Karhunpalvelus 5/2008 - Pori

pori.fi

Karhunpalvelus 5/2008 - Pori

5 20081


3HenkilöstöasioitaTyöterveyshuollon liikelaitos - palveluksessammePorin seudulla työterveyshuoltoliikelaitoksensyntyminen ilmentää osaltaan sitä murrosta,mikä kunta-alalla on laajemminkin käynnistynyt.Palvelujen saatavuuden takaamiseksi palveluton järjestettävä yhdessä.Porin, Ulvilan, Luvian, Noormarkun, Pomarkunja Merikarvian yhteinen työterveysliikelaitosSatakunnan työterveyspalvelut aloittaa toimintansa1.1.2009.Henkilöstöhallinto on työskennellyttyöterveyshuollon parantamiseksi.Olemme painottaneeterilaisissa ohjelma- japäätöslauselmissa, että henkilöstöntyöhyvinvoinnin merkitystulee edelleen kasvamaan.Työterveyshuolto on tärkeinkumppanimme tulevaisuudessatukiessamme työssä jatkamista.Henkilöstömme ikääntyy nopeastija meillä on suuri tarvesaada väkemme pysymään työkuntoisena.Myös meitä kuntatyöntekijöitävaanivat työelämänkiire ja koettu resurssienniukkuus alati lisääntyviin vaatimuksiinnähden.Millainen uusi Satakunnantyöterveyspalvelut -liikelaitoson? Vastaajana on vt. johtaja,apulaisylilääkäri Tuula-MariaAsikainen:– Liikelaitos on asiantunteva,palveleva ja asiakassuuntautunut.Meillä työskentelee yhteensä38 henkilöä, mm.yhdeksän lääkäriä ja 15 työterveyshoitajaa.Laitoksen miehitys tuntuu olevanhyvällä tasolla?– Kyllä, tästä on hyvä aloittaa.Meillä on ennestään hyviä ammattilaisia.Olemme myös onnistuneetrekrytoimaan uusiaosaajia. Meillä on erinomainenjoukko.Paitsi kuntien palveluksessaolevia työntekijöitä, liikelaitoksenasiakkaina on myös yrityksiä.Paljonko teillä on asiakkaitakaikkiaan?– Henkilöasiakkaita on yhteensän. 14 500 ja yrityksiä n. 900.Entä tilat, mihin osoitteeseenkannattaa 1.1.2009 suunnistaa,jos tarvitsee työterveyshuoltoa?– Porin toimipisteemme sijaitsevattammikuun loppuunsaakka sekä Antinkatu 7:ssäettä Maantiekadulla, lukuunottamatta työfysioterapeutteja,jotka pääsevät uusiin tiloihimmejo vuoden alussa. Uudet tilammePorissa sijaitsevat Puuvillanentisessä värjäämössä.Muuton myötä toteutuu työterveyshuollonpitkäaikainen toivetarkoituksenmukaisemmista tiloista.Ulvilassa toiminta siirtyyns. Mukulatorin kiinteistöön.Muissa kunnissa toimipaikatsäilyvät ennallaan.Mikä nyt sitten muuttuu Porinkaupungin työntekijöidenkannalta?– Erityisesti keskitymme siihen,että toimintamme varmistaaterveellisen ja turvallisen työn.Työympäristöön ja työhön liittyviäterveysvaaroja ja haittojaehkäistään ennalta. Tulemmenäkymään työpaikoilla entistäTyöterveyslääkäreitä, hoitajia, työfysioterapeutteja, psykologi ja avustajia viikkopalaverissa: ”Avoin vuorovaikutuson tärkeää!”enemmän.– Tavoitteenamme on kehittäämyös muuta palvelua. Porrastammeakuuttitarpeen sairaanhoitopalveluita.Tavoitteena on,että pystymme samana päivänä,jolloin meihin otetaan yhteyttä,selvittämään hoidontarpeen jajatkotoimenpiteet.– Yksittäisen työntekijän osaltatavoitteena on terveyden, sekätyö- ja toimintakyvyn ylläpitäminen,edistäminen ja seurantatyöuran eri vaiheissa.Miten siis minun pitää menetelläensi vuoden alussa, jos tarvitsenpalveluanne?– Soita ajanvaraukseen, puhelinnumeroon 02–621 3590. Lisäämmeväkeä vastaamaan ensitiedusteluihin.Puhelimitse saatohjauksen jatkotoimenpiteisiin.Työterveyshuolto siis keskittyytyöhön liittyvien sairauksienennaltaehkäisyyn ja hoitoon?– Aivan oikein. Keskitymmeheti alkuvuodesta niiden työyhteisöjentyöolosuhteiden selvittämiseen,joissa on ollutkeskimääräistä enemmän sairauspoissaoloja.Jatkossa teemmenykyistä tiiviimmin yhteistyötähallintokuntien kanssa.Olemme henkilöstöpalveluidenkanssa sopineet kumppanuuteenperustuvasta menettelystä.Toimenpiteiden toteutumistaseurataan yhteisesti sovituinmittarein ja arvioidaan yhdessätavoitteiden toteutumista Yksittäisentyöntekijän terveydensekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminenja edistäminen toteutuutyöyhteisön ennaltaehkäisevässätyössä sekä yksilötasonvastaanottotoiminnassa. Tulemmekaikessa toiminnassammetukemaan mm. kaupunginvarhaisen tuen toimintamallinkäyttöä ja motivoimaan henkilöstöäterveyttä ylläpitäviin japarantaviin elintapoihinTyöterveyshuollon laajuudestaja laadusta tehdään sopimus liikelaitoksenja Porin kaupunginvälillä. Työnantaja tarjoaa työntekijöilleenedelleen ns. kokonaisvaltaisentyöterveyshuollon.Tämä tarkoittaa lakisääteisentyöterveyshuollon lisäksi työterveyshuoltopainotteistayleislääkäritasoistasairaanhoitoa.Teksti Helena MetsäläKuva Eetu HenttonenTyöterveyshuoltolain mukaantyönantajan velvollisuus onjärjestää työntekijöilleen työterveyshuoltopalvelut.Lainmukaan työterveyshuollontulee yhteistyössä työntekijänja työnantajan kanssa edistäätyöhön liittyvien sairauksien jatapaturmien ehkäisyä, työn jatyöympäristön terveellisyyttäja turvallisuutta, työntekijöidenterveyttä, työ- ja toimintakykyätyöuran eri vaiheissa sekäedistää työyhteisön toimintaa.Rooman matka arvottuJännitys tiivistyy - kuka onkaan onnellinen voittaja? Onnettarina henkilöstöpäällikköHelena Metsälä ja apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen.Kuntokorttien arvonta 26.11.2008.Virallisina valvojina Hannu Liukonen ja Aulis LaaksonenPalkinnot:Voittaja:1. Rooman matka Henry Koivula, TPK2. Polkupyörä, naisten Hanna Ojanen, koulutusvirasto(Satakunnan Pyörätalo)3. Ässien kausikortti Aarto Virtanen, pelastuslaitos4. Narukerän kausikortti Marika Hakamäki, terveysvirasto5. Euromasterin lahjakortti, Tarja Arvonen, rakennusvalvonta100 €6. Ulkoilupusero, naisten Ilmi Humisto, terveysvirasto7. Joogaan kuukausikortti Arja Siitari-Kuusisto, TPK8. Kymppikortit– Kunnon Fiilis Sirpa Haapatie, sosiaalikeskus– Pori Halli Martti Kataja, talouspalvelut– Piukat Paikat Mirja Paattimäki, sosiaalikeskus– Fysio Center Mikael Marja Silvasti, sosiaalikeskus– Senior Center Maarit Virtanen, TPK9. Porin teatteri, Marita Halmela, koulutusvirasto2 kpl vapaalippujaPalkitseminen tapahtuuTERVE! –kampanjan ulkoilutapahtumassa,tekojääradalla11.12.2008 klo 19 alkaen.ONNEA VOITTAJILLE!


4HenkilöstöasioitaTämän porukan johdolla Porin perusturva pistetään liikkeelle. Vasemmalta vs. hoiva-, hoito- ja sairaalapalveluiden johtajaMatti Kukola, perusturvajohtaja Terttu Nordman, päivähoidon ja varhaiskasvatuksen palvelujohtaja Ritva Välimäki, terveyspalveluidenjohtaja Esko Karra, sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Jarmo Viljanen ja apulaiskaupunginjohtaja Aulis LaaksonenKooltaan kuin dinosaurusTarjonnaltaan kuin hypermarketYhdistyvä perusturval 2 500 työntekijääl 40 % kaupungin henkilöstöstäl 240 miljoonaa euroa / menot 2009 (esitys)l 42 % menoista / 2009 (esitys)l 1.2 miljoonaa / hoitopäivää, vastaanottoa...Porin perusturvan perustamiseneli kaupungin sosiaali- jaterveystoimen yhdistämisentaustalla on isoja asioita. Neovat tuttuja kunnallistaloudessakoko Suomessa - jokainen kivion käännettävä kustannustenkarsimiseksi. Moni kunta onpistänyt sosiaali- ja terveystoimenyhteen, järkiperäistääkseentoimintaansa. Sama tavoite onPorissa.Tärkein on tietenkin kuntalainen,jolle palveluja tarjotaan.Yhdistyminen on sujunut hyvin,jos hän kokee palvelujensaparantuneen ja toiminnanselkiytyneen.Väestön ikääntymiseen on vastattavasuurilla askelilla. Yhdistyminenlopettaa turhanpirstaloitumisen, erityisestipsykososiaalisissa palveluissa.Myös henkilöstö on iäkästä,rekrytointi tulee olemaan isoasia.Apulaiskaupunginjohtaja AulisLaaksonen muistuttaa yhdistymisentaustatekijöistä,muun muassa väestökehityksestäja pysyvästä taloudellisestaniukkuudesta. Yksi keskeinentavoite yhdistämisessä on ollutavohoidon lisääminen, laitoshoidonvähentäminen.– Uusi teknologia avaa meilleradikaaleja mahdollisuuksia,niin kuntalaisille kuin henkilöstöllekin,lisää Laaksonen.Yhdistyneet sosiaali- ja terveystoimialoittavat 1. tammikuuta2009. Uusi lautakunta valitaansamassa kaupunginvaltuustonkokouksessa tammikuus-sa 2009 kuin muutkin uudetlautakunnat.Teksti Tapio FuruholmKuva Eetu Henttonen


