka mukaan sijoittuminen koulutusta vastaamattomiin työtehtäviin,voi joskus toimia sisääntuloväylänä alan töihin. Ainakaan tässä yhteydessälähialoilla opintojen aikana tai ensimmäisessä työsuhteessa työskentelyei merkinnyt kulttuurituottajilla oman alan töihin pääsemistä myöhemminuran aikana. Toisaalta oman koulutusalan sisällä sisääntuloammatteinavoivat kulttuurituottajilla toimia esimerkiksi erilaiset assistentin tai sihteerintehtävät, jotka eivät välttämättä sellaisinaan edellyttäisi korkeakoulututkintoa.Näistä töistä eteneminen myöhemmin oman alan sisällä haasteellisempiintöihin on toki mahdollista ja myös todennäköistä.

Yhteenveto 133Työuriin ollaan tyytyväisiä – kaikesta huolimattaVaikka kulttuurituottajan työura käynnistyy usein vaikeasti, on pätkätöidenvärittämä ja huonosti palkattu, ovat kokemukset työurista kuitenkinvastaajilla suurimmaksi osaksi positiivisia. Työssä on koettu onnistumisia,onnea, mielekkyyttä, haastavia työtehtäviä, opettavaisia hetkiä, monipuolisuuttaja ylenemisiä. Vastaajien joukossa oli myös niitä, jotka eivät kokeneettyöurien vielä edes kunnolla alkaneen ja niitä, jotka tuntuivat pettyneenkoulutusalansa tarjoamiin mahdollisuuksiin. Urien aaltomaisuus,katkonaisuus ja tasaisuus määrittivät pitkälle kaikkien kulttuurituottajiennäkemyksiä tähänastisista urista. Vain muutamassa yksittäisessä tyytyväistenkommentissa oli maininta uran nousujohteisuudesta. Kokemuksetvastaavat nykyistä työelämää määräaikaisen ja tilapäisen henkilöstön yleistyneenhyödyntämisen myötä. (Suikkanen ym. 2001, 85). Kulttuurituottajiensisäinen kokemus nostaa pintaan urien yksilöllisyyden; ulkoisesti tasaiseltatai pirstaleiseltakin vaikuttava ura voi subjektiivisesti koettuna ollakehittyvä, etenevä, monipuolinen ja myös vakiintunut. Ulkoisista haasteistahuolimatta uralla ja työssä on voitu kehittyä horisontaalisesti saavuttaenammatillista erikoistumista tai laaja-alaistumista. Siten taitojen ja tietojenkarttuminen sekä työelämässä kehittyminen kohtaa kaikkia, joskinkokemusten mittasuhteet voivat olla erilaiset. (Varila & Kallio 1992, 57–59.) Yleiskuva HUMAKista valmistuneiden kulttuurituottajien työuristaon näin ollen hyvin positiivinen työllistymisen haasteisiin nähden.Nuorten koulutuksesta valmistuneiden haasteet työelämäänsijoittumisessaKulttuurituottajia koskevassa selvityksessä aikuiskoulutuksessa ja nuortenkoulutuksessa opiskelleiden väliset esiin nousseet eroavaisuudet työtilanteidensuhteen kertovat siitä, että nuoret vastavalmistuneet kohtaavatusein enemmän haasteita työurille sijoittumisessa kuin jo pidempään alallatyöskennelleet kollegansa. Lähtökohtaisesti erot ovat ymmärrettäviä ja nejohtuvat pääsääntöisesti erilaisista työuran vaiheista. Erojen esiin nostamisenmyötä voidaan kuitenkin tarkastella nuorten työelämään sijoittumisen

134 Yhteenvetoriskitekijöitä ja pohtia mahdollisuuksia madaltaa työllistymisen kynnyksiäjo opiskeluaikana. HUMAKista valmistuneiden kulttuurituottajien kohdallanuorten haasteiksi muodostuu jonkin verran hitaampi työllistyminenja työurien katkonaisuus, mikä näkyy määräaikaisina ja osa-aikaisinatyösuhteina, työpaikan vaihdoksina sekä matalampana palkkatasona.Myös oman koulutusalan ulkopuolelle työllistyminen on tyypillisempäänuorille kuin aikuiskoulutuksesta valmistuneille.Koulutuksen työelämävalmiuksiin suhtaudutaan kriittisestiKulttuurituottajat suhtautuvat kriittisesti opintojen antamiin työelämävalmiuksiin,vaikka opinnot ovat samalla tuottaneet osaamista merkittävässämäärin työelämän vaatimuksiin nähden. Kulttuurin ja taiteen tuntemuson osa-alue, joka läpileikkaa opinnot niin tehokkaasti, että vastaajien mukaanse riittää työelämän tarpeisiin. Sen sijaan esimerkiksi sosiaalisten taitojen,johtamis- ja organisointiosaamisen sekä käytännön ammattitaidonosalta koulutus nähtiin puutteellisena. Vastaajien kritisoimat valmiusosiotolivat luonteeltaan erilaisia; joukossa oli niin sosiaalisiin ja viestintätaitoihinliittyviä asioita, itsesäätelytaitoja kuin oman ammattialan hallintaankuuluvia valmiuksiakin. Koulutuksen mahdollisuudet erilaisten taitojenkehittämiseen ovat siten rajalliset. Joiltakin osin nyt kritisoidut valmiudetvoivat kehittyä vain työkokemuksen kertymisen välityksellä esimerkiksimuuttuvissa tilanteissa toimiminen, kokonaisuuksien hahmottaminen jahallinta, luovuus ja innovatiivisuus. HUMAKin kulttuurituotannon koulutusei näiden tulosten osalta eroa muista vastaavista selvityksistä, joissakoulutuksen tuottamien valmiuksien merkitystä on selvitetty (ks. esim.Vuorinen & Valkonen 2007). Opinnot ovat tuottaneet osaamista moniltaosin vähintäänkin jossain määrin merkittävästi. Kirjalliset viestintätaidot,omatoimisuus, kulttuurin ja taiteen tuntemus, tiedotus- ja markkinointivalmiudet,projektinhallintataidot ja käytännön ammattitaito olivat osioita,joiden kohdalla yli puolet vastanneista koki saaneensa osaamista jossainmäärin tai erittäin merkittävästi. Vaikuttaa siltä, että opinnot tuottavattyöelämäosaamista, mutta sen riittävyyttä epäillään. On mahdollista,että alan työmarkkinatilanne ylläpitää kilpailua, jonka myötä kokemuk-

