STORA ENSO 2004 YRITYSV A STUU Y M P Ä R I S T Ö R A A K A ...

Yritysvastuu 

Y M P Ä R I S T Ö R A A K A - A I N E E T Y H T E I S K U N T A V A S T U U

Stora Enson vuosikertomus 2004 sisältää kolme erillistä raporttia 

Konserni Tilinpäätös 

Yritysvastuu 

STRATEGIA TUOTEALUEET TIIVISTELMÄ TILINPÄÄTÖSTIEDOISTA OSINKO 

Kirje osakkeenomistajille 

Strategia ja sen toteutuminen 2004 

Tuotealueiden esittely 

Hallitus ja johtajisto 

Painetun vuosikertomuksen voi tilata kotisivuiltamme osoitteesta www.storaenso.com/order 

tai ottamalla yhteyttä konsernin toimistoihin (ks. raportin takakansi). 

YHTEYSTIEDOT 

Kari Vainio 

Executive Vice President, Corporate Communications 

Puh. +44 20 7016 3140 

Fax +44 20 7016 3208 

Stora Enso International Offi ce, 

9 South Street, London W1K 2XA, UK 

kari.vainio@storaenso.com 

Christer Ågren 

Executive Vice President, Corporate Human Resources and TQM 

Puh. +44 20 7016 3150 

Fax +44 20 7016 3211 

Stora Enso International Offi ce, 

9 South Street, London W1K 2XA, UK 

christer.agren@storaenso.com 

James D. Weinbauer 

Senior Vice President, Stora Enso Environment 

Puh. +1 715 422 3693 

Fax +1 715 422 3203 

P.O. Box 8050 

Wisconsin Rapids, 

WI 54495-8050, USA 

tai 

Puh. +46 8 613 66 00 

P.O. Box 70395 

SE-107 24 Stockholm, Sverige 

jim.weinbauer@storaenso.com 

TILINPÄÄTÖSTIEDOT HALLINTO-OHJE OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT 

Tilinpäätös ja liitetiedot 

Katsaus yhtiön liiketoimintaan 

ja talouteen 

Konsernihallinto-ohje 

Osakkeet ja osakkeenomistajat 

Y M P Ä R I S T Ö R A A K A - A I N E E T Y H T E I S K U N T A V A S T U U 

Eija Pitkänen 

Vice President, Corporate Social Responsibility 

Puh. 02046 21348 

Fax 02046 21244 

Stora Enso Oyj, PL 309, 

00101 Helsinki 

eija.pitkanen@storaenso.com 

Yritysvastuuasioiden hallinto 

Ympäristö: tavoitteet ja toiminnan nykytaso 

Resurssit: vesi, energia, kuitulähteet ja 

muut raaka-aineet 

Yhteiskuntavastuu: yksiköiden toimenpiteet, 

henkilöstö ja liiketavat 

Päivi Sihvola 

Vice President, Corporate Communications, Sustainability 

Puh. 02046 21380 

Fax 02046 21267 

Stora Enso Oyj, PL 309, 


paivi.sihvola@storaenso.com 

Lisää yhteystietoja osoitteessa www.storaenso.com/contacts

SISÄLTÖ JA PÄÄKOHDAT 2004 

JOHDANTO 

• RAPORTOINNIN PERIAATTEET JA LAAJUUS . . . . . . . 3 

• ALKUSANAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 

• YHTIÖN HALLINTOMALLI JA PROFIILI . . . . . . . . . . . 6 

Stora Enson uudet eettiset periaatteet ovat linjassa 

Sarbanes-Oxley-lain kanssa. Konsernin operatiivinen 

johto vastaa näiden kaikkia työntekijöitä koskevien 

periaatteiden noudattamisesta. 

• STORA ENSON ARVOKETJU . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 

• SIDOSRYHMÄTYÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 

• KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDEKSIT . . . . . . . . . . . . . 10 

Stora Enso listattiin Dow 

Jonesin kestävän kehityksen 

indeksiin jo kuudentena 

peräkkäisenä vuonna ja 

konserni sai metsäteollisuusyrityksistä 

parhaat pisteet 

ympäristö- ja yhteiskuntaraportoin 

nistaan. 

YMPÄRISTÖ 

• YMPÄRISTÖTAVOITTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 

Stora Ensolla on vahva näyttö yksikkökohtaisten ympäristötavoitteiden 

asettamisessa. Syksyllä 2004 konserni 

otti ratkaisevan askeleen hyväksyessään koko konsernia 

koskevat ympäristötavoitteet. 

Stora Enson tavoite on vähentää veden kokonaiskulutusta. 

Lisäksi uusiin ympäristötavoitteisiin kuuluu jätevesien COD-arvojen 

alentaminen. 

• YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 

• LUPAEHTOJEN NOUDATTAMINEN JA 

KORJAAVAT TOIMENPITEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 

• YMPÄRISTÖTYÖN TULOKSIA . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 

Stora Enso supisti merkittävästi päästöjä vesiin ja ilmaan 

tuotetonnia kohti vuonna 2004. Esimerkiksi uusiutumattomista 

polttoaineista aiheutuneet CO 2 -päästöt 

tuotetonnia kohti laskivat 6 %. 

• KEMIKAALIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 

• YMPÄRISTÖINVESTOINNIT JA -VASTUUT . . . . . . . . 19 

• ENERGIA & ILMASTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 

• VESI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 

• TUOTANTOTÄHTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 

• PUUNHANKINTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 

Stora Enso tuki monin tavoin metsäsertifi ointia ja sertifi 

ointijärjestelmien keskinäistä tunnustamista. Vuonna 

2004 sertifi oidun puun osuus Stora Enson tuotteissa 

nousi 48 %:iin. 

• UUSIOKUITU . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 

• KUITUMASSA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 

Stora Enso on tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaiken 

ostomassaan käytetyn kuidun alkuperä on oltava tiedossa 

ja asianmukaisesti dokumentoitu. Vuonna 2004 hyväksyttiin 

ostomassan, lainerin ja aallotuskartongin kuitujen 

alkuperää koskevat uudet periaatteet. 

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004• 1

SISÄLTÖ JA PÄÄKOHDAT 2004 

YHTEISKUNTAVASTUU (CSR) 

• YHTEISKUNTAVASTUUN TAVOITTEET . . . . . . . . . . . 32 

• TOIMINTA YKSIKÖISSÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 

Yhteiskuntavastuun toteutus yksiköissä alkoi menestyksekkäästi 

vuonna 2004. Venäjän puunhankintaorganisaatio 

järjesti marraskuussa 2004 CSR-workshopin, jossa 

osallistujat määrittelivät tärkeimmät yhteiskuntavastuun 

kehitysalueet. 

• HENKILÖSTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 

Työsuojelulle ja muille keskeisille henkilöstön hyvinvointiin 

vaikuttaville tekijöille on asetettu uudet tavoitteet. 

Jokaisella tuotantoyksiköllä tulee olla sertifi oitu työterveyden 

ja työsuojelun hallintajärjestelmä, kuten OHSAS 

18001 tai vastaava, vuoden 2007 loppuun mennessä. 

• YHTEISÖLLISYYS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 

Stora Enso allekirjoitti pitkäaikaisen kumppanuussopimuksen 

UNICEFin kanssa tukeakseen lasten peruskoulutusta. 

• LIIKETOIMINNAN PERIAATTEET . . . . . . . . . . . . . . . 43 

TALOUDELLINEN VASTUU 

• INDIKAATTORIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 

Stora Enso on kehittänyt mallin arvioidakseen toimintansa 

taloudellisia vaikutuksia sekä yksiköiden että konsernin 

tasolla. 

2• STORA ENSO YRITYSVASTUU 2004 

TÄHTÄIMESSÄ YRITYSVASTUU 

• KULJETUKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 

• TUOTTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 

• KEHITTYVÄT MARKKINAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 

Kiina, Brasilia ja Venäjä ovat Stora Ensolle tärkeimmät 

kehittyvät markkinat. Haasteena on nyt konsernin periaatteiden 

soveltaminen toimintaan näissä maissa. 

LIITTEET 

• TUOTANTO, JÄTTEET JA PÄÄSTÖT . . . . . . . . . . . . . 52 

• GRI JA YK:N GLOBAL COMPACT . . . . . . . . . . . . . . . 56 

• SANASTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 

VARMENNUSLAUSUNTO 60 

Lue lisää osoitteesta 

www.storaenso.com/2004

JOHDANTO • RAPORTOINNIN PERIAATTEET JA LAAJUUS 

Kattavaa 

raportointia 

Stora Enso on julkaissut vuosittaisen 

ympäristöraportin vuodesta 1998 

lähtien jatkaen silloin yhdistyneiden 

Storan ja Enson perinnettä ympäristöraportoinnissa. 

Stora Enson ensimmäinen 

yhteiskuntavastuun raportti julkaistiin 

vuodelta 2002. 

Tämä raportti on järjestyksessä toinen 

yritysvastuuraportti, jossa vuoden 

2003 tapaan ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiat 

käsitellään samassa raportissa. 

Raportti noudattaa Global Reporting 

Initiative -ohjeiston (GRI) suosituksia 

niiltä osin kuin ne soveltuvat konsernin 

toimintaan. Raportin sivuilla 56–58 olevaan 

GRI-hakemistoon on koottu Stora 

Enson raportoimat GRI-tiedot ja -indikaattorit, 

ja tieto siitä, mistä ne tämän 

vuoden julkaisuissa löytyvät. 

Stora Enso tukee Yhdistyneiden Kansakuntien 

Global Compact -aloitteen 

kymmentä periaatetta. Lisätietoja siitä, 

millä tavoin Stora Enso on toiminnassaan 

edistänyt näitä periaatteita vuonna 

2004, löytyy sivuilta 56–58. 

Raportoinnin laajuus 

Tämä raportti käsittelee Stora Enson 

sidosryhmien ja liiketoiminnan kannalta 

keskeisimmiksi tunnistettuja yritysvastuukysymyksiä. 

Yritysvastuun raportoinnissa noudatetaan 

yleisesti samoja periaatteita kuin 

konsernitilinpäätöksessä, eli konsernin 

tulostiedot käsittävät emoyhtiö Stora 

Enso Oyj:n sekä kaikki yhtiöt, joiden 

äänivallasta se omistaa suoraan tai välillisesti 

enemmän kuin puolet. Osakkuusyhtiöt 

eivät ole mukana konsernin tulostiedoissa. 

Osakkuusyhtiöillä tarkoitetaan 

yhtiöitä, joissa konsernilla on merkittävä 

ääniosuus, mutta ei määräysvaltaa 

(ks. tilinpäätöksen 2004 liitteet 1 ja 13). 

Edellä mainittuja periaatteita koskevat 

seuraavat poikkeukset: 

Konsernin ympäristötyön tulostiedot 

kattavat kaikki tuotantoyksiköt 

lukuunottamatta Pasir Gudangin 

tehdasta Malesiassa, Intercell S.A:n 

kolmea aaltopahvipakkaustehdasta 

Puolassa sekä yhtä säkkitehdasta 

Puolassa ja yhtä Serbiassa. Intercell 

S.A. hankittiin konserniin joulukuussa 

2004. Myyntikonttorit, tukkurit ja 

esikuntatoiminnot eivät myöskään 

ole mukana. 

Konsernin työterveyshuolto- ja työsuojelutiedot 

kattavat Stora Enson 

40 606 työntekijää. Tiedoissa eivät 

vielä ole mukana eräät pienemmät 

esikuntatoiminnot ja myyntikonttorit. 

Lukuihin ei myöskään ole sisällytetty 

Intercell S.A:ta ja eräitä muita 

pienehköjä, vuoden 2004 aikana 

hankittuja yksiköitä. Tavoitteena on, 

että konsernin tiedot kattavat ajan 

myötä kaikki yksiköt ja koko henkilöstön. 

Henkilöstötiedot perustuvat taloudelliseen 

raportointiin (henkilöstömäärä 

keskimäärin ja yhteensä sekä työntekijöiden 

maantieteellinen jakauma) 

ja kattavat vuonna 2004 tai vuoden 

2004 viimeisellä neljänneksellä Stora 

Ensossa työskennelleet henkilöt. Erillisinä 

kerättyihin henkilöstöä koskeviin 

tilastoihin perustuvat henkilöstötiedot 

kattavat vakituiset työntekijät 

(tilanne 31.12.2004). Joidenkin 

pienempien yksiköiden sekä Intercell 

S.A:n henkilöstötiedot eivät ole 

mukana vuoden 2004 tilastoissa. 

• 

• 

• 

Tämä raportti sisältää kuvauksen brasilialaisesta 

yhteisyrityksestä Veracelista, 

josta Stora Enso omistaa 50 %. Yritys on 

herättänyt erityistä huomiota sidosryh- 

mien keskuudessa. Kuvaus on jatkoa 

edellisvuoden Veracel-katsaukselle. 

Raportoinnin periaatteet 

Ympäristöasioiden ja yhteiskuntavastuun 

raportoinnissa noudatetaan konsernin 

sisäisiä ohjeita. Ympäristövastuiden, 

investointien ja käyttökustannusten 

raportointi perustuu kansainvälisiin 

tilinpäätösstandardeihin (IFRS) ja EU:n 

suositukseen ympäristötietojen kirjaamisesta, 

laskennasta ja ilmoittamisesta 

yritysten tilinpäätöksissä ja vuosikertomuksissa. 

Kasvihuonekaasupäästöjen 

laskennassa ja raportoinnissa käytetyt 

päästökertoimet ovat linjassa maailman 

luonnonvarojen tutkimussäätiön WRI:n 

ja kestävän kehityksen yritysneuvoston 

WBCSD:n kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa 

koskevien ohjeiden kanssa. 

Raportin ympäristötiedot tarkistetaan 

sisäisesti ennen konsernin tietojen 

kokoamista yhteen. Yhteiskuntavastuuta 

koskevien tietojen kattava sisäinen tarkistus 

on kehitteillä. Tämän raportin tiedot 

ja teksti ovat riippumattoman tahon 

varmentamia (ks. sivu 60). 

Yritysvastuuraportti keskittyy pääasiassa 

raportointivuoteen 2004. Taustatietoja 

konsernin yritysvastuusta sekä 

aiempien vuosien raportit ovat saatavissa 

osoitteesta www.storaenso.com. Lisäksi 

kaikkiaan 48 Stora Enson yksikköä julkaisee 

säännöllisesti oman EMAS-selontekonsa. 

Tämä raportti on saatavissa myös 

Stora Enson Internet-sivuilta 

www.storaenso.com/2004. 

Raportin verkkoversio on painettua raporttia 

laajempi. Painettuun raporttiin on merkitty 

aiheet, joista on saatavissa lisätietoja 

verkkovuosikertomuksesta. 


JOHDANTO • ALKUSANAT 

”Sano mitä teet – 

ja tee 

niin kuin sanot” 

Valmius kohdata haasteita on tuloksellisen toiminnan edellytys. Mitä kunnianhimoisemmat tavoitteemme ovat, 

sitä todennäköisempää on, että niiden ja nykyisen toimintamme välillä on eroja. Avoin raportointi on yksi 

keino kirkastaa tavoitteemme ja kuvata sitä, miten hyvin olemme edistyneet pyrkimyksissämme. Meidän on 

kerrottava, mitä aiomme tehdä – ja sitten tehtävä kuten olemme sanoneet. 

Konsernin yritysvastuun hallintomallissa 

tehtiin merkittäviä muutoksia 

vuonna 2003, ja vuonna 

2004 saimme jo nähdä myön teisiä tuloksia. 

Uuden yritysvastuukomitean muodostavat 

kaikkien tuotealueiden ja keskeisten 

yksiköiden johtajat. Uusi rakenne 

on avannut kehitysmahdollisuuksia, joskin 

taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien 

tasapainottaminen päätöksenteossa 

voi olla hyvin haastava tehtävä. 

Erityisen tärkeää on ajatella pitkällä 

aikajänteellä ja koko konsernin laajuisesti. 

Yksi vuoden 2004 tärkeistä saavutuksista 

oli Stora Enson eettisten periaatteiden 

(Code of Ethics) julkistaminen. 

Periaatteet noudattavat Yhdysvaltain 

Sarbanes-Oxley-lain (2002) vaatimuksia. 

Ne vetävät yhteen konsernin nykyiset 

talous-, yhteiskuntavastuu- ja ympäristöpolitiikat 

ja käytännöt. 

Ympäristötavoitteet 

myös konsernitasolle 

Konsernitason ympäristötavoitteiden 

laadinta vuonna 2004 oli Stora Ensolle 

suuri askel yritysvastuuperiaatteiden käytännön 

toteuttamisessa. Lähtökohtana 

oli luoda mitattavia tavoitteita sellaisille 

alueille, joita sidosryhmämme pitävät 

tärkeinä. 

Avainkysymys ympäristötavoitteiden 

muotoilussa oli se, miten haastaviksi ne 

tulisi asettaa. Hyvän tavoitteen on oltava 

riittävän haastava, jotta se johtaa todellisiin 

muutoksiin toiminnassa, mutta sen 

on samalla oltava realistinen. On tärkeä 

huomata, etteivät yritysvastuun periaatteet 

ja tavoitteet kuvaa toimintamme 

nykytilannetta, vaan pikemminkin viitoittavat 

sille oikean suunnan. 

Stora Ensossa järjestelmällistä työtä 

ympäristötavoitteiden hyväksi on laajen- 


nettu yksikkötasolta ylöspäin. Vuonna 

2003 saimme kaikki sellu-, paperi- ja kartonkitehtaat 

sertifi oitujen ympäristönhallintajärjestelmien 

piiriin, ja sahat sekä 

puunhankinta seuraavat perässä. Ympäristötavoitteiden 

asetanta on siis yksikkötasolla 

jo vakiintunut käytäntö, joka nyt 

integroidaan konsernitason toimintaan. 

Yhteiskuntavastuuperiaatteet 

käytäntöön yksiköissä 

Vuonna 2004 edistyimme myös vuonna 

2003 asetettujen yhteiskuntavastuutavoitteiden 

saavuttamisessa. Tärkeä konserninlaajuinen 

tavoite on saada kaikkiin 

yksiköihin, myös esikuntatasolle, oma 

toimintasuunnitelma vuoden 2006 loppuun 

mennessä. On ilo nähdä, että kaikki 

kolme tuotealuetta ovat hyvin aktiivisesti 

tukeneet konsernin yhteiskuntavastuuperiaatteiden 

toteutusta yksiköissä. 

Merkittävä askel on ollut myös yhteiskuntavastuunäkökohtien 

sisällyttäminen 

konsernin due diligence -ohjeisiin, joiden 

kokeilu käytännössä on jo aloitettu. 

Menestystekijät 

Tarkasteltaessa toimintamme vaikutuksia 

ja sidosryhmiemme odotuksia, haluaisin 

erityisesti tuoda esille seuraavat neljä 

hyvin tärkeää osa-aluetta: 

1. kuidun alkuperän varmentaminen 

2. toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 

3. työterveyshuollon ja työsuojelun 

parantaminen 

4. kehittyvien markkinoiden yritysvastuuhaasteisiin 

vastaaminen. 

Kuidun alkuperän varmentaminen 

Raaka-aineiden hyväksyttävyys on konsernille 

keskeinen toimintaedellytys. 

Puun alkuperän jäljitykseen meillä on 

käytettävissä useita tehokkaita työkaluja. 

Näillä on kaksi yhteistä peruspiirrettä: 

ne kaikki dokumentoivat puun alkuperän 

ja ne kaikki valvovat politiikkojemme 

ja periaatteidemme noudattamista. 

Vuonna 2004 jatkoimme metsäsertifi 

oinnin aktiivista tukemista kasvattaaksemme 

sertifi oiduista metsistä tulevan 

puun osuutta. Tuemme sertifi ointia ensisijaisesti 

puuntoimittajiemme kautta, 

sillä myytyämme metsäomaisuuttamme 

viime vuosina on metsänomistuksemme 

enää hyvin vähäistä tai epäsuoraa. 

Metsäsertifi ointijärjestelmien moninaisuus 

on epäkäytännöllistä meille ja 

hämmentävää asiakkaillemme. Tämän 

vuoksi kannatamme eri sertifi ointijärjestelmien 

vastavuoroista tunnustamista. 

Toivon, että eri järjestelmien edustajat 

ymmärtävät tarpeen työskennellä entistä 

yhtenäisemmin vastavuoroisen hyväksynnän 

eteen. Tämä olisi hyödyksi niin 

ympäristölle kuin asiakkaillekin. 

Esimerkiksi Pohjoismaissa on käytössä 

kaksi järjestelmää. FSC:llä 1) on ympäristöjärjestöjen 

tuki, mutta ei pienmetsänomistajien 

enemmistön tukea, kun 

taas PEFC-järjestelmän 2) tilanne on päinvastainen. 

Näiden kahden järjestelmän 

yhteensovittaminen parantaisi molempien 

uskottavuutta ja käyttökelpoisuutta. 

Ilmastonmuutoksen hillitseminen 

Päästöt ilmaan aiheutuvat etupäässä 

energiankulutuksesta ja riippuvat käyttämistämme 

polttoaineista. Parhaita keinoja 

päästöjen vähentämiseksi on energiatehokkuuden 

parantaminen. 

1) FSC = Forest Stewardship Council. 

Hyvän metsänhoidon neuvosto 

2) PEFC = Programme for the Endorsement of Forest 

Certifi cation Schemes. Metsäsertifi ointijärjestelmien 

katto-organisaatio

Hiilidioksidipäästöjen merkitys 

korostuu, kun päästökauppa alkaa Euroopan 

unionissa vuonna 2005. Ilmastonmuutoksen 

näkökulmasta katsoen liiketoimintamme 

on vakaalla pohjalla, sillä 

puu uusiutuu ja meillä on korkea biopolttoaineiden 

käyttöaste. Teemme kuitenkin 

jatkuvaa työtä toimintamme 

energiatehokkuuden parantamiseksi. 

Oikeudenmukaista olisi, että edellä 

mainitut näkökohdat otettaisiin huomioon, 

kun ilmastonmuutoksen vastaisia 

toimia kehitetään edelleen. Kaikki 

teollisuudenalat tulisi ainakin asettaa 

tässä suhteessa samalle lähtöviivalle. 

EU ei ole ainoa alue, jossa osallistumme 

päästökauppaan. Pohjois-Amerikan 

tulosryhmämme on ollut aktiivinen 

Chicagon ilmastopörssissä, missä olemme 

päässeet hyviin tuloksiin CO 2 -päästöjen 

vapaaehtoisissa leikkauksissa. 

Erityishuomio 

työterveyteen ja työsuojeluun 

Työntekijöiden hyvinvointi sekä työterveyshuolto 

ja työsuojelu ovat painopistealueitamme. 

Niille on asetettu konkreettiset, 

kunnianhimoiset tavoitteet. Vaikka 

keskimääräinen tapaturmatiheys ja poissaolojen 

määrät ovat kehittyneet suotuisasti, 

on parantamisen varaa vielä paljon, 

etenkin heikommin menestyneissä yksiköissä. 

Maiden välillä on yhä merkittäviä 

eroja, esimerkiksi työturvallisuudessa. 

Tällä tärkeällä alueella me emme vielä 

ole riittävän hyviä. Konkreettiset toimenpiteet 

turvallisuudessa ovat siis tulevaisuudessakin 

tärkeysjärjestyksessä ensisijalla. 

Vuosi 2004 oli kuolemaan johtaneiden 

tapaturmien osalta erittäin synkkä, 

sillä Stora Ensossa tapahtui kaikkiaan 

seitsemän ihmishenkeä vaatinutta tapaturmaa, 

näistä neljä Venäjällä. Lisäksi 

Veracelissa tapahtui yksi kuolemaan johtanut 

tapaturma. Venäjän hakkuutoimintojen 

vuoden 2004 turvallisuustasoa 

ei voida pitää hyväksyttävänä. Jokainen 

tapaturma on nyt perusteellisesti tutkittu, 

ja korjaaviin toimenpiteisiin, kuten 

koulutuksen lisäämiseen ja sisäisiin tarkastuksiin, 

on jo ryhdytty. Venäjän 

puunhankintaorganisaatiossa toteutetaan 

laaja sisäinen turvallisuuskatselmus 

keväällä 2005. 

Kehittyvien markkinoiden haasteet 

Kiina, Venäjä ja Brasilia ovat Stora Ensolle 

tärkeimmät kehittyvät markkinat. 

Näillä alueilla haasteemme on konsernin 

periaatteiden sovittaminen paikallisiin 

oloihin. Lähtökohtana on aina paikallisessa 

yhteisössä vallitseva tilanne. Yritysvastuun 

näkökulmasta keskeistä onkin 

tunnistaa kunkin paikkakunnan kannalta 

merkittävimmät haasteet. 

Esimerkiksi Venäjällä keskitymme 

ensisijassa parantamaan työterveyshuollon 

ja työsuojelun tasoa sekä varmistamaan 

kuitulähteiden laillisuuden. 

Globaaleja kumppaneita 

Globaalissa monisäikeisessä taloudessa 

yksittäisten toimijoiden on hyvin vaikea 

saada aikaan merkittäviä muutoksia. Sen 

vuoksi olemmekin aktiivisesti etsineet 

yhteisöjä, jotka jakavat halumme vastuullisuuden 

toteuttamiseksi. Yksi esimerkki 

tästä on Yhdistyneiden Kansakuntien 

Global Compact -hanke, jonka 

allekirjoitimme vuonna 2001. 

Ryhdyimme myös UNICEFin globaaliksi 

kumppaniksi vuonna 2004 edistääksemme 

lasten koulutusta. Yhteinen näkemyksemme 

on, että koulutuksella voidaan 

ratkaisevasti edistää köyhyyden 

vähentämistä, talouskasvua, rauhaa ja 

kulttuurin kehittymistä. 

Brasiliassa käynnistettiin yhdessä 

YK:n kehitysohjelman UNDP:n kanssa 

erillinen hanke, jonka tavoitteena on 

arvioida toimintamme vaikutuksia paikallisyhteisöihin. 

Avoin raportointi paljastaa ongelmat 

Julkinen raportointi edistymisestämme 

edellä mainituilla alueilla on olennaista. 

Haluamme kertoa sidosryhmillemme, 

miten etenemme kohti tavoitteitamme. 

Avointa raportointia helpottaa se, että 

meillä on tehokkaita työkaluja, joiden 

avulla tunnistamme riskejä toiminnoissa 

ja puutteita käytännöissä. 

Vastuukysymykset monimutkaistuvat 

globaalissa taloudessa. Siksi meidän 

on erityisen tärkeää tarkistaa säännöllisesti, 

ovatko pyrkimyksemme tuottaneet 

tulosta vai eivät. Hyvin yleisluontoiset 

lausumat yritysvastuusta voivat helposti 

johtaa heikoille jäille. Raportointimme 

on siis perustuttava täsmällisesti tosiasioihin. 

Meidän on sanottava, mitä 

teemme, ja tehtävä kuten sanomme. 

Björn Hägglund 

varatoimitusjohtaja 

yritysvastuukomitean puheenjohtaja 


JOHDANTO • YHTIÖN HALLINTOMALLI JA PROFIILI 

Hyvät 

hallintotavat 

vahvistavat vastuullisuutta 

Stora Enso lyhyesti 

Stora Enso kuuluu maailman johtaviin 

metsäteollisuusyhtiöihin. Stora Enson 

päätuotteet ovat paino- ja hienopaperit, 

pakkauskartongit sekä puutuotteet. 

Asiakkaita ovat suuret ja 

pienet kustantamot, painotalot ja 

tukkurit sekä pakkaus-, puusepän- 

ja rakennusteollisuus kaikkialla maailmassa. 

Päämarkkina-alueita ovat 

Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasia. 

Stora Enson liikevaihto oli 12,4 miljardia 

euroa vuonna 2004. Konsernin 

palveluksessa on noin 45 000 henkilöä 

yli 40 maassa viidellä mantereella. 

Stora Enson vuotuinen tuotanto 

kapasiteetti on noin 16,4 miljoonaa 

tonnia paperia ja kartonkia 

ja 7,7 miljoonaa kuutiometriä puutuotteita, 

joista 3,2 miljoonaa 

kuutiometriä jatkojalosteita. Konsernilla 

on tuotantoa Euroopassa, 

Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Stora 

Enson osakkeet noteerataan Hel singin, 

Tukholman ja New Yorkin 

arvopaperipörsseissä. 


Hyvät hallintotavat ovat keskeisellä sijalla parannettaessa yritysvastuutoimintaa 

sekä periaatteiden ja politiikkojen noudattamista koko 

konsernissa. Toimiva hallintomalli auttaa Stora Ensoa edistämään 

sidosryhmien kannalta tärkeitä tavoitteita ja lisää näin luottamusta 

konserniin. 

Yritysvastuukomitean puheenjohtajana 

toimii yhtiön varatoimitusjohtaja. 

Toimitusjohtajan nimeämään 

komiteaan kuuluvat tällä hetkellä 

kaik kien tuotealueiden johtajat ja yritysvastuuseen 

liittyvien esikuntatoimintojen 

johtajat. Yritysvastuukomitean 

vastuulla on 

muotoilla konsernin politiikka ja 

strategia ympäristöön ja yhteiskuntavastuuseen 

liittyvissä kysymyksissä 

varmistaa, että nämä politiikat ja 

strategiat otetaan käyttöön ja niitä 

noudatetaan koko Stora Ensossa 

koordinoida ja seurata sidosryhmäsuhteita 

ja -viestintää, esimerkiksi 

julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen 

osalta 

yritysvastuun kannalta keskeisten 

johtamiskäytäntöjen kehittäminen 

julkaista vuosittainen yritysvastuuraportti. 

• 

• 

• 

• 

• 

Yritysvastuukomiteaa tukee neljä ryhmää, 

joiden tehtävänä on käsitellä yritysvastuuseen 

liittyviä asioita läpi koko 

Stora Enson arvoketjun. Ryhmät tukevat 

konsernin yritysvastuupolitiikkojen ja 

-strategioiden toteuttamista seuraamalla, 

arvioimalla ja julkistamalla esille nousevia 

aiheita. Ryhmät keskittyvät: 

ympäristöasioiden koordinointiin 

(Environment Co-ordination Team) 

asiakastukeen (Customer Support 

Team) 

• 

• 

• yhteiskuntavastuuseen (Corporate 

Social Responsibility Team) 

• puunhankinnan ympäristöasioihin 

(Forest Environment Team). 

Yritysvastuukomitean puheenjohtajana 

toimivalla varatoimitusjohtajalla on 

kokonaisvastuu Stora Enson yritysvastuuasioista. 

Varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtaja 

tekevät strategiset ratkaisut ja 

päättävät konsernin yritysvastuupolitiikasta. 

Varatoimitusjohtaja on myös Stora 

Enson hallituksen jäsen. 

Operatiivinen johto vastaa yritysvastuuseen 

liittyvistä tuloksista ja siten osaltaan 

Stora Enson sitoumusten täyttämisestä 

kaikilla organisaatiotasoilla. Konsernin 

ympäristö- ja yhteiskuntavastuu - 

yksiköt tukevat liiketoiminta-alueita sekä 

esikuntatoimintoja. 

Tavoitteena tasapaino 

Stora Enson käyttämän määritelmän 

mukaan yritysvastuu (sustainability, 

myös corporate responsibility) kattaa 

liiketoiminnan taloudelliset, ympäristölliset 

ja yhteiskunnalliset vastuunäkökohdat. 

Haasteena on löytää tasapaino 

yritysvastuun eri näkökohtien välille pitkän 

ja lyhyen aikavälin päätöksenteossa 

kaikilla konsernin tasoilla. 

Stora Enson ympäristöä ja sosiaalista 

vastuuta koskevaa politiikkaa tarkennetaan 

teemakohtaisilla periaatteilla ja strategioilla, 

joista tärkeimmät ovat:

Taloudellinen 

vastuu 

Yritysvastuu 

Yhteiskuntavastuu 

(CSR) 

• Puunhankinnan ja metsänhoidon 

ympäristö- ja yhteiskuntavastuun 

periaatteet 

• Metsäsertifi oinnin periaatteet 

• Ympäristöjärjestelmien käyttöä koskevat 

periaatteet 

• Kuljetusten ympäristöperiaatteet 

• Yhteiskuntavastuun periaatteet 

• Konsernin työterveyshuolto- ja työsuojelupolitiikka 

• Geenimuunneltuja organismeja 

(GMO) koskevat periaatteet. 

Niiden toimeenpanossa erilaisilla hallintajärjestelmillä 

on keskeinen rooli. Periaatteiden 

ja politiikkojen lisäksi Stora 

Enso laati keväällä 2004 konsernin eettiset 

periaatteet (Code of Ethics) täyttääkseen 

Yhdysvaltain Sarbanes-Oxley-lain 

(2002) vaatimukset. 

Laki edellyttää kaikkia Yhdysvalloissa 

listattuja pörssiyhtiöitä määrittelemään 

toimintaperiaatteensa taloudellisista, 

ympäristö- ja yhteiskuntanäkökohdista. 

Stora Enson eettiset periaatteet kokoavat 

yhteen konsernin voimassaolevat yritysvastuun 

politiikat ja periaatteet. Operatiivinen 

johto vastaa näiden kaikkia työntekijöitä 

koskevien periaatteiden noudattamisesta. 

Liiketoiminnan kehitysopas 2005 

Stora Enson liiketoiminnan kehitysopas 

(SEBEG) on yksi tärkeimmistä työkaluista 

Ympäristövastuu 

Vastuu sidosryhmille: avoimuus, vuorovaikutus 

yritysvastuuseen liittyvien periaatteiden 

ja tavoitteiden toteuttamiseksi. 

Tämä laatukäsikirjana toimiva opas 

julkistettiin vuonna 2003 kehityksen ja 

itsearvioinnin pohjaksi. Sitä päivitettiin 

vuonna 2004 vastaamaan paremmin 

yksiköiden tarpeeseen priorisoida tärkeimmät 

kehitysalueensa. Kehitysoppaan 

tarkoituksena on 

varmistaa, että Stora Enson strategia 

on ymmärretty oikein jokaisella 

organisaatiotasolla 

varmistaa strategian yhdenmukainen 

toteutus avainasioissa 

varmistaa sidosryhmien intressien 

huomiointi 

saada totuudenmukainen kuva 

Stora Enson suoritustasosta 

mahdollistaa sisäinen bench markingvertailu 

varmistaa, että avainkäsitteet 

ymmärretään samalla tavoin koko 

konsernissa. 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

Oppaan vuoden 2005 päivitys helpottaa 

yksiköitä virtaviivaistamaan oma linjauksensa 

konsernin strategian ja periaatteiden 

kanssa sekä nivomaan laatujohtaminen 

osaksi suunnittelua ja toteutusta. 

Yritysvastuuasiat on tuotu entistä järjestelmällisemmin 

kehitysoppaan osaksi, 

ja niihin puututaan enemmän käytännön 

tasolla, jotta yksiköillä olisi käytössään 

selkeät käytännön ohjeet yritysvas- 

”Stora Enso on sitoutunut 

vastuulliseen toimintaan; 

konsernin tavoitteena on 

tulla tunnustetuksi yritysvastuun 

edelläkävijänä.” 

tuun hallintaan ja priorisointiin. Ympäristöpuolella 

päähuomio kohdistuu 

konsernin vastikään asetettuihin ympäristötavoitteisiin, 

kun yhteiskuntavastuuasioissa 

keskeistä on tärkeimpien vastuukysymysten 

tunnistaminen ja toimenpiteisiin 

ryhtyminen yksiköissä. 

Opas tarkastelee yritysvastuun ympäristö-, 

yhteiskunta- ja talousnäkökohtia 

kokonaisuutena. Näin tuetaan kokonaisvaltaista 

yritysvastuun hallintaa ja raportointia.• 

Lue lisää Stora Enson hallintomallista 

osoitteesta 

www.storaenso.com/ 

2004/financials. 


JOHDANTO • ARVOKETJU 

Yritysvastuu 

arvoketjussa 


Jokaisen suuryrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan monin tavoin. 

Stora Enson haasteena on maksimoida myönteiset ja minimoida kielteiset vaikutukset. 

Tämä yhteenveto Stora Enson toiminnasta kuvaa yritysvastuun eri näkökohtia 

konsernin arvoketjussa ja listaa tärkeimmät työkalut ja menetelmät, joilla niihin 

vaikutetaan. 

Markkinat 

Keskeiset kysymykset Työkalut 

Tuotteisiin liittyvät näkökohdat, kuten 

raaka-aineiden uusiutuvuus, tuotteiden 

kierrätettävyys ja tuoteturvallisuus. 

Asiakkaiden odotuksiin ja vaatimuksiin 

vastaaminen. 


Toiminnan ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset ympäröiviin • yhteiskuntavastuun periaatteet 

yhteisöihin. Vaikutukset koskevat mm.: • taloudellisten vaikutusten mittaus 

• alueellisen hyvinvoinnin luomista ja talouskehitystä • 

• elinympäristöä ja elintapoja 

• paikallisväestön terveyttä, turvallisuutta ja ihmisoikeuksia 

• vapaaehtoisia lahjoituksia yhteisölle 

• lakien, määräysten ja lupaehtojen noudattamista. 

ympäristöjärjestelmät 

• ympäristöinvestoinnit 

• ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit 

• yhteiskuntavastuun toteutus yksiköissä 

• raha- ja tuotelahjoitukset 

• kumppanuus- ja yhteistyöhankkeet 

linjajohdon vastuu lakien noudattamisesta 

Lisätietoja sivuilta 14–15, 19, 34–35, 40–42 ja 44–45. 


Tuotto • jatkuva parantaminen liiketoiminnassa 

Avoin, ennakoiva ja tasapuolinen talousviestintä, joka 

takaa tarkan, yhdenmukaisen, ajantasaisen ja olennaisen 

tiedon kaikille sijoittajille. 

Kestävän kehityksen indeksien kriteerit 

ja niiden täyttyminen. 

• 

• 

• 

• 

Lisätietoja sivuilta 10–11, 44–45 ja Konserni 2004 -raportista. 

• ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva politiikka 

• tutkimus ja tuotekehitys 

• pakkausten tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmät 

• yhteiset kehitysprojektit 

konsernin ja yksiköiden yritysvastuuraportointi 

• 

• asiakashallinta (CRM) 

Stora Enso Account Management (SEAM) ja asiakastuki 

• asiakaskyselyt 

Liiketoiminnan periaatteet. • yhteiskuntavastuun periaatteet 

• 

• myynnin ja markkinoinnin toimintaohjeet 

• konsernin kilpailulakien noudattamisohjelma 

Lisätietoja sivuilta 10–11, 25–30, 43, 47, 50–51 ja Konserni 2004 -raportista. 

Sijoittajat 

Yhteiskunta 

• 

tulosraportointi ja tilintarkastus 

konsernin taloushallinnon eettiset periaatteet 

konsernin viestintäpolitiikka ja -periaatteet 

yritysvastuuraportointi ja lehdistötiedotteet 

• sijoittajien vastuullisuuskriteerien seuranta 

ja niistä oppiminen


Toimittaja- ja alihankintaketjuun liittyvät näkökohdat. 

Esimerkiksi puunhankinnassa avainkohtia ovat: 

• luonnon monimuotoisuus 

• uusiutuvien raaka-aineiden kestävä käyttö 

• puun alkuperän laillisuus 

• työntekijöiden oikeudet 

vaikutukset paikallisiin elinoloihin. 

• 

Liiketoimintamahdollisuuksien luominen 

alihankkijoille. 

Oikeudenmukaisten liiketapojen edistäminen. 

Lisätietoja sivuilta 10–11, 18, 20–22, 25–35, 38–40, 44–46 ja 50–51. 

Tuotantoyksiköt 

• konsernin politiikat, periaatteet ja ohjeistot 

• ympäristöjärjestelmät 

• puun alkuperän seurantajärjestelmät 

• metsäsertifiointi ja siihen liittyvä alkuperäketjun seuranta 

• työterveyshuolto- ja työsuojelujärjestelmät 

• laatujärjestelmät 

yhteiskuntavastuun toteutus yksiköissä 

• 

• 

• sopimusehdot 

• COMPASS-tietokanta 


Päästöjen minimointi: päästöt ilmaan (ml. kasvihuonekaasut) 

ja vesiin, kaatopaikkajäte, melu ja hajuhaitat. 

Luonnonvarojen ekotehokas käyttö: 

raaka-aineet, vesi ja energia. 