5HenkilöstöasioitaKuntoutuksessa otetaan askel eteenpäinOsastonhoitaja Erkki Karjalainenon ollut valmistelemassatulevaa perusturvaa kuntoutuksentyöryhmässä. Peli on ollutselvä, uuteen kuntoutukseentulee 37 työntekijää terveysvirastonfysiatriasta, seitsemänsosiaalikeskuksesta. Tehtävinätulevat olemaan fysioterapia,toimintaterapia, jalkaterapia ja–hoito, lääkinnällinen kuntoutus,veteraanien kuntoutus jaapuvälinelainaus.Karjalainen on vakuuttunut yhdistämisenjärkevyydestä.– Kyllä tämä viisasta on. Toimintakenttälaajenee, vanhattyöt hoidetaan ja uusiakin palveluitakyetään antamaan, sanooKarjalainen painokkaasti.Toimittajan vapaudella puhunseuraavassa ”Karjalaisenohjelmasta”:1. Palvelut pystytään kohdistamaanparemmin. Voidaan tehdäfysioterapiasuunnitelmia.2. Luodaan uutta ryhmätoimintaa,johon voidaan ottaa mukanakotona asuvia ikäihmisiä.Toimintaa järjestetäänenemmän alueilla.3. Nyt saadaan yksi fysioterapeuttimyös tehostettuunpalveluasumiseen.4. Keskinäinen vuorovaikutuskaupungin järjestämässäkuntoutuksessa paranee.Kaikki pääsevät mukaankoulutukseen.5. Tähän asti satunnainen kehitysvammaistenkuntoutusvoidaan keskittää yhdellekuntohoitajalle.Erkki Karjalaisen toiveena on,että kuntoutusta kyettäisiin antamaanaiempaa enemmän myössijoitusratkaisua odottaville.– Näin pystyttäisiin estämäänsängyn pohjalle jäämisiä. Osavoisi kuntoutua jopa takaisinkotiin, arvio Karjalainenoptimistisena.”Pelokkuuttakin oli”Erkki Karjalainen ei pelkästäänkaunomaalaa yhdistymisprosessia.Hän myöntää, että erityisestisosiaalikeskuksen palveluksessaolevilla oli pelokkuutta. Sitä onKarjalaisen tulkinnan mukaanaiheuttanut ajatukset ”tuttujenympyröiden rikkoutumisesta”.Hän kuvaa tämän hetken tunnelmiaodottaviksi.Osastonhoitaja, fysioterapeutti Erkki Karjalainen antamassa akupunktiota asiakkaalle. Valtavassa perusturvan uudituksessakuntoutus on mittakaavaltaan pieni, mutta merkitykseltään suuri. Karjalainen uskoo vakaasti, että kuntoutuksessaotetaan nyt tärkeitä askeleita eteenpäin.– Töitä on tehty. Kaikkia onkuunneltu, kaikkien kanssa onkeskusteltu. Nyt me saammetiimit, useiden työ tulee monipuolisemmaksija syntyy mahdollisuustyökiertoon.Osastonhoitaja Erkki Karjalainenon varma, että kuntoutuksessaluodaan nyt perustaatulevaisuudelle.– Jo nyt meillä on vaikeuksiasaada työntekijöitä lyhyisiin sijaisuuksiin.Rekrytointiongelmatpamahtavat voimakkainaseuraavan kymmenen vuodenaikana. Yhdistyminen on tässäja monissa muissa asioissa askeleteenpäin.Teksti Tapio FuruholmKuva Eetu Henttonen”Asiakkaat hoidetaan entiseen tapaan”Perusturvan syntyessä yhdistyymyös kodinhoito. Sosiaalikeskuksenpuolelta uuteen organisaatioontulee runsas 200työntekijää, terveysvirastosta30. Tällöin puhutaan neljästätehtävästä: kauppapalvelu, kodinhoito,kotisairaanhoito jaateriapalvelu.– En ole kokenut menneinävuosina, että meillä olisi ollutkeskinäistä kilpailua. Nyt kuitenkinpäällekkäisiä toimintojapoistetaan, kertoo kodinhoitajaTerttu Lähdemäki, joka on ollutvalmistelemassa yhdistymistäkotiin annettavien palveluidentyöryhmässä.Edellä sanotun ohella Lähdemäkikiteyttää muutoksen kahteenkohtaan. Toimintaa järkiperäistetään,jokainen saa tehdäkoulutustaan vastaavaa työtä.Jokaiselle työntekijälle on tehtyosaamiskartoitus. Kodinhoidossakaupunki jaetaan neljäänosaan (väestövastuualueet), niihinjokaiseen tulee yksi tiimi.– Osaamiskartoituksen perusteellasaamme nyt kaikkiintiimeihin saman verran osaamista.Kyllä me hoidammeikääntyvät asiakkaamme entiseentapaan hyvin, lupaa TerttuLähdemäki.Muutoksia tuleeNeljän tiimin kokoaminen tuojonkin verran muutoksia asiakkaille.Työryhmässä on suunniteltu,että niitä yritetään tehdämahdollisimman vähän.– Meidän työmme ei muutu,rauhoittelee Lähdemäki kollegoitaan.Tiimityöhön on annettuyksi koulutusjakso, kaksi onvielä tulossa.Yksi muutos on se, että tiimitsuunnittelevat edelleen omattyönsä, organisoinnin hoitaatiimin vetäjä, joka itsekin osallistuukäytännön työhön. Kotiinannettavien palveluiden työryhmäon valmistellut muutostarauhallisissa tunnelmissa.– Kukaan ei ole lähtenyt ovetpaukkuen, kaikki ovat kokeneettyön tarpeelliseksi, huomauttaaLähdemäki. Hän olisikuitenkin halunnut, että työryhmänesityksiin olisi reagoitunopeammin.Koulutus ja avoin tiedotuslinjaovat olleet oikeita ratkaisuja.– Jos asioista ei kerrota avoimesti,huhut paisuvat ja asiat kärsivät,huomauttaa kodinhoitajaTerttu Lähdemäki.Teksti Tapio FuruholmKuva Katri OjalaKodinhoitaja Terttu Lähdemäkion ollut suunnittelemassa kotiinannettavien palveluiden yhdistämistä.Hän lohduttelee työtovereitaan;itse työ ei muutu ollenkaan,se vain organisoidaan uudelleen.Kotiin annettavissa palveluissa tuleetyöskentelemään 230 henkilöä.


7HenkilöstöasioitaTPK siirtyy uuteen johtamisjärjestelmäänTeknisessä palvelukeskuksessa (TPK) työstetäänuuden johtamisjärjestelmän toista vaihetta, jonkamukaan toiminta aloitetaan 1.1.2009. Tekninenlautakunta hyväksyi kesällä muutoksensuuntaviivat, jossa tehtävät on jaoteltu kolmeenosioon: hallinto ja viranomaispalvelut, omistaminensekä rakentamis- ja kunnossapitopalvelut.Lisäksi uusi ajoneuvokeskus sijoitetaan TPK:nalaisuuteen taseyksiköksi.TPK:n toiminnotsiirtyvät yhteisiintiloihinTPK:n toiminnot siirtyvätsamaan taloon osoitteeseenYrjönkatu 6 B eli porilaistenparemmin tuntemaan Porin postitaloon.Talon katutasossa toimiiasiakaspalvelupiste Porina,jonka kautta asiointi TPK:ssapääsääntöisesti tapahtuu.Antinkatu 15 A:n tilat Kehityksentalossa tyhjentyvät vuoden2008 loppuun mennessä.TEKNINEN PALVELUKESKUSHallinto- javiranomaispalvelutOmistaminenTELAJohtajaRakentamis- jakunnossapitopalvelutAjoneuvokeskusMuutosta on viety eteenpäinyhdessä henkilöstön kanssa.Kehittämiselle on luotu pelisäännöt,määritelty uudet vastuualueetja niiden tehtävätsekä niille vetäjät. Johtamisjärjestelmänmuutosta on käsiteltymm. johtoryhmissä, yhteistyötoimikunnankokouksissa,vastuualueiden työpaikkakokouksissaja teknisen lautakunnanja yhteistyötoimikunnanyhteisessä seminaarissa. Käytyjenkeskustelujen ja saadunpalautteen perusteella voidaansanoa, että henkilöstö suhtautuupääsääntöisesti positiivisestimuutokseen.Johtamisjärjestelmänkehittäminen muuttaaorganisaatiotaKaupunginvaltuusto hyväksyilokakuussa muutokset TPK:njohtosääntöön. Muutokset koskevattoimialaa ja tehtäväalueidenvastuun laajenemista koskemaankoko kaupungin jasoveltuvin osin kaupunkikonserninvakuutetun ajoneuvokalustonhallintaa. Lisäksi kaupunginvaltuustopäätti, ettäjohtosäännön henkilöstön rekrytointiakoskeva kohta muutetaanseuraavasti: kaupunginvaltuustovalitsee teknisenpalvelukeskuksen johtajan teknistälautakuntaa kuultuaan.Lautakunta valitsee vastuualueidenpäälliköt sekä muut viranhaltijat.Muun henkilöstönvalinnan valmistelee valittavanhenkilön esimies. Päätöksenvalinnasta tekee valmistelijanesimies.TPK:ssa valmistellaan parhaillaantoimintasääntömuutosta,jonka teknisen lautakunnan onmäärä hyväksyä marraskuun aikana.Uusien yksiköiden ja vastuualueidenpäälliköitä työllistääloppu- ja alkuvuoden mm.budjetti- ja henkilöstöjärjestelytsekä työntekijöiden uusista toimenkuvistaneuvotteleminen.Kiinteistönhoitojasiivouspalvelutsiirtyvät pois TPK:nalaisuudestaKaupunginvaltuusto on päättänyt,että kiinteistönhuolto‐,siivous‐, ruokahuolto‐ ja turvapalvelutkeskitetään kaupunkitasollapalvelukeskukseen,jonka organisointimuotona onkaupungin liikelaitos. Vuoden2009 ajan kiinteistönhoito- jasiivouspalvelut toimivat suoraanTPK:n johtajan alaisina.Uusien yksiköiden johtajat, vastuualueidenpäälliköt ja heidän sijaisensavalittiin uuden organisaatiomallinpohjalta kesäkuussa kahdenvuoden määräajaksi. Vastuuhenkilöidenvalinta oli aiheellista tehdäjo tässä vaiheessa vuotta. Näinheille jäi aikaa kehittää yksiköittensäja vastuualueittensa toimintaauuden johtamisjärjestelmän puitteissa.Meneillään oleva kehitystyöedellyttää hyvin laajojen yhteistyöneuvottelujenkäymistä uusienvastuualueiden sekä yhdistettävientoimintojen välillä.Teksti ja kuva Jukka Kotiniemija Outi Vainikka-MajuriUusi ajoneuvokeskus starttaaKaupunginhallitus päätti 4.2.2008, että koko kaupungin ja soveltuvinosin kaupunkikonsernin vakuutetun ajoneuvokaluston hallinta keskitetäänTPK:n alaiseen taseyksikköön. Uusi yksikkö aloittaa toimintansa1.1.2009 alkaen nimellä ajoneuvokeskus.Ajoneuvokeskusta koskevatneuvottelut ja ratkaisut saatiinkeväällä siihen pisteeseen, ettätoiminta voitiin käynnistää kuluvanvuoden kesäkuussa valmistelutehtävillä.Tarvittavatjohtosääntö- ja toimintasääntömuutoksettehdään vielä tämänvuoden aikana.Oikea kalusto oikeaanpaikkaanTavoitteena on optimoida kaupunginajoneuvomäärä ja ajoneuvojenkäyttö. Kaluston sijoitteluatehostetaan, jollointyötehtävissä voidaan käyttääaina tarkoituksenmukaisintavälineistöä. Näin saadaan oikeanlainenkalusto oikeaanpaikkaan.Ajoneuvokeskuksen omistukseensiirtyvät kaikki kaupunginvakuuttamat henkilöautot,pakettiautot sekä alle 12 tonniapainavat erikoisvarustellutpienet autot ja kevytkuormaautot.Ajoneuvokeskuksen merkittävimpänäpitkän aikavälintavoitteena on kustannussäästökaupunkitasolla.Ajoneuvokeskukseen perustettiinkuljetuspäällikön ja huoltomestarintyösuhteet. Kuljetuspäällikköon yksikön esimiesja vastuuhenkilö. Huoltomestarivastaa käytännön toiminnasta.Kuljetuspäälliköksi valittiinhallintopalveluiden Jani Sädemaaja huoltomestariksi teknisenpalvelukeskuksen MikaKoski.Huolto- jaylläpitopalvelujenhankkijaAjoneuvokeskus ei itse huollaajoneuvoja, vaan hankkii tarvittavathuolto- ja ylläpitopalveluttarkoituksenmukaisiltapalveluiden tuottajilta. Ajoneuvokeskusja sen asiakkaat ovatvelvollisia käyttämään ensisijaisestikaupungin omia huolto- jaylläpitopalveluita.Teksti Jani SädemaaKuva Eetu HenttonenPääomakustannuksetsisältyvät vuokraanKäyttökustannuksistavuokraan sisältyy:- sovittu ajokilometrimäärä laskettunakoko sopimuskaudelle- huolto-ohjekirjan mukaisetmääräaikaishuollot- normaalista kulumisesta aiheutuneettekniset korjaukset- öljyn ja jäähdytysnesteenlisäykset- kesä- ja talvirenkaat vanteineensekä rengastyöt- ensirekisteröintimaksut- katsastusmaksut- ajoneuvovero- käyttövoimavero- liikennevakuutusKäyttökustannuksistavuokraan ei sisälly:- polttoaineet- puhtaanapito ja vahaukset- lasien, peilien, umpioiden japölykapselien rikkoontumisetsekä rengasvauriot- vuokrasopimukseen kuulumattomienlisälaitteiden korjaukset- vauriot sekä omavastuut, joitavakuutukset eivät kata- sakot, pysäköintivirhemaksutynnä muut vastaavan tyyppisetmaksut- vuokra-ajan päättyessä ajoneuvossailmenevät normaalistakulumisesta poikkeavatviat ja vauriot