Yhteenveto 135set oman osaamisen riittävyydestä nousevat pintaan. Toisaalta kouluttajankannattaa huomioida myös se, että tiedollinen osaaminen on välttämätöntäasiantuntijuuden kehittymisessä, mutta tietojen ja taitojen siirtäminentoisiin ympäristöihin ei välttämättä tapahdu automaattisesti (Ruohotie2002, 124–125). Vuorinen ja Valkonen (2007, 165) nostavat esilleammattikorkeakoulujen ja yliopistojen roolien lähentymisen; käytännönläheinenja työelämälähtöinen koulutus ei välttämättä muodostukaan ammattikorkeakoulusektorinvahvuudeksi. Tältä osin ja myös opinnoista valmistuneidenkulttuurituottajien kokemusten mukaan, oman alan tietojenja taitojen ja ammatillisen osaamisen lisäämiseen tähtäävien opintojen painoarvoapitäisi lisätä. Samalla yhteydet työelämään ja verkostojen rakentamisenmahdollisuudet tulevat tärkeiksi.Tutkintonimikkeen ja koulutuksen tunnettavuutta työelämässäon lisättäväKulttuurituottaja (AMK) -tutkintonimike otettiin käyttöön vuonna 2003.Siten on ymmärrettävää, että valmistuneet tuottajat kokevat tutkintonimikkeentyöelämässä huonosti tunnetuksi tai vähän arvostetuksi. Kulttuurituottajatkokevat nimikkeen tunnetuksi tekemisen melko raskaaksi jatyönhakua tai työhön keskittymistä häiritseväksi. Myös koulutus ja sen sisällötovat huonosti tunnettuja, osittain myös Humanistinen ammattikorkeakoulu.Vastaajat toivat esille sen mahdollisuuden, että tunnettuudenja arvostuksen vähäisyys voi johtua alalla vallitsevasta ajattelutavasta; työelämänmeriitit vaikuttavat eniten työllistymisessä. Ammattikorkeakoulututkintonimikkeidenosalta kritiikki saattaa johtua myös siitä, että tutkinnotovat yhä edelleen nuoria, eikä uusien alojen työelämään sijoittumisistaole välttämättä tarjolla kovin paljon tietoa tai tieto ei tavoita opiskelijoita(Vuorinen & Valkonen 2005, 137). Työtä nimikkeen ja koulutuksen tunnettuudenlisäämiseksi on tehtävä.

136 YhteenvetoUudet tutkinnot kiinnostavat kulttuurituottajiaKulttuurituottajat ovat hyvin kiinnostuneita suorittamaan uusia tutkintojaHUMAKista valmistumisen jälkeen. Keväällä 2009 kolmannes vastaajistaoli joko jo suorittanut toisen tutkinnon tai suoritti sitä parhaillaan.Tutkintotavoitteinen koulutus houkuttelee myös tulevaisuudessa tuottajiaopintojen pariin; melkein puolet aikoo tulevaisuudessa suorittaa tutkinnontuottajatutkinnon lisäksi. Tutkintotavoitteisuus kohdistuu lähinnäylempiin korkeakoulututkintoihin ja kulttuurialan lisäksi yhteiskuntatieteiden,liiketalouden ja hallinnon aloille. Opintojen kautta pyritään hallitsemaanvaikeaa työllistymistilannetta ja työolosuhteita sekä nostamaanomaa arvoa työmarkkinoilla. Tutkintojen myötä omaa osaamista halutaankehittää. Alan vaihtaminen ei nouse koulutuksen motivaatiotekijänä edellämainittujen kanssa samalle tasolle. Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutuson myös yleistä, erityisesti mediaosaamiseen painottuvaa täydennyskoulutustatarvittaisiin kentälle lisää.Kulttuurituottajien koulutususko liittyy uusien ylempien korkeakoulututkintojensuorittamisen positiivisiin vaikutuksiin työmarkkinoilla. Ammattikorkeakoulututkinnonsuorittaneiden näkemykset yliopistotutkintojenmerkityksestä saattavat pohjautua ennen kaikkea käytännönläheisenammattikorkeakoulututkinnon ja tieteellisen tutkinnon yhdistämiseen.Tätä ajatusta tukee se havainto, että sekä jo suoritetut tutkinnot ettätulevaisuuden tutkintoaikeet kohdistuvat usein omaa ammattikorkeakoulualaavastaavalle kulttuurialalle yliopistossa. Siten jatkokouluttautumisenmerkitys on sekä laajentaa tai syventää osaamista kulttuurialan piirissäettä nostaa koulutustasoa vertikaalisesti. Tämäntyyppinen koulutus eikuitenkaan ole yhteiskunnan näkökulmasta suositeltavaa (Korkeakoulujenaikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet 2008). Ammattikorkeakoulututkinnonsuorittaneiden moninkertainen korkeakoulutus johtuneesiitä, että ammattikorkeakoulusektorilla tutkintotason vertikaalinenkohottaminen on ollut mahdollista vasta suhteellisen lyhyen aikaa. Ylempienammattikorkeakoulututkintojen vakiintumisen ja tunnettavuudenyleistymisen myötä on todennäköistä, että uusien tutkintojen suorittamishalukkuusja -aktiivisuus suuntautuu tulevaisuudessa enemmän ylempiin

Yhteenveto 137tutkintoihin ammattikorkeakoulun sisällä. Tämä suuntaus on toivottavamyös kulttuurituotannon piirissä, jossa kulttuurituottaja (ylempi AMK)-tutkinnon suorittamismahdollisuus avautui opiskelijoille vuonna 2009.Koulutusta järjestetään HUMAKin ja Metropolia-ammattikorkeakoulunyhteistyönä (www.humak.fi). Kiinnostus ylempiä ammattikorkeakoulututkintojakohtaan oli nähtävissä jo tässä selvityksessä.LopuksiHumanistisesta ammattikorkeakoulusta valmistuneiden kulttuurituottajien(AMK) työelämään sijoittumista tutkittiin tämän selvityksen muodossavuonna 2009. Aineiston keruu ajoittui keväälle, aineiston analysointija raportointi syksyyn 2009. Tuottajien työmarkkinat näyttivät osittainodotetun kaltaisilta; kilpailu työpaikoista on kovaa, avoimia työpaikkojakoetaan olevan vähän tarjolla, työurat ovat työttömyysjaksojen pätkittämiäja alalta pakoa tapahtuu. Toisaalta tulokset osoittavat, että tuottajientyöllistyminen sujuu myönteisesti; työllistyminen on nopeaa ja joutuisaasekä koulutusalaa vastaavaa. Ja mikä tärkeintä, valmistuneet tuottajat tuntuvatolevan henkilökohtaisesti tyytyväisiä omiin valmistumisen jälkeisiinuriinsa. Kulttuurituottajien työtilannetta on syytä seurata aktiivisesti myösjatkossa ja tarkastella alan kehittymistä. Mielenkiintoista olisi selvittää esimerkiksi,miten yrittäjyys kehittyy ja miten alan ylempi ammattikorkeakoulututkintonäkyy valmistuneiden jatko-opinnoissa sekä omalle koulutusalallekiinnittymisessä.

138 LähteetLähteetAho, Simo & Virjo, Ilkka & Koponen, Hannu. 2009. Ammatillinenliikkuvuus Suomessa 1987-2007. Valtioneuvoston kanslian julkaissarja5/2009. Viitattu 22.9.2009.http://vnk.fi/julkaisukansio/2009/j05-ammatillinen-liikkuvuus/pdf/fi.pdfAkavalaiset työmarkkinat 2009. Akava ry. Viitattu 15.12.2009.http://www.akava.fi/files/67/atm2009nettiin.pdfAmmattikorkeakoululaki 351/2003. Viitattu 10.11.2009.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351Arresto, Henna & Määttä, Jukka. 2006. Yhteisöpedagogien työelämään sijoittuminen.Teoksessa Kimmo Lind & Pekka Vartiainen (toim.) Minnetie vie? Humanistisesta ammattikorkeakoulusta vuosina 2001-2004 valmistuneidenyhteisöpedagogien ja kulttuurituottajien työelämään sijoittuminen,jatko-opintosuunnitelmat ja koulutuskokemukset. Sarja B. Projektiraportitja selvitykset 3, 2006. Humanistinen ammattikorkeakoulu,7–51.Djupsjöbacka, Stefan. 2006. Mitä koulutuksen jälkeen? Diakonia-ammattikorkeakoulustavalmistuneiden työelämään sijoittuminen ja saadun koulutuksenarviointi. D. Työpapereita 40: Diakonia-ammattikorkeakoulu.Eteläpelto, Anneli. 2007. Työidentiteetti ja subjektius rakenteiden ja toimijuudenristiaallokossa. Teoksessa Anneli Eteläpelto & Kaija Collin &Jaana Saarinen (toim) Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY,90–142.Halonen, Katri. 2004. Huomisen rientoja tuottamassa. Tapahtumatuottajienammatin kehitystrendejä tuottajia kouluttavien ammattikorkeakoulu-