Lisätietoja sivuilta 12–24, 30–31 ja 52–55. 

Henkilöstö 

Raaka-aineet ja palvelut 

hankintojen ekologiset ja sosiaaliset kriteerit 

• yhteiskuntavastuun periaatteet 

• liiketoiminnan periaatteet 

• toimittajien tyytyväisyyskyselyt 

yhteiset kehityshankkeet 

• 

• konsernin ympäristöä ja sosiaalista vastuuta 

koskeva politiikka 

• konsernin ympäristöperiaatteet 

• konsernin ympäristötavoitteet 

• ympäristöjärjestelmät 

• ympäristöinvestoinnit 

• parhaat teknologiat (BAT) 

toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 


Henkilöstön hyvinvointi ja oikeudet. 

Tähän liittyvät: 

• työolosuhteet 

• henkilöstön monipuolisuus 

• henkilöstövähennysten vastuullinen toteutus 

• yhdistymisvapaus 

• työpaikan vapaa valinta 

• lapsityövoiman kielto 

• palkkataso 

• työaika. 

Työpaikkojen luominen. 

• yhteiskuntavastuun periaatteet 

• yhteiskuntavastuun toteutus yksiköissä 

• työterveyshuolto- ja työsuojelupolitiikka ja 

näiden hallintajärjestelmät 

• käytännön työsuojelu yksiköissä, esim. riskianalyysit ja katselmukset 

• henkilöstökyselyt ja niihin liittyvät toimenpiteet 

• WISE-projekti ja toimintasuunnitelma 

• linjajohdon vastuu lakien noudattamisesta 

• konsernin palkkausta ja etuuksia koskevat ohjeistot 

• maakohtaiset riskianalyysit 

• koulutusohjelmat perehdyttämisestä ja jatkokoulutuksesta 

Osaamisen kehittäminen. 

johtajakoulutukseen 

• konsernin sisäiset työmarkkinat 

• 

• ulkomaankomennukset 

• henkilöstön liikkuvuusohjelma 

Lisätietoja sivuilta 10–11 ja 32–40, 44–45 ja Konserni 2004 -raportista. 

Yksityiskohtaisempaa tietoa Stora Enson yritysvastuun eri näkökohdista ja konsernin tämänhetkisestä 

toiminnasta löytyy tämän raportin muista osista sekä osoitteesta www.storaenso.com/2004/sustainability. 


JOHDANTO • SIDOSRYHMÄTYÖ 

Ennakoiva ote 

sidosryhmätyöhön 

Stora Enso on päättänyt syventää 

vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa 

saadakseen kokonaisvaltaisemman 

käsityksen niiden erilaisista näkökulmista 

keskeisiin yritysvastuukysymyksiin. 

Stora Enson tavoitteena on ottaa 

huomioon yritysvastuuasiat ennakoivasti 

ja johdonmukaisesti kaikessa konsernin 

liiketoiminnassa ja päätöksenteossa. 

Sidosryhmävuorovaikutus on ensiarvoisen 

tärkeää vastuullisen liiketoiminnan 

kannalta; se auttaa paitsi riskienhallinnassa 

myös tunnistamaan mahdollisuuksia 

lisäarvon luomiseen. 

Vuonna 2004 yritysvastuukomiteassa 

todettiin tarve luoda konsernille systemaattinen 

lähestymistapa sidosryhmä- 

JOHDANTO • KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDEKSIT 

Indeksit tuottavat 

arvokasta 

palautetta 

Kestävän kehityksen indeksit auttavat 

sijoittajia tunnistamaan osakkaille 

ja koko yhteiskunnalle pitkällä 

aikavälillä arvoa tuottavat yhtiöt. 

Stora Enso on ainoana metsä- ja paperiyhtiönä 

ollut mukana Dow Jones Sustai- 


nabilityIndexissä (DJSI) sen perustamisesta 

eli vuodesta 1999 alkaen. 

Dow Jonesin kestävän kehityksen 

indeksin vuoden 2004 arvion mukaan 

Stora Enson vahvuudet ovat: 

kattava ympäristöraportointi, sosiaalisten 

asioiden raportointi ja raporttien 

varmennus 

ympäristöpolitiikan ja ympäristöasioiden 

hallinnan integrointi 

vahva ilmastostrategia 

palveluhenkisyys asiakassuhteiden 

hallinnassa 

järjestelmällinen strateginen 

suunnittelu 

• 

• 

• 

• 

• 

Latviassa vedetään 

yhtä köyttä kestävän 

metsänhoidon 

puolesta. Baltian 

puunhankintaorganisaatio 

järjesti 

kesätapahtuman 

heinäkuussa 2004. 

vuorovaikutukselle ja määritellä sitä varten 

parhaat käytännöt. Viereisellä sivulla 

esitetty taulukko listaa tämänhetkiset 

vuorovaikutuskanavat. 

Avainkysymyksiä 

Vuonna 2005 laaditaan toimintasuunnitelma, 

jonka tarkoitus on tehdä Stora 

Enson sidosryhmävuorovaikutuksesta 

systemaattisempaa ja aktiivisempaa seuraavilla 

keskeisillä alueilla: 

Oppiva organisaatio 

Miten nykytietoa ja menetelmiä voidaan 

käyttää tehokkaammin päätöksenteossa 

ja oppivan organisaation 

tukena? 

• 

Stora Enson toiminta vaikuttaa 

laajalti paikallisyhteisöihin ja 

yhteiskuntaan sekä työntekijöihin, 

sijoittajiin, asiakkaisiin ja raakaaineiden 

ja palveluiden toimittajiin. 

Säännöllinen yhteydenpito 

näiden sidosryhmien kanssa on 

tärkeää, jotta Stora Enso olisi 

selvillä heidän odotuksistaan. 

• Sidosryhmätyön välineet 

Miten käytössä olevia välineitä voidaan 

täydentää, jotta tiedonkeruu 

olisi systemaattista, ymmärrys sidosryhmien 

näkemyksistä lisääntyisi, 

keskeiset kysymykset tunnistettaisiin 

ja potentiaalisia riskejä osattaisiin 

ennakoida ennen ongelmien syntymistä? 

Miten konsernin eri tasoilla 

käytetyt välineet toimivat yhdessä? 

• Raportointi 

Miten Stora Enso voisi paremmin 

seurata ja raportoida sitä, miten tyytyväisiä 

sidosryhmät ovat yritysvastuuasioihin 

sekä tarjota näille olennaista, 

oikea-aikaista ja täsmällistä 

tietoa?• 

• strateginen lähestymistapa geenimuunneltuihin 

organismeihin 

• hyvä tiedonhallinta ja oppiva 

organisaatio 

• hyvä inhimillisen pääoman kehitys 

(koulutus ja taidot). 

Kehitysalueiksi tunnistettiin: 

Toimintaa ohjaavia poliitikkoja ja 

periaatteita tulee valvoa systemaattisemmin. 

Hyväntekeväisyydelle tarvitaan konsernitason 

ohjeet. 

Alan vertailussa konsernilla tulee olla 

näyttöä neljän vuoden aikajänteellä 

kasvihuonekaasujen, energiankulu- 

• 

• 

•

Sidosryhmä Vaikutuskanavat 

Asiakkaat Stora Enson asiakashallinnan (CRM) prosessit: 

Stora Enso Account Management (SEAM) 

• 

• asiakastyytyväisyyskyselyt 

• asiakastuki 

• yritysvastuukoordinaattorit 

• säännölliset tapaamiset ja suorat asiakaskontaktit 

• kumppanuushankkeet, kuten Tihvinän 

hanke (ks. sivut 50–51) 

• yritysvastuuraportit, EMAS-selonteot ja 

muut julkaisut. 

Henkilöstö • työtyytyväisyyskysely 

• arvo- ja asennetutkimus 

• sisäisen asiakkuuden kysely 

• yhteistyö työntekijöiden ja luottamusmiesten 

kanssa yksikkö-, tulosryhmä- ja konsernitasolla 

• koulutukset 

• säännölliset kehityskeskustelut 

• intranet ja painetut julkaisut kuten henkilöstölehdet, 

yritysvastuuraportit ja EMAS-selonteot. 

Sijoittajat • Stora Enson antamat perusteelliset vastaukset 

toiminnan eettisyyttä seuraavien sijoittajien 

(SRI) kyselyihin 

• yritysesittelyt 

• henkilökohtaiset tapaamiset 

• www.storaenso.comin SRI-sivut, yritysvastuuraportit 

ja EMAS-selonteot. 

tuksen ja jätemäärien laskusta. Vaihtoehtoisesti 

konserni voi julkistaa 

yhteiset ympäristötavoitteet ja tiedot 

niiden saavuttamisesta. 

Vuonna 2003 annettujen suositusten 

seurauksena Stora Enso on parantanut 

ilmasto strategiaansa sekä julkistanut kattavat 

politiikat ja periaatteet. DJSI:n 

arvion mukaan hyväntekeväisyyden 

alueella ei kuitenkaan edistytty merkittävästi. 

Stora Enso oli mukana myös toisessa 

toiminnan eettisyyttä mittaavassa indeksissä, 

FTSE4Goodissa. Se kiinnittää erityistä 

huomiota ihmisoikeuksiin. 

Stora Enso on listattu myös seuraaviin 

indekseihin: 

Nordic Sustainability Index 

Ethical Index Euro and Global 

Climate Leadership Index 

• 

• 

• 

Indeksilistausten lisäksi Stora Enso 

on mukana myös monen pankin ja 

sijoitusrahaston eettisyyttä mittaavilla 

listoilla. 

Stora Enso sijoittui äskettäin GES 

Investment Services -yhtiön (entinen 

Caring Company) yritysvastuututkimuksen 

materiaalisektorin kärkeen. Sektori 

käsittää paperi- ja metsäteollisuuden, 

kemian-, metalli- ja kaivosteollisuuden 

Sidosryhmä Vaikutuskanavat 

Yhteistyö- • toimittajien tyytyväisyyskyselyt 

kumppanit • toimittajien arviointi 

• toimitusketjun hallintavälineet: 

• Company Management Performance 

Assessment (COMPASS) 

• laatujärjestelmät 

• sisäiset ja kolmannen osapuolen auditoinnit 

puunhankinnassa 

• kumppanuushankkeet, kuten Tihvinän hanke 

(ks. sivut 50–51) 

• osallistuminen alan järjestöjen toimintaan. 

Kansalais- • 

yhteiskunta 

yrityskuvaselvitykset 

• avointen ovien päivät tuotantoyksiköissä 

• viestintä paikallistasolla 

• julkiset kuulemistilaisuudet (ympäristö- ja 

sosiaalisten vaikutusten arviointien yhteydessä) 

• teemakohtainen dialogi ja yhteistyö kansalaisjärjestöjen 

kanssa 

• yritysvastuuraportit ja EMAS-selonteot. 

Julkishallinto • yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa 

(mm. UNDP ja UNICEF) 

• teemakohtainen dialogi 

• yritysvastuuraportit ja EMAS-selonteot. 

ja rakennustarviketeollisuuden yrityksiä. 

Kolmesataa Euroopan suurinta yritystä 

kattaneen arvioinnin perusteina olivat 

ympäristö- ja ihmisoikeustoiminnan, 

sidosryhmäyhteistyön ja hallintotapojen 

taso.• 

Stora Enso julkisti vuonna 2004 

oman sivuston eettisille sijoittajille 

(Socially Responsible Investors, SRI). Lue 

lisää osoitteesta 

www.storaenso.com 


YMPÄRISTÖ • YMPÄRISTÖTAVOITTEET 

Jaetut tavoitteet 

– yhteiset ponnistukset 


Stora Ensolla on vahva näyttö yksikkökohtaisten ympäristötavoitteiden 

asettamisesta. Nyt konserni on ensi kertaa määritellyt myös yhteiset 

konsernitason ympäristötavoitteet. 

Syksyllä 2004 Stora Enso otti ratkaisevan 

askeleen hyväksyessään koko 

konsernia koskevat ympäristötavoitteet. 

Tämä vahvistaa konsernin yritysvastuuta 

ja luo selkeät suuntaviivat tuleville 

toimille. 

Stora Enson yritysvastuukomitea 

hyväksyi yhteiset ympäristötavoitteet 

marraskuussa 2004. 

Tavoitteisiin on monia syitä, mutta 

tärkein niistä on voimavarojen keskittäminen 

siten, että konserni voi kilvoitella 

johtavasta asemasta toimialallaan. Stora 

Enso luottaa siihen, että ympäristötyö 

kohti tavoitteita lisää yhtiön luottamuspääomaa. 

Selkeyttä tavoitteisiin 

Ennen tavoitteiden määrittelyä Stora 

Enso analysoi, mitkä ovat globaalisti tär- 

keimpiä kysymyksiä, käytettäviä mittaustapoja 

ja sidosryhmien ilmaisemia odotuksia. 

Lopuksi valittiin seurattavat 

muuttujat ja määriteltiin konsernin 

ympäristötavoitteet. Tavoitteiden oli 

oltava 

• mitattavia 

• 

• selkeitä 

• 

• saavutettavia. 

globaalisti merkittäviä 

tärkeitä sidosryhmille 

Tavoiteasetannassa on huomioitu toiminnan 

ja tuotannon mahdollinen 

kasvu, eli tavoitteet on määritelty tuotantotonnia 

kohti. Kehitystä seurataan 

konsernitasolla painotettuina keskiarvoina. 

Lähtötasoa korjataan, kun tuotantorakenne 

tai tuotevalikoima muuttuu. • 

Miten tavoitteisiin päästään 

Tavoitteisiin pääseminen vaatii laajaa keinovalikoimaa: investointeja, tuotantoprosessien, 

vedenpuhdistamojen ja raaka-aineiden käytön tehostusta, luotettavaa kuidunhankintaa, 

parhaiden energialähteiden valintaa ja energiatehokkuuden järjestelmällistä analysointia. 

Kukin tuotantoyksikkö raportoi oman työnsä tuloksellisuudesta. Edistymistä 

konsernitason tavoitteissa puolestaan seurataan vuosittaisessa yritysvastuuraportissa.

Konsernitason ympäristötavoitteet ja indikaattorit 

Päästö-, energia- ja kuidun alkuperätavoitteet ovat voimassa kaikilla Stora Enson 

sellu-, paperi- ja kartonkitehtailla. Kuidun alkuperää koskeva tavoite pätee myös 

konsernin sahoilla. 

Päästötavoitteet 

Indikaattorit Konsernitavoitteet 

Rikkidioksidipäästöt 

(SO 2 ) ilmaan 

Jätevesien kemiallinen 

hapenkulutus (COD) 

15 %:n lasku vuodesta 2004 vuoden 

2009 loppuun mennessä 1) Ks. sivu 22. 

10 %:n lasku vuodesta 2004 vuoden 


Kaatopaikkajäte 10 %:n lasku vuodesta 2004 vuoden 


1) Tavoitteissa on huomioitu tuotannon mahdollinen kasvu (päästöt tuotantotonnia kohti). 

Lähtötasoa korjataan, kun tuotantorakenne tai tuotevalikoima muuttuu. 

Energiatavoitteet 


Rakennussuhde mittaa sähkön 

osuutta yhdistetyssä sähkön ja 

lämmön tuotannossa 

Rakennussuhteen nosto tehtaiden energiantuotannossa. 

Ks. sivut 20–22. 

Energiatehokkuuden katselmukset Energiatehokkuuden katselmukset suoritetaan kaikilla sellu-, 

paperi- ja kartonkitehtailla vähintään kahden vuoden välein. 

Ks. sivut 20–22. 

Tavoite kuidun hyväksyttävyydelle 


Kuidun alkuperän jäljitettävyys 

puutavaran, hakkeen, sahanpurun 

ja kuitumassan hankinnassa 

Nostetaan puun alkuperän seurantajärjestelmien piirissä olevan 

puutavaran, hakkeen, purun ja kuitumassan osuutta: 

98 % vuonna 2005 

100 % vuodesta 2006 alkaen. Ks. sivut 25–29. 

• 

• 


YMPÄRISTÖ • YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT 

Kattavat järjestelmät tukevat 

vastuullisuutta 

Stora Ensolla on jo pitkä kokemus ympäristöjärjestelmien käytöstä. 

Niiden tarkoituksena on auttaa yksiköitä keskittymään ympäristötyössä 

oman toimintansa kannalta ratkaiseviin tekijöihin. 

Vuoteen 2004 mennessä kaikki Stora 

Enson sellua, paperia ja kartonkia 

tuottavat yksiköt olivat saaneet 

ISO 14001 -sertifi kaatin ja/tai EMASrekisteröinnin 

1) . Joulukuussa 2004 Stora 

Enso hankki omistukseensa puolalaisen 

pakkausvalmistajan Intercell S.A:n, jolla 

ei toistaiseksi ole käytössään sertifi oitua 

ympäristöjärjestelmää. 

Stora Enso pyrkii varmistamaan, että 

kaikissa konsernin hankkimissa uusissa 

tuotantoyksiköissä otetaan käyttöön ISO 

14001:n ja/tai EMASin mukainen ympäristöjärjestelmä. 

Lisäksi yhtiössä on tehty 

päätös riippumattoman tahon auditoimien 

ympäristöjärjestelmien käyttöönotosta 

kaikilla sahoilla ja kaikissa puunhankintayksiköissä. 

Useimmat sertifi oimattomat 

sahat ovat jo asettaneet 

tavoitteekseen vuoden 2005. Virossa toimivalle 

Imaveren sahalle ISO 14001 

-sertifi kaatti on jo myönnetty. 

Keski-Euroopan sahojen pilottina sertifi 

oinnissa toiminut Bad St. Leonhardin 

saha on Stora Enson ensimmäinen keski- 

1) Toistaiseksi ainoastaan Stora Enson Euroopan tuotantoyksiköt 

on rekisteröity EMAS-järjestelmään. 


eurooppalainen saha, jolle on myönnetty 

sekä ISO 14001 -sertifi kaatti että 

EMAS-rekisteröinti. 

Takakannen sisäpuolella olevasta kartasta 

näkyvät kaikki vuoden 2004 loppuun 

mennessä sertifi oidut yksiköt. 

Järjestelmistä konkreettisia tuloksia 

Ympäristöjärjestelmien käyttöönotosta 

on ollut tehtailla lukuisia myönteisiä 

seurauksia. Yksiköiden mukaan on ollut 

hyödyllistä ottaa ympäristöasiat ennakoivasti 

huomioon tuotannossa. Henkilöstön 

yleinen tietoisuus ympäristöasioista 

on lisääntynyt, mikä on parantanut 

ympäristöasioiden hoidon tasoa. Ympäristöjärjestelmät 

ovat tarjonneet yksiköille 

käytännön työkaluja ja auttaneet keskittymään 

paikallisesta näkökulmasta 

olennaisimpiin seikkoihin. 

EMAS-selonteko jakaa 

tietoa sidosryhmille 

Julkiset ulkopuolisen tahon varmentamat 

EMAS-selonteot lisäävät ympäristö- 

tietoisuutta. Stora Enso onkin voimakkaasti 

korostanut selontekojen julkistamisen 

merkitystä. Laajat jakelut ovat 

mahdollistaneet ydinkysymysten ja tärkeiden 

toimenpiteiden viestimisen. 

Esimerkiksi Varkauden tehtaiden 

EMAS-selontekoa on jaettu seudun kaikkiin 

talouksiin. Varkauden tehtaiden 

mukaan tämä on auttanut paikallisia 

asukkaita ymmärtämään entistä paremmin, 

miten ympäristöasioita tehtailla 

hoidetaan.• 

NL-000018

YMPÄRISTÖ • LUPAEHTOJEN NOUDATTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET 

Ongelmat ratkeavat 

ripeällä toiminnalla 

Valtaosa Stora Enson tuotantoyksiköistä 

alitti ympäristölupien sallimat 

päästörajat selvästi. Ohessa listattujen 

lupaehtojen ylitysten lisäksi 

Stora Enson yksiköt pitävät kirjaa valituksista 

ja ryhtyvät asianmukaisiin toimiin 

mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi. 

Vuonna 2004 saaduista valituksista 

useimmat koskivat melu- ja hajuhaittoja. 

Päästöt ilmaan 

Oulun tehtaiden soodakattilan hiukkaspäästöille 

asetetut rajat ylittyivät kesäkuussa 

ja elokuussa 2004. Asiasta ilmoitettiin 

viranomaisille. Kattilan sähkösuodattimet 

korjattiin ja puhdistettiin, ja 

niiden tehoa parannettiin. 

Vetykloridin (suolahapon) ja pölyhiukkasten 

lupaehdot ylittyivät Varkauden 

tehtaiden Ecogas-laitoksen ilmapäästöissä 

tammi–toukokuussa 2004. 

Ongelmat aiheutuivat polttoaineeksi 

käytetyn, nestepakkauksista talteen otetun 

polyeteenin ja alumiinin seassa 

olleesta PVC-muovista. Suoritetun ympäristöarvioinnin 

perusteella viranomaiset 

nostivat päästörajoja toukokuun lopussa. 

Sittemmin lupaehtojen ylityksiä ei ole 

tapahtunut. 

Varkauden sellutehtaan hajurikkiyhdisteiden 

päästöille ilmaan asetettu aikaraja 

ylittyi kolmen kuukauden ajan tehtaan 

seisokkien takia. Viranomaisille 

ilmoitettiin asiasta välittömästi, eikä korjaavia 

toimenpiteitä katsottu tarpeellisiksi, 

sillä ongelmat johtuivat seisokin aikaisista 

laimeista hajukaasuista. 

Päästöt vesiin 

Vedenpuhdistamon kasvaneiden kiintoaineiden 

ja orgaanisten yhdisteiden 

kuormituksen vuoksi Anjalankosken 

tehtaiden kuukausittaiset COD-, BOD-, 

typpi- ja fosforiarvot ylittyivät helmi– 

toukokuussa 2004. Myös vuotuiset rajaarvot 

ylitettiin. Paikalliset viranomaiset 

on pidetty jatkuvasti ajan tasalla. Tilanteen 

korjaamiseksi on muun muassa 

kunnostettu suodatinlaitteistoja, otettu 

käyttöön parempi jätevesipäästöjen seurantajärjestelmä 

ja optimoitu aktiivilieteprosessia. 

Investointeja laitoksen puhdistuskapasiteetin 

kasvattamiseen on määrä 

tehdä vuonna 2005. 

Arzamasin ja Balabanovon pakkausmateriaalien 

jatkojalostuslaitoksista 

ulkopuoliseen puhdistukseen johdetut 

prosessivedet ovat ylittäneet puhdista- 

mon omistajan kanssa sovitut metalleille 

(Mn, Al, Zn, Cr, Fe) asetut raja-arvot. Laitoksiin 

rakennetaan parhaillaan omia 

jätevedenpuhdistusjärjestelmiä, jotka on 

määrä ottaa käyttöön vuoden 2005 alkupuolella. 

Viranomaisille on ilmoitettu 

toimenpiteistä. 

Corbehemin tehtailla sattuneiden 

pumppuvikojen vuoksi noin 200 m 3 

puhdistamatonta jätevettä valui läheiseen 

Scarpe-jokeen maaliskuussa 2004. 

Asiasta ilmoitettiin viranomaisille, ja 

kaikki pumput modernisoitiin uusinta 

teknologiaa käyttäen. Paikalliselle kalastusseuralle 

maksettiin 2 000 euron suuruinen 

korvaus. 

Kemijärven sellutehtaalla ylitettiin 

tammi–toukokuussa 2004 BOD-lupaehto, 

mikä johtui jätevedenpuhdistamolle 

johdetun veden suuresta orgaanisesta 

kuormituksesta. Syksyn 2003 ja kevään 

2004 välisenä aikana tehtiin useita korjaavia 

toimenpiteitä. Kaikista lupaehtojen 

ylityksistä on keskusteltu yksityiskohtaisesti 

viranomaisten kanssa, jotka 

ovat pitäneet korjaavia toimenpiteitä 

riittävinä. 

Viallisen venttiilin takia Maxaun 

tehtailla sattui noin 1,5 m 3 :n kaoliinilietevuoto. 

Osa lietteestä pääsi sadevesiviemäreihin 

ja tulvi Rein-jokeen. Kaoliinia 

ei luokitella vaaralliseksi aineeksi. 

Viranomaisille ilmoitettiin vuodosta 

välittömästi, eivätkä he ryhtyneet 

rangaistustoimiin. 

Port Hawkesburyn tehtailla ylitettiin 

9.1.2004 jätevesien kiinteiden aineiden 

päiväraja-arvo, mikä johtui äkillisestä 

huippuarvosta tehtaalta tulevassa jätevesivirrassa. 

Environment Canada -yksikölle 

ilmoitettiin havaitusta ongelmasta 

välittömästi, ja tehtaiden toiminta keskeytettiin 

selkeyttimien tasaantumisen 

ajaksi. 

Oulun tehtailla ylitettiin fosforille, 

typelle ja kemialliselle hapenkulutukselle 

(COD) asetetut raja-arvot helmikuussa 

2004, mikä johtui kuitulinjalta tulleesta 

epätavallisen suuresta kuormituksesta. 

Ympäristöviranomaisille tiedotettiin asiasta, 

ja pesuprosessia parannettiin. 

Jätevedenpuhdistamon toimintahäiriöiden 

vuoksi Skutskärin sellutehtaalla 

ylitettiin helmi- ja marraskuussa kiintoainepäästöjen 

ja kemiallisen hapenkulutuksen 

ohjearvot. Viranomaiset saivat 

tiedon asiasta, eikä vaikutuksia ympäristöön 

katsottu merkittäviksi. Tilanteen 

korjaamiseksi tehtaalla on muun muassa 

lisätty ravinteiden annostelua ja parannettu 

ylijäämälietteen käsittelyä tehtaan 

haihduttamolla. 

COD-lupaehto ylittyi lievästi Varkauden 

tehtailla tammikuussa 2004, kun 

epätavallisen kovat pakkaset aiheuttivat 

käynnistysongelmia sellutehtaalla ja vaikeuttivat 

kemikaalien annostelulaitteiden 

käyttöä jätevedenpuhdistamolla. 

Keskustelut viranomaisten kanssa aloitettiin 

viipymättä. Kemikaalien annostelulaitteistoa 

parannettiin toiminnan takaamiseksi 

tulevina talvina. 

Wisconsin Rapidsin vedenpuhdistamo 

(Water Quality Center) ylitti määrätyn 

päiväkohtaisen BOD-arvon ylärajan 

22.9.2004 ja ilmoitti heti havainnostaan 

Wisconsinin osavaltion viranomaisille. 

Paikallisviranomaiset antoivat asiasta 

huomautuksen. Puhdistamolla on suoritettu 

lukuisia korjaavia toimenpiteitä, 

joilla pyritään estämään tilannetta toistumasta. 

Metsät ja puunhankinta 

Baltian puunhankinta oli osallisena kahdessa 

tapauksessa, jotka koskivat vuonna 

2004 suoritettuja harvennushakkuita. 

Viranomaiset havaitsivat Virossa sijaitsevien 

Rägaveren ja Pärnun ympäristön 

metsissä liiallista harvennushakkuuta. 

Kaikille sidosryhmille ilmoitettiin vaadituista 

korjaavista toimenpiteistä, kuten 

ohjeistuksen muutoksesta ja asianomaisen 

henkilöstön koulutuksesta. Baltian 

puunhankinnassa vuonna 2005 käyttöön 

otettavaan ympäristöjärjestelmään 

liitetään myös puunkorjuu. 

Port Hawkesburyn tehtaiden Kanadan 

valtiolta vuokraamalla maalla suoritetun 

manuaalisen puunkorjuun yhteydessä 

huhtikuussa 2004 hakattiin epähuomiossa 

viereiseen provinssin 

suojelualueeseen kuulunut pieni metsäalue 

(0,04 ha). Erämaa-alueen rajaa ei 

oltu merkitty maastoon, ja tehtaiden kartoissa 

raja oli eri kohdassa kuin viranomaisten 

kartoissa. Heti kun virhe oli 

havaittu, toiminta keskeytettiin, ja rajat 

merkittiin selvitystyön osoittamaan paikkaan. 

Viranomaiset arvostivat Port Hawkesburyn 

tehtaiden nopeaa toimintaa, 

eikä mitään syytteitä ole esitetty. Nykyisin 

Port Hawkesburyn tehtaat tarkastaa, 

että sen käyttämiin karttoihin merkityt 

erämaan rajat ovat ajan tasalla.• 


YMPÄRISTÖ • YMPÄRISTÖTYÖN TULOKSIA 

Suotuisaa 

kehitystä 2004 

Useimmat mittarit osoittivat suotuisaa 

kehitystä vuonna 2004. 

Tuotantomääriin suhteutetut 

luvut osoittavat merkittävää laskua kaikissa 

päästöissä vesiin: typpipäästöt 

vähenivät lähes 7 %, AOX- ja COD-arvot 

7–8 % ja fosforipäästöt yli 16 %. Ilmapäästöissä 

uusiutumattomista lähteistä 

olevat hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) vähenivät 

yli 6 % ja rikkidioksidi (SO 2 ) sekä 

typen oksidit (NO x ) 4 %. Tuotantomääriin 

suhteutettu kaatopaikkajätteen 

määrä kuitenkin nousi 9 %. 

Tärkeä syy vesipäästöjen pienenemiseen 

on se, että vuonna 2004 tuotantolaitosten 

käyttöaste on ollut tasaisempaa 

kuin parina edeltävänä vuonna, koska 

tuotantorajoituksia on ollut vähemmän 

Materiaalivirrat 

Puu, kuoreton 46 milj. m 3 

Ostomassa 1,0 milj. tonnia 

Keräyspaperi ja -kartonki 2,4 milj. tonnia 

Pigmentit ja täyteaineet 3,0 milj. tonnia 

Tärkkelys 0,2 milj. tonnia 

Ostosähkö 17,4 TWh 

Ostetut fossiiliset polttoaineet ja turve 83 800 TJ 

Ostettu biopolttoaine 9 000 TJ 

Ostettu höyry 14 200 TJ 

Vesi 907 milj. m 3 


ja prosessiolosuhteet ovat olleet vakaammat. 

Lisäksi vuoden aikana saatiin päätökseen 

hankkeita, joiden tulokset nyt 

näkyvät vähentyneinä päästöinä. Kuvaavia 

esimerkkejä ovat Port Hawkesburyn 

sulfi ittisellutehtaan ja hiomon sulkeminen 

sekä Imatran ja Kemijärven tehtaiden 

toimintahäiriöiden korjaukset. 

Uusiutumattomista lähteistä tulevan 

hiilidioksidin ja rikkidioksidin päästöt 

riippuvat lähinnä käytetystä polttoaineesta. 

Biopolttoaineiden osuus Stora 

Enson käyttämistä polttoaineista kasvoi 

vuoden 2004 aikana, mikä on osaltaan 

helpottanut CO 2 - ja SO 2 -päästöjen laskua 

tuotantotonnia kohti. 

Kaatopaikkajätteen kasvu vuonna 

2004 johtui lähinnä poikkeuksellisesta 

0,9 milj. tonnia markkinasellua 

tilanteesta kolmella tehtaalla. Duluthin 

tehtaiden tehdasjätteen käyttöä kaatopaikkojen 

peittomateriaalina supistettiin, 

kun Minnesotan osavaltio määräsi uusia 

rajoituksia. Maxaun tehtailla paperikone 

6:n uudistustyöstä syntynyt rakennusjäte 

aiheutti tilapäisen piikin kaatopaikkajätteen 

määrässä. Wisconsin Rapidsin vedenpuhdistamolla 

(Water Quality Center) 

täyttömaan tarve on laskenut, joten Bironin 

tehtaiden kiinteän jätteen sijoitusta 

alueelle oli supistettava. 

Tiedonkeruussa tapahtuneiden tarkennusten 

johdosta jotkin tällä aukealla 

esitetyt luvut eivät vastaa vuoden 2003 

Yritysvastuuraportin sivuilla 17 ja 46–49 

esitettyjä lukuja.• 

10,6 milj. tonnia massaa konsernin omaan käyttöön 

14,6 milj. tonnia paperia ja kartonkia 

0,8 milj. tonnia jalosteita 

7 milj. m 3 puutuotteita 

Höyryn ja talteenotetun lämmön myynti 7 600 TJ 

Sähkön myynti 1,0 TWh 

Oma lämmön kulutus 179 500 TJ 

Oma sähkön tuotanto 8,3 TWh 

Sivutuotteiden myynti 5,1 milj. tonnia 

Sivutuotteet omaan käyttöön 1,5 milj. tonnia 

Päästöt ilmaan ja veteen sekä kaatopaikkajäte – ks. s. 17

Päästöt ja kaatopaikkajäte 

PÄÄSTÖT VETEEN, 

tonnia 2002 2003 2004 

COD 152 500 170 200 165 700 

AOX 590 680 660 

Fosfori 330 340 300 

Typpi 1 710 1 830 1 800 

PÄÄSTÖT ILMAAN, tonnia 

CO , uusiutumattomista 2 5 726 000 6 031 000 6 001 000 

CO , uusiutuvista 2 16 229 000 16 468 000 17 209 000 

CO , yhteensä 2 21 955 000 22 499 000 23 210 000 

SO2 19 200 19 700 20 000 

NO (NO ) x 2 19 200 20 100 20 400 

KAATOPAIKKAJÄTE, tonnia 

Kaatopaikkajäte 291 300 334 700 386 400 

Ongelmajäte 4 130 4 100 11 600 

Päästöt, jätteet ja tuotanto 1) 

Indeksi 2000 = 1,0 

SO2 

1,3 

1,2 

1,1 

1,0 

0,9 

0,8 

0,7 

0,6 

0,5 

AOX 

1,3 

1,2 

1,1 

1,0 

0,9 

0,8 

0,7 

0,6 

0,5 

Tuotanto 2) 

SO2 

2000 2001 2002 2003 2004 

Sellun tuotanto 3) 

AOX 

2000 2001 2002 2003 2004 

1) Ei sisällä sahojen päästöjä. 

2) Markkinasellu, paperin ja kartongin myyntituotanto 

3) Valkaistu sellu 

NOX 

1,3 

1,2 

1,1 

1,0 

0,9 

0,8 

0,7 

0,6 

0,5 

COD 

1,3 

1,2 

1,1 

1,0 

0,9 

0,8 

0,7 

0,6 

0,5 

Tuotanto 2) 

NOX 

2000 2001 2002 2003 2004 

Tuotanto 2) 

COD 

Seuraavia kertoimia on käytetty 

CO -päästöjen laskennassa vuonna 2004: 

2 

Päästöjen kertoimet (WRI/WBCSD1) ) kg CO /GJ 2 

Mustalipeä 126 

Kuori 50 % (kuiva-aineena) 125 

Tähteet, biopolttoaineet 125 

Puutähteet 125 

Liete 110 

Turve 106 

Suopa, mäntyöljy 100 

Hiili 95 

Raskas polttoöljy 77 

Kevyt polttoöljy 74 

Tähteet, fossiilisista polttoaineista 74 

Pikiöljy 70 

Metaani, metanoli, tärpätti 63 

Maakasu 56 

Vety 0 

1) Päästökertoimet perustuvat maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön, WRI:n, ja kestävän 

kehityksen yritysneuvoston WBCSD:n kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa koskeviin ohjeisiin. 

2000 2001 2002 2003 2004 

4) Hiilioksidi on Stora Enson toiminnan kannalta merkittävin 

kasvihuonekaasu, ja se on kasvihuonekaasuista ainoa, 

jota seurataan konsernitasolla. 

CO 2 -päästöjen laskentakertoimet 

Kiinteä jäte 

1,3 

1,2 

1,1 

1,0 

0,9 

0,8 

0,7 

0,6 

0,5 

Fosfori 

1,3 

1,2 

1,1 

1,0 

0,9 

0,8 

0,7 

0,6 

0,5 

CO2 

1,3 

1,2 

1,1 

1,0 

0,9 

0,8 

0,7 

0,6 

0,5 

Tuotanto 2) 

Kiinteä jäte 

2000 2001 2002 2003 2004 

Tuotanto 2) 

Fosfori 

2000 2001 2002 2003 2004 

Tuotanto 2) 

Fossiilinen CO2 4) 

CHP 

2000 2001 2002 2003 2004 


YMPÄRISTÖ • KEMIKAALIT 

Tiiviimpää 

yhteistyötä 

kemikaalitoimittajien kanssa 

Stora Enso haluaa hyödyntää raaka-aineet mahdollisimman tarkasti. Tähän tarvitaan sisäisten selvitysten lisäksi 

myös yhteistyötä kemikaalitoimittajien kanssa. 

Pigmentit, täyteaineet ja monet muut kemikaalit ovat tärkeä osa sellun- ja 

paperinvalmistusta. Niiden osuus voi olla jopa 30–50 % valmiin 

paperituotteen painosta. 

Lokakuussa 2004 Chemsoft-järjestelmässä 

otettiin käyttöön uusi 

Internet-pohjainen työkalu, joka 

nopeuttaa toimittajilta saatavan päivitetyn 

tiedon kulkua konsernin yksiköihin. 

Nykyään kemikaalien toimittajat voivat 

ilmoittaa tuotteidensa tärkeimmät 

terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tiedot 

käyttöturvallisuustiedotteilla. Tiedotteet 

kootaan Stora Enson tietojärjestelmiin, 

esimerkiksi Chemsoftiin ja Dolphiniin, 

joista tiedot ovat kaikkien kemikaa - 

leja ja muita materiaaleja käsittelevien 

työntekijöiden saatavilla. 

Chemsoftin erikoisuus ovat sen yhteydet 

yleiseen ChemSource ® -sellu- ja 

paperitietokantaan, joka sisältää yksityiskohtaista 

tietoa noin 14 000:stä Euroopan 

sellu- ja paperiteollisuudessa käytetystä 

kemiallisesta tuotteesta sekä ter- 


veyttä, turvallisuutta ja ympäristöä koskevaa 

tietoa noin 6 800:sta tuotteiden sisältämästä 

kemiallisesta aineesta. 

Tiukat kemikaalisäännökset 

Stora Enso North America vaatii kemikaalitoimittajiltaan 

vieläkin tarkempia 

tuotetietoja. Yhdysvalloissa kaikkien 

raaka-aine- ja kemikaalihankintojen 

hyväksyminen edellyttää tiukan kaavan 

noudattamista. Toimittajien on täytettävä 

erityiset lomakkeet, joissa tuotteista 

annetaan tarkempaa tietoa kuin tavanomaisissa 

käyttöturvallisuustiedotteissa. 

Vaarallisten aineiden 

käyttö minimoidaan 

Varmistaakseen kemikaalien turvallisen 

käytön Stora Enson tehtaat pyrkivät jatkuvasti 

parantamaan hallintajärjestel- 

miään. Tehtaiden kemikaaleista vastaavat 

henkilöt ja työryhmät tutkivat ja 

hyväksyvät uudet kemikaalit varmistaakseen, 

että kaikki tehtailla käytetyt tuotteet 

ovat turvallisia käyttää sekä ympäristön 

että ihmisten kannalta. 

Stora Enson Ruotsin tehtailla käytössä 

olevat tuotteet arvioidaan vuosittain, 

jolloin selvitetään, voitaisiinko ne korvata 

turvallisemmilla ja vaarattomammilla 

vaihtoehdoilla. Esimerkiksi Norrsundetin 

sellutehtaan valkaisuprosessissa käytetään 

rikkidioksidin tilalla nykyään natriumvetysulfi 

ittia. Muilla tehtailla on 

vaihdettu eristys- ja tiivistemateriaa leja 

sekä öljytuotteita. 

Tarvittaessa tehdään erityisselvityksiä 

kemikaalien riskeistä, ja tietoja hyödynnetään 

turvallisuuden parantamiseen.•

Miten kemikaaleja käytetään? 

Sellun valmistuksessa kemikaaleja tarvitaan 

sellun keittoon, valkaisuun ja 

tuotannon tehostamiseen. Monet 

näistä kemikaaleista voidaan käyttää 

selluprosessissa uudelleen tai hyödyntää 

energian tuotannossa. 

Paperin valmistuksessa pigmenttejä 

ja täyteaineita, kuten kalsiumkarbonaattia, 

kaoliinia ja talkkia, muita 

kemikaaleja, kuten sideaineita, tärkkelystä 

ja retentioaineita, käytetään 

lisäämään paperin lujuutta, opasiteettia 

ja vaaleutta sekä takaamaan laadukkaiden 

painotuotteiden ja pakkausten 

vaatiman pinnan sileyden. Muita 

kemikaaleja käytetään tehtaiden 

tukiprosessien, kuten kattilalaitosten 

ja jätevedenpuhdistuksen, tehostamiseen. 