8HenkilöstöasioitaUusi ympäristövirasto aloittaa 1.1.2009Porin kaupungin organisaatioitaollaan viemässä kohti virtaviivaisempaaja yksinkertaisempaamallia. Yritysmaailmassa puhuttaisiin”tuloskuntoon” laittamisesta.Käytännössä tämä tarkoittaahallinto- ja lautakuntienyhdistämistä.Palvelut keskitetäänUuden ympäristöviraston suunnittelussalähtökohtana on ollutpalvelujen parantaminensiten, että asukkaiden ja yri-tysten tarvitsemat rakentamiseen,ympäristönsuojeluun jaympäristöterveydenhuoltoonliittyvät lupa-asiat löytyisivät”saman katon alta”. Lisäksi uudistusvähentää valvonnan päällekkäisyyttäja mahdollistaaparemman tiedonkulun lupaviranomaistenkesken.Uudessa virastossa pystytäänhoitamaan rakentamiseen, asumiseen,ympäristönsuojeluun,ympäristöterveyteen, energiansäästöön,jätteiden lajitteluun jakierrätykseen ym. jokapäiväiseenelämään liittyvät neuvonta-ja valistustehtävät entistä tehokkaamminja keskitetymmin.Uudistuksen myötä ympäristövirastollaon entistä paremmatmahdollisuudet kehittää seudullistayhteistyötä.UusiympäristölautakuntaVuoden alussa 2009 aloittavaanvirastoon siirtyvät ympäristötoimiston,rakennusvalvontatoimiston,terveysvalvonnan jaeläinlääkinnän sekä Porilabinkoko nykyinen henkilöstö. Lisäksivirastoon siirtyy Porin jätehuollostasuunnittelija ja molemmatjäteneuvojat.Luottamushenkilöitä uudistuskoskee siten, että nykyiset9-henkiset rakennus- ja ympäristölautakunnatlakkautetaanja tilalle perustetaan 1.1.2009alkaen uusi 11-jäseninen ympäristölautakunta,joka tuleekäyttämään merkittävää valtaaerilaisissa lupa- ja valvontaasioissa.Lautakunta toimii mm. kunnanympäristönsuojeluviranomaisena,leirintäalueviranomaisena,maa-aineslain mukaisenalupa- ja valvontaviranomaisena,rakennusvalvontaviranomaisenasekä terveydensuojelu- jaelintarvikeviranomaisena.Kolme vastuualuettaValtuuston hyväksymän johtosäännönmukaan ympäristövirastoontulee kolmevastuualuetta: ympäristö jaympäristöterveys, rakennusvalvontasekä elintarvike- jaympäristölaboratorio, joka toimiierillisenä taseyksikkönä.Viraston päällikkönä toimiiympäristöjohtaja.nykyisen ympäristötoimiston,terveysvalvonnan, eläinlääkinnäntehtävät sekä jätehuollonsuunnittelu ja neuvonta.ToimipaikatPorilab jatkaa toimintaansa Pripolissa.Muu toiminta sijoitetaanentisen Suomen Pankinja nykyisen rakennusvalvonnan(vanha postitalo) tiloihin. Tarkoituson, että Suomen Pankin1. kerroksessa tehdään asiakaspalvelunparantamiseen ja tilojenkäytön tehostamiseen liittyvätmuutokset alkuvuoden 2009aikana. Sen jälkeen SuomenPankkiin muuttaa rakennusvalvontaja ympäristötoimisto.Tämän jälkeen seuraavan syksynja talven aikana uusitaanvanhan postitalon ilmastointi jasuoritetaan tilojen käytön tehostamisenedellyttämät muutokset.Kun muutokset ovat valmiitkeväällä 2010, muuttaa suurinosa rakennusvalvonnan henkilöstöstäsinne takaisin ja terveystarkastajatmuuttavat PripolistaSuomen Pankin tiloihin.Tämän aikataulun mukaisestikaikki uuden ympäristövirastontoiminnot laboratoriota lukuunottamatta löytyvät kaupungintalonkorttelista vappuna 2010.Teksti Matti LankiniemiKäytännön tasolla suurin muutostulee olemaan se, että ympäristöja ympäristöterveys -vastuualueelletulevat sijoittumaanEdunvalvonta jakuluttajaneuvonta valtiolleMuutoksiahankintatoimeenEdunvalvonta ja kuluttajaneuvontasiirtyvät 1.1.2009 alkaenkaupungilta valtion vastuulle.Yleinen edunvalvontatoimistosiirtyy oikeusaputoimen organisaatioonedunvalvontayksikkönimikkeellä.– Meillä on töissä tällä hetkelläyhdeksän henkilöä. Kaikkityöntekijät ovat saaneetnimityksen Porin oikeusaputoimistonedunvalvontayksikönvirkoihin. Työmme jatkuu samanlaisenaja samoissa toimitiloissaYrjönkatu 15:ssä kolmenvuoden siirtymäajan. Odotammesiirtoa positiivisin mielin,toteaa vastaava yleinen edunvalvojaMarja-Liisa Aalto.Vuoden alusta siirtyy myösHarjavallan kaupungin ja Pomarkunkunnan yleinen edunvalvontahoidettavaksi Porintoimistoon.– Yleiset edunvalvojat hoitavatsellaisten henkilöiden taloudellisetja oikeudelliset asiat, jotkaeivät sairautensa tai esimerkiksikorkean ikänsä johdosta enääitse siihen kykene. Tällä hetkellämeillä edunvalvojilla on550 päämiestä ja vuoden vaihteenjälkeen 610, kertoo Marja-Liisa.Kuluttajaneuvonta siirtyyvuodenvaihteessa valtakunnalliseksipalveluksi, jota hoidetaankeskitetysti osoitteestawww.kuluttajaneuvonta.fi.– Karhukuntien kuluttajaneuvonnassaPorissa on kolmetyöntekijää, jotka kaikki siirtyvätvaltiolle. Odotamme innollauusia haasteita, joita muutostulee tuomaan. Olemme olleetpieni toimisto, mutta nyt toimipaikkammesiirtyessä Satakunnanmaistraattiin tulemmeolemaan osa suurempaa kokonaisuutta,kertoo kuluttajaneuvojaEeva-Liisa Pynnä.– Viime vuonna käsittelimme3 772 neuvontatapausta. Valtakunnallisestiyhteydenottojakuluttajaneuvojiin oli 155 000.Kuluttajaneuvonnan tehtävänäon vahvistaa kuluttajan oikeudellistaasemaa. Tietoja ja neuvontaaannetaan sekä kuluttajilleettä yrittäjille. Ristiriitatilanteitapyritään ratkaisemaan sovittelemallaelinkeinonharjoittajanja kuluttajan välillä.Vuoden alusta lähtien kuluttajaneuvonnanasiakkaat löytävättarvitsemansa tiedon,menettelytapaohjeet ja reklamaatiomallitensisijaisesti verkkopalvelusta.Siellä on myös lomake,jonka avulla asiakas voilähettää sähköpostiviestin kuluttajaneuvontaan.Sähköpostiohjautuu vastuumaistraatinkuluttajaneuvojalle.– Mikäli asiakas tarvitsee henkilökohtaistaneuvontaa, hänetohjataan vuoden alusta soittamaanvaltakunnalliseen numeroon0718 731 901, jossa meneuvojat tulemme päivystämäänvuorotellen, Eeva-Liisaselvittää.Teksti Ulla KeskinenKaupunginvaltuusto on päättänytperustaa hallintokeskuksenalaisuuteen 1.9.2008 alkaenhankintapalveluyksikön. Aiemminhankinnat kuuluivat talouspalveluidenalaisuuteen.Uutena hankintapäällikkönävuoden 2009 alussa aloittaa oikeustieteenmaisteri MaritaVäänänen.– Siirryn Poriin Helsingistäpuolustushallinnon palveluksesta,jossa olen työskennellytreilut kahdeksan vuotta, vii-– hallintopalvelut– hankintapalvelut– henkilöstöpalvelut– IT-palvelutmeksi ma. vanhempana hallitussihteerinä.Olen 35-vuotiaspaljasjalkainen helsinkiläinenja hain paikkaa Porista Satakuntaanmuuton myötä, Maritakertoo taustastaan.– Tulen Poriin motivoituneenaja innokkaana uusien työhaasteidenedessä. Oli hienoa kuulla,että Porin kaupungille onmyönnetty Reilun kaupan kaupunginarvonimi.Teksti Ulla KeskinenHallintokeskuksen yksiköt ovat:– kaupunkisuunnittelu– talouspalvelut.Päällikkönä toimii kansliapäällikkö.


11Anna-Liisa Luhtanen taiteilee tasapainokivillä ohjaaja Johanna Kuusistonkanssa.Vapaa-aikatoimi90 vakituista työntekijääVuoden aikana noin 250 työsuhdetta, jotka koostuvat tuntiohjaajista,uimaopettajista, kesätyöntekijöistä ja leirinnän työntekijöistä.piaopiskelija Pasi Tauriaisenkanssa kuntopiiriä varastostaankantamista välineistä. Salissa onmiellyttävän lämmin, kun vieläaurinkokin paistaa ikkunoistasisään.Jumppaa humpantahtiinSoittimesta kajahtaa ilmoillerauhallinen valssi alkulämmittelynmerkiksi. Seuraavaksisoiva humppa lisää vauhtia harjoitteluunja tuo hien pintaan.Lihaksia vetreytetään muunmuassa erilaisilla tasapainoharjoituksilla.Osanottajia onkaikkiaan 16, iältään 60–94–vuotiaita.– Monet ryhmäläiset ovat olleetmukana alusta asti vuodesta2004, Kuusisto muistelee.– Tämä on sellainen harrastus,ettei täältä malta olla pois kuinihan pakon edessä, ryhmän liikkujatselittävät.Tasapainoa tarvitaanmarjametsässä jaongellaSalista löytyy monenlaista kuntoilupistettä,joissa kehitetäänerityisesti alaraajojen lihaksia javahvistetaan tasapainoa. Talviliukkaatsaapuvat pian ja silloinon moni kumossa, ellei tasapainoole kunnossa.Tasapainoa kehittäviä harjoituksiaovat esimerkiksi jalkojenalla hauskasti muljahtelevattasapainotyynyt.– Tyynyt ovat kuin pehmoinensammal metsässä ja rantakivilläkävelemistä voi harjoitellatukevammilla tasapainokivillä,Kuusisto kertoo.– Rantakivet tuppaavat kylläolemaan hiukan liukkaampia,hauskan värisillä tasapainokivillätaiteileva herra huikkaa.Hyvässä seurassatreeni maittaaHumppa tahdittaa kuntopiirinaherrusta samalla kun ohjaajakiertelee pisteeltä toiselle kannustamassa,opastamassa taimuuten vain juttelemassa.– Täällä on loistava ilmapiiri janäistä harjoituksista on paljonapua. Ohjaajan asenne meitäkohtaan on erinomainen. Hänon kyllä paras ohjaaja mitä olentavannut, stepperillä askeltavarouva toteaa.Tunnin loputtua ryhmäläisetsuuntaavat yhteiselle lounaalle.Kaikkia kuulumisia eiole tunnin aikana ehditty vielävaihtaa.Karbonaattijauhoa jaavaruustekniikkaaTaivaalta tihuuttaa hiljalleenvettä eikä pakkasesta ole tietoakaan.Tästä huolimatta tekojäärataon saatu siihen malliin, ettäluistelukausi voidaan aloittaa.– Sateisen ja leudon alkutalvenvuoksi jäädyttämään onpäästy tavallista myöhemmin,työnjohtaja Timo Lehtimäkiharmittelee.– Tässä on pohjalla pari senttiäjäätä, joka on tasoitettu jääkoneellaja nyt on maalaustenvuoro. Valkoisen värinsä jää saaveteen lisätystä karbonaattijauhosta.Valkoiseksi värjätty jääheijastaa auringon valoa hyvin,eikä sula keväällä niin helposti,hän jatkaa.Satelliittien avullakenttämerkinnätkuntoonLehtimäellä on kädessään tekojääradanpohjapiirros, jostanäkyvät pikaluisteluradat jajääpallokenttä.– Kenttään maalataan shorttrack-rata sekä 200 ja 333 metrinpikaluisteluradat. Viimeiseksimaalataan jääpallokenttä,hän selostaa.Lehtimäki luettelee piirroksenperusteella numeroita, jotkamittamies Jarmo Limnell naputteleetaskulaskinta muistuttavaanlaitteeseensa.– Tämä kapistus on GPS-mittalaite.Jokaisella pohjakarttaanpiirretyllä pisteellä on omatkoordinaatit, jotka on tallennettukoneen muistiin, Limnellselittää viitaten selkäreppuunsa,josta pistää esiin antenni.– Naputeltuani tähän pisteen,numeron mittalaite ilmoittaaminulle satelliittipaikannuksella,mihin suuntaan pitää mennä.Nyt tämä sanoo, että päästäksenipisteeseen 121 minun on peruutettava8,5 metriä ja mentävä4 metriä vasemmalle, hänkertoo.Limnell osoittaa pisteen paikanpitkän ”antenninsa” kärjellä.Lehtimäki poraa osoitettuunkohtaan reiän ja asettaa siihenkeltaisen merkkiympyrän. Ohiovat ajat, jolloin pisteet mitattiinpaikalleen rullamitalla.– Vaikka kentässä on 200 mitattavaapistettä, niin mittaustyökestää vain muutaman tunnin,miehet tokaisevat ja Lehtimäkiilmoittaa paperistaan seuraavannumeron.Tärkeintä on pitäävaijeri piukallaKentän toisessa päässä kenttämiesKari Kallio työnteleemaalauskärryä edestakaisin.– Normaalisti viivat syntyvätkerralla, mutta kärry on toiminuttänään hiukan heikosti, häntoteaa.Maalauskärryä käytetään harppitekniikalla.Kärrystä lähtevävaijeri kiinnitetään jäähän merkittyynpisteeseen. Kun vaijeripysyy tiukalla, syntyy tasainenkaari.– Pikaluisteluradat maalataansinisellä ja jääpallo punaisella.Ei saisi nyt alkaa satamaantaikka viivat lähtevät leviämään.Tähän vedetään sitten vielä lopuksituollainen 1,5 senttiä jäätäpäälle ja sitten on kenttä valmis,Kallio selittää.Kun kaikki meneePutkeenKello lähestyy viittä kun nuorisonohjaajaNiina Lindbladnapsauttaa Pihlavan nuorisotilaPutken kahvinkeittimen päälle.– Minä keitän päivän ensimmäisenpannullisen, jonka jälkeenkahvinkeitosta vastaavatnuoret, hän selostaa.Bilis ja pingis ovatPutken vetonaulojaOvi alkaa käydä tasaiseen tahtiin.Ensimmäiset saapujat tarttuvatbiljardimailoihin ja pistävätpelit käyntiin. Pian myösviereisellä pingispöydällä on ottelumenossa. Laatikosta kaivetaan”mättöcd” ja pian pelin äänienrinnalla soi rock.Lindblad tervehtii jokaista tulijaaja kyselee kuulumisia. Muutamatkantavat tuolinsa ohjaajanpöydän viereen ja kertovatpäivän tapahtumista.– Olen täällä nuoria varten. Hevoivat jutella kanssani ihan mistähaluavat, Lindblad selostaa.Salkkarit vetää tuvantäyteenPutki on avoinna neljänä päivänäviikossa ja siellä käy iltaisin30–50 nuorta. Putkessa nuorettapaavat kavereitaan, pelailevat,katselevat elokuvia ja kuuntelevatmusiikkia. TV-tilassa onarkisin välillä tungosta, kunnuoret istahtavat katsomaan Salattujaelämiä.– Putkessa järjestetään mm. erilaisiateemailtoja, askarrellaansekä pelataan perjantai-bingoa.Silloin tällöin järjestetään myösbiljardi- ja pingisturnauksia,Lindblad luettelee.Nuorisotila onnuorten olohuoneOhjaaja pitää kirjaa Putken kävijämääristä.Niistä voi nähdä,että nuorisotila on ahkerassakäytössä.– Käyn kotona tekemässä läksytja syömässä, jonka jälkeen tulenheti tänne, lukion toista luokkaakäyvä Tiia selittää.– Täällä tulee käytyä vähintäänkolme kertaa viikossa pelailemassa.Paras meno täällä onperjantaisin, seiskaluokkalainenpuolestaan Lauri kertoo.Putkessa pidetään hauskaa selvinpäin, sillä alkoholin suhteenon nollatoleranssi.– Hyvin nuoret ovat tämänomaksuneet. Täällä käyttäydytäänfiksusti ja kaikilla on mukavaa,Lindblad kertoo.Pingistä pelaavat pojat tulevatpyytämään ohjaajalta uutta palloa,sillä edellinen on väsähtänytkovassa käytössä. Lindbladlupaa uuden pelivälineen vastineeksirunosta. Pojat tarttuvatkuuliaisesti kynään ja raapustavatpaperille tekstin, joka meneenäin: Tämä oli tässä! Kiitosmoi!Teksti ja kuvat Katri OjalaKari Kallio valmistautuu maalaamaan short-track -radan ääriviivoja.