Lähteet 139jen näkökulmasta. Cuporen julkaisuja 5. Kulttuuripolitiikan tutkimuksenedistämissäätiö Cupore. Helsinki. Viitattu 11.5.2009.http://www.cupore.fi/documents/Cupore_Julkaisu_5_2004.pdfHalonen, Katri. 2005. Visioita ja valintoja. Tapahtumatuotannon tulevaisuushelsinkiläisten tuottajien arvioimana. Cuporen julkaisuja 10. Kulttuuripoliittisentutkimuksen edistämissäätiö. Helsinki. Viitattu 11.5.2009.http://www.cupore.fi/documents/CUPORE_10_Visioita_ja_valintoja.pdfHanhijoki, Ilpo & Katajisto, Jukka & Kimari, Matti & Savioja, Hannele.2009. Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020. Tulevaisuuden työpaikat –osaajia tarvitaan. Opetushallitus. Helsinki. Viitattu 11.5.2009.http://www.oph.fi/download/46470_koulutus_ja_tyovoiman_kysynta_2020.pdfHonkanen, Virpi & Ahola, Sakari. 2003. Kulttuurin koulutus ja uudeturat. Turun yliopisto. Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen raportti 61.Turku.Jolkkonen, Arja & Kilpeläinen, Riitta. 2002. Occupational and RegionalMobility of Labour as a Means to Find Employment. Teoksessa PerttiKoistinen & Werner Sengenberger (toim.) Labour Flexibility. A Factorof the Economic and Social Performance of Finland in the 1990s. Tampereenyliopisto, 101–121.Julkunen, Raija. 2007. Työ – talouden ja minän välissä. Teoksessa AnneliEteläpelto & Kaija Collin & Jaana Saarinen (toim) Työ, identiteetti ja oppiminen.Helsinki: WSOY, 18–48.Julkunen, Raija. 2008. Uusi talous – tietoa, globalisaatiota ja joustoa.Teoksessa Pekka Nummela & Mervi Friman & Osmo Lampinen & MattiVolanen (toim.) Ammattikorkeakoulut ja sivistys. Opetusministeriön julkaisuja34. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Opetusministeriö. Viitattu5.5.2009.

140 Lähteethttp://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/opm34.pdf?lang=fiKalhama, Pilvi. 2006. Kulttuurituottajat työelämässä. Teoksessa TeoksessaKimmo Lind & Pekka Vartiainen (toim.) Minne tie vie? Humanistisestaammattikorkeakoulusta vuosina 2001–2004 valmistuneiden yhteisöpedagogienja kulttuurituottajien työelämään sijoittuminen, jatko-opintosuunnitelmatja koulutuskokemukset. Sarja B. Projektiraportit ja selvitykset 3,2006. Humanistinen ammattikorkeakoulu, 64–117.Kanerva, Anna & Lehikoinen, Kai. 2007. Menestyksen jonglöörit. Luovienalojen täydennyskoulutus ja sen arvo. Esiselvitys. IADE:n julkaisusarja1/2007. Viitattu 16.9.2009.http://www.cupore.fi/documents/menestyksenjongloorit.pdfKanervo, Otto. 2006. Korkeasti koulutetut ja työ. Valintojen rationaalisuuseurooppalaisessa vertailussa. Koulutussosiologian tutkimuskeskuksenraportti 68. Väitöskirja. Turun yliopisto.Karhunen, Paula & Rensujeff, Kaija. 2006. Taidealan koulutus ja työmarkkinat.Ammatillisen koulutuksen määrä ja valmistuneiden sijoittuminen.Taiteen keskustoimikunta. Tutkimusyksikön julkaisuja 31. Helsinki.Kivinen, Osmo & Nurmi, Jouni. 2009. Sukupuolten keskinäissuhteetkorkeakoulutuksessa ja työmarkkinoilla – eurooppalainen vertailu. Yhteiskuntapolitiikka(74) 2/2009, 149–157. Viitattu 16.6.2009.http://www.stakes.fi/yp/2009/2/kivinen.pdfKivinen, Osmo & Nurmi, Jouni & Kanervo, Otto. 2002. Maisteriopistatyöuralle. Suomalaiset korkeakoulutetut eurooppalaisessa vertailussa. Koulutus-ja tiedepolitiikan osaston julkaisusarja 2002/94. Opetusministeriö.Viitattu 10.8.2009.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2002/liitteet/opm_335_94maisteriopista_tyouralle.pdf?lang=fi

Lähteet 141Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet. 2008.Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 38. Koulutus- ja tiedepolitiikanosasto. Opetusministeriö. Viitattu 5.5.2009.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/tr38.pdf?lang=fiKoulutus ja tutkimus 2007–2012. Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriö.Viitattu 5.5.2009.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/opm09.pdf?lang=fiKulttuurin arvo? Kulttuurin kansantaloudellisia vaikutuksia selvittäneentyöryhmän raportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä35. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto. Opetusministeriö.Viitattu 6.5.2009.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/tr35.pdf?lang=fiKulttuurin satelliittitilinpito. Pilottiprojektin loppuraportti. 2008. Opetusministeriönjulkaisuja 20. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikanosasto. Opetusministeriö. Viitattu 5.5.2009.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/opm20.pdf?lang=fiKulttuuripolitiikan strategia 2020. 2009. Opetusministeriön julkaisuja12. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto. Opetusministeriö.Viitattu 4.5.2009.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm12.pdf?lang=fiKulttuuriteollisuuden kehittäminen Suomessa: kulttuuriteollisuustyöryhmänloppuraportti. 1999. Kulttuuripolitiikan osaston julkaisusarja1/1999. Opetusministeriö. Viitattu 29.4.2010.