Vuonna 2004 Stora Enso osti noin 

3 miljoonaa tonnia pigmenttejä ja 

täyteaineita. Monet pigmentit ja täyteaineet 

eivät sellun sisältämän puukuidun 

tapaan ole uusiutuvia raakaaineita, 

joten niiden tehokas käyttö ja 

talteenotto on aivan erityisen tärkeää. 

YMPÄRISTÖ • INVESTOINNIT JA VASTUUT 

Investointeja 

bioenergiaan 

Vuonna 2004 Stora Enso käytti 

yhteensä 261 miljoonaa euroa 

ympäristöinvestointeihin ja -kustannuksiin, 

kun vastaava summa vuonna 

2003 oli 254 miljoonaa euroa. Ympäristöinvestoinnit 

olivat yhteensä 87 miljoonaa 

euroa ja ympäristökustannukset 174 

miljoonaa euroa. 

Ympäristökustannuksiin sisältyvät 

investoinnit käyttöomaisuuteen sekä 

käyttö- ja kunnossapitokustannukset 

ilman korkoja ja poistoja. Pääkustannuslajit, 

jotka muodostavat noin 70 % kokonaiskustannuksista, 

ovat verot, maksut, 

korvaukset ja lupiin liittyvät kustannukset 

51 miljoonaa euroa (39 miljoonaa 

euroa v. 2003), huolto ja kunnossapito 

39 miljoonaa euroa (41 miljoonaa euroa) 

sekä kemikaalit ja materiaalit 33 miljoonaa 

euroa (31 miljoonaa euroa). 

Merkittävimmät investoinnit 

Skoghallin tehtaat rakentaa parhaillaan 

uutta soodakattilaa ja haihduttamoa, ja 

toinen kattila on määrä muuntaa öljykäyttöisestä 

biopolttoainekäyttöiseksi 

vuonna 2006. Uudistukset parantavat 

energiatehokkuutta ja alentavat hiilidioksidin, 

rikkidioksidin ja typen oksidien 

päästöjä sekä vesistön COD-kuormitusta. 

Hankkeiden investointikustannukset olivat 

56 miljoonaa euroa vuonna 2004. 

Varkauden tehtaat on investoinut 

vuoden 2004 aikana 23 miljoonaa euroa 

uuteen kuumahierrelinjaan ja hakkeenkäsittelyjärjestelmään 

kasvattaakseen 

kuumahierrelaitoksen kapasiteettia. Toimenpiteiden 

odotetaan vähentävän merkittävästi 

fossiilisten polttoaineiden käyttöä. 

Investoinnin kokonaisarvoksi tulee 

37 miljoonaa euroa. 

Kvarnsvedenin tehtaat on käynnistänyt 

uuden kattilan, joka helpottaa biopolttoaineiden 

käytön lisäämistä ja 

vähentää SO 2 - ja NO x -päästöjä. Hankkeen 

investointikustannukset olivat 

20 miljoonaa euroa vuonna 2004. 

Kabelin tehtaat on rakentanut 

yhteistyössä paikallisen energiayhtiön 

kanssa uuden biovoimalaitoksen, joka 

aloitti toimintansa joulukuussa 2004. 

Tuotettu sähkö johdetaan paikalliseen 

sähköverkkoon ja höyry käytetään tehtailla. 

Kabelin tehtaat toimittaa voimalaitokselle 

biopolttoaineita, muun muassa 

sahanpurua ja kuorta. Uuden voimalaitoksen 

hiilidioksidipäästöt ovat 160 000 

tonnia vähemmän kuin vastaavankokoisessa 

fossiilisia polttoaineita käyttävässä 

laitoksessa. 

Ympäristövastuut 

Konsernin tulevien ympäristövastuiden 

suuruudeksi arvioidaan 45 miljoonaa 

euroa. Tähän sisältyy saneeraushankkeita, 

kuten Falunin suljetun kaivoksen jälkihoito, 

Skoghallin entisen kloorialkalitehtaan 

elohopeapitoisen jätteen puhdistus 

sekä Skutskärin sataman elohopea - 

jätteen turvallinen loppusijoitus. Vuonna 

2004 Stora Enso puhdisti saastuneita maita 

Rautjärvellä ja Keravalla sekä toimitti 

Uimaharjun sahan saastuneita maamassoja 

ongelmajätteiden käsittelyyn. Entisen 

Pateniemen sahan alueen puhdistukseen 

kohdistettuja varoja lisättiin suunnitelmien 

laajentumisen vuoksi. Saneeraus 

alkaa, kun hankkeelle saadaan tarvittava 

ympäristölupa. 

Tällä hetkellä ei ole vireillä ympäristöasioihin 

liittyviä korvausvaatimuksia, 

jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti konsernin 

taloudelliseen tilanteeseen.• 

Lue lisää osoitteesta: 

www.storaenso.com/2004/ 

sustainability 


YMPÄRISTÖ • ENERGIA & ILMASTO 

Katse 

energiatehokkuuteen 

Stora Enso asetti vuonna 2004 uudet energiantuotannon tehokkuutta ja energiankäyttöä 

koskevat tavoitteet, jotka tukevat yhtiön ilmastomuutokseen liittyviä ponnisteluja. 

Skoghallin tehtaat aikoo vähentää Energy 2005 -projektinsa avulla CO 2 -päästöjään 170 000 tonnia vuodessa. 

Yritysvastuukomitea päätti marraskuussa 

2004, että edistymistä energiatehokkuudessa 

ryhdytään seuraamaan 

kahden kvantitatiivisen mittarin 

avulla: 

1. Energiantuotannon tehokkuutta 

mitataan rakennussuhteella, joka 

kuvaa, kuinka paljon sähköä tuotetaan 

tietystä määrästä lämpöä. 

2. Energiatehokkuuden katselmuksiin 

osallistuvien sellu-, paperi- ja kartonkitehtaiden 

osuus kuvastaa sitä, 

missä määrin tehtaat ovat jatkuvan 

parantamisen mallin mukaisesti pyrkineet 

etsimään mahdollisuuksia 

vähentää energiankulutusta. Tavoit- 


teena on varmistaa, että kaikki tehtaat 

osallistuisivat katselmuksiin 

vähintään joka toinen vuosi. 

Enemmän sähköä lämmöstä 

Vuoden 2004 luvut tulevat muodostamaan 

vertailukohdan tavoitteiden seurannalle. 

Vuonna 2004 koko konsernin 

kombivoimalaitoksissa tuotetun energian 

sähkön ja lämmön suhde eli rakennussuhde 

oli 18 %. 

Nykyaikaisessa yhdistetyssä lämmön 

ja sähkön tuotannossa hyötysuhde on 

yleensä huomattavasti parempi kuin tuotettaessa 

lämpöä ja sähköä erikseen. 

Vuonna 2005 sähkön ja lämmön keskinäiseen 

suhteeseen energiantuotannossa 

vaikuttavat useat vuonna 2004 tehdyt 

toimenpiteet, joista merkittävin on 

Skoghallin tehtaiden meneillään oleva 

uuden kattilan rakennustyö. Tehtaan 

nykyinen suhdeluku on 11 %, mutta 

uusitun voimalaitoksen käynnistyttyä 

se nousee 20 %:iin. Uudistus lisää myös 

biopolttoaineiden osuutta korvaamalla 

niillä fossiilisia polttoaineita. 

Konsernitasolla energiatehokkuutta 

lisää myös se, että yhteensä 11 Stora 

Enson tehdasta toimittaa ylijäämälämpöä 

paikallisiin kaukolämpöverkkoihin.

Yksityiskohdilla suuri merkitys 

Stora Ensolla on jo pitkä kokemus energiatehokkuuden 

auditoinneista. Ajanjaksolla 

2000–2002 yhtiön kaikki eurooppalaiset 

tehtaat auditoitiin vähintään kerran. 

Stora Enso North America on saanut 

päätökseen jo kolmannen kierroksen 

yksikköjensä vuotuisia energiatehokkuuden 

auditointeja. Pohjois-Amerikan yksiköiden 

auditointien tulosta ovat entistä 

tehokkaammat tavat tuottaa ja hyödyntää 

höyryä, raakaveden suodatukseen 

tarvittavien prosessien vähentäminen 

sekä suurten sähkömoottoreiden ja laajojen 

alueiden valaisun tehostaminen 

uuden tekniikan avulla. 

Oleellista uudessa toimintamallissa 

on se, että kaikkien auditointien päätteeksi 

on laadittava toimintasuunnitelma, 

jonka toteutusta myös seurataan. 

Järjestelmällisiä energiatehokkuuden 

katselmuksia on suoritettu erityisesti 

hienopaperitulosryhmässä. Veitsiluodon 

tehtailla joulukuussa 2004 aloitettu pilottiprojekti 

on hyvä esimerkki siitä, miten 

energiatehokkuutta voidaan parantaa 

sahan sekä sellu- ja paperitehtaan muodostamassa 

integraatissa. Integraatissa 

voidaan hyödyntää tehokkaasti sisäisiä 

energiavirtoja, mikä tosin samalla merkitsee 

entistä monimutkaisempaa kokonaisuutta. 

Veitsiluodon pilottiprojekti 

koskee niin prosessi- ja tuotantotyöntekijöitä 

kuin energia-asiantuntijoitakin. 

Kokonaisvaltainen lähestymistapa ottaa 

huomioon myös tuotevalikoiman ja tuotannon 

keskeytysten vaikutukset energiankulutukseen. 

Samaan aikaan Stora Enson sellun 

osaamiskeskus on aloittanut uuden energia-auditointien 

kierroksen kaikilla 15 

sellutehtaalla. Pilottina toimii Kemijärven 

sellutehdas, jossa auditointi alkoi 

syksyllä 2004. Kierros ulottuu myös konsernin 

osakkuusyhtiö Sunila Oy:öön. 

Ideoita energiankulutuksen 

vähentämiseksi 

Jo toista vuotta Stora Enson Pohjois- 

Amerikan liiketoiminnot on tarjonnut 

yksiköilleen rahoitusta innovatiivisiin 

energiansäästöön ja kasvihuonekaasupäästöjen 

vähentämiseen tähtääviin 

hankkeisiin. Tähän mennessä hankkei- 

siin on investoitu kaikkiaan miljoona 

Yhdysvaltain dollaria. Hankkeiden odotetaan 

tuovan aikanaan lähes 1,8 miljoonan 

Yhdysvaltain dollarin vuotuiset säästöt 

energiakustannuksiin. 

Projektien ansiosta säästetty lämpöenergia 

vastaa noin 2 500 paikallisen 

kotitalouden vuotuiseen lämmitykseen 

tarvittavaa energiamäärää tai yli 1 000 

kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta. 

Hiilen, maakaasun ja sähkön kulutuksessa 

saavutetut säästöt puolestaan 

vastaavat yli 22 000 tonnin vuotuisia 

CO 2 -päästöjä. Lisäksi projektien odotetaan 

supistavan vedenkulutusta vähintään 

552 000 m 3 vuodessa. 

Valmistautumista päästökauppaan 

Kioton ilmastosopimuksen mukainen 

päästökauppa alkaa virallisesti vuonna 

2008, mutta Euroopan unioni on päättänyt 

käynnistää sen jo vuoden 2005 alusta. 

Vuosi 2004 olikin Stora Ensolle monissa 

maissa varsin kiireistä aikaa, kun 

tehtaat hakivat itselleen päästölupia ja 

-oikeuksia. 

Päästökauppa etenee 

1997 EU asettaa CO 2 -päästöjen vähentämiselle 

maakohtaiset tavoitteet 

2004 Tehdaskohtaiset päästöoikeudet 

määritellään kansallisten jakosuunnitelmien 

pohjalta EU:n 25 jäsenvaltiossa 

2005 Päästökaupan kokeilu alkaa 

EU:ssa 

2008–2012 Varsinainen Kiotosopimuskausi 

2012– Kioto-sopimuskauden jälkeinen 

aika 

Päästökauppa on koko konsernin asia 

Vaikka kasvihuonekaasupäästöjen 

vähentämiselle asetetut tavoitteet ovat 

maakohtaisia ja päästöluvat tehdaskohtaisia, 

Stora Enso pyrkii optimoimaan 

vähennykset konsernitasolla päästäkseen 

mahdollisimman kustannustehokkaaseen 

lopputulokseen. Käytännössä päästökauppa 

hoidetaan seuraavasti: 

• 

Tehtaat vastaavat 

päästölupien ja -oikeuksien hakemisesta 

-päästöjen seurannasta ja riippumattoman 

tahon varmistamien lukujen 

raportoinnista viranomaisille 

päästöoikeuksien takaisin luovuttamisesta. 

• CO 2 

• 

• 

• 

• 

Stora Enson energiapalvelut 

ja Stora Enson rahoituspalvelut 

vastaavat 

Stora Enson maakohtaisten taseiden 

seurannasta 

kansallisesta ja/tai kansainvälisestä 

päästökaupasta 

tulevien päästöoikeuksien suojauksesta 

hinnanmuutoksilta. 

Käytännössä tämä merkitsee, että kukin 

tehdas ”omistaa” CO 2 -päästönsä ja päästöoikeutensa. 

Tehtaan päästötaseen ylittyessä 

tai alittuessa ensimmäisenä toimenpiteenä 

on käydä kauppaa muiden 

samassa maassa sijaitsevien Stora Enson 

tehtaiden kanssa päästökauppamarkkinoilla 

määräytyneeseen hintaan. Joskus 

voi olla paikallaan ryhtyä kaupantekoon 

samassa maassa toimivan ulkopuolisen 

tahon kanssa. Myös kansainvälinen 

kauppa on mahdollista, tosin se voi 

lisätä byrokratiaa ja kustannuksia. 

Päästökauppa Pohjois-Amerikassa 

Stora Enso ei harjoita päästökauppaa 

ainoastaan Euroopan unionin alueella. 

Stora Enson Pohjois-Amerikan liiketoiminnot 

kuuluu Chicagon ilmastopörssin 

(CCX) perustajajäseniin. Aktiivisella toiminnallaan 

pörssissä se on kerännyt 

arvokasta kokemusta vapaaehtoisesta 

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. 

Vuonna 2003 liiketoimintojen tavoitteena 

oli vähentää CO 2 -päästöjä 1 % 

alle perustason eli vuosien 1998–2001 

keskiarvoksi määritellyn päästömäärän. 

Vuoden 2003 tulokset osoittavat kuitenkin, 

että tulosryhmä pystyi vähentämään 

CO 2 -päästöjään noin 8,75 % eli 154 208 

tonnia perustasosta. 

Ilmastopörssin tavoitteena on luoda 

aktiivinen markkinapaikka hiilidioksidipäästöjen 

alentamisesta aiheutuvien kus- 


YMPÄRISTÖ • ENERGIA & ILMASTO 

tannusten minimoimiseksi. Vuonna 

2004 Stora Enson Pohjois-Amerikan liiketoiminnot 

osti 7 800 tonnia hiilidioksidin 

päästöoikeuksia, kun vastaava luku 

vuonna 2003 oli 14 400 tonnia. Stora 

Enso maksoi hiili dioksidin päästöoikeuksista 

vuonna 2004 keskimäärin 0,92 

Yhdysvaltain dollaria tonnilta. 

Biopolttoaineisiin perustuvaa 

vihreän sähkön myyntiä 

Biopolttoaineiden huomattavan suuri 

osuus polttoaineiden kokonaiskulutuksesta 

on antanut Stora Ensolle mahdollisuuden 

osallistua jo kolmena vuonna 

vihreän sähkön ja vihreiden sertifi kaattien 

kauppaan. Vuonna 2004 kauppaan 

osallistui kaikkiaan 18 eurooppalaista 

tehdasta. 

Biopolttoaineiden osuus 

korkealla tasolla 

Vuonna 2004 biopolttoaineiden osuus 

konsernin omassa energiantuotannossa 

käytetyistä energianlähteistä oli 62,5 %, 

mikä merkitsee hienoista kasvua vuoden 

2003 luvusta 61,5 %. Absoluuttisesti 

mitattuna biopolttoaineiden käyttö 

lisääntyi yhteensä 6 000 TJ. Tärkeimmät 

bioenergian lähteet ovat mustalipeä, 

kuori ja kuituliete. 

Sähkönhankinta ja -kulutus vuonna 2004 


Skoghallin ja Kvarnsvedenin tehtailla 

rakenteilla olevat voimalaitokset lisäävät 

biopolttoaineiden osuutta. Kabelin tehtaat 

on puolestaan rakentanut yhteistyössä 

paikallisen energiayhtiön kanssa 

uuden biovoimalaitoksen, joka aloitti 

toimintansa joulukuussa 2004 (ks. sivu 

19). 

Suuret investoinnit eivät kuitenkaan 

ole ainoa tapa lisätä biopolttoaineiden 

käyttöä. Pienilläkin askelilla on merkitystä, 

erityisesti jos eteneminen on jatkuvaa 

ja järjestelmällistä. Esimerkiksi Veitsiluodon 

tehtaille asennettiin vuonna 2004 

uusi kuoripuristin, joka parantaa biopolttoaineena 

käytettävän kuoren kuivaainepitoisuutta 

ja lämpöarvoa. Myös 

Celbin tehtailla kehitettiin kuoren ja 

puuntähteiden käsittelyä. Sachsenin tehtaille 

taas asennettiin uutta laitteistoa 

maakaasua korvaavien polttoaineiden 

varastointia ja kuljetusta varten. 

Stora Enson kaltaisessa suuryrityksessä 

on myös mahdollista ohjata jossakin 

yksikössä käyttämättä jäänyt biopolttoaine 

konsernin toiseen yksikköön. Uusin 

esimerkki tällaisesta toiminnasta on 

Oulun tehtaat, jossa hyödynnetään Kemijärven 

sellutehtaan ylijäämä kuorta.• 

TWh Suomi Ruotsi Eurooppa 1) Pohjois- 

Amerikka 

Oma tuotanto 2) 

Aasia Yhteensä 

CHP 4,0 1,1 1,8 1,0 0,03 7,9 

Vesivoima 0,4 0 0 0,2 0 0,6 

Ydinvoima 1,3 0 0 0 0 1,3 

Muut resurssit 0,8 0 0 0 0 0,8 

Yhteensä 6,4 1,1 1,8 1,2 0 10,5 

Ostot 2,3 5,1 3,9 3,8 0,1 15,1 

Hankinnat yhteensä 3) 8,7 6,2 5,7 5,0 0,1 25,7 

Stora Enson tehtaiden kulutus 8,3 6,2 5,0 4,8 0,12 24,4 

Myynti konsernin ulkopuolelle 

1) Ilman Suomea ja Ruotsia 

0,4 0,04 0,6 0,14 0 1,2 

2) Oma tuotanto = Stora Enson suoraan tai epäsuorasti omistama tuotanto 

3) Hankinnat = sähkön hankinta paikallisesta verkosta 

Uudet tavoitteet rikkidioksidille 

Vuonna 2004 Stora Enso asetti koko 

konsernia koskevaksi tavoitteeksi 

vähentää vuoden 2009 loppuun 

mennessä SO 2 -päästöjä 15 % vuoden 

2004 tasosta tuotettua sellu-, paperi- 

ja kartonkitonnia kohden. Tämä 

edellyttää tehtailta polttoaineiden 

käytön optimointia, prosessiparametrien 

säätöä ja energiatehokkuuden 

lisäämistä. 

Hiilidioksidi, typen oksidit ja 

hiukkaset ovat muita tärkeitä 

Stora Enson toiminnoista aiheutuvia 

päästöjä ilmaan. Niitä syntyy lähinnä 

energian tuotannossa fossiilisista 

polttoaineista. Aina kun mahdollista, 

Stora Enson tehtaat käyttävät 

biopolttoaineita. Niistä aiheutuvat 

rikkidioksidipäästöt ovat hyvin 

vähäisiä. Ne auttavat vähentämään 

fossiilisista polttoaineista syntyviä 

kasvihuonekaasuja sekä säästämään 

uusiutumattomia fossiilisia polttoaineita. 

Stora Enson tehtaat käyttävät mm. 

hiukkaspäästöjä vähentäviä sähkösuotimia 

sekä päästöjen vähentämiseen 

suunniteltuja prosessinohjausjärjestelmiä. 

Polttoaineiden kokonaiskulutus 

energiantuotannossa 2004, TJ 

Biopolttoaineet ........................ 63 % (61 %) 

Kaasu ....................................... 19 % (20 %) 

Hiili .............................................. 9 % (9 %) 

Öljy ............................................. 6 % (6 %) 

Turve ........................................... 3 % (4 %) 

Yhteensä 221 400 TJ 

Biopolttoaineiden osuus Storan Enson 

vuotuisesta 221 400 TJ:n polttoainekulutuksesta 

on noin 63 % (215 300 TJ vuonna 

2003). Kombivoimalat kattavat 32 % 

konsernin koko sähkönkulutuksesta, joka 

on yhteensä 24,4 TWh.

YMPÄRISTÖ • VESI 

Vuonna 2004 Stora Enso asetti 

tavoitteekseen alentaa jätevesien 

kemiallista hapenkulutusta (COD) 

10 % tuotantotonnia kohti vuodesta 

2004 vuoden 2009 loppuun mennessä. 

Tavoitteeseen pääseminen edellyttää joitakin 

investointeja vedenpuhdistamoihin 

etenkin Euroopan tehtailla. 

COD-päästöjä voidaan supistaa myös 

vähentämällä käsittelyyn menevän jäteveden 

orgaanisen aineen pitoisuutta. 

Kun päästöt on saatu alhaiselle tasolle, 

järjestelmien tarkka käyttö on entistä tärkeämpää 

tahattomien päästöjen estämiseksi. 

COD-arvon kehitys viiden vuoden 

jaksolla on nähtävissä sivulla 17. 

COD-arvo kertoo kemiallisen mittausmenetelmän 

perusteella, paljonko 

happea kuluttavaa orgaanista ja epäorgaanista 

ainetta raaka- tai jätevedessä on. 

Mitä suurempi käsitellyn jäteveden 

COD-arvo on, sitä enemmän happea 

päästöt kuluttavat vesistössä. Jos jätevesipäästöt 

kuluttavat liikaa vesistön happea, 

niillä voi olla haitallinen vaikutus vesieliöstöön. 

Tehoa puhdistukseen 

Sellun- tai paperinvalmistusprosessin 

läpikäynyt vesi puhdistetaan huolella ja 

palautetaan luonnon vesikiertoon. Jätevesien 

puhdistus on tärkeä osa Stora 

Enson vesihuoltoa, ja tehtailla onkin 

vuosien mittaan kiinnitetty runsaasti 

huomiota vedenpuhdistukseen. 

Kaksi ajankohtaista esimerkkiä Ruotsista 

kuvaavat, millaisia toimia konsernin 

tehtailla on meneillään vedenpuhdistamojen 

tehokkuuden parantamiseksi. 

Nymöllan tehtaat kasvattaa tehtaan 

vedenpuhdistamon aktiivilieteprosessin 

ilmastuskapasiteettia. Ilmastusaltaan 

Vähemmän 

happipitoisuuden nosto parantaa lietteen 

laskeutumista selkeyttimissä ja kasvattaa 

puhdistamon mikrobien fosforin 

ja typen kulutusta, mikä johtaa päästöpitoisuuksien 

alenemiseen. Uusi ilmastuslaitteisto 

otetaan käyttöön keväällä 

2005. 

Kvarnsvedenin tehtaat nostaa vedenpuhdistamon 

kapasiteettia vastatakseen 

uuden paperikoneinvestoinnin ja hierteen 

tuotannon kasvun tuomiin tarpeisiin. 

Vedenpuhdistamon parannuksen 

yhteydessä biosuodinprosessi vaihdetaan 

kantoaineprosessiksi (Moving Bed Biofi 

lm Reactor, MBBR) ja prosessiin lisätään 

uusi fl otaatiovaihe lietteenerottelun 

tehostamiseksi. Uusittu vedenpuhdistamo 

otetaan käyttöön vuoden 2005 aikana. 

Vedenkäyttö 2000–2004 

1000 

950 

900 

850 

800 

750 

700 

650 

600 

0 

ja puhtaampaa 

2000 2001 2002 2003 2004 

Vedenkäyttö (miljoonaa kuutiometriä) 

Tuotanto (miljoonaa tonnia sellua, paperia ja 

kartonkia 

17 

16 

15 

14 

13 

12 

11 

10 

0 

Pohjaveden käyttö vähenee 

Lähes kaikki Stora Enson sellun-, paperin- 

ja kartonginvalmistukseen käyttämä 

vesi johdetaan tehtaille joista ja järvistä. 

Raakavedestä 97 % oli lähtöisin pintavesistä 

vuonna 2004. Stora Enson pohjave- 

denkulutus laski edelleen. Järvien ja jokien 

vettä käytetään erityisesti Pohjois- 

Amerikassa ja Pohjoismaissa, missä 

pintavettä on runsaasti tarjolla. Manner- 

Euroopassa pintavettä on niukemmin 

saatavilla, ja prosessivettä otetaan jonkin 

verran pohjavesistä. 

Esimerkki tehtaista, jolla pohjavedenottoa 

on vähennetty, on Corbehemin tehtaat. 

Corbehemin tehtaat on vähentänyt 

pohjavedenottoa huhtikuusta 2004 lähtien 

ja siirtynyt käyttämään enemmän 

Scarpe-joen vettä paikallisten määräysten 

mukaisesti. Tehtaiden voimalaitoksen 

höyryntuotannossa tarvittavan puhdistetun 

veden valmistukseen käytettiin 

aiemmin vuosittain noin 400 000 m 3 

pohjavettä. Tehtaat aloitti vedenoton 

joesta samalla kun uusi maakaasukäyttöinen 

voimalaitos valmistui. 

Kokonaiskulutus alas 

Stora Enson yleistavoite on vähentää 

veden kokonaiskulutusta ja käyttää vettä 

entistä tehokkaammin. Viimeisten kymmenen 

vuoden aikana konsernin ominaisvedenkulutus 

tuotantotonnia kohti 

on laskenut 15 %. 

Kimberlyn tehtaat Yhdysvalloissa 

ovat yksi esimerkki siitä, miten vedenkulutusta 

alennetaan käytännössä. 

Kimberlyn tehtaiden ominaisvedenkulutus 

on laskenut 31 % vuodesta 2000.• 


YMPÄRISTÖ • TÄHTEET 

96 % tähteistä 

käytetään 

hyödyksi 

Stora Enso pyrkii hyödyntämään raaka-aineet tuotannossaan 

mahdollisimman tarkoin ja vähentämään jätteiden määrää etsimällä 

syntyville tähteille kannattavaa käyttöä. 

Tähteitä syntyy pääasiassa sellun- ja 

paperinvalmistuksen prosesseissa, 

jätevedenpuhdistamoissa, energiantuotannossa 

ja kemikaalien talteenotossa. 

Sisäisten verkostojen ansiosta tehtaat 

voivat oppia toisiltaan parhaita käytäntöjä. 

Niiden työtä tukevat sekä paperituotealueen 

T&K-ryhmään kuuluva 

ympä ristötekniikan tiimi että Stora Enso 

Environment. 

Vuonna 2004 jätteen hyötykäyttöaste, 

joka ilmaisee kuinka monta prosenttia 

tähteistä menee hyötykäyttöön, esimerkiksi 

energianlähteeksi tai maanparannukseen, 

pysyi ennallaan 96 %:ssa. 

Tavoite on vähentää 

kaatopaikkajätettä 

Vuonna 2004 Stora Enso hyväksyi koko 

konsernia koskevan tavoitteen vähentää 

vuoden 2009 loppuun mennessä kaatopaikalle 

vietävän jätteen määrää 10 % 

vuoden 2004 tasosta tuotettua sellu-, 

paperi- ja kartonkitonnia kohden. Joillakin 

tehtailla on lisäksi omat jätteiden 

vähentämistä koskevat tavoitteensa. 

Konsernitason tavoite vähentää kaatopaikalle 

joutuvan jätteen määrää saavutetaan 

lähinnä tehostamalla raaka-aineiden 

käyttöä tehtailla sekä etsimällä uusia 

mahdollisuuksia hyödyntää erityyppisiä, 

nykyisin kaatopaikalle vietäviä jätteitä. 

Vuoden 2004 aikana Stora Enson 

tehtaat ovat edistäneet tähteiden hyötykäyttöä 

monin tavoin: 

Berghuizerin tehtaat ryhtyi ohjaamaan 

osan paperijätteestään CEDEMyhtiön 

käsiteltäväksi. CEDEM on neljän 

hollantilaisen paperinvalmistajan 

perustama yritys. Sen tavoite on löytää 

tuotannossa syntyville tähteille 

kestävää käyttöä. Syntyvää epäorgaa- 

• 


• 

• 

• 

nista ainesta käytetään erilaisissa tieja 

vesirakentamisen sovelluksissa, 

kuten tienrakennuksessa ja sementin 

lisäaineena. 

Veitsiluodon tehtaat aloitti vuonna 

2004 lentotuhkan toimittamisen 

Outokumpu Oyj:n Kemin kromikaivokselle, 

jossa sitä käytetään vanhojen 

kaivoskuilujen täytössä. 

Whitingin tehtaat on ryhtynyt lähettämään 

puukentälle kertyviä puuntähteitä 

sekä sekalaista kiviainesta 

ulkopuoliselle yritykselle lajittelua ja 

kierrätystä varten. Aiemmin ne hyödynnettiin 

kaatopaikan teiden ja 

penkereiden rakentamisessa. Nyt 

tarve on kuitenkin pienentynyt, 

koska kaatopaikalle tuotavan jätteen 

määrä on vähentynyt merkittävästi. 

Wisconsin Rapidsin sellutehdas on 

alkanut käyttää pohjatuhkaa tienrakennukseen. 

Aiemmin tuhka vietiin 

kaatopaikalle tai käytettiin tehtaan 

vedenpuhdistamon kaatopaikan teiden 

rakennuksessa. 

Kaatopaikat vastaamaan 

direktiivin vaatimuksia 

Stora Enson sellu-, paperi- ja kartonkitehtailla 

on yhteensä 24 omaa aktiivisessa 

käytössä olevaa kaatopaikkaa, joista 

yhdeksän sijaitsee Suomessa, seitsemän 

Ruotsissa, neljä Yhdysvalloissa, yksi 

Kanadassa, yksi Kiinassa, yksi Ranskassa 

ja yksi Portugalissa. 

EU:n kaatopaikkadirektiivi asettaa 

teollisuuden kaatopaikoille uusia vaatimuksia. 

Osa Stora Enson eurooppalaisista 

kaatopaikoista vastaa jo nyt direktiivin 

vaatimuksia, ja muilla tehtailla on ryhdytty 

toimenpiteisiin tulevien säännösten 

noudattamiseksi. 

Tuhkaa voidaan käyttää 

maanparannukseen. 

Esimerkiksi Celbin tehtaiden kaatopaikka 

Portugalissa ei kaikilta osin vastaa direktiivin 

vaatimuksia. Kaatopaikalle on laadittu 

suunnitelma, jonka mukaan orgaaninen 

jäte poistetaan ja kaatopaikka peitetään. 

Suunnitelma on viranomaisten 

hyväksyttävänä. 

Useilla Suomen ja Ruotsin tehtailla 

direktiivin vaatimuksiin valmistaudutaan 

etsimällä keinoja hyödyntää tuotantotähteitä 

kaatopaikkojen peittämisessä. 

Ongelmajätteet minimiin 

Kunkin maan tai osavaltion viranomaiset 

määrittelevät, mitkä aineet lasketaan 

ongelmajätteiksi. Tästä syystä myös Stora 

Ensossa luokittelut vaihtelevat maittain. 

Stora Enson yksiköissä käytetyistä aineista 

ongelmajätteitä ovat muun muassa 

jäteöljyt, maalit, liuottimet, laboratoriojätteet 

ja akut. 

Vuonna 2004 ongelmajätettä syntyi 

11 609 tonnia, kun määrä vuonna 2003 

oli 4 055 tonnia. Kasvu johtui lähinnä 

Uimaharjun sahan saastuneista maamassoista, 

jotka toimitettiin ongelmajätteiden 

käsittelyyn. 

Ongelmajätteen erityisluonteesta 

riippuu, käytetäänkö se polttoaineena 

energiantuotannossa, toimitetaanko se 

luvanvaraisten laitosten kierrätettäväksi 

vai hävitetäänkö se tarkoitukseen suunnitelluissa 

laitoksissa tai kattiloissa. 

Whitingin tehtailla koneen osien 

puhdistusmenetelmiin tehtyjen parannusten 

odotetaan vähentävän syntyvän 

ongelmajätteen määrää 2 tonnia eli 

70 % vuodessa.• 



sustainability

YMPÄRISTÖ • PUUNHANKINTA 

Metsäsertifi ointi – askelia 

keskinäiseen 

tunnustamiseen 

Stora Enso on luopunut enemmistöomistuksestaan lähes kaikissa aiemmin konsernin hallussa olleissa 

metsissä. Sertifi oidun puun osuus tuotannossa riippuu nyt entistäkin enemmän siitä, kuinka paljon 

sertifi oitua puuta eri markkinoilla on tarjolla. Tästä syystä Stora Enso tukee metsäsertifi ointia kaikilla 

konsernin toiminta-alueilla. 

Vasta vajaa 5 % maailman metsistä 

on riippumattoman sertifi ointijärjestelmän 

piirissä. Stora Enson 

toiminta-alueilla sertifi oitujen metsien 

osuus vaihtelee lähes nollasta yli 95 %:iin. 

Stora Enson tavoite saada mahdollisimman 

suuri osa käyttämästään puusta sertifi 

oiduista metsistä on hyvin haastava, 

ja siihen päästäkseen Stora Enso tukee 

aktiivisesti metsäsertifi ointia kaikilla toiminta-alueillaan 

ja kannattaa sertifi ointi- 

järjestelmien keskinäistä tunnustamista. 

Keskinäisellä tunnustamisella Stora Enso 

tarkoittaa eri järjestelmien täysimääräistä 

vastavuoroista hyväksyntää. Lähitulevaisuudessa 

keskinäisen tunnustamisen 

todennäköisyys on suurin joko kansallisella 

tai alueellisella tasolla. 

Vuonna 2004 Stora Enso jatkoi käytännön 

toimia eri alueilla edistääkseen 

metsäsertifi ointia ja järjestelmien keskinäistä 

tunnustamista. Stora Enso mm. 

Alkuperäketjun sertifi ointi mahdollistaa 

puun seurannan sertifi oidusta metsästä 

aina lopputuotteeseen asti. 

tarjoaa puuntoimittajille ryhmäsertifi 

ointia ja koulutusta sekä osallistuu 

kansallisiin metsäsertifi ointihankkeisiin. 

Euroopassa Stora Enso tukee sekä FSC- 

että PEFC-järjestelmiä. Pohjois-Amerikassa 

sovelletaan useita metsäsertifi ointijärjestelmiä, 

joista Stora Enson käytössä 

ovat SFI ® , CSA ja FSC. 


YMPÄRISTÖ • PUUNHANKINTA 

Toimintaa ympäri maailman 

Seuraava luettelo kuvaa sertifi oinnin tämänhetkistä tilannetta eri alueilla ja kertoo, 

miten Stora Enson puunhankintayksiköt tukevat metsäsertifi ointia ja järjestelmien 

keskinäistä tunnustamista: 

• Ruotsissa sekä PEFC että FSC ovat 

vakiinnuttaneet asemansa. Pienmetsänomistajat 

käyttävät etupäässä 

PEFC-sertifi ointia ja suurmetsänomistajat 

FSC:tä. Tällä hetkellä noin 

kolmannes yksityismetsänomistajista 

on sertifi oinut metsänsä. Sertifi oitujen 

metsien osuus on yhteensä noin 

56 %. Stora Enson puunhankintaorganisaatiolla 

on FSC- ja PEFC-ryhmäsertifi 

kaatit yksityisille metsänomistajille 

ja PEFC-ryhmäsertifi kaatti 

alihankkijoille. 

• Suomen metsäalasta yli 95 %:lla on 

Suomen metsäsertifi ointijärjestelmä 

FFCS:n sertifi kaatti. FFCS on PEFC:n 

hyväksymä järjestelmä. Vuonna 2004 

Stora Enso aloitti Suomessa FSC-ryhmäsertifi 

ointikokeilun. 

• Venäjällä sertifi oitujen metsien osuus 

on pieni – vain noin 0,5 % maan 

metsäalasta on FSC:n piirissä. Venäjällä 

suunnitellaan kansallista, PEFCjärjestelmän 

alaista metsäsertifi ointia. 

Stora Enso kouluttaa puuntoimittajia 

ja antaa heille lisäpisteitä 

valmiudesta sertifi oida vuokrametsänsä. 

Kiinnostus metsäsertifi ointia 

kohtaan onkin kasvanut. Stora Enso 

on saanut FSC-sertifi kaatin Pihkovan 

vuokrametsälleen. Vuosina 2005– 

2007 Venäjän puunhankintaorganisaation 

on määrä laajentaa sertifi ointia 

muillekin metsäalueille. 

• Manner-Euroopassa Stora Enson 

puunhankintaorganisaatio toimii 17 

maassa, joissa sertifi oitujen metsien 

osuus ja sertifi ointijärjestelmät vaihtelevat. 

Tärkeillä hankinta-alueilla 

sertifi oitujen metsien osuus vaihtelee 

Itävallan 99 %:sta Ranskan 21 %:iin. 

Puun alkuperäketjun hallintajärjestelmien 

käyttöönotolla Stora Enso 

tukee sertifi oidun puun kysyntää 

markkinoilla. Manner-Euroopan 

puunhankinta organisaatio myös 

rohkaisee metsänomistajia ja toimittajia 

sertifi oimaan metsänsä ja hankkimaan 

puun alkuperäketjun sertifi - 

kaatit. 

• Baltian maista Virossa ja Latviassa 

kaikki valtion metsät on FSC-sertifi 

oitu. Kaikki kolme Baltian maata 

ovat myös muodostaneet PEFC-työ- 


• 

• 

• 

ryhmiä, ja Latviassa PEFC-järjestelmä 

on jo olemassa. Virossa ja Latviassa 

Stora Enso on mukana kansallisissa 

FSC-hankkeissa. Konserni on mukana 

myös Viron ja Liettuan PEFC-ryhmien 

työssä. 

Portugalissa Celbin istutusmetsät on 

katselmoitu FSC-sertifi ointia varten, 

ja niille odotetaan sertifi kaattia vuoden 

2005 alussa. Celbi toimii Portugalin 

PEFC-standardin koemetsänä. 

Kun järjestelmä on saatu voimaan, 

Celbi voi hakea PEFC-sertifi kaattia. 

Pohjois-Amerikassa on käytössä useita 

metsäsertifi ointijärjestelmiä. Kanadassa 

Stora Enson Port Hawkesburyn 

hallinnoimilla metsillä ja puunhankinnalla 

on sekä SFI- että CSA-sertifi 

ointi. Stora Enson Yhdysvaltain 

puunhankinta on mukana American 

Tree Farm System -hankkeessa. Yhdysvaltain 

puunhankintaorganisaation 

metsillä on SFI-sertifi ointi ja niille 

ollaan hankkimassa myös FSC-sertifi - 

kaattia. 

Brasiliassa on käynnistetty metsäsertifi 

kaatin hankinta Veracelin istutusmetsille, 

jotka ovat Stora Enson ja 

Aracruzin yhteisomistuksessa. Ensi 

vaiheessa sovelletaan PEFC:n piiriin 

kuuluvaa CERFLOR-järjestelmää. 

Kokemusten karttuessa arvioidaan 

valmiutta FSC-sertifi ointiin. 

Stora Enso on aktiivisesti mukana järjestelmien 

keskinäistä tunnustamista edistävillä 

kansainvälisillä foorumeilla. Näitä 

ovat Kestävän kehityksen neuvosto 

WBCSD, Mutual Recognition Action 

Team, jonka puheenjohtajistoon Stora 

Enso kuuluu, ja The Forest Dialogue 

-keskusteluryhmä, jonka ohjausryh - 

mässä Stora Ensolla on edustaja. 