12Ympäristöasia on yhteinen asia”Tullessasi aamulla töihin työpaikkasikylpee juhlavalaistuksessa.Kopiokone hurisee nurkassayksinään ja radio pauhaa,vaikkei sitä kuuntele kukaan.Faksi sammui viimeksi viimeEkotehokas toimisto –julkaisulöytyy Rummun etusivulta kohdastaKoulutus/Itseopiskelumateriaalit/Oppaitaeri aiheista.vuoden puolella, ja silloinkinsähkökatkoksen vuoksi…kuulostaakotutulta?”Näin aloittaa Tuuli Leppimäkihenkilöstöpalvelut-yksiköstäVille ja Niina tarkastelevatsyntynyttälasijätteen määrääkemiantekniikanprosessilabrassa.Kolmen K:n sääntöKuluta harkitenKäytä uudelleenKierrätäsihteerin ammattitutkintoonkehittämistehtävänä tekemänsäjulkaisun Ekotehokas toimisto.Ikävä todeta, mutta todennäköisestitämä on tuttu juttu monessakintyöpaikassa. Sähkön säästäminenon yksi ekoteko, muttatyöpaikoilla kohteita on paljonmuitakin, esimerkiksi laitteiden,kalusteiden ja tarvikkeiden materiaalitja erilaiset jätteet.Kierrätys myösopiskelijoille tutuksiPorin ammattiopiston tekniikanaloilla ympäristöasiat ovathyvällä mallilla, sillä ympäristövastaava,kemiantekniikanopettaja Niina Srbinoska jaongelmajätevastaava, ajoneuvotekniikanopettaja Ville Rajalaovat esimerkillisesti hoitaneet”tontillaan” ympäristöasioitakuntoon. Paperin ja muidennormaalimpien jätteiden lisäksiöljyistä jätettä, liuotin- ja maalijätettäsekä sähkö- ja elektroniikkaromuatulee tuhansiakiloja vuodessa, jotka lakikinvelvoittaa oikeaoppisesti hävittämään.Ongelmajätteille on-kin rakennettu suljettu varasto.Myös sisätiloissa erilaisia jäteastioitaon runsaasti. Näin kierrätystulee myös opiskelijoilletutuksi – ovathan kestävän kehityksenperiaatteet osa nykyisiäopetussuunnitelmia.Siivouspäiväkin onympäristöystävällisyyttäIhan jokaisen kannattaisi sillointällöin pitää siivouspäivä myösomassa työpisteessään ja käydäkaikki epämääräiset paperikasatja laatikot läpi. Sieltä löytyyvarmasti vanhaa materiaalia,jota ei enää tarvita tai voidakäyttää. Niina ja Ville ohjeistavatsiivouspäivään näin:– Tuhoa kertynyt tietoturvamateriaali,lajittele hävitettävä tavaraja todellakin hävitä kaikkimuu paitsi hyvä ja käyttökelpoinentavara.Hallintokunnilla on myös mahdollisuustilata logistiikka- jakuljetuspalveluita jätteiden keräämiseenja poiskuljettamiseen– kannattaa hyödyntää! Keväälläammattiopistossa järjestetynongelmajätekeräyksen saldo olikaksi lavallista romua. Kaikissaongelmatilanteissa kannattaarohkeasti ottaa yhteyttä esimerkiksihallintokuntien ympäristövastaaviintai ympäristötoimistoon.Ympäristövastaavienyhteystiedot löytyvät www-pori.fi –sivulta palveluhakemistosta.Ympäristövastaavat kokoontuvatneljä kertaa vuodessa yhteisiintapaamisiin, käyvätkoulutuksissa, tutustumismatkoillaja esittelevät muille omaatoimintaansa.– Aktiivista sakkia, kehuvatNiina ja Ville ympäristövastaavienryhmää.Suunnitteilla on toiminnanesittelyä ja koulutustilaisuuksiakaupungin henkilöstölle, mikälitarvetta ja kiinnostusta löytyy.Ja miksi ei löytyisi, onhan ympäristöasiameidän kaikkien yhteinenasia!Teksti ja kuva Miia ReimanVoipytystä maitolaituriinSatakunnan Museon kokoelmia siirrettiin parempiin tiloihinSatakunnan Museo sai uudenvaraston Puuvillan alueelta.Elo-syykuun aikana esineitäsiirrettiin kahdesta vanhasta,nyt poistuneesta varastosta uuteen,1500 m2:n kokoiseen tilaan.Muuton hoiti SatakunnanMuseon ja työllistämispalvelun12 hengen porukka.Museoesineiden siirto varastostatoiseen suunniteltiin huolellisesti.Jo kesäkuussa museonpuu- ja metallikonservaattoriKaisa Lindewall ja tekstiilikonservaattoriHannele Suominenalkoivat pakata esineitä.Kuuden viikon aikana Puuvillanalueelle kuljetettiin vajaa 200autokuormallista esineitä voipytystämaitolaituriin.– Nyt saimme olosuhteiltaanparemmat tilat. Uusi varasto eikuitenkaan ratkaise tilanahtauttavaan korvaa kaksi käytöstäpoistuvaa varastoa. Puuvillanalueelle suunniteltu kauppakeskussaattaa pakottaa siirtymääntaas uusiin tiloihin. Museoesineidenmuuttaminen onkuitenkin paitsi työlästä, myöskallista, museonjohtaja JuhaniRuohonen kertoo.Puuvillan varastoon siirrettiinesineitä pääosin lähes 60 vuottakäytössä olleesta Liinaharjanvarastosta. Viime talvena rakennuksenkatto vuoti pahastija osa museoesineistä kastui.Harmia on ollut myös puuntuholaisista,tupajumeista.– Tupajumit viihtyvät kosteassaja lämmittämättömässä tilassa.Viime vuosien leutoina talvinaei ole ollut riittävän kovaa pakkasta,jossa ne luonnostaan kuolisivat,Kaisa Lindewall kertoo.Uusikaan varasto ei täytä kaikkiaesinevarastolta vaadittaviaolosuhteita.– Varaston lämpötila pysyy melkotasaisena, mutta tilasta puuttuuedelleen kosteudensäädin,tekstiilikonservaattori HanneleSuominen toteaa. Kosteudenvaihteluvaurioittaa esineitä, esimerkiksimaalipinnat rapistuvatja rautaesineet ruostuvat.Varustukseltaan uudet tilat ovatparemmat kuin vanhan varaston.Kolmessa tasossa oleviahyllyrivejä on helppo täyttääja trukilla siirtää suuria esineitä.Varastoon pääsee myös ajamaansisälle, mikä ei entisessäLiinaharjan varastossa ollutmahdollista. Uudestakin varastostapuuttuvat sosiaalitilat javesipiste.Kaiken kaikkiaan SatakunnanMuseon varastotilat ovat olleetpitkään riittämättömät. Tilanpuute rajoittaa kokoelmien kasvua.Ahtaita tiloja on myös vaikeaapitää järjestyksessä.Teksti Sari KaartoKuva Kaisa LindewallMaitolaituri siirretään trukillauuteen varastoon. Etualalla MattiUusitalo, taustalla Matti Korhonen,trukkia ajamassa Ari Lehtiniemi.Käppärän yhteispeliäKäppärän koulua on peruskorjattuvuodesta 2004 lähtien.Valmista pitäisi olla vuoden2009 jouluun mennessä. Pölyn,rakennusroinan ja metelin keskeltäon hyvä välillä heittää yhdessävapaalle. Iloinen joukkoKäppärän koulun henkilökuntaa,koulutusviraston ja teknisenpalvelukeskuksen väkeä sekäpääurakoitsija MVR:n edustustalaittoi vaaleapohjaiset sisäpelikengätjalkoihinsa ja aloittiTerve-kampanjan hengessä pallonperässä juoksemisen. Lentopallopelinaikana kaikuivat rennotkannustushuudot. Yhteistyöpelin rakentamisessa oli ainakinnauruhermoja kutkuttavaa. Ottelussaei syntynyt haavereitaeikä pahemmin hammastenkiristystäkäänollut havaittavissa,joten seuraavaksi siirryttiinsählyn pariin.Vauhti oli nopeaa ja pallo iskimaaleihin tasaisin välein. Tästäkäänkilvoittelusta ei tulluthenkilövahinkoja, vaikka upeitasyöksyjäkin todistettiin. Suih-kun jälkeen oli mukava istuavielä sopan ääressä hetki yhdessäja vaihtaa remonttikuulumisia.Oli hauska kokoontuauudella kokoonpanolla leikkimielisenpelaamisen merkeissä,nauttia liikkumisesta eri yhteistyökumppaneidenseurassa janäin kokea yhteenkuuluvuuttasamaan joukkoon. Yhteispelitjatkuvat vuodenvaihteenjälkeen.Teksti Mirva Lähteenmäkija Mari PihalaKuva Tiina Tamminen


13Kaupungin päiväkodeille uudet nettisivut– Liinaharjassa hepo hirnuu joLiinaharjan päiväkodille valmistui uudet, heppojahirnahtavat nettisivut elokuussa 2008. Värikkäätja persoonalliset sivut ovat Liinaharjanpäiväkodille juuri sopivat.Nettisivujen toimivuuden edellytyksenäoli, että sivuja voitaisiinylläpitää päiväkodissa.Osastojen kesken pidettiinkoulutus, jossa käytiin läpi lyhytoppimäärä nettisivujenpäivityksestä.Tein jokaiselle osastolle helponohjeen, miten sivuja ylläpidetään.Nyt nettisivuille päivitetäänyhteiset tapahtumatja seuraavan viikon ohjelmatosastoittain. Päivittäminen onhelppoa, eikä vie paljon aikaa,kertoo Liinaharjan päiväkodinjohtaja Teija Suvanto.Liinaharjan päiväkodin nettisivuillelisätään reaaliajassamm. valokuvia. Nytkin sivuiltalöytyy värikkäitä otoksia liikunnallisestaleikki-illasta jahurjasta kummitusjuhlasta.– Kotiväki on antanut meillehyvää palautetta. Nettisivutovat nopea tapa tiedottaa asioista.Säästöäkin tulee, kun eitarvitse tulostaa tiedotteita jokakotiin. Olemme vielä alkutaipaleellanettisivujen hyödyntämisessä,mutta netti on ehdottomastitätä päivää.Porin kaupungin kaikille päiväkodeilleon työn alla omat kivatnettisivut. Sivujen ilme koostuulasten omista taideteoksista. Värikkäiltäsivustoilta löytyvät tiedotpäiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmastaihan ”omiinjuttuihin”.Teksti Marianne KotirantaLeo Turunen palkittiin läheltä piti -ilmoituksestaRiskienhallinnan johtoryhmäpalkitsi teknisen palvelukeskuksenrakennusmestari LeoTurusen läheltä piti -ilmoituksentekemisestä. Johtoryhmänmielestä Turunen on toiminnallaanedistänyt esimerkillisestityöturvallisuutta jokapäiväisessätyössä.Läheltä piti -tapauksella tarkoitetaanTyöterveyslaitoksenkuvauksen mukaan tilannetta,jolloin tilanteeseen liittyvät eritekijät ovat aiheuttaneet vaaran,mutta henkilövahingoilta onkuitenkin säästytty.Mitä tapahtui 2.10.2007Hyväntuulentiellä?Kaivannon tukiseinästä irrotettuteräksinen tukilankku irtosinostolaiteesta, kun sitä oltiinkaatamassa maahan. Tilanteestaselvittiin säikähdyksellä. Pahimmassatapauksessa kaatuessaanteräslankku olisi voinutaiheuttaa huomattavia henki-lö- ja omaisuusvahinkoja. Teräslankkuairrotettaessa sitä oliilmeisesti revitty poikkisuuntaan,jolloin nostolaiteen leuatolivat levinneet ja sokka murtunut.Asian korjaamiseksi työmaallaollut nostolaite romutettiinja toiset samanlaiset laiteettoimitettiin koevedettäviksi.Palkinnon Turuselle kävi luovuttamassakadunrakennuksentukikohdassa Muistotie 1:ssäkamreeri Martti Kataja. Katajatähdensi palkintoa luovuttaessaan,että ennalta ehkäisevä työturvallisuudentoteuttaminenkaikissa kaupungin työpisteissäon tärkeää sekä työnjohdolleettä työntekijöille. Jokaisessatyöpisteessä tulisi oivaltaa, ettäläheltä piti –tilanteiden raportointija niiden käsitteleminentyöyhteisössä edistää yhteisöntyöturvallisuutta ja on meidänkaikkien yhteinen asia.Teksti ja kuvaOuti Vainikka-MajuriLeo Turunen (vasemmalla) palkittiin vuoden 2007 läheltä piti -tilanteen raportoinnista. Palkinnon piakkoin eläkkeellesiirtyvälle kadunrakentajalle luovutti Martti Kataja.