142 Lähteethttp://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/1999/liitteet/kulttuuriteollopm1_99.pdf?lang=fiKulttuuritilasto 2007. Tilastokeskus. Viitattu 18.5.2009.http://www.stat.fi/til/klt/2007/klt_2007_2009-03-05_tie_001.htmlLageström, Samu & Mitchell, Ritva. 2005. Klerot 1. Taide- ja kulttuurialojenelinkeinorakenteen muutos ja lähitulevaisuuden osaamistarpeet.Cuporen julkaisuja 9. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen kehittämissäätiöCupore: Helsinki. Viitattu 18.5.2009.http://www.cupore.fi/documents/Cupore_julkaisu_9_2005.pdfLuovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015. 2007. Kauppa- jateollisuusministeriön julkaisuja 10/2007. Helsinki. Viitattu 10.6.2009.http://www.tem.fi/files/22570/Luovat_alat.pdfMitchell, Ritva & Kanerva, Anna. 2004. Onko sukupuolella merkitystä,onko toimenpiteillä vaikutusta taiteissa ja kulttuurissa? Sukupuolivaikutustenarviointia taiteen ja kulttuurin toimialalla. Cuporen julkaisuja 2.Kulttuuripoliittisen tutkimuksen kehittämissäätiö Cupore. Helsinki. Viitattu11.5.2009.http://www.cupore.fi/documents/Cupore_Julkaisu_2_2004.pdfMäkelä, Asko. 2009. Mediataiteen mahdollisuudet. Selvitys mediataiteesta.Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 13. Kulttuuri-, liikunta-ja nuorisopolitiikan osasto. Opetusministeriö. Viitattu 5.5.2009.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/tr13.pdf?lang=fiMöttönen, Miska. 2007. Kulttuurituottajan muotokuva. Keski-Suomenkulttuuritoimijoiden mielikuvat kulttuurituottajien koulutuksesta, ammatillisestaosaamisesta sekä työhön sijoittumisesta. Mikkelin ammattikorkeakoulu.B: Artikkeleita, opinnäytetöitä, tiedotteita. Opinnäytetyö.

Lähteet 143Nikoskinen, Elina. 2008a. Humanistisesta ammattikorkeakoulusta työelämään.Yhteisöpedagogien (AMK) työelämään sijoittuminen, koulutuskokemuksetja jatko-opintosuunnitelmat. Sarja B. Projektiraportit ja selvitykset8. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Helsinki.Nikoskinen, Elina. 2008b. Yhteisöpedagogit työuraa rakentamassa. Vuosina2001–2004 valmistuneiden aika työelämässä. Sarja B. Projektiraportitja selvitykset 10. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Helsinki.Opetusministeriö. AMKOTA-tietokanta. 2009. Viitattu 16.9.2009.http://amkota2.csc.fi:8080/portal/page?_pageid=116,1&_dad=portal&_schema=PORTALOpinto-opas 2009–2010. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu10.11.2009.http://www.humak.fi/opiskelu/opinto-oppaat/HUMAK-opintoopas2009-2010.pdfOsaamisen ja täystyöllisyyden Suomi. Työvoima 2020. Työpoliittinen tutkimus.Nro 245. Työministeriö. Viitattu 1.9.2009.http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt245.pdfPalonen, Tuire & Lehtinen, Erno & Gruber, Hans. 2007. Asiantuntijuudenverkostot. Teoksessa Anneli Eteläpelto & Kaija Collin & Jaana Saarinen(toim) Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY, 90–142.Paltila, Pertti. 2009. Alueellinen taiteen edistäminen. Opetusministeriöntyöryhmämuistioita ja selvityksiä 9. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikanosasto. Opetusministeriö. Viitattu 5.5.2009.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/tr9.pdf?lang=fi

144 LähteetParkkola, Timo. 2008. Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille. Loppuraportti.Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 2/2008. Kulttuuriverkosto.Humanistinen ammattikorkeakoulu.Pyöriä, Pasi. 2002. Tietotyö, työelämän muutos ja hyvinvointi. TeoksessaMikko Härmä & Tarja Nupponen. Työn muutos ja hyvinvointi tietoyhteiskunnassa.Sitran raportteja 22. Viitattu 5.5.2009.http://www.tsr.fi/files/TietokantaTutkittu/99069Pyoria3.pdfRautiainen, Anne Mari. 2009. Teflon ei tarvitse olla. TAKU 1/2009. Taide-ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry, 4. Viitattu 5.5.2009.http://www.taku.fi/files/266/taku_nro_1_2009_net.pdfReich, Robert B. 1995. Rajaton maailma. Yritysten ja kansallisvaltioidenuudet pelisäännöt. Helsinki: Sitra.Ruohotie, Pekka. 2002. Kvalifikaatioiden ja kompetenssien kehittäminenammattikorkeakoulun tavoitteena. Teoksessa Juha-Pekka Liljander (toim.)Omalla tiellä. Ammattikorkeakoulut kymmenen vuotta. Helsinki: Arenery, 108–127.Ruuska, Juha. 2000. Kulttuuri- ja sisältötuotannon koulutusselvitys. Seinäjoenammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 8.Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Seinäjoki.Ruutiainen, Päivi. 2008. Minne ne tuottajat oikein menevät – ja mistä netulivat? Humanistinen ammattikorkeakoulu. Julkaisematon.Stenström, Marja-Leena & Laine, Kati & Valkonen, Sakari. 2005. Ammattikorkeakoulutväylänä työelämään. Hallinnon ja kaupan, tekniikan jaliikenteen sekä sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneiden työelämään sijoittuminenja työelämätaidot. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos.Tutkimusselosteita 21.

Lähteet 145Suikkanen, Asko & Linnakangas, Ritva & Martti, Sirpa & Karjalainen,Anne. 2001. Siirtymien palkkatyö. Sitran raportteja 16. Helsinki.Suutari, Minna. 2003. Korkeakoulutettujen työelämäurien alkuvuodet.LAASER-projektin loppuraportti. Akava ry. Viitattu 1.9.2009.http://www.akava.fi/files/418/laaserloppuraportti.pdfTaide on mahdollisuuksia. Ehdotus valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittiseksiohjelmaksi. 2002. Taide- ja taitelijapoliittinen toimikunta TAO.Opetusministeriö. Viitattu 16.3.2010.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2002/liitteet/opm_41_TAO.pdf?lang=fiTilastokeskus. 2009. Ansiotasoindeksi 2. neljännes. Viitattu 10.11.2009.http://www.stat.fi/til/ati/2009/02/ati_2009_02_2009-08-21_tie_001.htmlTilastokeskus.2009. Kulttuuritilasto. Viitattu 5.5.2009.http://www.stat.fi/til/klt/2007/klt_2007_2009-03-05_tie_001.htmlTilastokeskus. 2009. Palkkarakenne 2007. Viitattu 15.12.2009.http://www.tilastokeskus.fi/til/pra/2007/pra_2007_2009-04-24_tie_001.htmlTilastokeskus. 2009. Tulot ja kulutus. Kotitalouksien kulutus. Viitattu11.6.2009.http://www.tilastokeskus.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2009-06-08_tie_001_fi.htmlTilastokeskus. 2009. Työvoimatutkimus. Viitattu 13.8.2009.http://www.stat.fi/til/tyti/2009/06/tyti_2009_06_2009-07-21_tie_001_fi.html

146 LähteetTynjälä, Päivi. 2008. Työelämän asiantuntijuus ja korkeakoulupedagogiikka.Aikuiskasvatus 2/2008, 124–127.Tynjälä, Päivi & Slotte, Virpi & Nieminen, Juha & Lonka, Kirsti & Olkinuora,Erkki. 2004. Yliopistosta valmistuneet työelämässä. Teoksessa PäiviTynjälä & Jussi Välimaa & Mari Murtonen (toim.). Korkeakoulutus, oppiminenja työelämä. Pedagogisia ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia. Jyväskylä:PS-kustannus.Työvoima 2025. Täystyöllisyys, korkea tuottavuus ja hyvät työpaikat hyvinvoinninperustana työikäisen väestön vähentyessä. Työpoliittinen tutkimus325. Työministeriö 2007. Helsinki. Viitattu 11.6.2009.http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt325.pdfValtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352. Viitattu4.5.2009.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030352Varamäki, Elina & Heikkilä, Tarja & Taipalus, Eija & Lautamaja, Marja.2007. Ammattikorkeakoulusta työelämään. Seinäjoen ammattikorkeakoulustavuosina 2004–2005 valmistuneiden sijoittuminen opiskelujen jälkeen.Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä31. Viitattu 23.4.2009.http://kirjasto.seamk.fi/loader.aspx?id=ce10c1c9-2b05-4124-a0c6-999b7c8b4dcdVarila, Juha & Kallio, Kirsi. 1992. Työura, pysyvyys ja muutos. Henkilöstönkehittämisen teoriaa kohden: silmäys pysyvyyden ja muutoksen prosesseihin.Helsinki: Valtion painatuskeskus.