Metsäsertifi ointijärjestelmien 

kirjo Pohjois-Amerikassa 

Kanadassa Port Hawkesburyn hallinnoimilla 

metsillä ja puunhankinnalla on 

sekä SFI- että CSA-sertifi ointi. Port Hawkesburyn 

tehtaat osallistuu aktiivisesti 

metsäsertifi ointikeskusteluun sekä FSCstandardin 

paikalliseen ja kansalliseen 

kehitystyöhön. Nyt tuetaan myös Kanadan 

metsäsertifi ointijärjestelmää (Pan 

Canadian Woodlot Certifi cation) ja FSCryhmäsertifi 

ointia Nova Scotian yksityisten 

metsänomistajien piirissä. 

Joulukuussa 2004 Stora Enson American 

Tree Farm System (ATFS) -ryhmäorganisaatio 

sai American Forest Foundationin 

sertifi kaatin. Stora Ensolle puuta 

myyvät yksityismetsänomistajat voivat 

näin liittyä ATFS-ryhmäsertifi ointiin. 

Ryhmäsertifi ointi on yksi mahdollinen 

ratkaisu luoda uskottava metsäsertifi ointijärjestelmä 

yksityisille metsänomistajille. 

Stora Enson Yhdysvaltain puunhankintaorganisaation 

metsillä on SFI-sertifi - 

ointi. Metsien laajuus on noin 2 200 

hehtaaria, ja niiden liittämistä FSC-sertifi 

oinnin piiriin on puollettu. 

Yhdysvaltain puunhankinta on ajanut 

myös julkisten metsien sertifi ointia. 

Wisconsinin osavaltion metsät saivat SFI- 

ja FSC-sertifi kaatit vuonna 2004, ja Minnesota 

ja Michigan ovat ilmoittaneet 

aikeestaan sertifi oida metsänsä molempien 

järjestelmien mukaan vuoden 2005 

loppuun mennessä. Lisäksi on ilmoitettu 

1,5 miljoonan hehtaarin piirikuntien 

metsien sertifi oinnista joko SFI:n, FSC:n 

tai molempien alaisuudessa vuoden 2005 

aikana. 

Metsätalous hyötyy 

tiukasta lainvalvonnasta 

Stora Enso ei vastaanota puuta, jonka 

korjuussa on rikottu kansallisia tai alueellisia 

lakeja. Jäljitettävyysjärjestelmät 

ovat tehokkain keino estää laittomasti 

hakatun puun päätyminen Stora Enson 

tehtaille. 

Laittomille hakkuille ei ole yleisesti 

hyväksyttyä määritelmää, mikä voi 

aiheuttaa sekaannusta arvioitaessa laittomasti 

hakatun puun määriä. Stora Enso 

osallistuu moniin prosesseihin, joiden 

tavoitteena on selkiinnyttää määritelmiä 

ja tukea muun muassa verotukseen, työoloihin 

ja kuljetuksiin liittyvää lainvalvontaa. 

On tärkeää, että myös kansainväliset 

ja paikalliset yhteisöt tekevät laittomien 

hakkuiden vastaista työtä ja 

tukevat aktiivisesti yleistä lainvalvontaa. 

EU:n FLEGT-aloite on esimerkki kansainvälisestä 

hankkeesta, joka korostaa 

kuidun alkuperän dokumentoinnin tärkeyttä. 

Se kehottaa jäsenmaita parantamaan 

valvontaa vapaaehtoisen lupajärjestelmän 

avulla. Stora Enso tukee puun

Metsäsertifi ointijärjestelmät on luotu talousmetsien vastuullisen hoidon tueksi. 

alkuperän varmentamista, mutta pitää 

ISO- tai EMAS-varmennettuja jäljitettävyysjärjestelmiä 

riittävinä. 

Vuonna 2004 Stora Enso havaitsi kolme 

tapausta, joissa metsänhoidon ohjeita 

oli rikottu. Lisätietoja sivulla 15.• 

Avainluvut 

Vuonna 2004 Stora Enso kulutti 

yhteensä 46 miljoonaa kuoretonta 

kiintokuutiometriä puuta. Euroopassa 

ja Pohjois-Amerikassa tärkeimpiä 

puuraaka-aineen lähteitä 

olivat pienet yksityismetsät ja laajemmat 

valtion metsät. 

Stora Enson metsien omistusjärjestelyt 

saatiin päätökseen Ruotsissa 

ja Kanadassa vuonna 2004. Stora 

Enso siirsi 1,9 miljoonan hehtaarin 

laajuisten Ruotsin metsiensä omistusoikeuden 

Bergvik Skog AB:lle, 

joka on Stora Enson ja Korsnäsin 

perustama yhteisyritys. Kanadan 

Ontariossa konserni on myynyt 

146 000 hehtaarin metsäomaisuutensa. 

Suomen ja Yhdysvaltain 

metsistä luovuttiin jo vuonna 

2002. 

Lokakuussa 2004 Stora Enso myi 

enemmistöosakkuutensa PT Finnantara 

Intigassa, joka omistaa 

Finnantaran puuviljelmät Indonesian 

Länsi-Kalimantanilla. Finnantaralla 

on viljelmiä yhteensä 35 000 

hehtaaria. Finnantaran myynnin 

jälkeen Stora Enso omistaa yhä 

puuviljelmiä Brasiliassa, Portugalissa, 

Kiinassa ja Thaimaassa. 

• 

• 

• 

Puunhankintaorganisaatio 

Euroopan puunhankintaorganisaatio 

jakautuu viiteen 

toiminta-alueeseen: Baltia, Manner- 

Eurooppa, Suomi, Ruotsi ja Venäjä. 

Kukin toiminta-alue vastaa oman 

alueensa puunhankinnasta. Euroopan 

puunhankintaorganisaatio vastaa 

puunhankinnan ympäristöasioiden 

koordinoinnista myös konsernitasolla. 

Yhdysvaltain puunhankintaorganisaatio 

vastaa konsernin 

Yhdysvaltain puunhankinnasta. 

Port Hawkesburyn metsäosasto 

vastaa puunhankinnasta ja yhtiön 

omistamista ja vuokraamista maista 

Kanadan Nova Scotiassa. 

Stora Enson puuviljelmät kuuluvat 

eri tulosryhmien alaisuuteen. Celbi 

kuuluu hienopaperitulosryhmään, 

joka on osa Stora Enson paperituotealuetta. 

Veracel kuuluu Latinalaisen 

Amerikan liiketoimintoihin, kun taas 

Guangxi Stora Enso Forestry ja Thai 

Stora Enso Agroforestry kuuluvat 

Aasian ja Tyynenmeren alueen liiketoimintoihin. 

Latinalaisen Amerikan sekä 

Aasian ja Tyynenmeren liiketoiminnot 

on perustettu uusien, kasvavien 

markkinoiden palvelemiseksi. 

Stora Enso istuttaa metsiä alueille, 

joiden alkuperäinen lajirikkaus on 

kadonnut esimerkiksi laidunten tieltä. 

Puuviljelmät suunnitellaan huolella 

sen varmistamiseksi, että alueella on 

mahdollista yhdistää tehokas 

puuntuotanto paikallisiin elinkeinoihin 

ja luontaisten ekosysteemien 

suojeluun. 

48 % puusta 

sertifi oiduista lähteistä 

Tämä prosenttiosuus on saatu 

kokoamalla yhteen eri toiminta-alueiden 

luvut ja se sisältää puutavaran, 

hakkeen ja purun. Aluekohtaiset luvut 

on saatu käytössä olevien metsäsertifi 

ointijärjestelmien alkuperäketjun 

seuranta järjestelmästä, mikäli sellainen 

on käytössä, tai ne perustuvat konsernin 

puun alkuperädokumen taatioon. 

Puu voidaan jäljittää 

kannolle asti 

Stora Ensolla on monia työkaluja sen 

varmistamiseksi, että hakkuualueet 

vastaavat konsernin vaatimuksia. 

Näitä ovat metsäsertifi ointijärjestelmät 

– metsänhoidon ja alkuperäketjun 

sertifi ointi – sekä konsernin 

omat jäljitettävyysohjeet. 

Stora Enso seuraa lähes kaiken 

puun alkuperää. Konsernin jäljitettävyysjärjestelmät 

kattavat nyt 98 % 

kaikesta konsernin tehtaiden käyttämästä 

kuidusta 1) , jota saadaan sekä 

sertifi oiduista että sertifi oimattomista 

lähteistä. 

1) Luku ei ole vertailukelpoinen aikaisempien 

vuosien lukujen kanssa, sillä vuoden 2004 lukuihin 

sisältyy puutavara, hake, puru ja sellu, kun taas 

edellisvuosien luvut koskivat ainoastaan 

puutavaraa. 





YMPÄRISTÖ • PUUNHANKINTA • PUUN ALKUPERÄN DOKUMENTOINTI 

Kaiken kattava 

seuranta 

1 Metsäsertifi ointi 

Riippumaton auditoija tarkastaa tietyn metsäalueen hoidon 

tason, mukaan lukien hakkuut ja puun kuljetuksen 

metsässä, selvittääkseen noudattavatko hoitomenetelmät 

sertifi ointikriteereitä. Auditointi sisältää tarkastuksia, vertailua 

vaatimustasoon ja mahdollisten epäkohtien raportoinnin. 

1 

SERTIFIOITU METSÄ 

1 

SERTIFIOIMATON METSÄ 


2 Puun alkuperän sertifi ointi 

Puun alkuperän sertifi ointi (Chain-of-Custody certifi cation) 

on keino osoittaa, että puu on lähtöisin sertifi oidusta 

metsästä. Tehdas- ja tuote tasolle tuotuna järjestelmä 

antaa oikeudet sertifi ointimerkin käyttöön. Puun 

alkuperäketjun todentaminen ja auditointi tapahtuu 

sovellettavan metsäsertifi ointi järjestelmän (esim. 

PEFC tai FSC) sääntöjen mukaan. 

Puun alkuperäketjun auditoinnit, 

(esim. PEFC, FSC) 

2 

Sisäiset auditioinnit 

Puun alkuperätiedot 

2 

Ulkopuoliset ISO- ja EMAS 

-auditioinnit 3 

Sisäiset auditioinnit 

1 Sopimusehdot 

Puunhankintasopimuksiin sisällytetään ympäristöasioita ja puun alkuperää 

koskevat ehdot sen varmistamiseksi, että toimittajat sitoutuvat Stora Enson 

periaatteisiin ja käytäntöihin. 

Puu on hankittava ja korjattava lain ja ohjeiden mukaisesti. 

Puuta ei hankita suojelualueilta tai varauksilta tai muilta rajoitetun 

käytön piirissä olevilta alueilta, paitsi jos hankinta on sopusoinnussa 

suojelutavoitteiden ja -suunnitelmien kanssa. 

Toimittajien on tunnettava ja kyettävä todentamaan toimittamansa 

puun alkuperä. 

Stora Enso pidättää oikeuden katselmoida toimittajia, heidän hakkuualueitaan 

ja puun alkuperää koskevan tiedon keruu- ja tallennusjärjestelmiä. 

• 

• 

• 

• 

4 

2 Puun alkuperätiedot 

Hakkuualuekohtaiset puun alkuperätiedot tallennetaan 

Stora Enson tietokantaan. Tiedot sisältävät 

hakkuualueiden sijainnin 

lakisääteiset tiedot puun omistajuudesta 

• 

• 

• ympäristöarvot 

• 

• metsänhoitoluokat 

• 

• kuormauspaikat 

• 

hakkuutoimenpiteiden laadun 

metsäsertifi ointitiedot 

korjuu- ja toimitusmäärät 

• metsänsuojelutiedot 

• tiedot arvokkaista elinympäristöistä.

Vuonna 2004 Stora Enson puunhankintaorganisaatio 

asetti tavoitteekseen 

saada kaikki puutavaran, hakkeen, 

purun ja kuitumassan hankinta 

jäljitettävyysjärjestelmien piiriin. Järjestelmien 

kattavuus vuonna 2004 oli 98 % 

ja tavoitteeseen on määrä päästä vuonna 

2006. 

Puun jäljitettävyys käsittää puun 

alkuperän dokumentoinnin ja puun 

seurannan metsästä siihen pisteeseen 

asti, jossa se siirtyy Stora Enson hallintaan. 

Jäljitettävyysjärjestelmä on tekninen 

työkalu, joka antaa konsernille mahdollisuuden 

hallita koko puunhankinnan 

ketjua sekä kontrolloida lähteiden 

3 Sertifi oidun puun osuus 

tehtaiden alkuperäketjun 

hallintajärjestelmässä 

3 

5 

3 Ulkopuolinen 

auditointi 

Avoimuutta lisätäkseen 

Stora Enso pyrkii saamaan 

riippumattoman osapuolen 

auditoinnin ja sertifi oinnin 

jäljitettävyysjärjestelmilleen. 

laillisuutta ja konsernin periaatteiden 

noudattamista. Jäljitettävyysjärjestelmät 

on varta vasten suunniteltu erilaisille 

toimitusketjuille ja eri olosuhteisiin, ja 

näin ollen niiden yksityiskohdat vaihtelevat 

maasta toiseen. 

Näkyviä tuloksia 

Jäljitettävyysjärjestelmien tavoitteena on 

paljastaa sellaiset puulähteet, jotka eivät 

vastaa Stora Enson politiikkoja ja periaatteita. 

Jos järjestelmät tai puuntoimittajat 

eivät vastaa Stora Enson vaatimuksia, 

niiltä edellytetään korjaavia toimenpiteitä. 

Konsernin omalle henkilöstölle ja toimittajien 

työntekijöille tarjotaan koulu- 

4 Sertifi oidun puun osuus asiakkaan 

alkuperäketjun hallintajärjestelmissä 

Puun alkuperäketju Puun alkuperäketju 

4 5 

tusta ja tukea tarpeen mukaan. Vakavissa 

tapauksissa puuntoimittajan toimitukset 

voidaan keskeyttää. Jos kyse on toistuvista 

rikkeistä tai jos korjaavat toimenpiteet 

katsotaan riittämättömiksi, Stora Enso 

voi sopimusehtojen mukaan irtisanoa 

toimitussopimuksen. 

Vuonna 2004 aloitettiin Stora Enson 

puunhankintaperiaatteiden uudistus. 

Samalla määritellään myös konsernille 

indikaattorit, joiden avulla voidaan seurata 

puunhankinnan ympäristövaikutuksia 

sekä jäljitettävyysjärjestelmien tuloksellisuutta.• 

5 Jos lopputuotteelle on määritelty 

sertifi oidun puun osuus, sille on 

oltava alkuperäketjun sertifi kaatti 

jokaisessa toimitusketjun vaiheessa. 

Tehdas Asiakas Lopputuote 

4 Sisäinen tarkastus ja toimittaja-auditoinnit 

Sisäisiä tarkastuksia suoritetaan hallinnon ja seurannan tueksi 

sekä järjestelmien kehittämiseksi. 

Toimittaja-auditointien tavoite on parantaa alihankkijoiden 

ympäristötoiminnan tasoa. Auditoitavat puuntoimittajat valitaan 

satunnaisotannalla. Lisäksi ylimääräisiä auditointeja suunnataan 

tietyille alueille ja uusiin puuntoimittajiin, suuria määriä 

myyviin sertifi oimattomiin toimittajiin ja niihin toimittajiin, 

joiden toiminnassa on aiemmin havaittu puutteita. 

Metsäauditoinnissa todennetaan muun muassa puun alkuperätiedot 

ja metsänhoitokäytännöt, lainmukaisuus, asiakirjat, 

metsäsertifi ointi sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä 

tekijöitä. Lisäksi kiinnitetään huomiota sopimuskumppanin 

yhteiskuntavastuuseen, kuten työturvallisuuden tasoon. Auditointi 

suoritetaan aina yhteistyössä puuntoimittajan kanssa. 

5 Puun alkuperän 

raportointi tehtaille 


YMPÄRISTÖ • UUSIOKUITU 

Uusiokuidun 

suurkuluttaja 

Uusiokuidun kokonaiskulutus 

vuonna 2004 oli 2,4 miljoonaa 

tonnia (2,1 miljoonaa tonnia 

vuonna 2003), joten sen osuus oli 17 % 

tuotannosta (15 % vuonna 2003). Stora 

Enso on Euroopan suurimpia keräyspaperin 

käyttäjiä. Yhdysvalloissa Stora Enso 

on johtava uusiokuidun käyttäjä päällystetyissä 

papereissa. 

Uusiokuidun käyttö kasvoi ennen 

kaikkea toukokuussa 2003 käynnistyneen 

Langerbruggen tehtaiden sanomalehtipaperilinjan 

kulutuksen kasvun 

myötä. Uusiokuidun kulutus kasvaa edelleen 

vuonna 2005, kun tuotantolinja 

saavuttaa täyden kapasiteettinsa. 

Kasvusta huolimatta keräyskuitu kattaa 

tällä hetkellä Euroopassa vain noin 

19 % konsernin kuitutarpeesta. Stora 

Enson tuotanto onkin keskittynyt ensikuitulähteiden 

äärelle Pohjois-Eurooppaan. 

Stora Enso pitää keräyspaperia strategisesti 

tärkeänä raaka-aineena, ja uusiokuidun 

käyttö on yksi konsernin kuitustrategian 

kulmakivistä. Kuitua ei kuitenkaan 

voi kierrättää loputtomiin, sillä 

sen laatu heikkenee jokaisen prosessointikerran 

myötä. Useimmat tuotantolinjat 


tarvitsevat jatkossakin tietyn määrän 

ensikuitua uusiokuidun joukkoon. 

Stora Enso tukee tuotteidensa kierrätystä; 

se on olennainen osa valmistajanvastuuta. 

Uusiokuitu soveltuu 

lyhytikäisiin tuotteisiin 

Stora Enson tehtaista kaksitoista käyttää 

keräyspaperia raaka-aineenaan. Kahdella 

sanomalehtipaperin tuotantolinjalla, 

Sachsenissa ja Langerbruggen uudella 

koneella sekä pakkauskartonkitehtailla 

Barcelonassa, Varkaudessa, Wisconsin 

Rapidsissa ja Corenso Francen Soustren 

tehtailla, kaikki kuitu on kierrätettyä. 

Kuusi muuta tehdasta; Duluth, Heinola, 

Hylte, Keräyskuitu, Pori ja Maxau- 

Wolfsheck käyttävät sekä ensi- että 

uusio kuitua. 

Yleensä uusiokuidun katsotaan soveltuvan 

erityisesti lyhyen elinkaaren tuotteisiin. 

Uusiokuitu ohjataan käyttötarkoituksiin, 

joissa siitä saadaan suurin 

lisäarvo niin konsernille kuin asiakkaillekin 

– kulloistenkin laatuvaatimusten 

puitteissa. 

Stora Ensossa uusiokuidun pääkäyttökohteet 

ovat sanomalehtipaperi ja 

eräät kartongit, mutta Yhdysvalloissa sitä 

käytetään myös aikakauslehti- ja hienopapereihin. 

Uutta kirjamarkkinoilla 

Kierrätyksestä kiinnostuneet kirjankustantamot 

ja kirjailijat ovat pyytäneet 

Stora Ensoa kehittämään kirjapainopaperin, 

jossa uusiokuidun osuus olisi merkittävä. 

Haasteellista tässä on se, että kirjapainopaperin 

odotetaan kestävän käytössä 

vuosia. Uusiokuitu tavallisesti alentaa 

paperin bulkkisuutta ja vaaleutta, jotka 

ovat kirjapainopapereille tärkeitä ominaisuuksia. 

Lähinnä pokkareiden julkaisijoilla 

on ollut valmiutta tinkiä paperin 

vaaleudesta. 

Näitä markkinoita varten Stora Enso 

on kehittänyt erityisen kirjapainopaperin, 

jossa on 5–20 % uusiokuitua asiakkaan 

laatuvaatimuksista riippuen. Paperia 

tuotetaan Summan tehtailla. 

Vuoden varrelta 

Maxaun tehtaiden paperikone 6:n kunnostus 

nosti kapasiteettia ja paransi 

paperin laatua. Hankkeen yhteydessä 

uusittiin myös kaksi siistauslinjaa, mikä

lisäsi tehtaan kierrätyspaperin kulutusta 

noin 30 %. 

Langerbruggen tehtaissa käytettiin 

noin 516 000 tonnia keräyspaperia 

vuonna 2004. Tehtaan sanomalehtipaperikone 

ei kuitenkaan vielä käy täydellä 

teholla, ja kulutus kasvaa vielä 700 000 

tonniin vuodessa. Sanomalehtipaperin 

tuotantolinjaa modifi oidaan vuoden 

2005 alussa, jotta paperin pölyäminen 

painoprosessissa saadaan hallintaan. 

Kone suljetaan noin viideksi viikoksi, ja 

tuotantokatko supistaa keräyspaperin 

käyttöä tilapäisesti. Vuonna 2004 keräyspaperin 

kulutus suhteessa sanomalehtipaperin 

kokonaistuotantoon oli 61 %. 

Vuoden 2004 lopulla Stora Enso 

hankki enemmistöosakkuuden puolalaisesta 

pakkausvalmistaja Intercell S.A:sta, 

jonka toimintoihin kuuluvat paperinkeräys 

ja aaltopahvipakkausten tuotanto. 

Intercell on Puolan markkinoiden johtava 

paperinkeräysyhtiö, ja sen osuus 

paperin kierrätyksestä Puolassa on noin 

15 %.• 

Kartta kierrätyspaperia käyttävistä 

tehtaista löytyy osoitteesta: 


sustainability. 

YMPÄRISTÖ • KUITUMASSA 

Sellun 

alkuperää seurataan 

Stora Enson tavoite on, että kaikki 

sen ostama massa on valmistettu 

kuidusta, jonka alkuperä on tiedossa 

ja asianmukaisesti dokumentoitu. 

Vuonna 2004 hyväksyttiin ostomassan, 

lainerin ja aallotuskartongin kuitujen 

alkuperää koskevat periaatteet. Näiden 

periaatteiden toteutus on käynnistetty 

sellun osalta. 

Kuitumassantoimittajien kanssa neuvotellaan 

parhaillaan menettelytavoista. 

Tavoitteena on, että kaikkiin toimitussopimuksiin 

sisällytetään: 

toimittajan vakuutus kansallisen 

lainsäädännön ja määräysten noudattamisesta 

toimittajan sitoutuminen Stora 

Enson puunhankinnan ja metsänhoidon 


periaatteisiin 

tiedot ISO 14001 -sertifi oidun, EMASrekisteröidyn 

tai metsäsertifi oinnin 

(alkuperäketjun sertifi oinnilla tai 

ilman) piiriin kuuluvan massantuotannon 

osuudesta 

Stora Enson oikeus katselmoida toimittajan 


taso. 

• 

• 

• 

• 

Stora Enso kannustaa kaikkia massantoimittajia 

hankkimaan puun alkuperäketjun 

sertifi kaatit ja ympäristöjärjestelmät. 

Sellutase 

ECF ja TCF – 

molempia käytetään valkaisuun 

Yksikään Stora Enson 15 sellutehtaasta ei 

käytä alkuaineklooria valkaisuun. Valkaisuprosessin 

valinta perustuu tuotteiden 

laadun, tuotannon ja ympäristövaikutusten 

optimointiin. Nymöllan tehtaiden 

prosessi on täysin klooriton (TCF), samoin 

kysynnän mukaan osa Kemijärven 

sellutehtaan tuotannosta. Muut Stora 

Enson sellutehtaat käyttävät alkuaineklooritonta 

(ECF) prosessia, jota tullaan 

käyttämään myös kesällä 2005 toimintansa 

aloittavalla Veracelin sellutehtaalla. 

Euroopan komissio ja Yhdysvaltain liittovaltion 

ympäristövirasto ovat nimenneet 

ECF-valkaisun parhaaksi käytettävissä 

olevaksi tekniikaksi (BAT). 

Sellun lähteet 

Stora Enson selluntuotanto on integroitu 

paperi- ja kartonkiliiketoimintaan sen 

varmistamiseksi, että omaa sellua käytetään 

aina mahdollisuuksien mukaan. 

Tällä hetkellä konserni ostaa noin 15 % 

käyttämästään sellusta ulkopuolisilta. 

Noin 90 % ostosellusta tulee tusinalta 

vakiotoimittajalta.• 

2000 2001 2002 2003 2004 

Tuotanto 4 732 4 325 4 724 4 859 4 956 

Sunila1) 131 150 151 165 174 

Tuotanto yhteensä 4 863 4 475 4 875 5 024 5 130 

Toimitukset omille tehtaille 3 804 3 660 4 052 4 173 4 335 

Toimitukset konsernin ulkopuolelle (A) 1 059 815 823 851 791 

Ostot konsernin ulkopuolelta (B) 1 066 769 733 673 795 

Sellutase (A – B) –7 46 90 178 –4 

1) Osakkuusyhtiö 

Lisätietoa ECF- ja TCF-valkaisusta, katso osoitteesta 

www.storaenso.com/factsheets. 


YHTEISKUNTAVASTUU • TAVOITTEET 

Edistystä kohti tavoitteita 

Osa-alue Vuoden 2004 tavoite Toteutuminen Vuoden 2005 tavoite 

Strateginen 

suunnittelu 

Koulutus 

Toteutus 

yksiköissä 

Laadunvarmennus 

Toimitusketjun 

hallinta 

Yhteiskuntavastuun 

periaatteet 

Yhteiskuntavastuun periaatteet luodaan 

2001 2002 2003 

Yhteiskuntavastuun ohjausryhmä perustetaan 


Jatketaan maakohtaisia riskianalyyseja. Riskianalyysi Venäjästä valmistui. Hyödynnetään ja testataan yhteiskun- 

Tarkennetaan due diligence -ohjeita 

yhteiskuntavastuun osalta. 

Ryhdytään kouluttamaan koordinaattoreita 

edistämään yhteiskuntavastuun toteuttamista 

yksiköissä. 

Jatketaan pilottihankkeita eri maissa. 

Tulosryhmät asettavat omat tavoitteensa 

yksikkötoteutukseen liittyen. 

Määritellään malli yhteiskuntavastuuauditointeja 

varten. 

Aloitetaan sisäiset yhteiskuntavastuuta 

koskevien tietojen tarkastukset. 

Määritellään ja testataan malli alihankkijoiden 

yhteiskuntavastuuauditoinneille. 

Tarkastetaan ja päivitetään 

yhteiskuntavastuun periaatteet. 

Vuonna 2004 due diligence -ohjeet 

uusittiin siten, että yhteiskuntavastuun 

eri osa-alueet otettiin ensimmäisen 

kerran järjestelmällisesti huomioon. 

Ohjeet auttavat due diligence -tiimiä 

arvioimaan uudelleenjärjestelyjen, 

kuten fuusioiden ja yritysostojen, yhteydessä 

esiintyviä yhteiskuntavastuuriskejä. 

Oh jeista on hyötyä arvioitaessa esimerkik - 

si korruptioon, ihmisoikeuksien tai työntekijöiden 

perusoikeuksien loukkauksiin, 

yhteiskuntasuhteisiin tai raaka-ainelähteisiin 

liittyviä riskejä. Ohjeita testataan 

parhaillaan eri toimipaikoissa, ja niitä 

tullaan kehittämään saadun palautteen 

perusteella. 

Due diligence -ohjeiden tueksi laaditaan 

maakohtaisia riskianalyyseja, jotka 

Yhteiskuntavastuun virstanpylväät 

Ohjeet tarkennettu, testaus aloitettu. 

Koulutusohjelma aloitettu: ensimmäinen 

koulutustilaisuus järjestettiin 

Suomessa. 

Pilottihankkeita toteutettu Kabelin 

tehtailla (Saksa), Suzhoun tehtailla 

(Kiina), Suomen puunhankinnassa ja 

Venäjän puunhankinnassa. 

Kaikki tuotealueet ja tulosryhmät 

aloittivat tavoitteiden määrittämisen. 

Laadunvarmennukselle asetetut 

tavoitteet lykättiin vuoteen 2005. 

Stora Enso Purchasing laati toimitusketjun 

hallintaa varten alustavan toimintasuunnitelman. 

Alihankkijoiden auditoinnit lykättiin 

vuoteen 2005. 

Periaatteet tarkastettiin 

vuonna 2004. 

tarjoavat tietoa yleisestä toimintaympäristöstä 

ja alueella esiintyvistä yhteiskuntavastuuasioihin 

liittyvistä haasteista. 

Kertomusvuonna riskianalyysi tehtiin 

Venäjästä. 

Yhteiskuntavastuu – askel askeleelta 

Stora Enson yhteiskuntavastuun periaatteet 

laadittiin vuoden 2001 lopussa. Tätä 

ennenkin konsernissa oli jo vuosia tehty 

töitä yhteiskuntavastuun hyväksi useilla 

eri alueilla, kuten työterveyshuollossa ja 

työsuojelussa. Kuitenkin vasta yhteisistä 

yhteiskuntavastuuperiaatteista sopiminen 

aloitti yhteiskuntavastuun järjestelmällisen 

integroinnin Stora Enson kaikkeen 

toimintaan. Vaikka kolmen vuoden 

aikana onkin tapahtunut paljon kehitys- 

Ensimmäiset ydinalueet määritellään: 

Henkilöstön monipuolisuus, liiketoiminnan 

periaatteet, henkilöstön vähentäminen, 

työterveys ja työsuojelu 

tavastuuta koskevia due diligence 

-ohjeita fuusioissa ja yritysostoissa. 

Kehitetään ja koordinoidaan yhteiskuntavastuun 

toteuttamista edistävien 

koordinaattoreiden verkostoa ja jatketaan 

koulutusohjelmaa. 

Jatketaan pilottihankkeita yksiköille asetettujen 

tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Aletaan kehittää sisäistä yhteiskuntavastuun 

laadunvarmistusmallia (sisältää 

auditoinnit ja yhteiskuntavastuutietojen 

tarkastukset). 

Jatketaan yhteiskuntavastuunäkökohtien 

järjestelmällistä nivomista toimitusketjun 

hallintaan ja suoritetaan ensimmäiset 

alihankkijoiden auditoinnit. 

Periaatteet päivitetään 

vuonna 2005. 

tä, joiltakin osin integrointi konsernin 

toimintaan on vielä alkuvaiheissaan, ja 

yhteiskuntavastuuasioiden järjestelmällinen 

hallinta hakee vielä muotoaan. 

Yhteiskuntavastuun käsite kehittyy 

kaiken aikaa, ja Stora Enson on jatkuvasti 

varmistettava, että sen lähestymistapa 

on linjassa eri sidosryhmien odotusten ja 

kansainvälisesti parhaiden käytäntöjen 

kanssa. 

Sivun alalaidassa on yhteiskuntavastuun 

kehittymistä Stora Ensossa kuvaava 

aikajana.• 

Ensimmäinen yhteiskuntavastuuraportti 

Yhteiskuntavastuukomitea perustetaan 

Yhteiskuntavastuulle asetetaan 

pitkän aikavälin tavoitteet

Stora Enson pitkän aikavälin yhteiskuntavastuutavoitteet ja ensimmäiset vuositavoitteet hyväksyttiin vuonna 

2003. Vuonna 2004 edistyttiin ja päästiin tavoitteisiin monilla alueilla, vaikka edistys olikin osin odotettua 

hitaampaa. Tässä vaiheessa tavoitteet liittyvät ensisijaisesti prosesseihin, mutta yhteiskuntavastuun hallinnan 

kehittyessä selvitetään mahdollisuuksia myös toiminnan tuloksiin perustuvien tavoitteiden asettamiseen. 

2003 

Pitkän aikavälin yhteiskuntavastuutavoitteet 

Politiikat ja periaatteet 

Yhteiskuntavastuun periaatteiden toteuttaminen 

eri välineiden avulla (ks. Välineet 

sitoumusten ja tavoitteiden soveltamiseen). 

Hallintomalli 

Selkeä hallintomalli edistää vastuullisuutta. 

Tavoitteet 

Selkeät ja kunnianhimoiset tavoitteet 

edistävät jatkuvaa kehitystä. 

Välineet sitoumusten ja tavoitteiden 

soveltamiseen 

Toteutus yksiköissä ja liiketoimintaprosesseissa 

Yhteiskuntavastuun pääkohdat ja 

toimintasuunnitelmat kaikkiin 

• 

Osa-alue Vuoden 2004 tavoite Toteutuminen Vuoden 2005 tavoite 

Henkilöstön 

vähentäminen 

Henkilöstön 

monipuolisuus 

Työolosuhteet 

Liiketoiminnan 

periaatteet 

Viestintä 

Yhteiskuntavastuun koulutus 

ja toteutus aloitetaan 

Viimeistellään ohjeet henkilöstön vähentämistä 

koskevia tilanteita varten. 

Jatketaan WISE-projektia suunnitelman 

mukaisesti. 

Laaditaan ohjeet häirintätapausten 

käsittelemisestä. 

Työterveyshuollon ja työsuojelun 

tavoitteet, ks. sivu 38. 

Edistetään kilpailulainsäädännön noudattamisohjelman 

(Competition Law 

Compliance Programme) tunnettuutta. 

Kehitetään järjestelmällisempi lähestymistapa 

sidosryhmävuorovaikutukseen. 

Eettiset periaatteet luodaan 

Sidosryhmäyhteistyöprojekti aloittaa UNICEFyhteistyön 

2004 2005 

Ensimmäinen 

yritysvastuuraportti. Yhteiskuntavastuun 

raportoinnin ulkopuolinen 

varmennus aloitetaan 

Tavoite lykättiin vuoteen 2005. 

WISE-verkosto muodostettu. 

Palkkaselvitys tehty ja verkoston jäsenille 

laadittu urasuunnitelmat. 

Laadittu suunnitelma WISE-ohjelman 

jalkauttamiseksi yksiköihin. 

Aloitettiin kartoitus siitä, miten yksiköissä 

käsitellään häirintätapauksia. 

Arviointi työterveyshuollon ja työsuojelun 

tuloksista, ks. sivut 38–40. 

Kilpailulainsäädännön noudattamisohjelmasta 

tiedotettiin, ja sitä käsiteltiin 

tärkeimpien tulosryhmien johtoryhmissä 

sekä kaikissa Stora Enson 

johtajankoulutusohjelmissa. 

Aloitettiin sidosryhmävuorovaikutusprojekti. 

Toimintasuunnitelma 

valmistuu keväällä 2005. 

yksiköihin. Yhteiskuntavastuu osaksi 

investointipäätöksiä, vuosittaista 

suunnittelua ja toiminnan arviointia. 

• Koulutus 

Kattava yhteiskuntavastuukoulutus 

kaikille työntekijöille. Yhteiskuntavastuun 

koordinaattoreista toimiva 

verkosto. 

• Periaatekohtaiset ohjelmat 

Välineet ja ohjelmat edistämään 

yksittäisten yhteiskuntavastuun 

periaatteiden soveltamista. 

Toiminnan mittaus ja raportointi 

Kattavat toiminnan mittausjärjestelmät 

käyttöön. Yritysvastuun raportoinnin 

jatkuva kehittäminen. 

Yhteiskuntavastuun järjestelmällinen 

integrointi toimitusketjuun aloitetaan 

Viimeistellään ohjeet henkilöstön 

vähentämistä koskevia tilanteita varten. 

Varmistetaan, että WISE-projektin toimintasuunnitelmaa 

aletaan toteuttaa 

tulosryhmä- ja yksikkötasoilla. 

Laaditaan ohjeet häirintätapausten 

käsittelemisestä. 

Työterveyshuolto ja työsuojelu sekä 

henkilöstön hyvinvointi, ks. sivut 38–40. 

Jatketaan Stora Enson ohjelmaa 

kilpailulainsäädännön noudattamiseksi. 

Viimeistellään sidosryhmäyhteistyösuunnitelma 

ja ryhdytään toteuttamaan 

sitä. 

= tavoite saavutettu 

= työ meneillään 

= tavoitetta lykätty tai tavoitetta ei saavutettu 

Laadun varmistus 

Kattavat sisäiset ja ulkoiset laadunvarmistusjärjestelmät 

käyttöön. 

Sidosryhmäyhteistyö 

Järjestelmällinen ja aktiivinen sidosryhmäyhteistyö, 

jonka perustana on 

ymmärrys sidosryhmille oleellisista 

aiheista. 

Toimitusketjun hallinta 

Kattava toimitusketjun hallintajärjestelmä 

käyttöön. Yhteiskuntavastuun osaalueet 

osaksi myynti- ja markkinointiprosesseja. 


YHTEISKUNTAVASTUU • TOIMINTA YKSIKÖISSÄ 

Pilottihankkeista 

järjestelmälliseen 

toimintaan 

Yhteiskuntavastuuperiaatteiden 

soveltaminen käytäntöön laajeni 

vuoden 2004 aikana. Pilottiohjelmaan 

liittyi uusia yksiköitä, ja 

tuote alueet ja tulosryhmät alkoivat 

valmistella omia toimintasuunnitelmiaan. 

Stora Enso määritteli vuonna 2003 

yksikkökohtaiseen toteutukseen liittyvät 

tavoitteet. Niiden mukaan 

kunkin yksikön tulee tunnistaa oman 

toimintansa tärkeimmät sosiaaliset näkökohdat 

sekä kehittää niitä koskevat toimintasuunnitelmat 

ja keskeiset tulosmittarit 

vuoden 2006 loppuun mennessä. 

Periaatteiden käytännön soveltaminen 

yksikkötasolla luo hyvän perustan sekä 

jatkuvalle parantamiselle kaikkialla konsernissa 

että yhteiskuntavastuun integroimiselle 

osaksi nykyisiä johtamistyökaluja, 

kuten Excellence 2005:tä. 

Käytännön sovellustyö on aloitettu 

tuotantoyksiköistä. Vuonna 2005 painopisteenä 

on tuotantoyksikköjen lisäksi 

toteutus tukitoiminnoissa. 

Yksikkötason toteutusta tuetaan seuraavin 

keinoin: 

tuotealue- ja tulosryhmäkohtaiset 

tavoitteet ja suunnitelmat yksikkötason 

toteutuksesta 

käytännön esimerkkejä pilottihankkeista, 

joista opitaan, millä tavoin eri 

yksiköt ovat päässeet toteutuksessa 

alkuun 

yksikkökohtaista toteutusta edistävien 

koordinaattoreiden koulutus 

intranetissa julkaistava tietopaketti 

yhteiskuntavastuusta ja yksikkötason 

toteutuksesta 

Excellence 2005, Stora Enson laatujohtamis- 

eli TQM-järjestelmä, jota 

voidaan hyödyntää jatkuvan parantamisen 

tukena yhteiskuntavastuuasioissa 

• 

• 

• 

• 

• 

• yhteiskuntavastuuauditoinnit 

• 

sisäiset yhteiskuntavastuuauditoinnit 

aloitetaan tulevaisuudessa 

vahvuuksien ja kehitysmahdollisuuksien 

kartoittamiseksi eri yksiköissä 


Venäjän puunhankinnan työntekijöitä pyydettiin marraskuussa asettamaan yksikön toimintaan 

liittyvät yhteiskuntavastuunäkökohdat tärkeysjärjestykseen. Heidän vastaustensa pohjalta yksikölle 

laaditaan yhteiskuntavastuun toimintasuunnitelma. 

• ulkopuoliset konsernin yritysvastuuraportin 

verifi oijat auditoivat 

vuosittain valitut yksiköt. 

Tuotealue- ja tulosryhmäkohtaiset 

suunnitelmat 

Vuonna 2004 kaikki tuotealueet päättivät, 

miten ne aikovat toteuttaa yksikkökohtaiset 

suunnitelmansa. Paperituotealue, 

pakkauskartonkituotealue ja Euroopan 

puunhankinta ovat laatineet 

viralliset toimintasuunnitelmat. Aasian 

ja Tyynenmeren liiketoiminnot, Latinalaisen 

Amerikan liiketoiminnot ja Stora 

Enso Timber valmistelevat parhaillaan 

omia suunnitelmiaan. 

Tavoitteena on, että kukin tuotealue 

tai tulosryhmä määrittelee yhteiskuntavastuun 

toteutukseen liittyvät toimenpiteensä, 

niiden aikataulun ja konsernilta 

tarvitsemansa tuen. 

Pilottihankkeet 

Keväällä 2003 käynnistetyn pilottiohjelman 

tarkoituksena on kerätä kokemusperäistä 

tietoa yhteiskuntavastuun toteutuksesta 

yksiköissä ja tukea konsernin 

yksikkökohtaista toteutusta koskevan 

tavoitteen saavuttamista. 