14Varhainen apu auttaalapsiperhettäViestejä lapsiperheiden ja lasten huonovointisuudesta näemme päivittäin.Tilastojen mukaan lasten huostaanotot lisääntyvät ja lastensuojelutyöntarve on kasvamassa. Lasten paha olo uuvuttaa opettajat, ja mielenterveysongelmistakärsivien lasten hoitojonot ovat huolestuttavan pitkiä. Monetlapset kokevat turvattomuutta, ovat ahdistuneita ja aggressiivisia. Useinheiltä puuttuvat turvalliset rajat ja niitä joudutaan sitten hoidollisin keinoinopettamaan.Taina Kangas ja Marja Manninen ovat tiiviisti mukana lapsiperheiden arjenhuolissa.Porissa lapsiperheiden avun javarhaisen tuen tarve on tiedostettu.Kotipalvelun perhetyöPorissa on alkanut Turvallinenlapsuus -hankkeella vuosina2005–2007, jatkuen nyt kotipalvelunomana perhetyönä. Kokokaupungin alueella on kolmeperhetyöntekijää ja osa-aikainenohjaaja. Kotipalvelun perhetyöntarkoituksena on perheiden tukeminenlasten kasvatuksessa,vanhemmuudessa sekä arjessaselviytymisessä. Perheen kanssatoimitaan yhdessä laaditun palvelusuunnitelmanmukaisesti,ensisijaisesti alle kouluikäistenlasten perheiden parissa.Äitiys- ja lastenneuvolatyössäterveydenhoitajat ovat huomanneetlapsiperheiden avuntarpeidenkasvaneen selvästi viimeisenvuoden aikana. Huoli jaavuntarve ovat havaittavissa jousein raskauden aikana ja siihentulisi vastata reaaliaikaisesti. Jokaisellelapselle tulisi voida tarjotahyvä ja turvallinen elämä joensi hetkistä alkaen.Tukiverkostojanuorille perheilleViikkarin neuvolan terveydenhoitajaMarja Mannisella onpitkä kokemus äitiysneuvolatyöstä.– Huolien ilmaantuessa nopeaja varhainen apu auttaa perhettäpääsemään oman elämän hallintaan.Jos ongelmat kasaantuvat,auttaminen vaikeutuu. Enitenapua tarvitsevat nuoret, esimerkiksiyksinhuoltajaäidit, joillaei ole lähiverkostoa. He ovatusein itsekin kokeneet turvattomuuttalapsuudessaan, ja perhesuhteetovat olleet rikkinäisiä.Myös mielenterveysongelmistakärsivät vanhemmat tarvitsevatMarjan mielestä tukea heti vauvansynnyttyä.– Kotipalvelun perhetyöntekijäon ollut tarpeellinen työkumppani.Yhteisillä kotikäynneilläon voitu sopia yhdessä perheenkanssa pelisäännöistä ja tavoitteista.Vastasyntyneen tarpeistahuolehtiminen ja hänelle elintärkeänvuorovaikutussuhteenvahvistamínen on työn tärkeäpäämäärä. Monesti nuorta äitiätai isää pitää opettaa iloitsemaanvauvastaan ja saada suhdevauvaan toimivaksi. Uudentukiverkon luominen nuorelleperheelle on myös vaativa jatyöläs tehtävä, mutta varhaistatukea saaneet asiakkaat ovat olleettyytyväisiä ja kokeneet tulleensakuulluksi ja autetuiksi,Marja kertoo.Keskusteluja,ruoanlaittoa,asunnon hakemistaPerhetyöntekijä Taina Kangastoimii yhteisissä perheissä MarjaMannisen kanssa ja on ollutalusta lähtien mukana kotipalvelunperhetyössä. Eniten varhaisenpuuttumisen tarpeessaolevia perheitä on ollut Itä-Porinja keskustan alueilla.Taina kokee työn perheissähaastavaksi. Hänen työhönsäkuuluu keskusteluavun lisäksikonkreettista apua ruoanlaitostavauvan kylvetykseen, pukemiseentai lapsen päivärytminopetteluun.– Vertaisryhmää etsitään, joskusjopa asuntoakin. Toisilla avuksiriittää muutama kotikäynti, toisillataas tarvitaan jopa vuodenkestävää tukea. Varhaisen tuentarjoaminen perheille auttaasuurinta osaa perheistä selviämäänjatkossa itsekseen. Vainnoin 10–20 % joudutaan ohjaamaanlastensuojelun jatkoseurantaan,Taina toteaa.Taina näkee työn tarpeelliseksija arvokkaaksi avuksi perheille.– Yhteistyö eri toimijoidenkanssa on luonnollinen osa työtä.Moniammatilliset aloitus-,väliarviointi- ja loppupalaveritovat hedelmällisiä, tiiviimpääkinyhteistyö tosin voisi olla,Taina pohtii.Työparista tukea jaturvaaUutta varhaisen puuttumisenmallia on kokeiltu Porissa Lapsiperheidenperuspalvelut ja psykososiaalinentuki –hankkeessa(LAPSOS), jonka tavoitteenaon ollut luoda neuvolaan lapsiperheidenpsykososiaalisen tuenja varhaisen puuttumisen moniammatillinentoimintamalli.Hanke päättyi 30.9.2008.Perhetyöntekijän työskentelyneuvolassa terveydenhoitajantyöparina on koettu erittäinhyväksi. Perheet ja terveydenhoitajatovat olleet tyytyväisiävarhaisen puuttumisen mahdollistavaantoimintaan.Marja Mannisen unelmana onsaada neuvolaan työpariksi perhetyöntekijäja lisää aikaa tärkeäksikokemaansa työhön.– Asiakkaiden vaikeat asiatmietityttävät kotonakin. Työparityöskentelytoisi apua ja antaisimyös turvaa työntekijälle,Marja toivoo.Perhetyön tarvetta Porissa kartoittanutPerusturvan perhepalvelutyöryhmäon raportissaan31.8.2008 esittänyt neljän perhetyöntekijänpalkkaamista Porinalueen neuvoloihin. Uudeltaperusturvalta odotetaan panostustatulevaisuuteen!Sijoitus ennaltaehkäisevään javarhaiseen puuttumiseen kannattaajopa taloudellisesti!Monissa Suomen kaupungeissaperhetyöntekijä on neuvolassaterveydenhoitajan työparinaja perhetyötä on pystytty laajentamaanja vahvistamaan yhteistyössäsosiaalitoimen, seurakunnanja vapaaehtoistyönjärjestöjen kanssa.Teksti Eeva-Liisa HaanpääKuva Eetu HenttonenPorista Reilun kaupan kaupunkiPori sai Reilun kaupan kaupunginarvonimen 3.11.2008 toisenakaupunkina Suomessa. Nimityskertoo Porin kaupunginkantamasta eettisestä vastuustaja antaa mahdollisuuden profiloituajulkisten hankintojenedelläkävijänä.Arvonimi on kansainvälinen, jaeri puolilla maailmaa on jo yli400 Reilun kaupan kaupunkia.Arvonimen kriteereihin kuuluu,että kaupunki sitoutuu käyttämäänReilun kaupan periaatteidenmukaan tuotettuja tuotteita.Kaupungintalolla onkinaloitettu Reilun kaupan kahvin,teen ja hedelmien käyttö. Työpaikkojen,seurakuntien ja muidenyhteisöjen tulee olla myösmukana hankkeessa. SeurakunnistaLänsi-Pori ja Teljä ovat ottaneetkäyttöön Reilun kaupankahvin ja teen. Kaupunki onmukana kasvattamassa kaupunkilaistentietoisuutta tuotteistaosallistumalla Reilun kaupanviikkoihin ja järjestämällätilan pääkirjastosta löytyvälleinfopisteelle.Arvonimen säilyttämiseksi tuleevuosittain osoittaa, mitenReilun kaupan tuotteiden kulutuson kasvanut kaupunginhankinnoissa ja mitä on tehtytuotteiden saatavuuden parantamiseksi.Porissa toimii hankkeenedistämiseksi kannatustyöryhmä,johon kaupunki onnimennyt edustajakseen vt.hankintapäällikkö Kaija-LiisaLohivuon.Kannatustyöryhmä haastaakaikki kaupungin hallintokunnattutustumaan Reilun kaupantuotteisiin, joita valikoimistalöytyy lähes 800. Maailmamuuttuu ostos kerrallaan.Reilun kaupanperiaatteetKehitysmaiden viljelijät saavattyöstään oikeudenmukaisenkorvauksen.Osa Reilun kaupan lisätuloistakäytetään elinolojen parantamiseen,mm. kouluihin jaterveydenhuoltoon.Lapsityövoiman hyväksikäyttöon kielletty.Tuotannossa noudatetaantiukkoja ympäristömääräyksiä.Kaikkien tuotteiden alkuperätiedetään.Teksti Tarja RäikkönenKuva Katri Ojala


15JouluKun joulu onMeillä suomalaisilla on erilaisiamuistoja lapsuutemme jouluista.Joku muistaa ensimmäisetsuksensa ja toinen pelänneensäpukkia. Muistamme, miten vai-keaa oli nukahtaa aatonaattonatai miten pehmeät paketit avattiinaina viimeiseksi. Kaikillemeistä joulumuistot eivät kuitenkaanole itsestäänselvyys.Lapsista kasvatettiinateistejaItä-Porin yhtenäiskoulun koulunkäyntiavustajaGalina Parfijonovaon kotoisin VenäjänKarjalasta Prääsä-nimisestäkaupungista, joka sijaitsee 40kilometriä Petroskoista.Galina eli lapsuutensa ja nuoruutensaNeuvostoliiton vallanaikana, jolloin joulua ei vietettyollenkaan. Kommunistiseenideologiaan sisältyi ajatus vapauttaaihmiset uskonnosta jaantaa tilalle militantti ateistinenvakaumus. Kirkkojen toimintaerotettiin valtiosta ja uskonnollistenjuhlien viettäminen kiellettiinvirallisesti.– Meille lapsille opetettiin lastentarhastalähtien, ettei jumalaaole olemassa. Kasvoin ilmanuskontoa, vaikka mummoniyrittikin salaa opettaa minuarukoilemaan ja uskomaan jumalaan.Hänellä oli piilossa pieniikonikin, Galina muistelee.Parfijonovien ensimmäinen jouluSuomessa vuonna 1998.Vaikka joulua ei vietetty, saattoinuori Galina tutustua entisaikojenjouluperinteisiin lukemallaAlexander Pushkinin tarinoitaja katselemalla elokuviavanhoista ajoista.– Joulun sijasta vietimme lapsuudessaniuuden vuoden juhlaa,joka oli monella tapaa hyvinsamanlainen kuin joulu. Siihenkuului koristeltu kuusi lahjoineenja lauluineen. Odotimmetuota juhlaa aina innoissamme,Galina kertoo.Anoppi tutustuttijouluunYliopistosta valmistuttuaanGalina palasi työskentelemäänPrääsään ja meni siitä vuodenpäästä naimisiin. Pian tämänjälkeen vuonna 1977 hänvietti elämänsä ensimmäistäjoulujuhlaa.– Inkerinsuomalainen anoppinikutsui joka vuosi perheenkoolle ja vietimme suomalaistajoulua perinteisine lauluineen.Ruoka oli hieman erilaista kuinsuomalaisessa pöydässä, muttamuistan että rosollia oli ainakintarjolla, Galina muistelee.Joulu sallittiinjälleenNeuvostoliiton hajoamisenmyötä 90-luvun alussa joulunvietto oli taas mahdollista. Monetperinteet olivat kuitenkin jokadonneet.– Ortodoksit viettävät joulujuhlaakoko yön kestävällä jumalanpalveluksella6.-7. tammikuuta.Meillä oli tapana seuratatapahtumia televisiosta, vaikkaemme olleetkaan ortodokseja,Galina muistelee.SuomalainenperhejouluGalina muutti perheineen Suomeenkymmenen vuotta sitten.Perhe asettui Poriin ja pian tämänjälkeen Galina lapsineenkastettiin evankelis-luterilaiseenuskoon.– Halusin kuulua suomalaiseenkirkkoon kuten miehenikin jamyös anoppini toivoi lapsenlapsistaanevankelis-luterilaisia,hän selostaa.– Olemme alusta asti viettäneetSuomessa perinteistä joulua silleineen,laatikoineen ja rosolleineen.Viimeksi mainitusta tosinteen hieman venäläisemmänversion lisäämällä siihen perunaa,sipulia ja voita jolloin sitäkutsutaan nimellä vinigret, Galinakertoo.– Joulun odotus on minusta ihanaaaikaa kodin siivouksineen jakoristeluineen. Eniten nautinkynttilän valosta pimeinä talviiltoina,hän toteaa.Viime vuonna Parfijonovatviettivät jo oikein kunnon perhejoulua,sillä mukana oli jo ensimmäinenlapsenlapsi.Teksti Katri OjalaKuva Galina ParfijonovaJos metsään haluat mennänyt, sä takuulla yllätyt!Päiväkoti Untuvan lasten kukkakarnevaalitoli juuri juhlittusyyskauden päätteeksi perjantaina7.11.2008. Oli naamiaiset,ohjelmaa ja tanssiaiset.Ohjelmasta voi mainita erityisestiMerivuokkojen upeantanssin, jonka isojen osastontytöt olivat valmistelleetkaikille yllätykseksi. Pojat sensijaan hakivat kavereita kehäkukkatanssiin.Juhlittiin yhdessäpienimpien kanssa. Nautimmemyös pienistä herkuista,kukkapipareista ja punaisestamarjamehusta.Pitkin syksyä olimme valmistelleetkukka-aihettamme. Elokuussakeräsimme kukkiaja prässäsimme niitä talveksi.Niillä koristelimme isänpäiväkortitkin.Lauloimme sinisestäkissankellosta ja äidin sinisistäsilmistä.Kukkaset kuihtuvat, muttametsäretkemme jatkuvat. Sinneolikin tällä kertaa tullut pikkutonttujapikkukuusen ympärille!Tontun jälkiä seuratessammelöysimmekin ison tontunpiilottaman yllätysaarteen suurenkiven takaa. Ilo oli ylimmilläänkun aarrepussista löytyikintonttujoukolle muumitikkarit!Onnellinen seurue istui kivellänauttien aarteistaan. Olipa semakea juttu. Kyllä siitä riittikintarinaa, miten tontut ovatkin joliikkeellä ja miten ne ovat tienneetmeidän tulevan metsäänjuuri tänään? Olemmehan mekyllä siellä usein retkeilleetkin.Taisi olla jo kymmenes kertatänä syksynä.Tarkkana kannattaa aina ollakinmetsäretkillämme. Tässäse nähtiin, että metsän tontutkinseuraavat puuhiamme jokakerta.Teksti Katri Kauppinen jaTuula Virtaranta-LevoKuva Katri KauppinenPäiväkoti Untuvan pikkutontutmetsäretkellä - yllätysaarre onlöytynyt!