Lähteet 147Vartiainen, Pekka. 2006. Kulttuurituottaja tänään – vai vasta huomenna?Teoksessa Kimmo Lind & Pekka Vartiainen (toim.) Minne tie vie? Humanistisestaammattikorkeakoulusta vuosina 2001-2004 valmistuneidenyhteisöpedagogien ja kulttuurituottajien työelämään sijoittuminen, jatkoopintosuunnitelmatja koulutuskokemukset. Sarja B. Projektiraportit jaselvitykset 3, 2006. Humanistinen ammattikorkeakoulu, 118-124.Wilenius, Markku. 2004. Luovaan talouteen. Kulttuuriosaaminen tulevaisuudenvoimavarana. Sitra 266. Helsinki.Vuorinen, Päivi & Valkonen, Sakari. 2007. Korkeakoulutuksesta työelämään.Työhön sijoittuminen ja työelämävalmiudet kaupan ja tekniikanalalla. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita37.Yksitoista askelta luovaan Suomeen. Luovuusstrategian loppuraportti.2006 Opetusministeriön julkaisuja 43. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikanosasto. Opetusministeriö. Viitattu 4.5.2009.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/opm43.pdf?lang=fiYlöstalo, Pekka & Jukka, Pirkko. 2009. Työolobarometri. Lokakuu 2008.Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 33/2009. Viitattu 16.12.2009.http://www.tem.fi/files/23217/TEM_33_2009_tyo_ja_yrittajyys.pdf

148 Liitteet107Liite 1. KyselylomakeArvoisa kulttuurituottaja (AMK),lähestyn Sinua kyselyllä, jonka tarkoituksena on selvittää HUMAKin kulttuurituotannonkoulutusohjelmasta valmistuneiden kulttuurituottajien (AMK) työmarkkinatilannetta. Kyselykoskee kaikkia vuoden 2008 loppuun mennessä sekä nuorten että aikuisten koulutuksestavalmistuneita kulttuurituottajia. Mikäli olet valmistunut vuosina 2001-2004, olet mahdollisestiosallistunut vuonna 2006 valmistuneeseen selvitykseen. Tämä kysely on sisällöltään kuitenkinhieman erilainen ja siksi se lähetetään kaikille valmistuneille.Vastaamalla annat arvokasta tietoa työelämään sijoittumisestasi, työpaikoista ja -tehtävistä, työurasikehittymisestä sekä opintojen antamista työelämävalmiuksista. Kyselyn tuloksia hyödynnetäänHUMAKin kulttuurituotannon koulutusalan kehittämistyössä. Vastaukset käsitellään ehdottomanluottamuksellisesti ja tulosten raportointi tapahtuu tilastollisesti siten, ettei yksittäistä vastaajaavoida tunnistaa. Osoitteet olemme hankkineet opiskelijarekisteristä saamiemme tietojen pohjaltakevään 2009 tilanteen mukaisina. Pyydän Sinua vastaamaan huolellisesti kaikkiin kysymyksiinja palauttamaan lomakkeen oheisessa kuoressa (postimaksu maksettu) viimeistään 29.5.2009mennessä. Kaikkien määräaikaan mennessä vastanneiden kesken arvotaan 3 Finnkinonelokuvasarjalippua (a’ 42 €, sis. 5 lippua). Mikäli haluat osallistua arvontaan, jätäyhteystietosi lomakkeen lopussa olevaan tilaan. Yhteystietoja käytetään vain arvonnassa.Lisätietoja kyselystä voit kysyä allekirjoittaneelta.Kiitos yhteistyöstä!Elina Nikoskinentutkijap. 020 7621 307elina.nikoskinen@humak.fi

Liitteet 149 108Liite 1. jatkuuLomakkeen täyttöohjeVastaa kysymyksiin ympyröimällä yksi vaihtoehto tai kirjoittamalla vastauksesi annettuuntilaan. Mikäli kysymyksessä on mahdollista valita useampia vaihtoehtoja, on siitä mainittuerikseen.A. TAUSTAKYSYMYKSET1. Sukupuoli 2. Ikä ________1 Mies2 Nainen3. Asuinkuntasi1 Ennen opintojen aloittamista HUMAKissa ______________________________2 Tällä hetkellä ____________________________________________________B. KOULUTUSURA4. Mikä oli pohjatutkintosi kulttuurituottajaopintojen alkaessa?1 Lukio/ ylioppilastutkinto2 Ammatillinen koulutus, mikä: _____________________________________3 Opistoasteen tutkinto, mikä:_______________________________________4 Muu, mikä: ___________________________________________________5. Milloin aloitit opiskelun HUMAKissa? _______ kuussa, vuonna _______6. Milloin sait opintosi päätökseen? _______ kuussa, vuonna _______7. Millä kampuksella pääsääntöisesti opiskelit?1 Lappeenranta (Joutseno)2 Kauniainen

150 Liitteet 109Liite 1. jatkuu3 Jyväskylä4 Turku8. Missä koulutusohjelmassa (nuorten tai aikuisten tutkintoon johtava koulutus) opiskelitHUMAKissa?1 Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma _____ op /_____ ov2 Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma, aikuiskoulutus _____ op/_____ ov3 Kulttuurituotannon koulutusohjelma (lv. 2005-2006 alkaen) _____ op/_____ ov4 Kulttuurituotannon koulutusohjelma, aikuiskoulutus (lv. 2005-2006 alkaen)_____ op/_____ ovMikäli olet suorittanut erikoistumisopintoja tai muita opintoja HUMAKissa, merkitse se tähän5 Erikoistumisopinnot, mitä _______________________________ _____op/_____ ov6 Jotain muuta, mitä_______________________________________________________10. Oletko suorittanut jonkin tutkinnon HUMAKista valmistumisesi jälkeen?1 Kyllä, minkä: __________________________________________________2 Suoritan parhaillaan, mitä tutkintoa: ________________________________3 En11. Oletko aikonut tulevaisuudessa suorittaa jonkin tutkinnon?1 Kyllä, minkä: __________________________________________________2 En3 En osaa sanoa12. Mitkä asiat ovat vaikuttaneet siihen, että olet suorittanut tai aiot suorittaa jonkin tutkinnonHUMAKin jälkeen?______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Liitteet 151 110Liite 1. jatkuu13. Oletko suorittanut muita kuin tutkintoon johtavia opintoja (ammatillinen lisä- jatäydennyskoulutus, esim. avoimen yliopiston/ ammattikorkeakoulun opinnot) valmistumisesijälkeen? Voit valita useampia vaihtoehtoja.1 Kyllä,mitä_________________________________________________________2 Suoritan parhaillaan, mitä_____________________________________________3 En ole, mutta aion suorittaa tulevaisuudessa, mitä__________________________4 En oleC. TYÖURA14. Kuinka paljon sinulla oli työkokemusta ennen opintojen aloittamista HUMAKissa?1 Alan työkokemusta (kulttuuriala): _____ v _____ kk2 Alaan läheisesti liittyvää työtä: _____v _____ kk3 Muuta työtä: _____v _____ kk4 Minulla ei ollut työkokemusta ennen opintojen aloittamista HUMAKissa15. Kuinka paljon teit töitä HUMAKin opintojen aikana (ei työoppimista)?1 Alan työtehtäviä (kulttuuriala): _____v _____ kk2 Alaan läheisesti liittyviä työtehtäviä: _____v _____ kk3 Muuta työtä: _____v _____ kk4 En tehnyt töitä opiskeluaikana16. Kuinka pian hait töitä HUMAKista valmistumisesi jälkeen?1 Olin valmistumiseni aikaan jo töissä2 Välittömästi3 Puolen vuoden sisällä4 Vuoden sisällä5 Yli vuoden kuluttua6 En ole hakenut töitä