Kaikki pilottiyksiköt ovat määritelleet 

oman toimintansa tärkeimmät sosiaaliset 

ulottuvuudet ja laatineet toimintasuunnitelman 

integroidakseen Stora Enson 

yhteiskuntavastuun periaatteet osaksi 

toimintaansa. Järjestelmällinen toteutus 

sisältää seuraavat vaiheet: 

yhteiskuntavastuunäkökohtien tunnistaminen 

ja priorisointi, ottaen 

huomioon 

• konsernin yhteiskuntavastuun 

periaatteet 

• paikallisen toimintaympäristön 

• sidosryhmien näkökulmat (konsernin 

nykyinen sidosryhmäyhteistyöprojekti 

tukee näiden 

näkökulmien järjestelmällistä 

tunnistamista myös yksikkötasolla, 

lisätietoja sivuilla 10–11) 

tunnistettujen näkökohtien nykytilan 

arviointi 

tavoitteiden asettaminen 

toimintasuunnitelman laadinta ja 

toteutus sisältäen tavoitteet, toimenpiteet, 

mittarit, vastuut ja aikataulut 

tulosten mittaus ja raportointi 

jatkuva parantaminen. 

• 

• 

• 

• 

• 

•

Vuonna 2004 pilottiohjelmaan liittyivät 

Kabelin tehtaat, Suzhoun tehtaat, Suomen 

puunhankinta ja Venäjän puunhankinta. 

Pilottiyksiköistä saadut tulokset ovat 

osoittaneet, että yksiköissä nousevat esiin 

sijainnista riippumatta pitkälti samat 

aiheet. Eroja esiintyy kuitenkin priorisoinnissa 

ja painotuksissa. Kiinassa tärkeimpiä 

näkökohtia olivat vastuullinen 

liiketoiminta, henkilöstön hyvinvointi, 

yhteiskuntavastuu toimitusketjussa sekä 

paikallisten luonnonvarojen vastuullinen 

käyttö. Suomen puunhankinnassa 

esiin nousivat erityisesti vastuullisuus 

työntekijöitä kohtaan, sidosryhmäyhteistyö, 

yhteiskuntavastuun soveltaminen 

läpi koko puun toimitusketjun, asiakkaiden 

tukeminen yhteiskuntavastuuasioissa 

sekä henkilöstön monipuolisuus. 

Saksassa puolestaan avoin viestintä ja 

suhteet paikallisyhteisöön, työterveyshuolto 

ja työsuojelu sekä yhteiskuntavastuun 

soveltaminen läpi koko toimitusketjun 

listattiin tärkeimpien asioiden 

joukkoon. 

Koordinaattorit verkostoituvat 

Syksyllä 2004 aloitettiin yhteiskuntavastuun 

toteuttamista yksiköissä edistävien 

koordinaattoreiden koulutus. Ensimmäinen 

koulutustilaisuus järjestettiin Suomen 

yksiköiden koordinaattoreille. Seuraavat 

tilaisuudet on tarkoitus järjestää 

Ruotsin, Keski- ja Etelä-Euroopan sekä 

Pohjois-Amerikan yksiköille. Ensimmäisessä 

koulutustilaisuudessa keskityttiin 

osallistujien perehdyttämiseen yhteiskuntavastuun 

hallintaan Stora Ensossa 

ja valmiuksien luomiseen yksikkötason 

soveltamista varten. Koordinaattoreiden 

tehtävänä on tukea yhteiskuntavastuun 

toteuttamista yksikkötasolla. He kuuluvat 

myös konserninlaajuiseen yhteiskuntavastuun 

asiantuntijaverkostoon. 

Intranetistä parhaita käytäntöjä 

Intranetissä julkaistiin yhteiskuntavastuun 

hallintaa Stora Ensossa koskeva 

tietopaketti, jonka tarkoituksena on 

tukea konsernin periaatteiden toteutusta 

yksiköissä. Paketti sisältää tietoa toteutukselle 

asetetuista tavoitteista ja Stora 

Enson pitkän aikavälin tavoitteista 

yhteiskuntavastuuasioissa. 

Yksiköille on tarjolla myös ohjeita 

siitä, miten tunnistetaan ja priorisoidaan 

toiminnan yhteiskuntavastuun näkökohdat 

ja laaditaan toimintasuunnitelma. 

Lisäksi esitellään kaikkien pilottiyksiköiden 

kokemuksia ja niihin liittyvää 

materiaalia. Saatavilla on myös nykyisiä 

tulosmittareita koskevaa tietoa ja 

koulutusmate riaalia.• 

HENKILÖSTÖ • HENKILÖSTÖN VÄHENTÄMINEN 

Työvoiman vähentäminen 2004 

Jo kolmatta vuotta peräkkäin suurimmat irtisanomiset koskivat Pohjois- 

Amerikkaa, jossa kannattavuuden parantamisohjelman avulla pyritään 

turvaamaan liiketoimintojen kilpailukyky pitkällä aikavälillä. Stora Enson 

tavoitteena on pitkäjänteinen lähestymistapa henkilöstövähennysten 

kielteisten vaikutusten minimoimiseksi. 

• Venäjän puunhankinta – Äskettäin 

ostetun puunkorjuuyhtiö Ladenson 

integroimisen seurauksena 90 työntekijää 

irtisanottiin. Yhtiön sisäiset 

mahdollisuudet uudelleensijoittumiseksi 

tutkittiin, ja osalle tarjottiin irtisanomisrahaa. 

• Wisconsin Rapidsin paperitehdas 

– Vuonna 2004 irtisanottiin 90 työntekijää. 

Työntekijöille tarjottiin uudelleensijoittumispalveluita, 

ja jatkokoulutukseen 

hakeutuvilla oli oikeus 

liittovaltion etuuksiin. 

• Kimberlyn tehtaat – 81 työntekijää 

irtisanottiin. Kaikille tarjottiin irtisanomispakettia, 

ja osalla oli oikeus 

eläke-etuuksiin. Kaikilla oli lisäksi 

oikeus liittovaltion järjestämiin työllistymispalveluihin,työllisyyskoulutukseen 

ja koulutustukeen. Johtotehtävissä 

toimineille toimihenkilöille 

tarjottiin uudelleensijoittumispalveluita. 

• Nymöllan tehtaat – Elokuussa 2003 

päätetyn säästöohjelman myötä tehtailta 

irtisanottiin 78 työntekijää 

vuonna 2004. Varhaiseläkkeelle siirtymistä 

tarjottiin yhteensä 34 työntekijälle, 

ja viisi löysi myöhemmin 

toisen työtehtävän tehtailta. Muita 

työttömäksi jääneitä varten käynnistettiin 

erityinen ohjelma, jolla tuettiin 

heidän työnhakuaan Stora Enson 

ulkopuolella. 

• Corbehemin tehtaat – Vuonna 

2003 julkistetun uudelleenjärjeste - 

lyn myötä työvoimaa vähennettiin 

55 työntekijällä vuonna 2004. Työntekijöitä 

tuettiin eläkejärjestelyin, 

sisäisin siirroin ja uudelleensijoittumispalveluin. 

• Anjalankosken tehtaat – Vuonna 

2003 julkistetun säästöohjelman 

myötä työvoimaa vähennettiin 51 

työntekijällä vuonna 2004. Yhdelle 

henkilölle järjestettiin uudelleensijoittumispalveluja, 

ja 50:llä oli oikeus 

työttömyys-, työkyvyttömyys- tai 

vanhuuseläkkeeseen. 

• Uetersenin tehtaat – Vuonna 2003 

julkistetun säästöohjelman myötä 

työvoimaa vähennettiin 40 työntekijällä 

vuonna 2004. Heistä 19:lle tarjottiin 

varhaiseläkepakettia, neljä siirtyi 

työttömyyseläkkeelle ja lopuille 

annettiin mahdollisuuksia jatkokoulutukseen. 

• Stevens Pointin tehtaat – 30 työntekijää 

irtisanottiin. Irtisanomispaketteja 

tarjottiin kaikille työntekijöille. 

Osalle työntekijöistä tarjottiin lisäkoulutusta. 

Lisäksi oli mahdollisuus 

saada irtisanomisrahaa. 

• Wisconsin Rapidsin sellutehdas – 

Vuonna 2004 irtisanottiin 25 työntekijää. 

Asianosaisille tarjottiin vaihtoehdoiksi 

varhaiseläkepakettia, 

vapaaehtoista irtisanomispakettia, 

yhtiön sisäisiä siirtoja, uudelleensijoittumispalveluita 

ja uudelleenkoulutustukea. 

• Kotkan tehtaat – Yhden impregnointilinjan 

viikoittaisten vuorojen 

vähentämisen myötä tehtaalta hävisi 

23 työpaikkaa. Työttömäksi jääneistä 

21 siirtyi työttömyyseläkkeelle ja 

kaksi työkyvyttömyyseläkkeelle. 

• Grycksbon tehtaat – Säästöohjelman 

myötä tehtailta irtisanottiin 

20 työntekijää, joista 15:lle tarjottiin 

varhaiseläkettä, neljä aloitti jatkoopiskelun 

ja yksi otti irtisanomispaketin.• 

Lisäksi yksiköissä toteutettiin useita 

pienempiä alle 20 henkilön vähennyksiä. 


www.storaenso.com/2004/sustainability 


HENKILÖSTÖ • MONIMUOTOISUUS 

Monimuotoisuus on väline – ei itseisarvo 

WISE-verkosto kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa 2004. Verkoston tärkeimpiä tehtäviä 

on auttaa WISE-projektin toimintasuunnitelman valmistelussa ja toteutuksessa. 

Sukupuolten välistä tasavertaisuutta 

kuvaavia tilastotietoja on kerätty 

osana WISE-projektia (Women in 

Stora Enso). Tärkeitä mittareita ovat 

muun muassa henkilöstön sukupuolijakauma, 

naisten osuus yhtiön johdossa 

sekä naisten osuus uusista työntekijöistä 

(miesten ja naisten osuudet vakituisissa 

työsuhteissa, korkeakoulututkintoa edellyttävissä 

vakituisissa työsuhteissa ja 

määräaikaisissa työsuhteissa). 

Naisten osuus korkeakoulututkintoa 

edellyttävissä vakituisissa työsuhteissa 

nousi vuonna 2003 niinkin korkealle 

kuin 33 %:iin ja vuonna 2004 38 %:iin. 

Myönteisiä suuntauksia on havaittavissa 

ylempänäkin organisaatiossa, sillä vuonna 

2004 26 % kaikista Stora Enso Management 

Programme (SEMP) -johtamiskoulutusohjelmaan 

osallistuneista oli naisia. 

Vuonna 2003 naisten osuus johdon auditoinneissa 

tunnistetuista uransa alkuvaiheessa 

olevista kyvyistä kasvoi 20 %:sta 

28 %:iin. 

Lue lisää Stora Enson henkilöstöjohtamisesta ja osaamisen kehittämisestä konsernin 

vuosikertomuksesta tai osoitteesta 

www.storaenso.com/2004/company. 


WISE-verkosto toimii 

Merkittävimpiä Stora Enson WISE-projektin 

toimenpiteitä on ollut verkoston 

perustaminen 20–25 naisjohtajan välille. 

Tammikuussa 2004 järjestettyä aloituskokousta 

seurasivat helmikuun kolmipäiväinen 

tapaaminen ja myöhemmin 

marraskuussa kokoon kutsuttu seurantapalaveri. 

WISE-verkoston naiset sitoutuvat: 

tukemaan henkilöstön monimuotoisuutta 

ja sukupuolten välisen tasavertaisuuden 

kehitystä Stora Ensossa 

toimimaan viestinviejinä paikallisesti 

jakamalla tietoa ja tarjoamalla tukea 

jakamaan tietoa parhaista käytännöistä 

sukupuolten väliseen tasavertaisuuteen 

liittyvissä asioissa 

tukemaan muiden naisten urakehitystä 

seuraamaan WISEn toimintasuunnitelman 

toteutusta. 

• 

• 

• 

• 

• 

Henkilöstön monimuotoisuus on 

eräs niistä keinoista, joilla pyritään 

kehittämään Stora Enson johtamiskulttuuria. 

Stora Enson ylin johto 

vastaa henkilöstön kehittämisestä 

koko konser nin tasolla, kun taas 

tulosryhmien ja yksiköiden johdot 

ovat vastuussa monimuotoisuuden 

edistämisestä paikallisesti. 

Henkilöstöön liittyvien asioiden 

ajami nen arkipäivän työssä on 

kuitenkin kaikkien työntekijöiden 

vastuulla. Kahden viime vuoden 

ajan on keskitytty erityisesti 

sukupuolten väliseen 

tasavertaisuuteen. 

Stora Enson johtamiskoulutuksen 

(SEMP) osallistujat 

Miehet .................................................74 % 

Naiset ..................................................26 % 

Yhteensä 73 

Johdon auditoinnit: Uransa 

alkuvaiheessa tunnistetut kyvyt 

Miehet .................................................72 % 

Naiset ..................................................28 % 

Yhteensä 355

WISE askel askeleelta 

Syksyllä 2002 tehtiin sisäinen tutkimus 

aiheesta naiset Stora Ensossa, 

jonka tavoitteena oli tunnistaa 

tekijöitä, jotka estävät tai vaikeuttavat 

naisten etenemistä urallaan. 

Vuonna 2003 WISE-toimintasuunnitelma 

sai konsernin johtoryhmän 

hyväksynnän. Suunnitelman 

pääkohtia ovat rekrytointikäytännöt, 

urakehitys, naisten saaminen 

näkyvämpiin asemiin sekä työn ja 

yksityiselämän välisen tasapainon 

tukeminen. 

WISE-projekti, joka sai alkunsa 

toimintasuunnitelmasta vuonna 

2003, keskittyy edistämään naisten 

urakehitystä Stora Ensossa. 

Ensimmäiseksi ryhdyttiin kehittämään 

verkostoa 20:n ylimpänä 

organisaatiossa toimivan naisen 

välille. 

Konkreettista toimintasuunnitelmaa 

toimenpiteiden viemiseksi 

tulosryhmä- ja yksikkötasolle valmisteillaan 

parhaillaan, ja sen on 

määrä valmistua vuoden 2005 

alussa. Tavoitteena on, että kaikki 

Stora Enson yksiköt ottavat käyttöön 

järjestelmällisen ja tehokkaan 

menetelmän edistämään sukupuolten 

välistä tasavertaisuutta. 

WISE-verkoston jäsenet ovat antaneet 

oman panoksensa yleissuunnitelman 

laadintaan ja kommentoivat 

myös tulevia ehdotuksia. 

Vuonna 2004 Stora Enso osallistui 

kahteen sukupuolten tasavertaisuutta 

käsittelevään benchmarking-tutkimukseen. 

Näiden tutkimusten 

mukaan valtaosalla mukana 

olleista yrityksistä oli 

sukupuolten välistä tasavertaisuutta 

koskeva politiikka muttei erillistä 

toimintasuunnitelmaa. Stora 

Enson WISE-projekti, johon konsernin 

johto on sitoutunut ja 

johon liittyy yhteistoimin laadittu 

toimintasuunnitelma, sekä toimiva 

naisjohtajien verkosto edustivat 

tutkimuksissa hyvää yleistasoa. 

• 

• 

• 

• 

• 

Tilastoja monimuotoisuudesta 

Stora Enso on jo kolmena peräkkäisenä 

vuonna kerännyt monimuotoisuuden 

kehitystä kuvaavia tilastotietoja. Ikärakenne, 

henkilöstörakenne maittain, 

henkilöstön vaihtuvuus (%) ja koulutuspäivät 

työntekijää kohden on raportoitu 

osana yritysvastuuta koskevaa raportointia. 

Henkilöstön koulutustaustojen 

jakauma on esitetty Stora Enson vuosikertomuksen 

henkilöstöjohtamista 

käsittelevässä luvussa. 

Lähes kolmasosa Stora Enson henkilöstöstä 

kuuluu ikäryhmään 41–50-vuotiaat 

ja yli neljäsosa ikäryhmään 31–40vuotiaat. 

Kolmanneksi suurin ikäryhmä 

on 51–60-vuotiaat. Eri kansallisuuksien 

suhteelliset osuudet eivät ole juurikaan 

muuttuneet viimeksi kuluneiden kolmen 

vuoden aikana. Venäjällä työskentelevien 

työntekijöiden osuus on kasvanut 

huomattavasti, mikä on seurausta 

konsernin laajentumisesta itään.• 

Ikä- ja sukupuolijakaumat 

Henkilöstö maittain 

2002 2003 2004 % 

Suomi 14 676 14 479 13 820 31 

Ruotsi 9 187 9 068 8 848 20 

Saksa 4 761 4 785 4 734 11 

Yhdysvallat 5 731 5 182 4 644 11 

Venäjä 581 741 1 710 4 

Itävalta 1 189 1 226 1 261 3 

Ranska 1 333 1 312 1 260 3 

Viro 132 1 140 970 2 

Alankomaat 858 829 954 2 

Kiina 816 811 849 2 

Kanada 850 849 775 2 

Belgia 645 623 603 1 

Muut maat 

Yhteensä 

3 094 3 219 3 351 8 

keskimäärin 

Yhteensä 

vuoden 

43 853 44 264 43 779 100 

loppussa 42 461 42 814 45 307 

Henkilöstön 

vaihtuvuus1) 2,8 % 2,2 % 5,2 % 

1) Perustuu vakituisiin työntekijöihin, jotka ovat 

jättäneet yrityksen vapaaehtoisesti. 

2002 2003 2004 

Henkilöstön ikäjakauma 

60 

Sukupuolijakauma 

2,4 % 2,8 % 2,9 % 

Naiset 19,0 % 18,5 % 18,4 % 

Miehet 

Naisten osuus yhtiön johdossa 

81,0 % 81,5 % 81,6 % 

Hallitus 0 % 9 % 9 % (1 henkilö) 

Johtoryhmä 0 % 4 % 4 % (1 henkilö) 

Tuotealueiden johtoryhmät – 9 % 9 % (2 henkilöä) 

Tulosryhmien johtoryhmät 5 % 7 % 7 % (7 henkilöä) 

Esikuntatoimintojen johtoryhmät1) – 14 % 23 % (10 henkilöä) 

Yksiköiden johtoryhmät 

Naisten osuus rekrytoinnissa 

14 % 16 % 17 % (184 henkilöä) 

Vakituiset työsuhteet 

Vakituiset työsuhteet, vähintään alempi 

25 % 26 % 

korkeakoulututkinto 33 % 38 % 

Määräaikaiset työsuhteet 32 % 28 % 

1) Yksiköiden johtoryhmien osuuksien määrittelyssä tapahtuneiden muutosten vuoksi johtoryhmien jäsenten 

yhteenlaskettu määrä on selkeästi pienempi kuin edellisenä vuonna. 


HENKILÖSTÖ • TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖSUOJELU 

Etusijalle terveys ja 

turvallisuus 

Maiden välillä on yhä merkittäviä eroja työturvallisuuden tasossa. Vuoden 2004 kahdeksasta kuolemaan 

johtaneesta onnettomuudesta neljä sattui Venäjällä. Toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi aloitettiin 

välittömästi. Samaan aikaan koko konsernille on asetettu uudet yhteiset tavoitteet Stora Ensolle ensiarvoisen 

tärkeän asian, henkilöstön hyvinvoinnin, edistämiseksi. 

Turvallinen ja terveellinen työympäristö 

on kaikkien työntekijöiden 

perusoikeus, ja se lisää myös osaltaan 

työntekijöiden motivaatiota. Työntekijöiden 

hyvinvointi on myös vuonna 

2005 Stora Enson yritysvastuun ensisijaisia 

osa-alueita. Tärkeimmät haasteet liittyvät 

turvallisuustason jatkuvaan parantamiseen, 

erityisesti Venäjällä, sekä sairaudesta 

tai tapaturmasta johtuneiden 

poissaolojen määrän vähentämiseen 

etenkin heikommin menestyneissä yksiköissä. 

Stora Enson Pohjois-Amerikan liiketoimintoihin 

kuuluvien yksiköiden suorittamat 

sisäiset turvallisuuskatselmukset 

ovat onnistuneet kiitettävästi, ja ne 

onkin tarkoitus ottaa käyttöön konser- 

Tavoitteita jalkautetaan 

Kunkin yksikön tulee päästä poissaoloa 

aiheuttaneiden työtapaturmien määrässä 

kyseisen maan metsäteollisuuden parhaan 

neljänneksen joukkoon. Yksiköiden, joissa 

tämä tavoite on jo saavutettu, tulee pyrkiä 

koko maailman metsäteollisuuden parhaaseen 

neljännekseen. Lopullinen päämäärä 

on kuitenkin aina ”nolla tapaturmaa”. 

Kunkin yksikön poissaolomäärän tulee alittaa 

metsäteollisuuden kansallinen keskiarvo. 

Tiettyjen maiden, tulosryhmien ja yksiköiden 

tapaturmien ja poissaolojen määrille on asetettu 

myös yksityiskohtaisempia tavoitteita. 

Vuoden 2004 lopussa asetettiin koko konsernin 

kattava tavoite, jonka mukaan jokaisen 

tuotantoyksikön tulee kehittää vuoden 2007 

loppuun mennessä esim. OHSAS 18001:n 

mukaan sertifi oitu työterveyshuollon ja työsuojelun 

hallintajärjestelmä. 

Stora Enson työtyytyväisyyskyselyn perusteella 

laskettaville indekseille on asetettu tavoitetasot. 

Kunkin yksikön ensimmäisen työtyytyväisyyskyselyn 

jälkeen seuraavia indeksi - 

tavoi t teita tarkistetaan kyselytulosten 

paranta miseksi. 

• 

• 

• 

• 

• 


nissa laajemmin. Tavoitteena on kehittää 

kattava sisäinen turvallisuuskatselmusjärjestelmä. 

Turvallisuus on integroitu tärkeäksi 

osaksi monissa yksiköissä käytössä olevia 

johdon bonusjärjestelmiä. Tämä on konsernin 

henkilöstöhallinnon suosittama 

käytäntö. 

Merkittävä askel johtamiskäytäntöjen 

ja työolosuhteiden kehityksessä on 

Stora Enson työtyytyväisyyskyselyn laajentaminen 

konsernin kaikkiin yksiköihin. 

Työtyytyväisyyteen liittyvät kyselyt 

tehdään yhä useammin sähköisesti. Järjestelmän 

rungon muodostavat vakiomuotoiset 

kyselylomakkeet 15 eri kielellä. 

Eri kysymysosioihin saatujen vastausten 

pohjalta lasketaan neljä indeksiä, 

jotka kuvaavat henkilöstön hyvinvointia 

ja johtamiskäytäntöjä eri näkökulmista. 

Indeksit kuvaavat 

• työntekijöiden tyytyväisyyttä 

• yrityskulttuuria 

• osaamistasoa 

• lahjakkuutta. 

Toistaiseksi kysely kattaa konsernin yksiköissä 

työskentelevistä noin 14 000 työntekijää, 

ja tavoitteena on päästä hyödyntämään 

kyselyä benchmarking-työkaluna 

koko konsernin laajuisesti. 

Tapaturmatiheys 2004 

Konsernissa tapahtuneiden tapaturmien 

määrässä tapahtui keskimäärin hienoista 

nousua vuonna 2004. Poissaoloa aiheut-

taneiden työtapaturmien määrä kasvoi 

2,7 %, ja kaikkien työtapaturmien määrä 

kasvoi 9,5 %. Työtapaturmien määrän 

kasvu johtui osittain Saksassa tapahtuneista 

ensiapua vaatineista tapaturmista, 

jotka sisältyivät kattavammin vuoden 

2004 tilastoihin. Tapaturmatiheys vaihtelee 

kuitenkin yhä merkittävästi eri yksiköiden 

välillä, ja erityistä huomiota on 

kiinnitetty heikommin menestyviin yksiköihin. 

Joissakin maissa Stora Enson tehtaiden 

tapaturmatiheys alitti vuonna 2004 

metsäteollisuuden kansallisen keskiarvon, 

mutta muualla parantamisen varaa on 

vielä selvästi. 

Saksassa vähintään neljän päivän 

poissaoloa aiheuttaneiden tapaturmien 

määrä oli keskimäärin 13,2 tapaturmaa 

miljoonaa työtuntia kohti, kun metsäteollisuuden 

kansallinen keskiarvo vuonna 

2003 oli 19,2 (viimeisimpien käytettävissä 

olevien tilastojen mukaan). 

Ruotsissa poissaoloa aiheuttaneiden 

tapaturmien määrä Stora Enson sellu- ja 

paperitehtailla oli keskimäärin 9,5 tapaturmaa 

miljoonaa työtuntia kohti, kun 

sellu- ja paperiteollisuuden kansallinen 

keskiarvo vuonna 2003 oli 13,5. 

Suomessa tapaturmatiheys Stora 

Enson sellu-, paperi- ja kartonkitehtailla 

oli keskimäärin 51,2 tapaturmaa miljoonaa 

työtuntia kohti, kun sellu- ja paperiteollisuuden 


2002 oli 40,0. Stora Enson Suomen 

sahoilla vastaava luku oli 78,5, kun sahateollisuuden 


2002 oli 59,0. 

Stora Enson Pohjois-Amerikan liiketoiminnoissa 

poissaoloa aiheuttaneiden 

tapaturmien määrä oli vuonna 2004 keskimäärin 

7,0 tapaturmaa miljoonaa työtuntia 

kohti. Vaikka tämä on paras Stora 

Enson yksiköiden saavuttamista luvuista, 

määrä ylittää vielä sikäläisen metsäalan 

järjestön (American Forest and Pulp Associ 

ation) keskiarvon 3,3 vuodelta 2003. 

Poissaolot vähentyvät 

Poissaolojen määrä oli kaikkialla konsernissa 

keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä 

pienempi kuin vuonna 2003, vaikka 

määrä vaihteleekin merkittävästi eri yksiköiden 

välillä. Yhtiössä on aloitettu erityisiä 

terveyden edistämiseen ja poissaolojen 

vähentämiseen tähtääviä ohjelmia, 

etenkin niissä yksiköissä, joissa 

poissaoloja on ollut runsaasti. 

Tapaturmatiheys ja poissaolot 1) 

2001 2002 2003 2004 

Tapaturmatiheys 

Poissaoloa aiheuttaneet työtapaturmat 

– miljoonaa työtuntia kohti 26,5 24,0 19,9 20,4 

– 100 työntekijää kohti 

Kaikki työpaikalla sattuneet työtapaturmat 

4,5 4,0 3,4 3,5 

– miljoonaa työtuntia kohti 53,6 52,5 45,1 49,4 

– 100 työntekijää kohti 

Poissaolot 

Sairaudesta ja tapaturmista johtuneet poissaolot 

9,1 8,7 7,6 8,3 

– % teoreettisesta työajasta 5,0 4,9 4,8 4,6 

1) Mukana ainoastaan Stora Enson työntekijät 

Hyvistä esimerkeistä voi ottaa oppia 

Itävallassa toimiva Bad St. Leonhardin saha on parantanut työturvallisuutensa tasoa 

esimerkillisesti. Yksikkö on ensimmäisenä itävaltalaisena sahateollisuusyrityksenä otta nut 

käyttöön sertifi oidun työsuojelu-, terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän. Sertifi - 

kaatin myönsi syyskuussa 2004 itävaltalainen yleinen tapaturmavakuutuslaitos AUVA. 

Suomessa käynnistettiin vuonna 2004 Nolla tapaturmaa -projekti, jonka piloteiksi 

valittiin Kotkan, Oulun ja Uimaharjun tehtaat. Projektilla pyritään lisäämään paikallisjohdon 

vastuuta turvallisuudesta, palauttamaan vastuu toiminnan turvallisuudesta linjaorganisaatioon, 

ottamaan käyttöön säännölliset turvallisuuskatselmukset, tarjoamaan 

turvallisuuskoulutusta koko henkilöstölle ja jakamaan turvallisuutta koskevaa tietoa. 

Nolla tapaturmaa -projekti kattaa tulevaisuudessa kaikki Stora Enson Suomen yksiköt. 

Kvarnsvedenin tehtailla on kiinnitetty erityistä huomiota suuren paperikoneen 

rakennusprojektin turvallisuuteen. Projektin parissa työskentelee noin 700 työntekijää. 

Kaikilta urakoitsijoiden työntekijöiltä edellytettiin osallistumista tehtaiden turvallisuuskoulutukseen 

ennen töiden aloittamista. Turvallisuustarkastuksia on suoritettu 

säännöllisesti, ja turvallisuuden taso on pysynyt hyvänä. 

Skoghallin tehtailla turvallisuustoimenpiteet on asetettu etusijalle Energia 2005 

-projektissa, jonka yhteydessä tehtaille rakennetaan muun muassa soodakattila, 

haihduttamo ja polttoaineiden käsittelyjärjestelmät. Projektiin osallistui vuonna 2004 

keskimäärin 200 työntekijää, ja se tulee työllistämään vuoden 2005 alussa noin 550 

urakoitsijoiden työntekijää. Kaikkien urakoitsijoiden työntekijöiden edellytetään 

osallistuvan Skoghallin tehtaiden turvallisuuskoulutusohjelmaan ennen töiden 

aloittamista. Vuoden 2004 loppuun asti projekti on sujunut ilman vakavia tapaturmia. 

Periaatteista käytäntöön 

Stora Enson työterveyshuolto- ja työsuojelupolitiikka luo perustan konsernissa 

toteutettaville työterveys- ja työsuojelutoimille. 

Työterveyden ja työsuojelun strategisina tavoitteina on edistää Stora Enson työntekijöiden 

terveyttä ja työkykyä sekä poistaa Stora Enson työpaikoilla esiintyvät 

tapaturmat ja työperäiset sairaudet. 

Konsernin politiikan pohjalta johdetaan maa-, tulosryhmä- ja yksikkökohtaiset 

työterveyshuollon ja työsuojelun politiikat. 

Päävastuu politiikkojen noudattamisesta on liiketoimintayksiköillä, jotka saavat 

tukea sekä konsernitasolta että kansallisilta tai alueellisilta työterveyden ja työsuojelun 

koordinaattoreilta ja verkostoilta. 

Konsernin työterveyshuolto- ja työsuojelutoiminto on edustettuna yhteiskuntavastuutiimissä. 

• 

• 

• 

• 

• 


HENKILÖSTÖ • TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖSUOJELU 

Synkkä vuosi tapaturmatilastoissa 

Vuonna 2004 Stora Ensossa tapahtui kaikkiaan seitsemän kuolemaan 

johtanutta tapaturmaa, niistä neljä Venäjällä. Lisäksi konsernin 

yhteisyrityksessä Veracelissa tapahtui yksi kuolemaan johtanut 

onnettomuus. 

Jokaisesta kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta 

on tehty perusteellinen tutkimus, 

ja lisäksi on ryhdytty tarvittaviin 

toimenpiteisiin vastaavien vahinkojen 

estämiseksi tulevaisuudessa. 

Vuoden 2004 kuolemaan johtaneista 

tapaturmista neljä sattui venäläisten 

puunkorjuuyhtiöiden työntekijöille ja 

kaksi Stora Enson tehtailla työskenteleville 

urakoitsijoiden työtekijöille. 

Venäjän puunhankinnassa sattui 

neljä kuolemaan johtanutta onnettomuutta. 

5. tammikuuta Pihkovan 

alueella toimivan Stora Enson tytäryhtiön, 

puunkorjuuyhtiö ZAO STF 

Strugin työntekijä kuoli jäätyään kaatuvan 

puun alle. 7. toukokuuta Stora 

Enson tytäryhtiön, puunkorjuuyhtiö 

ZAO STF Gdovin työntekijä kuoli 

Pihkovan alueella jäätyään kaatuvan 

puun alle. 17. kesäkuuta Stora Enson 

tytäryhtiön, puunkorjuuyhtiö 

OAO Ladenson ajokaluston huollossa 

toiminut työntekijä kuoli jäätyään 

puunkuljetusajoneuvon alle. Tihvinän 

alueella toimivan Stora Enson 

tytäryhtiön, puunkorjuuyhtiö 

OOO Russkij Lesin työntekijä jäi 

23. marraskuuta kaatuvan puun alle 

ja kuoli neljä päivää myöhemmin. 

Venäjän puunhankinnassa suoritetaan 

perusteellinen sisäinen turvallisuuskatselmus 

kevään 2005 aikana. 

Turvallisuuskoulutusta on tehostettu, 

etenkin uuden henkilöstön osalta. 

Lisäksi Venäjän puunhankinnan turvallisuutta 

kehitetään vertailemalla 

• 


• 

• 

• 

suomalaisten ja venäläisten metsurien 

käyttämiä turvatoimia sekä investoimalla 

nykyaikaiseen korjuukalustoon, 

jonka työturvallisuus on 

parempi. 

12. tammikuuta urakoitsijan työntekijä 

kuoli Baienfurtin tehtailla 

Saksassa saatuaan rakennustöiden 

yhteydessä korkeajännitteisen sähköiskun. 

15. heinäkuuta puskutraktorin kuljettaja 

kuoli Kemijärven sellutehtaalla 

pyöräkuormaajan aiheuttamiin vammoihin. 

29. syyskuuta urakoitsijan työntekijä 

kuoli Veitsiluodon tehtailla jäätyään 

nosto-oven alle kunnossapitotöiden 

aikana. 

• 12. toukokuuta Stora Enson yhteisyrityksen 

Veracelin palveluksessa toiminut 

metsänarvioija kuoli liikenneonnettomuudessa. 

Elokuusta 2004 lähtien kaikkien Stora 

Enson yksiköiden on edellytetty ilmoittavan 

kaikista Stora Enson tai urakoitsijoiden 

työntekijöille sattuneista kuolemaan 

johtavista tapaturmista konsernijohdolle 

24 tunnin kuluessa. Kaikista 

muista vakavista tapaturmista on ilmoitettava 

48 tunnin kuluessa. Yksiköillä on 

myös velvollisuus tutkia tapaturmat 

perusteellisesti ja tehdä kaikki tutkimuksen 

perusteella tarpeellisiksi katsotut 

parannukset.• 

Näin Stora Enso tukee UNICEFia 

5-vuotinen maailmanlaajuinen 

kumppanuus 

250 000 Yhdysvaltain dollarin 

lahjoitukset vuosittain 

tavaralahjoituksia ja henkilöstön 

vapaaehtoisia tempauksia 

Stora Enson liiketoimintayksiköt 

voivat tukea erilaisia kansallisia 

ohjelmia 

• 

• 

• 

• 

Mitä edellytätte 

yhteistyökumppaniltanne? 

UNICEFilla on lujat siteet yritysmaailmaan, 

joka on tarjonnut järjestölle laajamittaista 

ja merkittävää tukea jo runsaat 

puoli vuosisataa. Yhteistyökumppanimme 

ovat osoittaneet meille kerta toisensa 

jälkeen, että heidän taloudellisia resurssejaan, 

johtamistaitoaan ja asiantuntemustaan 

hyödyntämällä voidaan saada 

aikaan todellista ja kestävää hyötyä maailman 

lapsille. 

Maailmanlaajuista kumppania valitessaan 

UNICEF painottaa erityisesti yrityksen 

arvojen yhteensopivuutta järjestömme 

perusarvoihin. Tavoitteena on 

yhteistyö, joka edistää kaikkien maailman 

lasten terveyttä sekä turvaa heidän 

mahdollisuutensa koulunkäyntiin, tasavertaisuuteen 

ja turvalliseen elinympäristöön. 

Oleellisen tärkeitä tekijöitä ovat 

myös pitkäjänteisellä yhteistyöllä molemmin 

puolin saavutettavat synergiat sekä 

mahdollisuus vahvistaa UNICEFin tunnettuutta. 

Yrityskumppanit auttavat UNICEFIa 

rahoittamaan lasten hyväksi perustettuja 

UNICEFin pääjohtaja Carol Bellamy vieraili 

slummissa sijaitsevassa tyttökoulussa 

Bagdadissa. Koulu on hiljattain otettu UNICEFin 

avustuksella uudelleen käyttöön.

YHTEISKUNTAVASTUU • YHTEISÖLLISYYS 

UNICEF ja Stora Enso – 

yhteiset arvot 

Stora Enso on UNICEFin ensimmäinen maailmanlaajuinen 

yrityskumppani perusopetuksen alueella. UNICEFin pääjohtaja 

Carol Bellamy korostaa yhteistyössä erityisesti arvojen ja 

tavoitteiden yhteensopivuutta. 

ohjelmia, toimivat kanssamme lasten 

asioiden puolestapuhujina tai tukevat 

työtämme tarjoamalla logistista ja teknistä 

apua sekä tutkimukseen ja toimituksiin 

liittyviä palveluita. 

Millä perusteilla Stora Enso 

valittiin yrityskumppaniksi? 

UNICEF on ollut Stora Enson asiakas jo 

monia vuosia ja oli siten hyvin selvillä 

yrityksen arvoista ja kulttuurista. Stora 

Enson voimakas yhteiskunnallinen 

sitoutuneisuus, maailmanlaajuinen toiminta 

sekä tehokkaan ja tuloksellisen 

yrityksen maine olivat selviä osoituksia 

siitä, että kyseessä olisi meille varsin 

ihanteellinen yhteistyökumppani. 

Stora Enson edustajille oli selvää, 

miksi UNICEF on sitoutunut turvaamaan 

jokaiselle tytölle ja pojalle oikeuden loppuun 

suoritettuun perusopetukseen, ja 

mitä vaikutuksia tällä on maailmanlaajuiseen 

yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen 

kehitykseen. Yhtä itsestään selvää 

Stora Ensolle oli UNICEFin keskittyminen 

koulutuksellisen tasa-arvon takaamiseen, 

toisin sanoen siihen, että tytöille ja 

pojille annetaan yhtäläinen oikeus koulutukseen. 

Uskoa antoi myös Stora Enson 

tapa edistää yhteisöllisyyttä aktivoimalla 

mukaan kaikki sidosryhmät ja kehottamalla 

niitä yhdistämään voimansa maailman 

lasten hyväksi. Lisäksi yhtiön kiinnostus 

antaa työntekijöilleen tilaisuuksia 

omakohtaiseen osallistumiseen yhteistyötavoitteiden 

saavuttamiseksi teki meihin 

suuren vaikutuksen. 

Mitä UNICEF odottaa Stora Ensolta? 

Stora Enso on lupautunut viisivuotisen 

yhteistyön aikana tukemaan korkeatasoisen 

perusopetuksen järjestämistä lapsille 

ympäri maailmaa, erityisesti tyttöjen 

koulutusta. Stora Enso on sitoutunut lahjoittamaan 

UNICEFille viisivuotiskauden 

aikana yhteensä 2,5 miljoonan Yhdysvaltain 

dollarin arvosta sekä raha- että 

tavaralahjoituksia. 

Aluksi painopiste on Stora Enson 

sisäisessä viestinnässä, jossa korostetaan 

yhteistyön tavoitteita ja osallistumismahdollisuuksia 

eri yksiköissä. Stora 

Enso toimii edelleen vastuullisen 

liike toiminnan puolestapuhujana 

© UNICEF / HQ03-0222 / Noorani 

erityisesti niissä maissa, joissa yhtiöllä on 

toimintaa. 

Tarjoamme Stora Ensolle myös tilaisuuksia 

sponsoroida tiettyjä UNICEFin 

julkaisuja tai painotuotteita, lahjoittaa 

materiaaleja ja jakaa asiantuntemusta 

UNICEFin tukemissa paperiin tai kartonkiin 

liittyvissä hankkeissa. 

Joissakin maissa UNICEF ja Stora 

Enso kehittävät kansallisia tukiohjelmia 

ja -toimintaa. Tällaisia voivat olla muun 

muassa työntekijöille ja asiakkaille mahdollisuuksien 

mukaan järjestettävät paikalliset 

kampanjat, UNICEFin järjestämien 

paikallisten projektien tukeminen 

sekä UNICEFin onnittelukorttien ja muiden 

tuotteiden myynti. 

Miten Stora Enson lahjoitukset 

ovat auttaneet UNICEFia 

järjestämään perusopetusta? 

Paljon on jo ehtinyt tapahtua huhtikuun 

2004 jälkeen, kun allekirjoitimme Stora 

Enson kanssa viisivuotissopimuksen 2,5 

miljoonan Yhdysvaltain dollarin lahjoituksista 

UNICEFin koulutustoimintaan. 