16Juuret PorissaPori muuttuu joka kerta kun täälläkäy, Muurimäki toteaa katsellessaanympärilleen.PORKASTA PARIISIINVaatesuunnittelija Teemu Muurimäki poseeraa valokuvaajalle sakeassa lumisateessataustallaan hitaasti valkoiseksi muuttuva Porin karhu. Hän onsaapunut Italian lämmöstä vierailemaan äitinsä ja veljensä luokse vanhaankotikaupunkiinsa.– Varhaisimmat muistoni Poristaliittyvät juuri tähän puistoon,jossa kävimme kesäisin jäätelöllä.Suurin paikka sydämessänion kuitenkin Yyterillä dyyneineen.Lapsuuden kesät ja pitkäthiekkarannat kuuluvat erottamattomastiyhteen, Muurimäkimuistelee.Kädentaidot geeneissäMuurimäki innostui vaatteidenvalmistamisesta jo pikkupoikanaseuratessaan vierestääitinsä ompelijan työtä. Koulussahän jätti linnunpönttöjenrakentelun muille ja osallistuitekstiilityötunneille.– Valintani ei herättänyt mitäänerityistä huomiota koulutoverienikeskuudessa. Yläasteeltasitten löytyi jo perään huutelijoita,joiden ajatusmaailmaanompeluharrastukseni ei mahtunut.Tein vaatteeni itse, jotenerottauduin joukosta. En kuitenkaankyseenalaistanut omiavalintojani muiden mielipiteidenvuoksi, Muurimäki kertoo.Hän kehitti kädentaitojaan myöskouluajan ulkopuolella. Vuosienajan nuoren miehen tie vei keskiviikkoiltaisinPormestarinluodonnuorisotiloihin Otsolankerhoon maalamaan kipsitaulujaja -patsaita. Kerhon vetäjäIrmeli Linjala kannusti ja rohkaisilahjakasta nuorukaista.– Harrastuksen myötä minustakehittyi taitava maalaaja javärien käyttäjä. Äitini kaapitovat vieläkin pullollaan kerhossatekemiäni töitä, Muurimäkinaurahtaa.Puhe ei poriseMuurimäen vanhemmat ovatkotoisin Etelä-Pohjanmaalta jase kuuluu hänen puheessaan.Porin murre mieheen ei oletarttunut, sillä hän jätti karhukaupungintaakseen jo 16-vuotiaanalähtiessään opiskelemaanSavonlinnan taidelukioon.– Osaan kuitenkin imitoidaPorin murretta ällöttävän hyvin.Muuten puhun yleiskieltämaustettuna eteläpohjalaisillamurresanoilla.Kesäksi kotiinMuurimäki viettää kesänsäPorissa aina kun se onmahdollista.– Kesäisin pyöräilemme äitinikanssa Yyteriin tai lähdemmeKirjurinluotoon lavatansseihin.Kirjurinluodosta puhuminentuo hänen mieleensä mukaviamuistoja lapsuudesta.– Kun olin pieni, kuljimme KirjuriinPormestarinluodosta Satumaa-laivallaja kävimme kesäteatterissa.Pistimme joskuskavereiden kanssa pystyyn omianäytöksiä teatterisesongin päätyttyä,hän muistelee.– Pori Jazzeille en valitettavastiole ehtinyt moneen vuoteen,sillä Ranskassa ja Italiassa lomakausialkaa vasta elokuussa.Tämä on harmillista, sillä juurijazzien aikaan Pori on parhaimmillaan,Muurimäki toteaa.TV:stä tuttuSuomalaisille Muurimäen nimion tuttu ainakin Linnan juhlista,joihin hän on suunnitellutpukuja useiden vuosien ajan.Hänen luomuksensa herättävätaina keskustelua, sillä ne eroavattaatusti massasta.Muurimäen suunnittelemissapuvuissa korostuvat naisellisuus,linjakkuus, runsas materiaalienkäyttö, pitsit, kirjailutja rohkeat värit. Ennen kaikkeahänen kättensä työssä korostuueleganssi ja näyttävyys. Suomalainenkoruttomuus on Muurimäentöistä kaukana kuin sarkasilkistä.– Haluan luoda pukuja, joistalöytyy jotain uutta ja ennennäkemätöntä,hän selittää.Viime vuonna Muurimäki sairunsaasti medianäkyvyyttä, silläeuroviisut juontaneen JaanaPelkosen yllä nähtiin kaksi hänensuunnittelemaansa pukua.Ura nousukiidossaAlun perin Muurimäki aikoimiesten pukusuunnittelijaksi,mutta naisten onneksi hänenmielensä muuttui.– Työskentelin opiskeluaikaniVillisilkki-nimisessä kangasliikkeessä,jossa suunnittelinnaisten juhla-asuja. Sitäkautta tutustuin hääpukujenmaailmaan ja laadukkaisiinmateriaaleihin.Muurimäen kansainvälinen urasai alkusysäyksensä hänen aloitettuaantyöt ranskalaisella hääpukujenvalmistajalla Cymbelinellä.Kunnianhimo sai miehenkuitenkin kurottelemaan vieläkinkorkeammalle ja tekemäänvaltavasti töitä päämääränsäeteen.– Otin yhteyttä eri muotitaloihinja lähetin portfolioni ainakin70 eri paikkaan, Muurimäkimuistelee. Ponnisteluni palkittiinja pääsin Dolce & Gabbanallesuunnittelemaan iltapukuja.Viihdyin siellä hyvin, muttakun milanolainen muotitaloBottega Veneta halusi minuttöihin, pääsin suunnittelemaanentistä kunnianhimoisempaamuotia.– Kansainvälisessä muotitalossatyöskenteleminen on haastavaa,sillä kilpailu on kovaa ja mallistojensykli on todella nopea.Työpäivät ovat pitkiä ja useintöitä tehdään myös viikonloppuisin.Joskus sitä miettii ettäkuinka kauan tällaista jaksaa,Muurimäki pohtii.Laatu ratkaiseeSanonta ”suutarin lapsella ei olekenkiä” pitää paikkansa myösMuurimäen kohdalla. Hänenpäivänsä kuluvat niin tiivistimuodin parissa, ettei omanpukeutumisen pohtimiseen jääenergiaa.– Kiinnitän omaan pukeutumiseenisuunnastaan hävettävänvähän huomiota. En jaksa työniulkopuolella panostaa omaantyyliini, enkä ainakaan omastamielestäni näytä vaatesuunnittelijalta.Tästä huolimatta olenkuitenkin hyvin laatutietoinen,enkä käytä huonolaatuisia kertakäyttövaatteita,Muurimäkiselostaa.Muurimäki on suunnittelijanatottunut tarkkailemaan ympärilläliikkuvien ihmisten pukeutumista.Hänellä on sanansasanottavana myös suomalaistenpukeutumisesta.– Suomalaiset ovat hieman sellaistaunivormukansaa; vaatekulttuurion vakaata ja eleetöntä,eikä joukosta haluta erottua.Vaatteisiin ei myöskään panostetarahallisesti, sillä se saattaisivaikuttaa pröystäilyltä. Minunmielestäni vaatteista pitäisi voidanauttia.Muodin mekkaMuurimäen nykyisessä kotikaupungissaMilanossa muotion jatkuvasti läsnä.– Milano on Pariisiin verrattunapikkukaupunki, mutta täälläon helpompi tutustua alan ihmisiin.Muoti hallitsee Milanoakokonaisvaltaisemmin ja onhauska nähdä miten näkyvää seon täällä, Muurimäki kertoo.Vapaa-ajalla Muurimäki kuntoileeja katselee paljon elokuvia.– Täällä elokuvat dubataan, javaikka puhunkin italiaa, katselenmieluummin alkuperäisversioita.Siksi suuntaakin ainaAnttilaan käydessäni Suomessaja ostan kassillisen leffoja.Muotitalo Muurimäki?Maailman kolme tärkeintämuodin keskusta ovat Pariisi,Milano ja New York. Kaksinäistä Muurimäki on jo valloittanut,joten on seuraavaksi vuorossaAmerikan manner?– New York kyllä kiinnostaa.Kenties löydän itseni sieltä joskustulevaisuudessa. Unelmanion kehittyä suunnittelijanaja tehdä juuri niitä juttuja joistapidän. Olisi hienoa päästä jonkinkansainvälisen huippumuotitalontaiteelliseksi johtajaksijonakin päivänä, Muurimäkihaaveilee.– Ehkäpä tuo muotitalo kantaisijopa omaa nimeäni, hän tokaiseelopuksi.Teksti Katri OjalaKuva Eetu Henttonen