152 Liitteet 111Liite 1. jatkuu17. Kuinka pian sait töitä HUMAKista valmistumisesi jälkeen?1 Olin valmistumiseni aikaan jo töissä2 Välittömästi3 Puolen vuoden sisällä4 Vuoden sisällä5 Yli vuoden kuluttua6 En ole saanut töitäMikäli olit valmistumishetkellä jo töissä, arvioi kysymyksiä 18-23 kyseisen työsuhteenperusteella.18. Miten sait ensimmäisen työpaikkasi HUMAKista valmistumisesi jälkeen? Voit valita useampiavaihtoehtoja.1 Vastasin työnantajan ilmoitukseen2 Työvoimatoimiston kautta3 Suoralla yhteydenotolla työnantajaan4 Suoritin opiskeluun kuuluvan työoppimisen kyseisessä työpaikassani5 Tein opinnäytetyön kyseiselle työnantajalleni6 Olin työskennellyt aiemmin kyseisessä työpaikassani (esim. kesätyöt)7 Tein projektin, harjoitustyön tms. tehtävän kyseiselle työnantajalleni8 Suhdeverkoston avulla9 Perustin oman yrityksen10 Oppilaitoksen työpaikkafoorumin kautta (HumakPron työtori/ Jobstep.net)11 Muutoin, miten? ____________________________________________________19. Millainen oli ensimmäinen työsuhteesi HUMAKista valmistumisen jälkeen?1 Täysin koulutusta vastaava2 Läheisesti alaan liittyvä3 Muun alan työ20. Mikä oli HUMAKista valmistumisesi jälkeen ensimmäisen työsi tehtävänimike?____________

Liitteet 153 112Liite 1. jatkuu21. Mitä olivat ensimmäisen työsi työtehtävät (toimenkuvasi) täsmällisesti?_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________22. Oletko vielä samassa työsuhteessa?1 Kyllä2 En23. Kuinka kauan ensimmäinen työsi kesti? _____v _____ kk24. Montako työsuhdetta sinulla on ollut HUMAKista valmistumisesi jälkeen? __________25. Oletko tällä hetkellä? Voit valita useampia vaihtoehtoja.1 Palkkatyössä2 Opiskelija3 Työtön4 Perhevapaalla (äitiysloma/vanhempainloma/hoitovapaa)5 Armeijassa/siviilipalveluksessa6 Muu, mikä: ____________________________________________________26. Oletko ollut työttömänä (ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi) HUMAKista valmistumisesijälkeen?1 En2 Kyllä _____ kertaa, yhteensä _____ v _____ kk27. Mikäli olet ollut ilman työtä HUMAKista valmistumisesi jälkeen, mikä on pääasiallisin syysiihen?________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

154 Liitteet113Liite 1. jatkuu28. Mitkä asiat ovat erityisesti edistäneet työelämään sijoittumistasi?_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Mikäli et ole työssä/ yrittäjänä, siirry kysymykseen 41.29. Miten työskentelet?1 Kokopäiväisesti2 Osa-aikaisesti3 Satunnaisesti silloin tällöin30. Kuinka pysyvä työsuhteesi on?1 Työni on pysyvä/ vakinainen2 Työni on määräaikainen (esim. projekti), työsuhde päättyy_______________________3 Olen työllistämisrahoilla töissä, työsuhde päättyy______________________________4 Jotain muuta, mitä_______________________________________________________Vastaa kysymykseen 31, mikäli toimit tällä hetkellä määräaikaisessa työsuhteessa. Muussatapauksessa siirry kysymykseen 32.31. Mikä on tärkein peruste työsi määräaikaisuuteen?1 Työn luonne (esim. projekti- tai kausiluonteisuus)2 Sijaisuus3 Avoimen viran/toimen hoito4 Tehtävää ei ole haluttu vakinaistaa5 Työ on määräaikainen omasta aloitteestani6 En tiedä työni määräaikaisuuden perustetta7 Jokin muu, mikä ___________________________________________________

Liitteet 155 114Liite 1. jatkuu32. Kuka on työnantajasi?1 Freelancer2 Itsenäinen ammatinharjoittaja (ei muita työllistävä), toimiala _________________3 Järjestö tai III-sektori, mikä: __________________________________________4 Kunnan tai kuntaryhmän virasto/laitos5 Oma yritys (muita työllistävä yritystoiminta), toimiala ______________________6 Pieni/keskisuuri yksityinen yritys (alle 250 hlöä)7 Suuri yksityinen yritys (yli 250 hlöä)8 Valtion virasto/laitos9 Muu, mikä: ________________________________________________________33. Nykyisen työnantajasi nimi? (Tieto tulee vain tutkimuksen sisäiseen käyttöön, eikä yksittäisiäorganisaatioita voida tunnistaa. Tietojen perusteella pyritään selvittämään niitä toimialoja, joillakulttuurituottajat toimivat)________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________34. Millä paikkakunnalla nykyinen työpaikkasi sijaitsee? _________________________________35. Mikä on tämänhetkinen työnimikkeesi?____________________________________36. Mitä ovat tämänhetkisen työsi työtehtävät (toimenkuvasi) täsmällisesti?________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________37. Mitä työtä koet ensisijaisesti tekeväsi?1 Kulttuurituotannon liiketoimintaa2 Kulttuuripalvelujen tuottamista kansalaisryhmille3 Kulttuurikasvatusta

156 Liitteet 115Liite 1. jatkuu4 Jotain muuta, mitä: ____________________________________________38. Kuinka kauan nykyinen työsuhteesi on kestänyt? _______v _______kk39. Mikä on vuotuinen bruttopalkkasi tällä hetkellä keskimäärin? ______________ €/vuosi40. Kuinka hyvin seuraavat väittämät pitävät paikkansa kohdallasi?Erittäin Melko En osaa Melko Erittäinvähän vähän sanoa paljon paljonToimin koulutustani vastaavalla alalla 1 2 3 4 5Työtehtävieni vaatimustaso vastaa koulutustani 1 2 3 4 5Tuloni vastaavat työtehtävieni vaativuutta 1 2 3 4 5Tuloni vastaavat työpanostani 1 2 3 4 5Nykyinen työni edistää urakehitystäni 1 2 3 4 5Toimenkuvani edellyttää korkeakoulututkintoa 1 2 3 4 541. Miten arvioisit seuraavia HUMAKissa opiskelemasi alan kehitykseen liittyviä väitteitä?Täysin Jokseenkin En osaa Jokseenkin Täysineri mieltä eri mieltä sanoa samaa mieltä samaa mieltäTyötehtävien vaatimustaso nousee tulevaisuudessa 1 2 3 4 5Työnantajat kilpailevat toimialan osaajista 1 2 3 4 5Palkkaus kehittyy positiivisesti tulevaisuudessa 1 2 3 4 5Toimialan (kulttuuriala)työllisyys kasvaa 1 2 3 4 5