Aluksi Stora Enson raha- ja tavaralahjoituksia 

käytetään ns. ensiapupaketin 

hankintaan ja jakeluun. Paketti käsittää 

heikoimmassa asemassa olevien lasten 

korkeatasoisen perusopetuksen järjestämiseksi 

välttämättömiä tarvikkeita ja palveluja. 

Paketin pääosia ovat: 

Pikainen kartoitus paikallisista tarpeista, 

joiden täyttäminen antaisi 

lapsille mahdollisuuden osallistua 

perusopetukseen ja suorittaa opintokokonaisuus 

loppuun. Tarpeet liittyvät 

kouluun, opettajiin, koteihin, 

yhteisöihin ja itse oppilaisiin. Tarvitaan 

muun muassa oppimateriaaleja 

(kynät, oppi- ja harjoituskirjat, lukemistot), 

henkilökohtaisia tarvikkeita 

(koulupuvut, hygieniatuotteet), opetuksen 

apuvälineitä (läsnäololuettelot, 

opettajan oppaat, liidut, radio) 

sekä koulunkäynnin edellyttämiä 

palveluita kuten kouluateriat, koulukuljetukset, 

opetustilojen kunnostus 

ja opettajien käytännön koulutus. 

Välittömät toimitukset edellyttävät, 

että on varmistettava paketin eri 

osien saatavuus (paikallisesti, alueellisesti 

ja ulkomailta), toimitusten 

luotettavuus ja laatu sekä tehtävä 

hintavertailuja. 

• 

• 


YHTEISKUNTAVASTUU • YHTEISÖLLISYYS 

• Vahvojen kumppanuuksien rakentaminen 

ottamalla hankkeeseen mukaan 

hallitukset, paikalliset yhteistyökumppanit 

ja muut koulutussektorin 

tukemisesta kyseisissä maissa vastaavat 

virastot ja tahot. Näin luodaan 

pohja hankkeen laajamittaiselle toteutukselle 

sen jälkeen, kun järjestelmä 

on havaittu toimivaksi. 

• Stora Ensolta saatavan rahoituksen 

lisäksi odotamme toteutusvaiheen 

aikana hyötyvämme Stora Enson 

tuotteista ja asiantuntemuksesta. Esimerkiksi 

paperi voi olla oleellisen tärkeää 

silloin, kun oppi- ja harjoituskirjat 

ovat osa paketin sisältöä. Myös 

tarkoitusta varten suunnitellut pak- 

Venäjä 

Vuonna 2000 käynnistynyt Pihkovan 

mallimetsähanke pyrkii löytämään 

tasapainon metsänhoidon taloudellisten, 

ekologisten ja sosiaalisten 

ulottuvuuksien välillä. Pääajatuksena 

on ottaa pohjoismaiset ympäristöjärjestelmät 

ja alue-ekologisen suunnittelun 

menetelmät käyttöön Luoteis- 

Venäjän metsänhoidossa. Mallimetsä 

sai FSC-sertifi oinnin vuonna 2003. 

Projektille on tyypillistä laaja sidosryhmäyhteistyö. 

Venäjän WWF:n 

johtamaa projektia tukevat tällä hetkellä 

Ruotsin valtio ruotsalaisen kehi- 

• 


kaukset voivat olla osa toteutusvaihetta, 

ja mikäli mahdollista, Stora 

Enson asiantuntemusta jakelukustannuksista 

ja logistiikasta voidaan 

myös hyödyntää. 

Miten suuresta tarpeesta on kyse? 

Lasten opintiellä on vielä paljon esteitä. 

Yksi kolmesta kehitysmaiden lapsista ei 

suorita loppuun viittä ensimmäistä kouluvuottaan. 

Lisäksi maailmassa on noin 875 miljoonaa 

lukutaidotonta aikuista, joista 

kaksi kolmasosaa on naisia. 

Useammassa kuin 45 maassa alle neljännes 

tytöistä pääsee toisen asteen koulutukseen. 

Tiedämme myös, että suku- 

WWF -yhteistyö jatkuu 

tysjärjestö SIDAn (Swedish International 

Development Agency) kautta 

sekä Saksan WWF. 

Suomi 

Stora Enson Suomen puunhankinta 

tukee vapaaehtoista metsänsuojelua 

tukemalla Suomen WWF:n perintömetsäkampanjaa. 

Vuonna 2003 alkaneen 

yhteistyön tarkoituksena on täydentää 

valtiollisia suojeluhankkeita. 

Järjestelmälliset analyysit ja keskustelut 

Pohjois-Suomen vanhojen metsien 

käytöstä jatkuivat vuonna 2004. 

Vuoropuheluun osallistuivat Metsä- 

• 

• 

puolinen syrjintä koulutuksessa on maailmanlaajuinen 

ongelma. 

Kovista haasteista huolimatta 

UNICEF asettaa määrätietoisesti realistisia 

tavoitteita vähentääkseen koulutusta 

vaille jäävien lasten määrää ja kehittääkseen 

tehokkaampia koulutusjärjestelmiä 

niissä maissa, joissa tarve on suurin. 

Stora Enson panostuksella voi olla tässä 

merkittävä rooli.• 

Stora Ensolla ja WWF:llä on meneillään useita yhteisiä projekteja monissa eri maissa. Useimpien projektien 

tavoitteena on kestävän metsänhoidon edistäminen. Esimerkit on poimittu kolmesta eri maasta. 

Suomen WWF:n Merenneito-kampanja tähtää Itämeren tilan parantamiseen. 

• 

hallitus, Suomen WWF ja Suomen 

luonnonsuojeluliitto. Stora Enso 

tukee tätä vuoropuhelua ja on ohjannut 

WWF:n kautta taloudellista 

tukea tarvittavien lisäselvitysten suorittamiseen 

keskusteltavana olleilla 

metsäalueilla. 

Stora Enso tukee jo neljättä vuotta 

Suomen WWF:n Merenneito-kampanjaa 

Itämeren ekologisen tilan 

parantamiseksi. 

Latvia 

Stora Enso on auttanut Latvian 

Pasaules Dabas Fonds -järjestöä 

(aiemmin WWF Latvia) organisoimaan 

seminaareja luonnon monimuotoisuudesta 

ja kestävästä metsänhoidosta 

metsänomistajille ja 

muille sidosryhmille. Stora Enso on 

myös tukenut asiaan liittyvää tutkimusta 

ja julkaisutoimintaa. 

Lisäksi Stora Enso on osallistunut 

keskusteluihin kuitulähteiden laillisuudesta 

ja ollut yksi toiminnan 

sponsoreista. Rahaston projekti laittomia 

hakkuita vastaan jatkuu vuonna 

2005. 

Stora Enson Baltian puunhankinta 

tukee visenttiprojektia, jonka tavoitteena 

on uhanalaisen visentin, biisonin 

eurooppalaisen vastineen, palauttaminen 

Latvian metsiin, joissa 

se aikoinaan esiintyi luonnonvaraisena. 

Projektin ensimmäisessä vaiheessa, 

kesällä 2004, viisi yksilöä laskettiin 

vapaaksi 200 hehtaarin kokoiselle 

alueelle.• 

• 

• 

•

Yhteistyö heijastaa paikallisia tarpeita 

Jokaisen organisaation, tapahtuman tai 

toiminnan, jota Stora Enso päättää 

tukea, tulee heijastaa yhtä tai useampaa 

konsernin arvoista – tuloksellisuutta, 

asiakaskeskeisyyttä, vastuuta, 

ihmisläheisyyttä ja suuntautumista tulevaisuuteen. 

Tässä suhteessa UNICEF on 

Stora Ensolle ihanteellinen kumppani. 

Stora Enson tehtaat ja muut yksiköt 

osallistuvat paikallisyhteisöjensä toimintaan 

monin eri tavoin. Paikallisia kouluja 

ja yliopistoja voidaan tukea tarjoamalla 

niille Stora Enson tuotteita ilmaiseksi, 

sponsoroimalla koulutusmateriaaleja ja 

-ohjelmia, jakamalla stipendejä sekä 

tekemällä teknisten alojen ammatteja 

tunnetuksi. Hyvin monet yksiköt antavat 

lahjoituksia paikallisiin hyväntekeväisyyskeräyksiin, 

museoille tai ympäristörahastoihin. 

Jotkut yksiköt tuottavat infrastruktuuria 

tai yhteisiä palveluita, jotka 

ovat myös paikallisyhteisöjen käytettävissä. 

Palokunnat ovat tästä tyypillinen 

esimerkki. Vuonna 2004 lukuisat tehtaat 

ja sahat järjestivät avointen ovien päiviä 

– monilla Baltian sahoilla tämä tapahtui 

ensi kertaa koko toiminnan aikana. 

YHTEISKUNTAVASTUU • LIIKETOIMINNAN PERIAATTEET 

Kilpailulainsäädännön 

noudattaminen 

Toukokuussa 2004 EU:n komission 

kilpailuviranomaiset ja Suomen kilpailuviraston 

edustajat tekivät tarkastuskäyntejä 

Stora Enson toimitiloihin 

eri puolilla Eurooppaa. Samaan aikaan 

konsernia pyydettiin toimittamaan asiakirjoja 

Yhdysvaltain kilpailuviranomaisille 

(the Antitrust Division of the US 

Department of Justice). Tutkimukset koskevat 

hienopapereiden ja painopapereiden 

toimintaa Euroopassa, aikakauslehtipapereiden 

toimintaa Yhdysvalloissa, 

keräyspaperin hankintaa Saksassa sekä 

Suomen puunhankintaa. Viranomaisten 

tutkimukset niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin 

ovat vasta alkuvaiheessaan, 

eikä konsernia tai sen yksittäisiä toimihenkilöitä 

vastaan ole esitetty syytteitä. 

Kesällä 2004 Veitsiluodon tehtaat 

avasi luontopolun, joka kulkee tehtaiden 

arkittamon ja toimistorakennusten välissä 

sijaitsevan pienen metsäalueen halki. 

Polun ovat suunnitelleet Länsi-Lapin 

ammatti-instituutin opiskelijat polun 

varrelle pystytettyine paikallisesta kasvi- 

ja eläinkunnasta kertovine opastauluineen. 

Polku on kaikkien tehtailla vierailevien 

vapaassa käytössä. 

Port Hawkesburyn tehtaat osallistui 

äskettäin yhteisprojektiin, jonka osapuolia 

olivat lohikalojen suojeluun keskittynyt 

järjestö Trout Unlimited sekä Kanadan 

meristä ja sisävesistä vastaava ministeriö 

(Fisheries and Oceans Canada). 

Projektissa asennettiin poistoputki lisäämään 

veden virtaamaa St. Francisin sataman 

joessa, mikä on auttanut tasaamaan 

jokiveden lämpötilaa kesäkuukausina ja 

parantanut kalanpoikasten eloonjäämismahdollisuuksia. 

Syksyllä 2004 Stevens Pointin tehtaat 

järjesti keräyksen, jonka tuotto lahjoitettiin 

Wisconsinissa toimivalle United Way 

of Portage County -järjestölle. Stora Enso 

North America kaksinkertaisti lahjoituk- 

Stora Ensolla on jo pitkään ollut kilpailulakien 

noudattamista koskeva tarkka 

toimintaohje, joten näihin asioihin 

suhtaudutaan vakavasti. Yhtiö on valinnut 

Brysselissä toimivan asianajotoimisto 

Van Bael & Bellisin sekä Helsingissä 

toimivan Sivenius & Suvannon edustamaan 

konsernia Euroopassa ja Suomessa. 

Yhdysvalloissa asianajotoimisto 

McDermott, Will & Emery avustaa yhtiötä 

toimittamaan pyydetyt asiakirjat 

viranomaisille. Samanaikaisesti näiden 

tutkimusten kanssa Stora Enso on mainittu 

lukuisissa Yhdysvalloissa vireille 

pannuissa ryhmäkanteissa. Kilpailuviranomaisten 

tutkimukset voivat kestää pitkään, 

eikä Stora Enso osaa vielä arvioida, 

milloin tutkimukset saadaan päätökseen. 

sen osallistumalla tempaukseen henkilöstön 

lahjoituksia vastaavalla summalla. 

United Way rahoittaa tärkeiden paikallisten 

hankkeiden hyväksi toimivien organisaatioiden, 

kuten paikallisen Punaisen 

Ristin, toimintaa. 

Muut yksiköiden järjestämät yhteisöllisyyttä 

edistävät hankkeet eri puolilta 

maailmaa heijastavat kunkin paikallisyhteisön 

omia tarpeita: 

Kabelin tehtailla on useita pitkäaikaisia 

yhteiskunnalliseen toimintaan ja 

kulttuuriin liittyviä yhteistyösuhteita 

Hagenissa. Tehdas tukee muun muassa 

paikallista vähävaraisten kanttiinia. 

Ruotsin Papyrus sponsoroi lukuisia 

paikallisia organisaatioita, esimerkiksi 

Ruotsin lasten syöpäsäätiötä ja 

Ruotsin kansallista päihdetyötä. 

Venäjällä Stora Enso Timber tukee 

kahta paikallisille kodittomille lapsille 

tarkoitettua hoitokotia lahjoittamalla 

vaatteita, kirjoja ja leluja.• 

• 

• 

• 

Uusin versio Stora Enson kilpailulainsäädännön 

noudattamisohjelmasta 

julkaistiin vuonna 2002. Ohjelma perustuu 

Enson, Storan ja Consolidated Papersin 

entisiin toimintaohjeisiin. Ohjelmassa 

korostetaan Stora Enson kannattavan 

vapaata ja rehtiä kilpailua ja sitoutuvan 

kilpailulakien noudattamiseen. Sitoumus 

on myös oleellinen osa yhtiön nykyisiä 

eettisiä periaatteita. Stora Enso toteut - 

taa, kuten tähänkin asti, toimenpiteitä 

varmistaakseen kilpailulakien noudattamisen.• 


TALOUDELLINEN VASTUU • INDIKAATTORIT 

Rahan jäljillä 

Vuonna 2004 toteutetussa projektissa pohdittiin menetelmiä Stora Enson toiminnan taloudellisen vastuun 

arvioimiseksi ja määriteltiin alustavat taloudellisen vastuun mittarit. 

Projektissa keskityttiin konsernitason 

välittömiin taloudellisiin vaikutuksiin. 

Välittömiä ja välillisiä taloudellisia 

vaikutuksia paikallisyhteisöihin tarkasteltiin 

kahden pilottina toimineen 

yksikön, Oulun tehtaiden ja Suomen 

puunhankinnan, kannalta. 

Stora Enso edustaa teollisuuden alaa, 

jolla on perinteisesti ollut ja on yhä tärkeä 

rooli kotimaidensa kansantaloudessa. 

Yhtiön tehtaat sijaitsevat usein pienillä 

paikkakunnilla, joilla ne ovat tärkeitä 

työnantajia, veronmaksajia ja liikekumppaneita 

monille paikallisille yrityksille. 

Yritysvastuun taloudellisten näkökohtien 

ymmärtäminen edellyttää paikallistason 

tarkastelua ja paikallisten realiteettien 

huomioon ottamista. Toisaalta myös 

konsernitason yhteenvedot välittömistä 

taloudellisista vaikutuksista voivat antaa 

olennaista tietoa siitä, miten Stora Enson 

toiminta vaikuttaa sidosryhmien talouteen 

ja miten toiminnan taustalla olevat 

rahavirrat muodostuvat. 

Taloudelliset vaikutukset sidosryhmiin 

Stora Enson vaikutukset sidosryhmiensä 

talouteen välittyvät useiden eri kanavien 

kautta. 

1. Rahavirrat ovat tärkeimpiä välittömiä 

vaikutuskanavia, ja ne osoittavat 

Stora Enson ja eri sidosryhmien välisen 

suhteen laajuuden. 

2. Stora Enson toiminta vaikuttaa myös 

monin aineettomin tavoin, esim. 

lisäämällä asiantuntemusta ja luomalla 

verkostoja. 

Lisäarvon jakautuminen eri sidosryhmien kesken 

Lisäarvon syntyminen 


3. Muita taloudellisen vastuun mittareita 

ovat sidosryhmien taloudellisiin 

riskeihin liittyvät toimenpiteet. 

Stora Enso luo sidosryhmilleen monenlaista 

lisäarvoa. Alla olevasta taulukosta 

ilmenee, miten lisäarvo syntyy ja miten 

se jakautuu eri sidosryhmien kesken. 

Välittömät taloudelliset vaikutukset 

Asiakkaat 

Stora Enso toimittaa tuotteita ja palveluja 

asiakkaille, joilla on korkeat odotukset. 

Stora Enso vaikuttaa asiakkaidensa talouteen 

toimittamiensa tuotteiden ja palvelujen 

kautta. 

Stora Enso palvelee pääasiassa yritysasiakkaita 

maailmanlaajuisen myynti- ja 

markkinointiverkoston kautta. Verkosto 

on levittäytynyt kuudelle mantereelle ja 

koostuu yli 30 myyntiyhtiöstä ja lukuisista 

itsenäisistä agenteista. Stora Enson 

liikevaihto oli vuonna 2004 yhteensä 

12 395,8 miljoonaa euroa (12 172,3 milj. 

euroa vuonna 2003). 

Toimittajat 

Vuonna 2004 Stora Enso hankki tavaroita 

ja palveluita 6 534,6 miljoonan euron 

arvosta (6 129,3 milj. euroa vuonna 

2003). 

Henkilöstö 

Stora Enso luo henkilöstölleen lisäarvoa 

palkkojen, palkkioiden ja eläkkeiden 

2004 

milj. 

euroa 

% 

liikevaihdosta 

2003 

milj. 

euroa 

% 

liikevaihdosta 

Asiakkaat + Liikevaihto 12 395,8 100 12 172,3 100 

Toimittajat – Ostot 8 580,4 69 8 202,9 67 

Lisäarvon jakautuminen 

= Lisäarvo 3 815,4 31 3 969,4 33 

Henkilöstö 

– Henkilöstökulut 

yhteensä 

1 937,3 16 2 297,6 19 

Osakkeenomistajat – Osingot 375,7 3 387,7 3 

Rahoittajat – Rahoituskulut 106,0 1 237,7 2 

Julkinen sektori – Verot 

= Liiketoiminnan kehit- 

–108,8 –1 67,0 1 

tämiseen jäävä osuus 1 505,2 12 979,4 8 

sekä muiden etujen, kuten yhtiön maksamien 

sosiaaliturvamaksujen muodossa. 

Stora Enson työntekijät ovat mukana 

yhtiön palkitsemisjärjestelmässä, jossa 

palkkio määräytyy muun muassa kannattavuuden 

ja johdon asettamien tärkeimpien 

liiketoiminnallisten tavoitteiden 

saavuttamisen perusteella. Järjestelmän 

piiriin kuuluu nykyisin noin 80 % 

työntekijöistä, joista suurin osa toimii 

Euroopassa. Tavoitteena on ottaa järjestelmä 

vähitellen käyttöön myös muualla 

paikalliset erityispiirteet huomioiden. 

Stora Enso suosii vakinaisia työsuhteita. 

Noin 97 % työntekijöistä oli vakinaisessa 

työsuhteessa joulukuun 2004 

lopussa. 

Toiminnan uudelleenjärjestelyt pitkän 

aikavälin kannattavuuden palauttamiseksi 

johtivat henkilöstön vähennyksiin 

joissakin Stora Enson yksiköissä. 

Suurimmat henkilöstön vähennykset 

tapahtuivat Venäjän puunhankinnassa 

sekä Wisconsin Rapidsin tehtailla ja 

Kimberlyn tehtailla (ks. sivu 35). 

Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi 

ovat tärkeä osa Stora Enson aineetonta 

arvoa. Vuonna 2004 henkilöstö sai 

koulutusta keskimäärin 3,4 päivää työntekijää 

kohti. Työterveyshuollon kustannukset 

vuonna 2004 ilman vakuutuksia 

ja korvauksia olivat 10,5 miljoonaa 

euroa. 

Tuloverot 

Milj. euroa 2004 

Suomalaiset yhtiöt 63,0 

Ruotsalaiset yhtiöt –193,7 

Saksalaiset yhtiöt 5,1 

Muut yhtiöt 16,8 

Yhteensä –108,8

Osakkeenomistajat 

Osakkeenomistajat hyötyvät osakkuudestaan 

osinkojen ja osakekurssien kehityksen 

muodossa. Stora Enson osakkeet 

noteerataan Helsingin, Tukholman ja 

New Yorkin arvopaperipörsseissä. Joulukuun 

2004 lopussa Stora Ensolla oli noin 

76 000 osakkeenomistajaa. 

Stora Enson tavoitteena on maksaa 

konsernin pitkän aikavälin tulokseen 

perustuvaa vakaana pysyvää osinkoa. 

Yhtiön osinkopolitiikkana on jakaa osakkeenomistajille 

vähintään puolet voitosta 

suhdannekierron aikana. Vuonna 

2004 osinkoja maksettiin 375,7 miljoonaa 

euroa. 

Stora Enso on saanut tunnustusta 

alansa johtavana yrityksenä useissa kestävän 

kehityksen indekseissä (ks. sivut 

10–11). 

Kansalaisyhteiskunta 

Monilla paikkakunnilla Stora Enson tehtaat 

ovat suurin yksittäinen työnantaja. 

Monilla yksiköillä on pitkät perinteet 

läheisestä yhteistyöstä paikallisyhteisönsä 

kanssa. Toiminnan muodot ovat 

moninaisia aina infrastruktuurin yhteiskäytöstä 

ja kaukolämmön tuottamisesta 

tapaamisiin ammattiliittojen tai paikallisten 

yhdistysten edustajien kanssa. 

Samaan luokkaan kuuluvat myös lahjoitukset. 

Ympäristön tilan parantamiseen 

investoitiin yhteensä 87 miljoonaa euroa 

(ks. sivu 19). Lisäksi 18 tehtaalla tehtiin 

ympäristön kunnostustoimenpiteitä tai 

varauduttiin tuleviin toimenpiteisiin 

(ks. sivu 15). 

Vuonna 2004 yhtiö allekirjoitti pitkäaikaisen 

yhteistyösopimuksen UNICEFin 

kanssa. Stora Enson tarkoituksena on 

lahjoittaa UNICEFille viiden vuoden 

aikana yhteensä 2,5 miljoonaa Yhdysvaltain 

dollaria rahalahjoitusten ja 

vapaaehtoistempausten muodossa (ks. 

sivut 40–42). 

Julkishallinto 

Stora Enso maksoi tuloveroja yhteensä 

108,8 milj. euroa (–67,0 milj. euroa vuonna 

2003). Lukua kasvattivat 240,5 milj. 

Asiakkaat 

Liikevaihto markkina-alueittain 

Eurooppa .............................................70 % 

Pohjois-Amerikka .................................17 % 

Aasian-Tyynenmeren alue ......................9 % 

Muut alueet ..........................................4 % 

Yhteensä 12 395,8 miljoonaa euroa 

euron voitto Ruotsin metsäomaisuuden 

myynnistä sekä Suomen tuloverolain 

muutoksista tullut 20,0 milj. euron verohyöty. 

Tuloverot ilman näitä kahta tekijää 

olivat 151,7 milj. euroa, joka vastaa 

28,9 prosentin veroastetta (31,7 %). 

Välilliset taloudelliset vaikutukset 

Aineettomat vaikutukset 

Stora Enso luo taloudellista hyötyä kehittämällä 

tuotteitaan, luomalla entistä 

enemmän lisäarvoa ja tarjoamalla asiakkailleen 

uusia ratkaisuja. Tiiviissä yhteistyössä 

toteutetuin yhteisin projektein 

Stora Enso ja sen toimittajat saavat parhaan 

hyödyn taloudellisista resursseistaan. 

Maailmanlaajuisena yrityksenä 

Stora Enso on etuoikeutetussa asemassa, 

ja sen on mahdollista hyötyä kaikkien 

johtavien metsäteollisuusmaiden tutkimus- 

ja kehitysresursseista. Uudet tutkimusprojektit 

ovat suorassa yhteydessä 

Stora Enson liiketoimintastrategiaan, ja 

niitä arvioidaan syntyvän lisäarvon 

perusteella. 

Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään 

Stora Ensossa useilla eri tasoilla. Yhtiöllä 

on tutkimuskeskukset Suomessa, Ruotsissa, 

Saksassa ja Yhdysvalloissa sekä teknisesti 

vahvat organisaatiot liiketoiminta- 

yksiköissä. Lisäksi yhtiöllä on eritasoista 

yhteistyötä paikallisten ja maailmanlaajuisten 

T&K-palvelujen tarjoajien 

kanssa. Useimmat tutkimuskumppaneista 

ovat korkeakouluja tai muita koulutus- 

ja tutkimuslaitoksia. Projekteihin voivat 

päästä mukaan myös valitut toimittajat. 

Vuonna 2004 Stora Enso investoi tutkimus- 

ja kehitystyöhön 82,2 miljoonaa 

euroa, eli 0,7 % liikevaihdosta (88,8 miljoonaa 

euroa vuonna 2003). Vuoteen 

2003 verrattuna tutkimus- ja kehitystyöhön 

käytetyt varat pienenivät 7 %. 

Suomen puunhankinta: 

vaikutukset paikalliseen talouteen 

Stora Enso Metsä vastaa konsernin puunhankinnasta 

Suomessa. Stora Enson Suomessa 

toimiville tehtaille toimitettiin 

vuoden 2004 aikana kaikkiaan 20,8 miljoonaa 

kuoretonta kiintokuutiometriä 

Toimittajat 

Tavarat ja palvelut markkina-alueittain 

Eurooppa .............................................84 % 




puuta. Lisäksi melko pieniä määriä puuta 

myytiin konsernin ulkopuolisille asiakkaille. 

Puusta noin 15,3 miljoonaa kuoretonta 

kiintokuutiometriä hankittiin Suomen 

metsistä. Valtaosa Suomesta hankitusta 

puusta oli peräisin yksityismetsistä. 

Maaseudulla, erityisesti Pohjois- ja 

Itä-Suomessa, metsätalous on tärkeimpiä 

elinkeinoja. Stora Enson puunhankinnan 

osuus hakkuutuloista näillä alueilla 

voi olla jopa 25 %. 

Suomen puunhankinnan parissa toimii 

768 työntekijää ja noin 400 sopimusurakoitsijaa, 

joihin kuuluvat metsäurakoitsijat 

sekä paikalliset kuljetus- ja metsäpalveluyrittäjät. 

Vuonna 2004 Stora 

Enso Metsän kautta paikalliselle elinkeinoelämälle 

puun, kuljetusten ja puunkorjuu 

palveluiden hankintoina suuntautuva 

rahavirta oli yhteensä 647,9 miljoonaa 

euroa. 

Monet metsäurakoitsijat ovat paikallisia 

pienyrittäjiä, joilla on vain yksi tai 

kaksi hakkuukonetta. Suomen puunhankinnalla 

on merkittävä rooli näiden yritysten 

toiminnan turvaajana, sillä se on 

usein heidän tärkein tai jopa ainoa asiakkaansa. 

Korjuusopimukset tehdään 

yleensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja 

niissä sovitaan hakkuumääristä etukäteen 

siten, että urakoitsijat pystyvät 

ennakoimaan tulotasonsa. 

Stora Enso Metsällä on useiden urakoitsijoiden 

kanssa yhteisiä kehitysohjelmia. 

Yksi niistä oli 1999–2005 toteutettu 

projekti, jossa selvitettiin GIS-paikkatietojärjestelmän 

käyttömahdollisuuksia 

kuorma-autoissa ja metsäkoneissa. Suomen 

puunhankinta tarjoaa palveluiden 

toimittajille myös liiketaloudellista koulutusta 

ja kirjanpitopalveluita verkkoportaalin 

kautta. 

Vuonna 2004 Stora Enso Metsä tuki 

sopimusurakoitsijoita laatujärjestelmien 

kehittämisessä, mikä edisti urakoitsijoiden 

liiketoiminnan kehittämistä ja toiminnan 

tehokkuutta. Sen tuloksena suurimmalla 

osalla sopimusurakoitsijoita on 

laatujärjestelmä käytössään. Toimittajien 

tyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti.• 

Henkilöstö 

Henkilöstökulut maittain 

Eurooppa .............................................83 % 



Muut alueet ........................................0,1 % 



TÄHTÄIMESSÄ YRITYSVASTUU • KULJETUKSET 

Yritysvastuun näkökulma kuljetuksiin 

Stora Enso tukee ympäristön 

kannalta edullisia kuljetusratkaisuja 

ja raportoi niiden käytöstä. Tulevaisuudessa 

myös yhteiskuntavastuun 

kysymykset huomioidaan 

entistä määrätietoisemmin kuljetusjärjestelyissä. 

Stora Enson logistiikkaorganisaatio 

(Stora Enso Transport and Distribution) 

vastaa useimpien tuotteiden 

kuljetuksista, varastoinnista ja jakelusta. 

Puunhankintaorganisaatio puolestaan 

vastaa tehtaille tulevista puuvirroista. 

Kuljetusten epäsuorat ympäristövaikutukset 

eivät kuulu Stora Enson 

raportoinnin piiriin. Logistiikkaorganisaatio 

kuitenkin edellyttää, että sen käyttämillä 

kuljetusyhtiöillä on ympäristöjärjestelmä, 

ja että ne tiedottavat ympäristötoiminnastaan 

ja pyrkivät siinä 

aktiivisesti parempiin tuloksiin. Kuljetusyhtiöiden 

ympäristötoiminnan tasoa 

seurataan myös erityisellä kyselylomakkeella. 

Stora Enso Transport and Distribution 

on valmistellut konsernin yhteiskuntavastuuperiaatteiden 

sisällyttämistä 

osaksi toimintaansa, ja työn ensimmäisen 

vaiheen odotetaan valmistuvan vuoden 

2005 keväällä. 

Kuljetusmäärät 2004 

Puuta 

46 miljoonaa 

tonnia 

Pigmenttejä ja 

täyteaineita 3,0 

miljoonaa tonnia 

Uusiokuitua 2,4 


Ostomassaa 1,0 

miljoona tonnia 

Paperia ja kartonkia 

14,6 miljoonaa 

tonnia 

Puutuotteita 4,2 


Jalosteita 0,8 


Markkinasellua 

ulkoiseen ja sisäiseen 

käyttöön 2,5 


Stora Enso kuljetti 74,5 miljoonaa tonnia raaka-aineita 

ja tuotteita vuonna 2004, kun edellisvuoden määrä oli 

69,5 miljoonaa tonnia. Lähes kaikki kuljetukset ovat 

alihankkijoiden vastuulla. 


Vesikuljetukset muodostavat suurimman osan Stora Enson kuljetusvirroista. Rautatie- ja 

maantiekuljetuksilla on myös tärkeä rooli. 

Vuosi 2004 

Pohjois-Amerikassa 

suositaan rautateitä 

Pohjois-Amerikassa noin 90 % tehtaille 

tulevista raaka-aineista kuljetetaan junalla 

ja 10 % maanteitse. Tehtailta lähtevistä 

toimituksista 60 % lähtee junalla ja 

40 % maanteitse – joskin aikakauslehtipaperitehtaiden 

kuljetuksista yli 90 % 

voi olla rautatiekuljetuksia. 

Vuonna 2002 toteutetussa asiakashankkeessa 

Pohjois-Amerikan tulosryhmä 

laski eri kuljetusmuotojen aiheuttamat 

päästöt tehtaan ja asiakkaan painotalon 

välillä. Vuonna 2004 toteutettu 

seuranta osoitti, että vaikka paperitonnin 

kulkema matka oli keskimäärin pidentynyt, 

päästöt tonnia kohti olivat pysyneet 

ennallaan rautatiekuljetusten lisääntyneen 

käytön ansiosta. 

Päästöjä alennetaan myös jakamalla 

kuljetuskustannuksia joidenkin asiakkaiden 

kanssa. Asiakkaita voidaan palkita, 

jos he käyttävät paperitehtaan lähellä 

olevaa painotaloa, tilaavat täysiä junanvaunullisia 

ja tekevät tilaukset niin ajoissa, 

että kuljetus ehditään järjestää rautateitse. 

NETSS vahvistaa ympäristövastuuta 

Tammikuussa 2004 Stora Enso hyväksyi 

uuden Pohjois-Euroopan keskitetyn kuljetusjärjestelmän 

(NETSS). Tavoitteena 

on soveltaa Göteborgin ja Zeebruggen 

välillä käytössä olevia ympäristöstandardeja 

myös Suomesta lähteviin kuljetuksiin. 

Järjestelmä panostaa myös vähärikkisen 

polttoaineen käyttöön, pakokaasujen 

katalyyttiseen puhdistukseen ja 

ympäristö- ja terveysvaatimusten nou- 

dattamiseen. NETSS-järjestelmän ensimmäinen 

vaihe käynnistyy kesällä 2005. 

Sopimuskumppanin vakava 

liikenneonnettomuus Suomessa 

Konginkankaalla tapahtui traaginen 

onnettomuus 19. maaliskuuta 2004, kun 

Stora Enson paperirullia kuljettanut täysperävaunullinen 

rekka törmäsi linjaautoon. 

Rekan perävaunu iskeytyi linjaautoon 

täydessä vauhdissa. Onnettomuus 

vaati 23 kuolonuhria. Onnetto - 

muuden jälkeen liikenne- ja viestintäministeriö 

on tarkentanut teiden talvi - 

kunnossapidon määräyksiä ja alentanut 

nopeusrajoituksia vaikeiden sääolosuhteiden 

vallitessa. 

Ympäristöpalkinto Ruotsissa 

Stora Enso sai Ruotsin merenkulkufoorumin 

ympäristödiplomin vuonna 2004. 

Merenkulkufoorumi palkitsi Stora Enson 

uudesta kuljetusjärjestelmästä, jonka kaikissa 

ratkaisuissa on huomioitu ympäristöarvot. 

Konserni sai myös tunnustusta 

siitä, että se edellyttää sopimuskumppaneiltaan 

parhaan käytettävissä olevan 

teknologian (BAT) käyttöä kuljetusketjun 

kaikissa vaiheissa. Merenkulkufoorumi 

uskoo, että kun Stora Enson uusi NETSSjärjestelmä 

on täydessä käytössä vuonna 

2007, se alentaa merkittävästi päästöjä 

ilmaan.• 



sustainability

TÄHTÄIMESSÄ YRITYSVASTUU • TUOTTEET 

Puu kestää 

Mitä pitempi puurakenteen käyttöikä 

on, sitä paremmin puu 

pystyy kilpailemaan muiden 

rakennusmateriaalien, kuten teräksen, 

muovin tai betonin kanssa. Muiden 

rakennusmateriaalien tavoin puukin 

voi altistua haittavaikutuksille kuten 

kosteudelle, sienille ja tuholaisille. 

Onkin tärkeää selvittää, mitkä tekijät 

vaikuttavat puun kestävyyteen, ja 

ymmärtää puun käyttäytymistä eri 

käyttöolosuhteissa. Stora Enso panostaa 

puun luon taisten ominaisuuksien optimointiin 

ja paran tamiseen. Kaupallisia 

esimerkkejä tästä ovat WoodHeart- ja 

ThermoWood-tuotteet. 

Ympäristönäkökulmasta puurakenteiset 

talot päihittävät muista materiaaleista 

rakennetut talot. Puu on uusiutuva 

raaka-aine, puumateriaalit ovat kierrätettäviä 

ja ne sitovat hiiltä koko käyttöikänsä 

ajan. Lisäksi puutuotteiden valmistus 

kuluttaa suhteellisen vähän energiaa, 

joka sekin saadaan suurelta osin poltta- 

Tuoteturvallisuus – ydinasia 

Tuoteturvallisuus on Stora Enson 

pakkaustuotteille olennainen 

ominaisuus. Monet uudet 

tuoteratkaisut lisäävät osaltaan 

niitä käyttävien kuluttajien 

turvallisuutta. Turvallisuus on 

erityisen tärkeä näkökohta lääke- 

ja elintarvikepakkauksissa. 

Esimerkki turvallisuusnäkökohdat 

huomioivasta uudesta innovatiivisesta 

tuotteesta on vuonna 2004 

esitelty Stora Enso Pharma SHR -lääkepakkauskonsepti. 

Kartonkimateriaali ja 

pakkauksen suunnittelu tekevät siitä 

samanaikaisesti sekä lapsiturvallisen että 

varttuneelle käyttäjälle soveltuvan. Pakkaus 

täyttää eurooppalaisen ISO 8317 

-standardin lapsiturvallisuusvaatimukset 

ja se on saanut myös Yhdysvalloissa parhaat 

arvosanat lapsiturvallisuudesta ja 

senioriystävällisyydestä. Pakkaus auttaa 

potilasta myös annostelemaan lääkkeen 

oikein, mikä parantaa lääketurvallisuutta. 

Tuoteturvallisuutta voidaan parantaa 

myös Stora Ensossa kehitteillä olevilla älypakkausratkaisuilla. 

Älypakkaukset auttavat 

parantamaan logistiikkaa ja lisäämään 

koko toimitusketjun hallintaa. 

Älypakkausten myötä Stora Enson liike- 

malla prosessin oheistuotteita, kuten 

kuorta ja haketta. 

Kohti standardisointia 

Standardien perimmäisenä tarkoituksena 

on parantaa puutuotteiden käytettävyyttä, 

korostaa niiden luotettavuutta ja lisätä 

puun käyttöä yleensä. Standardisointi 

auttaa myös tuotteiden markkinoinnissa 

ja luo edellytykset massatuotannolle. 

Stora Enso edistää puutuotteiden 

standardisointiin tähtäävää tutkimusta 

yhdessä puuteollisuusjärjestöjen ja tutkimuslaitosten 

kanssa. Yhteistyöhankkeissa 

tutkitaan esimerkiksi puun biologista 

kestävyyttä, lujuuslajittelua ja liimapuu- 

ja sormijatkostekniikoita.• 

Lisätietoa Stora Enso Timberistä 

Konserni 2004 -raportista tai 

osoitteesta www.storaenso.com/2004/ 

company. 

kumppanit voivat jopa seurata ja jäljittää 

tuotteita tehokkaammin läpi toimitusketjun. 

Tuotteen alkuperän seuranta auttaa 

myös ehkäisemään väärennöksiä. 

Lääke- ja elintarviketeollisuudessa 

älypakkaukset mahdollistavat tuotteen 

seurannan niin, että sen koskemattomuus 

voidaan varmistaa. Tämäkin lisää 

tuoteturvallisuutta. Älypakkauksella voidaan 

myös varmistaa, että potilas noudattaa 

saamaansa annosteluohjetta. 

Sertifi oidut tuoteturvallisuusjärjestelmät 

yleistyvät 

Riippumattoman osapuolen todentamien 

tuoteturvallisuusjärjestelmien noudattaminen 

on yksi keino varmistaa, että 

pakkausmateriaalit ja erityisesti elintarvikepakkaukset 

vastaavat kuluttaja- ja elintarviketurvallisuuden 

määräyksiä. Tuoteturvallisuusjärjestelmät 

kattavat koko 

tuotantoprosessin raaka-aineiden hankinnasta 

ja elintarvikepakkausmateriaalien 

valmistuksesta aina lopputuotteiden 

toimitukseen saakka. 

Kuudella Stora Enson tehtaalla on 

käytössään sertifi oitu HACCP- tai muu 

tuoteturvallisuusjärjestelmä. Viimeksi 

sertifi kaatin sai vuonna 2004 ruotsalainen 

Skoghallin tehtaat. Muut sertifi oidut 

tehtaat ovat Baienfurt, Imatra, Inkeroisten 

kartonkitehdas Anjalankoskella, 

Lahti ja Ruovesi. Stora Enso aikoo ottaa 

sertifi oidut tuoteturvallisuusjärjestelmät 

käyttöön kaikilla muillakin elintarvikepakkauksia 

valmistavilla tehtailla – 

Barcelonassa, Forsissa ja Pankakoskella – 

vuoden 2006 loppuun mennessä.• 

Kestäviä ratkaisuja 

Yhteistä määritelmää termille 

”sustainable packaging” ei vielä ole – 

saati sitten sujuvaa käännöstä. Ajatus 

vastuullisesta pakkauksesta kattaa 

kuitenkin sekä ympäristö-, yhteiskunta- 

että taloudellisen vastuun. 

Tämä tarkoittaa esimerkiksi ekotehokkuutta 

tuotannossa, turvallisia 

työolosuhteita sekä käyttäjäturvallisuutta. 