Satakunnan ja Changzhoun välisestä ystävyydestä17Changzhoun rakennuskulttuuriaPerinteistä rakennustyyliä eteläisen Kiinan tapaanTianningin pagodi Changzhoussa onmaailman korkein.Satakuntaliitto ja Changzhounkaupunki Jiangsun maakunnassaKiinassa solmivat yhteistyösopimuksen30. lokakuuta 2008Nanjingissa, maakunnan pääkaupungissa.Sopimus on seuraustavuoden verran jatkuneistakeskusteluista ja vastavuoroisistavierailuista, joista suomalaistenlokakuun matka olikolmas. Kiinalaisdelegaatio vierailiPorissa viime vuoden marraskuussaja seuraavaa matkaaon kaavailtu ensi vuoden keväälle.Tänä vuonna vierailu eitoteutunut Sichuanin maakunnanmaanjäristyksestä johtuen,jolloin maan keskushallintoPekingissä kiristi kukkaronsanyörejä.Verkostoitumisenkautta tuloksiinSopimus kattaa yhteistyön niinelinkeinoelämän, kulttuurinkuin koulutuksenkin osalta.Vaikka teknisesti sopimus onhyvinkin ympäripyöreä, ei senmerkitystä sovi vähätellä; Kiinassatoimiessa tämän kaltaisillasopimuksilla ilmaistaan molemminpuolistasitoutumista jaystävyyttä. Hyvänä osoituksenauudesta yhteistyöstä on Satakunnanammattikorkeakoulun(SAMK) tänä syksynä alkanutkahdensuuntainen henkilökunta-ja opiskeluvaihto JiangsuPolytechnicin kanssa. Neljäkiinalaista opiskelijaa vietti Porissasyksyn ja vastaavasti kuusiSAMKin opiskelijaa opetteleesuuren maailman tapojaChangzhoussa.Tähän mennessä Kiinassa tärkeäverkostoitumisen strategiaon tuottanut hyviä tuloksia:elinkeinoelämän puolella PO-SEKilla on jo useita sopimuksiapaikallisten toimijoiden kanssaja toimintamme on noteerattuSuomen korkeinta edustustoamyöden.Uuden ja vanhanpolttopisteessäChangzhoun kaupunki sijaitseeJiangsun provinssissa Jangtsejoensuistossa. Asukkaita kaupunkialueellaon noin 3,5 miljoonaa,historiaa kaupungiltalöytyy jopa 3000 vuoden takaa.Changzhou sijaitsee maailmanpisimmän ja historiallisestimerkittävän Peking-Hangzhou-kanavan varrella ja puolessavälissä Kiinan vilkkainta Nanjing-Shanghai-valtatietä. Muutenkinkaupungista on hyvätkulkuyhteydet muualle maahan,esimerkiksi Shanghaihin pääseenopeaa ja tasokasta junayhteyttäpitkin tunnissa. Sijainti on juuriKiinan kovimman kehityksenkeskipisteessä.Kaupungissa riittää myös turistillenähtävää. Maaliskuussa2007 avattu Tianningin pagodion 153,7 metrin korkeudellaanmaailman korkein. Pagodinvieressä olevasta Punaisenluumun puistosta löytyy Satakunta-Changzhou-yhteistyötäjuhlistava monumenttikivi. Kutenniin monia muitakin nykyaikaisiakiinalaisia kaupunkeja,myös Changzhouta leimaa uudennousun huuma. Horisonttitäyttyy rakennusnostureista javuosisadan ensimmäisellä puoliskollakohonnutta rakennuskantaauusitaan kovalla kädellä.Töitä riittääKiinan merkitystä maailmantalousmahtina ja jopa kulttuurisenavaikuttajana tuskin kukaanvoi enää kiistää. Kiinanpitkään jatkuneen talouskasvunnäkyminen Porin seudullaon suuri kysymysmerkki ja sensuoria tai välillisiä vaikutuksiaon vaikea ennakoida. Suuntaon kuitenkin selvä: esimerkiksityöperäisessä maahanmuutossakiinalaisten osuus kasvaa nyt jatulevaisuudessa.Globaalissa taloudessa, jota mekinväistämättä olemme osa,pitää juosta kovaa voidakseenpysyä paikallaan. Tämän takiaonkin nyt tärkeää saada seutukunnallemmeosaavaa ja kulttuurisestivalveutunutta työvoimaa.Tässä on koulutuksella jaomalla panostuksellamme suurivaikutus. Nyt saavutettu yhteinentahtotila Changzhounkanssa on vasta alkusysäys tulevaisuudenponnisteluille ja todellisiatuloksia voidaan odottaavasta pitkäjänteisen työnhedelmänä.Teksti ja kuvat Harri SippolaMamma mia! Vauvojen värikylpy ihastutti ItaliassaMustikka ja perunasuurimot ihmetyttivät italialaisvauvoja.Bravo! Olalaa! Belissimo! kaikuivatitalialaisten vanhempienhuudahdukset Vauvojenvärikylvyissä. Porin lastenkulttuurikeskus- Satakunnan lastenkulttuuriverkostonkehittämätVauvojen värikylpy -työpajakonseptija Värikylpymetodiesiteltiin kansainvälisilläSegni d’infanzia lastenfestivaaleillaItalian Mantovassa12.–17.11.2008.Värikylpy lensi Italiaan tutkija-kulttuurituottaja, värikylpyohjaajaEija Mettovaaran jakuvataiteilija, värikylpyohjaajaMaria Markkion mukana. Porinlastenkulttuurikeskus olivisuaaliseen ja esittävään taiteeseenkeskittyneen festivaalinainoa osallistuja Suomesta.Festivaalin muut osallistujat tulivatlaajasti muista Euroopanmaista.Italiassa Vauvojen värikylpy-työpajoja järjestettiin neljänpäivän aikana yhteensä seitsemänja ryhmiin osallistui noin70 hyvin innostunutta vauvaperhettä.Metodi ja konseptikiinnostivat kovasti myös järjestäjiäja eri maiden lastenkulttuuritekijöitä.Moniaistisuuttakorostavien työpajojen teemoinaolivat kylmän ja lämpimän sekämärän ja kuivan kontrastit. Työpajoissakäytettiin suomalaisiamateriaaleja; kankaita, mustikoita,vadelmia, perunajauhoja,perunasuurimoita, punaista villalankaaja sinisiä höyheniä.– Vanhemmat olivat kovasti ihmeissäänja positiivisesti yllättyneitämateriaaleista. Erityisestimustikka ja perunasuurimot ihmetyttivätja ihastuttivat, kertooEija Mettovaara.Värikylpy on kieli- ja kulttuurirajatylittävä toimintamuoto,jonka rinnalla yhteinen verbaalinenkieli jää toissijaiseksi. Suomalaistenmateriaalien lisäksityöpajojen ohjauskieli oli ehkähieman yllättäen suomi.– Vauvan kieli on joka tapauksessaoma, vahvasti ilmeisiinja eleisiin kytkeytyvä, joten heymmärtävät hyvin mitä tahansakieltä ja vanhemmat ymmärtävätohjaajaa vauvan ja visuaalisentoiminnan kautta, valottaaMettovaara.Värikylpy-työpajoilla on kovakysyntä sekä Suomessa että ulkomailla.Huhtikuussa 2008värikylpy oli osana 100% Finlande-tapahtumaa Pariisissa.Onnistuneen Pariisin matkanansiosta Värikylpy kutsuttiinnyt Italiaan ja kyselyitä on tullutmm. Ruotsista, Puolasta, Yhdysvalloistaja Etelä-Afrikasta.Vuonna 2007 lapsiperheillesuunnatun MILK-lehden Japanissailmestyvässä numerossaVauvojen värikylpy Porissa olinostettu World topic -aiheeksi.Porin lastenkulttuurikeskuksessaonkin huomattu, että Värikylpy-metodissaja -konseptissa olisiehdottomasti ainesta suomalaiseksikulttuurivientituotteeksi.– Värikylpy-metodi ja -konseptiovat nimenomaan satakuntalainenja porilainen innovaatio,jota voisi käyttää matkailuvalttina,kertoo Eija Mettovaara.Jatkossa Värikylpy-metodia ja-konseptia esitellään ainakinSatakunta Senaatintorilla -tapahtumassakesäkuussa 2009.Teksti Laura TarkkioKuvat Maria Markkio


18JouluPorilainen LuciaPyhä Lucia on katolisen kirkonsokeiden ja näkövammaisten pyhimys.Joulukuun 13. päivä nostaa300-luvulta periytyvän legendannykypäivään. Suomessakansallinen Lucia kruunataantänä vuonna 59. kerran. Porissajuhlaa on vietetty 1950-luvultaalkaen.SuomenruotsalainenperinnePaitsi kansallisena, elää Luciaperinnemyös paikallisena suomenruotsalaisenatapahtumanakaksikielisillä alueilla erityisestikouluissa, joissa valitaan omaLucia-neito. Italiassa ja Ruotsissaperinteellä on aivan omaerityisasemansa. 300-luvun legendanmukaan Lucian isä kuoli.Nainen ei voinut tuohon aikaanvoinut olla yksinhuoltajavaan tarvitsi holhoojan. Lucianvastoinkäymiset jatkuivat. Äidinkinsairastuttua he tarvitsivatapua.Kansalaisjärjestö Folkhälsankerää vuosittaisella Luciatapahtumallavaroja omaanavustustyöhönsä.Onko vaikea saada osallistujiavarsin rankkaan tehtävään?– Päinvastoin. Meillä koulussaon tiettyjä perinteitä, joihintietty vuosikurssi oikeuttaa.Lucia on arvoasteikossa korkealla.Siihen pääsee, kukaan eikoskaan joudu vastoin tahtoaanmukaan, vastaa Porin RuotsalaisenYhteiskoulun rehtori UlrikaHollsten hymyillen.”Lucia-mammat” SusannaBlomqvist ja Petra Sundvikhämmästelevät kysymystäni:miten saadaan lapset laulamaan?– Osallistuminen on etuoikeus.Koulun yhteisöllisyys on ainakorostunut siinä, että opettajat,oppilaat ja heidän vanhempansajärjestävät kaiken yhdessä.– Lucia-neidon rooli on valitulleelinikäinen muisto ainutlaatuisestapäivästä, kertoo Petra,joka kouluaikanaan tuli valituksitehtävään.YhteistyötäLänsi-Suomen Osuuspankki lahjoittaavalitulle Lucia-neidolle KultasuutaritOy:n tekemän korun.Ruotsalainen yhteiskoulu ontietoisesti lähtenyt kehittämäänLucia-päivää koko Porin tapahtumaksiyhteistyössä Ruotsalaisenklubin kanssa.Promenadi-Pori järjestää Luciapäivänpuitteet Eetunaukiolle.Kauppaneuvos Jukka Ramstedtkruunaa vuoden Lucian,jonka mekon Porin Villa ja Peiteon ommellut vuonna 2006.Muotitavaratalo Ratsula lainaatänäkin vuonna Lucialle valkoisenturkin, ja lyhteen sitoo perinteisestikauvatsalainen LarsNumelin.Lucia-neito on perinteisesti kolmannenlukioluokan oppilas.Kuvassa on vuoden 2007 LuciaAnna-Stina SyrjäläLucia-neito saattueineen onvieraillut vuodesta 1992 alkaenkaupunginsairaalassa. AamuhämärässäLucia ja pienet enkelitkulkevat ilahduttamassapotilaita.Teksti Hannu SalonojaKuvat RuotsalaisenYhteiskoulun kokoelmatRuusu on ruusuValkoisesta, vaatimattoman näköisestäja kalliista jouluruusustaodotetaan joulun 2008muotikukkaa.– Jouluruusu on herkkä ja hienostunut,jota on käytetty vuosikymmeniäsitten juhlakukkanaja joka on nyt tullut uudelleensuosituksi, kertoo floristi IreneKaunisto Vesan Kukka Ky:stä.Jos kukan saa säilymään hengissäkevääseen asti, sen voi istuttaapuutarhaan.– Eniten joulukukaksi ostetaankuitenkin valkoista ja punaistaruukkuamaryllistä juhlavastikoristeltuna ja tyylikkääseenruukkuun istutettuna. Koristeinakäytetään palloja, ”timantteja”ja oksia. Amarylliksestä oniloa moneksi viikoksi ja sen voiviedä allergisenkin kotiin, silläse ei tuoksu.Irene Kauniston oma lempikukkajouluksi on valkoinenPhalaenopsis-orkidea eli perhoskämmekkägrafiitinharmaallaja huurteisen valkoisellakoristeltuna.Teksti Ulla KeskinenKuva Eetu HenttonenVaaleajouluruusu (latinaksi helleborusniger) ei oikeastaan oleruusu, vaan se kuuluu leinikkikasveihin.Kukasta kerrotaan tarinoitaja taruja. Yksi niistä on SelmaLagerlöfin kirjoittama Jouluruusunlegenda, jonka voi käydä lainaamassakirjastostaJoulu tullee vaikkesnii kovi hössötäkkää!!Mää ole kuullu jostai, et ränttäätällät kaardemummaa pellil japelli vaa trykiks kuumaa uunii.Sit kastellaa tillukas märrääksTolul ja krotataa se seslonki al,ni kyl vissii tullee samatiä joulutuntu.Koko kämppä haisee ihapullalt ja huusholli steeratult.5.1. MaanantaiKeski-Porin kirkko klo 19LoppiaiskonserttiBach: Jouluoratoriokantaatit 4-6Jussi Kauranen, kapellimestariHanna Kronqvist, sopraano Tero Harjunniemi, tenoriMari Sares, alttoRiku Pelo, bassoYhteistuotanto: Pori Sinfonietta ja Pirkanpojat -poikakuoroHanna Kronqvist Mari Sares Tero Harjunniemi Riku PeloLiput: 20/13 €. Liput LippupisteestäEi tartte kuurat laatet polvetruvel eikä paistaa mahrottomasuurt pullasmeetii aamukolmee.Stressitönt joulu vartoomist nyvaa kaikil.Jouluterveisin Ulla H. Leinowww.pori.fi/sinfoniettaJoululahjavinkki:Pori Sinfoniettan lahja- tai kymppikortti,myynnissä Porin Promenadikeskuksessa.Jussi Kauranen