Liitteet 157 116Liite 1. jatkuu42. Merkitse alla olevaan taulukkoon kaikki tehtävänimikkeesi työurasi ajalta. Aloitavalmistumishetken nimikkeestä. Jos tarvitset lisätilaa, jatka lomakkeen viimeiselle sivulle taierilliselle paperille.1234567891043. Kun ajattelet työuraasi taaksepäin, miten arvioisit sitä kokonaisuudessaan?________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________44. Mikä seuraavista työnantajasektoreista kiinnostaa sinua tulevaisuudessa eniten? Voit valitauseampia vaihtoehtoja.1 Freelancer2 Itsenäinen ammatinharjoittaja (ei muita työllistävä), toimiala _________________3 Järjestö tai III-sektori, mikä: __________________________________________4 Kunnan tai kuntaryhmän virasto/laitos5 Oma yritys (muita työllistävä yritystoiminta), toimiala ______________________6 Pieni/keskisuuri yksityinen yritys (alle 250 hlöä)7 Suuri yksityinen yritys (yli 250 hlöä)8 Valtion virasto/laitos9 Muu, mikä: ____________________________________________

158 Liitteet 117Liite 1. jatkuu45. Oletko vaihtanut ammattialaa HUMAKista valmistumisesi jälkeen?1 En2 Kyllä, mille alalle: ___________________________________________46. Jos vastasit kyllä, miksi vaihdoit ammattialaa?________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________D. ARVIOITA OPINNOISTA47. Millaisena näet kulttuurituottaja (AMK) -tutkintonimikkeen arvostuksen ja tunnettuudentyöelämässä?________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________48. Kuinka tärkeitä seuraavat valmiudet ovat nykyisessä työssäsi? Arvioi myös, mikä on ollutHUMAKissa opiskelun merkitys näiden valmiuksien kehittäjänä. Ympyröi sopiva vaihtoehtomolemmista sarakkeista: 1 = ei lainkaan merkittävä, 2 = ei kovin merkittävä, 3 = en osaa sanoa, 4= jossain määrin merkittävä, 5 = erittäin merkittäväValmiuden merkitysOpintojen merkitysomassa työssävalmiuden kehittäjänäKansainvälisyyteen liittyvät valmiudet 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Omatoimisuus 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Yrittäjyysvalmiudet 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Käytännön ammattitaito 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Oman alan tietojen ja taitojen hallinta 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Sosiaaliset taidot 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Johtamis- ja organisointivalmiudet 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Liitteet 159 118Liite 1. jatkuuKyky teoreettiseen ajatteluun 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Valmiudet arvioida ja kehittää omaatyötä 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Suulliset kommunikaatiotaidot 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Kirjalliset viestintätaidot 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Kriittinen ajattelu 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Halu oppia uutta 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Luovuus / innovatiivisuus 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Kyky toimia muuttuvissa tilanteissa 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Ajankäytön hallinta 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Kyky hahmottaa ja hallita kokonaisuuksia1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Tietotekniset taidot 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Projektinhallintataidot 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Talouden ja rahoituksen osaaminen 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Kulttuurin ja taiteen tuntemus 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5Tiedotus- ja markkinointivalmiudet 1 2 3 4 5 1 2 3 4 549. Kuinka paljon seuraavat koulutukseen liittyvät asiat auttoivat sinua työelämään sijoittumisessa?Erittäin Melko En osaa Melko Erittäinvähän vähän sanoa paljon paljonTyöoppiminen 1 2 3 4 5Projektit 1 2 3 4 5Opinnäytetyö 1 2 3 4 550. Kuinka tärkeitä HUMAKin antamat valmiudet työelämään ovat oman työurasi kannalta olleetEi lainkaan Vain vähän En osaa Melko Erittäintärkeitä tärkeitä sanoa tärkeitä tärkeitätyöurasi alussa 1 2 3 4 5myöhemmin työurasi aikana 1 2 3 4 5

160 Liitteet 119Liite 1. jatkuuPerustelisitko kysymyksen 50 vastauksesi:_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Vain aikuiskoulutuksesta valmistuneet vastaavat kysymykseen 51.51. Miten arvioisit koulutuksen antamia valmiuksia työuralla etenemisen tai työssä kehittymisennäkökulmasta?_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________52. Millaista aihepiiriä koskevaa lisä- tai täydennyskoulutusta pidät tarpeellisena työsi kannalta tällähetkellä? Voit valita useampia vaihtoehtoja.1 Tekninen ja kaupallinen tuotanto2 Kulttuuri ja hyvinvointi3 Luova toimiala ja yrittäjyys4 Monikulttuurisuus5 Kansainvälisyys6 Mediaosaaminen7 Jotain muuta, mitä __________________________________________________53. Onko jotain, mitä haluaisit sanoa työelämään sijoittumisestasi, mutta jota tässä kyselyssä eiosattu ottaa huomioon?________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________KIITOS VASTAUKSESTASI!

Liitteet 161 120Liite 2. Kulttuurituottajien ensimmäisen työsuhteen ammattinimikkeetProjektinimikkeetProjektisihteeri 6Projektivastaava 1Projektisuunnittelija 1Projektityöntekijä 2Hankevetäjä 2Projektisihteeri/tuotantoassistentti 1Projektipäällikkö 1Projektikoordinaattori 3Projektitutkija 1Projektiassistentti 1Projektityöntekijä/hankevastaava 1SihteerinimikkeetKulttuurisihteeri 11Teatterisihteeri 3Tapahtumasihteeri/ip-kerhonvastuullinen ohjaaja 1Myynti- ja tiedotussihteeri 2Markkinointisihteeri 3Näyttelysihteeri 1Oppilaskuntasihteeri 1Tuotantosihteeri 2Tuotantoassistentti 4Nälkäpäiväsihteeri 1Toimistosihteeri 4Pääsihteeri 1Vapaa-aikasihteeri 1Kulttuuri-nuorisosihteeri 1Viestintäassistentti 1Koulutuspoliittinen sihteeri 1Hallintoassistentti 1Matkailu- ja kulttuurisihteeri 1Sihteeri 1Kulttuurisihteeri/tapahtumapäällikkö 1Yhteyssihteeri 1Opintosihteeri/toimistonhoitaja 1Teatterisihteeri/ -tuottaja 1Myyntisihteeri 1Kulttuurisihteerin assistentti 1Kurssisihteeri 1Järjestösihteeri 1Tiedotussihteeri 1Museoassistentti 1Osastosihteeri 1TuottajanimikkeetTuottaja 15Tuottaja/toimihenkilö 1Tapahtumakoordinaattori 1Agentti/tuottaja 1Tuottaja/tiedottaja 1Kulttuurituottaja 7Tapahtumatuottaja 1Festivaalikoordinaattori 1Tuotantosuunnittelija 1Tuotantokoordinaattori 1OhjaajanimikkeetPerhe- ja vauvauinnin ohjaaja 1Lastenohjaaja 1Vastuuohjaaja 1Nuorten yrittäjyystalovalmentaja 1Toiminnanohjaaja 1Vapaa-ajan ohjaaja 1Työpajaohjaaja 1Nuoriso-ohjaaja 2Teatteriohjaaja 1Työvalmentaja 2Ohjaaja 1MuutOhjelmamyyjä 1Keikkamyyjä/ohjelmamyyjä 1Klubi-isäntä 1TV-ohjelmistosuunnittelija 1Tiedottaja 5Tiedottaja/markkinoija 1Markkinointikoordinaattori 1Kesätoimittaja 1Toimittaja 1Copywriter/graafikko/tiedottaja 1Copywriter 1