Stora Enson tulkinnan mukaan 

ihmisten, ympäristön ja talouden 

kannalta kestävä pakkausratkaisu 

perustuu lisäksi mahdollisuuksien 

mukaan uusiutuviin tai kierrätyskelpoisiin 

raaka-aineisiin, sen kuljetus 

hoidetaan tehokkaasti, ja itse 

lopputuote on uusiokäytettävä tai 

kierrätettävä energian ja raakaaineiden 

säästämiseksi. 


TÄHTÄIMESSÄ YRITYSVASTUU • KEHITTYVÄT MARKKINAT • BRASILIA 

Veracel – riippumaton arviointi tulossa 

Heinäkuussa allekirjoitettiin yhteistyösopimus Veracelin ja YK:n 

kehitysohjelman välillä. Sopimuksen mukaan UNDP suorittaa 

riippumattoman arvioinnin Veracelin toiminnan sosioekonomisista 

vaikutuksista paikallisyhteisöihin. 

Brasilian Veracelin sellutehtaan rakentaminen on työllistänyt yli 9 000 ihmistä. Tehdas käynnistyy 

vuoden 2005 kesällä. 

Kun Veracelin sellutehdashanke julkistettiin 

vuonna 2003, eräät kansalaisjärjestöt 

ilmaisivat huolensa 

puuviljelmien ja sellutehtaan mahdollisista 

vaikutuksista seudun väestöön ja 

ympäristöön. Veracelilla, sen omistajilla 

ja kansalaisjärjestöillä oli eriävät näkemykset 

joissakin keskeisissä kysymyksissä, 

eikä yhteisymmärrystä ollut näköpiirissä. 

Tämän vuoksi Veracel ja sen omistajat 

alkoivat etsiä uskottavaa, riippuma - 

tonta osapuolta tutkimaan näitä keskeisiä 

kysymyksiä ja tuottamaan luotettavaa 

ja tasapuolista tietoa Veracelin vaikutuksista. 

Veracel ja UNDP – 

luonteva kumppanuus 

YK:n kehitysohjelma (UNDP) katsottiin 

ihanteelliseksi kumppaniksi yhteistyöhankkeeseen, 

ja Veracel ja Brasilian 

UNDP allekirjoittivat yhteistyösopimuksen 

heinäkuussa 2004. 

UNDP näkee yhteistyön yksityisen 

sektorin kanssa yhtenä keinona taistella 

köyhyyttä vastaan ja vähentää ympäristöasioihin 

liittyvää ja yhteiskunnallista 

epätasa-arvoa. YK:n Global Compact 

-hanke muodostaa pohjan yhteisille 

arvoille. 

Yhteistyöhankkeen tavoitteina on 

tunnistaa ja analysoida Veracelin vaikutukset 

paikallisen väestön ja yhteisöjen 

hyvinvointiin sekä antaa suosituksia 


tuleviksi toimenpiteiksi. Tutkimuksen 

tulokset ovat julkisia. 

Hanke koostuu neljästä vaiheesta: 

1. Kartoitetaan lähtötilanne: Veracelin 

sidosryhmien kartoitus ja yhteyksien 

luominen niihin sekä Veracelin toimintaan 

liittyvien tärkeimpien 

myönteisten ja kielteisten sosioekonomisten 

näkökohtien (mm. tulonjako, 

vaihtoehtoiset elinkeinot, maan 

käyttö ja omistus, väestörakenne ja 

alueen elämänlaatu) määrittely. 

Ensimmäinen vaihe saadaan päätökseen 

vuoden 2005 keväällä. 

2. Analysoidaan vaikutukset ensimmäisessä 

vaiheessa kerättyjen tietojen 

pohjalta. 

3. Luodaan malli, jolla voidaan luotettavasti 

arvioida Veracelin tulevia 

yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. 

4. Laaditaan alueelle kehityssuunnitelma 

sekä suunnitelma Veracelin 

sosioekonomisten vaikutusten pitkän 

aikavälin seurannalle ja annetaan 

suositukset tuleviksi toimenpiteiksi. 

Ohjelma etenee 

Veracelin yritysvastuutyön painopistealueita 

tässä vaiheessa ovat vastuullinen 

työvoiman vähentäminen rakennushankkeen 

valmistuessa; vastuullinen toimintojen 

ulkoistaminen; henkilöstön 

Avaintiedot 

Omistus: 

Stora Enso 50 % ja Aracruz 50 % 

Pinta-ala: 

164 575 ha, josta 70 762 ha 

puuviljelmiä 

Pääpuulaji: 

eukalyptushybridit 

Sellutehdas käynnistyy: 

kesällä 2005 

Vuotuinen tuotantokapasiteetti: 

900 000 tonnia 

Työvoima: 

noin 2 000 suoraan ja välillisesti 

työllistettyä tehtaan käynnistyttyä; 

yli 9 000 rakennusvaiheessa 

Markkinat: 

Eurooppa, Yhdysvallat ja Aasia 

hyvinvointi, jossa paino terveys- ja turvallisuusasioilla; 

maankäyttökysymykset; 

puuviljelmien ja tehtaan ympäristövaikutusten 

hallinta; viestintä ja vuoropuhelu 

sidosryhmien kanssa sekä investoinnit 

yhteisöön. 

Suunnitelma toteutuu 

411 ha sademetsää ennallistettiin 

vuonna 2004. 

Metsäsertifi ointi 

• CERFLOR-sertifi ointi vuoden 

2005 puolivälissä 

• Valmistautuminen FSC-sertifi ointiin 

aloitetaan CERFLOR-sertifi - 

oinnin jälkeen. 

Työmaan työterveyshuollon ja työsuojelun 

taso ylittää Stora Enson ja 

Brasilian keskiarvon. 

Osallistuminen tutkimusohjelmiin 

yhteistyössä yliopistojen kanssa. Tutkimuskohteina 

mm. 

• maan pakkautumisen ehkäisy 

• lannoitteiden optimaalinen 

käyttö 

veden laadun seuranta. 

• 

• 

• 

• 

• 

• Yhteisöinvestointiohjelma 

• 

Vuosiksi 2004–2005 suunnitellut 

investoinnit yhteisöön yhteensä 

21 miljoonaa Brasilian realia, 

johon osarahoitus saatiin Brasilian 

kehityspankilta (BNDES). 

• Painopisteet: koulutus ja terveys.

Vuosi 2004 

Maattomien liike MST ja Veracel 

Huhtikuussa 2004 maattomien liike MST 

valtasi 25 hehtaaria Veracelin maata. Valtauksen 

aikana vuonna 2003 istutetusta 

puuviljelmästä neljä hehtaaria tuhoutui. 

Valtaus liittyi laajempaan maattoman 

väestön liikehdintään eri puolilla Brasiliaa 

keväällä 2004. Veracelin maiden valtaus 

kesti viisi päivää. MST poistui alueelta 

neuvoteltuaan paikallisviranomaisten 

kanssa. Veracel ei ollut osapuolena neuvotteluissa. 

Alkuperäisväestön maavaatimukset 

Syksyllä 2004 paikallisen alkuperäisväestön 

edustajat osoittivat mieltään katkaisemalla 

liikenteen ja näin myös tien 

puutavararekoilta Bahiassa liittovaltion 

maantiellä Itabelan kunnan lähistöllä. 

Mielen osoittajien tavoitteena oli 

nopeuttaa viranomaisten (FUNAI) toimia 

noin 70 000 hehtaarin maa-alueen rajaamiseksi 

Monte Pascoalin kansallispuiston 

pohjoispuolella, jota alkuperäiskansat 

vaativat itselleen. 

Tästä alueesta Veracel omistaa 2 651 

hehtaarin osuuden, josta 1 019 hehtaarille 

on istutettu eukalyptusta Bahian 

osavaltion metsänkäytöstä vastaavien 

ympäristöviranomaisten luvalla. 

Veracelin hankkiessa kyseisen maaalueen 

vuonna 1997 paikallinen alkuperäisväestö 

ei ollut esittänyt aluetta koskevia 

vaateita – niitä esitettiin vasta vuoden 

2000 jälkeen. Maa-alueen omistus - 

oikeuden historia on selvä ja dokumentoitu. 

Omistusoikeuksien muuttaminen 

vaikuttaisi myös noin 300 maanviljelijään 

ja heidän elinkeinoonsa, mikä tekee 

prosessista monimutkaisen. Parhaillaan 

tutkitaan, onko alueella jälkiä alkuperäisväestön 

vanhoista asumuksista. Veracel 

tulee kunnioittamaan viranomaisten 

päätöstä asiassa.• 




KEHITTYVÄT MARKKINAT • KIINA 

Guangxi – Stora Enso 

rakentaa yritysvastuun ohjelmaa 

Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit 

alkavat Guangxissa vuonna 2005. 

Avaintiedot 

Guangxi sijaitsee Etelä-Kiinassa 

noin 800 km Hongkongista länteen. 

Joulukuuhun 2004 mennessä 

alueelle oli perustettu noin 14 000 

hehtaarin puuviljelmä. Tavoitteena 

on yli 100 000 hehtaarin istutusala 

vuoteen 2010 mennessä. 

Istutetut maat kuuluvat joko Kiinan 

valtiolle tai ovat paikallisten 

omistuksessa. 

Puuviljelmiä on istutettu ainoastaan 

maille, jotka valtio on määritellyt 

metsätalouskäyttöön. 

Pääpuulaji on eukalyptus 

(urograndis-risteymät). 

Puun keskisaannoksi odotetaan 

noin 24 kuoretonta kiintokuutiometriä 

hehtaarilta. 

Istutustyön tekevät paikalliset 

sopimuskumppanit. 

Puuviljelmillä on tällä hetkellä noin 

70 vakituista työntekijää sekä 

sesonkiaikana lisäksi noin 20 sopimuskumppania 

ja 1 000 tilapäistä 

työntekijää. 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

Stora Enso aloitti puuviljelmien 

perustamisen Kiinaan vuonna 2002. 

Lisäksi yhtiö on löytänyt tehtaalle 

soveltuvan paikan Etelä-Kiinan meren 

rannalta, Guangxin autonomiselta alueelta. 

Guangxi on sopivan lähellä Kiinan 

paperinkulutuksen ydinalueita ja nope- 

asti kasvavia Vietnamin markkinoita. 

Stora Enson tavoitteena Guangxissa on 

saada aikaan edullinen kuitulähde 

modernille sellu- ja paperitehdasintegraatille 

perustaa eteläiseen Guangxiin toimiva 

metsä- ja paperiteollisuuskeskittymä 

yhdessä kiinalaisen yhteistyökumppanin 

kanssa. 

• 

• 

Yritysvastuun toimintasuunnitelma 

Stora Enso on aloittanut Guangxissa 

työn alueen puuviljelmien yritysvastuusuunnitelman 

laatimiseksi. Suunnitelma 

kattaa ympäristö- ja yhteiskuntavastuunäkökohdat 

sekä asettaa tavoitteet ja 

mittarit toiminnalle. Se luo myös hyvän 

kehyksen yritysvastuutoiminnan viestinnälle 

ja raportoinnille. 

Viime aikoina hankkeessa on keskitytty 

painopistealueiden määrittelyyn ja 

tiedonkeruuseen lopullista suunnitelmaa 

varten. Seuraavassa vaiheessa vuonna 

2005 toteutetaan ympäristö- ja sosiaalisten 

vaikutusten arviointi, joka auttaa 

suunnitelman sisällön, kehitysalueiden 

ja haasteiden määrittelyssä. 

Stora Enso pyrkii myös luomaan ISO 

9001:n, ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n 

mukaiset hallintajärjestelmät alueelle 

vuodesta 2005 alkaen sekä suunnittelemaan 

viljelmien metsäsertifi ointia. 

Yritysvastuunäkökohdat on sisällytetty 

kaikkiin alihankkijoiden kanssa 

tehtyihin sopimuksiin. Stora Enso tukee 

jo nyt paikallisten lasten koulutusta, 

terveydenhoitoa ja hyvinvointia.• 


KEHITTYVÄT MARKKINAT • VENÄJÄ 

Venäjältä – 

avoimuudella 

Wood Supply 

Russia tarttuu 

haasteisiin 

Venäjän puunhankinta haluaa edistää 

uusia metsänhoitokäytäntöjä, 

korjuuteknologiaa sekä metsien 

vastuullista hoitoa ja sertifi ointia. 

Yksi keino on osallistua erilaisiin 

alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen 

tason kehityshankkeisiin. 

Puun toimitusketjujen lyhentämiseksi 

ja koko hankintaprosessin hallinnan 

lisäämiseksi Stora Enso Wood 

Supply Russia on kasvattanut omien hakkuidensa 

osuutta Venäjällä. Organisaatio 


saa nykyisin omista hakkuistaan Länsi- 

Venäjällä ja Karjalan tasavallassa noin 

600 000 kuutiometriä puuta vuodessa. 

Uutta korjuuteknologiaa otetaan laajalti 

käyttöön molemmilla alueilla, minkä 

johdosta tarvitaan kattavaa teknistä, 

metsänhoidollista ja ympäristökoulutusta. 

Uusi teknologia on myös suunniteltu 

vähentämään tapaturmariskiä. 

Venäjän federaation metsistä vain 

alle prosentti eli noin 3,7 miljoonaa hehtaaria 

on tällä hetkellä FSC-sertifi oinnin 

piirissä. Venäjän kansalliselle metsäsertifi 

ointijärjestelmälle odotetaan PEFC:n 

hyväksyntää vuoden 2005 loppuun mennessä. 

Stora Enso pyrkii edistämään 

rakentavaa vuoropuhelua näiden kahden 

sertifi ointijärjestelmän välillä. Venäjän 

puunhankinnan tavoitteeksi on asetettu 

sertifi oidun puun osuuden kasvattaminen 

yli 10 %:iin kaikesta puunhankinnasta 

vuoteen 2008 mennessä. 

Stora Enso haluaa kehittää 

yritysvastuuta läpi koko 

tuotantoketjun yhdessä avainasiakkaiden 

ja toimittajien 

kanssa. 

Stora Enso tekee Tihvinässä yhteistyötä 

saksalaiskustantamo Axel 

Springerin, brittiläisen Random 

House Group UK:n, yhdysvaltalaisen 

Time Inc:n ja venäläisen puuntoimittajan 

Tikhvinsky KLPKh kanssa parantaakseen 

yhteiskuntavastuun hallintaa ja 

avoimuutta Venäjältä tulevan puun 

toimitusketjussa. 

Tihvinän hankkeessa on määrä selvittää, 

miten yrityksen yhteiskuntavastuusta 

saadaan kiinteä osa puunhankintaa 

metsästä tehtaalle ja edelleen 

asiakkaalle. 

Venäjän merkitys Stora Ensolle kasvaa 

niin raakapuun lähteenä, investoin- 

Tihvinän hanke Venäjällä keskittyy 

yhteiskuntavastuun kysymyksiin – muun 

muassa työolosuhteisiin. 

Käytännön askelia 

Vuonna 2004 Venäjän puunhankintaorganisaationjäljitettävyysjärjestelmässä 

otettiin käyttöön uudistettu 

puuntoimittajien arviointijärjestelmä 

ja koko organisaatiolle annettiin 

koulutusta sen käytössä. Järjestelmään 

sisältyi jo tätä ennen toimittaja- 

ja metsäkatselmuksia hakkuuoikeuksien, 

lakisääteisten asiakirjojen, 

luontoarvojen huomioinnin ja 

metsänhoitomenetelmien tarkastamiseksi. 

Uudet arvioinnit kattavat 

myös työsuojelukäytännöt. Stora 

Enson jäljitettävyysjärjestelmä on 

ollut käytössä jo vuodesta 1997. Järjestelmä 

on ulkopuolisen tahon verifi 

oima osana Suomen puunhankintaorganisaation 

EMAS-selontekoa. 

Venäjän paikallisia järjestelmiä valmistellaan 

omaa verifi ointia silmällä 

pitäen. 

•

tikohteena kuin markkinanakin. Konsernin 

puunhankintastrategiaan kuuluu 

vahva ja aktiivinen läsnäolo Venäjällä. 

Näin Stora Ensolla on ainutlaatuinen 

tilaisuus rakentaa suoria kumppanuussuhteita 

hakkuuyhtiöihin, joiden kanssa 

pyritään yhteisiin tavoitteisiin. 

Tihvinän hanke on tästä hyvä esimerkki. 

Sen painopistealueita ovat työolosuhteet, 

puun alkuperän laillisuus ja 

aktiivisuus paikallisyhteisöissä sekä 

ympäristövastuu. Nämä aiheet katsottiin 

ensisijaisiksi, koska kehitys on niillä 

nopeaa ja niihin kohdistuu monien 

sidosryhmien kiinnostus. 

Kolme painopistealuetta 

Venäjän työlainsäädännössä on tarkat 

määräykset työolosuhteista ja työntekijöiden 

turvallisuudesta. Tikhvinsky 

KLPKh -hakkuuyhtiön vastuunjako ja 

hallintajärjestelmät ovat lakien ja asetusten 

mukaiset. 

Ruumiillisen työn suuri osuus ja 

alueen metsissä ja sahoilla yhä käytössä 

• Pihkovan mallimetsä toimii esimerkkinä 

yhteiskunnallisesti ja ekologisesti 

vastuullisesta ja taloudellisesti 

kannattavasta metsätaloudesta 

Luoteis-Venäjällä (ks. sivu 42). 

• Organisaatio jatkoi vuonna 2004 

myös paikkatietojärjestelmänsä (GIS) 

kartaston laajentamista. Järjestelmä 

kattaa tiedot suojelualueista ja 

varauksista sekä potentiaalisesti 

arvokkaista vanhan metsän alueista. 

Vuoropuhelua 

kansalaisjärjestöjen kanssa 

Vuoden 2004 aikana Stora Enson Venäjän 

puunhankintaorganisaation edustajat 

tapasivat ajankohtaisia kysymyksiä 

käsittelevissä neuvotteluissa useiden 

venäläisten kansalaisjärjestöjen (Venäjän 

WWF ja Greenpeace, Sosioekologinen 

liitto SEU ja Biodiversiteetin suojelukeskus 

BCC) sekä muiden metsäteollisuusorganisaatioiden 

edustajia. Ensimmäisessä 

tapaamisessa huhtikuussa 2004 käsi- 

oleva vanhentunut tekniikka ovat kuitenkin 

turvallisuusriskejä. Tehokkaimmin 

turvallisuutta parannetaan turvallisuuskoulutuksella 

ja yksinkertaisilla 

suojavälineillä, kuten kypärillä. Toimenpiteillä 

paitsi ehkäistään tapaturmia, 

myös parannetaan työntekijöiden viihtyvyyttä. 

Tihvinän hanke on myös osoittanut, 

että hakkuuyhtiö haluaa pitää kiinni laillisista 

ja eettisistä liiketavoista silloinkin, 

kun muutosvaiheessa oleva lainsäädäntö- 

ja hallintokoneisto vaikeuttaa lakien 

tulkintaa ja valvontaa. Tikhvinsky 

KLPKh:n tavoite on tyydyttää vaativien 

asiakkaiden odotukset myös puun alkuperän 

laillisuuden osalta. 

Hakkuuyhtiöllä on ollut keskeinen 

rooli paikallisyhteisössä jo 75 vuoden 

ajan. Tärkeänä työnantajana ja veronmaksajana 

sekä infrastruktuurin, kuten 

teiden, rakentajana yhtiöllä on suora vaikutus 

paikallisyhteisön hyvinvointiin ja 

alueen talouskehitykseen. Myös polttopuiden 

toimitus paikallisille asukkaille 

teltiin EU:n puukauppaa koskevaa 

FLEGT-lupajärjestelmää (Forest Law 

Enforcement, Governance and Trade initiative), 

Venäjän puun jäljitettävyysjärjestelmiä, 

yhtiöiden tekemiä katselmuksia 

ja uutta metsälainsäädäntöä. Toisessa 

tapaamisessa keskityttiin suojelualueisiin 

sekä vanhoihin ja suojelul lisesti 

arvokkaisiin metsiin ja näiden 

kartoittamiseen. 

Ympäristökoulutus 

Syyskuussa 2004 Wood Supply Russia järjesti 

ympäristökoulutusta omalle henkilöstölleen, 

etenkin joukolle vastikään 

taloon tulleita asiantuntijoita. Koulutuksen 

tavoitteena oli käsitellä metsätalouden 

ympäristöasioita: metsänhoidon 

ympäristö-, talous- ja laatunäkökohtia, 

organisaation ympäristöjohtamista ja 

puun jäljitettävyyttä, metsäsertifi ointia 

sekä ekologisen metsänhoidon taloudellisia 

ja teknisiä perusteita. 

on käytännönläheinen tapa tukea hyvinvointia. 

Edistyksellistä raportointia 

ja kehitystyötä 

Projektiryhmä punnitsee kevään 2005 

kuluessa mainittuja yhteiskuntavastuun 

painopistealueita. Toimitusketjun pullonkauloja 

ja kehitystarpeita selvitetään. 

Osallistujat käyttävät hankkeen tuloksia 

koko toimitusketjun hallinnan kehittämisessä. 

Hanke myös parantaa yritysvastuun 

raportointia toimitusketjun eri osissa. 

Hakkuuyhtiön työn tulokset julkistetaan 

vuonna 2005 Tikhvinsky KLPKh:n nettisivuilla. 

Tarkoitus on luoda malliesimerkki 

siitä, miten venäläinen metsäyhtiö viestii 

avoimesti yhteiskunta- ja ympäristövastuustaan. 

Yhtiön toiminnan avaaminen sidosryhmille 

vahvistaa Tikhvinsky KLPKh:n 

markkina-asemaa ja tukee kestäviä 

asiakas suhteita.• 

Yhteiskuntavastuun toteutus 

Venäjän puunhankintaorganisaatio on 

ollut eräs edelläkävijöistä konsernin 

yhteiskuntavastuun periaatteiden toteutuksessa. 

Niitä toteutetaan osana Euroopan 

puunhankinnan johtoryhmän 

yhdessä sopimaa ohjelmaa. Marraskuussa 

2004 Venäjän puunhankintaorganisaatio 

järjesti tilaisuuden määritelläkseen 

yhteiskuntavastuun senhetkisen tilan ja 

tärkeimmät haasteet. Samalla pohdittiin, 

miten yhteisiä päämääriä voidaan viedä 

eteenpäin. Tarkoitus on luoda Venäjän 

puunhankinnalle toimintasuunnitelma, 

joka sisältää tavoitteet, mittarit ja vastuualueisiin 

liittyvät toimenpiteet aikatauluineen. 

Tilaisuuden tärkeimmiksi kysymyksiksi 

nousivat eettiset liiketoimintatavat, 

työsuojelu, yhteiskuntavastuu toimitusketjussa, 

viranomaissuhteet, paikalliset 

elinolosuhteet, henkilöstön vähennykset 

ja sidosryhmäsuhteet. • 


LIITE • TUOTANTO, JÄTTEET JA PÄÄSTÖT O) (TONNIA) 

Yksikkö Tuote Tuotantoa) Kaatopaikkajäteb) SO c) 

2 NO d) 

X 

2004 2003 2004 2003 2004 2003 2004 2003 

Alankomaat 

Berghuizer 

Baltian maat 

Latvia, Liettua, Viro 

❷ 406 000 405 000 4 16 0 0 133 150 

(Packaging Baltic) 

Belgia 

❺ 42 000 40 000 43 0 0 0 – – 

Langerbrugge 

Espanja 

❶❾ 464 000 274 000 31 0 6 6 81 75 

Barcelona 

Kanada 

❸ 163 000 161 000 4 181 3 754 0 0 104 56 

Port Hawkesbury 

Kiina 

❹❶❾ 530 000 515 000 221 176 1 165 614 445 426 

Suzhou ❷ 176 000 169 000 5 628 5 490 892 767 188 j) 272 j) 

Portugali 

Celbi 

Ranska 

❹ 302 000 294 000 9 973 9 524 45 60 406 432 

Corbehem 

Ruotsi 

❶❾ 467 000 439 000 19 457 18 890 1 210 1 276 836 930 

Falun (Red Paint) ❽ 1 000 1 000 1 1 4 6 – – 

Fors ❸❾ 352 000 347 000 75 213 25 50 80 111 

Fors, Hammarby ❺ 26 000 26 000 5 9 0 0 – – 

Grycksbo ❷ 244 000 232 000 47 2 590 179 173 59 52 

Hylte ❶❾ 792 000 775 000 41 584 47 258 3 17 249 240 

Kvarnsveden ❶❾ 704 000 670 000 1 071 5 210 150 192 256 266 

Norrsundet ❹ 284 000 290 000 6 972 4 021 512 530 412 422 

Nymölla 

Jönköping, Vikingstad, 

Skene 

❹❷❾ 401 000 401 000 700 563 638 577 571 569 

(Packaging Sweden) ❺ 74 000 77 000 286 342 4 4 – – 

Skoghall ❸❾ 633 000 643 000 3 185 3 192 294 294 481 489 

Skoghall, Forshaga ❺ 123 000 90 000 5 11 0 0 – – 

Skutskär 

Saksa 

❹ 537 000 512 000 11 904 11 404 540 538 675 772 

Baienfurt ❸ 137 000 174 000 6 030 6 187 0 0 14 16 

Kabel ❶❾ 560 000 514 000 0 0 0 i) 0 i) – i) – i) 

Maxau ❶❾ 556 000 582 000 21 900 2 749 0 10 241 184 

Reisholz ❶❾ 196 000 208 000 1 2 i) i) i) i) 

Sachsen ❹❶❾ 381 000 350 000 4 052 4 110 2 3 335 321 

Uetersen ❷ 233 000 221 000 0 0 0 0 52 60 

Wolfsheck 

Suomi 

❶❾ 136 000 137 000 140 141 i) i) i) i) 

Anjalankoski ❸❶❾ 682 000 633 000 12 769 10 219 107 122 264 371 

Enocell ❹ 611 000 619 000 8 791 6 490 344 330 1 069 1 019 

Heinola (Fluting) ❸❾ 276 000 256 000 6 748 6 555 1 285 1 275 605 630 

Imatra ❸❷❻❾ 1 166 000 1 113 000 10 987 13 324 301 282 1 853 1 774 

Alaviitteet 

a) Tuotantotiedot koskevat ainoastaan lopputuotteita. 

Puutuotteet ilmoitetaan m 3:inä, muut 

tuotteet tonneina. Luvut tarkoittavat myyntikelpoista 

nettotuotantoa, josta on poistettu varastomuutokset. 

b) Jätemäärät on ilmoitettu kuivana jätteenä. Alkuperäinen 

kuiva-ainepitoisuus ja tilavuuden muutokset 

painoksi perustuvat joissain tapauksissa 

arvioon. 

c) Rikin kokonaismäärä on raportoitu rikkidioksidina 

SO 2, ja määrä sisältää kaikki rikkiyhdisteet. 

d) NO X on ilmaistu typpidioksidina (NO 2). 

e) Water Quality Center palvelee seuraavia tehtaita: 

Biron, Wisconsin Rapids Paper sekä Wisconsin 

Rapids Pulp. 


f) Water Renewal Center palvelee Stevens Pointin 

ja Whitingin tehtaita. 

g) Prosessista tuleva vesi puhdistetaan ulkoisessa 

puhdistuslaitoksessa. 

h) Suhteellisen suuret SO 2 ja NO X -arvot johtuvat 

kivihiilen suhteellisen suuresta osuudesta Yhdysvaltain 

tuotantolaitosten polttoainejakaumassa 

sekä kivihiilipolttimoiden ominaispiirteistä. 

i) Tehdasalueella ei ole omaa energiantuotantoa. 

j) Arvio perustuu polttoaineen jakaumaan sekä 

höyrykattiloiden ominaisuuksiin. 

k) Hankittu vuonna 2004. 

l) Kaikki CO 2-päästöluvut on laskettu noudattaen 

maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön 

WRI:n ja kestävän kehityksen neuvoston 

WBCSD:n ohjeita. Käytetyt kertoimet saattavat 

poiketa maakohtaisista kertoimista. 

m) CO 2-päästöt uusiutumattomista polttoaineista, 

poislukien polttoainepäästöt ulkoisista ja sisäisistä 

kuljetuksista, sekä ulkopuolelta ostettuun 

lämpöön ja sähköön liittyvät päästöt. 

n) CO 2-päästöt uusiutuvista polttoaineista. 

o) Tietyt tässä raportissa esitetyt luvut poikkeavat 

niistä, jotka on julkaistu vuoden 2003 raportissa. 

Tämä johtuu siitä, että tiedonkeruuta ja 

-hallintaa on kehitetty. 

– ei analysoitu

CO 2 l m) CO 2 l n) COD AOX Fosfori Typpi 

2004 2003 2004 2003 2004 2003 2004 2003 2004 2003 2004 2003 

253 983 266 120 0 0 62 69 0,1 0,2 1,3 2,2 16,8 22,4 

2 2 0 0 27 25 – – – – 

19 650 19 033 58 585 31 964 1 495 1 058 – – 0 7,2 0 15 

203 675 200 808 0 0 2 005 2 180 – – – – – – 

87 497 99 971 296 120 217 119 11 299 14 352 – – 26,6 72,4 3,9 15,5 

225 609 165 531 0 0 133 160 – – 0,9 0,9 18,9 19,4 

42 947 53 124 608 373 586 463 5 532 5 713 26,4 29 52,8 53 46 47 

390 568 402 664 0 0 1 666 1 486 1,4 2,9 46,3 14 0 0 

802 738 0 0 

29 008 41 293 209 758 221 888 1 822 1 647 0,3 0,4 0,8 1,1 27 31 

296 410 0 0 

93 149 90 676 0 0 102 112 0,2 0,3 0,1 0,1 7,4 9,6 

74 357 93 756 206 239 168 718 2 158 1 998 1,3 0,7 2,2 3,5 33 31 

70 464 66 870 242 215 230 708 1 812 1 560 1,1 1,1 2,7 2,4 37,7 41,2 

53 849 42 485 895 678 915 142 4 180 4 110 31 29 10 11 49 47 

43 693 47 881 767 315 811 084 14 597 14 353 2,2 1,5 13,6 15,1 104,4 153,7 

3 974 4 223 0 0 

237 417 229 269 661 222 714 069 9 523 11 758 12 14,8 6,9 9,1 103,8 126,3 

43 33 0 0 

60 326 59 951 1 629 684 1 553 890 9 811 9 286 60,6 57,7 16,1 11,3 185,5 124,8 

3 742 5 945 0 0 291 309 0,3 0,3 1 1,5 11 12,2 

24 228 22 572 0 0 1 316 1 236 0,3 0,2 3,2 3,3 16,2 16,9 

252 968 230 693 57 540 54 497 2 014 2 278 0,6 0,7 6,4 11,3 14 30 

51 87 0 0 92 g) 89 g) 0,1 g) 0,1 g) g) g) g) g) 

159 817 151 663 67 234 62 297 813 675 0,7 0,7 2,7 1,8 15,1 12,9 

72 894 71 740 0 0 56 g) 110 g) 0,2 g) 0,4 g) 0 g) 0,1 g) 0,9 g) 1,8 g) 

i) i) i) i) 174 170 0,1 0,1 1 1 5 4 

349 257 374 195 131 979 150 493 5 892 2 092 7,5 3,1 217,2 93,1 

108 917 111 079 1 796 698 1 686 264 8 346 8 255 105,5 98,7 1,9 2,6 42,6 55,8 

182 480 201 389 205 887 210 345 1 050 1 199 2,1 2,3 11,9 16,6 

173 901 185 561 2 687 415 2 539 385 23 473 28 593 185 212 14 25 189 312 

Tuotteet 

❶ = sanomalehti- ja aikakauslehtipaperi 

❷ = hienopaperi 

❸ = kartonki ja pakkauspaperi 

❹ = markkinasellu 

❺ = jalosteet (mm. hylsyt, 

impregnoitu laminaattipaperi, 

aaltopahvi) 

❻ = laminaattipaperi 

❼ = puutuotteet 

❽ = punamulta 

❾ = ei sisällä sellua 

sisäiseen käyttöön 


LIITE • TUOTANTO, JÄTTEET JA PÄÄSTÖT O) (TONNIA) 

Yksikkö Tuote Tuotantoa) Kaatopaikkajäteb) SO c) 

2 NO d) 

X 

2004 2003 2004 2003 2004 2003 2004 2003 

Kemijärvi ❹ 233 000 223 000 4 568 4 326 222 241 407 293 

Kotka ❶❻❺❾ 304 000 270 000 3 698 3 828 15 77 296 266 

Kotka (Keräyskuitu) 

Lahti, Heinola, Ruovesi, 

Tiukka 

❹ 64 000 56 000 649 523 0 0 10 5 

(Packaging Finland) ❺ 84 000 71 000 204 255 32 31 22 22 

Oulu ❷❹❾ 932 000 799 000 14 412 24 887 494 614 966 1 022 

Pankakoski ❸❾ 65 000 57 000 26 45 8 12 63 60 

Summa ❶❾ 360 000 308 000 6 216 137 55 50 181 157 

Varkaus ❷❶❸❺❾ 646 000 636 000 13 752 12 835 409 352 963 977 

Veitsiluoto 

Unkari 

Páty 

❷❶❾ 862 000 770 000 3 447 3 740 782 776 1 251 1 190 

(Packaging Hungary) 

USA 

❺ 7 000 7 000 13 10 0 0 1 1 

h) 

Biron ❶❾ 318 000 308 000 16 668 12 539 5 295 5 007 2 049 1 952 

Duluth ❶❹❾ 312 000 286 000 31 773 7 612 i) i) 1 i) 

Kimberly ❶❷❾ 517 000 494 000 23 067 20 917 1 816 1 819 709 674 

Niagara ❶❾ 221 000 215 000 12 771 9 411 1 369 1 782 765 751 

Stevens Point ❷ 141 000 128 000 541 515 1 0 51 45 

Whiting ❶❾ 204 000 200 000 178 176 229 224 494 481 

Wisconsin Rapids Paper ❷❸ 371 000 383 000 2 410 1 528 0 0 3 5 

Wisconsin Rapids Pulp ❹ 390 000 377 000 35 063 34 322 1 522 1 531 1 708 1 665 

Water Quality Center e) 3 491 638 0 0 0 0 

Water Renewal Center f) Venäjä 

5 632 3 595 0 0 0 0 

Arzamas k) ❺ 19 000 22 20 17 

Balabanovo 

Corenso 

❸ 67 000 56 000 166 165 1 1 39 38 

Corenso, hylsytehtaat ❺ 169 000 156 000 1 309 3 422 – – – – 

Pori ❸ 117 000 101 000 61 101 2 3 2 2 

St. Seurin-sur-l’Isle 

Stora Enso Timber 

❸ 82 000 71 000 6 497 4 498 

Integroimattomat sahat ❼ 5 844 000 5 182 000 22 989 22 230 7 6 968 898 

Integroidut sahat ❼ 1 154 000 1 059 000 

Sellu, paperi 

ja kartonki, 

yht, tonnia 18 137 000 17 133 000 363 426 312 462 19 973 19 644 19 403 19 242 

Puutuotteet, yht., m 3 6 998 000 6 241 000 22 989 22 230 7 6 968 898 

Kaikki yhteensä 386 415 334 692 19 980 19 650 20 372 20 140 

Alaviitteet 

a) Tuotantotiedot koskevat ainoastaan lopputuotteita. 

Puutuotteet ilmoitetaan m 3:inä, muut 

tuotteet tonneina. Luvut tarkoittavat myyntikelpoista 

nettotuotantoa, josta on poistettu varastomuutokset. 

b) Jätemäärät on ilmoitettu kuivana jätteenä. Alkuperäinen 

kuiva-ainepitoisuus ja tilavuuden muutokset 

painoksi perustuvat joissain tapauksissa 

arvioon. 

c) Rikin kokonaismäärä on raportoitu rikkidioksidina 

SO 2, ja määrä sisältää kaikki rikkiyhdisteet. 

d) NO X on ilmaistu typpidioksidina (NO 2). 

e) Water Quality Center palvelee seuraavia tehtaita: 

Biron, Wisconsin Rapids Paper sekä Wisconsin 

Rapids Pulp. 


f) Water Renewal Center palvelee Stevens Pointin 

ja Whitingin tehtaita. 

g) Prosessista tuleva vesi puhdistetaan ulkoisessa 

puhdistuslaitoksessa. 

h) Suhteellisen suuret SO 2 ja NO X -arvot johtuvat 

kivihiilen suhteellisen suuresta osuudesta Yhdysvaltain 

tuotantolaitosten polttoainejakaumassa 

sekä kivihiilipolttimoiden ominaispiirteistä. 

i) Tehdasalueella ei ole omaa energiantuotantoa. 

j) Arvio perustuu polttoaineen jakaumaan sekä 

höyrykattiloiden ominaisuuksiin. 

k) Hankittu vuonna 2004. 

l) Kaikki CO 2-päästöluvut on laskettu noudattaen 

maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön 

WRI:n ja kestävän kehityksen neuvoston 

WBCSD:n ohjeita. Käytetyt kertoimet saattavat 

poiketa maakohtaisista kertoimista. 

m) CO 2-päästöt uusiutumattomista polttoaineista, 

poislukien polttoainepäästöt ulkoisista ja sisäisistä 

kuljetuksista, sekä ulkopuolelta ostettuun 

lämpöön ja sähköön liittyvät päästöt. 

n) CO 2-päästöt uusiutuvista polttoaineista. 

o) Tietyt tässä raportissa esitetyt luvut poikkeavat 

niistä, jotka on julkaistu vuoden 2003 raportissa. 

Tämä johtuu siitä, että tiedonkeruuta ja 

-hallintaa on kehitetty. 

– ei analysoitu

CO l m) 

2 CO l n) 

2 COD AOX Fosfori Typpi 

2004 2003 2004 2003 2004 2003 2004 2003 2004 2003 2004 2003 

38 500 36 775 790 801 714 649 7 920 9 298 26 18,5 8,9 8,9 121,2 103,8 

287 121 274 647 316 768 287 880 2 444 2 439 0 0 5 6 55 53 

11 029 9 563 0 0 410 297 0,3 0,4 1,4 1,2 

9 613 9 718 0 0 

291 783 334 396 1 371 968 1 298 968 11 025 10 094 95 88 13,3 10,3 97,3 89 

1 892 2 868 71 205 65 165 303 204 0,2 0,2 2,7 3,3 

24 597 33 377 190 279 171 853 1 662 1 523 – – 5,1 4 46,2 45,4 

169 029 182 181 825 318 779 319 6 179 6 178 22,4 24,2 5 5,1 54 57 

317 524 337 716 1 428 735 1 303 278 10 159 10 490 41,2 48,8 8,2 11,7 88,4 83,3 

577 460 0 0 

416 462 406 581 19 449 22 672 g) g) g) g) g) g) g) g) 

455 513 0 0 g) g) g) g) g) g) g) g) 

362 405 350 527 0 0 377 418 3,6 3,7 8,5 8,7 39 30,4 

242 015 218 553 34 596 25 722 1 485 1 056 6,9 1 10,7 10,2 19,6 4,7 

92 246 80 095 0 0 g) g) g) g) g) g) g) g) 

121 422 118 982 22 587 20 768 g) g) g) g) g) g) g) g) 

8 885 13 217 0 0 g) g) g) g) g) g) g) g) 

335 668 331 518 1 227 438 1 257 979 g) g) g) g) g) g) g) g) 

139 132 0 0 11 689 11 229 37,7 40,7 10,3 9,6 77,8 76,2 

122 163 0 0 851 542 0,4 0,5 3,5 5,1 33,6 28,3 

2 634 0 

4 185 3 894 0 0 

6 176 6 565 0 0 

1 199 1 622 0 0 916 929 0,3 0,3 8 8,5 

25 479 23 851 0 0 240 181 – – – – 

10 530 13 528 387 790 365 094 257 473 3,3 5,3 1,3 1,3 

5 990 718 6 017 670 16 821 085 16 102 576 165 400 169 747 662,6 676,2 299,4 335,8 1 800,5 1 823,3 

10 530 13 528 387 790 365 094 257 473 3,3 5,3 1,3 1,3 

6 001 248 6 031 198 17 208 876 16 467 670 165 657 170 220 662,6 676,2 302,7 341,1 1 801,8 1 824,6 

Tuotteet 

❶ = sanomalehti- ja aikakauslehtipaperi 

❷ = hienopaperi 

❸ = kartonki ja pakkauspaperi 

❹ = markkinasellu 

❺ = jalosteet (mm. hylsyt, 

impregnoitu laminaattipaperi, 

aaltopahvi) 

❻ = laminaattipaperi 

❼ = puutuotteet 

❽ = punamulta 

❾ = ei sisällä sellua 

sisäiseen käyttöön 


LIITTEET • GRI JA YK:N GLOBAL COMPACT 

Raportin sisällön vertailu GRI:n suosituksiin 

Yritysvastuu 2004 -raportti noudattaa Global Reporting Initiative -ohjeiston (GRI) suosituksia niiltä osin kuin 

ne soveltuvat konsernin toimintaan. Taulukosta käy ilmi, miltä osin ja missä vuosikertomuksen osiossa 

seuraavia GRI-indikaattoreita on käsitelty. Yksityiskohtaisempi, kommentoitu indeksi on nähtävillä osoitteessa 

www.storaenso.com/2004/sustainability. 