19Pori 450Juhlavuoden loppurutistusPorin 450-vuotisjuhlavuosi läheneekohti loppuaan. Vuosi onollut monille kaupungin yksiköilletyöntäyteinen, mutta varmastimyös palkitseva. Vuodenmittaan tehdyt työtunnit ovattuoneet vastineeksi iloisia mieltäja suuriakin väkimassoja liikuttaviatapahtumia, joiden organisointiinei normaaleina vuosinavälttämättä aina rahkeetriittäisi. Onkin syytä lausua josuuri kiitos kaikille Teille, jotkaolette ahkeroineet, oman työnneohessa, juhlavuoden tapahtumienjärjestelyissä. Vielä ei kuitenkaanole ihan sopiva hetki hengähtää,vedetään vuosi loppuunsamalla sykkeellä.Joulukuulla juhlavuoden ohjelmastapääsee nauttimaan vielämonissa eri tapahtumissa. Erityisestikannattaa muistaa teattereidenjuhlavuoden kunniaksitoteuttamat produktiot Rak-kaudella Porista Rakastajat-teatterissaja Porin Teatterin Porilaistenfarssi. Juhana herttuanaikakapseli –verkkopeli pyöriivielä vuoden loppuun saakka,ja mm. joulukuussa avautuvaPorin kaupunginkirjaston 150vuotta 150 kirjaa –näyttely tulleeolemaan suosittu.UudenvuodenvastaanottoJuhlavuoden huipennuksen uudenvuodenaaton ohjelman perustanaon kulttuuritoimistonorganisoima perinteinen ohjelmaRaatihuoneenmäellä keskiviikkona31.12. Juhlatoimikuntatoteuttaa uudenvuodenaaton ohjelmaan lisäksi soihtukulkueen,joka on kaikille avointilaisuus.Soihtukulkue järjestäytyy uudenvuodenaattona 31.12. kello23.00 Eteläpuiston päähän (Itsenäisyydenkaduntuntumaan)ja kello 23.15 kulkue lähtee laulaenja soihdut hulmuten kohtiRaatihuoneen puistoa. Raatihuoneenedustalla kulkueenottaa vastaan lauluyhtye VocesArctopolii, joka on erikoistunutPorin kaupungin syntymänaikaisen, 1500-luvun musiikinesittämiseen.Vastaanoton perinteinen osio alkaaklo 23.40 Porilaisten marssilla,jonka jälkeen lauletaanJumala ompi linnamme –virsi.Tilaisuudessa kuullaan sekäseurakunnan että kaupunginedustajien uudenvuoden tervehdykset.Puheenvuorojen jälkeenlauletaan Maamme-laulu.Musiikista vastaa Porin VPK:nsoittokunta.Heti vuoden vaihduttua järjestetäänuudenvuoden vas-taanoton päätteeksi ilotulitusKirjurinluodolta.Toivon, että tapaan mahdollisimmanmonet Teistä uudenvuodenjuhlinnassa ja myössoihtukulkueessa. Tehdään juhlavuodenpäätöstapahtumastayhdessä ikimuistoinen.Risto KupariJuhlavastaavaKuva Heli KoskelaJoulurauhanjulistusJoulurauha julistetaan perinteisinmenoin Porin raatihuoneellajouluaattona24.12.2008.Tilaisuus alkaa klo 11.45Porin Työväen Soittokunnanesittämillä hartaillajoululauluilla, jonka jälkeensoittokunta säestää virrenJumala ompi linnamme.Kellon lyötyä 12.00 kaupunginjohtajaAino-MaijaLuukkonen lukee joulurauhanjulistuksen, jonkajälkeen soittokunnan säestämänälauletaan Maammelaulu.Tilaisuus päättyy Porilaistenmarssiin.Joulurauhan julistamistilaisuudenjärjestää kulttuuritoimisto.Juhlavan ja hartaan tilaisuudentarkoituksena on virittääkuulijat joulun juhlaan.Teksti Jan-Kristian KiviArkiston aarrearkku pitääsalaisuutensa 500-vuotisjuhliin saakkaPorin kaupunginarkisto kätkeeuumeniinsa salaisuuden, jonkapaljastumista saadaan odotellavielä 50 vuoden ajan. Kaupungintalonalakerrassa on vuodesta1966 asti nököttänyt umpipuinen,sinetöity ja lukittu arkku,jonka saa pankinjohtaja RafaelMellinin testamentin mukaanavata vasta Porin täyttäessä 500vuotta.Rafael Mellin syntyi vuonna1886 Porilaisen kauppiaanFrans Mellinin ja hänen vaimonsaHildan vanhimmaksipojaksi. Mellinien kauppatalosijaitsi tuolloin jokisatamassanykyisen Yrjönkatu 1 kohdalla.Rafael Mellinin toimi työuransaaikana PohjoismaidenYhdyspankin toisena johtajana.Mellin jäi eläkkeelle vuonna1936 ja vietti loppuelämänsäRuotsin Norrköpingissä. Vuonna1961 laaditussa testamentissahän lahjoitti Satakunnan museollearkun, jonka kirjattiin sisältävänpostimerkkejä. Arkkusijoitettiin kaupungin arkistontiloihin odottamaan tarkkaanmääriteltyä avaamisajankohtaa.Sisällöstä ei oletäyttä varmuuttaTestamentin mukaan salaperäinenarkku sisältää siis posti-merkkejä, mutta täyttä varmuuttaasiasta ei ole, sillä arkkuunkurkistaminen on mahdotonta.Arkun ympärille on kierrettypeltiset vannenauhat, jotka sinetöitytiukasti yhteen. Tarkastikatsomalla sinetistä erottaa sanatCykLop A.B Stockholm.– Arkun avaaminen olisi työlästäilman sinettejäkin, sillä se onlukittu eikä avainta ole koskaannähty ainakaan täällä meillä,arkistosihteeri Oili-Marja Virtanenkertoo.Umpipuinen arkku painaa senverran, että kaksi ihmistä saasen juuri ja juuri nousemaanmaasta.– Itse puu tietysti painaa aikapaljon, joten ei siellä mitäänhirveän painavaa voi sisällä olla,Oili-Marja pohtii.– Olen kyllä miettinyt, että josarkku tosiaan sisältää postimerkkejä,niin mitenköhän neovat mahtaneet säilyä kaikkinämä vuodet. Valitettavasti enitse taida olla itse niiden kohtaloatodistamassa, hän tuumii.Aarrearkun salaisuudet paljastuvatkaupungin 500-vuotisjuhlissa8. maaliskuuta vuonna2058. Jäämme odottelemaan.Teksti ja kuva Katri OjalaOili-Marja tutkii testamentin tarkkojaehtoja.porin kaupungin henkilöstölehtiKarhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi 25.2.Aineistot seuraavaan lehteen viimeistään 4.2.mennessä.Osoite- ja henkilötietomuutoksethenkilöstöpalvelut-yksikköön:pirjo-liisa.hautamaki@pori.fiKarhunpalveluksen toimituksen osoite:karhunpalvelus@pori.fi.PÄÄTOIMITTAJA Tapio Furuholm HALLINTOKESKUS puh. 621 1165TOIMITUSNEUVOSTON PUHEENJOHTAJA Helena Metsälä HENKILÖS-TÖPALVELUT TOIMITUSSIHTEERI Ulla Keskinen HALLINTOKESKUSTOIMITUSNEUVOSTO Ulla Eklund TERVEYSVIRASTO, Eeva-Liisa HaanpääTERVEYS-VIRASTO, Ritva Hellman PORIN SEUDUN MATKAILU OY MAISA,Sirpa Mannila PORIN VESI, Inna Saarinen SAMK, Pirkko Teikari SOSIAALI-KESKUS, Birgitta Tuunainen KOULUTUSVIRASTO, Outi Vainikka-Majuri TPK.ULKOASU: GREY PRO Oy, PAINOPAIKKA: West Point Oy, Rauma 2008Kannen kuvan on piirtänyt taiteilija MarkusMajaluoma. Piirroksessa seikkailevat Porinkaupungin 450-vuotisjuhlavuoden kunniaksitehdystä kuva- ja seikkailukirjasta tutut sankaritPete ja Patteri, jotka taitavat olla tulossaJuhana Herttuan Ursus Finlandicus -laivalta...Joululahjavinkki:Markus Majaluoman käsikirjoittamaa ja kuvittamaa”Yhdeksän porilaista” -kirjaa on edelleen saatavillakirjakaupoista!


2024kysymystäJoulupukilleMikä olet ammatiltasi?Netta 6 vuotta- Ensimmäiset 300 vuotta pukkitoimi lelupajan päätonttuna,jonka jälkeen työskentelin oppisopimuksellaJoulupukin assistenttina.Erikoistumisjaksonjälkeen pukista tuli itse Joulupukkiedeltäjän jäätyä eläkkeellenoin 500 vuotta sitten.Kuinka paljon Joulupukkipainaa? Nelli 5 vuotta- Pukilla on ollut hieman ongelmiapainonhallinnan kanssaviime vuosina. Pukki käy painonvartijoissaviikoittain, muttatoistaiseksi vaakaa ei vielä näymahan alta.Miksi Joulupukilla on hattu?Jenna 6 vuotta- No katsokaas, kun pukinhiukset ovat jo sen verran harvat,että reen kyydissä viimatuntuu ikävältä paljaassa päässä.Muistakaa, että talvella on käytettäväaina pipoa.Onko Joulupukilla televisio?Tuomas 5 vuotta- No tottahan toki pukilla televisioon ja TV-lupamaksukinmaksettuna. Digiaikaan siirtymisenkanssa oli hieman ongelmia,sillä pukki ei ole mikääntekniikan ihmelapsi.Tykkääkö Joulupukki riisipuurosta?Otto 6 vuotta- Tykkää kyllä, mutta päivittäinenpuuron syönti alkaa jo hiukanmaistua puulta. Muori voisivälillä tehdä jotain muuta.Oletko koskaan käynyt uimassa?Juuso 5 vuotta- Pukki on innokas avantouimari.Joulupukinpajan avantouimarikerhokäy avannossaviikoittain.Osaatko pelata mitään peliä?Emma 6 vuotta- Tunturigolf kuuluu pukinlempiharrastuksiin. Palloja siinämenee hukkaan melko paljon,mutta muuten laji on oikeinrattoisa. Golfkärryn sijaan pukkikäyttää ekologista jäkälällätoimivaa golfporoa.Miksi Joulupukki tulee joskusautolla? Nelli 5 vuotta- Porot tarvitsevat lakisääteisettaukonsa. Niiden aikanapukki kulkee joulunpunaisellahybridiautolla.Mitä jos sää oot sairaana jamitä teet jos porot on kipeinä?Arttu 6 vuotta- Avantouinti, terveellinen ruokavalioja vitamiinit pitävät pukinterveenä kuin pukki. Hätätapauksessaturvaudummevaramiespalveluun.Miksi Joulupukki ei tule savupiipustaSuomessa?Aleksi 6 vuotta- Suomalaiset savupiiput tuppaavatolemaan sen verran ahtaita,että painonvartijoista huolimattapukki ei niistä mahdu.Miksi tontut ovat näkymättömiä?Anceliga 6 vuotta- Eivät tontut ole näkymättömiä.He ovat vaan todella nopeita jataitavia hiippailemaan. Tontunhiippailunopeus voi nousta nollastasataan vain viidessä sekunnissa!Aikuisten silmille tontutovat liian nopeita, mutta lapsetsaattavat nähdä heistä vilauksenaina silloin tällöin.Voiko Joulupukille antaa tavaroitakotoa, jos niitä on liikaa,sillä minulla on sellainen tilanne?Henri 6 vuotta- Ylimääräiset ehjät lelut kannattaalahjoittaa Joulupuu- keräyksenkautta niitä tarvitsevillelapsille. Siitä tulee hyvä mieli!Miksi Joulupukilla on silmälasit?Ville 5 vuotta- Jotta pukki näkisi pakettienpäälle raapustetut nimet paremmin.Laseissa on myös kolmiulotteinenröntgennäkö, jonkaavulla pukki näkee ovatko lapsetolleet kilttejä.Saako sinne korvatunturilletulla käymään? Ida 4 vuotta- Totta kai! Pukkia voi tullamoikkaamaan RovaniemenSanta Parkiin ympäri vuoden.Mitä Joulupukki tekee vapaaajalla?Iiris 6 vuotta- Vapaa-ajalla pukki käy sauvakävelyllämuorin kanssa.Miten Joulupukki syö partansakanssa? Veeti 5 vuotta- Pukki on jo niin tottunut partaansa,ettei syöminen tuota mitäänongelmia. Joskus parrastakuitenkin löytyy muutama piparinmurunentai tomusokeria.Miten pääsee tontuksi? Aino-Inkeri 6 vuotta (toivoo tulevansatontuksi)- Tontuksi voi opiskella Lapinammattiopistossa. Koulutuskestää vuoden, jonka jälkeenammattitonttu voi työskennellävaikka pukinpajalla.Mitä Joulupukki on nähnyt,kun hän on ollut reessä? Pyry4 vuotta- Pukilla on lievä korkeanpaikankammo,joten hän pitää silmättiukasti lahjalistassa reellälentäessään.Onko Joulupukki saanut itsekoskaan lahjoja, siis onko pukillaollut omat synttärit?Lotta 6 vuotta- Tottahan pukilla on syntymäpäivätjoka vuosi. Viimeksipukki sai muorilta lahjaksi lämpimätvillasukat.Mikä on suosikkiyhtyeesi?Hilma 6 vuotta- Pukki fanittaa Lordia. Omankaupungin bändiä pitää kannustaa.Hard rock hallelujah!Onko sulla seinällä yhtään julisteita?Roope 6 vuotta- No tietysti pukilla on seinättäynnä Lordin kuvia. Yhtyeenkaunis kosketinsoittaja Ava onehdottomasti pukin suosikki.Millä ne porot pystyy lentämään?Jesse 6 vuotta- Poroille syötetään EU-standardienmukaista rehua, johonon sekoitettu hyppysellinenjoulun taikaa.Voisiko pukki käydä joskus kesällä?Elina 5 vuotta- Kesät pukki viettää Joulusaarellagolfaten. Auringonpaisteessapitää muistaa aurinkovoide.Onneksi muori auttaapukkia selän rasvaamisessa.Minkälaisia paketteja tontuttekee? Riina 5 vuotta- Tontut tekevät täydellisiä paketteja.Kaikki tontut ovat käyneetpakollisen joululahjojenpaketointi-kurssin. Vaikeimpienlahjojen paketoimisestavastaavat siihen erikoistuneetinsinööritontut.Hyvää joulua kaikille!Teksti Porin kaupunginpäiväkotien lapset jaJoulupukkiKuva Jan Virtanen

More magazines by this user
Similar magazines