162 Liitteet121Liite 2. jatkuuGraafinen suunnittelija 1Museo-opas 1Museoapulainen 1Intendentti 1Elokuvateatterityöntekijä 1Matkailuneuvoja 1Esikoisrunoilija 1Tanssipedagogi 1Näyttelijä 1Kehystäjä/projektityöntekijä 1Kirjastonhoitaja 1Toiminnanjohtaja 7Päällikkö 1Toimistopäällikkö 1Hallintopäällikkö 1Toimitusjohtaja 1Skannaaja/toimistotyöntekijä 1HR-konsultti 1Europarlamentaarikon kotimaanavustaja 1Asiakasneuvoja 2Palveluneuvoja 2Vastaava neuvoja 1Asiakaspalveluhenkilö 1Vastaanottovirkailija 1Aulapalvelutyöntekijä 1Palveluvirkailija 1Sales Consultant 1Menekin edistäjä 1Myyntineuvottelija 2Koulutussuunnittelija 2Yhteishakukoordinaattori 1Henkilökohtainen avustaja 1Koulunkäyntiavustaja 1Koulunkäyntiavustaja/erityisopettajansijainen 1Kouluavustaja 1Luokanopettaja 1Luokanopettajan sijainen 1Tutkimushaastattelija 1Talkootyövastaava 1Tallityöntekijä/kisajärjestäjä 1Maatalouslomittaja 1Tarjoilija 2Kahvilatyöntekijä 1Myyjä 8Kassanhoitaja 1Kausityöntekijä 1Kuntosaliemäntä 1Opas 1Lentoemäntä 1Postityöntekijä 1Sesonkityöntekijä/makkarapakkaja 1Tekstiilitarkastaja 1Ompelija 1Varastotyöntekijä 1Laitoshuoltaja 1Laitos- ja toimistosiivooja 1Sopimuskäsittelijä 1

Liitteet 163 122Liite 3. Kulttuurituottajien ammattinimikkeet keväällä 2009ProjektinimikkeetProjektisihteeri 1Projektisuunnittelija 1Projektityöntekijä 2Projektisihteeri/vahtimestari 1Projektipäällikkö 4Projektikoordinaattori 2Project Manager/viestintäpäällikkö 1SihteerinimikkeetKulttuurisihteeri 5Teatterisihteeri 1Teatterisihteeri/tiedottaja 1Markkinointisihteeri 1Tuotantosihteeri 2Tuotantoassistentti 3Tuotantoassistentti/tuottaja 1Nälkäpäiväsihteeri 1Toimistosihteeri/tuottaja 1Pääsihteeri 1Yhteyssihteeri 1Opintosihteeri 1Opintosihteeri/kulttuurialanviestinnälliset työt 1Myyntisihteeri 1Järjestösihteeri 2Järjestösihteeri/tuottaja 1Museoassistentti 2Osastosihteeri 1Koulutusassistentti 1Rekrytointiassistentti 1Hankesihteeri 1Nuorisosihteeri 1Assistentti 2Kehityspoliittinen sihteeri 1Orkesteriassistentti 1Teleoperaatioassistentti 1Vientiassistentti 1TuottajanimikkeetTuottaja 14Tuottaja/tekninen tuottaja 1Tuottaja/vastaava tuottaja 1Tuottaja/valokuvataiteilija/levyyhtiöomistaja1Tuottaja/puheenjohtaja 1Tapahtumakoordinaattori 1Tapahtumakoordinaattori/promoottori 1Agentti/tuottaja 1Kulttuurituottaja 7Kurssi- ja kulttuurituottaja 1Tuotantokoordinaattori 2Promootiopäällikkö 1Vastaava tuottaja 2Baletin tuottaja 1Manageri (kuvataide) 1Toiminnanjohtaja/-tuottaja 1Toimistonhoitaja/tuottaja 1Toimitusjohtaja/Booking Agent/Label Manager 1OhjaajanimikkeetTapahtumaohjaaja/perhejavauvauinnin ohjaaja/tukihenkilö 1Työpajaohjaaja 1Nuoriso-ohjaaja 2Työvalmentaja 1Ohjaaja 2Yksilövalmentaja 1Vastaava ohjaaja 1Vastaava ohjaaja iltapäiväkerhossa 1Toiminnanohjaaja 1

164 Liitteet123MuutOrkesterijärjestäjä 1Tanssipedagogi 1TV-ohjelmistosuunnittelija 1Toimittaja 1Tiedottaja 2Tiedottaja-toimittaja/verkkotiedottaja 1Tiedotusavustaja 1Viestintäsuunnittelija 1Graafinen suunnittelija 2Copywriter 1Arkistonjohtaja/säätiöasiamies 1Vastaava lipunmyyjä 1Elokuvateatterityöntekijä 1Intendentti/projektiharjoittelija 1Museopuutarhatyöntekijä 1Kirjastosuunnittelija 1Taloushallinnon kesätyöntekijä 1Hankesuunnittelija 1Hankekoordinaattori 1Vastaava neuvoja/hankevetäjä 1Koulutussuunnittelija/päätoimittaja 1Toimitusjohtaja 1Toiminnanjohtaja 8HR-Manager 1Tiimipäällikkö 1Team Leader 1Päällikkö 1Laatutyön suunnittelija 1Erityisasiantuntija 1Tuotepäällikkö 1Toimistopäällikkö 1Office Administrator 1Administrator 1Toimistonhoitaja 1Kehittäjä 1Tarkastaja 1Nuorten brändin päällikkö 1Yhteyspäällikkö 1Myyntineuvottelija 2Järjestöasiamies 1Kulttuurituotannon lehtori 1Tuntiopettaja 2Harjoittelukoordinaattori 1Yhteishakukoordinaattori 1Koulunkäyntiavustaja/erityisopettajan sijainen 1Liikunnanopettaja 1Erikoiskoulunkäyntiavustaja 1Erityisavustaja 1Sosiaalipalvelutoimintojenohjelma-avustaja 1Nuorisotyöntekijä 2Coach 1Henkilökohtainen avustaja 1Henkilökohtainen avustaja/hoitaja 1Lastenhoitaja 1Päiväkotiapulainen 1Vuoropäällikkö/hovimestari 1Tarjoilija 1Myyjä 6Kahvilanhoitaja 1Leipomotyöntekijä 1Erityiskorvauskäsittelijä 1Ompelija/artesaani 1Matkaopas (yrittäjä) 1Asiakaspalvelupäällikkö 1Palveluvastaava/puhelinvaihteen hoitaja 1Asiakasneuvoja 1Palveluneuvoja 1Palveluvirkailija 1Technical Support Advisor 1Siistijä 1Terveyskonsultti 1Kätilö 1Yrittäjä 1