Täydellisesti 

raportoitu 

Osin raportoitu 

Ei raportoitu 

CR Konserni 2004 

FR Tilinpäätös 2004 

SR Yritysvastuu 2004 

1. VISIO JA STRATEGIA 

1.1 Stora Enson yritysvastuun 

visio ja strategia 

Vastaa YK:n Global 

Compactin periaatteita 


Osio 

CR 8, 

SR 4–5, 

8–9 

1.2 Varatoimitusjohtajan lausunto 

2. PROFIILI 

Organisaation profiili 

SR 4–5 

2.1 Raportoivan organisaation nimi SR 3 

2.2 Tärkeimmät tuotteet ja palvelut CR 4–5 

2.3 Operatiivinen rakenne CR 52 

2.4 Liiketoiminta-alueet, tytär- ja osakkuusyhtiöt, 

yhteisyritykset 

CR 14–28 

2.5 Toimintojen maantieteellinen sijainti 

CR + SR 

kannet 

2.6 Organisaation omistus ja juridinen muoto FR 32–39 

2.7 Markkinat CR 4–5 

2.8 Organisaation toiminnan laajuus SR 6 

2.9 Sidosryhmät SR 10–11 

Raportoinnin sisältö 

2.10 Yhteyshenkilöt SR kansi 

2.11 Raportointiajanjakso SR 3 

2.12 Aiemmat raportit SR 3 

2.13 Laskentakokonaisuus ja siihen 

liittyvät rajoitteet 

2.14 Muutokset koossa, rakenteessa, omistuksessa 

tai tuotteissa/palveluissa 

SR 3 

FR 50–55 

SR 3 

FR 40–43 

2.15 Yhdistelyperiaatteet SR 3 

2.16 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa 

Raportoinnin periaatteet 

FR 49 

2.17 GRI:n teknisten laskentaohjeiden 

soveltaminen 

SR 3 

2.18 Yritysvastuun osa-alueita koskevien kustannusten 

ja hyötyjen laskentaperiaatteet 

SR 3 

FR 50–55 

2.19 Laskentaperiaatteiden muutokset SR 3 

2.20 Sisäinen laadunvarmistus SR 3 

2.21 Ulkoinen varmennus SR 60 

2.22 Lisätiedot SR 3 

3. HALLINTOKÄYTÄNNÖT JA 

JOHTAMISJÄRJESTELMÄT 

Hallinto 

3.1 Hallintomalli CR 32–35 

3.2 Hallituksen kokoonpano CR 36–37 

Painettu 

Internet 

Osio 

3.3 Hallituksen tarvitsema erityisasiantuntemus CR 36–37 

3.4 Yritysvastuuasioiden rooli 

hallitustyöskentelyssä 

CR 32–35 

3.5 Palkitseminen 

3.6 Yritysvastuun organisaatio ja vastuut 

FR 64–65, 

97–99 

CR 32–41, 

52 

3.7 Arvot ja missio, toimintaperiaatteet 

CR 8, 

SR 6–7, 62 

3.8 Osakkeenomistajien oikeudet 

Sidosryhmävuorovaikutus 

FR 32–36 

3.9 Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta SR 10–11 

3.10 Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot SR 10–11 

3.11 Sidosryhmävuorovaikutuksessa 

syntynyt tieto 

SR 10–11 

3.12 Sidosryhmävuorovaikutuksessa 

syntyneen tiedon käyttö 

Kattavat politiikat ja 

johtamisjärjestelmät 

SR 10–11 

3.13 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen SR 14 

3.14 Vapaaehtoiset aloitteet ja sitoumukset SR 5 

3.15 Jäsenyydet elinkeinoelämän järjestöissä SR 26 

3.16 Toimitusketjun hallinta 

3.17 Välillisten vaikutusten hallinta 

3.18 Toiminnan muutokset 

3.19 Yritysvastuun osa-alueiden 

toimintaohjelmat 

SR 8–9, 

18, 44–47 

SR 8–9, 

44–47 

SR 35 

FR 62–63 

SR 7–9, 

12–13, 

32–33, 38 

3.20 Sertifioidut johtamisjärjestelmät SR kansi 

5. AVAINTUNNUSLUVUT 

TALOUDELLISET 

Välittömät taloudelliset vaikutukset 

Asiakkaat 

EC1. Liikevaihto SR 44 

EC2. Markkinoiden maantieteellinen jakauma 

Toimittajat 

EC3. Hankittujen tavaroiden, materiaalien ja 

palveluiden kustannukset 

EC4. Prosenttiosuus sopimuksista, jotka on maksettu 

sopimusehtojen mukaisesti 

SR 45 

FR 57–61 

SR 44 

FR 44 

Painettu 

Internet


raportoitu 


Ei raportoitu 




Osio 

EC11. Toimittajien jakauma SR 44–45 

Henkilöstö 

EC5. Maksetut palkat ja henkilöstökulut 

Rahoittajat ja sijoittajat 

SR 44–45 

FR 64–65, 

82–84, 

97–99 

EC6. Maksetut korot ja osingot 

SR 44–45 

FR 65, 

85–87 

EC7. Yrityksen voittovarojen muutos SR 44 

Julkinen sektori 

EC8. Maksetut verot 

SR 44–45 

FR 66–68 

EC9. Saadut avustukset FR 64 

EC10. Tuki yleishyödyllisille yhteisöille 

EC12. Ydinliiketoiminnan ulkopuolisen 

infrastruktuurin rakentamiskulut 

Välilliset taloudelliset vaikutukset 

SR 45 

EC13. Välilliset taloudelliset vaikutukset 

YMPÄRISTÖ 

Materiaalit 

SR 45 

EN1. Materiaalien kokonaiskulutus 

lukuunottamatta vettä 

SR 16 

EN2. Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen SR 16 

Energia 

EN3. Välitön energiankulutus SR 16, 22 

EN4. Välillinen energiankulutus 



EN17. Uusiutuvat polttoaineet ja 

energiatehokkuus 

EN18. Tärkeimpien tuotteiden 

”energiankulutuksen jalanjälki” 

EN19. Muu välillinen energiankulutus 

Vesi 

SR 13, 

20–22 

EN5. Veden kokonaiskulutus SR 16, 23 

EN20. Vesistö- ja pohjavesialueet, joiden 

ekosysteemiin vedenotto vaikuttaa 

EN21. Vuotuinen pohja- ja pintavesien käyttö 

EN22. Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö 

Luonnon monimuotoisuus 

SR 23 

EN6. Luonnon monimuotoisuuden kannalta 

tärkeät yhtiön hallussa olevat alueet, 

niiden sijainti ja koko 

EN7. Organisaation vaikutukset luonnon 

monimuotoisuuteen maa- ja 

vesiekosysteemeissä 

EN23. Tuotantoon käytettyjen omistettujen, 

vuokrattujen tai hallinnoitujen 

maa-alueiden määrä 

EN24. Läpäisemättömän pintamaan osuus 

maa-alueiden kokonaispinta-alasta 

SR 25–27, 

49, FR 74 

EN25. Organisaation toiminnan vaikutukset 

suojelluilla ja herkillä alueilla 

SR 48 

Painettu 

Internet 

EN26. Organisaation toiminnan aiheuttamat 

muutokset luonnon elinympäristöihin 

EN27. Toimet alkuperäisten ekosysteemien ja 

lajien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi 

köyhtyneillä alueilla 

EN28. Uhanalaisten lajien määrä organisaation 

toiminta-alueilla 

EN29. Toiminta suojelluilla tai herkillä alueilla tai 

niiden läheisyydessä 

Päästöt ja jätteet 

EN8. Kasvihuonekaasupäästöt 

EN9. Otsonikatoa aiheuttavien aineiden käyttö 

ja päästöt 

EN10. NO , SO ja muut merkittävät 

x x 

päästöt ilmaan 

EN11. Jätteiden kokonaismäärä 

Osio 

SR 48 

SR 17, 

52–55 

SR 17, 

52–55 

SR 17, 

52–55 

EN12. Päästöt vesiin 

SR 17, 

52–55 

EN13. Kemikaali-, öljy- ja polttoainevuodot 

EN30. Välilliset kasvihuonekaasujen päästöt 

SR 15 

EN31. Ongelmajätteiden synnyn, kuljetuksen, 

viennin ja tuonnin määrät 

SR 17, 24 

EN32. Organisaation jätevesipäästöjen vaikutuspiiriin 

kuuluvat vesialueet ja ekosysteemit 

SR 23 

Toimittajat 

EN33. Tavaran- ja palveluntoimittajien ympäristötulokset 

Tuotteet ja palvelut 

EN14. Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutukset 

SR 9, 18, 

25–29 

SR 47 

EN15. Tuotteiden kierrätys ja hyötykäyttö 

Määräystenmukaisuus 

SR 30–31 

EN16. Ympäristömääräysten rikkomukset 

Kuljetukset 

SR 15 

FR 95 

EN34. Kuljetusten ympäristövaikutukset 

Yhteiset vaikutukset 

SR 46 

EN35. Ympäristömenot 

YHTEISKUNTAVASTUU 

SR 19 

Työntekijöitä ja työolosuhteita koskevat käytännöt 

Henkilöstö 

LA1. Henkilöstön jakaumat SR 37 

LA2. Työpaikkojen syntyminen ja henkilöstön 

vaihtuvuus 

SR 37 

LA12. Vapaaehtoiset henkilöstöedut 

Työntekijöiden ja työnantajan 

väliset suhteet 

LA3. Riippumattomat ammattiliitot ja 

edustuksellinen neuvottelu 

LA4. Uudelleenjärjestelytilanteisiin liittyvä 

politiikka ja menettelytavat 

SR 10–11, 

35 

Painettu 

Internet 


LIITTEET • GRI JA YK:N GLOBAL COMPACT 


raportoitu 


Ei raportoitu 




LA13. Henkilöstön edustus päätöksentekoja 

johtoelimissä 

Työterveys ja -turvallisuus 

LA5. Työtapaturmien ja työperäisten sairauksien 

kirjaaminen ja ilmoittaminen 

LA6. Työsuojelutoimikunnat 

LA7. Tapaturmat, poissaoloprosentit ja 

kuolemantapaukset 

LA8. Hiv/Aids-politiikka ja -ohjelmat 

LA14. ILOn työterveysjärjestelmiä koskevien 

periaatteiden noudattaminen 

LA15. Ammattiliittojen kanssa tehdyt sopimukset 

työsuojelujärjestelyistä 

Koulutus 

LA9. Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa 

työntekijää kohti 

LA16. Ohjelmat, jotka tukevat työllisyyttä ja 

uudelleenkoulutusta työsuhteen päättyessä 

LA17. Ohjelmat, joilla tuetaan osaamisen kehittymistä 

ja elinikäistä oppimista 

Monipuolisuus ja mahdollisuudet 


Osio 

SR 38–40 

SR 39–40 

SR 38–40 

SR 44 

CR 30–31 

CR 30–31 

LA10. Tasa-arvoa koskevat politiikat ja ohjelmat SR 36–37 

LA11. Organisaation ylimmän johdon ja hallintoelinten 

koostumus 

SR 37 

Ihmisoikeudet 

Strategia ja johtaminen 

HR1. Ihmisoikeuksien hallinta SR 8–9 

HR2. Ihmisoikeuksien huomioiminen investointipäätöksissä 

ja hankinnoissa 

HR3. Ihmisoikeuksiin liittyvän toiminnan arviointi 

toimintusketjussa 

HR8. Henkilöstön koulutus ihmisoikeusasioissa 

Syrjinnän vastainen työ 

HR4. Syrjinnän estämistä koskeva globaali politiikka 

ja ohjelmat 

Järjestäytymisvapaus ja 

kollektiivinen neuvotteluoikeus 

SR 8–9, 

32 

SR 8–9 

SR 8–9, 

36–37 

HR5. Järjestäytymisvapautta koskeva politiikka SR 9 

Lapsityövoima 

HR6. Lapsityövoiman kielto SR 9 

Pakko- tai rangaistustyövoima 

HR7. Pakkotyövoiman käytön estäminen SR 9 

Kurinpitokäytännöt 

HR9. Vetoomuskäytännöt 

HR10. Kostorangaistuksen estävä politiikka ja 

järjestelmä henkilöstön kärsimien 

vääryyksien oikaisemiseksi 

Turvakäytännöt 



HR11. Turvahenkilökunnan koulutus 

ihmisoikeusasioissa 

Alkuperäiskansojen oikeudet 

HR12. Alkuperäiskansojen tarpeiden huomiointi 

Painettu 

Internet 

HR13. Yhteisesti hallinnoidut paikallisyhteisön 

valituselimet 

HR14. Paikallisyhteisöille jaettu osuus toiminnan 

tuotoista 

Yhteiskunta 

Paikallisyhteisöt 

SO1. Paikallisyhteisöihin kohdistuvien 

vaikutusten hallinta 

Osio 

SR kansi, 

8–9, 44–45 

SO4. Saadut yritysvastuun tunnustukset 

SR 10–11, 

46 

Lahjonta ja korruptio 

SO2. Lahjonnan ja korruption torjunta SR 43 

Poliittinen vaikuttaminen 

SO3. Poliittisen lobbauksen ja tuen hallinta 

SO5. Poliittisille puolueille tai instituutioille 

maksetut avustukset 

Kilpailu ja hinnoittelu 

SO6. Oikeuden päätökset kilpailulainsäädännön 

rikkomuksista 

SR 43 

FR 41, 

93–95 

SO7. Kilpaiilulainsäädännön rikkomusten torjunta SR 43 

Tuotevastuu 

Asiakkaiden terveys ja turvallisuus 

PR1. Tuoteturvallisuus tuotteita ja palveluita 

käytettäessä 

SR 47 

PR4. Tuoteturvallisuusrikkomukset 

PR5. Viranomaisten antamat huomautukset 

tuoteturvallisuudesta 

PR6. Tuotteiden ympäristö- tai yhteiskuntavastuumerkit 

Tuotteet ja palvelut 

PR2. Tuotetiedot ja tuotemerkinnät 

PR7. Tuotemerkintärikkomukset 

PR8. Asiakastyytyväisyys 

Mainonta 

PR9. Mainonnan standardien ja vapaaehtoisten 

sopimusten noudattaminen 

PR10. Markkinointi- ja mainontasäännösten 

rikkomukset 

Yksityisyyden suoja 

PR3. Kuluttajien yksityisyyden suojaaminen 

PR11. Kuluttajien yksityisyyden suojan rikkomista 

koskevat valitukset 

SR 8, 

CR 15 

Painettu 

Internet 



sustainability

LIITTEET • SANASTO 

Alkuperäketju Todentamalla puun alkuperäketju 

(chain-of-custody) osoitetaan, 

että puu on lähtöisin sertifi oidusta metsästä. 

Tehdas- ja tuotetasolle tuotuna ja 

sertifi oituna järjestelmä oikeuttaa sertifi - 

ointimerkin käyttöön. Alkuperäketjun 

todentaminen ja auditointi tapahtuu 

sovellettavan metsäsertifi ointijärjestelmän 

(esim. PEFC tai FSC) sääntöjen 

mukaan. 

AOX Adsorbable organic halogen compounds. 

AOX-pitoisuus kertoo jäteveden 

sisältämän, orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen 

kloorin tai muiden halogeenien 

määrän. 

ATFS American Tree Farm System. Yhdysvaltalainen 

metsänomistajien sertifi ointijärjestelmä. 

BAT Best Available Technology. Paras 

käytettävissä oleva tekniikka. 

Biopolttoaineet Uusiutuvista raakaaineista 

saatavat polttoaineet, kuten 

puun kuori, mustalipeä ja hakkuutähteet. 

CERFLOR Sistema Brazileiro de Certifi - 

cação Florestal. PEFC:n hyväksymä Brasilian 

metsäsertifi ointijärjestelmä. 

CHP Combined heat and power generation. 

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto. 

CO 2 Hiilidioksidi. Kaasu, jota muodos tuu 

palamisen yhteydessä sekä eräiden luonnollisten 

prosessien tuloksena. Puut tarvitsevat 

hiilidioksidia yhteyttämiseen. Liiallisen 

hiilidioksidin määrän ilmakehässä 

uskotaan edistävän ilmastonmuutosta. 

COD Chemical Oxygen Demand. Kemiallista 

hapenkulutusta kuvaava CODarvo 

kertoo, paljonko happea tarvitaan 

jäteveden sisältämän orgaanisen aineen 

hajottamiseen kemiallisesti. 

CSA Z809 Kanadan kansallinen kestävän 

metsänhoidon standardi. 

CSR Corporate Social Responsibility eli 

yhteiskuntavastuu. Stora Enson yhteiskuntavastuun 

periaatteet kattavat mm. 

ihmisoikeudet, liiketoiminnan eettiset 

periaatteet, viestinnän, yhteisöllisyyden 

ja työvoiman supistukset. 

DJSI Dow Jones Sustainability Index. Dow 

Jonesin kestävän kehityksen indeksi. 

ECF Elemental Chlorine-Free. Sellun valkaisumenetelmä, 

jossa ei käytetä alkuaineklooria, 

vaikka prosessi voikin sisältää 

klooriyhdisteitä, kuten klooridioksidia. 

EMAS Eco-Management and Audit Scheme. 

Vapaaehtoinen ympäristöasioiden 

hallinta- ja auditointijärjestelmä, joka 

perustuu EU:n EMAS-direktiiviin. 

FFCS Finnish Forest Certifi cation System. 

Suomen metsäsertifi ointijärjestelmä. 

FLEGT Forest Law Enforcement, Governance 

and Trade. EU:n toimintaohjelma, 

joka korostaa kuidun alkuperän dokumentointia. 

Fosfori Alkuaine, jonka liiallinen fosforipitoisuus 

vesistöissä voi lisätä biologista 

aktiviteettia ja aiheuttaa rehevöitymistä. 

Fossiiliset polttoaineet Kiinteät, nestemäiset 

tai kaasumaiset polttoaineet, 

jotka ovat muodostuneet kasvien ja 

eläinten jäämistä maankuoressa miljoonien 

vuosien kuluessa, korkeissa lämpötiloissa 

ja kovan paineen alaisina. Mm. 

öljy, maakaasu ja kivihiili. 

FSC Forest Stewardship Council. Hyvän 

metsänhoidon neuvosto. 

FTSE4Good FTSE4Good indeksiperhe listaa 

yhteiskunnallisesti vastuullisia yrityksiä. 

FTSE:n omistavat Lontoon arvopaperipörssi 

ja talouslehti The Financial 

Times. 

GMO Genetically modifi ed organisms. 

Geenimuunnellut organismit. 

ISO 14001 Kansainvälisen standardointijärjestön 

ympäristöstandardi perustaksi 

yritysten ympäristönhallintajärjestelmille. 

Erillinen ISO-sertifi kaatti on luotu 

myös mm. laatujohtamisen tueksi (ISO 

9001). 

Jäljitettävyys Keinot tehtaalla käytetyn 

puun alkuperän jäljittämiseksi hakkuupaikalle. 

Kaikissa Stora Enson toiminnoissa 

pyritään kuidun alkuperän aukottomaan 

dokumentointiin. 

Kasvihuonekaasut Ilmastonmuutosta 

aiheuttavista kasvihuonekaasuista tärkeimpiä 

ovat hiilidioksidi (CO 2 ), metaani 

(CH 4 ) ja dityppioksidi eli typpioksiduuli 

(N 2 O). Kioton ilmastosopimus koskee 

myös fl uorihiilivetyjä (HFC), perfl uorihiilivetyjä 

(PFC) ja rikkiheksafl uoridia (SF 6 ). 

Keräyspaperi Käytetty paperi ja kartonki, 

joka on kerätty uusiokäyttöä varten. 

Metsäsertifi ointi Menettely, jossa riippumaton 

osapuoli tarkastaa metsänhoidon 

ja puunkäytön käytännöt arvioidakseen 

vastuullisen metsänhoidon ekologisten, 

taloudellisten ja sosiaalisten standardien 

noudattamista. Yleisesti käytössä olevia 

sertifi ointijärjestelmiä ovat mm. FSC ja 

PEFC. 

NGO Non-governmental organisation, 

kansalaisjärjestö. 

NO x Typen oksidit, joita syntyy palamisen 

yhteydessä. Niiden laskeumat voivat 

aiheuttaa maaperän ja vesien happamoitumista. 

OHS Occupational health and safety. 

Työterveyshuolto ja työsuojelu. 

OHSAS 18001 Kansainvälisen standardointijärjestön 

työterveys- ja turvallisuusstandardi. 

PEFC Programme for the Endorsement of 

Forest Certifi cation schemes. Metsäsertifi 

ointijärjestelmien katto-organisaatio. 

Pigmentit Lisäaine, jota lisätään massaan 

paperin vaaleuden ja opasiteetin parantamiseksi. 

Pigmenttiväriaineita käytetään 

myös paperin värjäämiseen. 

SFI Sustainable Forestry Initiative. American 

Forest & Paper Associationin kestävän 

metsänhoidon aloiteohjelma. 

SFM Sustainable Forest Management. 

Kanadan standardisointijärjestön kestävän 

metsänhoidon ohjelma. 

Siistaus Kemialliset ja mekaaniset prosessit, 

joiden avulla painoväri erotetaan 

kuiduista valmistettaessa massaa keräyspaperista. 

SO 2 Rikkidioksidi. Kaasu, jota muodostuu 

rikkipitoisia polttoaineita, kuten 

öljyä ja hiiltä, poltettaessa. Rikkidioksidi 

lisää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. 

SRI Socially Responsible Investors, eettiset 

sijoittajat. Käyttävät kestävän kehityksen 

indeksejä apuna tunnistaakseen 

yhtiöt, jotka tuottavat pitkän aikavälin 

arvoa osakkaille ja koko yhteiskunnalle. 

Sustainability Stora Enso tarkoittaa tällä 

yritysvastuuta laajassa merkityksessä. 

Sisältää ympäristö- ja talousasiat sekä 

yhteiskuntavastuun (CSR). 

TCF Totally Chlorine-Free. Sellun valkaisumenetelmä, 

jossa ei käytetä lainkaan 

klooria tai klooriyhdisteitä. 

Typpi Ilmakehässä yleisesti esiintyvä 

kaasu. Liiallinen typpipitoisuus vesistöissä 

voi lisätä biologista aktiviteettia 

ja aiheuttaa rehevöitymistä. 

Täyteaine Kaoliini ja muut aineet, joita 

kuitumassaan lisätään ennen paperiradan 

muodostusta. Parantavat paperin 

sileyttä, vaaleutta ja painettavuutta. 

Uusiokuitu Keräyspaperista valmistettu 

kuitu, yleensä siistausmassan muodossa. 


VARMENNUSLAUSUNTO 

LAAJUUS JA TAVOITTEET 

Stora Enso on antanut csrnetworkille toimeksi varmentaa konsernin vuoden 

2004 yritysvastuuraportin yritysvastuuta koskevat tiedot. Varmennusprosessin 

tavoitteena oli tarkastaa raportin sisältämät väittämät ja 

käydä läpi yhteiskuntavastuu- ja ympäristöasioiden johtamis- ja tiedonkeruujärjestelmät. 

csrnetwork on soveltanut varmennusprosessin suunnittelussa 

AA1000- varmennusstandardin periaatteita. Painetun raportin 

sisältämiä case-esimerkkejä ja konsernin verkkosivuilla esitettyjä tietoja 

ei ole varmennettu lukuun ottamatta Venäjää koskevaa case-esimerkkeiä. 

Raportin sisältämät taloudelliset tulostiedot eivät myöskään ole olleet 

varmennuksen piirissä lukuun ottamatta ympäristöinvestointeihin ja 

-kustannuksiin liittyvää tiedonkeruuprosessia. Olemme käyneet läpi näiden 

tietojen keruu järjestelmän, mutta ympäristöön liittyvien taloudellisten 

vastuiden läpikäynti ei ole kuulunut tämän varmennuksen piiriin. 

Kasvihuonekaasupäästöjen tarkastamiseksi päästökauppaa varten on 

luotu erillinen valvontaprosessi, eikä se sisälly tämän varmennuksen 

piiriin. 

STORA ENSON JOHDON JA VARMENTAJAN VASTUUT 

Stora Enson johto vastaa yritysvastuuraportin laatimisesta. Tämä lausunto 

edustaa csrnetworkin puolueetonta mielipidettä. Emme ole osallistuneet 

raportin laatimiseen. Vuonna 2004 olemme arvioineet puun jäljitettävyyden 

varmennustarpeita, mutta meillä ei ole muita toimeksiantosopimuksia 

Stora Enson kanssa. Varmennustoimeksiannon saimme heiltä 

nyt toisen kerran. Toimitamme pyydettäessä puolueettomuuslausunnon 

koskien toimeksiantosopimustamme Stora Enson kanssa. Antamaamme 

varmennuslausuntoa ei tule pitää perusteena rahoitus- tai sijoituspäätöksiä 

tehtäessä. Stora Enson yritysvastuuraportin varmennusryhmään kuuluivat 

Mark Line, Richard Hughes, Richard Dalley ja Katy Anderson. Lisätietoja 

sekä tiedot varmentajien pätevyydestä ovat saatavilla osoitteesta 

www.csrnetwork.com. 

MENETELMÄ 

Varmennusprosessi toteutettiin Stora Enson toimitiloissa Suomessa, 

Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa sekä operatiivisissa yksiköissä Venäjällä, 

Ruotsissa ja Suomessa. Varmennuksen pohjana käytettiin tämän raportin 

englanninkielistä versiota. Tapasimme konserni- ja tulosryhmätason johtoa, 

joka on vastuussa raportin kattamista asioista ja sidosryhmäsuhteista 

sekä raportin tekstin pohjana olevan tiedon keruusta. Näissä tapaamisissa 

keskusteltiin raportin sisältämistä väittämistä ja käytiin läpi tiedon 

keruuseen ja analysointiin käytettyjä järjestelmiä ja prosesseja. Vierailimme 

Venäjän puunhankintaorganisaatiossa, Ruotsissa Skoghallin tehtailla 

ja Suomessa Varkauden tehtailla. Käyntien yhteydessä keskustelimme 

paikallisista johtamisjärjestelyistä sekä tarkastimme valikoituja tietoja 

paikallisen johdon edustajien kanssa. Emme ole olleet suoraan yhteydessä 

Stora Enson sidosryhmiin, mutta olemme tehneet rajallisen Internetpohjaisen 

selvityksen siitä, mitkä asiat ovat sidosryhmien mukaan keskeisiä 

Stora Ensolle. Selvityksen toteutti Professori Aleg Cherp Unkarin 

Central European University -yliopistosta. 

LAUSUNTO 

Tietojen oikeellisuus 

Oman työmme sekä Stora Enson antamien tietojen perusteella havaintomme 

on, että ympäristötyön tuloksia, ympäristökustannuksia, puun 

alkuperän jäljitettävyyttä sekä työterveyshuoltoa ja työsuojelua koskevien 

tietojen keruuseen käytetyt järjestelmät ovat yleisesti ottaen luotettavat. 

Tietoomme ei tullut mitään sellaista, mikä olisi antanut aihetta 

epäillä raportoitujen tietojen todenperäisyyttä tai toiminnan kehityksen 

todenmukaista esittämistä. Havaitsimme kuitenkin yhden kuolemantapauksen 

raportoinnin viivästyneen työsuojelujärjestelmässä. Stora Enso 

oli asiasta tietoinen ja on ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin. Lisäksi 


csr network ltd 

Isossa-Britanniassa helmikuussa 2005 

Mark Line, johtaja 

Katy Anderson, projektipäällikkö 

havaitsimme ongelmajätteiden syntyä ja niihin liittyviä investointeja 

koskevissa ympäristötiedoissa poikkeamia, jotka on sittemmin korjattu. 

Henkilöstötietojen yhdenmukaisuus on parantunut lisääntyneen sisäisen 

tietojen tarkastuksen seurauksena. Eri tietojärjestelmien tuottamien tietojen 

yhdenmukaisuutta on kuitenkin edelleen parannettava. 

Tietojen kattavuus 

Tietoomme ei tullut mitään sellaista, mikä antaisi aihetta epäillä, että 

raportista on jätetty pois olennaista tietoa. Stora Ensolla on asianmukaiset 

järjestelmät johtamisjärjestelyjä ja toimintaa koskevan tiedon keräämiseen 

ja seurantaan. 

Viimevuotisessa lausunnossamme suosittelimme, että tulevissa raporteissa 

kommentoitaisiin entistä kattavammin konsernin toiminnan tuloksien 

kehittymistä kaikilla alueilla. Tämänvuotisen raportin etuna on uusien 

konserninlaajuisten ympäristötavoitteiden, mukaan lukien puunhankintaa 

koskevien tavoitteiden, käyttöönotto sekä yhteiskuntavastuun 

ensisijaisten painopisteiden määrittely yksikkötasolla. Raportissa olisi 

kuitenkin hyvä vielä kattavammin kommentoida konsernin työterveyshuoltoon 

ja työsuojeluun sekä henkilöstön monipuolisuuteen liittyvien 

toiminnan tuloksien kehittymistä. Taloudellista vastuuta koskevien tietojen 

edellisvuotista laajempi esittely raportissa on myönteinen askel kohti 

yhtiön laajemman vastuukentän tiedostamista. 

Suosituksia tulevaan raportointiin 

Viime vuonna totesimme, että kerättyjen tietojen laatua voitaisiin edelleen 

parantaa kehittämällä ohjeistusta, jolla vähennetään kansallisten 

raportointikäytäntöjen eroja. Tämä suositus pätee edelleen joihinkin työterveyshuoltoa 

ja työsuojelua sekä henkilöstöä koskeviin tietoihin. Myös 

henkilöstötietojen ja ympäristöinvestointitietojen konsernitason tarkastusten 

laajentaminen parantaisi tietojen yhdenmukaisuutta. 

Olemme panneet merkille Stora Enson lisäpanostukset puunhankinnan 

tietojärjestelmiin, joiden pitäisi edelleen parantaa kuidun jäljitettävyystietojen 

laatua ja yhdenmukaisuutta etenkin Baltian maissa ja Venäjällä, 

missä puun alkuperätiedot ollaan nivomassa kiinteäksi osaksi ostojärjestelmää. 

Strategian laatiminen konsernin sidosryhmävuorovaikutukselle on 

myönteinen edistysaskel. Suosittelemme, että Stora Enso alkaa järjestelmällisesti 

analysoida sidosryhmiltä saatua palautetta ja käyttää sitä 

hyväksi tulevien raporttien sisältöa kehitettäessä. 

Suosituksia tulevaan johtamiseen 

Stora Enso on edelleen edistynyt sidosryhmien kuidunhankintaa koskeviin 

tiedontarpeisiin vastaamisessa. Konsernin tavoitteena on kaikkien 

kuitulähteiden jäljitettävyys. Stora Enson päätös laatia puunhankinnalle 

globaalit periaatteet ja puun alkuperän hallintaketjujen (chain-of-custody) 

sertifi oimiseksi tehty työ ansaitsevat kiitosta. Koska sertifi ointijärjestöt 

eivät ole päässeet keskenään yksimielisyyteen, suosittelemme, että 

Stora Enso keskittyy ennen kaikkea määrittelemään selkeästi omat globaalit 

vähimmäisvaatimuksensa. 

Konsernin yhteiskuntavastuutavoitteiden täytäntöönpano ja sitä tukeva 

sisäinen auditointi tarjoavat lupaavan mekanismin, jonka puitteissa on 

mahdollista käsitellä konserni-, alue- ja paikallistason palautetta. Niillä 

alueilla, joilla yritysvastuun keskeinen sisältö hakee vielä muotoaan, 

kuten kuljetuksissa ja ostotoiminnoissa, suosittelemme Stora Ensoa 

nimeämään tulosmittarit tulevien kehitystavoitteiden pohjaksi. 

csrnetwork on yritysten yhteiskuntavastuun konsultointiorganisaatio. Sen palveluksessa on ympäristöjohtamisen, 

yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen asiantuntijoita. www.csrnetwork.com

Varmennettujen 

hallintajärjestelmien 

piirissä olevat Stora Enson 

tuotantoyksiköt 

ISO 14001 & EMAS 

& OHSAS 18001 

Alankomaat 

Berghuizer 

Saksa 

Baienfurt 

Suomi 

Anjalankoski 

Kotka 

Oulu 

Veitsiluoto 

ISO 14001 & 

OHSAS 18001 

Kiina 

Suzhou 

Ranska 

Soustre 

Yhdysvallat 

Stevens Point 

ISO 14001 & EMAS 

Espanja 

Barcelona 

Itävalta 

Bad St. Leonhard 

Portugali 

Celbi 

Ruotsi 

Ala 

Falun 

Fors 

Gruvön 

Grycksbo 

Hylte 

Kopparfors 

Kvarnsveden 

Linghed 

Norrsundet 

Nymölla 

Skoghall 

Skutskär 

Saksa 

Kabel 

Maxau 

Reisholz 

Sachsen 

Uetersen 

Wolfsheck 

Suomi 

Enocell 

Heinola 

Honkalahti 

Imatra 

Karhula 

Kemijärvi 

Kitee 

Lahti 

Pankakoski 

Pori 

Ruovesi 

Summa 

Tiukka 

Tolkkinen 

Uimaharju 

Varkaus 

EMAS 

Ranska 

Corbehem 

ISO 14001 

Belgia 

Langerbrugge 

Kanada 

Port Hawkesbury 

Malesia 

Pasir Gudang 

Ruotsi 

Bäckefors 

Jönköping 

Mohed 

Skene 

Vikingstad 

Saksa 

Krefeld 

Suomi 

Loviisa 

Sunila 

Unkari 

Páty 

Viro 

Imavere 

Yhdysvallat 

Biron 

Duluth 

Kimberly 

Niagara 

Whiting 

Wisconsin Rapids

Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva 

politiikka 

Vastuullinen liiketoiminta 

Stora Enso on sitoutunut kehittämään liiketoimintaansa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti yhä 

kestävämpään suuntaan. Tämän tavoitteen saavuttaminen on Stora Ensossa kaikkien vastuulla, jotta 

varmistetaan edellytykset toiminnan jatkuvalle parantamiselle. 

Ympäristönäkökulma 

Stora Enson tavoitteena on toimittaa asiakkaille tuotteita ja palveluja painetun viestinnän, pakkausteollisuuden 

ja rakennusalan tarpeisiin. Tuotteet valmistetaan pääasiassa uusiutuvista raaka-aineista, ja ne ovat 

kierrätettäviä sekä turvallisia käyttää. 

Tuotteen elinkaaren huomioonottaminen ohjaa ympäristöasioidemme hoitoa ja luo toiminnallemme 

kehykset. Tavarantoimittajilta ja yhteistyökumppaneilta edellytämme samojen periaatteiden noudattamista 

jokaisessa toimitusketjun vaiheessa raaka-aineesta valmiiseen tuotteeseen ympäristövaikutusten 

minimoimiseksi. 

Sosiaalinen vastuu 

Kansainvälisenä yhtiönä Stora Enso tiedostaa olevansa esikuvana muille maailmanlaajuisissa, kansallisissa 

ja paikallisissa yhteisöissä. Suhtaudumme kunnioittavasti sekä yksilöiden että ryhmien kulttuuriin, tapoihin 

ja arvoihin kaikissa maissa, joissa toimimme. Kehittäessämme liiketoimintaamme täytämme, ja kun 

välttämätöntä, ylitämme kansallisten normien ja lakien asettamat vaatimukset. 

Avoin vuorovaikutus 

Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat toimintamme jatkuvaa parantamista sekä ympäristöön ja 

yhteiskuntaan liittyvien asioiden kehittämistä. Tässä työssä pidämme olennaisen tärkeänä avointa 

keskustelua ja vuorovaikutusta kaikkien sidosryhmien, sekä virallisten tahojen että kansalaisjärjestöjen, 

kanssa. 

Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun ja kehitykseen liittyvät lausumat ja muut kasvu- ja tuottavuusolettamat 

sekä lausumat, jotka alkavat ilmaisuilla “uskoo”, ”olettaa”, ”odottaa”, ”ennustaa” tai muilla vastaavilla ilmaisuilla, ovat tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja Yhdysvaltain 

vuoden 1995 Arvopapereita Koskevien Oikeudenkäyntien Uudistamisesta annetun lain (The United States Private Securities Litigation Reform Act of 1995) tarkoittamalla tavalla. 

Koska nämä lausumat perustuvat nykyisiin suunnitelmiin, arvioihin ja ennusteisiin, ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa siihen, että tulokset poikkeavat 

merkittävästi niitä koskevista arvioista. Tällaisia tulevaisuutta koskevissa lausumissa esitettyjä tekijöitä, jotka saattavat merkittävästi muuttaa tuloksia, voivat muuan muassa olla: (1) 

toiminnalliset tekijät, kuten jatkuva menestys tuotannollisessa toiminnassa ja siinä saavutettava tehokkuus, jatkuvat saavutukset tuotekehityksessä, konsernin tavoittelemien 

asiakkaiden kyky hyväksyä uusia tuotteita ja palveluita, voimassaolevien ja uusien yhteistyösopimusten mukanaan tuoma menestys, muutokset liiketoiminnan strategioissa, 

kehityssuunnitelmissa tai tavoitteissa, muutokset konsernin patenttien tai muiden tekijänoikeuksien antamassa suojassa sekä pääoman saatavuus hyväksyttävillä ehdoilla; (2) 

teollisuuden yleiset olosuhteet, kuten tuotteiden kysynnän voimakkuus, kilpailun kovuus, konsernin tuotteiden markkinahinnat maailmalla nyt ja tulevaisuudessa sekä niihin liittyvät 

hintapaineet, raaka-aineiden hintavaihtelut, konsernin asiakkaiden ja kilpailijoiden taloudellinen tilanne sekä mahdollisten uusien kilpailevien tuotteiden ja teknologioiden 

kehittäminen kilpailijoiden toimesta; ja (3) yleinen taloudellinen tilanne, kuten talouskasvu konsernin tärkeimmillä markkina-alueilla sekä valuuttakurssi- ja korkotasovaihtelut.

Stora Enso Oyj 

PL 309 


Katuosoite: Kanavaranta 1 

Puh. 02046 131 

Fax 02046 21471 

Stora Enso AB 

Box 70395 

SE-107 24 Stockholm, Sverige 

Katuosoite: World Trade Center, 

Klarabergsviadukten 70 

Puh. +46 8 613 66 00 

Fax +46 8 10 60 20 

www.storaenso.com corporate.communications@storaenso.com 

Graafi nen suunnittelu: Incognito 

Valokuvat: Anu Akkanen, Markus Bullik, Jan-Olof Hesselstedt, 

He Jiajun, Juha Jousinen, Per Juhlander, Kari Kuukka, 

Ainars Meiers, Ilpo Musto, Timo Tontti, 

Timo Vesterinen, UNICEF/Shehzad Noorani, 

Getty Images ja Stora Enson kuva-arkisto 

Painatus: Libris Oy 

Kannet: Aurocard 240 g/m2 , Stora Enso, Baienfurtin tehtaat 

(ISO 14001 -sertifi kaatti ja EMAS-rekisteröinti D-165-00032) 

Sisäsivut: Berga Cream 100 g/m2 , Stora Enso, Berghuizerin tehtaat 

(ISO 14001 -sertifi kaatti ja EMAS-rekisteröinti NL-000018) 

Stora Enso International Offi ce 

9 South Street 

London W1K 2XA, UK 

Puh. +44 20 7016 3100 

Fax +44 20 7016 3200

STORA ENSO 2004 YRITYSV A STUU Y M P Ä R I S T Ö R A A K A ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?